Turhat ja puuttuvat pätevyysvaatimukset

Joskus vuosia sit­ten tele­vi­sion vaa­likeskustelus­sa min­ul­ta kysyt­ti­in, mitä pitäisi tehdä sille, että pienis­sä ja syr­jäi­sis­sä ter­veyskeskuk­sis­sa ei ole varaa pitää rönt­geniä ja matkat ovat pitkät. Sanoin, että aina­han niis­sä voisi olla se laite, kos­ka se ei paljon mak­sa vaan henkilökun­ta mak­saa. Suurin osa kuvauk­sista on niin yksinker­taisia, että se osa­taan tehdä paikan­pääl­lä. Kuva voidaan lähet­tää lankaa pitkin muualle analysoitavaksi. 

Seu­raa­vana aamu­na sähkö­postis­sani oli noin viisikym­men­tä vihaista viestiä rönt­gen­hoita­jil­ta. He halu­si­vat ker­toa että ehdo­tuk­seni on lain­vas­tainen. Mainit­tu työ on lail­la määrät­ty hei­dän yksi­noikeudek­seen. Yhdessäkään viestis­sä ei väitet­ty, että asi­aan liit­ty­isi mitään riskiä poti­las­tur­val­lisu­u­den tai työ­tur­val­lisu­u­den suhteen. 

Ter­vey­den­huol­los­sa on paljon rajoituk­sia sille, mitä mil­läkin koulu­tus­taustal­la saa tehdä. Peri­aat­teessa niitä perustel­laan poti­las­tur­val­lisu­udel­la, mut­ta aika usein tarkoituk­se­na on vain suo­jel­la kunkin joukon oikeut­ta tiet­tyyn työhön. Suosikkimääräyk­seni on Tehyn eräässä keskus­sairaalas­sa aikanaan läpi saa­ma määräys, joka kiel­si perushoita­jia jaka­mas­ta poti­laille lääkkeitä päivisin, mut­ta sal­li sen öisin. Joskus 1980-luvul­la Ylestä tuli aina yksinker­taisi­inkin haas­tat­telui­hin suuri kuvaus­ryh­mä, kos­ka esimerkik­si ääni­tarkkail­i­ja ei saanut mita­ta val­o­tus­ta. Raha­hano­jen tiuken­tu­mi­nen lopet­ti tämän järjettömyyden.

Ei ter­vey­den­huol­los­sakaan ole enää varaa haaskaavi­in ammat­tikun­tara­joi­hin. Tähän viitataan myös hal­li­tuk­sen raken­nepoli­it­tises­sa ohjel­mas­sa. Koulutet­tu­jen tulisi keskit­tyä töi­hin, jois­sa koulu­tus­ta todel­la tarvi­taan, ja jät­tää helpom­mat tehtävät vähem­män koulute­tu­ille. Jos minä saan viedä van­han äiti­ni käve­lylle ilman mitään koulu­tus­ta, ei ammat­ti­aut­ta­jal­takaan pitäisi siihen tehtävään kovin mon­en vuo­den koulu­tus­ta vaa­tia. Jos silmälääkäri­ni voi jatkaa dia­betes­lääkkeit­teni resep­tiä, pitäisi dia­beteshoita­janikin voida.

Määräyk­siämme säätelee liikaa pelko siitä, että joku tekee osaa­mat­to­muut­taan hoitovirheen ja aivan liian vähän pelko, että joku jää kokon­aan hoita­mat­ta, kos­ka niitä, joil­la on oikeus hoitaa, on liian vähän – ja liikaa kuvitel­ma, että muodolli­nen pätevyys estää virheet. Tehtäväko­htaiset pätevyys­vaa­timuk­set pitää per­a­ta ennakkoluulottomasti. 

Toisaal­ta poti­las­tur­val­lisu­u­den osalta tarvit­taisi­in joskus ankarampiakin määräyk­siä. Liiken­ne­len­täjä ei saa lentää van­han koulu­tuk­sen perus­teel­la uusia kone­tyyppe­jä, vaan jokaista kone­tyyp­piä kohden on suoritet­ta­va erilli­nen ajoko­rt­ti. Lääkärin moraa­li­nen velvol­lisu­us on seu­ra­ta lääketi­eteen kehi­tys­tä, mut­ta juridista velvoitet­ta siihen ei ole. Joil­lakin lääketi­eteen aloil­la vaa­di­taan erikois­lääkärin tutk­in­to, mut­ta se taas on por­taana liian suuri. 

Aikanaan perus­palve­lu­min­is­ter­inä yritin edis­tää täl­laista ajoko­rt­ti­vaa­timus­ta myös joi­hinkin uusi­in hoit­o­muo­toi­hin, joista sil­loin esil­lä oli eri­tyis­es­ti opi­aat­tiko­r­vaushoito. Päi­hdelääkärin tutk­in­tokaan ei taan­nut sen osaamista ja toisaal­ta aloitet­tua hoitoa voisi jatkaa yleis­lääkärikin, kun­han hän olisi päivit­tänyt tieton­sa asiasta. 

Lääkärikun­ta on käyn­nistänyt kiitet­tävästi täy­den­nysk­oulu­tuk­seen liit­tyvää itsesääte­lyä. Itsesääte­ly on paljon vara­nomais­sääte­lyä parem­pi vai­h­toe­hto, kos­ka pykä­lik­si kir­joitet­tu sääte­ly tuo aina mukanaan omat jäykkyyten­sä ja liial­lisuuten­sa ja on aina vähän jäl­jel­lä kehi­tyk­ses­tä. Itsesääte­ly ei kuitenkaan toi­mi ilman mitään velvoit­tavu­ut­ta. Joko kol­le­gat vah­ti­vat tai vira­nomaiset vahtivat. 

Julk­isu­us on myös hyvä toimin­nan vahti. Yritin päästä taitoni.fi -­sivus­tolle, mut­ta en päässyt. 

===

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Lääkärilehdessä)

115 vastausta artikkeliin “Turhat ja puuttuvat pätevyysvaatimukset”

  1. Tehtäväko­htais­ten rajoi­tusten tarkoi­tus on kyl­lä suo­jel­la myös työn­tek­i­jää. Niin kauan kuin esim. virheel­lisen lääk­keen antamis­es­ta johtuneesta hait­tati­lanteesta vas­taa oikeudessa ensi sijais­es­ti henkilö, joka vie lääk­keen poti­laalle (ei siis reseptin kir­joit­tanut lääkäri, ei osas­ton­hoita­ja, ei lääk­keen doset­ti­in valmi­ik­si annos­tel­lut lääkev­as­taa­va) pidän ongel­mallise­na sitä, että vaikka­pa perushoita­jat laitet­taisi­in ruti­ini­no­mais­es­ti jaka­maan lääkkeitä — ihan hei­dän oman oikeustur­vansa takia.

  2. Ope­tusalal­la on myös suuria ongelmia turhien pätevyys­vaa­timusten suh­teen. Esimerkkinä voisin maini­ta hiusalan, jos­sa opet­ta­jal­ta vaa­di­taan ensin hiusalan 3‑vuotinen ammat­ti­tutk­in­to, sen jäl­keen 3‑vuotinen estenomin ammat­tiko­rkea­tutk­in­to ja siihen päälle vielä yli vuo­den ped­a­gogiset opin­not yliopis­tol­la ja joitain vuosia työkoke­mus­ta hiusalal­ta. Vas­ta nämä vaa­timuk­set täytet­tyään henkilö voidaan palkata hiusalalle opet­ta­jak­si “pätevänä”, vaik­ka todel­lisu­udessa esim. koko estenomin tutkin­nol­la on hyvin vähän tekemistä hiusalan opet­ta­ju­u­den kanssa. Kään­töpuole­na on vielä sel­l­ainen jär­jet­tömyys, että epäpätevää opet­ta­jaa ( enem­mistö kaik­ista alan opet­ta­jista) ei saa lain mukaan palkata vakituisella/toistaiseksi voimas­sa ole­val­la sopimuk­sel­la, vaan epäpäte­viä on mah­dol­lista palkata ain­oas­taan määräaikaisi­in pätki­in. Lain­säädän­tö ja määräyk­set siis ruokki­vat tässä pätkä­työläisyyt­tä täysin turhaan ja perus­teet­tomasti myös työ­nan­ta­jan näkökul­mas­ta. Pätkä­työl­listämis­pakon lisäk­si työ­nan­ta­ja on käytän­nössä velvoitet­tu potkaise­maan esim. 5 vuot­ta määräaikaise­na työsken­nelleen ansioituneen opet­ta­jan pel­lolle, jos paikkaa sat­tuu hake­maan yksikin for­maalin pätevyy­den omaa­va opet­ta­ja, vaik­ka tämä muuten vaikut­taisi kuin­ka huonos­ti sovel­tuval­ta kyseiseen tehtävään.

    Esimerk­ki sat­tuu nyt ole­maan hiusalal­ta, mut­ta vas­taa­va pätee käsit­tääk­seni monien muidenkin alo­jen opettajiin.

  3. tut­tu jut­tu, jokainen organ­isaa­tio van­hetes­saan kerää kaiken­laista jär­jetön­tä roskaa ja sen vuok­si organ­isaa­tioi­ta joudu­taan tuulettamaan .

    Kysymys on taas ker­ran johtamis­es­ta, eli johtokin muut­tuu sokeak­si oman toimin­nan epäko­hti­in ja hyväksyy jär­jet­tömik­si muut­tuneet toimintatavat.

    Asiantun­ti­jat ovat pahimpia toimin­nan miin­noa­jia ja johdon pitäisi suh­tau­tua erit­täin kri­it­tis­es­ti asiantun­ti­joiden toim­intaan, useim­miten he ovat niitä pahimpia jarruja

  4. Aikoinaan päivystin mieli­sairaalaa, jos­ta oli matkaa 300m somaat­tiseen keskus­sairaalaan. Labro­ja sai vain arki­aa­muisin. Päivy­saikoina ei saanut, vaik­ka olisi tarvin­nut. Hain sit­ten ker­ran putket ja neu­lat mäeltä, otin näyt­teet itse, ja itse vein ne analysoitaviksi. Labra­hoita­jat riemas­tu­i­v­at, kun olin men­nyt hei­dän hom­mi­aan tekemään. Sit­tem­min käytän­nök­si muo­dos­tui, että päivysty­saikaan hoita­ja tuli mäeltä, muu­ta­man tun­nin sisään, mäeltä kol­men­sadan metrin päästä, ja tak­sil­la tietysti…

    Olen myös päivys­tänyt ter­veyskeskus­ta, jos­sa oli oma rtg. Perushoita­jan kanssa otimme yksinker­taimpia rtg-kuvia, ja hyvin toi­mi. Tässä kyl­lä pieni varaus. Keskit­tämisessä saat­taa olla hyö­tyn­sä. Ihan vapaa kuvien otto ei vält­tämät­tä ole hyvä ajatus.

    Suur­in­ta osaa kuvista ei muuten tarvitse lähet­tää min­nekään lausut­tavak­si. Kyl­lä me riv­imiehetkin sen­tään jotain osaamme.

  5. Vielä kun päästäisi­in siitä kum­mallisu­ud­es­ta, että sairaaloi­ta johtaa aina lääkärit. Ei paras lyp­säjä joh­da Valio­ta, eikä paras suun­nit­teli­ja raken­nusy­htiötä. Ratkai­se­vaa on se, miten saa organ­isaa­tion toim­i­maan tehokkaasti. Kiukkuisia vieste­jä lääkäreiltä odottaen…

  6. Julkisen sek­torin ammat­tili­itot ovat aina olleet vahvo­ja edunvalvojia.

  7. Autoin tut­tua, van­hus­ten koti­hoi­dos­sa työsken­telvää perushoita­jaa selviäään lääke­lasken­nan tehtävistä Niis­sä ei saa tehdä yhtään virhettä.

    Sinän­sä perustel­tua, kun pitää laskea , kuin­ka mon­ta mikro­gra­maa vaikut­tavaa ainet­ta on 12 ml:ssa lääke­li­u­os­ta. Mut­ta kun piti muut­taa ara­bi­alaisik­si numeroik­si luku XLVIII, niin ehkä men­nään kohtuuttomuuksiin.

  8. Tämähän läh­tee viisaud­es­ta, että ei pidä tuh­la­ta ruu­tia variksiin.

    Toisaal­ta ammat­tiryh­mien on huonoa valit­taa palkko­jaan, jos koko ajan haalii itselleen hanttihommia.

  9. Hyvää pohd­in­taa.

    Mut­ta mut­ta: entäs ne tilanteet, kun se “epäpätevä” mum­mon käve­lyt­täjä kor­vaa osas­tol­la pätevän. Täl­löin jäl­jelle jääneet pätevät tekevät myös sen puut­tuvan pätevän hom­mat. Ts. osaamisen määrä las­kee osas­tol­la ja työmäärä puolestaan kas­vaa jäl­jelle jääneillä. 

    Toki työ­nan­ta­ja on saanut tässä pienen säästön palkkaku­lui­hin. Ja poli­itikot ovat saanet siis­tit­tyä työt­tömyys­ti­las­to­ja (vai ovatko, kun se koulute­tun paik­ka jäi täyttämättä?)

    Se on ihan ok, että se “epäpätevä” tulee osas­tolle täy­den­tämään palet­tia ja vapaut­ta­maan koulute­tut niihin koulutet­tu­jen hom­mi­in. Mut­ta näin ei tai­da asia juurikaan olla, kun eletään maail­mas­sa, jos­sa töitä ei järkiperäis­tetä, vaan tehdään säästöjä.

  10. Onko tämä nyt sitä, kun osaa­ja pääsee arvioimaan muiden osaa­jik­si itseään väit­tävien osaamista.

    Tois­t­en työtä on help­po arvostel­la ja vähätel­lä, kun ei sen sisäl­löstä paria esimerkkiä enem­pää tiedä. Samal­la kun oma työ on niin haas­tavaa, vaikeaa ja kor­vaa­mat­toman tärkeää ettei sitä kukaan muu pysty tekemään, tai että sitä voisi edes jakaa.

    Näin ihmi­nen suo­jelee ja puo­lus­taa reviiriään.

  11. Hupaisaa sinän­sä, että Dia­co­ria voi johtaa DI, mut­ta taas jos Yliopis­to­sairaalan joh­dos­sa olisi joku muu kuin lääkäri, niin Lääkärili­it­to uhkaa joukkoir­ti­sanou­tu­misel­la ja ylipäätään pitää touhua arveluttavana.

    Suom­lainen laa­jan perusk­oulu­tuk­sen malli on ollut jous­ta­va ja mah­dol­lis­tanut täy­den­nys- ja muun­tok­oulu­tuk­sen avul­la hom­mien sujumisen.

    (Kuvan­tamis­lait­teet sinän­sä vati­vat aidosti erikoisosaamista säteilystä ja ylläpi­dos­ta, mut­ta ham­mashoito­latkin näyt­tävät pär­jäävän niiden kanssa.)

  12. Kuinka­han mon­ta % Suomen (tai maail­man) yri­tyk­sistä kaa­tu­isi mah­dot­tomi­in kus­tan­nuk­si­in­sa, jos työte­htävien jako myös yksi­tyisel­lä puolel­la tehtäisi­in yhtä vaikeaksi?

  13. Kyse on aina siitä kuka kan­taa vas­tu­un. Ammat­ti­lais­ten valmi­udet hoitaa eri ongelmia vai­htel­e­vat koulu­tuk­ses­ta ja amma­tista riip­pumat­ta. Ammat­tipätevyyk­si­in sido­tut oikeudet selkeyt­tävät vas­tu­un­jakoa ja jokainen tietää mitä heiltä odote­taan ja mitä hei­dän täy­tyy osa­ta. Sen jäl­keen siitä voi myös kan­taa vas­tu­un. Vas­tu­unkan­ta­jista on aina pulaa. 

    Ter­vey­den­huol­los­sa puhutaan kuitenkin sel­l­ai­sista asioista että kun jotain menee pieleen niin syyl­listä kyl­lä haetaan. Ja asioi­ta menee luon­nol­lis­es­ti koko ajan jonkin ver­ran pieleen niin kuin inhimil­lisessä toimin­nas­sa menee.

    Toinen asia on se, että päät­täjät yrit­tävät siirtää julkisel­la puolel­la uusia tehtäviä yhä vähem­män koulute­tu­ille ja koke­mat­tomam­mille, samaan aikaan kun yksi­tyisel­lä puolel­la huip­puk­oulute­tut kirur­git pois­ta­vat luo­mia ja kar­di­olog­it hoita­vat peruster­veen verenpainetta. 

    Jenkkilään ollaan menossa.

  14. Jus­si:
    Vielä kun päästäisi­in siitä kum­mallisu­ud­es­ta, että sairaaloi­ta johtaa aina lääkärit. 

    Enim­mäk­seen ymmärtääk­seni eivät joh­da, vaik­ka lääkärik­oulu­tus itsessään ei tietysti automaat­tis­es­ti tähän kyvyt­tömäk­si teekään. Kyl­lä niis­sä on ihan ammattijohto.

  15. Opet­ta­jan tehtävä on tänä päivänä tärkeämpi kuin koskaan.

    Olen itse saanut nähdä ihan tarpeek­si sijais­ten oppitun­te­ja, joil­la ei ole ollut pätevyyt­tä opet­taa yhtään mitään.

    Emme tarvitse enää yhtään sel­l­aisia perähik­iöi­den huru-ukko­ja opet­ta­maan kenellekään mitään.

    Päin­vas­toin, ammat­tik­ouluista läh­tien pitäisi pyrk­iä opet­ta­jien vaa­timuk­sia nos­ta­maan. Koulut­ta­jil­lakin pitäisi olla ped­a­gogiset opin­not suoritettu.

    Syy on yksinker­tainen, kos­ka valmis­tunei­den osaamiselta vaa­di­taan entistä enem­män, niin myöskin opetuk­sen pitäisi olla entistä parempaa.

    Eikä entistä parem­paa ope­tus­ta voi­da saa­da höl­len­tämäl­lä opet­ta­jien vaatimuksia.

    Opet­ta­jan per­im­mäi­nen tehtävä on aut­taa opetet­tavaa ymmärtämään. Ei oppi­maan ulkoa, vaan ymmärtämään.

    Jos opetet­ta­van pitää osa­ta hit­sa­ta jotain, niin se ei riitä, että muis­taa, että pitäisi hit­sa­ta. Vaan pitää ymmärtää, miten hit­sa­taan oikein.

    Se, että se oma lel­lipen­tu ei pär­jää koulus­sa, ei ole riit­tävä peruste sille, että vaa­di­taan opet­ta­jien vaa­timuk­sien kar­simista. Tai että perähik­iälle ei meinaa löy­tyä opettajia.

  16. Markku af Heurlin:
    Tämähän läh­tee viisaud­es­ta, että ei pidä tuh­la­ta ruu­tia variksiin.

    Toisaal­ta ammat­tiryh­mien on huonoa valit­taa palkko­jaan, jos koko ajan haalii itselleen hanttihommia.

    Nyt en täysin ymmär­rä. Ainakin yksi­tyisel­lä puolel­la tehtävä(job)kohtainen palk­ka määräy­tyy ensisi­jais­es­ti sen mukaan, kuin­ka vaa­tivia ovat tehtävään kuu­lu­vat vaa­tivim­mat osiot (suorit­teet), ei sen mukaan, mikä on sen keskimääräi­nen vaa­timus­ta­so. On pitkälti työn­jo­hdolli­nen asia, kuin­ka paljon hant­ti­hom­mia työhön sisältyy.

  17. Päät­täjät halu­a­vat perusk­oulusssa saa­da aikaan säästöjä. On esitet­ty pätevyys­vaa­timusten alen­tamista , koulu­avus­ta­jien ope­tu­soikeu­den laa­jen­tamista ja ns. häirikköop­pi­laiden laa­jen­net­tua inte­groin­tia taval­lisi­in opetusryhmiin.

    Alen­taako tämä suo­ma­laista koulu­tuk­sen tasoa ? Vai onko päät­täjien visiona se, että alen­tamiseen on varaakin, kos­ka olemme oppimis­tu­lok­sis­sa maail­man kärkikastia? 

    Ns. häirikköop­pi­laiden inte­groin­nis­sa on myöskin kyse opet­ta­jien pätevyys­vaa­timusten alen­tamis­es­ta. Eri­laa­tu­i­sista oppimis­vaikeuk­sista kär­sivät oppi­laat sijoite­taan taval­lisen aineenopet­ta­jan opetuk­seen, jol­la ei ole riit­tävää koulu­tus­ta täl­lais­ten oppi­laiden opetukseen. 

    Kyseisessä tilanteessa kär­sivät kaik­ki osa­puo­let, mut­ta säästöjä tulee ja päät­täjä kiit­tää. Seu­rauk­set mak­se­taan vuosien päästä yhteiskun­nan muiden sek­tor­ei­den kus­tan­nuksi­na, mut­ta meneil­lään ole­va vaa­likausi ratkaisee tule­van äänisaali­in, muus­ta ei väliä.

  18. Hyvä Osmo Soininvaara,

    Olen radi­olo­gi, eli kansanomais­es­ti san­ot­tuna rönt­gener­ikois­lääkäri. Heti alku­un sanon, että en taa­tusti ole haal­i­mas­sa itsel­leni enkä yli­työl­lis­te­ty­ille hoita­jillemme turhaan uusia tehtäviä (alal­lamme on työn­tek­i­jöistä pula). Halu­aisin vain muis­tut­taa, että rönt­gen­säteily on ihan oikeaa pahaa säteilyä. Vihreät vas­tus­ta­vat ydin­voimaa, vaik­ka Suomes­sa rönt­gen­di­ag­nos­ti­ikas­ta saa keskiver­tokansalainen kym­meniä ker­to­ja enem­män säteilyä kuin ydin­voimas­ta, kaik­ki tausta­laskeu­matkin mukaan­luet­tuina (ja luon­non taus­tasäteilystä vielä noin 5 ker­taa enem­män, mut­ta se on eri juttu). 

    Rönt­gen­lait­teista läh­tee käristys­tä niin paljon kuin vaan napista kaakkoon vään­tämäl­lä halu­aa, mut­ta ammat­ti­taitoa on ottaa diag­nos­tisen laadun kuvat pien­im­mäl­lä mah­dol­lisel­la säteilymääräl­lä (erot säteilyssä voivat olla monikym­menker­taisia). Ei rönt­genku­via ote­ta vain nap­pia paina­mal­la, siinä val­i­taan hilat, kilo­voltit ja mil­liampeer­it poti­laan ja kuvausko­hteen mukaan (paino, ikä jne vaikut­ta­vat). Lisäk­si rönt­gen­hoita­ja puo­lus­taa poti­las­ta: esimerkik­si hän­tälu­un rönt­gen kor­ven­taa ison annok­sen säteilyä juurikin munasar­jo­jen läpi. Silti rönt­gen­hoita­jamme torp­paa­vat näitä lähet­teitä jatku­vasti, ja lähet­teet ovat ihan oikei­den, kokenei­den ter­veyskeskuk­sen erikois­lääkärien kir­joit­tamia. Nyt liukkail­la monikin tyt­tö­nen pyl­lähtää pepulleen, ja kai siitä nyt rönt­genku­va ote­taan jos vielä parin päivän päästä on kipeä, eikö vaan? (Hän­tälu­un mur­tu­maa ei siis hoide­ta mil­lään taval­la, vaan sen annetaan luu­tua itsek­seen. Ja vas­taus on ei, ei todel­lakaan fer­ti­ili-ikäisiltä naisil­ta, niin kauan kuin me koulu­tuk­sen saa­neet heitä vain puolustamme.) 

    Toisek­sikin se rönt­genku­vien otto on oikeasti vaa­ti­vaa puuhaa, Soin­in­vaara ei osaa sitä tehdä, enkä osaisi minäkään, vaik­ka olen alan erikois­lääkäri. Huonoista kuvista ei tee diag­noosia hyväkään rönt­gen­lääkäri, vielä vähem­män se rauk­ka ter­veyskeskus­lääkäri etulin­jas­sa. Säteily sum­maa kaiken infor­maa­tion kudok­sista joiden läpi se kul­kee. havain­nol­lis­tan asi­aa vaik­ka näin: Ote­taan kir­je, ja kir­joite­taan se päällekkäisille silkkipa­pe­ri­arkeille, niin että joka arkissa on osa tek­stistä. Nyt jos paper­it ovat täy­del­lis­es­ti asetel­tu ja ote­taan tästä kuva kam­er­al­la, tek­sti on help­po lukea jokaisen luku­taitoisen. Jos paper­it ovat rypyssä, vinos­sa ja siir­tyneet tois­t­en­sa suh­teen ja kuva vielä kaiken lisäk­si puut­teel­lis­es­ti val­otet­tu, ei paraskaan kalligrafi osaa tätä tulki­ta. Hyvät kuvat ovat kaiken diag­nos­ti­ikan A ja O. 

