Venäjä otti maakaasun aseeksi.

Venäjä on ymmär­ret­tävistä kau­pal­li­sista syistä halun­nut olla var­ma ja ennustet­ta­va maakaa­sun tuot­ta­ja. Helsinki­in esimerkik­si kaa­su on tuotan­to­vaikeuk­sista huoli­mat­ta vir­ran­nut häir­iöit­tä. Mielu­um­min on vähen­net­ty kaa­sun toimit­tamista Pietari­in kuin vien­tiko­hteisi­in. On halut­tu luo­da vaikutel­ma, ettei kaa­sun ostamiseen Venäjältä liity poli­it­tisia riskejä. 

Venäjä antoi poli­it­ti­sista syistä Ukrainalle kaa­sua alen­nuk­sel­la, itse asi­as­sa kor­vauk­se­na Krim­in laivas­to­tukiko­hdan vuokraamis­es­ta. Siinä, että välien rikkoudut­tua alen­nus perutaan, ei vielä ole mitään ihmeel­listä. Tosin se laivas­to­tukiko­h­ta on siis edelleen venäläis­ten hallussa.

Lehti­ti­eto­jen mukaan Venäjä on nyt kuitenkin nos­tanut Ukrainalle myytävän kaa­sun hin­nan korkeam­mak­si kuin Län­si-Euroop­paan myytävän. Kaa­su on siis otet­tu aseek­si. On var­maankin pan­tu osta­ja­mais­sa merkille.

 

84 vastausta artikkeliin “Venäjä otti maakaasun aseeksi.”

  1. On Venäjä Ukraina yhteyk­sis­sä aikaisem­minkin käyt­tänyt kaa­sun hin­taa pain­os­tuskeinona. Ja Ukrainan keinot pain­os­taa ovat vöhen­tyneet kun Venäjältä on muu­takin kaut­ta kulke­via kaa­suputkia län­teen. Olisi ukrainalais­ten uusik­si johta­jik­si ryhtynei­den pitänyt tuo tietää, ymmärtää ja vali­ta taitavam­min strategiansa.

  2. Niin, no — vähän vaikea tässä on venäläis­ten näkökul­mas­ta nähdä yhtään mitään järkeä. Venäläi­nen kaa­su on ollut jo pidem­pään aika kil­palukyvytön­tä ainakin Kes­ki-Euroopan markki­noil­la — aluk­si syynä oli­vat eri­laiset (ener­giantuotan­toa rappeut­ta­vat) uusi­u­tu­vien tuki­aiset, myöhem­min kivi­hi­ilen hin­nan rom­ah­dus ja jatkos­sa var­maankin enenevässä määrin myös liuskekaa­sub­u­umin rantau­tu­mi­nen tänne van­halle man­tereellekin (tuli se sit­ten nesteytet­tynä jenkkikaa­suna tai paikallise­na tuotantona).

    Samaan aikaan venäläiset tun­dran ja ark­tisen alueen maakaa­suken­tät itkevät uus­in­vestoin­tien ja parem­man teknolo­gian perään, mut­ta Krem­lin rautak­ourainen hallinto on jo ajat sit­ten karkoit­tanut läh­es­tulkoon kaik­ki län­si­maiset yri­tyk­set apa­joil­ta — eikä oli­garkien rahantekokoneil­la riitä investoin­ti­halu­ja saati tek­nol­o­gista osaamista uusien, haas­tavampi­en tuotan­toaluei­den käyttöönottoon.

    Tietysti kaukoitään on valmis­teil­la putkiy­hteyk­siä Kiinaan ja LNG-ter­mi­naale­ja Japa­nia varten, mut­ta eivät ne heti voine kor­va­ta län­sivi­en­tiä eikä niistä tietenkään ole apu­ja hiipu­van tuotan­non ylläpitämiseksi.

    Joten… no, ehkä silovikit ovat laskel­moi­neet, että ase­ma globaaleil­la ener­gia­markki­noil­la on kuitenkin jo käytän­nössä pelat­tu ja että nyt kan­nat­taa pan­na rant­ta­lik­si vielä kun val­tion kirstun pohjil­ta löy­tyy ruplia kulissien ylläpi­toon. Toden­näköisem­pää kuitenkin lie­nee, että Putin kavere­i­neen on lop­ullis­es­ti seon­nut itse keit­tämässään venäläisen kansal­lis­sosial­is­min liemessä.

    Itse Venäjän ja venäläis­ten kannal­ta tilanne on tietysti siinä mielessä surkea, että tämä vain kiihdyt­tää entis­es­tään hei­dän syöksyä jon­nekin kehi­tys­maata­solle. Aika vaikea nimit­täin nähdä, että yksikään län­si­mainen yri­tys investoisi ja veisi siten tekno­li­giaa sekä uut­ta yri­tyskult­tuuria muskovi­it­tien valtakuntaan.

    Suomen kannal­ta tässä nyt taisi sit­ten tul­la täyskäsi mus­ti­a­pekko­ja käteen ker­ral­la. Eiköhän jokaisen Neu­vost… eiku.. Venäjälle investoi­neen suo­ma­la­is­fir­man kan­na­ta suo­si­ol­la arvot­taa kir­jan­pidos­saan ko. sijoituk­set nol­lan arvoisiksi.

  3. Osmo, mik­si ei tämän vuok­si päät­tymät­tömiä bio­hak­erekka­jono­ja Kes­ki-Suomes­ta Helsinkiin?

    Kun nämä rekat laite­taan aja­maan Hkin katu­ja niin intomielisinkin autoilun kus­tan­nuk­set sosial­isoi­va kokoomus­poli­ti­ikko ymmärtää että autoilun vähen­tämi­nen mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sia lisäämäl­lä paran­taa autoilun sujuvuutta!

  4. Tois­tan mitä aiem­minkin olen kir­joit­tanut. EU:n olisi syytä reagoi­da nopeasti, asser­ti­ivi­esti ja diplo­maatit sivuuttaen:

    -Jäädyt­tää jokainen pro­jek­ti (sisältää rosatomin ydin­voimalat) joka lisää euroopan riipu­vu­ut­ta venäjän ener­gias­ta kunnes venäjäl­lä on tosi­asialli­nen demokratia
    ‑Sak­san pitää peru­ut­taa ydin­voimaloiden­sa lakkaus­päätös kunnes venäjän kaa­sun riip­pu­vu­us on siedet­täväl­lä tasolla
    ‑Nabuc­co pitää ottaa uud­estaan työn alle
    ‑nlg-satamia päätetään rak­en­taa lisää
    ‑liuskekaa­sun tuotan­toa ale­taan selvit­tämään vakavammin
    ‑Lip­po­nen ja Schröder pitää kaivaa medi­an riepoteltavak­si nord­streamin suhteen

    Noiden julk­istamisen ja niihin sitou­tu­misen jäl­keen jatke­taan diplo­maat­tisia neuvotteluja. 

    Tämä on muuten yksi naula lisää siihen vihreään dok­tri­ini­in, että ener­gia pitää saa­da kalli­ik­si. Mitä halvem­paa ener­gia on, sitä vähem­män menee rahaa despoot­tien tasku­un. Suomen olisi syytä alkaa kehit­tämään sitä mod­u­laarista liukuhi­h­nal­la tehtävää tori­um-reak­to­ria. Menee niitä mil­jarde­ja has­sumpi­inkin asioihin.

  5. Kio­van johdol­la ja län­si­mail­la aika kiirus tehdä jotakin fik­sua, tai alkaa ukrainalaisil­lakin men­nä her­mo ja Venäjän palkkaa­mat provosoi­jat saa­vat tilanteen taas liik­keelle ainakin idässä. Onnek­si on tulos­sa sen­tään kesä. 

    Tuo­hon, että kan­nat­taako antaa ener­giantuotan­to Putinin hoidet­tavak­si nyky­i­sis­sä osta­ja­mais­sa, saa­nee vas­tauk­sen kun kuun­telee Suomen suomet­tunei­ta poli­itikko­ja. Ei sil­lä oikeasti näytä ole­van mitään väliä mitä Putin tai joku muu dik­taat­tori tekee, Suo­mi-johto antaa rahansa kelle tahansa nilkille ja tun­tee tekevän­sä hymyssä suin oikein, kun rahaa liikkuu (maas­ta ulos).

  6. Han­ki­taan­pa ener­gia muualta. 

    Suo­mi on viimeisiä mai­ta jon­ka kan­nat­taa han­kkia ener­gia Venäjältä, sil­lä kun Ukraina on murskat­tu Venäjä-saal­is­ta­jan katse kään­tyy taas jonnekin.

    Suomea tuskin tarvit­see val­la­ta, kos­ka maamme poli­itikot tule­vat anta­maan pienen siivun suv­eren­i­teetista ker­ral­la niin että eivät itsekään huo­maa miten astu­taan pieniä aske­lia ker­ral­laan — mut­ta var­maakin varmem­min ‑uus­suomet­tumista kohti.

    Mut­ta tilanne ei jää siihen. Venäjän vaa­timuk­set kas­va­vat ja hil­jalleen ollaan jo Quis­lin­gin ja Vichyn Ran­skan kaltaisia valtioita.

  7. Aus­tri­an: Osmo, mik­si ei tämän vuok­si päät­tymät­tömiä bio­hak­erekka­jono­ja Kes­ki-Suomes­ta Helsinkiin?

    Tietenkin jos olet­taa että kaik­ki on idioot­te­ja logis­tis­es­ti, mikä nyt yleistä liiken­nekeskustelua seu­raa­mal­la olisi ihan ymmär­ret­tävä johtopäätös, niin näin. Kuitenkin esimerkik­si Helenin voimalaan Vuosaa­reen biopolt­toaine tuo­taisi­in laival­la ja/tai junal­la, joi­hin se las­tataan alkupäässä terminaaleissa.

    1. Vuosaaren voimala on ran­nikol­la joten se voi kil­pailut­taa bio­mas­san tuot­ta­jia maail­man­laa­juis­es­ti. Juuri nyt saa haket­ta läh­es ilmaisek­si Kanadas­ta, kiitos mäntypistiäisen.

  8. tcrown: ‑Jäädyt­tää jokainen pro­jek­ti (sisältää rosatomin ydin­voimalat) joka lisää euroopan riipu­vu­ut­ta venäjän ener­gias­ta kunnes venäjäl­lä on tosi­asialli­nen demokratia

    Rosatomin voimalat itseasi­as­sa vähen­tävät riip­pu­vu­ut­ta, kun polt­toaineen niihin voi ostaa mis­tä vain.

    1. Rosatomin voimala käyt­tää kier­rä­tyspolt­toainet­ta, jota ei ole ostet­tavis­sa mis­tä vain. Voimala on myös täysin riip­pu­vainen valmis­ta­jas­taan huolto­jen osalta, ihan kuten vaik­ka Val­metin paperikoneen.

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Rosatomin voimala käyt­tää kier­rä­tyspolt­toainet­ta, jota ei ole ostet­tavis­sa mis­tä vain. Voimala on myös täysin riip­pu­vainen valmis­ta­jas­taan huolto­jen osalta, ihan kuten vaik­ka Val­metin paperikoneen.

    Näin voi olla, jos noin halu­taan tehdä. Toisaal­ta ymmärtääk­seni suo­ma­lais­ten ymmär­rys meil­lä jo ole­vista venäläi­sistä reak­tor­eista on aika korkeal­la tasol­la, ja todel­li­nen riip­pu­vu­us reak­to­rien toimit­ta­jas­ta on lop­ul­ta varsin vähäi­nen. Saat­taa olla, että Lovi­isan reak­torit ovat maail­man ain­oat venäläiset dig­i­taalisel­la ohjausjär­jestelmäl­lä ole­vat reaktorit.

    Teknisenä ongel­mana tämä näyt­täisi itse laitok­sen osalta ole­van ratkaistavis­sa siten, että kau­pas­sa siir­tyy riit­tävä määrä tieto­taitoa suo­ma­laisille. Osaamisen siirtämi­nen ja ylläpitämi­nen toki mak­saa jotain, mut­ta tule­vaisu­u­den suun­nas­ta riip­puen se voi olla myös investoin­ti, jos­ta tulee muillekin myytävä tuote.

    Polt­toaineen osalta tilanne voi olla vaikeampi. Jos me halu­amme pitää kiin­ni siitä, ettemme tuo­ta tai kier­rätä itse ydin­polt­toainet­ta, voim­ma jäädä enem­män kuin vähän han­kalaan välikä­teen. Kyl­lä tässä ainakin aika tark­ka huolto­var­muu­teen liit­tyvä uudelleen­mi­et­intäkier­ros tarvitaan.

    Huolto­var­muu­den kannal­ta ydin­voimala on tietysti siitä help­po, että tarvit­taes­sa vaik­ka kymme­nen vuo­den tarpeit­ten varas­toin­ti on vielä kohtu­ulli­nen urak­ka päin­vas­toin kuin polt­tovoimaloiden kohdal­la. Polt­tovoimalois­sa taas mate­ri­aalia voi han­kkia aika mon­es­ta suun­nas­ta, kivi­hi­iltä löy­tyy maankuores­ta ympäri maailman.

