Kuntauudistuksessa katse kaupunkeihin

(Kir­joi­tus on julka­istu haas­ta­ja-kolumn­i­na kokoomuk­sen Nykypäivässä. Kohdeyleisö ovat siis kokoomuslaiset)

Tässä kir­joituk­ses­sa kut­sun selkey­den vuok­si esimerkik­si Helsinkiä, Espoo­ta ja Van­taa­ta kun­niksi. Yhdessä joidenkin naa­purikun­tien­sa kanssa ne muo­dosta­vat kaupungin. 

Pääosa perusteista yhdis­tää haja-asu­tusaluei­den pieniä kun­tia katoaa, jos sote-uud­is­tus toteu­tuu kaavail­lul­la taval­la. Sote-palvelu­iden tuot­ta­jik­si ja rahoit­ta­jik­si ne ovat liian pieniä, mut­ta toimi­vat muuten suuria kun­tia tehokkaam­min, osit­tain jopa talkoovoimin.

Kun­tau­ud­is­tuk­sen pää­pain­on ei pitänyt olla haja-asu­tusalueil­la vaan kaupungeis­sa, jois­sa kun­tien väli­nen osaop­ti­moin­ti haaskaa val­tavasti. Kaupungeis­sa perus­teet kun­tali­itok­sille eivät ole kadon­neet mihinkään, sil­lä niis­sä kun­tali­itok­sia ei ole perustel­tu palvelu­jen tuottamisella. 

Kaupun­ki on oikea yksikkö kun­naksi. Ne ovat oikeu­den­mukainen yksikkö toteut­ta­maan hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa, kos­ka niis­sä on tasaises­sa suh­teessa rikkai­ta ja köy­hiä – paljon parem­pia kuin jos vaikka­pa Kulosaari muo­dostaisi oman kun­tansa ja Jakomä­ki omansa. 

Elinkei­nop­o­li­ti­ikas­sa kaupun­ki toimii keskenään kil­paile­via kun­tia johdon­mukaisem­min. Pääkaupunkiseudun kun­nat käyt­tävät enem­män ener­giaa yri­tys­ten houkut­telemiseen naa­purin puolelta omaan kun­taansa kuin edis­tämään koko kaupun­gin menestystä. 

Kaupun­gin kokoisen kun­nan kan­nat­taa har­joit­taa työl­lisyyt­tä tuke­vaa asun­topoli­ti­ikkaa ja tar­jo­ta asun­to­ja myös pieni­palkkaisille. Yksit­täisen kun­nan ei sitä kan­na­ta tehdä vaan toivoa, että köy­hät ja sairaat hakeu­tu­vat naapurikuntaan. 

Kaupunkimme toimi­si­vat siis parem­min ja oikeu­den­mukaisem­min sekä men­esty­i­sivät elinkei­nop­o­li­ti­ikas­saan, jos kukin kaupun­ki muo­dostaisi aina yhden kunnan.

Mut­ta toisaal­ta. Isois­sa organ­isaa­tiois­sa syn­tyy aina byrokraat­tista tehot­to­muut­ta. Isois­sa kun­nis­sa minkään organ­isaa­tion ei kan­na­ta tehostaa toim­intaansa, kos­ka hai­tat tule­vat itselle ja hyö­ty jakau­tuu kovin laa­jalle. Ulkoa käskemäl­lä taas toim­inta ei tehostu.

Tolkut­toman isos­sa kun­nas­sa demokra­tia muo­dos­tuu näen­näisek­si. Yhdessä päät­tämi­nen vai­h­tuu mankumiseksi.

Kun­tali­itosten hyödyt on kaupungeis­sa saavutet­tavis­sa myös metropoli­hallinnol­la. Isot asi­at päätetään isois­sa yksiköis­sä ja pienet pienis­sä. Yksi hallinnon taso tulee lisää, mut­ta mon­ta ole­vaa hallinto­häkkyrää poistuu. 

Osaop­ti­moin­nil­ta voi vetää poh­jan pois sil­lä, että val­taosa veroista kerätään seu­tu­ta­sol­la ja jae­taan peruskun­nille asukaslu­vun tai jonkin muun kri­teerin mukaan. Sil­loin kaikkien kan­nat­taa ajaa koko kaupunkiseudun menestystä. 

= = = =

Olin aikanaan kun­ta­jako­selvit­täjänä tekemässä epäon­nis­tunut­ta esi­tys­tä Lah­den seudun yhdis­tämis­es­tä yhdek­si kun­naksi. Tulin vaku­ut­tuneek­si, että han­ke olisi onnis­tunut, jos olisin voin­ut esit­tää van­ho­jen kun­tien jäämistä paikall­ishallintoyk­siköik­si pitäjinä. Ollak­seen uskot­ta­va tämä olisi vaat­in­ut suo­ril­la vaaleil­la valit­tavia kun­nanosaval­tu­us­to­ja, mut­ta tähän ei laki venynyt. Pyysin turhaan keskusta­laiselta kun­t­a­min­is­ter­iltä lain­muu­tos­ta. Mitä olisin halun­nut tehdä, muis­tut­taa kovasti Keskus­tan myöhem­min aja­maa kotikun­ta – maakuntamallia. 

Kaupunkien yhdis­tämi­nen kun­niksi on huo­mat­tavasti helpom­paa siir­tymäl­lä kak­si­ta­soiseen hallintoon. On makua­sia, kut­su­taanko koko kaupunkia kun­naksi ja nyky­isiä kun­tia kun­nan osik­si vai nyky­isiä kun­tia kun­niksi ja kaupunkia metropoliksi. 

Kansalaiset halu­a­vat ymmär­ret­tävästi ja oikeutetusti demokra­ti­aa tutuk­si tulleel­la nyky­is­ten kun­tien tasol­la. Useim­mat ymmärtävät, että koko kaupun­gin tasol­lakin on voita­va tehdä päätök­siä ja todel­la har­va kehtaa puo­lus­taa kun­tien välistä sosi­aal­ista eriytymistä.

Sik­si on real­is­tisem­paa toteut­taa kun­tau­ud­is­tus suuris­sa kaupungeis­sa kak­si­ta­soisel­la mallilla. 

155 vastausta artikkeliin “Kuntauudistuksessa katse kaupunkeihin”

  1. Sote-palvelu­iden tuot­ta­jik­si ja rahoit­ta­jik­si ne ovat liian pieniä 

    Hyvin ne ovat toteut­ta­neet sote-palvelui­ta tähän asti. Eivät siis liian pieniä.

    Kaupun­ki on oikea yksikkö kun­naksi. Ne ovat oikeu­den­mukainen yksikkö toteut­ta­maan hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa, kos­ka niis­sä on tasaises­sa suh­teessa rikkai­ta ja köy­hiä – paljon parem­pia kuin jos vaikka­pa Kulosaari muo­dostaisi oman kun­tansa ja Jakomä­ki omansa. 

    Mik­si muka rikas alue ei voisi olla oma kun­tansa ja köy­hä omansa? Onhan Suomes­sa pajon sekä rikkai­ta että köy­hiä aluei­ta, jot­ka muo­dosta­vat omia kun­ti­aan. Kyl­lä kun­ta­mallin pitää täl­laiset erot sal­lia ja hallita.

    Osaop­ti­moin­nil­ta voi vetää poh­jan pois sil­lä, että val­taosa veroista kerätään seu­tu­ta­sol­la ja jae­taan peruskun­nille asukaslu­vun tai jonkin muun kri­teerin mukaan. 

    Pieni kil­pailu kun­tien välilä on tarkoituk­sen­mukaista. Näin kun­nat kirit­tävät toisi­aan, eikä toim­inta jämähdä paikalleen yhden suuren byrokra­t­ian kangistues­sa paikoilleen.

    Jos kil­pailu on jos­sain suh­teessa liial­lista, pitää kor­ja­ta vinouman aiheut­tavia sään­töjä eikä muut­taa rajo­ja. Rajo­jen muut­telu ja alueen suurent­a­mi­nen siirtää samat ongel­mat (osaop­ti­moin­nin) vain uusille rajoille.

    San­ot että suurem­man alueen verot kan­nat­taa kerätä yhteen ja tasa­ta alueen kesken asukaslu­vun mukaan. Jos tämä rahoi­tus­malli olisi järkevä yhdel­lä alueel­la, eikö se olisi järkevä myös koko val­tion tasol­la? Ehdo­tuk­sesi haiskah­taa vähän siltä, että tarkoi­tus on kerätä maan rikkaim­mat kun­nat yhteen, tasa­ta tulot niiden kesken, ja jät­tää köy­hem­mät alueet tasaa­maan omat pienem­mät vero­tu­lon­sa keskenään. Kan­natan sitä, että rikkaat mak­sa­vat osan köy­hien kuluista koko val­takun­nan tasol­la, en niin, että rikkaim­mat erote­taan omik­si itse palvelun­sa kus­tan­ta­viksi keitaikseen.

    Jos osaop­ti­moin­tia on liikaa, ehdotan että kor­jataan osapop­ti­m­intia aiheut­ta­vat huonot sään­nöt. Pelkään että Helsin­ki ei tätä kan­na­ta, kos­ka sen oma osaop­ti­moin­ti (=hyö­tymi­nen rikkaista asukkaista, yri­tyk­sistä ja hallinnos­ta) voisi kärsiä.

    1. Olen sanonut, että kaupunkiseuduil­la kan­nat­taa vero­tu­lot tasata
      1) Kos­ka niiden elinkei­nop­o­li­it­tiset panos­tuk­set ovat tai niiden pitäisi olla yhteisiä. Oulun ei kan­na­ta tehdä mitään elinkei­nop­o­li­it­tisia investo­ingte­ja, jos Oulu joutuu mak­samaan menot ja tulos jae­taan koko maan kesken tasan.
      2) Muu­tat­ap­piokun­nil­la ei ole mitään meno­ja väestön kasvun rahoit­tamises­sa, kos­ka väestönkasvua ei ole. Helsin­ki käyt­tää kak­si pros­ent­tiyk­siköä vero­tu­lois­taan väestönkasvun aiheut­tami­in investointeihin
      3) Kasvukeskuk­sis­sa kun­nil­la on suurem­mat menot, kos­ka asum­i­nen on kalli­im­paa ja sik­si palkat korkeammat.

  2. Osmo Soin­in­vaara:
    Olen sanonut, että kaupunkiseuduil­la kan­nat­taa vero­tu­lot tasata
    1) Kos­ka niiden elinkei­nop­o­li­it­tiset panos­tuk­set ovat tai niiden pitäisi olla yhteisiä. Oulun ei kan­na­ta tehdä mitään elinkei­nop­o­li­it­tisia investo­ingte­ja, jos Oulu joutuu mak­samaan menot ja tulos jae­taan koko maan kesken tasan.

    Jos täl­laisia vinoumia aiheut­tavia sään­töjä on, ne pitäisi kor­ja­ta. Oulun naa­purikun­nan liit­tämi­nen Oulu­un siirtää ongel­man uudelle rajalle. En heti keksinyt, mikä nykyi­nen sään­tö estää Oulun “elinkei­nop­o­li­it­tisia investoin­te­ja”. Onko esimerkkejä?

    2) Muu­tat­ap­piokun­nil­la ei ole mitään meno­ja väestön kasvun rahoit­tamises­sa, kos­ka väestönkasvua ei ole. Helsin­ki käyt­tää kak­si pros­ent­tiyk­siköä vero­tu­lois­taan väestönkasvun aiheut­tami­in investointeihin 

    Var­maankin kaik­ki Suomen kun­nat yrit­tävät haalia asukkai­ta, ja eri­tyis­es­ti rikkai­ta asukkai­ta itselleen. Ne ainakin han­kki­vat maa­ta, kaavoit­ta­vat sen ja jär­jestävät kunnallistekniikkaa.

    Tämän toimin­nan voi nähdä kuvaile­m­anasi osaop­ti­mointi­na ja kun­tien välisenä kil­pailu­na, jota olit juuri elim­i­noimas­sa. Mik­si tuol­laista kil­pailua pitäisi yhtäkkiä olla toisaal­la lisää, kun siitä toisaal­la halu­taan eroon. Ehdo­tuk­seni on, että sään­töjä paran­netaan niin, että väestön kalastelu on vain lievästi kannattavaa.

    Sitä en ymmär­rä, mik­si tämä vaatii vero­tu­lo­jen tasaamista kun­tien välil­lä. Mik­si yhden kun­nan pitäisi mak­saa siitä, että naa­puri halu­aa lisää väkeä alueelleen?

    3) Kasvukeskuk­sis­sa kun­nil­la on suurem­mat menot, kos­ka asum­i­nen on kalli­im­paa ja sik­si palkat korkeammat.

    Tässäkään en ymmär­rä, mik­si yhden kun­nan pitäisi pumpa­ta rahaa toisen kun­nan asun­tokan­nan tiivistämiseen tai palkko­jen mak­samiseen tilanteessa, jos­sa markki­nat jo kohon­nei­den kus­tan­nusten muo­dos­sa toimi­vat keskit­tämistä vastaan.

  3. Juho Laatu: Hyvin ne ovat toteut­ta­neet sote-palvelui­ta tähän asti. Eivät siis liian pieniä.
    ‘snip’

    Tosi­asi­as­sa eivät ole toteut­ta­neet ter­vey­den­huol­lon osalta, yhteis­toimin­nas­sa tois­t­en kun­tien kanssa kyllä.

    Mut­ta nyt tämä asia muut­taa muo­toaan eikä ole enää argu­ment­ti kun­tali­itosten puoles­ta — ei ollut kyl­lä aikaisem­minkaan. Kyl­lä ter­vey­den­hoito olisi voitu organ­isoi­da järkeväl­lä taval­la muutenkin.

  4. Jos olete­taan, että tämä sote-uud­is­tus toteu­tuu, niin kuin­ka paljon Soin­in­vaara arvelee kun­tali­itok­sia tehtävän?

  5. Osmo, hyvin har­voin olen näin paljon eri mieltä johtopäätök­sistäsi. Kaiken lisäk­si olet hah­mot­tanut aivan oikein ongel­man yti­men, suurten kun­tien totaalisen tehottomuuden. 

    Helsin­ki on jaet­ta­va noin 20 000 — 30 000 asukkaan kaupungeik­si ja niil­lä pitää olla vero­tu­soikeus. Sil­loin syn­tyy ter­ve kil­pailu kun­tien välille.

    Metropoli­hallinnol­la pitää olla ohjaus­vas­tuu seudulli­sista han­kkeista kuten moot­tori­ti­et ja raideli­ikenne. Vero­tu­soikeut­ta sille ei saa antaa eikö ole mitään syytä lisätä näen­näis demokra­ti­aa jol­lain turhal­la vaaleil­la val­i­t­ul­la elimellä.

    Jos metropoli­hallinnolle annetaan vero­tu­soikeus ja poli­it­ti­nen man­daat­ti, siitä syn­tyy vain erit­täin suuri absolu­ut­tisen teho­ton kun­ta. Kova kil­pailu kaupunkien välil­lä takaa parhaan tuloksen.

    1. Onko sinus­ta todel­la oikein, jos Munkkinie­mi muo­dostaa oman kun­tansa ja Kon­tu­la omansa vero­tu­soikeuksi­neen? Taidamme olla eri mieltä ihan arvo­jen tasolla.

  6. Raimo K: Tosi­asi­as­sa eivät ole toteut­ta­neet ter­vey­den­huol­lon osalta, yhteis­toimin­nas­sa tois­t­en kun­tien kanssa kyllä.

    Osa pienistä kun­nista on toteut­tanut peruster­vey­den­huol­lon itse, osa yhteistyössä naa­purei­den kanssa. Kaikkien pien­ten kun­tien erikois­sairaan­hoito on tietenkin han­kit­tu jostain keskuskaupngista.

    Mut­ta nyt tämä asia muut­taa muo­toaan eikä ole enää argu­ment­ti kun­tali­itosten puoles­ta – ei ollut kyl­lä aikaisem­minkaan. Kyl­lä ter­vey­den­hoito olisi voitu organ­isoi­da järkeväl­lä taval­la muutenkin.

    Aivan. Min­un ratkaisuni ei kor­vaisi poli­itikko­jen tuoreen ehdo­tuk­sen tapaan tehokkaimpi­en pien­ten kun­tien ratkaisu­ja kol­hoosi­malil­la, jos­sa nuo tehokkaat kun­nat joutu­vat mak­samaan saman kuin muutkin, vaik­ka toteut­ta­vat palve­lut mui­ta edullisem­min. Niiltä katoa moti­vaa­tio aiem­paan säästäväisyy­teen. Ihan sama mitä toteu­tus mak­saa tästä eteen­päin, jos kun­tay­htymä kus­tan­taa kaiken yhteis­vas­tu­ullis­es­ti. Kovin on jär­jetön­tä täl­lainen jo opti­moidun jär­jestelmän parhaiden tulosten elim­i­noimi­nen. Kai tekevät näin sik­si, että pro­pa­gan­daan kuu­luu, ja ehkä vil­pit­tömästi usko­taankin, että pienet kun­nat eivät voi olla tehokkaita.

    Nyky­istä ehdo­tus­ta voisi vielä neu­vot­teluis­sa paran­taa anta­mal­la kun­nille oikeus vai­h­taa kun­tay­htymää, ja jär­jestämäl­lä rahoi­tus niin, että kun­nat hyö­tyvät toteu­tuk­sen­sa taloudellisuudesta.

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko sinus­ta todel­la oikein, jos Munkkinie­mi muo­dostaa oman kun­tansa ja Kon­tu­la omansa vero­tu­soikeuksi­neen? Taidamme olla eri mieltä ihan arvo­jen tasolla.

    En ymmär­rä, mik­si tuon ei pitäisi suomen kun­tak­en­tässä toimia. Ovathan Helsin­ki ja Hausjärvikin kak­si eri kun­taa, joista toinen on rikas ja toinen köy­hä. Mikä se arvo on, jota ajat­te­lu­ta­pani rikkoo?

    (Nykyjär­jestelmä suosii kyl­lä jonkin ver­ran rikkai­ta kun­tia köy­hien kus­tan­nuk­sel­la, mut­ta ei vas­taus tähän voi olla se, että koko Suomes­ta muo­doste­tan ylsi kun­ta, jos­sa kun­tien välisiä tulo­ero­ja ei enää ole. Oikea vas­taus on kai vähen­tää rikkaiden kun­tien suosimista.)

  8. Kalle:
    Helsin­ki on jaet­ta­va noin 20 000 – 30 000 asukkaan kaupungeik­si ja niil­lä pitää olla vero­tu­soikeus. Sil­loin syn­tyy ter­ve kil­pailu kun­tien välille. 

    Olisiko se tehokas­ta, että näi­den “pikkukaupunkien” asukkaat jou­tu­isi­vat jatku­vasti kyt­täämään mis­sä se seudun edullisin vero­pros­ent­ti on? Ei vaiku­ta ter­veeltä, eikä tavoiteltavalta.

  9. Osmo Soin­in­vaara: …Munkkinie­mi muo­dostaa oman kun­tansa ja Kon­tu­la omansa verotusoikeuksineen?

    Rikkaat kun­nat mak­sa­vat köy­hille kun­nille vero­tu­lo­jen tasaus­ta. Iso­jen kaupunkien sisäl­lä tasaus tehdään käytän­nössä kaupungi­nosien välil­lä. Jos isot kaupun­git pilkot­taisi­in pienem­pi­in vero­tusalueisi­in, rikkaim­mat kaupungi­nosat mak­saisi­vat nyky­istä enem­män ja köy­him­mät kaupungi­nosat oli­si­vat saa­ji­na. Sinän­sä koko vero­tu­lo­jen tasausjär­jestelmä ja val­tiono­su­udet ovat osoi­tus siitä, että kun­nal­lisvero­tus voitaisi­in lakkaut­taa ja kerätä keskite­tysti verot yhteen kassaan…

  10. Helsin­ki, Espoo ja Van­taa _ovat_kuntia. Suomes­sa on vain yksi kun­ta­muo­to ja se on kun­ta. Ns. van­ho­ja kaupunke­ja koske­via pykäliä saat­taa vielä löy­tyä lakitek­stistä, mut­ta ne ovat kuollei­ta pykäliä. Kaupungik­si saa sanoa mitä tahansa kun­taa jos halu­aa. Tai olla sanomatta. 

    Saman­laista kaupunkiki­imaa oli 80-luvun lop­ul­la ja sil­loin hip­stere­itä san­ot­ti­in “city-ihmisik­si”. Tämä nykyi­nen “lisää kaupunkia” nos­taa nolouden aivan uudelle levelille.

    Kos­ka joukos­samme on vielä paljon entisen Nevvos­toli­iton ihal­i­joi­ta, niin vihreät voisi­vat ottaa mallia Venäjän paikall­ishallintorak­en­teesta. Siel­lä on tun­net­tu mm. taa­javäki­nen yhdyskun­ta ja kaupunki­mainen taa­ja­ma tms. välimuo­to­ja maalaiskun­nan ja kaupunkikun­nan lisäksi.

  11. Mä kan­natan Tukhol­man mallista metropoli­mallia jos­sa metropoli­hallinto (Land­stinget) kerää kaik­ki verot saman pros­entin mukaan eli eril­listä kun­nal­lisveroa ei ole. Suur-Tukhjol­mas­sa on n 20 kun­taa aina rikkaas­ta Djur­sholmin huvi­lakaupungista betonilähiökun­ti­in kuten Botkyr­ka ja Hud­dinge, on myös tyyp­il­lisä teol­lisu­uskaupunke­ja kuten Södertel­je ja puh­das­ta maaseu­tua varsinkin pohjois­puoel­la, mut­ta kaikil­la sama veroprosentti. 

    Kaikil­la kun­nil­la ei ole maanti­eteelis­es­ti samo­ja edel­ly­tyk­siä haalia rikkai­ta, Van­taal­la hait­tana on lento­kent­tä meluhait­tana ja meren­ran­to­jen sekä yliopis­to-opetuk­sen puut­tumi­nen. Espoo taas hyö­tyy että sil­lä on kaik­ki ja Kau­ni­ainen hyö­tyy taas siitä että se se pienen koon­sa takia on kuin sul­jet­tu klu­bi jonne pääsee vain jäsenet.

  12. Kalle: Helsin­ki on jaet­ta­va noin 20 000 – 30 000 asukkaan kaupungeik­si ja niil­lä pitää olla vero­tu­soikeus. Sil­loin syn­tyy ter­ve kil­pailu kun­tien välille.

    Minkälainen ter­ve kil­pailu syn­tyy vaikka­pa Ullan­lin­nan ja Hert­toniemen perus­pi­ireistä mudostet­tavien kaupunkien välille? Mis­tä ne kilpailevat?

    Ain­oa asia, jos­sa kil­pailul­la voisi olla jotain todel­lista merk­i­tys­tä ja oikeaa etua on palve­lu­tuotan­to. Mut­ta eihän siinä nyt jumalau­ta ole yhtään mitään järkeä toteut­taa kil­pailua alueit­tain kun kuitenkin toim­i­taan saman kaupun­gin sisäl­lä. Paljon parem­pi ratkaisu olisi toteut­taa kil­pailut­ta­mi­nen tuotan­toyk­siköit­täin, ja antaa asukkaiden vali­ta ihan asuin­paikas­ta riip­pumat­ta. On meinaan aika iso kyn­nys palvelun­tar­joa­jan vai­h­tamiseen jos samal­la pitää vai­h­taa asuntoa. 

    Vai pitäisikö vaikka­pa sähkö- ja laa­jakaista­toimit­ta­jien kil­pailut­ta­mi­nen toteut­taa samal­la taval­la: asun­not jyvitet­täisi­in eri toim­i­joille, ja jos halu­aa vai­h­taa sähköy­htiötä, pitää vai­h­taa myös asuntoa?

    Kyl­lä minäkin mielel­läni asu­isin Suur-Tapi­olan kaupungis­sa, joka voisi Keilaniemen vero­tu­loil­la laskea kun­nal­lisveron nol­laan, mut­ta ei se nyt kovin järkevää kehi­tys­tä noin pidem­män päälle olisi. Eikä meikäläisen val­tiono­su­usjär­jestelmän kanssa edes mah­dol­lista: vero­tu­lo­jen tasaus tehtäisi­in vain val­tion kaut­ta, ei kun­nan sisällä.

  13. Ei tuol­laisia laa­jo­ja väli­por­tai­ta kuin kun­ta juurikaan tarvita.

    Aikoinaan val­ti­olli­nen Tele oli maan laa­juinen organ­isaa­tio ja se hoiti palvelui­ta Hang­os­ta Utsjoelle ja se kykeni tar­joa­maan suurin piirtein saman­laisen palve­lu­ta­son aivan ääri­aluei­ta lukuunottamatta.

