Asukkaiden keskittyminen Helsinkiin on jatkunut

Tämän vuo­den 11 ensim­mäisen kuukau­den aikana Helsin­gin seudun asukasluku on kas­vanut 16654 asukkaal­la. Näistä kehyskun­ti­in on men­nyt 1984 henkeä (12 % seudun kasvus­ta) ja pääkaupunkiseudun neljään kaupunki­in 14670 henkeä. Nopeim­min sekä suh­teessa että absolu­ut­tis­es­ti on kas­vanut Helsin­ki 8535 asukkaal­la (1,41%) ja toisek­si nopeim­min Espoo 3387 asukkaal­la (1,29 %). Helsin­gin kasvu on jo yli polet koko seudun kasvus­ta. Lähin­nä jän­nitetään sitä, ylit­tyykö vuo­den vai­h­teeseen men­neessä Helsingis­sä 10 000 lisäa­sukkaan raja. 

Vuo­den 2012 aikana Helsin­gin asukasluku kasvoi 12 kuukau­den aikana 8826 asukkaal­la, eli vähän on kasvu taas kiihtynyt 

 

8 vastausta artikkeliin “Asukkaiden keskittyminen Helsinkiin on jatkunut”

  1. Miten­hän on kehit­tynyt Helsin­gin alueel­la käytössä ole­va asuin­pin­ta-ala ja huonemäärä? Kuin­ka paljon on raken­net­tu vai onko lisävä­ki mah­dutet­tu enim­mäk­seen ole­mas­saole­vi­in neliöihin? 

    Ja mitä tapah­tuu tule­vaisu­udessa, paljonko ensi vuon­na rakennetaan?

    1. Tämän vuo­den luvut eivät ole valmis­tuneet, mut­ta viime vuon­na asun­to­ja valmis­tui 365’000 ker­rosneliötä eli noin 300’000 asuin­neliötä. Väk­iluku kasvoin 8’800 hen­gel­lä. Uus­tuotan­to oli siis noin 34 neliötä uut­ta asukas­ta kohden. Tämä vas­taa aika tarkkaan keskimääräistä asum­isväljyyt­tä Helsingis­sä. Tämän mukaan asum­isväljyys olisi siis pysynyt ennal­laan. Tiedos­sani ei ole laa­jamit­taista asun­to­jen purkamista, joka toki lask­isi asum­isväljyyt­tä tai se, että aiem­paa suurem­pi osa asun­noista on “tyhjinä”, siis joka on jonkin sel­l­aisen käytössä, joka ei ole Helsingis­sä kir­joit­ta — tai sit­ten oikeasti tyhjänä.

  2. Onko näis­sä asukaslu­vuis­sa otet­tu huomioon vain kir­joil­la ole­vat asukkaat vai myös ne, jot­ka oikeasti kyseisel­lä paikkakun­nal­la asu­vat. Seudul­la asuu huo­mat­ta­va määrä esim raken­nustyöläisiä jot­ka ovat kir­joil­la muual­la vero­taakkaansa keven­tääk­seen. Jos vain kir­joil­la ole­vat las­ke­taan asukkaik­si niin Helsin­gin asukasluku on todel­lisu­udessa jonkin ver­ran nyky­isiä luku­ja suurempi.

    1. Mukana ovat vain kir­joil­la ole­vat asukkaat. Se, että kaupungis­sa on yli 20 000 “tyhjää” asun­toia viit­taa siihen, että Helsingis­sä asuu myös ihmisiä, jot­ka eivät ole Helsingis­sä kirjoilla.

  3. Kun 60-luvun raken­nuskan­nan purkami­nen pääsee Suomes­sa vauhti­in, ollaan mie­lenki­in­toises­sa tilanteessa. Kasvu­luku­jen ylläpi­to voi olla vaikeaa. 

    HS:ssa oli jut­tu muu­ta­ma päivä sit­ten, miten helsinkiläi­nen taloy­htiö on miet­tinyt tule­vaisu­ut­taan. Jos purkukier­ros tehdään tont­tik­er­ral­laan, ei tulos ole yhtään parem­pi kuin nyt. 

    Kaikille pääasi­as­sa 60‑, 70- ja 80-luku­jen raken­nuskan­taa sisältäville alueille tulee tehdä pikaises­ti uudet kelvol­liset kaa­vat, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat taloudel­lis­es­ti muu­tok­sen viemisen läpi. Veroeu­ro­ja ei tule pumpa­ta raken­nuskan­taan, joka on tehty kertakäyttöiseksi.

  4. Kiin­nos­ta­va ilmiö.

    Miten suuri osa on muut­tovoit­toa ja mis­tä päin maail­maa Helsin­gin seudulle on muutettu?

    Mis­tähän johtuu, että ennen niin tasavir­tainen muut­to Viros­ta Suomeen yht’äkkiä melkein kaksinker­tais­tui 2011 vuo­den 3597 muut­ta­jas­ta seu­raa­van 2012 vuo­den 6386 muuttajaan?

  5. Olen­naista on tarkastel­la myös väestölisäyk­sen rakennetta.

    Helsingis­sä siirtolaisuuden/maahanmuuton osu­us on suuri, noin puo­let. Espoos­sa ja monis­sa muis­sa lähikun­nis­sa se on taas pääosin luon­nol­lista väestön­lisäys­tä ts. on paljon lap­siper­heitä. Myös lähikun­ti­in muut­taa pääosin koulute­tumpaa väestöä kuin Helsinkiin.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.