Tämän vuoden 11 ensimmäisen kuukauden aikana Helsingin seudun asukasluku on kasvanut 16654 asukkaalla. Näistä kehyskuntiin on mennyt 1984 henkeä (12 % seudun kasvusta) ja pääkaupunkiseudun neljään kaupunkiin 14670 henkeä. Nopeimmin sekä suhteessa että absoluuttisesti on kasvanut Helsinki 8535 asukkaalla (1,41%) ja toiseksi nopeimmin Espoo 3387 asukkaalla (1,29 %). Helsingin kasvu on jo yli polet koko seudun kasvusta. Lähinnä jännitetään sitä, ylittyykö vuoden vaihteeseen menneessä Helsingissä 10 000 lisäasukkaan raja.
Vuoden 2012 aikana Helsingin asukasluku kasvoi 12 kuukauden aikana 8826 asukkaalla, eli vähän on kasvu taas kiihtynyt
Mitenhän on kehittynyt Helsingin alueella käytössä oleva asuinpinta-ala ja huonemäärä? Kuinka paljon on rakennettu vai onko lisäväki mahdutettu enimmäkseen olemassaoleviin neliöihin?
Ja mitä tapahtuu tulevaisuudessa, paljonko ensi vuonna rakennetaan?
Tämän vuoden luvut eivät ole valmistuneet, mutta viime vuonna asuntoja valmistui 365’000 kerrosneliötä eli noin 300’000 asuinneliötä. Väkiluku kasvoin 8’800 hengellä. Uustuotanto oli siis noin 34 neliötä uutta asukasta kohden. Tämä vastaa aika tarkkaan keskimääräistä asumisväljyyttä Helsingissä. Tämän mukaan asumisväljyys olisi siis pysynyt ennallaan. Tiedossani ei ole laajamittaista asuntojen purkamista, joka toki laskisi asumisväljyyttä tai se, että aiempaa suurempi osa asunnoista on “tyhjinä”, siis joka on jonkin sellaisen käytössä, joka ei ole Helsingissä kirjoitta — tai sitten oikeasti tyhjänä.
Onko näissä asukasluvuissa otettu huomioon vain kirjoilla olevat asukkaat vai myös ne, jotka oikeasti kyseisellä paikkakunnalla asuvat. Seudulla asuu huomattava määrä esim rakennustyöläisiä jotka ovat kirjoilla muualla verotaakkaansa keventääkseen. Jos vain kirjoilla olevat lasketaan asukkaiksi niin Helsingin asukasluku on todellisuudessa jonkin verran nykyisiä lukuja suurempi.
Mukana ovat vain kirjoilla olevat asukkaat. Se, että kaupungissa on yli 20 000 “tyhjää” asuntoia viittaa siihen, että Helsingissä asuu myös ihmisiä, jotka eivät ole Helsingissä kirjoilla.
Kun 60-luvun rakennuskannan purkaminen pääsee Suomessa vauhtiin, ollaan mielenkiintoisessa tilanteessa. Kasvulukujen ylläpito voi olla vaikeaa.
HS:ssa oli juttu muutama päivä sitten, miten helsinkiläinen taloyhtiö on miettinyt tulevaisuuttaan. Jos purkukierros tehdään tonttikerrallaan, ei tulos ole yhtään parempi kuin nyt.
Kaikille pääasiassa 60‑, 70- ja 80-lukujen rakennuskantaa sisältäville alueille tulee tehdä pikaisesti uudet kelvolliset kaavat, jotka mahdollistavat taloudellisesti muutoksen viemisen läpi. Veroeuroja ei tule pumpata rakennuskantaan, joka on tehty kertakäyttöiseksi.
Kovaa kasvua. Aika paha takaisku kaupungin vihreille 🙂
Kiinnostava ilmiö.
Miten suuri osa on muuttovoittoa ja mistä päin maailmaa Helsingin seudulle on muutettu?
Mistähän johtuu, että ennen niin tasavirtainen muutto Virosta Suomeen yht’äkkiä melkein kaksinkertaistui 2011 vuoden 3597 muuttajasta seuraavan 2012 vuoden 6386 muuttajaan?
Olennaista on tarkastella myös väestölisäyksen rakennetta.
Helsingissä siirtolaisuuden/maahanmuuton osuus on suuri, noin puolet. Espoossa ja monissa muissa lähikunnissa se on taas pääosin luonnollista väestönlisäystä ts. on paljon lapsiperheitä. Myös lähikuntiin muuttaa pääosin koulutetumpaa väestöä kuin Helsinkiin.