Miksi haluan ruuhkamaksuja Helsinkiin?

Helsinki­in on kaavoitet­tu kan­takaupunki­in uusia asun­to­ja noin 80 000 lisäa­sukkaalle. Yleiskaa­va 2016:ssa aio­taan kaavoit­taa moot­toriteiltä vapau­tu­valle maalle vielä vähän yli satatuhat­ta asukas­ta. Lisäk­si Helsin­ki aikoo säi­lyt­tää keskus­tan ase­man seudun ylivoimaise­na työ­paik­ka- ja ostoskeskit­tymänä. Tämä aset­taa katu­verkon aika kovalle koe­tuk­selle. Tai san­o­taan suo­raan, että jos mitään ei tehdä, liikenne jumi­u­tuu pahoi­hin ruuhki­in. Tämä vähen­tää sekä kan­takaupun­gin tavoitet­tavu­ut­ta, jol­loin sen ase­ma työ­paik­ka- ja asioin­tikeskuk­se­na heikke­nee olen­nais­es­ti samal­la, kun kan­takaupun­ki, joka on nyt Suomen tavoitel­luin­ta asuinympäristöä, muut­tuu huonok­si asuinympäristöksi.

Mitä liiken­teelle voi tehdä?

1)    Voi antaa liiken­teen ruuhkau­tua. Kun liikku­mi­nen vie aikaa ja her­mo­ja, toimin­nat suun­nitel­laan niin, että liikku­mis­tarve min­i­moituu. Siinä menetetään suuren kaupun­gin idea, joka on juuri suures­sa keskenään vuorovaiku­tuk­ses­sa ole­vana työssäkäyn­tialueessa ja kasautu­misen tuot­tamis­sa agglo­re­maa­tioe­duis­sa. Ruuhkaisu­us saavut­taa tas­apain­on niin kuin se on saavut­tanut jo nyt Helsingis­sä niin, että kun liikenne alkaa hidas­tua, helpoiten väl­tet­tävis­sä ole­va liikku­mi­nen jää pois. Ruuhkau­tu­mi­nen on type­rä tapa säädel­lä liiken­teen määrää. Se on erään­lainen katu­mak­su, jota ei mak­se­ta rahana vaan menetet­tynä aikana.

2)    Voidaan yrit­tää taa­ta joukkoli­iken­teelle ruuhkat­tomat väylät. Autoli­iken­teelle jää sil­loin käyt­töön vähem­män tilaa, mut­ta autoli­iken­teestäkin tulee suju­vam­paa. Kun autol­la liikku­miselle on tar­jol­la suju­vampi vai­h­toe­hto, tas­apain­opiste ruuhkan ja liiken­teen määrän välil­lä siir­tyy kohti pienem­piä ruuhkia ja pienem­pää autoli­iken­net­tä. Kun aikanaan pahasti ruuhkau­tuneelle Itäväylälle saati­in bus­sikai­stat, autoli­iken­nekin alkoi sujua parem­min, vaik­ka kai­stat oli otet­tu autoil­ta. Tämä tapah­tui siis ennen metroa.

3)    Voidaan tehdä autoli­iken­teelle tun­nelei­ta. Kos­ka ruuhkaisu­us säätelee autoli­iken­teen määrää, ruuhkat vähenevät vain vähän. Pääasialli­nen vaiku­tus on autoli­iken­teen määrän kasvu. Tämä taas tarkoit­taa, että autoli­ikenne lisään­tyy niil­lä katu­o­suuk­sis­sa, jot­ka eivät vielä ole olleet ruuhkau­tunei­ta. kos­ka niille liiken­net­tä syöt­tävät sekä uudet tun­nelit että van­hat väylät. Asum­isvi­ihtyvyys kan­takaupungis­sa heikke­nee, mut­ta toki keskus­tan tavoitet­tavu­us para­nee, kos­ka on enem­män autoliikennettä.

4)    Säädel­lään autoli­iken­teen määrä hin­nan (ruuhka­mak­su­jen) avulle vas­taa­maan katu­verkon väl­i­tyskykyä. Tässä on ruuhkau­tu­miseen näh­den kolme etua: se on ympäristö- ja keuhkoys­täväl­lisem­pää kuin ruuhkau­tu­mi­nen, toisek­si se kohdis­tuu järkeväm­min kuin ruuhkan avul­la sään­te­ly, kos­ka niukkaa katu­verkkoa tarvin­nee eniten se, jolle aika on kallein­ta ja kol­man­nek­si ruuhka­mak­suina kerä­tyt rahat voidaan käyt­tää johonkin kan­nat­tavaan toim­intaa toisin kun ruuhkissa menetet­ty aika, joka menee vain hukkaan.

5)    Ruuhka­mak­sui­hin voidaan yhdis­tää harkin­nan mukaan vai­h­toe­hdon 3 mukaisia autoli­iken­teen tun­nelei­ta, joi­ta Helsinki­in on tar­jol­la mil­jar­di­en edestä. Tun­nelei­ta on vas­tustet­tu, kos­ka ne ovat kalli­ita ja kos­ka ne eivät paran­na olo­suhtei­ta maan pääl­lä, vaan toden­näköis­es­ti jopa heiken­tävät. Jos autoli­iken­teen määrä vakioidaan, ei kukaan voi väit­tää, ettei autoista maan alla olisi vähem­män hait­taa kuin maan pääl­lä. Täl­löin olisi mah­dol­lista ottaa huo­mat­tavasti tilaa autoil­ta muuhun käyt­töön, kävelyalueik­si ja joukkoliikennekaistoiksi.

Täl­lainen yhdis­telmä olisi paras: liikenne olisi kaikil­la liiken­nevä­lineil­lä suju­vaa, jol­loin keskus­ta olisi hyvin saavutet­tavis­sa ole­va kohde ja asum­is- ja käve­ly­olo­suh­teet maan pääl­lä parani­si­vat. Kan­takaupun­gin houkut­tele­vu­us sekä asuinalueena että työ­paik­ka- ja asioin­tialueena sekä seudullise­na vapaa-ajan palvelukeskit­tymänä paranisi entisestään.

Se paran­taisi olen­nais­es­ti myös Helsin­gin ase­maa seudun kun­tien välisessä kilpailussa.

Olen­naista tässä ovat ne ruuhka­mak­sut. Sel­l­aisen voi toteut­taa Tukhol­man tyyli­in tul­li­ra­jal­la, mut­ta työvä­li­neenä se on kovin epä­tarkoituk­sen­mukainen. Pitäisi säädel­lä liiken­teen määrää tul­li­ra­jan sisäl­lä eikä sitä, kuin­ka mon­ta ker­taa tul­li­ra­ja ylitetään. Jos tul­li­ra­jan sisäl­lä asukasluku kas­vaa 200 000 asukkaal­la, olisi hyvä säädel­lä niidenkin liikku­mista, jot­ka liikku­vat vain tul­li­ra­jan sisäpuolel­la ylit­tämät­tä sitä lainkaan. Sik­si olen niin tykästynyt satel­li­it­tipo­h­jaisi­in ruuhka­mak­sui­hin. Kiin­teä tul­li­mak­su on kuin kiin­nit­täisi ruu­via seinään vasar­al­la ruu­vimeis­selin sijaan.

Ehkä ne kan­nat­taisi siis aloit­taa Helsingistä ja jät­tää muu Suo­mi rauhaan. Täl­löin menetetään mah­dol­lisu­us alen­taa autoilun kus­tan­nuk­sia haja-asu­tusalueel­la, mut­ta se ei tavoit­teena näytä ketään kiinnostavan.

On sanomat­takin selvää, että kun mak­su koskisi vain Helsinkiä, mak­su tulee tulout­taa Helsingille siinä mis­sä pysäköntimaksutkin.

197 vastausta artikkeliin “Miksi haluan ruuhkamaksuja Helsinkiin?”

  1. Autoil­i­ja mak­saa tiev­erkon käytöstä ruuh­ka-aikana joko aikana tai rahana. Kokon­aishyv­in­voin­nin kannal­ta rahal­la mak­sami­nen on aina parem­pi ratkaisu, sil­lä rahan ansait­semisek­si autoil­i­ja joutuu tekemään yhteiskun­taa hyödyt­tävää työtä. Pien­i­t­u­loinen kau­pan kas­sa voi kom­pen­soi­da ruuhka­mak­sun extravuoroil­la. Tämä ei kuitenkaan ole hänen vapaa-ajas­taan pois, sil­lä ruuhka­mak­sut­tomas­sa vai­h­toe­hdos­sa hän jou­tu­isi käyt­tämään vähin­tään saman ajan ruuhkas­sa odottamiseen.

  2. Näke­myk­sesi on toki kan­natet­ta­va, mut­ta pain­ot­tuu hie­man liikaa kan­takaupunki­in. Siel­lä kadut eivät ole ruuhkautumassa. 

    Liiken­ne­m­i­nis­ter­iön kart­to­jen mukaan ruuhkia on tulos­sa sisään­tuloväylille. Tun­nelit eivät mitenkään auta tähän ongelmatiikkaan. 

    Ruuhka­mak­sura­hoil­la pitäisi siis vahvis­taa ensisi­jais­es­ti joukkoliikennettä.

    1. Liiken­ne­m­i­nis­ter­iön kar­tois­sa ei ole sisäl­lä 200 000 uut­ta asukas­ta kan­takaupungis­sa. Jätin tästä pois sen, että Kehä I tulee ruuhkau­tu­maan joka tapauk­ses­sa ja pahasti, kos­ka keski­tyin kantakaupunkiin.

  3. Mikä on Helsin­gin liiken­neväylien todel­li­nen väl­i­tyskyky? Nythän empiri­ana on punainen aal­to ja mon­et muut liiken­teen suju­vu­u­den heiken­tämiskeinot. Esim bus­sipysäkin pysäyt­tävät monel­la kadul­la liiken­teen bussin siihen pysähtyessä.

    Käyt­täjän näkökul­mas­ta väl­i­tyskyky on tietois­es­ti painet­tu poten­ti­aalia huo­mat­tavasti alem­mak­si. Mik­si lis­tas­tasi puut­tuu nykyisen infra­struk­tu­urin optimointi?

  4. Kokoomus (ei kaik­ki) kan­nat­taa neu­vos­toli­it­to­laista mallia, jos­sa tienkäyt­töä sään­nöstel­lään jonoil­la. Täl­löin 1. 100 % “ruuhka­mak­sus­ta” eli jono­tusa­jas­ta menee hukkaan ja 2. “ruuhka­mak­su” on liian alhainen, joten epäop­ti­maalisen moni tulee ruuhkaut­ta­maan teitä ja saas­tut­ta­maan sinne, mis­sä asuu tiheim­min kärsijöitä.

    Vihreät kan­nat­ta­vat markki­na­t­alous­mall­ia, jos­sa sään­nöstel­lään rahal­la ja hin­ta toiv­ot­tavasti vas­taa raja­hait­taa. Kalleim­mis­sakin malleis­sa vain muu­ta­ma % menee mallin kului­hin eikä 100 %. Vasem­mis­toli­it­to taitaa olla lähempänä markki­na­t­alout­ta kuin kokoomuskommunismia.

    Kan­natan tarkkaa mak­su­veloi­tus­ta heti, kun tiheäm­min asut­tu­jen maid­en suurem­mis­sa kaupungeis­sa on kehitet­ty toimi­va, kohtu­uhin­tainen ja yksi­ty­isyy­den suh­teen siedet­tävä malli. Poli­itikot ovat saa­neet Suomen ikiomista sovel­luk­sista järkyt­tävän kalli­ita ja usein heikosti toimivia.

  5. Ymmärsinkö oikein, että halu­at ruuhka­mak­sun mak­sajik­si kan­takaupun­gin sisäl­lä aja­vat riip­pumat­ta siitä, mis­sä he asu­vat tai mihin ovat menossa?

    Satel­li­it­tipo­h­jaisel­la seu­ran­nal­la tämä tosi­aan olisi help­poa. Eri alueil­la olisi eri­hin­taiset mak­sut ja vain kilo­metrit ratkai­si­si­vat — ei suun­ta, eikä päämäärä.

    Mitähän kan­takaupun­gin asukkaat moi­ses­ta pitäisivät?

  6. Ruuhka­mak­sut ovat vält­tämät­tömiä jo ruuhkau­tu­van kehämäisen liiken­teen pitämisek­si toimi­vana. Kun noin kymme­nen vuot­ta sit­ten seudul­la selvitet­ti­in PLJ-kier­roksen analysoin­neis­sa kym­meniä eri­laisia keino­ja saa­da kulku­tapo­ja ohjat­tua nyky­istä enem­män joukkoli­iken­teen, pyöräi­lyn ja käve­lyn käyt­töön, ruuhka­mak­sut osoit­tau­tu­i­v­at selvästi vaikut­tavim­mik­si keinoiksi.

    Kan­takaupunki­in suun­tau­tu­vas­sa liiken­teessä on pystyt­ty ylläpitämään tas­apain­oa eri kulku­tapo­jen välil­lä kohtu­ullis­es­ti, mut­ta poikit­tais­li­iken­teessä tilanne on huonon­tunut aivan viime aiko­ja lukuunottamatta.

    Toimi­vat kaupunkili­iken­teen verkot saadaan aikaan käyt­täen muitakin keino­ja ruuhka­mak­su­jen rin­nal­la, mut­ta ilman uut­ta mak­sukäytän­töä joudu­taan vaikeuk­si­in. Uusim­mat Helsin­gin liiken­nesu­un­nit­telun lin­jauk­set näyt­tävät rohkai­sevil­ta. Toiv­ot­tavasti koko metropo­lialue on mukana.

  7. Julki­nen liikenne voisi toimia Helsingis­sä aika hyvin, mut­ta jos ongel­mana on ympäryskun­nista kan­takaupunki­in suun­tau­tu­va työ­matkali­ikenne henkilöau­toil­la, niin eikö olisi yksinker­tais­in­ta rajoit­taa sitä esim. rek­ister­itun­nuk­sen viimeisen numeron perus­teel­la, tarpeen mukaan säädellen, kuten Kiinas­sa (ks. ‘http://en.wikipedia.org/wiki/Road_space_rationing_in_Beijing’).

    Esim. maanan­taisin voisi ajok­iel­to koskea esim. numeroi­ta 1 ja 6, tiis­taisin numeroi­ta 2 ja 7, jne. Busse­ja, tak­se­ja, ambu­lansse­ja, paloau­to­ja ja muu­ta hyötyli­iken­net­tä jär­jestelmä ei koskisi. 

    Täl­lä yksinker­taisel­la sys­teemil­lä saataisi­in vähen­net­tyä henkilöau­to­ja sen piirik­si määritetyl­lä alueel­la noin 20%. Sakko rikko­muk­sista voisi olla riit­tävän korkea ja ker­ta ker­ral­ta asteit­tain nou­se­va teho­tak­seen myös ns. ‘patol­o­gisi­in’ tapauksiin.

  8. “Ehkä ne kan­nat­taisi siis aloit­taa Helsingistä ja jät­tää muu Suo­mi rauhaan. Täl­löin menetetään mah­dol­lisu­us alen­taa autoilun kus­tan­nuk­sia haja-asu­tusalueel­la, mut­ta se ei tavoit­teena näytä ketään kiinnostavan”

    Ehkä tosi­aan. Nimit­täin aloit­taa ja lopet­taa. Aika moni kom­men­toi­ja täl­läkin blogilla on sitä yrit­tänyt osoittaa.

    Lain­auk­sen lop­pu­osa toki on sitä itseään, eli leik­itään mart­tyyr­ia, kun tämä mei­dän stasi­jär­jestelmämme ei jostain syys­tä kel­paa kiit­tämät­tömille maalaisille. Autoilun kus­tan­nuk­sia haja-asu­tusalueel­la­han kun ei voi alen­taa mil­lään muul­la keinol­la kuin seu­raa­mal­la jokaista ajoasi satel­li­it­ti­paikan­nuk­sel­la… esimerkik­si veronalen­nuk­set ja ‑vähen­nyk­set ovat ilmeis­es­ti täysin tun­tem­aton keksintö.

  9. Mik­si väität, että tun­neleista ei ole iloa maan pääl­lä, tai etteivät ne vähen­nä liiken­net­tä maan pääl­lä? Minus­ta esimerkik­si Aleksin seudun huolto ja pysäköin­ti tun­nelei­den kaut­ta paran­taa merkit­tävästi katumiljöötä.

  10. Ruuhkia voidaan tehokkaasti vähen­tää myös sijoit­ta­mal­la työ­paikko­ja kan­takaupun­gin ja Helsin­gin ulkop­uolelle. Ja näin­hän näyt­tää koko ajan myös tapahtuvan.

    1. Ruuhkia työ­paikko­jen hajasi­joit­ta­mi­nen voi vähen­tää, mut­ta liiken­net­tä niiden sirot­telu pitkin savipel­to­ja kyl­lä lisää ja paljon.
      Työ­paikko­jen määrä kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la on kyl­lä kas­vanut, mut­ta lähin­nä sik­si, ettei kan­takaupungis­sa ole osoitet­tu niille kasvun mah­dol­lisuuk­sia. Toimis­to­j­jen kysyn­tä Helsin­gin keskus­tas­sa on kovaa, eikä niitä ole juuri tyhjil­lään. Muual­la pääkaupunkiseudul­la, eri­tyis­es­ti Espoos­sa, toimis­toista on tyhjil­lään kuu­dennes, toim­i­tilo­jen vuokrat laske­vat koko ajan ja yhä enem­män on kiin­teistöljä, joi­ta ei kan­na­ta enää pitää kun­nos­sa. Pom­mi tikit­tää ja laukeaa, jos Helsin­ki kaavoit­taa lisää tilo­ja keskus­taan. Sinne ei mah­du kuin ylöspäin, mut­ta Ruo­ho­lah­teen, Kalasa­ta­maan ja Pasi­laan mahtuu.

    1. Min­ulle on monel­la suul­la vaku­utet­tu, ettei Helsingis­sä ole mitään ruuhkia. Jos mitään ruuhkia ei ole, ei kai kan­na­ta pan­na rahaa niiden poistamiseen?

  11. Tun­neli — ruuhka­mak­su ‑yhdis­telmää voisi olla helpom­pi myy­dä: kun mak­sat, saat uut­ta suju­vu­ut­ta. Tämähän tuli juuri mieleen Pietarin uutisia kat­sel­lessa. Ja sit­ten olitkin jo kir­joit­tanut siitä 🙂

  12. Valitet­tavasti etenkin näin vaale­ja lähel­lä ain­oa tulos on, että vihrei­den kan­na­tus las­kee val­takun­nal­lis­es­ti kun puolue leimau­tuu satel­li­it­tiseu­ran­nan kan­nat­ta­jik­si. Per­sut nau­ra­vat par­taansa jalka­ansa-ampu­jia ja koko hom­ma jumittuu. 

    Ei saa­da tietulle­ja, ei saa­da ruuhka­mak­su­ja, ei saa­da tun­nelei­ta, eu-par­la­ment­ti­in saadaan yksi paik­ka, uusi­u­tu­vien tuet leikataan ja rahaa kan­netaan kaivoon pön­delle mil­jardi­tolkul­la kun kepu+persut muo­dosta­vat seu­raa­van hallituksen.

    Stop jo!

  13. “Pien­i­t­u­loinen kau­pan kas­sa voi kom­pen­soi­da ruuhka­mak­sun extravuoroilla.”

    Hyvä vit­si, nytkin kaik­ki extravuorot on täytet­ty, joten uusia vuoroa ei ole.

    Eikä kau­pan kas­sa nytkään ajele oma­l­la autol­la kuin vain poikkeustapauk­sis­sa . Useim­mat kauem­pana pieni­palkkaiset kau­pantyön­tek­i­jät ovat ensin­näkin naisia ja toisek­si pieni­palkkaisi­na hei­dän ei kan­na­ta nytkään matkus­taa kauas työhön

    Niin­pä he ovat näitä kotiäite­jä, työt­tömänä tai vanhempainvapaalla.

    Ja jos he joskus lähtevät/pääsevät töi­hin niin matkat tehdään julkisella

  14. Kyl­lä ruuhka­mak­suille, ei gps-seurantajärjestelmälle.

    Tukhol­man malli toimii hyvin mm. Tukhol­mas­sa, mik­si ei siis meil­läkin. Ollilan sys­tee­mi ei toi­mi mis­sään muual­la kuin työryh­män omis­sa visiois­sa, kus­tan­nusten ja käytän­nön toimivu­u­den jää­den täysin arvailu­jen varaan. Ja sit­ten on vielä se tietoturva.

    Eiköhän kan­na­ta keskit­tyä aja­maan per­in­teisel­lä tyylil­lä toteutet­tavaa pk-seudun ruuhka­mak­sua jos­sa luulisi ole­van riit­tävästi tarvet­ta ja työn­sarkaa. Ollilan paperi voidaan kaikessa hil­jaisu­udessa siirtää kelvot­tomien suun­nitelmien ark­istoon, eli map­pi ööhön.

    1. Tukhol­man malli toimii hyvin mm. Tukhol­mas­sa, mik­si ei siis meil­läkin. Ollilan sys­tee­mi ei toi­mi mis­sään muual­la kuin työryh­män omis­sa visiois­sa, kus­tan­nusten ja käytän­nön toimivu­u­den jää­den täysin arvailu­jen varaan.

      Tekni­ikan toimivu­ut­ta on tarkoi­tus kokeil­la ensi vuon­na. Mal­tet­taisi­inko odot­taa siihen saak­ka ennen kuin men­nään vuoren­var­masti julik­sta­maan, että se ei toi­mi. Tuo­hon nyt ei vaa­di kovinkaan kum­moista jär­jestelmää. Yhtä iso ongel­ma teleo­er­aat­tor­eil­la on ketätä tiedot puhe­lin­laskua varten. Näyt­tää toimivan.

  15. Osmo, tuos­ta puut­tuu logi­ik­ka! 😀 Jos keskus­ta pide­tään halut­ta­vana tyopaikka‑, palvelu- ja asum­isalueena, on yksi keskeisimpiä tek­i­jöitä henkilöau­toli­iken­teen suju­vu­u­den takaaminen. 

    Kohdas­sa kak­si on myös logi­ikkavirhe? Mielestäni raideli­ikenne ja henkilöau­toli­ikenne eivät kohtaa kuin sil­lä osin, kun spårakiskot on vedet­ty kadulle. Vain kiskoil­la kulke­va julki­nen liikenne voidaan saa­da edes jotenkin kil­pailukykyisek­si henkilöau­ton kanssa. Bus­sili­ikenne kaupungis­sa on kuluerä, joka pitää min­i­moi­da täysin = lopet­taa. Se edis­tää sekä henkilöau­to- että julk­ista liikennettä. 🙂

    En tuomitse täysin ruuhka­mak­su­ja. Pro­fes­sori var­ti­ainen selit­ti muu­ta­ma vuosi sit­ten radio­haas­tat­telus­sa aika hyvin, miten ne toimi­vat Tukhol­mas­sa. Helsinki­in tuo­tu­na jär­jestelmä mah­dol­lis­taa ostavien espoolais­ten asi­akkaiden liikku­misen, mut­ta kar­sii köy­hät itä-helsinkiläiset (Rinke­by ver­taus). 😉 Kun tämä selviää eri intres­siryh­mille, en ole var­ma, että kan­na­tus on riittävä.

  16. Vaik­ka ei suo­ranais­es­ti liity tähän, niin tois­tan taas ehdo­tuk­sen laivo­jen rekkali­iken­teen siirtämis­es­tä Vuosaa­reen. Tämä on Tallinnan-liiken­teen osalta täysin mah­dol­lista ja järkevää. Rekkali­ikenne keskus­tan kaduil­la on aivan vihon­vi­imeisen häir­it­sevää ja turhaa. Asia pitäisi päät­tää ja ilmoit­taa aikataulu laivay­htiöille, esim. luokkaa 10 — 15 v. Kun päätös on tehty, päästään sata­ma-aluei­ta suun­nit­tele­maan uudelta poh­jal­ta viihty­isik­si ja parem­paan käyttöön.

  17. Halu­aako Osmo seu­raavak­si ottaa valvon­nan piiri­in HSL:n matkako­r­tit, jot­ta voidaan laskut­taa metrin tarkku­udel­la joukkoli­iken­nevä­linei­den käytöstä niitäkin kun­ni­al­lisia vihre­itä jot­ka val­it­se­vat asun­ton­sakin raideli­iken­net­tä suosien?

    Ensik­si he veivät autoil­i­joiden yksi­ty­isyy­den, ja vaikenin kosk’ en omis­tanut henkilöautoa…

  18. Ja tämän päivän Helsin­gin Sanomien mukaan samat poli­isivirkamiehet joille oletet­tavasti annet­taisi­in kansalais­ten auto­jen sijain­ti­tiedon valvon­ta rikko­vat tutkin­nois­saan sekä lain henkeä että kir­jain­ta sään­nöl­lis­es­ti esimi­esten hil­jaisel­la suos­tu­muk­sel­la. Kukaan osalli­nen ei näe toimin­nas­sa mitään väärää, kos­ka “tulok­sia on syn­tynyt”, ja sitä­pait­si eiväthän poli­isin rikok­sen kohdis­tu kuin rikol­lisi­in, sil­lä eihän poli­isi tut­ki mui­ta kuin rikollisia…?

    Ja Soin­in­vaar­alle tärkein­tä on saa­da vero­tu­lo­ja mah­dol­lisim­man yksi­tyisko­htais­es­ti. Eikö tul­li­ra­jan sisäpuolel­la pysyville autoille voitaisi vaik­ka määrit­tää koti­paik­ka ja verot­taa sen mukaan?

    1. Eikö tul­li­ra­jan sisäpuolel­la pysyville autoille voitaisi vaik­ka määrit­tää koti­paik­ka ja verot­taa sen mukaan?

      Jos on tarkoi­tus hillitä auton käyt­töä tul­li­ra­jan sisäl­lä, miten tuo siihen vaikuttaa?

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Liiken­ne­m­i­nis­ter­iön kar­tois­sa ei ole sisäl­lä 200 000 uut­ta asukas­ta kan­takaupungis­sa. Jätin tästä pois sen, että Kehä I tulee ruuhkau­tu­maan joka tapauk­ses­sa ja pahasti, kos­ka keski­tyin kantakaupunkiin.

    Ette var­maankaan vuo­teen 2020 men­nessä hom­maa niitä 200 000 uut­ta asukas­ta? Sivul­ta 29 löy­tyy ruuhka­mak­su­selvi­tyk­ses­tä hyvä kart­ta, jos­sa on 2020 men­nessä ruuhkau­tu­vat väylät. Niitä ei ihan hirveästi keskus­tas­sa ole, joten kan­nat­taisi ratkoa tätä ruuhkaa ensin. Eikä raken­nel­la tunneita:

    Ruhka­mak­su­selvi­tys löy­tyy täältä ja ruuhkau­tu­misske­naario siis sivul­ta 29:
    http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=1551284&name=DLFE-11705.pdf&title=Julkaisuja%205‑2011

    1. Joskus voisi kat­soa vähän pidem­mällekin kuin kuusi vuot­ta eteen­päin. Vuo­teen 2020 men­nessä tulee vaa­ti­mat­tomat 50 000 asukas­ta lisää.

  20. jotenkin tämä autoil­i­joiden vään­tö on niin väsynyt­tä. Autoilu pitäisi saa­da mak­sat­taa kilo­metriko­r­vauk­sil­la veron­mak­sajil­la eikä mitään uud­is­tuk­sia saisi tehdä. Äkkiä vain kilo­metrivero voimaan.

  21. Osmo Soin­in­vaara: Tekni­ikan toimivu­ut­ta on tarkoi­tus kokeil­la ensi vuonna. 

    Eli siis jär­jestelmää ale­taan rak­en­ta­maan eri­laisil­la kokeilu- ja tuoteke­hi­tys­määrära­hoil­la yms. tiskin alta puo­lilait­tomasti jae­tu­il­la varoil­la vaik­ka kaik­ki päätök­set, lain­säädän­tö jne. ovat täysin alkutekijöissään?

    Tarkoituk­se­na on siis joskus 2020 saat­taa poli­it­tiset päät­täjät tilanteeseen, jos­sa sys­teemi­in on has­sat­tu jo mil­jar­di — ja “vahin­gos­sa” huonos­ti tehty­jen sopimusten mukaan menisi vielä toinenkin mil­jar­di vaikkei stasikyt­täys­tä ote­taisikaan käyt­töön. Ei muu­ta kuin pikalait äkkiä Eduskun­nan kumileimaisi­men läpi, ettei moinen “sijoi­tus” menisi täysin hukkaan.

    On kyl­lä aika jän­nä jut­tu, että kon­trol­liki­imainen viheride­olo­gia on luonut ja luo edelleen kaikkien aiko­jen suur­in­ta lail­lista rahas­tusautomaat­tia suur­pääo­ma­lle, poli­itikko­jen suku­laisille ja muille ympäril­lä toimiville koi­jareille (ilmankos mm. van­ho­jen raha­suku­jen edus­ta­jat ovat niin kiin­nos­tunei­ta viher­aat­teesta). Nau­ret­tavin­ta tässä on se, että vihreät kehtaa­vat väit­tää ratkaisun ole­van markki­na­t­alouden mukainen…

    No, demokra­tia ja yksilön­va­paudet ovat tässä ehkä vielä hidas­teena, mut­ta eivätköhän virheät yhdessä vasem­mis­to­henkisten teknokraat­tien virkamieseli­itin ja raha­suku­jen kanssa hoi­da pika­puoleen tämän ongel­man ilmas­tosopimusten ja muiden salamyhkäis­es­ti suh­muroitu­jen diilien kanssa.

  22. Sakke: Täl­lä yksinker­taisel­la sys­teemil­lä saataisi­in vähen­net­tyä henkilöau­to­ja sen piirik­si määritetyl­lä alueel­la noin 20%.

    Täl­lä taval­la saadaan lisät­tyä per­hei­den kolmosautoja.

  23. Osmon ske­nar­i­ot toteu­tu­isi­vat paljon parem­min muual­la kuin Helsingis­sä — esimerkik­si Por­voos­sa. Mut­ta mik­si maan pääkaupun­gin tulisi olla niin eris­tet­ty esim. liiken­teen osalta, kuten Osmo kaavailee.

  24. Tässä visios­sa on yksi fiba ja se on se, että keskus­ta on jo menet­tänyt vetovoimansa pääkaupunkiseudun ostoskeskuk­se­na. Kehien ostosparati­i­seis­sa liikkuu paljon enem­män rahaa. 

    Mikä sit­ten olisi ruuhka­mak­su­jen vaiku­tus keskus­tan vetovoimaan ostosparatiisina?

    1- olisi epäilemät­tä hyvä jos keskus­taan autol­la ajoa helpote­taan esim. tam­pereen suun­nas­ta — tämä olisi positiivista
    2- ostosparati­isi logi­ik­ka ei toi­mi jos osta­ja ei tule autol­la jol­la sit­ten kul­jete­taan ostok­set pois.

    Epäilen että jos autol­la keskus­taan ajoa rajoite­taan niin lähiöistä suun­nataan kehille ostok­sille mis­sä saa esim. pysäköidä ilmaisek­si. Bus­sis­sa on tosi han­kala kul­jet­taa ostok­set lähiöön.

    Oma kan­tani on, että keskus­tan voi “pelas­taa” vain tekemäl­lä siitä autot­toman alueen tur­is­te­ja ja rav­in­toloi­ta varten.