    Toki suuri osa ter­veyskeskuskäyn­neistä on joka tapauk­ses­sa sairaan­hoidol­lises­sa mielessä turhia, ja poti­laat tarvit­se­vat myötä­tun­toa ja plase­boa. Ter­veyskeskusten rönt­genku­vista vain har­vas­sa on oikei­ta löy­dök­siä (tiedän tämän, kos­ka tulk­it­sen niitä jatku­vasti). Silti kuvien oikea otto­ta­pa vaikut­taa näi­den löy­tymiseen paljon enem­män kuin tulk­it­se­van lääkärin koke­mus. Valelääkäre­itä on tuomit­tu, vaik­ka vain har­va sairaus on jäänyt totea­mat­ta hei­dän vuok­seen ja vaik­ka poti­laat oli­vat tyy­tyväisiä. Rönt­gen­hoita­jatkin toivon ihan ammat­ti­maisen koulu­tuk­sen saa­neena, otta­mas­sa kuvat oikein meille lääkäreille ja suo­jele­mas­sa poti­lai­ta säteilyltä.

    Mil­ja Holstila
    Radi­olo­gian erikoislääkäri

  19. aina­han niis­sä voisi olla se laite, kos­ka se ei paljon mak­sa vaan henkilökun­ta maksaa

    Nykyaikaiset rönt­gen­lait­teet mak­sa­vat aika paljon eikä säteily­suo­jat­tu huone niiden ympärille ole ihan ilmainen sekään. Syr­jäi­sis­sä ter­veyskeskuk­sis­sa kuvan­tamista ei tarvi­ta kovin usein, joten kus­tan­nus-hyö­ty-mielessä niitä lait­tei­ta ei kan­na­ta joka paikas­sa olla. Mam­mo­grafi­aku­vauk­sia ym. voidaan tehdä siir­ret­tävil­lä lait­teil­la, mut­ta kuin­ka järkevää sekään on, kun ei niitä kuvauk­sia kovin usein tarvitse tehdä, niin ei hait­taa vaik­ka olisi vähän pidem­pi mat­ka kuvaukseen.

  20. “oskus vuosia sit­ten tele­vi­sion vaa­likeskustelus­sa min­ul­ta kysyt­ti­in, mitä pitäisi tehdä sille, että pienis­sä ja syr­jäi­sis­sä ter­veyskeskuk­sis­sa ei ole varaa pitää rönt­geniä ja matkat ovat pitkät. Sanoin, että aina­han niis­sä voisi olla se laite, kos­ka se ei paljon mak­sa vaan henkilökun­ta maksaa.”

    Minä taas puolestani kysyn, että kenel­lä on riit­tävät tiedot ja taidot varmis­tua siitä, että rönt­gen­laite ei säteile kenenkään käsis­sä aiheettomasti.

    Esim. jos usein joutuu käyt­tämään samaa rönt­gen­laitet­ta, jota ei osa­ta käsitel­lä oikein, saat­taa hyvinkin rönt­gen-kuvat­ta­va ja osaam­a­ton rönt­gen-kuvaa­ja yhdessä saa­da ylimääräisen suu­ruista säteilyä keholleen.

    Ja noin on käynyt aikoinaan kun rönt­gen-lait­tei­ta ryhdyti­in mikro­pros­es­sori- ja ohjelmis­totekni­ikalla täydentämään.

    Siis rönt­gen kuvat­taval­la poti­laal­la­han ei koskaan ole r‑säteilyn mukaista anturia mukanaan kun sairaalois­sa käy r‑kuvattavana. Henkilökun­nal­la on.

  21. Ratkaisu tähän pul­maan olisi tietysti että se rönt­gen­hoita­ja tekee myös muu­ta kuin rönt­gen­hoita­jan hom­maa. Täl­löin ei toki säästetä ihan niin paljoa, mut­ta kuitenkin jotain ver­rat­tuna tilanteeseen että rönt­gen­hoita­ja on erik­seen, ja hän­tä tarvi­taan 2 ker­taa päivässä 4 minuuttia.

    Ja sitä rönt­gen­hoitoti­laa­han ei yleen­sä tarvitse rak­en­taa, sil­lä siel­lä muut­to­tap­pioalueen ter­veysase­mal­la sel­l­ainen on jo, ellei sitä sit­ten ehdit­ty jo purkaa.

  22. R.Silfverberg:
    Julkisen sek­torin ammat­tili­itot ovat aina olleet vahvo­ja edunvalvojia.

    Julkisel­la sek­to­ril­la ren­git pät­tävät renkien asioista. Ter­vey­den­hoi­dos­sa asia vielä korostuu.

    Lääkärit/Lääkäriliitto toimii edun­valvo­jana, ter­vey­den­huol­lon johtote­htävis­sä työ­nan­ta­jan edus­ta­jana bja asiantun­ti­joina ja poli­it­tisi­na päättäjinä.

    Kun lääkärikun­ta on tiivis hyvä veli/siskokerho niin se kykynee rak­en­tele­maan omaa ase­maa suo­jaavia rakenteita.

    Ja val­lan takaamisek­si ja arvostelun vältämišek­si maa­sut­taa mui­ta sidosryhmiä

    Näin pieni ryh­mä on voin­ut rak­en­taa oman val­lan linnakkeen

  23. Sama ongel­ma on val­tion­hallinnos­sa. Mais­ter­it tekevät saman­laisia hom­mia joi­ta yksi­tyis­sek­to­ril­la tekevät jopa korkeak­oulu­tutk­in­toa suorit­ta­mat­tomat. Heitä on myös eri­lai­sis­sa johtotehtävissä.

  24. Mil­ja Hol­sti­la: Toki suuri osa ter­veyskeskuskäyn­neistä on joka tapauk­ses­sa sairaan­hoidol­lises­sa mielessä turhia, ja poti­laat tarvit­se­vat myötä­tun­toa ja plaseboa. 

    Suurin säästö ter­veyssek­to­ril­la saadaan aikaan sairauk­sien ennal­taehkäi­syl­lä. Tämä taas vaatii ope­tussek­to­ril­la lisä­panos­tus­ta kansalais­ten ter­veysresurssin lisäämiseen. 

    Tämä pitää sisäl­lään nykyisen koulu­tusjär­jestelmän kehit­tämistä hienosäädöl­lä. Siihen kuu­luu mm. pakol­lisu­u­den lisäämi­nen ter­veyt­tä lisäävi­in oppi­aineisi­in. Niitä ovat ter­veysti­eto , taito- ja taideaineet. Yleisivistyk­senkään edis­tämi­nen ei ole pahasta.

    Ylläol­e­va radi­olo­gian erikois­lääkärin asiantun­ti­jakir­joi­tus on eri­no­mainen esimerk­ki siitä , mil­laista osaamista ko. ala vaatii. On suo­ras­taan pelot­tavaa ajatel­la tilan­net­ta, jos­sa poli­itikot pää­sevät päät­tämään pätevyys­vaa­timusten alentamisesta.

    Annetaanko julkisen puolen eri sek­tor­eille val­tio­val­lan määräys tehdä esi­tys työn uudelleen­jär­jestämis­es­tä pätevyys­vaa­timusten laskun avul­la? Tämä esi­tys olisi sit­ten poh­jana koulu­tuk­sen uudelleenjärjestämiselle. 

    Mitä säästöjä saataisi­in aikaan täl­laisel­la työreformilla?

    Jk. Olisi­pa hieno lukea Soin­in­vaaran puo­lus­tus­puheen­vuoro radi­olo­gian erikois­lääkärin kir­joi­tus­ta vas­taan. Vai menikö jauhot suuhun ?

  25. Se nyt vaan on se syr­jäis­ten kioskien sankaripäivystys­ten aika ohi. Näin se vaan onnek­si on. Eivät kuu­lu kak­si­tuhat­talu­vulle. Näin ollen niitä ei joka kioskissa tosi­aankaan tarvi­ta, kun se tehokas ja vaikut­ta­va hoito ja sen vaa­ti­mat tutkimuk­set ovat samas­sa paikas­sa siel­lä päivystyspisteessä.
    Tei­dän sinui­it­tinne ja pikku pasianssi­enne punaiset kor­vat hoitakoot ihan vapaasti val­it­se­manne yksi­ty­is­lääkäri ihan sopi­mal­lanne ajalla.

  26. Mil­ja Hol­sti­la: Ei rönt­genku­via ote­ta vain nap­pia paina­mal­la, siinä val­i­taan hilat, kilo­voltit ja mil­liampeer­it poti­laan ja kuvausko­hteen mukaan (paino, ikä jne vaikut­ta­vat). Lisäk­si rönt­gen­hoita­ja puo­lus­taa poti­las­ta: esimerkik­si hän­tälu­un rönt­gen kor­ven­taa ison annok­sen säteilyä juurikin munasar­jo­jen läpi. 

    Kiitän Mil­ja Hol­sti­laa ansiokkaas­ta vas­tauk­ses­ta. Häneltä oli kuitenkin jäänyt huo­maa­mat­ta kir­joituk­ses­sani pari määret­tä. Sanoin, että suurin osa tutkimuk­sista on niin yksinker­taisia, ettei niihin tarvi­ta eri­ty­isosaamista. Tarkoitin lähin­nä raa­jo­ja, vaikka­pa mur­tuneik­si epäiltyjä sormia. Esimerkik­si ham­maslääkärin vas­taan­otol­la ote­taan rönt­genku­via ymmärtääk­seni ilman mitään radi­olo­gian erikois­tutk­in­toa, kun ymmär­retään pysyä niis­sä hampaissa. 

    Mur­tunut sor­mi on radi­olo­gin mielestä triv­i­aali, ja niin onkin, mut­ta sata kilo­metriä matkus­tamista sen kuvaamisek­si on yhtä pitkä kuin sata kilo­metriä oikeasti vaa­ti­van tutkimuk­sen takia. Sik­si esitin, että nois­sa yksinker­tai­sis­sa asiois­sa ei tarvit­taisi matkus­tamista keskus­sairaalaan vaan voitaisi toimia yhtä jous­tavasti kuin ham­maslääkäris­sä toimitaan.

    Vaa­tivia ja vaar­al­lisia tutkimuk­sia ei tietenkään pidä siirtää amatööreille. Aloitet­taisi­in vaik­ka niistä raajoista.

  27. Äsket­täin tehti­in joku tutkimus mikä on nuorten/opiskelijoiden mielestä halu­tu­in työ­paik­ka. Aikaisemp­ina vuosi­na halu­tu­impia ovat olleet Nokia, Kone, isot pankit ja vaku­u­tusy­htiöt, tietokone­fir­mat, jne. 

    Nyt viime tutkimuk­ses­sa halu­tu­in oli ylivoimais­es­ti “val­tio”.

  28. Osmo Soin­in­vaara: Sanoin, että suurin osa tutkimuk­sista on niin yksinker­taisia, ettei niihin tarvi­ta eri­ty­isosaamista. Tarkoitin lähin­nä raa­jo­ja, vaikka­pa mur­tuneik­si epäiltyjä sormia. Esimerkik­si ham­maslääkärin vas­taan­otol­la ote­taan rönt­genku­via ymmärtääk­seni ilman mitään radi­olo­gian erikois­tutk­in­toa, kun ymmär­retään pysyä niis­sä ham­pais­sa. .… Vaa­tivia ja vaar­al­lisia tutkimuk­sia ei tietenkään pidä siirtää amatööreille. Aloitet­taisi­in vaik­ka niistä raajoista.

    Ymmär­rän pointin. Min­un näkökul­mas­tani silti ne suo­rat kuvat vaikut­ta­vat poti­laan hoitoon paljon. Dis­lokoituneen sormimur­tu­man näkee huonos­takin kuvas­ta (ja yleen­sä ilman edes sitä kuvaa, kun kat­soo poti­laan kät­tä, eli siinä mielessä se kuvaus on turha). Ongel­mana on kuitenkin se, että onko nivelpin­nal­la pykälää. Millinkin pykälä aiheut­taa jatkos­sa nivelku­luman. Jän­teen kiin­ni­tyk­ses­tä läht­enyt 2x1 mm luu­pala ei näy vinos­sa pro­jek­tios­sa, mut­ta sen huo­maa­mat­ta jät­tämi­nen johtaa sor­men ojen­nusvoiman puut­tumiseen. Nämä eivät ole harv­inaisia mur­tu­mia, vaan ihan todel­la yleisiä. Kaikenkaikki­aan vänkyrät sormet eivät tietenkään paljon kansan­ter­veyt­tä hait­taa, ja ne voi min­un puolestani vetää suo­rak­si ilman sitä kuvaakin, jos ker­ran tarkkaa diag­nos­ti­ikkaa nivelpin­noista ei tarvi­ta. Sen sijaan esimerkik­si nilk­ka- ja ran­nemur­tu­mien nivelpin­nan virheasen­not aiheut­ta­vat jo huo­mat­tavaa hait­taa potilaalle. 

    Kuten Catili­na asi­aa aivan oikein kom­men­toi, niin ter­veyskeskus­lääkärit katso­vat itse suuren osan kuvista ja hyvin sen tekevätkin. Sil­loin koros­tuu se, että pro­jek­tiot on otet­tu suo­raan (kuten sanoin aiem­min, niin ter­veyskeskus­lääkäri näkee hyvin ote­tus­ta kuvas­ta löy­dök­sen toden­näköisem­min kuin rönt­gen­lääkäri huonos­ti ote­tus­ta kuvas­ta). Olen edelleen samaa mieltä Catili­nan kanssa — jokainen tk ei rönt­geniä tarvitse, tai vaik­ka tarvit­sisikin, niin ei joka päivä. Siihen sormimur­tu­man hoitoon riit­tää hyvin, jos pari ker­taa viikos­sa kuvataan ker­tyneet poti­laat. Hyvin ote­tut kuvat vaik­ka muu­ta­man päivän odotuk­sen jäl­keen aut­taisi­vat poti­lai­ta parem­min kuin vinot kuvat heti. 

    Niin, ja se ham­mas­rönt­gen — laite on erit­täin pien­ite­hoinen ja minikokoinen, aivan eri laite kuin iso rönt­genkone (tasku­laskin vrt tietokone)… En siitä jat­ka enem­pää, mut­ta asi­as­ta var­masti löy­tyy infor­maa­tio­ta muualta.

  29. Eemil: On suo­ras­taan pelot­tavaa ajatel­la tilan­net­ta, jos­sa poli­itikot pää­sevät päät­tämään pätevyys­vaa­timusten alentamisesta.

    Ei tässä ole mitään ongel­maa eikä riskiä. Meil­lä on sel­l­ainen päätök­sen­teko- ja keskustelukult­tuuri että mah­dol­liset suo­rat ter­veysriskit tule­vat ilmi hyvin varhaises­sa vai­heessa jos­ta tämäkin säie on hyvä esimerkki.

    Epä­suo­rat ter­veysriskit ovatkin sit­ten vaikeampi jut­tu, kos­ka ne eivät varsi­nais­es­ti kuu­lu kenenkään vas­tu­ulle. Epä­suo­ra ter­veysris­ki on esimerkik­si se että koneis­to ajaa suorit­ta­van ruo­hon­ju­u­ri­ta­son ylikuor­mi­tuk­sel­la sel­l­aiseen mood­i­in ettei pää enää toi­mi kun riit­tävi­in resurs­sei­hin tarvit­ta­vat rahat on tuh­lat­tu kaiken­laiseen tois­ar­voiseen kuten nyt esimerkik­si seini­in “lähel­lä poti­las­ta” tai jäykkään työnjakoon.

  30. Eemil: Suurin säästö ter­veyssek­to­ril­la saadaan aikaan­sairauk­sien ennal­taehkäi­syl­lä. Tämä taas vaatii ope­tussek­to­ril­la lisä­panos­tus­ta kansalais­ten ter­veysresurssin lisäämiseen. 

    Ja höpön pöpön. Mon­tako on sel­l­aista ihmistä, jot­ka jo nyt eivät tiedä ja tun­nista yleisimpiä terveyshaittoja?

  31. Tapio:Ainakin yksi­tyisel­lä puolel­la tehtävä(job)kohtainen palk­ka määräy­tyy ensisi­jais­es­ti sen mukaan, kuin­ka vaa­tivia ovat tehtävään kuu­lu­vat vaa­tivim­mat osiot (suorit­teet), ei sen mukaan, mikä on sen keskimääräi­nen vaa­timus­ta­so. On pitkälti työn­jo­hdolli­nen asia, kuin­ka paljon hant­ti­hom­mia työhön sisältyy.

    Ei se kyl­lä nyt ihan noinkaan mene. Palkan ylära­jan määrää se, paljonko henkilö tuo rahaa taloon. Vaik­ka osaisi luju­us­lasken­taa, ei voi saa­da samaa palkkaa kuin täysipäiväi­nen luju­us­lask­i­ja, mikäli tekee suurim­man osan päivästä ihan tavanomaista mekaniikkasuunnittelua. 

    Luju­us­lasken­nan tun­ti­hin­ta on yli 50% korkeampi mitä tavanomaisen suun­nit­telun. Jos taas on luju­us­lask­i­jan pal­ka­lla ja luju­us­lask­i­jan töitä on vaikka­pa vain 10% ajas­ta, niin sit­ten istu­taan se 90% ajas­ta pakkolomil­la (pikku­fir­ma) tai joutuu ulkois­te­tuk­si seu­raavis­sa yt-neu­vot­teluis­sa (iso firma). 

    Jos joku yrit­tää myy­dä luju­us­lask­i­jaa tavanomaisi­in suun­nit­teluhom­mi­in luju­us­lask­i­jan hin­nal­la, voit olla aiva var­ma että joku tar­joaa koke­neem­paa koneen­su­un­nit­teli­jaa ja halvem­mal­la. Niinp ammat­ti­laisen palk­ka ja suuri määrä hant­ti­hom­mia tup­paa johta­maan yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la joko lomau­tuk­si­in, ulkois­tuk­si­in taik­ka potkuihin.

  32. Sor­mi on vinksal­laan, ja Osmol­la on edessään simp­peli kuva siitä, jos­ta näkyy, että poik­ki se tosi­aan on. Mitä hän sit­ten tekee?

  33. JTS: Hupaisaa sinän­sä, että Dia­co­ria voi johtaa DI, mut­ta taas jos Yliopis­to­sairaalan joh­dos­sa olisi joku muu kuin lääkäri, niin Lääkärili­it­to uhkaa joukkoir­ti­sanou­tu­misel­la ja ylipäätään pitää touhua arveluttavana.

    Molem­pi­en asi­akkaana pidän tätä työn­jakoa aikalail­la opti­maalise­na. Dia­co­ril­ta tms. ostan peruster­veen poti­laan täs­mä­toimen­piteitä juuri sil­lä het­kel­lä ja siinä muo­dos­sa kuin min­ulle sopii, ja julkiseen puoleen tur­vaudun vas­ta sit­ten kun alkaa hen­ki ja ter­veys olla uhattuna. 

    Palve­lu­tuotan­non organ­isoimisen kannal­ta nämä ovat kak­si aivan eri asiaa.

  34. Jus­si: Vielä kun päästäisi­in siitä kum­mallisu­ud­es­ta, että sairaaloi­ta johtaa aina lääkärit.

    Korkeasaaren eläin­tarhan johtokun­taa puheen­jo­hta­ja on eläin­lääkäri, Särkän­niemen huvipuis­ton oli sairaan­hoita­ja, sähkölaitok­sel­la sähköteknikko…

    Samal­la taval­la kuin ter­vey­den­huol­los­sa, myös oikeuslaitok­ses­sa johtopaikat pide­tään vis­usti ammat­tikun­nan sisäis­inä. Kallis lääkärin tai lakik­oulu­tus menee hukkaan ja joht­a­mi­nen ei ole johtamista sanan koko laajuudessa.

    Yhteistä näille sit­ten ovatkin luvat­toman pitkät jono­tusa­jat ja sato­ja miljoo­nia euro­ja mak­sa­neet epäon­nis­tuneet tietojärjestelmät.

    Seu­rauk­se­na on, että sys­teem­i­nen palaute on min­i­maal­ista ja organ­isaa­tio on äärim­mäisen konservatiivinen.

    Ihmettelin erästä täysin type­r­ää menet­te­lyä sairaalas­sa. Taval­lis­es­ta palveuor­gan­isaa­tiois­sa osu­uskaup­paa myöten on palaute­laatikot asi­akkaille porstu­as­sa. Sairaalas­sa ei ole. Ehkä se on sit­ten lehtien mielipidepalstat.

    Kysyin eräältä työn­tek­i­jältä, että mik­si täl­laista köm­pelöä toim­intat­a­paa ei muutet­ta, että eikö teil­lä ole aloite­laatikkoa tai vas­taavaa. Hän sanoi, että ei ole tapana arvostel­la toimintatapoja.

    Muual­la saa aloitepalkkion, kun kehit­tää jotain. Julkisel­la puolel­la saa haukut.

    Lait­ta­mal­la joht­a­mi­nen kun­toon suurin osa ter­vey­den­huol­lon ja oikeuslaitok­sen ongelmista saataisi­in korjattua.

  35. Catili­na: Ja höpön pöpön. Mon­tako on sel­l­aista ihmistä, jot­ka jo nyt eivät tiedä ja tun­nista yleisimpiä terveyshaittoja?

    Pekka Pus­ka taisi olla sel­l­ainen, vaik­ka nythän jou­tui jo eläk­keelle. Mut­ta sano sinä nyt 3 tärkein­tä riskitek­i­jää vaik­ka sepelvaltimotautiin?

  36. Sylt­ty: Ei se kyl­lä nyt ihan noinkaan mene. Palkan ylära­jan määrää se, paljonko henkilö tuo rahaa taloon. Vaik­ka osaisi luju­us­lasken­taa, ei voi saa­da samaa palkkaa kuin täysipäiväi­nen luju­us­lask­i­ja, mikäli tekee suurim­man osan päivästä ihan tavanomaista mekaniikkasuunnittelua. 

    Aivan tot­ta, kiitos täs­men­nyk­ses­tä. Nimeno­maan tot­ta on, että palkan ylära­ja riip­puu siitä, paljonko henkilö tuo rahaa taloon.

    Tehtävien paras organ­isoin­ti riip­puu kuitenkin toimi­alas­ta ja fir­mas­ta. Esimerkik­si kun­nos­s­api­to- ja huoltote­htävis­sä on yleen­sä paras­ta, että huoltomies pystyy itsenäis­es­ti tekemään usei­ta eri­laisia töitä. Ei tarvitse lähet­tää neljää miestä 500 km päähän, jos yksi pystyy hoita­maan hom­man. Näis­sä tapauk­sis­sa tehtäväko­htainen palk­ka on yleen­sä jopa yli sen vaa­ti­vam­man osion palkkatason.

  37. “Koulutet­tu­jen tulisi keskit­tyä töi­hin, jois­sa koulu­tus­ta todel­la tarvi­taan, ja jät­tää helpom­mat tehtävät vähem­män koulutetuille.”

    Mik­si sit­ten val­ti­ol­la on jo vuosia “tehostet­tu” toim­intaa eri­laisil­la tuot­tavu­u­so­hjelmil­la, jot­ka käytän­nössä merk­it­sevät kaiken­laisen avus­ta­van henkilökun­nan vähen­tämistä ja tehtävien siirtämistä koulutetummille?