    Poli­it­tis­es­ti asia on tietysti täl­lä het­kel­lä mah­do­ton, mut­ta Fen­novoimalle pitäisi nyt lait­taa yksi lisäe­hto: Voimalan pitää toimia nor­maal­isti 5 vuot­ta, vaik­ka Venäjältä ei saisi edes saas­tunut­ta ilmaa Suomeen. Jos yhtälöä ei saa tuol­la ehdol­la toim­i­maan, sit­ten on isom­man miet­timisen paikka.

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Vuosaaren voimala on ran­nikol­la joten se voi kil­pailut­taa bio­mas­san tuot­ta­jia maail­man­laa­juis­es­ti. Juuri nyt saa haket­ta läh­es ilmaisek­si Kanadas­ta, kiitos mäntypistiäisen.

    Tämä pitää paikkansa, mut­ta kan­nat­taa kuitenkin pitää mielessä bio­mas­san sisältämän ener­giamäärän ja kivi­hi­ilen sisältämän ener­giamäärän ero.

    Kan­natan lämpimästi monipolt­toainevoimaloi­ta, mut­ta valitet­tavasti ne tule­vat tule­vaisu­udessakin polt­ta­maan hyvin paljon kivi­hi­iltä. Jos Venäjä alkaa koheltaa maakaa­sun toim­i­tusten kanssa, sitä kivi­hi­iltä palaa Län­si-Euroopas­sa vielä enem­män, kos­ka se on tasan helpoin tapa hoitaa ener­giantuotan­to Venäjä-riippumattomasti.

  11. Mik­si ei ottaisi? EU ja Yhdys­val­lat yrit­tää rahal­la ja sank­tioil­la kam­pea Venäjän ulos Ukrainan vaiku­tus­pi­iristä. Minus­ta Venäjä toimii eri­tyisen loogisen ennustet­tavasti tässä asiassa.

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Rosatomin voimala käyt­tää kier­rä­tyspolt­toainet­ta, jota ei ole ostet­tavis­sa mis­tä vain. Voimala on myös täysin riip­pu­vainen valmis­ta­jas­taan huolto­jen osalta, ihan kuten vaik­ka Val­metin paperikoneen.

    On siis pyrit­tävä tilanteeseen, jos­sa Rosatomil­la on niin suuri taloudelli­nen intres­si voimalas­sa, ettei Suo­mi joudu mah­dol­lis­ten tule­vien EU:n ja Venäjän kaup­pa­so­tien oheiskär­si­jäk­si (kuten juuri nyt).

  13. Sak­sa mak­saa venäläis­es­tä maakaa­sus­ta vain 60 prossaa siitä, mitä Ukraina nyt maksaa.

    Täl­löin Ukrainan kaa­suhuolto voidaan jär­jestää syöt­tämäl­lä kaa­sua takaisin, Reverse, lännestä itään mut­ta sak­salaisel­la hin­nal­la. Gasprom on vaan tyy­tyväi­nen, kun vien­ti Sak­saan kasvaa.

  14. Sylt­ty: Rosatomin voimalat itseasi­as­sa vähen­tävät riip­pu­vu­ut­ta, kun polt­toaineen niihin voi ostaa mis­tä vain.

    Ei Rosatom investoi Suomeen hyvää hyvyyt­tään, ja tuskin edes pelkässä bis­nesmielessä. Venäjän hallinto on Rosatomin kaut­ta osta­mas­sa poli­it­tista ja taloudel­lista vaiku­tus­val­taa EU-maan ja euroop­palais­ten ener­gia­markki­noiden sisälle.

    Jostain käsit­tämät­tömästä syys­tä ydin­voimalu­paa ei annet­tu val­tio-omis­teiselle For­tu­mille, joka Lovi­isa III:n sijaan onkin käyt­tänyt kas­savir­tansa siperi­alais­ten kaa­su- ja hiilivoimaloiden modernisointiin.

  15. Ymmärtääk­seni suo­ma­laiset ovat teknis­es­ti hyvin lah­jakkai­ta, kau­pal­lisen puoli eli rahan keräämi­nen keksin­nöistä ontuukin. Jos kuitenkin halu­taan koti­maisen uusi­u­tu­van ener­gian käyt­töä lisätä, olisi sat­sat­ta­va ener­gian varas­toin­nin kehittämiseen.

    Tämä siis tarkoit­taa parem­pi­en akku­jen ja muiden varas­toin­ti­jär­jestelmien kehit­tämiseen. Sil­loin kun tuulee ja/tai aurinko pais­taa pitäisi saa­da ylimääräen­er­gia talteen.

    Jot­ta tal­teenot­to paranisi pitäisi yhteiskun­nan pan­na Suomen lukuisat tekni­ikan ihme­lapset ja muut nokke­lat kek­si­jät asialle. Tähän tarvi­taan tietysti jonkin ver­ran rahaa, sil­lä kek­si­jöi­denkin täy­tyy elää ja pitää per­he tyy­tyväisenä. Mut­ta nämä sijoituk­set kyl­lä mak­sa­vat itsen­sä aikaa myöten moninkertaisesti.

    Hom­man käyn­nistämiseen tarvi­taan kyl­lä järkimiehiä päät­tävi­in elimiin.

  16. kimi: On siis pyrit­tävä tilanteeseen, jos­sa Rosatomil­la on niin suuri taloudelli­nen intres­si voimalas­sa, ettei Suo­mi joudu mah­dol­lis­ten tule­vien EU:n ja Venäjän kaup­pa­so­tien oheiskär­si­jäk­si (kuten juuri nyt). 

    Ei tai­da olla niin suuria intresse­jä olla ole­mas­sakaan. Wikipedi­an mukaan “Rosatom (ven. Росатом) on Venäjän val­tion voit­toa tuot­tam­a­ton korporaatio”.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Vuosaaren voimala on ran­nikol­la joten se voi kil­pailut­taa bio­mas­san tuot­ta­jia maail­man­laa­juis­es­ti. Juuri nyt saa haket­ta läh­es ilmaisek­si Kanadas­ta, kiitos mäntypistiäisen.

    Onko Vuosaaren voimalal­la val­tu­u­tus tuo­da myös män­typ­is­tiäiset Suomeen?

  18. Olen tun­net­tu ydin­voiman kan­nat­ta­ja ympäristösy­istä, mut­ta valitet­tavasti Fen­novoiman voimalas­ta on tul­lut tur­val­lisu­us­poli­ti­ikkaa — ei niinkään huolto­var­muu­den kannal­ta. Tilanteessa, jos­sa Venäjä leikkii 1930-luvun dik­taat­tor­ei­den väki­val­taleikke­jä naa­puri­mais­saan (sudeet­tivenäläisiä ja anschluss-ratkaisu­ja kansanäänestyksi­neen ja soti­laal­lisen väli­in­tu­lon keinoin) olisi Rosatomin hyväksymi­nen sig­naali Venäjälle että tehkää mitä lystäätte, me emme välitä.

    Jos Vihreät oikeasti halu­a­vat kaataa Fen­novoiman han­kkeen, pitäisi nyt saa­da mobil­isoitua oikeis­to: ääri­vasem­mis­to ja ydin­voiman vas­taisen liik­keen akti­iv­it ovat Fen­novoimaa vas­taan jo valmi­ik­si. Siis Has­si hil­jaa ja tur­val­lisu­us­poli­it­tis­es­ti uskot­ta­vat puhu­jat liikkeelle.

    Ain­oa hidaste jon­ka itse sal­lisin Fen­novoiman Rosatom-yhteistyön kaatamiselle on Suomen Nato-jäsenyy­den toteut­ta­mi­nen heti. Sil­loin Fen­novoima-Rosatom ‑kuvin pitämi­nen auki (ratkai­se­vien lupi­en käsit­te­lyn venyt­tämi­nen) vielä jonkin aikaa olisi siinä mielessä hyödyl­listä, että Venäjäl­lä olisi syy pidät­täy­tyä taloudel­li­sista vas­ta­toimista Suomea vastaan.

    1. Marko
      Kumpi on riskinä suurem­pi, Venäjä katkaisee kaa­sun saan­nin vai ydin­voimala joudu­taan sulke­maan häir­iön takia?

  19. Viherinssi: Tämä pitää paikkansa, mut­ta kan­nat­taa kuitenkin pitää mielessä bio­mas­san sisältämän ener­giamäärän ja kivi­hi­ilen sisältämän ener­giamäärän ero.

    Tämä ero on merk­i­tyk­set­tömän pieni, jos sitä ver­taa vas­taavaan eroon kivi­hi­ilen ja uraanin välil­lä. Ja silti kivi­hi­iltä edelleen käytetään.

    On usko­ma­ton­ta, miten han­kalaa koti­maisen bio­mas­san kul­jet­ta­mi­nen junal­la suo­raan Kes­ki-Suomes­ta Vuosaaren voimalan pihaan voi olla henkises­ti hyväksyä. Sehän voisi jopa työl­listää suo­ma­laisia. Tai kor­ja­ta vaihtotasetta.

    Paljon ennem­min kaive­taan kivi­hi­iltä Puo­las­ta tai Venäjältä, rah­dataan se siel­lä sataa­man ja edelleen laival­la tänne. Tai annetaan venäläis­ten rak­en­taa koeydinvoimala.

    Jokin aika sit­ten tv:ssä ker­rot­ti­in, miten Varsi­nais-Suo­ma­lais­ten jät­teitä kul­jete­taan rekoil­la Viroon poltet­tavak­si ja palu­u­lasti­na tuo­daan biopolt­toainet­ta. Jostain syys­tä tämä rekkar­al­li ei huo­le­ta ketään.

    1. Helsin­ki joutuu kil­pailut­ta­maan tuon bio­mas­san han­k­in­nan kan­sain­välisel­lä kil­pailul­la. Ei ole mitenkään var­maa, että halvim­mat tar­jouk­set tule­vat Suomesta.

  20. Vai meneekö Osmo näin, että Euroop­pa lakkaa osta­mas­ta. Sakut nimit­täin polt­taa omaa kivi­hi­iltä siihen malliin.

    Venäjäl­lä on 83 auton­o­mista “VALTIOTA”. Näyt­tää siltä, että ne on itsenäisiä viiden vuo­den kuluessa.

  21. Jokin aika sit­ten tv:ssä ker­rot­ti­in, miten Varsi­nais-Suo­ma­lais­ten jät­teitä kul­jete­taan rekoil­la Viroon poltet­tavak­si ja palu­u­lasti­na tuo­daan biopolt­toainet­ta. Jostain syys­tä tämä rekkar­al­li ei huo­le­ta ketään.

    Jät­tei­den hyö­tykäyt­tö polt­ta­mal­la oli vuosikym­meniä perkeleel­listä toim­intaa Vihrei­den mielestä. Jätet­tä kun ei olisi saanut syn­tyä ollenkaan eli polt­to­laitok­set oli­vat paha jut­tu kun ne oli­si­vat rohkaisseet kulu­tuk­seen ja jät­tei­den tuot­tamiseen. Vihreät kip­pa­si­vat jätekuormia mielu­um­min kaatopaikoille.
    Esim Ruot­sis­sa ja Sak­sas­sa jätevoimaloi­ta on ollut ties kuin­ka kauan, vas­ta nyt aloit­taa toim­intansa ensim­mäi­nen kun­nolli­nen jätevoimala Vantaalla.

    1. AH
      Sakssa jät­tei­den polt­to on myrkyt­tänyt maaperän diok­si­inil­la todel­la pahasti. Aivan hirveä moka! On erit­täin hyvä, että Suo­mi ei kiire­htinyt ensim­mäiseen roskan­polt­tou­u­nien aal­toon. Nyt jät­tei­den polt­to on huo­mat­tavasti tur­val­lisem­paa. Sinän­sä tai­dat sotkea vihreät ja Luonnonsuojeluliiton.
      Itse olen BMH:n hal­li­tuk­ses­sa, joka valmis­taa lait­tei­ta korkeata­soisen polt­toaineen (Ref) valmis­tamiseen yhdyskun­ta­jät­teestä. Paljon edis­tyneem­pää tekni­ikkaa kuin lajit­telemat­toman jät­teen poltto.

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Vuosaaren voimala on ran­nikol­la joten se voi kil­pailut­taa bio­mas­san tuot­ta­jia maail­man­laa­juis­es­ti. Juuri nyt saa haket­ta läh­es ilmaisek­si Kanadas­ta, kiitos mäntypistiäisen.

    Jostain syys­tä Suomes­sa vier­at­se­taan seka­jät­teen polt­toa ‑Ei se huolto­var­muut­ta olen­nais­es­ti paran­na, mut­ta on hul­lu­ut­ta ajaa jät­teet Viroon poltettavaksi.

    Helsin­gin kaukolämpö/sähköntuotantoa sen sijaan voitaisi­in varmis­taa jätteenpoltolla

    1. Helsingis­sä, tai siis Van­taal­la, on näinä päi­u­vänä alet­tu tuot­taa kaukoläpöä seka­jät­tei­den poltol­la. Jätte4istä itses­tään tulee aika vähän net­toen­er­giaa, kos­ka märän kau­ra­pu­uron polt­tamiseen käytetään maaka­sua, jos­ta tulisi ainakin sähköä suun­nilleen yhtä paljon ilman sitä jätettäksin.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Rosatomin voimala käyt­tää kier­rä­tyspolt­toainet­ta, jota ei ole ostet­tavis­sa mis­tä vain. 