  25. 6) Paran­netaan joukkoli­iken­net­tä? Jos autol­la menee vart­ti ja joukkoli­iken­teel­lä tun­ti, ruuhka­mak­su on vain autoil­i­jan ruoskimista. Joukkoli­iken­teel­lä pääsee vain kan­takaupungista lähiöi­hin, ei lähiöstä lähiöön eikä lähiön sisällä. 

    Pyhä ja Täy­delli­nen Ohjen­uo­ra on, että lähiöi­hin saa men­nä vain bus­sir­al­li ja eräille alueille juna/metro, jol­la pääsee keskus­taan mut­ta ei muualle. Aamen.

  26. On sanomat­takin selvää, että kun mak­su koskisi vain Helsinkiä, mak­su tulee tulout­taa Helsingille siinä mis­sä pysäköntimaksutkin.

    Suuri osa mak­sajista asu­vat muual­la. Iso osa liiken­nein­fra­s­ta on val­tion tuke­maa. Näi­den takia ruuhka­mak­sut tulee tulout­taa val­ti­olle, joka jakaa nämä sinne minne tarvi­taan. Joukkoli­iken­net­tä on ympäri maan.

    1. Suuri osa mak­sajista asu­vat muual­la. Iso osa liiken­nein­fra­s­ta on val­tion tuke­maa. Näi­den takia ruuhka­mak­sut tulee tulout­taa val­ti­olle, joka jakaa nämä sinne minne tarvi­taan. Joukkoli­iken­net­tä on ympäri maan.
      Hyvä kom­pro­mis­si taitaqisi olla, että mak­su val­tion tietä ajamis­es­ta menee val­ti­olle ja kaupun­gin katu­verkos­sa ajamis­es­ta kaupungille. Helsinkil laskut­taa myös katu­var­res­sa pysäköin­nistä ja mak­sa­jat ovat usein muual­ta, mut­ta tämä raha ei kyl­lä mene val­ti­olle. Miten kadun käyt­tö­mak­su eroaisi tästä kadul­la pysäköin­nin maksusta?

  27. Leena:
    halu­at ruuhka­mak­sun mak­sajik­si kan­takaupun­gin sisäl­lä aja­vat riip­pumat­ta siitä, mis­sä he asu­vat tai mihin ovat menossa? 

    Jokaises­ta aje­tus­ta keskus­tametristä ja ‑sekun­nista pitäisi veloit­taa hait­to­ja vas­taa­va hait­tavero. Nykyisel­lä ale­hin­nal­la ihmiset aja­vat keskus­tas­sa epäop­ti­maalisen paljon. Työ- tai asuin­paik­ka ei mitenkään vaiku­ta hai­tan suu­ru­u­teen, mut­ta tämä vaikut­taa osal­la niiden valintaan.

    Jos tämä leikkaa pois jotain taloudel­lista toim­intaa, sen toimin­nan hai­tat ylit­tävät hyödyt. (Tämä päätelmä kär­sii siitä, että tulovero yms. paina­vat tap­pi­olle myös kan­nat­tavaa toim­intaa, mut­ta mitä enem­män annamme alen­nus­ta haitoista, sitä enem­män joudumme per­imään tuloveroa, joten hait­taveroale on sitäkin haitallisempaa.)

    Hait­to­ja ovat saas­teet ja melu (kär­si­jöitä asuu tiheässä lähel­lä), autoilun vaa­ti­ma kallis tila (rajakus­tan­nusa­jat­telus­sa ruuhkat, jot­ka ovat kalli­ita muille autoil­i­joille) sekä ne hai­tat, jot­ka ovat maaseudullakin.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    sumimh.
    Miten ajat­telin noin käytän­nössä alen­taa autoilun vero­ja haja-asu­tusalueil­la ja vain siellä? 

    Jos olete­taan, että tämä oli min­ulle osoitet­tu kysymys, eikä retorista ääneena­jat­telua, niin esitin jo aiem­mas­sa ketjus­sa esimerkik­si sitä, että kilo­metriveron voisi toteut­taa puh­taasti matkamit­taripo­h­jais­es­ti, minkä lisäk­si voisi vaikka­pa hakea vähen­nys­tä joko yksinker­tais­es­ti koti­paikan perus­teel­la (lie­nee kohtu­ulli­nen ole­tus, että Juu­pa­joel­la vak­i­tuis­es­ti asu­va henkilö ei ainakaan päivit­tän kuor­mi­ta vihrei­den rakas­ta Helsin­gin katu­verkkkoa) tai vapaae­htois­es­ti GPS-perusteis­ten lok­ien tms. avulla.

    Vielä yksinker­taisem­paa olisi tietenkin huo­ma­ta, että autoilun kus­tan­nuk­sia voitaisi­in ensin alen­taa kaik­il­ta esim. autoveron ja käyt­tövoimaveron pois­tamisel­la ja sen jäl­keen nos­taa pääkaupunkiseudul­la vaikka­pa juuri ruuhka­mak­suin. Myön­ny­tyk­senä vihreille polt­toain­evero­ja voisi tässä ske­naar­ios­sa korot­taa jonkin ver­ran (haja-asu­tusaluei­den pidem­mät maantiea­jot kulut­ta­vat kuitenkin vähem­män polt­toainet­ta kuin kaupunki­a­jo). Kaik­ki voit­ta­vat, eikä tarvi­ta kalli­ita epä­su­osit­tu­ja jär­jestelmiä. Se voisi oikeasti olla näin helppoa.

  29. “Tuo­hon nyt ei vaa­di kovinkaan kum­moista jär­jestelmää. Yhtä iso ongel­ma teleo­er­aat­tor­eil­la on ketätä tiedot puhe­lin­laskua varten. Näyt­tää toimivan.”

    Itse asi­as­sa tuo puhelu­lasku­tus on pla­jon mon­imutkaisem­pi, ysksitään yhden puhelun tiedois­sa eli iketil­lä on n 20–30 eri­laista tietoa, jot­ka käsitel­lään laskutusjärjestelmässä.

    Auton seu­ran­ta vas­taa lähin­nä eli säshkömit­tarin kaukolu­en­taa edel­lyt­täen , että laskut­su­da­ta pros­es­soidaan auton tietokoneessa. Se ei ole mon­imutkainen, dataa syn­tyy hadel­la taval­la eli kun auto liikkuu niin ohjel­ma seu­raa mis­sä koor­di­naat­ti­joukos­sa eli vero alueel­la auto liikkuu ja mihin aikaan . Toinne funk­tio on , että kone las­kee koor­di­naateista kul­je­tun matkan.

    Ja tal­len­ta matkat ao veroalueen/ajan laskuriin

    Lisäk­si tarvi­taan tukio­hjelmis­to­ja poikkeusti­lantei­den hallintaan

    Keskitet­tyyn lasku­tuk­seen siir­retään vain laskurei­den kil­metri­da­ta muu­ta­man ker­ran viikossa.

    Puhe­lin­lasku­tuk­seen ver­rat­tuna pareme­tre­jä on vähän ja siir­ret­tävää dataa, kun koor­di­naat­te­ja ei lähetetä, vähän, joten liiken­neku­lut ovat vähäiset.

    Jos koor­di­naat­ti­datakin siir­retään niin var­maan varkot tukkeu­tu­vat kaupungeissa

  30. Gps-paikan­nuk­seen perus­tu­van ruuhka­mak­sun tilalle ehdotan seu­raavaa: Tietyn alueen sisäl­lä (esim. Helsin­gin kan­takaupun­ki) yksi­ty­isautol­la liikku­val­la täy­ty­isi olla mukanaan matkus­tu­soikeut­ta sisältävä HSL:n matkako­rt­ti. Auton ollessa lail­lis­es­ti pysäköi­tynä tai pois alueelta, kor­tilla voisi yksi ihmi­nen matkus­taa julk­isil­la, ei siis olisi henkilöko­htainen vaan autoko­htainen kort­ti. Kort­tia valvoisi poli­isi nor­maalin liiken­nevalvon­nan yhtey­dessä ja pysäköin­nin­valvo­jat voisi­vat tark­istaa kortin myös rek­ister­inu­meron avul­la. Tämä olisi huo­mat­tavasti halvem­paa kuin uudet paikan­nusjär­jestelmät ja niiden ylläpi­to. Lisäk­si tämä pois­taisi ruuhkia, kos­ka yksi auto olisi pois käytöstä ruuh­ka-alueelta aina, kun matkako­rt­ti olisi matkustuskäytössä.

    1. Enem­mistöl­lä helsinkiläi­sistä on jo nyt HSL:n näyt­tölip­pu. Myös sään­nöl­lis­es­ti autoilevil­la. Ei tuo toisi siihen mitään lisää.

  31. Yksinker­tais­in­ta ja kaikin puolin edullis­in­ta on siirtää Helsin­ki toiseen paikkaan. Näin on tehty ennenkin ja hyvin tuloksin. Ympäryskun­nat voi­ivat sit­ten vähitellen levit­täy­tyä vapau­tu­valle alueelle.

  32. Jos tul­li­ra­jan sisäl­lä asukasluku kas­vaa 200 000 asukkaal­la, olisi hyvä säädel­lä niidenkin liikku­mista, jot­ka liikku­vat vain tul­li­ra­jan sisäpuolel­la ylit­tämät­tä sitä lainkaan. Sik­si olen niin tykästynyt satel­li­it­tipo­h­jaisi­in ruuhkamaksuihin. 

    Mik­si satel­li­it­tipo­h­jaisen jär­jestelmän vai­h­toe­hdok­si on valit­tu sel­l­ainen tul­li­jär­jestelmä, jos­sa tul­li­ra­jan sisäpuolista liiken­net­tä ei säädel­lä lainkaan? Näyt­tää siltä, että satel­li­it­tipo­h­jainen jär­jestelmä halu­taan esitel­lä hyvässä val­os­sa, kun ver­tailuko­hdak­si on otet­tu jär­jestelmä, joka ei täytä asetet­tu­ja vaatimuksia.

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Enem­mistöl­lä helsinkiläi­sistä on jo nyt HSL:n näyt­tölip­pu. Myös sään­nöl­lis­es­ti autoilevil­la. Ei tuo toisi siihen mitään lisää.

    Matkako­rtin tulisikin olla autoko­htainen eli tulisi nyky­is­ten kort­tien lisäksi.

  34. sunimh: Vielä yksinker­taisem­paa olisi tietenkin huo­ma­ta, että autoilun kus­tan­nuk­sia voitaisi­in ensin alen­taa kaik­il­ta esim. autoveron ja käyt­tövoimaveron pois­tamisel­la ja sen jäl­keen nos­taa pääkaupunkiseudul­la vaikka­pa juuri ruuhka­mak­suin. Myön­ny­tyk­senä vihreille polt­toain­evero­ja voisi tässä ske­naar­ios­sa korot­taa jonkin ver­ran (haja-asu­tusaluei­den pidem­mät maantiea­jot kulut­ta­vat kuitenkin vähem­män polt­toainet­ta kuin kaupunki­a­jo). Kaik­ki voit­ta­vat, eikä tarvi­ta kalli­ita epä­su­osit­tu­ja jär­jestelmiä. Se voisi oikeasti olla näin helppoa.

    Usein yksinker­taisin ratkaisu on myös paras. Käyt­tövoimaveron pois­ton ja autoveron pois­ton (tai laskemisen) voisi kor­va­ta 1:1 polt­toain­everon nos­tol­la. Myös vuo­tuisen ajoneu­voveron määrä voisi määräy­tyä ajoneu­von halti­jan koti­paikan mukaan.

    Ruuhka­mak­sun voi toteut­taa ihan per­in­teis­es­ti porteil­la, esim kolmel­la vyöhyk­keel­lä: kehät 3 ja 1 sekä kan­takaupun­gin raja. Vyöhyk­er­a­jan yli­tys maksaa. 

    Ei täy­del­listä, mut­ta tes­tat­tua ja toimivaa.

    Jot­tei mene pelkäk­si työ­matkalais­ten verot­tamisek­si, käytetään mak­sun tuot­to lyhen­tämät­tömänä pk-seudun joukkoliikenneinvestointeihin.

  35. banaani:
    jotenkin tämä autoil­i­joiden vään­tö on niin väsynyt­tä. Autoilu pitäisi saa­da mak­sat­taa kilo­metriko­r­vauk­sil­la veron­mak­sajil­la eikä mitään uud­is­tuk­sia saisi tehdä. Äkkiä vain kilo­metrivero voimaan. 

    Keskeis­ten tuotan­topanos­ten, kuten pääo­man, liiken­teen ja ener­gian, vero­tus ei ole ihan täysjärk­isten puuhaa. Sil­lä leikataan vain suo­ma­lais­ten elin­ta­soa ver­rat­tuna mui­hin euroop­palaisi­in. Liikenne on erit­täin ongel­malli­nen vero­tusko­hde, kos­ka etäisyy­det Suomes­sa ovat pidem­mät kuin pääosas­sa kilpailijamaitamme.

    EU:n sisäi­nen verokil­pailu hoitaa kokon­aisu­u­den, joten vero­tu­lot tule­vat jokat­a­pauk­ses­sa laske­maan. Kaik­ki suun­nitel­mat tulee tehdä lake­vien vero­tuot­to­jen mukaan. Pääosa yhteiskun­nan menoista, yli 70%, on sosi­aali- ja ter­veys­meno­ja. Kol­mas huo­mat­ta­va osu­us on koulu­tus. Kaik­ki muut: tur­val­lisu­us, infra jne. ovat kokon­ais­meno­jen kannal­ta merkityksettömiä. 

    Vaik­ka kaik­ki Helsin­gin sisään­tuloväylät raken­net­taisi­in kahdek­sankaistaisik­si moot­toriteik­si, ei sil­lä olisi mitään merk­i­tys­tä yhteiskun­nan kokon­ais­meno­jen suh­teen. Sitä­pait­si pääosa lähivu­osikym­menten tarpeesta hoituu pois­ta­mal­la tarpeet­tomat bus­sikai­stat ja anta­mal­la ne mak­sav­ille asi­akkaille, henkilöau­toille. 🙂 On toiv­ot­tavaa, että keskustelus­sa ymmär­retään suuruusluokat.

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­ulle on monel­la suul­la vaku­utet­tu, ettei Helsingis­sä ole mitään ruuhkia. Jos mitään ruuhkia ei ole, ei kai kan­na­ta pan­na rahaa niiden poistamiseen?

    ei ruuhkat ole siinä mit­takaavas­sa kuin “oikeis­sa ruuhkiss­sa”. (eikä Helsin­ki ole metropoli, sorry)

  37. Tässä kir­joituk­ses­sa esite­tyt tavoit­teet ovat aika selvästi keskit­täviä ja ruuhkaut­tavia. Satatuhat­ta uut­ta asukas­ta, Helsin­gin keskus­tan ase­man seudun säi­lyt­tämi­nen ylivoimaise­na työ­paik­ka- ja ostoskeskit­tymänä, ja Helsin­gin ase­man paran­t­a­mi­nen kun­tien välisessä kil­pailus­sa (joka tämäkin on oletet­tavasti keskit­tämistä, työ­paikko­jen kalastlua, ja rikkaiden ja taval­lis­ten asukkaiden kalastelua). Näil­lä toimil­la Helsin­gin keskus­taan saadaan kyl­lä ruuhkia. Ja Helsin­gin keskus­tan työ- ja osto­spaikka­roolin korost­a­mi­nen lisää liikku­mis­tarvet­ta kehäkun­tien ja Helsin­gin syr­jäseu­tu­jen asuinalueilta.

    On hyvä, että Suomes­sa on urbaanei­ta aluei­ta, ja on hyvä, että helsinkiläiset val­it­se­vat tavoit­teen­sa itse, mut­ta tässä on jo vähän ähkyn makua. Ehkä tiivistämisel­lä ei ole mitään rajo­ja, vaan hsto­ri­al­lista keskus­taa ja sinne ympäristöstä val­u­vaa ihmisvir­taa halu­ataan tiivistää loputtomiin.

    Vai­h­toe­hto voisi olla his­to­ri­al­lisen keskus­tan ja muidenkin jo raken­net­tu­jen aluei­den pitämi­nen ennal­laan tai vain niiden viihtyvyy­den paran­t­a­mi­nen. Keskus­taa korosta­van mallin vai­h­toe­hto voisi olla malli, jos­sa jokaisen työ­paikkakeskit­tymän ympäristössä olisi jok­seenkin vas­taa­va määrä asun­to­ja. Tämä vähen­täisi keskimääräistä pen­delöin­nin tarvet­ta. Kun­tien välistä kil­pailua parhaista asukkaista val­tio voisi vähen­tää muut­ta­mal­la rahoi­tus­mall­ia niin, että ker­man kuor­in­ta ei olisi niin kan­nat­tavaa kuin se nyt on.

  38. >kan­takaupun­ki, joka on nyt Suomen tavoitel­luin­ta asuinympäristöä, muut­tuu huonok­si asuinympäristöksi.

    Ei todel­lakaan ole Suomen tavoitel­luin, mis­tä näitä aivopieru­ja tulee? Helsinkiläiseltä joku luulee näin?

    >Ruuhkau­tu­mi­nen on type­rä tapa säädel­lä liiken­teen määrää. Se on erään­lainen katu­mak­su, jota ei mak­se­ta rahana vaan menetet­tynä aikana
    Ja kun julkisel­la liiken­nevä­li­neel­lä menee kolminker­tainen aika työ­matkaan, se ei ole menetet­tyä aikaa? Tuo­hon päälle vielä lapset päiväkotiin/pois niin työ­mat­ka-aika onkin n 5x.. 

    > kerä­tyt rahat voidaan käyt­tää johonkin kan­nat­tavaan toim­intaa toisin kun ruuhkissa menetet­ty aika, joka menee vain hukkaan.
    Edelleen, bus­sis­sa istu­miseen käytet­tyä aika ei ole huk­ka-aikaa? Haloo…

    >Autoli­iken­teelle jää sil­loin käyt­töön vähem­män tilaa, mut­ta autoli­iken­teestäkin tulee sujuvampaa.
    Kun autol­la liikku­miselle on tar­jol­la suju­vampi vai­h­toe­hto, tas­apain­opiste ruuhkan ja liiken­teen määrän välil­lä siirtyy
    kohti pienem­piä ruuhkia ja pienem­pää autoliikennettä.
    Kun on väärä sana. Julkisen liiken­teen verkos­to ei koskaan voi olla niin jous­ta­va ja aikataulu­ton kuin sen pitäisi olla.
    Saat­taako Osmo olla niin että samaan aikaan Itäväylää muutenkin parannettiin?

    >se on ympäristö- ja keuhkoys­täväl­lisem­pää kuin ruuhkautuminen
    Hiukkaspäästöt tule­vat teknolo­gian kehit­tymisen myötä pienen­emään merkit­tävästi etenkin pien­au­tois­sa. Mut­ta ruuh­ka-mak­su pitää “kek­siä” jot­ta VEROTULOT autoilus­ta eivät lask­isi. Autoilus­ta kupat­ta­van tulovir­ran ylläpi­to on suurim­pana “takapiruna” koko projektissa.

    >Kan­takaupun­gin houkut­tele­vu­us sekä asuinalueena että työ­paik­ka- ja asioin­tialueena ja seudullise­na vapaa-ajan palvelukeskit­tymänä paranisi entisestään.
    Mik­si, oi mik­si, kan­takaupunki­in pitäisi kerätä kaik­ki palve­lut? Että ihmis­ten on pakko liikkua ja sit­ten voidaan vielä kepil­lä pakot­taa käyttämään
    sub­ven­toitua joukkuli­iken­net­tä ja verot­taa mui­ta? Siir­retään työ­paikat pois ja hajaute­taan palve­lut sinne MISSÄ IHMISET HALUAVAT ASUA (eli ei kan­takaupungis­sa) niin liikku­misen tarve kan­takaupunki­in vähe­nee. Liian yksinker­tainen ratkaisu, joka ei kel­paa Helsinkiläiselle, joka halu­aa vain säi­lyt­tää vero­tu­lon­sa yrityksiltä
    ja ihmisiltä?

    Jos vaik­ka keskitetään “älyli­iken­teen” kehit­tämi­nen vaik­ka kimp­pakyy­ti­vai­h­toe­hto­jen luomiseen some-maail­mas­sa ja älyliikennevaloihin.
    Panos/tuotos on var­masti parempi.

    Lop­pu­un Syken tutk­i­jan kom­ment­ti: “Vaik­ka me tääl­lä Suomes­sa lopet­taisimme kaiken tekemisen ja söisimme pelkkiä nau­ri­ita, ilmas­ton muu­tos ei heilah­taisi suun­taan eikä toiseen. Ongelmi­in on haet­ta­va suuren mit­takaa­van ratkaisu­ja kas­va­sis­sa talouk­sis­sa, mis­sä väkea on paljon.

    Lyhyesti siis: oman väen olo­jen jatku­va kur­jis­t­a­mi­nen ei paran­na maailmaa.

    1. sum­imh
      Jos ihmiset mak­sa­vat 8 000 euroa neliöltä asun­nos­ta Helsin­gin kan­takaupungis­sa, kun voisi­vat ostaa asun­non halvem­mal­la mis­tä hyvän­sä Suomes­ta, eivätkö nämä asun­nonos­ta­jat sil­loin halua eniten asua kan­takaupungis­sa? Vai vovat he vain tyhmiä?

  39. 5) Ruuhka­mak­sui­hin voidaan yhdis­tää harkin­nan mukaan vai­h­toe­hdon 3 mukaisia autoli­iken­teen tunneleita 

    Onko vai­h­toe­hto 5 tosi­aan vihreille parem­pi kuin vai­h­toe­hto 4? Voi kai olet­taa, että jo ruuhka­mak­sut ohjaisi­vat osan liiken­teestä julk­isi­in kulkuneu­voihin, ja liiken­teen väl­i­tyskyky paranisi jo näin. Lisä­tun­nelit autoille toisi­vat keskus­taan yhä enem­män liikennettä.

    Mut­ta ehkä koko ehdo­tuk­sen kan­ta­va aja­tus on keskus­tan vil­inän kas­vat­ta­mi­nen kaikin mah­dol­lisin keinoin, samal­la pahenevat ruuhkat vält­täen. Näin ajatellen malli näyt­tää toimi­val­ta. Mut­ta en tiedä viihty­isinkö tuol­laises­sa keskus­tas­sa. Pitää ottaa huomioon, että myös Stock­man­nin ja Foru­min kort­telei­den sisätilo­jen käveli­jöi­den väl­i­tyskyky lop­puu jos­sain vai­heessa, ja pahim­mat ruuhkat ovat pian käve­lyru­uhkia. Ehkä sit­ten raken­net­taisi­in Helsin­gin keskus­taa ylöspäin use­aan tasoon.

    (Vah­toe­hto olisi kai rak­en­taa tuol­lainen hype­r­ur­baani tiivistymä jon­nekin muualle, ehkä jon­nekin parem­pi­en liiken­ney­hteyk­sien solmukohtaan.)

  40. On sanomat­takin selvää, että kun mak­su koskisi vain Helsinkiä, mak­su tulee tulout­taa Helsingille siinä mis­sä pysäköntimaksutkin. 

    Var­maankin täl­lainen lisära­ha on helsinkiläisen poli­itikon toive­u­ni. Ehkä päätös on vielä val­tion taskus­sa, ja se voi päät­tää, annetaanko Helsingille täl­lainen uusi vero­tu­soikeus vai ei. Sinän­sä ihan luon­te­vaa, että tei­den ylläpitäjä saa myös rahaa tei­den ylläpi­toon. Kun­tien rahoi­tus on kuitenkin hie­man mon­imutkaisem­pi ongel­ma. Jos ajatel­laan, että kun­tien peruste­htävä on perus­palvelu­iden jär­jestämi­nen kun­ta­laisille, ja että kun­nat tarvit­se­vat tähän työhön jok­seenkin saman määrän rahaa per asukas, rikkaiden kun­tien vapaa rikkaiden asukkaiden­sa vero­tu­soikeus johtaa vain tarpeeseen lisätä tulon­tasauk­sia toisaal­la. Sik­si ylel­lisyysvero­jen ja vas­taavien kier­rät­tämi­nen val­tion kas­san kaut­ta voi olla toimi­vam­paa. Suomel­la on kai peri­aat­teessa yksi yhteinen kas­sa, eli rikkaat mak­sa­vat osan köy­hien kuluista.

  41. Gps-poh­jaisen ruuhka­mak­sun ulot­ta­mi­nen vain Helsinki­in loukkaa kyl­lä lain­op­pinei­den hel­limää yhde­v­er­taisu­ut­ta perustuslaissa.

    Aivan yhtä voitaisi­in säätää erilli­nen tiemak­su, joka koskisi moot­tori- ja moot­to­rili­iken­neteitä sekä Kehä I:stä ja III:sta.

    Liiken­teel­lis­es­ti on aivan jär­jetön­tä, että laut­tater­mi­naalit sijait­se­vat kan­takaupungis­sa. Niiden siir­to Vuosaa­reen pitäisi käyn­nistää pikim­miten. Toteuisi esim. 5–10 vuo­den kuluttua.

    Kol­man­te­na pitäsi toteut­taa Aal­lon suun­nitel­ma Vapau­denkadus­ta Pasi­lan hal­ki. Siel­lä ei nyt ole asu­tus­ta, vain rat­api­haa ja rekkater­mi­naalia. Myös vauhti­ti­etä pitäisi lev­en­tää liiken­net­tä vastaavaksi.

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Joskus voisi kat­soa vähän pidem­mällekin kuin kuusi vuot­ta eteen­päin. Vuo­teen 2020 men­nessä tulee vaa­ti­mat­tomat 50 000 asukas­ta lisää.

    Tuos­sa taitaa olla help­po ratkaisu aivan näkyvil­lä. Äänestätte vain sen puoles­ta, että asukas­määrää ei lisätä. Prob­lem solved. Väestön määrän kasvus­sa on siis kyse omas­ta valin­nas­ta, ei ulkois­es­ta luonnonlaista.

  43. Tun­nelei­ta on vas­tustet­tu, kos­ka ne ovat kalli­ita ja kos­ka ne eivät paran­na olo­suhtei­ta maan pääl­lä vaan toden­näköis­es­ti jopa heiken­tävät. Jos autoli­iken­teen määrä vakioidaan, ei kukaan voi väit­tää, ettei autoista maan alla olisi vähem­män hait­taa kuin maan pääl­lä. Täl­löin olisi mah­dol­lista ottaa huo­mat­tavasti tilaa autoil­ta muuhun käyt­töön, kävelyalueik­si ja joukkoliikennekaistoiksi.

    Näin, jos ole­tamme että tun­neli vähen­tää autoli­iken­teen viemää tilaam maan pääl­lä. Ei tule mieleen yhtään suun­nitel­maa Helsingistä, jos­sa näin kävisi. Siis ihan matemaat­tise­na tosi­asiana, enem­män neliötä jää autoväylien alle kun tehdään esim. Sörnäis­ten tun­neli, kos­ka ne sisää­na­jo­rampit ovat niin val­tavia (vrt. moot­toritei­den liit­tymät) ja ne muo­dosta­vat moot­tori­tiemäisen esteen.

    Eli ensin pitäisi olla sel­l­ainen tun­nelisu­un­nitel­ma, joka vie autot maan alle ihan oikeasti eikä retoris­es­ti. Jos sel­l­aisia saadaan, niin asi­aa voi harkita.

    1. Näin, jos ole­tamme että tun­neli vähen­tää autoli­iken­teen viemää tilaam maan pääl­lä. Ei tule mieleen yhtään suun­nitel­maa Helsingistä, jos­sa näin kävisi. 

      Keskus­tan huoltotunneli?

  44. Muu­ta­ma näkökulma:

    Ongel­man ydin on yksi­ty­isautoilus­sa. Tule­vaisu­u­den kaupun­git eivät voi tiivistyä ja kas­vaa, jos yksi­ty­isautoilulle ei kehitetä merkit­täviä vai­h­to­heto­ja ja rajoituk­sia. Tämä tarkoit­taa autot­tomien keskus­to­jen ja asun­toaluei­den rohkeaa kehit­tämistä yhdessä parem­min palvele­vien joukko- ja kevyen­li­iken­teen verkos­to­jen kanssa. Tarvit­taisi­in kaupunkien liikku­misjär­jestelmän innovaatiokilpailu!

    Osa Helsin­gin kasvus­ta on posi­ti­ivista ja osa pakko­muut­toa työ­paikan perässä johtuen kan­nat­tavien alo­jen muu­tok­ses­ta ja ikärak­en­teen eläköi­tymis­es­tä, joka hiljen­tää muun Suomen akti­ivis­ten keskusten työ­paikkatar­jon­taa. Tässä tilanteessa näk­isin, että yksi olen­nainen keino sekä Helsin­gin yliku­umen­e­misen ehkäisyyn että liiken­neon­gelmien lieven­tämiseen olisi seudullisen LIITYNTÄPYSÄKÖINNIN voimakas keit­tämi­nen yhdessä RAIDELIIKENTEEN LIPUNHINTOJEN olen­naisen ALENTAMISEN kanssa. (Siihen mis­tä pus­sista Uuden­maan liityn­täpysäköin­nin kehit­tämisen rahat tuli­si­vat, en ota kantaa.)

    Liityn­täpysäköin­nin kehit­tämisel­lä noin 100km säteel­lä Helsingistä olisi se ehdo­ton etu, että ympäröivät kun­nat pysy­i­sivät elin­voimaisi­na — akti­ivises­sa iässä ole­via voisi muut­taa niihinkin! Nyt kehi­tys johtaa nuoren ja työikäisen väestön muut­toon PKS:lle, mikä myös nos­taa asun­to­jen hin­to­ja Helsingis­sä. Uudel­la­maal­la on kun­tia joiden työt­tömyysaste on yli 20% ja veroäyri 22. Samaan aikaan näis­sä kun­nis­sa jää infra­struk­tu­uria vajaakäyt­töön ja edullista tont­ti­maa­ta löy­ty­isi läheltä ase­maa ja palveluja.
    Tämä kehi­tys ei pysähdy kun­tia yhdis­tämäl­lä, ellei kak­ki lopuk­si yhdis­ty Helsinkiin.

    Toinen esimerk­ki tulee mieleen Salosta. Onko posi­ti­ivista, että inno­vati­iviset ja akti­iviset ihmiset Salosta muut­ta­vat Helsinki­in vai se, että Salosta pendelöidään?

  45. Jos halu­taan vain ruuhk­ista eroon, niin se on help­poa. Kiel­letään autoilu (tai yksi­ty­isautoilu) kaikil­la autoteillä. 

    Eli var­maankin autoilu tuo jotain muu­ta mitä halu­taan säi­lyt­tää. Seu­raa­va kysymys onkin, miten sen voisi toteut­taa ilman autoja. 

    Tai ehkä vain kan­nat­taa odot­taa että robot­tisähköaöu­tot tule­vat parin vuo­den päästä ja kor­jaa­vat kaik­ki ongelmat.

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Enem­mistöl­lä helsinkiläi­sistä on jo nyt HSL:n näyt­tölip­pu. Myös sään­nöl­lis­es­ti autoilevil­la. Ei tuo toisi siihen mitään lisää. 

    Miten tämä voi pitää paikkansa? Vuon­na 2012 HSL sai helsinkiläisiltä 161 miljoon­aa lip­putu­lo­ja, ja noista yli puo­let tuli tietääk­seni arvolipuista. Keskimääräi­nen kuukausilipun hin­ta jäisi jon­nekin 20 euron tun­tu­maan. Onko Helsingis­sä tosi­aan noin paljon ilmais- sekä alennuslippulaisia?

