Kiinan ja ilmastonmuutos

Maail­man hiilid­iok­sidipäästö­jen kasvu on vain kiihtynyt 2000-luvul­la, vaik­ka niiden oli määrä kään­tyä kasvu­un. Käytän IEA:n tilas­to­ja, jot­ka koske­vat vain hiilid­iok­sidipäästöjä ilman maankäytön muu­tok­sista tule­via kor­jauk­sia. Raport­ti­in pääsee tästä. 

Vuodes­ta 2000 vuo­teen 2011 maail­man hiilid­iok­sidipäästöt kasvoivat 34 %. Kiinas­sa päästöt kasvoivat 162 % Kiinan osu­us maail­man hiilid­iok­sidipäästö­jen kasvus­ta oli noin 64 %.  Ilmas­ton kannal­ta perin murheel­lista. Kiina ei tehnyt päästö­jen vähen­tämisek­si käytän­nössä mitään.

Samanaikaises­ti Kiinan ostovoimako­r­jat­tu BKT melkein kolminker­tais­tui, joten BKT:n suh­teutetut päästöt aleni­vat liki 20 %, mut­ta oli­vat silti kak­si ja puo­lik­er­taiset Suomeen näh­den. Tuo päästöin­ten­si­teetin alen­e­m­i­nen on tapah­tunut enem­män kuin kokon­aan vuo­den 2005 jäl­keen, joten jonkin­lainen suun­nan­muu­tos parem­paan päin on tapahtunut.

Kiinas­sa on kiin­nitet­ty huomio­ta ympäristöon­gelmi­in, mut­ta päähuomio on paikalli­sis­sa ongelmis­sa, hen­gi­tysil­man epäter­veel­lisyy­dessä ja vesien saas­tu­mises­sa. Saas­tut­tavaa teol­lisu­ut­ta ollaan siirtämässä vau­raista ran­nikkokaupungeista kohti Kiinan köy­hempiä sisäosia.

Kiina lupaa paran­taa toim­intaansa ilmastokysymyksissä

Kiina on nyt alka­nut ottaa aske­lia myös ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan suun­taan. Kun Kiinas­sa jotain päätetään, jotain myös tapahtuu.

Paljon siel­lä on tehtykin. On asen­net­tu val­tavasti tuuli- ja aurinkovoimaa. Niiden, joiden mielestä ydin­voima on ratkaisu, pitäisi olla tyy­tyväisiä. Maas­sa on rak­en­teil­la kolmisenkym­men­tä noin tuhan­nen megawatin ydinvoimalaa.

Kiinan poli­ti­ik­ka on kuitenkin ollut hyvin teho­ton­ta, kos­ka siitä on puut­tunut kokon­aisu­us. Yhtääl­lä tehdään paljon ja toisaal­la haaskataan silmit­tömästi. Tätä voi ver­ra­ta taloon, jos­sa on kolme ikku­nanaukkoa ilman lasia. Talvi on tulos­sa, joten jotain pitäisi tehdä. Paikalle toimite­taan kolme lasiru­u­tua, mut­ta sen sijaan, että jokaiseen ikku­naan laitet­taisi­in yksinker­tainen lasi, yhteen laite­taan hieno kolminker­tainen ja kak­si muu­ta jätetään ilman lasia.

Kiina on nyt luvan­nut maail­malle ja ennen kaikkea itselleen, että sen päästöin­ten­si­teet­ti las­kee vuodes­ta 2005 vuo­teen 2020 40 – 45 pros­ent­tia. Tästä on vuon­na 2011 jo toteu­tunut 20 %, joten seu­raavien yhdek­sän vuo­den aikana pitäisi inten­si­teetin laskea vielä noin 25 %. Kun kiinalaiset kuvit­tel­e­vat tuotan­non nou­se­vat liki kaksinker­taisek­si (mihin en usko), tarkoit­taisi tämä, että absolu­ut­tis­es­ti päästöt kas­vaisi­vat vielä noin 40 % vuodes­ta 2011 vuo­teen 2020. Kiinalaiset voivat pitää tätä oikeutet­tuna, sil­lä onhan heil­läkin oikeus rikas­tua, mut­ta maa­pal­lo ei tätä kestä.

Kiinas­sa käyn­nis­tetään paraikaa päästökaup­pakokeilu­ja tavoit­teena saa­da aikaan maan­laa­juinen päästökaup­pa vuo­teen 2016 men­neessä, siis aika nopeasti ver­rat­tuna siihen, miten kauan EU:n päästökau­pan käyn­nistämi­nen on kestänyt. Hekin ovat havah­tuneet poli­ti­ikkansa tehot­to­muu­teen, tuo­hon kol­men ikku­naru­udun ongelmaan.

Oma poli­it­ti­nen veikkauk­seni on, että Kiinan hiilid­iok­sidipäästöt kas­va­vat hitaam­min kuin on oletet­tu. Tämä ei johdu Kiinan kas­va­neesta vas­tu­un­tun­nos­ta, vaan yksinker­tais­es­ti siitä, että he havah­tu­vat siihen, että on kovin epäit­sekästä erikois­tua saas­tut­tavaan tuotan­toon. Puh­taan ja ter­veel­lisen ympäristön arvos­tus kas­vaa, kun elin­ta­so nousee. Ener­giaval­taista teol­lisu­ut­ta ale­taan sysiä muualle. Kiinan luvut kau­nis­tu­vat, mut­ta maail­ma ei siitä pelas­tu, kos­ka päästöt siel­lä muual­la vas­taavasti kas­va­vat. Lisäk­si on kaik­ki syyt olet­taa, että Kiinan raketino­mainen kasvu hidas­tuu, kun väkeä ei pysty enää siir­tymään kiihtyväl­lä vauhdil­la maal­ta kaupunkeihin.

Lisääkö hiilivuo­to globaale­ja päästöjä?

Lisääkö teol­lisu­u­den siir­tymi­nen Euroopas­ta Kiinaan ympäristöpäästöjä? Näin voisi olet­taa käyvän, kun Kiinan päästöin­ten­si­teet­ti on kolminker­tainen EU:n päästöin­ten­si­teet­ti­in näh­den. Ei pidä ver­ra­ta koko kansan­talouk­sia vaan uut­ta teol­lisu­ut­ta Euroopas­sa lakkautet­tavaan, yleen­sä van­haan teol­lisu­u­teen näh­den. Tai vaik­ka uut­ta teol­lisu­ut­ta uuteen.

Ville Niin­istö jär­jesti muu­ta­ma viikko sit­ten teol­lisu­ussem­i­naarin clean­techin mah­dol­lisuuk­sista Suomes­sa. Siel­lä elinkei­noelämän edus­ta­jat sanoi­vat, että Kiinas­sa ei tehdä enää huonoa ja saas­tut­tavaa tuotan­toa, vaan uusi teol­lisu­us on varsin korkeata­soista, aivan euroop­palaista tasoa. Kun saisi kiinas­sa ne van­hat val­ti­ol­liset tehtaat sul­je­tuk­si kuten tehti­in Itä-Euroopassa.

92 vastausta artikkeliin “Kiinan ja ilmastonmuutos”

  1. > Kun kiinalaiset kuvit­tel­e­vat tuotan­non nou­se­vat liki kaksinker­taisek­si (mihin en usko), tarkoit­taisi tämä, että absolu­ut­tis­es­ti päästöt kas­vaisi­vat vielä noin 40 % vuodes­ta 2011 vuo­teen 2020. Kiinalaiset voivat pitää tätä oikeutet­tuna, sil­lä onhan heil­läkin oikeus rikas­tua, mut­ta maa­pal­lo ei tätä kestä.

    > Hekin ovat havah­tuneet poli­ti­ikkansa tehot­to­muu­teen, tuo­hon kol­men ikku­nan­ruudun ongelmaan.

    > Kiinan luvut kau­nis­tu­vat, mut­ta maail­ma ei siitä pelas­tu, kos­ka päästöt siel­lä muual­la vas­taavasti kasvavat.

    Onko Suo­mi ja Euroop­pa jo havah­tunut siihen, että vaik­ka esmerkik­si tuulivoimaloi­ta raken­netaan run­saasti, fos­si­ilis­ten kulu­tuk­sen vähen­tämi­nen ei etene samaa tah­tia, etenkään jos ote­taan huomioon, että Euroop­pa ja muut rikkaat ovat paljolti ulkois­ta­neet fos­si­ilis­ten polt­toa esim. Kiinaan. Rikkaat maathan paljolti osta­vat nuo Kiinan kasvua kirit­tävät ja maa­pal­lon ilmaa saas­tut­ta­vat tuotteet.

    Olenko ymmärtänyt oikein, että Suomen vihreätkin vaa­ti­vat jatku­vaa talouskasvua taloutemme toimivu­u­den ja kil­pailukyvyn takaamisek­si? Kai puskemme jatkos­sakin likaisim­man tuotan­non Kiinan ja mui­hin maid­än lail­lamme mate­ri­aalisen kulu­tuk­sen kasvus­ta kiin­nos­tuneisi­in kehitysmaihin.

    Tarkoi­tan täl­lä siis sitä, että mekin olemme val­it­semiemme kulu­tus­tot­tumusten ja kaup­pa­poli­ti­ikan vuok­si osaltamme vas­tu­us­sa Kiinan ja muiden maid­en päästöistä. Euroopan muu­tok­set ovat tois­taisek­si aika kos­meet­tisia, kun ottaa huomioon, että samaan aikaan pyritään kiihdyt­tämään kulu­tus­ta ja kas­vat­ta­maan maail­mankaup­paa solmi­mal­la vapaakaup­pa­sopimuk­sia ilman mikään­laisia (tai ainakaan merkit­täviä, en oikein tiedä) sidok­sia niiden tuot­tamien hait­to­jen vähentämiseen.

  2. Tuo päästöin­ten­si­teetin alen­e­m­i­nen on tapah­tunut enem­män kuin kokon­aan vuo­den 2005 jäl­keen, joten jonkin­lainen suun­nan­muu­tos parem­paan päin on tapahtunut.

    Kiinan ilmoit­ta­mat talouskasvu­lu­vut vuosille 2006 ja 2007 ovat hyvin poikkeuk­sel­lisen korkeat, eivätkä vas­taa yleistä trendiä, joten laskin vuo­den 2008 alus­ta vuo­den 2011 lop­pu­un ja tälle neliv­uo­tiskaudelle sain CO2-päästö­jen kasvuk­si 47% (Yhdys­val­to­jen ener­giavi­ras­ton luvut) ja talouskasvuk­si 41%. Eli päin­vas­taisen tuolle väittämällesi.

    Entä las­keeko Kiina itse inten­si­teetin muu­tok­sen PPP-BKT:ssa vai nom­i­naalises­sa? Veikkaan jälkim­mäistä, sil­lä se on Kiinalle edullisempaa.

    Paljon siel­lä on tehtykin. On asen­net­tu val­tavasti tuuli- ja aurinkovoimaa. Niiden, joiden mielestä ydin­voima on ratkaisu, pitäisi olla tyy­tyväisiä. Maas­sa on rak­en­teil­la kolmisenkym­men­tä noin tuhan­nen megawatin ydinvoimalaa.

    Edelleen, ne mit­ta­suh­teet, kom­men­toi tätä graafia numeroin älä mieliku­val­lis­es­ti paljon on tehtykin: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/61/Electricity_Production_in_China.svg/1000px-Electricity_Production_in_China.svg.png

    Uskot Kiinan voimakkaan kasvun tait­tuvan täl­lä vuosikymmenel­lä. Merkke­jä täl­lais­es­ta trendis­tä ei näy edel­lis­ten vuosien luvuista. Useim­mat arviot, joi­ta itse olen lukenut, arvioi­vat kasvun tasaan­tu­van vas­ta 2030-luvul­la. CIA:n vuo­den 2011 tilas­ton mukaan Kiinan urban­isoi­tu­misas­te oli 50,6% joten raken­net­tavaa riit­tää vuosik­si eteen­päin ja kon­sumeristi­nen luok­ka laa­je­nee ja vauras­tuu ja esimerkik­si autois­tuu vielä huo­mat­tavasti nykyis­es­tään. Mainit­se­masi “likainen teol­lisu­us” muo­dostaa vain osan Kiinan taloud­es­ta ja päästöistä eikä sil­lä yksistään ole niin suur­ta vaiku­tus­ta kuin mitä esität. Kaikkein suurin leikkaus­vara olisi teo­ri­as­sa ener­giate­hokku­udessa, mut­ta siitä on vähän­lais­es­ti todel­lisia näyttöjä.

    Mut­ta sinä uskot vakaasti Kiinaan (toisin kuin esimerkik­si repub­likaanei­hin), tämä on tul­lut selväk­si. Maa­han, joka teloit­taa tuhan­sia kansalaisi­aan joka vuosi, sen­suroi ankarasti tiedonkulkua, myös Kiinan oras­ta­van ympäristöli­ik­keen viestin­tää ja jon­ka hallinto perus­tuu suurelta osaltaan elimel­lis­es­ti pro­pa­gan­daan ja kor­rup­toituneisi­in val­lan verkos­toi­hin. Itsel­leni jää mys­teerik­si, miten Kiinan toim­inta esimerkik­si Varso­van kok­ouk­ses­sa voi täl­laista uskoa kas­vat­taa tai edes ylläpitää.

    Pidem­pi kom­men­toin­ti menisi aiem­man ketjun kom­ment­tien tois­teluk­si, joten viit­taan lopuk­si vain niis­sä esitet­ty­i­hin kysymyk­si­in ja argumentteihin.

  3. Kiinan rooli on todel­la ratkai­se­va kun CO2-päästöjä pyritään saa­maan kuri­in. Olen­naista on kuitenkin huo­ma­ta, että myös me osta­mamme näitä fos­si­ilisel­la ener­gial­la tuotet­tu­ja tuot­tei­ta aivan älyt­tömän hal­val­la. Elek­tron­i­ikkaro­mua tulee vuodessa noin 20 kg/henki ja tek­sti­il­i­jätet­tä suurin piirtein saman ver­ran. Kun ote­taan tämä kulu­tus huomioon, lie­nee euroop­palais­ten CO2-päästöt/hen­ki vielä selvästi Kiinaa suurem­mat johtuen korkeas­ta kulu­tus­ta­sos­ta ver­rat­tuna Kiinalaisi­in. samoin euroop­palaiset matkus­ta­vat tietääk­seni enem­män kuin kiinalaiset.

    Lop­pu­jen lopuk­si päästöjä ei pitäisi laskea pelkästään henkeä kohti, olen­nais­ta­han on kokon­ais­päästöt maail­mas­sa. Esimerkik­si Thaimaan päästöt (eräs Oden kehu­ma maa) ovat noin viisinker­taiset Suomeen ver­rat­tuna, vaik­ka ovatkin noin 40% suo­ma­laisen päästöistä (65 milj asukas­ta vs. 5 miljoon­aa asukas­ta). Samoin pin­ta-alaa kohti Thaimaan päästöt ovat noin kolminker­taiset. Lisäk­si tietysti pitäisi ottaa huomioon maan hiili­varan­to­jen lisään­tymi­nen, jos­ta Thaimaan kohdal­la min­ul­la ei ole tietoja.

    Kyl­lä Kiinas­sa jotakin toivoa parem­paan kään­tymis­es­tä kuitenkin on. Ilman laatu­un on alet­tu kiin­nit­tää huomio­ta ja Kiinas­sa met­säpin­ta-ala kas­vaa laa­jo­jen met­si­tyso­hjelmien vuok­si. Näitä ovat mm. Green Wall/Billion trees to desert ohjel­mat. Tätäkin jotkut vihreät tietysti arvostel­e­vat bio­di­ver­si­teetin vähenemisestä.

    http://www.btdesert.org/eng

  4. Juho Laatu:
    Onko Suo­mi ja Euroop­pa jo havah­tunut siihen, että vaik­ka esmerkik­si tuulivoimaloi­ta raken­netaan run­saasti, fos­si­ilis­ten kulu­tuk­sen vähen­tämi­nen ei etene samaa tah­tia, etenkään jos ote­taan huomioon, että Euroop­pa ja muut rikkaat ovat paljolti ulkois­ta­neet fos­si­ilis­ten polt­toa esim. Kiinaan.

    http://www.tuulivoimayhdistys.fi/teollinen

    Lokaku­un lop­pu 2013, 366 MW tuulivoimaa.

    Vuo­den 2012 lopus­sa tuulivoimaloi­ta oli 163 kap­palet­ta ja niiden yhteen­las­ket­tu teho oli 288 MW.

    Vuo­den 2011 lop­pu­un men­nessä Suomes­sa oli 130 tuulivoimalaa, joiden yhteen las­ket­tu teho oli 197 MW. 

    Tuulivoima on vas­tatu­u­lessa, kos­ka sitä ei halu­ta min­nekään. Aina on jokin taho, jolle se ei kel­paa. Esteet­tiset syyt, lin­tu­jen kuolemat, alueen luon­toar­vot jne jne.

    Ainakin Suomes­sa tuulivoiman rak­en­t­a­mi­nen on tois­taisek­si näperte­lyä. Byrokra­tia jar­rut­taa toki jonkin ver­ran, mut­ta suurin vas­tus­tus taitaa tul­la ihan suurelta yleisöltä ja kansalaisjärjestöiltä.

    Myös puo­lus­tusvoimien tutkat ovat esteenä.

    Kun alkaa ynnäämään näitä eri­asioi­ta tuulivoiman ympäril­lä, niin ehkäpä ne kuitenkin sopi­vat parhait­en kauak­si merelle. 

    Jos ajatel­laan ener­giantuotan­toa kokon­aisuute­na, niin pitäisi panos­taa sel­l­aisi­in, jot­ka ovat yksinker­taisia, halpo­ja ja niiden koko elinkaari on hyvä ilmas­tolle ja ympäristölle.

  5. Kiinan hallinto on ratio­naalisem­paa kuin mon­es­sa muus­sa maas­sa, kos­ka joh­dos­sa on pääosin insinöörik­oulu­tuk­sen saanut­ta porukkaa. 

    Esim. Suomen hal­li­tuk­ses­sa aika har­val­la on vah­va luon­non­ti­eteelli­nen osaami­nen. Yksit­täisen kansalaisen kuun­telemisen kannal­ta Suomen tapa vali­ta päät­täjät on vahvempi. 

    Kiina kat­soo ole­vansa niin köy­hä, että sys­teemite­hokku­us on tärkeäm­pää kuin yksit­täis­ten kansalais­ten kuun­telem­i­nen. Kun Kiina vauras­tuu yhä suurem­pi osa tup­paa ole­maan toista mieltä. 

    Euroopan hallinto ja talouskri­isi on osit­tain seu­raus­ta sen hallinto­jen kyvyt­tömyy­destä hah­mot­taa mon­imutkaisia sys­teemeitä. Hallinnot taas eivät hah­mo­ta mon­imukaisia sys­teemeitä, kos­ka niitä ei ole ensisi­jais­es­ti sel­l­ais­ten kyky­jen perus­teel­la valit­tu, vaan kyky­jen­sä kuun­nel­la kansalaisi­aan perusteella.

    Osmo kir­joit­taa blogi­in­sa sys­teemi­ana­lyysia, kos­ka osaa. Näyt­tää siltä, että suurel­la osal­la kansane­dus­ta­jista vas­taavaa taitoa ei ole. Näin on luon­nol­lista, että Osmo arvostaa Kiinan hallinnon kykyä sys­teemi­ana­lyysi­in, vaikkei yhtä paljon arvostaisi hei­dän kykyään kuun­nel­la kansalaisiaan.

    Annetun jär­jestelmän toimeen­pano on tietysti ver­rat­toman paljon tehokkaam­paa, jos kansalaisia ei kun­nel­la. Eri asia sit­ten kuin­ka paljon täl­lainen jär­jestelmä sit­ten palvelee yksit­täisen kansalaisen tarpei­ta ver­rat­tuna län­si­maiseen tapaan, jos­sa asiano­saisia kuun­nel­laan ennen uuden jär­jestelmän toimeenpanoa.

