Kotiäidin eläketurva?

Eläkey­htiö Ilmarisel­la oli per­jan­taina vuo­tu­inen eläke­sem­i­naarin­sa, jos­sa julk­istet­ti­in tutkimus eläk­keen riit­tävyy­destä. Tutkimuk­sen näyte ei ollut aivan edus­ta­va otos, joten tulok­si­in on suh­taudut­ta­va pienel­lä varauk­sel­la. Keskeinen tulos oli, että näinä vuosi­na eläk­keelle siir­tyvien miesten eläk­keet ovat hyviä ja riit­tävät hyvään elämään, mut­ta nais­ten kesku­udessa on paljon pien­ten eläkkei­den saa­jia. Tämä johtuu katkon­ai­sista työurista ja ne taas johtu­vat lap­sista ja kotiäi­tiy­destä, joka oli vielä 1970-luvul­la paljon yleisem­pää kuin nyt.

Mitä tälle pitäisi tehdä?

Sinän­sä koko eläke­jär­jestelmä olisi iso tulon­si­ir­to miehiltä naisille, kos­ka naiset elävät seit­semän vuot­ta miehiä van­hem­mik­si ja molem­mil­la sukupuo­lil­la on kuitenkin sama eläkeikä ja samat mak­sut. Jos olisi erik­seen miesten ja nais­ten eläkey­htiöt, jot­ka eivät rahoit­taisi ris­ti­in toisi­aan, nais­ten eläke­mak­sut oli­si­vat joko paljon suurem­mat tai eläkkei­den ehdot huonommat.

Eläke­jär­jestelmä on myös suuri tulon­si­ir­to lap­siper­heiltä lapset­tomille, kos­ka koko eläkkei­den mak­su perus­tuu suurim­mal­ta osalta siihen, että seu­raa­va sukupolvi mak­saa edel­lis­ten sukupolvien eläk­keet. Rahas­toin­nin merk­i­tys on tämän rin­nal­la vähäi­nen ja sen alku­peräi­nen tarkoi­tus on tasoit­taa ikälu­okkien koko­eroista johtu­vaa vai­htelua. Jos meil­lä olisi eri eläke­jär­jestelmät lap­siper­heille ja lapset­tomille, lapset­tomien eläke­mak­sut oli­vat suu­ru­us­lu­okaltaan kaksinker­taiset lap­siper­hei­den mak­sui­hin näh­den, kos­ka nämä jou­tu­isi­vat mak­samaan sekä van­hempi­en­sa eläk­keet että rahas­toimaan täysimääräis­es­ti omat eläkkeensä.

Pitäisikö kotiäi­tiy­den ylipään­sä tai koti­hoidontuen eri­tyis­es­ti kar­tut­taa myös eläket­tä ja jos pitäisi, kuin­ka paljon?

Peri­aat­teessa ansioeläkkei­den tulisi olla ansioeläkkeitä. Jos per­heessä on yksi ansait­si­ja, kut­su­taan hän­tä nyt yksinker­taisu­u­den vuok­si miehek­si, ja vaimo on jäänyt kotirou­vak­si tukeak­seen miehen uraa, per­he ansait­see vain yhtä eläket­tä, kos­ka mak­se­taan vain yhdet eläke­mak­sut.  Jos halu­taan, että ansaitaan kah­ta eläket­tä, pitää ottaa vapaae­htoinen eläke­vaku­u­tus. Suuri vääryys tässä kotirou­vat­a­pauk­ses­sa on, että eläke kuu­luu kokon­aan miehelle. Jos mies aikanaan päät­tää vai­h­taa vai­mon nuorem­paan, avi­o­li­iton aikana ansait­tu muu omaisu­us jae­taan, mut­ta eläket­tä ei jae­ta. Esimerkik­si Sak­sas­sa eläke jae­taan vai­mon ja miehen kesken. Näin pitäisi tehdä Suomes­sakin – toki niin, että jae­taan vain se osa eläk­keestä, joka on ansait­tu avi­o­li­iton aikana. Vähän aktu­aarista askartelua tämän toteut­ta­mi­nen vaatii, kos­ka vaimot elävät keskimäärin usei­ta vuosia miehiään vanhemmiksi.