    1. Näyt­tölip­pu on noin 200 000 aikuisel­la ja helsingis­sä on työikäisiä noin 400 000. Saat­taa olla, että tuos­sa 200 000 ovat mukana myös eläkeläiset, jol­loin se jää niukak­si vähem­mistök­si. Joka tapauk­ses­sa näyt­tölip­pu on sen ver­ran hal­pa, että se ei riitä tiemak­suk­si, eri­tyis­es­ti, jos sil­lä pääsee vielä ratikkaankin.

  47. Osmo:
    “Kan­takaupun­gin houkut­tele­vu­us sekä asuinalueena että työ­paik­ka- ja asioin­tialueena ja seudullise­na vapaa-ajan palvelukeskit­tymänä paranisi entisestään.
    Se paran­taisi olen­nais­es­ti myös Helsin­gin ase­maa seudun kun­tien välisessä kilpailussa.”

    Onko kuvaa­malle­si tavoit­teis­tolle ja kil­pailulle tarvet­ta kantakaupungissa?

  48. Osmo Soin­in­vaara:
    Suuri osa mak­sajista asu­vat muual­la. Iso osa liiken­nein­fra­s­ta on val­tion tuke­maa. Näi­den takia ruuhka­mak­sut tulee tulout­taa val­ti­olle, joka jakaa nämä sinne minne tarvi­taan. Joukkoli­iken­net­tä on ympäri maan.
    Hyvä kom­pro­mis­si taitaqisi olla, että mak­su val­tion tietä ajamis­es­ta menee val­ti­olle ja kaupun­gin katu­verkos­sa ajamis­es­ta kaupungille. 

    Ilmeis­es­ti tässä puhutaan siis tilanteesta, jos­sa autovero ja käyt­tövoimavero on jo pois­tet­tu? Nykyisel­lään­hän ns. muual­la maassa(kin) asu­vat autoil­i­jat mak­sa­vat näis­sä ja muis­sa suo­raan liiken­teeseen liikku­vis­sa verois­sa jo moninker­tais­es­ti sen, mitä val­tio käyt­tää tienpitoon.

    Kuu­lostaa kyl­lä ihanan lib­er­aalil­ta, jopa uus-sel­l­aiselta, mut­ta niin kauan kuin vihreät usko­vat markki­na­t­alouteen vain sil­loin kun se heille sopii (eikä esimerkik­si lukukausi­mak­su­jen, joukkoli­iken­teen, taitelijoiden jne kohdal­la), kokon­aisu­us kuu­lostaa vähän epäuskottavalta.

    1. Nykyisel­lään­hän ns. muual­la maassa(kin) asu­vat autoil­i­jat mak­sa­vat näis­sä ja muis­sa suo­raan liiken­teeseen liikku­vis­sa verois­sa jo moninker­tais­es­ti sen, mitä val­tio käyt­tää tienpitoon.

      Tämä menee tois­tok­si, mut­ta puhuit taas vain val­tion menoista tien­pitoon, uno­htaen, että kun­nat vas­taa­vat kaduista. Lisäk­si luvus­ta pou­ut­tuvat tei­den vaa­ti­man maapo­h­jan arvo, mikä on kus­tan­nuk­se­na enem­män kuin kaik­ki muu yhteen­sä. Pelkästään Kehä I:n sisäl­lä moot­toritei­den melu­alueet vievät asun­non yli sadal­tatuhan­nelta ihmiseltä.

  49. Coun­try­boy:
    Ruuhkia voidaan tehokkaasti vähen­tää myös sijoit­ta­mal­la työ­paikko­ja kan­takaupun­gin ja Helsin­gin ulkopuolelle… 

    Tuos­sakin on omat ongel­mansa. Kun hajasi­joite­taan, pitää hajasi­joit­taa elinkelpoisi­in keskuk­si­in: Espoo, Tam­pere, Turku ehkä Oulu. Jois­sakin yksit­täistapauk­sis­sa pienem­mät maakun­nal­liset keskuk­set, kuten Vaasa, Kuo­pio ja Jyväskylä tule­vat kysymyk­seen. Hajasi­joit­ta­mi­nen muualle on yleen­sä tuhoontuomit­tua, kuten esimerk­it Rovaniemeltä ja Seinäjoell­ta osoittavat.

    Hajasi­joit­ta­mi­nen, tapah­tuu se vaik­ka vain Espooseen saati kauem­mas, tarkoit­taa aina lisään­tyviä matkakus­tan­nuk­sia. Kun on ensin hajasi­joitet­tu, ei pidä ihme­tel­lä matkakus­tan­nusten kasvua.

    Laa­je­ta­mal­la kan­takaupunkia päästään kus­tan­nuste­hokkaim­paan ratkaisu­un. Aloite­taan Haa­gan, Ara­bi­an­ran­nan ja Hert­toniemen kaavoit­tamisel­la kaupunkimaisesti.

  50. Osmo Soin­in­vaara:

    Hyvä kom­pro­mis­si taitaqisi olla, että mak­su val­tion tietä ajamis­es­ta menee val­ti­olle ja kaupun­gin katu­verkos­sa ajamis­es­ta kaupungille. Helsinkil laskut­taa myös katu­var­res­sa pysäköin­nistä ja mak­sa­jat ovat usein muual­ta, mut­ta tämä raha ei kyl­lä mene val­ti­olle. Miten kadun käyt­tö­mak­su eroaisi tästä kadul­la pysäköin­nin maksusta?

    Ja helsin­ki tietysti myös mak­saa tul­lien tarvit­se­man infran itse. 

    Et var­maankaan tarkoi­tanut, että val­tio perus­taa ja mak­saa ruuhka­mak­su­jär­jestelmän ja hoitaa lasku­tuk­sen vain tulout­taak­seen rahat helsingille.

  51. Voisiko niitä melunorme­ja vähän tarkastel­la? Ensisi­jainen ongel­ma on melu sisäl­lä, pihamelu on myös häir­it­sevää. Pihamelus­ta pääsee eroon lait­ta­mal­la talot pihan ja tien väli­in. Sisämelu ei uusis­sa talois­sa ole ongel­ma. 100 m Itäväylälle, poli­isin pil­lit juuri kuulee jos huo­maa vilkku­val­ot, auto­ja ei kuule. Ero van­hoi­hin taloi­hin on käsittämätön.

  52. Osmo Soin­in­vaara:
    Näyt­tölip­pu on noin 200 000 aikuisel­la ja helsingis­sä on työikäisiä noin 400 000. Saat­taa olla, että tuos­sa 200 000 ovat mukana myös eläkeläiset, jol­loin se jää niukak­si vähem­mistök­si. Joka tapauk­ses­sa näyt­tölip­pu on sen ver­ran hal­pa, että se ei riitä tiemak­suk­si, eri­tyis­es­ti, jos sil­lä pääsee vielä ratikkaankin.

    Autoko­htaisen matkako­rtin hin­ta­han voitaisi­in määritel­lä uusiksi.

  53. Osmo Soin­in­vaara: Tämä menee tois­tok­si, mut­ta puhuit taas vain val­tion menoista tien­pitoon, uno­htaen, että kun­nat vas­taa­vat kaduista. 

    Ja niitä kun­tien ylläpitämiä katu­ja edelleenkin käyt­tävät muutkin kuin yksi­ty­isautoil­i­jat. Siis sen lisäk­si, että kadut nyt ainakin joidenkin meistä mielestä ovat kiin­teä osa mod­ernin yhteiskun­nan infraa siinä mis­sä vaikka­pa vesi- ja viemäriverkos­to; silti jälkim­mäisiäkään ei tietääk­seni rahoite­ta eril­lisil­lä kohden­ne­tu­il­la veroilla.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Lisäk­si luvus­ta pou­ut­tuvat tei­den vaa­ti­man maapo­h­jan arvo, mikä on kus­tan­nuk­se­na enem­män kuin kaik­ki muu yhteen­sä. Pelkästään Kehä I:n sisäl­lä moot­toritei­den melu­alueet vievät asun­non yli sadal­tatuhan­nelta ihmiseltä. 

    Eli siis pure­taan Kehä I jol­loin niiden alta vapau­tu­van maapo­h­jan arvo tietenkin säi­lyy entisel­lään, vaik­ka liiken­ney­htey­det muut­tuvatkin olen­nais­es­ti huonom­mik­si ja raken­netaan lisää asun­to­ja 100.000:lle ihmiselle, jot­ka sit­ten liikku­vat töi­hin, kaup­poi­hin jne… kävellen? Bussilla?

    Jotenkin veikkaan, että noi­ta moot­toriteitä ei ole raken­net­tu ihan puh­taasti siitä syys­tä, että joidenkin paho­jen ihmis­ten mielestä ne vain ovat hur­jan hieno­ja, vaan ilman niitä teitä myös ympäröivien aluei­den arvo olisi vas­taavasti pienem­pi. Puhu­mat­takaan niiden vaiku­tuk­ses­ta muuhun taloudel­liseen toimeli­aisu­u­teen. En nimit­täin ihan usko että Suomen kokoises­sa 5,3 miljoo­nan asukkaan maas­sa on ihan noin rajua pulaa tont­ti­maas­ta, vaik­ka poli­itikot ja gryn­der­it toki parhaansa tekevätkin.

    Ja kuten san­ot­tua, muual­la maas­sa asu­vat autoli­jat mak­sa­vat aivan saman autoveron ja käyt­tövoimaveron siitä huoli­mat­ta, että juuri Helsin­gin seudul­la on raken­nel­tu moot­toriteitä, joiden alle jää arvokas­ta tont­ti­maa­ta, vaik­ka maan arvo muual­la maas­sa on mur­to-osa. Sik­si ehdotankin edelleen, että keski­tytte ratko­maan pääkaupunkiseudun liikenne- ja maan arvo ‑ongelmia vaik­ka pakot­ta­mal­la jokaisen alueen asukkaan pitämään nahkaista piikkipan­taa, mut­ta jätätte mei­dät tyh­mät maalaiset rauhaan. Kat­so­taan sit­ten 10 vuo­den kulut­tua miten palikat putoavat.

    1. yhteiskun­nan infraa siinä mis­sä vaikka­pa vesi- ja viemäriverkos­to; silti jälkim­mäisiäkään ei tietääk­seni rahoite­ta eril­lisil­lä kohden­ne­tu­il­la veroilla.

      Käyt­täjät mak­sav­bat vesi- ja viemäriverkon kulut kokon­aan, toisin kuin katu­verkon kulut, jot­ka peit­etään kunnallisverosta.

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    sumimh
    Jos ihmiset mak­sa­vat 8 000 euroa neliöltä asun­nos­ta Helsin­gin kan­takaupungis­sa, kun voisi­vat ostaa asun­non halvem­mal­la mis­tä hyvän­sä Suomes­ta, eivätkö nämä asun­nonos­ta­jat sil­loin halua eniten asua kan­takaupungis­sa? Vai vovat he vain tyhmiä?

    Tästä on vään­net­ty kät­tä jo kym­meniä ker­to­ja. Halu­amisel­la on ainakin kak­si eri­laista määritelmää, joi­ta ei pidä sekoit­taa. Joku voi viha­ta kivikaupungis­sa asum­ista, mut­ta voi silti mak­saa asun­nos­taan 8 000 euroa neliöltä, kos­ka halu­aa asun­non hyvä­palkkaisen työ­paikkansa läheltä. Siis haluaa(1) asua siel­lä, mut­ta ei halua(2) asua siel­lä. Kaveri olisi toden­näköis­es­ti onnel­lisem­pi, jos (nyky­istä halvem­pi) asun­to ja työ­paik­ka oli­si­vat jos­sain toises­sa paikassa.

    Jos asun­to­jen kalli­it hin­nat ovat peruste tiivistämiselle, kai pitäisi tiivistää Kask­isaar­ta ja mui­ta kalli­ita aluei­ta eikä niitä halvem­paa keskus­taa. Tai jos val­i­taan tiivistysko­hteek­si Helsin­gin keskus­ta, mik­si ei myös Itäkeskus­ta ja lähikun­tien vas­taavia keskus­to­ja? Onko kyse vain kil­pailus­ta mah­tavu­udessa naa­purikun­tien kanssa? (tai jois­tain yhden super­raskas­sar­jalaisen yti­men olete­tu­ista eduista)

  55. Osmo Soin­in­vaara:
    sumimh
    Jos ihmiset mak­sa­vat 8 000 euroa neliöltä asun­nos­ta Helsin­gin kan­takaupungis­sa, kun voisi­vat ostaa asun­non halvem­mal­la mis­tä hyvän­sä Suomes­ta, eivätkö nämä asun­nonos­ta­jat sil­loin halua eniten asua kan­takaupungis­sa? Vai vovat he vain tyhmiä? 

    Veikkaan, että sekoi­tat min­ut nyt nim­imerkki­in jan­imh, mut­ta vas­tataan silti. Jätän tässä nyt erik­seen mainit­se­mat­ta, mikä on mielip­i­teeni tuos­ta jälkim­mäis­es­tä kysymyk­ses­tä (*köh* kyl­lä *köh*), kos­ka makua­siois­ta­han on turha kiistellä.

    Eli: jos Helsin­gin kan­takaupungis­sa on 1000 asun­toa, jolle on 10.000 poten­ti­aal­ista osta­jaa, mut­ta Helsin­gin kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la on 2 miljoon­aa asun­toa, joille on 4 miljoon­aa poten­ti­aal­ista osta­jaa, lie­nee selvää, että kan­takaupun­ki on suh­teel­lis­es­ti halu­tumpaa aluet­ta, vaik­ka ei absolu­ut­tis­es­ti olisikaan. Luvut hatus­ta vedet­tyjä, toim. huom.

    Täähn lisäk­si tule­vat sit­ten ulko­maalaiset osta­jat, kiin­teistösi­joit­ta­jat jne. Tai vaik­ka se, että alueel­la on paljon pieniä asun­to­ja(?), mikä nos­taa nimeno­maan neliöhin­to­ja. Toisin sanoen kan­takaupun­ki saat­taa olla tai ei halu­tu­in­ta aluet­ta omis­taa kiinteistö/osake, mut­ta ihan pelkkien neliöhin­to­jen perus­teel­la en vält­tämät­tä vetäisi johtopäätöstä, että se on myös absolu­ut­tis­es­ti halu­tu­in­ta asuinaluet­ta.

    Todet­takoon myös, että on tietenkin ymmär­ret­tävää, mik­si helsinkiläis­poli­itikko halu­aa paran­taa Helsin­gin (kan­takaupun­gin) kil­pailue­t­ua muuhun pääkaupunkiseu­tu­un ja maa­han näh­den, mut­ta vas­taavasti lie­nee ymmär­ret­tävää, mik­si ei-helsinkiläiset ovat sitä vas­taan. Etenkin kun lähde­tään tekemään val­takun­nal­lisia (liikenne)poliittisia lin­jauk­sia sen perustel­la, mikä sopii Helsin­gin kantakaupunkiin.

  56. . Helsinki­in tuo­tu­na jär­jestelmä mah­dol­lis­taa ostavien espoolais­ten asi­akkaiden liikku­misen, mut­ta kar­sii köy­hät itä-helsinkiläiset 

    plus­sana se, että kaduil­la liiku­van autokan­nan ulkonäkö paranee 🙂
    Saako mak­sut vähen­tää vero­tuk­ses­sa jos ja kun se(espoolais- tai KEVA-)auto on työsuhdeauto ?

  57. Osmo Soin­in­vaara: Käyt­täjät mak­sav­bat vesi- ja viemäriverkon kulut kokon­aan, toisin kuin katu­verkon kulut, jot­ka peit­etään kunnallisverosta.
    — näinkö se on? Minä olen luul­lut, että katu­verkon rak­en­t­a­mi­nen kus­tan­netaan myymäl­lä taik­ka vuokraa­mal­la kaupun­gin omis­ta­maa tonttimaata ?

  58. Ruuhka­mak­su on hin­ta niukas­ta hyödyk­keestä eli tiestä ruuhka-aikaan.

    Vähänkin liiken­net­tä seu­raa­va huo­maa, että todel­li­nen ongel­ma ei ole Helsin­gin keskus­ta. Siel­lä on hin­ta­va tietul­li, jota tosin kut­suaan pysäköin­ti­mak­suk­si. Se pitää ruuhkat läh­es­tulkoon poissa.

    Todel­li­nen ja jatku­vasti kär­jistyvä ongel­ma ovat poikit­taisväylät. Niiden kap­a­siteetista on enää n 20 pros­ent­tia vapaana. Sit­ten liikenne puuroutuu.

    Minus­ta oikein ruuhkaiskun määrit­te­ly­ta­pa on kak­si- tai kolmi­por­tainen, siis 3- 4 tai 6 ‑7 euroa. Se per­itään alle 3,5, ton­nin moot­to­ri­a­joneu­voil­ta kaupunkialueen sisään­tu­lo-. ja kehäväyliltä luon­nol­lisin poikkeuksin aamupäivisin klo 6.30 — 9.30, siis yhden ker­ran. Voin perustel­la näkökohtani.

    Täl­lä ei saa­da eikä tarvit­sekaan saa­da aikaan ehdo­ton­ta tul­li­ra­jaa. Henkilö voi säästää ruuhka­mak­sun kulke­mal­la pitkin sivure­it­te­jä, mut­ta tämä on aikavam­paa. Ja tietenkin har­mit­taa ko. tei­den var­rel­la asuvia.

    Ruuhka­mak­su ohjaa liiken­net­tä ja se nopeut­taa sel­l­aisen kulkua, jol­la on todel­li­nen eikä vain kuvitel­tu tarve kulkea oma­l­la autol­la ko. aikaan. Tarkoi­tus on pysäyt­tää yksi­ty­isautoli­iken­teen kasvu, ja nopeasti.

    Miten ruuhka­mak­su toteutetaan, on sit­ten käytän­nön kysymys

    Tietenkin mak­su tun­tuu kipeäm­mältä köy­hän kukkarossa. Niin köy­hälle koskispul­loon sisäl­tyvä alko­ho­liv­ero tun­tuu kovem­mal­ta kuin rikkaalle hänen konjakkilasilliseensa.

    Turha väitel­lä siitä, mihin rahat pitäisi käyt­tää. Kyl­lä VM:ssä on arkkikam­reeri, joka las­kee alueen vero­tu­lo­jen kokon­ais­tuo­ton ja kek­sii, miten se pitäisi sit­ten jakaa. Toden­näköis­es­ti pere­htymi­nen helsinkiläis­ten kun­nal­lispoli­itikko­jen kir­joituk­si­in on vaku­ut­tanut hänet siitä, että ainakaan heille sen jakamista ei pidä antaa.

    Noin päässälask­ien ruuhka­mak­sun vuosi­tuot­to olisi siinä 100 Me, jos­ta osa­puilleen puo­let menee keräyskus­tan­nuk­si­in ja julkisen liiken­teen nyky­is­ten yhteyk­sien parantamiseen.

    Sijoit­taanko lop­pu­ra­hat esim. Pis­ara-rataan on toinen kysymys.

    Tukhol­mas­sa tietul­li per­itään vain maas­sa rek­isteröidy­iltä autoil­ta. Osak­si käytän­nön syistä. Osak­si syys­tä, että on jo joka tapauk­ses­sa jo ole­mas­sa tietul­li, joka rajoit­taa kaupunki­in tule­vien ulko­mais­ten auto­jen määrää: autoille varsin korkea laivalipun hinta.

    Satel­li­it­ti­paikan­nuk­ses­ta pari sanaa: Varokeinoista huoli­mat­ta jär­jestelmää voidaan käyt­tää väärin. Ja jär­jestelmä, jota voidaan käyt­tää väärin, myös ennem­min tai myöhem­min käytetään väärin. Myös tul­li­port­te­ja voidaan käyt­tää väärin, mut­ta mah­dol­lisu­udet ovat rajoitetummat.

    Mei­dän on jopa varaudut­ta­va niin ikävään mah­dol­lisu­u­teen kuin maan miehit­tämiseen. Sitä ei ole mei­dän kohdal­lamme tapah­tunut yli kah­teen­sa­taan vuo­teen. Kes­ki-Euroopan mais­sa asia nähdään toisin.

  59. Olen­naista tässä ovat ne ruuhka­mak­sut. Sel­l­aisen voi toteut­taa Tukhol­man tyyli­in tul­li­ra­jal­la, mut­ta työvä­li­neenä se on kovin epä­tarkoituk­sen­mukainen. Pitäisi säädel­lä liiken­teen määrää tul­li­ra­jan sisäl­lä eikä sitä, kuin­ka mon­ta ker­taa tul­li­ra­ja ylitetään. Jos tul­li­ra­jan sisäl­lä asukasluku kas­vaa 200 000 asukkaal­la, olisi hyvä säädel­lä niidenkin liikku­mista, jot­ka liikku­vat vain tul­li­ra­jan sisäpuolel­la ylit­tämät­tä sitä lainkaan. Sik­si olen niin tykästynyt satel­li­it­tipo­h­jaisi­in ruuhka­mak­sui­hin. Kiin­teä tul­li­mak­su on kuin kiin­nit­täisi ruu­via seinään vasar­al­la ruu­vimeis­selin sijaan.

    Toki tuo­hon on ole­mas­sa myös ratkaisu mihin ei tarvi­ta tais­telu­paria Tieto-Accen­ture rak­en­ta­maan järjestelmiä.
    Liimataan tuulilasi­in tar­ra. Tar­ro­ja on eri värisiä ja tar­ras­sa lukee isol­la viimeinen voimas­saolopäivä. Voidaan vielä koo­da­ta niin, että vuosi 2014 kir­joite­taan vihreäl­lä ja 2015 punaisel­la (sama kuukausille) jol­loin näkee jo kaukaa van­hat päivät. Tai tehdään tar­rat erimuotoisiksi. 

    Keltaisel­la tar­ral­la saa ajaa ja park­keer­a­ta vapaasti Pitkän­sil­lan ja Hes­pe­ri­ankadun eteläpuolel­la sekä Laut­tasaaren­sil­lan itäpuolel­la. Sinisel­lä tar­ral­la kehäykkösen sisäpuolel­la. (Tämä siis kon­sep­ti­ta­sol­la. Jätän aluei­den rajanve­don suo­si­ol­la viisaammilleni) 

    Tar­ro­ja voi ostaa niin eri­laisik­si ajoik­si. päiväk­si, viikok­si, kuukaudek­si tai vuodek­si. Jos jää kiin­ni tar­rat­ta ajos­ta, nap­sah­taa vaik­ka nyt alku­un satasen sakko. Tois­es­ta ker­ras­ta ton­ni ja kol­mannes­ta kymppitonni.

    En ymmär­rä juridi­ikas­ta enkä poli­ti­ikas­ta mikä tämän estäisi, mut­ta olen var­ma, että pul­lonkaula ei ainakaan ole teknolo­gian, jakelukanavien tai valvon­takoneis­ton puute tai jär­jestelmän kalleus.

  60. Osmo Soin­in­vaara:
    Hyvä siis suh­teel­lis­es­ti halu­tu­in­ta. Mut­ta eikö se sil­loin tarkoi­ta, että sitä on raken­net­ta­va lisää?

    Ei. Tai riip­puu siitä, mitä halu­tu­im­mal­la tarkoi­tat. Jos tarkoi­tat kallista, sitä ei halu­ta (paait­si jos puhutaan raken­nut­ta­jan taloudel­li­sista intres­seisä). Jos tarkoi­tat korkeaa asum­isvi­ihtyvyyt­tä, sel­l­aista lisää. Jos tarkoi­tat viihty­isän ympäristön tiivistämistä, pitää ede­tä varoen, ettei viihty­isyys kär­si. Jos tarkoi­tat kalli­iden aluei­den tiivistämistä, se ei mon­es­sakaan kohteessa ole järkevää (ehkä esim. Kask­isaa­res­sa, Kaivopuis­tossa ja Eirassa).

    Halu­an edelleen korostaa sitä, että noi­ta ter­me­jä pitäisi käyt­tää täs­mäl­lis­sti, kos­ka muuten vas­tauk­setkin jäävät epä­tarkoik­si. Se aja­tus, että kalleim­mat kaupungi­nosat pitäisi aina tiivistää, on aika kestämätön.

  61. Osmo Soin­in­vaara: Käyt­täjät mak­sav­bat vesi- ja viemäriverkon kulut kokon­aan, toisin kuin katu­verkon kulut, jot­ka peit­etään kunnallisverosta.

    Vesi- ja viemäriverkon kus­tan­t­a­mi­nen taitaa olla kuntakohtaista.

  62. Itse sijoit­taisin val­tion viras­to­ja ja varsinkin tutkimus­laitok­sia radan­var­teen, esimerkik­si Tikkuri­laan. Sin­nehän on parem­mat yhtey­det junal­la ja lento­ken­tältä kuin Helsinki­in. Mis­tähän johtuu että mon­et inno­vat­tivisem­mat tenolo­giakeskuk­set ja korkeak­oulut eivät sijaitse suurkaupunkin keskus­tois­sa vaan niiden ulkop­uolisil­la kam­puk­sil­la pikkukaupungeis­sa (Sil­i­con Val­ley, MIT, Research Tri­an­gle Park, Otanie­mi jne.). Lab­o­ra­to­ri­oiden rak­en­tamiselle on edullista, jos ne voidaan sijoit­taa yhteen ker­rokseen mm. tur­val­lisu­us- ja huoltosy­istä. Radan var­si Tikkuri­la ja mik­sei Riihimä­ki voisi olla OK.

  63. Osmo Soin­in­vaara ja useim­mat kom­men­toi­jat kiertävät ja vält­televät joko tarkoituk­sel­la tai ymmärtämät­tömyyt­tään (herkullista/myrkyllistä) pihviä. Oleelli­nen kysymyshän tiet­ty liit­tyy henkilöau­toa käyt­tävien kansalais­ten satel­li­it­tiseu­ran­taan. Yhtäältä han­ke on viher­vasem­mis­ton ja teknofri­ikkien (Kyl­lö­nen & Ollila, ja nyt Soin­in­vaara, sic!) epäpy­hän allianssin märkä uni, toisaal­ta se on enem­mistöä intu­iti­ivis­es­ti kauhis­tut­ta­va ja ahdis­ta­va paina­jais­mainen tule­vaisu­u­den visio.
    Ensim­mäistä ker­taa ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa teknolo­gia mah­dol­lis­taa jokaisen kansalaisen jokaisen liik­keen seu­raamisen reaali­a­jas­sa. Avataanko tämä ihmis­ten seu­raamisen Pan­do­ran lipas ensim­mäisenä Suomes­sa on merk­i­tyk­seltään gigant­ti­nen ja his­to­ri­alli­nen kysymys, jon­ka Soin­in­vaara sivu­ut­taa kylmäävän kevyesti, viestien näin pitävän­sä aspek­tia jok­seenkin toisarvoisena.
    Seu­ran­nan kan­nat­ta­jat vähät­televät yksilönoikeusu­lot­tuvu­ut­ta sanom­al­la, että autoa tässä seu­rataan eikä ihmistä. Tois­taisek­si autot kuitenkin ovat ihmis­ten kul­jet­tamia ja yksi auto pääosin yhden ja saman. Toinen usein tois­tet­tu vähät­tel­yargu­ment­ti on viit­taus matka­puhe­lin­te­knolo­giaan liit­tyvään paikan­nus­mah­dol­lisu­u­teen, vaik­ka tähän uud­estaan ja uud­estaan tode­taan, että puhe­li­men voi (ja vielä saa) sulkea halutessaan.
    Minä vas­tus­ta­jana sanon, että satel­li­it­tiseu­ran­ta loukkaa perus­tavaa laat­ua ole­val­la taval­la ihmisyk­silön ja yleisem­min ihmisyy­den arvokku­ut­ta (dig­ni­ty) ja, että nimeno­mais­es­ti tästä syys­tä tälle tielle ei mis­sään tapauk­ses­sa pidä lähteä, oli­vat hyö­type­r­uste­lut asian puoles­ta mitkä tahansa. Kaik­ki muut sinän­sä hyvinkin perustel­lut satel­li­it­tiseu­ran­nan vas­tus­tusar­gu­men­tit ovat toisarvoisia.

    1. Ensim­mäistä ker­taa ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa teknolo­gia mah­dol­lis­taa jokaisen kansalaisen jokaisen liik­keen seu­raamisen reaaliajassa.

      Ensim­mäisen ker­ran ja jokaisen? Tämä aihe näyt­tää sumen­ta­van ajattelua.
      Auto­ja ei ole jokaisel­la ja nekin, joil­la sel­l­ainen on, eivät istu koko aikaa autossaan. Ei siis jokaista ihmistä eikä jokaisen ihmisen jokaista liiket­tä, mut­ta edes ensim­mäistä ker­taa. Kän­nykkä on paljon use­am­mal­la kuin auto ja kän­nykkä on pääl­lä vuorokaudessa paljon kauem­min kuin autol­la ajateen.

  64. Ruuhka­mak­sut ovat var­masti vält­tämötömiä pidem­mäl­lä aikavälil­lä, mut­ta ne eivät valitet­tavasti tehokkasti rajoi­ta liiken­net­tä niin kauan kun mak­sut ovat kohtu­ullisel­la tasolla.

    Ruuhka­mak­suil­la on sama efek­ti kun ben­san hin­nal­la — kaik­keen tot­tuu! Ei ben­san hin­takaan rajoi­ta liiken­net­tää, sil­lä sitä voidaan hila­ta ylöspäin niin hitaasti, että ihmiset ehtii tot­tua kovem­pi­in kului­hin ja aja­vat silti.

    Lisäk­si keskus­taa paljon tärkeäm­pää on rajoit­taa kehätei­den liiken­net­tä, joten ruuhka­mak­sut pitäisi aloit­taa niistä.

    Joka puolueel­la on omat sumu­tuk­sen­sa ja vihreil­lä se on väite, että tuke­mal­la joukkoli­iken­net­tä voidaan vähen­tää yksi­ty­isautoilua — autoil­i­joi­ta ei saa bussiin/junaan niin kauan kun oma­l­la autol­la ajamis­es­ta ei katkaista sormia/varpaita…

  65. Jouni Mar­tikainen: Menee huti kan­takaupungista, mut­ta saisiko Kehä I:n ja siitä ulospäin ruuhkia ratkoa ihan vaan väylärakentamisellakin

    Ainakaan län­sipäässä rak­en­t­a­mi­nen ei ole juurikaan vähen­tänyt ruuhkaa vaan ain­oas­taan lisän­nyt auto­jen määrää.

    åke: Kehien ostoshel­veteis­sä liikkuu paljon enem­män rahaa.

    FTFY

    Antti: Matkako­rtin tulisikin olla autokohtainen

    Joo, bus­sikus­ki saa mak­saa mun matkat.

    jan­imh: ei ruuhkat ole siinä mit­takaavas­sa kuin “oikeis­sa ruuhkisssa”.

    Minus­ta nykyi­nen liiken­nekin on liikaa, kos­ka se on muiden tiel­lä ja hait­tana. Min­ulle ainakin on muuten täysin sama kuin­ka paljon henkilöau­to­ja jos­sain seisoo, kun­han ne eivät seiso kevyen ja julkisen liiken­teen tiel­lä ja pilaa ilmaa. Koko tiev­erkko myös kaupungis­sa on raken­net­tu täysin autoilun ehdoil­la muiden tappioksi.
    Eli oli “oikei­ta ruuhkia” tai ei, hoi­da sinä ne sit­ten muualle. Pyöritä niitä vaik­ka omas­sa kämpässäsi.

    Juho Laatu: Lisä­tun­nelit autoille toisi­vat keskus­taan yhä enem­män liikennettä.