  6. Inten­si­teeteteil­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä. Jos hiilid­iok­sidipäästöt vaiku­ta­vat ilmas­ton­muutk­seen vain määrä ratkaisee. Lop­pu on vain poli­ti­ikkaa. Ketä saa saas­tut­taa ja ketä on syylli­nen jne..Kuka mak­saa. Kai kiinalaisil­la on oikeus vauras­tua. Kaiketi suo­mailaisel­la työt­tömäl­lä on oikeus työhön. Vaik­ka kyl­lä työt­tömyys on tääl­lä hyvin kotiku­toista eikä kiinan syy. Meil­lä halu­taan pitää yllä rak­en­tei­ta ja korkea­ta ihmisiä ulos lyövää verotusta.
    Kiina on saavut­tanut ja men­nyt yli mei­dän hiil­i­jalan­jälkemme. Siel­lä ei ole saavutet­tu hyv­in­voin­tia tai demokra­ti­aa. Tämä on tehty vihrei­denkin tuel­la. Kiinaan on siiret­ty paljon teol­lisu­ut­ta, jota tääl­lä ei ole enää kan­nat­tanut pitää.
    Var­maa on että kiinalaisil­la on sel­l­aista ter­vet­tä itsekkyyt­tä. He pitävät var­masti oikeuk­sis­taan kiin­ni jokaiseen hiili­ton­ni­in tai naa­puri­maan saari­in, vaik­ka väkivalloin.

    PS: Kun olette saa­neet aikaan esim tämä älyn­väläys mittarei­den vai­h­don, joka mak­soi sato­ja miljoo­nia. Kyse­le moniko on käynyt tutus­tu­mas­sa het­kel­liseen kulu­tuk­seen­sa. Eu:n lois­tosaavutk­sia tämäkin. Ehkä olisi voin­ut olla vaikut­tavampiakin rahankäyt­tö kohtei­ta. Tosin täl­lä on tarkoi­tus tehdä sähköy­htiöille rahaa.

    1. Ei kai kukaan ole väit­tänyt, että Kiina olisi päästöis­sä asukas­ta kohden men­nyt mei­dän (Suo­mi) ohi. Siihen on vielä matkaa.

  7. Lau­ri Kumpu­lainen: Jos ajatel­laan ener­giantuotan­toa kokon­aisuute­na, niin pitäisi panos­taa sel­l­aisi­in, jot­ka ovat yksinker­taisia, halpo­ja ja niiden koko elinkaari on hyvä ilmas­tolle ja ympäristölle. 

    Min­un aja­tus­mall­i­ni läh­tee siitä, että ener­giapoli­ti­ikas­sa ensisi­jaista olisi vähen­tää fos­si­ilis­ten polt­toa. Täl­lä tarkoi­tan mm. sitä, että jos Euroop­pa rak­en­taa tuulivoimaa run­saasti, mut­ta sen kulut­ta­mat tavarat tuote­taan saas­tut­tavsti Kiinas­sa tai muis­sa mais­sa, en anna Euroopalle kovin korkei­ta pis­teitä. Pelkkä vihreä toive siitä, että tuulivoiman lisäämi­nen saat­taisi joskus vähen­tää fos­si­ilis­ten polt­toa meil­lä ja muual­la ei riitä. Pahim­mil­laan tuulivoimakin voi aiheut­taa vain lisär­a­sitet­ta luonnolle.

  8. Kiinan tilanne on siinä mielessä hyvä, että siel­lä voidaan siir­tyä suo­raan van­hanaikaises­ta tuotan­nos­ta huip­pumod­erni­in tuotan­toon, mut­ta silti yleen­sä van­hatkin tehtaat toimi­vat viimeiseen saak­ka, sil­lä niis­sä on kiin­ni jonkun pääo­maa ja joidenkin työ­paikko­ja. Mieleen tulee euroop­palais­ten hiilikaivosten sulkemisen vaikeus.

    Se, mitä län­nessä voitaisi­in kuitenkin tehdä asian vauhdit­tamisek­si, olisi laatukri­tee­rien määräämi­nen Kiinas­ta (ja muual­takin) tuo­duille tuot­teille. Itsel­lenikin on jo ker­tynyt aikamoinen määrä kiinalaisia työkalu­ja, jot­ka joko hajoa­vat par­il­la käyt­tök­er­ral­la, ovat niin mit­taepä­tarkko­ja, että niil­lä ei tee mitään tai sit­ten ovat muuten vain susia. Hal­pa­hal­lithan ovat tätä met­al­li­te­ol­lisu­u­den työkaluroinaa pul­lol­laan. Kysymys ei ole ker­skaku­lu­tuk­ses­ta vaan täysin jär­jest­tömästä tuotannosta.

    Tuon­nin kohteena olevil­la mail­la pitäisi olla oikeus määrätä tuon­ti­tavaran tuot­teille sekä tuotan­non päästöra­jat, että työolo­suhtei­den ja palkko­jen min­imi­ra­jat. Tämä tuk­isi sekä työ­paikko­jen säi­lymistä Euroopas­sa että muu­tos­ta Kiinas­sa. Aja­tus ei ole ihan mah­do­ton sil­lä onhan nor­sun­lu­u­ta ja kissan­nahkaa sisältävien tuot­tei­denkin tuon­ti kiel­let­ty — täl­laiset kiel­lothan kuvas­ta­vat euroop­palaisia arvo­ja. Mik­si sit­ten ei voisi olla tuot­teen päästö­ta­soon liit­tyviä kiel­to­ja samal­la tavalla?

  9. Kiinan talouskasvu vetänee perässään Int­ian. CO2-päästöt tule­vat kas­va­maan vielä rajusti.

  10. Kiina on kei­häänkär­ki. Intia tulee perässä. Intia taitaa olla nyt jo kol­man­te­na CO2 päästöis­sä vaik­ka bkt ja bkt/asukas ovat reilusti alle puo­let Kiinan vastaavasta. 

    Kiina on saanut väk­ilu­vun kasvun tait­tumaan bru­taaleil­la keinoil­la ja kohtaa van­henevan väestön tuo­mat ongel­mat toisin kuin Intia. Int­ian väk­iluku ohit­taa Kiinan 2020 ja sen odote­taan kas­va­van 1.6 mil­jardi­in 2050 men­nessä. Intial­ta voi myös odot­taa talouskasvua ja hiilen käytön kasvua. Tosin bkt/asukas ei tule parane­maan samaa tah­tia kuin Kiinassa. 

    En näe mitään syytä toiveikkuuteen. 🙁

  11. Ton­ni käteen: Kiinan hallinto on ratio­naalisem­paa kuin mon­es­sa muus­sa maas­sa, kos­ka joh­dos­sa on pääosin insinöörik­oulu­tuk­sen saanut­ta porukkaa. 

    Varsinkin keskushallinto on ratio­naal­ista. Kiinas­sa on esim. jo kym­menkun­ta vuot­ta ollut voimas­sa hyvinkin mod­erni, tosin aukkoinen ylim­män tason ympäristölainsäädäntö.

    Ton­ni käteen: Annetun jär­jestelmän toimeen­pano on tietysti ver­rat­toman paljon tehokkaam­paa, jos kansalaisia ei kunnella.

    Ongel­mana on kuitenkin juuri tämä, sil­lä totet­tavil­la tasoil­la sanan “ratio” merk­i­tys on aivan eri­lainen: Jos lain­säädän­tö mah­dol­lis­taa hyvät bis­nek­set minkä tahansa tasoisille (kom­mu­nis­tisille) kollek­ti­iv­i­o­li­garkeille, se pis­tetään toimek­si heti. Maa­ta yri­tyk­sille on löy­tynyt, kuten esim. Sto­ra Enso tietää. Jos taas lain­säädän­tö ei ole ollut näille suo­tu­isaa, lakia ei pan­na toimeen.

    Tähän ris­tiri­itaiseen ja tehot­tomaan verkkoon kutoutu­vat mukaan armei­jan (kommunisti)johdon omat bisnekset. 

    Äsket­täi­nen Kiinan puoluekok­ous antoi löysää val­tiokap­i­tal­is­tisen markki­na­t­alouden suun­taan, mut­ta piti kiin­ni kom­mu­nis­tipuolueen yksin­val­las­ta. Tämä tarkoit­taa että, mon­en­ta­soiset kom­mu­nis­tiset kaader­it hal­lit­se­vat. Tämä vähän huolestut­taa, sil­lä kyl­lä demokra­tiois­sa annetaan use­ampi­en kukkien kukkia ja johta­jien vai­h­t­a­mi­nen on joustavampaa.

    Toiv­otan Kiinalle ja Maa­pal­lolle suo­tu­isaa kehitystä!

  12. Mut­ta pitänee paikkansa, että Kiinan päästöt asukas­ta kohden ovat jo suurem­mat kuin EU:n (EU 27). Suomen osalta ei yleen­sä ote­ta huomioon met­siemme hiilin­ielua. HS:n graafin mukaan päästöt ovat ko. ajan­jak­sona kas­va­neet nimeno­maan Kiinas­sa ja ns. muus­sa maail­mas­sa. EU:n kohdal­la suun­taus on ollut laskeva.

    Ja olem­meko vas­tu­us­sa Kiinan holtit­tomista päästöistä, voidaan ollaan mon­taa mieltä. 

    Ja erikoista on, että kaikil­la muil­la pait­si suo­ma­laisil­la on oikeus rikastua?

  13. Täy­tyy tässä muis­tut­taa, että Kiina ei ole mikään yksi kielikokon­aisu­us mei­dän suo­ma­lais­ten kannal­ta ajatel­tuna (Kiinas­sa kielelli­nen ero on suurem­pi kuin Suomes­sa esim. savon ja kir­jakie­len välil­lä). Esim. shang­hailainen ja pekingiläi­nen eivät ymmär­rä toi­sis­taa yhtään mitään puhekielel­lä keskustel­lessaan. Mut­ta kir­joite­tu­il­la perus­merkeil­lään osaa­vat tois­t­en­sa kanssa kommunikoida.

  14. Kiinan CO2-päästöt henkeä kohden ohit­ti­vat juuri EU:n CO2-päästöt henkeä kohden. On ehkä ymmär­ret­täviä syitä mik­si suomes­sa on eu:ta keskimäärin korkeampia päästöjä. Tääl­lä kaiketi pitää läm­mit­tää hie­man enemmän.

    No tästä kiinan, int­ian ja usa:n ym kas­vav­ista päästöistä voidaan kuitenkin vetää selvän johtopäätös.

    Kamp­pailu hiilid­iok­sipäästöistä ratkaistaan jos­sain muual­la kuin suomes­sa. Toki kan­nat­taa pysyä kehi­tyk­sessä mukana ja men­nä eteen­päin, mut­ta has­si­lais­ten munauk­sia ei kan­na­ta enää toistaa.

    Esitän aivan sähköasen­ta­jata­son lyhyt­näköisen ennus­tuk­sen. Joka ei perus­tu korkei­den vihrei­den, mei­dän kus­tanuk­sel­la elävien älykkäi­den virkamiehien aivoituk­si­in. “vaik­ka kaikesta älystä huoli­mat­ta miten tilanne suomes­sa voi olla tämä”.
    Kiina tulee pää­tymään väki­val­taiseen sisäiseen kamp­pailu­un, jos­sakin lähi­his­to­ri­an vai­heessa. Toiv­ot­tavasti lyhyeen.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomen päästöt ovat kuitenkin 50 % suurem­mat kuin Kiinan.

    Mutkat suorik­si vaan.. Vihrei­den argu­men­toin­ti tuo väistämät­tä mieleen väit­te­lyn usko­vais­ten kanssa. Se taas on kuin pelaisi shakkia pulun kanssa: pulu kaataa nap­pu­lat, paskoo pelilau­dalle ja rien­tää sit­ten kehu­maan kavereilleen kuin­ka voit­ti ottelun.

  16. Andy: Itsel­lenikin on jo ker­tynyt aikamoinen määrä kiinalaisia työkalu­ja, jot­ka joko hajoa­vat par­il­la käyt­tök­er­ral­la, ovat niin mit­taepä­tarkko­ja, että niil­lä ei tee mitään tai sit­ten ovat muuten vain susia. 

    Kysymys ei ole ker­skaku­lu­tuk­ses­ta vaan täysin jär­jest­tömästä tuotannosta. 

    Jos ne ovat niin jär­jet­tömiä, niin mik­si sin­ul­la on kiinalaisia hal­patyökalu­ja eikä Bah­con noin 10-ker­tais­es­ti mak­savia laatutyökaluja?

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomen päästöt ovat kuitenkin 50 % suurem­mat kuin Kiinan.

    Kansalli­nen häpeä, Suo­mi on ympäri­s­tirikol­lisu­u­den kärki­maa, surkea rois­to­val­tio. Ympäristöti­etoisu­u­den kannal­ta kehitysmaa.
    Siir­retään viimeisetkin teol­lisu­us­laitok­set Suomes­ta Kiinaan, las­ke­taan asun­to­jen läm­pöti­la 12 asteeseen ja köy­hdytetään kansaa niin paljon, että että saadaan tuo epä­suh­ta korjattua.

  18. Peli on menetet­ty. Keskustelkaa kadun­miehen kanssa ja tör­määtte vieläkin hyvin usein asen­teeseen, että ilmas­to ei muu­tu, ja jos muut­tuisikin, niin ei ihmisen vaiku­tuk­ses­ta, ja vaik­ka ihmi­nen olisikin vaikut­ta­va tek­i­jä, niin ei yksit­täisen ihmisen teot mitään auta, ja sitä pait­si ilmas­ton­muu­tos on Suomelle hyväk­si jne. Toisin sanoen ihmiset eivät halua muut­taa mitään, vaan kik­sit saadaan kaikesta keinotekois­es­ta ja vahin­gol­lis­es­ta kulu­tus­tavara­paskas­ta ja vahin­gol­li­sista palveluista (matkailu). Ne, joil­la on edes omatun­to, koit­ta­vat banaaninkuo­ria kom­pos­toimal­la lievit­tää syyl­lisyy­den­tun­toa. Kiinalaiset, intialaiset ja mitä näitä onkaan tuskin ovat meitä kum­mem­pia asen­teil­taan, joten se siitä.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomen päästöt ovat kuitenkin 50 % suurem­mat kuin Kiinan.

    …mut­ta on tähän help­pokin ratkaisu: luovu­taan itsenäisyy­destä ja liitytään Kiinaan.
    5 milj. örveltävän ja syn­tisen suo­mi-asukkaan lisäys ei heilau­ta Kiinan eri­no­maista mainet­ta ja Suo­mi pääsee eroon kyseenalais­es­ta kun­ni­as­ta olla pahapäästöi­nen valtakunta…
    Suomi-kanton?

  20. Ton­ni käteen: Osmo kir­joit­taa blogi­in­sa sys­teemi­ana­lyysia, kos­ka osaa. Näyt­tää siltä, että suurel­la osal­la kansane­dus­ta­jista vas­taavaa taitoa ei ole. Näin on luon­nol­lista, että Osmo arvostaa Kiinan hallinnon kykyä sys­teemi­ana­lyysi­in, vaikkei yhtä paljon arvostaisi hei­dän kykyään kuun­nel­la kansalaisiaan.

    Mis­tä on peräisin käsi­tys, että jotenkin arvostaisin Kiinan nyky­hallintoa? Tässä postauk­ses­sa en puhunut ihmisoikeuk­sista, kos­ka piti puhua ilmas­ton­muu­tok­ses­ta. En myöskään pidä Kiinan hallintoa järin tehokkaana, kos­ka se on niin kor­rup­toitunut ja kos­ka keskushallinto ei pysty toteut­ta­maan päätök­siään, kos­ka alue­hallinto ei pane niitä toimeen.
    Kiinan päästö­ta­so on alle Suomen päästö­ta­son, mut­ta hiili-inten­si­teet­ti kak­si ja puo­lik­er­tainen kun käytetään ostovoimako­r­jat­tua BKT:ta. Se osoit­taa aika surkeaa tilaa. Kiinalaiset kysyvät, mil­lainen oli Suomen hiili-inten­si­teet­ti, kun olimme teol­lis­tu­mises­sa samal­la tasol­la (1950-luvul­la) mut­ta tämä kysymys on väärä, kos­ka sil­loin ei ilmas­ton­muu­tos­ta tiedostet­tu, vaik­ka tiedet­ti­in ja kos­ka sil­loin ei ollut käytet­tävis­sä mod­er­nia teknolo­giaa, joka Kiinal­la olisi käytettävissä.
    Tuo kol­men ikku­nan esimerkki­ni yrit­ti ker­toa, kuin­ka surkeasti hallinto toimii sil­loinkin, kun se yrit­tää tehdä jotain. Tähän näh­den pidän edis­tyk­sel­lisenä sitä, että Kiinas­sa ollaan siir­tymässä päästökaup­paan — jos ollaan oikeasti. 

    Puh­taat ekon­o­mistit, jot­ka käsit­televät vain raha­su­ure­i­ta kat­so­mat­ta reaal­i­maail­maa niiden taustal­la, todel­la kuvit­tel­e­vat, että Kiina voisi jatkaa talouskasvua, joka kaksinker­tais­taa talouden seit­semän vuo­den välein, mut­ta minä en siihen usko. Kiinan talouskasvun tärkein lähde on väestön siir­tymi­nen tuot­ta­mat­tomas­ta maat­aloud­es­ta kaupunkei­hin. Muut­toli­ike pystyy jatku­maan, mut­ta se ei voi kas­vaa ekspo­nen­ti­aalis­es­ti. Toinen lähde on tek­nol­o­gisen eron umpeen kuromi­nen. Kun se on kurot­tu, ei ole mitään kuromista. Kiinas­sa on alhaisen syn­tyvyy­den vuok­si myös koit­ta­mas­sa työvoima­pu­la (!) ja hoitopom­mi, kun neljäl­lä iso­van­hem­mal­la on yksi yhteinen lapsenlapsi.
    Kiinalaiset ovat itse laske­neet kasvuen­nusteitaan 7,5 pros­ent­ti­in, mut­ta kyl­lä se tulee siitä pikkuhil­jaa alaspäin, eikä edes kovin hitaasti
    Kiinas­sa on myös kehit­tymässä val­ta­va pankkikri­isi, kaikkien pankkikri­isien äiti, ettenkö sanoisi.
    Kiina ei pysty siir­tymään tietopain­ot­teiseen tuotan­toon, kos­ka siel­lä ei kun­nioite­ta patent­tioikeuk­sia, mikä tarkoit­taa, ettei kenenkään kan­na­ta tutkia tai kehit­tää mitään.

  21. JP Lehto:
    On ehkä ymmär­ret­täviä syitä mik­si suomes­sa on eu:ta keskimäärin korkeampia päästöjä. Tääl­lä kaiketi pitää läm­mit­tää hie­man enem­män.… Kamp­pailu hiilid­iok­sipäästöistä ratkaistaan jos­sain muual­la kuin suomessa. 

    Vapaa­matkus­ta­jik­si halu­a­vat ilmoit­tau­tua mon­et muutkin. Tapaa­mani henkilö Ara­biemi­raateista ker­toi, että hei­dän osaltaan säästämi­nen on mah­do­ton­ta, kos­ka talo­ja pitää jäähdyt­tää niin paljon.

  22. Sylt­ty: Jos ne ovat niin jär­jet­tömiä, niin mik­si sin­ul­la on kiinalaisia hal­patyökalu­ja eikä Bah­con noin 10-ker­tais­es­ti mak­savia laatutyökaluja?

    Kun sitä ei meinaa mil­lään uskoa. Lisäk­si ne ovat halpo­ja, joten sen juuri sil­lä het­kel­lä tarvit­ta­van mut­terin saat­taa sil­lä ker­taa saadakin vään­net­tyä, eikä tarvitse hakea kalu­pakkia jostain kaukaa.

