Kasvava urbanismi ja Kuopio

136 vastausta artikkeliin “Kasvava urbanismi ja Kuopio”

1. Ajoko­rtin suo­sion hiipumi­nen saat­taisi liit­tyä ainakin tääl­lä koti­maas­sa siihen, että ajoko­rtin reaal­i­hin­ta on melko lyhyen ajan sisäl­lä vähin­tään kolminker­tais­tunut, mis­tä saamme kiit­tää eduskun­tamme suures­sa viisaudessaan säätämiä lake­ja. Eikä se hal­pa ollut alun perinkään.

   Min­ua vähän ihme­tyt­tää se, mikä on näi­den ajoko­rt­ti­vaa­timusten huikei­den tiuken­nusten h/k ‑suhde. Valitet­tavasti­han se on niin, että kyl­lä ne kas­va­neet kus­tan­nuk­set ovat silti pois muus­ta kansan­taloud­es­ta, vaikkei niitä viral­lis­es­ti julk­i­sista varoista mak­se­takaan. Sama ihme­tyt­tää mon­en muunkin sel­l­aisen normin kohdal­la, joil­la on laa­jamit­taisia taloudel­lisia vaiku­tuk­sia. Ajat­teleeko näitä kukaan sil­loin kun niitä lake­ja säädetään?

   Vastaa

2. Heh, Soin­in­vaara taas julis­taa kaupunkien suur­ta ihanu­ut­ta. Pari kommenttia:

   1- on tot­ta että ympäryskun­nat eivät vedä kuten ennen. Asun­to­jen hin­nat ympäryskun­nis­sa eivät nouse kuten ne tekevät espoos­sa ja hngis­sä. Sik­si investointi­na arvon­nousua ajatellen kan­nat­taa asun­to espoos­sa parem­min kuin nur­mi­jävel­lä. Nur­mi­järveltä saa asun­non tuplaneliöilä ja oma­l­la pihal­la mut­ta tämä ei houkut­tele riit­tävästi että hin­nat nousisivat

   2- on tot­ta että helsin­ki on “liian pieni” ver­tailusssa suurkaupunkien sar­jas­sa. Lisäk­si henlsingis­sä näyt­tää ole­van suh­teel­lisen vähän vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta. Tämä puut­tuu tois­tu­vasti soin­in­vaaran mietinnästä. Ilman muual­ta maas­ta löy­tyvää vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta hki kui­h­tuu ja köy­htyy. Hkistä löy­tyy vain vähän vien­tikelpoisia palvelui­ta. Lisäk­si Hki häviää jatku­vasti tukhol­malle skan­d­i­naa­vian kont­torik­il­pailus­sa. Muu suo­mi tyh­je­nee jatku­vasti helsinki­in eikä lop­pua näy, mut­ta voi kysyä että onko tämä sit­ten se suositelta­va kehi­tys pääo­maköy­hässä kaupungis­sa jos­sa ei syn­ny vien­ti­in kel­paavia palveui­ta tai tuotantoa

   No joo, vähän negati­ivista mut­ta vähän kri­ti­ikkiä kaiken suit­su­tuk­sen väliin.

   Vastaa

3. Artikke­lis­sa ei käsitel­lä ollenkaan Kuo­pi­on työl­lisyys­ti­lan­net­ta. Ilmeis­es­ti se lie­nee jo nyt pääkaupunkiseu­tua huonom­pi ja maaseu­tukeskuk­sil­la on aina ris­ki ajau­tua Oulun, Salon ja Kou­volan tielle, eli joutua raken­nemuu­tos­alueik­si, jos muu­ta­ma tai yksit­täi­nenkin strate­gis­es­ti tärkeä työl­listäjä yhtäkkiä päät­tää ottaa ja häipyä. Pääkaupunkiseudun etu­na Kuo­pi­oon näh­den on myös kan­sain­välisen liiken­teen sol­muko­htana oleminen.

   Vastaa

4. Jos ker­ran väki muut­taa kaupunkikeskus­toi­hin myös Helsingis­sä, niin mik­si Espoo tois­tu­vasti ahdis­taa ja närästää sin­ua. Senkö takia, että kaupunkikeskus­to­jen ulkop­uolel­la voidaan hyvin ja eletään pidempään ?

   Vastaa

5. Tapio Pel­to­nen:
   Ajoko­rtin suo­sion hiipumi­nen saat­taisi liit­tyä ainakin tääl­lä koti­maas­sa siihen, että ajoko­rtin reaal­i­hin­ta on melko lyhyen ajan sisäl­lä vähin­tään kolminker­tais­tunut, mis­tä saamme kiit­tää eduskun­tamme suures­sa viisaudessaan säätämiä lake­ja. Eikä se hal­pa ollut alun perinkään.

   Hyvä huomio tuo ajoko­rtin hin­nan nousu. Lisäisin tähän vielä sen, että pidän sel­l­aista kehi­tys­su­un­taa pidem­män päälle epäedullise­na, jos­sa nuo­ril­ta jää ajoko­rt­ti aja­mat­ta, eikä sel­l­ais­es­ta pidä kenenkään iloi­ta, kos­ka ajoko­rt­ti on suo­ranainen edel­ly­tys moni­in työtehtäviin.

   Vastaa

   1. On se vaan jän­nä, että tuo ajoko­rtin kjal­lis­tu­mi­nen Suomes­sa hei­jas­tuu ei vain Ruotsin Göte­borgi­in vaan jopa Kanadan Van­cou­veri­in sak­ka, jkois­sa molem­mis­sa ovat nuoret jät­täneet ajoko­rtin hankkimatta.

      Vastaa

6. åke: utuk­sen väliin.

   Hie­man haiskah­taa 70-luvul­ta kun ain­oas­taan vien­ti­in menevä fyysi­nen tavara kel­paa esimerkik­si “oikeas­ta” taloud­es­ta. Ja sekin perus­tuu enem­män ennakkolu­u­loi­hin kuin mihinkään tilas­toi­hin. Mis­tä sinä olet saanut päähäsi että helsin­gin­seudul­la ei ole teollisuuta?

   Vastaa

7. ” Sit­ten tuli lyi­jytön ben­sa ja katalysaattorit.”
   ” Jos meil­lä olisi yhtä huono koulu­jär­jestelmä kuin Yhdys­val­lois­sa, tarvit­taisi­in iso väestö, jot­ta joukos­ta löy­det­täisi­in riit­tävä määrä osaavaa väkeä. Meil­lä riit­tää vähempikin.”

   Kun vielä olisi ollut alko­holi jotenkin mukana, niin Soin­in­vaara olisi AAA-ryh­mässä. (OS-maail­man kauhut:Autot, Amerik­ka ja Alko­holi) ja jos mukaan ote­taan tuo Ato­mi, niin sil­loin peräti neljän aan luokitus.

   1) Ei se nyt ihan lyi­jytöm­män ben­san ansios­ta ollut. Lyi­jytön ben­sa oli katalysaat­torin takia, joka ei kestänyt lyi­jyä. Peri­aat­teessa ilman katalysaat­to­ri­akin voidaan pienen­tää päästöjä. Se määrät­tin USAs­sa pakol­lisek­si, kos­ka isois­sa autois­sa sen hin­ta ei tun­tunut. Hon­da oli esitel­lyt jo samat päästönor­mit täyt­tävän moot­torin ilman katalysaat­to­ria. Lain­säätäjän ei pitäisi määrästä teknista ratkaisua, vaan sanoa “tämän ver­ran saa olla päästöt. Se on valmis­ta­jan murhe, miten sen toteuttaa.
   2) USAs­sa on sekä huono­ja että hyviä koulu­ja. Road to Stock­holm kir­jas­sa ker­ro­taan mm. kouluista, joista Nobelin voit­ta­jia on tul­lut enem­mänkin (huom. jot­ka eivät siis olem mitään kalli­ta yksi­tysk­oulu­ja, vaan julk­isia). Kun­nal­lisia koulu­ja ovat ne toisenkin ääripään koulut.

   Vastaa

   1. Kat­seölin tuo­ta Pisa-tutkimus­ta, jos­sa on kai otos eri­laista kouluista. Ei ollut tulos Yhdys­val­lois­sa häävi. Lyi­jyt­tömän ben­san omi­naisuuk­si­in taas kuu­luu, ettei siinä ole lyi­jyä levitet­täväk­si kadul­la käveli­jöi­den keskushermostoon.

      Vastaa

8. Ei tämä urban­isoi­tu­miske­hi­tys kaikkial­la maail­mas­sa niin auvoista ole. Itse ole joskus aiem­min asunut use­am­mas­sa oike­as­sa metrop­o­lis­sa (Bangkok, Ankara, Kairo), jois­sa ilman saas­teon­gel­mat ovat melkoisia. Samoin nyt nopeasti urban­isoitu­vas­sa Kiinas­sa, esimerkkinä vaik­ka Pekingin ilma.

   Kyl­lähän esim. 1970-luvul­la ajoko­r­tit­to­muus oli myös muo­tia. Ja nuoriso on aina halun­nut asua kaupunkikeskus­tois­sa. Sit­ten kun per­het­tä tulee, muute­taan usein kauem­mas väl­jem­pi­in tiloi­hin. Näyt­täisi siltä, että ne jot­ka jäävät keskus­toi­hin ovat useim­miten sinkku­ja tai lapset­to­mia. Näin on asia edelleenkin aika paljon. Ja yleen­sä nämä per­heel­liset elävät pidem­pään. Ei kan­takaupunki­lais­ten (Kallio, Vallila, Alp­pi­har­ju jne)lyhyempi elinikä johdu niinkään ilman saasteista vaan enem­mänkin elin­ta­p­atek­i­jöistä (alko­holi, tupak­ka, liian vähäi­nen liikun­ta jne). Ainakin kuolleisu­usti­las­toista voisi näin päätellä.

   Vastaa

9. Olli: Hie­man haiskah­taa 70-luvul­ta kun ain­oas­taan vien­ti­in menevä fyysi­nen tavara kel­paa esimerkik­si “oikeas­ta” taloud­es­ta. Ja sekin perus­tuu enem­män ennakkolu­u­loi­hin kuin mihinkään tilastoihin. 

   Linkitetään­pä taas ker­ran Otso Kivekkään (vihr) nyt jo kol­men ja puolen vuo­den takainen kir­joi­tus Meil­lä Suomes­sa on raskaan teol­lisu­u­den hal­lit­se­ma elinkei­noelämä, jos­sa asia tulee tilas­toluku­jen avul­la harv­inaisen selväk­si. Ainakin jos lukee riit­tävän pitkälle tiedostaak­seen, että otsikko on ironinen.

   Hie­man kyl­lä ihmette­len tuo­ta väitet­tä ajoko­rtin vält­tämät­tömyy­destä. Min­ul­la on kyl­lä ajoko­rt­ti, mut­ta tänä keväänä tulee 15 vuot­ta siitä, kun olen viimek­si ajanut autoa.

   Vastaa

10. Osmo Soin­in­vaara: Kat­seölin tuo­ta Pisa-tutkimus­ta, jos­sa on kai otos eri­laista kouluista. Ei ollut tulos Yhdys­val­lois­sa häävi.

    Joo, ihan kamala, tosin tietysti paljon parem­pi kuin vaikka­pa Ruotsissa.

    Vastaa

11. Kuo­pi­on jou­tu­mi­nen raken­nemuu­tos­alueek­si on melko vaikeaa, kos­ka kaupungista kuoli jo isot työ­nan­ta­jat 20 vuot­ta sit­ten. Nyt on vain mon­en­laisia pieniä ja saman­laista paperi­te­ol­lisu­us­rom­ah­dus­ta ei voi tääl­lä tul­la. Savon sel­l­unkin työn­tek­i­jämäärä on melko pieni, toki vien­ti­t­u­lot ovat suuret.
    http://www.kuopio.fi/c/document_library/get_file?uuid=2da03688-effb-4472-ad9c-e06de534b2ee&groupId=12105

    Kuo­pi­on elinkeino­rakenne on uud­is­tunut ja sen kyl­lä huo­maa yliopis­ton vierestä.

    Tok­i­han rak­en­teelli­nen työt­tömyys on maakun­takeskuk­sis­sa eri­laista kuin Uuden­maan maakuntakeskuksessa.

    Vastaa

12. “Hie­man kyl­lä ihmette­len tuo­ta väitet­tä ajoko­rtin vält­tämät­tömyy­destä. Min­ul­la on kyl­lä ajoko­rt­ti, mut­ta tänä keväänä tulee 15 vuot­ta siitä, kun olen viimek­si ajanut autoa.”

    Näitä eri aihep­i­irei­hin liit­tyviä ihmette­lyjä tulee vuosi vuodelta enem­män, mikä selit­tynee sil­lä, että jen­gi menet­tää tyystin otteen­sa siihen, mitä on elämä pääkaupunkiseudun tai suurimpi­en kaupunkien ulkopuolella.

    Jo pienessä kaupungis­sa kaupun­gin toiselle puolelle pääsem­i­nen viikon­lop­puna julk­isil­la voi olla han­kalaa, kos­ka vuoro­ja menee hyvin har­voin ja ne ovat hyvin kalli­ita. Lisäk­si käve­ly­matkat pysäk­iltä päämäärään venyvät pitkiksi.

    Vastaa

13. Rolling Heurlin: Lyi­jytön ben­sa oli katalysaat­torin takia, joka ei kestänyt lyijyä. 

    Lyi­jy on pir­ulli­nen ja kumu­loitu­va her­momyrkky, mikä oli luul­tavasti tärkein syy lyi­jyt­tömään ben­saan siirtymisessä.

    Takavu­osi­na Suomes­sa oli nyrkkipa­ja-akkuko­r­jaamo­ja. Jo viiskymp­piset työn­tek­i­jät oli­vat täysin pihal­la, eivät muis­ti­sairai­ta, mut­ta ajat­telukyky oli muis­to vain.

    Vastaa

14. Osmon kir­joituk­sista saa usein sel­l­aisen käsi­tyk­sen, että (fik­sut) ihmiset muut­ta­vat ja asu­vat mieluiten sel­l­ai­sis­sa paikois­sa, jois­sa on tiivis kaupunki­mainen ympäristö.

    Minus­ta asia on niin, että nuoret ovat jo vuosikym­meniä muut­ta­neet opin­to­jen ja töi­den takia yliopis­tokaupunkei­hin. Ja tuol­lainen osaa­van nuori­son vir­ta luo yri­tys­toim­intaa ja posi­ti­ivista kier­ret­tä vuodes­ta toiseen. Samoin negati­ivista kier­ret­tä sinne syrjäseuduille.

    Kuo­pi­on ase­makaavalle lyöti­in sopi­vat raamit jo edel­lisen jääkau­den aikaan, vaikea valmi­ik­si tiivistä aluet­ta on pilata.

    Tam­pereen Her­van­ta ja Kuo­pi­on Peto­nen taas edus­ta­vat Brezh­neviläistä lähiö-arkkite­htu­uria parhaim­mil­laan. Suun­nilleen 10km keskus­tas­ta molem­mat. Olisi mie­lenki­in­toista kuul­la ana­lyysi molem­pi­en aluei­den arkkite­htu­urista, ja ovatko ne epäon­nis­tunei­ta hankkeita.

    Her­van­ta käsit­tääk­seni on ihan kas­va­va ja kukois­ta­va lähiö, jos­sa ihmiset viihtyvät. Mut­ta siel­lä onkin aina ollut korkeak­oulu­ja ja työpaikkoja.

    Vastaa

15. Tapio Pel­to­nen:
    Ajoko­rtin suo­sion hiipumi­nen saat­taisi liit­tyä ainakin tääl­lä koti­maas­sa siihen, että ajoko­rtin reaal­i­hin­ta on melko lyhyen ajan sisäl­lä vähin­tään kolminker­tais­tunut, mis­tä saamme kiit­tää eduskun­tamme suures­sa viisaudessaan säätämiä lake­ja. Eikä se hal­pa ollut alun perinkään. 

    Ajoko­rt­ti­lait ja ajo-ope­tus­lu­van hin­nan nos­to oli muuten autok­oulu­alan manööveri. Siel­lä las­ket­ti­in ker­to­laskul­la että jos ajoko­rtin hin­ta nousee X, niin tulot nousee kurssitX. Näitä lak­i­u­ud­is­tuk­sia siit­ten lobat­ti­in läpi ja kyl­lähän niihin suos­tut­ti­i­in. Nyt sit­ten autok­oulu­ala on vain hyvä ja makaa juuri niinkuin on pedannutkin.

    Vastaa

16. On Kuo­pios­sa muu­takin kiitet­tävää kuin kaavoit­ta­ja. Siel­lä on var­maan Suomen parhait­en hoidet­tu sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to. Kuo­pio ilmoit­ti mm viime vuo­den lopus­sa, että asun­not­to­muus on saatu pois­tet­tua kaupungista.

    Eri­tyisen suuren ansion Kuo­pi­on onnis­tuneesta asun­tostrate­gias­sa antaisin Niiralan Kul­ma Oy nimiselle yri­tyk­selle, jon­ka pitkäaikainen vetäjä Erk­ki Vir­ta­nen istuu nykyisessä eduskun­nas­sa vasem­mis­toli­it­to­laise­na kansanedustajana.

    Ja kyl­lä Kuo­pio on kaavoit­tanut raken­nus­maa­ta kaukana Kuo­pi­on keskus­tas­ta. Että enem­män luk­isin ansiot tuonee sosi­aalisen asun­to­tuotan­non puolelle. Niiralan Kul­ma Oy on aidosti yleishyödylli­nen toim­i­ja eikä samoin kuin pelkkää bisnestä tekevät VVO tai Sato tms.

    Vastaa

17. “Onko vain suuril­la kaupungeil­la men­estymisen edellytyksiä?”

    Näen tule­vaisu­u­den kaupunki­val­tioiden muo­dostamis­sa liit­to­val­tiois­sa. Kansal­lis­val­tiot kuol­e­vat hitaasti pois. Voi olla, että tulee ole­maan suuria aluei­ta, jot­ka ovat ei kenenkään ‑maa­ta.

    Siinä vai­heessa, kun maat­aloudessa siir­ry­tään pois avo­maav­il­jelystä, ei ole tarvet­ta maatiloille kaukana syrjässä.

    Raa­ka-ainei­ta ja resursse­ja toki tarvi­taan kaupunkien ulkop­uolelta, mut­ta ne ovat yksit­täisiä pisteitä. 

    Yhdys­val­lois­sa pienet tup­pukylät käyvät aivan saman­laista kitu­vaa kuole­maa, kuin Suomes­sakin idässä ja pohjoises­sa. Nuoret muut­ta­vat pois, van­ho­jen kuol­lessa ei jää ketään.

    Vuon­na 2114 maail­maa hal­lit­see suuret jät­tikaupun­git, jois­sa asuu vähin­tään puo­let koko ihmiskunnasta.

    En usko, että vuon­na 2114 on ole­mas­sa val­tio­ta nimeltä Suo­mi. Sori vaan nationalistit 😀

    Vastaa

18. Coun­try­boy:

    Kyl­lähän esim. 1970-luvul­la ajoko­r­tit­to­muus oli myös muo­tia. Ja nuoriso on aina halun­nut asua kaupunkikeskus­tois­sa. Sit­ten kun per­het­tä tulee, muute­taan usein kauem­mas väl­jem­pi­in tiloi­hin. Näyt­täisi siltä, että ne jot­ka jäävät keskus­toi­hin ovat useim­miten sinkku­ja tai lapset­to­mia. Näin on asia edelleenkin aika paljon. Ja yleen­sä nämä per­heel­liset elävät pidem­pään. Ei kan­takaupunki­lais­ten (Kallio, Vallila, Alp­pi­har­ju jne)lyhyempi elinikä johdu niinkään ilman saasteista vaan enem­mänkin elin­ta­p­atek­i­jöistä (alko­holi, tupak­ka, liian vähäi­nen liikun­ta jne). Ainakin kuolleisu­usti­las­toista voisi näin päätellä.

    Pari vuot­ta sit­ten ilmoitet­ti­in, että suo­ma­lai­sista 41 pros­ent­tia asuu yksin.

    Syn­tyvyys taitaa olla alle 2 ja ensisyn­nyt­täjien kes­ki-ikä nyt yli 30 vuotta.

    Ei ole tarvet­ta omakoti­taloille, varsinkaan kun nyt syn­tyvil­lä ja hei­dän lap­sil­laan ei vält­tämät­tä ole minkään­laista sidos­ta omakoti­talos­sa asumiseen.

    Toisin kuin vaikka­pa min­un ikäpolvel­lani, joista suurim­mal­la osal­la on ollut iso­van­hem­mat maal­la omakoti­talos­sa. Tai ovat itse asuneet sel­l­aises­sa. Ihmi­nen kaipaa takaisin lap­su­u­teen, oli se sit­ten ker­rostalos­sa tai omakotitalossa.

