Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.3.2014

Laa­jasa­lon ja Hert­toniemen liikenneyhteydet

Kokoomus pyysi vähän pahaen­teis­es­ti pöy­dälle. Pelkään pahoin, että alka­vat herätel­lä aja­tus­ta Kru­unusil­lan avaamis­es­ta autoli­iken­teelle. Tämä voisi olla melkein järkevää, jos se tehtäisi­in nyky­maail­maan, mut­ta muut­tuu kovin huonok­si ajatuk­sek­si, kun se tehdään maail­maan, jos­sa kan­takaupungis­sa on asukkai­ta 100 00 – 200 000 enem­män, jol­loin katu­ti­las­ta alkaa olla pulaa ja mar­gin­aa­li­nen hait­ta lisäli­iken­teestä kasvaa.

Tyy­nen­merenkadun lisäkaista

Pyysin tämän pöy­dälle, jot­ta voitaisi­in selvit­tää, onko asialle tehtävis­sä mitään. Kyse on siitä, että lau­toista purkau­tu­vat autot pitää saa­da ulos nopeasti, jot­ta laut­ta voidaan täyt­tää ja se voi lähteä takaisin. Tämä lisäkaista ei vaiku­ta mitään siihen nopeu­teen, jol­la autot pää­sevät pois Jätkäsaares­ta. Kaistaa tarvi­taan noiden auto­jen varas­toimiseen. Miet­tikää nyt vähän: asun­tokatu, jolle varas­toidaan rekko­ja moot­tori käyden! 

Huo­mat­takoon, että koko revoh­ka on taval­laan seu­raus­ta olu­tral­lista. Ilman olu­en motivoimaa autoli­iken­net­tä kap­a­siteet­tion­gel­ma olisi paljon vähäisem­pi. Tul­li on anonut rahaa tähän liit­tyvien lait­to­muuk­sien kitkemiseen, jol­loin ongel­ma voi pois­tua suurelta osaltaan. (Tiedät­te­hän: tuli­aiset pitää juo­da itse tai antaa ilmaisek­si eteenpäin.)

Sata­man on nyt vain muutet­ta­va poli­ti­ikkaansa niin, että rekoista suurem­pi osa kul­kee Vuosaaren kaut­ta. Avain­sana on sata­ma­mak­sun por­ras­t­a­mi­nen. Ajoneu­voista perit­täköön selvästi suurem­pi mak­su Jätkäsaa­res­sa ja Kata­janokalla ja paljon pienem­pi mak­su Vuosaa­res­sa. Sil­loin se alis­tet­taisi­in kaupung­in­hal­li­tuk­selle, jol­la on mah­dol­lisu­us tarkastel­la asi­aa laajemmin.

Ehkä jatkos­sa myös metro Vuosaaren sata­maan. Eivät kaik­ki viro­laiset työn­tek­i­jät asu eteläi­sis­sä kaupungi­nosis­sa. Olut­ta maakun­ti­in rah­taavalle Vuosaari on parem­pi paik­ka rantau­tua Suomeen.

Ongel­ma ei ole tuo lisäkaista eivätkä edes sen viemät parkkipaikat, vaan aja­tus säilöä käyn­nis­sä ole­via rekko­ja kadulle. En ole seu­raavas­sa kok­ouk­ses­sa, mut­ta en pitäisi huonona aja­tus­ta hylätä esitys.

Tästä pitää keskustel­la val­tu­us­tossa tänään!

Tove Janssonin puisto

Onnit­te­lut Anni Sin­nemäelle! Hänen val­tu­us­toaloit­teen­sa poh­jal­ta muu­timme Kata­janokan puis­ton nimen Tove Janssonin puis­tok­si. Päätös on siis lop­ulli­nen eikä se mene val­tu­us­toon. Val­tu­us­toon menee kyl­lä lakoni­nen vas­taus aloitteeseenkin.

39 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.3.2014”

  1. Eikö lop­ul­takin voisi tehdä jotain sille, että olut­ta ei hal­van hin­nan takia tarvit­sisi lähteä hake­maan naapurimaasta?

  2. Jos Kru­unusil­ta päätetään rak­en­taa pilaa­maan maise­maa paikalle, jos­sa mm. Suomen Jout­sen varustelti­in ensim­mäiselle matkalleen, autoli­iken­teen mah­dol­lisu­uskin kan­nat­taa miettiä. 

    Mik­sei auto­ja johde­ta Kalasa­ta­man kaut­ta Her­man­nin ja Sörnäis­ten rantateille?

  3. Onko tutkit­tu kuin­ka paljon Laa­jasa­lon sil­taa käytet­täisi­in läpi­a­joon jos se avat­taisin myös autoil­la. Eli paljonko tuon kaut­ta kier­ret­täisi­in Sörnäis­ten ranta­tien ruuhkia tul­taes­sa idästä Kaupunki­in? Ja tarkoit­taisiko tämä sitä että Laa­jasa­los­sa ja Kru­unuvuoren­ran­nas­sa tarvit­taisi­in myös lisäin­vestoin­te­ja katuverkkoon?