  23. Kale­vi Härkö­nen: Tapaa­mani henkilö Ara­biemi­raateista ker­toi, että hei­dän osaltaan säästämi­nen on mah­do­ton­ta, kos­ka talo­ja pitää jäähdyt­tää niin paljon.

    Yleen­sä “mielip­i­teet” jot­ka ovat vain sta­tus quon kuvailua kan­nat­taa ohit­taa ei-kon­struk­ti­ivisi­na kos­ka ne muut­tuvat sta­tus quon funk­tiona. Tässä: Luul­tavasti sama henkilö pitää aikanaan hyvinkin järkevänä jäähdy­tyk­seen tarvit­ta­van sähkön tuot­tamista aurinkoen­er­gial­la kun fos­si­il­i­sista saa sähkön­tuotan­toa parem­man hin­nan län­si­mai­hin myytynä.

  24. Osmo Soin­in­vaara: Puh­taat ekon­o­mistit, jot­ka käsit­televät vain raha­su­ure­i­ta kat­so­mat­ta reaal­i­maail­maa niiden taustal­la, todel­la kuvit­tel­e­vat, että Kiina voisi jatkaa talouskasvua, joka kaksinker­tais­taa talouden seit­semän vuo­den välein, mut­ta minä en siihen usko.

    Keitähän nämä puh­taat ekon­o­mistit ovat? Jot­ka siis usko­vat, että 100 vuo­den kulut­tua Kiinan talous on 860-ker­tainen tai 200 vuo­den kulut­tua 760 tuhat­ta ker­taa nykyisen kokoinen.
    Tai noin ylipäätän­sä “vain raha­su­ure­i­ta katso­vat eikä realimaailmaa”
    Ketkä esim. elinkeinolemän tai palka­nsaa­jien tai pankkien ekon­o­mis­teista on näitä “puh­tai­ta”?

  25. Lau­ri Kumpu­lainen: Myös puo­lus­tusvoimien tutkat ovat esteenä.

    Sää­tutkien kanssa on myös ongelmia ja ehkä jopa pahempia, kos­ka ratkaisuk­si ei ilmeis­es­ti riitä säk­ki rahaa kuten ilmavalvon­tatutkien kanssa.

    Blo­gin nykyiseen tyyli­in voisikin argu­men­toi­da tuulivoimaloi­ta vas­taan kysymäl­lä, että oletko valmis siihen, että juuri sin­un per­heesi kuolee lentokoneen maa­han­syökyssä, kos­ka lennon­jo­hto ohjasi koneen laskeu­tu­maan läpi tuulipuis­ton piilot­ta­man äkil­lis­es­ti nousseesen voimakkaan ukkosmyrskyn.

  26. nos:
    Peli on menetet­ty. Keskustelkaa kadun­miehen kanssa ja tör­määtte vieläkin hyvin usein asen­teeseen, että ilmas­to ei muu­tu, ja jos muut­tuisikin, niin ei ihmisen vaiku­tuk­ses­ta, ja vaik­ka ihmi­nen olisikin vaikut­ta­va tek­i­jä, niin ei yksit­täisen ihmisen teot mitään auta, ja sitä pait­si ilmas­ton­muu­tos on Suomelle hyväk­si jne. Toisin sanoen ihmiset eivät halua muut­taa mitään, vaan kik­sit saadaan kaikesta keinotekois­es­ta ja vahin­gol­lis­es­ta kulu­tus­tavara­paskas­ta ja vahin­gol­li­sista palveluista (matkailu). Ne, joil­la on edes omatun­to, koit­ta­vat banaaninkuo­ria kom­pos­toimal­la lievit­tää syyl­lisyy­den­tun­toa. Kiinalaiset, intialaiset ja mitä näitä onkaan tuskin ovat meitä kum­mem­pia asen­teil­taan, joten se siitä.

    Voi kai ajatel­la niin, että kadun­miehiä suurem­pia syyl­lisiä ovat ne asioi­hin pere­htyneet ihmiset, jot­ka syöt­tävät kadun­miehille sopivia val­heel­lisia mieliku­via. Kadun­mies val­it­see tar­joil­la ole­vista malleista itselleen järke­vim­män ja itselleen sopivim­man, ja tässä pelis­sä eskuvil­la ja main­on­nal­la on tärkeä merkitys.

    Voi myös ajatel­la, että banaaninkuorien kom­pos­toi­jat ja tuulivoiman rak­en­ta­jat ovat vas­taavas­sa ase­mas­sa, luo­mas­sa kau­ni­ita ja omaa kan­nat­ta­jakun­taa miel­lyt­täviä, mut­ta ei vält­tämät­tä todel­lista edis­tys­tä tuot­tavia toimintamalleja.

  27. Osmo Soin­in­vaara: Tähän näh­den pidän edis­tyk­sel­lisenä sitä, että Kiinas­sa ollaan siir­tymässä päästökaup­paan – jos ollaan oikeasti. 

    Jos he onis­tu­vat pitämään kor­rup­tion kuris­sa, päästökau­pal­la tulee ole­maan mie­lenki­in­toisia vaiku­tuk­sia. Eräs niistä on, että se hyödyt­tää yksiä, mut­ta hait­taa toisia, jol­loin van­hat ja uudet klik­it joutu­vat vastakkain.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomen päästöt ovat kuitenkin 50 % suurem­mat kuin Kiinan.

    Eivät ole, vaan ovat noin 120-ker­taiset Suomeen ver­rat­tuna. Eli Suomen päästöt ovat alle 1% Kiinan päästöistä. Pitää tarkastel­la myös todel­lisia luku­ja, ei vain henkeä kohti las­ket­tu­ja. Näin että joku mit­takaa­va ja real­is­mi säilyisi.

    Jos maail­man väk­iluku kas­vaa, kokon­ais-CO2-päästöt voivat kas­vaa vaik­ka ne henkeä kohti hie­man laskisivatkin.

    1. Coun­try­boy
      Kiinan päästöt siis katoaisiv­bat sil­lä, että niitä ei las­ket­taisi val­takun­nal­lis­es­ti vaan korttelikohtaisesti?

  29. Olisi syytä kat­soa bru­tookansan­tu­lon lisäk­si brut­tokansamenoa, vieläpä reaal­isin suurein.

    Suomes­sa t u o t e t a a n vuodessa jotain 136 000 ton­nia terästä, so 27 kg/ per asukas. Mut­ta mikä on teräksen
    k u l u t u s per nuppi?

  30. Poth1ue1: Sää­tutkien kanssa on myös ongelmia ja ehkä jopa pahempia, kos­ka ratkaisuk­si ei ilmeis­es­ti riitä säk­ki rahaa kuten ilmavalvon­tatutkien kanssa.

    Blo­gin nykyiseen tyyli­in voisikin argu­men­toi­da tuulivoimaloi­ta vas­taan kysymäl­lä, että oletko valmis siihen, että juuri sin­un per­heesi kuolee lentokoneen maa­han­syökyssä, kos­ka lennon­jo­hto ohjasi koneen laskeu­tu­maan läpi tuulipuis­ton piilot­ta­man äkil­lis­es­ti nousseesen voimakkaan ukkosmyrskyn.

    En viestil­läni tarkoit­tanut sitä, että tuulivoimaa pitäisi lisätä mis­tään piit­taa­mat­ta. Päin­vas­toin, en usko että tuulivoimas­ta saadaan Suomes­sa edes yhden 1 GW reak­torin korvaajaa.

    En itsekään pidä järkevänä sitä, että tuulivoiman alta sit­ten aje­taan ihmisiä tai luontoa.

    Suomeen on nyt suun­nitel­tu 11 GW:n edestä tuulivoimaa, eikä ne sovi mihinkään. Tai siis, sopii, mut­ta ei fiksusti.

    Jos met­sää ale­taan kaata­maan sato­ja hehtaare­ja, tuulivoima­puis­ton alta, niin en näe siinä mitään järkeä. 

    Fos­si­iliset polt­toaineet ovat tässä mielessä lois­tavia, kuten myös ydinvoima. 

    Itse lait­taisin kuitenkin panok­set biopolt­toaineille, kuten lev­äöljylle. Ne sopi­si­vat hyvin perusen­er­giantuotan­toon ja liikennepolttoaineiksi.

    Jos vielä kyet­täisi­in yhdis­tämään lev­än­tuotan­to ja ener­giantuotan­to samaan laitok­seen, niin päästäisi­in irti siitä polt­toaineen kul­jet­tamis­es­ta. Ainakin päivän­tasaa­jan kieppeil­lä tämä onnistuisi.

  31. Laskekaa­pa nyt viisaat. Suomen co2 päästöt. Jos lopetamme suomen tänään. Kos­ka päästö­jen kasvu on kor­van­nut suomen vähen­nyk­sen???? Vas­taus on yllät­tävän lyhyt aika.

    Johtopäätös. Järkevät toimet kan­nat­taa tehdä. Yhtään työ­paikkaa ei kan­na­ta enää uhrata. 

    Vapaa­matkus­ta­jista en tiedä. Olen 46v tehnyt töitä 17vuotiaasta ja opiskel­lut iltaisin. Elek­tron­i­ik­ka-asen­ta­jak­si. Sähköteknikok­si, sähköasen­ta­jan ammat­ti­tutkin­non. Täl­lä het­kel­lä on kesken hit­saa­jan ammat­ti­tutk­in­to ja sähköyliasen­ta­jan tutk­in­to. Sosi­aalipolit­ti­ikas­ta on jotain suoritet­tu, työlain­säädän­nöstä, ja mon­es­ta muus­ta. Kak­si las­ta on kas­vatet­tu, jot­ka kum­matkin opiskelevat. 

    Koko vitun on tehty töit. Nytkin on tämä syksy on käy­ty keikalla espan­jas­sa. Siel­lä tehti­in 4 ja puo­livi­ikkoo 12 tun­tii päivässä ilman vapai­ta. Ylitöitä jatku­vasti. Viimevi­ikko ja viikonloppu.

    Yhdenkään tasa-arvo ihmisen joka miimit­tää palkoista en ole koskaan näh­nyt otta­van esimerkik­si kun­nansedän ja mun työ­tun­ti määriä ver­tailu­un mukaan. Mil­laisia nol­latutkimuk­sia jatkuvasti.

    Mitäs henkilöko­htaista ympäristölle. 16vuotta pyöräilin kesät tal­vet töi­hin. Sit­ten vähän työt muu­tu­i­v­at ja piti kul­jet­taa melkoista työkalumäärää. Sit­tem­min on tuo moti­vaa­tiokin laskenut. Enkä suos­tu enää tähän typerehtimiseen.
    Omakoti­talos­sa asun, jois­sa päästöt ovat ker­rostalo­ja pinem­mät. Tämäkin on jo kier­rä­tys­tä. Kos­ka talo on raken­net­tu ‑56. Ensim­mäisek­si vai­hedt­ti­in kat­ti­la tänne tul­lessa ja paran­net­ti­in eristys­tä. Talon öljyn kulu­tus las­ki 3500litrasta keskimäärin 2700. sit­tem­min käytet­ti­in myös paljon puu­ta, jota on saatu haet­tua myrskyn kaat­a­m­i­na. Nytkin sel­l­aiseen puuhaan pitäis lähteä. Viime keväänä pisitn maaläm­pöpumpun. No sekään ei vihreille riitä kun se käyt­tää sitä viimeistä voimalaa. 

    Joku ilmas­toäi­ti miimit­ti tossa luki­ol­la kasvis­päivästä. Ainakin saanut meil­lä muk­suil­la aikamoi­sen vas­tarin­nan aikaisek­si, vaik­ka itsekin sel­l­aista ollaan yritet­ty lisätä. Sit seu­raavak­si toiv­ot­ti hyvää lomaa ja ker­to lentävän­sä thaimaaseen kun siel­lä on niin ihanan hal­paa. Et sillee.

    En ole enää iloinen veron­mak­sa­ja. En suos­tu syn­ty­pukik­si vain sik­si että olemme jotenin syyl­lisiä johonkin.

    Itelle riit­täisi, että saisi pitkästä aikaa talvi ja kesäl­lo­man. Ne kun tah­to­vat men­nä. Kun joutuu työtä vai­h­ta­maan. Nämä osmot ja muut kun ovat saa­neet aikaan sen, että työt­tömyys lisään­tyy ja fir­moil­la menee huonos­ti. Kyl­lä se para­nee kun lisätään vero­ja ja jatke­taan samaan malli­in. Maail­mankin pelastuu.

    PS: Kaiketi alan joutomiehek­si. On alka­nut sen ver­ran tämä työhul­lu­us potut­ta­maan. Veroa ja mak­su­ja menee liikaa. Läh­es 50% palka­s­ta. Lop­ut menee näi­hin mui­hin veroi­hin. Itselle jää siis hyvin vähän.
    Anteek­si en ala joutomiehek­si vaan douwn sifh­taa­maan. Tosin tämäkään ei tai­da olla ihan tasa-arvoista. Kun vihreä yliopis­tot käynyt täti ilmoit­taa näin, se on ah niin hienoa ja maail­man pelas­tus­ta. Kun työmies tekee niin. Se on vain laiska ja luuseri.

  32. JP, mieti mitä niil­lä mak­samil­lasi veroil­la on saatu aikaan.

    Niiden ansios­ta, mm. minä voin nyt opiskel­la yliopis­tossa ja toiv­ot­tavasti tule­vaisu­udessa mak­sel­la seu­raav­ille sukupolville koulutusta.

    Samoin niil­lä veroil­la olen voin­ut saa­da ter­vey­den­huol­lon, johon olen itse ainakin ollut tyytyväinen.

    Sen lisäk­si vielä savos­sa työt­tömänä ollessa niil­lä veroil­la sain pitää katon pääni pääl­lä ja läm­mintä ruokaa.

    Kyl­lä minä ainakin arvostan suuresti kaikkea sitä, mitä minä olen saanut tältä yhteiskunnalta. 

    Ihan turhaan sinä podet syyl­lisyyt­tä yhtään mis­tään. Kyl­lä meil­läkin on oikeus elää täl­lä pla­nee­tal­la. Mei­dän pitää vain kat­soa eteen­päin ja kehit­tää parem­mat keinot, jot­ta elämä voi tule­vaisu­udessakin jatkua täl­lä planeetalla.

    Suo­mi on rauhalli­nen maa, yhteiskun­ta on vakaa ja yri­tyk­sien on hyvä toimia täällä.

    Kysymys kuu­luu, mik­si Suomeen ei investoida?

    Vas­taus ei ainakaan ole niin yksinker­tainen, kuin ener­gian­hin­ta tai vero­tus. Nämä ovat kuitenkin yri­tyk­sen kannal­ta vain kustannuksia.

    Yri­tyk­sil­lä on paljon muitakin tek­i­jöitä, jot­ka vaikut­ta­vat investointipäätöksiin.

    Näitä ovat mm. sopi­vasti koulute­tun työvoiman määrä, työe­htosopimuk­set, logis­ti­ik­ka, lain­säädän­tö jne jne.

    Jos vero­tus on nol­la, mut­ta logis­ti­ik­ka ei toi­mi, sähköverkko on surkea ja työvoima ei osaa edes aakkosia, niin vaikea siinä on voit­toa tehdä.

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Countryboy
    Kiinan päästöt siis katoaisiv­bat sil­lä, että niitä ei las­ket­taisi val­takun­nal­lis­es­ti vaan korttelikohtaisesti?

    Enhän minä sitä sanonut, vaan halusin tuo­da esi­in että pitää puhua myös oikeista päästömääristä. Ja myös siitä mit­takaavas­ta, miten merkit­tävät Kiinan päästöt ovat.

    Hyvää Joulua nyt sinne, minä ainakin lopetan kom­men­toin­nin Jouluksi

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Countryboy
    Kiinan päästöt siis katoaisiv­bat sil­lä, että niitä ei las­ket­taisi val­takun­nal­lis­es­ti vaan korttelikohtaisesti?

    No kum­minkin Suomen kansan päästöt lasken­nal­lis­es­ti puolit­tuisi­vat jos Suo­mi liitet­täisi­in Kiinaan koska­pa “Suomen päästöt ovat kuitenkin 50 % suurem­mat kuin Kiinan.”

  35. Coun­try­boylle pieni vink­ki elämän hepottamiseksi.

    Kun ver­rataan Suomea, Kiinaa ja Sin­ga­porea niin ver­tailus­sa ei kan­na­ta käyt­tää yksikkönä maan nimeä vaan suh­teut­taa luvut toisi­in­sa väk­ilu­vul­la tai jol­lain muul­la vastaavalla.

    Tilas­to­jen käytössä myös knnat­taa miet­tiä mis­tä on kysymys, sen ver­ran paljon niil­lä vale­hdesllaan. Esimerkik­si val­tiony­htiö Vapo lie­nee yksi tehokkam­mis­s­ta sys­temaat­tiseti tilas­toti­eto­ja luo­vasti käyt­tävistä tahoista.

  36. Osmo Soin­in­vaara: Kiinalaiset ovat itse laske­neet kasvuen­nusteitaan 7,5 pros­ent­ti­in, mut­ta kyl­lä se tulee siitä pikkuhil­jaa alaspäin, eikä edes kovin hitaasti

    En väitä ole­vani suuri Kiina-asiantun­ti­ja, mut­ta olen viime vuosi­na ollut kiinalaisen liike-elämän kanssa tekemi­sis­sä sekä osta­jana, myyjänä, hallinnoi­jana että rahanker­jääjänä. Tältä poh­jal­ta olen varsin vaku­ut­tunut siitä, että tuo­hon talouskasvu­un sisäl­tyy erit­täin paljon haasteita.

    Kiinas­sa talouskasvu on hyy­tymässä mon­es­takin syys­tä. Tek­nol­o­gis­tu­misen suurin hyö­ty on mah­dol­lis­es­ti saavutet­tu, ja asi­akkaat ovat huonos­sa jamas­sa, mikä on vien­tive­toiselle maalle vaikeaa. Tehokku­ut­ta saisi lisää purka­mal­la byrokra­ti­aa ja kitkemäl­lä kor­rup­tio­ta, mut­ta ne ovat varsin syvälle juur­tunei­ta ilmiöitä.

    Tämä kehi­tys on sikäli huolestut­tavaa, että heikon sosi­aal­i­tur­van maas­sa talouskasvun hidas­tu­mi­nen tuot­taa kir­jaimel­lis­es­ti nälkäisiä työt­tömiä. Tämä on Kiinas­sa eri­tyisen vaar­al­lista, kos­ka kansan tyy­tyväisyys on perus­tunut pitkälti talouskasvu­un. Poli­ti­ik­ka ei kiinalaista kiin­nos­ta, raha ja elin­ta­so kiin­nos­ta­vat. Jos rahaa ja elin­ta­soa ei ole saatavis­sa, poli­ti­ik­ka alkaa kiinnostaa.

    Tiukim­mankaan antikom­mu­nistin ei kan­na­ta toivoa val­lanku­mous­ta Kiinaan. Hallinto on ollut hitaasti matkalla hyvään suun­taan, eikä keskushallinnon rauhanomainen kor­vaami­nen mil­lään län­si­maisel­la demokra­tial­la onnis­tu ihan lähivu­osikym­meninä. Kiinalainen sisäl­lis­so­ta olisi maail­man­taloudelle aika tiuk­ka paikka.

    Hallinto toki ymmärtää prob­lemati­ikan, kyseessä on äärim­mäisen ratio­naa­li­nen tapa toimia. Byrokra­ti­aa yritetään kar­sia, aluei­den sooloilu­ja vähen­netään, kor­rup­tioon puu­tu­taan. Sosi­aal­i­tur­vaakin raken­netaan, mut­ta kehi­tys­maan muut­ta­mi­nen hyv­in­voin­ti­val­tiok­si ei käy nopeasti.