    Se puna­mul­taunel­man kai­ho kir­jaimel­lis­es­ti kuolee seu­raa­van sadan vuo­den kulues­sa Suomesta.

    Vastaa

    1. Pari vuot­ta sit­ten ilmoitet­ti­in, että suo­ma­lai­sista 41 pros­ent­tia asuu yksin.

       Ei asu eikä ole koskaan asunut, joskin tämän ymmärtämi­nen näyt­tää ole­van vaikea­ta myös Her­sarin toimit­ta­jille, jot­ka tääs tänään vään­sivät totu­ut­ta soikeak­si sanoes­saan, että helsinkiläi­sistä puo­let asuu yksin. Koti­talouk­sik­s­ta 41 pros­ent­tia on yhden hen­gen koti­talouk­sia. Jos kaik­ki lop­ut oli­si­vat kah­den hen­gen koti­talouk­sia, yyhd­fen hen­gen kjoti­taloiuk­sis­sa asu­isi 26 %, mut­ta kun joukos­sa on myös kol­men hen­gen koti­tal­iouk­sia ja isom­piakin, yksin asuu ehkä joka viides.

       Vastaa

19. Tom­mi Uschanov: Linkitetään­pä taas ker­ran Otso Kivekkään (vihr) nyt jo kol­men ja puolen vuo­den takainen kir­joi­tus Meil­lä Suomes­sa on raskaan teol­lisu­u­den hal­lit­se­ma elinkei­noelämä, jos­sa asia tulee tilas­toluku­jen avul­la harv­inaisen selväk­si. Ainakin jos lukee riit­tävän pitkälle tiedostaak­seen, että otsikko on ironinen.

    BKT on yksinkertaisuudessaan: 

    julki­nen kulutus+yksityinen kulutus+investoinnit + vien­ti ‑tuon­ti.

    Suurin osa­han tietysti tulee kulu­tuk­ses­ta, mut­ta on olen­naista huo­ma­ta ettemme voi nos­taa BKT:ta yksi­no­maan kulu­tus­ta lisäämäl­lä. Tästä johtuen BKT:n eri osatek­i­jät eivät ole samanarvoisia.

    Vastaa

    1. Coun­try­boy. Miten maail­man­talous toimii, kun siinä ei ole eikä voi olla vientiä?

       Vastaa

20. Osmo Soin­in­vaara:
    On se vaan jän­nä, että tuo ajoko­rtin kjal­lis­tu­mi­nen Suomes­sa hei­jas­tuu ei vain Ruotsin Göte­borgi­in vaan jopa Kanadan Van­cou­veri­in sak­ka, jkois­sa molem­mis­sa ovat nuoret jät­täneet ajoko­rtin hankkimatta.

    Sekin on jän­nää, kun jotkut ajat­tel­e­vat, että hin­nal­la ei ole vaiku­tus­ta kysyntään.

    Vastaa

    1. Tot­takai hin­nal­la on vaiku­tus­ta kysyn­tään, mut­ta jos seli­tyk­sek­si sille, että Van­cou­veris­sa aje­taan vähem­män ajoko­rt­te­ja kuin ennen tai että ajoko­rt­tien suo­sio on vähen­tynyt Helsingis­sä, mut­ta ei muual­la Suomes­sa esitetään vain Suomen ajoko­rtin hin­ta, jokin mallis­sa on jäänyt selittämättä.

       Vastaa

21. Tom­mi Uschanov:Hie­man kyl­lä ihmette­len tuo­ta väitet­tä ajoko­rtin vält­tämät­tömyy­destä. Min­ul­la on kyl­lä ajoko­rt­ti, mut­ta tänä keväänä tulee 15 vuot­ta siitä, kun olen viimek­si ajanut autoa.

    No ei kai se vält­tämätön­tä ole, kuten ei esimerkik­si perusastet­ta korkeampi koulu­tuskaan ole mikään vält­tämät­tömyys työelämässä menestymiseen.

    Mut­ta kyl­lä se vaan aut­taa aika paljon. Monis­sa asiantun­ti­jatöis­säkin pitää aina sil­loin täl­löin men­nä käymään asi­akaskäyn­neil­lä, tai vaikka­pa kuten tääl­lä teol­lisu­u­den palveluis­sa, men­nä mit­taus­reis­sulle johonkin korves­sa sijait­se­vaan tuotan­to­laitok­seen. Yleen­sä sinne pääsee kaikkein parhait­en oma­l­la autolla. 

    Moni siivoushom­makin suo­ras­taan vaatii oman auton käyttöä.

    Vastaa

22. “…kaupunkien kesku­s­tat oli­vat meluisia ja saasteisia … Sit­ten tuli lyi­jytön ben­sa ja katalysaattorit.…”

    Tot­ta. Muutin 17 vuot­ta sit­ten Espoos­ta Kru­u­nun­hakaan. Tuol­loin tuule­tusvent­ti­ileistä tuli ilman mukana mus­taa nokea, joka sot­ki seinät ja ikku­nalau­dat. Nyt ei enää vuosi­in ilmiötä ole voin­ut juuri silmin havai­ta. Tänä aikana henkilöau­toi­hin tuli­vat katalysaat­torit ja Hanasaari A suljettiin. 

    Vielä kun saataisi­in nastarenkaiden käyt­tö lop­pumaan, diesel­ka­lus­to saas­teet­tomak­si, bus­sit hybrideik­si, työkoneet hil­jaisik­si ja rekat pois keskustasta.

    Vastaa

23. Mikko Num­melin:
    Artikke­lis­sa ei käsitel­lä ollenkaan Kuo­pi­on työl­lisyys­ti­lan­net­ta. Ilmeis­es­ti se lie­nee jo nyt pääkaupunkiseu­tua huonom­pi ja maaseu­tukeskuk­sil­la on aina ris­ki ajau­tua Oulun, Salon ja Kou­volan tielle, eli joutua raken­nemuu­tos­alueik­si, jos muu­ta­ma tai yksit­täi­nenkin strate­gis­es­ti tärkeä työl­listäjä yhtäkkiä päät­tää ottaa ja häipyä. Pääkaupunkiseudun etu­na Kuo­pi­oon näh­den on myös kan­sain­välisen liiken­teen sol­muko­htana oleminen.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Coun­try­boy. Miten maail­man­talous toimii, kun siinä ei ole eikä voi olla vientiä?

    Mitä ihmettä tarkoi­tat? Haet var­maan, ettei kaikil­la olla kaup­pataseen yli­jäämää, vaan osal­la on olta­va ali­jäämää. Vaik­ka koko maail­man tasol­la ei voi olla yli­jäämää, toki yksit­täisil­lä mail­la voi olla kaup­pataseen yli- tai alijäämää.

    Vastaa

    1. Mitä ihmettä tarkoi­tat? Haet var­maan, ettei kaikil­la olla kaup­pataseen yli­jäämää, vaan osal­la on olta­va alijäämää.

       Olin näkev­inäni ajatuk­ses­sa, että vain vien­ti­te­ol­lisu­us on oikea­ta tuotan­toa merkan­tilis­tista harhaop­pia, joka kumot­ti­in ajat sitten.

       Vastaa

24. Olli: Hie­man haiskah­taa 70-luvul­ta kun ain­oas­taan vien­ti­in menevä fyysi­nen tavara kel­paa esimerkik­si “oikeas­ta” taloud­es­ta. Ja sekin perus­tuu enem­män ennakkolu­u­loi­hin kuin mihinkään tilas­toi­hin. Mis­tä sinä olet saanut päähäsi että helsin­gin­seudul­la ei ole teollisuuta?

    Onhan siel­lä van­hat ström­ber­gin tehtaat! Mut­ta muuten vien­ti­te­ol­lisu­us on kyl­lä aika vähissä helsin­gin seudulla.

    Ja ilman numeroi­ta tässä vielä väitän että palvelu­iden vien­ti on suomes­sa vielä aika lapsenkengis­sä. Palvelu­vi­en­ti suomes­sa käsitetään myy­ty­jen konei­den takuu- ja huolto­hom­mik­si. Jos myy­ty laite ote­taan pois niin palvelukin katoaa.

    Mielu­um­min näk­isin että helsingistä nousisi vaik­ka niin kovia verokon­sult­te­ja että ala saataisi­in val­lat­tua ensin koti­maas­sa pois kan­sain­välisiltä yri­tyk­siltä ja sit­ten alet­taisi­in vielä viedä palvelua.

    Vastaa

    1. Mihin perus­tuu väite, ettei Helsin­gin seudul­la olisi vientiyrityksiä?
       Melkein kaik­ki pelialan yri­tyk­set esimerkik­si ovat Helsin­gin seudul­la. Pöyry on kai Suomen suurin kan­sain­vä­li­nen kon­sult­ti­toimis­to. Kävin eilen tutus­tu­mas­sa aiv­o­tutkimusyk­sikköön. Siinä on Otaniemen entisen kylmälab­o­ra­to­ri­on perua syn­tynyt suuri määrä spin offe­ja, joiden jok­seenkin koko tuotan­to suun­tau­tuu vientiin.

       Vastaa

25. Kuo­pi­on men­estys voi osak­si johtua siitä, että Savos­sa maaseu­tu on niin autio­ta, että siel­lä on melko mah­do­ton asua ympärivuo­tis­es­ti. Tarvi­taan auto, ja pahus ben­sa-ase­matkin ovat varsin harvassa.

    Lisäk­si Kuo­pi­ol­la kil­pail­i­jat ovat kaukana. Tästä kar­tas­sa on esitet­ty sinisel­lä yli 30_000 asukkaan kaupun­git ja väestöti­heys maanti­eteel­lis­es­ti. Kuo­pi­ol­la on varsin laa­jat apa­jat imeä väkeä. http://tinyurl.com/nnb9yfq

    Vastaa

26. Tom­mi Uschanov
    Hie­man kyl­lä ihmette­len tuo­ta väitet­tä ajoko­rtin vält­tämät­tömyy­destä. Min­ul­la on kyl­lä ajoko­rt­ti, mut­ta tänä keväänä tulee 15 vuot­ta siitä, kun olen viimek­si ajanut autoa.

    Pait­si, että tääl­lä on huomioitu auton ole­van läh­es vält­tämät­tömyys suurimpi­en kaupunkiseu­tu­jen ulkop­uolel­la, ylem­pänä mainit­se­mani auton tarve työn takia kos­kee suur­ta osaa ammat­tik­oulu­aloista. Sen sijaan korkeak­oulutet­tu­jen kohdal­la ehdo­ton­ta ammatil­lista auton ja ajoko­rtin tarvet­ta esi­in­tyy harvem­min, mikä sokeut­taa jälleen jotkut sitä kohtaan, mikä on suuren osan kansalai­sista todellisuus.

    Vastaa

    1. Ihmettelöen tätä todis­telu­jen logi­ikkkaa. Empi­iri­nen havain­to siitä, että ajoko­rtin han­kkimi­nen on vähen­tynyt, yrit5etään kumo­ta sil­lä, että on monia, joil­la ajoko­rt­ti on vält­tämätön. Var­masti mon­elle on vält­tämätön, mut­ta ei kai se kumoa havain­toa, että moni ei kat­so sitä tarvitsevansa.

       Vastaa

27. “Jokaisen suurehkon kaupun­gin ympärille on tul­lut ker­mankuori­jakun­ta tai use­ampiakin, jot­ka tar­joa­vat varakkaalle väelle edullisia omakoti­tont­te­ja ja houkut­tel­e­vat näin hyvät veron­mak­sa­jat keskuskaupungeista.”

    Eikös kaik­ki halua asua kaupun­gin keskus­tas­sa? Mik­si ne varakkaat muut­taisi­vat omakotitaloon?

    Vastaa

28. Soin­in­vaara tulk­it­see PISA-tulok­sia bru­taalisen pro­gan­dis­tisel­la otteel­la. Suo­ma­lainen koul­u­laitos on Soin­in­vaaran mukaan ylivoimainen Yhdys­val­toi­hin verrattuna.

    Yhdys­val­tain valkoiset pär­jäävät PISA-testeis­sä aika lail­la yhtä hyvin kuin suo­ma­laisetkin. Aasianamerikkalaiset toki lyövät suomalaiset.

    Link­ki käsit­telee vuo­den 2009 PISA-testiä, mut­ta tuskin tilanne muu­ta­mas­sa vuodessa on merkit­tävästi muuttunut.

    http://www.vdare.com/articles/pisa-scores-show-demography-is-destiny-in-education-too-but-washington-doesnt-want-you-to‑k

    Vastaa

    1. Juha S
       Lähet­tämässäsi linkissä on eritel­ty amerikkalaiset etnisen taus­tan mukaan ja päätel­ty, että Yhdys­valk­tain valkoinen väestö pär­jää yhtä hyvin kuin muiden maid­en koko väestö. Olisi kai reilua tehdä saman­lainen etni­nen erit­te­ly niistä ver­rat­tavista maista ja ver­ra­ta vas­ta sitten.

       Vastaa

29. “Kovin pien­estä kaupungista ei oikein mitenkään voi tul­la infor­maa­tioalo­jen menestyjää”

    On täysin selvää ettei esimerkik­si jostain salon tapais­es­ta pikkukaupungista pon­nis­te­ta mik­sikään kän­nykkä­te­ol­lisu­u­den maailmanmahdiksi.

    Tai ameri­ikois­sa jostain 65.000 asukkaan Palo Altos­ta tuskin voi tul­la yhtäkään infor­maa­tioalan men­estys­fir­maa. Nämä uuden ajan fir­mat nou­se­vat isoista kaupungeista kuten vaik­ka Detroit (parhaim­mil­laan 1.8 miljoon­aa asukasta)

    Vastaa

30. Maaseu­tu­lainen:
    “Hie­man kyl­lä ihmette­len tuo­ta väitet­tä ajoko­rtin vält­tämät­tömyy­destä. Min­ul­la on kyl­lä ajoko­rt­ti, mut­ta tänä keväänä tulee 15 vuot­ta siitä, kun olen viimek­si ajanut autoa.”

    Näitä eri aihep­i­irei­hin liit­tyviä ihmette­lyjä tulee vuosi vuodelta enem­män, mikä selit­tynee sil­lä, että jen­gi menet­tää tyystin otteen­sa siihen, mitä on elämä pääkaupunkiseudun tai suurimpi­en kaupunkien ulkopuolella.

    Jo pienessä kaupungis­sa kaupun­gin toiselle puolelle pääsem­i­nen viikon­lop­puna julk­isil­la voi olla han­kalaa, kos­ka vuoro­ja menee hyvin har­voin ja ne ovat hyvin kalli­ita. Lisäk­si käve­ly­matkat pysäk­iltä päämäärään venyvät pitkiksi. 

    Ikään kuin en hyvin tietäisi tätä. Olen asunut 20 vuot­ta elämästäni juuri täl­laises­sa pienessä kaupungis­sa, jos­ta 16 vuot­ta itse asi­as­sa kun­tara­jan ulkopuolella.

    Nyt puhut­ti­in kuitenkin siitä, että min­un ei ole tarvin­nut ajaa autoa 15 vuo­teen. Ei siinä kon­tek­stis­sa, olenko vier­aan­tunut jostakin vai en, vaan siinä, onko täl­laista elämää — olkoon sit­ten vier­aan­tunut­ta tai ei — mah­dol­lista elää nyky­hetken Suomessa.

    Jos vier­aan­tu­mi­nen lisään­tyy entis­es­tään, se vain tekee Osmon alku­peräisen väit­teen entistä oudom­mak­si, kos­ka se merk­it­see nimeno­maan, että ajoko­rtin tarve vähe­nee entis­es­tään samaa tahtia.

    Vastaa

31. Tapio: Lyi­jy on pir­ulli­nen ja kumu­loitu­va her­momyrkky, mikä oli luul­tavasti tärkein syy lyi­jyt­tömään ben­saan siirtymisessä.

    Lyi­jy on kyl­lä todel­la pahas­ta, mut­ta siir­tymisen syy oli katalysaat­toris­sa. Ne tukkeu­tu­i­v­at lyi­jys­tä. Lyi­jyä käytet­tin, kos­ka se nos­ti puris­tuskestävyyt­tä. Lisää potkua ja pienem­pi kulu­tus. Lisäk­si se voiteli vent­til­in­var­ret. Uusis­sa moot­tor­eis­sa ei tätä tarvet­ta ollut. Muut aineet ovat kor­van­neet sen. Suomes­sa lyi­jyl­listä ben­saa ei ole saanut myy­dä vuo­den 94 jäl­keen. 92 uusis­sa autois­sa tuli katalysaat­tori pakolliseksi.

    Vastaa

32. Joo mut­ta Kuo­pi­on kaupunkia luot­saa Parosen “Petro”, että hyvää jatkoa vaan sinne hyvin hoide­tun kaupun­gin luot­sille ja entiselle oul­u­laiselle naa­puril­leni Pey­ton Placessa.

    Vastaa

33. åke:
    …helsin­ki on “liian pieni” ver­tailusssa suurkaupunkien sarjassa. 

    Helsin­ki kil­pailee samas­sa sar­jas­sa Tam­pereen ja Turun kanssa, kaukana suurkaupunkisar­jas­ta. Sen takia mm. liiken­ner­atkaisu­is­sa suurkaupunkisar­jaan sopi­vat ratkaisut, kuten metro, ovat Helsingis­sä vain kuluer­iä. Spåra on Helisin­gin kokois­t­en kaupunkien ratkaisu.

    åke:
    Lisäk­si henlsingis­sä näyt­tää ole­van suh­teel­lisen vähän vientiteollisuutta… 

    Helsin­ki on tois­tu­vasti savus­tanut teol­lisu­ut­ta pois kaupungista. Ihan saman­laisi­in junailui­hin suh­teessa ei ole kyet­ty kuin Turus­sa, jos­sa työl­lä ja vaival­la pakotet­ti­in Wärt­silä siirtämään toim­intansa Ital­i­aan, mut­ta kyl­lä Helsingis­säkin on onnis­tut­tu mm. kan­nat­ta­van öljy­te­ol­lisu­u­den siir­to Pietari­in ei ollut ihan help­po urak­ka. Saati­in­han sen­tään muu­ta­ma työ­paik­ka tapet­tua Helsingissäkin.

    Vastaa

34. ”Isoi­hin kaupunkei­hin tuli­vat metrot ja ratikat. Halu­tu­impia kaupunkien kesku­s­tat ovat kaupungeis­sa, jois­sa liikenne perus­tuu joukkoliikenteeseen….”

    Kuo­pios­sa ei ole metroa eikä ratikkaa, bus­sili­ikenne niukasti ja kallis. Saaris­tokaupun­ki lähiöl­lä (15 km Kuo­pios­ta) asu­vat hyvä­tu­loiset joil­la on ainakin yksi auto, yleen­sä kak­si tai jopa kolme ja hei­dän lähelle on raken­net­tu suuria ostoskeskuk­sia, Matkus ja mui­ta jos­sa Ikea ja muut suuret firmat.

    Kuo­pi­on keskus­tas­sa baare­ja ja rav­in­toloi­ta on niukasti ja hyvin rajoit­tunut “yöelämä” suun­nat­tu nuo­rille viikon­lop­pu kän­nipäisille. Ei mitään muuta.

    Ehkä pitäisi elää Kuo­pios­sa jonkun aikaa, esim. yliopis­toa­jak­si, sen pitem­pää mon­et emme jak­sa­neet Kuo­pios­sa olla. Mut­ta kivo­ja savolaisia.

    Vastaa

35. O.S.: “Suur-Helsin­gin yli miljoonas­ta asukkaas­ta alle 200 000 mah­tuu asumaan kan­takaupungis­sa. Muut on pakotet­tu epäkaupunki­in, lähiöihin.”

    “pakotet­tu”???
    Osa Suur-Helsin­gin, mitä sil­lä O.S. mah­taa tarkoit­taakaan, asukkaista on saat­tanut kyl­lä muut­taa lähiöi­hin ihan vapaae­htois­es­ti, mm. päästäk­seen kaupungis­sakin asuen vähän lähem­mäs luon­toa. Näin mm. allekir­joit­tanut. En ole tuo­ta täysin vapaae­htoista muut­toani Helsingis­sä katunut.

    “Epäkaupunki­in” en ehtinyt käsit­teel­lisessä mielessä tutus­tua, mut­ta “lähiön” osalta tein inter­netin avul­la aika mie­lenki­in­toisia löytöjä:

    Ole­tan, että tarkoi­tat käsit­teel­lä “lähiö” seu­raavaa, nyky­isin aika yleistä määritelmää: “Lähiö on asukaslu­vul­taan pienehkö taa­ja­man osa, jol­la on oma liikekeskus tärkeimpine palveluineen. Lähiö muo­dostaa palvelu­iden ja viher­aluei­den osalta melko itsenäisen kokon­aisu­u­den.” Määritelmät perus­tu­vat Otto-Iivari Meur­manin ase­makaavaop­pi­in (“http://fi.wikipedia.org/wiki/Lähiö”).