    Ennen tutkimus­laitok­sis­sa oli tutkimusavus­ta­jia ja apu­lais­tutk­i­joi­ta, jot­ka tekivät suuren osan osaamista vaa­tivista ruti­initöistä ja koulute­tum­man tutk­i­jan aika jäi vaa­ti­mampi­in ja parem­min koulu­tus­ta vas­taavi­in töi­hin. Nykyään tutk­i­jan aikaa kuluu tolkut­tomasti datan hakemiseen tietokan­noista tai yhteistyökump­paneil­ta, datan esipros­es­soin­ti­in, mit­ta­laite­huoltoon ynnä muuhun. Jos lähde­tään tekemään mit­tauk­sia, joi­hin tarvi­taan kak­si ihmistä, ennen matkaan läh­tivät tutk­i­ja ja tutkimusa­pu­lainen, nykyään kak­si tutk­i­jaa, joista toinen hoitaa apu­laisen tehtävät.

    Ennen matkava­rauk­set hoiti joko laitok­sen oma sih­teeri tai matka­toimis­ton nimet­ty virkail­i­ja, joka tun­si laitok­sen matkako­hteet ja matkus­ta­jien vaa­timuk­set. Matkalaskut hoi­tu­i­v­at nopeasti, sil­lä lasku kävi sih­teer­il­lä tarkastet­ta­vana ja meni sit­ten hallintoon mak­set­tavak­si. Nykyään nämä on ulkois­tet­tu ja kil­pailutet­tu. Matka­toimis­to halu­aa saa­da matkan myy­tyä mah­dol­lisim­man hal­val­la, joten matkalle lähtevän pitää itse selvit­tää, ovatko tar­jo­tut lennot ja hotel­lit järke­viä. Ennen matkalasku ja kuitit vieti­in sih­teer­ille, nyt kuitit saate­taan lähet­tää skan­nat­taviksi toiselle paikkakun­nalle ennen niiden liit­tämistä matkalasku­un (tietysti ne pitää oman oikeustur­van vuok­si skan­na­ta myös itse). Matkalasku kiertelee sekin mon­en henkilön ja fir­man kaut­ta ennen mak­su­un päätymistä.

    Matka­toimis­ton osaa­mat­to­muus näkyy usein huonoina varauksi­na. Val­ti­ol­la matkat on kil­pailutet­tu, mut­ta kil­pailu­tuk­ses­sa ei ole otet­tu huomioon matkas­ta­jien eri­ty­is­tarpei­ta. Matkako­hteen ensisi­jaiset hotel­lit saat­ta­vat olla lähel­lä hallintovi­ras­to­ja, mut­ta kaukana tutkimus­laitok­sen matkako­hteista. Esimerkik­si oma­l­ta laitok­seltani tehtään paljon matko­ja erääseen yhteiseu­roop­palaiseen laitok­seen. Luulisi, että matka­toimis­to osaisi vara­ta huoneen hotel­lista läheltä matkako­hdet­ta, mut­ta vaik­ka ker­roimme matkako­hteen ja sen sijain­nin, val­tion käyt­tämä matka­toimis­to varasi huoneen hotel­lista kaupun­gin toiselta laidal­ta (ei suo­ria bus­siy­hteyk­siä kohteeseen). Eikä varauk­sen tehnyt työkaveri­ni sil­lä ker­taa muis­tanut tark­istaa hotellin sijain­tia ennen matkaa, kuten minä teen aiem­mista koke­muk­sista viisastuneena.

    Työaikaa menee paljon myös eri­laisi­in työa­janseu­ran­talo­makkeisi­in ja liial­lisuuk­si­in paisuneeseen ulkop­uolisen rahan hakemiseen. On hyvä, että tutkimus­ra­hoi­tus­ta on saata­vana, mut­ta ei ole mitään järkeä, että tutkimus­laitok­sen pitää kil­pail­la myös bud­jet­ti­ra­has­ta. On poli­itikko­jen tehtävä päät­tää, paljonko millekin alalle annetaan rahaa. Laitok­sis­sa on jo ole­mas­sa pomo­por­ras, jon­ka tehtävänä on jakaa saatu bud­jet­ti­ra­ha parhaal­la mah­dol­lisel­la taval­la yksiköi­den kesken. Nyt sit­ten vähen­netään bud­jet­ti­ra­haa, mut­ta pan­naan henkilökun­ta kir­joit­ta­maan entistä enem­män raha­hake­muk­sia ajal­la, jon­ka voisi käyt­tää oikeaan työhön.

    Ulkop­uolisen rahoituk­sen ihan­noin­ti alkaa olla todel­li­nen ongel­ma, sil­lä ulkop­uo­li­nen rahoi­tus on aina epä­var­maa ja toisaal­ta hake­musten kir­joit­ta­mi­nen on iso urak­ka. Onko järkevää, että koulutet­tu tutk­i­ja joutuu käyt­tämään yli puo­let työa­jas­taan rahoituk­sen han­kkimiseen? Näyt­tää siltä, että tule­vaisu­udessa lisään­tyvä tutkimus­ra­hoituk­sen kil­pailut­ta­mi­nen johtaa siihen, että työa­jas­ta suurin osa käytetään hake­musten kir­joit­tamiseen, eikä varsi­naiseen työhön.

  38. Elikkä vielä lisää pro­pa­gan­daa? Mitä se “ennal­taehkäisy” nyt sit­ten konkreet­tis­es­ti tarkoit­taisi? Onhan se hieno hoke­ma, mut­ta nykyisel­lä hygien­i­ata­sol­la siinä ei kovin paljoa sub­stanssia ole.

  39. Onhan se taiva­han tosi, että nyky­maail­mas­sa asioista tietois­es­ti tehdään mon­imutkaisem­pia kuin ne oikeasti ovat. Sen jäl­keen jokaiseen pikkuhom­maan täy­tyy olla erilli­nen koulu­tus, vaik­ka yhteen koulu­tuk­seen pysty­isi mah­dut­ta­maan perusasi­at mon­elta alal­ta yhtään tur­val­lisu­ut­ta vaarantamatta.

    Tut­tu sairaan­hoita­ja ker­toi, että nykyään sairaan­hoita­jia ei enää opete­ta edes otta­maan verikoet­ta. Siihen on kuulem­ma perustet­tu joku uusi ammat­tiryh­mä, oliko­han bio­ana­lyytikko tai sel­l­ainen. En ole varma.

  40. N: Ennen matkava­rauk­set hoiti joko laitok­sen oma sih­teeri tai matka­toimis­ton nimet­ty virkail­i­ja, joka tun­si laitok­sen matkako­hteet ja matkus­ta­jien vaatimukset. 

    Ihan vain pienenä todel­lisu­u­den kali­brointi­na. Nykyään yksi­tyisel­läkin puolel­la moni varaa ne matkat ihan itse fir­man luot­toko­r­tilla tai matkatilil­lä. Sama val­i­tus sih­tee­rien häviämis­es­tä joka paikassa.

    Tähän vielä päälle se, että val­ti­ol­la työn­teon yleisku­lut (tilat, sih­teeri­palve­lut, jne.) ovat usein paljon korkeam­mat kuin yksityisellä.

  41. Kun tätä kir­joi­tus­ta ja kom­ment­te­ja lukee niin huo­maa että lain­säätäjät asu­vat kaupugeis­sa ja tekevät ja ajat­tel­e­vat kuin kaik­ki asu­isi­vat suurkaupungis­sa monine palveluineen.
    Pitäisikö kaikki­in sairaan­hoidon sään­töi­hin tehdä maaseu­tua koske­va lisäys jos ei sään­töjä halu­ta muuttaa.

  42. Tarvit­ta­van muodol­lisen pätevyy­den määrä min­i­moin­ti on viety äärim­milleen kansane­dus­ta­jia valit­taes­sa. Mitään rajoituk­sia sille, kuin­ka pöljä saa olla ei ole. Täy­tyy­hän pöljienkin ihmis­es­ten saa­da ihan yhtä pöljä tyyp­pi edus­ta­maan itseään.

  43. Osmo, iskit arkaan aiheeseen! Rönt­gen­hoita­ja on yksit­täisenä työn­tek­i­jänä vielä kohtuu edulli­nen, ver­rat­tuna siihen, että samas­sa tilanteessa pitää olla mon­ta eri erikoisk­oulutet­tua hoita­jaa. Kan­nat­taa ver­ra­ta vaik­ka leikkaus­salia 20 vuot­ta sit­ten nykyiseen. Ei se yksi hoita­ja, mut­ta se että heitä on useita.

    Eikä kyse ole pelkästään hoitoalas­ta. Samaa omien revi­irien pulus­tamista on nähtävis­sä mon­es­sa muus­sakin paikas­sa ja ammattiryhmässä.

  44. Maaseu­tu­lainen:
    Tut­tu sairaan­hoita­ja ker­toi, että nykyään sairaan­hoita­jia ei enää opete­ta edes otta­maan verikoet­ta. Siihen on kuulem­ma perustet­tu joku uusi ammat­tiryh­mä, oliko­han bio­ana­lyytikko tai sel­l­ainen. En ole varma. 

    Bio­ana­lyytikko eli lab­o­ra­to­ri­o­hoita­ja, kyl­lä ainakin tutu­il­la sel­l­aisil­la tun­tuu hom­mia riit­tävän. Näyt­tei­den otto ihmisiltä, ja niiden huolelli­nen analysoin­ti on ala, jolle on aina tarvet­ta ja joka ei koskaan katoa. Tuol­laisil­la aloil­la erikois­tu­mi­nen lisää tuot­tavu­ut­ta ja laatua.

    Itse työsken­te­len IT-alal­la, jos­sa tutkin­noil­la ja muodol­lisil­la pätevyyk­sil­lä pyy­hitään yleen­sä taka­puol­ta ja ruti­in­i­työt voidaan siirtää napin painal­luk­sel­la Inti­aan tai Kiinaan. Eräs rönt­geni­in liit­tyvä IT-alan oppikir­jaes­imerk­ki on tuo tap­pavia annok­sia antanut rönt­genkone: http://en.wikipedia.org/wiki/Therac-25

    Onnek­si tätä Apot­tia, tai taan­noista Val­tion Rautatei­den lip­pua­paraat­tia, ei kehitetä ja tes­ta­ta epäpätevil­lä henkilöil­lä kaukomailla…

  45. En halu­aisi olla mie­leni­pa­hoit­ta­ja, mut­ta pahasti pahoitin mie­leni kuitenkin. Kiukut­taa miten toisen ammatin ja ammat­ti­taidon vähät­te­ly on sal­lit­tua, vaik­ka asi­as­ta kaiken kaikki­aan ei paljoakaan tietoa ole. Niin kuin usein asia on. Minä en tiedä Osmo sin­un työstäsi kuin pin­ta­puolis­es­ti jotain. Jostain kum­man syys­tä ihailen kuitenkin monia asioi­ta, joi­ta olet ural­lasi eteen­päin vienyt. Arvostele­maan en uskail­taisi lähteäkään. Ja juuri siitä syys­tä, että en oikeasti tiedä kuin pin­ta­puolis­es­ti ammat­ti­isi sisäl­tyvää osaamista ja tietämys­tä. Siitäkin huoli­mat­ta, että kiin­nos­tuk­seni vihreän poli­ti­ikan seu­raamiseen on ollut “paheeni” jo parikym­men­ta vuot­ta. Ja vihreä kun­nal­lispoli­ti­ik­ka vienyt aikaani enem­män kuin uskallan myöntää.
    Minä olen siis rönt­gen­hoita­ja. Koulu­tuk­sen käynyt ja ammat­tia har­joit­ta­mal­la jo melkoisen koke­muk­sen alal­ta saanut. Olen siis oman alani ammat­ti­henkilö. Se, että rönt­genku­van ottamista ver­rataan välil­lis­es­ti kir­joituk­ses­sasi lääkärin määrämien lääkkei­den jakamiseen tai kaiken huip­puna omaisen ulkoilut­tamiseen, ker­too vain suures­ta tietämät­tömyy­destä enem­män kuin mis­tään muus­ta. Minä olen lääketi­eteel­lisen säteilyn käytön asiatun­ti­ja, ja pirun ylpeä siitä.
    Jos kir­joituk­sel­la taas oli tarkoi­tus vain nos­taa keskustelua niin toivon sitä todel­lakin syntyvän.

  46. Catili­na: a höpön pöpön. Mon­tako on sel­l­aista ihmistä, jot­ka jo nyt eivät tiedä ja tun­nista yleisimpiä terveyshaittoja?

    Tässä näkyy juuri täl­lainen insinööri­asenne. Ei jokainen niistäkään, jot­ka osaa­vat tun­nistaa ter­veyshai­tat elä ter­veyt­tään edis­täväl­lä taval­la. On täysin eri asia tun­nistaa jokin tiet­ty ter­veyshait­ta vaikka­pa moni­val­in­tako­keessa, kuin elää “oikeal­la ” taval­la. Tämä oppimisen ylin tavoite jää saavut­ta­mat­ta jopa pro­fes­sori­tao­sisil­ta ihmisiltä. Ter­veisi­in elämän­tapoi­hin pitää kas­vaa ja se vaatii oppimista ja pakol­lisu­ut­ta jo esik­oulus­ta alka­en (tietysti myös kotona) jatkuen elämänikäisenä oppimisena.

    Mon­et , jopa ihan täysipäiset ihmiset väit­tävät, että esim. päi­htei­den käyt­tö on täysin jokaiselle yksilölle kuu­lu­va, vapaan valin­nan asia, mikä ei kuu­lu muille ihmisille eikä vaiku­ta heihin.

    Catli­nalle vielä eri­tyis­es­ti: Suomes­sa on vielä miljoon­akau­pal­la ihmisiä, jot­ka eivät tiedä/ymmärrä liikun­nan puut­teen jä väärän ravin­non yhteyt­tä kansansairauksiin.

    Catili­na: Mitä se “ennal­taehkäisy” nyt sit­ten konkreet­tis­es­ti tarkoit­taisi? Onhan se hieno hoke­ma, mut­ta nykyisel­lä hygien­i­ata­sol­la siinä ei kovin paljoa sub­stanssia ole.

    Tarkoi­tatko tässä eri­tyis­es­ti roko­tusten ja fys­i­ol­o­gisen hyv­in­voin­nin yhteyt­tä kansan­sairauk­si­in ? Onko­han nyt Catlinal­ta jääneet ter­veystiedon , liikun­nan , koti­talouden ja taideainei­den kurssit vähi­in koulussa?

    Ote­taan­pa yksi ennal­ta ehkäisyn esimerk­ki, vaikka­pa taideainei­den puolelta. Koulun musi­ik­ki, käsi­työ, kuvaa­ma- ja ilmaisu­taidon kurssit tar­joa­vat kanavia sosi­aaliseen kanssakäymiseen tois­t­en opiske­li­joiden kanssa. Keino­ja , taito­ja ja tur­val­l­lisia tilantei­ta ilmaista itseään musi­ikin taiteen ja draa­man keinoin.

    Mon­elle mur­rosikäiselle nämä oppi­aineet voivat olla oiva keino tas­apain­ot­ta­maan tätä elämän­vai­het­ta. Nyt puhutaan paljon nuorten syr­jäy­tymis­es­tä. Koke­muk­seni mukaan tämän tyyp­piset koulu­aineet ovat omi­aan ennal­taehkäisemään syrjäytymiskehitystä.

    Ininööri­a­jat­teli­jat hymähtelevät täl­laiselle humaaniselle läh­estymis­tavalle, että ei ole mis­sään tutkimuk­ses­sa voitu osit­taa käyvän näin. Miten ilma­su­taidon anta­ma apu itse­tun­nolle pisteytetään ja saate­taan mitat­tavaan muo­toon ? Entäs sit­ten mil­lä tun­nus­lu­vuil­la mitataan syr­jäy­tymis­vaaraa ja miten var­i­anssi­ana­lyysi­is­sä saadaan minkään­laisia järke­viä tuloksia.

    minä sanon tähän, että höpön löpön…

  47. Täy­del­lisessä maail­mas­sa asi­at ovat yksinker­taisia. Voin tässä kun­tatyön­tek­i­jänä ava­ta todel­lisu­ut­ta sen ver­ran, että julki­nen puoli toimii vähän eri tavoin, kuin yksi­tyi­nen. Nimit­täin tulos­vas­tu­u­ta ei todel­lisu­udessa ole ole­mas­sakaan ja mon­et toimin­not ovat käytän­nössä monopoleja.

    Mitä tämä sit­ten tässä yhtey­dessä tarkoit­taa? No se tarkoit­taa sitä, että seu­raa­van rekry­toin­nin val­in­ta­pe­rus­teena ei olekaan tuot­tavu­us, vaan se, kuin­ka hal­val­la henkilö saadaan palkattua.

    En sano, etteikö muodol­lista pätevyyt­tä vail­la ole­va voisi olla ihan kelpo työn­tek­i­jä siinä kuin pätevyy­den omaavakin. Sen kuitenkin sanon, että vaikka­pa rönt­gen­hoita­jak­si tai perusk­oulun opet­ta­jak­si rou­dataan vaik­ka varik­sen­pelät­ti lähim­mältä pel­lol­ta, jos laki sen vain sal­lii. Kas kun kun­tapo­mo on vas­tu­us­sa lähin­nä siitä, että bud­jet­ti pitää ja lain kir­jain täyttyy. 

    Esimerkkinä voidaan maini­ta vaikka­pa eri­ty­is­lu­okkien lopet­ta­mi­nen ja inte­groimi­nen yleisopetuk­seen. Hienoi­hin sanoi­hin ver­hot­tua hevonp:tä. Perästä kuu­luu, sanoi Pisa-tutkimus.

    Min­un on vaikea uskoa, että julk­ishallinnon johtote­htävis­sä ole­va olisi noin tietämätön raaoista reali­teeteistä. Sen minä nyt vielä ymmär­rän, että katu-gallupis­sa vähin­täin joka toinen olisi mielestään kaikkien alo­jen eri­ty­isas­iantun­ti­ja ja hoitaisi hom­man ihan yhtä hyvin kuin keskiver­to alan koulu­tuk­sen saanut.

    En epäile yhtään, etteikö sairaan­hoita­ja osaisi diag­nosoi­da oikein useim­mis­sa tapauk­sis­sa ja määrätä vielä lääkkeitäkin. Ja toki lääkäreistäkin osa on leipään­tyneitä resep­ti­au­tomaat­te­ja, jot­ka jäävät kyvy­iltään joidenkin sairaan­hoita­jien taakse. Kyse on kuitenkin toden­näköisyyk­sistä. Kyse on siitä, pelaisinko venäläistä rulet­tia mielu­um­min yhdel­lä vai kahdel­la patru­u­nal­la. Ei tarvitse miet­tiä kauan vas­tatak­seen tuohon.

    Pätevyys­vaa­timusasi­as­sa tulisikin muis­taa yksi asia. Toim­into­ja ei ohjaa prag­maat­tisu­us. Sitä ohjaa hin­ta, laadus­ta viis. Jos sinä annat tuos­sa kun­nille pikku­sor­men, ne vievät koko käden. Voi tul­la kallista säästöä — taas kerran.

  48. Itse en säteilynkäytön ammat­ti­laise­na antaisi itseäni kuva­ta (edes sormea), ellei laitet­ta käytä pätevä henkilö, jol­la on riit­tävät tiedot ja taidot. Nyky­isil­lä lait­teil­la saadaan val­o­tuk­seltaan diag­nos­ti­nen kuva, vaik­ka käytet­täisi­in moninker­tais­es­ti tarvit­ta­va määrä säteilyä. Dig­i­taalitekni­ik­ka lukee suju­vasti voimakkaastikin yli­val­ot­tuneet otok­set. Vain huolel­liseti asi­aan pere­htynyt ammat­ti­lainen pystyy saavut­ta­maan poti­laan tilanteeseen näh­den opit­maalisen kuvan­laadun pien­imm­l­lä mah­dol­lisel­la sädeannoksella.

    Toisaal­ta en myöskään ottaisi vas­tu­u­ta toisen henkilön säteilyt­tämis­es­tä, ellei min­ul­la olisi siihen asian­mukaista koulu­tus­ta ja koke­mus­ta. On aika huo­le­ton­ta sanoa, että suurin osa tutkimuk­sista on niin yksinker­taisia, että niihin ei eri­ty­isosaamista tarvi­ta. Mielestäni sitä tarvi­taan ihan jokaises­sa tutkimuk­ses­sa. Poikkeuk­se­na tietysti tutkimus, jol­la ei ole laatu­vaa­timuk­sia ja jos­sa ei ole väliä säteily­hy­gien­ial­la tai diag­nos­ti­ikkakelpoisu­udel­la. En vain kek­si, mihin sel­l­aisia tutkimuk­sia voitaisi­in tarvi­ta tai käyttää.

    Raa­jo­jen tutkimuk­set eivät ole mil­lään lail­la helpom­pia kuin mitkään muutkaan tutkimuk­set. Help­pouteen tai vaikeu­teen vaikut­taa ensisi­jais­es­ti poti­laan tilanne ja omi­naisu­udet, kuten mah­dol­lis­ten vam­mo­jen laatu, kipu tai liikun­takyky. Näin ollen “helpoim­mat” kuvauk­set ovat yleen­sä kiireet­tömimpiä ja usein myös tarpeettomimpia.

    Rönt­gen­lait­tei­den ja ‑tilo­jen ylläpitämi­nen kovin sup­peaa tutkimus­va­likoimaa varten ei tun­nu järkevältä. Pienis­sä yksiköis­sä kuvaus­määrät ovat muutenkin niin vähäisiä, että on var­masti toimi­vam­paa ja tur­val­lisem­paa joko keskit­tää suurem­pi­in yksiköi­hin tai kuva­ta paikan pääl­lä harvemp­ina päiv­inä viikos­sa. Yksi rönt­gen­hoita­ja liikkuu helpom­min kuin viikon kuvat­ta­vat potilaat.

    Suomes­sa tehdään tur­val­lista ja laadukas­ta diag­nos­ti­ikkaa hyväl­lä ammat­ti­taidol­la. Mikäli halu­taan pohtia onko se turhan kallista, niin voi tode­ta että “puoskaroin­ti” saat­taisi olla halvem­pi vai­h­toe­hto. Tosin rönt­gen­hoita­jan palk­ka ei ole kum­moinen. Jos joku ottaa vas­tu­un halvem­mal­la niin ihmette­len. Luulen myös, että mah­dol­lis­es­ti säästyneet eurot kuluisi­vat moninker­tais­es­ti hoitovirhei­den kor­vaamiseen. Kuvan laatu vaikut­taa kuitenkin oleel­lis­es­ti siihen, osuuko diag­noosi oikeaan vai ei. 

    Luotan siihen, että Suomes­sa säteilyn käyt­töä valvo­va vira­nomainen pitää huolen jatkos­sakin poti­las­tur­val­lisu­ud­es­ta röntgendiagnostiikassa.

  49. Evert The Nev­er­Rest: Samal­la taval­la kuin ter­vey­den­huol­los­sa, myös oikeuslaitok­ses­sa johtopaikat pide­tään vis­usti ammat­tikun­nan sisäis­inä. Kallis lääkärin tai lakik­oulu­tus menee hukkaan ja joht­a­mi­nen ei ole johtamista sanan koko laajuudessa.

    Yhteistä näille sit­ten ovatkin luvat­toman pitkät jono­tusa­jat ja sato­ja miljoo­nia euro­ja mak­sa­neet epäon­nis­tuneet tietojärjestelmät.

    Mikäs se sel­l­ainen oikeuslaitos oikein on? Mitä siihen kuu­luu ja ketkä näitä “oman ammat­tikun­nan” oikeuslaitok­sen johta­jia oikein ovat? Kiitos jo etukäteen.

  50. Catili­na:
    Aikoinaan päivystin mieli­sairaalaa, jos­ta oli matkaa 300m somaat­tiseen keskus­sairaalaan. Labro­ja sai vain arki­aa­muisin. Päivy­saikoina ei saanut, vaik­ka olisi tarvin­nut. Hain sit­ten ker­ran putket ja neu­lat mäeltä, otin näyt­teet itse, ja itse vein ne analysoitaviksi. Labra­hoita­jat riemas­tu­i­v­at, kun olin men­nyt hei­dän hom­mi­aan tekemään. Sit­tem­min käytän­nök­si muo­dos­tui, että päivysty­saikaan hoita­ja tuli mäeltä, muu­ta­man tun­nin sisään, mäeltä kol­men­sadan metrin päästä, ja tak­sil­la tietysti…

    Olen myös päivys­tänyt ter­veyskeskus­ta, jos­sa oli oma rtg. Perushoita­jan kanssa otimme yksinker­taimpia rtg-kuvia, ja hyvin toi­mi. Tässä kyl­lä pieni varaus. Keskit­tämisessä saat­taa olla hyö­tyn­sä. Ihan vapaa kuvien otto ei vält­tämät­tä ole hyvä ajatus.