    Ja onko mitään syytä mik­sei jatkos­sa reak­to­ria voisi lada­ta jol­lain muul­la polttoaineella?

    Eipä tule mieleen. 

    Onko­han tuon takana olleeseen ajatuk­seen jotain lähdet­täkin? Uteliaisu­us heräsi.

  24. Koti-isä: Tämä ero on merk­i­tyk­set­tömän pieni, jos sitä ver­taa vas­taavaan eroon kivi­hi­ilen ja uraanin välil­lä. Ja silti kivi­hi­iltä edelleen käytetään.

    Sel­ven­nyk­sek­si san­ot­takoon, etten tarkoit­tanut ener­giati­heyt­tä (MJ/kg, MJ/m3), vaan polt­toaineen saatavil­la ole­vaa kokon­aisen­er­giamäärää (PJ/a koko maail­mas­sa). Siinä on iso ero kivi­hi­ilen eduk­si, ja sen edun vuok­si kivi­hi­ilestä on niin vaikea päästä eroon.

    Toki sekin on vähän hönt­tiä, jos met­sän keskel­lä polte­taan sata­man kaut­ta tuo­tavaa kvi­hi­iltä ja sata­man vier­essä sieltä met­sästä tuo­tua bio­mas­saa. Polt­toaineis­sa kuitenkin kul­je­tuk­sen ener­gianku­lu­tus on tyyp­il­lis­es­ti pieni mur­to-osa niiden ener­gia­sisäl­löstä, joten kyse on pienem­mästä optimoinnista.

  25. Jos aio­taan rak­en­taa muu­ta­ma biopolt­toainet­ta tuot­ta­va uusi bio­jalosta­mo ja turpeen käyt­tö aje­taan alas, niin ei Kes­ki-Suomes­sa ole enää mitään kau­pal­lisia bio­mas­sare­serve­jä rah­dat­tavak­si Helsinki­in. Sen jäl­keen pää­vai­h­toe­htoik­si jää joko tuon­ti Venäjältä tai Etelä-Amerikan plantaasiviljelmiltä.

  26. Ja koko Ukrainan kon­flik­ti on seu­raus­ta EU:n aikeesta siirtää Ukraina Venäjän vaiku­tus­pi­iristä EU:n vaiku­tus­pi­iri­in. Vaa­ti­mal­la Ukrainaa päät­tämään joko EU.n tai Län­si-Aasian talous­li­iton jou­tui Ukraina mah­dot­tomaan tilanteeseen.

    Pres­i­dent­ti Jano­se­vits piti Län­si-Aasian talous­li­it­toa Ukrainalle edullisem­pana. Vastapuoli mel­lakoi ja otti väki­val­loin hal­tu­un­sa Kio­van, sekä julis­tau­tui koko Ukrainan hal­li­tuk­sek­si. EU mukaan lukien Suo­mi, hyväksyi nopeasti val­lan kaa­pan­neet koko Ukrainan lail­lisek­si hallitukseeksi.

    Samas­sa yhtey­dessä tuomit­ti­in Venäjä rikol­lisek­si. Syynä oli ilmeis­es­ti se, että Krim­iläiset äänes­tivät ylivoimaisel­la enem­mistöl­lä maansa mieluim­min Venäjän osak­si, kuin jäivät osak­si val­lankaap­paa­jien hal­lit­se­maa Ukrainaa.

    EU mukaan­lukien Suo­mi, on tehnyt taas karmean virheen. Me kaik­ki, mukaan­lukien suo­ma­laiset saatamme joutua mak­samaan tästä virheestä karmean hin­nan. Muis­tamme var­masti pitkälle tule­vaisu­u­teen Katainen/Urpi­lainen-hal­li­tuk­sen, jon­ka kyvyt­tömyys saat­toi Suomenkin osal­lisek­si tähän selkkaukseen.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingis­sä, tai siis Van­taal­la, on näinä päi­u­vänä alet­tu tuot­taa kaukoläpöä seka­jät­tei­den poltol­la. Jätte4istä itses­tään tulee aika vähän net­toen­er­giaa, kos­ka märän kau­ra­pu­uron polt­tamiseen käytetään maaka­sua, jos­ta tulisi ainakin sähköä suun­nilleen yhtä paljon ilman sitä jätettäksin.

    Pöljin­tähän koko hom­mas­sa on se, että jät­teet on käytän­nössä pakko polt­taa mas­s­apolt­tona ari­nakat­ti­las­sa. Täl­lä taval­la saadaan toki hyö­ty­suhde min­i­moitua ja kus­tan­nuk­set mak­si­moitua, mut­ta kuka tai mikä tästä ihan rehellis­es­ti kat­sot­tuna oikeasti hyö­tyy jäänee arvoitukseksi.

    Tois­ta­han se toki olisi, jos seka­jäte voitaisi­in kaa­sut­taa ja puhdis­tet­tu kaa­su polt­taa vaikka­pa maakaa­sun rin­nal­la tehokkaas­sa kom­bivoimalas­sa. Tätähän Van­taan ener­gia olisi aiem­min halun­nut yrit­tää, mut­ta kiitos suo­ma­lais­ten val­i­tuk­sia tehtaile­vien viher­ituhip­pi­en, europar­la­mentin sat­uhas­sien yms. ihmisvi­haa­jien kaik­ki ratio­naaliset vai­h­toe­hdot on aina pakko pudot­taa ensim­mäisenä pois pelistä ja kaik­ki on pakko tehdä aina sen vaikeim­man kautta.

    1. Vihreät kan­nat­ti­vat tätä Van­taalle, muis­taak­seni Mar­tin­laak­soon suun­nitel­tua kaa­su­tusvoimalaa. Mikä saa sin­ut kuvit­tele­maan muuta?

  28. Puoluee­ton tarkkail­i­ja:
    Ja koko Ukrainan kon­flik­ti on seu­raus­ta EU:n aikeesta siirtää Ukraina Venäjän vaiku­tus­pi­iristä EU:n vaikutuspiiriin.

    Mitään tekemistä asian kanssa ei tietenkään ole sil­lä tosi­asial­la, että enem­mistö ukrainalai­sista näk­isi itsen­sä enem­min avoimen ja demokraat­tisen ihmisoikeuk­sia suo­jel­e­van län­si­maisen maan kansalaisi­na kuin putin­istani­laisen itä­maan pelokkaasti kyyris­telev­inä hallintoalamaisina?

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingis­sä, tai siis Van­taal­la, on näinä päi­u­vänä alet­tu tuot­taa kaukoläpöä seka­jät­tei­den poltol­la. Jätte4istä itses­tään tulee aika vähän net­toen­er­giaa, kos­ka märän kau­ra­pu­uron polt­tamiseen käytetään maaka­sua, jos­ta tulisi ainakin sähköä suun­nilleen yhtä paljon ilman sitä jätettäksin.

    Kyl­lä siitä jotain hyö­tyäkin irtoaa, kun sitä voidaan kul­jet­taa rekoil­la ja laivoil­la Viroon ??

  30. Osmo Soin­in­vaara: Jätte4istä itses­tään tulee aika vähän net­toen­er­giaa, kos­ka märän kau­ra­pu­uron polt­tamiseen käytetään maaka­sua, jos­ta tulisi ainakin sähköä suun­nilleen yhtä paljon ilman sitä jätettäksin.

    Tästä on kyl­lä aika ihmeel­lisiä luku­ja liik­keel­lä. Van­taan Ener­gian mukaan hyö­ty­suhde on luokkaa 91% (1520 GWh/a / 1671 GWh/a) johon tarvi­taan maakaa­sua 73,5 milj m3/a eli suu­ru­us­lu­okkaa 735 GWh/a brut­to jos­ta siis Helen saisi irti ener­giaa vain jotain 670GWh (91% hyötysuhteella).

    Tulk­it­sen siis että Van­taan Ener­gia väit­tää saa­vansa 73,5 milj m3:sta maakaa­sua jät­teen avul­la 850 GWh enem­män ener­giaa kuin Helen. Sähköä täl­lä kaa­sumääräl­lä tuotet­taisi­in 600 GWh/a eli paljon enem­män kuin ilman jätettä.

    Luvut ovat niin epäin­tu­iti­ivisia että epäilen ymmärtäneeni jotain väärin tai sit­ten Van­taan Ener­gian ilmoit­ta­ma hyö­ty­suhde on vah­vasti markkinoinnillinen.

    1. Kyse on siitä, että jos tuo jäte lajiteltaisi­in, siitä saataisi­in enem­män ener­giaa, eri­tyis­es­ti sähköä. Sinän­sä tuo polton aut­ta­mi­nen maakaa­sul­la paran­taa hyö­ty­suhdet­ta merkittävästi.

  31. Puoluee­ton tarkkail­i­ja:
    Samas­sa yhtey­dessä tuomit­ti­in Venäjä rikol­lisek­si. Syynä oli ilmeis­es­ti se, että Krim­iläiset äänes­tivät ylivoimaisel­la enem­mistöl­lä maansa mieluim­min Venäjän osak­si, kuin jäivät osak­si val­lankaap­paa­jien hal­lit­se­maa Ukrainaa. 

    Enem­män siinä syynä oli se, että Venäjä sotialal­lis­es­ti miehit­ti Krim­in ennen kuin mitään äänestyk­siä pidet­ti­in. Putinin track­record rehellis­ten vaalien pitämisessä edes emovenäjän puolel­l­la ei ole mitenkään kehu­misen arvoinen. 

    Venäläis­ten soti­laiden “suo­jele­man” paikallisen par­la­mentin val­it­se­man uuden päämin­is­terin kan­nta­tus Janukovytšin aikai­sis­sa edel­li­sis­sä vaaleis­sa oli ollut neljän pros­ent­tiyk­sikön luokkaa.

  32. Olen nyt lukenut n. tuhat sivua Ukrainan kri­isin taus­toista ja pari tuhat­ta lisää on vielä lukemisen alla. Vaik­ka olen pyrkinyt vält­tämään Putinin hallintoa lähel­lä ole­via lähteitä ja saa­maan epä­var­moille tiedoille varmis­tus­ta mm. etsimäl­lä toisia ja kol­man­sia tuke­via tietolähteitä ja selvit­tämäl­lä tutkimus­laitosten luotet­tavu­ut­ta, niin tästä huoli­mat­ta on muo­dos­tunut hyvin eri­lainen kuva Ukrainan kri­isin taus­toista siihen ver­rat­tuna, mikä on ollut yleinen nar­rati­ivi ja kehystys län­tisessä medi­as­sa (Suomes­ta otin esimerkik­si Ylen, jon­ka verkko­sivun koko Ukraina-uuti­soin­nin selasin lävitse). 

    Hyvin suurel­la var­muudel­la voi tode­ta, että län­ti­nen uuti­soin­ti on ollut erit­täin vail­li­naista, taus­to­ja selvit­tämätön­tä, pin­nal­lis­es­ti stereo­ty­p­i­oivaa ja selkeän puolueel­lista. Län­si­maid­en, Suomes­sa Ylen, Ukraina-uuti­soin­nista tulee mieleen Orwellin kuvaus ker­tomat­ta jät­tämis­es­tä vale­htelun yleisim­pänä muo­tona. Krem­lin hallinnas­sa ole­vat medi­at ovat var­masti syyl­listyneet vähin­tään yhtä räikeästi samaan toiseen suun­taan, mut­ta sitä jotenkin automaat­tis­es­ti odot­taa heiltä, eikä saman halu­aisi tode­ta ole­van suures­sa määrin tot­ta län­si­maisen uutisjour­nal­is­min kohdal­la. Mut­ta näin on tässä tapauk­ses­sa asianlaita.

    Ukrainan kri­isi ei ole mitenkään kehys­tet­tävis­sä rikol­lisen ja uhrin asetel­mak­si. Ukrainan vyy­hdis­sä on usei­ta rois­to­ja, usei­ta uhre­ja ja hyvin vaikeaselkoisia ja kauas his­to­ri­aan meneviä iden­ti­teetil­lisiä taus­to­ja (mitä enem­män lukee, sitä vaikeam­mak­si käy määritel­lä “ukrainalainen”). Eikä Putin ole vyy­hdin rois­toista suurin ja Venäjän toim­inta on mon­elta kannal­ta ymmär­ret­tävää ja sisäis­es­ti loogista. Kri­isin taus­toi­hin tutus­tu­misen jäl­keen ei edes tun­nu kovin kon­tro­ver­saalil­ta ajatel­la, että Krim­in liit­tymi­nen Venäjään oli ainakin yhtä suures­sa määrin moraalis­es­ti oikeutet­tu kansalli­nen puo­lus­tus­toi­mi kuin voimapoli­it­ti­nen aggressio.

    Kaa­sun hin­nan normalisoiminen/korottaminen on var­masti myös kos­to­toimen­pide, mut­ta siltikin aika ymmär­ret­tävää; maid­en lähen­tymistä aja­neen aiem­man hyvän­tekeväisyy­den lopet­tamista Venäjän tahol­ta, tilanteessa, jos­sa välit maid­en johta­jien välil­lä ovat kiristyneet, Venäjän illu­u­siot aja­mas­taan val­ti­ol­lis­es­ta liit­tou­tu­mis­es­ta karis­seet ja Ukrainan aiem­mat mak­surästit ja val­tion­vel­ka Venäjälle ovat mit­ta­suhteil­taan valtavia.