    Aikoinaan olin miet­timässä palve­lu­taso­vaa­timuk­sia ja sil­loin löy­tyi paljon näke­myk­siä, mik­si joku alue on han­kalampi hoitaa kuin toinen ja palve­lu­ta­son pitäisi olla eri­lainen eri osis­sa maata

    Mut­ta kun arvio oli, että Lapis­sa ajel­laan pitk­iä matko­ja, itä-Suomes­sa kier­rel­lään järviä, kes­ki-Suomes­sa mäk­iä ja järviä, län­si-Suomes­sa soudel­laan saaris­tossa ja etelä-Suomes­sa seiso­taan liiken­neru­uhkissa niin lop­putule­ma oli, että palve­lu­taso­vaa­timus voi olla sama koko maassa

    Ja 80-luvul­la Tele seurasi yri­tys­maail­maa ja lopet­ti alue­or­gan­si­aa­tion ja keskit­ti funk­tiot tarkoituk­sen­mukaisel­la tavalla.
    Keskit­tämisel­lä ei ollut vaiku­tus­ta palve­lu­ta­soon, vas­ta kun van­haa henkilöstöä kor­vat­ti­in laa­jasti uusil­la, joil­la ei ollut käsi­tys­tä alas­ta ‚alkoi sat­tua kaiken­laista outoa

    Mut­ta toim­into­jen keskit­tämi­nen ja funk­tioiden toim­inta-aluei­den opti­moin­ti yhdessä teknolo­gian kehit­tämisen kanssa johti siihen, että henkilöstö väheni n 20000:sta 6000:een

    Tele­toim­inta sisältää run­saasti toim­into­ja joten koor­di­naa­tio on välttämätöntä.Se hoide­taan keskitetyl­lä prosessisuunnittelulla.
    Vaikut­ta suo­raan Mosko­val­ta, mut­ta jokainen funk­tio voi suun­nitel­la sisäiset pros­es­sit niin kuin haluaa

    Kun fubk­tioi­ta on paljon: Verkon suun­nit­telu ja rak­en­t­a­mi­nen, verkon ja asi­akaslait­tei­den ylläpi­to ja asi­akas­palvelu ja palvelu­jen ja liit­tymi­nen toimit­ta­mi­nen .Päälle laa­ja kir­jo taekni­ikkaa kiin­teistö teknolo­gias­ta asi­akaslait­taisi­in ja kont­torikoneisi­in niin funk­tiomäärä vas­taa hyvinkin kuntaa 

    Kun tapah­tu­mia on n 3–4 miljoon­aa vuodessa niin tehokku­us perus­tuu tiukkaan stan­dar­d­oin­ti­in ja yht­enäisi­in tietojärjestelmiin.

    Jous­toakin löy­tyy, jos vain asi­akas­palvelus­ta löy­tyy osaamista viedä erikois­tarpeet läpi prosessin.

    Ei näin pienessä maas­sa mitään alue­or­gan­isaa­tioi­ta tarvita

  14. Kir­joituk­ses­ta huokuu jälleen ker­ran vankku­ma­ton usko poli­it­tisen päätök­sen teon ratio­nal­isu­u­teen. Kos­ka todel­lisu­us on aivan jotain muu­ta, niin käytän­nössä metropoli­hallinnot laa­joine yksi­noikeuksi­neen johtaisi­vat vain ylim­ielis­ten teknokraat­tien johta­maan sosial­is­tiseen kurjuushelvettiin.

    Huo­mat­tavasti toimi­vampi ratkaisu kun­tien keskenäisen kil­pailun “ongelmi­in” olisi tietysi julkisen sek­torin koon ja roolin kutis­t­a­mi­nen mur­to-osaan nykyis­es­tä. Kun rahat ja val­ta puut­tuisi­vat, niin eipä siinä paljoa har­rastet­taisi mitään elinkei­nop­o­li­ti­ikkaa tai muu­ta vapaan markki­na­t­alouden mekanis­mien sotkemista.

    1. Kun rahat ja val­ta puut­tuisi­vat, niin eipä siinä paljoa har­rastet­taisi mitään elinkei­nop­o­li­ti­ikkaa tai muu­ta vapaan markki­na­t­alouden mekanis­mien sotkemista.

      Sotkemista? Niin kuin tiev­erkon rak­en­t­a­mi­nen ja ylläpi­to, koulu­tus, yliopis­tot, ener­giahuolto, vesi ja viemäriverkko ja muu sel­l­ainen, jota ilman tul­laan hyvin toimeen tai jon­ka elinkei­noelämä tek­isi talkoovoimin?

  15. Osmo Soin­in­vaara: Sotkemista? Niin kuin tiev­erkon rak­en­t­a­mi­nen ja ylläpi­to, koulu­tus, yliopis­tot, ener­giahuolto, vesi ja viemäriverkko ja muu sel­l­ainen, jota ilman tul­laan hyvin toimeen tai jon­ka elinkei­noelämä tek­isi talkoovoimin?

    No, jos nyt aloitet­taisi­in karsin­ta vaikka­pa pelti­hal­lien rak­en­tamis­es­ta, lainatakuista, kaavoituskikkailus­ta jne.

    Lisäk­si vaik­ka luon­tais­ten monop­o­lien yksi­tysomis­tuk­ses­ta voidaan toki olla mon­taa mieltä, niin kyl­lä ylimääräi­nen kun­nal­lisveron kan­to ener­gian hin­nois­sa tai vesi- ja viemäriverkko­jen suo­ras­taan rikolli­nen rappeut­ta­mi­nen ovat esimerkke­jä siitä, miten onni ei ole automaat­tista julkisel­la puolellakaan.

  16. Poth1ue1: No, jos nyt aloitet­taisi­in karsin­ta vaikka­pa pelti­hal­lien rak­en­tamis­es­ta, lainatakuista, kaavoituskikkailus­ta jne.
    ‘snip’

    Aloite­taan vaan.
    Teol­lisu­ushal­lia tuskin mikään kun­ta rak­en­taa ilman, että yri­tys lunas­taa sen itselleen.
    Lainatakui­ta annetaan vain omille yhtiöille.
    Kaavoituskikkailul­la nyt voidaan tarkoit­taa melkein mitä tahansa, mut­ta nyky­isin se on harv­inaista, yleiskaa­vat vahvis­taa min­is­ter­iö ja tont­te­ja on riit­tävästi kaikki­in tarpeisiin.
    Jne. Jne.

    Toki meil­läkin ker­ran kävi yrit­täjä, jon­ka bis­nesidea ei saanut vas­takaikua, joten hän vip­pasi tak­sir­a­haa päästäk­seen naa­purikun­taan neu­vot­tele­maan, mut­ta tästä on yli 30 vuotta.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Sähkön hin­nas­sa ei ole mitään kun­nal­lista monop­o­lia. Saat ostaa sen ihan mil­ta fir­mal­ta haluat.

    Jees, mut­ta siir­to­hin­ta on aina sama. Tämä on ns. puo­litet­tua totuutta.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Sähkön hin­nas­sa ei ole mitään kun­nal­lista monop­o­lia. Saat ostaa sen ihan mil­ta fir­mal­ta haluat.

    Kaukoläm­pö ja ‑kylmä, sähkön jakelu jne. lien­vät kuitenkin luon­nol­lisia monopole­ja? No, jonkun Helenin ja vas­taavien osalta lie­nee aika oleel­lista voit­to­jen verova­paus ja konkurssin mahdottomuus.

    Varsi­naisia kun­nal­lisia monopole­jakin toki löy­tyy — viimeisem­mik­si sosial­isoin­nin kohteek­si ovat joutuneet koti­talouk­sien jät­teet ja paikallis­li­ikenne. Jos­sain sairaankul­je­tuk­ses­sa monop­o­lia ei suo­rainesti ole taat­tu, mut­ta käytön­nön toteu­tus on toki johtanut tämäkin alan maan laa­juiseen sosialisointiin.

    On se vaan jotenkin kum­ma, että jopa mon­es­ta varsin oikean laidan kokkaris­takin tulee pesun kestävä sosial­isti kun­nan­val­tu­us­toon päästyään… ain­oa mitenkään ratio­naa­li­nen seli­tys tilanteelle löy­tyy jostain sen linkaa­mani julkisen vali­nan teo­ri­aa selit­tävästä teok­ses­ta tai vastaavasta.

    Ps. ostan sähköni ilman mitään tun­non­tuskia Hele­niltä, kos­ka heil­lä näytää kotipörssisähkön lisä­mak­sut ole­van markki­noiden pien­im­mät — ja kos­ka säät jatku­van talouskri­isin kera edelleen suo­si­vat pörssisähköpelaajaa.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko sinus­ta todel­la oikein, jos Munkkinie­mi muo­dostaa oman kun­tansa ja Kon­tu­la omansa vero­tu­soikeuksi­neen? Taidamme olla eri mieltä ihan arvo­jen tasolla. 

    Minus­ta kun­ta­laisil­la pitää olla mah­dol­lisu­us vali­ta sel­l­aisia edus­ta­jia, jot­ka osaa­vat hoitaa hom­mansa. Jos he val­it­se­vat sel­l­aisia, jot­ka tuh­laa­vat yhteiset rahat, pitää se myös näkyä äänestäjän kukkarossa. 

    Yksi tule­van metropo­lialueen rikkaim­mista kaupungeista tullee ole­maan muuten Vuosaari. Sata­man tulot tekevät sen, etten usko oikein vuosaare­lais­ten ole­van halukkai­ta tasaa­maan tulo­jaan Helsin­gin kanssa.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Sähkön hin­nas­sa ei ole mitään kun­nal­lista monop­o­lia. Saat ostaa sen ihan mil­ta fir­mal­ta haluat.

    Sähkölaskus­ta noin puo­let muo­dostavas­sa siir­to­hin­nas­sa on monopoli.

  21. Juho Laatu:
    Mik­si muka rikas alue ei voisi olla oma kun­tansa ja köy­hä omansa? Onhan Suomes­sa pajon sekä rikkai­ta että köy­hiä aluei­ta, jot­ka muo­dosta­vat omia kun­ti­aan. Kyl­lä kun­ta­mallin pitää täl­laiset erot sal­lia ja hallita.

    Nykyään voi käyt­tää muunkin kuin oman kun­tansa ter­veyskeskus­ta. Kokeile käyt­tää ensin Sipoon ja sit­ten Van­taan ter­veyskeskus­ta, sit­ten ymmär­rät kyl­lä mis­tä on kyse. (Sipoos­sa saa kiireet­tömän lääkäri­na­jan kol­men päivän päähän.)

    Juho Laatu:
    Jos osaop­ti­moin­tia on liikaa, ehdotan että kor­jataan osapop­ti­m­intia aiheut­ta­vat huonot sään­nöt. Pelkään että Helsin­ki ei tätä kan­na­ta, kos­ka sen oma osaop­ti­moin­ti (=hyö­tymi­nen rikkaista asukkaista, yri­tyk­sistä ja hallinnos­ta) voisi kärsiä.

    Helsinki­hän on nimeno­maanomaan köy­hempi kuin muut seudun kunnat.

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko sinus­ta todel­la oikein, jos Munkkinie­mi muo­dostaa oman kun­tansa ja Kon­tu­la omansa vero­tu­soikeuksi­neen? Taidamme olla eri mieltä ihan arvo­jen tasolla.

    Arvo­jen? Eikös nuo alueet ole aikoinaan luo­tu juuri keskusjo­htoisel­la kaavoituk­sel­la ja raken­nus­päätök­sil­lä (sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to jne).

    Meri-Rasti­la taisi olla viimeisin esimerk­ki siitä että alueel­la asuvil­la ei ole (ja nyky­muodin mukaises­ti ei saakaan olla) sanan­val­taa oman alueen­sa kehit­tämiseen ollenkaan, asia olisi var­maan men­nyt eri taval­la jos päät­täjät asu­isi­vat itse omas­sa luo­muk­ses­saan. Nyt kur­ju­usaluei­ta voi luo­da hel­posti kun päät­täjien ei tarvitse edes käy­dä paikan­pääl­lä — tilail­laan vaan pään­särkyä aiheut­ta­vat helikopteriku­vat arkkite­hdiltä ja nui­ji­taan asukkaiden tah­to maanrakoon.

  23. Kalle:
    ‘snip’
    Yksi tule­van metropo­lialueen rikkaim­mista kaupungeista tullee ole­maan muuten Vuosaari. Sata­man tulot tekevät sen, etten usko oikein vuosaare­lais­ten ole­van halukkai­ta tasaa­maan tulo­jaan Helsin­gin kanssa. 

    Vuosaariko kaupun­ki? Asuuko siel­lä ketään?

    Sata­mat eivät yleen­sä ole eri­tyisen hyvä busi­ness, niin että halua tap­pi­oiden jakamiseen saat­taisi olla paljonkin.
    Ja jatkos­sa sata­mat ovat yhtiöitä, eivät vält­tämät­tä enää edes kunnallisia.

    1. Helsin­gin sata­ma saa voit­toa matkus­ta­jali­iken­teestä, mut­ta se ei valitet­tavasti kul­je (vielä) Vuosaaren kautta.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    siir­to on luon­nolli­nen monop­o­li ja siir­to­hin­taa säädellään.

    Enem­mänkin tuo sään­te­ly on monop­o­lin tukemista.

    Yritin aikoinaan rak­en­taa yhteis­toim­intaa sähkölaitosten kanssa kaapelinkaivu­us­sa .Pohjoises­sa se onnistuikin 

    Mut­ta pääkaupunkiseudul­la kulut oli­vat jär­jet­tömiä ja kehi­tys­su­un­ta hyvin negati­ivi­nen eli kulut nousussa

    Kus­tan­nusten puolit­ta­mi­nen olisi merkin­nyt, että se puo­likaskin olisi ollut kalli­impi kuin mei­dän osu­us yksin toimiessa

  25. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Nykyään voi käyt­tää muunkin kuin oman kun­tansa ter­veyskeskus­ta. Kokeile käyt­tää ensin Sipoon ja sit­ten Van­taan ter­veyskeskus­ta, sit­ten ymmär­rät kyl­lä mis­tä on kyse. (Sipoos­sa saa kiireet­tömän lääkäri­na­jan kol­men päivän päähän.)

    Ymmär­rän että on hyvin ja huonos­ti hoidet­tu­ja ter­veyskeskuk­sia, ja että nykyään voi myös vali­ta ter­veyskeskuk­sen­sa. On myös rikkai­ta ja köy­hiä kun­tia, eikä rikkaus aina kor­reloi hyvän hoidon kanssa. Suomen kun­ta­jär­jestelmän tulee kyetä toim­i­maan myös tilanteessa, jos­sa yksi kun­ta on köy­hä ja toinen rikas. Se rikas voi olla Helsin­ki ja köy­hä Hausjärvi, tai rikas Kau­ni­ainen ja köy­hä Helsin­ki, tai rikas Munkkinie­mi ja köy­hä Kon­tu­la. OS piti jostain tun­tem­at­tomas­ta syys­tä mah­dot­tomana aja­tus­ta, että pääkaupunkiseudul­la olisi Munkkiniemen ja Kon­tu­lan kunnat.

    Helsinki­hän on nimeno­maanomaan köy­hempi kuin muut seudun kunnat.

    Kau­ni­ainen ja Espoo voidaan kat­soa Helsinkiä rikkaam­mik­si. Muut ovat kai sitä köy­hempiä. Suomen ja Uuden­maan tasol­la Helsin­ki on yksi rikkaim­mista. Ja jos kun­nan koko ote­taan huomioon (ei las­ke­ta rikkaut­ta per asukas vaan per kun­ta), kai selvästi Suomen rikkain kunta.

    Näyt­tää siltä, että helsinkiläiset rat­sas­ta­vat usein kahdel­la hevosel­la näis­sä rikkauskysymyk­sis­sä. Tämä tulee esi­in kun­tia, niiden rikkaut­ta, tulo­ja ja tulon­si­ir­to­ja ver­tail­taes­sa. Jos Helsinkiä ver­rataan Kau­ni­aisi­in, ollaan vihaisia siitä, että Kau­ni­ainen kerää rikkai­ta veron­mak­sajia. Jos Helsinkiä ver­rataan vaikka­pa Sipooseen, ei olla vihaisia siitä, että Helsin­ki kerää rikkai­ta veron­mak­sajia. Tämä pätee myös yri­tyk­si­in, virkoi­hin yms., mut­ta puhutaan nyt vain rikkaista asukkaista.

    Tarkkail­laan mah­dolisu­ut­ta muo­dostaa Munkkiniemen ja Kon­tu­lan kaupun­git. Mikä tässä yhtälössä häiritsee?

    Jos pelätään sitä, että Munkkinie­mi pitäisi rikkaiden­sa rahat, ja tämän seu­rauk­se­na Kon­tu­lan palve­lut huonon­i­si­vat, täy­tyy kai moit­tia myös Helsinkiä siitä, että se pitää rikkaiden­sa rahat, eikä luovu­ta niitä Sipoolle ja Enonotekiölle.

    Tai ehkä pelätään sitä, että Munkkinie­mi jou­tu­isi uudessa tilanteessa Helsin­gin tapaan “riis­ton” kohteek­si, kun sen val­tiono­su­udet pienenevät, ja niitä mak­se­taankin Kontulalle.

    Min­un kan­tani asi­aan on siis se, että Suomen kun­ta­jär­jestelmän pitää kyetä toim­i­maan tilanteessa, jos­sa kun­tien välil­lä on rikkausero­ja. Tämän pitäisi olla itses­tään selvää. Kan­tani on myös se, että lak­isääteiset perus­palve­lut tulisi kus­tan­taa kaikille Suomen kansalaisille jok­seenkin saman tasoisi­na yhteis­vas­tu­ullis­es­ti. Ne voidaan tuot­taa läh­es kaikille jok­seenkin samal­la kustannustasolla.

    Nyt kun­nat kil­pail­e­vat rikkaista asukkaista ja ovat toisilleen niistä kateel­lisia. Tätä ongel­maa (tai sen tiet­tyä osaa) kut­su­taan usein ker­mankuorin­naksi — ainakin sil­loin kun kuori­ja ei ole Helsin­ki 😉 ). Tämä ongel­ma indikoi sitä, että kun­ta­jär­jestelmän rahoi­tus­puoli ei toi­mi hyvin. Se antaa liian suuria etu­ja rikkai­ta asukkai­ta haaliville kunnille.

    Pieni etu asukkaiden haal­imis­es­ta voi olla paikallaan, sil­lä se kan­nus­taa kun­tia toteut­ta­maan hyviä palvelui­ta van­hoille ja mah­dol­lisille uusille asukkailleen. Mut­ta hyvässä kun­ta­mallis­sa kun­ta saisi samaan tapaan etua myös van­hus­ten houkut­telus­ta hyvil­lä van­hus­ten palveluil­la, ei vain ter­vei­den nuorten työikäis­ten tai jo rikkaut­en­sa han­kkinei­den houkut­telemis­es­ta. Täl­lainen jär­jestelmä voisi tar­jo­ta hyvää vähä­vaip­paista elämää myös van­huk­sille, eikä vain rikkaim­mille (ja rikkaim­mis­sa kun­nis­sa rikkaiden siiv­el­lä eläville).

    Toki jär­jestelmän tulee kan­nus­taa myös työn ja toimeen­tu­lon tuot­tamiseen eikä vain van­hus­ten hyysäämiseen, mut­ta ilmeis­es­ti nyt tilanne on epä­tas­apain­os­sa, kun rikas Helsinkikin valit­taa naa­purei­den­sa ker­mankuorin­nas­ta ja pyrkii niiden apa­jille. Kun­ta­jär­jestelmä tulee siis toimia hyvin myös tilanteessa, jos­sa yksi seudun kun­ta on rikas ja toinen köyhä.

  26. Sote-ratkaisu selkeyt­ti myös kun­tau­ud­is­tus­ta. Nyt ei metropo­lialueil­la tarvitse tähdätä kun­tien yhdis­tämiseen, vaan kak­si­ta­soinen hallinto sopii myös. Kun­han metropoli­hallinnolle annetaan täysi päätös­val­ta ja rahat, ainakin asumisen, maankäytön ja liiken­teen jär­jestämisessä. Vaalit voidaan jär­jestää yhtä aikaa kun­tavaalien kanssa.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­gin sata­ma saa voit­toa matkus­ta­jali­iken­teestä, mut­ta se ei valitet­tavasti kul­je (vielä) Vuosaaren kautta. 

    Kyl­lä kai se Vuosaarenkin sata­ma pitkäl­lä tähtäyk­sel­lä jotain tuot­taa, mut­ta iso oli investointi.

    Ja jos matkus­tavaise­na saa esit­tää toivo­muk­sen, niin ensim­mäisek­si siiret­täköön Viking Line pois Kata­janokalta, kos­ka siel­lä liiken­nejär­jeste­lyt ovat kehnoimmat.

  28. Mika:

    Meri-Rasti­la taisi olla viimeisin esimerk­ki siitä että alueel­la asuvil­la ei ole (ja nyky­muodin mukaises­ti ei saakaan olla) sanan­val­taa oman alueen­sa kehit­tämiseen ollenkaan, asia olisi var­maan men­nyt eri taval­la jos päät­täjät asu­isi­vat itse omas­sa luo­muk­ses­saan. Nyt kur­ju­usaluei­ta voi luo­da hel­posti kun päät­täjien ei tarvitse edes käy­dä paikan­pääl­lä – tilail­laan vaan pään­särkyä aiheut­ta­vat helikopteriku­vat arkkite­hdiltä ja nui­ji­taan asukkaiden tah­to maanrakoon. 

    Eihän Helsingis­sä enää muun­laisia esimerkke­jä olekaan. Tämän päivän Hesarin mielipi­deosas­tol­la on hurskastel­e­va vas­tine siitä, miten hienos­ti HSL ottaa huomioon asi­akas­palaut­teen. Heh heh. Eipä ole nähty muu­ta­maan vuo­teen mitään muu­ta kuin esimerkke­jä siitä, että palaute on kyl­lä luet­tu, ennen kuin sil­lä on pyy­hit­ty pöytää. Näitä kyl­lä löy­tyy joka sek­to­ril­ta: epäon­nis­tunut bus­si­u­ud­is­tunut, Meche­lininkadun täys­tuho, Meri-Rasti­la, ratikkau­ud­is­tus. Vai onko joku kuul­lut tapauk­ses­ta, jos­sa jotain piirua olisi muutet­tu asukas­palaut­teen perusteella? 

    Seu­raavak­si tuho­taan Kivi­nok­ka, jos­sa luon­toar­vot myy­dään eniten tar­joavalle gryndärille.

  29. Kuten jo aiem­min olen kir­joi­tanut niin kun­ta ei ole mikään val­tio. Sil­lä ei ole omaa keskus­pankkia, ei omaa armei­jaa, eikä sil­lä ole oikeus solmia diplo­maat­tisia suhtei­ta muiden val­tioiden kanssa eikä oikeut­ta käy­dä ulko­maankaup­paakaan. Kun­tien rajo­ja on siir­ret­ty ja kun­tia lakkautet­tu ja syn­nytet­ty uusia pitkin vuo­sisato­ja aina tarpen mukaan ja niin tul­laan tekemään jatkossakin.

  30. Jalankulk­i­ja: Eihän Helsingis­sä enää muun­laisia esimerkke­jä olekaan. Tämän päivän Hesarin mielipi­deosas­tol­la on hurskastel­e­va vas­tine siitä, miten hienos­ti HSL ottaa huomioon asi­akas­palaut­teen. Heh heh. Eipä ole nähty muu­ta­maan vuo­teen mitään muu­ta kuin esimerkke­jä siitä, että palaute on kyl­lä luet­tu, ennen kuin sil­lä on pyy­hit­ty pöytää. Näitä kyl­lä löy­tyy joka sek­to­ril­ta: epäon­nis­tunut bus­si­u­ud­is­tunut, Meche­lininkadun täys­tuho, Meri-Rasti­la, ratikkau­ud­is­tus. Vai onko joku kuul­lut tapauk­ses­ta, jos­sa jotain piirua olisi muutet­tu asukas­palaut­teen perusteella? 

    Seu­raavak­si tuho­taan Kivi­nok­ka, jos­sa luon­toar­vot myy­dään eniten tar­joavalle gryndärille.

    Uno­hta­mat­ta sitä, mis­tä olet toitot­tanut jo pari päivää, eli Erot­ta­jan bus­sipysäkin siirtämistä 20 metrillä!

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    siir­to on luon­nolli­nen monop­o­li ja siir­to­hin­taa säädellään.