    Suur­in­ta osaa kuvista ei muuten tarvitse lähet­tää min­nekään lausut­tavak­si. Kyl­lä me riv­imiehetkin sen­tään jotain osaamme.

    Se on hyvä kun muutkin osaa­vat ottaa rönt­genku­via kuin rönt­gen­hoita­jat itse…Eihän sitä tarvitse kuin nap­pia painaa ja vola. MItä niistä kv:stä tai mAs:sta tai oikeista pro­jek­tioista jot­ta esim. mah­dol­liset vau­ri­ot näkyvät tai oikeista rajauk­sista tai oikeas­ta ajoituk­ses­ta tai siitä tiedos­ta kos­ka kuva yli­val­oit­tunut tai ali­val­oit­tunut tai siitä tiedos­ta näkyykö kuvas­sa var­masti kak­ki olennainen…mitä siitä…nyt kaik­ki vaan kuvia “räiskimään”…Eiväthän rönt­gen­sä­teet ole kuin vain anodin ja katodin tuot­tamia röntgensäteitä.…KUmmalista kyl­lä on aina saa­da asi­akkail­ta kysymyk­siä kuten kos­ka säteistä saa syöpää tai säteilenkö mä kuin­ka kauan tms…Eiväthän asi­akkaat ole yhtään varauk­sel­lisia ja jokainen rivikansalainen voi sit­ten vain taputel­la asi­akas­ta olelle ja tokaista: Ei tämä vaar­al­lista ole, joka aamuhan otan itseltäni keuhkoku­vankin ihan vaan var­muu­den vuoksi.

  51. No se oli ihan maan tapa sil­loin. Näin tehti­in kaikkial­la. Kyl­lä me osasimme, ja ties­imme myös, mil­loin emme osaa.

  52. Tuo rönt­gen­hoita­jan vuo­da­tus kyl­lä kuvaa yhtä todel­lista ongel­maa. Siinä mis­sä lääkärit ovat alen­tuneet mekaanisik­si ja tah­dot­tomik­si, potkit­taviksi lääkärikoneik­si, joiden vaan on jotenkin pros­es­soita­va kaik­ki hoita­jien tuut­ti­in kaata­ma tavara, hoita­jat itse ovat muut­tuneet prins­es­san­herkik­si ja usein val­las­taan sokaistuneik­si diivoik­si, jot­ka koko ajan tietävät, mitä hei­dän kuu­luu ja ei kuu­lu tehdä.
    Tämä on inhimil­listä ehkä, sil­lä hoita­jathan käytän­nössä johta­vat ter­veyskeskusten arkea. He ovat niitä pomo­ja, ja he määräävät täysin päivien sisäl­lön. Lääkäril­lä ei ole siihen mitään sanan­val­taa, He vain otta­vat vastaan.
    Näin erään hoitopolkukaavion seinälle heit­et­tynä. Joku huo­maut­ti, että eihän siinä ole lääkäriä mis­sään kohtaa. Nolostu­misen ja maan­rakoon vajoamisen sijas­ta reak­tiona oli kysyvä kum­mas­tus. Eihän siihen ole merkit­ty kopiokoneitakaan.

  53. Sairaan­hoita­ja ja jopa lähi­hoita­ja voisi­vat pienel­lä koulu­tuk­sel­la ottaa kaik­ki rönt­genku­vat. Rönt­gen­hoita­jan hom­ma ei tosi­aan ole nap­in­painamista vaikeam­paa, varsi­naista rahan­haaskaus­ta että sel­l­aiseen turhu­u­teen on oma koulu­tu­so­hjel­mansa. Sopi­vasti dele­goimal­la saataisi­in säästöjä. 

    Rönt­gen­hoita­jak­oulu­tuk­sen voisi lakkaut­taa ja nekin rahat käyt­tää sairaan­hoita­jien koulutukseen.

  54. Jus­si:
    Vielä kun päästäisi­in siitä kum­mallisu­ud­es­ta, että sairaaloi­ta johtaa aina lääkärit… 

    Vielä pari kolmekym­men­tä vuot­ta sit­ten lääkäreik­si on Suomes­sa rekry­toitunut henkilöitä, jot­ka omaa­vat poten­ti­aalia johta­jik­si. Lääkäri johta­jana on mon­es­sa mielessä hyvä asia ja edullisepi yhteiskun­nalle, kos­ka ei tarvi­ta kak­sois johtoa, vaan pär­jätään yhdel­lä viral­la. Tilanne tänäpäivänä ei ole ihan sama. Ruot­sis­sa­han ollaan jo tilanteessa, jos­sa johta­jat eivät ole lääkäreitä.

  55. Eemil: Miten ilma­su­taidon anta­ma apu itse­tun­nolle pisteytetään ja saate­taan mitat­tavaan muotoon ? 

    Tekemäl­lä sat­un­naisotan­ta­an perus­tu­va ver­tailu­tutkimus. Tieteet — ja etenkin lääketiede — on täyn­nä tutkimus­ta, jos­sa ihme­tel­lään sitä, miten tek­i­jä X vaikut­taa mon­imutkaiseen sys­teemin lopputulokseen.

    Tutkimusasetel­ma voisi tässä tapauk­ses­sa olla esimerkik­si sel­l­ainen, että yhdelle ryh­mälle opete­taan n tun­tia viikos­sa ilmaisu­taitoa. Toiselle ryh­mälle opete­taan ver­tailun vuok­si vaikka­pa äidinkieltä tai matem­ati­ikkaa ylimääräisenä nuo n tun­tia viikos­sa ja kol­mas saa viet­tää vapaa-aikaa samat tunnit.

    Sit­ten seu­rataan ajas­sa, miten ryh­mien men­estymi­nen eri asiois­sa menee. Ryh­mien pitää tietysti olla riit­tävän suuria, mut­ta jos Suomen perusk­oulut jae­taan arval­la kolmeen ryh­mään, ryh­mistä tulee suuria.

    Itse­tun­non mit­taami­nen on tietenkin vähän vaikeaa, kos­ka pitäisi ensin määritel­lä asia vähän tarkem­min. Arkikie­len ter­mi ei esimerkik­si ker­ro siitä, onko kysymys itse­tun­te­muk­ses­ta vai egon vahvu­ud­es­ta. Psyykkisen hyv­in­voin­nin mit­taamiseen on kuitenkin yleis­es­ti hyväksyt­tyjä kyse­ly­tutkimuk­sia, joten mit­taamis­puoli ei tässä tutkimuk­ses­sa ole vaikea.

  56. Jep­pis:
    Sairaan­hoita­ja ja jopa lähi­hoita­ja voisi­vat pienel­lä koulu­tuk­sel­la ottaa kaik­ki rönt­genku­vat. Rönt­gen­hoita­jan hom­ma ei tosi­aan ole nap­in­painamista vaikeam­paa, varsi­naista rahan­haaskaus­ta että sel­l­aiseen turhu­u­teen on oma koulu­tu­so­hjel­mansa. Sopi­vasti dele­goimal­la saataisi­in säästöjä. 

    Rönt­gen­hoita­jak­oulu­tuk­sen voisi lakkaut­taa ja nekin rahat käyt­tää sairaan­hoita­jien koulutukseen.

    Aivan, se “pieni lisäk­oulu­tus” on 3,5 vuotta!!
    Otathan huomioon myös, että sama rönt­gen­hoita­ja, joka painaa nap­pia ja ottaa sormes­ta kuvan, voi työsken­nel­lä toises­sa työvuorossa mag­neetis­sa, tietokone­to­mo­grafi­alait­teel­la, ottaa mam­mo­grafi­aku­via, työsken­nel­lä läpi­valaisu­tutkimuk­sis­sa tai henkeä pelas­tavis­sa angiotoimen­piteis­sä ja paljon muu­ta!!! Samal­la koulu­tuk­sel­la työsken­nel­lään myös iso­toopeis­sa ja säde­hoi­dos­sa. Oppisitko itse kaiken tämän pikak­oulu­tuk­ses­sa? Tai halu­aisitko tosi­aan, että näitä lait­tei­ta, välineitä ja lääkkeitä käyt­tää joku pikaises­ti opastet­tu sairaan­hoita­ja kun hoitoa tehdään sin­ulle tai läheisellesi!?!

    1. Antr45u, ei tuo­ta kaikkea pitänytkään oppia vaan piti oppia otta­maan kuva mur­tuneesta surmes­ta tai jostaiun vas­taavas­ta niin kuin ham­maslääkäri on oppin­ut otta­maan kuvan ham­paas­ta ja sen juurista.

  57. Eikös tässä ole nyt selkeästi nähtävis­sä valelääkäri Lai­ho-syn­d­rooma? Mik­si hänet tuomit­ti­in? Mietis nyt uud­estaan, halu­atko varas­tomiehen leikkimään säteilyl­lä. Vaikka­pa sinne Olk­ilu­o­toon? Ei muu­ta Osmo kuin pöy­dälle vaan makaamaan.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Antr45u, ei tuo­ta kaikkea pitänytkään oppia vaan piti oppia otta­maan kuva mur­tuneesta surmes­ta tai jostaiun vas­taavas­ta niin kuin ham­maslääkäri on oppin­ut otta­maan kuvan ham­paas­ta ja sen juurista.

    Siis mitä? Joku koulut­tam­a­ton kyt­täisi koulute­tun selän takana seu­raavaa sormiku­vaus­ta, että pää­sisi todis­ta­maan, kuin­ka help­poa tämä hom­ma (Soin­in­vaaran) todel­lisu­udessa on.
    Hel­litä nyt jo!

  59. Ansku: seli­tit juuri mik­si rönt­gen­hoita­ja on ylik­oulutet­tu — ei siel­lä pienen paikkakun­nan ter­veyskeskuk­ses­sa ole tarvet­ta ottaa kuin perusku­via yhdel­lä tietyl­lä lait­teel­la. Ei tartte tietää mitään tietokone­to­mo­grafi­alait­teista, säde­hoito­lait­teista nyt puuhu­mat­takaan. Toki niitä rönt­gen­lait­tei­ta pitää osta käyt­tää ja sitä varten tarvin­nee myös tietoa, mut­ta ei kai kukaan nyt kuvit­tele että se tapah­tu­isi täysin ilman koulutusta?

    Koulu­tus­ta tulisi tietysti olla riit­tävässä määrin. Ja sen riit­tävän määrän arvioi­vat tietenkin asiantun­ti­jat. Mut­ta asia kan­nat­taisi selvittää.

    On turhaa koulut­taa ihmiselle heti kaik­ki lait­teet 3,5 vuodessa, jos voisi opet­taa yhden lait­teen 0,5 vuodessa (kun ko. laite on ain­oa jota tarvit­see käyt­tää). Kos­ka 3 vuot­ta koulu­tus­ta mak­saa yhteiskun­nalle, ja kos­ka 3 vuot­ta pidem­pään opiskelleelle pitää mak­saa enem­män palkkaa.

    (ja luvut hatus­ta, ei mul­la ole mitään tietoa rönt­genkoneista, mitä nyt olen kuvat­ta­vana ollut.)

    Mis­sään tapauk­ses­sa en usko että on järkevää jatku­vasti kul­jet­taa ihmisiä tak­sikyy­deil­lä sato­ja kilo­me­tre­jä edestakaisin.

    1. On aivan hyvä, että suuris­sa kaupungeis­sa ter­vey­den­huol­los­sa on selkeä työn­jako ja erikois­tunut henkilökun­ta tekee itselleen kuu­lu­vat työt. Asia on aivan toinen haja-asu­tusalueel­la, jos­sa ei ole eikä voi olla mon­taa kym­men­tä henkilö jokaises­sa ter­veyskeskuk­ses­sa. Sil­loin on kat­sot­ta­va, miltä osin ammat­tikun­tara­jat ovat järke­viä ja mil­loin ne ovat pelkkää ammat­tiy­hdis­tyspoli­ti­ikkaa. Voihan sitä “pikak­oulute­tulle” henkilökun­nalle määrätä rönt­gen­lait­teen teho­ra­jat ja määrätä, mitä osia kehos­ta he eivät saa kuva­ta. Näin on tehty ham­maslääkärienkin kohdalla.

  60. Niin kauan­han tämä on Osmo:n mielestä pikku­jut­tu ja vain pelkkää säästöä, kunnes itse “jou­tu­isi” tilanteeseen mis­sä vajaavaisen koulu­tuk­sen saanut ihmi­nen ottaa hänestä rönt­genku­via ja jotain menee pieleen. Täl­läisen tilanteen jäl­keen ruve­taan suureen ääneen vaa­ti­maan päitä vadille ja kun­nol­lista koulu­tus­ta (kor­vauk­sia uno­hta­mat­ta). Mut­ta niin­hän se ihmi­nen on sel­l­ainen eläin, että jos se ei kos­ke­ta itseään niin ei sil­lä niin väliä.

  61. Osmo Soin­in­vaara: On aivan hyvä, että suuris­sa kaupungeis­sa ter­vey­den­huol­los­sa on selkeä työn­jako ja erikois­tunut henkilökun­ta tekee itselleen kuu­lu­vat työt. Asia on aivan toinen haja-asu­tusalueel­la, jos­sa ei ole eikä voi olla mon­taa kym­men­tä henkilö jokaises­sa ter­veyskeskuk­ses­sa. Sil­loin on kat­sot­ta­va, miltä osin ammat­tikun­tara­jat ovat järke­viä ja mil­loin ne ovat pelkkää ammattiyhdistyspolitiikkaa.

    Juuri näin, kun­han huomioidaan Catali­nan kommentti:

    Catili­na:
    Kyl­lä me osasimme, ja ties­imme myös, mil­loin emme osaa.

    “Pikak­oulu­tuk­sen” toisen puolen tulisi keskit­tyä tähän.

  62. Aloit­taes­sani rönt­gen­hoita­jan opin­not 2000-luvun alus­sa, sai jo vuo­den opiskelun jäl­keen men­nä kesätöi­hin sairaalaan otta­maan nati­ivi- ja keuhkoku­via. Myöhem­min koulu­tuk­ses­sa ei näitä enää lisää opetet­tukaan, ellei sit­ten itse halun­nut lisäti­etoa ja koke­mus­ta. Vaan sit­ten jos­sain vai­heessa tuli käyt­töön uusi laki, joka määrit­teli vähim­mäisopin­topis­temäärän ennen kuin sai opiske­li­jana palkkatöi­hin men­nä. Aja­tus siitä, että maas­samme alet­taisi­in koulut­ta­maan rönt­gen­hoita­jia erik­seen eri modali­teet­tei­hin ei sinän­sä olisi has­sumpi. Jotkut viisaat vain ovat päät­täneet, että koulute­taan mielum­min moni­alaosaa­jia kuin hyvin sup­peaan työnku­vaan sovel­tuvia henkilöitä. Jopa sormien kuvaa­jien tulisi tietää, mitä ovat tekemässä, ja mitä mah­dol­lisia riske­jä kuvauk­ses­ta poti­laalle on. Tulee kuitenkin muis­taa, että myös ham­maslääkärei­den koulu­tuk­seen kuu­luu nykyisel­lään säteily­bi­olo­gian opin­to­ja. Ei niitä ham­masku­vi­akaan täl­lä het­kel­lä kuka tahansa saa ottaa!!!

  63. No mulle on kyl­lä ihan turha tul­la väit­tämään, että sormien kuvaamista yhdel­lä ain­oal­la lait­teel­la pitää opetel­la 3,5 vuot­ta, ennenkuin se mitenkään voi onnistua!

    Joku tolkku nyt tähän jär­jet­tömyy­teen pitää saada!

  64. En viit­si nyt tois­taa samo­ja argu­ment­te­ja, joi­ta mm. Mil­ja Hol­sti­la on ansiokkaasti jo aiem­min esit­tänyt, mut­ta vään­netään­pä vielä yksi point­ti nyt rautalangasta…

    Jos men­täisi malli­in, jos­sa joku pienen syr­jäisen kun­nan ter­veysase­man perushoita­ja nap­pail­isi rönt­genku­via sil­loin täl­löin pienel­lä lisäk­oulu­tuk­sel­la (eikä niin pienel­läkään, kos­ka pakko­han koulu­tuk­seen olisi kuu­lua ainakin “perusasi­at” säteily­fysi­ik­ka, anato­mia, itse laiteop­pi, perusku­vausten opiskelua ja trau­maku­van­tamisen perus­teet), niin kuin­ka sit­ten huole­hdit­taisi­in tämän hoita­japaran osaamisen laadus­ta ja ylläpi­dos­ta? Kos­ka jos tosi­aan reilut 2000€ kuus­sa ansait­se­vaa rönt­gen­hoita­jaa ei kan­nat­taisi vaik­ka pari­na päivänä viikos­sa tuo­da kuvaa­maan syr­jäkylän TA:han (tiloi­hin, jot­ka yhdis­tet­ty­inä lait­teisi­in ja niiden käyt­tö-/huoltokus­tan­nuk­si­in muuten mak­sa­vat yhden rönt­gen­hoita­jan moooo­nen vuo­den palkan ver­ran), niin kuvauk­sia ei sil­loin tähän yhden ter­veysase­man kohdalle viikos­sa mon­taa kerry.

    Kokenut ja osaamis­taan ylläpitävä rönt­gen­hoita­ja myös osaa kat­soa kuvaa ihan eri silmil­lä ja tarvit­taes­sa ehdot­taa lääkärille lisäku­vien ottoa (esim. tietyn­laiset säären alaosan vään­tö­mur­tu­mat, jois­sa lääkäri usein pyytää kuvat­tavak­si vain nilkkaa, mut­ta nilkan seu­tuvil­ta löy­tyvän mur­tu­man lisäk­si hyvin usein pal­jas­tuu myös toinen mur­tu­ma hie­man pol­ven ala­puolelta, kun rönt­gen­hoita­ja näkee mur­tu­matyyp­istä, että myös koko säären kuvaus olisi aiheelli­nen). Osaa­va hoita­ja myös osaa tor­pa­ta turhat kuvauk­set (=lue: poti­laan turhan säteilyt­tämisen ion­isoival­la säteilyl­lä), myös raa­jo­jen alueelta. Esimerkkinä olen itse pyytänyt ter­veyskeskus­lääkäre­itä mon­esti kat­so­maan kuvia uudelleen, kun poti­las tulee uudelleen kuvaut­ta­maan vaik­ka kyynär­vart­ta, kun mur­tu­maa ei muka näkynyt kyynär­päässä, vaik­ka itse olen heikosti erot­tuvan mur­tu­ma­l­in­jan sieltä erot­tanut. Yleen­sä sit­ten ei olekaan kuvat­tu. Enkä ole nyt väheksymässä ter­veyskeskus­lääkäre­itä ja hei­dän osaamis­taan, mut­ta työk­seen kuvia kat­se­l­e­valle ihmiselle nyt vain kehit­tyy silmää eri lail­la, kuin niitä sat­un­nais­es­ta katselevalle.

    Eikä tämän perushoita­jan kuvauk­set pelkki­in raa­joi­hin kuitenkaan jäisi, kos­ka Suomes­sa tehdään vuosit­tain 3,9 miljoon­aa hoita­jan suorit­ta­maa rönt­gen­tutkimus­ta, joista keuhkoku­vien osu­us on noin 1,4 miljoon­aa, sen ollen siis ylivoimais­es­ti “suosi­tu­in” tutkimus.

    Ja jos ylläovev­as­ta vuo­datuk­ses­tani ei käynyt riv­ien välistä ilmi, niin kyl­lä, kyse tässä asi­as­sa on nimeno­maan poti­las­tur­val­lisu­ud­es­ta. Kyse on siitä, että osaa­va henkilö tuot­taa poti­laan hoitopäätök­sen kannal­ta keskeiset tutkimuk­set riit­tävän laadukkaasti, jot­ta poti­laalle saadaan oikea diag­noosi ja täten hän­tä myös oikeal­la taval­la päästään hoitamaan.

    Ja en ihmettele, että Osmo Soin­in­vaar­alle on tip­punut aikaisem­min rönt­gen­hoita­jil­ta vihaista palautet­ta, sil­lä kohtaamme jatku­vasti ammat­tikun­tamme väheksyn­tää, myös muil­ta sosi­aali- ja ter­veysalal­la työsken­televiltä henkilöiltä, jot­ka luule­vat, että rönt­gen­hoita­jan työhön liit­tyvät asi­at opi­taan jos­sain käytäväl­lä pikku täy­den­nyskurssil­la. Kuitenkin teemme tasan yhtä arvokas­ta työtä kuin muutkin ammat­tiryh­mät (=sub­jek­ti­ivi­nen mielip­i­teeni) ja työmme vaatii laa­jaa ammat­ti­taitoa ja jatku­vaa osaamisen kehittämistä.

  65. Kyl­lä näistä “pätevyys­vaa­timuk­sista” pitäisi pystyä joustamaan. 

    Esim. liike-elämän puolel­la tätä tapah­tuu koko ajan. Insinööristä voi tul­la taloua‑, henkilöstö‑, laatu‑, tai tur­val­lisu­us­pääl­likkö muiden taval­lisem­pi­en tehtävien ohel­la. Liike-elämässä on aina osat­tu hyö­dyn­tää työssäop­pimista toisin kuin näköjään julkisel­la puolella.

  66. “Mil­ja Hol­sti­la kir­joit­ti 23.1.2014 kel­lo 19:49

    Hyvä Osmo Soininvaara,

    Olen radi­olo­gi, eli kansanomais­es­ti san­ot­tuna rönt­gener­ikois­lääkäri. Heti alku­un sanon, että en taa­tusti ole haal­i­mas­sa itsel­leni enkä yli­työl­lis­te­ty­ille hoita­jillemme turhaan uusia tehtäviä (alal­lamme on työn­tek­i­jöistä pula)”

    Hol­sti­la on tyyp­illi­nen miinoit­ta­ja-asiantun­ti­ja, joka keskit­tyy puo­lus­ta­maan pienen klikin etu­ja ja pyrkii suo­jaa­maan hei­dän monop­o­lin­sa johonkin asiaan

    Osmo on aivan oike­as­sa tässä asi­as­sa, ei Utsjoel­la voi­da toimia kuten Hel­sngis­sä , työvolyymit ovat erilaisia.

    Olen itse joutunut organ­isoimaan plave­lu­tuotan­toa niin Utsjoel­la kuin Helsingis­sä ja Utsjoel­la on kyet­tävä töitä tekemään laa­ja-alais­es­ti, jot­ta a) työtä riit­täisi ja b) palve­lu­ta­so voidaan ylläpitää ja c ) kulutkin pysyvät kohtuullisena .

    Se merk­it­see yleisosaamista, mikä ei tarkoi­ta, että kaik­ki työt kyetään tekemään. Esim pyritään suo­ri­u­tu­maan 80–90 % tehtäviä.

    Hel­sngis­sä taas yhden funk­tion työmäärät riit­tävät, joten voidaan erikois­tua ja keskit­tyä yhteen osaamiseen.

    Hol­sti­lan lähtöko­h­ta on, että muut lääkärit ovat vas­tu­un­tun­not­to­mia ter­vey­den tuhoajia.
    Näin ei ole, vaan kyl­lä se Ival­on terkkarin lääkäri voidaan koulut­taa otta­maan tiet­tyjä stan­dard­iku­via, ei se raket­ti­tiedet­tä ammat­ti-ihmiselle ole. Ja hän osaa var­masti pysyä alueel­la, jon­ka osaa.

    Ainakin useim­miten: Setäni vaimo jou­tui terkkaris­sa lääkärille , joka yrit­ti ottaa näytet­tä, johon kyvyt eivät riit­täneet ja lääkäri pisti reiän suureen val­ti­moon. Kuole­ma oli min­u­ut­tien päässä , sil­lä vuo­toon havan­dut­ti­in vas­ta koti­matkalla autossa, onnek­si keskus­sairaalan päivystys oli parin min­uutin päässä.

    Mut­ta nämä ovat johtamis-ja toim­intakult­tuu­ri­on­gelmia, jot­ka nekin pitää ratkaista.