  4. Eikös nyt pitäis ihan tosis­saan ava­ta tämä tavar­ali­ikenne-Vuosaa­reen pro­jek­ti? Pan­na ensi alku­un pystyyn tutkimus siitä ynnä metron jatkosta?
    Toivoo
    Jätkäsaare­lainen in spe

  5. Kenen ideana on ollut tehdä sata­man tärkeim­mästä ulostuloväylästä asun­tokatu? Tyyp­il­lis­es­ti sel­l­aiset sovel­tu­vat parem­min liik­er­aken­nuk­sille. Koko ajan on myös ollut tiedos­sa, että kehi­tyk­sen suun­ta on ollut kohti sata­man laa­jen­tamista, ei supistamista.

    Alko­holi­ral­lia ei nyky­is­ten EU-säädösten voimas­sa ollessa voi kovin paljoa rajoit­taa, kos­ka viit­teelli­nen olutki­in­tiökin on 110 litraa matkus­ta­jaa kohden. Jostakin syys­tä eduskun­nas­sa on pidet­ty taloudel­lis­es­ti järkevänä ylläpitää maas­samme koko union­in ylivoimais­es­ti korkein­ta olutveroa, jopa korotellen sitä sil­loin täl­löin lisää. Kysymys ei liene pelkästään alko­holin aiheut­tamien ongelmien liioit­telus­ta, vaan ennem­minkin siitä, että hal­li­tus­po­h­ja on liian kir­ja­va, jot­ta se kykenisi tekemään minkään­laisia vero­tuk­sen rak­en­teen muu­tok­sia ja siirtämään pain­opis­tet­tä pois niistä vero­la­jeista, joiden tuot­tavu­us on pysyvästi heiken­tymässä. Alko­ho­liv­ero­tuk­sen ohel­la autovero on toinen esimerk­ki men­neisyy­den taloudel­liseen ympäristöön jämähtämisestä.

  6. Nyt olisi korkea aika esit­tää laskel­mat Kru­unuvuoren­ran­nan ja Kru­unusil­to­jen tulo- ja menoarvios­ta. Halu­aisin nähdä ihan konkreet­tiset luvut siitä, mitä mak­saa täl­laisen etäisen uuden alueen rak­en­t­a­mi­nen, jos­ta puut­tuvat kun­nal­lis­tekni­ik­ka, kadut, tiet, päiväkodit, koulut, muut palve­lut ja liiken­ney­htey­det. Kuin­ka mon­ta “uut­ta veron­mak­sa­jaa” tarvi­taan mak­samaan esimerkik­si Kru­unusil­to­jen koko kus­tan­nus, mukaan luet­tuna se hieno ratikan läp­päsil­ta Hanasaa­reen, joka käsit­tääk­seni ei edes ollut mukana muus­sa Kruunusilta-suunnitelmassa.

    Ja mitä tulee Jätkäsaaren/Länsisataman viinar­al­li­in, niin suuri osa siitä muo­dos­tuu muual­ta Suomes­ta tulev­as­ta bus­sili­iken­teestä, jol­la maalais­serkut kyy­ditään olut- ja viinaos­tosille. Bus­sil­la olisi paljon helpom­pi körötel­lä Vuosaaren sata­maan eikä ajat­taa joka päivä kym­me­nien bussien letkaa läpi Helsin­gin keskustan.

    Viro­laiset duu­nar­it puolestaan tule­vat henkilöau­toil­la, joil­la pääsee ihan kätevästi työ­maalle, oli se mis­sä päin tahansa. Kaiken tämän liiken­teen keskit­tämi­nen Jätkäsaa­reen on täysin perus­tee­ton­ta. Ja kaiken lisäk­si sitä halut­taisi­in vielä lisätä, jot­ta sata­man tuo­tot saadaan nouse­maan. Jos tämä ei ole silkkaa ahneut­ta, niin mikä sitten?

  7. Osmo. Täl­lä het­kel­lä rekkar­al­li kiemurtelee ympäri Jätkäsaar­ta kulkien Län­sisa­ta­mankadun ja Välimerenkadun kaut­ta takaisin Tyy­nen­merenkadun päähän Huu­tokont­torin kul­malle. Tämä lisäkaista olisi nykyti­lanteeseen selvä paran­nus, kun rekat sen­tään kulk­i­si­vat tätä yhtä lyhyt­tä reit­tiä, eivätkä tukkisi koko saarta.