    Aiem­pi, niin’ikään nimekkään, jo v. 1956 edes­men­neen maanti­eteil­i­jämme, J. G. Granön (ks. esimerkik­si “http://www.tieteessatapahtuu.fi/984/grano.htm”) mukainen käsite ‘lähiö’ on kuitenkin edel­lis­es­tä poikkea­va: “Lähiön havain­noin­ti­in ihmi­nen käyt­tää kaikkia ais­te­jaan, mut­ta kauem­pana ole­vaa maise­maa hän havain­noi pääasi­as­sa näköaistin avulla.”(lähde: “http://fi.wikipedia.org/wiki/J._G._Granö”).

    Viimemainit­tu lähde toteaa mm.: “Granön ajat­telus­sa keskeis­in­tä oli pyrkimys maanti­eteel­liseen alue­jakoon näkyvien maise­ma­muo­to­jen yhdis­telmänä. Maise­ma­muodot Granö jakoi neljään pääosaan: maanka­ma­raan, veteen, kasvil­lisu­u­teen ja tekoainek­seen, joka määritelti­in ihmisen muo­vaile­mak­si tai valmis­ta­mak­si maisemaksi.” 

    Pyrkimyk­set Helsin­gin lisärak­en­tamiseen ja tiivistämiseen johtaisi­vat tekoainek­sen lisään­tymiseen ympäristössämme ja monin paikoin myös siihen, että sekä J. G. Granön ‘lähiö’ että hänen siitä erot­ta­mansa erot­ta­ma kaukonäkymä – visuaa­li­nen maise­ma” (ks. “http://fi.wikipedia.org/wiki/Maisema”) muut­tuisi­vat aiem­paa yksipuolisem­mik­si, kun ympäristön täyt­täisi tekoaines. Lisäk­si maise­maan ilmesty­isi entistä enem­män tekoainek­ses­ta tehtyjä näkemäesteitä, joista osaa myös raken­nuk­sik­si kut­su­taan, ja jot­ka saat­taisi­vat jopa hävit­tää upeat maanka­ma­raa, vet­tä ja kasvil­lisu­ut­ta tar­joa­vat lähi- ja kaukonäkymät monil­ta paikoil­ta kokonaan.

    Monipuolisen rikkai­ta maisemia nyky­isin tar­joa­van Helsin­gin kaupun­gin jatku­van tiivistämisen seu­rauk­se­na saat­taa sen mon­es­ta nykyis­es­tä kauko­maisemia tar­joavas­ta lähiöstäkin hel­posti muo­dos­tua J. G. Granön määritelmän mukainen, ‘tekoaines’-‘lähiö’! Tiivistämäl­lä ei ‘lähiöistä’ päästä eroon! m.o.t. Toisaal­ta, mik­si pitäisi?

    Lähempänä kaupun­gin rajo­ja voi virikkeitä saa­da muual­takin kuin kapakoista, nähdä esim. töi­den jäl­keen ulkona iltal­enkil­lä lähilu­on­nos­sa mm. ora­van, ketun ja (kesäl­lä) siilin lisäk­si joskus jopa palokär­jen ja tikan, taa­tusti use­am­min kuin kan­takaupungis­sa. Kauko­maisemi­akin voi kat­sel­la, jos niitä (vielä) on tar­jol­la muillekin kuin ökya­sun­to­jen omistajille.

    Mm. Tapi­olan alku­peräisen ase­makaa­van laati­neen Meur­man­nin määritelmän mukainen lähiö, joka tar­joaa lähilu­on­non lisäk­si myös kaukonäkymiä, voi olla mitä mukavin asuinalue, eikä sel­l­aisen avaria ja laa­jo­ja näkymiä useine eri maise­maa rikas­tut­tavine ‘maise­ma­muo­toi­neen’ pitäisi liiak­si tekoaineksin peittää. 

    Kävin ker­ran viime kesänä osta­mas­sa man­sikoi­ta Suur-Helsinki­in kuuluvan/kuulumattoman(?) Tapi­olan toril­ta. Hyviä oli­vat. Veikkaan, että myös Helsin­gin kaupun­gin asukkaiden enem­mistön mielestä man­sik­ka on aika herkulli­nen ja houkut­tel­e­va, vaik­ka se itse asi­as­sa epähedelmä onkin.

    Vastaa

36. Helsin­gin kan­takaupun­gin väestömäärä oli suurim­mil­laan 60-luvun lop­ul­la , n 300000 asukasta.

    Vuo­teen 2005 men­nessä asukas­määrä oli tipah­tanut 170000 eikä se juurikaan ole kas­vanut Kalasa­ta­mas­ta tai Jätkäsaares­ta huolimatta.

    Pääosa kasvus­ta suun­tau­tu edelleen Helsin­gin reuna-alueille.

    Tilas­to­jen val­os­sa suun­taus on edelleen, että Hesa kas­vaa reuna-alueille.

    Ja kun­tali­itok­sil­lakin on vaiku­tuk­sen­sa: Kun esim Rovanie­mi ja Rovaniemen mlk yhdis­tyivät niin naa­purikun­ta siir­tyi liki 100 km pähän keskus­tas­ta. Eli näyt­tää siltä, että muut­toli­ike kehyskun­ti­in loppui

    Helsin­gin kehyskun­tiebn asut­tamista rajoit­taa tont­tien hillitön hin­tata­so. Lisäk­si rak­en­tamiseen liit­tyvä byrokra­tia on kas­vatet­tu niin hin­tavak­si, että oma­toimisu­us ei anna enää kustannusetua.

    Ruot­sis­sa æjoko­rtin saa 600 eurol­la ope­tus­lu­val­la ja suurin osa ruot­salais­nuorista aja kortin papan ohjauk­ses­sa eikä tur­val­lisu­udessa ole ongelmia, päin­vas­toin , Ruot­sis­sa täl­lä koulu­tuk­sela saadaan tur­val­lisem­pia kuljettajia.

    Suomes­sa ajoko­rt­ti on Euroopan kallein ja se on johtanut siihen, että autonkuljt­ta­jat ovat katoa­va luon­non­va­ra ja yhä use­am­min venäläi­nen tai muun hal­pa­maan edustaja.

    Eikä koulukkaista ole puutetta.

    Ajoko­rt­tien vähen­e­m­i­nen on taas yhtey­dessä tulo­ero­jen kasvu­un ja köy­hien lisääntymiseen

    Vastaa

37. TL:
    Osmon kir­joituk­sista saa usein sel­l­aisen käsi­tyk­sen, että (fik­sut) ihmiset muut­ta­vat ja asu­vat mieluiten sel­l­ai­sis­sa paikois­sa, jois­sa on tiivis kaupunki­mainen ympäristö.

    Minus­ta asia on niin, että nuoret ovat jo vuosikym­meniä muut­ta­neet opin­to­jen ja töi­den takia yliopis­tokaupunkei­hin. Ja tuol­lainen osaa­van nuori­son vir­ta luo yri­tys­toim­intaa ja posi­ti­ivista kier­ret­tä vuodes­ta toiseen. Samoin negati­ivista kier­ret­tä sinne syrjäseuduille.

    Kuo­pi­on ase­makaavalle lyöti­in sopi­vat raamit jo edel­lisen jääkau­den aikaan, vaikea valmi­ik­si tiivistä aluet­ta on pilata.

    Tam­pereen Her­van­ta ja Kuo­pi­on Peto­nen taas edus­ta­vat Brezh­neviläistä lähiö-arkkite­htu­uria parhaim­mil­laan. Suun­nilleen 10km keskus­tas­ta molem­mat. Olisi mie­lenki­in­toista kuul­la ana­lyysi molem­pi­en aluei­den arkkite­htu­urista, ja ovatko ne epäon­nis­tunei­ta hankkeita.

    Her­van­ta käsit­tääk­seni on ihan kas­va­va ja kukois­ta­va lähiö, jos­sa ihmiset viihtyvät. Mut­ta siel­lä onkin aina ollut korkeak­oulu­ja ja työpaikkoja.

    Kuo­pi­on ase­makaavalle on toki lyön­nyt raame­ja myös Ruotsin kuningas (ase­makaa­va), Venäjän keis­ari (rän­nikadut), O‑I Meur­man jne. Sel­l­aiset tai­tu­rit kuten Heik­ki Tegel­man ja Leo Koso­nen ovat myös monel­la tapaa pelas­ta­neet paljon viimeis­inä vuosikym­meninä. Tegel­manin aikaan oli 10 vuot­ta voimas­sa automar­ketit kieltävä yleiskaa­va. Ikävä kyl­lä poli­itikot pis­tivät siitä luop­umaan. Leo Koso­nen on taas pystynyt kaavoit­ta­jana entis­es­tään terästämään joukkoli­iken­nekaupunkia ja on Saaris­tokaupun­gin syn­nyt­täjä. Aikoinaan jo 1980-luvul­la todet­ti­in, että jos­sain vai­heessa Peto­nen vede­tään sisään keskus­taan päin ja sitä “sisään­ve­toa” tai pussin sulkemista kut­su­taan nyt Saaristokaupungiksi.

    Wikipedi­as­sa ole­va tek­sti on varsin kuvaava:
    “Vesistön reunus­ta­man keskus­tan pin­nan­muodot ovat siinä määrin vai­htele­via, että tasainen tont­ti on halut­tu harv­inaisu­us. Asu­tus on levin­nyt keskus­tan ulkop­uolelle joukkoli­iken­teelle edullisen tiivi­in ja har­van sormi­mallin mukaises­ti, ja uudet kaupungi­nosat on raken­net­tu kun­tave­tois­es­ti ker­ral­la – esimerkik­si Saaris­tokaupun­ki oli edeltävät 25 vuot­ta raken­nuskiel­los­sa. Täl­lä Kuo­pi­on kaavoitus­per­in­teel­lä on pitkä his­to­ria. Edel­lä maini­tu­ista seikoista johtuen Kuo­pi­on taa­ja­man asukasti­heys oli aina 1990-luvun puo­liväli­in saak­ka Suomen suurin. Petosen perus­tamisen ja lisään­tyneen omakoti­rak­en­tamisen myötä taa­ja­man asukasti­heys las­ki kuitenkin Helsin­gin taa­ja­ma-aluet­ta pienem­mäk­si 1 700 as./km2:iin.”

    Olen kyl­lä ihmeis­säni Peto­nen — Her­van­ta-väit­teestä ja pidän sitä täysin aivopieruna, että Peto­nen olisi mil­lään taval­la ver­rat­tavis­sa Her­van­taan. Ensin­näkään se ei ole mil­lään taval­la saman­moista beto­niarkkite­htu­uria vaan hyvin muka­van mit­takaa­van tiivistä, mut­ta silti tehokas­ta rakentamista. 

    Erit­täin sym­pa­at­ti­nen ja halut­tu paik­ka asua ja sisältään monia mie­lenki­in­toisia yksi­tyisko­htia jos­sa myös joukkoli­ikenne on otet­tu hyvin huomioon alueen raken­net­ta miet­tiessä. Se myös liit­tyy erit­täin hyvin muuhun lähiöketju­un. Olisi var­maan hyvä kat­soa kart­taa ja miet­tiä, että miten lähem­mäs keskus­taa olisi päässyt rakentamaan?
    http://www.fonecta.fi/s/1TWt

    Sieltä löy­tyy hyviä yksi­tyisko­htia olkoon ne sit­ten Petosel­la tai Saaris­tokaupungis­sa. Esimerkkinä mm. Niiralan kul­man pieno­makoti­taloalue: http://www.fonecta.fi/s/1TWv
    Petosen keskustaa:
    http://www.fonecta.fi/s/1TWw
    Nikun kohtei­ta mm. puu­rak­en­tamisen sar­al­la: http://www.fonecta.fi/s/1TWx

    Tässä vähän enem­män Kuo­pi­on kaavoituksesta:
    https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38432
    “Kuo­pio 2015. Jalankulku‑, joukkoli­ikenne- ja autokaupun­ki Tek­i­jä: Koso­nen, Leo Kosonen”
    Lainat­tua Petosesta:
    “Lähiym­päristön suun­nit­telus­sa ja rak­en­tamises­sa onnis­tut­ti­in hyvin. Osaltaan tätä kuvaa Suomen Arkkite­htili­iton, SAFA:n myön­tämä palk­in­to, jon­ka Kuo­pi­on kaupun­ki sai tun­nus­tuk­se­na Petosen alueen suun­nit­telus­ta vuon­na 1992. Toise­na palkin­non saa­jana oli kaupun­gin vuokrat­aloy­htiö Niiralan Kul­ma Oy, joka kun­nos­tau­tui eri­tyis­es­ti hyvien pienker­rostalo­jen, pihapi­irien sekä kokeil­e­van asun­torak­en­tamisen toteut­tamises­sa. Kaupunki­rak­en­teen tasol­la tarkastel­tuna Petosen alue on sekä joukkoli­ikenne- että autokaupunkia.”

    Näis­sä videossa muu­ta­ma vähän enem­män kaavoituk­ses­ta per­il­lä ole­va puhuu jopa Kuopio-mallista:
    http://www.youtube.com/watch?v=uuhm72h5O6s
    http://www.youtube.com/watch?v=yfmpGdwC4S0 http://www.youtube.com/watch?v=bEDc3blu2QA

    Peto­nen ei siis ole mikään etäpiste kuten Her­van­ta vaan yksi jatke siinä ketjus­sa joka on tehokkaana maan­hank­in­tapoli­ti­ikan ja erit­täin pitkälle vie­dyn kaavoituk­sen ansiota.

    Sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to on tosi­aan hyvin hoidet­tu ja kyl­lä siitä iso kiitos kuu­luu Erk­ki Vir­taselle, mut­ta toki myös asun­to­toimen­jo­hta­ja Har­jun­heimolle jne. Niku on hoi­tanut hom­mansa niin hyvin, että Nikun asun­nois­sa asuu moni hyvä­tu­loinenkin mielel­lään joka herät­tää välil­lä vähän närääkin.

    Tässä muu­tamia unelmia:
    http://www.fonecta.fi/s/1TWz
    Nikun pieno­makoti­taloalue, palkit­tu, hyvät palve­lut ja jonot pitkäääät.

    Kuo­pi­on Rönö, rikkaiden asun­toalue, mut­ta keskel­lä erit­täin halut­tu Nikun kohde:
    http://www.fonecta.fi/s/1TX0

    Oikeal­la rak­en­tu­mas­sa Nikun kohde, vasem­mal­la rauta­tien vier­essä VVO:tä ja omis­tusasun­to­ja: http://www.fonecta.fi/s/1TX1
    Rantaa kohden tulee vielä omistusasuntoja.

    Puu­talo­ja jot­ka oli­si­vat kaikissa muis­sa kaupungeis­sa kalli­ita omis­tusasun­to­ja, mut­ta Kuo­pios­sa ne ovat KUOPAS:n opiskelija-asuntoja:
    http://www.fonecta.fi/s/1TX2

    Uudem­paa keskustarakentamista:
    http://www.fonecta.fi/s/1TX3

    Suomen ensim­mäi­nen nol­laen­er­giat­a­lo aurinkok­eräimet ja paneel­it katolla:
    http://www.fonecta.fi/s/1TX4

    Suh­teel­lisel­la samal­la etäisyy­del­lä Helsingis­sä on autopaikat jo maan pääl­lä. Kuo­pi­on Särkiniemessä niistä osa on maan alla: http://www.fonecta.fi/s/1TX5

    Vastaa

38. Tom­mi Uschanov:

    Hie­man kyl­lä ihmette­len tuo­ta väitet­tä ajoko­rtin vält­tämät­tömyy­destä. Min­ul­la on kyl­lä ajoko­rt­ti, mut­ta tänä keväänä tulee 15 vuot­ta siitä, kun olen viimek­si ajanut autoa.

    Ei ajoko­rt­ti ole vält­tämätön, kuten ei myöskään inter­net, sähkö tai juok­se­va vesi. Se on vaan mon­esti kovin kätevä.

    Jos itse pär­jäät yhtä hyvin ilman, olet joko sopi­vas­sa paikas­sa työn, kodin ja har­ras­tusten suh­teen, tai ehkä vain tykkäät viet­tää aikaasi odot­ta­mal­la kul­je­tus­ta. Tai sit­ten ajatuk­sis­sa on vihreää paloa ja vahvo­ja asenteita.

    PS. Paljon onnea hei­di hau­ta­lan autok­oul­ulle. Toiv­ot­tavasti sieltä on kort­ti jo tullut.

    Vastaa

39. Teol­lis­tu­mi­nen aiheut­ti sen, että tarvit­ti­in ener­giaa ja kos­ka sil­loi­sis­sa kaupungeis­sa ei ollut riit­tävää ener­giaa, joka Suomes­sa tarkoit­ti lähin­nä koskivoimaa, indus­tri­al­is­tit muut­ti­vat joka­puolelle Suomea kosken var­teen ( esim. vaik­ka Kel­lokosken tai Juankosken) rak­en­si­vat sinne ves­imyl­lyn ja aloit­ti­vat teol­lisu­u­den, joka veti kansaa luokseen.

    Enää ei tarvitse men­nä ener­gian luokse vaan ener­gia tuo­daan ihmisen luokse. Koko kult­tuurimme on syn­tynyt kylän ympärille, jos­ta kasvoi kau­pan myötä kaupun­ki. Oden kuvaa­ma kehi­tys ei mielestäni ole uusi mikään uusi ilmiö vaan vain palu­u­ta alku­peräiseen kaupunkike­hi­tyk­sen malli­in. Kosken­var­retkin kehit­ty­i­sivät kyl­lä kapunkeina, jos siel­lä säi­ly­isi teol­lisu­us tai kaup­pa. Mut­ta ne siir­tyvät sinne mis­sä on tarpeek­si ihmisiä.

    Tämän kir­joituk­sen yhtey­dessä mieleeni tulee myös Epsi-ratin­gin tutkimus 

    http://yle.fi/uutiset/harva_suosittelee_omaa_kuntaansa/7031857

    joka ker­too karua kieltä ihmis­ten käsi­tyk­ses­tä oman kun­tansa houkut­tele­vu­ud­es­ta. Siel­lä kyl­lä lois­taa omas­sa ylhäisessä yksinäisyy­dessä Kau­ni­ainen, Pirkkala ja Naan­tali, mikä ker­too ehkä siitä, että itse asi­as­sa suosi­tu­in­ta on asua suurkaupun­gin lähel­lä itsenäisessä idyllikylässä.

    Vastaa

40. Osmo Soin­in­vaara:
    Ihmettelöen tätä todis­telu­jen logi­ikkkaa. Empi­iri­nen havain­to siitä, että ajoko­rtin han­kkimi­nen on vähen­tynyt, yrit5etään kumo­ta sil­lä, että on monia, joil­la ajoko­rt­ti on vält­tämätön. Var­masti mon­elle on vält­tämätön, mut­ta ei kai se kumoa havain­toa, että moni ei kat­so sitä tarvitsevansa. 

    Tuo var­maan jos­sakin vai­heessa alkaa näkyä. Tois­taisek­si ajoko­rt­tien määrä kas­vaa edelleen voimakkaasti. Sekä autokau­pas­sa helsinkiläiset ajoneu­von halti­jat ovat (mah­dol­lis­es­ti jopa) yliedustet­tuina. Mut­ta odotel­laan sukupolvien vaihtumista.

    Vastaa

41. T.:Tai ameri­ikois­sa jostain 65.000 asukkaan Palo Altos­ta tuskin voi tul­la yhtäkään infor­maa­tioalan men­estys­fir­maa. Nämä uuden ajan fir­mat nou­se­vat isoista kaupungeista kuten vaik­ka Detroit (parhaim­mil­laan 1.8 miljoon­aa asukasta)

    No heh, heh mikä vertaus.

    Palo Alto kuu­luu San Fran­sis­con metropo­lialueeseen jol­la asuu 7,5 miljoon­aa ihmistä. Palo Alton keskus­tas­ta on noin 40 km itse San Fran­sis­con keskus­taan ja koko väli­mat­ka on raken­net­tu täy­teen! Ja tietenkin Stan­fordin yliopis­to sijait­see siellä.

    Se on ihan sama kuin väit­täisit ettei Otaniemestä nyt mitenkään voi tul­la teknolo­giafir­mo­ja, kos­ka siel­lä asuu vain 3500 ihmistä.