    Lop­putule­ma on, että täl­lainen miinoit­ta­ja on vaar­alli­nen organ­isaa­tion tuot­tavu­u­den kehi­tyk­sen kannal­ta eikä heitä voi käyt­tää toimin­nan kehit­täjinä vaan hei­dät pitää pitää ruti­ini­jut­tu­jen tekijöinä.

    Ongel­ma on, että täl­laiset näen­näis­es­ti asiantun­te­vat kir­joitel­mat hämäävät johtoa ja pelko seu­rauk­sista estää hak­mas­ta tehokkaampia ratkaisuja
    Julkisel­la sek­to­ril­la ja mik­sei yksi­tyisel­läkin on korkea kyn­nys työn­tää täl­lainen miinoit­ta­ja sivuraiteella

  67. “Osmo Soin­in­vaara :Jos minä saan viedä van­han äiti­ni käve­lylle ilman mitään koulu­tus­ta, ei ammat­ti­aut­ta­jal­takaan pitäisi siihen tehtävään kovin mon­en vuo­den koulu­tus­ta vaatia”

    Osmo ei oikein ymmär­rä, että on eri asia kun yksi­tyi­nen talut­taa omaas­na kuin, että organ­isaa­tio jär­jestää toiminnan.

    Osmol­la ei äitiä ulkoilut­taes­saan ole mitään tuot­tavu­us­vaa­timus­ta vaan hän toi tupeksia äitin­sä kanssa vaik­ka koko päivän.
    Ja laatukin on äidin ja pojan väli­nen asia

    Ja jos Osmo lip­saut­taa otteen­sa por­tais­sa ja mum­mo tait­taa niskansa niin ei siitäkään suur­ta haloo­ta nouse, suku­laiset voivat olla sanomat­ta päivää enää, mut­ta säästyypä niska.

    Tai Osmon tapuk­ses­sa voi ilmestyä iltapäiväle­hti­in lööp­pi “Kansaned­su­ta­ja tap­poi äitin­sä ” mut­ta yleiseti jut­tu ei kiinnosta

    Mut­ta kun organ­isaa­tio palkkaa parikymp­pisen testos­tero­nia uhku­van syr­jäy­tymisuhkaisen nuorukaisen, joka ajat­telee, että : Vit­tu, mä heivaan nämä mum­mot pihalle viidessä sekunnissa.

    Siitä syn­tyy lööppe­jä jo aivan eri­tahti­in ja kaikkin medioi­hin esim tyyli­in: Helsin­gin kaupun­ki eutanoi vanhuksia.

    Ja 150 kansane­dus­ta­jaa kir­joit­taa alle lakialoit­teen, jon­ka mukaan mum­mon ulkoilut­ta­jal­ta vaa­di­taan viiden vuo­den koulutus.

    Näin­hän ne useim­mat hul­lut jutut syn­tyvät, Osmokin on niitä aina sil­loin täl­löin säätämässä

    Ja päälle tulee esimiehille ja johdolle 10–15 vuo­den oikeusjut­tu korvausvaatimuksineen.

    En tiedä , mis­tä Osmol­la kumpuaa tuo halvek­sun­ta tavis­ten töitä kohtaan ?

  68. Tzai­ka:
    Niin kauan­han tämä on Osmo:n mielestä pikku­jut­tu ja vain pelkkää säästöä, kunnes itse “jou­tu­isi” tilanteeseen mis­sä vajaavaisen koulu­tuk­sen saanut ihmi­nen ottaa hänestä rönt­genku­via ja jotain menee pieleen. Täl­läisen tilanteen jäl­keen ruve­taan suureen ääneen vaa­ti­maan päitä vadille ja kun­nol­lista koulu­tus­ta (kor­vauk­sia uno­hta­mat­ta). Mut­ta niin­hän se ihmi­nen on sel­l­ainen eläin, että jos se ei kos­ke­ta itseään niin ei sil­lä niin väliä.

    Ei tuo tarkoi­ta vajavaista koulu­tus­ta, koulu­tus on vain rajat­tuun tehtävään.

    Ei se tarkoi­ta ammat­ti­taidot­to­muut­ta vaan osaamisen sup­peut­ta ja lääkäri tietysti toimii tämän rajoituk­sen mukaan

  69. Suo­mi säästää itsen­sä hengiltä ja on Kreikan tiellä.

    Miten Suo­mi hyväk­sikäyt­tää AAA:n luokitusta?

    EI MITENKÄÄN!

    Kun ker­ran meil­lä on tämä AAA:n luok­i­tus, niin se tarkoit­taa, että RAHA ON HALPAA!

    Sen sijaan, että käyt­täy­dymme kuin van­ha mum­meli, niin Suomen pitäisi ottaa niin paljon velkaa markki­noil­ta kuin mah­dol­lista, jot­ta voitaisi­in toteut­taa infra­stuk­tu­uri­in liit­tyviä han­kkei­ta, joil­la voitaisi­in sit­ten luo­da sitä poh­jaa seu­raa­van nousukau­den kasvulle.

    Tukea tule­vaisu­u­den alo­jen kehit­tämistä, rak­en­taa uut­ta infra­stuk­tu­uria (Lapin rautati­et, lento­kent­täverkos­ton tihen­tämi­nen, uudet säätövoimalat vesivoiman tilalle jne) ja nur­jer­taa infra­stuk­tu­urin korjausvelkaa.

    Huonoina aikoina pitää ottaa velkaa ja hyv­inä lyhentää.

    Nimit­täin tässä tulee käymään niin, että me säästämme hyv­in­voin­ti­val­tion hengiltä ja sit­ten menetämme AAA:n luokituksen.

    Sit­ten me tavikset vas­ta kuses­sa olemmekin.

    Esimerkik­si haja-asu­tusaluei­den ter­vey­den­huolto voitaisi­in aset­taa kumipyörille tilaa­mal­la rekkoi­hin ja lin­ja-autoi­hin raken­net­tu­ja ter­veysasemia. Sen lisäk­si liikuteltavia kont­te­ja, tarpeen mukaan. Erikoiskont­te­ja erikois­lait­tei­neen. Vuodeosas­tokin voidaan lait­taa kumipyörille ja siir­rel­lä niitä tarpeen mukaan. Laki sadan­ton­nin rekoille on jo olemassa.

    Sen lisäk­si erikoiskalus­toa voisi liikutel­la ilmateitse. Maail­mal­la on lääkäri­len­tokonei­ta, mik­sei meil­lä ole? Nip­panap­pa lääk­in­tähe­likopter­it saadan pidet­tyä ilmassa.

    Lap­pi­inkin tai mui­hin maakun­ti­in voisi lennät­tää lento­ken­tälle erikois­lait­teis­toa ja pätevää henkilöstöä päiväk­si, jol­loin koko kööri pää­sisi illak­si takaisi­in koti­in. Tai vaik­ka seu­raa­van päivänä. Tarpeen mukaan. 

    Näi­den oper­oimiseen rekry­toitaisi­in henkilöitä, jot­ka kykenevät työsken­telemään liikku­vis­sa työte­htävis­sä. Sil­loin ei tarvitse luop­ua osaamisen tasosta.

    Val­tion tehtävä on aset­taa ne raamit, jon­ka puit­teis­sa kulut­ta­jat ja yri­tyk­set toimi­vat. Vah­va talous vaatii vah­van val­tion, jota Suo­mi ei täl­lä het­kel­lä ole. Eikä oppo­si­ti­oltakaan tule muu­ta kuin paluu 1980-luvulle ‑virt­tä.

    Täy­tyy astua määräti­etois­es­ti kohti tule­vaisu­ut­ta ja rak­en­taa sitä tule­vaisu­u­den suomalaisille.

    En ole mikään isän­maalli­nen henkilö, mut­ta mielel­läni tah­toisin nähdä Suomen maail­man mah­tavim­pana val­tiona. Tai Euroopan union­in mah­tavim­pana osavaltiona 😉 

    Mit­ta­ri­na tälle mah­tavu­udelle käyt­täisin sitä, miten hyvin kansalaiset voivat niin henkises­ti kuin fyy­sis­es­tikin. Lisäk­si sitä, miten paljon val­tio vuorovaikut­taa muiden val­tioiden kanssa. Suomel­la pitäisi olla edus­tus jokaises­sa maail­man syr­jäisim­mässäkin kolkassa.

    Suomen pitää olla mukana globaalin maail­man pyörteis­sä, eikä pyrk­iä palaa­maan impi­vaaraan ryys­tämään kahvin korviket­ta lautaselta.

  70. Ter­vy­den­hoi­dos­sa on paljon pahempia ongelmia kuin osmon luettelemat.

    Jalka­ni kipey­tyi enne joulua ja yritin terkkariin.Kerberos esit­ti aiko­ja helmiku­ulle ja maalisku­ulle, siis liki 3 kuukaut­ta eteenpäin.

    Kova kipu ja este liikun­nalle ei vaikut­tanut kun olen eläkeläinen .
    Käs­ket­ti­in vain kysel­lä peruustusaikoja

    Olin lähdössä matkalle uuden vuo­den jäl­keen ja niin­pä esitin huoleni siitä, etten pääse ennen matkaa lääkärille, ain­oa apu oli keho­tus perua mat­ka !!! Mikä olisi mak­sanut paljon kun ei ollut lääkärintodistusta !!!

    Niin­pä sit­ten varasin netistä ajan entiselle työter­vysase­mal­leni. Lääkäriltä löy­tyi vapai­ta aiko­ja uuden vuo­den aatok­si ja heti aamus­ta klo 8.

    Aikaa jutun hoita­miseen meni 10–15 min­u­ut­tia ja diag­noosi oli kädessäni ja ohje miten jalkaa hoide­taan ja kykenin matkallani kävelemään mon­ta kilo­metriä päivässä vaik­ka parane­m­i­nen oli alussa.

    Julkinne ter­vy­den­hoito on näköjään Potemkinin kulis­si, jos­sa rahat käytetään palvelunestoon.
    Ker­beroksen estämistyö tulee kalli­im­mak­si kuin lääkärin tekemä hoito

  71. Tun­tuu kum­mal­ta, että rönt­gen- yms. koneet oli­si­vat vielä nykypäivänäkin niin han­kalia käyt­tää, että tarvi­taan pitkä erikoisk­oulu­tus takaa­maan käyt­tökelpoiset tulok­set ilman poti­laan vaaran­tamista. Mut­ta jos näin tosi­aan on, niin eikös tässä olisi selvä kehi­tysko­hde? Tehdään konei­ta, jot­ka opas­ta­vat käyt­täjään­sä ja samal­la estävät tekemästä mitään typerää.

    Samal­la tun­tuu aika ihmeel­liseltä, etteikö kuvien tulk­in­taan olisi jo kehitet­ty mitään apu­vä­lineitä — mut­ta jos tämäkin pitää paikkansa, niin samaan syssyyn voitaisi­in toki kehit­tää diag­nos­ti­ikkao­hjelmia, jot­ka aut­taisi­vat vähän tumpelom­paakin pihtiputaan terkkarin keikkalääkäriä huo­maa­maan oleellisen.

  72. Tässä keskustelus­sa tulee ottaa huomioon, että vaara­ton­ta säteilyan­nos­ta ei ole, vaan pienikin annos lisää riskiä sairas­tua syöpään. Se tarkoit­taa, että eri­ty­isosaamista tarvi­taan. Täl­lä het­kel­lä rtg-hoita­jan osaami­nen on todel­lakin hyvin laa­ja-alaista ter­veyskeskus­rönt­geniä ajatellen ja spe­si­fimpi koulut­tau­tu­mi­nen voisi olla ihan toimi­va vaihtoehto. 

    Osmokin saisi var­masti enem­män tukea ajatuk­silleen, jos ensin pere­hty­isi parem­min asi­aan ja myön­täisi, että kyseessä on ihan oma osaamisalueen­sa. Pätevyys pelkästään nati­iviku­van­tamiseen voitaisi­in ilman muu­ta saavut­taa lyhyem­mäl­läkin koulu­tuk­sel­la kuin tuo varsi­nainen rh-koulu­tus, mut­ta vas­toin Soin­in­vaaran väitet­tä, kokon­aan ilman eri­ty­istä osaamista ei rönt­genku­via pidä kenenkään ottaa.

    rönt­gen­hoita­jal­la on hyvät tiedot säteily­tur­val­lisu­ud­es­ta ja saadak­seen käyt­tää säteily­lait­tei­ta, tulee jokaisen hoita­jan vuosit­tain osal­lis­tua lak­isääteis­es­ti täy­den­nysk­oulu­tuk­seen. Lisäk­si työsken­te­lyä valvotaan jatku­vasti eri menetelmin. Onko täl­laiset sys­teemit luo­tu säteily­tur­vavi­ra­nomais­ten puoles­ta ihan huvin vuok­si? En usko. mielu­uminkin sik­si, että riskit ovat todellisia.

  73. Liian van­ha: Julki­nen ter­vey­den­hoito on näköjään Potemkinin kulis­si, jos­sa rahat käytetään palvelunestoon.

    Vai­h­toe­htoinen seli­tys: julki­nen ter­vey­den­hoito on niin laadukas­ta, hinta/laatusuhteeltaan eri­no­maista ja halut­tua että jol­lain taval­la pitää vali­ta ketkä siitä pää­sevät osal­lisek­si eli de fac­to estää hoito suurelta osalta sel­l­aisia poten­ti­aal­isia asi­akkai­ta joi­ta yksi­tyi­nen sek­tori voi auttaa. 

    Ei ole lainkaan huono tai epäeet­ti­nen päätös tyrkätä ilmeisen hyvin toimeen­tule­va eläkeläi­nen julkiselta yksi­tyiselle sek­to­rille joka selviää pienen täs­mä­vaivan hoi­dos­ta ongelmit­ta ja ottaa tilalle joku oikeasti huonos­sa ase­mas­sa ole­va jolle yksi­tyi­nen sek­tori ei ole vaihtoehto.

  74. Mielestäni paljon suurem­pi ongel­ma, yleis­es­ti tiedos­sa ole­va jopa, on se, että vas­ta koulus­ta valmis­tuneet hienot amk-hoita­jat eivät pysty siir­tymään suo­raan täy­teen työhön. Hei­dän pään­sä on täyn­nä hienoa hoitotiedet­tä ja nelikent­tiä. He ovat valvoneet pitk­iä öitä tehden varsin joutavia hoitoti­eteen tutkielmia ja istuneet hoitoti­eteen sem­i­naareis­sa. He ovat näh­neet infer­naalisen vaivan luullen ehkä sen ole­van vielä reaal­isti hyödyl­listä. Tosi­asi­as­sa heitä on raskaasti kusetettu.
    Menee puolisen vuot­ta sit­ten työssä niit­ten asioit­ten oppimiseen, jot­ka olisi pitänyt koulus­sa oppia nelikent­tien ja hoitoti­eteel­lis­ten viisauk­sien sijas­ta. Min­ul­la on hyvät suonet, ja olen maan­nut luke­mat­tomat ker­rat har­joi­tuskap­paleena, kun valmis ja töi­hin tul­lut sairaan­hoita­ja amk opet­telee lait­ta­maan tippaa.

  75. Lau­ri Kumpu­lainen: Kun ker­ran meil­lä on tämä AAA:n luok­i­tus, niin se tarkoit­taa, että RAHA ON HALPAA!

    Sen sijaan, että käyt­täy­dymme kuin van­ha mum­meli, niin Suomen pitäisi ottaa niin paljon velkaa markki­noil­ta kuin mah­dol­lista, jot­ta voitaisi­in toteut­taa infra­stuk­tu­uri­in liit­tyviä han­kkei­ta, joil­la voitaisi­in sit­ten luo­da sitä poh­jaa seu­raa­van nousukau­den kasvulle.

    Tukea tule­vaisu­u­den alo­jen kehit­tämistä, rak­en­taa uut­ta infra­stuk­tu­uria (Lapin rautati­et, lento­kent­täverkos­ton tihen­tämi­nen, uudet säätövoimalat vesivoiman tilalle jne) ja nur­jer­taa infra­stuk­tu­urin korjausvelkaa.

    Huonoina aikoina pitää ottaa velkaa ja hyv­inä lyhentää.

    Nimit­täin tässä tulee käymään niin, että me säästämme hyv­in­voin­ti­val­tion hengiltä ja sit­ten menetämme AAA:n luokituksen.

    Näin­hän se on, Key­ne­siläistä elvy­tys­tä tulisi samal­la. Pitäisi vain olla äärim­mäisen tarkkana mihin sen velka­ra­han käyt­tää. Kun lik­vidi­teet­tiloukun tilanteessa rahankäyt­täjänä on val­tio, hin­tamekanis­mi on väli­aikaises­ti rik­ki, ja hin­to­jen sig­naali­vaiku­tuk­sen puuttues­sa se sig­naali pitäisi saa­da joltain kaikki­ti­etävältä Gos­planil­ta. Muuten on ris­ki että Hayek­i­laisit­tain investoin­nit saat­ta­vat men­nä kohteisi­in joiden tuo­to­s­ta kukaan ei ole valmis mak­samaan koskaan mitään.

    Esimerkik­si: jos val­i­taan Lapin rautati­et investoin­tiko­hteek­si, niiden on sit­ten ‘nor­maali­aiko­jen’ palates­sa syytä alkaa tuot­taa *ruhti­naal­lis­es­ti*, jol­lain­mekanis­mil­la. Niil­lä tuo­toil­la pitää nimit­täin mak­saa ote­tun lainan korot sit­ten kun raha ei enää ole halpaa.

    Nyt kun mietin, niin ei sen Gos­planin investoin­tien val­it­semis­te­htävä ole sen kum­mem­pi kuin mitä yri­tysjo­hta­jatkaan tekevät. Ei yri­tys­tenkään investoin­tien tuo­to­s­ta ole etukä­teen var­muut­ta. Nyt vain investoimas­sa olisi fir­man sijas­ta kokon­ainen kansantalous.

  76. Hol­sti­la korostaa säteilyn vaar­al­lisu­ut­ta ja sitä, kuin­ka rönt­gen­hoita­ja yksin on vas­tu­us­sa sen käytöstä:

    Mil­ja Hol­sti­la:
    Rönt­gen­lait­teista läh­tee käristys­tä niin paljon kuin vaan napista kaakkoon vään­tämäl­lä halu­aa, mut­ta ammat­ti­taitoa on ottaa diag­nos­tisen laadun kuvat pien­im­mäl­lä mah­dol­lisel­la säteilymääräl­lä (erot säteilyssä voivat olla monikym­menker­taisia). Ei rönt­genku­via ote­ta vain nap­pia paina­mal­la, siinä val­i­taan hilat, kilo­voltit ja mil­liampeer­it poti­laan ja kuvausko­hteen mukaan (paino, ikä jne vaikuttavat). 

    Edel­lis­ten viikko­jen aikana on keskustel­tu siitä, kuin­ka kehit­tyvä teknolo­gia vaikut­taa eri työte­htävi­in. Olisin kuvitel­lut, että rönt­genku­van­t­a­mi­nen olisi jo mullis­tunut enem­män kuin Hol­sti­lan kuvaus antaa ymmärtää. Kuvan­tamiskonei­den teknolo­giaa kehit­tämäl­lä voidaan vähen­tää rönt­gen­hoita­jal­ta vaa­dit­tavaa osaamista ja vastuuta.

    Olin kuvitel­lut, että kuvaus­lait­teis­sa olisi jo ainakin jonkin­lainen automaat­ti­nen val­o­tusa­jan säätö — rönt­gen­hoita­ja ei siis olisi yksin vas­tu­us­sa annetus­ta säteilystä ja kuvan onnis­tu­mis­es­ta. Kuvaamisen dig­i­tal­isoi­tu­misen myötä käyt­töön tulleet dig­i­taaliset kuvaken­not voisi­vat antaa reaali­aikaista palautet­ta ja katkaista säteilyn kun kuvas­sa on tarpeek­si kon­tras­tia ja siten min­i­moi­da säteilyn määrä.

    Säteily­vaara:
    Itse en säteilynkäytön ammat­ti­laise­na antaisi itseäni kuva­ta (edes sormea), ellei laitet­ta käytä pätevä henkilö, jol­la on riit­tävät tiedot ja taidot. Nyky­isil­lä lait­teil­la saadaan val­o­tuk­seltaan diag­nos­ti­nen kuva, vaik­ka käytet­täisi­in moninker­tais­es­ti tarvit­ta­va määrä säteilyä. Dig­i­taalitekni­ik­ka lukee suju­vasti voimakkaastikin yli­val­ot­tuneet otok­set. Vain huolel­liseti asi­aan pere­htynyt ammat­ti­lainen pystyy saavut­ta­maan poti­laan tilanteeseen näh­den opit­maalisen kuvan­laadun pien­imm­l­lä mah­dol­lisel­la sädeannoksella. 

    Säteilyn käytön ammat­ti­laisen “Säteily­vaaran” kuvauk­sen perus­teel­la dig­i­taalite­knolo­giaa ei kuitenkaan käytetä annet­ta­van säteilyn min­i­moimiseen, vaan päin­vas­toin: sitä käytetään lisäämään liial­lisen säteilyn riskiä, kos­ka dig­i­taalitekni­ik­ka sal­lii suurem­mat yli­val­o­tuk­set. Voisiko joku toinen säteilyn asiantun­ti­ja ker­toa pitääkö tämä paikkansa?

    Mitä tulee kuvat­ta­van eri­ty­ispi­irtei­den huomioonot­tamiseen, ilmeis­es­ti on ainakin ollut kehit­teil­lä lait­tei­ta, jot­ka osaa­vat huomioi­da kuvat­ta­van ruumi­in­muodot automaat­tis­es­ti. Vähin­täänkin voisi olet­taa, että koneen olisi mah­dol­lista tehdä kuvat­ta­van pain­oon ja ikään liit­tyvät säädöt automaat­tis­es­ti kun­han ne tiedot sille syötetään. Suuri osa Hol­sti­lan kuvaa­mas­ta rönt­gen­hoita­jien osaamis­es­ta — koneen teho­jen sovit­ta­mi­nen kuvat­ta­van pain­on, iän ja joidenkin muiden mah­dol­lis­ten eri­ty­ispi­irtei­den mukaan — voisi siis siirtää kuvan­tamis­lait­teen tehtäväk­si. Ideaal­i­ta­pauk­ses­sa ainakin yksinker­taisia kuvia siis tulisi voi­da ottaa “vain nap­pia paina­mal­la” — ja kone osaisi automaat­tis­es­ti säätää yksi­tyisko­h­dat kuvan laadun opti­moimisek­si ja säteilyn minimoimiseksi.

    Hol­sti­lan kuvauk­sen perus­teel­la nykyte­knolo­gian tila on kuitenkin sel­l­ainen, jos­sa rönt­gen­hoita­ja on täysin vas­tu­us­sa käyte­tyn säteilyn määrästä ja hoi­ta­nee val­o­tuk­senkin man­u­aalis­est — mikä ymmär­ret­tävästi on hyvin vaa­ti­vaa. Kuvan­tamis­lait­teisi­in ei myöskään ole vielä kyet­ty sisäl­lyt­tämään automaat­tisia tur­vakatkaisimia eikä ohjel­moimaan mak­simisäteilyjä, vaan rönt­gen­hoita­ja voi tykit­tää kuvat­tavaan sitä “ihan oikeaa pahaa säteilyä” niin paljon kuin vain halu­aa. Hyvä siis, että rönt­gen­hoita­jat ovat vas­tu­ullisia työlleen omis­tau­tunei­ta säteily­tur­val­lisu­u­den asiantuntijoita! 🙂

  77. Osmo Soin­in­vaara:
    “Antr45u, ei tuo­ta kaikkea pitänytkään oppia vaan piti oppia otta­maan kuva mur­tuneesta surmes­ta tai jostaiun vas­taavas­ta niin kuin ham­maslääkäri on oppin­ut otta­maan kuvan ham­paas­ta ja sen juurista.”