    Toisaal­ta autot voisi kokon­aan siirtää tun­nelei­hin. Kaupun­gin viihtyvyys paran­tu­isi huomattavasti.

    Jus­si: pihamelu on myös häiritsevää.

    Olisi syytä puut­tua myös katu- ja kaup­pamelu­un, jne. Näil­lä aiheutetaan pait­si musi­ikkia kuun­tel­e­valle kansanos­alle kuulo­vau­ri­oi­ta myös turhaa stres­siä muille ihmisille.

  66. Mat­ti: Gps-poh­jaisen ruuhka­mak­sun ulot­ta­mi­nen vain Helsinki­in loukkaa kyl­lä lain­op­pinei­den hel­limää yhde­v­er­taisu­ut­ta perustuslaissa.

    No mik­si sit­ten esimerkik­si tul­li­port­tipo­h­jaisen ruuhka­mak­sun (kuten Tukhol­mas­sa) ulot­ta­mi­nen vain Helsinki­in ei sitä tekisi?

  67. Andy:
    Muu­ta­ma näkökulma:

    Ongel­man ydin on yksi­ty­isautoilus­sa. Tule­vaisu­u­den kaupun­git eivät voi tiivistyä ja kas­vaa, jos yksi­ty­isautoilulle ei kehitetä merkit­täviä vai­h­to­heto­ja ja rajoituksia.

    Maail­mas­sa taitaa olla aika mon­ta metropo­lia, jos­sa asuu väkeä moninker­tais­es­ti koko Suomen väk­iluku­un ver­rat­tuna. Näi­den megapolis­ten kohdal­la pitänee var­maankin hyvin paikkansa, ettei kasvu ja tiivistymi­nen voi jatkua autoilun varassa.

    On kuitenkin jotekin liioit­telua väit­tää, etteikö pk-seu­tu voisi kas­vaa sinne jon­nekin parin miljoo­nan kokolu­okkaan nyky­isil­lä eväil­lä — esimerkke­jä enem­män tai vähem­män vähem­män hyvin toimivista parin miljoo­nan asukkaan (auto)kaupungeista löy­tyy ihan riit­tävästi. Meil­lä ei siis tarvitse lähteä kek­simään pyörää uud­estaan vaan voimme soveltaa muiden koke­muk­sia (varsinkin, kun se uudelleenkek­sit­ty pyörä näyt­tää sisältävän sta­si­valvo­nan, val­li­nan­va­pauk­sien lakkau­tamisen ja asum­is­mukavu­u­den kurjistamisen).

  68. tpyy­lu­o­ma: Eli ensin pitäisi olla sel­l­ainen tun­nelisu­un­nitel­ma, joka vie autot maan alle ihan oikeasti eikä retoris­es­ti. Jos sel­l­aisia saadaan, niin asi­aa voi harkita.

    Tehdään siis sel­l­ainen tun­neli, joka todel­la vie henkilöau­tot ymv. maan alle. Keskus­tankin alla taitaa olla varsin hyvin tilaa ~50 metriä pin­nan alla. 

    Yhdis­tetään Län­siväylä ja Itäväylä/Lahdenväylä 4–6‑kaistaisella syväl­lä tun­nelil­la ja raken­netaan jon­nekin Man­ner­heim­intien paikkeille poikit­tainen suuri “pysäköin­tikatu” suun­nilleen Oop­per­al­ta Erot­ta­jalle, jos­ta hissiy­htey­det pin­nalle. 2,5 km matkalle sopisi n. 10000 paikkaa (2 pysäköin­ti­holvia + katu, kah­teen kerrokseen).

    Tun­neli olisi suo­ra tun­neli ilman liiken­net­tä hidas­tavia risteyk­siä. Liit­tymä pysäköin­tikadulle toteutet­taisi­in eri­ta­soli­it­tymin. Eri­ta­so­ratkaisut pysyvät mitoituk­seltaan kohtu­ullisi­na, kun paikat mitoitet­taisi­in esim. suurelle paket­ti­au­tolle (~8 m x 2.2 m x 2.8 m), eikä täysikokoiselle rekalle tai edes 15-metriselle bussille. 

    Täl­lä luo­taisi­in kevyelle moot­to­rili­iken­teelle kokon­aan uusi, vah­va poikit­taisy­hteys, mikä alen­taisi ruuhkau­tu­van Kehä‑I:n kuor­mi­tus­ta. Ratkaisu kas­vat­taisi keskus­tan pysäköin­tika­p­a­siteet­tia val­tavasti mut­ta ei toisi keskus­tan kaduille ain­oatakaan uut­ta autoa.

    Kallion tienoille voisi tehdä toisen pysäköin­tikadun, joka voisi palvel­la enem­män asukaspysäköin­tiä. Näin Kallioon voitaisi­in kaavoit­taa run­saasti lisää asun­to­ja kah­den metroase­man ja hyvien ratikkay­hteyk­sien äärelle.

  69. Osmo Soin­in­vaara: Käyt­täjät mak­sav­bat vesi- ja viemäriverkon kulut kokon­aan, toisin kuin katu­verkon kulut, jot­ka peit­etään kunnallisverosta.

    Vesi- ja viemäriverkos­ton käyt­täjät mak­sa­vat monin paikoin käytän­nössä osan kun­tien tuloista, kos­ka veroäyri halu­taan pitää keinotekoisen alhaal­la. Samaan aikaan ko. verkos­tot rappeu­tu­vat kor­jauskelvot­tomaan kuntoon.

    Oleel­lisen infra­struk­tu­urin ylläpi­to pitäisikin hetimiten viedä pois kun­nal­lispoli­itikko­jen ulot­tuvil­ta ennen täy­del­listä rom­ah­dus­ta. Vesi­laitok­set pitäisi yhtiöit­tää ja tässä mallia voisi ottaa vaikka­pa sähkön­jakelu­verkkoy­htiöi­den säätelystä.

  70. Osmo Soin­in­vaara:
    sumimh
    Jos ihmiset mak­sa­vat 8 000 euroa neliöltä asun­nos­ta Helsin­gin kan­takaupungis­sa, kun voisi­vat ostaa asun­non halvem­mal­la mis­tä hyvän­sä Suomes­ta, eivätkö nämä asun­nonos­ta­jat sil­loin halua eniten asua kan­takaupungis­sa? Vai vovat he vain tyhmiä?

    Ehkä he vähän ajat­telemat­to­mia ovat. Toisaal­ta asun­non han­kkimista eivät mon­etkaan pidä menona vaan sijoituk­se­na, jos­sa raha on var­mas­sa tal­lessa. Ainakin Helsin­gin kan­takaupungis­sa. Tämä on ehkä syy, että toden­te­ol­la tähän asun­to­jen hin­to­jen nousu­un ei ole puu­tut­tu. Halu­taan vain tur­va­ta omaisu­u­den arvo. Luin joulun seu­tu­un artikke­lin Tex­a­s­ista, jos­sa asun­to­jen hin­to­jen ei ole annet­tu nous­ta pil­vi­in muista USA:n suurkaupungeista poiketen. Tästä on seu­ran­nut mah­ta­va talouskasvu koko Tex­as­in alueelle.

    1. Helsin­gin asun­noista on tyhjil­lään n 25000 eli n 7,5 % koko asuntokannasta.

      Kuin­ka mon­ta ker­taa tuo Liian Van­han väite pitää kor­ja­ta? Asun­to ei ole tyhjil­lään, jos siinä ei ole ketään kir­joil­la. Sui­inä voi asua opiske­li­ja, joka on kir­joil­la kotikun­nas­saan, kansane­dus­ta­ja, for­mu­lakul­jet­ta­ja, joka on kir­joil­la Mona­cos­sa. Asun­to voi olla maakun­nas­sa toimi­van yri­tyk­sen hotel­likäytössä työn­tek­i­jöi­den­sä Helsin­gin matko­ja ajatellen, siinä voi asua venäläisiä oloigarge­ja, joiden kir­jat ovat Pietaris­sa tai ihan mis­sä hyvän­sä. Helsingis­sä työsken­telee yli kymme­nen tuhat­ta viro­laista, jot­ka ovat vero­tuk­sen takia kir­joil­la Virossa, ja jos­sakin niidenkin pitää yöpyä. Todel­la tyhjiä asun­to­ja on hyvin vähän

  71. Itse asi­as­sa kan­takaupun­ki on tyh­jen­tynyt 60-luvul­ta lähtien.
    Helsin­gin niemen asukasluku oli vuon­na 1967 noin 300 000, siitä se on vähen­tynyt puoleen eli 170 000 asukkaaseen vuo­teen 2006 mennessä.

    Syynä oli työ­paikko­jen määrän kasvu ja asun­to­jen koon suureneminen

    Helsin­gin kaupun­gin keskus­taa kuor­mit­ta­vat julkisen sek­torin työpaikat.
    Helsingis­sä on julkisen sek­torin työ­paikko­ja n 120000

    On älytön­tä verora­ho­jen tuh­laus­ta pitää julkiset työ­paikat Suomen kalleim­mil­la alueilla.

    Syr­jem­mäl­lä hin­nat ovat var­maan vain puo­let ja allekin kan­takaupun­gin hinnoista.

    Muut­ta­mal­la toimis­tot asun­noikis saadaan asun­to­jen hin­taa hilat­tua alas kun tar­jon­ta keskus­tas­sa lisääntyy.

    Ja kun toimis­tot ovat jos­sain kehä I tienoil­la tai sen takana niin liiken­neru­uhkatkin vähenevät ilman mitään ruuhamaksuja

    1. Jostain syys­tä yri­tyk­set tule­vat mielu­um­min Helsin­gin keskus­taan kuin Espoon pel­loille hajasi­joitet­tuna. Espoos­sa on joka kuudes toimi­s­toneliö tyhjil­lään ja vuokrata­so on laskenut niin alas, ettei kiin­teistöjä kan­na­ta pitää kun­nos­sa. Luulen kovasti, että samat syys, joiden takia Helsin­ki on edullisem­pi paik­ka yri­tyk­sille pätevät myös julkiseen sektoriin

  72. jätit yhden kohdan kir­jaa­mat­ta, kun puhuit ruuhka­mak­su­jen eduista ja haitoista. Tarkoi­tan sitä, että ruuhka­mak­sun suu­ru­udet, ajanko­h­dat ja paikat ovat TÄYSIN poli­itikko­jen määrät­tävis­sä ja nopeal­la aikataul­ul­la muutet­tavis­sa sopiviksi.

    On hel­posti ymmär­ret­tävää, että täl­lainen val­ta nos­taa poli­itikon rin­take­hää ja tar­joaa mah­dol­lisu­udet suosia hyviä ystäviä. Ja on hienoa, jos on ystäviä, varsinkin varakkai­ta ja vaiku­tus­val­taisia ystäviä.

  73. jan­imh: ei ruuhkat ole siinä mit­takaavas­sa kuin “oikeis­sa ruuhkiss­sa”. (eikä Helsin­ki ole metropoli, sorry) 

    Eikä Helsingistä tätä menoa tule metropo­lia! 🙂 Ensin­näkin tarvi­taan kaupunki­maista kaavoitus­ta paljon nyky­istä laa­jem­min. Jopa Meilahti, Haa­ga ja Hert­tonie­mi tulee kaavoit­taa kaupunkimaisesti. 😀 

    Lisäk­si kun­tau­ud­is­tus, jos­sa Helsin­ki jae­taan toimivi­in kun­tayk­siköi­hin ja lääni­jako uusi­taan niin että pääkaupunkiseudun kun­nat Kehä I:tä myöten eriytetään lääni­jaos­ta, aut­taa kehi­tys­tä. Nyky­menol­la seu­tu vain hajau­tuu ja kuihtuu.

  74. anonyy­mi: Toisaal­ta autot voisi kokon­aan siirtää tun­nelei­hin. Kaupun­gin viihtyvyys paran­tu­isi huomattavasti.

    Tuo olisi teknis­es­ti toimi­va ratkaisu, mut­ta aika kallis, ja toden­näköis­es­ti kaupun­gin mak­si­maaliseen kasvu­un tähtäävät poli­itikot pitäi­sivät lop­ul­ta sekä maan­pääl­lisen liiken­n­ev­erkon että tunnelit.

  75. Markku af Heurlin:
    … poikit­taisväylät. Niiden kap­a­siteetista on enää n 20 pros­ent­tia vapaana. Sit­ten liikenne puuroutuu… 

    Väit­teessäsi on parikin heikkoa kohtaa. Pois­ta­mal­la tarpeet­tomat bus­sikai­stat, bus­sipysäk­it ja vasem­mallekään­tymiset väl­i­tyskyky lisään­tyy oleel­lis­es­ti ja samal­la tur­val­lisu­us paran­tuu. Mat­ka-aiko­jakin voidaan pienen­tää nos­ta­mal­la osin nopeuksia.

  76. Osmo Soin­in­vaara:
    Jostain syys­tä yri­tyk­set tule­vat mielu­um­min Helsin­gin keskus­taan kuin Espoon pel­loille hajasi­joitet­tuna. Espoos­sa on joka kuudes toimi­s­toneliö tyhjil­lään ja vuokrata­so on laskenut niin alas, ettei kiin­teistöjä kan­na­ta pitää kun­nos­sa. Luulen kovasti, että samat syys, joiden takia Helsin­ki on edullisem­pi paik­ka yri­tyk­sille pätevät myös julkiseen sektoriin 

    Osmo, olet peri­aat­teessa oikeanssa, mut­ta edel­ly­tyk­siä ei ole täl­lä het­kel­lä. Ruu­tukaavoitet­tua aluet­ta on aivan liian vähän, ruu­tukaavoite­tul­la alueel­la ei ole riit­täviä pysäköin­tiedel­ly­tyk­siä ja vähien uusien aluei­den tehokku­us ei riitä palvelu­iden muodostumiseen.

    Palveluil­la tarkoi­tan myös julk­ista liiken­net­tä! Ehkä spåraa ja lähi­ju­nali­iken­net­tä luku­unot­ta­mat­ta Helsin­gin seudun julki­nen liikenne on kan­nat­tam­a­ton­ta ja tul­laan aja­maan alas raho­jen lop­ut­tua. Kan­nat­ta­va julki­nen liikenne vaatii riit­tävän tiivi­in väestöpo­h­jan. Muut ajakoot omil­la autoillaan.

  77. Osmo Soin­in­vaara:
    Jostain syys­tä yri­tyk­set tule­vat mielu­um­min Helsin­gin keskus­taan kuin Espoon pel­loille hajasi­joitet­tuna. Espoos­sa on joka kuudes toimi­s­toneliö tyhjil­lään ja vuokrata­so on laskenut niin alas, ettei kiin­teistöjä kan­na­ta pitää kun­nos­sa. Luulen kovasti, että samat syys, joiden takia Helsin­ki on edullisem­pi paik­ka yri­tyk­sille pätevät myös julkiseen sektoriin

    Kum­masti niitä uusia toimis­to­talo­ja kuitenkin koko ajan raken­netaan tänne “pel­to­jen keskelle”.

    Oikeasti Espoon toimis­totil­a­markki­noiden ongel­mana ovat van­hat pienet epäkäytän­nöl­liset toimis­toki­in­teistöt, jot­ka monas­ti vielä sijait­se­vat väärässä paikas­sa. Täl­laisil­la ajas­taan jäl­keen­jääneil­lä tiloil­la ei ole nyky­isil­lä markki­noil­la käytän­nössä ollenkaan kysyntää.

    …mut­ta tietysti, jos kuvitel­ma siitä, etteivät yri­tyk­set halua “pel­to­jen keskelle”, antaa helsinkiläis­päät­täjille mie­len­rauhan, niin mik­sipä sitä illu­u­sio­ta rikkomaan…

  78. Osmo Soin­in­vaara:
    sumimh
    Jos ihmiset mak­sa­vat 8 000 euroa neliöltä asun­nos­ta Helsin­gin kan­takaupungis­sa, kun voisi­vat ostaa asun­non halvem­mal­la mis­tä hyvän­sä Suomes­ta, eivätkö nämä asun­nonos­ta­jat sil­loin halua eniten asua kan­takaupungis­sa? Vai vovat he vain tyhmiä?

    Kyse on valikoidus­ta ja raja­tus­ta joukos­ta joka halu­aa asua (tai omis­taa asun­non jos­sa he eivät itse asu) Helsin­gin kan­takaupungis­sa. Kaik­ki eivät halua. Se että se rajat­tu joukko on isom­pi kuin mitä asun­to­ja on tar­jol­la, nos­taa hintoja.

  79. Osmo Soin­in­vaara: Auto­ja ei ole jokaisel­la ja nekin, joil­la sel­l­ainen on, eivät istu koko aikaa autossaan. Ei siis jokaista ihmistä eikä jokaisen ihmisen jokaista liiket­tä, mut­ta edes ensim­mäistä kertaa. 

    Eikö aja­tus kansalais­ten aukot­tomas­ta, pakol­lis­es­ta seu­ran­nas­ta ole kuitenkin niin kauhis­tut­tavaa total­i­taris­mia, että jokaisen omil­la aivoil­laan ajat­tel­e­van poli­itikon luulisi kavah­ta­van sitä?
    On paljon ihmisiä, joille oma auto on pääasialli­nen liikku­misvä­line. Se, että joil­lakin on muitakin vai­h­toe­hto­ja ainakin osaan liikku­mis­tarpeis­taan ei tee autoil­i­joiden seu­ran­nas­ta yhtään oikeutetumpaa.

  80. On mielipuolista keskustel­la siitä onko ruuhkia vai ei ja tämä keskustelu on rön­syn­nyt asumiseen ja asun­to­jen hin­toi­hin vaik­ka kuten Soin­in­vaara nos­ti esille — ruuhkat on täysin todel­lisia ja tämän ongel­maan Soin­in­vaara tar­josi ruuhka­mak­su­ja — ei asun­to­jen yli­hin­taan Helsingissä!

    Kan­natan ruuhka­mak­su­ja siitä huoli­mat­ta, että ne ovat tehot­to­mia liiken­teen rajoit­ta­jia, sil­lä niil­lä voitaisi­in kätevästi rahoit­taa liiken­teen paran­t­a­mi­nen ja vähäisessä määrin ehkä vähen­tää ruuhki­akin. Tulo­ja olisi vaikea kor­vamerk­itä, mut­ta ehkä päät­täjät osaisi­vat laskea 1+2 kun olisi konkreet­ti­nen tulo­mo­ment­ti jota käyt­tää Helsin­gin tun­nelit­tamiseen esimerkiksi.

    Onko ruuhka­mak­sun taso­ja kukaan kuitenkaan edes ajatel­lut käytän­nössä (mietinnössäkin tämä vähän sivu­utet­tii poli­it­ti­sista syistä)? Mil­laisil­la ruuhkamaksuilla/veroilla olisi mitään vaiku­tuk­sia liiken­teen määri­in? Mielestäni Helsin­gin keskus­taan suu­tau­tu­van työ­matkan pitäisi kallis­tua 5–10€ sivu, jot­ta sil­lä olisi merkit­tävää liiken­teen määriä ohjaavaa vaiku­tus­ta — ne meistä jot­ka liikku­vat päivit­täin työn takia keskus­taan töi­hin autol­la voivat arvioi­da jäisikö yksikään mat­ka tekemät­tä jos ruuhak­mak­su olisi 0.5€-1€ — tuskim­pa. Isom­mat mak­sut taas oli­si­vat täysin kohtu­ut­to­mia ja ihmisiä liikaa eri­ar­vois­tavia. Emme var­maan halua pääkaupunkiseu­tua, jos­sa vain ykyrikkaat voivat liikkua autolla? 

    Toki niitä jot­ka voivat liikkua vain pyöräl­lä ja kev­ellen ei yleen­sä yhtään kiin­nos­ta miten mah­do­ton­ta autoilu olisi 5–10€ lisäkululla/päivä, mut­ta täl­läi­nen ajat­telu ei olekaan yhteiskun­tapoli­it­tis­es­ti järkevää ja arvokas­ta pohdiskua — ain­oas­taan omaan napaan tui­jot­tamista — julki­nen liikenne ei ole vai­h­toe­hto kaikille.

  81. Osmo Soin­in­vaara:
    Jostain syys­tä yri­tyk­set tule­vat mielu­um­min Helsin­gin keskus­taan kuin Espoon pel­loille hajasi­joitet­tuna. Espoos­sa on joka kuudes toimi­s­toneliö tyhjil­lään ja vuokrata­so on laskenut niin alas, ettei kiin­teistöjä kan­na­ta pitää kun­nos­sa. Luulen kovasti, että samat syys, joiden takia Helsin­ki on edullisem­pi paik­ka yri­tyk­sille pätevät myös julkiseen sektoriin

    Julki­nen sek­tori toimii verovaroin ja sen kus­tan­nuk­sia ei rajoi­ta kilpailu.Julkinen sek­tori siis toimii kus­tan­nus­ta­son vedättäjänä . 

    On todel­la pöyristyt­tävää, että julki­nen sek­tori tuh­laa rajal­lisia resursse­ja , verovaro­ja ja osal­lis­tuu hin­to­jen vedättämiseen.

    Mitä hyö­tyä veron­mak­sa­jalle on mak­saa korkei­ta kulu­ja pelk­istä seinistä ?

    Kyl­lä niitä työ­paikkakeskit­tymiä löy­tyy Kehä I takaa, Espoo on huono esimerk­ki, kos­ka siel­lä on raken­net­tu paljon keskelle kor­pea ja julki­nen liikenne on onnetonta

  82. “Kuin­ka mon­ta ker­taa tuo Liian Van­han väite pitää kor­ja­ta? Asun­to ei ole tyhjil­lään, jos siinä ei ole ketään kir­joil­la. Sui­inä voi asua opiske­li­ja, joka on kir­joil­la kotikun­nas­saan, kansane­dus­ta­ja, for­mu­lakul­jet­ta­ja, joka on kir­joil­la Mona­cos­sa. Asun­to voi olla maakun­nas­sa toimi­van yri­tyk­sen hotel­likäytössä työn­tek­i­jöi­den­sä Helsin­gin matko­ja ajatellen, siinä voi asua venäläisiä oloigarge­ja, joiden kir­jat ovat Pietaris­sa tai ihan mis­sä hyvänsä.”

    Tilapäi­nenkin oleskelu asun­nos­sa on rekisteröitävä.

    Sotket vero­tuk­sen ja asumisen keskenään.

    Jos oleskelee asun­nos­sa enem­män kuin 3 kk vuodessa niin sil­loin on rek­isteröidyt­tävä asujaksi.

    1. Tilas­to, johon vetoat ker­too asun­noista, jos­sa kukaan ei asu vak­i­tuis­es­ti. Jos määritel­wet tilas­ton sisäl­lön uud­estaan, sin­un on kaivet­ta­va esille myös uudet luvut.

  83. Se satel­li­it­tiseu­ran­ta on aivan liian kallis ja vaatii kah­den­netun jär­jestelmän rin­nalleen tai kään­netyn todis­tusvelvol­lisu­u­den, jot­ta väärinkäytök­set saadaan kuriin.

    Kam­er­at joka ikiseen risteyk­seen ruuhka­mak­su­alueille ja jokaiselle sisään­tuloväylälle saa­vat aikaan aivan riit­tävän seu­ran­nan tason, ja on suurel­la toden­näköisyy­del­lä halvem­paa. Ja niitä kameroi­ta tulee luul­tavasti joka tapauk­ses­sa koko ajan lisää, mik­sei niitä siis käytet­täisi? Tosin sil­loin ei voi­da mak­sua kohdis­taa kilo­metri­in. Mik­si se muuten pitää kohdis­taa kilo­metri­in? Oleelli­nen yksikkö kait on tun­ti ker­taa neliömetri, jos katu­ti­lan käyt­tö kat­so­taan sik­si “palveluk­si” jos­ta mak­su kerätään.

    Mak­sun voi määrit­tää esim. niin, että kam­er­an havaites­sa ruuhka­mak­su­alueel­la ruuhka­mak­suaikaan liikku­van auton, se lukee rek­isterik­il­ven ja kir­jaa lasku­tusjär­jestelmään laskun seu­raavalle tun­nille. Laskut voidaan lähet­tää auton halti­jalle vaik­ka kuukausit­tain ja per­iä ulko­maalaisil­ta maas­ta pois­tu­misen yhteydessä.

  84. Antti: Gps-paikan­nuk­seen perus­tu­van ruuhka­mak­sun tilalle ehdotan seu­raavaa: Tietyn alueen sisäl­lä (esim. Helsin­gin kan­takaupun­ki) yksi­ty­isautol­la liikku­val­la täy­ty­isi olla mukanaan matkus­tu­soikeut­ta sisältävä HSL:n matkakortti. 

    Hin­talu­ok­ka on väärä, jos tarkoituk­se­na on paran­taa liiken­teen suju­vu­ut­ta. Jot­ta ruuhka­mak­su toimisi, sen pitäisi oikeasti tehdä lovea kukka­roon. Ruuhkaisim­mil­la alueil­la ja aikoina toimi­va suu­ru­us­lu­ok­ka lie­nee euron kilo­metri, ehkä enemmänkin.

    Ruuhka­mak­sus­sa ei myöskään saa olla mitään tukkualen­nus­ta. Tienkäyt­täjän toisille tienkäyt­täjille aiheut­ta­ma hait­ta ei vähene yhtään siitä, jos tienkäyt­täjä on hait­taa­mas­sa mui­ta joka päivä.

    Lasku­tusjär­jestelmis­sä toki voi olla jokin alen­nus vakiokäyt­täjille, mut­ta täl­löinkin päivit­täiskäyt­täjät ja pari ker­taa kuus­sa käyt­tävät pitää lait­taa samalle viivalle.

  85. a_l: Usein yksinker­taisin ratkaisu on myös paras. Käyt­tövoimaveron pois­ton ja autoveron pois­ton (tai laskemisen) voisi kor­va­ta 1:1 polt­toain­everon nos­tol­la. Myös vuo­tuisen ajoneu­voveron määrä voisi määräy­tyä ajoneu­von halti­jan koti­paikan mukaan.

    Ei toi­mi kahdestakaan syys­tä. Fiskaaliselta kannal­ta polt­toain­evero vuo­taa sekä vai­h­toe­htoisi­in polt­toaineisi­in että naa­puri­mai­hin. Ruuhka­mak­sukannal­ta taas polt­toain­everol­la ei ole mitään ohjaus­vaiku­tus­ta. PIhi henkilöau­to vie kaupunki­a­jos­sa viidestä seit­semään litraan satasel­la, joten Helsin­gin keskus­tas­sa ajele­mal­la alkaa olla vaikea saa­da edes euroa kasaan päivässä. (Keskus­ta lop­puu kesken.)

    Asuin­paikan perus­teel­la verot­ta­mi­nen taas täyt­täisi Espoon Män­ty­har­julle rek­isteröidy­il­lä autoilla.

    a_l: Ruuhka­mak­sun voi toteut­taa ihan per­in­teis­es­ti porteil­la, esim kolmel­la vyöhyk­keel­lä: kehät 3 ja 1 sekä kan­takaupun­gin raja. Vyöhyk­er­a­jan yli­tys maksaa.

    Tämä ei toi­mi näin karkeal­la jaol­la, kos­ka tul­lien pitää olla aika kovia joka yli­tyk­ses­tä. Se aset­taa ihmisiä pien­ten asuin­paikkaero­jen perus­teel­la kovin eri­laiseen ase­maan, ja tul­li­ra­jo­jen kiertämi­nen aiheut­taisi tarpee­ton­ta läpi­a­joa vääris­sä paikoissa.

    Peri­aate on kuitenkin toimi­va, jos tul­li­port­te­ja on kaikissa ruuhkai­sis­sa risteyk­sis­sä ja ruuhkau­tuvil­la väylil­lä sään­nöl­lisin välein. Täl­löin mak­sut voivat olla kohtu­ullisen pieniä, eikä yksit­täistä port­tia kan­na­ta lähteä väistelemään.

    Minus­ta tämä on se ske­naario, jota kan­nat­taisi lähteä ver­taa­maan GPS-malli­in. Saat­taa olla, että satel­li­it­ti­paikan­nus hoitaa asian edullisem­min ja fik­sum­min, mut­ta ilman ver­tailua asi­aa on vaikea tietää.

  86. Helsin­gin keskus­ta houkut­telee asiantun­ti­jayri­tyk­siä, kos­ka se on sopi­va paik­ka tava­ta asi­akkai­ta ja houkutel­la työn­tek­i­jöitä. Työn­tek­i­jöistä kun on ihan mukavaa käy­dä lounaal­la Helsin­gin keskus­tan rav­in­tolois­sa, ja sinne pääsee
    sopi­vasti julk­isil­la. Syr­jäiseen kont­tori­in on vaikeampi houkutel­la työn­tek­i­jöitä ym. syistä.

    Helsin­gin kan­takaupun­gin suo­sio ei minus­ta johdu siitä, että se on tiivistä kan­takaupunkia, vaan sik­si että se on pääkaupun­gin keskus ja siel­lä nyt vain sijait­see mon­ta ain­oa­ta asi­aa Suomes­sa loke­mat­tomien pääkont­to­rien ohella.

    Ihmiset eivät siis vält­tämät­tä *halua* asua kan­takaupungis­sa sinäl­lään, vaan halu­a­vat asua pääkaupun­gin ytimessä pääkont­torin vieressä.

    Siir­retään Helsin­gin yliopis­to Ker­avalle ja luo­daan Ker­avas­ta yri­tysverova­paa vyöhyke. Ja kas, Ker­a­van asun­to­jen hin­nat kolminker­tais­tu­vat, Ker­avas­ta tulee trendikäs alue ja Helsin­gin ruuhkat helpottavat.

    PS. Mietin että viimeisen vuosikymme­nen aikana olen ajanut Helsin­gin keskus­tas­sa ain­oas­taan sik­si, että olen men­nyt Tallinnan tai Ruotsin lau­toille. Täältä pohjois­es­ta kat­soen Helsin­ki on se ruuhkainen sata­makaupun­ki, jos­sa on kire­itä ihmisiä, ja jon­ka keskus­tan läpi on pakko ajaa päästäk­seen laivalle.

  87. Aivan kuin keskusteli­jat oli­si­vat uno­hta­neet, että tiivi­isti raken­netus­sa keskus­tas­sa paras tapa liikkua ei ole autol­la, eikä edes busil­la tai ratikalla. Vaan polkupyöräl­lä tai kävellen. Tänä vuon­na on ollut noin 9 kuukaut­ta täy­del­liset kesäke­lit pyöräi­lyyn ja ilmas­ton­muu­tok­sen myötä parin viime tal­ven täysin poikkeuk­sel­liset lumimäärät (jol­loin ain­ut var­ma liikku­mis­muo­to oli suk­set) tule­vat jäämään historiaan.

    Kalle:

    EU:n sisäi­nen verokil­pailu hoitaa kokon­aisu­u­den, joten vero­tu­lot tule­vat jokat­a­pauk­ses­sa laske­maan. Kaik­ki suun­nitel­mat tulee tehdä lake­vien vero­tuot­to­jen mukaan. Pääosa yhteiskun­nan menoista, yli 70%, on sosi­aali- ja ter­veys­meno­ja. Kol­mas huo­mat­ta­va osu­us on koulu­tus. Kaik­ki muut: tur­val­lisu­us, infra jne. ovat kokon­ais­meno­jen kannal­ta merkityksettömiä. 

    Mis­tä ale­taan leikkaa­maan? Eri­tyis­sairaan­hoito, peruster­vey­den­huolto, lääkeko­r­vauk­set, perus- ja jatkok­oulu­tus, las­ten- ja vanhustenhoito…?