    Vastaa

42. Osmo Soin­in­vaara:
    Tot­takai hin­nal­la on vaiku­tus­ta kysyn­tään, mut­ta jos seli­tyk­sek­si sille, että Van­cou­veris­sa aje­taan vähem­män ajoko­rt­te­ja kuin ennen tai että ajoko­rt­tien suo­sio on vähen­tynyt Helsingis­sä, mut­ta ei muual­la Suomes­sa esitetään vain Suomen ajoko­rtin hin­ta, jokin mallis­sa on jäänyt selittämättä.

    Kuin­ka monel­la pros­en­til­la on ajoko­rt­ti Van­cou­veris­sa ? Kas­va­vatko MetroVan­cou­verin reuna-alueet (omia kun­tia). Siel­läkin lie­nee Espoon­sa. Muis­taak­seni itse Van­cou­veris­sa on vain noin 700000 asukas­ta ja koko metropo­lialueel­la noin 2,3 miljoonaa. 

    Maail­man­laa­juis­es­ti saate­taan olla menos­sa valitet­tavasti toiseen suun­taan. Epäilen, että Kiinas­sa entistä use­am­mal­la on ajoko­rt­ti. Muis­te­len aikanaan , että Bangkokissa tuli liiken­teeseen päivit­täin noin 400 uut­ta autoa.

    Vastaa

43. Osmo Soin­in­vaara:
    Ihmettelöen tätä todis­telu­jen logi­ikkkaa. Empi­iri­nen havain­to siitä, että ajoko­rtin han­kkimi­nen on vähen­tynyt, yrit5etään kumo­ta sil­lä, että on monia, joil­la ajoko­rt­ti on vält­tämätön. Var­masti mon­elle on vält­tämätön, mut­ta ei kai se kumoa havain­toa, että moni ei kat­so sitä tarvitsevansa.

    En tiedä kenelle (kaikille) tämä vas­taus on. Kukaan ei kiistä tätä tilastoa. 

    Ajoko­rt­ti ei myöskään ole vält­tämätön. Kuten ei myöskään bus­siko­rt­ti tai vaikka­pa jok­eri. Hyvin pär­jätään ilmankin. (Veikkaan kuitenkin, että vihreä poli­itikko käyt­täisi jok­erista sanaa Vält­tämätön, mut­ta laite­taan moi­set lausun­not poli­it­tisen retori­ikan piiriin.)

    Kuitenkin se ajoko­rt­ti on hyvä olla ole­mas­sa. Kuten mon­et muut koulus­sakin opetet­ta­vat taidot, joi­ta ei vält­tämät­tä heti tarvitse.

    Ennen kaikkea, oppimi­nen on helpom­paa nuorem­pana, joten parem­pi han­kkia se sillon. 

    Kysy Hei­diltä miten autok­oulu on sujunut? Vai olisiko ollut helpom­pi han­kkia aikaisemmin.

    Vastaa

44. Osmo Soin­in­vaara:
    Coun­try­boy. Miten maail­man­talous toimii, kun siinä ei ole eikä voi olla vientiä?

    Siinähän voi olla kasvua, ei se ole nol­la­summapeliä. Kv. työn­jako voi muut­taa talout­ta tehokkaam­mak­si jne.

    Vastaa

45. “Melkein kaik­ki pelialan yri­tyk­set esimerkik­si ovat Helsin­gin seudul­la. Pöyry on kai Suomen suurin kan­sain­vä­li­nen konsulttitoimisto”

    Pelipuolen kovin suo­ma­lainen komeet­ta Super­cell tosin oli Turus­ta, ja toki Pöyry toimii myös Helsin­gin seudul­la, kuten monel­la muul­lakin seudul­la ympräri suomea:

    Pöyry suomes­sa:
    Espoo, Ima­tra, Jyväskylä, Jäm­sä, Kokko­la (Kausti­nen), Kot­ka, Kou­vola, Kuo­pio, Lahti, Lappeen­ran­ta, Oulu, Pori, Por­voo, Rovanie­mi, Seinäjo­ki, Tam­pere, Turku, Vaasa, Van­taa, Varkaus

    Helsin­ki itsessään tosin puut­tuu pöyryn toimipaikkalistalta.

    Vastaa

46. On täysin selvää ettei esimerkik­si jostain salon tapais­es­ta pikkukaupungista pon­nis­te­ta mik­sikään kän­nykkä­te­ol­lisu­u­den maailmanmahdiksi.

    Maail­ma muut­tuu. Kän­nykkä­te­ol­lisu­u­den tuotan­to ei nykyään enää ole Salon kaltai­sis­sa paikois­sa mis­ään päin maail­maa, suun­nit­te­lu­työ vielä vähemmän.

    Tai ameri­ikois­sa jostain 65.000 asukkaan Palo Altos­ta tuskin voi tul­la yhtäkään infor­maa­tioalan men­estys­fir­maa. Nämä uuden ajan fir­mat nou­se­vat isoista kaupungeista kuten vaik­ka Detroit (parhaim­mil­laan 1.8 miljoon­aa asukasta)

    Palo Alto on Stan­fordin yliopis­ton kyl­keen aikanaan perustet­tu asuin­paik­ka yliopis­ton henkilökun­nalle ja hei­dän tarvit­semilleen palveluille. Stan­ford puolestaan sai toisen maail­man­so­dan vuo­sista alka­en hyvin suuret määrät Yhdys­val­tain liito­val­tion rahaa sotate­knolo­gian kehit­tämiseen. Suomes­sa ver­tailukelpoinen paik­ka voisi olla Her­van­ta, sil­lä ero­tuk­sel­la, että täkäläi­nen tutkimus­ra­hoi­tus on nap­pikaup­paa amerikkalaiseen verrattuna.

    Piilaak­so muuten on nykyään melkoi­sis­sa vaikeuk­sis­sa hajanaisen yhdyskun­tarak­en­teen­sa kanssa. Teknolo­giafir­mo­jen nuoret työn­tek­i­jät halu­a­vat asua San Fran­cis­cos­sa, eivät Piilaak­son pikkukaupungeis­sa, mikä on johtanut siihen, että fir­moil­la on työn­tek­i­jöilleen laa­jat bus­sikul­je­tuk­set San Fran­cis­cos­ta toimi­paikoilleen. Isopalkkaiset työn­tek­i­jät syr­jäyt­tävät kaupun­gin per­in­teisem­piä asukkai­ta asun­tomarkki­noil­ta. Taan­noin uuti­soiti­in tapaus, jos­sa mie­lenosoit­ta­jat pahoin­pite­liv­ät ja töhrivät Googlen työn­tek­i­jöitä kul­jet­tavaa bus­sia San Fran­cis­cos­sa (Googlen pää­toimi­paik­ka on Moun­tain Viewis­sa), tarkoituk­se­na toiv­ot­taa matkus­ta­jat ter­ve­men­neik­si kaupun­gin asun­tomarkki­noil­ta. Sekä San Fran­cis­co että mon­et Piilaak­son pikku­paikkakun­nat ovat suh­tau­tuneet tiivistämiseen erit­täin nihkeästi ja rak­en­ta­neet hyvin vähän uusia asun­to­ja viime vuosi­na ja ‑kym­meninä. Aja­tus­malli tun­tuu ole­van vähitellen muuttumassa.

    Vastaa

47. Osmo,

    pääkont­tori­toimin­not ja muut vas­taa­vat liike-elämän palve­lut tarvit­se­vat muual­la sijait­se­via tuotan­to­laitok­sia oikeu­tuk­se­na olemassaololleen!

    Neu­vos­toli­it­to­laises­sa kansan­talouden tilin­pidos­sa vain tuote­tut hyödyk­keet las­ket­ti­in tuotan­nok­si ja vas­taavasti palve­lut käsitet­ti­in tulon­si­ir­toina koti­talouk­sien kesken tai koti­talouk­sil­ta valtiolle.

    Minus­ta Neu­vos­toli­iton jär­jestelmä on maalaisjär­jel­lä perusteltavis­sa kos­ka me kaik­ki tiedämme että Helsin­ki elää muiden rahoilla! 🙂

    Vastaa

48. Se että asun­noista Helsin­gin kan­takaupungista on ylikysyn­tää ei ker­ro kaikkea. Suo­mi on kah­ti­a­jakau­tunut asum­is­pref­er­enssien suh­teen, mut­ta heille jot­ka halu­a­vat asua urbaanisti ja tiivi­isti ei ole raken­net­tu tarpeek­si asun­to­ja, kos­ka kaavoitus ´ja asun­to­tuotan­to laa­haa jälk­i­ju­nas­sa. Lisäk­si koko kan­takaupun­ki ei ole kallis, vain ne alueet jot­ka mah­dol­lis­ta­vat sosi­aalisen arvon­nousun ovat kalli­ita eli län­ti­nen je eteläi­nen kan­takaupun­ki. Läh­es yhtä hal­val­la kuin lähiöis­sä voi nimit­täin asua Vallilas­sa, Her­man­nis­sa ja Alppilassa. 

    Lähiöi­den kesken on kanssa suuria ero­ja halut­tavu­udessaan eli jonkin­laista seg­re­gaa­tion alkua on havait­tavis­sa ja ns koulushop­pailu vahvis­taa ilmiötä. 

    Nur­mi­järvi-ilmiö taas on muoti-ilmiö jon­ka sis­us­tusle­hdet ovat saa­neet aikaan, ilmiö on maail­man­laa­juinen, Bri­tan­ni­as­sa ym jopa rajumpi, mut­ta suures­sa maail­mas­sa väli­matkat ovat lyhyem­mät ylipään­sä, että se ei aiheuta niin suur­ta ekol­o­gista hait­taa kuten Suomes­sa, ja toisaal­ta palvelu­jen puute estää Suomes­sa ilmiön laajentumista. 

    Keskikokoi­sis­sa kaupungeis­sa kuten Kuo­pio, Jyväskylä, Vaasa jne yleen­sä koko keskus­ta on arvoaluet­ta mut­ta niis­sä on myös halut­tu­ja omako­tialuei­ta jär­ven- tai meren­ran­ta­maise­mis­sa, mut­ta paljon lähempänä kuin Nurmijärvi. 

    Ongel­ma on lähin­nä se että nois­sa keskikokoi­sis­sa ja viihty­i­sis­sä kaupungeis­sa ei ole töitä jokaiselle joka halu­aisi, vain kehäkol­mosen sisäpuoli pystyy työll­stämään niitä keski­tien tal­laa­jia joiden taidot ns asiantun­ti­jate­htävi­in ovat vähän puut­teel­liset mut­ta halua koulut­tau­tua ja tehdä töitä silti on.

    Vastaa

49. Jos kat­soo Google mapsin satel­li­it­tiku­val­la Kairoa, niin saa selkeän kuvan siitä, mik­si ihmiset ovat sull­outuneet Kairoon.

    Vastaa

50. åke: Onhan siel­lä van­hat ström­ber­gin tehtaat! Mut­ta muuten vien­ti­te­ol­lisu­us on kyl­lä aika vähissä helsin­gin seudulla.

    Ehkä parem­pi olisi sanoa … raskas­ta vientiteollisuus… 

    Täl­lainen kehi­tys taitaa olla tyyp­il­listä kaikille markki­na­t­alous­maid­en pääkaupunkiseuduille. Korkea kus­tan­nus­ta­so, ennen kaikkea maan hin­ta johtaa siihen, että jos­sain vai­heessa fir­man kan­nat­taa rak­en­taa uusi tehdas muualle ja lyödä maapo­h­ja lihoiksi.

    Vastaa

51. Joku vuosi sit­ten kuo­pi­o­lainen kollee­ga nau­roi meille helsinkiläisille asun­topoli­ti­ikas­ta. Helsin­gin kak­sion hin­nal­la kun saa Kuo­pi­on seudul­la pien­talon oma­l­la ton­til­la jopa jär­ven rannalta.

    Kävin sit­ten vähän kateel­lise­na kat­sas­ta­mas­sa Kuo­pi­on ihmettä työ­matkalla. Ihmettelin iltaru­uhkaa nelikaistaisel­la kadul­la Kuo­pios­sa. Ei aiheutunut liiken­teen määrästä vaan tiuhaan punaista näyt­tävistä liiken­neval­oista. Otti­vat näköjään mallia Helsingistä miten ruuh­ka saadaan aikaiseksi.

    Ode on oike­as­sa kaukioista. Epävi­ihty­isät ja ankeat kaukiot ovat pääakaupunkiseudul­la prob­lee­m­ana. Jokunen poikkeus on kuten Kar­tanonkos­ki. Sitä kyl­lä palik­ka-arkkite­hdit kri­ti­soi­vat ankarasti.

    Vastaa

52. Kalle: Helsin­ki kil­pailee samas­sa sar­jas­sa Tam­pereen ja Turun kanssa, kaukana suurkaupunkisar­jas­ta. Sen takia mm. liiken­ner­atkaisu­is­sa suurkaupunkisar­jaan sopi­vat ratkaisut, kuten metro, ovat Helsingis­sä vain kuluer­iä. Spåra on Helisin­gin kokois­t­en kaupunkien ratkaisu.

    Mik­si ihmeessä näitä jut­tu­ja ei voi tark­istaa wikipedi­as­ta ennenkuin kom­men­toi? Helsin­ki on seu­raavak­si suur­in­ta tam­peretta neljä ker­taa isom­pi. Ja BKT osu­udel­la mitat­tuna kym­menker­tainen. Se on aivan suvereeni kil­paile­maan minkään toisen suomen kaupun­gin kanssa.

    Helsin­ki on pohjos­maid­en kol­man­nek­si suurin kaupin­ki sekä city properin että keskus­taa­ja­man mukaan. Ain­ut selvästi isom­pi kaupun­ki on Tukhol­ma ja sekin vain noin Tam­pereen verran.

    Vastaa

53. T.: On täysin selvää ettei esimerkik­si jostain salon tapais­es­ta pikkukaupungista pon­nis­te­ta mik­sikään kän­nykkä­te­ol­lisu­u­den maailmanmahdiksi.
    Tai ameri­ikois­sa jostain 65.000 asukkaan Palo Altos­ta tuskin voi tul­la yhtäkään infor­maa­tioalan men­estys­fir­maa. Nämä uuden ajan fir­mat nou­se­vat isoista kaupungeista kuten vaik­ka Detroit (parhaim­mil­laan 1.8 miljoon­aa asukasta)

    Mitä Salolle nyt kuu­luu? Salos­sa oli paljon tuotan­toa, mut­ta kulu­tuse­lek­tron­i­ikan tuotan­nos­sa Län­si-Euroop­pa ei ole ihan vahvim­mil­laan. Salos­sa oli toki merkit­tävä määrä muu­takin toim­intaa, ei kuuitenkaan kovin suur­ta osu­ut­ta kon­sernin kokonaisuudesta.

    Palo Alto taas on Piilaak­son nurkkia ja osa yli 7 miljoo­nan ihmisen taa­ja­maa, joka imee maail­man­laa­juis­es­ti huip­pu­osaa­jia. Ei siis mikään pikkukylä keskel­lä korpea.

    Sitä toisaal­ta ei kukaan lupaa, että isos­ta väestökeskit­tymästä automaat­tis­es­ti tulee korkean teknolo­gian ja osaamisen keskus. Asian voi moka­ta monel­la taval­la. Maail­man­mahdik­si voi pon­nah­taa vaik­ka jostain Smoolan­nin takakylistä (vaikka­pa Elm­tyradin maati­lal­ta Agun­nary­dis­tä), mut­ta ei siitä vält­tämät­tä talousiloa ole sille takakylälle.

    Vastaa

54. T.: Pelipuolen kovin suo­ma­lainen komeet­ta Super­cell tosin oli Turusta

    Tässä lain­aus Hesarin jutusta:

    Toimis­tossa Helsingis­sä työsken­telee ihmisiä 21 eri maas­ta. Paanasen mukaan tämä on yksi merk­ki siitä, mil­lainen vetovoima Helsingillä on pelinke­hit­täjien joukossa.

    “Tämä on täysin ylivoimainen paik­ka, ja puhun koke­muk­ses­ta. Olen pyörit­tänyt Piilaak­sos­sa kuusi vuot­ta pelistudiota.”

    Mis­sä kohdas­sa mainit­ti­in Turku? Väite­hän ei ole se, etteikö fik­su­ja ihmisiä ja hyviä ideoita voisi syn­tyä mis­sä vain.

    Vastaa

55. Tapio: Ehkä parem­pi olisi sanoa … raskas­ta vientiteollisuus… 

    Täl­lainen kehi­tys taitaa olla tyyp­il­listä kaikille markki­na­t­alous­maid­en­pääkaupunkiseuduille. Korkea kus­tan­nus­ta­so, ennen kaikkea maan hin­ta johtaa siihen, että jos­sain vai­heessa fir­man kan­nat­taa rak­en­taa uusi tehdas muualle ja lyödä maapo­h­ja lihoiksi. 

    Pelkkä hal­pa tont­ti­maa ei ole oikein hyvä kil­pailu­valt­ti, kos­ka sitä on sekä kansal­lis­es­ti että kan­sain­välis­es­ti näil­lä nurkil­la paljon tar­jol­la. Teol­lisu­ut­ta voi kerään­tyä raa­ka-ainei­den ympärille, samoin tilaavaa­ti­vaa tuotan­toa. Näi­den lisäk­si matkailu voi hyö­dyn­tää väestön vähäisyyt­tä tiet­tyyn rajaan asti.

    Tästä näkee sen, että haja-asu­tusalueen tar­joa­mat mah­dol­lisu­udet liit­tyvät lähin­nä maa- ja met­sä­talouteen, kaivan­nais­te­ol­lisu­u­teen ja matkailu­un. Jotain tilaavievää tuot­tavaa teol­lisu­ut­ta voi myös ajatel­la, mut­ta helpois­sa asiois­sa on vaikea kil­pail­la Kaakkois-Aasian kanssa ja vaikeis­sa taas työvoiman saatavu­us rajoittaa.

    Helsin­ki ei ole tehda­s­paikkakun­ta, ja Tam­perekin on kovasti matkalla muuhun suun­taan. Kum­mas­sakin on kuitenkin run­saasti vähem­män raskas­ta vientiteollisuutta.

    Vastaa

56. T.:
    Pelipuolen kovin suo­ma­lainen komeet­ta Super­cell tosin oli Turusta 

    Ymmär­rän että tämä on kova paik­ka Helsinkivi­haa­jille mut­ta ei se silti oikeu­ta kek­simään fak­to­ja päästään. Perus­ta­jat kai ovat kotoisin alu­perin Turus­ta, mut­ta super­cell itsessään ei ole mil­loinkaan toimin­ut sielä. Eli mitä? Nytkö yri­tyk­sen pitää olla pal­jas­jalkainen stadi­lainen ennenkuin kel­paa. 😀 Vähi­in käy pointit.

    Vastaa

57. ‘Ajat­teleeko näitä kukaan sil­loin kun niitä lake­ja sääde­tään?’ (Tapio Peltonen)
    Meil­lä on tapana antaa tärkei­den etu­ryh­mien, tässä tapauk­ses­sa autok­oulu­jen, kir­joit­taa itseään koske­vat lait taviskansalais­ten eduista välit­tämät­tä. Tätä ei Suomes­sa jostain syys­tä ole tapana pitää korruptiona.

    Vastaa

58. Aus­tri­an: at muual­la sijait­se­via tuotan­to­laitok­sia oikeu­tuk­se­na olemassaololleen!

    Entä ulko­mail­la ole­vat tuotan­to­laitok­set? Tarkoi­tatko että koko Suo­mi elää kaukoaasian kustannuksella?

    Aivan jär­jetön­tä saivartelua.

    Vastaa

59. Ker­ras­saan tun­nus­tuk­selli­nen pätkä jota voisi jopa pro­vok­si luul­la jos ei parem­min tietäisi. Kasaan­tu­mises­sa soisi pitävän mielessä että niin tekevät sekä hyödyt ja hai­tat. Paljon plus­saa mut­ta paljon myös negati­ivista ja vaik­ka Katainen sanoisi mitä oma mielip­i­teeni on että Helsinki­in varsinkin pakkau­tuu yhä enem­män myös kaik­ki suuret ongel­mat jot­ka on pakko jos­sain vai­heessa ratkaista kun ei edes Helsin­ki voine ikuis­es­ti velak­si elää.

    Vastaa

60. Kuun­teli­ja:
    Ker­ras­saan tun­nus­tuk­selli­nen pätkä jota voisi jopa pro­vok­si luul­la jos ei parem­min tietäisi. Kasaan­tu­mises­sa soisi pitävän mielessä että niin tekevät sekä hyödyt ja hai­tat. Paljon plus­saa mut­ta paljon myös negati­ivista ja vaik­ka Katainen sanoisi mitä oma mielip­i­teeni on että Helsinki­in varsinkin pakkau­tuu yhä enem­män myös kaik­ki suuret ongel­mat jot­ka on pakko jos­sain vai­heessa ratkaista kun ei edes Helsin­ki voine ikuis­es­ti velak­si elää. 