  33. Suomen tapauk­ses­sa vas­taavaan sor­toon pääsee seu­raaval­la aja­tusleikil­lä, eli kor­vaa­mal­la osa­puo­let seuraavasti:

    kaa­su= sähkö
    venäjä= hallitus
    ukraina= kansalainen
    län­sieu­roop­pa= google

    Toki myön­nän suomen kansalaisen huo­mat­ta­van var­al­lisu­u­den ver­rat­tuna google-nimiseen yhtiöön joka mak­saa kaik­ki veron­sakin ties minne jos ei jätä maksamatta..

  34. Huolto­var­muuskeskuk­sen johta­ja Ilk­ka Kana­nen oli vielä ainakin muu­ta­ma viikko sit­ten (18.3) sitä mieltä, että huolto­var­muu­den kannal­ta ydin­voimala on paras voimala:

    “Ydin­voimalois­sa polt­toainet­ta riit­tää aina yli vuodek­si. Huolto­var­muu­den kannal­ta ne ovat Kanasen mukaan parhai­ta energialähteitä.”

    http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/plehti/juttu.jsp?oid=2014/03/18/5385501

    Tyyp­il­lis­es­ti ydin­polt­toainet­ta ostet­taes­sa oste­taan erik­seen uraani, rikas­tus, ja polt­toaineen valmis­tus. Kaik­ki nuo sovite­taan reak­to­rille sopi­vak­si, tilaa­jan vaa­timusten mukaan. Valmis­tus ei voi olla tekemätön paik­ka ei-venäläisellekään polt­toaine­maakar­ille: kaik­ki kevytvesireak­torit käyt­tävät aika saman­laisia polt­toainenip­pu­ja. Ero­ja on lähin­nä mitoituksissa.

    Tur­val­lisu­us­poli­it­ti­nen aspek­ti Fen­novoimaan kyl­lä liit­tyy, ja se on var­maan nyt arvioita­va erik­seen. Itse olisin taipu­vainen kan­nat­ta­maan han­ket­ta siltikin, kos­ka ilmas­to­työl­lä alkaa olla ns. kiire, ja hiilet­tömän sähkön­tuotan­non lisäämi­nen helpot­taisi ainakin teo­ri­as­sa riip­pu­vu­u­den vähen­tämistä paljon han­kalam­min varas­toitavista (ja sik­si poli­it­tise­na aseena paljon helpom­min toimivista) fos­si­il­i­sista polttoaineista.

    Aika mon­es­ta aiheen tiimoil­ta esite­tys­tä kom­men­tista huokuu vah­vasti se, että ydin­voimaa ei yksinker­tais­es­ti halu­ta, ja nyt tälle vas­tus­tuk­selle on sit­ten ratio­nal­isoitu tur­val­lisu­us­poli­it­ti­nen peruste. Aivan kuten ennen Krim­iä vas­tus­tus ratio­nal­isoiti­in johonkin muuhun.

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Vuosaaren voimala on ran­nikol­la joten se voi kil­pailut­taa bio­mas­san tuot­ta­jia maail­man­laa­juis­es­ti. Juuri nyt saa haket­ta läh­es ilmaisek­si Kanadas­ta, kiitos mäntypistiäisen.

    Niin Suomes­ta­han sitä ei voi ostaa mis­sään tapauk­ses­sa, vaik­ka Suomes­ta viedään pel­let­tiä Ruot­si­in ja Tanskaan.

    1. Suomes­ta viedään pel­let­ta­jä Ruot­si­in tois­taisek­si, mut­ta kun­han päästöoikeuk­sien hin­ta nousee kun­nol­la. Sil­loin puu­ta menee turvevoimaloiden kor­vaamiseen paljon, ja koti­maisen hak­keen hin­ta nousee merkittävästi.

  36. az:
    Olen nyt lukenut n. tuhat sivua Ukrainan kri­isin taus­toista ja pari tuhat­ta lisää on vielä lukemisen alla. Vaik­ka olen pyrkinyt vält­tämään Putinin hallintoa lähel­lä ole­via lähteitä ja saa­maan epä­var­moille tiedoille varmis­tus­ta mm. etsimäl­lä toisia ja kol­man­sia tuke­via tietolähteitä ja selvit­tämäl­lä tutkimus­laitosten luotet­tavu­ut­ta, niin tästä huoli­mat­ta on muo­dos­tunut hyvin eri­lainen kuva Ukrainan kri­isin taus­toista siihen ver­rat­tuna, mikä on ollut yleinen nar­rati­ivi ja kehystys län­tisessä medi­as­sa (Suomes­ta otin esimerkik­si Ylen, jon­ka verkko­sivun koko Ukraina-uuti­soin­nin selasin lävitse). 

    Hyvin suurel­la var­muudel­la voi tode­ta, että län­ti­nen uuti­soin­ti on ollut erit­täin vail­li­naista, taus­to­ja selvit­tämätön­tä, pin­nal­lis­es­ti stereo­ty­p­i­oivaa ja selkeän puolueel­lista. Län­si­maid­en, Suomes­sa Ylen, Ukraina-uuti­soin­nista tulee mieleen Orwellin kuvaus ker­tomat­ta jät­tämis­es­tä vale­htelun yleisim­pänä muo­tona. Krem­lin hallinnas­sa ole­vat medi­at ovat var­masti syyl­listyneet vähin­tään yhtä räikeästi samaan toiseen suun­taan, mut­ta sitä jotenkin automaat­tis­es­ti odot­taa heiltä, eikä saman halu­aisi tode­ta ole­van suures­sa määrin tot­ta län­si­maisen uutisjour­nal­is­min kohdal­la. Mut­ta näin on tässä tapauk­ses­sa asianlaita.

    Ukrainan kri­isi ei ole mitenkään kehys­tet­tävis­sä rikol­lisen ja uhrin asetel­mak­si. Ukrainan vyy­hdis­sä on usei­ta rois­to­ja, usei­ta uhre­ja ja hyvin vaikeaselkoisia ja kauas his­to­ri­aan meneviä iden­ti­teetil­lisiä taus­to­ja (mitä enem­män lukee, sitä vaikeam­mak­si käy määritel­lä “ukrainalainen”). Eikä Putin ole vyy­hdin rois­toista suurin ja Venäjän toim­inta on mon­elta kannal­ta ymmär­ret­tävää ja sisäis­es­ti loogista. Kri­isin taus­toi­hin tutus­tu­misen jäl­keen ei edes tun­nu kovin kon­tro­ver­saalil­ta ajatel­la, että Krim­in liit­tymi­nen Venäjään oli ainakin yhtä suures­sa määrin moraalis­es­ti oikeutet­tu kansalli­nen puo­lus­tus­toi­mi kuin voimapoli­it­ti­nen aggressio.

    Kaa­sun hin­nan normalisoiminen/korottaminen on var­masti myös kos­to­toimen­pide, mut­ta siltikin aika ymmär­ret­tävää; maid­en lähen­tymistä aja­neen aiem­man hyvän­tekeväisyy­den lopet­tamista Venäjän tahol­ta, tilanteessa, jos­sa välit maid­en johta­jien välil­lä ovat kiristyneet, Venäjän illu­u­siot aja­mas­taan val­ti­ol­lis­es­ta liit­tou­tu­mis­es­ta karis­seet ja Ukrainan aiem­mat mak­surästit ja val­tion­vel­ka Venäjälle ovat mit­ta­suhteil­taan valtavia.

    Samaa mieltä, usko­ma­ton­ta tämä län­nen kak­sois­stan­dar­di sil­loin kun kyseessä on oma etu ja val­tapi­irin laa­jen­t­a­mi­nen. Esimerkik­si Egyptin 500+ mieli­v­al­taista kuole­man­tuomio­ta (osa tuomi­tu­ista ei edes paikalla) ei aiheut­tanut juuri mitään voimakas­ta reak­tio­ta. Mik­sikö ? Sik­si että USA tukee rahal­lis­es­ti Egyp­tiä ja nyky­istä hal­li­tus­ta pitääk­seen sen valtapiirissään.

    Käsit­tääk­seni Venäjän Ukrainal­ta per­imä hin­ta on nyt 40% alen­nuk­sen peru­misen jäl­keen samaa tasoa kuin Euroopas­sa yleen­sä. Sit­ten päälle vielä Ukrainan van­hat kaa­su­ve­lat. No tietysti Venäjältä olisi järkevää antaa niistä osa anteek­si kor­vauk­se­na Krim­istä. Ennus­tan, että näin tulee aikanaan käymäänkin.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingis­sä, tai siis Van­taal­la, on näinä päi­u­vänä alet­tu tuot­taa kaukoläpöä seka­jät­tei­den poltol­la. Jätte4istä itses­tään tulee aika vähän net­toen­er­giaa, kos­ka märän kau­ra­pu­uron polt­tamiseen käytetään maaka­sua, jos­ta tulisi ainakin sähköä suun­nilleen yhtä paljon ilman sitä jätettäksin.

    Mihin tämä väite perus­tuu ? Kyl­lä orgaanista jät­teestä irtoaa aika paljon ener­giaa ja jät­teen polt­to on yleistä kaut­ta Euroopan. Sitä pait­si maakaa­sua pide­tään jopa kivi­hi­iltä pahempana kasvi­huonekaa­suna, johtuen tuotan­toon ja käyt­töön liit­tyvistä vuodoista (esim. IEA, US EPA, Howarth ym 2011).

  38. Poth1ue1: Mitään tekemistä asian kanssa ei tietenkään ole sil­lä tosi­asial­la, että enem­mistö ukrainalai­sista näk­isi itsen­sä enem­min avoimen ja demokraat­tisen ihmisoikeuk­sia suo­jel­e­van län­si­maisen maan kansalaisi­na kuin putin­istani­laisen itä­maan pelokkaasti kyyris­telev­inä hallintoalamaisina?

    Tai­dat jät­tää huomiotta tosi­asi­at. Enem­mistö ukrainalai­sista. Tyhjää puhet­ta! Enem­mistö maid­en-aukion mie­lenosoit­ta­jista on tot­ta, muu vain puhet­ta. Yleen­sä enem­mistön määrit­telee kansa taval­lisim­min äänestyk­sessä, ei suinkaan pääkaupun­gin kaduil­la kov­in­ta meteliä pitänyt kopla, eikä myöskään län­si­maid­en omaa asi­aansa aja­va media.

    Koko Ukrainan hallinto laiton, sekä Ukrainan perus­tus­lain mukaan että kan­sain­välisen oikeu­den näkökul­mas­ta. Janu­se­vits on edelleen Ukrainan kansan vaaleil­la val­it­se­ma presidentti.

    Mielestäni Itä-Ukrainan tapah­tu­mat sekä Krim­il­lä vaaleil­la saatu tulos ker­to­vat vaku­ut­tavasti väit­teesi Ukrainan yleis­es­tä mielip­i­teestä ole­van vain haaveku­vasi ja suo­raan sanoen puh­das­ta valet­ta. KIOVA EI OLE KOKO UKRAINA. UKRAINALAISIA OVAT KAIKKI UKRAINASSA ASUVAT UKRAINALAISET.

  39. Ris­to: Enem­män siinä syynä oli se, että Venäjä sotialal­lis­es­ti miehit­ti Krim­in ennen kuin mitään äänestyk­siä pidet­ti­in. Putinin track­record rehellis­ten vaalien pitämisessä edes emovenäjän puolel­l­la ei ole mitenkään kehu­misen arvoinen. 

    Venäläis­ten soti­laiden “suo­jele­man” paikallisen par­la­mentin val­it­se­man uuden päämin­is­terin kan­nta­tus Janukovytšin aikai­sis­sa edel­li­sis­sä vaaleis­sa oli ollut neljän pros­ent­tiyk­sikön luokkaa.

    Tarkoi­tat siis Maid­en-auki­ol­la val­lankaa­pauk­sen tehneen län­simielisen Ukrainan nykyisen johdon edus­ta­van parem­min ukrainalais­ten mielipi­det­tä kuin 97 % kan­natuk­sen saanut Krim­in äänestyk­sen tulos. Perustelu­na se että Krim­il­lä oli (ehkä) joitakin venäläisiä soti­lai­ta vaalien aikana. Maid­en-auki­ol­la ei ollut val­lankaap­pauk­sen aikana venäläisiä soti­lai­ta, joten kaap­paus oli ilmeis­es­ti edus­ta­va ja laillinen.

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomes­ta viedään pel­let­ta­jä Ruot­si­in tois­taisek­si, mut­ta kun­han päästöoikeuk­sien hin­ta nousee kun­nol­la. Sil­loin puu­ta menee turvevoimaloiden kor­vaamiseen paljon, ja koti­maisen hak­keen hin­ta nousee merkittävästi.

    Olet­taen, että bio­mas­san päästö­tase las­ke­taan jatkos­sakin epäre­al­is­tisen yksinker­tais­es­ti. Tämä ole­tus ei mitenkään vält­tämät­tä pidä paikkaansa, jos bio­mas­san käyt­tö Euroopas­sa laa­je­nee merkit­tävästi (eli jos polt­tovoimaloiden kaup­pi­aiden lupauk­si­in uusien voimaloiden monipolt­toainekäytöstä tar­tu­taan muual­lakin kuin yhdessä tai kahdessa maas­sa), ja jos poli­ti­ik­ka ei kävele esim. maankäyt­tö­vaiku­tusten tutkimuk­sen yli. Mikä tietysti on täy­del­lisen mahdollista.