    Kiinal­la on peri­aat­teessa paljon rahaa, kos­ka eri­tyis­es­ti Yhdys­val­loista Kiinaan menevä kaup­patase on täysin vino. Yhdys­val­loil­la on julk­ista velkaa Kiinaan noin biljoona (miljoona miljoon­aa) euroa. Nor­maal­i­ti­lanteessa tämän pitäisi nos­taa kiinalais­ten val­u­ut­taa ja laskea yhdys­val­ta­lais­ten val­u­ut­taa, mut­ta kos­ka näin ei ole käynyt, tuol­la muhii melkoinen pommi.

    Osit­tain tästä syys­tä kiinalaiset etsivät täl­lä het­kel­lä kovaa vauh­tia sijoi­tusko­htei­ta ulko­mail­ta. Tämä kuitenkin sitoo Kiinaa yhä enem­män län­si­mai­hin, jol­loin aggres­si­ivi­nen val­u­ut­tapoli­ti­ikkakin vaikeutuu.

    Talouskasvun ylläpitämi­nen on toden­näköis­es­ti Kiinan suurin yksit­täi­nen haaste lähivu­osi­na. Tuo 7,5 % vuodessa on kovin vähän ver­rat­tuna siihen, että eräs puo­livi­ralli­nen arvio yhteiskun­ta­rauhan ylläpitämiseen tarvit­tavas­ta talouskasvus­ta on noin 6 %. Tämä voi men­nä vielä aika jän­näk­si kil­pa­juok­suk­si talouskasvun hyy­tymisen ja yhteiskun­nal­lis­ten reformien välillä.

  37. Lau­ri Kumpu­lainen: Jos vielä kyet­täisi­in yhdis­tämään lev­än­tuotan­to ja ener­giantuotan­to samaan laitok­seen, niin päästäisi­in irti siitä polt­toaineen kul­jet­tamis­es­ta. Ainakin päivän­tasaa­jan kieppeil­lä tämä onnistuisi.

    Olen alka­nut kut­sua tätä temp­pua teknolo­gia­jäniksen vetämisek­si hatusta.

    On kuviteltavis­sa joukko keksin­töjä, jot­ka tek­i­sivät uusi­u­tu­vas­ta ener­gias­ta — eri­tyis­es­ti aurinkovoimas­ta — kan­nat­tavaa ja toimi­van ratkaisun tule­vaisu­u­teen. Näille kuviteltavis­sa oleville keksin­nöille on omi­naista se, että ne ovat ole­mas­sa vain kuvitelmis­sa tai korkein­taan laboratoriossa.

    Teknolo­gian ja tieteen kehi­tyk­sessä kan­nat­taa toki kokeil­la kaikkea, mikä ei riko fysi­ikan lake­ja vas­taan. Ener­gia-alal­la kuitenkin liikkuu hyvin suuria panos­tuk­sia, ja näi­den läpimur­to­jen tek­i­jät tuli­si­vat melkoisen hyv­in­voiviksi. Siitä huoli­mat­ta ener­giantuotan­nos­sa ei ole tehty merkit­täviä läpimur­to­ja vuosikymmeniin.

    Tämä tarkoit­taa sitä, että jos noi­ta teknolo­gia­jäniksiä halu­taan vetää hatus­ta, tarvi­taan toden­näköis­es­ti kuuo­hjel­man tasoisia panos­tuk­sia. Jos niitä panos­tuk­sia ei tehdä, ei kan­na­ta suun­nitel­la tule­vaisu­ut­ta muun kuin nyt toimi­van teknolo­gian varaan.

  38. spot­tu: Yleen­sä “mielip­i­teet” jot­ka ovat vain sta­tus quon kuvailua kan­nat­taa ohit­taa ei-kon­struk­ti­ivisi­na kos­ka ne muut­tuvat sta­tus quon funk­tiona. Tässä: Luul­tavasti sama henkilö pitää aikanaan hyvinkin järkevänä jäähdy­tyk­seen tarvit­ta­van sähkön tuot­tamista aurinkoen­er­gial­la kun fos­si­il­i­sista saa sähkön­tuotan­toa parem­man hin­nan län­si­mai­hin myytynä.

    Samalle henkilölle voisi myy­dä sen ajatuk­sen, että siel­lä voimalas­sa tuote­tul­la hukkaläm­möl­lä voisi tehdä kylmää, jol­la jäähdytetään talo­ja. Helen ker­too lisää avain­sanal­la “kauko­jäähdy­tys”.

    Ener­gian­säästöpo­ten­ti­aalia on maail­mas­sa aivan val­tavasti. Esimerkik­si kiin­teistö­jen LVIS-osas­tol­la löy­tyy vaik­ka mitä viilattavaa.

    (Aurinkosähkö toki sopii lois­tavasti jäähdyt­tämiseen, eikä se ole mitenkään ris­tiri­idas­sa kauko­jäähdy­tyk­sen ajatuk­senkaan kanssa.)

  39. Tapio: Äsket­täi­nen Kiinan puoluekok­ous antoi löysää val­tiokap­i­tal­is­tisen markki­na­t­alouden suun­taan, mut­ta piti kiin­ni kom­mu­nis­tipuolueen yksinvallasta.

    Nämä Kiinan hallinto­him­melit ovat mie­lenki­in­toisia. Maas­sa on vielä van­ha kun­non viisivuo­tis­su­un­nitel­ma voimissaan.

    Jos asi­aa halu­taan kat­soa posi­ti­ivis­es­ti, Kiina on kuin yri­tys, jos­sa laa­di­taan strate­gia, jota johto toteut­taa. Strate­gia päivitetään ja johta­jat vai­hde­taan viiden (tai kymme­nen) vuo­den välein, ja val­in­ta tehdään hyvin mer­i­tokraat­tis­es­ti. Kiinan nykyjo­hto ei ihmeem­min siteer­aa pien­tä punaista kirjaa.

    Täl­lä het­kel­lä Kiinan tuoreehko päämin­is­teri on nimeno­maan ekono­mi koulu­tuk­seltaan ja tun­net­tu talousu­ud­is­ta­ja, joka pyrkii saa­maan kasvua aikaan. Päämin­is­ter­il­lä ja pres­i­den­til­lä on erit­täin suuri val­ta saa­da asioi­ta tapah­tu­maan ilman turhia äänestyksiä.

    Jos asi­aa halu­aa kat­soa negati­ivis­es­ti, niin siihenkin löy­tyy ainek­sia. Mer­i­tokraat­tisu­u­den lisäk­si jär­jestelmässä on mon­en­laista sivu­makua nepo­tismi­in asti. Perusa­ja­tus on kuitenkin siir­tymässä koko ajan enem­män siihen suun­taan, että puolueen val­taa ei kyseenalais­te­ta, mut­ta talous pide­tään kun­nos­sa ja kansalais­tenkin tyy­tyväisyyt­tä yritetään vaalia.

    Kiinalais­ten viisivuo­tis­su­un­nitel­mat menevät meil­lä tiedonväl­i­tyk­sessä aika mata­lal­la profi­ilil­la. Tämän­hetkisessä uudessa suun­nitel­mas­sa (2013–2018) kolme kärk­i­hanket­ta ovat kestävä kehi­tys, teol­lisu­u­den uud­is­t­a­mi­nen ja koti­maisen kysyn­nän lisäämi­nen. Näistä tavoit­teista seu­raa yllät­tävän paljon eri­laisia ympäristöön, ener­gianku­lu­tuk­seen ja tulon­jakoon liit­tyviä asioita.

    Tässä poike­taan neukku­tyylistä sil­lä, että hienot sanat eivät jää sanoik­si. Olen itse istunut säästävää teknolo­giaa Suomes­ta etsivien kiinalais­ten kanssa palaveris­sa kuule­mas­sa siitä, kuin­ka paljon siel­lä investoidaan julk­ista rahaa tiet­ty­i­hin ener­giate­hokku­ushankkeisi­in. Rahat ovat jo maakun­tata­sol­la miljardeja.

    Kiinas­sa paikallisen ympäristön suo­jelem­i­nen läh­tee paikallis­ta­sol­ta ja jopa kansalaisil­ta asti. Globaalin ympäristön suo­jelem­i­nen on keskushallinnon asia, mut­ta jos toimin­nan derivaat­ta säi­lyy, Kiina tulee ole­maan päästövähen­nyk­siä etsiessään paljon tehokkaampi kuin EU tai USA.

  40. 30 kap­palet­ta tuhan­nen megawatin ydin­reak­to­ria vas­taisi sitä, että Suomeen olisi rak­en­teil­la 1 kap­pale 150 megawatin ydin­reak­to­ria. En usko, että Suomes­sa tuol­la määräl­lä vielä ydin­voiman kan­nat­ta­jat hurraisivat.

  41. Soininvaara:“Oma poli­it­ti­nen veikkauk­seni on, että Kiinan hiilid­iok­sidipäästöt kas­va­vat hitaam­min kuin on oletet­tu. Tämä ei johdu Kiinan kas­va­neesta vas­tu­un­tun­nos­ta vaan yksinker­tais­es­ti siitä, että he havah­tu­vat siihen, että on kovin epäit­sekästä erikois­tua saas­tut­tavaan tuotan­toon. Puh­taan ja ter­veel­lisen ympäristön arvos­tus kas­vaa, kun elin­ta­so nousee.”

    Osmo Soin­in­vaaran kovan tilas­toti­eteil­i­jän kuoren alla asuukin hempeä ide­al­isti. Ettäkö kiinalaiset muut­tuisi­vat epäit­sekkäik­si talous­poli­ti­ikas­saan. Ennem­min hel­vetti jää­tyy, kuin näin tapah­tuu, tosin Suo­mi voit­ti jo eurovi­isu­is­sa Lordin biisillä.

    Jokainen val­tio kat­soo vain omia etu­jaan itsekkäästi. Pait­si tietenkin Suo­mi, joka säätää itselleen rikkiveron, kieltää turpeen käytön, siirtää turk­istuotan­non eet­tis­es­ti korkeata­soiseen Kiinaan, myön­tää Suomen met­sien hiilin­ielun hiilipäästön lähteeksi … 

    Maa­pal­lon läm­pen­e­m­i­nen ei hidas­tu sil­lä, että Kiinas­sa siir­retään saas­tut­tavaa tuotan­toa suurkaupungeista maaseudulle. Käy pikem­minkin päin vas­toin. Maaseudun halvem­pi työvoima jatkaa teol­lisu­u­den työn­tek­i­jöinä ja tur­vaa tuotan­non kasvun. Kaupungeis­sa palkkata­son nousu nos­taa elin­ta­soa ja kulu­tus kiihtyy ja sitä kaut­ta kaiken­lainen saas­tu­mi­nen lisääntyy.

    Tehokkain keino ilmas­ton­muu­tok­sen vas­tus­tamiseen on kiinalaisen ammat­tili­iton voimis­tu­misen suo­ma­laiselle tasolle. Mikään kansan­talous ei kestä suo­ma­laista hyvinvointivaltioideologiaa.

    Tuot­tavu­us alkaa pudo­ta, palkko­jen noustes­sa ja vastik­keet­tomien etuuk­sien kas­vaes­sa yli sietokyvyn.

  42. Ymmär­rän (en moraalis­es­ti) sitä asen­net­ta, että ei auta pienen­tää omia päästöjä, kun suhar­it toisel­la puolen maa­pal­loa aiheut­ta­vat liikalisään­tymisel­lä ja muil­la tavoin moninker­taisen päästömäärän. Jotkut ehkä ajat­tel­e­vat, että hyväksyvät rajoituk­set, kun­han ne koske­vat kaikkia. Kireä tavaroiden kulu­tusvero­tus saate­taan siis hyväksyä, jos saas­tut­ta­ja mak­saa jne. Ongel­mana vaikut­taa ole­van kaiken muun ohel­la nyt vielä se, että on jokin van­ha älykkyy­den merk­ki vas­tus­taa kaikkia toimia, joil­la vapaakaup­paa rajoite­taan tai Suomen välineitä hal­li­ta talout­taan lisätään (mallia euro). On vaikea vaa­tia ihmisiltä ympäristöteko­ja, kun samanaikaises­ti omat kansalaiset nähdään päät­täjien toimes­ta yli­hin­taisi­na kustannustekijöinä.

  43. Luulisin itse asi­as­sa, että kiinaa motivoi enem­män ilman­suo­jelu kuin ilmas­ton­suo­jelu. Muutenkin epäilen että edel­lisen tärkey­destä on jok­seenkin täy­delli­nen yksimielisyys ja vain jälkim­mäi­nen aiheut­taa kiistoja.

  44. Jos ja kun Co2 päästöt vaikut­ta­vat ilmas­ton muutokseen?
    Ilmas­to muut­tuu koko ajan muutenkin?

    Mitä sit­ten ?

    Co2 päästöt tule­vat joka tapauk­ses­sa kas­va­maan vauhdil­la koko lähi­t­ule­vaisu­u­den. Se on fak­ta. Se on fak­ta teimme tääl­lä suomes­sa mitä hyvän­sä. Tämä yli­il­mas­toäite­ly ja syyl­lis­te­ly vain aiheut­taa vielä suurem­man vastareak­tion kaikille toimille.

    Ilmas­to tulee siis muuttumaan-
    Mik­si siis pitäisi suomes­sa pyrk­iä rajoit­ta­maan co2 päästöjä? Siihen kaiketi olisi hyvä löytää järke­viä perusteluja.

    Ilmas­ton muu­tok­seen olisi hyvä myös alkaa varautumaan.

    Mitä tulee jär­jet­tömään vero­tuk­seen. Ei min­ul­la ole enää mitään haaveku­via siitä. Jos jokainen vai­h­taa ympäristöys­täväl­lisi­in ener­gian­lähteisi­in. Määläm­pöön, aurinkoläm­pöön jne.. Jos pistän katolle 80 m² aurinkopa­neel­ia, jota olen tutk­in­ut. Sähkömies kun olen. Tai han­kimme vähäku­lut­teisia ajoneu­vo­ja tai siirymme polkupyöri­in. Himoverot­ta­ja tulee perässä ja kek­sii jotain muu­ta. Kos­ka laiska julki­nensek­tori on paisunut liian suurek­si. Täl­lä het­kel­lä kokon­aisveroaste on 45% ja bkt:sta 58% menee julkisesek­torin kautta.

    Onnel­liset veron­mak­sa­jat muis­ta­vat aina ter­vey­den­huol­lon ja koulu­tuk­sen. Kyl­lä siitä minäkin olen huolis­sanin. Mut­ta siel­lä on niin paljon muu­takin. Vuorot­telu­va­paa­ta, koti­hoidon­tukea, oop­per­aa, eduskun­nal­isäraken­nus­ta, kun­tatyön­tek­i­jät lomail­e­vat 38päivää sak duu­nar­il­la 25vuosilomapäivää, kun­tatyön­tek­i­jä tekee 1600h vuodessa keskimäärin sak­lainen 1750. Ne sairas­taa yli 5% tun­neista kun meikäläiset vain 1,2%, tuskin te olette se on vain help­poa ja tur­val­lista. Jne…
    Olin 8vuotta raisios­sa k‑valtuutettu ja 4vuotta tarkas­tu­lau­takun­nan jäsen. Sil­loin raisio oli vielä jos­sain kun­nos­sa. Tulin jo sil­loin tulok­seen, että ei tämä ikuis­es­ti kestä. Nyt raisios­ta on tul­lut ylivelka­an­tunut yliv­erot­ta­va tyt­tömyyt­tä aiheut­ta­va paise turunk­u­peessa, eikä ole parem­paa turussakaan.

    Kaiketi jokin poh­jal­lakäyn­ti voisi taas jotain het­kek­si opet­taa. Ei en suos­tu mak­samaan mis­tään syys­tä sent­tiäkään lisää vero­ja. Jos halu­taan, että suo­mi pystyy aut­ta­maan tätä pal­loa. Kyl­lä sen on itse autet­ta­va itsen­sä ensin suos­ta. Kaikkien mielestä ei olla vielä suos­sa. Osal­la kun on kun­naliset suo­jatyö­paikat jne.. Mut­ta kyl­lä me ollaan täl­lä velkaantumisella.

    PS: Opet­ta­jat on malli esimerk­ki ammat­tikun­nas­ta, jot­ta tavalli­nen tal­laa­ja ei saa ja voi arvostel­la. Vähän töitä hyvä palk­ka. Het­ki sit­ten olti­in maail­man kär­jessä. Kaik­ki oli maail­man parhaan ope­tussys­teemin ja opet­ta­jien ansio­ta. Nyt kun menee kaikkien jatku­vien uud­is­tusten jäl­keen huon­nom­min, kenen syy????

  45. Viherinssi: Olen alka­nut kut­sua tätä temp­pua teknolo­gia­jäniksen vetämisek­si hatusta.

    On kuviteltavis­sa joukko keksin­töjä, jot­ka tek­i­sivät uusi­u­tu­vas­ta ener­gias­ta – eri­tyis­es­ti aurinkovoimas­ta – kan­nat­tavaa ja toimi­van ratkaisun tule­vaisu­u­teen. Näille kuviteltavis­sa oleville keksin­nöille on omi­naista se, että ne ovat ole­mas­sa vain kuvitelmis­sa tai korkein­taan laboratoriossa.

    Teknolo­gian ja tieteen kehi­tyk­sessä kan­nat­taa toki kokeil­la kaikkea, mikä ei riko fysi­ikan lake­ja vas­taan. Ener­gia-alal­la kuitenkin liikkuu hyvin suuria panos­tuk­sia, ja näi­den läpimur­to­jen tek­i­jät tuli­si­vat melkoisen hyv­in­voiviksi. Siitä huoli­mat­ta ener­giantuotan­nos­sa ei ole tehty merkit­täviä läpimur­to­ja vuosikymmeniin.

    Tämä tarkoit­taa sitä, että jos noi­ta teknolo­gia­jäniksiä halu­taan vetää hatus­ta, tarvi­taan toden­näköis­es­ti kuuo­hjel­man tasoisia panos­tuk­sia. Jos niitä panos­tuk­sia ei tehdä, ei kan­na­ta suun­nitel­la tule­vaisu­ut­ta muun kuin nyt toimi­van teknolo­gian varaan.

    Kyl­lä minä aika korkealle sen toden­näköisyy­den ase­tan sille, että 40 vuo­den kulut­tua lev­äöljyä tuote­taan enem­män, kuin raakaöljyä.

    Tuskin on yhtään öljyn­jalosta­jaa tässä maail­mas­sa, joka ei panos­taisi lev­istä tehtävän biodieselin tuotantoon.

    Mut­ta 10–20 vuo­den jak­sol­la tuskin tapah­tuu suur­ta muutosta.

  46. Soin­in­vaara: ” Tuo päästöin­ten­si­teetin alen­e­m­i­nen on tapah­tunut enem­män kuin kokon­aan vuo­den 2005 jäl­keen, joten jonkin­lainen suun­nan­muu­tos parem­paan päin on tapahtunut.”

    Kuten ketjus­sa jo aikaisem­min todet­ti­in, niin ratkai­se­vaa on päästö­jen koko määrä, päästöin­ten­si­teet­ti on vain tilas­toil­la kikkailua.

    Jos päästöin­ten­si­teetin laskem­i­nen olisi hyvä asia, niin Suo­mi voisi toimia Kiinan tapaan esim. Itämeren rikkiveron kohdal­la. Vero­han tuo lisäkus­tan­nuk­sia Suomen vien­nille ja tuon­nille. Peru­ute­taan rikkiveron täytän­töön­pano , niin vien­ti ja tuon­nin halpen­e­m­i­nen nos­taa BKT:tta.

    Tämän seu­rauk­se­na mei­dän päästöin­ten­si­teet­timme ale­nee, kokon­ais­päästöt lisään­tyvät, mut­ta mitä sil­lä tun­tuu ole­van väliä? Vai ? 