    Lyhyin reit­ti rekoille olisi toki kulkea Län­sisa­ta­mankadun ja Crusellin sil­lan kaut­ta suo­raan Län­siväylälle, kulke­mat­ta Tyy­nen­merenkadun ja Län­silinkin kaut­ta, mut­ta ilmeis­es­ti tässä kohtaa kaupun­ki halu­aa syys­tä tai tois­es­ta säi­lyt­tää Saukon­paaden ja Län­si-Ruo­ho­lah­den rauhal­lise­na, ja on valmis “uhraa­maan” Tyy­nen­merenkadun tähän(kin) tarkoitukseen.

    Siitä olen aivan samaa mieltä, että pidem­mäl­lä aikavälil­lä on enem­män kuin syytä miet­tiä, että miten liiken­net­tä voidaan siirtää enevis­sä määrin Vuosaa­reen, mut­ta Jätkäsaa­res­sa on täl­lä het­kel­lä pääl­lä aika ongel­malli­nen tilanne, joka pitää ratkaista ainakin väli­aikaises­ti nyt, eikä vuosikau­sia kestävän pros­essin myötä. 

    Eli joko rekkali­ikenne Crusellin sil­lalle tai lisäkaista nyt rak­en­teille. Ja samal­la isom­mat ratkaisut keskustelu­un ja suun­nit­telu­un, kiitos!

  8. Henkilö-autoli­ikenne on run­sas­ta, mut­ta Jätkäsaaren liiken­net­tä Välimerenkadul­la /Tyynenmerenkadulla kuor­mit­taa LIIAKSI kyl­lä myös huo­mat­ta­va määrä rekkali­iken­net­tä, joka purkau­tuu laivoil­ta. Tämä kaik­ki sen vielä pitkään jatku­van kivikuormien (300–800 kuormaa/vrk?) kul­je­tuk­sen päälle. Rahtili­ikenne ei siir­tynyt ollenkaan toiv­o­tus­sa määrin pois kan­takaupungista ja asuntokaduilta!

  9. Kom­men­tis­tani tipahti kiitos ajatuk­ses­ta sata­ma­mak­su­jen por­ras­tamis­es­ta ja toive sen toteuttamisesta!

  10. Autoli­iken­teen viem­i­nen Kalasa­ta­man kaut­ta vaatisi koko alueen suun­nit­telemista uudelleen autoli­iken­teen ehdoil­la. Nykyisessä kaavas­sa, ja jo osin toteutetul­la alueel­la, ei ole varaudut­tu läpi­a­joli­iken­teeseen. Katu­verkko on suun­nitel­tu asun­tokaduik­si eikä tilaa Kru­unuvuores­ta tule­valle läpi­a­joli­ikeen­teelle ole. Kaavail­tu ajoneu­vomäärä vaatisi pien­imuo­toisen kaupunki­moot­tori­tien Kalasa­ta­mas­ta Her­man­nin ja Sörnäis­ten rantateille. Mikäli sille tielle lähde­tään, koko Kalasa­ta­man alue Kulik­sen sil­lan etäläpuolel­la on täysin pilalla.

  11. Jalankulk­i­ja: Nyt olisi korkea aika esit­tää laskel­mat Kru­unuvuoren­ran­nan ja Kru­unusil­to­jen tulo- ja menoarvios­ta. Halu­aisin nähdä ihan konkreet­tiset luvut siitä, mitä mak­saa täl­laisen etäisen uuden alueen rak­en­t­a­mi­nen, jos­ta puut­tuvat kun­nal­lis­tekni­ik­ka, kadut, tiet, päiväkodit, koulut, muut palve­lut ja liikenneyhteydet. 

    Olen antanut itsel­leni ker­toa, että keskimäärin uusi asuinalue mak­saa kaupungille noin 700€/kerrosneliömetri raken­nu­soikeut­ta, eli noin 900 €/asuinneliö. Van­hat sata­ma-alueet lienevät kalli­impia rak­en­taa (puhdis­te­tun maan pois­to, maaperä), mut­ta tässä suh­teessa Kru­unuvuori on käsit­tääk­seni suh­teel­lisen edulli­nen kos­ka maan put­saus menee sen sotkenei­den öljy-yhtiöi­den piikki­in ja maaperä on rak­en­tamisel­la helsinkiläisit­täin hyvää. Toisaal­ta kaupun­ki saa sata­ma-aluei­den ton­teista hyvän hin­nan, ja toki sitä parem­man mitä parem­mat kulkuyhteydet.

    Kru­unuvuoren­ran­taan tulee raken­nu­soikeut­ta noin 550 000 ker­rosneliötä, ja radan vaiku­tus­pi­iri­in kuu­luu myös Som­pasaari sekä muun Laa­jasa­lon täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen, eli arvataan nyt vaik­ka yhteen­sä pyöreät miljoona ker­rosneliötä. Noin lask­ien ratikkay­htey­den hin­naksi tulee noin 200€/kem, mikä ei ole uud­is­alueen liiken­ney­hteyk­si hin­naksi mitenkään poikkea­va luku, ja nos­taa kyl­lä vähin­tään tuon ver­ran tont­tien arvoa. Sijain­nin kannal­ta ero sil­lan kanssa ja ilman on suurin piirtein sama kuin Laut­tasaarel­la ja Vantaalla.