    Halu­aisin kuul­la mielip­i­teesi seu­raavas­ta fik­ti­ivis­es­tä skenaariosta:

    Kuvaus:

    Nykyi­nen Suo­mi jae­taan kahdek­si maak­si. Suo­mi-nimiseen maa­han jää kaik­ki muu pait­si muu­ta­ma tuhat neliök­ilo­metriä kitukasvuista ja rän­täistä ran­nikkoa. Tästä jämästä (joka nyt tun­netaan Helsin­gin talousalueena) muo­doste­taan Suomi­pore-nimi­nen kaupunkivaltio. 

    Välit­tömästi jaon jäl­keen kumpikin maa on euroalueeseen kuu­lu­va suvereeni EU-maa (mitä se oksy­moroni sit­ten sisältääkään), jon­ka lain­säädän­tö on olen­nais­es­ti sama kuin nykyi­nen suo­ma­lainen lain­säädän­tö. Myöhem­min kumpikin on luon­nol­lis­es­ti vapaa tekemään lain­säädän­nölleen ja jäsenyyk­silleen mitä haluaa.

    Suomen ja Suomi­poren välil­lä on tavanomais­ten kan­sain­välis­ten sopimusten lisäk­si vain sel­l­aisia kah­den­välisiä sopimuk­sia, jot­ka ne ovat yhdessä päät­täneet kum­mankin edun mukaises­ti tehdä (esimerkkinä puo­lus­tus­li­it­to). Taloudel­liset asi­at (omis­tuk­set, veron­mak­sut, jne.) menevät yleisen EU-käytän­nön mukaisesti. 

    Val­tion var­al­lisu­us (yri­tysomis­tuk­set, infra­struk­tu­uri tai vaik­ka eduskun­tat­a­lo) ja velat jae­taan perin­nön­jako­tyyli­in väk­iluku­jen suh­teessa (käytän­nössä yksit­täiset erät siis huu­tokau­pataan val­tioiden kesken ja lop­putu­los tasoite­taan velko­ja jakamalla).
    Eläk­er­a­has­tot jae­taan eläkek­er­tymien suhteessa.

    Yksi­ty­isi­in tai kun­nal­lisi­in omis­tus­suhteisi­in ei jako tuo muu­tok­sia, mut­ta val­tiot ovat toki jaon jäl­keen vapai­ta toim­i­maan halu­a­mal­laan taval­la kan­sain­välis­ten sopimusten ja tapo­jen puitteissa.

    Kysymys:

    Kel­paisiko jär­jeste­ly? Jos ei, mik­si ei?

    Vastaa

61. Osmo Soin­in­vaara: Olin näkev­inäni ajatuk­ses­sa, että vain vien­ti­te­ol­lisu­us on oikea­ta tuotan­toa merkan­tilis­tista harhaop­pia, joka kumot­ti­in ajat sitten.

    Mikäköhän mah­taa nykyään olla tilanne harhaop­pisu­u­den suh­teen, kun euron myötä ollaan taas kuin kul­takan­nas­sa — val­u­ut­taa ei saa venytet­tyä mihinkään suuntaan?

    Vastaa

62. Viherinssi: Helsin­ki ei ole tehda­s­paikkakun­ta, ja Tam­perekin on kovasti matkalla muuhun suun­taan. Kum­mas­sakin on kuitenkin run­saasti vähem­män raskas­ta vientiteollisuutta.

    Molem­mis­sa, varsinkin Tam­pereel­la, oli 50 v sit­ten paljon raskas­ta ja keski­raskas­ta vientiteollisuutta.

    Ei teol­lisu­us tietenkään pelkästään hal­van maan perässä muualle lähde. Kysymys on kokon­aisu­ud­es­ta m.l. pääo­man tuot­to. Uut­ta raskas­ta teol­lisu­ut­ta, p.l. kai­vok­set, tänne tuskin enää raken­netaan, mut­ta Suomes­sakin on lukuisia riit­tävän iso­ja ja logis­ti­ikan kannal­ta hyviä taa­jamia kevyelle ja keski­raskaalle teol­lisu­udelle. Emme menet­täisi niin paljon teol­lisia työ­paikko­ja ulko­maille, jos palka­n­muo­dos­tus olisi vapaampaa.

    Vastaa

63. Olli: Ymmär­rän että tämä on kova paik­ka Helsinkivi­haa­jille mut­ta ei se silti oikeu­ta kek­simään fak­to­ja päästään. Perus­ta­jat kai ovat kotoisin alu­perin Turus­ta, mut­ta super­cell itsessään ei ole mil­loinkaan toimin­ut sielä. Eli mitä? Nytkö yri­tyk­sen pitää olla pal­jas­jalkainen stadi­lainen ennenkuin kelpaa. 

    Kan­nt­taisi var­maan itse tark­istaa fak­tat ennen kuin läh­tee syyt­telemään muita:

    Yri­tys- ja yhteistöti­eto­jär­jestelmä Super­cell Oy 2336509–6 kotipaikka 

    TURKU 16.07.2010 — 10.08.2011
    HELSINKI 11.08.2011 -
    Tietolähde: Patent­ti- ja rekisterihallitus

    Vastaa

64. Ari Paanala: Olen kyl­lä ihmeis­säni Peto­nen – Her­van­ta-väit­teestä ja pidän sitä täysin aivopieruna, että Peto­nen olisi mil­lään taval­la ver­rat­tavis­sa Hervantaan.

    “Väki­val­taisim­mat lähiöt” ‑tilas­to näyt­tää seuraavalta:
    Helsin­ki: Kontula
    Turku: Varissuo
    Tam­pere: Hervanta
    Kuo­pio: Petonen

    Kuo­pi­on Peto­nen-Saaris­tokaupun­ki on siis melko saman­lainen lähiöy­hdis­telmä kuin Tam­pereel­la Her­van­ta-Vuores. Vuorek­ses­sakin oli asun­tomes­sut ja asuu äver­iästä porukkaa. Tois­tan ihme­tyk­seni siitä, että ovatko tuol­laiset lähiöt Osmon kri­teereil­lä hyviä vai huono­ja arkkite­htu­uril­taan tai sijain­nil­taan? Tai onko kaavoituk­sel­la lop­ul­ta niin paljon merkitystä?

    Osmon mukaan ihmiset halu­a­vat asua tiivi­is­sä kaupungis­sa ja sik­si mak­sa­vat siitä paljon. Ja tuol­laiset met­sälähiöt, jois­sa ei ole kuin ehkä koulu, pikkukaup­pa ja kam­paamo, ovat jotenkin ei kannatettavia.

    Asun itse tuol­laises­sa “epäkaupungis­sa”, lap­siper­he-met­sälähiössä met­sän reunas­sa, jos­ta pääsee kuitenkin polkupyöräl­lä tai bus­sil­la keskus­taan töi­hin. Kesäl­lä voi pitää ovea jatku­vasti auki, omat ja naa­purien lapset juok­se­vat vapaasti pihoil­la. Vas­taan tulee lähin­nä tuttuja. 

    Minä ainakin viih­dyn tuol­laises­sa, aika paljon saisi mak­saa että suos­tu­isin muut­ta­maan keskus­tan ahtauteen. 

    R.Silfverberg: Ongel­ma on lähin­nä se että nois­sa keskikokoi­sis­sa ja viihty­i­sis­sä kaupungeis­sa ei ole töitä jokaiselle joka halu­aisi, vain kehäkol­mosen sisäpuoli pystyy työll­stämään niitä keski­tien tal­laa­jia joiden taidot ns asiantun­ti­jate­htävi­in ovat vähän puut­teel­liset mut­ta halua koulut­tau­tua ja tehdä töitä silti on.

    Tämä on se Helsin­gin suo­sion salaisu­us. Suo­ma­laiset ovat vuosi vuodelta entistä koulute­tumpia, ja ihmiset sit­ten muut­ta­vat Helsinki­in, kun se alkaa olla Suomes­sa ain­oa paik­ka mis­tä koulutet­tu löytää töitä ilman suhteita.

    Yli vuosikymme­nen olen seu­ran­nut opiske­lu­tut­tu­jen yms. entis­ten kol­le­goiden val­u­mista maakun­nista Helsinki­in. Samal­la maakun­tien pikkukaupungeis­sa han­kit­tu asun­to­var­al­lisu­us ja ‑perin­nöt pump­paa­vat Helsin­gin asun­to­jen hintoja.

    Vastaa

65. “**Tämä on se Helsin­gin suo­sion salaisu­us. Suo­ma­laiset ovat vuosi vuodelta entistä koulute­tumpia, ja ihmiset sit­ten muut­ta­vat Helsinki­in, kun se alkaa olla Suomes­sa ain­oa paik­ka mis­tä koulutet­tu löytää töitä ilman suhteita.**”

    Tämäpä hyvinkin. On perus­tee­ton­ta olet­taa, että suurim­man osan elämästään tut­tu­jen kalavesien ja met­sästysseu­tu­jen tai hevostal­lien läheisyy­dessä viet­täneelle kaupun­ki on aina houkut­tel­e­vampi val­in­ta kuin maaseu­tu tai pikkukylä.

    Nuoru­us ja opiskelu­ai­ka saat­ta­vat ihmis­ten ilmoille vetääkin, mut­ta viimeistään lop­ulli­nen aikuis­tu­mi­nen rupeaa maanit­tele­maan monia takaisin kotikon­nuille. Siel­lä ei vain ole töitä.

    Kehi­tys, jos­sa väestö keskit­tyy, asumisen hin­ta nousee ja ongel­mat kasaan­tu­vat ei liene juuri kenenkään etu, mut­ta täl­laiseen on kuitenkin päädyt­ty. Lop­pu­jen lopuk­si elin­voimaisik­si jäävät Suomes­sa Oulu, Turku, Helsin­ki, Tam­pere ja Kuo­pio. Muual­la kyyti on kylmää, jos ei sit­ten Lappeen­ran­ta pysty pysyvästi hyö­dyn­tämään venäläisvirtaa.

    Sen sijaan että puhut­taisi­in kaupunkien houkut­tel­e­van koulutet­tu­ja ihmisiä, pitäisi puhua myös kaupunkien pakot­ta­van koulutet­tu­ja ihmisiä. Suo­mi pakko­muu­tat­taa väkeään työ­paikko­jen sijain­nil­la, joskin työ­paikat hupenevat hyvää kyytiä kaupungeis­takin, myös koulutet­tu­jen duunit.

    Vastaa

66. Tapio: Emme menet­täisi niin paljon teol­lisia työ­paikko­ja ulko­maille, jos palka­n­muo­dos­tus olisi vapaampaa.

    Mut­ta kun se teol­lisu­ustyö­paikko­jen menet­tämi­nen ei ole ongel­ma, vaan se, että niitä ei osa­ta kor­va­ta uusilla.

    Sen yksi ja sama mis­tä se BKT muo­dos­tuu, kun­han se muo­dos­tuu nyt jostakin. Vaik­ka siitä tois­temme paito­jen pesemisestä.

    Toki se joka on sijoit­tanut omaisuuten­sa suo­ma­laiseen met­sä­te­ol­lisu­u­teen, voi olla vähän näreissään…

    Ennen myyti­in ter­vaa, nyt myy­dään bit­te­jä. Näin se menee.

    Vastaa

67. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Lähempänä kaupun­gin rajo­ja voi virikkeitä saa­da muual­takin kuin kapakoista, nähdä esim. töi­den jäl­keen ulkona iltal­enkil­lä lähilu­on­nos­sa mm. ora­van, ketun ja (kesäl­lä) siilin lisäk­si joskus jopa palokär­jen ja tikan, taa­tusti use­am­min kuin kan­takaupungis­sa. Kauko­maisemi­akin voi kat­sel­la, jos niitä (vielä) on tar­jol­la muillekin kuin ökya­sun­to­jen omistajille.

    Onphana yleistys, että keskus­tas­sa asu­va ei voi töi­den jäl­keen men­nä muualle kuin kapakkaan?

    Sanokaa­pa yksikin Suomes­sa ole­va kun­ta, jon­ka keskus­tas­ta ei alle 5 km säteel­lä ole yhtään lenkkipolkua tai lenkkipol­un alkua? Tai vas­taavasti jo ihan oikea­ta metsää?

    Tam­pereenkin keskus­tas­ta on 500 metriä Pyynikille. Pari kil­saa Kauppiin.

    Helsin­gin keskus­tas­ta voit töi­den jäl­keen lähteä meren jäälle tai kesäl­lä ottaa kajakin olalle ja painua melomaan.

    Tätä pienem­piä kaupunke­ja en edes jak­sa alkaa käymään läpi.

    Vastaa

68. Viherinssi: Tästä jämästä (joka nyt tun­netaan Helsin­gin talousalueena) muo­doste­taan Suomi­pore-nimi­nen kaupunkivaltio. 

    Kävisikö sel­l­ainen jär­jeste­ly, että Suomi­pore käsit­täisi vain nykyisen Helsin­gin? Ehdot muuten samat. Olisi nopeam­min jaettavissa. 

    Alkaa muis­tut­taa tari­naa ihmisen eri osien riitelystä. No, ehdot­ti­han se Kekko­nenkin Lapista luopumista.

    Vastaa

69. TL: “Väki­val­taisim­mat lähiöt” ‑tilas­to näyt­tää seuraavalta:
    Helsin­ki: Kontula
    Turku: Varissuo
    Tam­pere: Hervanta
    Kuo­pio: Petonen
    Kuo­pi­on Peto­nen-Saaris­tokaupun­ki on siis melko saman­lainen lähiöy­hdis­telmä kuin Tam­pereel­la Her­van­ta-Vuores. Vuorek­ses­sakin oli asun­tomes­sut ja asuu äver­iästä porukkaa. Tois­tan ihme­tyk­seni siitä, että ovatko tuol­laiset lähiöt Osmon kri­teereil­lä hyviä vai huono­ja arkkite­htu­uril­taan tai sijain­nil­taan? Tai onko kaavoituk­sel­la lop­ul­ta niin paljon merkitystä?
    Osmon mukaan ihmiset halu­a­vat asua tiivi­is­sä kaupungis­sa ja sik­si mak­sa­vat siitä paljon. Ja tuol­laiset met­sälähiöt, jois­sa ei ole kuin ehkä koulu, pikkukaup­pa ja kam­paamo, ovat jotenkin ei kannatettavia.

    Jos minäkin jotain sanois­in näistä “lähiöistä”, joista ainakin Her­van­ta olisi oma kaupunk­in­sa Ruotsin olois­sa (20000–30000 asukas­ta). Se eroaa kyl­lä huo­mat­tavasti muista edel­lä maini­tu­ista mm. siinä, että siel­lä on noin 10000 työ­paikkaa. Siel­lä on mm. teknolo­giakeskus Her­mia, VTT, Tam­pereen teknilli­nen yliopis­to, Nokia, Intel ja monia kv. it-alan yri­tyk­siä. Itse asi­as­sa se lie­nee Tam­pereen inno­vati­ivisin paik­ka voimakkaan tek­nol­o­gisen tutkimuk­sen vuok­si. Toki siel­lä on paljon maa­han­muut­ta­jia kuten muis­sakin em. lähiöis­sä, ja myös huonoa arkkite­htu­uria 1970-luvul­ta. Asukkaista suuri osa on opiskelijoita !

    Kon­tu­la on melko ankea paik­ka muis­tiku­vieni mukaan, Petos­ta ja Varis­suo­ta en juuri tunne. Kuo­pi­on Saaris­tokaupun­ki on kuitenkin mielestäni hyvin raken­net­tu, sel­l­ainen mieliku­va jäi lyhyel­lä käynnillä.

    Vastaa

70. åke: Lisäk­si Helsingis­sä näyt­tää ole­van suh­teel­lisen vähän vientiteollisuutta.

    Joo, niin pitkään kun pide­tään kiin­ni sel­l­ais­es­ta aikansa eläneestä määritelmästä että teol­lisu­us tuot­taa vain asioi­ta joi­ta voi pudot­taa varpailleen. Hyödyl­lisem­pää on mieltää teol­lisu­us vaik­ka kaikke­na sel­l­aise­na tuotan­tona jos­sa on laske­va rajakus­tan­nus real­is­tisil­la kan­nat­tavil­la tuotan­to­volyymeil­la. Myös palve­lu­tuotan­to voi siis olla luon­teeltaan teollista.

    åke: Muu suo­mi tyh­je­nee jatku­vasti helsinki­in eikä lop­pua näy, mut­ta voi kysyä että onko tämä sit­ten se suositelta­va kehi­tys pääo­maköy­hässä kaupungis­sa jos­sa ei syn­ny vien­ti­in kel­paavia palveui­ta tai tuotantoa

    Jos vien­ti­in kel­paa­vat palve­lut ovat tavoit­teena, muut­tuu kysymys muo­toon: syn­tyykö vien­ti­in kel­paavia palvelu­ja parem­min pääo­maköy­hässä kaupungis­sa vai pääo­maköy­häl­lä haja-asutusalueella.

    Vastaa

71. TL: Yli vuosikymme­nen olen seu­ran­nut opiske­lu­tut­tu­jen yms. entis­ten kol­le­goiden val­u­mista maakun­nista Helsinki­in. Samal­la maakun­tien pikkukaupungeis­sa han­kit­tu asun­to­var­al­lisu­us ja ‑perin­nöt pump­paa­vat Helsin­gin asun­to­jen hintoja.

    Ehkä näinkin, mut­ta eiköhän niitä Helsin­gin asun­to­jen hin­to­ja ole pumpan­neet ylös myös pankit ja asun­nonos­ton tarvit­ta­van omara­hoituk­sen nau­ret­ta­van pieni tai liki olema­ton osu­us, joka nyt mah­dol­lis­es­ti tule­vien muu­tosten myötä ollaan edelleenkin aivan liian pienek­si, noin 5–10% suu­ruisek­si jät­tämässä. Tämä, jos mikä, on nos­tanut hin­nat pil­vi­in, kun rahaa on tuputet­tu pankista lainaksi kenelle hyvän­sä tyhjä­taskulle ja miten paljon hyvän­sä, ilman kun­nol­lista omarahoitusosuutta. 

    Voitot liian löysän lainanan­non takia kohon­nei­den asun­to­hin­to­jen kaup­pa­sum­mista pää­tyvät rak­en­ta­jille, pankeille ja välit­täjille, mut­ta veron­mak­sa­jalle jätetään vain se mak­sum­iehen rooli sit­ten kun taas se seu­raa­va pankkikri­isi koit­taa. Kätevää niiden kannal­ta, jot­ka tuol­la bis­nek­sel­lä tien­aa­vat, vaan ei muiden kannalta. 

    Tänään J. Vuori­nen kir­joit­ti aiheesta HS:n mielipi­desivul­la B6 asiaa.

    Eikö se, että saa itse saa säästet­tyä kasaan esim. 20%-40% asun­non hin­nas­ta ole parem­pi tae ja vaku­us lainan takaisin­mak­sulle ja pankkien pystyssä pysymiselle kuin se että lain­o­ja tyrkytetään porukalle, joka ei osaa pitää huol­ta rahois­taan tai säästää. 

    Eivätköhän nuo Helsin­gin asun­to­jen korkeat hin­nat nor­mal­isoi­tu­isi, jos lainakat­to olisi esim. haarukas­sa 60–80%? Samal­la voisi ylen­määräi­nen tunku maakun­nista kan­takaupunki­in hel­lit­tää, kun pitäisi olla omaakin rahaa pöytään isket­täväk­si asun­tokaup­po­ja tehdessä.

    Vastaa

72. Palatak­seni aikaisem­paan aih­e­seen ja linkatak­seni alku­peräisen puheen­vuoron päivän­poli­ti­ikkaan, eikö täl­lainen käyt­täy­tymis­muu­tos (keskus­tan lisään­tyvä suo­sio asuma-alueena) syö poh­jaa siltä pääasial­liselta perus­teelta, jol­la kun­tau­ud­is­tus­ta par’aikaa aje­taan maas­sa ‚eli kehyskun­tien ansiot­toma­l­ta ker­mankuorinnal­ta? Siis jos tren­di on lainkaan merkit­tävä eikä pelkästään mie­lenki­in­toinen nyanssi.

    Vastaa

73. Osmo Soin­in­vaara:
    Ihmettelöen tätä todis­telu­jen logi­ikkkaa. Empi­iri­nen havain­to siitä, että ajoko­rtin han­kkimi­nen on vähen­tynyt, yrit5etään kumo­ta sil­lä, että on monia, joil­la ajoko­rt­ti on vält­tämätön. Var­masti mon­elle on vält­tämätön, mut­ta ei kai se kumoa havain­toa, että moni ei kat­so sitä tarvitsevansa.