    Tääl­läpä vähän aiheeseen liit­tyvää tutkimusta:

    http://agwobserver.wordpress.com/2014/03/10/papers-on-ghg-emissions-from-bioenergy-related-land-use/

    ja

  41. Liian van­ha: Jostain syys­tä Suomes­sa vier­at­se­taan seka­jät­teen polt­toa ‑Ei se huolto­var­muut­ta olen­nais­es­ti paran­na, mut­ta on hul­lu­ut­ta ajaa jät­teet Viroon poltettavaksi. 

    Jät­tei­den polt­ta­mi­nen ei nyt vaan tun­nu kovin fik­sul­ta ide­al­ta. Suomes­sa on tilaa muovi­pussien varas­toin­ti­in, ja jät­teen muut­ta­mi­nen tuhkak­si (seka­jät­teestä tulee todel­la paljon tuhkaa) tuskin vähen­tää val­umaon­gelmia. Kaatopaikas­sa ainakin raskas­met­al­lit ovat iner­tim­mässä muo­dos­sa kuin polt­tamisen jäl­keen. Ja muovi­pussien arvo esim. polt­toainei­den raa­ka-aineena voi olla paljon suurem­pi tule­vaisu­udessa kuin nykyisel­lään yhdessä kau­ra­pu­uron ja elek­tron­i­ikka­jät­tei­den kanssa hävitet­täessä saata­van läm­mön arvo.

    Automaat­ti­nen lajit­telu on val­ta­va paran­nus, mut­ta kaiken vaival­la teh­dyn jät­teen jauhami­nen pikopäreik­si on tuskin inhim­mil­lisen kehi­tyk­sen huippu.

    Ja nyt juminkekkuli: Kaik­ki, mihin ruot­salainen tai sak­salainen kos­kee, ei ole kul­taa (esim. Hitler).

  42. Olet­taisin, että jos­sakin Kaakkois-Suomes­sa on kallio­varas­to nesteytetylle maakaa­sulle. Mut­ta kuin­ka pitkää tarvet­ta varten.

    OS voi kansane­dus­ta­jana kysyä sel­l­aista hehtaari­arvio­ta. Varisnkin kun help­po arvoi­da järkevänkokoisken kallio­varas­ton koko ja kuin­ka pitkän ajan tarpeen sel­l­ainen kattaa.

    Lasku­nikkareille: metaanin läm­pöar­vo 0n 889 kJ/ mol ja molekyyli­mas­sa 16 g/mol. Net­ste­tyn maakaa­sun tiheys n. 420 kg/m3.

  43. J. M. Korho­nen: Olet­taen, että bio­mas­san päästö­tase las­ke­taan jatkos­sakin epäre­al­is­tisen yksinker­tais­es­ti. Tämä ole­tus ei mitenkään vält­tämät­tä pidä paikkaansa, jos bio­mas­san käyt­tö Euroopas­sa laa­je­nee merkit­tävästi (eli jos polt­tovoimaloiden kaup­pi­aiden lupauk­si­in uusien voimaloiden monipolt­toainekäytöstä tar­tu­taan muual­lakin kuin yhdessä tai kahdessa maas­sa), ja jos poli­ti­ik­ka ei kävele esim. maankäyt­tö­vaiku­tusten tutkimuk­sen yli. Mikä tietysti on täy­del­lisen mahdollista.

    Tääl­läpä vähän aiheeseen liit­tyvää tutkimusta:

    http://agwobserver.wordpress.com/2014/03/10/papers-on-ghg-emissions-from-bioenergy-related-land-use/

    ja

    Myös fos­si­ilis­ten polt­toainei­den, kuten metaanin (liuske ja maakaa­su) kohdal­la tulisi huomioi­da niiden todel­liset päästöt koko tuotantoketjusta. 

    http://download.springer.com/static/pdf/5/art%253A10.1007%252Fs10584-011‑0061‑5.pdf?auth66=1397245920_44fc58e04b1c4d9d4044192bf6e338de&ext=.pdf

    Tämä heiken­tää paljon liuske- ja maakaa­sun edullisu­ut­ta, varsinkin kun metaanivuodot huomioidaan. Nyt US EPAkin on myön­tänyt, että sen arviot tuotan­non ja käytän­nön metaanivuodoista kuvaa­vat lähin­nä ideaal­i­ta­pauk­sia. Voi vain arvail­la miten suuria metaanivuodot ovat Venäjän kaa­sun kohdal­la. Maakaa­su on siitä muka­va, etteivät sen vuodot ilmake­hään näy mitenkään ja niiden mit­taami­nen on äärimäisen vaikeaa (varsinkin Siperiassa).

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingis­sä, tai siis Van­taal­la, on näinä päi­u­vänä alet­tu tuot­taa kaukoläpöä seka­jät­tei­den poltol­la. Jätte4istä itses­tään tulee aika vähän net­toen­er­giaa, kos­ka märän kau­ra­pu­uron polt­tamiseen käytetään maaka­sua, jos­ta tulisi ainakin sähköä suun­nilleen yhtä paljon ilman sitä jätettäksin. 

    Olisi erit­täin miel­lyt­tävää ja kiin­nos­tavaa nähdä asiantun­tev­asti ja real­is­tis­es­ti laa­dit­tu ske­naario siitä, kuin­ka jäte­huolto oikeasti pitäisi hoitaa. Mitä use­ampi jae lajitel­laan, sitä enem­män ener­giaa ja kus­tan­nuk­sia menee lajit­telu­un. Jo nykyisel­lään kai tyyp­il­lis­es­tä pääkaupunkiseu­tu­lais­es­ta huushol­lista pitäisi lähteä yhdek­sän jaet­ta (seka, bio, kar­ton­ki, pahvi, kirkas lasi, värilli­nen lasi, pien­metal­li, SER, ongel­ma­jäte). Tähän voi sit­ten tul­la lisäk­si vielä puu­tarha­jäte ja rakennusjätteitä.

    Seka­jät­teeseen menee oikein lajiteltaes­sa nykyään lähin­nä muovipakkauk­sia ja sit­ten sekalainen määrä hygien­iatuot­tei­ta ynnä muu­ta orgaanista, jota ei saa muualle lait­taa. Kovin märkää tuo tavara ei ole, vaan se on aika lähel­lä ener­gia­jaet­ta koostumukseltaan.

    Jos seka­jät­teessä on märkää kau­ra­pu­uroa, joku on sekoit­tanut bio­jät­teen ja seka­jät­teen pahasti keskenään. Mut­ta olisiko taloudel­lista erotel­la vielä ener­gia­jae ja muu seka­jäte? Mitä jäisi tuo­hon muuhun seka­jät­teeseen määrällisesti?

  45. Viherinssi: Näin voi olla, jos noin halu­taan tehdä. Toisaal­ta ymmärtääk­seni suo­ma­lais­ten ymmär­rys meil­lä jo ole­vista venäläi­sistä reak­tor­eista on aika korkeal­la tasol­la, ja todel­li­nen riip­pu­vu­us reak­to­rien toimit­ta­jas­ta on lop­ul­ta varsin vähäinen…

    Tämä yhdis­tet­tynä siihen, että meil­lä on merkit­tävät uraani­varan­not itsel­lä, tekee ydin­voimas­ta hyvin houkut­tel­e­van. Fis­sioy­d­in­voima on kaiken lisäk­si ain­oa kohtu­ullisen saas­tee­ton vai­h­toe­hto, kunnes fuu­siovoimalat saadaan toimimaan.

    Viherinssi:
    …mut­ta Fen­novoimalle pitäisi nyt lait­taa yksi lisäe­hto: Voimalan pitää toimia nor­maal­isti 5 vuot­ta, vaik­ka Venäjältä ei saisi edes saas­tunut­ta ilmaa Suomeen. Jos yhtälöä ei saa tuol­la ehdol­la toim­i­maan, sit­ten on isom­man miet­timisen paikka. 

    Ter­vet­tä ajatel­la, ettei iso­ja voimapoli­ti­ikan sotku­ja Euroopas­sa selvitetä peri­aat­teel­la “juhan­nuk­sek­si koti­in”. Tuo­hon hal­paan on aikaisem­min menty.

  46. az:
    Olen nyt lukenut n. tuhat sivua Ukrainan kri­isin taus­toista ja pari tuhat­ta lisää on vielä lukemisen alla.

    Toiv­ot­tavasti olet lukenut myös toisen maail­man­so­dan alkuhetk­istä ja tämän kri­isin ensim­mäiset muu­vit eivät ole kovin kaukana siitä. 

    On huono tren­di kun maat alka­vat siirtelemään omia rajo­jaan tois­t­en pien­ten maid­en kus­tan­nuk­sel­la. Riip­pumat­ta siitä mitä syitä siel­lä retoris­es­ti on taustalla.

    Samat syyt voisi käyt­tää balt­ian ja suomenkin suh­teen, enkä halua näin käyvän. Balt­ian onni kuitenkin on että he ovat natossa.

    Ja kan­nat­taa huo­ma­ta että tämä ei ole ensim­mäi­nen maa minkä kanssa venäjä siirtelee rajo­jaan armei­jan avus­tuk­sel­la. Ydinkysymys kri­i­sis­sä ei ole enää Ukrainan sisäi­nen tilanne, vaan se, jääkö tämä viimeisek­si maak­si jon­ka kanssa venäjä käyt­tää jo tutuk­si tul­lut­ta ja toimi­vak­si koet­tua prosessia.

    (Noh, toki tässähän tapauk­ses­sa venäjä ei ole tehnyt mitään, kos­ka armei­jan erikoisyk­siköiltä näyt­tävät ihmiset ovat vain paikallisia huolestunei­ta kansalaisia.)

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyse on siitä, että jos tuo jäte lajiteltaisi­in, siitä saataisi­in enem­män ener­giaa, eri­tyis­es­ti sähköä. Sinän­sä tuo polton aut­ta­mi­nen maakaa­sul­la paran­taa hyö­ty­suhdet­ta merkittävästi.

    Ei jät­teen polt­to estä paran­ta­mas­ta lajit­telua , silti poltet­tavaa löy­tyy riit­tävästä järkevältä etäsyydeltä.

    Tämä kehi­tys pitää vain huomioi­da kap­a­siteetin suunnittelussa.

    Ja pistää lajit­telu toimeen, Suo­mi oli EU:n heikoimpia kierrättäjiä

    “Kaatopaikalle Suomes­sa heit­etään yli 60 pros­ent­tia jät­teestä, kun Tan­s­ka ja Hol­lan­ti heit­tävät tuskin mitään kaatopaikalle.”

    http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/1922-suomi-on-edelleen-eu-n-huonoimpia-kierrattajia

  48. az:
    Hyvin suurel­la var­muudel­la voi tode­ta, että län­ti­nen uuti­soin­ti on ollut erit­täin vail­li­naista, taus­to­ja selvit­tämätön­tä, pin­nal­lis­es­ti stereo­ty­p­i­oivaa ja selkeän puolueel­lista. Län­si­maid­en, Suomes­sa Ylen, Ukraina-uuti­soin­nista tulee mieleen Orwellin kuvaus ker­tomat­ta jät­tämis­es­tä vale­htelun yleisim­pänä muotona. 

    Huo­masin tuon jo vuosia sit­ten, eri­tyis­es­ti Syyr­i­an kohdal­la medi­an toim­inta on ollut suo­ranaista pro­pa­gan­daa län­nen intressien näkökul­mas­ta. Ker­ro­taan asioista vain väritet­ty toinen puoli, ja tehokkaasti vai­etaan muista asioista.

    Odotan edelleen sitä kat­tavaa, neu­traalia repor­taa­sia Syyr­i­an sodan taus­toista, tapah­tu­mista ja taus­tavaikut­ta­jista. Mut­ta en usko että esim. HS tai Suomen Kuvale­hti uskalta­vat tuo­hon ryhtyä. 

    Tek­isi mieli kaivaa esim. Hesarin uuti­soin­ti Syyr­i­as­ta kol­men vuo­den ajal­ta, ja lisätä rin­nalle kaik­ki muut tapah­tu­mat, joista tuol­loin vai­et­ti­in. Tai jälkikä­teen pal­jas­tuneet fatkat, jot­ka muut­ta­vat asi­at hel­posti päin­vas­taisik­si, kuin mitä Hesari on niistä ensin uuti­soin­ut, siteer­at­en Reuter­sia tai “nimet­tömiä amerikkalaisia lähteitä”.

  49. Anomuu­mi: Jät­tei­den polt­ta­mi­nen ei nyt vaan tun­nu kovin fik­sul­ta ide­al­ta. Suomes­sa on tilaa muovi­pussien varas­toin­ti­in, ja jät­teen muut­ta­mi­nen tuhkak­si (seka­jät­teestä tulee todel­la paljon tuhkaa) tuskin vähen­tää valumaongelmia.