    Suo­ma­lais­ten päät­täjien logi­ik­ka toimii kuitenkin niin, että säädämme itsellemme rajoituk­sia, jot­ka hait­ta­vat kil­pailukykyä. Muual­la maa­pal­lol­la toim­i­taan tasan päinvastoin.

  47. Muu­ta­ma kom­ment­ti aiheeseen:
    1. Kiinal­la ei ole pien­in­täkään aiko­mus­ta kat­soa vier­estä euroopan ja USA:n rikkauk­sia. Kiinalaiset ajat­tel­e­vat, että 2000-luku kuu­luu Kiinalle niin kuin 1900-luku kuu­lui USA:lle.

    2. ensim­mäisen ehdon osalta Kiina ei tule tekemään kom­pro­mis­se­ja, ts. uhraa­maan talouskasvua päästö­jen vähen­tämisek­si. Tämä ei tarkoi­ta, etteikö Kiina olisi kiin­nos­tunut kasvi­huonekaasvu­jen vähen­tämis­es­tä, mut­ta tekee tämän vain talouskasvun ehdoilla.

    3. Kiinan taloudel­la on omat kasvukivut, mut­ta on äärim­mäisen naivia uskoa, etteikö Kiinas­ta tulisi taloudelli­nen jät­tiläi­nen seu­raa­van 50 vuo­den aikana. Ja perässä seu­raa Intia ja Etelä-Amerikka. 

    4. Soin­in­vaara on kir­joit­tanut yhden lois­ta­van oival­luk­sen, eli kaikkein olen­naista ei ole mis­sä aikataulus­sa fos­si­iliset ener­gialäh­teet käytetään, jos ne kuitenkin tul­laan käyt­tämään. Toisin sanoen, ilmake­hän läm­pöti­la tulee nouse­maan riip­pumat­ta siitä käytetäänkö fos­si­iliset ener­gialäh­teet lop­pu­un 100 vuodessa tai 200 vuodessa. Tämä on sinän­sä lohdu­ton aja­tus, kos­ka on on huo­mat­tavasti vaikeam­paa lopet­taa kokon­aan fos­si­ilis­ten ener­gialähtei­den käyt­tämi­nen kuin hidas­taa niiden käyttäminen.

    Nämä seikat huomioon ottaen on vaikea pää­tyä muuhun lop­putu­lok­seen, että ilmake­hän dra­maat­ti­nen läm­päne­m­i­nen on, jos ei täysin väistämätön­tä, niin erit­täin toden­näköistä. Sen takia mitä enem­män keskustel­laan mitä tehdä kun läm­pöti­la nousee 5–10 astet­ta kuin miten sen teo­ri­as­sa voidaan estää, niin sitä parempi.

  48. JTS:
    Coun­try­boylle pieni vink­ki elämän hepottamiseksi.

    Kun ver­rataan Suomea, Kiinaa ja Sin­ga­porea niin ver­tailus­sa ei kan­na­ta käyt­tää yksikkönä maan nimeä vaan suh­teut­taa luvut toisi­in­sa väk­ilu­vul­la tai jol­lain muul­la vastaavalla.

    Tilas­to­jen käytössä myös knnat­taa miet­tiä mis­tä on kysymys, sen ver­ran paljon­ni­il­lä vale­hdesllaan. Esimerkik­si val­tiony­htiö Vapo lie­nee yksi tehokkam­mis­s­ta sys­temaat­tiseti tilas­toti­eto­ja luo­vasti käyt­tävistä tahoista.

    Kiitos vain neu­voista, olen alan ihmisiä ja tun­nen prob­lemati­ikan mielestäni melko hyvin. Ei tässä yksikkönä ole käytet­ty maan nim­iä vaan todel­lisia päästömääriä. Päästöjä voidaan suh­teut­taa maan pin­ta-alaan, ihmis­määrään jne. Todel­liset kasvi­huonekaa­su­jen päästömäärät ovat kuitenkin ratkai­se­via. Ilmas­ton kannal­ta on suurin piirtein sama tuot­taako tietyn hiilid­iok­sidimäärän tuhat ihmistä/laitosta tai viisi mil­jar­dia ihmistä. Esimerkik­si maail­man väk­iluku voi nous­ta 7 mil­jardista 8 mil­jardi­in ja samanaikaises­ti päästöt laskea esim. 10 tonnista/henki arvoon 9 tonnia/henki ja samanaikaises­ti kokon­ais­päästöt maa­pal­lol­la kas­va­vat (8x9=72 vs. 7x10=70).

    Eri mait­ten ver­tailus­sa tulisi huomioi­da myös niiden kyky sitoa hiilid­iok­sidia esim. met­sien avul­la. Täl­lä alal­la­han Suo­mi on onnis­tunut hyvin, kun met­sien hiili­varan­not ovat kas­va­neet noin 1,5 ker­taisik­si sit­ten 1950-luvun. Ville Niin­istö meni vain hätäpäis­sään hyväksymään Suomen met­sät päästöläh­teek­si. Tästähän luvat­ti­in kom­pen­saa­tio EU:n kaut­ta, mut­ta mitään ei tiet­tävästi ole saatu aikaan täl­lä sektorilla.

    Luo­vaa ja sanois­inko virheel­listä tilas­to­jen ja tutkimustiedon käyt­töä olen havain­nut myös ns. ympäristön suo­jeli­joiden tahol­ta. Kuin­ka mon­es­ta tutkimuk­ses­ta puut­tuvatkaan virhearvioinnit !

    Tietysti kulu­tuskäyt­täy­tymisen tarkastelun kannal­ta henkeä kohti kas­ke­tut päästöt ovat hyvä mit­tari. Mut­ta en usko että ilmas­to-ongel­maa voidaam ratkaista pelkästään ihmis­ten vapaae­hteis­ten kulu­tus­tot­tumusten muut­tamisen avul­la. Kyl­lä myös kovem­pia ottei­ta tarvitaan.

  49. Viherinssi: Olen alka­nut kut­sua tätä temp­pua teknolo­gia­jäniksen vetämisek­si hatusta.

    On kuviteltavis­sa joukko keksin­töjä, jot­ka tek­i­sivät uusi­u­tu­vas­ta ener­gias­ta – eri­tyis­es­ti aurinkovoimas­ta – kan­nat­tavaa ja toimi­van ratkaisun tule­vaisu­u­teen. Näille kuviteltavis­sa oleville keksin­nöille on omi­naista se, että ne ovat ole­mas­sa vain kuvitelmis­sa tai korkein­taan laboratoriossa.

    Teknolo­gian ja tieteen kehi­tyk­sessä kan­nat­taa toki kokeil­la kaikkea, mikä ei riko fysi­ikan lake­ja vas­taan. Ener­gia-alal­la kuitenkin liikkuu hyvin suuria panos­tuk­sia, ja näi­den läpimur­to­jen tek­i­jät tuli­si­vat melkoisen hyv­in­voiviksi. Siitä huoli­mat­ta ener­giantuotan­nos­sa ei ole tehty merkit­täviä läpimur­to­ja vuosikymmeniin.

    Tämä tarkoit­taa sitä, että jos noi­ta teknolo­gia­jäniksiä halu­taan vetää hatus­ta, tarvi­taan toden­näköis­es­ti kuuo­hjel­man tasoisia panos­tuk­sia. Jos niitä panos­tuk­sia ei tehdä, ei kan­na­ta suun­nitel­la tule­vaisu­ut­ta muun kuin nyt toimi­van teknolo­gian varaan.

    Joo tot­ta. Ja pienenä piikkinä vihrei­den suun­taan voi huo­maut­taa, että tämä tois­tu­va “… alan tekni­ik­ka on jo pitkäl­lä ja sitä kehitetään koko ajan lisää…” alkaa jo kyllästyttää.

    Eli siis vihrei­den retori­nen hel­masyn­ti on aina ollut tämä että “uusi tekni­ik­ka pelas­taa, se on jo pitkälle kehitet­tyä ja sitä kehitetään koko ajan lisää.” 

    Annetaan siis liian posi­ti­ivi­nen kuva vaikka­pa nyt tuuli- ja aurinkovoiman nopeas­ta kehi­tyk­ses­tä mikä mah­dol­lis­taa fos­i­il­isi­ta luopumisen. 

    Vaik­ka ei siinä sinän­sä mitään että poli­itikot har­ras­ta­vat näitä myyn­tipuhei­ta. Niin muutkin puolueet tekevät.

  50. Mikko Särelä:
    30 kap­palet­ta tuhan­nen megawatin ydin­reak­to­ria vas­taisi sitä, että Suomeen olisi rak­en­teil­la 1 kap­pale 150 megawatin ydin­reak­to­ria. En usko, että Suomes­sa tuol­la määräl­lä vielä ydin­voiman kan­nat­ta­jat hurraisivat. 

    Minä hur­raisin. Tosin lähin­nä siitä syys­tä, että mielestäni tarvit­semme ydin­voimas­sa mini­atyrisaa­tioi­ta ja suuren määrän pieniä halpo­ja reak­tor­e­i­ta. 150 MWe sivi­ilireak­tori olisi tänä päivänä todel­la ter­ve­tul­lut uutu­us, jos markki­noille sel­l­ainen saa­puisi (vieläpä suo­ma­laiset tur­val­lisu­uskri­teer­it täyttävänä).

  51. Ton­ni käteen:
    Kiinan hallinto on ratio­naalisem­paa kuin mon­es­sa muus­sa maas­sa, kos­ka joh­dos­sa on pääosin insinöörik­oulu­tuk­sen saanut­ta porukkaa. 

    Kiinan joh­dos­sa ole­van insinöörin per­im­mäi­nen tavoite ei poikkea yhtään Suomen joh­dos­sa ole­van val­ti­oti­eteen tai oikeusti­eteen mais­terin per­im­mäis­es­tä tavoit­teesta. Tavoite on pysyä vallassa. 

    Kun seu­raa kiinalais­ten touhu­ja vähän laa­jem­min, voi tode­ta että ratio­naa­li­nen päätök­sen­teko ja toteu­tus on siel­lä melko kaukana. Isoon maa­han mah­tuu aina joku mallipro­jek­ti esiteltäväk­si, mut­ta pääosa tehokku­u­den vaikutel­mas­ta tulee siitä, että a) infraa puut­tuu vielä jonkin ver­ran ja sen rak­en­tamiselle on paikoit­tain aitoa tarvet­ta, ja b) kun jotain halu­taan rak­en­taa, niin sitä varten löy­tyy maa­ta ja hal­paa rahaa, sekä poli­ise­ja joil­la mah­dol­liset valit­ta­jat hoide­taan pois tieltä. 

    Se, raken­netaanko edes kokon­aisu­u­den kannal­ta parhai­ta mah­dol­lisia asioi­ta, on tois­si­jaista. Aina kun raken­netaan niin joku rikas­tuu. Meil­lä kansalaisia kuun­nel­laan, arvioidaan vaiku­tuk­sia laa­jalti ja lev­eälti ihmis- eläin- ja kasvikun­nan piiris­sä, infraa ei tarvi­ta niin paljon (suuri osa ole­mas­saol­ev­as­ta on väärässä paikas­sa), ei raken­neta eikä sit­ten myöskään rikastuta.

  52. Olen edelleen sitä mieltä, että fos­si­iliset polt­toaineet polte­taan lop­pu­un; öljy ja kaa­su viimeiseen tip­paan, hiilestä ym en tiedä, mut­ta toden­näköis­es­ti. Se on masen­tavaa. Uusi­u­tu­vien ener­gian­lähtei­den kehit­tämistä tarvi­taan, jot­ta olisi jotain käyt­töen­er­giaa fos­si­ilien lop­ut­tua, mut­ta ei sil­lä ilmake­hän hiilid­iok­sidip­i­toisu­u­teen paljon ole vaiku­tus­ta pitkän päälle. Onhan se tietysti kau­nista, että euroop­palaiset säästävät öljyä kiinalais­ten poltettavaksi.

  53. Coun­try­boy: Eri mait­ten ver­tailus­sa tulisi huomioi­da myös niiden kyky sitoa hiilid­iok­sidia esim. met­sien avulla. 

    Luon­non osalta päästöt pitää laskea vähennyslaskulla:

    (päästöt nyt) — (päästöt, jos ihmistä ei olisi)

    Muuten nimit­täin esimerkik­si Islannin päästöt oli­si­vat aivan järkyt­tävät tulivuorien vuok­si, vaik­ka islanti­laisil­la ei ole mitään tekoa asian kanssa.

    Bio­mas­san saa laskea hiilin­ieluk­si vain siltä osalta kuin ihmisen toim­inta lisää bio­mas­saan sitoutuneen hiilen määrää. Tässä tarkastelus­sa olen­nainen asia on tase ja sen muu­tok­set, muuten käy herkästi niin, että met­sään sitoutu­va vuosit­tainen hiil­imäärä las­ke­taan nieluk­si ja uno­hde­taan laskea puunkäytöstä tule­vat päästöt.

  54. “2. ensim­mäisen ehdon osalta Kiina ei tule tekemään kom­pro­mis­se­ja, ts. uhraa­maan talouskasvua päästö­jen vähen­tämisek­si. Tämä ei tarkoi­ta, etteikö Kiina olisi kiin­nos­tunut kasvi­huonekaasvu­jen vähen­tämis­es­tä, mut­ta tekee tämän vain talouskasvun ehdoilla.”

    Kiina on samass­sa kehi­tys­ti­lanteessa kuin Suo­mi oli 50–60-luvuilla. Noi­hin aik­li­hin teol­lis­tu­minne oli voimakas­ta ja päästöt ja saas­tut­ta­mi­nen oli rajaamatonta.

    Mut­ta kun hai­tat alkoi­vat vaikeut­ta ihmis­ten elämää niin alet­ti­in kiin­nit­tää huomio­ta saas­tu­misen estämiseen.

    Hyvä esimerk­ki on puun­jalostus­te­ol­lisu­us , joka sai saas­tut­taa kym­meniä vuosia vapaasti .
    Niin kauan kuin hai­tat oli­vat paikallisia ja hait­ta­si­vat vain tavis­ten elämää niin siihen ei puututtu.

    Mut­ta kun puun­jalostus­te­ol­lisu­us kasvoi niin suurten järvien saas­tu­mi­nen oli jo levin­nyt laa­jalle ja kun hai­tat lev­i­sivät silmää teke­vien ran­noille ja kiin­teistö­jen arvo alkoi laskea niin saas­tut­tamiselle tuli stoppi.

    Toinen hyvä esimerk­ki Lapista: Veskoi­ta tapet­ti­in 60-luvul­la vesakkomyrky­il­lä, joi­ta levitet­ti­in lentokoneil­la ja kun alueet oli­vat laa­jo­ja ja tapah­tu­i­v­at parhaaseen marjastusaikaan.
    Paikalliset protestoi­vat , mut­ta siitä ei ollut mitään apua kunnes tv-muut­ti asian.

    Tv:n uutisii haas­tatelti­in Käsi­var­ren vaikut­ta­jaa Juu­soa ja kun toimit­ta­ja kysyi, eikö täl­lainen ruisku­tus tuhioa mar­jabusinek­sen. Vas­taus oli yllät­tävä :” Ei ne ruisku­tuk­set meitä hait­taa, methän ker­räämä mar­jat niinko ennen­ki ja myymä ne etelän her­roille, saa­vat syödä paskansa ”

    Seu­raav­na vuon­na ei enää ruiskutettu.

    Ympäristön­suo­jelu nousee arvoon, kun päästöt kas­va­vat niin suurik­si, että saas­tu­mi­nen alkaa hai­ta­ta myös eliittiä.

    Kiinas­sa eletään tätä ensi vaihetta.

  55. Kyl­lä myös kovem­pia ottei­ta tarvitaan.

    Ja entäpä jos ihmiset eivät hyväksy näitä “kovem­pia ottei­ta” ja esim. äänestyskäyt­täy­tyvät sen mukaises­ti? Kuin­ka ajat­telitte ratkaista tämän Uuden Uljaan Vih­ery­hteiskun­nan rak­en­tamista jar­rut­ta­van demokra­ti­a­peräisen hait­tatek­i­jän — panssar­it kaduilleko? 

    Teis­sä mil­i­tant­tivihreis­sä on sel­l­ainen pieni vika, että te luulette voivanne siir­tyä ide­olo­gianne mukaiseen komen­to­talouteen aivan tuos­ta vain oma­l­la päätök­sel­länne. Olet­teko koskaan kuulleet käsit­teestä “kansan­val­ta”? Vai onko per­im­mäisenä tavoit­teena _nimenomaan_ sen romut­ta­mi­nen ja/tai oikosulkeminen?

  56. Kap­pas vain, Kiina päät­ti höl­len­tää yhden lapsen sään­töä jo nyt. Mon­ta, mon­ta vuot­ta aiem­min kuin itse sen arvelin tapahtuvan.

    Ehkä se Kiinan talouskasvu onkin odotet­tua heikom­mis­sa kantimissa…

    1. Kiinal­la on ihan hirveän muo­toinen ikäpyra­mi­di, kun Mao ensin keht­to kaikkia lisään­tymään ja sit­ten tuli äkkipyäys. Kiinalais­ten net­to­hedelmäl­lisyys­luku on selvästi pienem­pi kuin Suomen ja vier­lä alem­pi on se on ulkoki­inalaisil­la, joi­ta yhden lapsen poli­ti­ik­ka ei ole koskaan koskenut. Etelä-Kore­as­sa syn­tyvyys on aivan Ital­ian ja Espan­jan tasolla.

  57. Liian van­ha:
    “2. ensim­mäisen ehdon osalta Kiina ei tule tekemään kom­pro­mis­se­ja, ts. uhraa­maan talouskasvua päästö­jen vähen­tämisek­si. Tämä ei tarkoi­ta, etteikö Kiina olisi kiin­nos­tunut kasvi­huonekaasvu­jen vähen­tämis­es­tä, mut­ta tekee tämän vain talouskasvun ehdoilla.”

    Kiina on samass­sa kehi­tys­ti­lanteessa kuin Suo­mi oli 50–60-luvuilla.Noihin aik­li­hin teol­lis­tu­minne oli voimakas­ta ja päästöt ja saas­tut­ta­mi­nen oli rajaamatonta.

    Ympäristön­suo­jelu nousee arvoon, kun päästöt kas­va­vat niin suurik­si, että saas­tu­mi­nen alkaa hai­ta­ta myös eliittiä.

    Kiinas­sa eletään tätä ensi vaihetta.

    Ilmaisin itseäni epä­tarkasti. Kiina aivan var­masti tulee sat­saa­maan ympäristömyrkky­jen yms. hillitemiseen. Tämä tulee tapah­tu­maan viimeistään siinä vai­heessa kun kas­va­va keskilu­ok­ka ei suos­tu asumaan Shang­hain tai Pekingin kaltai­sis­sa kaupungeis­sa, jois­sa oikeasti saa pelätä henken­sä puoles­ta huonon ilman­laadun johdosta.

    Mut­ta huo­mat­tavasti vaikeampi yhteenso­vit­ta­mi­nen on vauras­tu­van keskilu­okan ja sen tarvit­se­man ener­gian ja toisaal­ta hiilid­iok­sidipäästö­jen välil­lä. Jos ener­giatekni­ikas­sa ei tapah­du dra­maat­tista kehi­tys­tä (esim. fuu­siovoima), niin on vaikea kuvitel­la mis­tä Kiina tulee saa­maan tarvit­ta­van ener­gian ilman kivi­hi­iltä, öljyä ja maakaa­sua. Jo nyt on tiedos­sa, että Kiinal­la on val­ta­vat liuskekaa­su­varat, jot­ka aivan var­masti tul­laan otta­maan käyt­töön tule­vien vuosikym­me­nien aikana. Ja maail­man hiilin­ielut eivät näitä pysty otta­maan vastaan.