    Juho Laatu:

    Keskus­taa korosta­van mallin vai­h­toe­hto voisi olla malli, jos­sa jokaisen työ­paikkakeskit­tymän ympäristössä olisi jok­seenkin vas­taa­va määrä asun­to­ja. Tämä vähen­täisi keskimääräistä pen­delöin­nin tarvetta. 

    Et ole lukenut soin­in­vaaraasi? Merkit­tävin ja alati kas­va­va osa ihmis­ten liikku­mis­es­ta ei enää liity työhön, vaan vapaa-aikaan.

    jan­imh:
    kan­takaupun­ki… Ei todel­lakaan ole Suomen tavoitel­luin, mis­tä näitä aivopieru­ja tulee?

    Käy esimerkik­si Oikotiel­lä tekemässä pien­tä hintavertailua.

    jan­imh:

    Ja kun julkisel­la liiken­nevä­li­neel­lä menee kolminker­tainen aika työ­matkaan, se ei ole menetet­tyä aikaa?

    Oman auton ylläpi­toon kulu­va aika ja raha vs. lämpimänä pysäkille saa­pu­va bus­si tai ratik­ka, jos­sa ajan voi viet­tää vaikka­pa lehteä lukien?

    jan­imh:

    Hiukkaspäästöt tule­vat teknolo­gian kehit­tymisen myötä pienen­emään merkit­tävästi etenkin pienautoissa.

    Katupö­ly on merkit­tävin autoilus­ta aiheutu­va hait­ta ja sitä ei moot­toritekni­ik­ka vähen­nä. Autoil­i­jat halu­a­vat käyt­tää nas­to­ja, oli maa sit­ten miten mus­ta tahansa.

    Espoolainen autoil­i­ja:
    Yhdis­tetään Län­siväylä ja Itäväylä/Lahdenväylä 4–6‑kaistaisella syväl­lä tun­nelil­la ja raken­netaan jon­nekin Man­ner­heim­intien paikkeille poikit­tainen suuri “pysäköin­tikatu” suun­nilleenOop­per­al­ta Erot­ta­jalle, jos­ta hissiy­htey­det pin­nalle. 2,5 km matkalle sopisi n. 10000 paikkaa (2 pysäköin­ti­holvia + katu, kah­teen kerrokseen).

    Eikä mak­sa paljon 🙂 🙂

    Liian van­ha: …Espoo on huono esimerk­ki, kos­ka siel­lä on raken­net­tu paljon keskelle kor­pea ja julki­nen liikenne on onnetonta

    Help­poa olla samaa mieltä. Kyseinen nopeasti pel­toi­hin ja met­si­in levit­täy­tyvä Suomen auto-onnela on erit­täin huono esimerk­ki. Mut­ta sai­vat­pa­han sen­tään Suurpel­toon Suomen­lin­nan van­han kontti-Siwan.

  88. Mikko H: Onko ruuhka­mak­sun taso­ja kukaan kuitenkaan edes ajatel­lut käytän­nössä (mietinnössäkin tämä vähän sivu­utet­tii poli­it­ti­sista syistä)? Mil­laisil­la ruuhkamaksuilla/veroilla olisi mitään vaiku­tuk­sia liiken­teen määri­in? Mielestäni Helsin­gin keskus­taan suu­tau­tu­van työ­matkan pitäisi kallis­tua 5–10€ sivu, jot­ta sil­lä olisi merkit­tävää liiken­teen määriä ohjaavaa vaiku­tus­ta – ne meistä jot­ka liikku­vat päivit­täin työn takia keskus­taan töi­hin autol­la voivat arvioi­da jäisikö yksikään mat­ka tekemät­tä jos ruuhak­mak­su olisi 0.5€-1€ – tuskim­pa. Isom­mat mak­sut taas oli­si­vat täysin kohtu­ut­to­mia ja ihmisiä liikaa eri­ar­vois­tavia. Emme var­maan halua pääkaupunkiseu­tua, jos­sa vain ykyrikkaat voivat liikkua autolla? 

    Käytän­nössähän ruuhkat muo­dos­tu­vat viimeis­es­tä noin 20% lisäyk­ses­tä automäärään. Eli jos ruuhkas­ta kar­si­taan viides­osa autoista pois, ei ruuhkaa ole enää oikeas­t­aan lainkaan. 

    Vaik­ka pois kar­si­u­tu­va osa määräy­ty­isi täysin tulota­son mukaan (mikä ei mielestäni ole mitenkään täysin var­maa), ei kol­mas autoil­i­joiden desi­ili nyt mielestäni vielä ihan “ökyrikkaan” määritelmää täytä.

  89. Tämä aihe näyt­tää sumen­ta­van lue­tun ymmärtämistä. En sanonut, että suun­nitel­tu henkilöau­tonkul­jet­ta­jien seu­ran­ta tarkoit­taa (vielä) jokaisen ihmisen seu­ran­taa. Sen sijaan toin esille his­to­ri­al­lis­es­ti tärkeän teknolo­gian kehi­tys­vai­heen, sen, että nyt jokaisen ihmisen jokaisen liik­keen seu­raami­nen on ensim­mäistä ker­taa mahdollista. 

    Ja taas (ziljoo­nan­nen) ker­ran: puhe­li­men voi itse halutes­saan sulkea (tai käyt­tää esim. pre­paid ‑liit­tymää).

    On mie­lenki­in­toista tode­ta, miten vihreil­lä on viehtymys­tä total­i­taris­tisi­in toim­intat­apoi­hin, vaik­ka he toden­näköis­es­ti hyvin ymmärtävät seuraukset.

  90. Ennen kalli­in ja kam­mot­ta­van satel­li­it­ti­paikan­nuk­sen käyt­töönot­toa tulisi muut­taa nykyiset autoverot ym. ‑mak­sut pelkästään polt­toain­everoksi hävit­täen kaik­ki kiin­teät käyt­tö- ja ympäristö­mak­sut. Vero rasit­taisi täl­löin eri­tyis­es­ti paljon ajavien, paljon päästävien, ruuhkissa seiso­vien, paljon kulut­tavien, liian van­ho­jen, liian kookkaiden, liian kovaa ajavien ja turhia huvi­a­jelu­ja teke­vien auto­jen kul­jet­ta­jia. Kaik­ki nämä seikat ovat posi­ti­ivisia ja tavoiteltavia ja lisäk­si menet­te­ly olisi kun­non edis­tysaskel sähköau­to­jen yleistymiselle. Muu­tos­ta ei tietenkään pitäisi toteut­taa ker­ral­la, mut­ta aloit­taa siihen siir­tymi­nen välittömästi.

  91. Osmo Soin­in­vaara: Ensim­mäisen ker­ran ja jokaisen? Tämä aihe näyt­tää sumen­ta­van ajattelua.
    Auto­ja ei ole jokaisel­la ja nekin, joil­la sel­l­ainen on, eivät istu koko aikaa autossaan. Ei siis jokaista ihmistä eikä jokaisen ihmisen jokaista liiket­tä, mut­ta edes ensim­mäistä ker­taa. Kän­nykkä on paljon use­am­mal­la kuin auto ja kän­nykkä on pääl­lä vuorokaudessa paljon kauem­min kuin autol­la ajateen. 

    Kän­nykän sijain­nin tietää lähtöko­htais­es­ti vain puhe­lin­op­er­aat­tori, jota vira­nomais­ten pitää erik­seen tiedustel­la: autoverovalvon­ta-GPS vaatii että auton sijain­tia rek­isteröidään jatku­vasti ja ark­istoidaan ties kuin­ka pitkäk­si aikaa viranomaisrekisteriin.

    Kyl­lä siitäkin syn­ty­isi paljon porua, jos yllät­täen hal­li­tus esit­täisi että kän­nyköi­den sijain­ti­ti­eto­ja alet­taisin koo­ta ja ark­istoi­da yht­enäiseen sisämin­is­ter­iön rekisteriin. 

    Passien sor­men­jälkirek­isterikin piti olla vain ‘pas­si­tarkoituk­si­in’ (niin virkail­i­jan nokkani eteen lykkäämässä paperis­sa seisoi), mut­ta kuinkas sit­ten kävikään? Kun poli­isin mielestä olinkin yllät­täen tarpeek­si poten­ti­aa­li­nen riko­li­nen jot­ta sor­meni yksilöivä jäl­ki on heille vält­tämätön tieto rikol­lisu­u­den ehkäisemik­sek­si, en ollut ain­oa joka valitti.

    Eikö vihrei­den pitänyt olla ihmisoikeuk­sien puo­lus­ta­jia, vai kos­keeko se vain itära­jan takana tapah­tu­via loukkauksia?

    1. eri anonyy­mi,
      Oletko lainkaan lukenut, miten Ollilan työryh­mä suun­nit­teli jär­jestelmän toim­intaa? Siinä vira­nomais­ten on aivan yhtä vaikea päästä seu­ran­tati­etoi­hin kuin puhe­linopåer­aat­tor­ei­den tietoi­hin nyt. Pääsee, mut­ta tarvit­see hyvän syyn, yleen­sä tuomiois­tu­men luvan.

  92. Pari asi­aa. Helsin­gin kan­takaupungis­sa mak­se­taan tosi har­voin 8.000 euroa neliöltä. Olen viime aikoina etsinyt läheisil­leni kolmio­ta “ratikkavyöhyk­keeltä” ja keskimäärin hin­tapyyn­nöt liikku­vat viiden­tuhan­nen molem­min puolen. 

    Toteu­tuneet kau­pat voi jokainen käy­dä luke­mas­sa; viimeisin kolmio on myy­ty Taka-Töölössä 108 m², hin­ta 480t(4.444 m²),muita mm. Kallio 91 m² 405t(4451), Etu-Töölö 102 m² 390t(3824 m²), Taka-Töölö 92m2t 405t(4402 m²) Ain­oas­taan Eiras­sa ovat 8000 euron neliöhin­nat todellisuutta. 

    Siitä päästäänkin Eiran­ran­ran­taan ja tyhji­in asun­toi­hin. Enti­nen naa­puri­ni asuu siel­lä ja siinä talos­sa puo­let asun­noista on tyhjänä suurim­man osan vuot­ta. Nyt uuden­vuo­den aikaan moni­in ikkunoi­hin syt­tyvät val­ot ja hissis­sä kuulee naa­puri­maan kieltä.

  93. “Mak­sun voi määrit­tää esim. niin, että kam­er­an havaites­sa ruuhka­mak­su­alueel­la ruuhka­mak­suaikaan liikku­van auton, se lukee rek­isterik­il­ven ja kir­jaa lasku­tusjär­jestelmään laskun seu­raavalle tun­nille. Laskut voidaan lähet­tää auton halti­jalle vaik­ka kuukausit­tain ja per­iä ulko­maalaisil­ta maas­ta pois­tu­misen yhteydessä.”

    Vähän rapaa rek­isteri­in ja mak­sua ei voi­da määrätä tai se ohjau­tuu väärään autoon.

    Tuo edlyt­täis myös kaikkien autol­la mah­dol­lis­ten pois­tu­misväylien miehit­tämistä perintäpisteillä.

    Eikä tuokaan ole ilmainen, kameroi­ta on kyl­lä paljon, mut­ta ei niiden luku ja hallinta ole keskitet­tyä ja esim 10000 kam­er­an asen­nus ‚ylläpi­to ja tietoli­iken­ney­htey­det mak­sa­vat nekin.

    Eikä nyky­isiä kamaroi­ta voi edes käyt­tää, suurin osa on edellen anal­o­gisia huono­laa­tu­isia kameroi­ta, joten lukem­i­nen on mah­do­ton­ta tai virheellistä

  94. Osmo Soin­in­vaara: Kuin­ka mon­ta ker­taa tuo Liian Van­han väite pitää kor­ja­ta? Asun­to ei ole tyhjil­lään, jos siinä ei ole ketään kir­joil­la. Sui­inä voi asua opiske­li­ja, joka on kir­joil­la kotikun­nas­saan, kansane­dus­ta­ja, for­mu­lakul­jet­ta­ja, joka on kir­joil­la Mona­cos­sa. Asun­to voi olla maakun­nas­sa toimi­van yri­tyk­sen hotel­likäytössä työn­tek­i­jöi­den­sä Helsin­gin matko­ja ajatellen, siinä voi asua venäläisiä oloigarge­ja, joiden kir­jat ovat Pietaris­sa tai ihan mis­sä hyvän­sä. Helsingis­sä työsken­telee yli kymme­nen tuhat­ta viro­laista, jot­ka ovat vero­tuk­sen takia kir­joil­la Virossa, ja jos­sakin niidenkin pitää yöpyä. Todel­la tyhjiä asun­to­ja on hyvin vähän

    Pari for­mu­lakul­jet­ta­jaa ei toki vaiku­ta tyhjien asun­to­jen määrään niitä näitä mut­ta mielestäni tyhjien asun­to­jen ongel­maa ei pidä vähätel­lä tässä mitas­sa. Kut­sun rak­en­teel­lisek­si tyhjyy­dek­si sitä, että kan­taka­pungis­sa on jatku­vasti val­ta­va määrä huoneis­to­ja tyhjänä mitä eriskum­mallisim­mas­ta syistä. 

    Kun omis­ta­ja kuolee, perikun­ta yleen­sä pitää asun­toa myymät­tä per­in­töveron määräämiseen asti. Per­in­tövero määrätään todel­lisen myyn­ti­hin­nan mukaan, kun asun­to myy­dään heti ja hypo­teet­tisen hin­nan mukaan, kun todel­lista ei ole käytet­tävis­sä. Näin perikun­ta säästää huo­mat­tavia sum­mia per­in­töverossa viivyt­telemäl­lä myyn­tiä. Verot­ta­ja toimii per­in­töverossa aivan samoin kuin luon­toise­tu­jen arvon määrit­tämisessä — arvo ei ole markkina-arvo. 

    Pintare­mont­tien ajan kaik­ki huoneis­tot ovat tyhjil­lään. Jos kat­se­len oman asuin­taloni remont­tien kesto­ja, niin taval­lisem­paa on, että remont­ti kestää puoli vuot­ta tai ylikin kuin alle 3 kk. Lisäk­si tulee vielä myyn­ti­aiko­jen piden­tymi­nen, jol­loin asun­not ovat tyhjil­lään. Asumas­sani 100 huoneis­ton ker­rostalos­sa asukasluku on täl­lä het­kel­lä noin 150, kun se vielä 60-luvul­la oli 300–400. Paljon asun­to­ja on koko ajan tyhjil­lään. Pääosin 100 neliön huoneis­tossa asuu nyt täs­mälleen 1 henkilö.

    Suo­ma­laiset kap­i­tal­is­tit käyt­tävät Helsin­gin asun­tokan­taa sijoi­tusin­stru­ment­tinä. Tarkoi­tus ei ole koskaan asua tai vuokra­ta niitä vaan speku­loi­da arvon­nousul­la. Huo­mat­ta­va osa yri­tys­myyn­neis­sä saaduista tuo­toista ohjau­tuu kan­takaupun­gin sijoitusasuntoihin.

    On häm­mästyt­tävää, että Helsin­gin parhaim­mal­la paikalla Neit­syt­polku 1:ssä on ollut 10 vuot­ta ker­rosta­lo tyhjänä odot­ta­mas­sa kohtaloaan. Onko omis­ta­ja vankileir­il­lä Siperi­as­sa vai mis­tä on kysymys? Jos oli­gark­ki menet­tää mah­dol­lisuuten­sa hal­li­ta omaisu­ut­taan, ei kaupungilla kai ole paljon mah­dol­lisuuk­sia puut­tua tyhjinä pidet­tävi­in asuntoihin.

    Valitet­tavaa on, että Helsin­gin kaupun­gin tilas­to­toimis­to ei pysty tuot­ta­maan validia tilas­toaineis­toa päätäjien käyt­töön. Yhtä pihal­la on Tilas­tokeskus. Ongel­ma ei ole siinä, etteikö dataa olisi ole­mas­sa vaan siitä, että graafis­ten esi­tys­ten tuot­ta­mi­nen takkuaa. Kat­sokaa­pa 1900-luvun alun tilas­tol­lisia kart­takir­jo­ja. Ne ker­to­vat paljon kaiken­lais­es­ta yhteiskun­nal­lis­es­ta kehi­tyk­ses­tä. Nyt val­tio­varain­min­is­ter­iö ei tajua elinkeino­rak­en­teen muu­tok­ses­ta “mitään” — kiitos Tilas­tokeskuk­sen! Nau­ret­tavaa on myöskin Helsin­gin liiken­nelasken­ta, kun kak­si ker­taa vuodessa pis­tetään opiske­li­jat tien­risteyk­seen vetämään pystyvi­ivo­ja siniseen vihkoon­sa. Kieltämät­tä satel­lit­tiseu­ran­ta antaisi mah­ta­vat eväät liikennesuunnittelulle.

    Mitä tulee ruuhka­mak­sui­hin, Hämeen­tul­lia ja Espoon­tul­lia ei olisi pitänyt koskaan purkaa. Kun kat­soo Mag­nus von Wright­in taulua Hämeen­tullista vuodelta 1837 http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/kokoelmat/suomi/taide/taide02.html
    ei voi kun ihme­tel­lä sitä, miten vuodet vierivät ja kysymyk­set säi­lyvät sukupolves­ta toiseen.

    Tullinpuomin kivet ovat paikallaan vain puo­mi ja var­tiokop­pi puut­tuvat. Hämeen­tullin nykyiset kivet pitäisi Her­man­nis­sa siirtää sil­lan pohjois­puolelle. Johan alka­isi taas hom­ma pelittämään.

  95. Tapio Ris­timä­ki:

    Minä vas­tus­ta­jana sanon, että satel­li­it­tiseu­ran­ta loukkaa perus­tavaa laat­ua ole­val­la taval­la ihmisyk­silön ja yleisem­min ihmisyy­den arvokku­ut­ta (dig­ni­ty) ja, että nimeno­mais­es­ti tästä syys­tä tälle tielle ei mis­sään tapauk­ses­sa pidä lähteä, oli­vat hyö­type­r­uste­lut asian puoles­ta mitkä tahansa. Kaik­ki muut sinän­sä hyvinkin perustel­lut satel­li­it­tiseu­ran­nan vas­tus­tusar­gu­men­tit ovat toisarvoisia.

    Juuri näin!
    Seu­raa­han tietysti puhe­linkin sijain­tia ja nav­igoin­ti­sovel­luk­set sun muut vielä tarkem­min. Näitä kuitenkin pystyy itse säätämään, jos viit­sii. Samoin voi käyt­tää nim­imerkkiä sovel­luk­si­in kir­jautues­sa vaik­ka se ei todel­lisu­udessa paljoa auta. Sivu­per­soon­aa luodessa tekee kuitenkin jonkin virheen ja Google&kumppanit pää­sevät jäljille.

    Ollilan verovainukoira taas pitäisi pitää käyn­nis­sä koko ajan sakon ja lin­natuomion uhalla.

    Näis­sä ruuhka­mak­su ja seu­ran­ta­ju­tuis­sa on muu­ta­ma asia, joista on oltu ihmeen hiljaa.

    1. Tak­si on ilmeis­es­ti julk­ista liiken­net­tä ja vapautet­taisi­in Ollilan verokoneesta ja ruuhka­mak­su­ista. Miten jäljitetään ja verote­taan taksin yksityisajo?

    2. Hal­lit­si­joidemme “vir­ka-autot”, seu­rataanko niitä ja julka­istaanko ala­mais­ten ilok­si niiden reitit ja kilo­metrit vai saa­vatko ruhti­naat ajel­la kansan kus­tan­nuk­sel­la mie­len­sä mukaan?

    3. Yksi­ty­isti­et, parkkipaikat ja muut yksi­ty­isalueet. Niil­lä liikku­mi­nen ei ole yhteiskun­nan asia, erotel­lanko ne suun­nitel­luis­sa vero­ma­lleis­sa, saako veron­mak­sa­ja niistä erittelyn.

    4. Käykö niin, ettei mak­sa­ja (auton halti­ja) saa tietoa vero­tuk­sen tai mak­su­jen perus­teena ole­vista matkoista. Peit­etäänkö tiedoista jotain kuten puhe­lin­laskun erittelyssä?

  96. Itse asi­as­sa kam­er­avalvon­nas­takin saa hyvin kattavan,nytkin tietä valvotaan sadoil­la valvon­takameroil­la + poli­isin nopeusvalvonnalla.

    Yleistä tietä on n 80000 km .
    Jos valvon­ta organ­isoidaan esim 10 m välein niin tarvi­taan n 8000 kamerapaikkaa .

    Kaupungeis­sa tarvi­taan pari kam­er­aa per risteys.
    En osaa sanoa paljonko risteyk­siä on mut­ta ei niitäkään ääretön­tä määrää ole , joten tarvi­taan ehkä 40000 kam­er­a­paikkaa( puh­das arvaus)

    Näil­lä voidaan toteut­taa saman tasoinen seu­ran­ta kuin on GPS/GSM seurannalla.

    Ja siihen voidaan yhdis­tää myös poli­isin nopeusvalvonta.

    Kau­pan­pääl­lisenä saadaan kuvaa myös autossa istuvista,ainain etu­penkkiläi­sistä ja kasvo­jen tun­nis­tuk­sel­la voidaan tun­nistaa myös henkilöt.

    Jos kuvaan ilmestyy auto, jos­ta ei voi­da tun­nistaa autoa eikä henkilöitä niin par­tio perään.

    Valvon­ta ei ole tekni­ikas­ta kiin­ni vaan voidaan toteut­taa mysö tuol­la Tukhol­man mallisel­la ruuhkamaksujärjestelmälläkin.

    Sen vuok­si ei kan­na­ta vas­tus­taa tekni­ikkaa vaan sen käyttöä.

    Ja jos halu­taan eroon kän­nykän seu­ran­nas­ta niin pitäisi lopet­taa puheluko­htainen laskutus.

    Taloudel­lis­es­ti se olisi jo perustel­tua, mut­ta vira­nomaiset haraa­vat sitä vas­taan kynsin hampain.

    Puhe­li­iken­teen osu­us tietoli­iken­teen siir­rossa on jo sen ver­ran vähäistä, että kallis puheluko­htainen lasku­tus ei ole perusteltua.
    Lasku­tus voitaisi­in kor­va­ta kuukausimaksulla.

    Yri­tyk­siä oli jo 2000-luvun puo­livälis­sä, mut­ta ne kilpistyivät juuri regulaattoriin .

    Paikkatiedon seu­ran­taa se ei pois­taisi totaalis­es­ti, sil­lä sitä tarvi­taan edelleen roamin­gin ylläpi­toon, mut­ta kuka soit­taa kenelle on puh­taasti vira­nomaisa­s­ia sen jälkeen

  97. Osmo Soin­in­vaara: Käyt­täjät mak­sav­bat vesi- ja viemäriverkon kulut kokon­aan, toisin kuin katu­verkon kulut, jot­ka peit­etään kunnallisverosta.

    No kysyn­pä vielä ker­ran; onko H:n kaupun­ki todel­lakin niin tyh­mä, että se ei ota myymistään tai vuokraamis­taan ton­teista sel­l­aisia hin­to­ja, että niil­lä voidaan kus­tan­taa ao asuinalueen katu­jen rakentaminen ?

    1. No kysyn­pä vielä ker­ran; onko H:n kaupun­ki todel­lakin niin tyh­mä, että se ei ota myymistään tai vuokraamis­taan ton­teista sel­l­aisia hin­to­ja, että niil­lä voidaan kus­tan­taa ao asuinalueen katu­jen rakentaminen ?

      Omaisu­u­den myymi­nen jonkin asian rahoit­tamisek­si ei tee tästä rahoitet­tavas­ta asi­as­ta ilmaista. Uusia asukkai­ta varten pitää rak­en­taa myös koulut, päiväkodit, ter­veysase­mat, puis­tot ja niin edelleen.

  98. Täl­läkin foo­ru­mil­la on mon­ta ker­taa todet­tu, että keskus­taan tule­vien auto­jen määrä ei ole kas­vanut pari­inkymme­neen vuo­teen. Ja syykin on ker­rot­tu; ei ole ilmaisia tai edullisia parkkipaikko­ja. Mis­sään ennus­teessakaan ei mitään merkit­tävää lisäys­tä odoteta.

    Sen sijaan kan­takaupun­gin väk­iluku voi kas­vaa seu­raav­ina vuosikym­meninä jopa 200.000:lla. Oletet­tavaa on, että samal­la kas­vaa merkit­tävästi myös Helsin­gin automäärä(nyt yli 260.000) Ja siitä syn­tyy se pelko keskus­tan ruuhkautumisesta. 

    Satel­li­it­ti­paikan­nuk­seen perus­tu­vas­sa ruuhka­mak­sus­sa Kata­janokalta Taka-Töölöön ajavakin mak­saisi kilo­me­trien perus­teel­la — ja kalleim­man mukaan!

  99. Osmo Soin­in­vaara:
    eri anonyymi,
    Oletko lainkaan lukenut, miten Ollilan työryh­mä suun­nit­teli jär­jestelmän toim­intaa? Siinä vira­nomais­ten on aivan yhtä vaikea päästä seu­ran­tati­etoi­hin kuin puhe­linopåer­aat­tor­ei­den tietoi­hin nyt. Pääsee, mut­ta tarvit­see hyvän syyn, yleen­sä tuomiois­tu­men luvan.

    Nuo tuomiois­tu­imen luvat ovat hyvin löysässä eikä niitä juuri kotrolloida.

    Juo­daan kahvit ja syödään pul­lat ker­ran vuodessa valvo­van vira­nomaisen kanssa .

    Tärkein­tä on, että sys­tee­mi näyt­tää luotet­taval­ta ja kontrolloidulta.

    Ja kuun­telu ja seu­ran­ta kohdis­tuu aina pääosin sivullisi­in, sil­lä eivät rikol­liset asioi vain keskenään.

    Mitä näille oheistiedoille tapah­tuu ei ole mis­sään kon­trol­lis­sa, kuun­nel­lulle sivulliselle kun ei tarvitse ilmoit­taa mitään eikä laki velvoita vira­nomaisia mihinkään.

    Vira­nomaisetkin ova vain ihmisiä ja juoru­a­vat toisilleen työssä saatu­ja tieto­ja esim tyyli­in tiedätkö, että sekin seu­rustelee rikol­lis­ten kanssa

    Ain­oas­taan rikos­es­ta epäil­lyn oikeustur­va on säädel­ty laeissa

  100. Osmo Soin­in­vaara:
    eri anonyymi,
    Oletko lainkaan lukenut, miten Ollilan työryh­mä suun­nit­teli jär­jestelmän toim­intaa? Siinä vira­nomais­ten on aivan yhtä vaikea päästä seu­ran­tati­etoi­hin kuin puhe­linopåer­aat­tor­ei­den tietoi­hin nyt. Pääsee, mut­ta tarvit­see hyvän syyn, yleen­sä tuomiois­tu­men luvan.

    Oletko lainkaan seu­ran­nut miten poli­isi on vähitelleen vaat­in­ut ja saanut laa­jem­pia ja laa­jem­pia oikeuk­sia teleti­etoi­hin. Ei kovin suuria ennus­ta­jan lahjo­ja tarvi­ta poli­isin tule­vien vaa­timusten ennakoimiseen satel­li­it­tiseu­ran­nas­ta saatavien tieto­jen suhteen.

  101. Antsa:
    Kun omis­ta­ja kuolee, perikun­ta yleen­sä pitää asun­toa myymät­tä per­in­töveron määräämiseen asti. Per­in­tövero määrätään todel­lisen myyn­ti­hin­nan mukaan, kun asun­to myy­dään heti ja hypo­teet­tisen hin­nan mukaan, kun todel­lista ei ole käytet­tävis­sä. Näin perikun­ta säästää huo­mat­tavia sum­mia per­in­töverossa viivyt­telemäl­lä myyn­tiä. Verot­ta­ja toimii per­in­töverossa aivan samoin kuin luon­toise­tu­jen arvon määrit­tämisessä – arvo ei ole markkina-arvo. 

    Täl­lä tavoin menetellen verot­ta­ja saa enem­män, jos asun­to kuitenkin myy­dään. Myyn­tivoit­tovero on näet yleen­sä suurem­pi kuin per­in­tövero. Myyn­tivoit­toa on per­in­töveroar­von ylit­tävä osa myyn­ti­hin­nas­ta. Jos per­illi­nen ottaa asun­non omaan käyt­töön, niin sil­loin per­in­tövero kan­nat­taa minimoida.

  102. “Yksi­ty­isti­et, parkkipaikat ja muut yksi­ty­isalueet” Samaa mieltä. Lisäk­si lumen vähäisyys tarkoit­taa Auto-juna yhdis­telmia, niin sil­loin auto liikuu, mut­ta ei ole tuos­sa mielessä verotet­tavaa tuloa. Lisäk­si minä en halua mak­saa mökkille johtavaa lossi/yksityistietä, kos­ka jo nyt se ei saa mitään tukea vaan me asukkaat mak­se­taan kaik­ki kulut.
    Ja paljon loh­jan 1‑tien ja muis­sa tun­neleis­sa seä pysäköin­ti­halleis­sa kulke­neen, niin nuo nav­igoin­ti sys­teemit ei vaan toi­mi. Joten miten PK-seudul­la voidaan mak­saa GPS poh­jaista mak­su, jos aje­taan tun­neleis­sa. Onko se sit­ten verova­paa­ta liikkumista?

  103. Osmo Soin­in­vaara:
    eri anonyymi,
    Oletko lainkaan lukenut, miten Ollilan työryh­mä suun­nit­teli jär­jestelmän toim­intaa? Siinä vira­nomais­ten on aivan yhtä vaikea päästä seu­ran­tati­etoi­hin kuin puhe­linopåer­aat­tor­ei­den tietoi­hin nyt. Pääsee, mut­ta tarvit­see hyvän syyn, yleen­sä tuomiois­tu­men luvan. 

    Viitat­en mainit­se­maani pas­si­ta­pauk­seen, kuka muka uskoo moi­seen? Ei sil­lä että olisin eri­tyisen tyy­tyväi­nen nykyiseen eri­lais­ten teleti­eto­jen käytön sääntelyyn.

  104. Usein näis­sä keskusteluis­sa tois­tuu aja­tus, että pääkaupunkiseudun kun­tara­jat ovat keinotekoisia ja hait­taa­vat suun­nit­telua. Tämä on ainakin osit­tain tot­ta, mut­ta pätee mielestäni myös Osmon esit­tämi­in tilas­tol­lisi­in tarkastelui­hin toimis­toista. Kun­nat ovat monis­sa asiois­sa liian suuria tilas­toyk­siköitä, jot­ta niiden kaut­ta voisi vetää johtopäätök­siä pääkaupunkiseudun sisäis­es­tä kehi­tyk­ses­tä. Esimerik­si Helsin­gin kohdal­la pitäisi ainakin tehdä ero kan­takaupun­gin ja muun Helsin­gin välille. Espoon ja Van­taan tapauk­ses­sa kan­nat­taisi ehkä erot­taa uudem­mat suuret toimis­tokeskit­tymät kuten Keila­n­i­mi, Lep­pä­vaara ja Avi­apo­lis muista alueista.

  105. Koti-isä: Et ole lukenut soin­in­vaaraasi? Merkit­tävin ja alati kas­va­va osa ihmis­ten liikku­mis­es­ta ei enää liity työhön, vaan vapaa-aikaan. 

