Röntgenhoitajista vielä kerran

Kir­joituk­seni ter­vey­den­hoidon pätevyys­vaa­timuk­sista näyt­tää saa­neen laa­jem­paakin huomio­ta. Kun nyt vielä Suomen rönt­gen­hoita­jali­it­to esit­ti asi­as­ta oikein julk­i­lausuman, lie­nee syytä esit­tää tuo muu­ta­mal­la riv­ille esitet­ty aja­tus vähän perusteellisemmin. 

Toisin kun rönt­gen­hoita­jat sanovat, en ole mis­sään vai­heessa sanonut, että rönt­genku­via voisi ottaa kuka hyvän­sä. Se nyt pitäisi hyväl­lä tah­dol­la ymmärtää. Ajat­telin yksinker­tais­es­ti, että noi­hin pieni­in ja yhä pienenevi­in ter­veyskeskuk­si­in, jois­sa kuitenkin van­has­taan on rönt­gen­laite ja siihen asian­mukaiset säteily­suo­jatut tilat, voisi lääkärille tai sairaan­hoita­jalle antaa sup­pean alan lisäk­oulu­tuk­sen, jol­la oppii tekemään vain yksinker­taisia, mut­ta lukumääräis­es­ti yleisiä kuvauk­sia ja vain sil­lä lait­teel­la. Lähin­nä ajat­telin tap­aturmapoti­laiden raa­jo­ja ja esimerkik­si sormia. Elek­ti­ivisessä hoi­dos­sa paikalle voi tul­la ker­ran viikos­sa alan ammat­ti­lainen tekemään vaa­ti­vampia kuvauk­sia. Koulu­tus oikeut­taisi käyt­tämään vain kyseistä laitet­ta ja käsit­täisi vain nuo helpot kohteet. Tärkeänä osana koulu­tus­ta olisi sen opet­ta­mi­nen, mitä asiano­sainen ei osaa eikä saa tehdä. Ehkäpä siihen voisi lait­taa myös mak­si­maalisen val­o­tuste­hon, jota saa käyt­tää, kun tähän liikaan säteilyt­tämiseen on niin moni vedonnut.

Mallia tälle otin lähin­nä ham­maslääkäreistä, joille on annet­tu koulu­tus­ta oman alansa lait­tei­den ja kohtei­den kuvaamiseen ja vain siihen. En tiedä, kuin­ka kauan noiden taito­jen opet­telu ham­maslääkäriltä vie, mut­ta uskoisin siitä selvit­tävän paljon lyhyem­mässä ajas­sa kuin kolmes­sa ja puo­lessa vuodessa.

Min­ua ei saa kukaan usko­maan, että poti­las­tur­val­lisu­us vaaran­tu­isi, vaik­ka sormea kuvaa­va ei olisikaan saanut koulu­tus­ta mag­neet­tiku­vauk­seen, tietokone­to­mo­grafi­aan  tai mam­mo­grafi­aan. Laa­ja-alainen koulu­tus rönt­gen­hoita­jan ammatil­lisen tur­val­lisu­u­den kannal­ta hyvä, että hän osaa mon­en­laisia asioi­ta, mut­ta tarkoit­ta­maani toim­intaan riit­tää huo­mat­tavasti sup­peampi koulu­tus. Suuris­sa yksi8köissä voidaan erikois­tua parem­min, mut­ta pienis­sä yksiköis­sä ongel­mana on, että sairaan­hoita­ja ei saa tehdä mitään rönt­gen­hoita­jan töistä eikä rönt­gen­hoita­ja mitään sairaan­hoita­jan töitä.

+ + + + +

Olen suu­tut­tanut ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­laisia ennekin arvostele­mal­la liial­lisia pätevyys­vaa­timuk­sia. Sanoin 2001 (tai 2002) lääkäripäivien avaus­puheen­vuorossa, että kun meil­lä on ruuhkaa kai­hileikkauk­sis­sa, voisi ajatel­la, että tuo­hon oper­aa­tioon ja vain siihen koulutet­taisi­in ihmisiä suo­raan ilman muu­ta lääketi­eteen koulu­tus­ta. Kyse on kuitenkin, tai oli sil­loin, lähin­nä erit­täin suur­ta tarkku­ut­ta vaa­ti­vas­ta toimen­piteestä, jon­ka suorit­tamiseen yleis­lääketi­eteen osaamisel­la ei ole merk­i­tys­tä.  Kah­den­toista vuo­den koulu­tus on siihen vähän ylim­i­toitet­tu. Diag­noosin tekemiseen tarvi­taan tietysti koulutet­tua silmälääkäriä ja sel­l­aisen tulisi päivys­tää paikalla siltä var­al­ta, että joku noista kai­hileikkaa­jista töpeksisi jotenkin. Taisin sanoa vähän iro­nisoiden, että mekaanis­ten kel­lo­jen pois­tu­misen myötä työt­tömik­si jäävil­lä kel­losepil­lä olisi omi­naisuuk­sia, joista olisi tässä toimen­piteessä hyötyä.

Aja­tus ei ollut omani. Näin on kai­hileikkauk­set organ­isoitu mon­es­sa maas­sa. Jäl­ki on hyvää ja toim­inta edullista.

Lääkärikun­taa esi­tys ei mitenkään ilah­dut­tanut. Luulen, että poti­las­tur­val­lisu­ut­ta merkit­täväm­pänä syynä on se varsin korkea tun­tipalk­ka, joka tuos­ta nopeas­ta toimen­piteestä yksi­ty­is­puolel­la lääkärille koituu.

Vuosia tuon jäl­keen tör­mäsin väit­teeseen, että olen esit­tänyt, että kai­hin pois­ton voisi opet­taa apinoille.