  12. Juha Mäkeläi­nen:
    Jos Kru­unusil­ta päätetään rak­en­taa pilaa­maan maise­maa paikalle, jos­sa mm. Suomen Jout­sen varustelti­in ensim­mäiselle matkalleen, autoli­iken­teen mah­dol­lisu­uskin kan­nat­taa miettiä. 

    Mik­sei auto­ja johde­ta Kalasa­ta­man kaut­ta Her­man­nin ja Sörnäis­ten rantateille?

    No justhan tää kaupun­ki päät­ti upot­taa alus­tavasti 150 mil­liä (noussee) siihen että Her­man­nin rantait­en läpi­a­joli­ikenne laite­taan tun­neli­in, niin aat­telit sit­ten että laite­taan toinen 150 mil­liä siihen että sinne tuo­daan etelästä lisää autoja?

    Tutkit­tu vai­h­toe­hto oli että autot ohjat­taisi­in Pohjois­ran­taan, tosin vaiku­tus­ta Pohjois­ran­nan liiken­teeseen ei mallinet­tu, tode­taan vaan että ei toi­mi. Mä olen tot­tunut siihen, että autop­uolueen ideoil­la ei ole mitään tekemistä autoilun suju­vu­u­den kanssa, mut­ta ihanko oikeesti joku halu­aa tunkea sem­mosen Man­ner­heim­intien ver­ran auto­ja lisää siihen sumppuun?

  13. OS: “Sata­man on nyt vain muutet­ta­va poli­ti­ikkaansa niin, että rekoista suurem­pi osa kul­kee Vuosaaren kaut­ta. Avain­sana on sata­ma­mak­sun por­ras­t­a­mi­nen. Ajoneu­voista perit­täköön selvästi suurem­pi mak­su Jätkäsaa­res­sa ja Kata­janokalla ja paljon pienem­pi mak­su Vuosaa­res­sa. Sil­loin se alis­tet­taisi­in kaupung­in­hal­li­tuk­selle, jol­la on mah­dol­lisu­us tarkastel­la asi­aa laajemmin.”

    Itseasi­as­sa tilanne on nykyisel­lään päinvastainen:

    Helsin­ki perii sata­ma­mak­sun vain ker­ran, vaik­ka alus tek­isi kak­si matkaa samana päivänä. Tämä toteu­tuu näil­lä nyky­isil­lä suu­rite­hoisil­la (ja epäekol­o­gisil­la…) pika-aluk­sil­la, mut­ta ei rahti­laivoil­la. Helsin­ki siis tukee rekko­jen kul­jet­tamista matkus­ta­ja-aluk­sil­la keskus­tan satamien kaut­ta anta­mal­la käytän­nössä 50% alen­nuk­sen satamamaksusta.

    Lisäk­si sata­ma­mak­su laivan net­tove­toisu­usyk­sikköä kohti näyt­tää ole­van alhaisem­pi matkus­ta­ja-aluk­sille kuin varsi­naisille rahti­laivoille. Helsin­gin sata­man hin­nas­ton perus­teel­la lai­turi­mak­sut ovat samat Vuosaa­res­sa kuin Helsin­gin keskus­tas­sa. Kaik­ki nämä seikat suo­si­vat rahdin kul­jet­tamista matkus­ta­ja-aluk­sil­la. Eipä ihme, ettei varus­ta­mo­ja kiin­nos­ta rahti­laivo­jen oper­oin­ti Vuosaares­ta Tallinnaan. 

    Sopii kysyä, mikä on tämän jär­jeste­lyn perustelu. Vähin­täänkin se vaikut­taa hyvin omituiselta.

    Edel­lä esite­tyt väit­tämät perus­tu­vat tulk­in­taani Helsin­gin Sata­man hin­nas­tos­ta, joka löy­tyy täältä:
    http://www.portofhelsinki.fi/helsingin_satama/hinnasto

  14. Huomio Cru­cellin sil­las­ta oli eri­no­mainen! Mik­sei tosi­aankaan län­teen suun­tau­tu­vaa liiken­net­tä ohja­ta suo­raan län­siväylälle Cru­cellin sil­lan kaut­ta??! Sen sijaan liiken­teel­lä tuk­i­taan Jätkäsaari. Toinen hyvä huomio oli, että arvokkaan
    Jätkäsaaren uhraami­nen rekka­parkik­si on taloudel­lis­es­ti ja sosi­aalis­es­ti aivan järjetöntä.

  15. Tässä vielä kart­ta Län­sisa­ta­man ajor­e­it­eistä täl­lä hetkellä:

    http://www.portofhelsinki.org/…/Pics/maps/lansiroutes.pdf

    mis­tä näkee hyvin, miten nyt kolme eri reit­tiä ja kaik­ki Jätkäsaaren autoti­et ovat sata­mali­iken­teen käytössä. Tämä ei ole oikein kestävä ratkaisu kun Jätkäsaa­res­sa olisi tarkoi­tus aika mon­en asuakin. 