    Sään­te­lyl­lä on rajoituk­sen­sa. Investoin­tisuo­ja­sopimuk­set rajoit­ta­vat val­tion sään­te­ly­val­taa .Eri­tyis­es­ti kun omis­ta­ja on ulko­maalainen niin val­tio voi joutua hel­posti leivät­tömän pöy­dän ääreen ja kor­vauk­set ovat suuria.

    USA on agres­si­iviseti vaat­in­ut vapaakaup­pa sopimuk­seen oikeuskäytän­töä, jos­sa investoin­tisuo­jaoikeu­denkäyn­ti ei ole kansal­li­sis­sa käsis­sä vaan epämääräisessä välim­iesoikeudessa tapahtuva

    Käytän­nössä tas­apaino muut­tuu niin, että val­tio ei enää val­vo hin­noit­telua vaan suuryri­tyk­set valvo­vat val­tioi­ta etteivät nämä säätele hintaa.

    Kil­pailukin on aika mah­do­ton­ta sil­lä esim moninker­taisen vesi­jo­hto-viemäriverkon rak­en­t­a­mi­nen merk­it­see val­tavia päällekkäisinvestointeja.

    Telev­erkois­sa päällekkäisyyk­sien hin­ta on 10–15 mil­jardin luokkaa.

  32. Kari N: Olisiko se tehokas­ta, että näi­den “pikkukaupunkien” asukkaat jou­tu­isi­vat jatku­vasti kyt­täämään mis­sä se seudun edullisin vero­pros­ent­ti on? Ei vaiku­ta ter­veeltä, eikä tavoiteltavalta. 

    DNA:n main­os tuo aina mieleen Helsin­gin rahankäytön. 🙁 Haetaan aina kallein­ta ratkaisua. Pienis­sä kun­nis­sa tulee väl­itön palaute poli­itikoille, jos tulee tehtyä hölmöjä ehdo­tuk­sia saati päätöksiä. 🙂

    Jos äänestäjä äänestää huonoa poli­itikkoa, on sen myös näyt­tävä kukkarossa. En hyväksy aja­tus­ta, että kaik­i­la on asi­at olta­va yhtä huonos­ti, jot­ta tasa-arvo toteu­tu­isi. Tasa-arvoa on se, että kaikil­la on sama mah­dol­lisu­us äänestää.

  33. Mika: Arvo­jen? Eikös nuo alueet ole aikoinaan luo­tu juuri keskusjo­htoisel­la kaavoituk­sel­la ja raken­nus­päätök­sil­lä (sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to jne).

    Jos alueel­la tuotet­tavil­la palveluil­la on mitään tekemistä alueelta kerät­tävien raho­jen kanssa, seg­re­gaa­tio tapah­tuu ennen kuin kukaan ehtii lausua noin mon­imutkaista sanaa. Köy­hillä alueil­la tarvi­taan paljon rahaa ja palvelui­ta, mut­ta ei sieltä vero­tu­lo­ja saa.

    Joten joko samal­la työssäkäyn­tialueel­la pitää olla sama vero­pros­ent­ti, tai sit­ten vero­pros­en­teil­la voidaan jopa tehdä kään­teistä seg­re­gaa­tio­ta. Tämä onnis­tuu esimerkik­si siten, että kiin­teistövero­pros­ent­ti riip­puu alueen yleis­es­tä tulota­sos­ta kään­teis­es­ti. (Myös pro­gres­si­ivi­nen kiin­teistövero olisi teo­reet­tise­na ratkaisuna mie­lenki­in­toinen, mut­ta sitä ei saane käytän­nössä toimimaan.)

    Peri­aat­teessa on kau­nis aja­tus, että kun­nat kil­pail­e­vat päätök­sen­tekon­sa ja hallinton­sa tehokku­ud­es­ta. Tun­tuu vain aika mah­dot­toma­l­ta tehdä sitä käytän­nössä toimi­vak­si rakenteeksi.

    Markki­noiden heikko toimivu­us johtuu pitkälti siitä, että julkisen val­lan tärkeä tehtävä on tehdä ne asi­at, jot­ka täy­tyy tehdä markki­noiden vastaisesti.

  34. Juho Laatu: Min­un kan­tani asi­aan on siis se, että Suomen kun­ta­jär­jestelmän pitää kyetä toim­i­maan tilanteessa, jos­sa kun­tien välil­lä on rikkausero­ja. Tämän pitäisi olla itses­tään selvää. Kan­tani on myös se, että lak­isääteiset perus­palve­lut tulisi kus­tan­taa kaikille Suomen kansalaisille jok­seenkin saman tasoisi­na yhteisvastuullisesti. 

    Mitä siis jät­täisit kun­tien tehtäväk­si? Selvästikin koulu­tus ja sote siis pitäisi hoitaa yhdessä (= ei kun­tata­son päätet­tävis­sä ja rahoitettavissa).

  35. Jalankulk­i­ja: …Seu­raavak­si tuho­taan Kivi­nok­ka, jos­sa luon­toar­vot myy­dään eniten tar­joavalle gryndärille. 

    Tuos­sa on sekä hyvää että huonoa. Hyvää on, jos alue oikeasti myy­dään eniten tar­joavalle eikä hyvälle kaver­ille. Huono tuos­sa on taas se, että osta­ja on toden­näköis­es­ti grynderi.

    Suo­ma­lainen rak­en­t­a­mi­nen, luku­unot­ta­mat­ta omakoti­rak­en­tamista, on pääomitet­tu epäter­veesti. Kun sekä rak­en­ta­ja että raken­nut­ta­ja ovat sama taho, joka pahim­mil­laan on vielä kaupun­gin omis­tuk­ses­sa, ei kukaan ota huomioon asi­akkaan tarpeita.

  36. Jalankulk­i­ja: Eihän Helsingis­sä enää muun­laisia esimerkke­jä olekaan. Tämän päivän Hesarin mielipi­deosas­tol­la on hurskastel­e­va vas­tine siitä, miten hienos­ti HSL ottaa huomioon asi­akas­palaut­teen. Heh heh. Eipä ole nähty muu­ta­maan vuo­teen mitään muu­ta kuin esimerkke­jä siitä, että palaute on kyl­lä luet­tu, ennen kuin sil­lä on pyy­hit­ty pöytää. Näitä kyl­lä löy­tyy joka sek­to­ril­ta: epäon­nis­tunut bus­si­u­ud­is­tunut, Meche­lininkadun täys­tuho, Meri-Rasti­la, ratikkau­ud­is­tus. Vai onko joku kuul­lut tapauk­ses­ta, jos­sa jotain piirua olisi muutet­tu asukas­palaut­teen perusteella? 

    Seu­raavak­si tuho­taan Kivi­nok­ka, jos­sa luon­toar­vot myy­dään eniten tar­joavalle gryndärille. 

    Tätä touhua on Sakkekin ihme­tel­lyt jo pitkään. Kum­mas­tut­taa sekin, että veneil­i­jät ollaan venei­neen karkot­ta­mas­sa kotikaupungis­taan jon­nekin per­ifer­ian laidalle, Kirkkon­um­melle tai Inkooseen, kun kun­non kaupunki­laisen pitäisi voi­da käy­dä paat­ti­aan ras­saa­mas­sa ennen vesil­le­laskua joka kevät iltaisin vaik­ka fil­lar­il­la. Jos talvisäi­ly­ty­s­paikat heit­etään tuonne noin pitkälle, tulee veneil­i­jöille kyl­lä suru puseroon, muiden ohella. 

    Täl­lä nykymeiningillä taitaa veneen huol­lot jäädä aika mon­elta pian vähi­in, kun kaik­ki ran­nat on koh­ta täyn­nän­sä vain beto­nia, asfalt­tia, terästä ja lasia sekä tietysti kaupungille kalli­ik­si käyviä kivi­asetelmia. Eikö nuo KSV:n raukat edes ymmär­rä mitä kaikkea veneilyyn kuuluu? 

    Venei­den ja veneil­i­jöi­den sijaan taitaisi alkaa olla syytä harki­ta KSV:n ja KSL:n porukan (vai kuka näitä idioot­ti­maisia suun­nitelmia ja päätök­siä tekee) karkot­tamista kaupun­gin rajo­jen ulkop­uolelle. Painukoot itse sinne huitsin Nevadaan. Kaupun­ki kuu­luu kaupunki­laisille ja kaupunki­lais­ten har­ras­tuk­sille myös!

    Venei­den itse tehty keväthuolto kotikaupungis­sa on osa veneilyä. Jos itsel­lä ei venet­tä satu ole­maan on aina silti kiva seu­ra­ta noiden veneil­i­jöit­ten kevät­pu­uhien eten­e­mistä. Tämä on sitä helsinkiläis­ten per­in­teistä keväthupia.

    Mikä riivat­tu siinä on kun kaik­ki asun­not pitäisi nykyään muka­mas olla rantavi­ival­la. Kyl­lä Helsingis­sä on ran­nalle help­po tul­la vähän kauem­paakin, ei tartte asua ihan ran­nal­la tai rak­en­taa vet­ten päälle. Meri on kalo­jen, vesil­in­tu­jen, paat­tien ja pur­jeveneit­ten aluet­ta, ja sel­l­aise­na pysyköön.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle. Ker­ro mis­sä kun­ta omis­taa rakennusyhtiön? 

    Kun tun­net parem­min, niin ker­ro miten tämän Helsin­gin asun­to­tuotan­to­toimis­ton kuvio oikein menee?

  38. Jalankulk­i­ja: Heh heh. Eipä ole nähty muu­ta­maan vuo­teen mitään muu­ta kuin esimerkke­jä siitä, että palaute on kyl­lä luet­tu, ennen kuin sil­lä on pyy­hit­ty pöytää. Näitä kyl­lä löy­tyy joka sek­to­ril­ta: epäon­nis­tunut bus­si­u­ud­is­tunut, Meche­lininkadun täys­tuho, Meri-Rasti­la, ratikkau­ud­is­tus. Vai onko joku kuul­lut tapauk­ses­ta, jos­sa jotain piirua olisi muutet­tu asukas­palaut­teen perusteella? 

    Seu­raavak­si tuho­taan Kivi­nok­ka, jos­sa luon­toar­vot myy­dään eniten tar­joavalle gryndärille.

    Ylipäätäänkin ihme­tyt­tää, miten Helsingis­sä voi aina olla kaik­ki niin tajut­toman vaikeaa.

    Rak­en­t­a­mi­nen on han­kalaa, ja silti tulok­se­na on ruma ja epävi­ihty­isä kaupun­ki, liiken­net­tä ohjail­laan niin maan perus­teel­lis­es­ti, mut­ta tulok­se­na on tyhjiä kevyen liiken­teen väyliä, ja liiken­neval­oil­la käve­ly­vauh­tisek­si hidastet­tu autoli­ikenne, julk­ista liiken­net­tä tue­taan val­tavil­la rahoil­la, mut­ta vielä nyt vuon­na 2014 joutuu lentoase­malle kulke­maan tak­seil­la tai dösäl­lä, toisin kuin var­maan mis­sään muus­sa Euroop­palaises­sa pääkaupungis­sa Kio­vaa lukuunottamatta.

    Mik­si Oslo on niin paljon viihty­isämpi ja kau­ni­impi kaupun­ki, kuin Helsin­ki? Mik­si Oslos­sa on korkein­taan neljä­sosa Helsin­gin liiken­neval­oista, mut­ta liikenne toimii paljon suju­vam­min? Mik­si Oslos­sa ei ole juuri lainkaan pyöräteitä, mut­ta silti fil­lare­i­ta näkyy enem­män kuin Helsingis­sä? Mik­si Oslos­sa pääsee 20 min­uutin juna­matkalla viihty­isään maalais­maiseen pien­talomiljööseen, jos­sa ihmisil­lä on varaa asua, ja Helsingis­sä pääsee Tapu­likaupunki­in? Käykää ver­taa­mas­sa Oslon sata­ma-alueen uusia toimis­to­talo­ja, ja Töölön­lah­den lät­tänöitä. Min­ut tuo ver­tailu saa lähin­nä surulliseksi.

    Helsingis­sä asumisen vai­h­toe­hdot ovat seuraavat:

    1: Olet valin­nut oikeat van­hem­mat, ja voit asua mukavasti hin­nal­la, jol­la asu­isit mukavasti myös Pari­i­sis­sa tai New Yorkissa.

    2. Olet valin­nut väärät van­hem­mat: asut 50 vuot­ta van­has­sa ahtaas­sa rähjässä kaupun­gin liepeil­lä, esim. Hert­toniemessä, Malminkar­tanos­sa tms. paikois­sa ja mak­sat asun­tovelkaa seu­raa­vat 30 vuotta.

    3. Raken­nat talon pel­lon reunalle 40 kil­san päähän kaupungista, ja ajat joka päivä tun­nin töi­hin lähin­nä pel­to­jen, met­sien ja joutomaan reunus­ta­maa tietä pitkin.

    En vain pysty ymmärtämään!!!

  39. Viherinssi: Jos alueel­la tuotet­tavil­la palveluil­la on mitään tekemistä alueelta kerät­tävien raho­jen kanssa, seg­re­gaa­tio tapah­tuu ennen kuin kukaan ehtii lausua noin mon­imutkaista sanaa. Köy­hillä alueil­la tarvi­taan paljon rahaa ja palvelui­ta, mut­ta ei sieltä vero­tu­lo­ja saa.

    Joten joko samal­la työssäkäyn­tialueel­la pitää olla sama vero­pros­ent­ti, tai sit­ten vero­pros­en­teil­la voidaan jopa tehdä kään­teistä seg­re­gaa­tio­ta. Tämä onnis­tuu esimerkik­si siten, että kiin­teistövero­pros­ent­ti riip­puu alueen yleis­es­tä tulota­sos­ta kään­teis­es­ti. (Myös pro­gres­si­ivi­nen kiin­teistövero olisi teo­reet­tise­na ratkaisuna mie­lenki­in­toinen, mut­ta sitä ei saane käytän­nössä toimimaan.)

    Peri­aat­teessa on kau­nis aja­tus, että kun­nat kil­pail­e­vat päätök­sen­tekon­sa ja hallinton­sa tehokku­ud­es­ta. Tun­tuu vain aika mah­dot­toma­l­ta tehdä sitä käytän­nössä toimi­vak­si rakenteeksi.

    Markki­noiden heikko toimivu­us johtuu pitkälti siitä, että julkisen val­lan tärkeä tehtävä on tehdä ne asi­at, jot­ka täy­tyy tehdä markki­noiden vastaisesti.

    Aika mie­lenki­in­tois­es­ti vedät “köy­hät kuolee nälkään ja janoon” argu­mentin esille kun kir­joi­tan paikallis­ta­son hallinnon vas­tu­un kasvattamisesta.

    En ole per­in­po­hjin tutus­tunut sote-uud­is­tuk­seen, mut­ta käsi­tyk­seni on että se pääosin kor­jaa myös rahoi­tus­pul­mat eli tasaa sote-palvelu­jen rahoituk­sen, ei kun­ta tasol­la vaan noiden viiden sote-alueen sisäl­lä. Näin ollen ne tulon­si­ir­rot ovat edelleen ole­mas­sa ja se itseasi­as­sa vain edesaut­taisi paikall­ishallinnon luomista kun sote-rahoi­tus­ta ei tarvit­sisi pohtia.

    Olen siis sitä mieltä että se hallinnon jako pienem­pi­in alueisi­in mm. kaavoitus ja niin ihanaises­sa “nor­mi-asi­as­sa” olisi hyvä jut­tu. Näin voitaisi­in paikallis­es­ti päät­tää alueen kehit­tämisen suun­tavi­ivat niin että alueel­la asuvil­la olisi edes jonkin­lainen mah­dol­lisu­us saa­da äänen­sä kuuluviin.

    Sään­telyssä tuo nykyi­nen “one size fits all” malli mm. nois­sa parkki­a­siois­sa ei sovi ollenkaan tiivi­isti raken­netulle alueelle, vaan alueen päät­täjät voisi­vat vapaasti päät­tää alueen iden­ti­teetin ja tilare­ali­teet­tien mukaan mon­tako parkkipaikkaa tulee kaavoit­taa ja mil­lä perusteil­la. Tai vaik­ka luop­ua paikallis­es­ti sään­nöstä että 35 neliön luukus­sa pitää olla 25 neliön ves­sa. Täi että asun­non koko on on 75 neliötä ja pien­ten asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen tarkoit­taa 130 neliön kämp­pi­en rak­en­tamista että sään­te­lypykälä­maakarien toiveet toteutuvat. 

    Nyky­hallinto on osoit­tanut että normeil­la syn­tyy vain Kon­tu­laa. Kallio­ta tai Töölöä ei olisi saatu ikinä syn­tymään nykyspekseillä.

  40. Mika: Olen siis sitä mieltä että se hallinnon jako pienem­pi­in alueisi­in mm. kaavoitus ja niin ihanaises­sa “nor­mi-asi­as­sa” olisi hyvä jut­tu. Näin voitaisi­in paikallis­es­ti päät­tää alueen kehit­tämisen suun­tavi­ivat niin että alueel­la asuvil­la olisi edes jonkin­lainen mah­dol­lisu­us saa­da äänen­sä kuuluviin.

    Kaupun­gin rak­en­t­a­mi­nen on todel­la moni­u­loit­teinen asia, eikä sitä voi ratkaista yhdel­lä työkalulla.

    Ylim­män tason ongel­mana on yhdyskun­tarakenne, ja sen hajau­tu­mi­nen, mikä tulee pidem­män päälle hel­vetin kalli­ik­si. Tätä kun lähde­tään kor­jaa­maan niin alueel­lis­es­ti on aina häviäjiä (jonkun lähimet­sät menevät aina, ja kaukaisem­pi­in kyli­in ei tulekaan riit­tävästi asukkai­ta ter­veyskeskuk­sen ylläpitämisek­si), mis­tä seu­raa että päätök­siä ei voi­da jät­tää paikallis­ta­solle. Ei kukaan tee päätök­siä oman etun­sa vas­tais­es­ti, vaik­ka se kuin­ka olisi yleisen hyvän mukaista. Käytän­nössä tämän tason pitäisi olla val­tion hoidet­tavis­sa, mut­ta lain­säädän­tö puut­tuu tai on ham­paa­ton­ta, eikä poli­itikoil­la tai­da olla munaa tehdä (tällekään) asialle mitään.

    Seu­raa­vana tasona on yleiskaa­va, joskin itse sisäl­lyt­täisin tähän tasoon vähän nyky­istä enem­män detaljia. Täl­lä tasol­la käytän­nössä päätet­täisi­in kuin­ka tiheä on palvelu­verkko, mis­sä joukkoli­ikenne kul­kee, minkäkokoisia teitä raken­netaan, kuin­ka paljon asukkai­ta mil­läkin alueel­la asuu (tämä viimeinen koh­ta varsinkin pitäisi mielestäni saa­da sito­vana tavoit­teena yleiskaa­vata­solle). Tämä olisi metropoli­hallinnon heiniä.

    Tämän jäl­keen päästään ase­makaavoituk­seen. Täl­lä tasol­la päätet­täisi­in minkälaisil­la ratkaisuil­la (uud­is­te­tun) yleiskaa­van velvoit­ta­vat raken­nus­määrät sijoite­taan, minkälaista katu­ti­laa syn­tyy, kuin­ka korkei­ta raken­nuk­set ovat, yms. Tästä asi­as­ta voitaisi­in hyvin päät­tää kaupungi­nosa­ta­sol­la (siis olet­taen että rak­en­tamisen määrä olisi jo päätet­ty ylem­pänä; muuten NIMBY:t eivät tek­isi mitään ja mikään ei muuttuisi).

    Aivan viimeisel­lä tasol­la on sit­ten vielä raken­nus­su­un­nit­telu. Täl­lä het­kel­lä raken­nus­su­un­nit­telun ohjaamiseen kaupunkiku­van kannal­ta ei ole mui­ta keino­ja kuin ase­makaa­va, joka on jär­jet­tömän kankea työkalu tähän tarkoituk­seen. Suun­nit­telu­un tarvit­taisi­in toisaal­ta riit­tävästi jous­toa jot­ta uudet ratkaisut saisi­vat mah­dol­lisu­u­den, mut­ta kuitenkin riit­tävästi liekaa etteivät raken­nut­ta­jat pää­sisi tekemään paskaa ilman minkään­laista kon­trol­lia. Jonkin­lainen hyvin epä­muodolli­nen ja hyvin paikalli­nen toimielin voisi olla paras vai­h­toe­hto vas­taa­maan tästä osasta.

    Kaikenkaikki­aan kaupun­gin rak­en­tamisel­la ja vaikka­pa sotel­la on hyvin vähän yhteistä tois­t­en­sa kanssa. Jos (kun) sote irroite­taan kun­nista omak­si organ­isaa­tiok­seen, voitaisi­in jäl­jelle jäävä rakenne uudelleen­jär­jestää aivan hyvin rak­en­tamisen vaa­timusten mukaan.

  41. Mika: ään­telyssä tuo nykyi­nen “one size fits all” malli mm. nois­sa parkki­a­siois­sa ei sovi ollenkaan tiivi­isti raken­netulle alueelle, 

    Tästä olemme ehdot­tomasti samaa mieltä. Kun­nil­la on nyt niin paljon eri­ta­soisia päätet­täviä asioi­ta, että ne ovat väistämät­tä samaan aikaan liian suuria ja liian pieniä. Öster­sun­domi­laisil­la ei pitäisi olla paljon sanomaista nytkään Kon­alan puistoihin.

    Kun­takoos­ta puhut­taes­sa vas­taus riip­puu erit­täin paljon siitä, mitä kun­ta tekee. Jos kaavoitus ja liikenne hoide­taan työssäkäyn­tialueen kokoisil­la alueil­la, sote plus koulu­tus eriytetään kun­nan tehtävistä, ja vero­tus on työssäkäyn­tialueen laa­juisel­la alueelle, niin sit­ten jäl­jelle saat­taa hyvinkin jäädä kaupungi­nosan kokoiselle yksikölle hyvinkin tehtävää.

    On todel­la vaikeaa kek­siä sel­l­aista kun­takokoa, joka nyky­isil­lä vero­tusalueil­la ja kun­tien vas­tu­il­la toimii järkevästi. Sote-uud­is­tus voi olla askel oikeaan suun­taan, jos se toteutetaan fiksusti.

  42. Viherinssi: Mitä siis jät­täisit kun­tien tehtäväk­si? Selvästikin koulu­tus ja sote siis pitäisi hoitaa yhdessä (= ei kun­tata­son päätet­tävis­sä ja rahoitettavissa).

    Min­un puolestani sekä soten että koulu­tuk­sen voisi jät­tää kun­nille. Val­tion tulee taa­ta kaikille kun­nille riit­tävät rahat toteu­tuk­seen. Tämä toimii hyvin, sil­lä kaikkien kun­tien tulee ja ne kykyenevätkin toteut­ta­maan perus­palve­lut samaan hin­taan (joitain maanti­eteel­lisiä eri­ty­isaluei­ta luku­uno­ta­mat­ta). Käytän­nössä rahat kiertäi­sivät nyky­istä enem­män val­tion kaut­ta. Omat muista poikkea­vat han­kkeen­sa kun­nat toteut­taisi­vat itse keräämil­lään verora­hoil­la. Samoin poikkea­mat lak­isääteis­ten perus­palvelu­iden tyylis­sä ja kuluis­sa. Näin rikkaissa kun­nis­sa voisi olla enem­män orkestere­i­ta yms., mut­ta perus­pave­lut oli­si­vat kaikille kansalaisille jok­seenkin saman tasoiset, ja kaikkien kun­tien asukkaat mak­saisi­vat niistä suun­nilleen saman ver­ran (toisin kuin nyt).

    Jos juuri muo­dostet­tu sote-sopu pitää, sote-vas­tuu siir­tyy suurille kun­tay­htymille. Ymmärsin että sote-sovus­sakin kun­nat rahoit­taisi­vat kun­tay­htymiä, eli rahat kiertäi­sivät sitä kaut­ta. Kun­tay­htymä päät­täisi kuitenkin soten toeu­tuk­ses­ta. Tämäkin joil­lain lisäo­le­tuk­sil­la, kuten sil­lä, että palve­lut tilataan edelleen nyky­isiltä toim­i­joil­ta. Menee aika mutkaiseksi.