    Tui­jotan tässä omaa seka­jäteroskistani ja ihmette­len sitä, mikä oikein lajitel­lus­sa seka­jät­teessä tuot­taa paljon tuhkaa. Näin voi olla, mut­ta ainakaan nuo muovipakkauk­set eivät tuo­ta kovin merkit­täviä määriä tuhkaa. En yritä väit­tää, etteikö seka­jät­teen polt­tamis­es­ta tulisi paljon tuhkaa, mut­ta kaipailen vähän konkreet­tisem­paa tietoa tuhkan määrästä ja lähteestä.

    Sen ver­ran löysin, että suh­teel­lisen uudessa tutkimuk­ses­sa PK-seudun seka­jät­teestä oli 40 % (!) bio­jätet­tä ja vain 3 % polt­tokelvo­ton­ta jätet­tä. Seka­jät­teestä tulee tuhkaa noin 15 %, mut­ta ilmeis­es­ti tämä johtuu lähin­nä huonos­ta lajit­telus­ta. Tosin mukana voi olla oikein lajitel­tunakin esimerkik­si kerami­ikkaa, mut­ta näi­den jakei­den osu­us ei ole kovin suuri.

    Bio­jäte on polt­toaineena polt­toteknis­es­ti kohtu­ullista, mut­ta märkyyten­sä vuok­si sen polt­ta­mi­nen sel­l­aise­naan on tuh­laavaa. Toisaal­ta bio­jät­teen kom­pos­toin­ti on sekin ener­giateknis­es­ti tuh­laavaa, ja bio­jäte­tuhkan pitäisi olla varsin kelvol­lista maan­paran­nu­sainet­ta. Niin­pä bio­jät­teen käsit­te­ly muo­dostaa sekin kovin mie­lenki­in­toisen kysymyk­sen (mädä­tys / kom­pos­toin­ti / poltto).

  50. Liian van­ha: Ja pistää lajit­telu toimeen, Suo­mi oli EU:n heikoimpia kierrättäjiä

    “Kaatopaikalle Suomes­sa heit­etään yli 60 pros­ent­tia jät­teestä, kun Tan­s­ka ja Hol­lan­ti heit­tävät tuskin mitään kaatopaikalle.”

    Ettei vain olisi niin, että Tan­skas­sa ja Hol­lan­nis­sa jae “lop­ut” tunge­taan poltet­tavak­si. Muuten on aika vaikea kek­siä, miten esimerkik­si käyte­tyt vaipat hyödynnetään.

  51. Puoluee­ton tarkkail­i­ja: Tarkoi­tat siis Maid­en-auki­ol­la val­lankaa­pauk­sen tehneen län­simielisen Ukrainan nykyisen johdon edus­ta­van parem­min ukrainalais­ten mielipidettä

    En sanonut yhtään mitään Ukrainan nykyis­es­tä tai sitä edeltävästä (tai tätä edeltäneestä) joh­dos­ta. Jos sin­ul­la ei ole argu­ment­te­ja kir­joit­ta­maani vas­taan, kelvolli­nen tapa ei ole kek­siä vas­ta-argu­ment­te­jä omi­in olkiukkoihisi.

    kuin 97 % kan­natuk­sen saanut Krim­in äänestyk­sen tulos. 

    Jäi vielä pari pros­ent­tiykikköä Pohjois-Kore­an tulok­ses­ta. Luotet­tavu­us vas­taavasti var­maan aav­is­tuk­sen ver­ran parempi.

    Perustelu­na se että Krim­il­lä oli (ehkä) joitakin venäläisiä soti­lai­ta vaalien aikana.

    Juu, siel­lä oli “ehkä” “joitakin” venäläisiä soti­lai­ta. Eikö yll­lä ole­van kir­joit­ta­mi­nen edes vähän nolottanut?

    Maid­en-auki­ol­la ei ollut val­lankaap­pauk­sen aikanavenäläisiä soti­lai­ta, joten kaap­paus oli ilmeis­es­ti edus­ta­va ja laillinen.

    En sanonut mitään Maid­en-aukion tapah­tu­mista, mut­ta kun nyt mainit­sit, niin ainakaan vierai­ta miehi­tysjoukko­ja siel­lä ei ollut.

    (Riit­tää puolestani Ukrainas­ta tässä ketjussa)

    1. Ei ole ole­mas­sa sel­l­aista peri­aatet­ta, että mikä hyvän­sä alue saisi ero­ta val­tios­ta kansanäänestyk­sel­lä. Jos sel­l­ainen peri­aate omak­sut­taisi­in, sen pitäisi tietysti koskea kaikkia aluei­ta. Jos olisi, Ahve­nan­maa kuu­luisi Ruot­si­in, Kat­alo­nia eroaisi Espan­jas­ta ja huo­mat­ta­van suuri määrä aluei­ta itsen­bäisty­isi Venäjästä. Jos Venäjä vaatii tuo­ta peri­aatet­ta nou­datet­tavak­si Ukrainakssa, sen tulisi hyväksyä vas­taa­va menet­te­ly myös esimerkik­si Tsetseeniassa.

  52. Viherinssi:
    Jos seka­jät­teessä on märkää kau­ra­pu­uroa, joku on sekoit­tanut bio­jät­teen ja seka­jät­teen pahasti keskenään. Mut­ta olisiko taloudel­lista erotel­la vielä ener­gia­jae ja muu seka­jäte? Mitä jäisi tuo­hon muuhun seka­jät­teeseen määrällisesti?

    No siel­lä on tietenkin kaik­ki se mitä perushes­sut eivät osaa tai viit­si lajitel­la. Kaikkea ipadeista raken­nus- ja puu­tarha­jät­teeseen. Jos halu­aa vält­tämät­tä poltet­tavaa jätet­tä, sitä saa helpom­min lisäämäl­lä yhden jakeen lajiteltavak­si. Se on vain yksi jätekaivo/astia enem­män jätepis­teel­lä. Kun väli­varas­to (esim. kai­vo, vie muu­ta­man neliön) on samaa kokolu­okkaa jäteau­ton kanssa, kul­je­tuskus­tan­nuk­set eivät juuri kasva.

    Energiajae/pakkausjäte on suurin tilan viejä seka­jät­teessä, ja kun se lajitel­laan erik­seen, se on helpom­pi puris­taa kasaan (ei ole pyykkite­lineitä ym. seassa). Ja seka­jät­teen jatkokäsit­te­ly on helpom­paa kun ei ole kauhea­ta määrää pakkausjätet­tä seassa.

    Näin siis voisi luul­la, en ole asiantuntija.

  53. Anomuu­mi: No siel­lä on tietenkin kaik­ki se mitä perushes­sut eivät osaa tai viit­si lajitel­la. Kaikkea ipadeista raken­nus- ja puu­tarha­jät­teeseen. Jos halu­aa vält­tämät­tä poltet­tavaa jätet­tä, sitä saa helpom­min lisäämäl­lä yhden jakeen lajiteltavak­si. Se on vain yksi jätekaivo/astia enem­män jätepis­teel­lä. Kun väli­varas­to (esim. kai­vo, vie muu­ta­man neliön) on samaa kokolu­okkaa jäteau­ton kanssa, kul­je­tuskus­tan­nuk­set eivät juuri kasva.

    Yksi aika iso tek­i­jä tässä lie­nee se, että pien­taloalueil­la taloil­la yleen­sä on vain yksi jäteas­t­ia. Hauskim­mil­laan samas­sa rivis­sä on kol­men talon seka­jäteas­t­i­at, ja sen jäl­keen viit­seliäät tekevät bio­jät­teelle jotain (joka kyl­lä yleen­sä on lähin­nä paikkakun­nan jyr­si­jäpop­u­laa­tion ylläpitämistä). 

    Tämä on sikäli vähän ongel­mallista, että jätesäil­iöille ei vält­tämät­tä ole kiin­teistöstä varat­tu tilaa juuri lainkaan, jol­loin tilanteen kor­jaami­nen ei ole ihan help­poa. Jos­sain vai­heessa yksi jäte­fir­ma myi nelio­saisia säil­iöitä, mut­ta mukana ei sit­ten kuitenkaan tain­nut olla biojätettä.

    Koko totu­us ei kuitenkaan voi olla tuos­sa, kos­ka eri paikkakun­nil­la bio­jät­teen osu­us seka­jät­teestä vai­htelee huimasti. Keino­va­likoimaa on val­is­tuk­ses­ta sakkoihin.

    Anomuu­mi: Näin siis voisi luul­la, en ole asiantuntija.

    Jät­teenkäsit­te­ly tun­tuu ole­van siitä jän­nit­tävä ala, että hyvää asiantun­ti­jati­etoa ei ole liiem­min liik­keel­lä. Se on siinä mielessä kovin, kovin häm­mästyt­tävää, että kysymys on monel­la taval­la varsin suuri. Tietoa on, mut­ta se on kovin pirstoutuneena ja seg­men­toituneena, jol­loin kokon­aisku­van muo­dost­a­mi­nen on vaikeaa.

    Täysin epäti­eteelli­nen fiilik­seni on se, että toden­näköis­es­ti koti­talouk­sis­sa riit­täisi se, että jäte jaet­taisi­in bio­jät­teeseen, ener­gia­jät­teeseen, seka­jät­teeseen, lasi­in ja met­al­li­in. Koti­talouk­sien paperi- ja kar­tonkimäärät ovat sen ver­ran pieniä, että ne saat­taisi mielu­um­min kan­nat­taa polt­taa kuin kuitukier­rät­tää. Nyt maitotölkkien keräi­ly jää har­vo­jen har­ras­tuk­sek­si, ja kun keru­upis­teitä edelleen vähen­netään, se jää vielä harvem­pi­en har­ras­tuk­sek­si. (Edelleen tilanne on täysin eri ker­rostalois­sa ja pientaloissa.)

    Bio­jät­teen osalta en kuitenkaan osaa edes fiilis­tel­lä, onko mädät­tämi­nen vai polt­ta­mi­nen parem­pi vai­h­toe­hto. Kom­pos­toin­ti tuskin on paras, siinä ener­gia jää hyödyntämättä.

    Asi­aa vaikeut­taa kovasti se, että osa ratkaisu­ista olisi teknis­es­ti hyviä, mut­ta niiden pelätään johta­van väärän­laiseen käytök­seen. Tämä on ihan vali­di point­ti, mut­ta sil­loin pitäisi olla esit­tää numeroi­ta ja ske­naar­i­oi­ta siitä, mitä ne tule­vaisu­u­den vai­h­toe­hdot ovat.

    Sitä min­un on ilman kovaa fak­taa vaikea uskoa, että hyvän polt­toaineen viem­i­nen kaatopaikalle olisi järkevää. Jos siel­lä vielä on joukos­sa sitä mätänevää aines­ta, kasvi­huonekaa­supäästöt ovat aika rajuja.

    1. Koti­talousjäte pitäisi lajitel­la kotona kuiv­aan ja märkään ja lajitel­la kui­va koneel­lis­es­ti myöhem­min. Konela­jit­telu on tarkem­paa kuin koti­talous­la­jit­telu eikä jokaista jäte­la­jiket­ta var­tebn tarvi­ta omaa logistiikkaa.

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei ole ole­mas­sa sel­l­aista peri­aatet­ta, että mikä hyvän­sä alue saisi ero­ta val­tios­ta kansanäänestyk­sel­lä. Jos sel­l­ainen peri­aate omak­sut­taisi­in, sen pitäisi tietysti koskea kaikkia aluei­ta. Jos olisi, Ahve­nan­maa kuu­luisi Ruot­si­in, Kat­alo­nia eroaisi Espan­jas­ta ja huo­mat­ta­van suuri määrä aluei­ta itsen­bäisty­isi Venäjästä. Jos Venäjä vaatii tuo­ta peri­aatet­ta nou­datet­tavak­si Ukrainakssa, sen tulisi hyväksyä vas­taa­va menet­te­ly myös esimerkik­si Tsetseeniassa.

    Ison asukaslu­vun omaa­va maa voisi tehdä näin: Kan­nus­ta oman maan kansalaisia muut­ta­maan vier­aalle maalle. Kun asukasluku aluel­la >50%, liitä se omaksi.

    Tai jos kaik­ki maan pako­laiset päät­täi­sivät muut­taa vaik­ka har­vaan asu­tulle alueelle maas­sa, he voisi­vat äänestämäl­lä liit­tää alueen vaik­ka Somaliaan.

  55. Osmo Soin­in­vaara:
    Koti­talousjäte pitäisi lajitel­la kotona kuiv­aan ja märkään ja lajitel­la kui­va koneel­lis­es­ti myöhem­min. Konela­jit­telu on tarkem­paa kuin koti­talous­la­jit­telu eikä jokaista jäte­la­jiket­ta var­tebn tarvi­ta omaa logistiikkaa.

    Näin­hän tapah­tuu suuri­mas­sa osas­sa kiin­teistöjä, bio­jät­teelle on kom­pos­toin­ti tai eril­liskeräys, poltet­tavalle (kui­va omat asti­at, peper­ille oma ja seka­jät­teelle (jota oikeas­ta kier­rä­tyk­ses­tä ei edes tule) oma. Kan­taka­pun­gin asuinki­iteistöis­sä on edelleen näitä epäekol­o­gisia joiden jät­teet on lajittelemattomia

  56. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei ole ole­mas­sa sel­l­aista peri­aatet­ta, että mikä hyvän­sä alue saisi ero­ta val­tios­ta kansanäänestyk­sel­lä. Jos sel­l­ainen peri­aate omak­sut­taisi­in, sen pitäisi tietysti koskea kaikkia aluei­ta. Jos olisi, Ahve­nan­maa kuu­luisi Ruot­si­in, Kat­alo­nia eroaisi Espan­jas­ta ja huo­mat­ta­van suuri määrä aluei­ta itsen­bäisty­isi Venäjästä. Jos Venäjä vaatii tuo­ta peri­aatet­ta nou­datet­tavak­si Ukrainakssa, sen tulisi hyväksyä vas­taa­va menet­te­ly myös esimerkik­si Tsetseeniassa. 