    Eli korostan vielä, että jos ja kun Tyy­nen­merenkadun lisäkaistas­ta luovu­taankin, tulisi kor­vaa­va ratkaisu olla myös tiedossa.

  16. Kari N:
    Eikö lop­ul­takin voisi tehdä jotain sille, että olut­ta ei hal­van hin­nan takia tarvit­sisi lähteä hake­maan naapurimaasta? 

    Fik­suin­ta on lopet­taa STM nyky­muo­dos­saan, kos­ka sen aiheut­ta­ma vahinko Suomen taloudelle alkaa olla kestämät­tömis­sä mitois­sa. 😉 Valitet­tavasti sitä ei voi päät­tää kaupunkisu­un­nit­telu­un liittyen.

  17. Mitä järkeä on tunkea rekko­ja Tyy­nen­merenkadun kaut­ta Helsin­gin katu­verkkoon, kun ne voi ohja­ta suo­raan Län­sisa­ta­man kadun kaut­ta Län­siväylälle? Purun ajak­si vielä val­oe­tu­udet purkavalle väylälle.

    Sen jäl­keen ei tarvitse kuin kor­ja­ta Län­siväylän ja Kehä I:n risteys toimi­vak­si ja pois­taa Kehä I:ltä turhat risteyk­set, niin hom­ma toimii.

  18. tpyy­lu­o­ma
    Tutkit­tu vai­h­toe­hto oli että autot ohjat­taisi­in Pohjois­ran­taan, tosin vaiku­tus­ta Pohjois­ran­nan liiken­teeseen ei mallinet­tu, tode­taan vaan että ei toi­mi. Mä olen tot­tunut siihen, että autop­uolueen ideoil­la ei ole mitään tekemistä autoilun suju­vu­u­den kanssa, mut­ta ihanko oikeesti joku halu­aa tunkea sem­mosen Man­ner­heim­intien ver­ran auto­ja lisää siihen sumppuun? 

    Vaik­ka olenkin lämpimästi kan­nat­ta­mas­sa Kru­unusil­to­jen avaamista autoli­iken­teelle, on selvää, että samal­la tarve Keskus­tatun­nelille nousee uud­estaan esi­in. Olisi fik­sua kat­soa nämä ratkaisut yhdessä, kos­ka toinen johtaa toiseen. Sil­ta­han voisi todel­la kiin­nit­tyä niemen päässä vain Pohjois­ran­taan, tun­nelin pää tulisi tosi lähelle kätevästi.

    Man­ner­heim­intien ver­ran auto­ja?? Ei kai sentään.

  19. Tarkoi­tus Län­sisa­ta­man liiken­neon­gel­man ratkaisuk­si on hyvä, mut­ta sata­ma­mak­su­jen por­ras­t­a­mi­nen ei yksinään ratkaise ongel­maa. Lop­putu­los on kovin hel­posti se, että sata­man toim­intaedel­ly­tyk­siä heiken­netään (= Helsingiltä viedään tulo­ja), mut­ta ongel­ma ei katoa.
    Tämä vaatii laa­jem­man ratkaisun.

  20. Espoos­sa Olar­in Pris­man ja Ison Ome­nan välis­sä Piis­pan­sil­lal­la tehdään suur­ta remont­tia kun sil­to­ja leven­netään ylimääräistä autokaistaa varten. Sel­l­ainen käy var­masti kalli­im­mak­si kuin varautu­mi­nen run­saam­paan liiken­teeseen ajoissa.

    Olisi hyvä, jos joku esit­täisi Kru­u­nun­sil­to­jen osalta laskel­man, jos­sa ver­rataan autotiel­lis­ten sil­to­jen hin­taa siihen, että sil­to­ja jälkikä­teen noin 10 vuot­ta rak­en­tamis­es­ta joudut­taisi­in lev­en­tämään tätä tarkoi­tus­ta varten.

    San­ta­ham­i­nan pää­tymistä asuinkäyt­töön pidän epä­to­den­näköisenä. Pääkaupunkiseu­tu tarvit­see jatkos­sakin sitä puo­lus­ta­vat soti­lasjoukot, merivalvon­nan ja ilmatorjunnan.

  21. Kalle K.:
    Man­ner­heim­intien ver­ran auto­ja?? Ei kai sentään. 

    Man­ner­heim­intiel­lä on oikeas­t­aan yllät­tävän vähän auto­ja. Suurin ongel­ma siel­lä ovat bus­sit, joi­ta on aivan liikaa ja joiden kyy­dis­sä on keskimäärin sormil­la las­ket­ta­va määrä väkeä.