    Perustelu­ni sille, mik­si antaisin kun­tien päät­tää palvelu­iden toteut­tamis­es­ta jatkos­sakin on yksinker­tais­es­ti se, että kun­nan asukkaat tietävät, mil­laiset palve­lut palvel­e­vat heitä parhait­en. Jos päätös­val­ta karkaa, on täysin mah­dol­lista, että kun­ta­laiset saa­vat huono­ja palvelui­ta, vaik­ka parem­piakin (ja edullisem­pia) toteu­tustapo­ja olisi saatavil­la. Ehdotet­tu ratkaisu myös tekee kun­nista mak­sajia, mut­ta niil­lä ei ole juuri mah­dol­lisu­ut­ta vaikut­taa mak­sui­hin­sa, eikä intres­siä pyörit­tää palvelui­ta taloudellisesti.

    1. Juho
      Et vcoi vakavbis­sasi sanoa, että kun­ta­laiset päät­tävät, paljonko hei­dän mielestään on kiva käyt­tää palvelui­hin ja val­tio mak­saa laskun mukaan.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho
    Et vcoi vakavbis­sasi sanoa, että kun­ta­laiset päät­tävät, paljonko hei­dän mielestään on kiva käyt­tää palvelui­hin ja val­tio mak­saa laskun mukaan.

    Tarkoi­tus oli sanoa, että val­tio mak­saa saman könt­tä­sum­man kaikille (per asukas, per van­hus, per koul­u­lainen), ja kun­ta vas­taa tuon sum­man yli­tyk­ses­tä tai ali­tuk­ses­ta. Näin kun­nal­la säi­lyy insen­ti­ivi toteut­taa palve­lut taloudel­lis­es­ti, eikä sil­lä ole “piikkiä auki”.

    1. Esität siis, että tehdään niin kuin nyt. Val­tio mak­saa saman känt­tö­sum­man vielä olo­suhtei­ta ja väestön sairas­tavu­ut­ta pain­ot­taen. Kun­tien vas­tu­ulle jää noin 3000 euroa asukas­ta kohden jon­ka tulon val­tio toisaal­ta takaa vero­tu­lo­jen tasauk­sen kaut­ta. Olet siis tyytyväinen?

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Esität siis, että tehdään niin kuin nyt. Val­tio mak­saa saman känt­tö­sum­man vielä olo­suhtei­ta ja väestön sairas­tavu­ut­ta pain­ot­taen. Kun­tien vas­tu­ulle jää noin 3000 euroa asukas­ta kohden jon­ka tulon val­tio toisaal­ta takaa vero­tu­lo­jen tasauk­sen kaut­ta. Olet siis tyytyväinen?

    Jär­jestelmää rahoitet­taisi­in nyky­istä enem­män val­tion kaut­ta. Olen tyy­tyväisem­pi nykyiseen jär­jestelmään kuin hal­li­tuk­sen ehdo­tuk­si­in tai par­la­men­taariseen sote-ehdo­tuk­seen. Nykyjär­jestemässä köy­hien kun­tien tietyn varakku­us­ta­son asukkaat joutu­vat käsit­tääk­seni mak­saman perus­palveluis­taan enem­män per hen­ki kuin rikkaan kun­nan vas­taa­vat asukkaat (esim. hit­sar­it), vaik­ka palve­lut toteutet­taisi­in yhtä edullis­es­ti. Ehdot­ta­mani jär­jestelmä kor­jaisi tämän rahoituk­sen epäköh­dan nii­in, että pääosa lak­isäätei­sistä perus­palveluista kus­tannnet­taisi­in yhteisvastullisesti.

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    Esität siis, että tehdään niin kuin nyt. Val­tio mak­saa saman känt­tö­sum­man vielä olo­suhtei­ta ja väestön sairas­tavu­ut­ta pain­ot­taen. Kun­tien vas­tu­ulle jää noin 3000 euroa asukas­ta kohden jon­ka tulon val­tio toisaal­ta takaa vero­tu­lo­jen tasauk­sen kaut­ta. Olet siis tyytyväinen?

    Julkises­ti tuet­tu vaku­u­tus­po­h­jainen jär­jestelmä jakaisi ris­ki ja kulut automaat­tiseti tasais­es­ti ilman kallista tasausbyrokratiaa

    Ja asi­akkaalle jäisi laa­jem­pi valinnanvapaus

    1. Vaku­u­tus­muo­toinen ter­vey­den­hoito tulee puol­ta kalli­im­mak­si, kos­ka hoita­van tahon ei kan­na­ta pih­tail­la rahaa mistään.

  46. Juho Laatu: Jär­jestelmää rahoitet­taisi­in nyky­istä enem­män val­tion kaut­ta. Olen tyy­tyväisem­pi nykyiseen jär­jestelmään kuin hal­li­tuk­sen ehdo­tuk­si­in tai par­la­men­taariseen sote-ehdo­tuk­seen. Nykyjär­jestemässä köy­hien kun­tien tietyn varakku­us­ta­son asukkaat joutu­vat käsit­tääk­seni mak­saman perus­palveluis­taan enem­män per hen­ki kuin rikkaan kun­nan vas­taa­vat asukkaat (esim. hit­sar­it), vaik­ka palve­lut toteutet­taisi­in yhtä edullis­es­ti. Ehdot­ta­mani jär­jestelmä kor­jaisi tämän rahoituk­sen epäköh­dan nii­in, että pääosa lak­isäätei­sistä perus­palveluista kus­tannnet­taisi­in yhteisvastullisesti. 

    Mik­si juuri hit­sareil­la olisi eri­lainen kuntavero?

    Nykyjär­jestelmässä vero­tu­lo­jen tasaus ja val­tiono­su­udet kor­jaa­vat kyl­lä kun­tien varakkuuseroja.

    Val­tion osu­u­den kas­vat­ta­mi­nen olisi kyl­lä siinä mielessä hyvä, että val­tion­vero­tus on pro­gres­si­ivista — ehkä juuri tämä onkin syynä siihen, että val­tion­vero­tus­ta ja kun­tien val­tiono­su­ut­ta on kovasti alen­net­tu, jol­loin kun­nat vas­taavasti joutu­vat korot­ta­maan veroprosenttiaan.
    Poli­ti­ikkaa siis!

  47. Liian van­ha: Julkises­ti tuet­tu vaku­u­tus­po­h­jainen jär­jestelmä jakaisi ris­ki ja kulut automaat­tiseti tasais­es­ti ilman kallista tasausbyrokratiaa

    Ja asi­akkaalle jäisi laa­jem­pi valinnanvapaus 

    Vaku­u­tuk­ses­sako ei olisi byrokratiaa?
    320 kun­nan tasaus ker­ran vuodessa ei ole kovin kallista, 5.000.000 asi­akkaan tasaus jatku­vasti olisi.

  48. Raimo K: Mik­si juuri hit­sareil­la olisi eri­lainen kuntavero?

    Nykyjär­jestelmässä vero­tu­lo­jen tasaus ja val­tiono­su­udet kor­jaa­vat kyl­lä kun­tien varakkuuseroja.

    Käsit­tääk­seni erot kor­vataan osit­tain, mut­ta ei kokon­aan. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa sitä, että vaik­ka köy­hä kun­ta toteut­taisi palve­lut halvem­mal­la kuin rikas, köy­hän kun­nan hit­sar­it joutu­vat mak­samaan korkeam­paa kun­nal­lisveroa (ja siis enem­män perus­palveluis­taan) kuin rikkaan kun­nan (samaa palkkaa saa­vat) hit­sar­it. Kos­ka tulo­ja tasa­taan parem­min kun­nan tasol­la kuin val­tion tasol­la, hit­sarin kan­nat­taa muut­taa rikkaaseen kun­taan päästäk­seen eroon veroistaan.

    Val­tion osu­u­den kas­vat­ta­mi­nen olisi kyl­lä siinä mielessä hyvä, että val­tion­vero­tus on pro­gres­si­ivista – ehkä juuri tämä onkin syynä siihen, että val­tion­vero­tus­ta ja kun­tien val­tiono­su­ut­ta on kovasti alen­net­tu, jol­loin kun­nat vas­taavasti joutu­vat korot­ta­maan veroprosenttiaan.
    Poli­ti­ikkaa siis!

    Aivan. Voimme tässä ihme­tel­lä, mik­si tästä hal­li­tuk­sen val­it­se­mas­ta lin­jas­ta ei valite­ta enem­pää. Selvää rikkaiden suosimista tilanteessa, jos­sa köy­hät ovat jo ahdin­gos­sa muutenkin. Osin hal­li­tus on ehkä käyt­tänyt tätä aset­ta tarkoituk­sel­la kun­tau­ud­is­tuk­sen­sa piiskana. Kukaties media ei ymmär­rä, tai ei väl­itä, tai ehkä on hil­jaa sik­si, että medi­alaiset hyö­tyvät itse tästä epä­tasa-arvois­tavas­ta kehityksestä.

  49. Raimo K: Vaku­u­tuk­ses­sako ei olisi byrokratiaa?
    320 kun­nan tasaus ker­ran vuodessa ei ole kovin kallista, asi­akkaan tasaus jatku­vasti olisi.

    Kelan kulut ovat n 3 % mak­set­tu­jen etuuk­sien määrästä, kun­tien vero­tus ja ter­vey­den­hoidon rahoi­tus­päätök­set­samoin kuin val­tion apu­jen laskem­i­nen ja jyvit­tämi­nen mak­sa­vat monikertoja

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Vaku­u­tus­muo­toinen ter­vey­den­hoito tulee puol­ta kalli­im­mak­si, kos­ka hoita­van tahon ei kan­na­ta pih­tail­la rahaa mistään.

    Nyt mak­se­taan olemat­tomas­ta ja ter­vey­den­hoito on OECD maid­en eriarvoisin

    Meil­lä halpu­us saavute­taan tap­pa­mal­la osa kansas­ta ennenaikiasesti

  51. Liian van­ha: Kelan kulut ovat n 3 % mak­set­tu­jen etuuk­sien määrästä, kun­tien vero­tus ja ter­vey­den­hoidon rahoi­tus­päätök­set samoin kuin val­tion apu­jen laskem­i­nen ja jyvit­tämi­nen mak­sa­vat monikertoja

    Val­tiono­suuk­sien kaa­vat ovat varsin yksinker­taisia ja tietokoneet osaa­vat kyl­lä laskea — ei mak­sa paljon.

    Vero­tus­ta ei ole syytä sekoit­taa tähän, kos­ka se ei sote-asi­aan kuulu.

  52. Juho Laatu: Käsit­tääk­seni erot kor­vataan osit­tain, mut­ta ei kokon­aan. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa sitä, että vaik­ka köy­hä kun­ta toteut­taisi palve­lut halvem­mal­la kuin rikas, köy­hän kun­nan hit­sar­it joutu­vat mak­samaan korkeam­paa kun­nal­lisveroa (ja siis enem­män perus­palveluis­taan) kuin rikkaan kun­nan (samaa palkkaa saa­vat) hit­sar­it. Kos­ka tulo­ja tasa­taan parem­min kun­nan tasol­la kuin val­tion tasol­la, hit­sarin kan­nat­taa muut­taa rikkaaseen kun­taan päästäk­seen eroon veroistaan.
    ‘snip’

    Itse asi­as­sa on las­ket­tu, että ‘köy­hät’ kun­nat toteut­ta­vat palve­lut kalli­im­mal­la kuin ‘rikkaat’, kos­ka ne saa­vat enem­män vero­tu­lo­jen tasaus­ta ja val­tiono­su­ut­ta — köy­hän kun­nan tulot per asukas ovat suurem­mat kuin rikkaan.

    Hit­sar­it var­maan muut­ta­vat sinne, mis­sä on hit­saustyötä tar­jol­la. Miten lie­nee Kau­ni­ai­sis­sa, asuuko siel­lä juuri hitsareita?

  53. Liian van­ha: Nyt mak­se­taan olemat­tomas­ta ja ter­vey­den­hoito on OECD maid­en eriarvoisin

    Meil­lä halpu­us saavute­taan tap­pa­mal­la osa kansas­ta ennenaikiasesti 

    Olemat­tomas­ta? Kat­sopa ympärille­si, etkö ole näh­nyt, että ter­vey­den- ja sairaan­hoitoa on run­saasti tarjolla.

    Eri­ar­voisu­ut­ta kyl­lä on, lähin­nä työter­veyshuol­losta johtuen. Pitäisikin tarken­taa Kela-kor­vaus­ta niin, että vain lak­isääteinen saisi tukea.

  54. Raimo K:

    Eri­ar­voisu­ut­ta kyl­lä on, lähin­nä työter­veyshuol­losta johtuen. Pitäisikin tarken­taa Kela-kor­vaus­ta niin, että vain lak­isääteinen saisi tukea.

    Lop­putule­ma on kuitenkin hyvin epä­ta­sainen ter­vys­ti­lanne kuten OECD ja nykyään EU:kin ovat todenneet.

    Jopa USA:ssa köy­hää hoide­taan enem­män ja tehokkaamin kuin Suomessa

  55. Raimo K: Val­tiono­suuk­sien kaa­vat ovat varsin yksinker­taisia ja tietokoneet osaa­vat kyl­lä laskea – ei mak­sa paljon.

    Vero­tus­taei ole syytä sekoit­taa tähän, kos­ka se ei sote-asi­aan kuulu.

    Tietokone on vain tyh­mä laskinkone, jonkun pitää tehdä ohjel­moin­ti ja antaa parametrit.

    Se vaati­in suun­nit­telua ja teste­jä, koe­lasken­to­ja , jol­la eri vai­h­toe­hto­ja tutk­i­taan ja rahali­iken­nen kun­tien ja val­tion välil­lä on varsin monimutkainen 

    Ja mitä tulee vero­tuk­seen niin sil­lä kun­nat ja val­tio rahoit­ta­vat ter­vy­den­huol­lon, joten kyl­lä vero­tus on osa pros­essin kuluja

  56. Raimo K: Itse asi­as­sa on las­ket­tu, että ‘köy­hät’ kun­nat toteut­ta­vat palve­lut kalli­im­mal­la kuin ‘rikkaat’, kos­ka ne saa­vat enem­män vero­tu­lo­jen tasaus­ta ja val­tiono­su­ut­ta – köy­hän kun­nan tulot per asukas ovat suurem­mat kuin rikkaan.

    Köy­hät saa­vat enem­män val­tiono­suuk­sia, mut­ta luulen että rikkail­la kun­nil­la tulot per asukas ovat silti suurem­mat. Yksi ver­tailuko­h­ta on vero­pros­ent­ti, joka on köy­hillä kun­nil­la tyyp­il­lis­es­ti korkeampi. Toinen ver­tailuko­h­ta on toteu­tuneet kulut. Viit­taan yleen­sä THL:n ter­vey­den- ja van­hus­ten­huol­lon tarve­vakioitu­jen meno­jen tilas­toi­hin, kos­ka tun­nen ne, ja ne ovat hel­posti saatavil­la. Niis­sä pienet ja köy­hät kun­nat ovat keskimäärin ainakin yhtä tehokkai­ta kuin suuret. Kaikkein taloudel­lisim­mat kun­nat ovat tyyp­il­lis­es­ti pieniä.

    Köy­hät kun­nat eivät siis toteu­ta palvelui­ta (ainakaan noi­ta yllä mainit­tu­ja palvelui­ta) keskimäärin kalli­im­mal­la kuin rikkaat, ja silti ne joutu­vat per­imään hit­sareil­taan enem­män veroa kuin rikkaat kun­nat. Köy­hän kun­nan hit­sari siis mak­saa (saman tasoi­sista, saman hin­tai­sista) perus­palveluis­taan enem­män kuin rikkaan kun­nan hit­sari. Tätä pidän epäko­htana. Minus­ta olisi hyvä jär­jestää kaikille suo­ma­laisille lak­isääteiset perus­palve­lut yhteis­vas­tu­ullis­es­ti, eikä niin, että köy­hässä kun­nas­sa asu­van pitää mak­saa niistä (saman tasoi­sista, saman hin­tai­sista palveluista) enmmän.

    Hit­sar­it var­maan muut­ta­vat sinne, mis­sä on hit­saustyötä tar­jol­la. Miten lie­nee Kau­ni­ai­sis­sa, asuuko siel­lä juuri hitsareita?

    OS:n tavoite näyt­ti ole­van kaikkien suo­ma­lais­ten siirtämi­nen Helsinki­in. Minäkin vähän ihmette­len tuo­ta hit­sar­io­su­ut­ta. Voisi olla fik­sumpaa keskit­tää hit­saami­nen jon­nekin muualle. Itse asi­as­sa val­taosa suo­ma­lai­sista taitaa olla siinä mielessä taviksia, että hei­dän työ­panok­sen­sa on yhtä hyödylli­nen maakun­nis­sa kuin Helsingissä.

    1. Helsinkiläisetkin oli­si­vat opn­nel­lisem­pia, jos meille ei olisi sel­l­aista muut­topainet­ta. Emme me voi kuitenkaan häätää syn­type­r­äisiä hel­sik­iläisiä kotikaupungis­taan muualle maail­maan sil­lä, että emme sal­li uusien asun­to­jen rak­en­tamista. Asun­top­u­lan tietoinen aiheut­ta­mi­nen on alue­poli­it­ti­sista keinoista raukka­maisin. Tehkää siel­lä maakun­nis­sa jotain sen eteen, että työ­paikat viihty­i­sivät siellä.

  57. Liian van­ha: Tietokone on vain tyh­mä laskinkone, jonkun pitää tehdä ohjel­moin­ti ja antaa parametrit.

    Se vaati­in suun­nit­telua ja teste­jä, koe­lasken­to­ja, jol­la eri vai­h­toe­hto­ja tutk­i­taan ja rahali­iken­nen kun­tien ja val­tion välil­lä on varsin monimutkainen
    ‘snip’

    Kaa­vat ja ohjel­moin­ti on tehty vuosia sit­ten — kyl­lä sinä tyh­mä tietokone pär­jää hyvin.
    Rahali­iken­teen hoitaa pank­ki, ei siinäkään sen kummempaa.

    Jos taas halu­at johtaa keskustelun val­tiono­su­usjär­jestelmän uud­is­tamiseen, se on ihan eri asia eikä ollenkaan ver­rat­tavis­sa kor­vauskäsit­te­lyyn Kelassa.

  58. Juho Laatu:
    ‘snip’
    Viit­taan yleen­sä THL:n ter­vey­den- ja van­hus­ten­huol­lon tarve­vakioitu­jen meno­jen tilas­toi­hin, kos­ka tun­nen ne, ja ne ovat hel­posti saatavil­la. Niis­sä pienet ja köy­hät kun­nat ovat keskimäärin ainakin yhtä tehokkai­ta kuin suuret. Kaikkein taloudel­lisim­mat kun­nat ovat tyyp­il­lis­es­ti pieniä.
    ‘snip’

    Pienet kun­nat ei ole sama kuin köy­hät kun­nat. Pienet kun­nat ovat kyl­lä yleen­sä tehokkaita.

  59. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsinkiläisetkin oli­si­vat opn­nel­lisem­pia, jos meille ei olisi sel­l­aista muut­topainet­ta. Emme me voi kuitenkaan häätää syn­type­r­äisiä hel­sik­iläisiä kotikaupungis­taan muualle maail­maan sil­lä, että emme sal­li uusien asun­to­jen rak­en­tamista. Asun­top­u­lan tietoinen aiheut­ta­mi­nen on alue­poli­it­ti­sista keinoista raukka­maisin. Tehkää siel­lä maakun­nis­sa jotain sen eteen, että työ­paikat viihty­i­sivät siellä.

    Jos Helsin­ki pitää muu­ton määrää huonona asiana, fik­suin ratkaisu on olla rak­en­ta­mat­ta uusia asun­to­ja. Näin muut­ta­mi­nen lakkaa. Syn­type­r­äisil­lä helsinkiläisil­lä on jo asun­not. Niiden arvo nousee toden­näköis­es­ti korkeam­mak­si, jos kaupunki­in ei raken­neta enää lisää asun­to­ja (metropolin muuten kas­vaes­sa), eikä ole­mas­saole­vien talo­jen ympäristöä raken­neta umpeen. Syn­type­r­äiset asun­ton­sa omis­ta­vat helsinkiläiset siis hyö­tyvät rahal­lis­es­ti. Vuokral­la asu­vien köy­himpi­en pitämis­esksi täy­tynee entiseen tapaan jatkaa halpo­jen vuokra-asun­to­jen tarjoamista.

    Asun­top­u­laa rak­en­ta­mat­ta jät­tämis­es­tä ei syn­ny, sil­lä asun­to­ja Suomes­sa riit­tää muual­lakin, ja halvem­pia kuin Helsingis­sä. Kyse on siis väk­ilu­vun tarkoituk­sel­lis­es­ta kas­vat­tamis­es­ta (ja van­ho­jen helsinkiläis­ten osalta ylläpitämis­es­tä), ei asun­top­u­lan torjumisesta.

    Helsin­gin poli­ti­ik­ka ei muuten ole pitänyt asun­to­jen hin­to­ja alhaisi­na, vaan kas­vat­tanut niitä. Helsin­gin kasvu kas­vat­taa asun­to­jen hin­taa Helsingis­sä. Se ei siis auta köy­hiä helsinkiläisiä vuokra-asu­jia. Täy­teen rak­en­t­a­mi­nen tyyp­il­lis­es­ti nos­taa asun­to­jen hin­taa — ainakin sille rajalle asti, joss­sa alkaa kaupun­gin slum­mi­u­tu­mi­nen, kun se viehä­tysvoima mah­dol­lis­es­ti katoaa liial­lisen tiiviy­den, väen­paljouden, vihrey­den katoamisen ja ruuhkien vuok­si. Vaikea sanoa mis­sä tuo raja tule vas­taan. Toisaal­ta jo nyt hyv­in­voivim­mat kansalaiset asu­vat kai aav­is­tuk­sen mielu­um­min Espoos­sa ja Kauniaisissa.

    Minus­ta Helsin­gin jatku­va rak­en­t­a­mi­nen on enem­män suurhelsinkiläisyyt­tä kuin köy­hien aut­tamista. Vihreis­sä on var­maankin mukana myös vähän tiivi­in kiv­i­taloa­sumisen ihan­noin­tia ja uskoa kaupunki­a­sumisen vihreyteen.

    Helsingillä ei ole velvol­lisu­ut­ta pitää kaik­ki van­hat asukkaat Helsingis­sä. On luon­te­vaa, että enon­tek­iöläi­nen hallintoti­etei­den kan­di­daat­ti muut­taa Helsinki­in. Ja on luon­te­vaa, että helsinkiläi­nen hit­sari ja luo­mu­maanvil­jeli­jä muut­ta­vat Hyvinkäälle Helsin­gin muuttues­sa entistä urbaan­im­mak­si ja ollessaan muutenkin luon­teeltaan hallintokeskus. Jos Helsin­ki on huolestunut siitä, että ihmiset joutu­vat muut­ta­maan pois koti­paikkakun­nil­taan, se voisi lopet­taa työ­paikko­jen ja asun­to­jen haal­imisen, niin huo­mat­ta­va määrä esimerkik­si kuo­pi­o­laisia voisi pysyä koti­paikkakun­nal­laan. Vai onko Helsin­ki sodas­sa mui­ta kun­tia vas­taan niin, että se halu­aa pitää omat asukaansa, mut­ta riistää muil­ta niiden syn­type­r­äiset asukkaat?

    Syn­type­r­äisiä helsinkiläisiä ei voi yleis­es­ti kohdel­la kovin eri taval­la kuin mui­ta kaupun­gin asukkai­ta. Jos siis pyrkimyk­senä on jokaisen syn­type­r­äisen helsinkiläisen pitämi­nen helsingis­sä, kyse on paljolti myös jokaisen suo­ma­laisen helsingis­sä asumisen mah­dol­lis­t­a­mi­nen. Aika mah­do­ton tehtävä. Kyl­lä Helsingistä kaikkoaa nykyisel­lä poli­ti­ikalla myös syn­type­r­äisiä, aivan samoin kuin mui­ta jää muut­ta­mat­ta sisään, jatku­vasti kohoavien kus­tan­nusten vuok­si. Vai usko­taanko vihreis­sä todel­la, että metropolin kasvu las­kee asumisen kus­tan­nuk­sia? Jos hal­pa asum­i­nen on ensisi­jainen tavoite, oikea strate­ga olisi pitää metropoli pienenä ja jakaa kasvu tasaisem­min Suomeen.

    Helsin­ki haalii käsit­tääk­seni innokkaasti pääkont­tor­e­i­ta ja kuip­pu­vi­ras­to­ja. Lopet­takaa tuo ihmeessä, jos tavoite on pitää asun­to­jen hin­nat alhaisi­na. Mut­ta epäilen että helsinkiläis­poli­itikko­jen pää­tavoit­teet ovat keskimäärin val­lan muual­la kuin asun­to­jen hin­to­jen alhaise­na pitämisessä.