  58. Mau­r­izio: Ja entäpä jos ihmiset eivät hyväksy näitä “kovem­pia ottei­ta” ja esim. äänestyskäyt­täy­tyvät sen mukaises­ti? Kuin­ka ajat­telitte ratkaista tämän Uuden Uljaan Vih­ery­hteiskun­nan rak­en­tamista jar­rut­ta­van demokra­ti­a­peräisen hait­tatek­i­jän – panssar­it kaduilleko? 

    Teis­sä mil­i­tant­tivihreis­sä on sel­l­ainen pieni vika, että te luulette voivanne siir­tyä ide­olo­gianne mukaiseen komen­to­talouteen aivan tuos­ta vain oma­l­la päätök­sel­länne. Olet­teko koskaan kuulleet käsit­teestä “kansan­val­ta”? Vai onko per­im­mäisenä tavoit­teena _nimenomaan_ sen romut­ta­mi­nen ja/tai oikosulkeminen?

    Itse en ole mikään mil­i­tant­tivihreä, vaan yritän läh­estyä ongelmia lähin­nä tieteen poh­jal­ta. Tarkoitin näil­lä kovem­mil­la otteil­la esimerkik­si sel­l­aisia asioi­ta, joi­ta voiti­in tehdä vielä 1970-luvun öljykri­isin aikaan. Määrät­ti­in esimerkik­si, ettei saanut polt­taa main­os­val­o­ja ja valais­tus­ta piti vähen­tää mm. moot­toriteil­lä yms. Nykyi­nen yhteiskun­ta on niin lib­er­aali, ettei täl­lainen tun­nu onnistuvan.

    Vero­tuk­sel­la voidaan ohja­ta myös käyt­täy­tymistä jos­sain määrin. Esimerkik­si viihdet­tä ja lentomatkailua voitaisi­in verot­taa nyky­istä enem­män, nythän ulko­maan­len­noista ei tarvitse mak­saa edes alv:ta. Myön­nän että vaikeaa täl­lainen on ja vaaleis­sa voi hel­posti hävitä.

    Tietenkin sit­ten kan­sain­väliset sopimuk­set ovat tärkeitä niin, että saadaan mukaan myös Kiinan, Int­ian ja USA:n kaltaiset val­tiot. Ei help­poa tietenkään tämäkään.

  59. Coun­try­boy: Itse en ole mikään mil­i­tant­tivihreä, vaan yritän läh­estyä ongelmia lähin­nä tieteen poh­jal­ta. Tarkoitin näil­lä kovem­mil­la otteil­la esimerkik­si sel­l­aisia asioi­ta, joi­ta voiti­in tehdä vielä 1970-luvun öljykri­isin aikaan. Määrät­ti­in esimerkik­si, ettei saanut polt­taa main­os­val­o­ja ja valais­tus­ta piti vähen­tää mm. moot­toriteil­lä yms. Nykyi­nen yhteiskun­ta on niin lib­er­aali, ettei täl­lainen tun­nu onnistuvan.

    Fos­si­il­i­sista polt­toaineista suurin osa menee siihen, että me kyken­emme elämään päivit­täistä elämää.

    Siis siihen, että pysymme hengissä.

    1970-luvun ratkaisut ovat täysin hyödyttömiä.

    Mitä kuvit­telette tapah­tu­van, jos val­tio kieltää vaikka­pa lihan­syön­nin? Tai, val­tio käs­kee, että vain kuute­na päivänä viikos­sa saa syödä lihaa. Tai, että saat ajaa autol­la kaup­paan vain maanan­taisin, keskivi­ikkoisin ja perjantaisin.

    Jos tätä ongel­maa lähde­tään ratkaise­maan tieteen poh­jal­ta, niin min­un käsi­tyk­seni mukaan se on total­i­taris­min sijaan uusien vai­h­toe­hto­jen ja kier­rä­tyk­sen kehittäminen.

    Eikä van­hat sukupol­vet opi. Vain uusia sukupolvia val­is­ta­mal­la voidaan päästä muutokseen. 

    Lap­sien täy­tyy kas­vaa kulut­ta­maan vähän. Lap­sil­la täy­tyy myös olla parem­pia ja real­is­tisem­pia vai­h­toe­hto­ja, jot­ta muu­tos voi tapahtua.

    Ilmas­ton­muu­tos tapah­tuu joka tapauk­ses­sa. Sitä emme enää voi estää. Emme vaik­ka miten roikkuisimme mis­sä tahansa pylväässä, minkä tahansa rie­vun kanssa.

    Voimme vain yrit­tää sopeu­tua siihen, kas­vat­taa jälkipolvista viisaampia ja kehit­tää uusia ratkaisuja.

  60. Viherinssi: Bio­mas­san saa laskea hiilin­ieluk­si vain siltä osalta kuin ihmisen toim­inta lisää bio­mas­saan sitoutuneen hiilen määrää.

    Mikäköhän on tässä tarkastelus­sa tilanne lehmien metaa­nipäästö­jen osalta? En vält­tämät­tä ajatel­lut alueel­lis­es­ti vaan yleen­sä. Nau­taeläim­iä var­maankin vaeltaisi aika paljon vapaana ilman ihmistäkin.

  61. anonyy­mi: Mikäköhän on tässä tarkastelus­sa tilanne lehmien metaa­nipäästö­jen osalta? En vält­tämät­tä ajatel­lut alueel­lis­es­ti vaan yleen­sä. Nau­taeläim­iä var­maankin vaeltaisi aika paljon vapaana ilman ihmistäkin.

    Maail­mas­sa on nau­to­ja jotain 1,5 miljardia. 

    Maail­man suurim­mat suurten eläimien vael­luk­set jäävät kauas taakse noista luvuista. Luon­to kun ei kykenisi elät­tämään noin paljoa suuria eläimiä.

    Esimerkik­si sini­valai­ta arvioidaan olleen muis­taak­seni vain noin 100 000 ennen valaan­pyyn­nin aloittamista.

    Ihmi­nen jyrää alku­peräisen luon­non, kas­vat­taak­seen tehot­tomasti lihaa ravinnokseen.

    Hyön­teis­ten, kasviksien ja kalo­jen tuotan­to olisi huo­mat­tavasti tehokkaampaa. 

    Kysyn­tä on vain heikom­pi, kos­ka ollaan opit­tu lihan perään. Eikä ole kauaa, kun ihmiselle oikeasti oli väliä, että sai lihaa.

    Nykyi­nen mod­erni ihmi­nen ei tarvitse oikeasti lihaa, eikä maitoa, eikä juustoa. 

    Peri­aat­teessa meille voitaisi­in jo nyt tuot­taa sel­l­aisia “kissan rak­su­ja” jois­sa olisi kaik­ki tarvit­ta­va ja joiden tuotan­to ei rasit­taisi maa­pal­loa niin pahasti. Mut­ta, kun meille rav­in­to on myös muu­takin kuin ravintoa. 

    Itse kyl­lä voisin mielu­usti vain rouskutel­la tuol­laisia saman­laisia rak­su­ja päivästä toiseen. Eikä tulisi tiskiäkään 😀

    Että eikun vaan joku fir­ma koe-erää puske­maan jauhetus­ta hyön­teis- ja kasvi­mas­sas­ta hive­nainei­neen 😀 Tääl­lä olisi yksi asiakas.

  62. Lau­ri Kumpu­lainen: Maail­mas­sa on nau­to­ja jotain 1,5 miljardia. 

    Maail­man suurim­mat suurten eläimien vael­luk­set jäävät kauas taakse noista luvuista. Luon­to kun ei kykenisi elät­tämään noin paljoa suuria eläimiä.

    Esimerkik­si sini­valai­ta arvioidaan olleen muis­taak­seni vain noin 100 000 ennen valaan­pyyn­nin aloittamista.

    Ihmi­nen jyrää alku­peräisen luon­non, kas­vat­taak­seen tehot­tomasti lihaa ravinnokseen.

    Hyön­teis­ten, kasviksien ja kalo­jen tuotan­to olisi huo­mat­tavasti tehokkaampaa. 

    Kysyn­tä on vain heikom­pi, kos­ka ollaan opit­tu lihan perään. Eikä ole kauaa, kun ihmiselle oikeasti oli väliä, että sai lihaa.

    Nykyi­nen mod­erni ihmi­nen ei tarvitse oikeasti lihaa, eikä maitoa, eikä juustoa. 

    Peri­aat­teessa meille voitaisi­in jo nyt tuot­taa sel­l­aisia “kissan rak­su­ja” jois­sa olisi kaik­ki tarvit­ta­va ja joiden tuotan­to ei rasit­taisi maa­pal­loa niin pahasti. Mut­ta, kun meille rav­in­to on myös muu­takin kuin ravintoa. 

    Itse kyl­lä voisin mielu­usti vain rouskutel­la tuol­laisia saman­laisia rak­su­ja päivästä toiseen. Eikä tulisi tiskiäkään 

    Että eikun vaan joku fir­ma koe-erää puske­maan jauhetus­ta hyön­teis- ja kasvi­mas­sas­ta hive­nainei­neen Tääl­lä olisi yksi asiakas.

    Kyl­lä suurin osa säteily­pakot­teesta tulee luon­nos­ta itses­tään. Pakote oli ennen ihmisen toim­intaa noin 30 W/m2 ja se on nyt nous­sut tasolle 32 W/m2 ihmisen toimes­ta. joten ihmisen vaiku­tus on alle 10%. Tästä ihmisen toimin­nas­ta johtu­vas­ta CO2-päästöstä noin puo­let sitoutuu edelleen ja lop­pu jää nos­ta­maan ilman CO2 ja metaanipitoisuuksia. 

    Eläin­ten pitoa on tarkastelta­va myös laa­jem­mas­ta näkökul­mas­ta, vaiku­tus ei ole aivan niin suuri kuin usein esitetään. Varsinkin Pohjo­is­mas­sa ei ole näin, kun esim. maitolehmän liha syödään lopuk­si ja lehmistä saadaan myös lan­taa ja vuo­tia jne.

    1. Kun tuo nor­maali pakote nos­taa maa­pal­lon läm­pöti­laa 20 — 30 asteel­la, ei kymme­nen pros­entin lisäys tähän nyt ihan vähäi­nen ole. 

  63. Coun­try­boy:

    Vero­tuk­sel­la voidaan ohja­ta myös käyt­täy­tymistä jos­sain määrin. Esimerkik­si viihdet­tä ja lentomatkailua voitaisi­in verot­taa nyky­istä enem­män, nythän ulko­maan­len­noista ei tarvitse mak­saa edes alv:ta. Myön­nän että vaikeaa täl­lainen on ja vaaleis­sa voi hel­posti hävitä.

    Vihreät luostar­it?

  64. Lau­ri Kumpu­lainen: Maail­mas­sa on nau­to­ja jotain 1,5 miljardia. 

    […]

    Peri­aat­teessa meille voitaisi­in jo nyt tuot­taa sel­l­aisia “kissan rak­su­ja” jois­sa olisi kaik­ki tarvit­ta­va ja joiden tuotan­to ei rasit­taisi maa­pal­loa niin pahasti. Mut­ta, kun meille rav­in­to on myös muu­takin kuin ravintoa. 

    Itse kyl­lä voisin mielu­usti vain rouskutel­la tuol­laisia saman­laisia rak­su­ja päivästä toiseen. Eikä tulisi tiskiäkään 

    Että eikun vaan joku fir­ma koe-erää puske­maan jauhetus­ta hyön­teis- ja kasvi­mas­sas­ta hive­nainei­neen Tääl­lä olisi yksi asiakas.

    FAO:n mukaan lihan­tuotan­to on vas­tu­us­sa 18% ihmisen aiheut­tamista hiilid­iok­sidipäätöistä, enem­män kuin esim. liikenne. Har­va lihaa syövä vihreä on ehdot­ta­mas­sa hiilid­iok­sidi­veroa näille päästöille (tekopy­hyyt­tä vai mitä). 

    Ihmisen täys­re­hu olisi kyl­lä mah­dol­lista, mut­ta ei liene juuri järkevää. Voit siir­tyä yksinker­taiseen rav­it­se­vaan ja hal­paan kasvis­ruokaan pienen tutkimisen jälkeen.

  65. dio­di: FAO:n mukaan lihan­tuotan­to on vas­tu­us­sa 18% ihmisen aiheut­tamista hiilid­iok­sidipäätöistä, enem­män kuin esim. liikenne.

    Ilmeis­es­ti tarkoi­tus oli puhua kasvi­huonekaa­supäästöistä, kos­ka hiilid­iok­sidia tuskin ihan tuos­sa mitas­sa tulee. 

    Metaani on vähän vaikea siinä yhtälössä, kos­ka se on toisaal­ta hyvin voimakas kasvi­huonekaa­su, toisaal­ta sen puoli­in­tu­mi­sai­ka on noin 10 vuot­ta. (Tark­ka puoli­in­tu­mi­sai­ka ei ole tiedos­sa, ja mekanis­me­ja on useita.)

    Tämä tarkoit­taa sitä, että metaa­nia päästele­vien eläin­ten käytön vähen­e­m­i­nen pudot­taa säteily­pakotet­ta merkit­tävästi jo vuosikym­men­skaalal­la. Kon­ste­ja voi olla muitakin kuin totaa­li­nen kieltäy­tymi­nen kuollei­den eläin­ten syömis­es­tä, märe­hti­jöil­lä ruokavali­ol­la on ihan merkit­tävä rooli.

    Märe­hti­jöi­den lisäk­si toinen suuri metaanin­lähde on riis­invil­je­ly. Siinäkin vil­je­ly­taval­la ja ‑paikalla on suuri merk­i­tys päästömääriin.

  66. dio­di: Voit siir­tyä yksinker­taiseen rav­it­se­vaan ja hal­paan kasvis­ruokaan pienen tutkimisen jälkeen.

    Kat­selin tuos­sa ruokakaapis­tamme, että vain härkä­pavut oli­vat suo­ma­laisia. Muut ulko­maalaisia, kuten soi­ja, punaiset linssit, valkoiset pavut, ruskeat­pavut ja kikherneet. Auringonkukan siemenetkin näkyivät ole­van use­am­man tuhan­nen kilo­metrin päästä.

    Tämä ruo­ka kuitenkin kul­jete­taan kui­v­at­tuna ja useim­miten lai­vat­tuna, jol­loin päästöt lie­nee pienimmät?

    Kasvis ja kala pain­ot­teinen ruokavalio on ainakin itsel­leni ollut paras. Kuhakaan ei ole kallista, jos sitä ver­taa vaikka­pa koti­ti­lal­la teurastet­tuun luomusisäfileeseen. 

    Jos suo­ma­laiset hylkäi­sivät lihan­syön­nin siipikar­ja mukaan­luet­tuna, niin ainakaan koti­maista ruokaa ei olisi tar­jol­la tarpeeksi.

    Jos teistä joku tietää mis­tä saa koti­maista härkä­papua kui­v­at­tuna rouheena, niin pistäkääpä vinkkiä.

    Kau­ra­maito oli meil­lä tuos­sa vajaan vuo­den ajan ja siitä tuli maukkaim­mat letut mitä olen koskaan syönyt. Sekin muuten tuli ruotsista.

    Karp­pia kyl­lä pitäisi Suomes­ta saa­da myös kalatiskeiltä. Ja särkeä, sitä kun ei saa mis­tään. Särkeä ton­nikalan tapaan pus­sei­hin kau­pan hyl­lylle myytäväk­si. Ilman maustei­ta ja maustettuna. 

    Halu­aisin myös kokeil­la vaikka­pa jauhet­tua hyön­teis­mas­saa, mut­ta avo­vai­moni sanoi jo valmi­ik­si, ettei muuten tule tähän huushol­li­in hyön­teiskas­vat­ta­moa! Eli sitä pitäisi saa­da kaupasta.

    Visioin jo tuos­sa aiem­min tänä vuon­na erään­lais­es­ta ruokareak­torista, jos­sa tuotet­taisi­in huna­jaa, hyön­teisiä, kalaa ja kasviksia. Mehiläiset hoitaisi­vat pöly­tys­tä raken­nuk­sen sisäl­lä. Se olisi suuri torni, jos­sa tuotan­toti­laa olisi ker­ros ker­rokselta tois­t­en­sa pääl­lä. Läm­pö otet­taisi­in maas­ta ja aurinkok­eräimil­lä ulko­seiniltä. Raken­nus olisi erit­täin tiivi­isti eris­tet­ty. Jät­teitä mädät­tämäl­lä saisi bioen­er­giaa, joka vähen­täisi entis­es­tään ulkop­uolisen ener­gian tarvetta.

    Olisi­han se aika hienoa, jos me kykenisimme alkaa tuot­ta­maan hal­paa hyön­teis- ja kasvis­ruokaa, tääl­lä pohjo­las­sa, ympäri vuo­den. Mielestäni siihen tulisi pyrk­iä, kos­ka se johtaisi omavaraisu­u­teen. Samoin kasvi­huonevil­je­ly noin yleen­säkin, varsinkin use­assa ker­rokses­sa, jät­täisi enem­män tilaa luon­nolle. Tämä tietenkin sil­lä ole­tuk­sel­la, että lihakar­jaa ei pidetä. 

    Kasvi­huonei­den ener­gianku­lu­tus jatkaa laskuaan ja led-lamp­pu­jen ener­gianku­lu­tus tulee entis­es­tään laskemaan. 

    Kun olo­suh­teet Suomen vil­jelysmail­la käyvät ilmas­ton­muu­tok­sen voimistues­sa entistä pahem­mik­si, niin voisin arvel­la että myös tuot­ta­jien halu kasvi­huonevil­je­lyyn kasvaa. 

    Muis­tan vieläkin kesän 2012 tul­vat ja uutiset, jos­sa nuorehko nais­maanvil­jeli­jä itku kurkus­sa tote­si, että sinne meni vuo­den tien­estit. Täl­läkin het­kel­lä vesi on pelloilla. 

    Kasvi­huoneis­sa kyetään pitämään opti­maaliset olo­suh­teet, riip­pumat­ta vuo­de­na­joista tai sääoloista.

    Salak­ka on muuten yksi kalala­ji, jon­ka kalat­aloudel­lista merk­i­tys­tä kan­nat­taisi tutkia. 

    Mielestäni kalankas­vatuk­ses­sa keski­tytään liiak­si fileen tuotan­toon, kun voisi kas­vat­taa pien­tä lajia, joka jauhet­taisi­in päätä ja sisälmyk­siä luku­unot­ta­mat­ta kokon­aise­na myytäväk­si. Jauhet­tu ja kui­v­atet­tu kala­mas­sa säi­ly­isi pitkään ja olisi hyvää raa­ka-ainet­ta eri­laisi­in ruokiin.

    Että eikun ennakkolu­u­lot­tomasti kohti vuot­ta 2014 😀

  67. dio­di: FAO:n mukaan lihan­tuotan­to on vas­tu­us­sa 18% ihmisen aiheut­tamista hiilid­iok­sidipäätöistä, enem­män kuin esim. liikenne. Har­va lihaa syövä vihreä on ehdot­ta­mas­sa hiilid­iok­sidi­veroa näille päästöille (tekopy­hyyt­tä vai mitä).
    Ihmisen täys­re­hu olisi kyl­lä mah­dol­lista, mut­ta ei liene juuri järkevää. Voit siir­tyä yksinker­taiseen rav­it­se­vaan ja hal­paan kasvis­ruokaan pienen tutkimisen jälkeen.

    Uusin FAO:n arvio on kyl­lä pienem­pi eli 14,5% ja lisäk­si FAO toteaa, että sitä on hel­posti pienen­net­tävis­sä 30%. Eli vaik­ka kar­jan­pito lopetet­taisi­in kokon­aan, jäl­jelle jäisi noin 85–90% ihmisen kasvi­huonekaa­supäästöistä. Lisäk­si kar­jan­pidol­la on niin vah­va kult­tuurilli­nen yhteys ihmiselämään ja his­to­ri­aan, että siitä on vaikea luop­ua ja näitä rak­sun­syöjiä löy­tyy melko vähän.

    http://www.theguardian.com/global-development/2013/sep/26/greenhouse-gas-emissions-livestock

    Lisäk­si on huo­mat­tavaa, että villin eläimistön kohdal­la päästöt ovat läh­es nol­la. Eli voisi hyvin syödä vaikka­pa kanin,jäniksen, hir­ven, peu­ran jne lihaa. Helsingis­säkin olisi ilmaisek­si kanin ja valko­poski­han­hien lihaa saatavis­sa. Samoin kalaa voi hyvin syödä. Myös broi­lerin hiil­i­jalan­jäl­ki on pieni.