  22. “Kru­unuvuoren­ran­taan tulee raken­nu­soikeut­ta noin 550 000 ker­rosneliötä, ja radan vaiku­tus­pi­iri­in kuu­luu myös Som­pasaari sekä muun Laa­jasa­lon täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen, eli arvataan nyt vaik­ka yhteen­sä pyöreät miljoona ker­rosneliötä. Noin lask­ien ratikkay­htey­den hin­naksi tulee noin 200€/kem, mikä ei ole uud­is­alueen liiken­ney­hteyk­si hin­naksi mitenkään poikkea­va luku, ja nos­taa kyl­lä vähin­tään tuon ver­ran tont­tien arvoa.”

    Kos­ka ker­rosneliöt eivät matkus­ta ratikalla eikä mil­lään muul­lakaan värkil­lä, olisi var­maan rehellisem­pää laskea sil­lan kus­tan­nuk­set per oikea ihminen. 

    Nyt ilmoitet­tu Kru­unu-sil­to­jen hin­ta 200 milj. euroa ei tule pitämään paikkaansa pelkästään jo siitä syys­tä, että yhtey­den viimeinen pätkä Som­pasaares­ta man­tereelle ei ollut edes suun­nitel­mas­sa mukana. Ja onko kukaan sitä pait­si koskaan kuul­lut kaupun­gin han­kkeesta, joka olisi pysynyt bud­jetis­sa? Nämähän ovat ns. val­tu­us­tolle-myyn­ti­hin­to­ja, joil­la on taipumus­ta tuplaantua.

    Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan laskelmien mukaan Kru­unusil­lat lisäävät joukkoli­iken­nematko­ja 7000 matkan ver­ran vuorokaudessa. Sehän tarkoit­taa sitä, että 3500 asukas­ta matkus­taa päivit­täin edestakaisin. Kun jae­taan lähempänä todel­lista hin­taa ole­vaa kus­tan­nus eli n. 350 milj. täl­lä määräl­lä, niin kyl­lähän päästään aivan eri­laisi­in lukemiin.

    Ja jos ratikkare­it­tiä jatke­taan Var­tiosaa­reen (se kun on niin “luon­tev­asti” ratikkare­itin var­rel­la), niin käyt­täjiä tulee toki lisää, mut­ta niin tulee myös hintaa.

    Tästä taisi tul­la Euroopan kallein pyöräi­lyn laatukäytävä.

    1. Sotket keskenään joukkoli­iken­teen käyt­täjät ja joukkoli­iken­teen lisäyk­sen. Pääosa sil­lan hyödy­istä tulee niille joukkoli­iken­teen käyt­tjille, jot­ka kulke­vat joukkoli­iken­teel­lä joka tapauk­ses­sa. Maan arvon nousul­la on jonkin­lainen merk­i­tys sil­lan rahoit­tamiseen, kos­ka kaupun­ki omis­taa tuon maan.

  23. Daniel Fed­er­ley: Man­ner­heim­intiel­lä on oikeas­t­aan yllät­tävän vähän auto­ja. Suurin ongel­ma siel­lä ovat bus­sit, joi­ta on aivan liikaa ja joiden kyy­dis­sä on keskimäärin sormil­la las­ket­ta­va määrä väkeä.

    Joko käsis­säsi on häm­men­tävän paljon sormia tai et vain tiedä mis­tä puhut. Olisiko jotain vai­h­toe­htoa Man­ner­heim­inti­etä kulke­van joukkoli­iken­teen järjestämiseen?

  24. Kan­natan lämpimästi myös Vuosaaren hyö­dyn­tämistä Viron liiken­teessä. Bus­seille ja rekoille se voisi olla monel­la tapaa parem­pikin paik­ka kuin Länsisatama.

  25. Jalankulk­i­ja: Kos­ka ker­rosneliöt eivät matkus­ta ratikalla eikä mil­lään muul­lakaan värkil­lä, olisi var­maan rehellisem­pää laskea sil­lan kus­tan­nuk­set per oikea ihminen.

    Kun liiken­ney­htey­det näkyvät asun­to­jen arvos­sa, ei kai tästä nyt kukaan voi olla eri mieltä vaik­ka tot­takai on muitakin tek­i­jöitä, niin mik­si ihmeessä niiden investoin­te­ja ei tarkasteltaisi nimeno­maan tuol­ta poh­jal­ta? Sem­minkin kun sama taho joka tekee investoin­nin omis­taa myös tonttimaan.

    Syy mik­si Helsinki­in raken­netaan liiken­neväyliä on se että tämä kaupun­ki tarvit­see lisää asun­to­ja, ja ne tarvit­se­vat liiken­neväyliä. Oikean lainen liiken­ner­ak­en­t­a­mi­nen taval­laan tuot­taa tont­ti­maa­ta. Jotkut liiken­teel­liset yleis­paran­nuk­set on tois­si­jainen asia joi­ta tehdään sikäli kun rahaa on.