    Ok. Vapaa-ajan liiken­net­tä ei ole ehkä aivan yhtä help­po arvioi­da kuin työ­matkapen­delön­tiä. Kos­ka tavoit­teisi­in kuu­lui myös Helsin­gin keskus­tan kas­vat­ta­mi­nen ostoskeskit­tymänä, keskus­taan suun­tau­tu­va vapaa-ajan liikenne ilmeis­es­ti kas­vaisi työ­paikkali­iken­teen tapaan. Var­maankin tuo poli­ti­ik­ka tähtää keskus­tan roolin kas­vat­tamiseen myös muil­la vapaa-aikaan liit­tyvil­lä aloil­la (eloku­vateat­ter­it, rav­in­to­lat jne.).

    Näyt­täisi siltä, että tuo poli­ti­ik­ka yrit­tää ylläpitää per­in­teistä keskus­ta + nukku­malähiöt ‑mallia.

  106. Antsa: Kun omis­ta­ja kuolee, perikun­ta yleen­sä pitää asun­toa myymät­tä per­in­töveron määräämiseen asti. Per­in­tövero määrätään todel­lisen myyn­ti­hin­nan mukaan, kun asun­to myy­dään heti ja hypo­teet­tisen hin­nan mukaan, kun todel­lista ei ole käytet­tävis­sä. Näin perikun­ta säästää huo­mat­tavia sum­mia per­in­töverossa viivyt­telemäl­lä myyntiä.

    (Täl­lä ei tietysti ole mitään tekemisät ketjun aiheen kanssa, mut­ta) Jos ne per­il­liset ovat lap­sia (tai las­ten­lap­sia) kuten tavanomaista on, per­in­tövero on kuitenkin hellem­pi kuin myyn­tivoit­tovero (mak­se­taan per­ityl­lä omaisu­udel­la per­in­tövero­tuk­sen ja myyn­ti­hin­nan välis­es­tä ero­tuk­ses­ta). Odot­telul­la tosin juuri per­in­töveron määräämisen asti ei ole mitään vaiku­tus­ta, kos­ka verot­ta­ja ihan oma-aloit­teis­es­ti täl­löin päivit­tää per­in­tövero­tuk­sen myyn­nin jälkeen.

    Kuten täl­lä blo­gis­sakin on tul­lut mainit­tua van­hus­ten laitoshoidon tulosi­don­naiset mak­sut luul­tavasti ovat ihan oikeasti merkit­tävä tyhjiä asun­to­ja ylläpitävä voima.

  107. Viherinssi: Ei toi­mi kahdestakaan syys­tä. Fiskaaliselta kannal­ta polt­toain­evero vuo­taa sekä vai­h­toe­htoisi­in polt­toaineisi­in että naapurimaihin. 

    Vähän epäilen, että sieltä Haa­paran­nas­ta tai Viipurista nyt kovin laa­jamit­tais­es­ti lähde­tään ben­saa trokaa­maan. Liikenne- ja vero­tus­poli­itikan lähtöko­htana taas ei voi olla se, että tärkein­tä on puris­taa autoil­i­jat mah­dol­lisim­man kuiviin.

    Viherinssi: Ruuhka­mak­sukannal­ta taas polt­toain­everol­la ei ole mitään ohjausvaikutusta. 

    Sik­si ehdotinkin, että vero­jen laskun ohes­sa pääkaupunkiseudulle saat­te rak­en­taa vaik­ka minkälaisen ruuhka­mak­su­jär­jestelmän, kun­han pidätte näp­pinne erossa val­takun­nal­lis­es­ta lainsäädännöstä.

    Viherinssi:
    Asuin­paikan perus­teel­la verot­ta­mi­nen taas täyt­täisi Espoon Män­ty­har­julle rek­isteröidy­il­lä autoilla. 

    Miten tämä nyt sit­ten toimisi? Onko kaikil­la espoolaisil­la kakkosasun­to Män­ty­har­jul­la, jos­sa he ovat kir­joil­la? Kai vero­tus nyt kuitenkin perus­tu­isi auton omis­ta­jan asuinpaikkaan.

    Eero Pere:
    Ennen kalli­in ja kam­mot­ta­van satel­li­it­ti­paikan­nuk­sen käyt­töönot­toa tulisi muut­taa nykyiset autoverot ym. ‑mak­sut pelkästään polt­toain­everoksi hävit­täen kaik­ki kiin­teät käyt­tö- ja ympäristö­mak­sut. Vero rasit­taisi täl­löin eri­tyis­es­ti paljon ajavien, paljon päästävien, ruuhkissa seiso­vien, paljon kulut­tavien, liian van­ho­jen, liian kookkaiden,liian kovaa ajavien ja turhia huvi­a­jelu­ja teke­vien auto­jen kuljettajia. 

    Olen koit­tanut sanoa aivan samaa jo vaik­ka kuin­ka monel­la taval­la. Sen sijaan, että lähde­tään aja­maan epä­var­mo­ja ja tieto­tur­van sekä toimivu­u­den kannal­ta arve­lut­tavia häkkyröitä, poimit­taisi­in nyt ensin ns. “low hang­ing fruit”, eli tehtäisi­in helpot, oikean­su­un­taiset muu­tok­set, joil­la saavute­taan 20% vaival­la 80% tavoitteista.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Siinä vira­nomais­ten on aivan yhtä vaikea päästä seu­ran­tati­etoi­hin kuin puhe­linopåer­aat­tor­ei­den tietoi­hin nyt. 

    Kun nyt ker­ran Vihreät niin kovasti korostaa markki­na­t­aloushenkisyyt­tään, niin mik­sei koko roskaa voisi antaa markki­noiden tehtäväk­si? Kilo­metrivero­han voisi olla kon­septi­na ennem­minkin alen­nus jostain könt­tä­sum­mas­ta, joka voisi olla pakol­lisen liiken­nevaku­u­tuk­sen ohes­sa. Alen­nuk­sen saisi (tai ei, jos ylit­tää x km vuodessa) joko puh­taasti kat­sas­tuk­sen yhtey­dessä matkamit­tarista luke­mal­la tai sit­ten anta­mal­la liiken­nevaku­u­tusy­htiön­sä asen­taa autoon­sa GPS-seu­ran­ta­lait­teen, jon­ka tieto­jen perus­teel­la sit­ten alen­nus las­ket­taisi­in. Suurin osa tästäkin infra­s­ta on jo ole­mas­sa, ja lop­pu perus­tu­isi porkkanaan kepin sijas­ta. Lisäk­si sijain­ti­tiedot eivät olisi suo­raan val­tion hal­lus­sa lainkaan, vaan (anal­o­gis­es­ti puhe­lu­ti­etoi­hin) “palvelun­tar­joa­jan” vas­tu­ul­la, mikä paran­taisi luot­toa järjestelmään.

    1. Miten tämä nyt sit­ten toimisi? Onko kaikil­la espoolaisil­la kakkosasun­to Män­ty­har­jul­la, jos­sa he ovat kir­joil­la? Kai vero­tus nyt kuitenkin perus­tu­isi auton omis­ta­jan asuinpaikkaan.

      Röm­pän Ukko omis­taa auton ja “lainaa” sitä kaupungis­sa asu­valle. Min­ullekin eräs espoolainen ehdot­ti, että enkä voisi ottaa nimi­i­ni hänen autoaan, niin hän saisi asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen työ­matkapysäköin­tiään varten.

  108. Osmo Soin­in­vaara:
    Jostain syys­tä yri­tyk­set tule­vat mielu­um­min Helsin­gin keskus­taan kuin Espoon pel­loille hajasi­joitet­tuna. Espoos­sa on joka kuudes toimi­s­toneliö tyhjil­lään ja vuokrata­so on laskenut niin alas, ettei kiin­teistöjä kan­na­ta pitää kun­nos­sa. Luulen kovasti, että samat syys, joiden takia Helsin­ki on edullisem­pi paik­ka yri­tyk­sille pätevät myös julkiseen sektoriin

    Tämä väite on minus­ta aika hatara. Espoos­sa on käsit­tääk­seni hyvinkin kokoaan vas­taa­va määrä Suomen suurimpia pörssiyri­tyk­siä: Nokia, Kone, For­tum, Neste Oil, Tieto, F‑Secure, Tekla jne. Keilanie­mi on yri­tyk­sille aivan yhtä houkut­tel­e­va kuin Helsin­gin keskus­ta tai Ruo­ho­lahti. Kalasa­ta­ma painii aivan eri sar­jas­sa ja en usko sen ykkös­sar­jaan ikinä nousevankaan.

    Espoo on pin­ta-alal­taan Helsinkiä suurem­pi ja toim­i­tilo­jen keskimääräisen hin­nan taakse mah­tuu mon­en­laista. Tyhjien toim­i­tilo­jen määrä ker­too lähin­nä sen, että toim­i­tilo­ja on raken­net­tu paljon ja yri­ty­selämän muuttues­sa mon­et van­hat toim­i­ti­lat ovat sijaintin­sa tai tilo­jen­sa huonos­ti kilpailukykyisiä.

    Olisiko parem­pi mit­tari kat­soa mihin eturiv­in yri­tyk­set sijoit­tuvat tilo­jaan muut­taes­saan? En tiedä luku­ja mut­ta näp­pitun­tu­mani on että suh­teessa Helsinki­in Espool­la menee ihan ok.

    Ruuhka­mak­suil­la Helsingis­sä on vaikea uskoa Helsin­gin kil­pailukyvyn paran­tu­van yri­tys­ten sijain­tipaikkana. Autoli­ikenne ehkä nopeu­tu­isi mikä on plus­saa, mut­ta peru­songel­ma eli järkevän hin­tais­ten parkkipaikko­jen vähyys ei sil­lä muu­tu mihinkään.

  109. Antsa: Per­in­tövero määrätään todel­lisen myyn­ti­hin­nan mukaan, kun asun­to myy­dään heti ja hypo­teet­tisen hin­nan mukaan, kun todel­lista ei ole käytet­tävis­sä. Näin perikun­ta säästää huo­mat­tavia sum­mia per­in­töverossa viivyt­telemäl­lä myyntiä.

    Jos perikun­ta myy asun­non perukir­ja-arvoa korkeam­mal­la arvol­la, ero­tuk­ses­ta menee luovu­tusvoiton vero (30/32 %), Tämä on kun­nol­la kan­nat­tavaa ain­oas­taan sil­loin, kun per­i­jä on II-luokan per­i­jä (ei suo­raan ylenevässä tai alenevas­sa polves­sa) ja per­in­töä on tulos­sa yli miljoona (vero 35 %).

    Käytän­nössä perikun­nat ovat yleen­sä lap­sia, jot­ka mak­sa­vat perukir­ja-arvos­ta enim­mil­lään 19 %, joten jos käm­pän aikoo myy­dä, se kan­nat­taa arvot­taa oikein perukirjaan.

    Syy perikun­tien myymät­tömi­in asun­toi­hin on toden­näköis­es­ti prag­maat­tisem­pi. Mum­mon ja papan irtaimis­toa on töölöläiskämp­pä täyn­nä, eikä kukaan perikun­nas­ta kaipaa juuri sil­lä het­kel­lä käteistä. Lapset eivät sen­ti­men­taal­i­sista syistä saa kämp­pää siivottua.

    Jos asialle halut­taisi­in tehdä jotain, olisi kak­si tehokas­ta tapaa:

    1. Suo­jataan laitok­seen pysyvästi muut­ta­neen ihmisen omis­ta­man asun­non vuokrat­u­lot siten, ettei niitä viedä asi­akas­mak­sui­hin (nyt niistä jää 10 %, jol­la omais­ten ei kan­na­ta tehdä mitään vaivalloista).

    2. Huole­hdi­taan, että kiin­teistövero on riit­tävän iso pros­ent­ti asun­non todel­lis­es­ta arvosta.

    Ensim­mäisen voi tehdä tänään, jälkim­mäi­nen vaatii pitkähkön siir­tymäa­jan mut­ta paran­taa mon­ta muu­takin pulmaa.

  110. Joku kir­joit­ti:

    “Kun omis­ta­ja kuolee, perikun­ta yleen­sä pitää asun­toa myymät­tä per­in­töveron määräämiseen asti. Per­in­tövero määrätään todel­lisen myyn­ti­hin­nan mukaan, kun asun­to myy­dään heti ja hypo­teet­tisen hin­nan mukaan, kun todel­lista ei ole käytet­tävis­sä. Näin perikun­ta säästää huo­mat­tavia sum­mia per­in­töverossa viivyt­telemäl­lä myyn­tiä. Verot­ta­ja toimii per­in­töverossa aivan samoin kuin luon­toise­tu­jen arvon määrit­tämisessä – arvo ei ole markkina-arvo.” 

    Periku­nan intres­sis­sä on myyn­ti­ti­lanteessa korkea per­in­töveroar­vo, sil­lä myyn­tivoit­toa verote­taan per­in­töveroar­von ja myyn­ti­hin­nan ero­tuk­ses­ta korkeam­man verokan­nan mukaan.

  111. Osmo Soin­in­vaara:
    eri anonyymi,
    Oletko lainkaan lukenut, miten Ollilan työryh­mä suun­nit­teli jär­jestelmän toim­intaa? Siinä vira­nomais­ten on aivan yhtä vaikea päästä seu­ran­tati­etoi­hin kuin puhe­linopåer­aat­tor­ei­den tietoi­hin nyt. Pääsee, mut­ta tarvit­see hyvän syyn, yleen­sä tuomiois­tu­men luvan.

    Mikäköhän se hyvä syy olisi??? Tässä avatan tietä vira­noam­siten mieli­v­al­lalle eli kafka­maiseen maailmaan.

  112. Koti-isä:

    Espoolainen autoilija:
    Yhdis­tetään Län­siväylä ja Itäväylä/Lahdenväylä 4–6‑kaistaisella syväl­lä tun­nelil­la ja raken­netaan jon­nekin Man­ner­heim­intien paikkeille poikit­tainen suuri “pysäköin­tikatu” …

    Eikä mak­sa paljon 🙂 🙂

    Kyl­lä se mak­saa paljon, suu­ru­us­lu­ok­ka lie­nee ver­rat­tavis­sa Pis­ararataan ilman hulppei­ta asemia.

    Toisaal­ta paljonko parkkipaikko­jen “vuokraamis­es­ta” autoil­i­joille saisi tulo­ja? Jotain arvoa pitäisi laskea myös nyky­istä lukuisam­mille keskus­tas­sa asioiville autoil­i­joille, keskus­tas­sa ja seudullis­es­ti (uusi, vah­va poikit­taisy­hteys) vähen­tyville autoilun ulkoishaitoille ja muulle lisään­tyvälle taloudel­liselle toimeliaisuudelle.

    1. Kyl­lä se mak­saa paljon, suu­ru­us­lu­ok­ka lie­nee ver­rat­tavis­sa Pis­ararataan ilman hulppei­ta asemia.

      Pelkkä kak­sikaistainen keskus­tatun­nel­ki, joka olisi huo­mat­tavasti tuo­ta lyhyem­pi, mak­saisi mil­jardin. Pelas­tus­laitos vaatisi tuon raken­net­tavak­si neljänä tai kuute­na eril­lisenä tun­neli­na ja hätäpois­tu­mistie niiden lisäk­si. Kolme mil­jar­dia? Yhden matkan nih­hanksi tulisi 15–20 euroa.

  113. Osmo Soin­in­vaara: sum­imhJos ihmiset mak­sa­vat 8 000 euroa neliöltä asun­nos­ta Helsin­gin kan­takaupungis­sa, kun voisi­vat ostaa asun­non halvem­mal­la mis­tä hyvän­sä Suomes­ta, eivätkö nämä asun­nonos­ta­jat sil­loin halua eniten asua kan­takaupungis­sa? Vai vovat he vain tyhmiä?

    Helsingistä käy­dään paljon töis­sä muis­sa kun­nis­sa (noin 65 500 v. 2011). Iso osa toki muual­ta kuin kan­takaupungista, mut­ta minus­ta tämä silti vahvis­taa Osmon näke­mys­tä, jon­ka mukaan ihmiset halu­a­vat asua kan­takaupungis­sa. He eivät siis asu siel­lä käytän­nön pakos­ta, kuten jotkut näyt­tävät arvel­e­van. Oma­l­ta ja monien tun­temieni henkilöi­den osalta asia on juuri näin. Mielu­um­min kävisin töis­säkin keskus­tas­sa, mut­ta valitet­tavasti työ­paikkani on hajasi­joitet­tu Espooseen.

  114. Antsa: Suo­ma­laiset kap­i­tal­is­tit käyt­tävät Helsin­gin asun­tokan­taa sijoi­tusin­stru­ment­tinä. Tarkoi­tus ei ole koskaan asua tai vuokra­ta niitä vaan speku­loi­da arvonnousulla.

    Voiko noi­ta takavarikoi­da jol­lain tekosyyllä?
    Ei kai nyt maan halu­tu­im­mal­la alueel­la ole­via kiin­teistöjä tyhjänä saisi pitää? Vai­h­taa vaik­ka päit­täin tyhjään taloon jos­sain muualla?

  115. Eikö siel­lä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa kaavoitus­ta koske­via päätök­siä tehtäessä yhtään mietitä, mis­sä järjestyk­sessä päätök­set kan­nat­taisi tehdä?

    LVM:n julkaise­ma “Helsin­gin seudun ruuhka­mak­su, Jatko­selvi­tys” toteaa (s. 19): “Helsin­gin seudun asukas- ja työ­paikkamäärä kas­vaa merkit­tävästi seu­raavien 30 vuo­den aikana, mikä lisää liiken­teen määrää ja ruuhkau­tu­mista. Ruuhkau­tu­mi­nen heiken­tää seudun sisäistä ja ulkoista saavutet­tavu­ut­ta ja kilpailukykyä.” 

    Asukas- ja työ­paikkamäärä kas­vaa, jos sitä kaavoituk­sel­la kas­vate­taan. Onko nyt kaavoituk­sel­la siis vaaran­net­tu kil­pailukyky? Eikö ensin olisi pitänyt kehit­tää taloudelli­nen ja tehokas liiken­nejär­jestelmää (kaikkine eri­lai­sine, suosit­tuine, vai­h­toe­htoi­sine osi­neen), joka mah­dol­lis­taisi kasvun, men­emät­tä tukkoon? 

    Ihmiset liikkunevat nyky­isin enem­män kuin koskaan. Eri­laisi­in liikku­mis­tarpeisi­in­sa he tarvit­se­vat eri­laisia vai­h­toe­hto­ja. Lisäk­si he halu­a­vat (toden­näköis­es­ti) myös tehdä itsenäisiä päätök­siä siitä mikä kulku­vä­line mil­loinkin on heille yksilön val­in­tana sopivin
    (yhdis­telmä nopeut­ta, edullisu­ut­ta, mukavu­ut­ta, ter­veel­lisyyt­tä jne.). Vai pitääkö kaikille tar­jo­ta vain yhtä saapaskokoa?

  116. Tuo­ta… voisko tossa sys­tee­mis­sä olla anonyymi­nap­pi, se poh­jas­sa men­nään korkeim­man mak­sun mukaan ja gep­si on pois päältä. Matkamit­tarista tulee kil­sat. Vähän sama kuin matkako­r­tis­sakin on, jos kul­jen bus­sil­la kor­tilla, jos­sa on mak­set­tua kaut­ta, niin jäl­ki jää. Jos ostan irtolipun käteisel­lä, niin ei jää.

    Sitte asi­aan:
    Olen kyl­lä vähän sitä mieltä, että laite­taan täysin avoin tar­jouskil­pailu pystyyn, jos­sa speksinä on vain korkeal­la tasol­la mihin halu­taan päästä (jos siitä päästään joskus sop­u­un). Sitte vuos aikaa ja tar­jouk­set kanssa 100% julk­isi­na — ainakin siis otsikko­ta­so ja sen hin­ta — jot­ta kukin kyn­nelle kykenevä voi kat­toa mitä vielä puut­tuu. Ettei se ole vain kol­men ison leikkiä. Toi vois — tai sen var­maan ihan pitäis — olla open source ‑pro­jek­ti, jot­ta toimit­ta­jaloukku­ja syn­tyy mah­dol­lisim­man vähän. Ei?

  117. Ajan aamuisin Turun suun­nas­ta töi­hin Helsinki­in ja iltapäiväl­lä päi­vas­toin. Turun­väylää emme täytä me maaseudul­ta tule­vat. Tie täyt­tyy vähitellen Loh­jal­ta. Num­me­las­ta ja Veikko­las­ta. Tuo­mar­i­lan liit­tymä on pahin, kos­ka sieltä tule­vat ne espoolaiset, joil­la olisi mah­dol­lis­us vali­ta joukkoli­iken­nevä­line. Moot­tori­tien siis täyt­tävät ne, joil­la olisi mah­dol­lisu­us kulkea joukkoli­iken­nevä­lineil­lä, mut­ta eivåt halua.

  118. Espoolainen autoil­i­ja:
    Yhdis­tetään Län­siväylä ja Itäväylä/Lahdenväylä 4–6‑kaistaisella syväl­lä tun­nelil­la ja raken­netaan jon­nekin Man­ner­heim­intien paikkeille poikit­tainen suuri “pysäköin­tikatu” suun­nilleenOop­per­al­ta Erot­ta­jalle, jos­ta hissiy­htey­det pin­nalle. 2,5 km matkalle sopisi n. 10000 paikkaa (2 pysäköin­ti­holvia + katu, kah­teen kerrokseen).

    Eikä mak­sa paljon 🙂 🙂 

    Entä sit­ten, kun nämäkin parkkipaikat ovat täynnä?

  119. Parkkialuei­den ja julkisen liiken­teen yhdis­telmä. Matkalaukuis­sa painavien tavaroiden kul­je­tus autoon.

  120. Osmo: “Sik­si olen niin tykästynyt satel­li­it­tipo­h­jaisi­in ruuhka­mak­sui­hin. Kiin­teä tul­li­mak­su on kuin kiin­nit­täisi ruu­via seinään vasar­al­la ruu­vimeis­selin sijaan.
    Ehkä ne kan­nat­taisi siis aloit­taa Helsingistä ja jät­tää muu Suo­mi rauhaan.”
    Miten satel­lit­tipo­h­jainen ruuhka­mak­su toteutet­taisi­in käytän­nössä vain Helsingis­sä? Tulisiko satel­li­it­ti­paikan­nusjär­jestelmät pakol­lisik­si kaikille, jot­ka joskus Helsingis­sä aja­vat? Vai kaikille suo­ma­laisille? Vai jär­jestet­täisi­inkö sat­un­naiskävi­jille jokin vai­h­toe­htoinen sys­tee­mi? Kuu­lostaa haasteelliselta..

    1. Miten satel­lit­tipo­h­jainen ruuhka­mak­su toteutet­taisi­in käytän­nössä vain Helsingis­sä? Tulisiko satel­li­it­ti­paikan­nusjär­jestelmät pakol­lisik­si kaikille, jot­ka joskus Helsingis­sä aja­vat? Vai kaikille suo­ma­laisille? Vai jär­jestet­täisi­inkö sat­un­naiskävi­jille jokin vai­h­toe­htoinen sys­tee­mi? Kuu­lostaa haasteelliselta.

      Sat­un­naiskäyt­täjille tulisi vin­jet­ti­mak­su, joka olisi kuitenkin niin korkea, ettei se houkut­tele vakikäyttäjiä.

  121. eri anonyy­mi: Kän­nykän sijain­nin tietää lähtöko­htais­es­ti vain puhe­lin­op­er­aat­tori, jota vira­nomais­ten pitää erik­seen tiedustel­la: autoverovalvon­ta-GPS vaatii että auton sijain­tia rek­isteröidään jatku­vasti ja ark­istoidaan ties kuin­ka pitkäk­si aikaa viranomaisrekisteriin.

    Saaatan olla väärässä, mut­ta ainakin GSM-aikoina sen puhe­li­men sijain­nin “tiesi” enem­män tai vähem­män jatku­vasti yksi tai use­ampi tietokone tai serveri jos­sain Man­ner-Euroopas­sa. Tavoit­teena oli verkkoon kytkey­tymisen nopeut­ta­mi­nen. Ei joka ker­ta tarvin­nut screena­ta 10 M+ tukiasemaa.

    Liian Van­ha tietää tästä sys­teemistä ja sen tieto­tur­vas­ta min­ua enemmän.

    Näis­sä keskusteluis­sa pitäisi lähtöko­htais­es­ti tun­nus­taa jo ajat sit­ten käyt­töön ote­tut teknil­liset jär­jestelmät, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat Orwellin dysu­topi­at. Menete­tyn viat­to­muu­den perään on turha haikail­la. Kysymys on pelkästään siitä, ketkä niitä mah­dol­lisuuk­sia kon­trol­loi­vat, siis demokratiasta.

  122. Osmo, etkö poli­itikkona eduskun­nas­sa ryhty­isi esit­tämään työt­tömille työl­listymis­mah­dol­lisuuk­sia esim. liiken­teen valvon­nan piiristä. Tut­ka- ja kän­nykänkäyt­tökurssi (=sakko­la­pun lähet­tämi­nen keskusti­etokoneelle) työt­tömälle ja siitä sit­ten vaan tien äären auto­jen nopeuk­sia mit­taile­maan — ja sakottamaan. 

    Nyky­isin kun työt­tömil­lä halu­taan teet­tät­tää tyhjää, eikä kansan­taloudel­l­lis­es­ti järkevää työttömyystyötä.

  123. Osmo Soin­in­vaara: Tekni­ikan toimivu­ut­ta on tarkoi­tus kokeil­la ensi vuon­na. Mal­tet­taisi­inko odot­taa siihen saak­ka ennen kuin men­nään vuoren­var­masti julik­sta­maan, että se ei toi­mi. Tuo­hon nyt ei vaa­di kovinkaan kum­moista jär­jestelmää. Yhtä iso ongel­ma teleo­er­aat­tor­eil­la on ketätä tiedot puhe­lin­laskua varten. Näyt­tää toimivan.

    Näyt­tää toimivan?
    Mut­ta mihin hintaan?
    Paljonko Suomes­sa toimi­vat oper­aat­torit mak­sa­vat lasku­tuk­ses­taan? Veikkaisin, että sato­ja miljoo­nia vuodessa.

    Toinen yhtä epä­tark­ka heit­to on sum­ma, joka Ruot­sis­sa on onnis­tut­tu upot­ta­maan tietullei­hin. Ain­oa mitä se ker­too on, että sekin on mah­dol­lista. Vähän sama hom­ma kun Suomes­sa tuh­lat­ti­in var­maan tois­tasa­taa miljoon­aa sähköisen iden­ti­teetin kehit­tämiseen, jota ei sit­ten tul­lut ja Virossa sys­tee­mi polka­sti­in toim­intaan par­il­la miljoon­al­la. GPS-veros­ta voi hyvin tul­la seu­raa­va Apot­ti. Jos koko Suomes­sa siir­ryt­täisi­in gps-veroon, niin sil­loin ruuhka­mak­sun saisi var­maan sys­teemi­in kylk­iäisenä. Mut­ta kun km-vero voidaan vilka­s­ta matkamit­tarista ilman mitään kulu­ja, niin mik­si muu maa halu­aisi gps-veroa?
    Jatkos­sa autois­sa vois olla myös “ener­gianku­lu­tus­mit­tari”, jol­la tasat­taisi­in hie­man pikkurät­tänien ja öky­maas­turei­den eroja.
    Sinän­sä ihan fik­su idea sekin, että jos autoil­i­ja halu­aa verovähen­nyk­sen, niin sil­loin toimit­taa oma- ja vapaae­htois­es­ti oman gps:nsä login todis­teek­si. Tässä on se tarvit­ta­va peri­aat­teelli­nen ero Orwellin THX-maailmaan.

    Viherinssi: Tämä ei toi­mi näin karkeal­la jaol­la, kos­ka tul­lien pitää olla aika kovia joka yli­tyk­ses­tä. Se aset­taa ihmisiä pien­ten asuin­paikkaero­jen perus­teel­la kovin eri­laiseen ase­maan, ja tul­li­ra­jo­jen kiertämi­nen aiheut­taisi tarpee­ton­ta läpi­a­joa vääris­sä paikoissa.

    Peri­aate on kuitenkin toimi­va, jos tul­li­port­te­ja on kaikissa ruuhkai­sis­sa risteyk­sis­sä ja ruuhkau­tuvil­la väylil­lä sään­nöl­lisin välein. Täl­löin mak­sut voivat olla kohtu­ullisen pieniä, eikä yksit­täistä port­tia kan­na­ta lähteä väistelemään.

    Minus­ta tämä on se ske­naario, jota kan­nat­taisi lähteä ver­taa­maan GPS-malli­in. Saat­taa olla, että satel­li­it­ti­paikan­nus hoitaa asian edullisem­min ja fik­sum­min, mut­ta ilman ver­tailua asi­aa on vaikea tietää.

    Juurikin näin. Hom­ma voidaan toteut­taa kameroil­la ja visuaal­isil­la ajoluvil­la tai vaik­ka rfid-tageil­lä. Luku­lait­teet voivat olla hel­posti siir­ret­täviä. Ruuhkaveroon riit­tää rajo­jen ylit­tämis­es­tä lasku­tus, park­keer­auk­sen rajoit­tamiseen riit­tää jo ole­mas­saol­e­vat keinot.

    Lopuk­si jää vielä ihme­tyt­tämään se, että mik­si joukkoli­iken­teeseen riit­tää epäreilut ja ylikarkeat vyöhyk­keet, mut­ta yksi­ty­isautoil­i­joille pitää tar­jo­ta pullamössöä?

  124. Osmo Soin­in­vaara: Röm­pän Ukko omis­taa auton ja “lainaa” sitä kaupungis­sa asu­valle. Min­ullekin eräs espoolainen ehdot­ti, että enkä voisi ottaa nimi­i­ni hänen autoaan, niin hän saisi asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen työ­matkapysäköin­tiään varten. 

    Ja sit­ten 500.000–1.000.000 pääkaupunkiseu­tu­laista alkaa kikkaile­maan keskenään tähän tapaan? Uskottavaa.

  125. Viherinssi: Ei toi­mi kahdestakaan syys­tä. Fiskaaliselta kannal­ta polt­toain­evero vuo­taa sekä vai­h­toe­htoisi­in polt­toaineisi­in että naapurimaihin. 

    Kum­mal­lakaan asial­la ei ole minkään­laista käytän­nön merkitystä.

    Auton tankki­in mah­tuu keskim. 50 l polt­toainet­ta, ja uusi auto kulut­taa keskim. 6 l / 100 km. Polt­toain­everon voi hel­posti kaksinker­tais­taa, ja silti 99% suo­ma­lai­sista asuu niin kaukana hal­van ben­san naa­puri­maas­ta, että tankkaus­reis­su ei kan­nat­taisi. Tämä ilman minkään­laista arvoa tankkaus­matkaan käytetylle ajalle.

    Vai­h­toe­htoisia polt­toainei­ta ei joko ole ole­mas­sa, tai ne ovat niin kalli­ita, että veron koro­tuk­sel­la ei ole vaiku­tus­ta. Tilanteen mah­dol­lis­es­ti muuttues­sa niitäkin voisi toki verottaa.

    Sähköau­toista on puhut­tu jo vuosikym­men, mut­ta niitä ei ole kau­pas­sa eikä liiken­teessä, kos­ka hinta/ajettu km tai suori­tuskyky ei ole lähel­läkään jatku­vasti taloudel­lisu­ut­taan paran­tavia polt­to­moot­to­ri­a­joneu­vo­ja. Edes hybridin han­k­in­ta ei kannata.