Entä sit­ten lapsen takia tule­vat katkok­set työuras­sa? Kos­ka koko eläke­jär­jestelmä ei toimisi ilman lap­sia, ei voi pitää hyväksyt­tävänä, että lapset­tomat saa­vat samoil­la mak­suil­la vielä parem­paa eläket­tä vain kos­ka eivät ole itse osal­lis­tuneet eläke­jär­jestelmän tur­vaamiseen jälkikasvun avul­la. Sik­si on oikein saa­da eläket­tä ainakin äitiys- ja van­hempain vapaan ajal­ta. Tuo kor­vaus voisi olla aika suurikin, kos­ka ne lapset ovat mak­saji­na vält­tämät­tömiä. Jos äitiysa­jal­ta koitu­vaa eläket­tä ajatel­laan palkkiona tulev­as­ta eläk­keen mak­sa­jas­ta, kor­vauk­sen suu­ru­u­teen ei pitäisi vaikut­taa ansio­ta­so ajal­ta ennen äitiyt­tä tai isyyt­tä eikä se, jääkö itse koti­in hoit­o­maan las­ta koti­hoidon tuel­la. Voisi siis ajatel­la, että jokainen syn­nytet­ty lap­si nos­taisi aikanaan eläket­tä jol­lain kiin­teäl­lä euromääräl­lä, vaik­ka sadal­la eurol­la. Sadan euron eläk­keen ansait­semisek­si tulee tehdä keskipalkkaista työtä noin kak­si vuotta.

Miten tämä on sit­ten käytännössä?

Van­hempainva­paakaudelta koituu eläket­tä sen mukaan, kuin­ka suuri palk­ka on ollut ennen lapsen syn­tymää. Jot­ta saadaan sosi­aalilain­säädän­tö riit­tävän sekavak­si, tarkastelu­a­jan­jak­so on tässä aivan eri­lainen kuin muis­sa etuuk­sis­sa. Tämä on minus­ta väärin kahdel­la taval­la. Se kuin­ka paljon eläke­jär­jestelmä hyö­tyy laps­es­ta riip­puu lapsen tulev­as­ta palka­s­ta eikä van­hempi­en. Muodol­lis­es­ti var­maankin Kela mak­saa eläke­mak­sut eläkey­htiölle, joten aktu­aaris­es­ti tämä on kun­nos­sa eläkey­htiöi­den kannal­ta. Toinen ongel­ma on pahempi. Tässä kan­nuste­taan, melkein pakote­taan, ensin opiskele­maan ja men­emään opin­to­jen jäl­keen riit­tävän pitkäk­si aikaa töi­hin ja tekemään lapset vas­ta sit­ten. Se on hölmöä työelämän kannal­ta ja eri­tyisen hölmöä se on kansan­ter­vey­den kannal­ta. Ongel­mana on liian korkeat syn­ny­tysiät eikä tätä ongel­maa pitäisi enää val­tion toimin pahen­taa. (Tuo eläke ei ehkä saa ketään lykkäämään syn­ny­tys­tä, mut­ta äitiyspäivära­ho­jen riip­pu­vu­us syn­ny­tyk­sen lykkäämis­es­tä voi kyl­lä saada)

Koti­hoidon tuelta mak­se­taan pien­tä eläket­tä. Vuosi koti­hoidontuel­la paran­taa eläket­tä noin kymmenel­lä eurol­la kuus­sa sit­ten aikanaan. Tämä ei kuitenkaan vähen­nä kansaneläket­tä toisin kuin työeläke. Niin­pä pien­i­t­u­lois­t­en kohdal­la tuo kymme­nen euroa vas­taa 20 euroa työeläket­tä. Näin ollen se korot­taa eläket­tä yhtä paljon kuin työsken­te­ly 1400 euron kuukausi­pal­ka­lla. Yllä ole­van perus­teel­la koti­hoidon tuen ei oikeas­t­aan pitäisi kar­tut­taa eläket­tä, mut­ta tämä on kelpo jär­jeste­ly. Ei pidä saat­taa äite­jä eläkeansaan. Koti­hoidon tuen taso on vedet­ty hihas­ta. San­o­taan nyt vaik­ka, että koti­hoidon tukea on alen­net­tu eläke­mak­sun verran.

Olen­naista on, että miehen ja naisen eläke pitäisi jakaa siltä osin, kun eläke on ansait­tu avi­o­li­iton aikana. Täl­lä on merk­i­tys­tä sekä avio­eron sattues­sa että enem­män ansait­se­van puoli­son kuollessa.