    Jos täl­lä taval­la halu­taan tehdä ver­tailua, niin tehdään­pä sit­ten. Ham­maslääkäri on oman alansa erikois­lääkäri. Käsikirur­gi oppisi var­masti myös hel­posti kuvaa­maan sen sormiku­van omaan käyt­töön­sä sopi­val­la taval­la, kun­han sitä varten olisi ensin hänelle annet­tu juuri siihen tarkoituk­seen suun­nitel­tu laite, jos­sa käyt­täjäl­lä ei ole mah­dol­lisu­ut­ta antaa suur­ta sädemäärää turhaan tai virheel­lis­es­ti. Jot­ta jonkun asian osaa tehdä hyvin, täy­tyy sitä tehdä sään­nöl­lis­es­ti. Ham­maslääkäri kuvaa päivit­täin. Ham­pai­ta. Rönt­genin ylläpitämisek­si pitäisi kuitenkin olla mah­dol­lisu­us kuva­ta muu­takin kuin esim. pelkkiä sormia har­vak­seltaan sil­loin tällöin. 

    Vaikut­taa siltä, että Soin­in­vaara halu­aa pelkästään provosoi­da ja kär­jistää. Toiv­ot­tavasti tarkoituk­se­na on kuitenkin saa­da lop­ul­ta aikaan asial­lis­takin keskustelua.

  78. Osmo on huolis­saan siitä, että ter­vey­den­huol­los­sa nou­date­taan orjal­lis­es­ti määräyksiä

    Mut­ta ter­vy­den­huolto nou­dat­taa määräyk­siä hyvin valikoivasti.Kun ter­vy­den­huolto voi vapaasti laimin­lyödä velvoit­tei­ta ja vali­ta mitä sään­nök­siä ter­vy­den­huol­los­sa nou­date­taan niin var­maan se ensim­mäisenä voisi luop­ua jär­jet­tömistä byrokratioista.

    Helsin­ki on hyvä esimerk­ki miten säädök­siä laiminlyödään

    http://yle.fi/uutiset/kunnat_laistavat_tyottomien_terveystarkastuksista/6784497

    “Toiset huole­hti­vat tarkas­tuk­sista — toiset eivät

    Vuon­na 2011 voimaan tul­lut ter­vey­den­huolto­la­ki velvoit­taa kun­tia jär­jestämään neu­von­taa ja palvelui­ta työt­tömille, jot­ka jäävät ilman työter­veyshuol­lon palveluita.

    Suurista kaupungeista esimerkik­si Turku ja Helsin­ki eivät jär­jestä ter­veystarkas­tuk­sia työttömille.”

    Niin­pä minäkin ehdin olla kortis­tossa pitkään eikä min­ua kut­sut­tu koskaan lak­isääteiseen terveystarkastukseen.

    Ja kun olin lop­ul­la kuol­la hoitovirheeseen niin lääkäri­ni ei sil­loinkaan ymmärtänyt , että vau­ri­ot oli­vat sitä luokkaa, että ne vaikut­ta­vat työkykyyn.

    Hän ihmetteli, mik­si min­un pitäisi anoa työkyvyt­tömyy­seläket­tä, kun olen ns putkessa !!!
    Vaa­timuk­ses­tani hän suos­tui laa­ti­maan lausun­non, mut­ta se vei aikaa liki 8 kk.

    Ja kun sain lausun­non niin se oli hyvin amtöörimänen.

    Olen saatel­lut työkyvyt­tömyy­seläk­keelle kym­meniä ellen sato­ja ihmisiä ja lukenut näitä lausun­to­ja, kun henkilöt ovat pyytäneet apua ja olen joutunut kir­joit­ta­maan työ­nan­ta­jalausun­to­ja, mut­ta kun oli kiire pistin eteenpäin.

    Hake­mus tuli hylät­tynä jälleen yli puolen vuo­den käsit­te­lyn jälkeen.

    Lääkäri­ni ei suos­tunut kir­joit­ta­maan täy­den­nyk­siä, mut­ta min­ul­la oli ollut aikaa miet­tiä jut­tuani ja kir­joitin val­i­tuk­sen itse ja lähetin sen vakuutusoikeuteen.Vakuutusyhtiön edus­ta­ja nau­reske­li jutul­leni, kos­ka uusia lääkäri­lausun­to­ja ei ollut eikä hän uskonut min­un näkökan­tani vaikut­ta­van asiaan

    Ehdin jo van­hu­useläk­keelle kun päätös taas 7–8 kuukau­den odot­telun jäl­keen tuli ja min­ulle myön­teisenä eli sain työkyvyt­tömyy­seläk­keen takau­tu­vasti ja siir­ryin van­hu­useläk­keeltä työkyvyt­tömyy­seläk­keelle ja taas 8 kuukaudeksi.

    Päätös nos­ti eläket­tä sadoil­la euroil­la , sil­lä työkyvyt­tömyysa­jas­ta ja van­hu­useläkeiän siir­tymis­es­tä ker­tymä on olen­nais­es­ti parem­pi kuin työttömyskorvauksesta.

    Lisäk­si sain kym­meniä tuhan­sia kor­vaus­ta, kun eläke on huo­mat­tavasti parem­pi työttömyyskorvaus

    Itse asi­as­sa tein työt­tömyy­saikana niin paljon rahaa riitelemäl­lä , että sain läh­es samaa tuloa kuin työssäollessa.

    Mielu­um­min olisin tehnyt jotain hyödyllistä.

    Tämäkin esimerk­ki ker­too, että terkkar­i­laitos on rap­pio-organ­isaa­tio, ainakin Helsingissä.

    Ja määräyk­siä lyödään laimin surut­ta. Jos määräyk­sil­lä ei ole merk­i­tys­tä niin mik­si noi­ta älyt­tömiä sit­ten noudatetaan ?

  79. Ihan niinkuin hoita­jien palkkaami­nen olisi kallista. Entäs syr­jäis­ten kun­tien lääkärei­dein palkkaami­nen. Pikku kun­ta saat­taa työn­tää 5–7 ihmisen palkan siihen, että halu­taan se ter­veyskeskus­lääkäri. Olisiko­han se vaan OSMO hyväksyt­tävä, että meil­lä ei Suomes­sa ole vara elät­tää jokaista pikkukun­taa. Ei siitä voi syyt­tää perus- ja erikois­ter­vey­den­huoltoa. Entäs kun­nat, jot­ka pyörivät ihan puh­ta­a­sit val­tion­lainal­la ja joil­la ei ole aiko­mus­takaan liit­tyä isom­pi­in kun­ti­in. Tai sit­ten eletään sil­lä, että puo­let kun­nan väestöstä käy jos­sain kasvukeskuk­ses­sa töis­sä ja verot mak­se­taan siihen omaan kuntaan(Jolla ei muuten ole mitään tule­vaisu­ut­ta). Entäs julkisen puolen byrokra­tia ja suo­jatyö­paikat. Esimerk­ki kun­nan IT-tuk­i­han ei tule yötyöhön. Kun tehdään työpis­tei­den päiv­i­tys­tä, koko vero­toimis­to saat­taa pyöritel­lä peukaloitaan koko päivän, kos­ka kun­nan omat IT-tuen kaver­it aloit­ta­vat työn­sä kel­lo 0800. Ei ole ihme, että siinä alkaa ymmärtää palvelu­iden ulkois­tamista. Voiko tätä Osmon peri­aatet­ta soveltaa vähän sit­ten kaik­keen. Ei poli­isin tarvitse olla aina koulutet­tu, kyl­lä vihreä poli­itikkokin oppii nopeustutkaa käyt­tämään. Vedä nyt Osmo se pää pois sieltä. Ei tämän val­tion ter­vey­den­huol­lon rahal­liset ongel­mat ole erikois­sairaan­hoi­dos­sa, vaan siinä että sil­loin kun oli rahaa voiti­in pyörit­tää jokaisen pienenkin kun­nan ter­veyskeskus­ta. Nyt kun RAHA lop­pui koite­taan kikkail­la joka paikkaan se sama peruster­vey­den­huolto. Itse en edes ole ter­vey­den­huolto alal­la. Mietin vaan, että saat­taa tun­tua suh­teel­lisen perseelle, kun OSMO arvailee. Kuinkas Osmo sit­ten otat kan­taa, kun joku kuolee siihen hoitovirheeseen, kun joku ei-alanam­mat­ti­lainen aloit­taa väärän lääk­i­tyk­sen. Jokaises­sa amma­tis­sa on niitä yksinker­taisia tehtäviä. Tosin voihan sen mallin ottaa sieltä eduskun­nas­ta. Siel­lä on kaik­ki perus- poli­itikot hakkaa­mas­sa äänestysnappia.

  80. Taas vilahti tämä usko tekni­ikan kehit­tymisen mah­dol­lisuuk­si­in rönt­genku­vien tulkin­nas­sa. Kehit­täkää nyt ensin se EKG-analysaat­tori, johon todel­la voisi luot­taa. Vielä on näkemättä.

    Ylipäätän­säkin keskustelun sävy on sel­l­ainen jälleen ker­ran, että mieleen tulee lyödä han­skat tiski­in ja sanoa, että itkekää saatana, itkekää.
    Vaatikaa oikeuk­sia ja valit­takaa. Huu­takaa, ja ketään ei tule.

  81. Joitakin vuosia sit­ten kolumnin kir­joit­ta­ja oli oival­tanut, että rönt­genku­vien otta­mi­nen on niin help­poa, että kuvan voi ottaa kuka tahansa. Toisaal­ta, tämän voi ottaa hyvänä huomiona: suo­ma­lais­ten rönt­ge­hoita­jien osaami­nen on niin korkeata­soista, että huono­ja ja laadut­to­mia kuvia ei ote­ta ja hom­ma hoituu yhdel­lä napin painal­luk­sel­la. Sil­loin asi­akas voi luot­taa, että hom­ma hoituu. Osaami­nen saa hom­man näyt­tämään helpolta.
    Nati­ivirönt­genku­vien otta­mi­nen on eri­laista kuin digiku­vaus; jot­ta kuva olisi riit­tävän laadukas diag­noosin teon perus­tak­si, täy­tyy kuvat­ta­va ihmisen osa osa­ta aset­taa oikein kuvaus­ta varten. Tämä vain karkeana yleistyk­senä ja perustelu­na, mik­si koulu­tus­ta tarvi­taan ja mik­si ammat­ti­taito takaa potilasturvallisuuden.

    Soin­in­vaara ottaa esi­in ter­vey­den­huol­lon työn­jaon ja työnku­vien muu­tok­sen. Olen samaa mieltä tästä hänen kanssaan. Työn­jaon kehit­tämi­nen tuo parem­pia tulok­sia hoidon saatavu­u­teen. Mut­ta ter­vey­den­huol­lon työn­jaos­sa on mietit­tävä tarkkaan, mitkä kokon­aisu­udet poti­laan hoi­dos­sa ja miten raken­netaan uudelleen, mil­lä lisä- tai täy­den­nysk­oulu­tuk­sel­la on tarkoituk­sen­mukaista hom­ma hoitaa. Ei siten, että “helpot ruti­init voi tehdä kuka vaan”. ter­vey­den­huol­lon potial­shoi­dos­sa on nyky­isin tosi vähän näitä help­po­ja ruti­ine­ja, jos ollenkaan.
    Lääkärei­den ja sairaan­hoita­jien tehtäviä on tarkastel­tu uudelleen esimerkik­si rajatun lääk­keen­määräämisen osalta. Tulok­set ovat myön­teisiä. Nyt on aika tarkastel­la, miten työn­jakoa voidaan kehit­tää myös muiden ammat­ti­lais­ten välil­lä. Mut­ta hark­i­tusti ja ammat­ti­laisia kuullen.
    Sairaan­hoita­jak­oulu­tus­ta on uud­is­tet­tu tämän vuo­den alus­ta lukien vas­taa­maan uud­is­tunei­ta ter­vey­den­huol­lon ja poti­lashoidon tarpei­ta. Myös Euroopan yhteisön lain­säädän­töä on uud­is­tet­tu: ammat­tipätevyys­di­rek­ti­ivi 2013/55/EU astui voimaan 18. tam­miku­u­ta ja jäsen­mail­la on kak­si vuot­ta aikaa saat­taa sen määräyk­set voimaan. Direk­ti­ivi määrit­tää mm. koulu­tuk­sen sisältöjä.
    Soin­in­vaara nos­taa lääkärik­oulu­tuk­sen tarkastelun hyväk­si esimerkik­si. Sitä se onkin. Mut­ta myös muu koulu­tus ja muiden ammat­ti­lais­ten tah­to kehit­tää työtään ansait­see aitoa huomio­ta, eikä yli­malka­isia heittoja.

  82. Lep­oti­la zZ: Edel­lis­ten viikko­jen aikana on keskustel­tu siitä, kuin­ka kehit­tyvä teknolo­gia vaikut­taa eri työte­htävi­in. Olisin kuvitel­lut, että rönt­genku­van­t­a­mi­nen olisi jo mullis­tunut enem­män kuin Hol­sti­lan kuvaus antaa ymmärtää. 

    Voi olla taas kuvitel­maa, mut­ta eikö noi­ta rönt­gen konei­ta voisi käyt­tää etäkäyt­tönä; se keskus­sairaalan rönt­gen­hoita­ja neu­voo netin yli miten pitää poti­las mutkille taivut­taa, aset­taa voltit ja ampeer­it, ottaa kuvat, tark­istaa että kuvat onnis­tu­i­v­at ja antaa oman lausun­ton­sa samantien? Ter­veyskeskuk­sen hoita­jan vas­tu­ulle jää poti­laan vään­te­ly ohjei­den mukaan ja sit­ten hän saa pae­ta tur­vahuoneeseen kunnes vaara ohi ‑merk­ki on annettu.

  83. Viherinssi: yksi­tyi

    Taisit ymmärtää hie­man väärin. Kyse­hän oli siitä, että ei kan­na­ta teet­tää kalli­il­la ammat­ti­laisel­la (tutk­i­ja) tehtäviä, jot­ka hoitaisi nopeam­min ja tehokkaam­min halvem­pi ammat­ti­lainen (sih­teeri). Jos puhutaan pelkästään matka­jär­jeste­ly­istä, olisi parem­pia ja halvem­pia tapo­ja jär­jestää asi­at kuin nykyi­nen. Vai­h­toe­hdot ovat:
    1) Tutk­i­ja hoitaa itse matkava­rauk­set vaikka­pa netis­sä ja vas­taa siitä, että rahaa ei törsätä. Tämä on hyvä ratkaisu, jos matkat suun­tau­tu­vat lähin­nä Euroop­paan tai mui­hin help­poi­hin kohteisi­in. Vaikeisi­in kohteisi­in (joi­ta tutk­i­joil­la voi olla) tarvit­taisi­in silti ammat­ti­laisen apua.
    2) Tutk­i­ja pyytää asi­aan erikois­tunut­ta laitok­sen omaa matkasi­h­teer­iä tekemään varauk­set toivei­den mukaan. Tässä etu­na olisi se, että ko. sih­teeri oppisi hyvin nopeasti parhaat vai­h­toe­hdot tois­tu­vi­in matkako­hteisi­in ja toisaal­ta osaisi tehdä jär­jeste­lyt myös han­kalampi­in kohteisiin.

    Kumpi tahansa on parem­pi kuin nykyi­nen sys­tee­mi, jos­sa tutk­i­ja ei saa tehdä itse matkava­rauk­sia netis­sä, vaan kaik­ki matka­jär­jeste­lyt on tehtävä kil­pailute­tun matka­toimis­ton kaut­ta suosien kil­pailutet­tu­ja lentoy­htiöitä ja hotelle­ja. Kaikkein hupais­in­ta on, että jos jou­tu­isin työn takia matkus­ta­maan Kuubaan, laitok­sen matka­toimis­to ei voisi matkaa myy­dä, kos­ka sen omis­taa amerikkalainen yhtiö. 

    Mitä se merk­it­see käytän­nössä? Sitä, että täysin riip­pumat­ta matkus­ta­jan ohjeista matka­toimis­to tar­joaa ensin sopimush­in­to­ja, jot­ka pitää tyr­mätä aivan liian kalli­ina. Vas­ta toisel­la tai kol­man­nel­la iter­aa­tiok­ier­roksel­la saadaan järkevä tar­jous (hin­ta ja aikataulut ovat siedet­tävä). Hotellin löytämi­nen on vaikein­ta. Tar­jo­tut hotel­lit ovat läh­es aina liian kalli­ita ja sijain­nil­taan vääriä. Ain­oa seli­tys on se, että matka­toimis­ton pitää tar­jo­ta juuri tietyn ketjun hotelle­ja ja jos ne eivät kel­paa, saadaan vali­ta mui­ta. Luulisi, että matka­toimis­to osaisi tar­jo­ta seu­raaval­la matkalla samaan kohteeseen samaa hal­paa hotel­lia (jota kaik­ki muutkin samaan kohteeseen matkus­ta­vat käyt­tävät), mut­ta ei. Tähän kaik­keen palaa asiantun­ti­jan kallista työaikaa.

    Eikä kyse ole siitä, että olisi valit­tu huono matka­toimis­to. Min­ul­la on koke­mus­ta kolmes­ta eri matka­toimis­tos­ta työa­siois­sa. Kak­si niistä oli kil­pailutet­tu­ja ja molem­mis­sa on samat ongel­mat. Ain­oa toimi­va matka­toimis­to oli se ensim­mäi­nen ennen kil­pailut­tamista. Sil­loin siel­lä oli pelkästään mei­dän laitok­semme matkoi­hin erikois­tunut ihmi­nen ja hänel­lä sijainen. Riit­ti, että soitin, että menen viikok­si kohteeseen X (vakioko­hde), vas­tauk­se­na tuli heti järkevä ehdo­tus. Työaikaa meni korkein­taan 10 min­u­ut­tia. Nykyään menee liian usein tun­ti tai kak­si, sil­lä joka asia pitää tarkistaa.

    Tämä on nyt aika kaukana rönt­gen­hoita­jista, mut­ta samas­ta ongel­mas­ta tässäkin on kyse. Aivan liian usein kuvitel­laan, että syn­tyy säästöjä kun:
    1) luovu­taan kalli­ista ammat­ti­lai­sista ja teetetään tehtävät muil­la oman työn ohessa
    2) ulkois­te­taan ja kil­pailute­taan. Kil­pailut­ta­mi­nen voi tuo­da säästöjä, jos tiede­tään, mitä ollaan tekemässä, mut­ta kil­pailut­ta­mi­nen kil­pailut­tamisen vuok­si voi tul­la todel­la kalliiksi.

  84. Säteily­vaara:
    Tässä keskustelus­sa tulee ottaa huomioon, että vaara­ton­ta säteilyan­nos­ta ei ole, vaan pienikin annos lisää riskiä sairas­tua syöpään.

    Jep. Polviku­vaus tuot­taa niin val­tavasti säteilyä, että saman määrän suo­ma­lainen saa taus­tasäteilystä kokon­aises­sa kolmes­sa päivässä! 

    http://www.stuk.fi/sateilyn-hyodyntaminen/terveydenhuolto/rontgen/fi_FI/annoksia/

    Pelkästään kos­mi­nen säteily avaru­ud­es­ta tuot­taa vuodessa 30x määrän säteilyä kuin yksi polvikuvas.

    Ja lentämi­nen, se se vas­ta vaar­al­lista onkin kos­ka tun­nin lentomat­ka tuot­taa noin 4x annos­määrän pol­ven rönt­genku­vauk­seen verrattuna. 

    Toisin sanoen sormien kuvaamisen säteilypelot­telus­sa ei nyt oikein ole tolkkua mukana. Jos ote­taan 5000 kuvaa raa­jas­ta, niin poti­las saa annok­sen joka on sille säteily­työn­tek­i­jälle sal­lit­tu määrä. 

    Kos­ka ei kai kum­minkaan tarkoi­tus ole, että ukko musta­lainen alkaa kuvaile­maan ilman mitään koulu­tus­ta? En käsitä mikä ihmeen mahti maail­mas­sa estää näitä sivu­toimisia “rönt­gen­hoita­jia” osal­lis­tu­mas­ta niille vuosit­taisille ja tietenkin aivan äärim­mäisen tärkeille kurs­seille. Aivan kuin säteily­tur­val­lisu­us on jotenkin mysti­nen asia jota ei voi hal­li­ta ilman täy­del­listä rönt­gen­hoita­jan koulu­tus­ta. On kyl­lä täysin älytön ajatuskin.

  85. Kir­joituk­ses­sanne palaat­te men­neeseen – jol­loin otitte kan­taa pien­ten ja syr­jässä ole­vien ter­veyskeskuk­si­in, jois­sa ei ole varaa pitää rönt­geniä. Samaan hen­gen­ve­toon toteat­te, että seu­raa­vana aamu­na sähkö­postis­sanne oli noin viisikym­men­tä vihaista viestiä rönt­gen­hoita­jil­ta. Eikä suot­ta. Valitet­tavasti lähete­tyt viestit, eivät saa­neet ymmär­rystänne, kos­ka yhdessäkään viestis­sä ei vedot­tu poti­las­tur­val­lisu­u­teen – vain ehdo­tuk­sen lain­vas­taisu­u­teen. Laki­in, jos­sa rönt­genku­vien otta­mi­nen on rönt­gen­hoita­jien yksi­noikeus. Toki näin on, mut­ta mik­si lain­säätäjät ovat kyseisen kohdan laki­in ja ase­tuk­seen kir­jan­neet poh­jau­tuu nimeno­maan ennen kaikkea poti­las­tur­val­lisu­u­teen ja poti­laan oikeuk­si­in saa­da hyvää, tasa-arvoista ja oikean­laista hoitoa rönt­gen­hoita­jan suorit­ta­mana säteilyturvallisesti.
    Toteat­te, että ”aina­han niis­sä voisi olla se laite, kos­ka se ei paljon mak­sa vaan henkilökun­ta mak­saa. Suurin osa kuvauk­sista on niin yksinker­taisia, että se osa­taan tehdä paikan­pääl­lä. Kuva voidaan lähet­tää lankaa pitkin muualle analysoitavak­si”. Miten kukaan voi vaaran­taa poti­las­tur­val­lisu­ut­ta ja poti­laan oikeut­ta tasa-arvoiseen ja hyvään hoitoon edes ajatuk­sen tasol­la ajat­tele­mal­la näin? Se, että kuvat kulke­vat lanko­ja pitkin aset­taa kuvauk­sen suorit­taville entis­es­tään lisä­vaa­timuk­sia, sil­lä rönt­gen­hoita­jan pitää pystyä analysoimaan kuvas­sa näkyvää moni­ta­hois­es­ti. Use­asti hän on ain­oa säteilynkäytön ammat­ti­lainen. Yksin työsken­televä rönt­gen­hoita­ja analysois riit­tävätkö ote­tut pro­jek­tiot, vai pitääkö niitä täy­den­tää vam­mamekanis­min tai taudinku­van perus­teel­la? Onko kuvis­sa joitakin löy­dök­siä joista pitäisi tiedot­taa pikaises­ti joko hoitavalle lääkärille tai radi­ologille? Mik­si — saat­taa maal­likko ajatel­la? Helpot­taak­seni arvailu­ja ker­ron, ettei tutkit­tavalle ole vält­tämät­tä sovit­tu laisinkaan käyn­tiä lääkärille rönt­gen­tutkimuk­sen jäl­keen tai se on kah­den kuukau­den kulut­tua. Paljon ehtii tapah­tua tuos­sa ajas­sa jos ei kuvan­tamista suori­ta siihen koulu­tuk­sen saanut henkilö. On valitet­tavaa lukea tek­stiä, jos­ta näkyy harhaku­vitel­ma jonkin asian help­poud­es­ta. Valitet­tavasti sel­l­aista kuin yksinker­tainen rönt­genku­vaus ei ole ole­mas­sa. Kuvan var­maan saa moni aikaisek­si nykytekni­ikalla, mut­ta onko saatu kuva riit­tävä oikean diag­noosin tekoon. Ammat­titer­mein kysyt­tynä ” leikkaako se”, ”onko siinä liike-epä­tarkku­ut­ta”, ”miltä näyt­tää annosindikaat­tori”, ”onko DAP hyväksyt­tävis­sä rajois­sa”? Olenko asetel­lut poti­laani oikein ja valin­nut yksilöl­liset ja opti­maaliset kuvaus­para­metrit juuri tälle tutkit­tavalle, jot­ta pystyn saa­maan opti­maalisen diag­nosoin­tivä­li­neen radi­ologille. Pitääkö min­un vielä täy­den­tää tutkimusta?
    Jos lääketi­eteelli­nen kuvan­t­a­mi­nen olisi help­poa kuin heinän teko, siihen ei var­masti tarvit­taisi eril­listä 210 opin­topis­teen koulu­tus­ta vaan kuvan ottamisen voisi Soin­in­vaaran ehdo­tuk­sen mukaan ottaa kuka vaan. Valitet­tavasti rönt­gen­hoita­ja ammat­ti­taito vaatii paljon muu­ta kuin sen ”napin paina­jan”. Todel­lisu­us on karumpi – ja työn perus­tana ei ole pelkästään poti­las­tur­val­lisu­us vaan myös henkilöstön oma tur­valli­nen työsken­te­ly säteilyhygieenisesti.
    Peruster­vey­den­huol­lon kuvan­tamis­pros­es­sis­sa on liian paljon heikko­ja linkke­jä jo nykyisel­läänkin. Mik­si huonon­taa vielä lisää – vai onko sil­lä merk­i­tys­tä kansalaisille? Liian suuri pros­ent­ti peruster­vey­den­huol­los­sa ote­tu­ista rönt­genku­vista tarkastel­laan kli­inikon (ei radi­olo­gian erikois­lääkärin) toimes­ta ja näistä yli 80 % vielä n sekundääri mon­i­tor­eil­ta, joi­ta ei ole tarkoitet­tu kuvankat­selu­un. Vähän kuin kat­soisi tele­vi­sio­ta auringonpaisteessa.
    Rönt­gen­hoita­jan työssä itse lyhy­taikainen kuvaustapah­tu­ma on kuitenkin vain osa hänen ammat­ti­taitoaan. Jot­ta kuvaustapah­tu­mas­ta saadaan tutkit­tavalle tur­valli­nen, opti­maa­li­nen, yksilölli­nen ja luotet­ta­va, tekee rönt­gen­hoita­ja paljon esi- ja jälk­i­työtä saavut­taak­seen parhaan lop­putu­lok­sen poti­laan kannal­ta. Maal­likko näkee tästä työstä vain pienen het­ken eikä sen perus­teel­la voi edes kansane­dus­ta­jan odot­taa kykenevän oikean­laisi­in päätelmiin.
    Tot­ta on kuitenkin se osa asi­aa, että kun­nat halu­a­vat tar­jo­ta kuvan­tamis­palvelu­ja lähel­lä kun­ta­laisi­aan. Tähänkin on ole­mas­sa ratkaisu­ja, mut­ta näitä ei ole vielä Suomes­sa käytössä peruster­vey­den­huol­lon kuvan­tamis­palvelu­iden tar­jon­nas­sa. Liikku­vat kuvan­tamisautot voisi­vat olla ratkaisu pie­nille kun­nille, jot­ka voisi­vat yhdis­tää voimansa ja tar­jo­ta tutkimuk­sia asukkailleen ennakol­ta suun­nitel­lusti määräaikoina. Onnis­tu­uhan tämä mag­neet­ti- ja mam­mo­grafi­aku­van­tamises­sa – mik­si ei myös niin san­otus­sa natiivikuvantamisessa.
    Inno­vaa­tiot lisään­tyvät ja helpot­ta­vat ter­vey­den­huol­lon palvelu­iden tar­jon­taa, mut­ta tietyt asi­at säi­lyvät. Rönt­gen­hoita­jan ain­utk­er­tainen asiantun­te­mus säteilynkäytön ammat­ti­laise­na koituu nimeno­maan poti­laiden eduk­sia ja he voivat käy­dä rönt­gen­tutkimuk­sis­sa luot­tavaisin mielin ilman ”ylian­nos­tuk­sen” pelkoa tietäen saa­neen­sa oikean­laiset kuvat.
    Toki jokaisen ammat­tiryh­män tulee nähdä myös yli ns totut­tu­jen rajo­jen ja ammat­te­ja tulee kehit­tää – myös säteilyn käytön osalta. Onnis­tu­ak­seen tarvi­taan kat­tavaa lisäk­oulu­tus­ta, jot­ta voimme tur­vat kansalaisille tur­val­lisen sädetutkimuksen. 