  26. Laa­jasa­lon sil­lan kanssa on kaupun­ki nou­dat­tanut hivu­tus­tak­ti­ikkaa. Ensin suun­nitel­laan meren yli älytön sato­ja miljoo­nia mak­sa­va raitio­vaunusil­ta, ja sit­ten kun arkkite­htu­urik­il­pailut, nimik­il­pailut sun muut markki­noin­titem­put on saatu toteutet­tua, ale­taan sil­taa muut­taa moot­toriväyläk­si. Onko tässäkin Milt­tonil­la sor­men­sa pelissä?

  27. Daniel Fed­er­ley: Man­ner­heim­intiel­lä on oikeas­t­aan yllät­tävän vähän auto­ja. Suurin ongel­ma siel­lä ovat bus­sit, joi­ta on aivan liikaa ja joiden kyy­dis­sä on keskimäärin sormil­la las­ket­ta­va määrä väkeä.

    Jaa­ha. Bussien vihaa­jat ry. jälleen liikkeellä.

    matkustin tänään aamupäiväl­lä 10:n ratikalla Meilahdes­ta keskus­taan. Kuusi­tien kohdal­la meitä matkus­ta­jia taisi olla 10. — Myöhem­min tosin enemmän.

  28. Jalankulk­i­ja: Ja jos ratikkare­it­tiä jatke­taan Var­tiosaa­reen (se kun on niin “luon­tev­asti” ratikkare­itin var­rel­la), niin käyt­täjiä tulee toki lisää, mut­ta niin tulee myös hintaa.

    Tästä taisi tul­la Euroopan kallein pyöräi­lyn laatukäytävä.

    100m pätkä sil­taa Laa­jasa­losta Var­siosaa­reen tuskin mak­saa sato­ja miljoonia.

    Ensisi­jais­es­ti joukkoli­iken­nesil­ta ja siinä rin­nal­la myös kevyen liiken­teen laatukäytävä. Tai jos autop­uolue ajaa rin­nalle autot, pölyävä ja melu­a­va kauhukäytävä kuten Kulosaaren silta.

    Tässä kaupungis­sa on totut­tu siihen, että autoli­iken­teeseen (sekä lisäk­si metroon ker­ran neljän­nesvu­o­sisadas­sa) investoidaan ne sadat miljoonat. Ja siitä sum­mas­ta pros­ent­ti tai kak­si kevy­een liiken­teeseen. Vaik­ka yli puolel­la koti­talouk­sista ei edes ole autoa.

    Jo täl­lä perus­teel­la kun­nal­lisvero­pros­ent­ti tulisi por­ras­taa sen mukaan, onko taloudessa auto vai ei.

  29. Kon­sul­tit asial­la:
    Laa­jasa­lon sil­lan kanssa on kaupun­ki nou­dat­tanut hivu­tus­tak­ti­ikkaa. Ensin suun­nitel­laan meren yli älytön sato­ja miljoo­nia mak­sa­va raitio­vaunusil­ta, ja sit­ten kun arkkite­htu­urik­il­pailut, nimik­il­pailut sun muut markki­noin­titem­put on saatu toteutet­tua, ale­taan sil­taa muut­taa moot­toriväyläk­si. Onko tässäkin Milt­tonil­la sor­men­sa pelissä? 

    Min­un puolestani olisi pitänyt suun­nitel­la moot­to­rili­iken­teen mah­dol­lis­ta­va sil­ta heti ilman temp­puilu­ja, jos siihen kohtaan sil­ta halu­taan toteuttaa.

  30. rolle: …Olisiko jotain vai­h­toe­htoa Man­ner­heim­inti­etä kulke­van joukkoli­iken­teen järjestämiseen? 

    Jätetään Man­skulle nykyiset spårat, mut­ta bus­sili­ikenne ohjataan muualle.

    Paikallis­li­iken­teen päät­tärik­si joko Pasi­la tai Matinkylä. 

    Kaukoli­ikenne ohjataan Kehä I:n ja keskus­tatun­nelin kaut­ta suo­raan Kamppiin.

  31. Kalle: Jätetään Man­skulle nykyiset spårat, mut­ta bus­sili­ikenne ohjataan muualle.

    Paikallis­li­iken­teen päät­tärik­si joko Pasi­la tai Matinkylä. 

    Kaukoli­ikenne ohjataan Kehä I:n ja keskus­tatun­nelin kaut­ta suo­raan Kamppiin. 

    Mik­sei Man­ner­heim­intielle muka busse­ja mah­du? Jos kaik­ki kulk­i­si­vat vain raitio­vaunuil­la, juut­tuisi­vat ne pysäkeille nyky­istäkin pahem­min. Ei pitäisi mol­la­ta mitään hyvää liikennemuotoa. 

    Mikä ihme niis­sä bus­seis­sa niin sapet­taa? (80-luvul­la olisin, sil­loisen kehnon, savut­ta­van kalus­ton takia ymmärtänyt niiden vas­tus­tuk­sen nykypäivää parem­min. Nyt on tilanne paljon parempi.)