    Polt­toain­evero ohjaa sekä ympäristön että vai­h­to­taseen kannal­ta oikeaan suuntaan. 

    Tämä ei toi­mi näin karkeal­la jaol­la, kos­ka tul­lien pitää olla aika kovia joka yli­tyk­ses­tä. Se aset­taa ihmisiä pien­ten asuin­paikkaero­jen perus­teel­la kovin eri­laiseen ase­maan, ja tul­li­ra­jo­jen kiertämi­nen aiheut­taisi tarpee­ton­ta läpi­a­joa vääris­sä paikoissa.Periaate on kuitenkin toimi­va, jos tul­li­port­te­ja on kaikissa ruuhkai­sis­sa risteyk­sis­sä ja ruuhkau­tuvil­la väylil­lä sään­nöl­lisin välein. Täl­löin mak­sut voivat olla kohtu­ullisen pieniä, eikä yksit­täistä port­tia kan­na­ta lähteä väistelemään.Minusta tämä on se ske­naario, jota kan­nat­taisi lähteä ver­taa­maan GPS-malli­in. Saat­taa olla, että satel­li­it­ti­paikan­nus hoitaa asian edullisem­min ja fik­sum­min, mut­ta ilman ver­tailua asi­aa on vaikea tietää.

    Port­tien sijain­tia voi hioa miten pitkälle ikinä halu­aa, mut­ta kan­nat­taa käy­dä kysymässä koke­muk­sia niistä lukui­sista kaupungeista jois­sa vas­taavia jär­jestelmiä on jo käytössä. 

    Tiemak­su­jär­jestelmästä ei todel­lakaan tarvitse tehdä mitään rakettitiedettä.

  126. sunimh: Ja sit­ten 500.000–1.000.000 pääkaupunkiseu­tu­laista alkaa kikkaile­maan keskenään tähän tapaan? Uskottavaa.

    Joo varsinkin Helsingis­sä mis­sä tarvi­taan asukaspysäköin­ti­tun­nus. Säästät satasen vuo­tu­ista käyt­tö­mak­sua ja mak­sat kaik­ki pysäköin­nit mittariin…

  127. “Saaatan olla väärässä, mut­ta ainakin GSM-aikoina sen puhe­li­men sijain­nin “tiesi” enem­män tai vähem­män jatku­vasti yksi tai use­ampi tietokone tai serveri jos­sain Manner-Euroopassa. ”

    Kysymys on var­maan roamingista. Eli kun matku­s­tat esim Viroon niin puhe­lime­si rek­isteröi­tyy esim EMT verkkoon. Puhe­lime­si rek­isteröi­tyy EMT vierail­i­jarek­isteri­in ja EMT keskus lähet­tää tiedon Suomeen ja sil­loin Suomes­sakin keskus tietää, että olet Virossa ja yhdis­tää puhe­lut EMT verkkoon ja puhe­lut rek­isteröi­tyvät EMT verkossa.

    Viron sisäiset puhe­lut kulke­vat vain Virossa eikä Suomen verkkoa tarvita.

    Per­in­teiset keskuk­set ovat häviämässä ja koh­ta keskus on vain sof­t­an pätkä serverifarmissa

  128. Eikö asioi­ta todel­lakaan voi­da kokeil­la ensin käytän­nössä vapaae­htoisil­la ja vas­ta sit­ten säätää lakeja?

    Itse kokeil­isin vaik­ka heti paikan­nus­po­h­jaista km-veroa. Jos sys­teemin toimit­taa Tieto ja se toimii kuten VR:n lip­pusys­tee­mi, sil­loin se olisi käyttökelvoton.

  129. Osmo Soin­in­vaara: Tekni­ikan toimivu­ut­ta on tarkoi­tus kokeil­la ensi vuon­na. Mal­tet­taisi­inko odot­taa siihen saak­ka ennen kuin men­nään vuoren­var­masti julik­sta­maan, että se ei toi­mi. Tuo­hon nyt ei vaa­di kovinkaan kum­moista jär­jestelmää. Yhtä iso ongel­ma teleo­er­aat­tor­eil­la on ketätä tiedot puhe­lin­laskua varten. Näyt­tää toimivan.

    Voi Osmo! Et edes ymmär­rä mil­laista jär­jestelmää se vaatii. Älä siis kom­men­toi kun et tiedä. Se vaatii jatku­vaa tes­taus­ta ja ylläpi­toa, ohjelmis­to­jen päivit­tämistä (kat­sas­tuskont­tor­eil­la? arvatenkin mak­sullista), mah­dol­lis­ten väärinkäytösten havait­semista ja bugien paikkaus­ta, tiedon­si­ir­toy­hteyk­sien ylläpi­toa ja kehi­tys­tä, asi­akas­portaalien luomista kansalaisille, ym. ym. Tämä on lop­u­ton suo, jos­ta eniten hyö­tyy näi­den jär­jestelmien kehit­täjät ja ylläpitäjät!

  130. Osmo Soin­in­vaara: Sat­un­naiskäyt­täjille tulisi vin­jet­ti­mak­su, joka olisi kuitenkin niin korkea, ettei se houkut­tele vakikäyttäjiä. 

    Satel­li­it­ti­laite ei siis olisi pakolli­nen. Sen han­kkimi­nen ja käyt­tämi­nen olisi kai taloudel­lista lähin­nä kan­takaupungis­sa jatku­vasti autoileville. (Ehkä har­voin autoil­e­vat kan­takaupunki­laisetkin saisi­vat käyt­tää vinjettimaksua.)

    Kaupun­gin pitää valvoa, että kan­takaupun­gin läpi ajav­il­la autoil­la on joko pääl­lä ole­va satel­li­it­ti­laite tai vin­jet­ti­mak­su mak­set­tuna. Liik­keel­lä ole­via auto­ja voisi valvoa esimerkik­si lait­teessa ole­val­la ylimääräisel­lä lähi­ra­di­ol­la, RFID-tun­nis­teen perus­teel­la, tai havait­tu­jen rek­ister­inu­meroiden perus­teel­la. Tuulilasil­la ole­via lipukkei­ta ja mak­su­lait­teen vilkku­via lede­jä voi kai tehokkaasti tarkkail­la vain pysäköidy­istä autoista. Rat­si­atyyliset pis­toko­keet saat­taisi­vat hai­ta­ta liiken­teen suju­vu­ut­ta liikaa (ja kul­jet­ta­ja voisi ehkä irrot­taa folio­suo­jan satel­li­it­ti­lait­teen päältä nopeastikin).

    Nämä tekniset yksi­tyisko­h­dat ovat mie­lenki­in­toisia sik­si, että jos kaupun­ki joutuu rak­en­ta­maan kan­takaupun­gin läpi liikku­vien auto­jen valvon­ta­jär­jestelmän, se voisi ehkä toteut­taa saman tien samal­la tekni­ikalla tul­lipo­h­jaisen jär­jestelmän — siis kokon­aan ilman satel­li­it­tikom­po­nent­tia ja ilman mak­su­jen jälkiraportointijärjestelmää.

    Kysymys siis kuu­luu, miten tässä jär­jestelmässä valvot­taisi­in, että pysähtymät­tä kan­takaupun­gin läpi aja­vat autot ovat mak­sa­neet satel­li­it­ti- tai vinjettimaksun?

    1. Juho
      Kan­nat­taa nyt kuitenkin muis­taas, että sen satel­lit­ti­lait­teen hin­naksi suun­nitelti­in 10€/vuosi, joten kyl­lä sen han­kkimi­nen kan­nat­taa aika monelle.

  131. Osmo Soin­in­vaara: Kän­nykkä on paljon use­am­mal­la kuin auto ja kän­nykkä on pääl­lä vuorokaudessa paljon kauem­min kuin autol­la ajateen. 

    Ei sitä ole pakko pitää pääl­lä. Tämä pakko ei ole ihan pieni asia tässä kokonaisuudessa.

  132. Min­ul­la on vielä parem­pi aja­tus: Jokaiseen tuliaseeseen on kiin­teästi liitet­tävä paikan­nin, ja jos sig­naali katkeaa ennal­ta ilmoit­ta­mat­ta, poli­isit tule­vat heti.

  133. Osmo Soin­in­vaara: Sat­un­naiskäyt­täjille tulisi vin­jet­ti­mak­su, joka olisi kuitenkin niin korkea, ettei se houkut­tele vakikäyttäjiä. 

    Vaatisi siis mak­sullisen ajolu­pa­jär­jestelmän rin­nalle (esim aiem­min ehdote­tut vyöhykepe­rusteiset tar­rat ikku­nas­sa). Ehkä voisi aloit­taa tästä ja sit­ten tar­jolle satel­li­it­tiseu­ran­ta­jär­jestelmä vapaae­htoisille pienem­mil­lä mak­suil­la kun tekni­ik­ka on saatu valmiiksi?
    Mielu­usti tuo satel­li­it­ti­jär­jestelmä vielä kau­pal­lisel­la peri­aat­teel­la niin, että kaupun­ki aset­taisi lähin­nä reunae­hdot ja yri­tyk­set loisi­vat jär­jestelmät ja tar­joisi­vat palvelui­ta kaupungille. Jos kau­pal­lisia jär­jestelmiä ei ilmaan­tu­isi, niiden luomi­nen ei liene olisi kovin help­poa ja/tai riskit onnis­tu­miselle olisi liian suuret.

  134. “Voi Osmo! Et edes ymmär­rä mil­laista jär­jestelmää se vaatii. Älä siis kom­men­toi kun et tiedä. Se vaatii jatku­vaa tes­taus­ta ja ylläpi­toa, ohjelmis­to­jen päivit­tämistä (kat­sas­tuskont­tor­eil­la? arvatenkin mak­sullista), mah­dol­lis­ten väärinkäytösten havait­semista ja bugien paikkaus­ta, tiedon­si­ir­toy­hteyk­sien ylläpi­toa ja kehi­tys­tä, asi­akas­portaalien luomista kansalaisille, ym. ym. Tämä on lop­u­ton suo, jos­ta eniten hyö­tyy näi­den jär­jestelmien kehit­täjät ja ylläpitäjät!”

    Ei tuo GPS/GSM lasku­tus mitään raket­ti­tiedet­tä ole .Kuor­ma-auto­ja on seu­rat­tu jo 20 vuot­ta, joten tekni­ik­ka on fied proven tekniikkaa.

    Ja sähkömittare­i­ta on juuri ajet­tu kaukolu­en­taan ja min­unkin mit­tari on toimin­ut muu­ta­man vuo­den ilman jatku­vaa ronkkimista.

    Eikä lasku­tus­val­i­tusten määrä ole räjähtänyt

    Jokaises­sa jär­jestelmässä on las­ten­taute­ja ja aina joku yrit­tää hui­ja­ta systeemejä.
    Niiden estämi­nen on arkipäivää oli sys­tee­mi man­u­aa­li­nen tai digitaalinen.

  135. Paras ratkaisu pääkaupunkiseudun liiken­teen ruuhkau­tu­misongelmi­in olisi jakaa val­tion työ­paikat tasais­es­ti vaik­ka 20 suurim­man kaupun­gin kesken. Seu­rauk­se­na olisi merkit­tävä muut­toli­ike pois pääkaupunkiseudul­ta ja näi­den 19 muun kaupun­gin nopea kehit­tymi­nen hyvin palkat­tu­jen val­tion työn­tek­i­jöi­den ostovoiman jakaantues­sa tasaisem­min ympäri maata.

  136. Osmo Soin­in­vaara: Sat­un­naiskäyt­täjille tulisi vin­jet­ti­mak­su, joka olisi kuitenkin niin korkea, ettei se houkut­tele vakikäyttäjiä.

    Tämä ei kuu­losta hyvältä. Perus­teena se, että vin­jetin hin­nan pitää olla korkeampi kuin kenenkään real­is­tis­es­ti paikan­nusjär­jestelmän kanssa päivässä keräämä mak­su. Muus­sa tapauk­ses­sa jär­jestelmä alkaa vuo­taa yläpäästään, mikä ei ole ollenkaan hyvä.

    Jos ruuhka­mak­sut ovat real­is­tisel­la tasol­la ruuhkan tal­tut­tamisek­si, vin­jetin pitäisi mak­saa esimerkik­si suu­ru­us­lu­okkaa 50 euroa päivältä.

    Hin­ta on sit­ten jo niin korkea, että on fik­sumpaa ja reilumpaa vuokra­ta lainalaskutin. Sään­nöl­liskävi­jäl­lä on varaa ostaa muu­ta­man kympin vehje itselleen, sat­un­naiskävi­jäl­lä on aikaa käväistä huolt­sikalla vuokraa­mas­sa ja palaut­ta­mas­sa laite.

    Transpon­de­rien kanssa näin toim­i­taankin maail­mal­la eri paikois­sa. Sys­tee­mi ei ole vaikea, ja vaik­ka kaik­ki R‑kioskit, sata­mat ja huoltoase­mat voivat toimia vuokrapis­teinä. Lait­teesta voi noutopis­teessä ottaa lait­teen hin­nan kokoisen pan­tin, jol­loin palau­tuk­sel­la ei ole niin väliä.

    Tosin satel­li­it­tipo­h­jaises­sa jär­jestelmässä ei ole oikein järkeä yhden kaupun­gin kokoise­na, kun samal­la siitä voi tehdä kansal­lisen ja hoitaa ne muut asi­at, jois­sa on kor­jaamista. Transpon­deripo­h­jainen taas on luon­nol­lis­es­ti yhden kaupun­gin kokoinen.

    Tämän asian murhetimi­nen kuu­luu sekin kier­rokselle 2, jos ensin päästää tavoit­teista yksimielisyyteen.

  137. sunimh: Ja sit­ten 500.000–1.000.000 pääkaupunkiseu­tu­laista alkaa kikkaile­maan keskenään tähän tapaan? Uskottavaa. 

    Jos sil­lä alkaa säästää esimerkik­si sata­sia vuodessa, niin ihan var­masti Helsinki­in rek­isteröi­ty­jen auto­jen määrä vähe­nee ja muualle rek­isteröi­ty­jen lisään­tyy. Sys­tee­mi on epäreilu jo siinä vai­heessa, jos muu­ta­ma pros­ent­ti on vapaamatkustajia.

  138. a_l: Sähköau­toista on puhut­tu jo vuosikym­men, mut­ta niitä ei ole kau­pas­sa eikä liiken­teessä, kos­ka hinta/ajettu km tai suori­tuskyky ei ole lähel­läkään jatku­vasti taloudel­lisu­ut­taan paran­tavia polt­to­moot­to­ri­a­joneu­vo­ja. Edes hybridin han­k­in­ta ei kannata.

    Ladat­ta­van hybridin lisähin­ta taitaa olla täl­lä het­kel­lä noin 5000 euroa ja laske­maan päin. Jos auto vie 2 l/100 km ben­si­iniä ja 150 Wh/100 km sähköä, hin­naksi tulee nykyisel­lään noin 5 snt/km. Pelkkäl­lä ben­si­inil­lä samal­la autol­la hin­ta olisi noin 10 snt/km. Lisähin­ta tulee katet­tua noin 100 000 km:lla, mikä on jo kan­nat­tavaa korotkin huomioiden. Jos ben­savero tuplataan, kan­nat­tavu­us para­nee. (Nyt asi­aa paikkail­laan vuo­siverol­la, joka ei oikein ohjaa mitään.)

    Ladat­tavien hybri­di­en ja sähköau­to­jen hin­nat ovat tulos­sa alaspäin jol­lain aikavälil­lä. Sähköau­to­hy­pen aikaan muu­ta­ma vuosi sit­ten kau­pas­ta ei saanut sähköäau­toa. Nyt niitä saa, ja omi­naisu­udet (ajo­mat­ka, hin­ta, kul­je­tuskyky) paranevat hil­jalleen. Ei niistä tasaisel­la maaperäl­lä saa kan­nat­tavia vielä pari­in vuosikymme­neen, mut­ta jos vero­tus on kovin vino, kan­nat­tavu­us löy­tyy nopeam­min — veron­mak­sajien haitaksi.

    Sähköau­ton osta­ja ei ole val­tion unel­ma sik­si, että auton osto­hin­nas­ta isom­pi osa menee ulko­maille, eikä polt­toaineesta saa kerät­tyä merkit­tävästi veroja.

    Ben­si­inin veron kaksinker­tais­t­a­mi­nen tek­isi myös kaa­su- ja etano­li­au­toista paljon houkut­tel­e­vampia kuin nyt. Näistä ei myöskään kan­neta samal­la taval­la veroa kuin ben­si­in­istä, joten taas val­tio häviäisi tehot­tomam­paan vai­h­toe­htoon siir­ryt­täessä. Toki veroa voisi sit­ten lait­taa lisää näi­hnkin, mut­ta samal­la voi tul­la vähän vaikeuk­sia uusi­u­tu­vien kanssa.

    Yksi yksi­tyisko­h­ta on vielä sekin, että Venäjän viisum­i­pakon ja raja­jono­jen poistues­sa rajan yli alka­isi kulkea paljon ben­si­iniä. Nytkin näin käy, mut­ta tois­taisek­si rajal­la tankkaami­nen on jouto­henkilöi­den hommaa.

    a_l: Polt­toain­everon voi hel­posti kaksinker­tais­taa, ja silti 99% suo­ma­lai­sista asuu niin kaukana hal­van ben­san naa­puri­maas­ta, että tankkaus­reis­su ei kannattaisi. 

    Halu­atko arvioi­da uudelleen? Kymen­laak­sos­sa ja Etelä-Kar­jalas­sa ja Län­si-Lapis­sa on yhteen­sä kuitenkin noin 200 000 henkilöau­toa. Jos tankil­lisen tankates­saan säästää esimerkik­si 50 euroa, sil­lä ajaa tyyp­il­lisel­lä autoilun mar­gin­aal­i­hin­nal­la suu­ru­us­lu­okkaa 100–150 km suun­taansa. Kun sit­ten samal­ta reis­sul­ta tuo­daan muukin halvem­pi, niin etenkin itära­jal­la on kivaa.

    Jos aikakus­tan­nus jyvitetään mukaan, niin se vai­htelee rajusti henkilöit­täin. Joka tapauk­ses­sa vielä kovem­pi polt­toain­evero alkaa tehdä melkoista vinoumaa asuin­paikan mukaan.

    a_l: Port­tien sijain­tia voi hioa miten pitkälle ikinä halu­aa, mut­ta kan­nat­taa käy­dä kysymässä koke­muk­sia niistä lukui­sista kaupungeista jois­sa vas­taavia jär­jestelmiä on jo käytössä.

    Toi­sis­sa paikois­sa hom­ma toimii, toi­sis­sa ei. Toimivis­sa paikois­sa mak­sut ovat aika korkei­ta, jol­loin yksilöi­den yhden­ver­taisu­u­den vuok­si on syytä lait­taa port­te­ja aika tiheästi, jos men­nään porttiteknologialla.

    Toisaal­ta jos tarkoi­tus on vain kerätä rahaa, niin päivit­täi­nen ker­ta­mak­su käy hyvin. Ei se ruuhkia estä, mut­ta tuleep­a­han rahaa kas­saan. JA estää se ruuhki­akin, jos mak­su on oikein korkea, mut­ta sil­loin sen negati­iviset vaiku­tuk­set talouteen ja yksilöille osu­vat kovin arpomalla.

  139. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho
    Kan­nat­taa nyt kuitenkin muis­taas, että sen satel­lit­ti­lait­teen hin­naksi suun­nitelti­in 10€/vuosi, joten kyl­lä sen han­kkimi­nen kan­nat­taa aika monelle.

    Ok, jos kus­tan­nus ajo­mak­su­jen lisäk­si (sisältäen alkuin­vestoin­nit ja asen­nuk­set) on 10€/vuosi, ja vin­jet­ti­mak­su nos­te­taan selvästi satel­li­it­ti­mak­sua kalli­im­mak­si per kilo­metri tai tun­ti, monille satel­li­it­ti­laite voi muut­tua edullisem­mak­si vai­h­toe­hdok­si. Moni voi tosin suosia hie­man kalli­im­paa vin­jet­ti­mak­sua, jos pitää yksi­ty­isyy­destä, ja vin­jet­ti­mak­su tar­joaa sellaista.

    Toisaal­ta esitin pohd­in­taa siitä, että jos satel­li­it­ti­jär­jestelmään liit­tyy myös maan­päälli­nen valvon­ta­jär­jestelmä (liikku­vien auto­jen valvom­isek­si porteil­la tai sat­un­nai­sis­sa paikois­sa olevil­la valvon­ta­lait­teil­la), tul­li­jär­jestelmä voisi tul­la satel­li­it­tipo­h­jaista jär­jestelmää halvem­mak­si, kos­ka siinä selvit­täisi­in pelkäl­lä maan­pääl­lisel­lä valvon­ta­jär­jestelmäl­lä, eikä satal­li­it­te­ja ja jälki­ra­por­toin­tia tarvit­taisi lainkaan. Yksinker­taisim­mil­laan tul­li­jär­jetelmän auto­lait­teet voisi­vat olla pelkkiä RFID-tunnisteita.

    Molem­mis­sa jär­jestelmis­sä tarvi­taan kai ratkaisu sat­un­naisille käyt­täjille (vin­jet­ti­mak­su tai muu). Tul­li­jär­jestelmässä se voisi kat­taa kaikkikin autot. Mut­ta toki siinäkin vakiokäyt­täjille voisi jär­jestää eri­laisia lip­pu­ja (esim. alen­net­tu­ja, pitkäaikaisia, tiet­tyyn autoon sidottuja).

    Onko siis satel­li­it­ti­jär­jestelmässä myös maan­päälli­nen auto­jen valvon­ta? Ja jos on, riit­täisikö tuo valvon­ta­jär­jestelmä toteut­ta­maan jär­jestelmän jo ilman satel­li­it­te­ja ja auto­lait­tei­den suorit­ta­maa tieto­jen keräi­lyä ja lähettämistä?

  140. Osmo Soin­in­vaara: Sat­un­naiskäyt­täjille tulisi vin­jet­ti­mak­su, joka olisi kuitenkin niin korkea, ettei se houkut­tele vakikäyttäjiä.

    Näin­hän saataisi­in tehokkaasti tor­jut­tua vaik­ka niitä helsinki­in rahaa kan­tavia venäläisiä turisteja 😉

  141. Osmo Soin­in­vaara: Kan­nat­taa nyt kuitenkin muis­taas, että sen satel­lit­ti­lait­teen hin­naksi suun­nitelti­in 10€/vuosi, joten kyl­lä sen han­kkimi­nen kan­nat­taa aika monelle.

    Oikeasti? Näi­den lait­tei­den (keinotekois­es­ti aikaansaatu) elinkaari on muu­ta­ma vuosi, ja kus­tan­nus juuri niin korkea kuin lob­baa­mal­la saavutet­tu oli­gop­o­li mahdollistaa.

    Kympil­lä vuodessa ei saa autoon edes vara-avain­ta.

    Verovaroin har­joitet­tu sub­ven­toin­ti ei juuri tässä kohtaa tun­nu hyvältä idealta.

    1. Se laite on siis aivan tolkut­toman yksinker­tainen. Jos tuol­lainen lisäom­i­naisu­us liitet­täisi­in äly­puhe­limeen, lisäkus­tan­nus jäisi alle euroon. Vuon­na 2025 autois­sa on pakol­lise­na varus­teena muu­takin elek­tron­i­ikkaa, myös sel­l­aista, johon sisäl­tyy paikannusominaisuus.
      Et saa autoon vara-avain­ta kympil­lä, mut­ta jos tilaisit miljoona saman­laista vara-avain­ta, hin­naksi tulisi paljon vähem­män kuin kymme­nen euroa kappaleelta. 

  142. Esimerk­ki tolkut­toman hal­van, puhe­limeen inte­groidun GPS:n toimin­nas­ta; https://www.facebook.com/sportstracking/posts/579879925385301

    Tuos­sa tapauk­ses­sa 21 km käve­lylenkille sof­ta ilmoit­ti tupla­pitu­u­den 42 km. a sof­ta ei mitä ilmeisim­min ollut edes hov­i­hankki­jan (Tieto) tekemää vaan oikeaop­pisen pikku­fir­man (taik­ka tiedä vaik­ka oli­si­vat teet­täneet Tiedol­la ali­hank­in­tana, tai ihan mis­sä tahansa). Mitä se Ollila ehdot­tikaan että miten nuo saa tarkistettua?

  143. Osmo Soin­in­vaara: Kan­nat­taa nyt kuitenkin muis­taas, että sen satel­lit­ti­lait­teen hin­naksi suun­nitelti­in 10€/vuosi,

    Tuo siis on hin­ta, jol­la asi­aa syötetään poli­it­tiseen päätök­sen­tekoon. Toteu­tu­va hin­ta on sit­ten jotain ihan muu­ta. Per­in­teinen kuvio. Kan­nat­taako tätä nyt tosi­aankaan teesken­nel­lä uskovansa?

  144. Viherinssi: Jos sil­lä alkaa säästää esimerkik­si sata­sia vuodessa, niin ihan var­masti Helsinki­in rek­isteröi­ty­jen auto­jen määrä vähe­nee ja muualle rek­isteröi­ty­jen lisään­tyy. Sys­tee­mi on epäreilu jo siinä vai­heessa, jos muu­ta­ma pros­ent­ti on vapaamatkustajia. 

    Edelleenkin perään sitä mekanis­mia, joka mah­dol­lis­taisi “auton muualle rek­isteröimisen” käytän­nössä. Suomes­sa jokaisen pitää tietääk­seni olla kir­joil­la jos­sain, ja saat­taa olla hie­man han­kalaa päästä Espoos­sa ter­veyskeskuk­seen tai las­ten koulu­un, jos koti­paikkana on Män­ty­har­ju. Myös (pakol­lisen) auto­vaku­u­tuk­sen otta­mi­nen tai auton ost­a­mi­nen ja myymi­nen vaikeu­tuu kum­masti, kun auto ei ole omis­sa nimis­sä. Entäs sit­ten kun poli­isi pysäyt­tää min­ut, pyytää “ajoko­rt­ti ja rek­iste­ri­ote”, ja käy ilmi että autoni “omis­ta­ja” on Osmo Soininvaara?

    Puhu­mat­takaan siis siitä, ettei täl­lainen toim­inta ole/olisi yhtään sen lail­lisem­paa kuin jos vaikka­pa minä ajaisin Ruotsin kil­vis­sä ole­val­la autol­la. Siis kun en ole min­is­teri. Minus­ta tämä vaikut­taa aika vah­vasti täysin tuules­ta tem­mat­ul­ta “ongel­mal­ta”. Yhtä hyvin mitä tahansa lakia voidaan vas­tus­taa sil­lä perus­teel­la, että on ole­mas­sa ihmisiä, jot­ka eivät nou­da­ta sitä.

  145. Osmo Soin­in­vaara:
    Se laite on siis aivan tolkut­toman yksinkertainen. 

    Tolkut­toman yksinker­tainen, äärim­mäisen luotet­ta­va ja mah­do­ton hui­ja­ta — eikä mak­sa kuin euron per kpl suuris­sa erissä.

    No, on näil­lä jär­jestelmää kaupit­televil­la fir­moil­la ainakin hyvät myyn­ti­tyk­it. Kan­nat­taisiko­han asi­as­ta kuitenkin kysyä toinenkin mielipi­de ennen kuin lake­ja ale­taan rus­taa­maan? Ettei vain jäl­keen­päin har­mit­taisi, jos huo­maa tulleen­sa koijatuksi?

    Tietysti, jos asi­as­sa painaa ain­oas­taan Hyvä Syy, niin eipä se kait sit­ten paljoa paina vaik­ka rahaa palaisi 10–100x alku­peräis­ten lupausten verran…

  146. Osmo Soin­in­vaara: Pelkkä kak­sikaistainen keskus­tatun­nel­ki, joka olisi huo­mat­tavasti tuo­ta lyhyem­pi, mak­saisi mil­jardin. Pelas­tus­laitos vaatisi tuon raken­net­tavak­si neljänä tai kuute­na eril­lisenä tun­neli­na ja hätäpois­tu­mistie niiden lisäk­si. Kolme mil­jar­dia? Yhden matkan nih­hanksi tulisi 15–20 euroa.

    Ver­tailun vuok­si Kehä I:n Mes­tar­in­tun­neli-han­kkeen koko kus­tan­nusarvio oli 147 M€. Sil­lä saatiin
    * 520 m tietun­nelia, jos­sa 4 kaistaa /suunta
    * kak­si uut­ta eritasoliittymää
    * Kehä I:n ja Turun­väylän liit­tymiä parannettiin
    * 8 kpl uusia risteyssiltoja
    * 9 kpl ylikulkukäytäviä
    * 8 kpl alikulkukäytäviä
    * 9,1 km ramppe­ja ja rinnakkaisramppeja
    * 4,6 km kevyen­li­iken­teen väyliä
    * 6 km meluesteitä.

    Kehä I:n tun­neli on poikkileikkauk­seltaan varsin hulp­pean kokoinen, kevyelle moot­to­rili­iken­teelle mitoitet­tu tun­neli voisi olla ahtaampi. Keskus­tatun­neli on kallis, kos­ka siitä merkit­tävä osa pitäisi tehdä haas­taval­la cut’n’­cov­er-tekni­ikalla pinnal­ta käsin.

    Ver­tailun vuok­si, Pis­arara­ta-suun­nitelmien mukaan 6 km tun­nelit ja radat niihin mak­saisi­vat n. 190 milj €. Län­siväylä-Kalasa­ta­ma-tun­neli olisi n. 4,5 km. Pis­ara-tun­nelien poikkileikkaus on 8x8m, tietun­nelien pitäisi var­maan olla vähän lev­eämpiä mut­ta mata­lampia. Ehkä eri ajo­su­un­nat voisi tehdä osas­toi­tu­ina yhteen tun­neli­in päällekkäin?

  147. Osmo Soin­in­vaara:
    Se laite on siis aivan tolkut­toman yksinker­tainen. Jos tuol­lainen lisäom­i­naisu­us liitet­täisi­in äly­puhe­limeen, lisäkus­tan­nus jäisi alle euroon. Vuon­na 2025 autois­sa on pakol­lise­na varus­teena muu­takin elek­tron­i­ikkaa, myös sel­l­aista, johon sisäl­tyy paikannusominaisuus.
    Et saa autoon vara-avain­ta kympil­lä, mut­ta jos tilaisit miljoona saman­laista vara-avain­ta, hin­naksi tulisi paljon vähem­män kuin kymme­nen euroa kappaleelta. 

    Osmo, mainit­set tois­tu­vasti, kuin­ka hal­pa ja yksinker­tainen laite on. Tämä on var­masti tot­ta, elek­tron­i­ik­ka on hal­paa. Ymmär­rätkö sinä, että se kaik­ki muu ympärille kasat­ta­va palvelu ja ylläpi­to tässä tulee mak­samaan? Vai etkö vain halua ymmärtää sitä? Tämä on tul­lut jo mon­es­sa kom­men­tis­sa ilmi. Jos kysyt asi­aa ns. “myyn­timiehiltä”, on vas­taus var­masti juuri tuo: “Kympin mokku­la vain tarvitaan”

  148. Osmo Soin­in­vaara: Et saa autoon vara-avain­ta kympil­lä, mut­ta jos tilaisit miljoona saman­laista vara-avain­ta, hin­naksi tulisi paljon vähem­män kuin kymme­nen euroa kappaleelta. 