    Eiköhän se mene niin, että moni kat­soo ajoko­rtin nyky­hin­nal­la liian kalliiksi.Suomalainen kort­ti on onnis­tut­tu tekemään Euroopan kalleimmaksi

    Omaa empi­iristä näke­mys­tä löy­tyy kun olen juuri mak­sanut kak­si ajoko­rt­tia ja n 30 nuoren otan­nas­sa suurin syy han­kkimisen jät­tämiseen on kortin kallis hinta

    Vastaa

74. helsin­ki ei houku­ta niinkään suo­ma­laisia, muut­tovoitos­ta liki puo­let tulee ulkomailta.

    Eikä Helsin­gin kasvu ole Kuu­tosten joukos­sa mitenkään poikkea­va, samaan. pää­sevät Oulu ja. Tam­perekin ja muutkin ovat vain hie­man takana.,k,k

    Osmon tarkastelu perus­tuu liiani sup­peaan alueel­liseen tarkastelu­un: Jot­ta kehyskun­nan kus­tan­nuse­t­ua saisi hyö­dyn­net­tyä niin pitää muut­taa Hyvinkäälle, Riihimäelle, Hämeen­lin­naann, Lahteen.

    Rapor­tis­sa näkyy vaib Hyvibkää,joka kas­vaa yhtä nopeasti kuin Helsinki.

    Eli kyl­lä kehyskun­nat kas­va­vat, mut­ta ne ovat vain kauempana

    Vastaa

75. Osmo Soin­in­vaara:
    Juha S
    Lähet­tämässäsi linkissä on eritel­ty amerikkalaiset etnisen taus­tan mukaan ja päätel­ty, että Yhdys­valk­tain valkoinen väestö pär­jää yhtä hyvin kuin muiden maid­en koko väestö. Olisi kai reilua tehdä saman­lainen etni­nen erit­te­ly niistä ver­rat­tavista maista ja ver­ra­ta vas­ta sitten. 

    Ainakin voi tode­ta, että (2012 tulosten perus­teel­la) Amerikan aasialaiset pär­jäävät ihan kelvol­lis­es­ti ver­rat­tuna Itä-Aasian aasialaisi­in. Matem­ati­ikas­sa häviävät Kiinan erikoisalueille ja Kore­alle, mut­ta voit­ta­vat japani­laiset. Lukemises­sa oli­si­vat toise­na Shang­hain ja Honkon­gin välis­sä. Luon­non­ti­eteis­sä pis­teet samat Suomen kanssa (Suomen paras tulos myöskin), vähän päälle Kore­an, pis­teen alle Japanin ja sit­ten vähän enem­män Kiinan ja Sin­ga­poren kaupungeille hävinneinä. 

    Suomen osalta kai yleisin tulk­in­ta oli, että monikult­tuurisu­us ei ainakaan vielä kovin paljoa tulok­sia painanut. Valkois­t­en tulos Yhdys­val­lois­sa oli kaut­ta lin­jan Suomea jonkin ver­ran heikom­pi, mut­ta ei nyt niin dra­maat­tisen huono koko lis­tauk­ses­sa, jos­sa oli sen­tään run­saasti mai­ta, jot­ka ovat vielä aika etnisen euroop­palaisia. Henkilöko­htais­es­ti tun­tuu hie­man yllät­tävältä, että pienin ero oli lukemisessa.

    Pis­tet vielä järjestyk­sessä USA valkoinen, USA aasialainen ja Suomi
    Matem­ati­ik­ka: 506, 549, 519
    Luon­non­ti­eteet: 528, 546, 546
    Lukem­i­nen: 519, 550, 524
    (läh­teet USA, Suo­mi)

    (yllä ole­van, kuten kom­ment­tisi, johon vas­tasin, poli­it­tis­es­ti kor­rek­ti tulk­in­ta on kai hie­man haas­teel­lista, kun ottaa huomioon, että Amerikan mus­tat val­taosin eivät ole maa­han­muut­ta­jia, tai edes sel­l­ais­ten lapsia)

    Vastaa

76. TL: ihmiset sit­ten muut­ta­vat Helsinki­in, kun se alkaa olla Suomes­sa ain­oa paik­ka mis­tä koulutet­tu löytää töitä ilman suhteita.

    No ei tuo nyt oikeasti voi pitää kovinkaan mon­en kohdal­la paikkaansa.

    Ainakin min­un tutut ovat muut­ta­neet Helsinki­in pääasial­lis­es­ti tekemään uraa, sil­lä korkeastik­oulute­tu­ille asiantun­ti­joille töitä olisi löy­tynyt kyl­lä muual­takin. En pidä uras­sa kiipeämistä ihan niin pakot­ta­vana tarpeena kuin työllistymistä.

    Vastaa

77. Olli: Mik­si ihmeessä näitä jut­tu­ja ei voi tark­istaa wikipedi­as­ta ennenkuin kom­men­toi? Helsin­ki on seu­raavak­si suur­in­ta tam­peretta neljä ker­taa isom­pi. Ja BKT osu­udel­la mitat­tuna kym­menker­tainen. Se on aivan suvereeni kil­paile­maan minkään toisen suomen kaupun­gin kanssa.

    Helsin­ki on pohjos­maid­en kol­man­nek­si suurin kaupin­ki sekä city properin että keskus­taa­ja­man mukaan. Ain­ut selvästi isom­pi kaupun­ki on Tukhol­ma ja sekin vain noin Tam­pereen verran.

    Siis onko “Helsin­ki” nykyään yhtä kuin koko pääkaupunkiseu­tu? Helsin­ki city boy on kyl­lä tut­tu, mut­ta miten määritel­lään Helsin­ki city prop­er? Olisi ehkä sen­tään kohtu­ullista ver­tail­la keskenään kaupunkiseu­tu­ja, eikä yksit­täisiä kaupunke­ja (hallinnol­lisia yksiköitä) koko pääkaupunkiseutuun.

    Vastaa

78. Liian van­ha: Eiköhän se mene niin, että moni kat­soo ajoko­rtin nyky­hin­nal­la liian kalliiksi.Suomalainen kort­ti on onnis­tut­tu tekemään Euroopan kalleimmaksi

    Omaa empi­iristä näke­mys­tä löy­tyy kun olen juuri mak­sanut kak­si ajoko­rt­tia ja n 30 nuoren otan­nas­sa suurin syy han­kkimisen jät­tämiseen on kortin kallis hinta

    Ei ole ensim­mäi­nen asia jos­sa vihreät hurskastel­e­vat tois­t­en köyhyydellä. 

    Ajoko­r­tit­to­muus Helsingis­sä ei ole arvo­val­in­ta, vaan ihan puh­das taloudelli­nen mah­dot­to­muus isolle osalle maa­han­muut­ta­jataus­tai­sista nuorista ja mm. yksin­huolta­japer­hei­den lap­sille. Kun asum­i­nen vie paljon isom­man osan tuloista kuin muual­la maas­sa, nuo­ril­la ei ole taloudel­lista mah­dol­lisu­ut­ta ajoko­rt­ti­in. Vihreil­lä kun ei koskaan ole ollut vähäis­in­täkään ymmär­rystä köy­hiä kohtaan niin heiltä tuol­laiset asi­at jää huomaamatta

    Vastaa

79. Kuo­pi­ol­la on ollut hyvä tuuri saa­da kelpo kaavoit­ta­jia kaupungis­tu­misen pysyessä koko ajan kohtu­ullisen hal­lit­ta­vana. Topografi­as­ta on myös ollut paljon apua. Nyt kaupun­ki markki­noi itseään laa­jim­man käve­lykeskus­tan kaupunk­i­na Suomessa.

    Helsin­gin seu­tua ovat rieponeet samaisen vilkkaan kaupungis­tu­misen aikana hajanaisu­ut­ta vauhdit­tanut kun­ta­jako, liian kova kasvu ja kaavoit­tamisen vilkkaasti muut­tuneet trendit. 

    Nyt van­no­taan Helsingis­sä taas tiivi­in rak­en­teen nimeen. Kauanko vai­he kestää ? Edelli­nen yleiskaavakier­ros tähtäsi merel­lisem­pään Helsinkiin.

    Metropoli­hallinnon tulemista odotel­lessa voi jokainen lueskel­la uusimpia innos­tuneisu­u­den sävyt­tämiä kaupunkivi­sioi­ta. Niitä tuot­ta­vat nyt viras­to­jen suun­nit­teli­jat. Rooli on aiem­min kuu­lunut kir­javalle visionääri­joukolle, joka samal­la on moitiskel­lut byrokra­t­ian arku­ut­ta nähdä uusien avauk­sien mahdollisuudet.

    Ilois­in­ta on uuden etsimi­nen liikennepolitiikassa.

    Vastaa

80. Maaseu­tu­lainen: Tämäpä hyvinkin. On perus­tee­ton­ta olet­taa, että suurim­man osan elämästään tut­tu­jen kalavesien ja met­sästysseu­tu­jen tai hevostal­lien läheisyy­dessä viet­täneelle kaupun­ki on aina houkut­tel­e­vampi val­in­ta kuin maaseu­tu tai pikkukylä.

    Nuoru­us ja opiskelu­ai­ka saat­ta­vat ihmis­ten ilmoille vetääkin, mut­ta viimeistään lop­ulli­nen aikuis­tu­mi­nen rupeaa maanit­tele­maan monia takaisin kotikon­nuille. Siel­lä ei vain ole töitä. 

    Eli toisin sanoen kaupun­ki onkin heille usein houkut­tel­e­vampi val­in­ta kuin maaseu­tu tai pikkukylä. Ei Suo­mi enää aikoi­hin ole niin köy­hä ollut, että töi­den perässä joudut­taisi­in muut­ta­maan pakon edessä. Sosi­aal­i­tur­va viimeistään takaa sen, että aika har­va enää kuolee nälkään tai kylmyy­teen. Sen sijaan ihmiset itse val­it­se­vat vapaae­htois­es­ti töi­den perässä muut­tamisen, kos­ka parem­mat mah­dol­lisu­udet löytää mielekästä ja/tai hyvä­palkkaista työtä tarkoit­ta­vat myös parem­pia mah­dol­lisuuk­sia elää juuri sel­l­aista elämää, kuin itse sat­tuu haluamaan.

    Ei ole mitään salaperäistä ylem­pää tahoa, joka tietois­es­ti päät­täisi perus­taa työ­paikat suuri­in kaupunkei­hin ja pakot­taisi sik­si ihmiset muut­ta­maan niihin töi­den perässä. Ihmiset muut­ta­vat kaupunkei­hin vapaae­htois­es­ti, kos­ka niis­sä on enem­män mah­dol­lisuuk­sia. Kaupunkei­hin taas syn­tyy enem­män mah­dol­lisuuk­sia, kos­ka siel­lä on enem­män ihmisiä luo­mas­sa niitä.

    Vastaa

81. Lau­ri Kumpu­lainen: Mut­ta kun se teol­lisu­ustyö­paikko­jen menet­tämi­nen ei ole ongel­ma, vaan se, että niitä ei osa­ta kor­va­ta uusilla.

    Tot­ta, mut­ta jos palka­n­muo­dos­tus ja muut jous­tot oli­si­vat vapaampia, Suo­mi ei menet­täisi niin nopeasti teol­lisu­ustyö­paikko­ja. Näyt­täähän tuo mon­een ker­taan tuhoon tuomit­tu kaapeli­te­ol­lisu­uskin jatku­van, kun organ­isaa­tioi­ta keven­net­ti­in ja työha­lut paranivat.

    Riit­tävän suuril­la paikkakun­nil­la en suinkaan tarkoit­tanut syvää maaseu­tua, vaan muu­tamia kasvukeskuk­sia, niiden ympäryskun­tia sekä muu­ta­maa logis­tis­es­ti edullista paikkakun­taa. Keskit­tymi­nen on vääjäämätön­tä, mut­ta sen kova vauhti syn­nyt­tää ongelmia.

    Vastaa

82. KariS: Ei ole ensim­mäi­nen asia jos­sa vihreät hurskastel­e­vat tois­t­en köyhyydellä. 

    Ajoko­r­tit­to­muus Helsingis­sä ei ole arvo­val­in­ta, vaan ihan puh­das taloudelli­nen mah­dot­to­muus isolle osalle maa­han­muut­ta­jataus­tai­sista nuorista ja mm. yksin­huolta­japer­hei­den lap­sille. Kun asum­i­nen vie paljon isom­man osan tuloista kuin muual­la maas­sa, nuo­ril­la ei ole taloudel­lista mah­dol­lisu­ut­ta ajoko­rt­ti­in. Vihreil­lä kun ei koskaan ole ollut vähäis­in­täkään ymmär­rystä köy­hiä kohtaan niin heiltä tuol­laiset asi­at jää huomaamatta 

    Yksi syy voi olla että kos­ka ajoko­r­tit kallis­tu­i­v­at aika äsken lain­muu­tok­sen takia niin nyt mon­et kor­tit­ta jääneet odot­ta­vat vesi kielel­lä että lakia muutet­taaisi­in taas siihen suun­taan että kor­tit halpenisivat. 

    Toinen jut­tu on että sinkku pär­jää kehäykkösen sisäl­lä ilman autoa val­lan hyvin, auto tulee yleen­sä tarpeel­lisek­si vas­ta kun on per­het­tä ja/tai muute­taan pois kaupungista.

    Vastaa

83. sunimh: Siis onko “Helsin­ki” nykyään yhtä kuin koko pääkaupunkiseu­tu? Helsin­ki city boy on kyl­lä tut­tu, mut­ta miten määritel­lään Helsin­ki city prop­er? Olisi ehkä sen­tään kohtu­ullista ver­tail­la keskenään kaupunkiseu­tu­ja, eikä yksit­täisiä kaupunke­ja (hallinnol­lisia yksiköitä) koko pääkaupunkiseutuun.

    Se pohjo­is­maid­en sisäi­nen järjestys kaupunkien /kaupunkiseutujen asukas­määrän mukaan seuraava: 

    Kaupun­git yksin
    1) Tukholma
    2) Oslo
    3) Helsinki
    4) Kööpenhamina

    Kaupunkiseudut:
    1) Kööpen­ham­i­na (jos Malmö las­ke­taan mukaan, muuten Tukhol­ma on suurin))
    2) Tukholma
    3) Helsinki
    4) Oslo

    Vastaa

84. Sylt­ty: No ei tuo nyt oikeasti voi pitää kovinkaan mon­en kohdal­la paikkaansa.

    Ainakin min­un tutut ovat muut­ta­neet Helsinki­in pääasial­lis­es­ti tekemään uraa, sil­lä korkeastik­oulute­tu­ille asiantun­ti­joille töitä olisi löy­tynyt kyl­lä muual­takin. En pidä uras­sa kiipeämistä ihan niin pakot­ta­vana tarpeena kuin työllistymistä. 

    Helsingis­sä jos­sa on monel­la alal­la työvoima­pu­la pääsee vähän heikom­mil­la arvosanoil­la ja vähäisem­mäl­lä työkoke­muk­sel­la, vaik­ka on korkeasti koulutet­tu, helpom­min töi­hin kuin pienem­mässässä kaupungis­sa jos­sa työ­nan­ta­jil­la on varaa vali­ta ja joka alan töitä ei edes ole. 

    Toki ne joil­la on huip­pu­pa­per­it ja jot­ka halu­a­vat kan­sain­väliselle uralle tekevät viisaami­in lähtemäl­l­lä heti suurkaupunki­in ellei joku kut­sumus vedä pienem­pään. Eli Helsin­ki vetää sekä huiput että takar­vivin taav­it, muu Suo­mi ne keskiver­toih­miset joil­la on real­is­tiset odotukset. 

    Lisäk­si etelän imuun vaikut­taa se että koulu­tus­vaa­timuk­set jous­ta­vat, mut­ta vain yhteen suun­taan: Ter­vey­den­hoito tai met­säalalle erikois­tunut voi aina saa­da töitä talous- tai IT-alal­ta, mut­ta päin­vas­toin ei oikein onnistu.

    Vastaa

85. R.Silfverberg: Kaupun­git yksin
    1) Tukholma
    2) Oslo
    3) Helsinki
    4) Kööpenhamina

    Esimerkik­si Kööpen­ham­i­nan sisäl­lä, pitkälti jopa “kan­takaupungis­sa” sijait­see 100 000 asukkaan Fred­eriks­ber­gin kun­ta. Tämä on taas hyvä esimerk­ki siitä, miten halli­nol­lis­ten rajo­jen käyt­tö antaa näis­sä asiois­sa usein “vääriä” tuloksia.

    Vastaa

86. Lau­ri Kumpu­lainen:

    Sen yksi ja sama mis­tä se BKT muo­dos­tuu, kun­han se muo­dos­tuu nyt jostakin. Vaik­ka siitä tois­temme paito­jen pesemisestä.

    Toki se joka on sijoit­tanut omaisuuten­sa suo­ma­laiseen met­sä­te­ol­lisu­u­teen, voi olla vähän näreissään. 

    Ennen myyti­in ter­vaa, nyt myy­dään bit­te­jä. Näin se menee.

    Kyl­lä teol­lisu­ustyö­paikko­jen menet­tämi­nen ongel­ma on, ei ehkä jollekin “jäbäleis­sonille”. Toki BKT koos­t­uu pääosin kulu­tuk­ses­ta, mut­ta investoin­nit ja vien­ti ovat olen­naisia, että voimme kulut­taa. Ja kun ne bititkään ei oikein tah­do men­nä kau­pak­si. Nokian kän­nykätkin kaa­tui käyttöjärjestelmiin. 

    Tärkeim­mät vien­ti­te­ol­lisu­u­den alat ovat nykyisin
    — kemi­an teol­lisu­us noin 25%
    — puun­jalostus­te­ol­lisu­us noin 20%
    — teknologiateollisuus 

    Aamul­la oli uuti­sis­sa luetel­tu 20 uut­ta vien­tiyri­tys­tä, oli­vat aika monil­ta aloil­ta ja ympäri Suomea. Vain pieni osa Helsingistä (2/20).

    Vastaa

87. sunimh: Siis onko “Helsin­ki” nykyään yhtä kuin koko pääkaupunkiseu­tu? Helsin­ki city boy on kyl­lä tut­tu, mut­ta miten määritel­lään Helsin­ki city prop­er? Olisi ehkä sen­tään kohtu­ullista ver­tail­la keskenään kaupunkiseu­tu­ja, eikä yksit­täisiä kaupunke­ja (hallinnol­lisia yksiköitä) koko pääkaupunkiseutuun.

    Ei suo­raan. Mut­ta kaupunkiteknis­es­ti kaupungeil­la on kolme vyöhyketä. Hallinnol­liset rajat, taa­ja­malue ja metropo­lialue. Nämä ovat helsingis­sä Helsin­gin kaupun­ki, Helsin­gin keskus­taa­ja­ma ja Helsin­gin seutu.

    Näitä käytetäään kos­ka hallinnol­liset rajat ovat huono mit­tari kaupun­gin koolle. Täl­lä mit­tar­il­la esimerkik­si Wash­ing­ton DC olisi saman kokoinen kuin Helsinki.

    Vastaa

88. T.: TURKU 16.07.2010 – 10.08.2011
    HELSINKI 11.08.2011 -
    Tietolähde: Patent­ti- ja rekisterihallitus

    Yri­tys saat­toi olla rek­isteröi­tynä mut­ta yhtään peliä ei julka­istu puhu­mat­takaan mis­tään menestyksestä.

    Vastaa

89. Urban­isoi­tu­mi­nen­jo­htuu myös pakos­ta. Alku­tuotan­to on mur­rokses­sa kaikkial­la maail­mas­sa ja pien­ti­lat saa­vat väi­tyä suur­tilo­jen ja konei­den tieltä.

    Kun maan­omis­tu­solot ovat sekavia eikä kun­non maarek­istere­itä ei ole niin pienvil­jeli­jät aje­taan kylmästi pois.
    Eikä jokamiehen oikeut­ta tun­neta joten maa-alueelle ei voi jäädä oleilemaan.

    Niin­pä ain­oa suun­ta on suurkaupun­gin slummi.

    Sama kos­kee met­sääkin. Sto­ra vuokrasi/osti sato­ja km 2 maa­ta puu­pel­to­ja varten mm Brasil­ias­sa. Ennen sitä alue oli puhdis­tet­tu vas­tus­ta­jista ja hei­dät olli kyy­dit­ty faveloihin.

    Jäl­jelle jäivät myötä­sukaiset, joille oli luvat­tu töitä puu­pel­to­jen hoita­ji­na ja vasti­neek­si pitää ylistää Storaa.

    Urban­isoi­tu­mi­nen ei ole vapaae­htoinen pros­es­si ja nin­pä Rion, Kairon,Jakartan , Mum­bain ‚Mani­lan etc slum­mit kas­va­vat, kos­ka ihmiset tule­vat muual­la tape­tuik­si., ainakin jatku­vasti pois ajetuksi.