    Päivi Wood
    Toiminnanjohtaja
    Suomen Rönt­gen­hoita­jali­it­to ry

  86. spot­tu: Vai­h­toe­htoinen seli­tys: julki­nen ter­vey­den­hoito on niin laadukas­ta, hinta/laatusuhteeltaan eri­no­maista ja halut­tua että jol­lain taval­la pitää vali­ta ketkä siitä pää­sevät osal­lisek­si eli de fac­to estää hoito suurelta osalta sel­l­aisia poten­ti­aal­isia asi­akkai­ta joi­ta yksi­tyi­nen sek­tori voi auttaa. 

    Ei ole lainkaan huono tai epäeet­ti­nen päätös tyrkätä ilmeisen hyvin toimeen­tule­va eläkeläi­nen julkiselta yksi­tyiselle sek­to­rille joka selviää pienen täs­mä­vaivan hoi­dos­ta ongelmit­ta ja ottaa tilalle joku oikeasti huonos­sa ase­mas­sa ole­va jolle yksi­tyi­nen sek­tori ei ole vaihtoehto.

    Tuo­han voidaan tehdä siten, että yli 2500 euroa ansait­se­vat eivät pääse terkkari­in , hakekoon hoiton­sa mis­tä haluavat ?

  87. Catili­na:
    Taas vilahti tämä usko tekni­ikan kehit­tymisen mah­dol­lisuuk­si­in rönt­genku­vien tulkin­nas­sa. Kehit­täkää nyt ensin se EKG-analysaat­tori, johon todel­la voisi luot­taa. Vielä on näkemättä.

    Ylipäätän­säkin keskustelun sävy on sel­l­ainen jälleen ker­ran, että mieleen tulee lyödä han­skat tiski­in ja sanoa, että itkekää saatana, itkekää.
    Vaatikaa oikeuk­sia ja valit­takaa. Huu­takaa, ja ketään ei tule.

    Anteeks ny vaan val­lan kauhi­ast. Ei ollut tol­lon insinöörin tarkoi­tus louka­ta kaiken muun yläpuolel­la ole­van pro­fes­sion edus­ta­jia — vaan ennem­min tuo­da ilmi oma tyh­myyten­sä ihmettelemäl­lä päivän­selviä asioita.

    Onnek­si meil­lä tääl­lä vajavaisen tekni­ikan maail­mas­sa on vielä sankar­ilääkäre­itä, jot­ka 48h päivystyk­sen jäl­keen vetäi­sevät sis­si­asen­teel­la 100% virheet­tömät diag­noosit vain nopeasti vilkaise­mal­la koetuloksia.

  88. Tupon kolme koulu­tus­päivää vuodessa ‑malli oli oikean suun­taan, mut­ta kömösti toteutet­tu idea.

    Kos­ka ammatit ja osaami­nen muut­tuvat, elinikäis­es­tä oppimis­es­ta ja täy­den­nysk­oulu­tuk­ses­ta pitäisi pitää huolta. 

    Oma ongel­mansa ammati­ik­oulun ja ammat­tiko­rekak­oulun väi­nen raja, jos­sa vaa­ti­mas­sa osas­sa odote­taan vaa­tivia kyvykkyyk­siä ja vas­taavasti se johtaa parhait­en ana­sait­se­vaan viidennekseen.

    Jotain pätevöi­tymistä tai täy­den­nys­tä olisi hyvä olla, mut­ta ilman vuo­den puo­lik­si fik­ti­ivisiä opin­to­ja, joil­la oppil­i­tos paikkaa raha­pus­si­aan. Oike­as­sa työelämässä tämä hoide­taan ilman suurem­paa numeroa, uudet lait­teet koulute­taan ja siinä se.

    Opt­ta­jat ovat muuten eri­tyis­es­ti ammatikun­ta, jol­la on hyvä perusk­oulu­tus mut­ta surkea täy­den­nysk­oulu­tus ja ammat­ti­taidon ylläpi­to­jär­jestelmä. Tämä lie­nee yleisem­minkin julkisen puolen virko­jen iso ongel­ma — vir­ka tuo jär­jen tullessaan.

    Yliopis­to­jen ja amk:n kak­si­ta­soinen tutin­toma­lli on osa ratkaisua. 

    Euroop­pas­sa joku MBA opin­tokokon­aisu­us on tyyp­illi­nen noin 30 vuo­ti­aan ural­la, Suomes­sa vas­ta ylem­män johdon ja 40-vuo­ti­aan täydennyskoulutus.

    Oppi­laitosten rak­en­teet suo­si­vat megaiso­ja opin­tokokon­aiu­uskai, jois­sa ollaan aina vuosi tai kak­si. Yri­ty­selmä kaip­i­ais pikem­minkin kauukau­den kestäviä moduleita.

    Radi­olo­gia on vähän huono esimerkii. Rel­e­vant­ti kysymys on, että kun Suomes­sa on pulaa radi­olo­geista, mik­sei kakkoslausun­toa voisi lausua ulko­mail­la — kuten USA:ssa ja vaikk Ruo­tis­sa tehdään. Saa­vathan lääkärit käyt­tää englan­ninkielisä materiaalejakin.

  89. Suurim­mas­sa osas­sa min­un pyyn­nöstäni tehtyjä kuvauk­sia olen itse kyt­täämässä rtg:ssä ja pyrin näkemään kuvan heti, kun se vaan kasetil­ta tulee. Siinä tulee yleen­sä samal­la neu­votel­tua hoita­jan kanssa, riit­tääkö tämä.
    Ei ole mitään järkeä lähet­tää joka kuvaa lausut­tavak­si, se ei yleen­sä anna yhtään mitään. Radi­olo­gi vaan tur­tuu kat­soes­saan lausun­tok­ier­roksel­la 100+n luuku­vaa, jois­sa ei näy mur­tu­mia, eikä muu­takaan patolista ja mis­saan sen 100+n+1 scaphoideusmur­tu­man, joka oli päivän viimeinen ja oli kiire koti­in. Kyl­lä näin vaan käy.
    Minä en tee mitään sankar­itöitä enää, ja jokainen töi­hin tulo sovi­taan hyvin tarkkaa, mitä minkä ver­ran tehdään. Muuten ei ter­veys säi­ly lääkäril­läkään. Se sit­ten raa­ka peli, kun jokaises­ta koukkimis­es­ta ja ylimääräis­es­tä “kat­sotko tämän vielä” kasas­ta ote­taankin lop­putili. Siinähän heilutte lip­pu­lap­pu­jenne kanssa.
    Viimek­si kun luulin kaiken, aivan kaiken ennakoi­neeni, niin kuin­ka ollakaan vaan yllät­täen pal­jas­tui, että könt­tään kuu­lui myös van­hainkodin (>40 paikkaa) hoitaminen.
    Itkekää saatana.

  90. Liian van­ha: Tuo­han voidaan tehdä siten, että yli 2500 euroa ansait­se­vat eivät pääse terkkari­in , hakekoon hoiton­sa mis­tä haluavat ?

    Esimerkik­si, edel­lyt­täen tietysti että hoitoa ylipäätään saa muual­ta. Niukku­u­den jakami­nen tarkoit­taa käytän­nössä että val­i­taan huonoista vai­h­toe­hdoista vähiten huono.

    Esit­tämässäsi tapauk­ses­sa kukaan ei jäänyt hoita­mat­ta, ja hoitoon pääsi nopeasti ja hyvin tuloksin. Ei var­mas­tikaan huonoista huonoin ratkaisu. Vielä jos yksi­tyisel­lä puolel­la kil­pailu toimisi parem­min niin olisi luul­tavasti tul­lut poti­laalle edullisemmaksi.

  91. Tuskin nämä dig­i­taaliset rönt­genku­vaus­lait­teet aivan ilmaisia ovat. Kun laite­hank­in­taan ynnätään vielä huol­lot, kor­jauk­set, päiv­i­tyk­set, laadun­varmis­tuk­set, eril­liset röntgeno­hjel­mat, hoita­jien lisä­vas­tu­u­palkat…, niin voipi olla ettei sen pers-hik­iäl­lä asu­van mart­ta-mum­mon lyp­syl­lä sat­tuneen sor­men kuvauk­sel­la niin kiire olekkaan.

  92. Catili­na:
    Se sit­ten raa­ka peli, kun jokaises­ta koukkimis­es­ta ja ylimääräis­es­tä “kat­sotko tämän vielä” kasas­ta ote­taankin lop­putili. Siinähän heilutte lip­pu­lap­pu­jenne kanssa.

    Itkekää saatana.

    Näin lystin mak­sa­jan näkökul­mas­ta, diag­noosi­ni on krooni­nen asen­neon­gel­ma. Määrään lääk­keek­si reip­paan­puoleista koro­tus­ta lääketi­eteel­lis­ten sisäänottoon.

  93. Taas nähdän että useimpi­en mielestä poti­las­tur­val­lisu­u­den kannal­ta on paljon parem­pi, ettei ote­ta ollenkaan kuvia, kuin että otet­taisi­in mah­dol­lis­es­ti vähän huonom­mat kuvat.

    Viherinssi se taisi tästä maini­takin jos­sain aikaisem­mas­sa keskustelussa.

  94. Catili­na: Suurim­mas­sa osas­sa min­un pyyn­nöstäni tehtyjä kuvauk­sia olen itse kyt­täämässä rtg:ssä ja pyrin näkemään kuvan heti, kun se vaan kasetil­ta tulee. Siinä tulee yleen­sä samal­la neu­votel­tua hoita­jan kanssa, riit­tääkö tämä.
    Ei ole mitään järkeä lähet­tää joka kuvaa lausut­tavak­si, se ei yleen­sä anna yhtään mitään. Radi­olo­gi vaan turtuu 

    Just näin! Ei ihme, jos radi­olo­geista on pulaa!

    Onko tei­dän tekemisenne julkisel­la puolel­la todel­lakin organ­isoitu ja “tuotan­naono­h­jat­tu” pelkästään ammat­tin­imikkei­den mukaan?

    Edel­lenkin ihailen lausumaasi helmeä:

    Catili­na: Kyl­lä me osasimme, ja ties­imme myös, mil­loin emme osaa.

  95. No minä aikoinani opin käyt­tämään ECT-laitet­ta, eli anta­maan sähköshokke­ja puo­lessa tun­nis­sa kat­so­ma­l­la ja luke­mal­la lait­teen man­u­aalin. Sit­tem­min saadut, jo sato­jen annet­tu­jen sähkö­jen jälkeiset, lisäk­oulu­tuk­set eivät tähän käytän­nön tapah­tu­maan mitään uut­ta anta­neet. Teo­reet­ti­nen poh­ja tietysti vahvistui.

  96. Catili­na: Ja höpön pöpön. Mon­tako on sel­l­aista ihmistä, jot­ka jo nyt eivät tiedä ja tun­nista yleisimpiä terveyshaittoja? 

    Seurasin muu­ta­ma vuosi sit­ten las­teni ter­veystiedon lukion oppimäärää. Kyl­lä se minus­ta oli pääsään­töis­es­ti aivan puu­ta heinää. En usko että siihen tarvi­taan sinän­sä lisäresursse­ja, mut­ta oppi­ma­te­ri­aali tarvit­see kyl­lä täy­del­lisen tuuletuksen.

  97. Päivi Wood: mik­si lain­säätäjät ovat kyseisen kohdan laki­in ja ase­tuk­seen kir­jan­neet poh­jau­tuu nimeno­maan ennen kaikkea potilasturvallisuuteen 

    Tästä en olisi niin var­ma. Täl­laisia sään­töjä toki sor­vataan poti­las­tur­val­lisu­u­den nimis­sä mut­ta todel­lisi­in moti­ivei­hin kuu­luu monia mui­ta asioi­ta: työn­tek­i­jäli­it­to­jen edun­valvon­taa (jos­ta tämäkin kom­ment­ti on esimerk­ki), hallinnol­lis­ten organ­isaa­tioiden kasvupyrkimyk­siä (jot­ka toki ovat osit­tain aivan vil­pit­tömästi hei­jas­tuk­sia ymmär­ret­tävästä uskos­ta, että juuri oma ala on erit­täin tärkeä ja tarvit­see run­saasti hyvin koulutet­tu­ja, dedikoitu­ja resursse­ja), johta­jien ego­ja (min­ul­la on enem­män alaisia kuin tuol­la!) jne.

    Yksi asia tässä kuitenkin uno­htuu: sosi­aali- ja ter­veystoimen resurssi­tarpeil­la ei ole mitään raja ja vaik­ka nytkin valite­taan pulaa joka puolel­la, nykyisenkään ylläpitämiseen ei oikein ole varaa, kos­ka yksi­tyi­nen sek­tori ei jak­sa mak­saa siihen tarvit­tavia vero­ja. Toim­intaa siis pitää jotenkin tehostaa ja kus­tan­nuk­sia suit­sia, jot­ta väl­tetään romahdus.

  98. Ajat­telin jo sanoneeni asi­as­ta sen minkä osaan. Päätin kuitenkin vas­ta­ta joi­hinkin esitet­ty­i­hin kysymyk­si­in ja kor­ja­ta väärinkäsi­tyk­siä. Pahoit­te­len, että en käytä oikei­ta ammat­titer­me­jä. Pyrin kuitenkin vas­tauk­ses­sani ymmär­ret­tävyy­teen ja havain­nol­lisu­u­teen myös säteily­fysi­ikkaa tuntemattomille.

    Lep­oti­la zZ:
    Olin kuvitel­lut, että kuvaus­lait­teis­sa olisi jo ainakin jonkin­lainen automaat­ti­nen val­o­tusa­jan säätö – rönt­gen­hoita­ja ei siis olisi yksin vas­tu­us­sa annetus­ta säteilystä ja kuvan onnis­tu­mis­es­ta. Kuvaamisen dig­i­tal­isoi­tu­misen myötä käyt­töön tulleet dig­i­taaliset kuvaken­not voisi­vat antaa reaali­aikaista palautet­ta ja katkaista säteilyn kun kuvas­sa on tarpeek­si kon­tras­tia ja siten min­i­moi­da säteilyn määrä.

    Säteilyn käytön ammat­ti­laisen “Säteily­vaaran” kuvauk­sen perus­teel­la dig­i­taalite­knolo­giaa ei kuitenkaan käytetä annet­ta­van säteilyn min­i­moimiseen, vaan päin­vas­toin: sitä käytetään lisäämään liial­lisen säteilyn riskiä, kos­ka dig­i­taalitekni­ik­ka sal­lii suurem­mat yli­val­o­tuk­set. Voisiko joku toinen säteilyn asiantun­ti­ja ker­toa pitääkö tämä paikkansa? 

    Ensin­näkin, kuvaustekni­ik­ka todel­lakin kehit­tyy. Nämä syr­jäseudun ter­veyskeskuk­set eivät kuitenkaan osta uusimpia ja kalleimpia lait­tei­ta, vaan kuvaa­vat kym­meniä vuosia van­hoil­la koneil­la, osa jopa vielä oikeil­la rönt­gen­filmeil­lä digiku­van­tamisen sijaan. Näitä lait­tei­ta on saanut hyvinkin hal­val­la, varsinkin jos ne on vielä ostet­tu pois­tona sairaalas­ta käytet­tynä. Kus­tan­nuk­set oli­si­vat sato­jatuhan­sia euro­ja, jos ostet­taisi­in uusi ja laadukas rönt­genku­vaus­lait­teis­to, enkä usko että se on kenenkään mielestä kan­nat­ta­va investoin­ti pie­neen syr­jäseudun ter­veyskeskuk­seen. Mitä van­hempi kone, sitä enem­män se tarvit­see säteilyä hyvän kuvan ottoon, ja toisaal­ta sitä vaikeampi on vali­ta oikei­ta arvo­ja. Van­ha filmikone “yli­val­ot­taa” tai “ali­val­ot­taa”, jol­loin säteilyan­nos on valit­ta­va täs­mälleen poti­laan mukaan (paino, ruumi­in­rakenne, isor­in­taisu­us, ikä jne), muuten diag­nos­ti­nen laatu kär­sii ja usein kuva on diag­nos­ti­ikkaan kel­paam­a­ton (suomen yleisin rönt­gen­tutkimus on keuhkoku­va, ja se on sekä yli- että ali­val­o­tuk­selle eri­tyisen herkkä).

    Rönt­gen­lait­teis­sa on “val­o­tuk­sen” (käytetään nyt tätä ter­miä edelleen) säätö juurikin sen vuok­si, että ase­tuk­sia voi säätää poti­laan mukaan. “Säteily­vaara” mainit­si aivan oikein säteilyn ylikäytön riskin. Digiku­vaa ei voi “yli­val­ot­taa”, se ei mene pilalle, vaik­ka säteilyä antaisi aina mak­simin. Sil­loin tulee kau­ni­ita kuvia, jot­ka var­masti onnis­tu­vat teknis­es­ti. Täl­löin vain annetaan keskimäärin moninker­taisia säteilyan­nok­sia jokaiselle kuvat­tavalle. Toisaal­ta tarvit­ta­van säteilyn määrä on moninker­tais­es­ti pienem­pi kuin filmikoneis­sa, ja ali­val­ot­tunutkin kuva on vain suhruisem­pi, usein kel­paa käyt­töön. Säätö­varaa on olta­va, kos­ka osa poti­laista on todel­la isokokoisia, ja kos­ka esimerkik­si vat­saa on pystyt­tävä myös kuvaa­maan, ei pelkästään sormia tai keuhko­ja (pak­sus­sa kohtaa kehoa tarvi­taan paljon enem­män säteilyä, jot­ta se “jak­saa kulkea läpi”).

    Suo­r­a­dig­i­lait­teis­tot, jois­sa anturi on suo­raan kytket­ty tietokoneeseen, ovat edelleen harv­inaisia. Useim­miten rönt­genkoneen säteen alla on kuvalevy, joka viedään luet­tavak­si ja ladat­tavak­si koneelle. Näin ollen uusim­matkaan dig­i­lait­teis­tot eivät anna palautet­ta kuvas­ta ennen kuin se on otet­tu ja rönt­gen­hoita­ja tarkas­taa kuvan laadun. Uusis­sa tietokone­to­mo­grafi­alait­teis­sa (“leikeku­vaus”) kone arvioi niin san­otun scout-kuvan perus­teel­la säteilyn tarpeen kunkin ruumi­inosan pak­su­u­den ja säteilyn läpäi­sevyy­den mukaan, mut­ta tätä mah­dol­lisu­ut­ta ei siis rönt­genku­vis­sa ole. Kuvaus­lait­tei­ta valmis­ta­vat yri­tyk­set eivät myöskään ole olleet kovin innos­tunei­ta suun­taa­maan inno­vaa­tioitaan taval­liseen rönt­genku­vauk­seen, kos­ka iso raha on mag­neet­tiku­vauk­ses­sa ja tietokone­to­mo­grafi­as­sa. Var­masti tule­vaisu­udessa ala kehit­tyy, mut­ta nämä kehit­tyneet koneet eivät kus­tan­nussy­istä löy­dä muu­ta­maan kymme­neen vuo­teen tietään niihin pikkukuntiin. 

    Lep­oti­la zZ:
    Hol­sti­lan kuvauk­sen perus­teel­la nykyte­knolo­gian tila on kuitenkin sel­l­ainen, jos­sa rönt­gen­hoita­ja on täysin vas­tu­us­sa käyte­tyn säteilyn määrästä ja hoi­ta­nee val­o­tuk­senkin man­u­aalis­est – mikä ymmär­ret­tävästi on hyvin vaa­ti­vaa. Kuvan­tamis­lait­teisi­in ei myöskään ole vielä kyet­ty sisäl­lyt­tämään automaat­tisia tur­vakatkaisimia eikä ohjel­moimaan mak­simisäteilyjä, vaan rönt­gen­hoita­ja voi tykit­tää kuvat­tavaan sitä “ihan oikeaa pahaa säteilyä” niin paljon kuin vain halu­aa. Hyvä siis, että rönt­gen­hoita­jat ovat vas­tu­ullisia työlleen omis­tau­tunei­ta säteily­tur­val­lisu­u­den asiantuntijoita! 