  60. Raimo K: Eri­ar­voisu­ut­ta kyl­lä on, lähin­nä työter­veyshuol­losta johtuen. Pitäisikin tarken­taa Kela-kor­vaus­ta niin, että vain lak­isääteinen saisi tukea.

    Tämä ei vält­tämät­tä muu­ta tilan­net­ta kovin paljon. Muu­tok­sel­la olisi vaiku­tus­ta vain alem­mis­sa palkkalu­okissa. Korkeampi­palkkaisille fir­ma mak­saisi ilomielin parisa­taa euroa nyky­istä enem­män vuodessa hyvästä ter­vey­den­huol­losta. Sil­lä ei tarvit­sisi säästää kuin työpäivä muu­ta­man vuo­den välein.

    Olen­nainen muu­tos asi­aan tulee vain, jos lak­isääteisen työter­veyshuol­lon ulkop­uolis­es­ta työter­veyshuol­losta tehdään luon­toise­tu, jos­ta mak­se­taan nor­maal­isti kaik­ki verot ja sivuku­lut. Tälle voi löy­tyä vähän nihkeästi poli­it­tista tukea sen enem­pää oikeal­ta kuin vasemmaltakaan.

    Eikä se ehkä ihan reilua olisi kansan­taloudellekaan, kos­ka ihan oikeasti on järkevää yrit­tää min­i­moi­da työssäole­vien sairauspoissaolot.

  61. Liian van­ha: Jopa USA:ssa köy­hää hoide­taan enem­män ja tehokkaamin kuin Suomessa

    Aika kova väite, joka vaatisi vähän enem­män ref­er­ensse­jä taakseen.

    Suomes­sa eri tulolu­okkien välil­lä on kan­sain­välis­es­ti suuret ter­vey­serot, mut­ta sairaan­hoidon osu­us selit­tävänä tek­i­jänä on pieni. Erikois­sairaan­hoidon saavutet­tavu­us vakavis­sa sairauk­sis­sa on tulolu­okas­ta riip­puma­ton­ta, ja monis­sa sairauk­sis­sa suo­ma­laiset hoito­tu­lok­set ovat maail­man parhai­ta. Meil­lä köy­häkin saa esimerkik­si huip­pu­lu­okan syöpähoitoa.

    Eri­ar­voisu­us näkyy enem­män peruster­vey­den­huol­lon saavutet­tavuute­na. Eikä sekään ole ihan yksiselit­teinen asia, kos­ka juurikin Hesaris­sa olleen uutisen mukaan monel­la pääkaupunkiseudun alueel­la lääkäri­in pääsee kiireet­tömästikin parin päivän sisällä.

    Edelleen ver­tailuis­sa suo­ma­laisen ter­vey­den­huol­lon yleisku­va on se, että rahaa käytetään nuukasti, hoito­tu­lok­set ovat hyviä, asi­akastyy­tyväisyys vähem­män hyvä. Hoito on tehokas­ta mut­tei järin mukavaa. Lisäk­si alueel­liset erot voivat olla pienel­läkin alueel­la suuria.

    Ennal­taehkäi­sevän ter­vey­den­huol­lon osalta Suo­mi on kyl­lä luuseri, se näkyy tilas­toista kauas. Sitä olisi kansan­taloudel­lis­es­tikin fik­sua pohtia tarkasti.

  62. Raimo K: Pienet kun­nat ei ole sama kuin köy­hät kun­nat. Pienet kun­nat ovat kyl­lä yleen­sä tehokkaita.

    Tot­ta. Tosin väkimäärältään pienet kun­nat ovat tyyp­il­lis­es­ti köy­hiä, ja toisaal­ta läh­eskään kaik­ki pienet eivät ole tehokkai­ta, vaik­ka keskimäärin ovatkin.

    Maanti­eteelli­nen pienu­us voi olla kulu­jen kannal­ta etukin. Pohjoisim­mat Lapin kun­nat ovat taas väestömäärältään pieniä, mut­ta pin­ta-alal­taan hyvin suuria. Niis­sä kun­tan­nuk­set ovat aika korkeita.

    Pien­ten mut­ta melko varakkaiden kun­tien kat­e­go­ri­as­sa Kau­ni­ainen on aika tarkkaan keski­ta­soa. Pirkkala (ei yhtä rikas) on hie­man tehot­tomampi. Kaa­ri­na on keski­ta­soa. Edullisimpi­en kun­tien joukos­sa rikkai­ta kun­tia ei juuri näy. Ehkä köy­hyys on pakot­tanut mon­et kun­nat taloudel­lisu­u­teen. (Tämän ter­veen kuvion ehdotet­tu sote-sopu taitaa muuten ainakin osin romuttaa.)

  63. Juho Laatu: Edullisimpi­en kun­tien joukos­sa rikkai­ta kun­tia ei juuri näy.

    Kun­nal­la osa menoista menee sel­l­aisi­in kuluko­hteisi­in, jois­sa paikallisel­la kus­tan­nus­ta­sol­la on merk­i­tys­tä. Tilat lienevät tässä selvin menoko­hde, mut­ta myös työvoiman hin­ta vai­htelee alueit­tain. Tämä vaikeut­taa kun­tien välis­ten tehokku­usero­jen mit­taamista. Kyse on muut­tu­jista, jot­ka eivät riipu kun­nan toim­into­jen jär­jestämisen tehokku­ud­es­ta tai tehottomuudesta. 

    (Toki esimerkik­si pääkaupunkiseudun korkeat neliöhin­nat oli­si­vat jos­sain määrin väl­tet­tävis­sä julkisen val­lan toimin, mut­ta jos alueel­la olisi 30 kap­palet­ta 30 000 asukkaan kaupunkia, asi­at oli­si­vat siinä suh­teessa toden­näköis­es­ti vielä huonom­min, kos­ka kyse on yhteis­maan ongelmasta.)

    Toisaal­ta se pitää paikkansa, että esimerkik­si van­hus­ten laitoshoito on samal­la palve­lu­ta­sol­la toteutet­tuna edullisem­paa syr­jäseuduil­la kuin kasvukeskuk­sis­sa. Helsingis­sä tätä ei tiet­tävästi hyö­dyn­netä, mut­ta maakun­tien keskuskaupun­git osta­vat täl­laisia palvelui­ta syr­jem­mäl­lä ole­vista paikoista. 

    Se olisi ainakin kokon­ais­te­hokku­u­den kannal­ta järkevää, että täl­lais­ten toim­into­jen kohdal­la tehtäisi­in yhteistyötä eri­lais­ten kun­tien välil­lä, vaik­ka maanti­eteel­liset etäisyy­det tuo­vatkin vähän rajoit­tei­ta. Koulut ja päiväkodit vaa­ti­vat paljon tilaa, mut­ta niitä on vähän vaikea ulkois­taa kovin kauas.

  64. Viherinssi: Tämä ei vält­tämät­tä muu­ta tilan­net­ta kovin paljon. Muu­tok­sel­la olisi vaiku­tus­ta vain alem­mis­sa palkkalu­okissa. Korkeampi­palkkaisille fir­ma mak­saisi ilomielin parisa­taa euroa nyky­istä enem­män vuodessa hyvästä ter­vey­den­huol­losta. Sil­lä ei tarvit­sisi säästää kuin työpäivä muu­ta­man vuo­den välein.
    ‘snip’

    Joo, pikku­jut­tu, mut­ta askel oikeaan suuntaan.

  65. Juho Laatu: Tot­ta. Tosin väkimäärältään pienet kun­nat ovat tyyp­il­lis­es­ti köy­hiä, ja toisaal­ta läh­eskään kaik­ki pienet eivät ole tehokkai­ta, vaik­ka keskimäärin ovatkin.
    ‘snip’

    Määrit­tele köyhyys!

    Tehokkaat kun­nat ovat kaik­ki pieniä, mut­ta eivät rikkai­ta eivätkä köy­hiä, talous on kuitenkin kunnossa.

    Pienu­us ei takaa tehokku­ut­ta, ei myöskään sitä, että talous olisi kun­nos­sa. Tässä lähel­lä on kak­si hyvää esimerkkiä: Taivas­sa­lo, talous kural­la niin kauan kuin muis­tan (ja muis­tan melko pitkältä ajal­ta) ja naa­purikun­ta Kus­tavi, talous aina kun­nos­sa ja on nyky­isin Varsi­nais-Suomen pienin kunta.

  66. “Eri­ar­voisu­us näkyy enem­män peruster­vey­den­huol­lon saavutet­tavuute­na. Eikä sekään ole ihan yksiselit­teinen asia, kos­ka juurikin Hesaris­sa olleen uutisen mukaan monel­la pääkaupunkiseudun alueel­la lääkäri­in pääsee kiireet­tömästikin parin päivän sisällä.”

    Suomes­sa julki­nen peruster­vy­den­huolto on kolmi­por­tainen. Ensin terkkarin työl­lisyys­varoil­la palkat­tu määräaikainen purkkaa jauha­va tei­ni tekee diagnoosin.

    Sen jäl­keen pääset ter­vey­den­hoita­jan puheille ja jos pää on kainalos­sa niin voit päästä jopa lääkärillekin.

    Olen nyt ollut viitisen vuot­ta terkkarin asi­akkaana ja lääkärille saak­ka olen päässyt pari kertaa.
    Yritin pari ker­taa akuutin hai­tan vuok­si mut­ta ajan sain Helsingis­sä vas­ta 2–3 kuukau­den päähän.

    Nyt viiden vuo­den jäl­keen min­ulle tehti­in laa­jem­pi ana­lyysi ja menen huomen­na ns tarkas­tuk­seen, joka työter­veyshuol­los­sa tehti­in vuosittain.Tätäkin aikaa piti odot­taa jouku­us­ta tähän saakka.

    Se Helsin­gin palve­lu­ta­sokir­jan­pito on enem­män fuu­laa ja polit­tista propagandaa

    Yritin ker­ran saa­da ter­vy­den­hoidon palve­lu­ta­soti­las­to­ja Rädyltä, mut­ta se meni virkami­esten pal­lot­teluk­si ja niin­pä mitään tilas­toa ei löy­tynyt tai ei annet­tu. Välil­lä jut­tuun sotket­ti­in HUS:kin.

    Tuos­sa Hesarin jutus­sa oli pikku virhe: Kun luki tarkem­min, kiireet­tömän ajan sai parin päivän päähän vain poikkeustapauk­sis­sa , nor­maali on muu­ta­ma viikko.

    Työter­vyshuol­los­sa pääset aina suo­raan lääkärille.
    Ja työter­vyshuol­los­sa vas­taan­ot­to toimii iltaisin , aamuisin ja lauan­taisin ja jopa sun­nun­taisin joil­tain osin.Joten työter­vyshuol­lon piiris­sä ole­va pääsee aina lääkäri­in ja sil­loin on mah­dol­lisu­us keskustel­la muis­takin ongelmista .

    Julkisel­la odote­taan niin kauan, että pää on kainalos­sa ja sit­ten vas­ta ruve­taan parantamaan.

    Työssäkäyvä , joka ei ole työter­veyshuol­lon piiris­sä on vielä huonom­mas­sa asemassa:Terkkari on auki vain ark­isin 8–16 ja suurin osa työssäkäyvistä on töis­sä ja noil­la onnet­tomil­la terkkarikäyn­ti­in pitää ottaa palkaton­ta vapaata

    On selvää, että 1500 euroa ansait­se­val­la ei ole varaa puolen päivän-päivän vapaisi­in, niin­pä vaivo­jen pitää pahnetua.

    Suomes­sa on tois­tu­vasti vedot­tu elin­tapoi­hin, mut­ta THL:n luen­noil­la ei ole tul­lut esi­in sel­l­aisia tek­i­jöitä, jot­ka selit­täi­sivät kansakun­tien välisiä eroja:

    Suo­ma­liset polt­ta­vat tupakkaa vähän kan­sain­väliset­si ver­rat­tuna ja vain ero on ylim­män ja alim­man tulolu­okan välil­lä merkit­tävä niin ei kuitenkaan val­ta­va, alim­mas­sa tulolu­okas­sa 40% miehistä polt­taa mut­ta ylim­mässäkin 20 %

    Ja esim pitkäikäisi­in japani­laisi­in ver­rat­tuna tupakan kulu­tus on vain 1/3

    Alko­holin kulu­tus on kaikissa sosi­aaliryh­mis­sä samal­la tasol­la, joten sekään ei selitä eroa.

    Suo­ma­lai­sista on yli­pain­ois­ia liki 70 % ja myös muis­sa mais­sa yli­pain­ois­ia on jopa enemmän 

    Liikun­taa har­ras­taa 90 %

    Liikun­nas­sa ei ole huomioitu ns työn aiheut­ta­maa liikun­taa. Ylem­mis­sä tulolu­okissa har­raste­taan enem­män har­rasteli­ikun­taa , mut­ta istu­taan työssä.
    Alim­mis­sa tulolu­okissa saadaan taas työperäistä liikun­taa, jopa niin paljon, että kuluma­sairaudet ovat yhtä yleisiä kuin huippu-urheilijoilla.

    Huip­pu-urheil­i­jaa ei kuitenkaan vaa­di­ta mak­samaan sairauk­sien hoitoa itse .

    Elin­tavoista löytää aiheut­ta­ja vain kun raken­netaan alim­man tulolu­okan edus­ta­jas­ta Mus­tanaamio, siis henkilö , jota ei ole olemassa.

    Mut­ta kun tuo stereo­typ­ia tehdään poli­it­tisel­la propan­gan­dal­la ain­oak­si oikeak­si uskon­nok­si niin sil­loin ei tarvitse tehdä mitään eriarvoisuudelle

  67. Viherinssi: Kun­nal­la osa menoista menee sel­l­aisi­in kuluko­hteisi­in, jois­sa paikallisel­la kus­tan­nus­ta­sol­la on merk­i­tys­tä. Tilat lienevät tässä selvin menoko­hde, mut­ta myös työvoiman hin­ta vai­htelee alueittain.Tämä vaikeut­taa kun­tien välis­ten tehokku­usero­jen mit­taamista. Kyse on muut­tu­jista, jot­ka eivät riipu kun­nan toim­into­jen jär­jestämisen tehokku­ud­es­ta tai tehottomuudesta. 

    Yhden kun­nan korkeat vuokrat, toisen kun­nan pitkät etäisyy­det ja kol­man­nen kun­nan kalli­it vuokralääkärit ovat todel­lisia kulu­ja, jot­ka kuvaa­vat kun­nan palvelu­iden toteu­tuk­sen taloudel­lisu­ut­ta. Niitä ei tarvise pois­taa laskuista.

    (Toki esimerkik­si pääkaupunkiseudun korkeat neliöhin­nat oli­si­vat jos­sain määrin väl­tet­tävis­sä julkisen val­lan toimin, mut­ta jos alueel­la olisi 30 kap­palet­ta 30 000 asukkaan kaupunkia, asi­at oli­si­vat siinä suh­teessa toden­näköis­es­ti vielä huonom­min, kos­ka kyse on yhteis­maan ongelmasta.)

    Minus­ta on ihan luon­nol­lista, että val­tion pääkaupungis­sa tilo­jen hin­nat ovat korkeahkot. Luon­te­va seu­raus (ja syy) on se, että pääkaupungis­sa on paljon korkea­palkkaisia hallintoih­misiä, ja hit­sar­it siir­tyvät vaikka­pa Hyvinkäälle. Näin markki­na­t­alous toimii asumisen ohjaamisessa.

    OS ja Helsin­ki näköjään halu­aisi­vat pitää molem­mat. Tämä tarkoit­taa kai hit­sarei­den asumisen tukemista.

    Toisaal­ta se pitää paikkansa, että esimerkik­si van­hus­ten laitoshoito on samal­la palve­lu­ta­sol­la toteutet­tuna edullisem­paa syr­jäseuduil­la kuin kasvukeskuk­sis­sa. Helsingis­sä tätä ei tiet­tävästi hyö­dyn­netä, mut­ta maakun­tien keskuskaupun­git osta­vat täl­laisia palvelui­ta syr­jem­mäl­lä ole­vista paikoista. 

    Olisi luon­te­vaa ajatel­la, että van­huk­set hoidet­taisi­in siel­lä, mis­sä heille kyetään tar­joa­maan hyvää asum­ista hal­val­la. Van­hus­ten kohdal­la olen kuitenkin taipu­vainen ajat­tele­maan niin, että heille tut­tu ja tur­valli­nen ympäristö on useim­miten hyvin keskeistä. SIk­si tut­tu­jen omais­ten läheisyys ja tut­tu ympäristö ovat ensiar­voisen tärkeitä. Olisin siis valmis tuh­laa­maan hie­man rahaa siihen, että Helsin­gin van­huk­set saa­vat asua omais­ten­sa lähel­lä ja myös tutus­sa Helsingis­sä. Nuorem­mille ja liikku­vam­mille pätevät hie­man eri säännöt.

    Se olisi ainakin kokon­ais­te­hokku­u­den kannal­ta järkevää, että täl­lais­ten toim­into­jen kohdal­la tehtäisi­in yhteistyötä eri­lais­ten kun­tien välil­lä, vaik­ka maanti­eteel­liset etäisyy­det tuo­vatkin vähän rajoit­tei­ta. Koulut ja päiväkodit vaa­ti­vat paljon tilaa, mut­ta niitä on vähän vaikea ulkois­taa kovin kauas.

    Yhteisyö on hyvä asia. Perus­palveluis­sa etäisyy­det eivät valitet­tavasti voi usein olla suuria. Las­ten tulee asua lähel­lä van­hempiaan ja koulumat­ka ei saa olla kovin pitkä. Jos van­hem­mat halu­a­vat muut­taa pois las­ten­sa kanssa lap­siys­täväl­lisem­mälle seudulle, halvem­pi­en palvelu­iden ääreen, asia on ok. Van­huk­sille muut­to entiselle koti­paikkakun­nalle voi joskus olla toimi­va ratkaisu.

    Helsin­gin aie siirtää taviksia muual­ta Suomes­ta Helsinki­in ei kai monel­lakaan mit­tar­il­la ole kaikkein taloudel­lisin ratkaisu.

  68. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­ki ei siir­rä ketään. Tavikset tule­vat jos haluavat.

    Mis­tä Helsin­ki aikoo han­kkia uudet asukkaat uusi­in raken­nuk­si­in­sa? Helsinkiläiset tuskin lisään­tyvät suun­nitel­lul­la vauhdil­la, joten kai sit­ten muual­ta Suomes­ta tai ulko­mail­ta. Helsin­ki ei tietenkään käy hake­mas­sa ketään kotoaan, mut­ta ilmeistä on, että sato­jen tuhan­sien ihmis­ten siir­ron Helsin­ki aikoo jär­jestää. Mis­tä aiotte hei­dät ottaa?

    1. Pohjois-Kore­as­sako luulet asu­vasi? Mitään väestön siir­to­ja ei jär­jestetä. Kaik­ki ovat vapaat siir­tymään ihan itse kuten he ovat vapai­ta muut­ta­maan alit­se­maansa maalaiskuntaan.

  69. Raimo K: Määrit­tele köyhyys!

    Tarkoitin köy­hillä kun­nil­la lähin­nä vähä­tu­lois­t­en asukkaiden kuntia.

    Tehokkaat kun­nat ovat kaik­ki pieniä, mut­ta eivät rikkai­ta eivätkä köy­hiä, talous on kuitenkin kunnossa.

    Pienu­us ei takaa tehokku­ut­ta, ei myöskään sitä, että talous olisi kun­nos­sa. Tässä lähel­lä on kak­si hyvää esimerkkiä: Taivas­sa­lo, talous kural­la niin kauan kuin muis­tan (ja muis­tan melko pitkältä ajal­ta) ja naa­purikun­ta Kus­tavi, talous aina kun­nos­sa ja on nyky­isin Varsi­nais-Suomen pienin kunta.

    Aivan. Eniten ratkaisee kai kun­nan talouden tila ja sen järkevä hoito. Se on ilmeistä, että pienu­us ja köy­hyys eivät ole hait­ta, vaan enem­mänkin edun puolel­la. (Hal­li­tus kuitenkin ajaa kun­tau­ud­is­tus­ta sil­lä mieliku­val­la, että sil­lä säästet­täisi­in rahaa.)

    1. Ter­vey­den­huol­lon osalta kun­nan “tehokku­u­den” ratkaisee hyvä tai huono tuuri. Isoil­la kun­nil­la sat­un­naisu­us tasoit­tuu, pie­nil­lä menee hyvin, jhos kalli­ita sairai­ta on vähän ja hyuonos­ti, jos heitä on paljon. Sik­si pieniä kun­tia löy­tyy jakau­man molem­mista päistä.

  70. Osmo Soin­in­vaara:
    Mitään väestön siir­to­ja ei järjestetä.

    Ilmeis­es­tikin sato­jen tuhan­sien väestön­si­ir­to on suunnitteilla.

    (Jokainen muut­ta­ja on var­maankin vapaae­htoinen. Iso osa heistä on var­masti syn­type­r­äisiä jonkun kun­nan asukkai­ta. Suuri osa heistä olisi mielel­lään töis­sä kotikun­nas­saan. Osa heistä pyrkii pääkaupunki­in hyvien eten­e­mis­mah­dol­lisuuk­sien ja rahakkaiden virko­jen toivossa.)

  71. Osmo Soin­in­vaara:
    Ter­vey­den­huol­lon osalta kun­nan “tehokku­u­den” ratkaisee hyvä tai huono tuuri. Isoil­la kun­nil­la sat­un­naisu­us tasoit­tuu, pie­nil­lä menee hyvin, jhos kalli­ita sairai­ta on vähän ja hyuonos­ti, jos heitä on paljon. Sik­si pieniä kun­tia löy­tyy jakau­man molem­mista päistä.

    THL:n hyvät tilas­tot kat­ta­vat valitet­tavasti vain kolme vuot­ta. Tuon aika­jak­son puit­teis­sa näyt­tää siltä, että pääsään­töis­es­ti hyvät kun­nat pysyvät hyv­inä ja huonot huonoina. Näin myös pien­ten kun­tien kat­e­go­ri­as­sa. Vuosit­taista sat­un­naisu­ut­ta esi­in­tyi siis mielestäni yllät­tävän vähän. Pidem­mistä tren­deistä on vaikea tuon tilas­ton perus­teel­la vetää johtopäätöksiä.

    Maanti­eteelli­nen sijain­ti näyt­ti vaikut­ta­van selvästi ainakin niin, että pohjoises­sa Lapis­sa palvelu­iden toteut­ta­mi­nen oli sys­temaat­tis­es­ti aika kallista. Myös HUS:in alue oli kalli­ihko. Muus­sa maas­sakin ero­ja aluei­den välil­lä oli, mut­ta ei mitään selvää trendiä.

    Tuurin vaiku­tus­ta en tilas­tois­sa havain­nut. Jos kalli­it sairastapauk­set oli­si­vat keskeinen tek­i­jä, tilas­tois­sa pitäisi kai näkyä hyp­pyjä hyvästä huonoon, ja toiseen tuun­taan (kol­menkin vuo­den aikana). Mut­ta ei näkynyt. Ehkä asi­as­ta oppisi jotain lisää, jos kyselisi alueel­laan yllät­tävän huonos­ti men­estyneiltä kun­nil­ta, mik­si kun­ta ei ole taloudelli­nen (myös parhail­ta voi kysel­lä). Mik­si muuten Helsin­gin tulok­set ovat huonoja?

    Seli­tys joidenkin kun­tien hyvyy­delle ja joidenkin huo­noudelle on siis toden­näköis­es­ti useimiten muu kuin tuuri sairastapauk­sis­sa. Selvin havait­ta­va ero­ja selit­tävä seli­tys oli maani­eteelli­nen sijain­ti. Maantiede selit­ti selvästi ainakin kaikkein huonoim­mat tulokset.

    1. Jos jol­lakin on perin­nölli­nen sairaus yht­enä vuon­na, hänel­lä on se toden­näköis­es­ti myös seu­raa­vana vuon­na. Pahim­man­laa­tu­inen taloudelli­nen ongel­ma kun­nalle ovat vam­maisi­na syn­tyneet. Suomes­sa on suuria paikallisia ero­ja ihmis­ten geneet­tisessä alt­tiudessa sairauk­si­in. Vaikka­pa skit­sofren­ian ilmaan­tu­mises­sa on suuria alueel­lisia vaihteluja.

  72. Juho Laatu: Köy­hät saa­vat enem­män val­tiono­suuk­sia, mut­ta luulen että rikkail­la kun­nil­la tulot per asukas ovat silti suuremmat. 