    Väestön kas­vaes­sa vapaa maa-ala vähe­nee, ainakin sel­l­ainen, jos­sa voi kas­vat­taa ruokansa.

    Vastaa

90. Olli: Ei suo­raan. Mut­ta kaupunkiteknis­es­ti kaupungeil­la on kolme vyöhyketä. Hallinnol­liset rajat, taa­ja­malue ja metropo­lialue. Nämä ovat helsingis­sä Helsin­gin kaupun­ki, Helsin­gin keskus­taa­ja­ma ja Helsin­gin seutu.

    Näitä käytetäään kos­ka hallinnol­liset rajat ovat huono mit­tari kaupun­gin koolle. Täl­lä mit­tar­il­la esimerkik­si Wash­ing­ton DC olisi saman kokoinen kuin Helsinki.

    Suomes­sa kuvitel­laan että kos­ka Helsin­gin seu­tu tai metropo­lialue ei ole (vielä) mikään juridi­nen yksikkö, niin sitä ei voi ver­ra­ta mui­hin maail­man suurkaupunkien seu­tu­i­hin, vaan pitää ver­ra­ta Helsin­gin kaupunkia niihin.

    Suomes­sa kukaan ei kuvit­tele että Wash­ing­ton olisi Helsinkiä pienem­pi, vaan kuvitel­laan että se on sitä 4 ker­taa isom­pi tai vas­taavaa, samoin Tukhol­ma tai Köpis.

    Vastaa

    1. Suomes­sa kukaan ei kuvit­tele että Wash­ing­ton olisi Helsinkiä pienem­pi, vaan kuvitel­laan että se on sitä 4 ker­taa isom­pi tai vas­taavaa, samoin Tukhol­ma tai Köpis.

       Puhu­mat­takaan Lontoosta.

       Vastaa

91. Coun­try­boy:
    Tärkeim­mät vien­ti­te­ol­lisu­u­den alat ovat nykyisin
    — kemi­an teol­lisu­us noin 25%
    — puun­jalostus­te­ol­lisu­us noin 20%
    — teknologiateollisuus 

    Teol­lisu­u­den osu­us Suomen BKT:sta oli 15,4 pros­ent­tia vuon­na 2012. Ja laskus­sa on.

    Vastaa

92. YLE:n net­ti­sivul­la on juuri uuti­nen, että Kalpa on pan­nut myyn­ti­in kaik­ki pelaajansa.

    Vastaa

93. Ei Helsinki­in ole näitä korkeaa koulu­tus­ta vaa­tivia työ­paikko­ja mitkään mys­tiset “markki­navoimat” tuoneet, vaan kyl­lä ne on pääosin perustet­tu hallinnol­lisil­la päätök­sil­lä. Val­tion keskushallinto työl­listää pääosin aka­teemis­es­ti koulutet­tua väestöä, samoin pääosin val­tion rahoituk­sel­la toimi­vat korkeak­oulut ja tutkimus­laitok­set. Lisäk­si aka­teemista väkeä työsken­telee paljon esim. Yleis­ra­dios­sa, eläkey­htiöis­sä, etu­jär­jestöis­sä jne. Ja Helsin­gin kaupun­ki on tietysti merkit­tävä korkeasti koulute­tun väestön (esim.opettajat ja lääkärit) työl­listäjä. Helsin­gin “perus­te­ol­lisu­ut­ta” on hallinto­by­rokra­tia, joka ylläpitää pääosin pieni­palkkai­sista työn­tek­i­jöistä koos­t­u­vaa palvelusek­to­ria. Pääkont­toritkin näyt­tävät pikku hil­jaa siir­tyvän muualle, tänään ilmoite­tun yri­tysjär­jeste­lyn perus­teel­la Helsin­ki menet­tää Rautaruukin pääkonttorin.

    Vastaa

94. KariS: Ei ole ensim­mäi­nen asia jos­sa vihreät hurskastel­e­vat tois­t­en köyhyydellä. 

    Ajoko­r­tit­to­muus Helsingis­sä ei ole arvo­val­in­ta, vaan ihan puh­das taloudelli­nen mah­dot­to­muus isolle osalle maa­han­muut­ta­jataus­tai­sista nuorista ja mm. yksin­huolta­japer­hei­den lap­sille. Kun asum­i­nen vie paljon isom­man osan tuloista kuin muual­la maas­sa, nuo­ril­la ei ole taloudel­lista mah­dol­lisu­ut­ta ajoko­rt­ti­in. Vihreil­lä kun ei koskaan ole ollut vähäis­in­täkään ymmär­rystä köy­hiä kohtaan niin heiltä tuol­laiset asi­at jää huomaamatta

    Tämä on yksi näköko­h­ta. Toinen on se, että käyt­tämätön ajoko­rt­ti on yhtä vaar­alli­nen kuin varmis­tam­a­ton ase.

    Vastaa

95. Tapio Pel­to­nen: Ajat­teleeko näitä kukaan sil­loin kun niitä lake­ja säädetään?

    Tämä on kyl­lä ns. tuhan­nen taalan kysymys. Han­kkeista ja lain­säädän­nöstä tehdään eri­laisia arvioin­te­ja, mut­ta veron­mak­sa­javaiku­tusten arvioin­te­ja ei tehdä, eikä asi­akas­mak­su­vaiku­tusten arvioin­te­ja. Min­is­ter­iöt ja viras­tot puuhastel­e­vat kukin siilos­saan ja haali­vat sille mah­dol­lisim­man paljon val­taa ja vastuuta.

    Vastaa

96. “kaupungis­sa on kaikki”

    Oman neu­lan­silmäkam­er­ansa kaut­ta sub­jek­ti­ivis­es­ti maail­maa tarkkail­e­va voi vakavis­saan näin ajatel­la. Maail­manku­va ja luon­to­suhde eroa­vat Havuk­ka-ahon ja Viiden­nen lin­jan ajat­telijoil­la toi­sis­taan melkois­es­ti. Huovi­nen rak­en­si kuitenkin viisaasti Havuk­ka-ahon ja Helsin­gin lisenssien välille win-win ‑suh­teen.

    Todis­tu­saineis­toa esitetylle väit­teelle ei ilmeis­es­ti tarvi­ta. Jos demokra­ti­as­sa enem­mistön mielestä “kaupungis­sa on kaik­ki”, niin on ymmär­ret­tävää tehdä päätök­siä, joil­la kansalaiset pää­sevät tämän run­sauden­sar­ven äärelle mitä pikimmiten.

    Näivetet­tävien aluei­den omaisu­usar­vo­jen rom­ah­t­a­mi­nen on väheksyt­tävää kohi­naa. Val­tion on sen sijaan syytä alkaa säätelemään markki­nailmiöitä, joiden vuok­si asum­i­nen kallis­tuu pääkaupunkiseudul­la. Eihän nyt luon­nolli­nen hin­nan­nousuke­hi­tys saa hidas­taa luon­nol­lista keskittämiskehitystä.

    Luon­non­mukaisia säätelemät­tömät­tömiä markki­noi­ta varten olisikin syytä perus­taa kansal­lispuis­to, jota val­tio ei pyri ohjaa­maan. Kehä I :sen sisäpuoli?

    Vastaa

97. “**Ihmiset muut­ta­vat kaupunkei­hin vapaae­htois­es­ti, kos­ka niis­sä on enem­män mahdollisuuksia.**”

    Minä, vai­moni ja mon­et tut­tuni muut­taisi­vat maalle, jos siel­lä olisi korkeak­oulute­tu­ille työ­paikko­ja. Ei kuitenkaan ole. Oma alanikaan ei kuu­lu maal­la työl­listävi­in, vaan on sel­l­ainen, joka vaatii mas­san, jos­sa on riit­tävästi luovia tai luovu­u­den kaipuisia ihmisiä.

    Omaa luovu­ut­tani kaupunkiym­päristö kuitenkin naker­taa. Kuu­lun henkises­ti sinne, mis­sä voin met­sästää, kalas­taa, kuul­la hil­jaisu­u­den ja hau­toa ajatuk­siani aidos­sa pimey­dessä ja rauhas­sa ja istua use­am­pana iltana viikos­sa nuotiolla. 

    Sääli, että luovu­uskin pakote­taan kaupunkei­hin, jois­sa jatku­va häly ja ärsykepaljous sekä rajaa että tuhoaa sitä.

    Vastaa

    1. Minä, vai­moni ja mon­et tut­tuni muut­taisi­vat maalle, jos siel­lä olisi korkeak­oulute­tu­ille työpaikkoja.

       Oletko ajatel­lut perus­taa täl­laisen työ­paikan? Mik­si luulet, että yrit­täjät, joil­la on tapana perus­taa työ­paikko­ja, eivät hajau­ta niitä maaseudulle pieni­in yksiköi­hin erilleen toisistaan?

       Vastaa

98. Liian van­ha: Eiköhän se mene niin, että moni kat­soo ajoko­rtin nyky­hin­nal­la liian kalliiksi.Suomalainen kort­ti on onnis­tut­tu tekemään Euroopan kalleimmaksi 

    Miten suo­ma­laisen ajoko­rtin liialli­nen hin­ta saa neljän­nek­sen jenkkiteineistä jät­tämään ajoko­rtin ajamatta?

    Vastaa

99. Maaseu­tu­lainen:
    “**Ihmiset muut­ta­vat kaupunkei­hin vapaae­htois­es­ti, kos­ka niis­sä on enem­män mahdollisuuksia.**”

    Minä, vai­moni ja mon­et tut­tuni muut­taisi­vat maalle, jos siel­lä olisi korkeak­oulute­tu­ille työ­paikko­ja. Ei kuitenkaan ole. Oma alanikaan ei kuu­lu maal­la työl­listävi­in, vaan on sel­l­ainen, joka vaatii mas­san, jos­sa on riit­tävästi luovia tai luovu­u­den kaipuisia ihmisiä.

    Omaa luovu­ut­tani kaupunkiym­päristö kuitenkin naker­taa. Kuu­lun henkises­ti sinne, mis­sä voin met­sästää, kalas­taa, kuul­la hil­jaisu­u­den ja hau­toa ajatuk­siani aidos­sa pimey­dessä ja rauhas­sa ja istua use­am­pana iltana viikos­sa nuotiolla. 

    Sääli, että luovu­uskin pakote­taan kaupunkei­hin, jois­sa jatku­va häly ja ärsykepaljous sekä rajaa että tuhoaa sitä.

    Vai­h­da alaa tai han­ki vapaa-ajan asun­to maal­ta. Kuiv­an maan mökin saa Uudelta­maal­takin alle sadan ton­nin ja on var­ma sijoitus.

    Vastaa

100. Maaseu­tu­lainen:
     Sääli, että luovu­uskin pakote­taan kaupunkei­hin, jois­sa jatku­va häly ja ärsykepaljous sekä rajaa että tuhoaa sitä. 

     Tässäkään ei ole mitään ulkop­uolista tahoa, joka kieltäisi tai estäisi ihmisiä ole­mas­ta luovia kaupunkien ulkop­uolel­la. Sen sijaan kysymys on siitä, etteivät ihmiset itse kek­si käyt­töä luovu­udelleen muual­la kuin kaupungeissa.

     Vastaa

101. Kyl­lähän maaseudul­la on Suomes­sakin mon­en­laista yri­tys­toim­intaa. Maaseu­tu sopii esim. hyvin paljon tilaa vaa­ti­valle verkkokau­palle ja kon­sult­ti­toimin­nalle, jos­sa asi­akkaat ovat ympäri maa­ta. Samoin maaseudul­la on run­saasti mm. puusepän­te­ol­lisu­ut­ta, konepajateollisuutta. 

     Lisäk­si läh­es kaik­ki met­sä- ja kemi­ante­ol­lisu­u­den yri­tyk­set (45% vien­nin arvos­ta) ovat Helsin­gin ulkop­uolel­la. Tosin niiden ympärille on usein ajan kulues­sa muo­dos­tunut pikkukaupunkeja.

     Vastaa

102. Lau­ri Kumpu­lainen: Teol­lisu­u­den osu­us Suomen BKT:sta oli 15,4 pros­ent­tia vuon­na 2012. Ja laskus­sa on.

     Val­taosa BKT:stä tulee tietenkin kulu­tuk­ses­ta (yksi­tyi­nen ja julki­nen), mut­ta jos vien­tiä ja investoin­te­ja ei ole tulee hel­posti ongelmia. Mik­si Espan­ja ja Kreik­ka eivät ole sit­ten ratkaisseet ongelmi­aan vain kulu­tus­ta lisäämäl­lä ? BKT:n osatek­i­jät kulu­tus, investoin­nit, vien­ti ja tuon­ti ovat keskinäisessä riip­pu­vu­us­suh­teessa, jota et näytä ymmärtävän. Suomen ongel­ma on nyky­isin juuri vähäiset investoin­nit ja laske­va vien­ti, joka näkyy juuri tässä 15%:ssa.

     Vastaa

     1. Jos taloudessa on tuon­tia, sinä on olta­va tietysti myös vien­tiä tai koko kansan­talous velka­an­tuu. Rikas­tua voi kuitenkin myös koti­markki­nakysyn­näl­lä, esimerkik­si sil­lä, että kor­vaa tuon­tiener­giaa koti­maisel­la. Tuon­nin kor­vaami­nen on yhtä tehokas­ta kuin vien­nin lisääminen.

        Vastaa

103. Mis­sä se salainen hal­li­tus pitää pää­ma­jaansa, joka pakot­taa ihmiset kaupunkeihin?

     Vastaa

104. R.Silfverberg: Suomes­sa kuvitel­laan että kos­ka Helsin­gin seu­tu tai metropo­lialue ei ole (vielä) mikään juridi­nen yksikkö, niin sitä ei voi ver­ra­ta mui­hin maail­man suurkaupunkien seu­tu­i­hin, vaan pitää ver­ra­ta Helsin­gin kaupunkia niihin.

     Suomes­sa kukaan ei kuvit­tele että Wash­ing­ton olisi Helsinkiä pienem­pi, vaan kuvitel­laan että se on sitä 4 ker­taa isom­pi tai vas­taavaa, samoin Tukhol­ma tai Köpis. 

     Juu ei, mut­ta kun nim­imerk­ki Olli väit­tää, että “Helsin­ki” (610.000 asukas­ta) on neljä ker­taa “Tam­peretta” (219.000 asukas­ta) isom­pi, niin olisi asial­lista maini­ta, että puhutaan seutukunnista.

     Vastaa

105. Coun­try­boy: Maaseu­tu sopii esim. hyvin paljon tilaa vaa­ti­valle verkkokau­palle ja kon­sult­ti­toimin­nalle, jos­sa asi­akkaat ovat ympäri maata.

     Kon­sul­toin­ti onnis­tuu hyvin yksinyrit­täjälle, mut­ta jos halu­aisi vähän laa­jen­taa, niin maaseudul­la tör­mää aivan pakostakin työvoimapulaan.

     Maaseudul­la en tarkoi­ta nyt mitään kasvukeskuk­sen kehyskun­taa vaan työssäkäyn­tialuet­ta, jos­sa kyseinen yri­tys sijaitsee.

     Vastaa

106. Lau­ri Kumpu­lainen:
     Mis­sä se salainen hal­li­tus pitää pää­ma­jaansa, joka pakot­taa ihmiset kaupunkeihin?

     Kyl­lä näitä salaisia hal­li­tuk­sia löy­tyy ainakin Eteläran­nas­ta ja Pitkän­sil­lan pohjoispuolelta. 

     EK ei väl­itä tuon taivaal­lista PK-yri­tyk­sistä, jol­loin palka­nsaa­jali­itot hilaa­vat neu­vot­teluis­sa palkkata­son sel­l­aisek­si, että se sopii suurille yri­tyk­sille, mut­ta on turhan korkea maaseudun (per­in­teisille) PK-yri­tyk­sille. Kaupungeis­sa on enem­män ostovoimaa, joten PK-yri­tys­ten on siel­lä helpom­paa siirtää palkanko­ro­tuk­set hintoihin.

     Vastaa

107. Osmo Soin­in­vaara:
     Jos taloudessa on tuon­tia, sinä on olta­va tietysti myös vien­tiä tai koko kansan­talous velka­an­tuu. Rikas­tua voi kuitenkin myös koti­markki­nakysyn­näl­lä, esimerkik­si sil­lä, että kor­vaa tuon­tiener­giaa koti­maisel­la. Tuon­nin kor­vaami­nen on yhtä tehokas­ta kuin vien­nin lisääminen.

     Näin var­maan on ja varsinkin voisi nos­taa mainit­se­maasi ener­giao­mavaraisu­ut­ta, joka nyky­isin on vain 30% luokkaa (sähkö, polt­toaineet). Muis­taak­seni tuon­tiener­gian ostoon menee vuosit­tain jotakin 7 mil­jar­dia euroa. Voin tietysti muis­taa väärinkin.

     Vastaa

108. Pekka Pes­si: Miten suo­ma­laisen ajoko­rtin liialli­nen hin­ta saa neljän­nek­sen jenkkiteineistä jät­tämään ajoko­rtin ajamatta?

     aivan sama syy on siel­läkin, ajoko­rt­tiku­ume läh­tee jenkkin­uoreltakin, kun hieroo tyhjäl­lä lom­pakol­la otsaa.

     Jenkkien pien­i­t­u­lois­t­en lisään­tymi­nen ja työt­tömyys ovat nos­ta­neet auton-ja kort­in­hank­in­takynyk­sen korkeaksi.

     Näkyy myös jenkkien auto­jen kes­ki-iässäkin, on samaa luokkaa kuin Suomessa

     Vastaa

109. sunimh: Juu ei, mut­ta kun nim­imerk­ki Olli väit­tää, että “Helsin­ki” (610.000 asukas­ta) on neljä ker­taa “Tam­peretta” (219.000 asukas­ta) isom­pi, niin olisi asial­lista maini­ta, että puhutaan seutukunnista.

     Tietenkin. Kun puhutaan kaupun­gin koos­ta niin sit­ten puhutaan _kaupungin_ koos­ta, ei siitä miten paljon tiet­tyyn poli­it­tis­es­ti päätet­tyyn seg­ment­ti­in mah­tuu väkeä. Jos ajatel­laan vaikka­pa keskus­tas­sa majaansa pitävää yri­tys­tä niin sille on yksi lysti, tuleeko sen työn­tek­i­jät töi­hin tapi­o­las­ta vai hert­toniemestä. Toimin­nalli­nen kaupunkiseu­tu on ain­ut merkit­tävä suure puhut­taes­sa urban­is­min hyödy­istä ja haitista.

     Vastaa

110. Toisen­lainen näkökul­ma muut­toli­ik­keestä: http://www.kaks.fi/node/6982

     Vastaa

111. Lau­ri Kumpu­lainen: Onphana yleistys, että keskus­tas­sa asu­va ei voi töi­den jäl­keen men­nä muualle kuin kapakkaan?

     Sanokaa­pa yksikin Suomes­sa ole­va kun­ta, jon­ka keskus­tas­ta ei alle 5 km säteel­lä ole yhtään lenkkipolkua tai lenkkipol­un alkua? Tai vas­taavasti jo ihan oikea­ta metsää?

     Tam­pereenkin keskus­tas­ta on 500 metriä Pyynikille. Pari kil­saa Kauppiin.

     Helsin­gin keskus­tas­ta voit töi­den jäl­keen lähteä meren jäälle tai kesäl­lä ottaa kajakin olalle ja painua melomaan.

     Tätä pienem­piä kaupunke­ja en edes jak­sa alkaa käymään läpi.

     Onko Kata­jan­nokan kär­ki keskus­taa? Sieltä taitaa olla Keskus­puis­toon vaa­di­tut 5km. Tuleepa kyl­lä aika mojo­va lenk­ki, jos ensin pitää kulkea 5km, sit­ten tehdä se lenk­ki, ja sen jäl­keen vielä pala­ta takaisin toiset 5km. Aito lenkkeil­i­jä ei mielestäni huris­tele ajopeleil­lä lenkkeilemään. Mielum­min lai­tan talvisinkin suk­set jalka­an likem­pänä ulko-ovea, vaik­ka joskus on toki tul­lut ajet­tua Palo­heinään sen latu­ja katsastamaan! 

     Kajakke­ja en ole näh­nyt kesäisin kenenkään esim. Fredal­la kan­niskel­e­van. Ker­ran tosin näin Län­siväylän var­res­sa jonkun ekstrem­istin(?) kisko­van perässään trak­torin ren­gas­ta. Liian raskai­ta hupe­ja minulle!

     Lähilu­on­toaluei­den run­saus on Helsin­gin ain­ut­laa­tu­inen rikkaus. Tämä pitäisi tiivistäjienkin ymmärtää, etteivät pilaisi kokon­aan kivaa kaupunkiamme.