    Kyl­lä kasvis­peräi­nen ruokakin aiheut­taa kasvi­huonekaa­supäästöjä, esimerkik­si riis­invil­je­ly tuot­taa paljon metaa­nia. Samoin suurin osa soi­jas­ta tulee Brasil­ias­ta, jos­sa on paljon hävitet­ty met­sää soi­jan menekin vuok­si. Myös soi­jal­la on estro­geeni­nen vaiku­tus, joten ei sitä nyt liikaa kan­na­ta syödä. Esim. USA:n las­ten­lääkäri­jär­jestö ei suosit­tele soi­ja­maitoa imeväisikäisille.

  68. Coun­try­boy: Uusin FAO:n arvio on kyl­lä pienem­pi eli 14,5% ja lisäk­si FAO toteaa, että sitä on hel­posti pienen­net­tävis­sä 30%. Eli vaik­ka kar­jan­pito lopetet­taisi­in kokon­aan, jäl­jelle jäisi noin 85–90% ihmisen kasvi­huonekaa­supäästöistä. Lisäk­si kar­jan­pidol­la on niin vah­va kult­tuurilli­nen yhteys ihmiselämään ja his­to­ri­aan, että siitä on vaikea luop­ua ja näitä rak­sun­syöjiä löy­tyy melko vähän.

    http://www.theguardian.com/global-development/2013/sep/26/greenhouse-gas-emissions-livestock

    Lisäk­si on huo­mat­tavaa, että villin eläimistön kohdal­la päästöt ovat läh­es nol­la. Eli voisi hyvin syödä vaikka­pa kanin,jäniksen, hir­ven, peu­ran jne lihaa. Helsingis­säkin olisi ilmaisek­si kanin ja valko­poski­han­hien lihaa saatavis­sa. Samoin kalaa voi hyvin syödä. Myös broi­lerin hiil­i­jalan­jäl­ki on pieni.

    Kyl­lä kasvis­peräi­nen ruokakin aiheut­taa kasvi­huonekaa­supäästöjä, esimerkik­si riis­invil­je­ly tuot­taa paljon metaa­nia. Samoin suurin osa soi­jas­ta tulee Brasil­ias­ta, jos­sa on paljon hävitet­ty met­sää soi­jan menekin vuok­si. Myös soi­jal­la on estro­geeni­nen vaiku­tus, joten ei sitä nyt liikaa kan­na­ta syödä. Esim. USA:n las­ten­lääkäri­jär­jestö ei suosit­tele soi­ja­maitoa imeväisikäisille.

    Olen huo­maav­inani kaikissa argu­menteis­sa jonkin­laisen kertaluokkavirheen. 

    Kar­jankas­va­tuskult­tuuri ja lihan mas­sat­uotan­to ovat täysin eri ker­talu­okan ilmiöitä. Jälkim­mäisel­lä ei liene mitään voimakas­ta kult­tuurisidon­naisu­ut­ta. Ihmiset ovat vain tot­tuneet syömään paljon hal­paa ja huono­laa­tu­ista lihaa. Jos siir­ry­tään kult­tuuri­in jos­sa syödään yksi tai kak­si ker­taa viikos­sa pihvi joka on tehty heinäl­lä ruok­i­tus­ta kar­jas­ta, se on vain tottumuskysymys. 

    Riista on aivan mitätön lihan lähde jon­ka avual­la ei ruoki­ta miljoonia. 

    Vaik­ka sekä, kar­jankas­va­tus että riis­in­tuotan­to molem­mat tuot­ta­vat hiilid­iok­sidia, on näi­den välil­lä merkit­tävä ker­talu­okkaero. Soi­jaa kas­vate­taan nimeno­maan eläin­ten rehuk­si. Teho­tuotan­nos­sa ole­valle kar­jalle syötetään paljon soi­jaa ja viljakasveja.

  69. Coun­try­boy:

    Lisäk­si on huo­mat­tavaa, että villin eläimistön kohdal­la päästöt ovat läh­es nol­la. Eli voisi hyvin syödä vaikka­pa kanin,jäniksen, hir­ven, peu­ran jne lihaa. Helsingis­säkin olisi ilmaisek­si kanin ja valko­poski­han­hien lihaa saatavis­sa. Samoin kalaa voi hyvin syödä. Myös broi­lerin hiil­i­jalan­jäl­ki on pieni.

    Suomes­sa syödään tänä vuon­na yli 400 miljoon­aa kg lihaa.

    Suomen luon­nos­sa on riis­taa joku 2 Mkg, jos­ta ylivoimainen osa on hirvissä.

    Vil­liru­uan voi uno­htaa ihan suo­raan ja jät­tää sen sesonkiherkutteluun.

    Voi kyl­lä hyvinkin olla, että kos­ka ravin­nol­la on niin suuri merk­i­tys meille myös henkisti, niin mihinkään sci-fi rak­su­jen mus­su­tuk­seen ei men­nä. Mut­ta voisi­han sel­l­aisia kehit­tää vaik­ka hätä­varak­si tai hätäavuksi.

    Oikeas­t­aan on hienoa, että eri kult­tuureil­la on omia herkku­jaan, joi­ta voi sit­ten matkail­lessa käy­dä naut­ti­mas­sa tai tehdä koti­maas­sa piristääk­seen vaikka­pa talvipäivää.

    Mielestäni lau­tasel­la pitää olla monipuolis­es­ti kaikkea, eikä pelkästään jotain. Niin­hän rav­in­to­su­osi­tuk­setkin menee. Siitä voi sit­ten kukin halutes­saan jät­tää jotain pois. Tuskin­pa niitä rav­in­to­su­osi­tuk­sia ihan mielip­itei­den poh­jal­ta on muodostettu.

    En usko, että esimerkik­si eläimien kohtelus­sa saavute­taan mitään, jos pyritään lopet­ta­maan lihan­tuotan­to kokonaan. 

    Jos tue­taan sel­l­aisia tuot­ta­jia, jot­ka tekevät asi­at oikein, syn­tyy muu­tos­ta muidenkin tuot­ta­jien keskuudessa.

    Odotan kyl­lä mie­lenki­in­nol­la mitä ruuan­tuotan­nos­sa tapah­tuu seu­raavien vuosikym­menten ajanjaksolla.

    Voi olla että samat herkut mais­tuu vielä sadan vuo­denkin päästä hyvälle. Itseasi­as­sa eikö se ole aika toden­näköistäkin? Onhan moni ruo­ka ollut jo “ole­mas­sa” hyvin kauan.

  70. Coun­try­boy: Uusin FAO:n arvio on kyl­lä pienem­pi eli 14,5% ja lisäk­si FAO toteaa, että sitä on hel­posti pienen­net­tävis­sä 30%.

    Mitä täl­lä tarkoite­taan? Saadaanko eläin­ten kaa­supäästöjä tal­teen ilman lisäpäästöjä vai mis­tä on kyse?

    dio­di: Ihmiset ovat vain tot­tuneet syömään paljon hal­paa ja huono­laa­tu­ista lihaa. Jos siir­ry­tään kult­tuuri­in jos­sa syödään yksi tai kak­si ker­taa viikos­sa pihvi joka on tehty heinäl­lä ruok­i­tus­ta kar­jas­ta, se on vain tottumuskysymys.

    Kai se huono­laa­tu­inenkin liha olisi hyvä hyötykäyttää?

  71. anonyy­mi: Mitä täl­lä tarkoite­taan? Saadaanko eläin­ten kaa­supäästöjä tal­teen ilman lisäpäästöjä vai mis­tä on kyse?

    Lasken­ta on vain tehty tarkem­min ja uusien IPCC:n ohjei­den mukaan v. 2013. Lisäk­si tätä 14,5 % osu­ut­ta ihmisen aiheut­tamista päästöistä voidaan pienen­tää mm. lan­nankäsit­te­lyä paran­ta­mal­la (esim biokaa­sun tuotan­to), kylmäketjun ener­gian kulu­tus­ta paran­ta­mal­la jne. jne. Täl­löin päästään noin 10% tasoon.

    http://www.theguardian.com/global-development/2013/sep/26/greenhouse-gas-emissions-livestock

  72. Fuu­siovoimas­ta tuskin tulee toimi­vaa ratkaisua täl­lä vuo­sisadal­la. Toimi­va fuu­siore­ak­tori olisi luul­tavasti niin mon­imutkainen ja kallis, että sen mas­sat­uotan­to olisi mah­do­ton­ta. Ain­oa mah­dol­lisu­us ydin­voiman laa­jamit­taiseen käyt­töön täl­lä vuo­sisadal­la lie­nee neljän­nen sukupol­ven fis­siore­ak­tor­eis­sa. Valitet­tavasti niidenkin kau­pal­lista käyt­töä saadaan ilmeis­es­ti odot­taa 2030-luvulle asti. Niitä tarvit­taisi­in heti, mut­ta myöhäisem­mäl­läkin aikataul­ul­la niistä voisi olla suuri apu väli­vai­heen energiantuotantomuotona.

    Nykyiset kiin­teää polt­toainet­ta ja vesi­jäähdy­tys­tä käyt­tävät ydin­reak­torit eivät toi­mi ener­giantuotan­non laa­jamit­taise­na ratkaisuna. Niiden rak­en­t­a­mi­nen on liian kallista ja hidas­ta, kos­ka ne vaa­ti­vat paljon raken­nus­ma­te­ri­aale­ja vesi­jäähdy­tyk­sen ja kiin­teän polt­toaineen aiheut­tamien ongelmien takia. Lisäk­si nykyiset reak­torit käyt­tävät ydin­polt­toainet­ta rikol­lisen huonol­la hyö­ty­suh­teel­la (alle pros­ent­ti uraanin ener­gia­sisäl­löstä). Kyseenalainen tur­val­lisu­us on myös vaka­va ongel­ma nyky­i­sis­sä ydin­voimalois­sa: jäähdy­tysve­den mene­tys aiheut­taa reak­torin tuhou­tu­misen ja mah­dol­lis­es­ti vakavia ympäristö­vaiku­tuk­sia, vaik­ka ympäril­lä olisi hyvinkin tuke­va suojarakennus. 

    Neljän­nen sukupol­ven reak­tor­eis­sa on lupaavia ehdokkai­ta, esimerkik­si suo­la­suo­lareak­tori jos­sa polt­toaine kiertää jäähdy­tysnes­teen (joka ei ole vet­tä) seassa. Tätä tyyp­piä kokeilti­in jenkeis­sä 60-luvul­la, mut­ta kehi­tystyö lopetet­ti­in, kos­ka uudelle reak­tor­i­tyyp­ille ei nähty tarvet­ta kehi­tysputkessa olleen nestemet­al­li­jäähdyt­teisen hyö­tyreak­torin takia. Hyö­tyreak­tor­e­i­ta ei saatu toim­i­maan kun­nol­la. Sula­suo­lareak­tor­ei­den kehi­tystyö on aloitet­tu uudelleen, tosin valitet­ta­van vähäisin voimavaroin. Kiina ilmoit­ti omas­ta pro­jek­tis­taan pari vuot­ta sitten. 

    Sula­suo­lareak­tori mas­sat­uotet­tavu­u­den edut nyky­isi­in reak­tor­ei­hin verrattuna :
    — pieni: pieni ja kevyt suo­jaraken­nus riit­tää kos­ka jäähdy­tyk­seen ei käytetä vettä
    — edulli­nen: pieni koko ja kevyet rak­en­teet, kos­ka jär­jestelmän paine on mata­la toisin kuin painevesireaktoreissa
    — paljon nyky­istä tur­val­lisem­pi: reak­torin teho pyrkii pysymään vakaana fyysi­ikan lakien turvin. Jenkkien testireak­toris­sa sähkö­jen mene­tys tai nestekier­ron yliku­umen­tu­mi­nen sulat­ti nestekier­rossa olleen tul­pan, minkä jäl­keen polt­toaine ja jäähdy­tysneste valui­v­at pas­si­ivis­es­ti jäähdytet­tyyn asti­aan. Täysin vaara­ton tämäkään reak­tor­i­tyyp­pi ei tietysti ole, myrkyl­lisiä kemikaale­ja ja radioak­ti­ivisia ainei­ta on mukana kuvioissa.

    Polt­toaineena voidaan käyt­tää tori­u­mia, jota on neljä ker­taa enem­män kuin uraa­nia. Polt­toaineen riit­tävyyt­tä ja jäteon­gel­maa helpot­taa mah­dol­lisu­us hyö­dyn­tää yli 90% polt­toaineen ener­gia­sisäl­löstä. Jotkut ver­siot sula­suo­lareak­tor­eista kävi­sivät niin kuumi­na, että niiden läm­pöä voisi käyt­tää vedyn valmis­tuk­seen (sula­suo­lareak­tor­ei­den jäähdy­tysneste pysyy nestemäisenä yli 1300 asteen läm­pöti­laan asti).

    Kim­mo: Ilmaisin itseäni epä­tarkasti. Kiina aivan var­masti tulee sat­saa­maan ympäristömyrkky­jen yms. hillitemiseen. Tämä tulee tapah­tu­maan viimeistään siinä vai­heessa kun kas­va­va keskilu­ok­ka ei suos­tu asumaan Shang­hain tai Pekingin kaltai­sis­sa kaupungeis­sa, jois­sa oikeasti saa pelätä henken­sä puoles­ta huonon ilman­laadun johdosta.
    Mut­ta huo­mat­tavasti vaikeampi yhteenso­vit­ta­mi­nen on vauras­tu­van keskilu­okan ja sen tarvit­se­man ener­gian ja toisaal­ta hiilid­iok­sidipäästö­jen välil­lä. Jos ener­giatekni­ikas­sa ei tapah­du dra­maat­tista kehi­tys­tä (esim. fuu­siovoima), niin on vaikea kuvitel­la mis­tä Kiina tulee saa­maan tarvit­ta­van ener­gian ilman kivi­hi­iltä, öljyä ja maakaa­sua. Jo nyt on tiedos­sa, että Kiinal­la on val­ta­vat liuskekaa­su­varat, jot­ka aivan var­masti tul­laan otta­maan käyt­töön tule­vien vuosikym­me­nien aikana. Ja maail­man hiilin­ielut eivät näitä pysty otta­maan vastaan. 

  73. JP Lehto: Co2 päästöt tule­vat joka tapauk­ses­sa kas­va­maan vauhdil­la koko lähi­t­ule­vaisu­u­den. Se on fak­ta. Se on fak­ta teimme tääl­lä suomes­sa mitä hyvän­sä. Tämä yli­il­mas­toäite­ly ja syyl­lis­te­ly vain aiheut­taa vielä suurem­man vastareak­tion kaikille toimille.

    Ilmas­to tulee siis muuttumaan-
    Mik­si siis pitäisi suomes­sa pyrk­iä rajoit­ta­maan co2 päästöjä? Siihen kaiketi olisi hyvä löytää järke­viä perusteluja. 

    CO2-päästöt kas­va­vat kos­ka evi­denssi niiden vaiku­tuk­ses­ta on abstrak­tia, epä­suo­raa ja vaikeasti ymmär­ret­tävää. Niinkuin tiede­maail­mas­sa san­o­taan “extra­or­di­nary claims require extra­or­di­nary proof”, myös taval­liset kansalaiset halu­a­vat poikkeuk­sel­lisen vyönkiristyk­sen taakse poikkeuk­sel­liset perus­teet. Ja kansalaiset viime kädessä päät­tävät, joko demokraat­tis­es­ti niinkuin meil­lä, tai esimerkik­si Kiinan tyyli­in uhkaa­mal­la nous­ta kap­inaan. Kansalais­ten kyky hah­mot­taa asi­aa lie­nee maail­mal­la yleis­es­ti vielä rajoit­tuneem­pi kun hyvink­oulute­tus­sa Suomes­sa, ja tääl­läkin keskusteluis­sa yhä kiertää kaiken maail­man denial­is­ti­tu­ubaa, sen lisäk­si että on ole­mas­sa jokunen oikeasti hyvä, ratkaise­mat­tomas­sa tilas­sa ole­va skepti­nen argumentti.

    Vaik­ka kansalais­ten vaiku­tus­val­lan sijas­ta meil­lä olisi filosofien johta­ma val­tio, yhteis­maan ongel­ma (jota tässä blo­gis­sa jo kos­ketelti­in) tekee sen että yksikin ei-filosofinen val­tio pystyy lipeämään ruo­dus­ta ja poim­i­maan hedelmät muidenkin puista. 

    Nyt kun maail­mankausi vai­h­tuu antro­poseeniksi, nyt kun ihmiskun­nan mahti riit­tää bio­di­ver­si­fi­teetin romaut­tamiseen, otsoniker­roksen hävit­tämiseen ja mui­hin koko pla­nee­tan laa­juisi­in vaiku­tuk­si­in, olisi tarve johonkin tapaan estää Yhteis­maan (sic!) Ongel­ma, vaik­ka sit­ten Maail­man­hal­li­tuk­sen muo­dostamisen kaut­ta. Itsenäis­ten val­tioiden väliset sopimuk­set hie­man sitä muis­tut­ta­vatkin. Mut­ta mil­lä viisaudel­la sem­moinen maail­man­hal­li­tus hal­lit­sisi? Miten väl­tet­täisi­in hyväve­liv­erkot, nepo­tis­mi ja kor­rup­tio? Minkälaisil­la malleil­la tuom­moinen super-Gos­plan yrit­täisi ennus­taa teko­jen­sa seu­rauk­set — se kun voi olla fun­da­men­taalil­la taval­la vaikeaa?

    Yksi tapa “hajaut­taa päätök­sen­teko” olisi tietysti hin­tamekanis­mi, ja hin­to­jen ulot­ta­mi­nen myös ulkois­vaiku­tuk­si­in sikäli kuin mah­dol­lista. Päästökaup­pa­han on eräs sem­moinen mekanis­mi. Esimerkik­si se seik­ka että Kiinalaiset ovat otta­neet mei­dän län­si­maalais­ten kon­tol­ta tavaratuotan­toon liit­tyvän CO2-syn­nin pois, palaisi takaisin mei­dän mak­set­tavak­semme jos maail­man­laa­juinen päästökaup­pa pakot­taisi kiinalaiset lisäämään CO2-hin­nan tuotteisiinsa.

    Nämä ovat mielestäni oikeasti vaikei­ta kysymyk­siä. Mut­ta niin kauan kuin ilmas­to­muu­tos ei roiku konkreet­tise­na, munaaskuis­sa asti tun­tu­vana uhkana, vaikeisi­in päätök­si­in ei olla yleis­es­ti valmi­ita. Ei Kiinas­sa, ei Intis­sa eikä tääl­läkään. Ja ennen yleistä, sitovi­in sopimuk­si­in johtavaa valmi­ut­ta, Yhteis­maan logi­ikan mukaises­ti kenenkään osa­puolen ei ole kan­nat­tavaa lähteä sooloile­maan — pait­si ehkä hyvinkin good­will­in rak­en­tamisek­si tule­vaa sopimus­ta varten, ja teknolo­gioiden & toim­intat­apo­jen kehit­tämisek­si ja hap­potes­taamisek­si etukäteen.

    Pir­ullista on että evi­denssiä odotel­lessa sopeu­tu­misen hin­ta kas­vaa koko ajan (jos siis sitä sopeu­tu­mista tarvi­taan). Kat­so­taan mihin­päin läm­pöti­lat ENSOn sun muiden jak­sol­lisuuk­sien jäl­keen kään­tyvät, jos ylöspäin niin ilmas­tosopimuk­setkin ehkä alka­vat taas kel­va­ta rivikansalaisille. Jos alaspäin, sopimuk­sille ei ehkä ole tarvettakaan.