    Tämä ei pidä paikkaansa. Sum­ma “kun­nan verotulot+valtionosuudet per asukas” piene­nee selvästi vero­tu­lo­jen per asukas kas­vaes­sa (vielä selkeäm­min verotet­ta­van tulon per asukas kas­vaes­sa), eli val­tiono­su­usjär­jestelmä tasaa tulo­ja yli 100%:sti. Johtuu kuitenkin lähin­nä siitä, että kun­nil­la on niin eri­laiset tarpeet eli kus­tan­nuk­set eikä siitä että köy­hät kun­nat käyt­täi­sivät rahaa tehottomammin.

    1. Vero­tu­lo­jen tasaus tasaa vero­tu­lo­ja tasan sat­apros­ent­tis­es­ti niiden kun­tien osalta, jot­ka saa­vat tätä tasaus­ta. Mak­sajien osalta (noin 60 kun­taa) se tasaa 37 %:sti.

  73. Osmo Soin­in­vaara:
    Ter­vey­den­huol­lon osalta kun­nan “tehokku­u­den” ratkaisee hyvä tai huono tuuri. Isoil­la kun­nil­la sat­un­naisu­us tasoit­tuu, pie­nil­lä menee hyvin, jos kalli­ita sairai­ta on vähän ja huonos­ti, jos heitä on paljon. Sik­si pieniä kun­tia löy­tyy jakau­man molem­mista päistä. 

    Tuuril­la ei ole mitään merk­i­tys­tä, en usko, että THL:n tilas­tois­sa ko. ter­miä edes käytetään.

    Isoil­la kun­nil­la sat­un­naisu­us tasoit­tuu, pie­nil­lä kun­nil­la se tasoite­taan kalli­in hoidon tasausjär­jestelmäl­lä — niin että tätä usko­mus­ta ei ole syytä enää levittää.

    Ter­vey­den­huol­lon tehokku­udessa on oikeasti suuria ero­ja, ikävä kyl­lä juuri mei­dän Varsi­nais-Suomen sairaan­hoitopi­ir­imme on kaikkein tehot­tomin. Kysymys on palvelu­jen jär­jestämis­tavas­ta ja johtamis­es­ta, tehokku­userot jois­sakin palveluis­sa voivat olla jopa 40%. Vaikea uskoa, että sairaan­hoitopi­irin tasol­la ‘tuuri’ olisi ratkai­se­va — pait­si että huono her­raon­ni on.

    1. Isoil­la kun­nil­la sat­un­naisu­us tasoit­tuu, pie­nil­lä kun­nil­la se tasoite­taan kalli­in hoidon tasausjär­jestelmäl­lä – niin että tätä usko­mus­ta ei ole syytä enää levittää.

      Ei kyl­lä tasa­ta. Tasaus kos­kee vain ter­vey­den­huoltoa, mut­ta esimerkik­si kehi­tys­vammahuolto on sosi­aal­i­toim­intaa eikä siinä ole tasausjär­jestelmiä. Tasaus toimii erikois­sairaan­hoi­dos­sa, kun poti­laalle tehdään jokin kallis toimen­pide, vaikka­pa mak­san siir­to, mut­ta ei auta pitkäaikaishoi­dos­sa, jos­sa sama poti­las tuot­taa 40 000 euron kulut joka vuosi.

  74. Juho Laatu: Kau­ni­ainen ja Espoo voidaan kat­soa Helsinkiä rikkaam­mik­si. Muut ovat kai sitä köy­hempiä. Suomen ja Uuden­maan tasol­la Helsin­ki on yksi rikkaim­mista. Ja jos kun­nan koko ote­taan huomioon (ei las­ke­ta rikkaut­ta per asukas vaan per kun­ta), kai selvästi Suomen rikkain kunta.

    Näyt­tää siltä, että helsinkiläiset rat­sas­ta­vat usein kahdel­la hevosel­la näis­sä rikkauskysymyk­sis­sä. Tämä tulee esi­in kun­tia, niiden rikkaut­ta, tulo­ja ja tulon­si­ir­to­ja ver­tail­taes­sa. Jos Helsinkiä ver­rataan Kau­ni­aisi­in, ollaan vihaisia siitä, että Kau­ni­ainen kerää rikkai­ta veron­mak­sajia. Jos Helsinkiä ver­rataan vaikka­pa Sipooseen, ei olla vihaisia siitä, että Helsin­ki kerää rikkai­ta veron­mak­sajia. Tämä pätee myös yri­tyk­si­in, virkoi­hin yms., mut­ta puhutaan nyt vain rikkaista asukkaista.

    Tarkkail­laan mah­dolisu­ut­ta muo­dostaa Munkkiniemen ja Kon­tu­lan kaupun­git. Mikä tässä yhtälössä häiritsee?

    Jos pelätään sitä, että Munkkinie­mi pitäisi rikkaiden­sa rahat, ja tämän seu­rauk­se­na Kon­tu­lan palve­lut huonon­i­si­vat, täy­tyy kai moit­tia myös Helsinkiä siitä, että se pitää rikkaiden­sa rahat, eikä luovu­ta niitä Sipoolle ja Enonotekiölle. 

    Ei, Helsin­ki ei ole rikas. Helsin­gin seudun kun­tien medi­aan­i­t­u­lot ovat siis seuraavat: 


    Kauniainen 30117
    Espoo 28028
    Tuusula 27835
    Kirkkonummi 27624
    Nurmijärvi 27066
    Järvenpää 26296
    Sipoo 26246
    Kerava 25911
    Pornainen 25834
    Vantaa 25893
    Vihti 25343
    Hyvinkää 23699
    Helsinki 21934

    Toises­sa ketjus­sa arvelin jo, että syynä on se, että hyvät veron­mak­sa­jat eivät suos­tu asumaan ker­rostalolähiöis­sä, jois­sa Helsin­gin kaupun­gin alueel­la sijait­sev­as­ta asun­tokan­nas­ta suurin osa on, ja hyvät veron­mak­sa­jat suos­tu­vat asumaan kan­takaupun­gin lisäk­si omakoti­talos­sa, mut­ta niitä on vain vähän Helsin­gin kaupun­gin alueel­la, joten omako­ti­a­sum­ista prefer­oi­vat muut­ta­vat yleen­sä mui­hin kun­ti­in kuin Helsinkiin. 

    Tästä johtuen Helsin­ki on köy­hempi kuin muut seudun kun­nat siitä huoli­mat­ta että kan­takaupun­ki muo­dostaa merkit­tävän hyväo­saisu­u­den keskittymän. 

    Helsinkiä kun­tana köy­hdyt­tää vielä suuren sosi­aal­i­ta­pausten määrän lisäk­si se, että köy­hästä väestöstään huoli­mat­ta se saa kol­man­nek­si vähiten val­tiono­suuk­sia. Vaikka­pa Sipoo on varakkaampi kuin Helsin­ki mut­ta saa myös enem­män valtionosuuksia.

  75. Eero: Tämä ei pidä paikkaansa. Sum­ma “kun­nan verotulot+valtionosuudet per asukas” piene­nee selvästi vero­tu­lo­jen per asukas kas­vaes­sa (vielä selkeäm­min verotet­ta­van tulon per asukas kas­vaes­sa), eli val­tiono­su­usjär­jestelmä tasaa tulo­ja yli 100%:sti. Johtuu kuitenkin lähin­nä siitä, että kun­nil­la on niin eri­laiset tarpeet eli kus­tan­nuk­set eikä siitä että köy­hät kun­nat käyt­täi­sivät rahaa tehottomammin.

    Ok, tuo kuu­lostaa aika uskot­taval­ta. (Täy­tyy tutkia tilas­to­ja vielä off-line, ja oppia lisää.)

    Val­tio mak­saa köy­hille ja sairas­taville kun­nille mui­ta enem­män tasauk­sia. Tasauk­sien lasku­ta­paa en täysin tunne, mut­ta lop­putule­ma näyt­tää ole­van se, että köy­hissä kun­nis­sa tietyn ansio­ta­son ihmiset (esim hit­sar­it) joutu­vat mak­samaan (kaikille tarkoite­tu­ista lak­isäätei­sistä) perus­palveluis­taan (korkean kun­nal­lisveron kaut­ta) enem­män kuin rikkaan kun­nan vas­taa­vat asukkaat. Tämä kuvaa mielestäni aika hyvin jär­jestelmän luon­net­ta ja sen aikaansaa­maa tas­apain­oa köy­hien ja rikkaiden kun­tien välillä.

    Se pitäisikö perus­palve­lut tuot­taa kaikille kansalaisille saman tasoisi­na on tässä keskeinen poli­it­ti­nen kysymys. Minus­ta olisi aika luon­te­vaa tar­jo­ta samat palve­lut samaan hin­taan, etenkin kun niiden toteut­tainen köy­hissä kun­nis­sa ei edes tule (keskimäärin) kalliiksi.

    Uudessa sote-sovus­sa kun­tien mak­su­o­su­udet joutu­vat uudelleen valinkauhaan. Seu­raan mie­lenki­in­nol­la, tuleeko jär­jestelmä toim­i­maan niin, että nyt tehokkasti toimi­vat pienet köy­hät kun­nat saa­vat korkein­taan entisen tasoiset palve­lut, mut­ta joutu­vat mak­samaan niistä itseään tuh­lail­e­vampi­en rikkaiden kun­tien nos­ta­man hin­tata­son mukaista hintaa.

  76. Osmo Soin­in­vaara: Ei kyl­lä tasa­ta. Tasaus kos­kee vain ter­vey­den­huoltoa, mut­ta esimerkik­si kehi­tys­vammahuolto on sosi­aal­i­toim­intaa eikä siinä ole tasausjär­jestelmiä. Tasaus toimii erikois­sairaan­hoi­dos­sa, kun poti­laalle tehdään jokin kallis toimen­pide, vaikka­pa mak­san siir­to, mut­ta ei auta pitkäaikaishoi­dos­sa, jos­sa sama poti­las tuot­taa 40 000 euron kulut joka vuosi. 

    No kyl­lä meil­lä kehi­tys­vammahuolto on sairaan­hoitopi­irin bud­jetis­sa — kuten tasausjär­jestelmäkin on.

    1. Kehi­tys­vam­mais­ten sosi­aali­palve­lut? Erikois­saisaan­hoitoa? Kyl­lä Helsingis­sä ainakin vam­mais­palve­lut ovat kun­nan bud­jetis­sa eivfätkä HUS:n

  77. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Ei, Helsin­ki ei ole rikas. Helsin­gin seudun kun­tien medi­aan­i­t­u­lot ovat siis seuraavat: 


    Kauniainen 30117
    Espoo 28028
    Tuusula 27835
    Kirkkonummi 27624
    Nurmijärvi 27066
    Järvenpää 26296
    Sipoo 26246
    Kerava 25911
    Pornainen 25834
    Vantaa 25893
    Vihti 25343
    Hyvinkää 23699
    Helsinki 21934

    Onko viitet­tä tuo­hon tilas­toon? Löy­tyvätkö sieltä myös keski­t­u­lot, jot­ka oli­si­vat kun­nan tulon­muo­dos­tus­mielessä mie­lenki­in­toisem­pia kuin mediaanitulot?

    Kun­tien rikkaut­ta voi tarkkail­la myös ver­taile­mal­la niiden kun­nal­lisvero­pros­ent­te­ja. Tämä on mielestäni aika hyvä tapa ver­tail­la kun­tien rahal­lista kokon­aishyv­in­voin­tia ja val­tion tulon­tasausjär­jestelmän vaiku­tuk­sia. Viit­tailin aiem­min epämääräis­es­ti myös suo­raan asukkaiden tuloi­hin, mut­ta kun­nal­la on tietenkin myös mui­ta tuloja.

    Vero­pros­ent­tikaan ei ker­ro täysin kun­nan kun­ta­laisille aiheut­tamia rasit­tei­ta, sil­lä kun­ta voi kerätä asukkail­taan rahaa myös omil­la monop­o­lilu­on­teisil­la mak­suil­laan (kiin­teistövero, kaukoläm­mön hin­ta). En tunne Helsin­gin ja ympääryskun­tien tulo­jakau­maa tarkkaan. Tässä kuitenkin noiden yllä lis­tat­tu­jen kun­tien veroprosentit.

    Kau­ni­ainen 16,50
    Espoo 18,00
    Helsin­ki 18,50
    Ker­a­va 19,00
    Van­taa 19,00
    Sipoo 19,25
    Tuusu­la 19,25
    Kirkkon­um­mi 19,50
    Nur­mi­järvi 19,50
    Hyvinkää 19,75
    Jär­ven­pää 19,75
    Por­nainen 20,00
    Vihti 20,00

    http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Verohallinnon_paatokset/Kuntien_ja_seurakuntien_tuloveroprosenti(30240)

    Vero­pros­en­til­la mitat­tuna Helsin­ki tulee siis heti Kau­ni­ais­ten ja Espoon jälkeen.

    Kun­tien keskimääräi­nen vero­pros­ent­ti on 19,74, joten pääkaupunkiseudun kun­nat ovat vero­pros­en­til­la mitat­tuna vau­raan puoleisia.

    Toises­sa ketjus­sa arvelin jo, että syynä on se, että hyvät veron­mak­sa­jat eivät suos­tu asumaan ker­rostalolähiöis­sä, jois­sa Helsin­gin kaupun­gin alueel­la sijait­sev­as­ta asun­tokan­nas­ta suurin osa on, ja hyvät veron­mak­sa­jat suos­tu­vat asumaan kan­takaupun­gin lisäk­si omakoti­talos­sa, mut­ta niitä on vain vähän Helsin­gin kaupun­gin alueel­la, joten omako­ti­a­sum­ista prefer­oi­vat muut­ta­vat yleen­sä mui­hin kun­ti­in kuin Helsinkiin. 

    Helsin­gin asun­tokan­ta ja tiivistämis­poli­ti­ik­ka var­masti vaikut­ta­vat juuri tuo­hon suuntaan.

    Tästä johtuen Helsin­ki on köy­hempi kuin muut seudun kun­nat siitä huoli­mat­ta että kan­takaupun­ki muo­dostaa merkit­tävän hyväo­saisu­u­den keskittymän. 

    En ehkä kuitenkaan kut­su­isi Helsinkiä köy­häk­si naa­purei­hin­sa ver­rat­tuna. Jostain se suuret tulon­sa taikoo ja kyke­nee pitämään vero­pros­ent­tin­sa alhaise­na, vaik­ka sen asukkaiden medi­aan­i­t­u­lot eivät olekaan naa­pure­i­ta korkeam­mat. Eivätkä Helsin­gin kulutkaan ole kaikkein alhaisim­mat, kun ylläpi­de­tään mm. orkeste­ria ja kalli­ihkosti toteutet­tu­ja ter­veyspalvelui­ta. Tehokkaam­mal­la talouden­pidol­la vero­pros­entin saisi pudotet­tua var­masti alem­maskin (ainakin ter­vey­den­huol­los­sa Kau­ni­ainen ja Espoo ovat sitä taloudel­lisem­pia, vaik­ka rahaa olisi törsättäväksikin).

    Helsin­gin tulon­muo­dos­tus­ta en tarkkaan tunne, kuten jo totesin. Ehkä Helsin­gin rikkaim­mat asukkaat ovat niin rikkai­ta, että heiltä lohkeaa paljonkin kun­nal­lisveroa. Tai Helsin­gin talous voi olla hyvä myös Helsin­gin Ener­gian (hiilen poltos­ta syn­tyvien) suurten tulo­jen vuok­si. En tiedä kuin­ka paljon kyse on fik­sus­ta taloud­npidos­ta ja kuin­ka paljon kaukoläm­mön monop­o­li­hin­noit­telus­ta. Ja tietenkin yri­tyk­siltäkin tulee veroja.

    Helsinkiä kun­tana köy­hdyt­tää vielä suuren sosi­aal­i­ta­pausten määrän lisäk­si se, että köy­hästä väestöstään huoli­mat­ta se saa kol­man­nek­si vähiten val­tiono­suuk­sia. Vaikka­pa Sipoo on varakkaampi kuin Helsin­ki mut­ta saa myös enem­män valtionosuuksia.

    Val­tiono­suuk­sien vähyys rasit­taa tietenkin rikkai­ta kun­tia. Mut­ta val­tiono­su­usjär­jestelmä pitää ehkä nähdä oikeu­den­mukaista tulon­jakoa toteut­ta­vana menetelmänä siinä mis­sä pro­gres­si­ivi­nen vero­tuskin. Min­un puolestani val­tio voisi taa­ta kaikille suo­ma­laisille samat perus­palve­lut samaan hin­taan. Nuo kun­tien vero­pros­en­tit osoit­ta­vat, että tasaus toimii kuitenkin edelleen niin, että köy­hissä kun­nis­sa asukkai­ta joudu­taan rasit­ta­maan perus­palvelui­hin liit­tyvil­lä veroil­la val­tion tasauk­sista huoli­mat­ta enem­män kuin rikkaissa kunnissa.

    Olen ehdot­tanut mallia, jos­sa val­tio mak­saisi (lasken­nal­lis­ten tarpei­den mukaisen) könt­tä­sum­man kullekin kun­nalle perus­palvelu­iden toteut­tamista varten. Näin kun­nat saataisi­in samalle lähtövi­ivalle, ja rikkaiden ja köy­hien väli­nen tulon­tasaus yksinker­tais­tu­isi. Kaik­ki saisi­vat perus­palve­lut samaan hin­taan. Rikkaat kun­nat hyö­ty­i­sivät edelleen rikkaista asukkaistaan kun­nan muiden han­kkei­den toteuttamisessa.

  78. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Ei, Helsin­ki ei ole rikas. Helsin­gin seudun kun­tien medi­aan­i­t­u­lot ovat siis seuraavat: 

    Usein medi­aani ker­too ilmiöstä enem­män kuin arit­meet­ti­nen keskiar­vo, mut­ta tässä se on on nimeno­maan se väärä keskiluku. Helsin­gin keräämät vero­tu­lot asukas­ta kohden sekä asukkaiden­sa verotet­ta­vat tulot ovat Tuusu­loi­ta ja Kirkkon­um­mia suurem­mat, tarkalleen ottaen Suomen kol­man­nek­si suurim­mat Kau­ni­aisen (ylivoimainen ykkö­nen) ja Espoon jälkeen.

  79. Juho Laatu: Ok, tuo kuu­lostaa aika uskot­taval­ta. (Täy­tyy tutkia tilas­to­ja vielä off-line, ja oppia lisää.) 

    Plot­tasin aiheesta nopeasti tuom­moi­sen (vähän epä­selvän) kuvan, jos sat­tuu kiin­nos­ta­maan. Luvut vuodelta 2011.

    https://db.tt/QNzjXi8E

  80. Nyt se sit­ten selvisi, mik­si työikäi­nen ei saa palvelua terkkarista.

    Kävin tänään terkkarin vuosi­tarkas­tuk­ses­sa ensim­mäisen ker­ran viiteen vuo­teen ja haas­tat­telin lääkäriä.

    Syy kut­su­un oli, että olen nyt 63-vuo­tias ja sil­loin ter­veystarkas­tuk­set ovat säännöllisiä

    Alle 63-vuo­ti­aat kat­so­taan kuu­lu­van työter­vyshuol­lon piiri­in ja niin­pä he saa­vat vain hoitoa aku­ut­tei­hin ongelmi­in, ehkäi­sevää ter­vey­den­hoitoa ei hei­hin suunnata

    Eli työt­tömät ja ilman työtevyshuoltoa ole­vat työl­liset ovat täysin sys­temaat­tisen ehkäi­sevän ter­vy­den­huol­lon ulkopuolella !!!

    Tämä johtuu siitä, etti terkakris­sa tiede­tä, kenel­lä ei ole työter­veyshuoltoa ja kuka on työtön ja kuin­ka pitkään

  81. Eero: Usein medi­aani ker­too ilmiöstä enem­män kuin arit­meet­ti­nen keskiar­vo, mut­ta tässä se on on nimeno­maan se väärä keskiluku. Helsin­gin keräämät vero­tu­lot asukas­ta kohden sekä asukkaiden­sa verotet­ta­vat tulot ovat Tuusu­loi­ta ja Kirkkon­um­mia suurem­mat, tarkalleen ottaen Suomen kol­man­nek­si suurim­mat Kau­ni­aisen (ylivoimainen ykkö­nen) ja Espoon jälkeen.

    Aivoni ovat jo sol­mus­sa, mut­ta löysin kun­tien tulon­muo­dos­tuk­ses­ta seu­raa­van sivun:

    http://www.uudenmaanliitto.fi/tietopalvelut/uusimaa-tietopankki/kunnallistalous/kunnallistalouden_tulot

    Eli ilmeis­es­ti Helsingis­sä asuu medi­aan­i­t­u­lon perus­teel­la run­saasti per­sauk­isia mut­ta vero­ker­tymän perus­teel­la myös rikkaita. 🙂

  82. Osmo Soin­in­vaara:
    Kehi­tys­vam­mais­ten sosi­aali­palve­lut? Erikois­saisaan­hoitoa? Kyl­lä Helsingis­sä ainakin vam­mais­palve­lut ovat kun­nan bud­jetis­sa eivätkä HUS:n

    Sor­ry! Kyl­lä Kehi­tys­vam­ma-alan tuki- ja osaamiskeskus KTO on edelleen itsenäi­nen — vielä.

    Mut­ta kun­natkin toki jär­jestävät palvelui­ta, mut­ta eivät läh­eskään kaikkea. Helsin­ki voi olla oma maailmansa.

  83. Eero: Plot­tasin aiheesta nopeasti tuom­moi­sen (vähän epä­selvän) kuvan, jos sat­tuu kiin­nos­ta­maan. Luvut vuodelta 2011.

    https://db.tt/QNzjXi8E

    Kiitos. Tuo­hon pitää kai vas­ta­ta kuval­la. Tässä THL:n laske­mat tarve­vakioidut ter­vey­den- ja van­hus­ten­huol­lon suh­teel­liset menot per kun­ta jär­jestett­tynä kun­nan koon mukaan. Keskiar­vo 100. Oikeal­la Helsin­ki, ylhääl­lä pohjoisen Lapin kun­tien rypäs, alimpana Lumijoki.

    https://plus.google.com/photos/104717032342782220848/albums/6000413255620075377

  84. Liian van­ha:
    Nyt se sit­ten selvisi, mik­si työikäi­nen ei saa palvelua terkkarista.

    Kävin tänään terkkarin vuosi­tarkas­tuk­ses­sa ensim­mäisen ker­ran viiteen vuo­teen ja haas­tat­telin lääkäriä.

    Syy kut­su­un oli, että olen nyt 63-vuo­tias ja sil­loin ter­veystarkas­tuk­set ovat säännöllisiä

    Alle 63-vuo­ti­aat kat­so­taan kuu­lu­van työter­vyshuol­lon piiri­in ja niin­pä he saa­vat vain hoitoa aku­ut­tei­hin ongelmi­in, ehkäi­sevää ter­vey­den­hoitoa ei hei­hin suunnata

    Eli työt­tömät ja ilman työtevyshuoltoa ole­vat työl­liset ovat täysin sys­temaat­tisen ehkäi­sevän ter­vy­den­huol­lon ulkopuolella !!!

    Tämä johtuu siitä, etti terkakris­sa tiede­tä, kenel­lä ei ole työter­veyshuoltoa ja kuka on työtön ja kuin­ka pitkään

    Olen 60-vuo­tias enkä työtön enkä itsenäisenä yrit­täjänä myöskään varsi­naiseti työter­veyshuol­lon piiris­sä. Käyn sään­nöl­lis­es­ti n. 3 krt vuodessa terkkaris­sa labratutkimuk­sis­sa. Tulok­sista (eu hälyt­täävä, mut­ta eipä voi kehua kun­non puoles­ta ikäisek­seen kekkosek­si) kek­sute­len lääkärin kanssa, yleen­sä puhelimessa.

    Eikö tämä ole juuir sitä perusterveydenhoitoa.

    Rymät­tylän apteekin ver­ran jatku­vaa läk­i­tys­tä pääl­lä. resep­tien uus­in­ta sähköpostitse.

  85. Osmo Soin­in­vaara:
    Huo­maatko, kuin­ka var­i­anssi kas­vaa men­täessä kohti pienem­piä kuntia?

    Arvo­jen vai­htelu­väli kas­vaa, kun men­nään kohti pienem­piä kun­tia. Isois­sakin kun­nis­sa on itse asi­as­sa aika paljon vai­htelua. Lahti (heti 100 000 rajan oikeal­la puolel­la) on yllät­tävän tehokas. Nois­sa suuris­sa kokolu­okissa sat­un­naiset kalli­it sairastapauk­set eivät voi selit­tää ero­ja, vaan syyt ovat muual­la. Pienis­sä kun­nis­sa vai­htelu­väli on suuri osin sik­si, että kun­tia on paljon. Helsin­gin kokolu­okas­sa vai­htelu­väli on 0, kos­ka on vain yksi noin suuri kun­ta. Ehkä Helsingis­säkin on vai­htelua kun­nan sisällä.