    Parhaamme yritämme! Halu­aisinkin kon­struk­ti­ivi­su­u­den nimis­sä tuo­da omia ehdo­tuk­siani enkä vain tor­pa­ta muiden ideoita. Kuten sanoin jo aiem­min, ei ter­veyskeskuk­ses­sa tarvi­ta poti­laiden hoidon vuok­si kuvauk­sia joka päivä. Ehdotankin, että kuvat­taisi­in yht­enä tai kaht­e­na aamupäivänä. Rönt­gen­hoita­ja voisi vaik­ka kiertää use­am­mas­sa eri ter­veyskeskuk­ses­sa viikon aikana. Mikäli lääkäri jo päällepäin näkee poti­laas­ta, että vam­ma on paha ja vaatii leikkaus­ta tai kiireel­listä sairaala­hoitoa, pitää poti­las joka tapauk­ses­sa lähet­tää sinne sairaalaan. Pienem­mät ongel­mat voivat aivan hyvin odotel­la muu­ta­man päivän, sor­mi las­tas­sa tai nilk­ka liim­a­siteessä. Mikäli halu­taan investoi­da (kalli­iseen) uuteen teknolo­giaan, se kan­nat­taisi tosi­aankin lait­taa rekkaan, jota voisi ajaa use­am­mankin eri ter­veyskeskuk­sen pihoi­hin. Sil­loin kyl­lä epäilen, ettei se rönt­gen­hoita­ja ole kallein osu­us. Rönt­gen­hoita­jan koulu­tus ei tule sairaan­hoita­jan koulu­tuk­sen lisäk­si, vaan se on sille vai­h­toe­hto, ja koulu­tu­sai­ka on täs­mälleen saman pitu­inen (ja palk­ka sama).

    1. Ehdotankin, että kuvat­taisi­in yht­enä tai kaht­e­na aamupäivänä. Rönt­gen­hoita­ja voisi vaik­ka kiertää use­am­mas­sa eri ter­veyskeskuk­ses­sa viikon aikana.

      Toimii elek­ti­ivisessä hoi­dos­sa, mut­ta on aika huono tap­aturmapoti­laan päivystys­lu­on­toises­sa hoidossa.

  99. Rönt­gen­lait­teis­ton tekni­ikas­ta jotain ymmärtävänä (rönt­gen­hoita­jan tutkin­non suoritet­tuna) voin ker­toa, että val­o­tusautomati­ikkaa on toki olemassa.

    Nykyiset lait­teet kykenevät säätämään käytet­tyä putkivir­taa (yksikkönä mAs = mA x val­o­tu­sai­ka). Ongel­mana on, että kohteen tulee olla riit­tävän suuri, jot­ta voidaan tehdä mit­taus luotet­tavasti. Pienem­mis­sä kohteis­sa, kuten juuri ranteis­sa ja sormis­sa ei voi­da tekni­ikkaa hyödyntää.

    Lisäk­si kuvan­muo­dos­tuk­seen tarvi­taan kohteen mukaan valit­tu kuvausjän­nite (kV), joka on osa­puilleen välil­lä 40–130 kV. Kone­han ei voi tietää, mitä kudos­ta rönt­gen­putken ja kuvalevyn välis­sä on. Nykyään toki pääsään­töis­es­ti pär­jätään ennal­ta määritel­ly­il­lä kuvausjän­nit­teil­lä, mut­ta säätämään voi joutua riip­puen tutkimusindikaa­tios­ta (yht­enä esimerkkinä reuma­muu­tok­sien kuvaus kädestä) tai vaikka­pa poti­laan koos­ta. No, se tekni­ikas­ta. Pitipä päästä jotain kom­men­toimaan kun tästäkin keskustelua syntyi.

    Nyky­maail­mas­sa kun­nolli­nen laa­ja poh­jak­oulu­tus suo­jaa myös työn­tek­i­jää. Viime kädessä kuvauk­sen onnis­tu­mis­es­ta tur­val­lis­es­ti ja laadukkaasti vas­taa kuvan ottanut hoita­ja. En halu­aisi olla se hoita­ja, joka on sat­tunut tekemään virheen kuvauk­ses­sa ja joutuu vira­nomaispyöri­tyk­seen poti­laan tekemän val­i­tuk­sen johdosta… 

    Voisin kuvitel­la, ettei nykyaikaisten lait­tei­den han­k­in­ta- ja huolto­hin­noil­la kan­na­ta ihan pien­tä yksikköä pyörit­tää syr­jäseuduil­la. Aivan tarkkaa hin­ta­haarukkaa en nyky­isille rönt­gen­lait­teille tiedä, mut­ta luul­lak­seni pyöritään jos­sain 200 000 euron han­k­in­tahin­nois­sa suo­r­a­dig­i­taal­is­ten perus­lait­tei­den kohdal­la. Saa kor­ja­ta, jos jol­lain on täs­mäl­lisem­pää tietoa. 

    Lisäk­si pitää hoitaa jatku­va laadun­valvon­ta (STUK edel­lyt­tää), huoltosopimuk­set, tur­val­lisek­si todet­tu sijoi­tu­s­paik­ka jne.

    Jonkin­laiset syr­jäseuduil­la kiertävät liikku­vat yksiköt voisi­vat olla hark­it­semisen arvoinen ratkaisu. Saat­taapi tosin olla han­kalaa löytää työn­tek­i­jöitä täl­laisi­in, kun monil­la syr­jäisem­mil­lä seuduil­la on pulaa rönt­gen­hoita­jista ihan kiin­teis­säkin työpisteissä.

  100. tcrown: Näin lystin mak­sa­jan näkökul­mas­ta, diag­noosi­ni on krooni­nen asen­neon­gel­ma. Määrään lääk­keek­si reip­paan­puoleista koro­tus­ta lääketi­eteel­lis­ten sisäänottoon.

    Vitut­taako? Nami nami!
    Niin pitää vitut­taakin. Lääkärin työhän on ihan merkonomi­ta­soista ja vaan huikeasti ylipalkattua
    Ei kun lääkik­siä joka niemeen ja notkoon, ja vähin­tään viiden­sadan oppi­laan mas­sakursse­ja pitää olla. Kaik­ki neljän appro­ba­turin yliop­pi­laat tervetuloa.
    Jo nyt hyk­erte­len tilanteesta, jos­sa petil­lä makaa yt-mum­mo, jon­ka ikä on suurem­pi kuin ÄO, jol­la on kaik­ki krooniset pitkäaikais­sairaudet, ja joka ei mitään osaa ker­toa, mut­ta viuh­too kaikkia 30 vuo­den aikana piinal­lisen tarkaan säästämiään resepte­jä luot­taen asian niistä kyl­lä selviävän. Hän­tä “kat­soo” hoonosoomilääkäri yrit­täen vajavaisel­la kieli­taidol­la saa­da selvää jostakin, mis­tä en edes minä täy­del­lisel­lä kie­len­hallinnal­la saisi selvää.
    Nami nami!
    Kuulkaa jos te ette suurim­mas­ta lääkäripoolista, mitä tässä maas­sa on koskaan ollut, saa edes kan­de­ja 12000 € kuus­sa, niin ei se vika lääkärien asen­neon­gel­mas­sa ole.
    Itkekää.

  101. Catili­na, lääkärien työt­tömyysaste on silti nolla. 

    Tässä ei ole kyse lääkärien asen­neon­gel­mas­ta, vaan siitä, että meil­lä on paikko­ja jot­ka ovat lääkäreille niin kamalia olla töis­sä, ettei kukaan halua sinne töi­hin. En ymmär­rä vasem­mis­ton halua kurit­taa lääkäre­itä eli pakot­taa julkiselle töi­hin, mik­si ihmeessä ei voisi vaan nos­taa kädet pystyyn ja tode­ta että ter­veyskeskusjär­jestelmä nyt vaan ei toimi. 

    Maas­sa on lukuisia ter­veyskeskuk­sia jois­sa on täysi miehi­tys ja lait­teis­to nakut­ta­mas­sa kulu­ja päivästä toiseen, mut­ta jois­sa ei hoide­ta ketään, kos­ka sinä siu­naa­man päivänä kun lääkäri sinne tulee sisään, hänen niskaansa kaade­taan aivan käsit­tämätön lasti hom­mia. Luulisin että tiedät tämän. 

    Minä olen indif­fer­ent­ti noiden lisäys­ten suh­teen. Koulu­tuk­sen lisäämi­nen ei auta, kos­ka palkois­sa on paljon laskemisen varaa ja työt­tömyys on nol­las­sa, mikä tarkoit­taa että ei ne mar­gin­aaliset lääkärit sinne ter­veyskeskuk­seen mene. Jotkut kuulem­ma ovat mielu­um­min työt­töminä kuin menevät. 

    Mut­ta se on selvää, että kysyn­tä on tar­jon­taa suurem­pi, ja sil­loin tar­jon­nan esteitä pitäisi purkaa.

  102. Sylt­ty: Jep. Polviku­vaus tuot­taa niin val­tavasti säteilyä, että saman määrän suo­ma­lainen saa taus­tasäteilystä kokon­aises­sa kolmes­sa päivässä! 

    http://www.stuk.fi/sateilyn-hyodyntaminen/terveydenhuolto/rontgen/fi_FI/annoksia/

    Aivan kuin säteily­tur­val­lisu­us on jotenkin mysti­nen asia jota ei voi hal­li­ta ilman täy­del­listä rönt­gen­hoita­jan koulu­tus­ta. On kyl­lä täysin älytön ajatuskin.

    Jos tutk­it STUKin julka­isu­ja tarkem­min, löy­dät sieltä hel­posti myös tuon tiedon, että vaara­ton­ta sädean­nos­ta ei ole, vaan pienikin annos lisää riskiä sairas­tua syöpään. Säteilyl­lä ei ole mitään tarkkaa rajaa, mikä aiheut­taa madol­lis­es­ti syövän syn­tyyn tai per­imän muu­tok­seen johta­van solu­muu­tok­sen. Se on ns. sat­tuman kaup­paa, eli voit käy­dä tuhan­sis­sa rönt­gen­tutkimuk­sis­sa sairas­tu­mat­ta, tai yhdessä ja sairas­tua. Ris­ki on hyvin pieni, mut­ta sen ole­mas­sa oloa ei voi uno­htaa. Sik­si pide­tään järkevänä min­i­moi­da annos kaikin mah­dol­lisin keinoin, menet­tämät­tä kuitenkaan saatavaa hyötyä.

    Laki­in asia on kir­jat­tu näin:

    “2 §

    Yleiset peri­aat­teet

    Säteilyn käytön ja muun säteilyaltistus­ta aiheut­ta­van toimin­nan tulee, ollak­seen hyväksyt­tävää, täyt­tää seu­raa­vat vaatimukset:

    1) toimin­nal­la saavutet­ta­va hyö­ty on suurem­pi kuin toimin­nas­ta aiheutu­va hait­ta (oikeu­tus­pe­ri­aate);

    2) toim­inta on siten jär­jestet­ty, että siitä aiheutu­va ter­vey­delle haitalli­nen säteilyaltistus pide­tään niin alhaise­na kuin käytän­nöl­lisin toimen­pitein on mah­dol­lista (opti­moin­tiperi­aate);

    3) yksilön säteilyaltistus ei ylitä ase­tuk­sel­la vahvis­tet­tavia enim­mäis­ar­vo­ja (yksilön­suo­jape­ri­aate).”

    Käytän­nöl­lisin toimen­pitein on hel­posti mah­dol­lista pienen­tää altistus­ta, huole­hti­mal­la työn­tek­i­jöi­den pere­htyneisyy­destä ja käytän­nön taidoista.

    Edelleenkään en ole sitä mieltä, että pelkästään taval­lis­ten nati­iviku­vien ottamiseen tarvi­taan 3,5 vuo­den koulu­tus, vaan halu­an, että kukaan ei kuvit­tele sen hoitu­van tur­val­lis­es­ti ilman eri­ty­isosaamista kuten Soin­in­vaara väittää.

    14v. tyt­tö tulee rönt­geni­in. vasen pikku­sor­mi jäänyt auton oven väli­in. Sor­mi on kipeä, veriruh­jeil­la ja turvoksissa.
    Tarvi­taanko lähete? Jos tarvi­taan, niin mil­lainen? Mitä tieto­ja tulee kysel­lä poti­laal­ta, mik­si? Mitkä ovat säteily­suo­jelullis­es­ti keskeisim­mät huomioon otet­ta­vat asi­at? Entä muut tutkimusti­lanteeseen liit­tyvät asi­at? Tuleeko käyt­tää suo­jaimia, jos tulee, niin mitä, mis­sä ja mik­si? Mitä kuvaus­pro­jek­tioi­ta ote­taan? Miten kuvaus­laite sääde­tään (kuvausar­vot, suo­da­tus, kuvausetäisyys, luen­tao­hjel­ma, käytetäänkö hilaa tai val­o­tusautomati­ikkaa)? Miten kuvat­ta­va kohde asetel­laan kuhunkin pro­jek­tioon ja miten kuva rajataan? Mitä merk­in­töjä kuvas­sa tulee olla näkyvil­lä? Miten arvioit, onko kuva riit­tävä, eli mitkä ovat kri­teer­it hyväksyt­tävälle kuvalle? Jos kuva ei ole riit­tävä, osaatko sanoa mik­si ja miten tilanne kor­jataan? Mitä asioi­ta kir­jataan poti­lasti­eto­jär­jestelmään? Mitä kuville ja poti­laalle sit­ten tapahtuu?
    Jos osaat vas­ta­ta näi­hin yksinker­taisi­in kysymyk­si­in oikein ja perustel­la vas­tauk­sesi, sin­un ei enää tarvitse muu­ta kuin osa­ta toteut­taa tutkimus käytän­nössä. Se vaatii har­joit­telua, mut­ta on kohtu­ullisen hel­posti opit­tavis­sa. Tilan­net­ta vaikeut­taa tietysti, jos tyt­tö onkin esim. vaikeasti kehi­tys­vam­mainen ja vas­tus­taa tutkimus­ta voimakkaasti.

    Lait­teeseen voidaan ohjel­moi­da valmi­ik­si tiet­tyjä asioi­ta, mut­ta kos­ka kyseessä on kuitenkin se säteily­laite, on käyt­täjän hal­lit­ta­va joka tapauk­ses­sa kuvausar­vot ym. asi­at huo­matak­seen esim. mah­dol­lisen häir­iön lait­teen toimin­nas­sa. Lisäk­si on tiedet­tävä, miten muut­taa ase­tuk­set kullekin poti­laalle sopiviksi. Ihan pikkiri­ikki­nen pikakurssi ei riitä ja ainakaan elävil­lä ihmisil­lä ei oikein kan­nat­taisi ilman jo valmista eri­ty­isosaamista harjoitella.

  103. Catili­na: Vitut­taako? Nami nami!

    No eipä oikeas­t­aan. En osaa suh­tau­tua täl­laisi­in asio­hin kovin suuril­la tunteilla.

    Catili­na: Ei kun lääkik­siä joka niemeen ja notkoon, ja vähin­tään viiden­sadan oppi­laan mas­sakursse­ja pitää olla. Kaik­ki neljän appro­ba­turin yliop­pi­laat tervetuloa.

    Mitä ihmettä höpötät? yhdessäkään lääketi­eteel­lisessä sisään­pääsypros­ent­ti ei ylit­tänyt 20 pros­ent­tia, joten sisäänot­to­jen kas­vat­ta­mi­nen vaik­ka vaa­ti­mat­tomasti 50% pitäisi sisään­pääsypros­entin reilusti alle 30%:ssa. Luuletko että tuo­hon mah­tuu mon­takin neljän appro­ba­turin kan­di­daat­tia ja poten­ti­aal­ista hoonosoomilääkäriä? Sivu­vaiku­tuk­se­na saataisi­in turhaa epä­mo­tivoitunut­ta väkeä pois matemaat­tis-luon­non­ti­eteel­lis­ten ja teknis­ten yliopis­to­jen ensim­mäisiltä vuosikursseilta.

    Catili­na: Kuulkaa jos te ette suurim­mas­ta lääkäripoolista, mitä tässä maas­sa on koskaan ollut, saa edes kan­de­ja 12000 € kuus­sa, niin ei se vika lääkärien asen­neon­gel­mas­sa ole.

    Niin. Määräsin lääk­keen syy­hyn, en oireeseen. Eikö se mene ihan lääketi­eteen oppi­en mukaan?
    Vika on lääkärien liian pienessä (olkoonkin kaikkien aiko­jen suurin) tar­jon­nas­sa, joka aiheut­taa tuol­laisia hin­tavääristymiä ja asen­neon­gelmia. Kas­vate­taan niitä sisäänot­to­ja, niin alkaa työn­teko mais­tu­maan pienem­mäl­läkin pal­ka­lla huonom­mas­sakin paikas­sa kun vai­h­toe­htona on työ­markki­natu­ki ja uran tyssäämi­nen. Tiedätkö, vähän niin kuin taval­lis­ten ihmis­ten oike­as­sa elämässä.

    Todet­takoon lop­pu­un, että arvostan lääkärien työtä (minus­ta ei siihen työhön olisi) ja useimpia tapaami­ani lääkäre­itä, vaik­ka en arvostakaan ammat­tikun­nan har­joit­ta­maa työmarkkinapolitiikkaa.

  104. Osmo Soin­in­vaara: Toimii elek­ti­ivisessä hoi­dos­sa, mut­ta on aika huono tap­aturmapoti­laan päivystys­lu­on­toises­sa hoidossa.

    </blockquote

    Tap­atur­mat jot­ka kulkeu­tu­vat peruster­vey­den­hoitoon har­voin ovat kuvan­tamistapah­tu­man suh­teen niin kiireel­lisiä ja jos ovat ne keskitetään heti ns keskus­sairaaloi­hin. Usein erikois­sairaan­hoito halu­aa vielä pro­jek­tioi­ta, joi­ta ei peruster­vey­den­huol­lon lait­teil­la vält­tämät­tä pystytä kuvaa­maan lonkka­mur­tu­mien läpiammutut. 

    Näin toim­i­taan jo päivysty­saikana tänä päivänäkin, poti­lais joko odot­taa aamuun rönt­genin avau­tu­mista tai hänet ohjataan sairaalaan, jos­sa palve­lut 7/24. Kaik­ki poti­laan parhaaksi.

  105. Säteily­vaara: Jos tutk­it STUKin julka­isu­ja tarkem­min, löy­dät sieltä hel­posti myös tuon tiedon, että vaara­ton­ta sädean­nos­ta ei ole, vaan pienikin annos lisää riskiä sairas­tua syöpään. Säteilyl­lä ei ole mitään tarkkaa rajaa, 

    Tuo väit­tämä löy­tyy mon­es­takin paikas­ta, mut­ta sille ei ole tieteel­listä näyt­töä ja näyt­töä tuo­ta väit­tämää vas­taan sen sijaan löytyy.

    Yhdys­val­lois­sa niis­sä osaval­tiois­sa jois­sa on korkein taus­tasäteily on alhaisem­mat syöpä kuolleisuudet. 

    Ja tärkein (tosin ei lop­pu­un asti tutkit­tu) on Iranista http://en.wikipedia.org/wiki/Ramsar,_Mazandaran#Radioactivity
    Mis­sä merkit­tävästi kohol­laan ole­va säteily ei vaiku­ta — ainakaan merkit­tävästi — sairastavuuteen.

    LNT malli säteily haitoille on mielestäni niin huono, ettei siihen pitäisi mis­sään viita­ta tai sen perus­teel­la tehdä päätöksiä

  106. tcrown:

    Niin. Määräsin lääk­keen syy­hyn, en oireeseen. Eikö se mene ihan lääketi­eteen oppi­en mukaan?
    Vika on lääkärien liian pienessä (olkoonkin kaikkien aiko­jen suurin) tar­jon­nas­sa, joka aiheut­taa tuol­laisia hin­tavääristymiä ja asen­neon­gelmia. Kas­vate­taan niitä sisäänot­to­ja, niin alkaa työn­teko mais­tu­maan­pienem­mäl­läkin pal­ka­lla huonom­mas­sakin paikas­sa kun vai­h­toe­htona on työ­markki­natu­ki ja uran tyssäämi­nen. Tiedätkö, vähän niin kuin taval­lis­ten ihmis­ten oike­as­sa elämässä.

    Ja niille työoloille ja työnku­valle ja työmäärällr ei sit­ten tarvitse tehdä mitään? Minäpä ker­ron: Ette saa noinkaan suo­lakai­vok­si­inne nöyriä orjia. nami nami.

    Minä tein viime vuon­na 8kk töitä, ja pär­jään vielä pitkälle. Röhö röhö, nami nami

    Min­ul­la on eläke niin lähel­lä, etten vit­tuakaan väl­itä uras­tani, pait­si mitä nyt oikik­sen pääsykoelir­jat tilasin. Lep­pois­taes­sa on kiva lueskel­la. Opiskelu­ra­ho­jakin on kiva tien­ail­la aina välil­lä, jos tietää, että voi näyt­tää sit­ten keskisormea tei­dän terveyskeskusillenne.

  107. Catili­na: Ja niille työoloille ja työnku­valle ja työmäärällr ei sit­ten tarvitse tehdä mitään? Minäpä ker­ron: Ette saa noinkaan suo­lakai­vok­si­inne nöyriä orjia. nami nami.

    Näyt­tää tuo tar­jon­nan lisäys aika hyvin kaukoidän hikipa­jois­sa toimi­van sen suh­teen, että siel­lä tehdään pyöreää päivää hal­val­la ilman sen suurem­paa valit­tamista. Vakavam­min, oletko tul­lut ajatelleek­si, että tuo täysin epäter­ve tar­jon­nan ja kysyn­nän suhde aiheut­taa oma­l­ta osaltaan noi­ta työnku­van ja työn määrän ongelmia. Jos lääkäreistä on krooni­nen pula, ole­mas­saol­e­vat lääkärit joutu­vat paisko­maan paljon hom­mia. Jos palkat oli­si­vat kohtu­ullisem­pia, olisi varaa palkata enem­män lääkäreitä.

    Ja itse­hän yksi­ty­istäisin koko peruster­vey­den­huol­lon ja rahoit­taisin sen ter­vey­den­hoitotilil­lä, ja saat­taa­han se olla, että julki­nen ter­vey­den­hoito on toteutet­tu niin tehot­tomasti, että tuo pois­taisi lääkäri­va­jeen, mut­ta epäilen. Ja sitä odotel­lessa niitä sisäänot­to­ja voisi silti nos­taa. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa osa joutuu lähtemään Nor­jaan töihin.

    Catili­na: Minä tein viime vuon­na 8kk töitä, ja pär­jään vielä pitkälle. Röhö röhö, nami nami

    Ja miten muuten odotat palkkasi mak­sa­jan reagoivan tähän kuin vaa­ti­mal­la lisää lääkärei­den tar­jon­taa? Insinöörien puolel­la tilanne taitaa olla se, että riit­tävän motivoitunut­ta ja lah­jakas­ta aines­ta ei yksinker­tais­es­ti ole enem­pää tar­jol­la, lääkärien tapauk­ses­sa tuo on keinotekois­es­ti rajoitettu.

  108. Eri­tyi­nen kiitok­seni vielä saa­mal­leni kuu­den ton­nin veron­palautek­selle, joka taas on seu­raus­ta sitä edeltävän vuo­den lep­pois­tamis­es­tani. Se lisää vielä muutenkin lep­poisaa oloani jatkos­sa vielä kolmel­la kuukaudella.

  109. http://www.stuk.fi/proinfo/vaatimukset_kaytolle/fi_FI/sateilysuojelun_periaatteet/_print/

    Linkin takana Osmolle tietoa, mik­si juuri rönt­gen­hoita­jat — eivät ketkään muut — otta­vat rönt­genku­via. Rönt­gen­tutkimuk­sis­sa ei voitaisi­in käyt­tää val­oku­vaa­jia, jos rönt­gen­säteily ei aiheut­taisi syöpää. Säteilyan­nok­sen opti­moin­ti perus­tuu oikeu­tus­pe­ri­aat­teeseen, opti­moin­tiperi­aat­teeseen ja yksilön­suo­jape­ri­aat­teeseen. Yksinker­tais­taen: koulute­tun rönt­gen­hoita­jan käyt­tämi­nen koulut­ta­mat­tomaan ver­rat­tuna estää syöpäkuolemia. Juuri tästä syys­tä rönt­gen­hoita­jan tutkin­non suorit­tas­nei­ta on esimerkik­si ydin­voimalois­sa säteilyturvatehtävissä.

    Mikään muu ei tun­nu anta­van yhtä voimakas­ta var­muut­ta asioista, kuin täy­delli­nen tietämättömyys.

Vastaa käyttäjälle OJ Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.