    Lait­teen ja sof­t­an teo­reet­ti­nen valmis­tuskus­tan­nus on kokon­aishin­nas­ta häviävän pieni osu­us. Kon­tek­sti ratkaisee, eri­tyis­es­ti julkissek­torin han­k­in­nois­sa jos­sa ei toimi­ta vapaan kil­pailun piiris­sä. Julkissek­torin mukanao­lo nos­taa kus­tan­nuk­sia, ei laske niitä.

    Ote­taan ajanko­htainen esimerk­ki: Huolto­var­muuskeskus halu­aa vuokra­ta kuusi laadukas­ta palvelin­ta. Se mak­saa veron­mak­sajille (kil­pailut­ta­mat­ta, tietysti) 20000 eur/kk. Kun halu­an tehdä saman, se mak­saa yri­tyk­sel­leni alle 2000 eur/kk. Hin­taero selit­tyy taval­la jol­la julki­nen sek­tori kat­soo parhaak­si toimia eli on siis täysin itseaiheutettu.

    Julkissek­torin IT-han­kkeis­sa oheis­toim­inta ja pro­jek­tien ympäril­lä moit­teet­tomasti oleskelu mak­saa niin pos­ket­tomasti että yleen­sä olisi järkevää olla ryhtymät­tä niihin lainkaan ja yrit­tää tul­la toimeen sil­lä mitä markki­noil­la on jo olemassa.

  149. sunimh: Edelleenkin perään sitä mekanis­mia, joka mah­dol­lis­taisi “auton muualle rek­isteröimisen” käytän­nössä. Suomes­sa jokaisen pitää tietääk­seni olla kir­joil­la jos­sain, ja saat­taa olla hie­man han­kalaa päästä Espoos­sa ter­veyskeskuk­seen tai las­ten koulu­un, jos koti­paikkana on Män­ty­har­ju. Myös (pakol­lisen) auto­vaku­u­tuk­sen otta­mi­nen tai auton ost­a­mi­nen ja myymi­nen vaikeu­tuu kum­masti, kun auto ei ole omis­sa nimis­sä. Entäs sit­ten kun poli­isi pysäyt­tää min­ut, pyytää “ajoko­rt­ti ja rek­iste­ri­ote”, ja käy ilmi että autoni “omis­ta­ja” on Osmo Soininvaara? 

    Nykyisel­lä lain­säädän­nöl­lä yksi­tyi­nen ihmi­nen saa omis­taa niin mon­ta autoa kuin halu­aa ja saa olla niin mon­en auton halti­ja kuin halu­aa. Lisäk­si Suomeen rek­isteröi­tyä autoa saa ajaa kuka hyvän­sä asian­mukaisen ajoko­rtin haltija.

    Toisin sanoen poli­isi on ihan tyy­tyväi­nen, kun esität ajavasi autoa, jon­ka omis­taa Nordea Rahoi­tus, joka on rek­isteröi­ty Utsjoelle, ja jon­ka halti­ja on Nils-Aslak.

    Pihtiputaal­la asu­van velipo­jan nimis­sä voi siis olla koko per­heen autot, jos Pihtiputaal­la pääsee halvalla.

    Täl­lä het­kel­läkin ihmiset ajel­e­vat vaik­ka kuin­ka paljon muille paikkakun­nille rek­isteröi­tyjä auto­ja, usein nimeno­maan suku­lais­ten auto­ja. Taloudel­lista insen­ti­iviä tässä ei kuitenkaan ole kuin pieni ero vaku­u­tus­mak­su­is­sa, mut­ta käytän­nössä vaku­u­tuk­sen bonusjär­jestelmät tekevät ero­jen hyö­dyn­tämisen mahdottomaksi.

    En väitä, että jokainen Suomen kansalainen pysty­isi hyö­dyn­tämään tuo­ta por­saan­reikää, kos­ka ei kaikil­la ole vel­jeä Pihtiputaal­la. Jär­jestelmä on kuitenkin susi jos merkit­tävä osa porukas­ta voi käyt­tää täl­laisia vippaskonsteja.

    Sit­ten asia muut­tuu toisen­laisek­si, jos Suomen sisäl­läkin vaa­di­taan, että autoa ajaa auton halti­ja. Sen jäl­keen por­saan­reik­iä ei ole. Samal­la helpot­tuu moni sakot­tamiseen liit­tyvä asia, kun auton halti­ja on aina ole­tusar­vois­es­ti ratissa.

  150. antti: Tuos­sa tapauk­ses­sa 21 km käve­lylenkille sof­ta ilmoit­ti tupla­pitu­u­den 42 km.

    Samankaltaisia koke­muk­sia, juurikin käyti­in 20km käve­lyl­lä, mukana kak­si puhe­lin­ta, ero ident­tisel­lä reit­il­lä toista kilo­metriä. Edel­lisel­lä ker­ral­la sof­ta meni jotenkin sol­muun, eikä suos­tunut mit­taa­maan lainkaan vaik­ka GPS-näkyvyys oli moit­tee­ton. Epävi­ral­lisen android-dis­tribuu­tion kanssa GPS-lokaa­tio löy­tyi vas­ta viiden min­uutin päästä. Sel­l­ainenkin puhe­lin löy­tyy jos­sa nav­igoin­ti lopet­taa toim­intansa heti kun kadut muut­tuvat riit­tävän kapeik­si. Hyödytön kaikkial­la mis­sä on per­in­teistä jalankulk­i­jamit­takaa­van kaupunkia.

    Eipä silti, var­masti toimivi­akin GPS-lait­tei­ta löy­tyy, mut­ta uskoisin että niiden sisältä löy­tyy jotain muu­ta kuin kulut­ta­jata­son rautaa.

  151. Kalle: Ymmär­rätkö sinä, että se kaik­ki muu ympärille kasat­ta­va palvelu ja ylläpi­to tässä tulee maksamaan?

    Ylläpi­don tuot­ta­mi­nen ei mak­sa oleel­lis­es­ti mitään, eikä palvelunkaan jos tyy­dytään teleoperaattoritasoon.

    Se mikä mak­saa on suun­nitelmi­in, direk­ti­ivei­hin, pros­es­sei­hin, lop­putuot­teisi­in ja ylipäätään koko jär­jestelmän toim­intaan hiip­ivä kit­ka sekä lobatut epä­tarkoituk­sen­mukaisu­udet ja markki­nahäir­iöt, sanal­la sanoen julkissek­torin modus operandi.

  152. Viherinssi: Toi­sis­sa paikois­sa hom­ma toimii, toi­sis­sa ei. Toimivis­sa paikois­sa mak­sut ovat aika korkei­ta, jol­loin yksilöi­den yhden­ver­taisu­u­den vuok­si on syytä lait­taa port­te­ja aika tiheästi, jos men­nään porttiteknologialla.Toisaalta jos tarkoi­tus on vain kerätä rahaa, niin päivit­täi­nen ker­ta­mak­su käy hyvin. Ei se ruuhkia estä, mut­ta tuleep­a­han rahaa kas­saan. JA estää se ruuhki­akin, jos mak­su on oikein korkea, mut­ta sil­loin sen negati­iviset vaiku­tuk­set talouteen ja yksilöille osu­vat kovin arpomalla.

    Hienoa teo­ri­aa, mut­ta harmil­lis­es­ti empiria ei sitä tue. Ruuhka­mak­su­jen toim­intaa in hyödytön­tä itsek­seen mietiskel­lä, kos­ka niitä on jo käytössä

    Tukhol­mas­sa vyöhykkeitä on yksi ja korkein mak­su on eur 2,41 / ker­ta. Vas­toin pohd­in­taasi Wikipedi­an mukaan: “A study of 5 years of oper­a­tion showed a decrease in con­ges­tion, with some motorists turn­ing to pub­lic trans­port. Pub­lic atti­tude had changed from opposed to in favour

    Tukhol­malais­ten mielestä “arvo­tut negati­iviset vaiku­tuk­set” eivät liene liian pahat? 

    Tukhol­man lisäk­si ruuhka­mak­su­ja on käytössä ainakin Göte­bor­gis­sa, Oslos­sa, Bergenis­sä, Trond­heimis­sä, Lon­toos­sa, Milanos­sa, Roomas­sa ja Sin­ga­pores­sa. Lisää on tulossa.

    Ilmeis­es­ti Suo­ma­laiset Erikoisolo­suh­teet™ estävät vas­taavia jär­jestelmiä vähen­tämästä ruuhkia meillä.

  153. Espoolainen autoil­i­ja: Ver­tailun vuok­si Kehä I:n Mestarintunneli-hankkeen 

    Keskus­tatun­nelin ongel­ma on se, että hal­paa tun­nelia ei tarvi­ta ja kalli­iseen ei ole varaa. Itä- ja Län­siväyliltä aje­taan eri puo­lille keskus­taa ja kan­takaupunkia, väylältä toiselle kaupun­gin läpi ajaa nyky­isin ehkä 1000–2000 autoa vuorokaudessa. Suo­ra tun­neli väylältä toiselle ei siis vähen­nä liiken­net­tä kan­takaupungis­sa kuin mar­gin­aalis­es­ti. Jos taas liiken­net­tä eri puo­lille keskus­taa halu­taan ohja­ta tun­neli­in, tarvi­taan paljon maanalaisia liit­tymiä pysäköin­ti­hallei­hin ja uloskäyn­te­jä eri puo­lille keskus­taa. Metroase­mat ovat hal­paa hupia niihin verrattuna.

    Yksi iso pysäköin­ti­hal­li keskel­lä kaupunkia on taas puh­das­ta sci­fiä, autoil­i­jatko jät­täi­sivät kot­teron­sa sinne liityn­tä­parkki­in ja jatkaisi­vat kävellen tai spo­ral­la eteen­päin? Mak­saisi­vat parkkipaikas­ta vielä jotain? Oman koke­muk­seni mukaan ain­oa tapa jol­la autoil­i­jan saa kävelemään 100 metriä enem­pää on tar­jo­ta mak­su­ton parkkipaikka.

  154. Osmo Soin­in­vaara:
    Se laite on siis aivan tolkut­toman yksinker­tainen. Jos tuol­lainen lisäom­i­naisu­us liitet­täisi­in äly­puhe­limeen, lisäkus­tan­nus jäisi alle euroon. Vuon­na 2025 autois­sa on pakol­lise­na varus­teena muu­takin elek­tron­i­ikkaa, myös sel­l­aista, johon sisäl­tyy paikannusominaisuus.
    Et saa autoon vara-avain­ta kympil­lä, mut­ta jos tilaisit miljoona saman­laista vara-avain­ta, hin­naksi tulisi paljon vähem­män kuin kymme­nen euroa kappaleelta. 

    Itse auto­laite ei ole var­maankaan taval­li­ista kän­nykkää kum­mem­pi eikä kalli­impi. Silti ihmisiä ymmär­ret­tävästi har­mit­taa, jos heille määrätään pakolli­nen seu­ran­ta­laite, jon­ka he vielä joutu­vat mak­samaankin. Lisäkus­tan­nuk­sia tulee lasku­tusjär­jestelmästä ja sen ylläpi­dos­ta. Ja lisäharme­ja voi tul­la vielä jär­jestelmän valvon­nas­sa, sil­lä ihmiset vält­televät mak­su­ja jos voivat, folion avul­la tai muil­la kikoilla.

    Auto­lait­teen hal­vahkokin hin­ta voi muut­tua kalli­ik­si ja mon­imutkainen laite tarpeet­tomak­si jos sama toimin­nal­lisu­us voidaan toteut­taa yksinker­taisem­min. Sik­si totesin, että jos satel­li­it­tipo­h­jainen jär­jestelmä edel­lyt­tää maan­pääl­listä lait­tei­den pääl­läolon valvon­taa, jo tuo valvon­takom­po­nent­ti voi riit­tää toteut­ta­maan koko jär­jestelmän. Halvim­mil­laan auto­laite voisi olla RFID-tun­niste, eli men­nään aika reilusti satel­li­it­ti­lait­teen hin­nan alle.

    Jos hom­ma siis hoituu halvem­mal­la ja ilman isove­li­v­alvon­taa, kai jär­jestelmä tule toteut­taa niin. Tai jos on jokin muu tarve toteut­taa isove­li­v­alvon­ta, sen voisi ker­toa ääneeen, niin tilanteen voisi arvioi­da uudelleen. Se että ihmisiä valvotaan jo nyt tai että tekni­ik­ka on tule­vaisu­udessa saatavil­la ei ole hyvä perustelu sille, että pitäisi seu­ra­ta lisää, entistä tiukem­min ja pakol­la. Kan­nat­taa siis tutkia myös muut vai­h­toe­hdot kuin tuo ainakin joitain ilmeisiä han­kaluuk­sia sisältävä satelliittimalli.

  155. Kän­nykkää ja autoa ei oikein kan­na­ta ver­ra­ta. Kän­nykkä on use­am­mal­la kuin auto ja se on yleen­sä pääl­lä 24/7. Toki sen voi sulkea, jos ei halua itseään seu­rat­ta­van. Autol­la aje­taan keskimäärin 17 000 km 40–50 km/h keskinopeudel­la eli 4–5 % ajas­ta. Aika kaukana kokoaikaises­ta seurannasta.

  156. Osmo Soin­in­vaara:
    sumimh
    Jos ihmiset mak­sa­vat 8 000 euroa neliöltä asun­nos­ta Helsin­gin kan­takaupungis­sa, kun voisi­vat ostaa asun­non halvem­mal­la mis­tä hyvän­sä Suomes­ta, eivätkö nämä asun­nonos­ta­jat sil­loin halua eniten asua kan­takaupungis­sa? Vai vovat he vain tyhmiä?

    Nämä muu­ta­mat on eri asia kuin “maan tavoitel­luin”. Jos annetaan puolelle miljoon­alle Suo­ma­laiselle puoli miljoon­aa euroa, ostaako niistä suurin osa (jos olisi tar­jol­la..) kak­sion kan­takaupungista. Tuskin..

  157. spot­tu: Eipä silti, var­masti toimivi­akin GPS-lait­tei­ta löy­tyy, mut­ta uskoisin että niiden sisältä löy­tyy jotain muu­ta kuin kulut­ta­jata­son rautaa.

    On hyvä muis­taa, että GPS on nimeno­maan paikan­nuste­knolo­giaa, eikä teknolo­giaa matkan mit­taamiseen. Se on suun­nitel­tu maalien paikan­tamiseen ja tyyp­il­lis­es­ti lentävien asei­den kuten ohjusten ohjaamiseen ko. maalei­hin. Sat­un­naiset virheet paikan­nuk­ses­sa eivät tässä juuri hait­taa, mut­ta kul­je­tun matkan määrit­tämi­nen tulee epätarkaksi. 

    GPS toimii varsin hyvin, kun näkyvyys satel­li­it­tei­hin on esteetön: avaru­udessa, ilmas­sa ja merel­lä. Sen sijaan esim. (kaupunki)viidakon siimek­sessä paikan­nus onnis­tuu olen­nais­es­ti huonom­min. Se on liki huonoin mah­dolli­nen teknolo­gia mit­taa­maan kaupun­gin ytimessä kul­jet­tua matkaa: kaupungis­sa on taval­lista saa­da aivan kuu­ta­mol­la ole­via, muka var­mo­ja tuloksia. 

    Sitäkään ei parane uno­htaa, että mis­sään ei ole toteutet­tu kat­tavaa GPS-perus­taista tieveroa henkilöau­toille. Onko­han sit­tenkään kyse pelkästä poli­it­tisen tuen puut­teesta? Hol­lan­nin jär­jestelmääkään ei ole osoitet­tu toimi­vak­si. Sak­san rekkavero vuo­taa kuin seu­la ja valvon­nan kus­tan­nuk­set ovat mit­ta­vat. Ei ole oikein uskot­tavaa, että Suo­mi voisi pakot­taa jär­jestelmän vas­ten­tah­toisille autoil­i­joille kohtuukustannuksin.

    Ehkäpä tievero­su­un­nitel­mat olisi Suomes­sakin paras­ta vain hau­da­ta suosiolla?

  158. spot­tu: Samankaltaisia koke­muk­sia, juurikin käyti­in 20km käve­lyl­lä, mukana kak­si puhe­lin­ta, ero ident­tisel­lä reit­il­lä toista kilometriä.

    Tämä on kyl­lä enem­män kiin­ni surkeas­ta sof­t­as­ta kuin rau­das­ta. Auton kulke­man matkan mit­taami­nen on huo­mat­tavasti helpom­pi kuin käveli­jän kos­ka auto kul­kee nopeam­min, sen voidaan olet­taa kulke­van tietä pitkin, ja GPS:n anten­nin voi lait­taa osoit­ta­maan jon­nekin muualle kuin hölkkääjän reit­tä kohti. Nor­maalit sport­ti­sof­t­at eivät tun­nu oikein osaa­van alkeel­lis­takaan signaalinkäsittelyä.

    Nuo kän­nykkä­sof­t­at ovat muutenkin kuraa. Oma lenkkikän­nykkäni kyl­lä mit­taa saman met­sässäkin kulke­van lenkin alle pros­entin tarkku­udel­la saman mit­taisek­si käytän­nössä joka ker­ta — jos sof­ta ei sit­ten kaadu matkalla.

    Nyky­hin­noil­la Osmon mainit­se­ma 10 €/v tun­tuu vähän hal­val­ta, mut­ta kym­peis­sä se vuosi­hin­ta kuitenkin on, ei sata­sis­sa. Lisäk­si kun puhutaan vuodes­ta 2020+, niin käytössä voi olla paljon muu­takin kuin GPS. Ei se näi­hin kaadu.

  159. a_l: Tukhol­malais­ten mielestä “arvo­tut negati­iviset vaiku­tuk­set” eivät liene liian pahat?

    Sitähän tuos­sa ei san­ot­tu. Jos 40 % kävelee ja 40 % joka tapauk­ses­sa mak­saa, niin 20 % saa olla ihan niin naa­ma nurin kuin huvit­taa, eikä se vaiku­ta kyse­ly­tu­lok­si­in enem­mistö­ta­sol­la. (Min­ul­la ei valitet­tavasti ollut näp­pärää pääsyä tuo­hon Bör­jes­son & al.:n esi­tyk­seen, mut­ta siteer­aanet siitä näiltä osin rel­e­van­tit numerot.)

    En halua täl­lä väit­tää, että Tukhol­man jär­jestelmä olisi kokon­aan huono. Toden­näköis­es­ti se on tyhjää parem­pi, mut­ta parem­paakin voisi yrit­tää. Ruuhka­mak­sul­la on kuitenkin paljon vaiku­tuk­sia niin ihmisille kuin taloudellekin.

  160. Kalle: Osmo, mainit­set tois­tu­vasti, kuin­ka hal­pa ja yksinker­tainen laite on. Tämä on var­masti tot­ta, elek­tron­i­ik­ka on hal­paa. Ymmär­rätkö sinä, että se kaik­ki muu ympärille kasat­ta­va palvelu ja ylläpi­to tässä tulee mak­samaan? Vai etkö vain halua ymmärtää sitä? Tämä on tul­lut jo mon­es­sa kom­men­tis­sa ilmi. Jos kysyt asi­aa ns. “myyn­timiehiltä”, on vas­taus var­masti juuri tuo: “Kympin mokku­la vain tarvitaan”

    No ei se ympärillekän kasat­ta­va sof­ta kovin mon­imutkaista ole. Sof­ta kir­jaa mis­sä koor­di­naat­ti­joukos­sa auto kul­kee, las­kee kul­je­tun matkan, jota voidaan ver­ra­ta auton omaan mit­tari­in ja kir­jaa aje­tut km aika/vyöhyke laskureihin.

    Vas­taa­van­ta­soiset toimin­not löy­tyvät nykyaikaises­ta kaukolue­tus­ta sähkömittarista.

    Var­maan tässäkin palvelus­sa on alus­sa las­ten­taute­ja, mut­ta häviävät aikanaan.

    Ja nytkin autossa on paljon eletron­i­ikkaa ja esim polt­toaineen syöt­tö on tietokoneel­la ohjat­tua eikä sitä tarvitse päivit­tää eikä vai­h­taa kuin vikat­a­pauk­sis­sa eli kestää auton eliniän.

    Ja kas­vavien tur­val­lisu­us­vaa­timusten vuok­si GPS/GSM yhdis­telmä on pakolli­nen tule­vaisu­udessa kaikissa autois­sa ja mon­ta sovel­lus­ta tukeu­tuu ao yhdistelmään 

    Pitkäkestoinen yhteen­sopivu­us on ammat­ti­lait­tei­den han­kkimises­sa yksi perus­tavaa laat­ua ole­va vaatimus.Niinpä verkos­sa voi edelleen käyt­tää varsin van­ho­ja kännyköitä.

    Hal­pa kulut­ta­jaeletron­ikka on eri asia, sehän on tehtykin rikkoon­tu­maan esim min­ul­la oli digi­bok­se­ja ja kun ensim­mäi­nen särkyi niin pieni tutkimus osoit­ti, että lait­teen vir­taläh­teessä oli tahal­laan käytet­ty kon­den­saat­tor­e­i­ta, jot­ka van­heni­vat muu­ta­mas­sa vuodessa ja rikkoi­vat kovalevyn. 

    Ostin eurol­la uudet kom­po­nen­tit mui­hin ja elinikä jatkui ainakin 15 vuoteen.

    Ei ammat­ti­lait­teis­sa käytetä halvimpia kom­po­nent­te­ja, mut­ta kuten esimerkki­ni osoit­ti niin hin­taro halpik­sen ja nor­maalin välil­lä ei ole valtava.

    Hui­jauk­set ovat jokapäivää oli jär­jestelmä mikä tahansa, kam­er­aa voi hämätä mutaa­mal­la kil­vet tai pistämäl­lä pris­malasi kil­ven eteen

    Lentoli­ikenne käyt­tää GPS , samoin laivaliikenne

    Ja tuskin­pa niitä ris­teily­ohjuk­si­akaan läheteltäisi­in GPS varas­sa , jos se saat­taisi pää­tyä use­asti omien joukko­jen niskaan

  161. Ehkä koko ruuhka­mak­sua­sia on ajatel­tu väärin­päin eli teknolo­gia ja kon­trol­li edel­lä. Käytän­nössä nämä ovat vain välineitä varmis­ta­maan että

    1. ajoneu­vol­la on lupa oleskel­la alueel­la A
    2. luvat­tomas­ta oleskelus­ta jää kiinni

    Samat ongel­mat siis kuin julkises­sa liiken­teessä liput­tomien matkus­ta­jien suh­teen ja nekin on osat­tu ratkaista ilman satel­li­it­ti­valvon­taa. Toisaal­ta, julkises­sa liiken­teessä matkaa mitataan vain sum­mit­tais­es­ti kos­ka yleen­sä ajan mit­taami­nen riittää.

    Yksi­ty­isautoilu­un sovel­let­tuna joukkoli­iken­teestä kopi­oitu aikapo­h­jainen malli toimisi kaikessa yksinker­taisu­udessaan seuraavasti:

    Kaupunki­in saa­pues­sa liiken­nemerk­ki ker­too tul­li­ra­jan alka­mis­es­ta (vrt. metroase­man keltainen vii­va). Tul­li­ra­jan sisäpuolel­la autol­la tulee olla voimas­saol­e­va lip­pu, insen­ti­iv­inä tarkastusmaksu.

    Lipun ost­a­mi­nen on asi­akkaan (autoil­i­jan) ongel­ma aivan kuten joukkoli­iken­teessäkin, ja asi­akas­palvelu­ra­jap­in­ta kan­nat­taa jät­tää yksi­tyisen sek­torin hoidet­tavak­si. Tele­op­er­aat­torit tietävät tilaa­jan sijain­nin riit­täväl­lä (kaupungis­sa muu­ta­man sadan metrin) tarkku­udel­la kun­han autossa on joku kiin­teä mobi­ilivem­pele, esimerkik­si se pakol­lisek­si tule­va avun­hä­lyt­täjä, eli ne voivat tar­jo­ta lipunos­toa automa­ti­soitu­na palvelu­na. Tässä yksinker­tais­te­tus­sa mallis­sa lait­teena oikeasti voi toimia joku kympin mokku­la tai perus­puhe­lin joka kestää ker­ral­laan pystyssä sen aikaa kun auto on käynnissä.

    Pros­es­simielessä merkit­tävin ero joukkoli­iken­nelipun ostoon on että tieto ajoneu­voko­htaisen lipun han­kkimis­es­ta ei kul­je vain ajoneu­von mukana, vaan hoide­taan keskite­tysti. Palvelu­op­er­aat­torit toimit­ta­vat lip­puti­eto­ja koko ajan vira­nomaisille, jot­ka ylläpitävät tilan­neti­etoa siitä mil­lä ajoneu­vol­la on voimas­saol­e­va lip­pu. Tätä tietoa käytetään valvon­nas­sa, joka voi olla juuri niin tehokas­ta ja teknistä kuin lain­säädän­tö antaa myöten. Rek­ister­inu­mero on jo julki­nen tieto, on vaikea kuvitel­la että oleel­lis­es­ti saman tiedon pakolli­nen lähet­tämi­nen (transpon­der­il­la) auton lähiym­päristöön rikkoisi kenenkään yksi­ty­isyyt­tä, mut­ta jo kam­er­al­la ja konenäöl­lä, ja mik­sei ihan man­u­aalis­es­tikin päästäisi­in riit­tävän tehokkaaseen pelot­teeseen. Pelote on siis lipun­tarkas­ta­ja joka osoit­taa että auto on tul­li­ra­jan sisäpuolel­la liik­keel­lä ilman voimas­saol­e­vaa lippua.

    Malli voisi toimia joko niin että kaupun­ki toimii keskitet­tynä lipun­myyjänä, ja palvelu­op­er­aat­torit (esim. tele­op­er­aat­torit) vain jakel­e­vat lip­pu­ja edelleen asi­akkailleen, tai hybrid­inä jol­loin osa palvelu­op­er­aat­tor­eista on “luotet­tu­ja” eli saa­vat luo­da lip­pu­ja tyhjästä ja rapor­toi­da ne (pienel­lä) viiveel­lä viranomaiselle.

    Kil­pailun takaamisek­si yksi tapa ostaa lip­pu olisi Ollilan sys­teemin tapainen autoon kiin­teästi asen­netus­sa lait­teessa pyörivä sof­ta joka sijain­nin tal­let­tamisen sijaan ostaa automaat­tis­es­ti lip­pu­ja tarpeen mukaan sil­loin kun ollaan tul­li­ra­jan sisäpuolel­la ja auto on liik­keel­lä. Tämän sof­t­an toim­inta olisi asi­akkaan ja sof­t­a­toimit­ta­jan väli­nen asia, eikä sen olisi tarpeen välit­tää vira­nomaisille mitään (uut­ta) sijain­ti­ti­etoa mis­sään olo­suhteis­sa. Äly­puhe­lin tietysti ker­too tele­op­er­aat­to­rille koko ajan mis­sä se on menos­sa mut­ta tämän tiedon käsit­te­lyyn on jo lainsäädäntö.

  162. Vietin juuri pitkän viikon­lop­un (ml. kak­si arkipäivää) Lon­toos­sa lähin­nä tur­is­min merkeis­sä. Lon­toos­sa­han ruuhka­mak­sut ovat käytössä. Tein seu­raavia havaintoja: 

    - Päivä­saikaan henkilöau­to­ja näkyi silmi­in­pistävän vähän keskus­tas­sa, pait­si tak­se­ja. Illal­la taas enemmän.
    — Julki­nen liikenne pelasi erit­täin hyvin. Emme käyt­täneet tak­sia ker­taakaan, vaan liikuimme lähin­nä bus­seil­la, jot­ka kulki­vat päiväl­läkin suju­vasti. Vuorovälit oli­vat tyyp­il­lis­es­ti 5 — 15 minuuttia.
    — Huo­mat­ta­van moni bus­si oli hybri­di. Niiden moot­tori sam­mui jar­ru­tuk­sis­sa, ja bus­si lähti liik­keelle pelkäl­lä akul­la. Pysäk­iltä tai val­oista lähtiessä polt­to­moot­tori ei usein ehtinyt käyn­nistyä ennen seu­raavaa jar­ru­tus­ta. Meno oli tasaista ja hil­jaista eikä nokip­il­viä näkynyt. Tekni­ik­ka on näköjään ole­mas­sa, mik­si näitä ei ole Helsingissä?
    — Läh­es kaik­ki bus­sit oli­vat kak­sik­er­roksisia. Mukavaa tur­is­tille, mut­ta myös tehokas­ta. Mik­si näitäkään ei ole Helsingis­sä? Onhan tääl­lä kak­sik­er­roksisia sight see­ing ‑busse­jakin. Vapau­tu­isiko liikaa tilaa henkilöautoille:)

    Viral­lista ja muu­ta infoa Lon­toon jär­jeste­ly­istä ja koke­muk­sista löy­tyy run­saasti. Myös tieto­suo­jas­ta ja mak­su­jen käytöstä. Taikasanat ovat Lon­don con­ges­tion charge.

    1. Kak­sik­er­roksiset bus­sit voisi­vat lii­ikkua Helsingis­sä vain hyvin raja­tu­il­la reit­eil­lä, kos­ka alikulku­ja ei ole tehty niiden korkuisiksi.

  163. Koti-isä:
    Mis­tä ale­taan leikkaa­maan? Eri­tyis­sairaan­hoito, peruster­vey­den­huolto, lääkeko­r­vauk­set, perus- ja jatkok­oulu­tus, las­ten- ja vanhustenhoito…? 

    Järkev­in­tä on aloit­taa peruster­vey­den­huol­lon saneer­auk­ses­ta ja sosi­aal­i­tu­ista: DDR:stä kopi­oitu ter­veyskeskusjär­jestelmä, taval­liset ham­maslääkärikäyn­nit, asum­istuet… Merkit­täviä leikkauk­sia pystyy tekemään jopa ilman vaiku­tus­ta palve­lu­ta­soon, siirtämäl­lä vas­tu­u­ta pienis­sä määrin ihmisille itselleen. Minus­ta hal­li­tut leikkauk­set ovat parem­pi tie kuin hallitsemattomat.

  164. Osmo Soin­in­vaara:
    Kak­sik­er­roksiset bus­sit voisi­vat lii­ikkua Helsingis­sä vain hyvin raja­tu­il­la reit­eil­lä, kos­ka alikulku­ja ei ole tehty niiden korkuisiksi.

    Voi olla. Wikipedi­an mukaan Lon­toon bussien korkeus on 4,38 m. Lain mukaan Suomes­sa “auton ja perä­vau­nun suurin sal­lit­tu korkeus on 4,40 metriä. Tämä mit­ta ei saa ylit­tyä ajoneu­von ollessa kuor­maa­mat­tomana tai akselin­nos­to­laite yläasen­nos­sa. Jos ajoneu­von korkeus on yli 4,20 metriä, kul­je­tuk­sen suorit­ta­jan ja kul­jet­ta­jan on varmis­tet­ta­va, että kul­je­tuk­sen suorit­ta­mi­nen käytet­täväl­lä kul­je­tus­re­it­il­lä on mah­dol­lista ilman riskiä osumis­es­ta tien yläpuolisi­in rakenteisiin.”

  165. Tukhol­man ruuhka­mak­su ei ole mikään pieni ulko­maalaisille. Ruot­salaiset saa­vat ajaa hal­val­la, mut­ta Suomeen pos­titet­tua laskua ei lomail­i­ja ehdi mak­samaan ja se on sit­ten yli 500 kru­unua, kun sen lop­ul­ta voi suorittaa. 

    Helsin­ki voisi vas­tave­t­ona tehdä kaikille ruotsin kil­ville ajav­ille saman hal­pa­maisen tempun.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.