    Pienis­sä kun­nis­sa pohjoisen Lapin kun­nat ovat ylimpänä. Seli­tys noille suurlle arvoille on siis ilmeis­es­ti joikin pysyvä syy (pitkät etäisyy­det yms.), eivät sat­un­naiset kalli­it sairastapauk­set. On myös aluei­ta, joil­la on sekä tehokkai­ta että tehot­to­mia kuntia.

    Tutkin myös tulosten vai­htelua noiden tilas­toidun kol­men vuo­den aikana. Kun­tien kol­men vuo­den korkeim­man ja matal­im­man tulok­sen ero oli keskimäärin 6,58 yksikköä. Ehkä tuol­la perus­teel­la tulok­sia voi kuvail­la mielu­um­min stabi­ileik­si kuin ailahteleviksi.

  86. Eero: Plot­tasin aiheesta nopeasti tuom­moi­sen (vähän epä­selvän) kuvan, jos sat­tuu kiin­nos­ta­maan. Luvut vuodelta 2011.

    https://db.tt/QNzjXi8E

    Kiin­toisaa!
    Maail­man­lop­un kun­ta Pelkosen­nie­mi ei ole köy­hä ja tehokkain kun­ta Rusko ei ole varakas!

  87. Osmo Soin­in­vaara:
    Huo­maatko, kuin­ka var­i­anssi kas­vaa men­täessä kohti pienem­piä kuntia?

    Ei kai sitä kukaan ole kiistänytkään, mut­ta olen edelleen sitä mieltä, että se ei ole kun­nan talouden kannal­ta mitenkään kohtalokasta.

  88. Osmo Soin­in­vaara:
    Huo­maatko, kuin­ka var­i­anssi kas­vaa men­täessä kohti pienem­piä kuntia?

    Tähän vielä tekni­nen huo­mau­tus. Pien­ten (alle 10 000) kun­tien var­i­anssi on suurin (84,5), mut­ta keskikokois­t­en kun­tien var­i­anssi (39,9) on pienem­pi kuin surten (yli 100 000) kun­tien var­i­anssi (48,6).

    Mut­ta itse asia on selvä. Pienis­sä kun­nis­sa on sekä varsin tehokkai­ta että varsin tehot­to­mia kun­tia. Suuris­sa kun­nis­sa kun­nan eri aluei­den mah­dol­liset erot tasautu­vat suureen mas­saan. (Suures­ta kun­tien välis­es­tä var­i­anssista ei silti seu­raa, että yksit­täis­ten kun­tien tehokku­us var­i­oisi run­saasti vuodes­ta toiseen.)

    Jos Suomes­sa tarvi­taan sote-uud­is­tus­ta, niin yksi aja­tus olisi kohdis­taa se niihin kun­ti­in, jot­ka ovat tuon 100-tason yläpuolel­la. Tai tarkem­min sanoen, nykyisessä talousti­lanteessa, jos­sa pitää ajatel­la myäs taloudelisu­ut­ta, sote-muu­tok­sia ei ilmeis­es­tikään kan­na­ta kohdis­taa niihin kun­ti­in, jot­ka ovat sään­nöl­lis­es­ti selvästi tuon 100-tason ala­puolel­la. Ne toimi­vat nyt taloudel­lis­es­ti, mut­ta eivät vält­tämät­tä muu­tosten jälkeen.

    Noi­ta taloudel­lisia kun­tia pitäisi sote-uud­is­tuk­ses­sa käyt­tää esimerkkeinä, joista niitä tuh­lail­e­vam­mat kun­nat voivat ottaa oppia.

    Ehdotet­tu sote-sopu näyt­täisi tuhoa­van noiden nyt taloudel­lis­ten kun­tien taloudel­lisu­u­den myös niin, että niiltä katoaa moti­vaa­tio säästäväisyy­teen. Moti­vaa­tio katoaa sik­si, että ehdote­tus­sa sote-sovus­sa niiden mak­su­o­su­us ei enää riipu niiden tuot­tamien palvelu­iden taloudellisuudesta.

    1. Pien­ten kun­tien var­i­anssi ei ker­ro yehokku­ud­es­ta vaan siitä, että kansalais­ten palvelu­jen tarve on sat­un­nainen ilmiö. Sitä ei voi mil­lään tarve­vakioinil­la kor­va­ta. (Tuo tarve­vakioin­ti on muuten erit­täin epä­tark­ka väline)

  89. Osmo Soin­in­vaara:
    Pien­ten kun­tien var­i­anssi ei ker­ro yehokku­ud­es­ta vaan siitä, että kansalais­ten palvelu­jen tarve on sat­un­nainen ilmiö. Sitä ei voi mil­lään tarve­vakioinil­la kor­va­ta. (Tuo tarve­vakioin­ti on muuten erit­täin epä­tark­ka väline)

    Var­i­anssin määrä ei mis­sään tapauk­ses­sa ker­ro mitään kun­tien yleis­es­tä tehokkuudesta.

    Isois­sakin kun­nis­sa on huo­mat­tavia tehokku­usero­ja, joten erot tehois­sa eivät johdu pelkästään sat­un­nais­es­ta vai­htelus­ta kansalais­ten palvelu­jen tarpeessa. Eri kun­tien, niin suurten kuin pie­nien, välil­lä on siis monia syitä niiden tehokkuuseroihin.

    Tuol­la vaa­ti­mat­toma­l­la kol­men vuo­den tarkastelu­jak­sol­la mon­et kun­nat oli­vat pysyvästi joko tehokkai­ta tai tehot­to­mia. Pohjoises­sa Lapis­sa kulut oli­vat koko ajan korkeat. Kyse ei ole sat­un­nai­sista sairastapauk­sista, vaan ilmei­sistä muista tek­i­jöistä. Kuten jo totesin, keskimääräi­nen ero kun­tien parhaan ja huonoim­man tulok­sen välil­lä oli 6,58 yksikköä. Suurin ero oli 28,3 yksikköä. Yksikään kun­ta ei siis hypän­nyt tuol­la tarkkailu­jak­sol­la selvästi tehokkaas­ta selvästi tehot­tomak­si tai päin­vas­toin (eivätkä pienetkään hypyt johdu aina sat­un­nai­sista sairastapauk­ista, vaan ehkä esimerkik­si palvelu­iden uusista järjestelyistä).

    Täl­lä perus­teel­la voimme olet­taa, että useim­mat tilas­to­jen tehokkaat pienet kun­nat tule­vat ole­maan tehokkai­ta myös muu­ta­man seu­raa­van vuo­den ajan. Pait­si tietenkin, jos val­tio sot­kee noiden kun­tien nyt tehokkaik­si viilaa­mat käytän­nöt sote-uudistuksellaan.

    Tarve­vakioin­ti on var­masti epä­tark­ka, mut­ta toisaal­ta se on paras käytet­tävis­sämme ole­va keino ver­tail­la esim. van­hus­val­tais­ten ja nuorten työikäis­ten kun­tien tehokku­ut­ta. Pitänee siis luot­taa siihen likimääräisenä oikean suun­taisia tulok­sia anta­vana mallina.

    Eli kai tästä pitää päätel­lä, että Suomes­sa on monia aidosti tehokkai­ta pieniä kun­tia. Ja että hyväl­lä toden­näköisyy­del­lä sote-uud­is­tus tulee rikko­maan rikkoo näi­den kun­tien toimi­vat mallit (kun nuo kun­nat eivät ole enää itse vas­tu­us­sa palveluis­taan, eivätkä saa entisen kaltaista etua palvelu­iden taloudel­lis­es­ta toteuttamisesta).

  90. Juho Laatu:
    ‘snip’
    Noi­ta taloudel­lisia kun­tia pitäisi sote-uud­is­tuk­ses­sa käyt­tää esimerkkeinä, joista niitä tuh­lail­e­vam­mat kun­nat voivat ottaa oppia.

    Ehdotet­tu sote-sopu näyt­täisi tuhoa­van noiden nyt taloudel­lis­ten kun­tien taloudel­lisu­u­den myös niin, että niiltä katoaa moti­vaa­tio säästäväisyy­teen. Moti­vaa­tio katoaa sik­si, että ehdote­tus­sa sote-sovus­sa niiden mak­su­o­su­us ei enää riipu niiden tuot­tamien palvelu­iden taloudellisuudesta. 

    Kyl­lä niitä best prac­tices kun­tia on yritet­ty esimerkkeinä käyt­tää, mut­ta huonol­la men­estyk­sel­lä — esimerkkinä vaikka­pa mei­dän kun­ta, jos­sa on yritet­ty ottaa käyt­töön ns. Ima­tran mallia las­ten­suo­jelus­sa. Kaik­ki sitä kan­nat­ta­vat (myös virkamiehet) ja sekä SDP että Kokoomus ovat tehneet asi­as­ta val­tu­us­toaloit­teen, mut­ta käytän­nön tasol­la ei mitään tapah­du — ja yksi per­he voi aiheut­taa noin 1.200.000 euron kus­tan­nuk­set per vuosi (Osmolle tiedok­si, että ter­veyspuolel­la näin ei käy).

    Sote-uud­is­tuk­sen jäl­keen kun­nalle jää nykyis­es­tä bud­jetis­taan noin 40% — kyl­lä senkin kanssa kan­nat­taa olla taloudellinen.

  91. Osmo Soin­in­vaara:
    Pien­ten kun­tien var­i­anssi ei ker­ro tehokku­ud­es­ta vaan siitä, että kansalais­ten palvelu­jen tarve on sat­un­nainen ilmiö. Sitä ei voi mil­lään tarve­vakioinil­la kor­va­ta. (Tuo tarve­vakioin­ti on muuten erit­täin epä­tark­ka väline) 

    Eipä var­i­anssi ker­ro palvelu­jen tarpeestakaan, ain­oas­taan vai­htelus­ta — siis ei siitä, mis­tä vai­htelu johtuu.
    Palvelu­jen jär­jestämisen tehokku­udessa on kyl­lä ero­ja eikä se oikeas­t­aan johdu satunnaisuudesta.

    1. Kyl­lä vaikka­pa sydä­men ohis­tusleikkausten ilmaan­tu­vu­us on sat­un­naista. Helsingis­sä on help­po ennus­taa niiden määrä kymme­nen pros­entin tarkku­udel­la, Artjärvel­lä vähän vaikeampaa.

  92. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä vaikka­pa sydä­men ohis­tusleikkausten ilmaan­tu­vu­us on sat­un­naista. Helsingis­sä on help­po ennus­taa niiden määrä kymme­nen pros­entin tarkku­udel­la, Artjärvel­lä vähän vaikeampaa.

    Fik­su tapa toteut­taa ohi­tusleikkausten rahoi­tus olisi sel­l­ainen, että kaikkien keskuss­sairaalas­sa leikat­tu­jen poti­aiden leikkaus­laskut lähetet­täisi­in val­ti­olle. Tämä olisi paljon yksinker­taisem­paa ja toimi­vam­paa kuin edote­tus­sa sote-mallis­sa, ja pois­taisi Artjäveltä turhat riskit ja sairastapausten aiheut­ta­man kulu­jen satunnaisuuden.

    Ehkä tämä pieni kik­ka tek­isi jo koko ehdote­tun sote-uud­is­tuk­sen tarpeettomaksi. 🙂

    1. No just noin. Tätä kokeilti­in Nor­jas­sa ja tulos oli katas­tro­faa­li­nen. Nor­ja ei men­nyt nurin, kos­ka on öljyä, mut­ta meil­lä ei ole. Lähet­teitä erikois­sairaan­hoitoon kir­joitet­ti­in aika kepeästi ja menot räjähtivät.

  93. Raimo K: Sote-uud­is­tuk­sen jäl­keen kun­nalle jää nykyis­es­tä bud­jetis­taan noin 40% – kyl­lä senkin kanssa kan­nat­taa olla taloudellinen.

    Sote-mallis­sa voi olla se ongel­ma, että myös lop­ut 60% jäävät kun­nan mak­set­tavak­si, ilman että kun­ta voi juurikaan vaikut­taa kun­tay­htymästä lähetet­tävän laskun kokoon, tai palvelu­iden tasoon. Paikallisen ter­veyskeskusksen taloudel­lisu­uskaan ei ehkä enää kin­nos­ta. Tai ehkä aja­tus menee jo siihen suun­taan, että on parem­pi lyp­sää kun­tay­htymltä ter­veyskeskuk­selle kaik­ki rahat mitä sieltä vain saa — siis lisätä tehot­to­muut­ta tehokku­u­den sijaan.

  94. Osmo Soin­in­vaara:
    No just noin. Tätä kokeilti­in Nor­jas­sa ja tulos oli katas­tro­faa­li­nen. Nor­ja ei men­nyt nurin, kos­ka on öljyä, mut­ta meil­lä ei ole. Lähet­teitä erikois­sairaan­hoitoon kir­joitet­ti­in aika kepeästi ja menot räjähtivät.

    Ohi­tusleikkauk­si­in ote­taan poti­lai­ta jonos­ta lääketi­eteel­lisin kri­teere­in, joten kun­nil­la ei ole lähetysoikeut­ta eikä piikkiä auki, eivätkä kulutkaan sik­si kohoa valit­tua keskus­sairaalan leikkauska­p­a­siteet­tia korkeammiksi.

    Se mikä erot­taa min­un suosikki­malli­ni “Nor­jan mallista” on siis se, että keskus­sairaala päät­tää lääketi­eteel­lisin kri­teere­in, mitkä poti­laat hoide­taan ja milloin.

    1. Tot­ta­ka hoitopäätös tehdään lop­ul­ta keskus­sairaalas­sa, kun poti­las­ta on ensin tutkit­tu tuhan­sien euro­jen edestä. Eivät ne Nor­jas­sakaan turhia leikkauk­sia tee.

  95. Raimo K: Eipä var­i­anssi ker­ro palvelu­jen tarpeestakaan, ain­oas­taan vai­htelus­ta – siis ei siitä, mis­tä vai­htelu johtuu.
    Palvelu­jen jär­jestämisen tehokku­udessa on kyl­lä ero­ja eikä se oikeas­t­aan johdu satunnaisuudesta.

    Tehokku­ut­ta kuitenkin pääsee mit­taa­maan vas­ta, kun on jotain yhteis­mi­tallista. Esimerkik­si ohi­tusleikkaus­poti­laan hoitoketjun tehokku­ut­ta eri paikois­sa voi mitata.

    Sen sijaan kun­nan tehokku­u­den mit­taami­nen ihan pelkil­lä numeroil­la on aika lail­la tuomit­tu jut­tu, kos­ka normeer­at­tavia muu­tu­jia on liikaa. Euromäärän lisäk­si pitää myös kat­soa tuote­tun palvelun laat­ua. Vähäl­lä rahal­la tuotet­tu läk­isääteisen min­imin alit­ta­va palvelu ei vält­tämät­tä ker­ro hyvästä tuot­tavu­ud­es­ta eikä isol­la rahal­la tuotet­tu hyvä palvelu huonos­ta tuottavuudesta.

    Tämä ei tarkoi­ta sitä, etteikö tilas­tois­sa eri­tyisen hyvin tai eri­tyisen huonos­ti men­estyviä kun­tia kan­nat­taisi tutkia tarkasti. Taustal­ta voi löy­tyä eri­tyisen suositeltavia tai eri­tyisen väl­tet­täviä oival­luk­sia. Suurin osa men­estys­tek­i­jöistä on kuitenkin vaikeasti kopioitavissa.

    Olisi mie­lenki­in­toista myös tarkastel­la meno­ja sek­tor­e­it­tain kun­tien välil­lä. Esimerkik­si koulu­tus on siitä mie­lenki­in­toinen, että siitä on jos­sain määrin saatavis­sa laatu­dataakin (koulu­tus­ta­so, tutk­in­to­tu­lok­set, jatko-opin­toi­hin siirtyminen).

  96. Juho Laatu: pois­taisi Artjäveltä turhat riskit ja sairastapausten aiheut­ta­man kulu­jen satunnaisuuden. 

    Artjärveläiset vähen­sivät sat­un­naisu­ut­ta liit­tymäl­lä Ori­mat­ti­lan kaupunki­in 1.1.2011.

  97. Raimo K: Palvelu­jen jär­jestämisen tehokku­udessa on kyl­lä ero­ja eikä se oikeas­t­aan johdu satunnaisuudesta.

    Kyl­lä siinäkin pien­ten kun­tien vai­htelu on suur­ta, sil­lä se riip­puu aika sat­un­nais­es­ta “her­raonnes­ta”. Jos val­tu­us­ton ja kh:n puheen­jo­hta­ja ovat päät­täväisiä ja rohkei­ta sekä kun­nan­jo­hta­ja taita­va ja kaik­ki kolme pelaa­vat yhteen, jäl­ki on hyvää. Jois­sakin pienis­sä kunis­sa näin on, jois­sakin ei. Isot kun­nat eivät ole yhtä paljon muu­ta­man henkilön varassa.

  98. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä vaikka­pa sydä­men ohi­tusleikkausten ilmaan­tu­vu­us on sat­un­naista. Helsingis­sä on help­po ennus­taa niiden määrä kymme­nen pros­entin tarkku­udel­la, Artjärvel­lä vähän vaikeampaa. 

    No eihän se nyt mitenkään sat­un­naista ole, sepel­val­ti­mo­taudin syyt tiede­tään varsin tarkasti eikä sat­tuma ole syi­den joukos­sa (sitä eivät väitä edes toisi­na­jat­teli­jat). Eivätkä leikkauk­set ilmaan­nu, ne valmis­tel­laan huolellisesti.

    Vai kuvit­teletko, että sairaalat heit­tävät kru­u­naa ja klaavaa: tuolle tehdään ohi­tusleikkaus, tuolle vaik­ka lonkkaleikkaus, tuo­ta ei viit­sitä leika­ta lainkaan?

  99. Viherinssi:
    Sen sijaan kun­nan tehokku­u­den mit­taami­nen ihan pelkil­lä numeroil­la on aika lail­la tuomit­tu jut­tu, kos­ka normeer­at­tavia muu­tu­jia on liikaa.

    Mut­ta kos­ka kun­tien lukumäärä on suuri, tilas­toista näkee yleiset tren­dit, joi­ta yksit­täis­ten kun­tien mah­dol­liset mit­tausvirheet eivät häir­itse. Tilas­toista näkee mielestäni mm. että on ole­mas­sa pieniä tehokkai­ta kun­tia ja pieniä tehot­to­mia kun­tia (tehot voivat johtua esim. hyvistä kun­nani­sistä, eivät paljoakaan sat­un­nais­es­ta tautionnesta).

    Euromäärän lisäk­si pitää myös kat­soa tuote­tun palvelun laat­ua. Vähäl­lä rahal­la tuotet­tu läk­isääteisen min­imin alit­ta­va palvelu ei vält­tämät­tä ker­ro hyvästä tuot­tavu­ud­es­ta eikä isol­la rahal­la tuotet­tu hyvä palvelu huonos­ta tuottavuudesta.

    Meil­lä päin on tun­netusti pieniä tehokkai­ta kun­tia, joiden asukkaat ovat kovasti tyy­tyväisiä palvelui­hin­sa (esim. joskus kär­jessä maakun­nan tyy­tyväisyysky­se­lyis­sä). Hyviäkin siis on. En kek­si mitä pahaa noi­hin hyvi­in tulok­si­in voisi olla piilotettuna.

    Taustal­ta voi löy­tyä eri­tyisen suositeltavia tai eri­tyisen väl­tet­täviä oival­luk­sia. Suurin osa men­estys­tek­i­jöistä on kuitenkin vaikeasti kopioitavissa.

    Osa on hel­posti kopi­oitavia, osa vaikeasti. Yksi hel­posti tois­tet­ta­va jut­tu on se, että nyt köy­hät kun­nat vas­taa­vat omil­la rahoil­laan palvelu­iden taloudel­lisu­ud­es­ta ja vas­taa­vat kun­tata­son lähidemokra­tial­la äänestäjille niiden toimivu­ud­es­ta. Monis­sa kun­nis­sa tämä help­po yhtälö näyt­tää tuot­ta­van tulok­sia. Valitet­tavasti sote-sopu aikoo anti-kopi­oi­da tämän hyväk­si tode­tun toim­intata­van kollek­tivi­soimal­la nuo hyvin toimi­vat yksiköt jonkin­laisik­si keskusjo­htoisik­si suurik­si sovhoo­seik­si. Ainakin yksi tun­net­tu men­estys­tek­i­jä on siis hävitet­tävien listal­la. Kasvolli­nen oma raha kor­vataan kasvot­tomam­mal­la ja etäisem­mäl­lä rahankäytöllä.

    Olisi mie­lenki­in­toista myös tarkastel­la meno­ja sek­tor­e­it­tain kun­tien välillä.

    Näis­sä viimeaikai­sis­sa uud­is­tushankkeis­sa olemme kuulleet paljon poli­it­tista pro­pa­gan­daa ja mieliku­vi­in perus­tu­via väit­teitä. Laskelmia ei ole pyy­det­täessäkään yritet­ty tehdä. Par­la­men­taarisen sovun sijaan olisin ehkä enem­män kiin­nos­tunut ensin vaikka­pa eri­laisia intres­si­ta­ho­ja edus­tavien ja neu­traalien asiantun­ti­joiden ana­ly­y­sista ja mah­dol­lisuuk­sien kartoittamisesta.

  100. Jouni Mar­tikainen: Artjärveläiset vähen­sivät sat­un­naisu­ut­ta liit­tymäl­lä Ori­mat­ti­lan kaupunki­in 1.1.2011.

    Toivt­tavasti tuo ei ollut ain­oa tai keskeinen syy liitoshalu­jen taustalla.

  101. Tapio: Kyl­lä siinäkin pien­ten kun­tien vai­htelu on suur­ta, sil­lä se riip­puu aika sat­un­nais­es­ta “her­raonnes­ta”. Jos val­tu­us­ton ja kh:n puheen­jo­hta­ja ovat päät­täväisiä ja rohkei­ta sekäkun­nan­jo­hta­ja taita­va ja kaik­ki kolme pelaa­vat yhteen, jäl­ki on hyvää. Jois­sakin pienis­sä kunis­sa näin on, jois­sakin ei. Isot kun­nat eivät ole yhtä paljon muu­ta­man henkilön varassa.

    Tot­ta. Iso­jen kun­tien kohdal­la ei saa muuten ajatel­la niin, että kokoel­ma hyviä ja huono­ja her­ro­ja johtaisi hyvi­in päätök­si­in. Tilas­to­jen mukaan ainakin ter­veyspuolel­la tuol­lainen tas­apain­otet­tu her­rakokoel­ma tuot­taa hie­man keskimääräistä huonom­pia tuloksia.

  102. Osmo Soin­in­vaara:
    Tot­ta­ka hoitopäätös tehdään lop­ul­ta keskus­sairaalas­sa, kun poti­las­ta on ensin tutkit­tu tuhan­sien euro­jen edestä. Eivät ne Nor­jas­sakaan turhia leikkauk­sia tee.

    Ei pidä yrit­tää kehitel­lä mah­dol­lisim­man toim­i­mat­to­mia ske­naar­i­oi­ta. Ei hom­ma voi noin vaikea­ta olla. Järkevä keskus­sairaalan päätös­val­lan käyt­tö voi toimia esimerkik­si niin, että keskus­sairaala päät­tää, mitkä poti­laat kan­nat­taa ottaa kun­nista tutkimuk­si­in. Ja jos halu­amme jät­tää kunnnille oikeu­den lähet­tää vapaasti poti­lai­ta tutkimuk­si­in sil­lon, kun halu­a­vat, lasku läh­tee tietenkin kun­nalle, jos keskus­sairaala kat­soo, että pyy­det­ty hoito ei kuu­lu hei­dän nor­maal­i­hoito­jen­sa piiri­in. Pitäisi olla aika suo­ravi­ivaista ja toimivaa.

  103. Juho Laatu: Sote-mallis­sa voi olla se ongel­ma, että myös lop­ut 60% jäävät kun­nan mak­set­tavak­si, ilman että kun­ta voi juurikaan vaikut­taa kun­tay­htymästä lähetet­tävän laskun kokoon, tai palvelu­iden tasoon. Paikallisen ter­veyskeskusksen taloudel­lisu­uskaan ei ehkä enää kin­nos­ta. Tai ehkä aja­tus menee jo siihen suun­taan, että on parem­pi lyp­sää kun­tay­htymltä ter­veyskeskuk­selle kaik­ki rahat mitä sieltä vain saa – siis lisätä tehot­to­muut­ta tehokku­u­den sijaan. 