    Muutenkin kyseinen peri­aate johtaa omi­in vaikeuk­si­in­sa sen suh­teen, mikä las­ke­taan alueek­si. San­o­taan, että 1900-luvun alus­sa Irlan­nis­sa olisi halut­tu ero­ta Bri­tan­ni­as­ta. No, jos koko Irlan­nin saarel­la olisi jär­jestet­ty kansanäänestys, niin se olisi toden­näköis­es­ti men­nyt läpi. 

    Sen jäl­keen sit­ten P‑Irlanti, jon­ka kansan enem­mistö ei halua kuu­lua Irlan­ti­in, olisi puolestaan jär­jestänyt kansanäänestyk­sen ja taas eron­nut Irlan­nista ja liit­tynyt Britanniaan. 

    Sit­ten taas sen jäl­keen ne palaset P‑Irlannista, jois­sa enem­mistö halu­aakin kuu­lua Irlan­ti­in olisi jär­jestänyt kansanäänestyk­sen jne. 

    Olisiko tuol­laisen kansanäänestys­rum­ban lop­putu­los se, että jokainen ihmi­nen saisi kuu­lua siihen val­tioon, johon halu­aa (tai olla täysin itsenäi­nen mihinkään val­tioon kuu­lumat­ta)? Mitä tämä tarkoit­taisi maid­en rajoille, kos­ka nehän koske­vat maa­ta, kun taas tuo itsemääräämisoikeus koskisi ihmisiä? Mitä maaplänt­tiä min­un itsemääräämisoikeuteni koskisi? Vaikeak­si menee. 

    Toisaal­ta on san­ot­ta­va, että kun kuninkaiden jumalais­es­ta oikeud­es­ta hal­li­ta on päästy eroon, niin ain­oak­si moraalisek­si oikeudek­si val­tioille on jäänyt kansal­lis­val­tioa­ja­tus, eli jokaisel­la kansal­la on oikeus päät­tää itse asioista omas­sa suvereenis­sa val­tios­sa. Eli vaik­ka tosi­aan kan­sain­välisoikeudel­lis­es­ti pätee se, ettei mikä tahansa maaplänt­ti saa julis­tau­tua itsenäisek­si vain sil­lä, että siel­lä asu­vien ihmis­ten enem­mistö sitä halu­aa, niin moraalis­es­ti kan­so­jen oikeut­ta omaan val­tioon pide­tään yleen­sä tavoitelta­vana tilanteena. 

    Ilman tätä aja­tus­ta val­tioiden suv­eren­i­teetin ain­oak­si perus­tak­si jää se, että ne pystyvät käytän­nössä armei­jal­laan puo­lus­ta­tu­maan toisaal­ta ulkoisia val­tausyri­tyk­siä ja toisaal­ta sisäisiä eroamispyrkimyk­siä vas­taan. Krim­in kohdal­la voi nyt ainakin tode­ta, että Ukraina ei pystynyt pitämään sitä voima­toimin itsel­lään, joten se “oikeudel­lis­es­ti” kuu­luu Venäjälle. Itse kammok­sun täl­laista “voima oikeut­taa” aja­tus­ta, vaik­ka ei tuo viimeiseen asti viety kansan itsemääräämisoikeuskaan niin eri­tyisen houkut­tel­e­val­ta kuulosta. 

    Jotenkin olemme nyt YK:n (jon­ka peruskir­ja kieltää val­loi­tus­so­dan) perus­tamisen ja ETYJ:n solmimisen jälkeisessä Euroopas­sa siinä mielessä omi­tuises­sa tilanteessa, että ne sopimuk­set käytän­nössä hakkaa­vat kiveen ne rajat, joi­hin jotenkin his­to­ri­al­lis­es­ti oli sat­tumal­ta päädyt­ty, yleen­sä kaiken­näköisen val­loi­tus­so­timisen tulok­se­na. Näistä rajoista on peri­aat­teessa tehty pyhiä, vaik­ka ei niis­sä tietenkään sinäl­lään mitään pyhempää ole kuin jois­sain toi­sis­sa rajoissa. 

    Tämä on tietenkin ikävää niille kan­soille, jot­ka halu­aisi­vat myös suv­eren­i­teetin, mut­teivät sat­tuneet sil­loin noi­ta sopimuk­sia sor­vates­sa ole­maan vielä itsenäisiä tai niille ihmisille, jot­ka mielu­um­min näk­i­sivät kotialueen­sa kuu­lu­van johonkin toiseen maa­han kuin mihin kuu­lu­vat. Mut­ta ehkä tämä hin­ta on silti fik­sua mak­saa siitä, että niin tulee kat­e­goris­es­ti kiel­letyk­si maan val­taamisen sotimisel­la ja siten vähen­tää väki­val­taisia konflikteja.

  57. a_l: Jostain käsit­tämät­tömästä syys­tä ydin­voimalu­paa ei annet­tu val­tio-omis­teiselle For­tu­mille, joka Lovi­isa III:n sijaan onkin käyt­tänyt kas­savir­tansa siperi­alais­ten kaa­su- ja hiilivoimaloiden modernisointiin.

    Minäkin olen välil­lä miet­tinyt syytä, mik­sei ydin­voimalalu­paa voi­da mis­tään hin­nas­ta myön­tää Fortumille. 

    Val­tion olisi ollut luon­te­vaa pyytää yli­jäämä osinkoina ulos, kun ydin­voimalalu­van eväämi­nen For­tu­mil­ta oli kabi­neteis­sa päätet­ty. Mut­ta ei. Rahat jätet­ti­in ego­istien käsi­in, egot eivät mah­tuneet Suomeen, ja lop­putu­lok­se­na For­tum on ostanut unelmia ja pil­vilin­no­ja Siper­ian perukoil­ta mil­jardeil­la, ja sijoituk­selle asete­tut taloudel­liset tavoit­teet ovat jääneet täyttymättä.

    Aika näyt­tää onnis­tuuko For­tu­min osaa­jien val­loit­taa Suomen his­to­ri­an surkeimpi­en ulko­mais­ten investoin­tien palk­in­toko­rokkeen pron­ssiko­roke. Son­er­an UMTS-luvat ja Sto­ra Enson Yhdys­val­to­jen seikkailu oli­vat sen tason suorituk­sia, ettei niitä ihan hevil­lä lyödä.

  58. Ukrainan kri­isin yhtey­dessä olen jäänyt pohti­maan muu­ta­maa Venäjää koske­vaa asiaa:

    Kri­isin osa­puo­let käyvät nyt keino­ja kai­h­tam­a­ton­ta pro­pa­gan­da­so­taa. Tässä jo van­has­taan tiede­tään tehokkaim­mak­si se, että kehitetään jut­tu­ja, jois­sa 25 % on tot­ta ja lop­ut val­hei­ta, jot­ka vas­taa­vat kansan ennakokäsi­tyk­siä ja koke­muk­sia kär­si­tys­tä vääryy­destä. Kun tämä uuti­nen vielä tois­te­taan riit­tävän mon­ta ker­taa, se muut­tuu totuudeksi.

    Mitä nämä ”totu­udet” nyt sit­ten oikein ovat?

    1. Venäjä on voimakas soti­laalli­nen suurvalta

    Tot­ta on se, että Venäjäl­lä on ydin­pom­me­ja ja muu­ta­ma hyvin varustet­tu ja koulutet­tu eli­it­ti-yksikkö. Valet­ta on se, että Venäjän ”miljoo­nan miehen”puolustusvoimat olisi hyvässä kun­nos­sa. Maas­sa on yleinen asevelvol­lisu­us, mut­ta todel­lisu­udessa vain noin 10% pojista menee vuodek­si huonos­ti varustet­tuun ja organ­isoitu­un, sim­putuk­ses­ta ja kor­rup­tios­ta kuu­luisaan, epä­su­osit­tuun asepalvelukseen.

    2. Ukrainas­sa vain­o­taan venäläisiä

    Tot­ta on se, että Ukrainan talous on konkurssi­ti­las­sa ja siitä johtu­va köy­hyys / epä­toi­vo kos­ket­taa myös Ukrainan venäläisiä, joiden elin­ta­so on nyt vajaa puo­let Venäjän vas­taavas­ta. Valet­ta on se, että Ukrainan venäläisiä laa­jamit­tais­es­ti vainotaan.

    4. Venäjä on voimakas talousvalta

    Tot­ta on se, että Venäjäl­lä on val­ta­vat luon­non­rikkaudet, suuri taloudelli­nen kehi­tys-poten­ti­aali ja 140 miljoon­aa ihmisen markki­nat. Valet­ta on se, että Venäjä olisi taloudelli­nen suur­val­ta. Sen osu­us maail­man­taloud­es­ta on vain 1,7 % ja sekin on nyt stag­naa­tios­sa. Lisäk­si Venäjä tais­telee suurien rak­en­teel­lis­ten ongelmien ja kor­rup­tion kanssa. On suuri ris­ki sille, että maa ajau­tuu nyt pikäaikaiseen talouskurimukseen.

    5. Venäjä on epälu­otet­ta­va rosvovaltio

    Tot­ta on se, että Venäjän kansa kokee nyt tulleen­sa epäoikeu­den­mukaises­ti nurkkaan ajet­tuk­si ja on paho­jen voimien piirit­tämä, jot­ka koet­ta­vat ryöstää sen suuret luon­non­rikkaudet. Tot­ta on myös se, että Venäjän kansa koet­taa kaikin keinoin saa­da takaisin edes osan Neu­vos­toli­iton rom­ah­duk­ses­sa menet­tämästään gloo­ri­as­ta ja kansal­li­sylpey­destä. Valet­ta on se, että Venäjä on epäoikeu­den­mukaises­ti nurkkaan ajet­tu ja paho­jen voimien piirittämä.
    Putin takasi Merke­lille, ettei Venäjä lähetä soti­laitaan miehit­tämään Krim­iä. Hei­dän välisessään puhe­linkeskustelus­sa maalisku­un 2. Putin kuitenkin jou­tui tun­nus­ta­maan vale­hdelleen­sa. Tämä puhelu muut­ti his­to­ri­an kulkua ja teki Venäjästä län­nen silmis­sä arvaa­mat­toman rosvovaltion.

    6. Venäjä uhkaa USA­ta ja länttä

    Tot­ta on se, että kun Putin tyh­myyk­sis­sään veti Merke­liä nenästä, jon­ka jäl­keen Merke­lin ja samal­la koko Euroopan rooli Ukrainan kri­i­sis­sä rom­ahti, ainakin tois­taisek­si ja USA on ottanut johdon. Tot­ta on sekin, että sekä Venäjän sisäisessä pro­pa­gan­das­sa, että USAn alka­neessa pres­i­dentin­vaa­likam­pan­jas­sa Ukraina-kon­flik­til­la ja Venäjä-para­noi­jal­la on käyt­töä. Valet­ta on se, että kaikil­la kri­isin osa­puo­lil­la on puh­taat jauhot pus­sis­saan. Valet­ta on myöskin se, että Venäjän pääosin rapakun­nos­sa ole­va armei­ja ja talous kestäi­sivät sotaa Ukrainassa.

    Mitä Suomen nyt sit­ten pitäisi tehdä?

    Taitaa olla paras­ta olla osal­lis­tu­mas­ta tähän pro­pa­gan­da­so­taan, vält­tää Venäjä-para­noi­jan uhrisi jou­tu­mista ja olla usko­mat­ta pölvästi-jour­nal­istien juttuja.

    Samal­la on pidet­tävä yhtey­det kun­nos­sa Venäjälle ja jatkaa pää kylmänä kaup­paa, niin kuin aina ennekin.

    Voihan tässä käy­dä niinkin, että nap­ataan Venäjän kau­pat koti­in, kun muut saa­vat noi­ta russofobiakohtauksia…

    Kyl­lä se Merke­likin tuos­ta Putin-shok­istaan vielä selviää ja oppii tun­temaan Venäjän sel­l­aise­na kuin me suo­maiset olemme sen vuo­sisato­jen kulues­sa oppi­neet tuntemaan.

    Sep­po Korppoo
    Jol­la on suo­ma­lainen kylmä pää, joka kestää votkan­juon­tia ja saun­o­mista venäläis­ten kanssa

  59. Osmo Soin­in­vaara:
    Koti­talousjäte pitäisi lajitel­la kotona kuiv­aan ja märkään ja lajitel­la kui­va koneel­lis­es­ti myöhem­min. Konela­jit­telu on tarkem­paa kuin koti­talous­la­jit­telu eikä jokaista jäte­la­jiket­ta var­tebn tarvi­ta omaa logistiikkaa.