     Vastaa

     1. Kata­janokan kär­jestä keskus­puis­ton äärelle on 20 min­u­ut­tia nelosel­la. Hiihtäjiä näkee viikon­lop­puisin ratikas­sa paljon. Lenkkeilyyn tätä ei tarvitse, kos­ka Pohjois­ran­taa pääsee juosten keskus­puis­toon tai voi kiertää Töölönlahden.

        Vastaa

112. Maaseu­tu­lainen:
     “**Ihmiset muut­ta­vat kaupunkei­hin vapaae­htois­es­ti, kos­ka niis­sä on enem­män mahdollisuuksia.**”

     Minä, vai­moni ja mon­et tut­tuni muut­taisi­vat maalle, jos siel­lä olisi korkeak­oulute­tu­ille työ­paikko­ja. Ei kuitenkaan ole. Oma alanikaan ei kuu­lu maal­la työl­listävi­in, vaan on sel­l­ainen, joka vaatii mas­san, jos­sa on riit­tävästi luovia tai luovu­u­den kaipuisia ihmisiä.

     Eli asut kaupungis­sa vapaae­htois­es­ti juurikin kos­ka siel­lä on enem­män mahdollisuuksia.

     Vastaa

113. Sat­utko tietämään saako metroon (ja rul­la­por­taisi­in) per­heelli­nen ottaa suk­set ja sauvat mukanaan? 

     Olen aikoinaan nous­sut raitio­vaunuun per­heeni suk­si-sauva­paket­te­ja kan­taen ja koke­muk­siani paket­ti­naru­jen pet­tämis­es­tä en halu­aisi enää tois­taa, saati kanssamatkus­ta­jieni kanssa jakaa. Tuon ker­ran koet­tele­mus (suk­set ris­tis­sä) sai jäädä viimeisek­si. Vai­h­dol­liset julkiset yhtey­det parem­pi­en latu­jen äärelle tuskin houkut­tel­e­vat juuri ketään muu­takaan per­heen kanssa hiihtämään.

     Tästä viimek­si­maini­tus­takin syys­tä pidän nimeno­maan lähilu­on­toa ja sen tar­joamia ulkoilumah­dol­lisuuk­sia Helsingis­säkin tärkeinä, vaik­ka mikään himo­hi­ihtäjä tai ‑lenkkeil­i­jä en val­taväestön lail­la tai­da ollakaan. 

     PS. Kuka muuten uskoo HS Lauan­tain (25.1.2014) sivun 3 kyse­lyyn, jon­ka mukaan 52% vas­tan­neista on juos­sut pisim­mil­lään yli 20 kilo­metriä yhteen menoon? Epäilen vah­vasti jo jakau­tu­man vinon muodon perus­teel­la, että tuo 1510 vas­tan­neen otos (tai vas­tausten laatu) on jotenkin nor­maal­ista vinksah­tanut. Koko väestöä kuvaavaa tilan­net­ta en usko sen ainakaan edus­ta­van, eikä oman ter­vey­den edis­tämi­nen noin pitk­iä lenkke­jä (varsinkaan juosten) käsit­tääk­seni edel­lytä. Ortorek­tikko­ja (ja HS:n toimit­ta­jia) moi­set kyse­lyt ja tilas­tot saat­ta­vat tosin ehkä innos­taa, vaik­ka vääristynyt­tä tietoa sit­ten ehkä julistaisivatkin.

     Vastaa

     1. PS. Kuka muuten uskoo HS Lauan­tain (25.1.2014) sivun 3 kyse­lyyn, jon­ka mukaan 52% vas­tan­neista on juos­sut pisim­mil­lään yli 20 kilo­metriä yhteen menoon? Epäilen vah­vasti jo jakau­tu­man vinon muodon perus­teel­la, että tuo 1510 vas­tan­neen otos (tai vas­tausten laatu) on jotenkin nor­maal­ista vinksahtanut.

        Se ei ole mikään otos eikä tarkkaan luet­tuna edes väitä ole­vansa sel­l­ainen. On ikävää, että lehdet julkai­se­vat tuol­laista ilman huo­mau­tus­ta siitä, ettei kyseessa ole edes yri­tys kuva­ta kansaa keskimäärin. Sen tuo ker­too, että Suomes­ta löy­tyy vajaat 800 henkilöä, jot­ka väit­tävät juosseen­sa yhteen menoon 20 km.

        Vastaa

114. Suk­sien kul­je­tus onnis­tuu oikein hyvin julk­i­sis­sakin. Toki kan­nat­taa käyt­tää suksipussia.

     Ajoko­r­tilla nuoriso ei tee mitään, jos autoa ei saa (puoli-) ilmaisek­si lainaan jostain. Ei sil­lä kor­tilla mitään ilamn autoa tee. Auto taas on aivan liian kallis ja turha useim­mille kaupungis­sa asuville nuorile.

     Jos kuvit­telee omis­ta­vansa auton ensim­mäisen ker­ran vas­ta yli 30-kymp­pisenä, kan­nat­taa ajaa kort­ti vas­ta sit­ten, kos­ka jos ei vaikka­pa ensim­mäiseen 10 vuo­teen aja mil­lään muul­la autol­la kuin autok­oulun autol­la on aika heikoil­la kan­timil­la ajo­taito 10 vuo­den jälkeen.

     Vastaa

115. Kivikaupun­gin kas­vat­ti:
     Sat­utko tietämään saako metroon (ja rul­la­por­taisi­in) per­heelli­nen ottaa suk­set ja sauvat mukanaan? 

     Ainakin olen sil­loin kun min­ul­la ei ollut vielä per­het­tä kul­jet­tanut las­ket­telu­vä­lineitä kaupun­gin julk­isil­la kulku­vä­lineil­lä. Helsin­ki teki muuten tylyn tem­pun kun sul­ki Malminkar­tanon täyt­tömäen las­ket­telur­in­teen, sen ääreen pääsi suo­raan bussilla!

     Mut­ta voihan se olla että Man­ner­heimin Las­ten­suo­jeluli­it­to ja Pelas­takaa Lapset ry suosit­tel­e­vat etteivät per­heel­liset yritä sitä temp­pua vaan kulke­vat vain autol­la liikuntapaikkoihin.

     Vastaa

116. Tutus­tu­mi­nen min­ulle aiem­min tun­tem­at­tomaan Johan Gabriel Granön varsin mie­lenki­in­toiseen elämänu­raan ja työhön (ks. esim. lähde: “http://fi.wikipedia.org/wiki/J._G._Granö”) innoit­ti min­ut (maal­likkona, en ole maise­ma-arkkite­hti) pohti­maan hänen maise­ma­muo­to­jen yhdis­telmää myös onnis­tuneen kaupunkisu­un­nit­telun kannal­ta. Mah­taisiko Granön maise­ma­muo­to­jen yhdis­telmä: maanka­ma­ra, vesi, kasvil­lisu­us ja tekoaines, olla sopi­vas­sa suh­teessa toteutet­tuna viihty­isän ja maise­ma-asul­taan onnis­tuneen asuinalueen ympäristön resep­ti tai perus­ta, ellei peräti edel­ly­tys? Meil­lä Helsingis­sä (ja mik­sei Kuo­pios­sakin jota en yhtä hyvin tunne) on use­ampia kaupungi­nosia, jois­sa Granön maise­ma­muo­to­jen kolme tai kaik­ki neljä ele­ment­tiä ovat läsnä. 

     Osaatko O.S. sanoa, mik­si halu­tu­im­mat asuinalueet sijoit­tuvat usein sinne, mis­sä on näkyminä asun­noista ja niiden ympäristöstä tar­jol­la muu­takin kuin pelkkää tekoainesta? 

     Oliko Tapi­olan kiis­tat­toman men­estyk­sen salaisu­us sil­lois­t­en arkkite­htien ymmär­rys tas­apain­oisen asuinalue­su­un­nit­telun per­im­mäi­sistä avain­tek­i­jöistä alueen viihty­isyy­den takaa­vana resept­inä? Siihen tarvit­ti­in nähdäk­seni luon­toa ja tekoaines­ta oike­as­sa suh­teessa. Onko tämä sopi­va suhde nyky­isiltä kaupunkien tiivistäjiltä hukassa?

     Lisäisin em. maise­matek­i­jöi­den listalle vielä viiden­nen ele­mentin, joka on taivas. Perustelu: Ylim­mässä ker­rokses­sa sijait­se­vat asun­not ovat yleen­sä kalli­impia kuin alem­mis­sa ker­roksis­sa sijait­se­vat asun­not. En näe tälle muu­ta syytä kuin asun­non korkeam­man sijain­nin tar­joa­mat näkymät pidem­mälle ja samal­la myös usein laa­jem­malle sek­to­rille. Taivas­ta näkyy enem­män talon ylem­pi­en ker­rosten asun­toi­hin, jos asun­non ja ikkunoiden koko on sama. (Yksit­täis­ten puunok­sien vaiku­tus­ta ei tässä huomioida!)

     Ole­tan myös, että asun­not ovat halu­tumpia (mit­ta­ri­na asun­to­jen korkeam­mat hin­nat) sil­loin kun ikkunoista näkyy muu­takin kuin tekoaines­ta (eli yleen­sä asfalt­tia ja vastapäisen talon seinää) ja että hin­ta nousee sen mukaan, mitä kauem­pana tuo vastapäisen talon seinä sijait­see, jol­loin myös taivas­ta alkaa näkyä enemmän. 

     Mikäli ikku­nanäkymässä on lisäk­si pui­ta, puis­toa tai luon­toa (siis kasvil­lisu­ut­ta ja maanka­ma­raa), uskon, että nekin vaikut­ta­vat asun­non halut­tavu­u­teen, meri- tai järv­inäkymistä nyt puhu­mat­takaan. Toki myös tor­inäkymä (paljon tekoaines­ta!) voi olla aika muka­va (ja halut­tukin), mut­ta se tori­han juuri vie sen vastapäisen seinämän ikkunoista kauemmas. 

     Maise­matek­i­jät eivät vielä ker­ro mitään asuinalueen muista olen­nai­sista men­estys­tek­i­jöistä, joi­hin kuu­lu­vat mm. työ­paikat (ja alueel­la tar­jol­la ole­vat vai­h­toe­hdot nykyiselle työ­paikalle), palkkata­so vs. hin­tata­so, saatavil­la ole­vat palve­lut (kau­pat, opinahjot, ter­vey­den­hoito, kult­tuuri- ja virk­istys­palve­lut, har­ras­tus- ja seu­ransaan­timah­dol­lisu­udet jne.) sekä tietenkin myös sisäiset ja ulkoiset liikenneyhteydet. 

     Tiivistäjien pitäisi ymmärtää monipuolis­ten maisemiemme arvo oikein. Maise­maa ei pitäisi asuinalueil­lakaan tai niiden reuna-alueil­la nähdä vain raa­ka-aineena uudelle asun­to- ja tekoaines­tuotan­nolle (peri­aat­teel­la: ‘kul­ta­mu­nia muni­va han­hi, lyödään­pä lihoiksi’). 

     Räikeä asun­tokeskit­tymä kau­ni­in maise­man keskel­lä voi sen pila­ta (ympäristöstään käsin nähtynä) kokon­aan. Jopa yksi liian silmi­in­pistävä raken­nus väärässä paikas­sa voi saa­da aikaan ikävää jälkeä, jos rak­en­t­a­mi­nen ei ole sopu­soin­nus­sa ympäristöön­sä näh­den. (Sat­utko tietämään, miten A‑lehtien talo pää­tyi Nau­ris­saa­reen?) Kan­takaupungis­sa aiem­paa syvem­mäk­si muut­tu­va katukuilu voi (ympäröivien talo­jen lisäk­er­rosten myötä) muut­tua ahdis­tavam­mak­si, meluisam­mak­si ja varjoisammaksi.

     Helsin­gin (Kuo­pi­on ja Suomen muidenkin kaupunkien) maise­ma­muo­to­jen määrän lukuisu­us on rikkaus, joka tulee nähdä (muual­la) aina vain harv­inaisem­mak­si käyvänä uni­ikki­na piir­teenä, joka lisää kaupun­gin houkut­tele­vu­ut­ta maallemme lisäar­voa tuovien ihmis­ten kesku­udessa. Kaupun­gin liika tiivistämi­nen voi olla myös ris­ki sen tule­vaisu­u­den kannalta.

     Vastaa

117. R.Silfverberg: Helsin­ki teki muuten tylyn tem­pun kun sul­ki Malminkar­tanon täyt­tömäen las­ket­telur­in­teen, sen ääreen pääsi suo­raan bussilla!

     Granin mäkeen pääsee edelleen bus­sil­la. Kamp­ista 109 tai 270.

     (Nämäkin lin­jat muuten piti lopet­taa sil­loin kun Lep­pä­vaaran kaupunki­radal­la siir­ryt­ti­in “metro­maiseen” liiken­teeseen. Ankaran protestoin­nin jäl­keen osa suorista lin­joista kuitenkin säi­lyi. Tästä HSL on ilmeis­es­ti ottanut opik­seen sen ver­ran, että län­simetron liityn­täli­iken­teen muu­tok­sen yhtey­dessä ehdote­taan tehtäväk­si niin suuri määrä niin täysin älyt­tömiä yhteyk­sien leikkauk­sia, että edes pienen perik­siantamisen jäl­keen suurin osa toimivista suorista yhteyk­sistä saadaan poistettua.)

     Vastaa

118. Ässä: Eli asut kaupungis­sa vapaae­htois­es­ti juurikin kos­ka siel­lä on enem­män mahdollisuuksia.

     Eli jätät vapaae­htois­es­ti men­emät­tä ystäväsi häi­hin juurikin kos­ka äitisi hau­ta­jaiset sat­tui­v­at samalle päivälle.

     Vastaa

119. Olli: Mik­si ihmeessä … 

     Sanos muu­ta. Helsin­ki on kan­sain­välis­es­ti kat­soen samaa pien­ten ja keskisu­urten kaupunkien sar­jaa Tam­pereen ja Turun kanssa. Ver­tailua toki vaikeut­taa kun­tara­jo­jen eri­lainen liit­tymi­nen raken­net­tuun kaupunkialueeseen.

     Helsingis­sä kaupunki­maista asu­tus­ta on vain pieni määrä niemel­lä. Taka-Töölö on jo osin muu­ta kuin kaupunki­maista asu­tus­ta! Helsin­ki painii täysin eri­laises­sa sar­jas­sa esimerkik­si Tukhol­man kanssa, jos­sa kaupunki­mainen asu­tus ulot­tuu osin jopa Tukhol­man ulkopuolelle.

     Vastaa

120. Jouni: Sen sijaan kysymys on siitä, etteivät ihmiset itse kek­si käyt­töä luovu­udelleen muual­la kuin kaupungeissa.

     Tai sit­ten siitä, että ne muual­la ole­vat luo­vat ihmiset ovat san­gen tyy­tyväisiä elämään­sä, kun taas kaupungeis­sa hei­dän täy­tyy pitää kovaa älämölöä siitä miten kallista ja halut­tua siel­lä on.

     Vastaa

121. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: mon­et viestis­säsi ole­vat asi­at pitävät paikkansa, mut­ta jos kaik­ki asuinalueet raken­netaan sen mukaan että ikku­nas­ta näkyy paljon muu­takin kuin tekoaines­ta, tulok­se­na on lev­ähtänyt kaupunki­rakenne, siis sel­l­ainen kuin Helsin­gin seudul­la nyt on niemen ulkopuolella.

     Ongel­mallista on myös se, että jos 1950-luvun jäl­keen raken­netul­la alueel­la näkyy raken­nuk­sia ikkunoista, raken­nuk­set ovat rumia, kun taas umpiko­rt­telialueel­la raken­nuk­set voivat olla jopa niin kau­ni­ita että niitä kat­se­lee mielu­um­min kuin pelkkää metsää.

     Paras­ta olisi, jos raken­net­taisi­in per­in­teistä kaupunkia mut­ta raken­nuk­set oli­si­vat pastellinvärisiä ja sisältäi­sivät orna­ment­te­ja sekä julk­i­sivut oli­si­vat yhtä aikaa kiin­nos­ta­vat ja har­moniset. Nyt rak­en­tu­vat talot ovat per­soonat­to­mia betoni­bunkkere­i­ta, joi­ta en todel­lakaan halua kat­sel­la ikkunastani.

     Tapi­o­las­ta halu­an vielä huo­maut­taa, että se oli aikoinaan uut­ta ja poikkeavaa, ja yhä edelleenkin Tapi­o­la on varakas­ta aluet­ta, kos­ka raha menee rahan luokse. 

     Helsin­gin seu­tu on kuitenkin täyn­nä tapi­oloi­ta. Esimerkik­si Itäväylän luoteis­puoleinen Hert­tonie­mi on täyn­nä talo­ja, jot­ka on sovitet­tu maas­ton muo­toi­hin ja joista avau­tuu avara näkymä yli Van­hankaupungin­lah­den. Alueen medi­aan­i­t­u­lo on silti jotain 20 000 €/as/a.

     Vastaa

122. Makkarat­alon Hautuumaa:
     “… tulok­se­na on lev­ähtänyt kaupunkirakenne.”
     Tässäpä on haastet­ta ‘oikeille’ kaupunkisu­un­nit­telijoille. Mik­si meil­lä on lähin­nä vain liian lev­ähtänyt­tä ja liian tiivistä, ylipäätään liian rumaa rakentamista? 

     Maantiede aset­taa muu­ta tiivi­im­mälle kan­takaupungille omat rajansa, eikä se luon­nol­lis­es­ti voi jatkua kuin pohjoiseen. Eivät esim. Kulosaari, Laa­jasa­lo tai Laut­tasaari voi koskaan olla yht­enäistä kan­takaupun­gin jatku­moa, kun välis­sä on sal­met ja pitkät sil­lat (jos nyt Laa­jasa­loonkin joskus sil­lat, mielestäni järkeväm­män laut­tay­htey­den sijas­ta, rakennetaan).

     M.H.: “Ongel­mallista on myös se, että jos 1950-luvun jäl­keen raken­netul­la alueel­la näkyy raken­nuk­sia ikkunoista, raken­nuk­set ovat rumia, kun taas umpiko­rt­telialueel­la raken­nuk­set voivat olla jopa niin kau­ni­ita että niitä kat­se­lee mielu­um­min kuin pelkkää metsää.

     Paras­ta olisi, jos raken­net­taisi­in per­in­teistä kaupunkia mut­ta raken­nuk­set oli­si­vat pastellinvärisiä ja sisältäi­sivät orna­ment­te­ja sekä julk­i­sivut oli­si­vat yhtä aikaa kiin­nos­ta­vat ja har­moniset. Nyt rak­en­tu­vat talot ovat per­soonat­to­mia betoni­bunkkere­i­ta, joi­ta en todel­lakaan halua kat­sel­la ikkunastani.” 

     Siinäpä se, vaan kun sel­l­aisia kau­ni­ita talo­ja, kort­telei­ta tai isom­piakaan asuinaluei­ta ei vain jostain kum­man syys­tä osa­ta vaa­tia tai rak­en­taa (tai halu­ta rak­en­taa). Ehkä nuo pastel­lisävyt esim. Pikku Huopalahdessa pelas­ta­vat alueen täy­del­liseltä ankeudelta, mut­ta voisi se silti paljon kau­ni­impikin olla. Eikö meil­lä osa­ta vaa­tia parem­paa suun­nit­telua ja rak­en­tamista sekä kau­ni­im­paa kaupunkiympäristöä?

     Van­hempi Hert­tonie­mi on ihan kivan­näköistä seu­tua ja on niitä onnek­si sen­tään muitakin. Vaan miten käy, kun ‘tiivistäjät’ jo teroit­tel­e­vat kyn­siään niiden kimp­pu­un käydäkseen? 

     Olen jostain saanut sen käsi­tyk­sen, että Huvi­lakadun var­rel­la ole­vat kivat, ilmeikkäät talot, jot­ka muo­dosta­vat tas­apain­oisen kokon­aisu­u­den (sitä Tehtaankadun risteyk­sen korkeam­man talon kohtaa luku­unot­ta­mat­ta), raken­net­ti­in aikoinaan pääosin työläis­ten asun­noik­si. Jos näin oli, tuskin niil­lä siihen aikaan pyrit­ti­in kauneudel­la pröys­täilemään tai rahaa niihin tolkut­tomasti upot­ta­maan. Eiköhän se kau­ni­im­man lop­putu­lok­sen tuot­ta­va suunnittelu/rakentaminen ollut ennen­minkin siihen aikaan ihan stan­dar­di. Nyky­maail­mas­sa on ehkä vikana se, että pyritään mak­si­moimaan vain voitot.

     Vastaa