    Olen ollut sitä mieltä, että sote-uud­is­tus tulee väistämät­tä lisäämään kus­tan­nuk­sia, mut­ta eräs asioi­ta tun­te­va henkilö sai min­ut vaku­ut­tuneek­si siitä, että tieto­jär­jestelmien yhden­tymi­nen ja kehit­tymi­nen tulee saa­maan aikaan säästöjä.
    Kuin­ka paljon, jää nähtäväksi.

  104. Tapio: Kyl­lä siinäkin pien­ten kun­tien vai­htelu on suur­ta, sil­lä se riip­puu aika sat­un­nais­es­ta “her­raonnes­ta”. Jos val­tu­us­ton ja kh:n puheen­jo­hta­ja ovat päät­täväisiä ja rohkei­ta sekäkun­nan­jo­hta­ja taita­va ja kaik­ki kolme pelaa­vat yhteen, jäl­ki on hyvää. Jois­sakin pienis­sä kunis­sa näin on, jois­sakin ei. Isot kun­nat eivät ole yhtä paljon muu­ta­man henkilön varassa. 

    Her­raon­nen suh­teen olen peri­aat­teessa samaa mieltä.
    Isois­sa kun­nis­sa tosin byrokra­tia nutis­taa hyvänkin herraonnen.

  105. Raimo K:
    sepel­val­ti­mo­taudin syyt tiede­tään varsin tarkasti 

    Y‑hy? Sepel­val­ti­mo­taudin riskitek­i­jöitä tun­netaan, syitä ei. Jos nyt edes osat­taisi­in sanoa, onko kyseessä tar­tun­tatau­ti vai ei. Kyseessä on kuitenkin työikäis­ten miesten ykköstap­pa­ja, mitä sitä nyt turhaan tutkimaan.

  106. Viherinssi:
    ‘snip’
    Sen sijaan kun­nan tehokku­u­den mit­taami­nen ihan pelkil­lä numeroil­la on aika lail­la tuomit­tu jut­tu, kos­ka normeer­at­tavia muu­tu­jia on liikaa. Euromäärän lisäk­si pitää myös kat­soa tuote­tun palvelun laat­ua. Vähäl­lä rahal­la tuotet­tu läk­isääteisen min­imin alit­ta­va palvelu ei vält­tämät­tä ker­ro hyvästä tuot­tavu­ud­es­ta eikä isol­la rahal­la tuotet­tu hyvä palvelu huonos­ta tuottavuudesta.
    ‘snip’

    Kun­ta­la­ki on kaikille sama eli normeer­at­tu on.
    Lak­isääteisen min­imin alit­tavia palvelu­ja ei pitäisi olla.
    Silti kysymys siitä, ovatko pien­ten kun­tien tuot­ta­mat palve­lut riit­täviä suh­teessa kysyn­tään, on relevantti.

  107. Osmo Soin­in­vaara:
    Tot­ta­ka hoitopäätös tehdään lop­ul­ta keskus­sairaalas­sa, kun poti­las­ta on ensin tutkit­tu tuhan­sien euro­jen edestä. Eivät ne Nor­jas­sakaan turhia leikkauk­sia tee. 

    Nor­jas­ta en tiedä, mut­ta ei meil­läpäin keskus­sairaala ole eri­tyisen innokas otta­maan vas­taan ‘turhia’ poti­lai­ta edes tutkit­tavak­si (rak­en­t­a­mi­nen siel­lä tavoit­teena on).

  108. Raimo K: Olen ollut sitä mieltä, että sote-uud­is­tus tulee väistämät­tä lisäämään kus­tan­nuk­sia, mut­ta eräs asioi­ta tun­te­va henkilö sai min­ut vaku­ut­tuneek­si siitä, että tieto­jär­jestelmien yhden­tymi­nen ja kehit­tymi­nen tulee saa­maan aikaan säästöjä.
    Kuin­ka paljon, jää nähtäväksi.

    Var­maankin pienis­säkin kun­nis­sa on jotain hölmöyk­siä tehty, mut­ta sat­u­maisim­mat tuh­lail­e­vat mam­mut­ti­hankkeet, joista olen kuul­lut ovat olleet suurten kaupunkien / kaupunkikeskusten hankkeita.

    Jotkut ihmiset usko­vat, että kaikkein suurim­mis­sa yksiköis­sä hölmöi­lyä ei esi­in­ny. Minä en kuu­lu tuo­hon joukkoon.

    Järkevä tapa säästää kun­nal­lises­sa tietotekni­ikas­sa voisi olla vaikka­pa jär­jestelmien väli­sistä tiedon­sir­to­tavoista sopimi­nen val­tion tasol­la. Jo ne voisi­vat tehdä itse ohjelmien kehit­tämis­es­tä (kuka niitä sit­ten kehit­tääkin) parem­min kil­pail­tua ja riit­tävän yhteensopivaa.

    Voi myös olet­taa, että pienet kun­nat ovat jo pääasi­as­sa hölmäi­lyn­sä tehneet, ja nyt jo ymmärtävät, mitä tarvit­se­vat ja mitä eivät. Sama kos­kee nyky­istä jär­jestelmää kokonaisuudessaankin.

    En siis usko säästöi­hin. Teo­ri­as­sa mah­dol­lista, mut­ta käytän­nössä voi hyvin käy­dä tasan toisin päin. Uusi suuri organ­isaa­tio ja sen uusi ennen kokeilema­ton komen­to­jär­jestelmä lisää selvästi uusien suurten hölmöi­ly­jen riskiä.

  109. Osmo Soin­in­vaara:
    Jotenkin voisi ajatel­la, että tulisi halvem­mak­si tehdä yhteisvoimin yksi toimi­va ohjelmis­to kuin sato­ja erilaisia.

    Tuon ohjel­man voi tehdä yhteisvoimin, tai ehkä toden­näköisem­min joku yksit­täi­nen pienem­pi toim­i­ja (julki­nen, yksi­tyi­nen tai yhteisö) tekee sen. Tuo­ta ohjel­maa voivat sit­ten käyt­tää kaik­ki kun­nat (ohjel­man käyt­töä varten niitä ei tarvitse niputtaa).

    Myös pari eri­laista tois­t­en­sa kanssa yhteen­sopi­vaa ohjel­maa käy.

  110. Raimo K: Kun­ta­la­ki on kaikille sama eli normeer­at­tu on.
    Lak­isääteisen min­imin alit­tavia palvelu­ja ei pitäisi olla.
    Silti kysymys siitä, ovatko pien­ten kun­tien tuot­ta­mat palve­lut riit­täviä suh­teessa kysyn­tään, on relevantti.

    Juu, ei pitäisi. Teo­ria vs. käytän­tö. Tuskin kaik­ki kun­nat esimerkik­si kaikkia henkilöstö­vaa­timuk­sia täyttävät.

  111. Juho Laatu:
    ‘snip’
    En siis usko säästöi­hin. Teo­ri­as­sa mah­dol­lista, mut­ta käytän­nössä voi hyvin käy­dä tasan toisin päin. Uusi suuri organ­isaa­tio ja sen uusi ennen kokeilema­ton komen­to­jär­jestelmä lisää selvästi uusien suurten hölmöi­ly­jen riskiä. 

    Mik­si pitäisi han­kkia ‘uusi ennen kokeilema­ton komen­to­jär­jestelmä’ kun toimivia jär­jestelmiä on saatavana?

    Toki perustelu­na voidaan esit­tää, että näin on ennenkin tehty, mut­ta eihän sen ikuis­es­ti tarvitse niin olla 😉

  112. Juho Laatu: Järkevä tapa säästää kun­nal­lises­sa tietotekni­ikas­sa voisi olla vaikka­pa jär­jestelmien väli­sistä tiedon­sir­to­tavoista sopimi­nen val­tion tasolla.

    Tiedon­si­ir­to e ole ongel­ma, se on stan­dar­d­ia aivan maail­man­laa­juis­es­ti. Tietoa voi siirtää aivan yhtä hyvin naa­pu­ri­taloon kuin Kiinan peräkylälle.

    Ongel­ma on , että tieto ei ole luokiteltua,koodit vai­htel­e­vat , tieto on jär­jestet­ty eri tavoin.

    Hyvä esimerk­ki oli aikaisem­min ker­tomani kun­tien paikkatiedon hyödyntäminen:Osalla kun­nista oli oma koor­di­naatis­to, joskus useitakin. Kart­to­jen merkin­nät oli luoitel­tu 450 taval­la, esim tien reunavi­ivas­ta löy­tyi 450 ver­sio­ta ja päälle henkilöit­ten tekemät ja ajan kanssa muut­tuneet versiot.

    Niin­pä syn­tynyt kuva oli enem­män Picas­son teos kuin kartta.

    Kon­ver­sioiden ylläpi­to oli mah­do­ton­ta, sen sijaan kun­ta tuli toimeen aivan hyvin, mut­ta sidos­rymät eivät

  113. Osmo Soin­in­vaara:
    Jotenkin voisi ajatel­la, että tulisi halvem­mak­si tehdä yhteisvoimin yksi toimi­va ohjelmis­to kuin sato­ja erilaisia. 

    Voisi kuvitel­la, mut­ta han­k­in­ta­la­ki ja han­k­in­taosaamisen puute tekevät toimi­van ohjelmis­ton han­kkimis­es­ta val­takun­nal­lises­sa mit­takaavas­sa liki­main mahdotonta.

    Ja ensin pitäisi tietää, mitä hem­met­tiä sen ohjelmis­ton edes halu­taan tekevän. Jos sen tarvit­see ensisi­jais­es­ti tehdä samat asi­at samal­la taval­la kuin nykyiset jär­jestelmät, mik­si edes tarvi­taan uutta?

    Tämä on aidosti vaikea ongel­ma. Pros­essien ja tieto­jär­jestelmien välil­lä val­lit­see epä­suh­ta, ja viime kädessä olisi tarpeen uud­is­taa molem­pia. Mut­ta ainakin pitäisi olla selvää, että ei voi­da ede­tä tieto­jär­jestelmä edel­lä. Tieto­jär­jestelmältä pitää vaa­tia ennen kaikkea selkeää arkkite­htu­uria ja help­poa muokat­tavu­ut­ta (ja oikeut­ta kil­pailut­taa muokkaus­toimen­piteet, ts. toimit­ta­jaloukun välttämistä).

  114. Raimo K: Silti kysymys siitä, ovatko pien­ten kun­tien tuot­ta­mat palve­lut riit­täviä suh­teessa kysyn­tään, on relevantti.

    Sama kysymys on tietenkin rel­e­vant­ti myös suurille kun­nille (ainakin kohtu­ut­tomista jono­tuk­sista on kuu­lunut napinaa).

  115. Liian van­ha: Tiedon­si­ir­to e ole ongel­ma, se on stan­dar­d­ia aivan maail­man­laa­juis­es­ti. Tietoa voi siirtää aivan yhtä hyvin naa­pu­ri­taloon kuin Kiinan peräkylälle.

    TCP/IP on tosi­aan jo vaki­in­tunut kikka. 🙂

    Ongel­ma on , että tieto ei ole luokiteltua,koodit vai­htel­e­vat , tieto on jär­jestet­ty­eri tavoin.

    Kaikkia kood­is­toa ei ehkä tarvitse stan­dar­d­oi­da, sil­lä vaki­in­tunut lääkäri­lati­na voi jo olla luon­te­va stan­dar­di mon­een käyt­töön (usein ilmaisuil­taan eksak­tikin). Kaikkea ei kan­na­ta for­mal­isoi­da. Mut­ta TCP/IP:n ja lääkäri­lati­nan väli­in mah­tuu var­maankin hyödyl­lisiä sopimuk­sia tiedon esi­tys­tavoista. En tiedä tarkkaan mis­sä nykyään mät­tää, vai mät­tääkö mis­sään tekni­sis­sä asioissa.

    Hyvä esimerk­ki oli aikaisem­min ker­tomani kun­tien paikkatiedon hyödyntäminen:Osalla kun­nista oli oma koor­di­naatis­to, joskus useitakin. Kart­to­jen merkin­nät oli luoitel­tu 450 taval­la, esim tien reunavi­ivas­ta löy­tyi 450 ver­sio­ta ja päälle henkilöit­ten tekemät ja ajan kanssa muut­tuneet versiot.

    Niin­pä syn­tynyt kuva oli enem­män Picas­son teos kuin kartta.

    Kon­ver­sioiden ylläpi­to oli mah­do­ton­ta, sen sijaan kun­ta tuli toimeen aivan hyvin, mut­ta sidos­rymät eivät

    Tuo on hyvä esimerk­ki. Onnek­si lääketi­eteel­liset asi­at taita­vat olla yksinker­taisem­pia (var­maankin paljolti eri­lais­ten tietuei­den määrit­telemisen tasoisia, vaikka­pa XML-tyyliin).

  116. Markku af Heurlin: Olen 60-vuo­tias enkä työtön enkä itsenäisenä yrit­täjänä myöskään varsi­naiseti työter­veyshuol­lon piiris­sä. Käyn sään­nöl­lis­es­ti n. 3 krt vuodessa terkkaris­sa labratutkimuk­sis­sa. Tulok­sista (eu hälyt­täävä, mut­ta eipä voi kehua kun­non puoles­ta ikäisek­seen kekkosek­si) kek­sute­len lääkärin kanssa, yleen­sä puhelimessa.

    Eikö tämä ole juuir sitä perusterveydenhoitoa.

    Rymät­tylän apteekin ver­ran jatku­vaa läk­i­tys­tä pääl­lä. resep­tien uus­in­ta sähköpostitse.

    Ei terkkari ketään uloskaan aja , mut­ta terkkari ei ole akti­ivi­nen ns työikäis­ten kohdalla.

    Pääsin nyt sit­ten lääkärinkin jut­tusille ja aikaakin oli nyt ruhti­naalli­nen tun­ti, kun olen ensi ker­taa ns vakioasiakkaana.

    Johta­vana lääkärinä hän tun­si sys­teemin ja tun­nusti, että mitoi­tus­pe­rus­teena käytetään eläkeläis­ten ja las­ten + vakioasi­akkaik­si jostain syys­tä pää­tynei­den määrää, ei siis alueen asukkaiden määrää kuten nor­maalis­sa väestövastuussa.

    Työt­tömät , pätkä­työläiset ja työter­veyshuol­lon ulkop­uolel­la ole­vat jäävät sään­nöl­lis­ten toimen­pitei­den ulkop­uolelle elleivät sairas­tu vakavasti. 

    Tämä on yksi syy , mikä tekee Suomen ter­vey­den­huol­losta hyvin eri­ar­voisen. Vakail­la työ­markki­noil­la toimi­vat saa­vat kut­sun sään­nöl­lisi­in tarkas­tuk­si­in ja kon­sul­taa­tioi­hin, rupusak­ki ei

    Niin­pä henkilö, jol­la ei ole pää kainalos­sa ja ei saa pal­ka­llista vapaa­ta niin eipä sel­l­ainen ole hakeudu terkkari­in ennen kuin oireet ovat vakavia eli kun ovat sin­un kaltaises­sa tilanteessa

    Henkilö, jon­ka tila heikke­nee hitaasti ei huo­maa muu­tos­ta ennen kuin varsin myöhään

  117. Aaa­mun Hesaris­sa oli hyvä kuvaus, miten seka­sor­toista julki­nen ter­vey­den­hoito on:

    Jokainen kun­ta laatii ter­vy­den­hoidon palve­lu­ta­soti­las­ton omien stan­dar­d­i­en mukaan

    Niin­pä kun­tien ver­tailu on mahdotonta.

    Kun asi­akkaan valin­nan­va­paut­ta laa­jen­netaan niin asi­akas joutuu tekemään päätök­sen­sä sokeana, kos­ka ver­tailukelpoisia tilas­to­ja ei ole kun­tien välillä

    Kun­tien sisäl­lä ver­tailu toimii ja viit­taa siihen, että jos alueel­la on paljon työt­tömiä ja ihmisiä, joil­la ei ole työter­vy­den­huoltoa tai pätkä­työläisiä niin palve­lu­ta­so on kehno

    Kun aikaa joutuu odot­ta­maan kuukau­sia niin vai­va on pahen­tunut tai henkilö on kuol­lut tai sit­ten paran­tunut, ainakin näennäisesti

  118. Juho Laatu: Onnek­si lääketi­eteel­liset asi­at taita­vat olla yksinker­taisem­pia (var­maankin paljolti eri­lais­ten tietuei­den määrit­telemisen tasoisia, vaikka­pa XML-tyyliin).

    Ongel­ma vain on siinä (mitä tääl­lä jo aiem­minkin käsitelti­in), että niistä sisäl­löistä ei ole ole­mas­sa määritelmiä tai edes sopua.

  119. Viherinssi: Ongel­ma vain on siinä (mitä tääl­lä jo aiem­minkin käsitelti­in), että niistä sisäl­löistä ei ole ole­mas­sa määritelmiä tai edes sopua.

    Minä stan­dar­d­oisin vain yleis­lu­on­teis­ten avain­ti­eto­jen for­maatin, eli esimerkik­si sen, mis­sä ja mil­lä taval­la aika on kir­jat­tu hoitoa­jan varauk­seen. Lääketi­eteel­li­sis­sä asiois­sa lääkäri­laiti­na on jo riit­tävä poh­ja. Mitään tau­tilu­ok­i­tusten stan­dar­d­oin­tia tms. ei kan­na­ta tässä yhtey­dessä lähteä ole­mas­saol­e­vaa tasoa parem­mak­si virit­telemään. Ei siis kai­va­ta mitään hieno­ja uusia sop­u­ja, vaan vain perustekni­ikkaa, jon­ka voi peri­aat­teessa yksi suun­nit­teli­ja tai tii­mi päättää.

    1. Juho min­i­stan­dar­d­oin­ti johtaa siihen, ettei tietotekni­ikan mah­dol­lisuuk­sia voi­da käyt­tää. Tietokone olisi vain köm­pelä kirjoituskone.

  120. Osmo Soin­in­vaara: Juho min­i­stan­dar­d­oin­ti johtaa siihen, ettei tietotekni­ikan mah­dol­lisuuk­sia voi­da käyt­tää. Tietokone olisi vain köm­pelä kirjoituskone.

    Jos asia olisi noin yksiselit­teinen, ei Googlen markki­na-arvo olisi 360 mrd$.

  121. Tapio Pel­to­nen:Tämä on aidosti vaikea ongel­ma. Pros­essien ja tieto­jär­jestelmien välil­lä val­lit­see epä­suh­ta, ja viime kädessä olisi tarpeen uud­is­taa molem­pia. Mut­ta ainakin pitäisi olla selvää, että ei voi­da ede­tä tieto­jär­jestelmä edel­lä. Tieto­jär­jestelmältä pitää vaa­tia ennen kaikkea selkeää arkkite­htu­uria ja help­poa muokat­tavu­ut­ta (ja oikeut­ta kil­pailut­taa muokkaus­toimen­piteet, ts. toimit­ta­jaloukun välttämistä).

    Ainakin Maan­mit­taus­laitos osaa, ilmeis­es­ti myös Kela. Tämä ei ole ammat­ti­taito- vaan asen­nekysymys. Yksi­tyi­nen sek­tori tap­pelee kynsin ham­pain julk­isas­i­akkaiden omis­tamia IPR:iä vas­taan, kos­ka se on avain asi­akas-toimit­ta­ja­suh­teen järkevöit­tämiseen ja sitä kaut­ta toimi­vampi­in järjestelmiin.

  122. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho min­i­stan­dar­d­oin­ti johtaa siihen, ettei tietotekni­ikan mah­dol­lisuuk­sia voi­da käyt­tää. Tietokone olisi vain köm­pelä kirjoituskone.

    Perus­tan ajat­telu­ni siihen, että tek­sti­ti­etue ja tek­sti­haku on jok­seenkin yhtä infor­mati­ivi­nen ratkaisu kuin stan­dar­d­oitu struk­tur­oitu lääketi­eteelli­nen data.

    Jot­ta kir­joi­tusvirheet eivät hait­taisi liikaa, jär­jestelmän tek­stinkäsit­te­ly­ohjel­mat voivat aut­taa avain­sano­jen iden­ti­fioin­nis­sa (esim. kysyy pitäisikö “clostridum”:in olla “clostrid­i­um”). Havaitut avain­sanat voi myös värit­tää, niin lääkäri näkee jo kir­joit­taes­saan koneen tulkinnan.

    Tek­stive­toista läh­estymistapaa tukee myös se, että lääketiede ei ole mikään eksak­ti tiede, jos­sa asioil­la olisi selvät rajat, vaan lääkärit voivat tek­stis­sä kuvail­la vapaasti tilan­net­ta parhaan kykyn­sä mukaan. Näis­sä olois­sa vapaa­muo­toinen ja likimääräi­nen tek­sti­haku­tyy­li­nen tieto­jenkäsit­te­ly voi usein tar­jo­ta jopa vakaam­man tai tarkem­man poh­jan kuin tiedot sovit­tui­hin ja lukumäärältään rajal­lisi­in karsi­noi­hin lajit­tel­e­va standardi.

    Eksak­tin tilas­totiedon automaat­tisen keräämisen helpot­tamisek­si lääkärei­den käyt­tämä kieli voi kehit­tyä hie­man kone­maisem­paan suun­taan, esimerkik­si niin, että sanat “mah­dolli­nen” ja taudin nimi kir­joite­taan yleen­sä peräkkäin tai lähekkäin, eikä pitkien kieliopil­lis­ten muo­to­jen taa piiloon. Var­masti asia on pitkälti näin jo nytkin.

    Yksi keskeinen perustelu on myös suun­nit­telu­un ja jär­jestelmän odot­telu­un käytet­tävä aika. Koko lääketi­eteen kie­len stan­dar­d­oin­nin aset­ta­mi­nen tavoit­teek­si olisi äärim­mäisen riskialtis han­ke. Ei kukaan voi ehdot­taa täl­laista täysin tosis­saan, vaan lähin­nä kuvail­lak­seen han­kkeen mahdottomuutta.

    Jos jatkos­sa kai­vataan maail­man­laa­juista stan­dar­d­ia, lie­nee englan­ti + lati­na sille aika luon­te­va lähtökohta.

  123. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho min­i­stan­dar­d­oin­ti johtaa siihen, ettei tietotekni­ikan mah­dol­lisuuk­sia voi­da käyt­tää. Tietokone olisi vain köm­pelä kirjoituskone. 

    No ei nyt ihan niinkään, toki eri­laisia hakukonei­ta on ja ne toimi­vat vaik­ka aivan vapaa­muo­toises­sakin tek­stis­sä. Ja varsin tark­ka tau­tilu­ok­i­tus on olemassa…

    Maal­likon on vaikea kek­siä, mitä jär­jestelmän oikeasti pitäisi pystyä tekemään ja atk-ammat­ti­laiset ovat tässä suh­teessa maal­likoi­ta — ja vielä sel­l­aisia maal­likoi­ta, joil­la on rajat­tomasti ideoita.

    Uusi, käyt­tämätön idea olisi esim. se että val­i­taan toimi­va, ole­mas­sa ole­va jär­jestelmä ja kopi­oidaan se.

  124. Juho Laatu:
    ‘snip’
    Jot­ta kir­joi­tusvirheet eivät hait­taisi liikaa, jär­jestelmän tek­stinkäsit­te­ly­ohjel­mat voivat aut­taa avain­sano­jen iden­ti­fioin­nis­sa (esim. kysyy pitäisikö “clostridum”:in olla “clostrid­i­um”). Havaitut avain­sanat voi myös värit­tää, niin lääkäri näkee jo kir­joit­taes­saan koneen tulkinnan.
    ‘snip’

    Juuri niin. Lääketi­eteel­lisen sanas­ton tekem­i­nen oikeinkir­joi­tu­so­hjel­maan ei olisi mitenkään ylivoimaista, onhan niitä jo vaik­ka mil­lä ‘kielil­lä’.

    Kum­mallista, että edel­lytetään jokin­laista pros­essi­no­h­jaus­ta tekevää ohjelmis­toa, vaik­ka siitä ei oikeasti ole kysymys. Selain­po­h­jainen täy­den­tyvä poti­lasko­rt­ti olisi peri­aat­teessa täysin riit­tävä — ja helppokäyttöinen!

Vastaa käyttäjälle Raimo K Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.