    Mitä enem­män asukkai­ta, sen enem­män liikennettä!

    Olen ymmärtänyt, että joku (mm. O.S.) halu­aa kaupunki­in lisää asukkai­ta. Se lisää liiken­net­tä entis­es­tään, kos­ka kaik­ki eivät voi asua (tai edes halua asua) ihan työ­paikkansa naa­puris­sa, vaik­ka se joskus kätevää olisikin. 

    Kaupunki­in kuu­lu­vat mm. jalankulk­i­jat, pyöräil­i­jät, autot, bus­sit, raitio­vaunut ja metro. Ne tar­joa­vat monipuolisia mah­dol­lisuuk­sia ihmis­ten liikku­miseen, joten eikö pitäisi olla tyy­tyväi­nen, jos meille on tar­jol­la usei­ta eri vaihtoehtoja?

    Miet­tikääpä, mikä olisi tilanne, jos tänäänkään ei tar­jol­la olisi ollut kuin oman fil­lar­in käyttöä?
    (Kaik­ki eivät nau­ti loskak­er­rokses­sa polkemisesta!)

    Bus­si on eri­no­maisen jous­ta­va ratkaisu joukkoli­iken­teeseen, sil­lä se voi yleen­sä käyt­tää kier­toteitä, jos nor­maali väylä on jostain syys­tä tukos­sa. Raitio­vau­nun reitin muu­tos edel­lyt­tää läh­es aina aika kalli­ita muu­tostöitä. Bussin osalta reit­timuu­tos on tavat­toman paljon helpom­paa ja halvem­paa tehdä.

  32. Län­sisa­ta­man auto- ja rekkamäärät eivät var­maan olleet nyky­ta­sol­la, kun Vuosaaren satamapäätök­sen yhtey­dessä päätet­ti­in jät­tää Tallinnan-liikenne paikalleen. Onko esimerkik­si vaar­al­lis­ten ainei­den kul­je­tuk­set sil­lä tasol­la, että niitä asuinalueen läpi todel­lakin saa kuljettaa?
    Olisiko järkevää siirtää kaik­ki ajoneu­voli­ikenne Vuosaa­reen? Ja ehkäpä jalka­matkail­i­jatkin, kokon­aan tai osin — metrolin­jaa yksinker­tais­es­ti Vuosaares­ta maan pääl­lä yhdel­lä pysäkil­lä jatkamalla?

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Sotket keskenään joukkoli­iken­teen käyt­täjät ja joukkoli­iken­teen lisäyk­sen. Pääosa sil­lan hyödy­istä tulee niille joukkoli­iken­teen käyt­tjille, jot­ka kulke­vat joukkoli­iken­teel­lä joka tapauk­ses­sa. Maan arvon nousul­la on jonkin­lainen merk­i­tys sil­lan rahoit­tamiseen, kos­ka kaupun­ki omis­taa tuon maan.

    Ja mitä joukkoli­iken­teen käyt­täjiä on Kru­unuvuoren­ran­nas­sa ennen tätä 3.500 “uuden” käyt­täjän lisäystä?

  34. Voisiko joku ker­toa, mihin kohtaan Se Tyy­nen­merenkadun lisäkaista on tulos­sa. Asun Tyy­nen­merenkadun poikkikadul­la ja meil­lä jalankulk­i­joil­la ei nytkään ole Tyy­nen­merenkadul­la oikei­ta jalka­käytäviä eikä suo­jateitä kuin pienel­lä pätkäl­lä. Mihin siihen mah­tuu vielä lisäkaista autoille, kun jalankulk­i­jatkaan eivät mah­du kadulle? Mik­si Jätkäsaaren Hietasaaren puol­ta raken­netaan täysin autoil­i­joiden ehdoil­la eikä jalankulk­i­joi­ta ote­ta suun­nitelmis­sa mitenkään huomioon? Voisiko kaupun­ki vas­ta­ta tähän. Joka päivä on kuitenkin päästävä Huu­tokont­torin pysäkille ratikkaan.

  35. Jalankulk­i­ja: Ja mitä joukkoli­iken­teen käyt­täjiä on Kru­unuvuoren­ran­nas­sa ennen tätä 3.500 “uuden” käyt­täjän lisäystä?

    (Joukko)liikennehankkeita ei ver­tail­la nyky­het­keen, vaan ennustet­tuun tule­vaan tilanteeseen ilman hanketta.

  36. Paljonko on arvioitu Jätkäsaaren tulevil­la 18.000 asukkaal­la ole­van auto­ja? Auto­laut­taan niitä menee 450 kpl.Jos uusia auto­ja tulee vaik­ka 5000 kpl, niin minkälaiset ulostu­loti­et tarvitaan?

Vastaa käyttäjälle Mikko Nummelin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.