    Pidän tästä ajat­telus­ta, kos­ka jär­jestelmän pitää olla käyt­täjälle yksinker­tainen. Nykyi­nen yhdek­sän jakeen jär­jestelmä alkaa olla motivoituneellekin kier­rät­täjälle vähän kömpelö.

    Mut­ta mihin kohtaan tätä sys­teemiä esimerkik­si hygien­iatuot­teet osu­vat? Ne ovat märk­iä, mut­teivät vält­tämät­tä maatu­via, eikä niitä saa hygien­i­asy­istä lait­taa nykyiseen bio­jät­teeseen. Ja osaako lajit­telu­jär­jestlemä erot­taa PVC:n muus­ta muo­vista? (Eipä kyl­lä toisaal­ta yleen­sä osaa ihminenkään.)

    Mitä olen Zenin ihmis­ten puheista ymmärtänyt, koti­talousjät­teen lajit­telu ei ole robot­ille ihan help­po hom­ma, joten teknolo­gian tulemiseen menee vielä aikaa.

    Eri mais­sa on otet­tu aika eri­laisia lähtöko­htia tähän jät­teenkäsit­te­lyyn. Ehkä mekin voisimme yrit­tää poimia muil­ta hyvän ana­lyysin jäl­keen fik­suim­mat tavat.

    1. Zen Robotiksin sinän­sä nerokkaat lait­teet eivät sovel­lu koti­talousjät­teen lajit­telu­un, kos­ka volyymit ovat liian suuria.

  60. Osmo Soin­in­vaara:
    Marko
    Kumpi on riskinä suurem­pi, Venäjä katkaisee kaa­sun saan­nin vai ydin­voimala joudu­taan sulke­maan häir­iön takia? 

    Tuhon on help­po vas­ta­ta: kaa­sun­saan­nin katkeami­nen. Pienet häir­iöt ydin­voimalois­sa eivät aiheuta kovin suur­ta ongel­maa. Sen sijaan kaa­sun katkaisemisen vaiku­tus on vielä täl­lä het­kel­lä vaiku­tuk­sil­taan suurempi.

    Suun­nitel­lut kaa­suter­mi­naalit Suomeen ja Viroon ovat selvä paran­nus tilanteeseen. Suo­tavin­ta olisi, että Suomeen tulisi syöt­töput­ki myös Län­si-Euroopas­ta, esimerkik­si Norjasta.

  61. Viherinssi: Jät­teenkäsit­te­ly tun­tuu ole­van siitä jän­nit­tävä ala, että hyvää asiantun­ti­jati­etoa ei ole liiem­min liik­keel­lä. Se on siinä mielessä kovin, kovin häm­mästyt­tävää, että kysymys on monel­la taval­la varsin suuri.

    Ehkä yht­enä syynä on se, ettei yksikäsit­teisiä tulok­sia ole mah­dol­lista saa­da. HSY:n tekemässä keräyskar­ton­gin ympäristö­vaiku­tusten elinkaari­arvioin­nis­sa tämä on tiivis­tet­ty hyvin:

    Lop­ulliset johtopäätök­set elinkaari­arvioin­nin vai­h­toe­hto­jen parem­muud­es­ta riip­pu­vatkin siitä, mitä ympäristö­vaiku­tuk­sia painotetaan.

    Suomek­si: paras viestin­tä­toimis­to voit­taa. Mik­si tuh­la­ta ruu­tia fak­tapo­h­jan selvit­tämiseen kun tulok­se­na on luul­tavasti pelkkiä poli­it­tisia miinuspisteitä?

  62. uusi kas­vo tääl­lä kir­joit­ti 28.2.2014 kel­lo 13:16

    On kai tässä usa: lla ja myös eu: lla sor­men­sa pelis­sä-kulis­seis­sa( suur­val­ta politiikkaa).

    jostain syys­tä nämä Venäjän toimet ovat vain tarkkailussa.

    Maa(Ukraina) on kai aika pahasti jakau­tunut län­simielisi­in ja itämielisiin.
    Tieto­jen val­os­sa maas­sa on suoritet­tu laiton val­lankaap­paus, vai miten Suomes­sa hal­li­tus toimisi jos vas­taavaa tapah­tu­isi Suomessa?

    Luovut­taisi val­lan mielenosoittajille-vai?

    Maa hajon­nee kah­tia tule­vaisu­udessa, ja tuskin menee mon­taa päivää kun Venäjä lait­taa kaa­suhanat kiin­ni ja me euroop­palaiset saamme jälleen yhden maan elätettäväksi….

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosit­tele: Thumb up 3
    Tämän yo. asian takia EU on ja tulee ole­maan hampaaton.

    Saman tekee Usa ja nyky­isin myös Venäjä, sil­lä ero­tuk­sel­la, että Venäjäl­lä on huo­mat­ta­vat mineraali/energia varas­tot maassaan.

    Suomel­la ei onnek­si ole mitään hätää, kos­ka Venäjäl­lä ei ole minkään sortin intres­siä Suomea kohtaan- päinvastoin.
    Kau­pankäyn­ti molem­min­puolin palvelee maid­en etuja.

  63. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruy­ot­sis­sa ydin­voimaloiden pienet katkok­set ovat pitäneet niitä sul­jet­tuna kuukausikaupalla.

    Heh, tot­takai ydin­voimaloitakin pitää osa­ta käyt­tää, huoltaa ja päivittää. 

    Ymmärtääk­seni Olk­ilu­odon ja Ruotsin voimalat ovat oleel­lis­es­ti saman­laisia. Olk­ilu­o­dos­sa ei kuitenkaan ole ollut kovin pitk­iä häiriöseisokkeja.

  64. spot­tu: Suomek­si: paras viestin­tä­toimis­to voit­taa. Mik­si tuh­la­ta ruu­tia fak­tapo­h­jan selvit­tämiseen kun tulok­se­na on luul­tavasti pelkkiä poli­it­tisia miinuspisteitä?

    Hyvä kitey­tys. Vielä, kun sit­ten selvi­tys­ten tulok­se­na voi joutua tekemään asioi­ta, jot­ka ovatkin kovasti sitä vas­taan, mitä kukin osa­puoli on opinkap­paleenaan saarnannut.

    Jotenkin vain tun­tu­isi reilul­ta pistää tiedot pöytään ja sen jäl­keen keskustel­la oikeista asioista. Nyt kuka hyvän­sä ja koiransa voivat väit­tää melkein mitä vain, ja väit­teitä on vaikea osoit­taa todeksi.

    Yksi iso kysymys tun­tuu ole­van se, yritäm­mekö hoitaa yhdyskun­nan roskalo­gis­ti­ikan nyky­is­ten kulu­tus­tot­tumuk­sien mukaan, vai yritetäänkö samal­la muut­taa tot­tumuk­sia johonkin toiseen suun­taan. Tämä voi joskus olla erit­täin hyvä läh­estymistapa, mut­ta sil­loinkin pitäisi olla eri ske­naar­i­oi­ta laskelm­i­neen tarjolla.

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    Zen Robotiksin sinän­sä nerokkaat lait­teet eivät sovel­lu koti­talousjät­teen lajit­telu­un, kos­ka volyymit ovat liian suuria.

    Zenin robot­it eivät ilmeis­es­ti sovel­lu koti­talousjät­teen lajit­telu­un sik­sikään, että jät­teit­ten tun­nist­a­mi­nen on erit­täin hankalaa.

    Mikä teknolo­gia siis sopii? Ymm­rtääk­seni zeniläis­ten robot­ti on alan aika lail­la ehdo­ton­ta huip­pua. Min­ul­la on pieni pelko siitä, että koti­talousjät­teen lajit­telu­un sovel­tuvaa koneel­lista menetelmää ei ole ihan help­po luo­da, kos­ka jätet­tä on kovin mon­en­laista ja se on kovin silp­puis­es­ti sekaisin.

    1. Jäte­vir­taa voi lajitel­la yksinker­taisim­mil­laan näin:
      1) ote­taan pois rauta magneetilla
      2) ote­taan pois muut met­al­lit pyörö­mag­neetil­la (val­ti­oti­eteil­i­jä ei ymmärrä,mutta uskoaa)
      3) Lajitel­laan kevyet par­tikke­lin poltet­tavak­si puhal­ta­mal­la ja pudot­ta­mal­la. Näin on pois­tet­tu 60–80 pros­ent­tia jätteestä.
      4) yritetäänkeskiä lopuille jotain käyt­tö. Sisältäämärkää (pääasi­as­sa bio­jätet­tä) jätet­tä ja PVC-muovia.

  66. Osmo Soin­in­vaara:
    Jäte­vir­taa voi lajitel­la yksinker­taisim­mil­laan näin:
    1) ote­taan pois rauta magneetilla
    2) ote­taan pois muut met­al­lit pyörö­mag­neetil­la (val­ti­oti­eteil­i­jä ei ymmärrä,mutta uskoaa)
    3) Lajitel­laan kevyet par­tikke­lin poltet­tavak­si puhal­ta­mal­la ja pudot­ta­mal­la. Näin on pois­tet­tu 60–80 pros­ent­tia jätteestä.
    4) yritetäänkeskiä lopuille jotain käyt­tö. Sisältäämärkää (pääasi­as­sa bio­jätet­tä) jätet­tä ja PVC-muovia. 

    Eri­laiset mag­neet­tierot­timet, pyör­re­vir­taseu­lat ja vaik­ka tuuliseu­lat ovat ihan etabloitunut­ta teknolo­giaa. (Ja kyl­lä, pyör­re­vir­ral­la saadaan muitakin kuin fer­ro­mag­neet­tisia met­alle­ja erotel­tua, joskin erot met­al­lien välil­lä ovat suuria.)

    Ongelmia on kuitenkin tiedos­sa sik­si, että mukana on eri­laisia muovi­laatu­ja, joista suurin osa on lois­tavaa polt­toainet­ta ja pari kovin han­kalia kat­ti­lan kestävyy­delle. Fysikaal­isil­ta omi­naisuuk­sil­taan esimerkik­si PVC ja PET ovat kovin lähel­lä toisi­aan, vaik­ka vain toinen on hyvä poltettava.

    Lasi ja kerami­ik­ka pitää myös pystyä erot­tele­maan toi­sis­taan, ideaal­i­ta­pauk­ses­sa jopa ikku­nalasi, karkaistu lasi ja pul­lo­lasi pitäisi erotel­la toisistaan.

    Suurim­mat vai­vat tule­vat kuitenkin kohdas­sa 4, sen muun kanssa. Jos sitä märkää lajit­telema­ton­ta on vaikka­pa kol­mannes jät­teen tilavu­ud­es­ta, mitään varsi­naista hyö­tyä nykyiseen ver­rat­tuna ei ole saavutet­tu, kos­ka sille ei voi tehdä oikein muu­ta kuin lait­taa kaatopaikalle.

    Toki on niin, että jät­teenkäsit­te­lyn pros­es­sit eivät vaa­di sat­apros­ent­tisen hyvää lajit­te­lu­tu­losta. Polt­tokat­ti­la kestää pienen määrän PVC:tä, eikä lasinkier­rä­tys ensim­mäis­es­tä Duralex-lasista mene rik­ki. Tästä huoli­mat­ta syn­ty­paikkala­jit­telema­ton koti­talousjäte ei ole kovin kiitol­lista raa­ka-ainet­ta, eikä riit­tävän hyvin toimi­van lajit­telupros­essin kehit­tämi­nen ole ihan helppoa.

    Hyvin pieni osa jät­teestä lop­ul­ta on sel­l­aista, että se kan­nat­taisi kaatopaikalle lait­taa. Lähin­nä jotkut muovi­laadut, kerami­ik­ka, ym. Nämä eivät ole mon­ta pros­ent­tia jätevirrasta.

    Ongel­maan ei toden­näköis­es­ti ole triv­i­aalia ratkaisua, ja siihen voi löy­tyä mon­ta hyvää ratkaisua, joil­la on muuten eri omi­naisu­udet. Iso tuo ongel­ma kuitenkin on. Jos sitä ei usko, suosit­te­len käve­lyretkeä vaikka­pa Ämmässuolle.

  67. Nyt taisi löy­tyä se varsi­nainen sylt­tyte­hdas, eli Putinin mielestä “lailli­nen” syy hyökätä Ukrainaan: Ukraina on Venäjän ase­te­ol­lisu­udelle kri­it­ti­nen toimit­ta­ja. Part­ner­i­u­den katkeami­nen heiken­täisi vuosik­si Venäjän aseteollisuutta.

    http://yle.fi/uutiset/tutkimuslaitos_venajan_armeija_riippuvainen_ukrainan_aseviennista/7191705

    https://www.rusi.org/downloads/assets/UKRANIANMILITARYDISPOSITIONS_RUSIBRIEFING.pdf

    Venäjäkin on siis tietyl­lä taval­la nurkas­sa, mikä on hyvin vaarallista!

  68. Viimeaikaisten tapah­tu­mien poh­jal­ta on kovin merkil­listä että Helen on tietois­es­ti valin­nut strate­gian jos­sa nimeno­maan venäläisen maakaa­sun osu­ut­ta Helsin­gin läm­mön­tuotan­nos­sa kas­vate­taan ja se jäteään ain­oak­si merkit­täväk­si reserviksi huip­pute­hopi­ikke­jä varten.

Vastaa käyttäjälle Shakeem Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.