  74. JP Lehto:
    Jos ja kun Co2 päästöt vaikut­ta­vat ilmas­ton muutokseen?
    Ilmas­to muut­tuu koko ajan muutenkin? Mitä sitten ? 

    Joo, kaiken­laiset jutut vaikut­taa. Tästä kuvas­ta näkee että vielä kolme miljoon­aa vuot­ta sit­ten ilmas­to oli suht’ vakaa ja valui sit­ten tilaan jos­sa se alkoi “put­put­taa”, hyp­piä jääkausien ja lämpimämpi­en jak­so­jen välil­lä. Elek­tron­i­ikka­har­ras­ta­jat ja muut takaisinkytket­tyjä sys­teeme­jä ras­san­neet tun­nista­vat kaiken­laista tut­tua kuvas­ta (oli sit­ten tot­ta tai harhaa). Mene ja tiedä mikä heilun­nan käyn­nisti; yksi näkemäni arvaus on että Int­ian niemi­maan työn­tymi­nen Euraasian man­ner­laatan alle, jol­loin Himala­jan vuoris­ton poimut­tumi­nen pal­jasti kivi­la­je­ja jot­ka rapautues­saan ovat sitoneet CO2:ta ilmakehästä.

    Kuvas­sa näkyy myös viimeisin jääkausi (lähel­lä nollavi­ivaa), ja se Az:in läm­min Eem-kausi jos­sain 0.1 miljoo­nan vuo­den kohdal­la. Jääkausi­in liit­tyvät CO2-vai­hte­lut näkyvät tääl­lä. Jyrk­istä nousu­ista voi esit­tää täm­möisen tari­nan: kun CO2:n kasvi­huonevaiku­tus läm­mit­tää mer­iä, niistä vapau­tuu lisää CO2:ta niinkuin läm­men­neestä lim­sa­pul­losta, mikä läm­mit­tää pal­loa entis­es­tään jne., kunnes joku mekanis­mi pysäyt­tää läm­pen­e­misen. Jyrkissä laskuis­sa viilenevään mereen liuke­nee enem­män CO2:ta, jol­loin ‘huopa’ maa­pal­lon ympäril­lä ‘ohe­nee’, maa­pal­lo ja meret jäähyvät lisää jne. En ota kan­taa kumpi tari­nas­sa oli muna ja kumpi kana.

    Se mikä on poikkeuk­sel­lista on että (i) jo nyt CO2-pitoisu­us on melkein tuplas­ti yli Eem-mak­simin, (ii) se nousee kym­me­nien vuosien aikaskaalas­sa kun aiem­min on nous­sut sato­jen tai tuhan­sien, ja (iii) aikaisem­pi­en jak­so­jen aikana fos­si­ili­nen hiili on lojunut maan uumenis­sa, kun nyt ‘ihmiskun­ta’ ‑nimi­nen palautekytken­tä on vapaut­ta­mas­sa sen ilmake­hään. Fos­si­ili­nen hiili on lojunut piilos­sa aina siitä asti kun se kivi­hi­ilikaudel­la 400 miljoon­aa vuot­ta sit­ten hau­tau­tui. Se on siis ollut mukana ilmastopelis­sä viimek­si aika kauan sit­ten. On tässä tietysti mukana muu­takin, Kiinan savu­jen aeroso­li­vaiku­tus muun muas­sa, mut­ta ne eivät mon­taa vuosikym­men­tä taivaal­la pysy jos kiinalais­ten toimeli­aisu­us lakkaa vaikka­pa nälän­hädän vuok­si. Jän­nää menoa.

    Jonkun Himala­jan muo­dos­tu­misen sisäl­lyt­tämi­nen ilmas­tom­a­llei­hin on tietysti aika toiv­o­ton­ta. Mut­ta ei sitä edes tarvitse sisäl­lyt­tää. Niinkuin Sinkko­nen on hyvin argu­men­toin­ut jopa kaoot­tiset sys­teemit saat­ta­vat olla kaoot­tisia vain yksis­sä aikaskaalois­sa, mut­ta ennustet­tavia toi­sis­sa. Mikään ei estä älykästä toim­i­jaa puut­tumas­ta ad hoc (sitä mukaa kuin ilmiöitä ilmestyy) vaikka­pa läh­estyvän uuden jääkau­den uhkaan CO2:ta taivaalle pur­sot­ta­mal­la, tai ilmas­ton kuumen­e­miseen aerosole­ja sirot­tele­mal­la — siltä osin kuin Antro­poseenin mahti antaa siihen työkalut.

  75. JP Lehto:
    Ilmas­ton muu­tok­seen olisi hyvä myös alkaa varautumaan. 

    Mikäli on kak­si vai­h­toe­htoa — ehkäistä ilmas­ton­muu­tos (jos osa­taan / pystytään / on tarpeen) tai sopeu­tua siihen — olis var­maan hyvä pala­ta pun­taroimaan myös sopeu­tu­mis­vai­h­toe­htoa. Jos sieltä riit­tävän hiuk­sianos­tat­tavia ske­naar­i­oi­ta tulee vas­taan (en tiedä tuleeko), niin ehkä ilmas­ton­muu­tok­sen ehkäisy-yri­tyk­setkin alka­vat taas maistua.

    Ensim­mäisenä tulee tietysti mieleen oma henkilöko­htainen hikoilu. Suomen­nan Sher­wood & Huber’in tiivistelmästä:

    “(kostean läm­pöti­lan) nousu pitkäk­si aikaa yli 35 C:n aiheut­taa hyper­t­er­mi­aa ihmi­sis­sä ja muis­sa nisäkkäis­sä, kun aineen­vai­h­dun­nan läm­mön­tuo­to­s­ta ei enää pääse eroon. Vaikkei nyky­maail­mas­sa koskaan käy näin, ilmiötä alkaa esi­in­tyä globaalin keskiläm­pöti­lan noustes­sa noin 7 C, jol­loin joidenkin maa­pal­lon aluei­den asuinkelpoisu­us käy kyseenalaisek­si. 11 — 12 C:n nousun myötä suurin osa ihmisen nykyään asut­tamista alueista kuu­luisi kyseiseen kat­e­go­ri­aan. 12 C:n lop­ulli­nen läm­mön­nousu on mah­dolli­nen fos­si­ilis­ten polt­tamisen seurauksena.

    Jos arvioi että nimeno­maan inhimilli­nen äly on säi­lyt­tämisen väär­ti, pitäisikö sopeu­tu­mises­sa panos­taa vai­h­toläm­pöisyy­teen? Ihmi­saivo­jen kirurginen siir­to krokoti­ilin krop­paan? Eivätkös nisäkkäät vai­h­toläm­pöi­neen muuten ilmestyneetkin maa­pal­lolle vas­ta kun mete­ori oli posaut­tanut dinot pois 65 milj. vuot­ta sit­ten? (no, jotenkin ne alkuhi­iret selvi­sivät PETM:stä).

    Han­kalam­paa olisi yrit­tää peräti irti hiili- ja vesipo­h­jais­es­ta elämästä, mitä Isaac Asi­moov — pätevä biokemisti — on sitäkin poht­in­ut. Ihan tuom­moi­selle onnek­si tai­da kuitenkaan olla tarvet­ta. (Osu­vat ennus­teet her­ral­la, BTW).

    Ennen kuin läm­pöti­la on nous­sut 12 asteel­la (jos se ylipään­sä mihinkään nousee), se tulee nouse­maan 3 asteel­la. Tätä tilan­net­ta on nim­im. Az kuvail­lut:

    “…Näyt­tö Eem-inter­glasi­aalin mak­simin ainakin 2C nyky­istä korkeam­mas­ta maa­pal­lon keskiläm­pöti­las­ta on hyvin vah­vaa. Val­tame­rien pin­ta oli usei­ta metre­jä korkeam­mal­la (Skan­di­navia oli saari, jota ympäröi Eem-meri), vir­ta­hevon levin­neisyys ulot­tui Thames-joelle saak­ka (samalle, jon­ka jääl­lä 1400–1800-luvuilla pidet­ti­in markki­noi­ta), samoin usei­den muiden lajien levin­neisyysalueet ker­to­vat korkeam­mista läm­pötiloista globaal­isti, eri­tyis­es­ti lämpimäm­pää oli pohjoisel­la napaseudulla…”

    Mitenkäs tuom­moi­seen sit­ten pitäisi varautua? Eem-kaudel­la eli jo Homo Sapi­ens ‑lajin edus­ta­jia, mut­ta har­valukuiset met­sästäjä-keräil­i­jä ‑heimot pystyivät kai aika vai­vat­tomasti väistämään muut­tuvia olo­suhtei­ta. Nykyään heimo­jen liikkeille ilman kon­flik­te­ja ei ole tilaa, lisäk­si olemme vaar­al­lisen tot­tunei­ta niihin mukavuuk­si­in jot­ka paikoilleen aset­tumis­es­ta ja erikois­tu­mis­es­ta ovat seuranneet. 

    Ener­giao­mavaraisu­ut­ta lie­nee paran­net­ta­va ydin­voimaloi­ta rak­en­ta­mal­la, kel­luvina jot­ta ne saa­vat jäähdy­tysvet­tä ja pystyvät silti siir­tymään rantavi­ivan muuttues­sa. Eikä sit­ten mitään tori­um-talout­ta, siitä ei pysty valmis­ta­maan asei­ta. Kan­sain­vael­luk­set eivät ole koskaan olleet rauhal­lisia aikoja.

    Pel­to­ja pitäisi alkaa rai­va­ta yläville maille, jos Suo­mi ker­ran on hyö­tyviä aluei­ta ja ruoan­tuotan­to muual­la vaikeu­tuu. Pitää alkaa har­joitel­la eteläisem­pi­en lajien vil­je­lyä. Vehnäpel­to­ja Lap­pi­in asti, vai oli­ive­ja ja viinyrypäleitä, vai pitääkö hypätä peräti banaanei­hin asti? Val­on puolesta­han kasvukausi on tääl­lä pitkä, joten sadotkin voivat olla melkoisia, mut­ta löy­tyykö laje­ja / ehditäänkö jalostaa, jot­ka kelpu­ut­ta­vat tarvit­ta­van läm­pöti­la-val­oisu­us­profi­ili ‑yhdis­telmän? CO2-lan­noi­tuse­fek­ti lisäisi vielä sato­ja, mut­ta muis­te­len kuulleeni että hyö­tykasvien kasvu ei enim­mäk­seen ole CO2-saan­nin vaan veden­saan­nin rajoit­ta­maa, että hyö­tykasvit reagoi­vat evo­lu­ti­ivis­es­ti CO2-lisäyk­seen lehtien ilmarako­ja pienen­tämäl­lä: tietääkö joku tarkemmin?

    Jos maail­mankaup­pa vaikeu­tuu (vaikeu­tuuko?), pitää purkaa erikois­tu­mista ja paran­taa omavaraisu­ut­ta. Tuli­tikut takaisin ruot­salaisil­ta. Lääk­keet? Lan­noit­teet? Äly­puhe­limet, tai edes mikrosirut? 

    Riit­tääkö “varautu­misek­si ilmas­to­muu­tok­seen” se että han­ki­taan kesämökille lisää uimalelu­ja Juhan­nus­ta varten ja kek­sitään mihin kas­va­vat maanvil­je­lyk­sen vien­ti­t­u­lot saadaan upotet­tua? Vai pitäiskö kääriä hihat, lopet­taa blo­geis­sa roikku­mi­nen ja ryhtyä toimimaan?

  76. Fidel:

    Osmo Soin­in­vaara: Suomen päästöt ovat kuitenkin 50 % suurem­mat kuin Kiinan.

    Vihrei­den argu­men­toin­ti tuo väistämät­tä mieleen väit­te­lyn usko­vais­ten kanssa. Se taas on kuin pelaisi shakkia pulun kanssa: pulu kaataa nap­pu­lat, paskoo pelilau­dalle ja rien­tää sit­ten kehu­maan kavereilleen kuin­ka voit­ti ottelun.

    Fidel, älä viit­si kaataa niitä nap­pu­loi­ta. Voisit mielu­um­min jatkaa peliä ja vaik­ka esitää jonkun älykkään kom­mentin Osmon luku­ja vas­taan (ei, *minä* en tiedä pitääkö numero kutinsa).

    30 peukut­ta­jaa näyt­tää tosin tykkäävän pelilau­dalle paskomis­es­ta, kai se aina kavereille kehu­mista vastaa.

  77. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomen päästöt ovat kuitenkin 50 % suurem­mat kuin Kiinan.

    Saa­nen hie­man täs­men­tää blo­gistin päästöes­ti­maat­te­ja: viral­lisen emis­sioat­lak­sen (http://www.globalcarbonatlas.org/?q=emissions) mukaan suo­ma­laisen lasken­nal­liset CO2-päästöt ovat 8,8 t/capita, kun kiinalaisen vas­taa­vat ovat 7,0 t/capita brut­tona. Met­sähi­ilin­ielu huomioiden: suo­ma­lainen ‑3,5 t/capita vs. kiinalainen ‑0,15 t/capita kään­tyvät net­topäästö­jen osalta tilas­tot aika lohduttomiksi.

  78. Eiköhön laite­ta jar­rua päälle nykyiselle menolle ja ryhdytä hoita­maan Suomea Suos­ta Ylös.

    Min­ut saa palkata ensim­mäi­nen C ja( C++ ) Linusin taitoinen henkilö tältä sivus­tol­la viikok­si työkkärin tietämät­tä asiasta.

  79. San­ta: Saa­nen hie­man täs­men­tää blo­gistin päästöes­ti­maat­te­ja: viral­lisen emis­sioat­lak­sen (http://www.globalcarbonatlas.org/?q=emissions) mukaan suo­ma­laisen lasken­nal­liset CO2-päästöt ovat 8,8 t/capita, kun kiinalaisen vas­taa­vat ovat 7,0 t/capita brut­tona. Met­sähi­ilin­ielu huomioiden: suo­ma­lainen ‑3,5 t/capita vs. kiinalainen ‑0,15 t/capita kään­tyvät net­topäästö­jen osalta tilas­tot aika lohduttomiksi.

    Oli­han tuo met­sänielu las­ket­tu siten, että se huomioi nimeno­maan ihmisen oman vaikutuksen?

  80. Juho Laatu:
    > Kun kiinalaiset kuvit­tel­e­vat tuotan­non nou­se­vat liki kaksinker­taisek­si (mihin en usko), tarkoit­taisi tämä, että absolu­ut­tis­es­ti päästöt kas­vaisi­vat vielä noin 40 % vuodes­ta 2011 vuo­teen 2020. Kiinalaiset voivat pitää tätä oikeutet­tuna, sil­lä onhan heil­läkin oikeus rikas­tua, mut­ta maa­pal­lo ei tätä kestä.

    > Hekin ovat havah­tuneet poli­ti­ikkansa tehot­to­muu­teen, tuo­hon kol­men ikku­nan­ruudun ongelmaan.

    > Kiinan luvut kau­nis­tu­vat, mut­ta maail­ma ei siitä pelas­tu, kos­ka päästöt siel­lä muual­la vas­taavasti kasvavat.

    Onko Suo­mi ja Euroop­pa jo havah­tunut siihen, että vaik­ka esmerkik­si tuulivoimaloi­ta raken­netaan run­saasti, fos­si­ilis­ten kulu­tuk­sen vähen­tämi­nen ei etene samaa tah­tia, etenkään jos ote­taan huomioon, että Euroop­pa ja muut rikkaat ovat paljolti ulkois­ta­neet fos­si­ilis­ten polt­toa esim. Kiinaan. Rikkaat maathan paljolti osta­vat nuo Kiinan kasvua kirit­tävät ja maa­pal­lon ilmaa saas­tut­ta­vat tuotteet.

    Olenko ymmärtänyt oikein, että Suomen vihreätkin vaa­ti­vat jatku­vaa talouskasvua taloutemme toimivu­u­den ja kil­pailukyvyn takaamisek­si? Kai puskemme jatkos­sakin likaisim­man tuotan­non Kiinan ja mui­hin maid­än lail­lamme mate­ri­aalisen kulu­tuk­sen kasvus­ta kiin­nos­tuneisi­in kehitysmaihin.

    Tarkoi­tan täl­lä siis sitä, että mekin olemme val­it­semiemme kulu­tus­tot­tumusten ja kaup­pa­poli­ti­ikan vuok­si osaltamme vas­tu­us­sa Kiinan ja muiden maid­en päästöistä. Euroopan muu­tok­set ovat tois­taisek­si aika kos­meet­tisia, kun ottaa huomioon, että samaan aikaan pyritään kiihdyt­tämään kulu­tus­ta ja kas­vat­ta­maan maail­mankaup­paa solmi­mal­la vapaakaup­pa­sopimuk­sia ilman mikään­laisia (tai ainakaan merkit­täviä, en oikein tiedä) sidok­sia niiden tuot­tamien hait­to­jen vähentämiseen.

    Juuri näin. Suo­mi on tekopy­hä tässäkin asi­as­sa. Suo­ma­laiset elävät kulu­tusy­hteiskun­nas­sa mis­sä käyt­tökelpoista tavaraa heit­etään roski­in ja uut­taa oste­taan muodin ja vai­htelun takia. Samaan aikaan valite­taan kehi­tys­mai­ta saastuttamisesta???

  81. Lau­ri Kumpu­lainen: Suomes­sa syödään tänä vuon­na yli 400 miljoon­aa kg lihaa.

    Suomen luon­nos­sa on riis­taa joku 2 Mkg, jos­ta ylivoimainen osa on hirvissä.

    Vil­liru­uan voi uno­htaa ihan suo­raan ja jät­tää sen sesonkiherkutteluun.

    Voi kyl­lä hyvinkin olla, että kos­ka ravin­nol­la on niin suuri merk­i­tys meille myös henkisti, niin mihinkään sci-fi rak­su­jen mus­su­tuk­seen ei men­nä. Mut­ta voisi­han sel­l­aisia kehit­tää vaik­ka hätä­varak­si tai hätäavuksi.

    Oikeas­t­aan on hienoa, että eri kult­tuureil­la on omia herkku­jaan, joi­ta voi sit­ten matkail­lessa käy­dä naut­ti­mas­sa tai tehdä koti­maas­sa piristääk­seen vaikka­pa talvipäivää.

    Mielestäni lau­tasel­la pitää olla monipuolis­es­ti kaikkea, eikä pelkästään jotain. Niin­hän rav­in­to­su­osi­tuk­setkin menee. Siitä voi sit­ten kukin halutes­saan jät­tää jotain pois. Tuskin­pa niitä rav­in­to­su­osi­tuk­sia ihan mielip­itei­den poh­jal­ta on muodostettu.

    En usko, että esimerkik­si eläimien kohtelus­sa saavute­taan mitään, jos pyritään lopet­ta­maan lihan­tuotan­to kokonaan. 

    Jos tue­taan sel­l­aisia tuot­ta­jia, jot­ka tekevät asi­at oikein, syn­tyy muu­tos­ta muidenkin tuot­ta­jien keskuudessa.

    Odotan kyl­lä mie­lenki­in­nol­la mitä ruuan­tuotan­nos­sa tapah­tuu seu­raavien vuosikym­menten ajanjaksolla.

    Voi olla että samat herkut mais­tuu vielä sadan vuo­denkin päästä hyvälle. Itseasi­as­sa eikö se ole aika toden­näköistäkin? Onhan moni ruo­ka ollut jo “ole­mas­sa” hyvin kauan.

    Meinaatko oikeasti näkeväsi ruuan­tuotan­non mis­sä eläim­iä ei kohdel­la tuot­teina ja niiden luon­taiset eli­nolot mahdollistetaan?

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.