Miksi äänestin Vartiosaaren rakentamisen puolesta

Var­tiosaari on vajaan neliök­ilo­metrin suu­ru­inen saari Laa­jasa­lon ja Vuosaaren välis­sä. Kaupun­ki osti sen Kansal­lis-Osake-Pankil­ta asun­tomaak­si joskus sil­loin, kun tuon nimi­nen pank­ki oli vielä ole­mas­sa. Sen käytöstä ei pystyt­ty sopi­maan yleiskaa­va 2002:n yhtey­dessä, vaan saari merkit­ti­in selvitysalueeksi.

Nykyti­las­saan saari on käytän­nössä hyvin pienen joukon revi­ir­inä. Saa­reen pääsem­i­nen edel­lyt­tää omaa venet­tä, mut­ta sekään ei riitä, kos­ka ei ole yleistä lai­turia. Teo­ri­as­sa sinne pääsee myös yhteysaluk­sel­la, mut­ta tämä on lähin­nä vain teo­ri­aa. Tätä mah­dol­lisu­ut­ta käyt­tää alle 500 matkus­ta­jaa kesässä. Saar­ta puo­lus­ta­vat ker­to­vat, että saarelle suun­tau­tuu 10 000 käyn­tiä vuodessa, siis noin sata käyn­tiä päivässä kesäa­jalle jaet­tuna. Maa­ta on yli 80 hehtaaria.

Nyt koit­ti aika päät­tää, mitä siitä tehdään. Läh­es täysi yksimielisyys syn­tyi siitä, ettei tuo ´pääosin kaupun­gin omis­ta­ma saari voi olla hyvin pienen piirin yksi­ty­isaluet­ta. Virk­istys­vai­h­toe­hto käsit­ti kevyen liiken­teen sil­lan Laa­jasa­losta. Saaren nykyti­lan puo­lus­ta­jat tekivät suuren virheen ilmoit­ta­mal­la, etteivät hyväksy sil­taa, joka tuo arve­lut­tavaa väkeä piirtämään graf­fit­te­ja kallionseiniin.

Pää­vai­h­toe­hdot oli­vat asum­i­nen tai virk­istyskäyt­tö. Olin näi­den suh­teen hyvin epä­var­ma. Olin valmis puo­lus­ta­maan asum­ista, jos samas­sa yhtey­dessä päätetään kovin vajaakäyt­töisen saaris­tomme voimaperäis­es­tä ottamis­es­ta kaikkien helsinkiläis­ten käyt­töön. Täl­lainen yhteinen tah­to kir­jat­ti­inkin, ei tähän päätök­seen, vaan yleiskaa­van visioihin.

En ollut päässyt vielä itseni kanssa yksimielisyy­teen, kun kävi ilmi, että virk­istyskäyt­tö ei tule mis­sään tapauk­ses­sa saa­maan enem­mistöä. Pystyin vaikut­ta­maan vain siihen, kaatuuko se äänin 2–7 vai 3–6. Min­un moraali­ni mukaan min­un on toimit­ta­va niin, että lop­putu­los on niin hyvä kuin mah­dol­lista, eikä pestä omia käsiä päätök­sistä. Sik­si päätin keskit­tyä asum­is­vai­h­toe­hdon sisältöön.

Jäl­jel­lä oli eri­laisia asum­is­vai­h­toe­hto­ja. Kokoomus oli alun perin halun­nut saares­ta ”parem­man väen” omako­tialuet­ta, mut­ta tämä vai­h­toe­hto oli myös jo pois laskuista. Jäl­jel­lä oli enää ker­rostalo­val­tainen alue joko kumipyöräli­iken­teen tai ratikan varaan. Osana ratik­ka-Helsinkiä tämä olisi hyvä, kumipyöräli­iken­teen varas­sa ole­vana puss­in­peränä huono. Ilmoitin, että voin kan­nat­taa asum­is­vai­h­toe­htoa jos ja vain jos se liitetään Kru­unuvuoren ratikkay­htey­teen ja jos alueesta tehdään vähäau­toinen niin, että pysäköin­tilu­o­laan aje­taan joko Laa­jasa­lon puolelta tai jos Var­tiosaaren puolelta, mah­dol­lisim­man läheltä sil­taa. Jos neu­vot­telu­ase­mani olisi ollut parem­pi, olisin yrit­tänyt saa­da alueesta vähäau­toista ”hip­pi­aluet­ta”, mut­ta jos kädessä on vitoshai, ei neu­vot­teluis­sa pysty ihan mihin hyvän­sä. Molem­mat esi­tyk­seni menivät läpi yksimielis­es­ti. Olen näistä kahdes­ta kir­jauk­ses­ta hyvin ylpeä.

Ratikkaverkkoon kytkemistä pidän tärkeänä, kos­ka se kyt­kee saaren osak­si kan­takaupunkia tuke­vaa elämän­muo­toa. Munkkinie­mi on nelosen ratikan ansios­ta kan­takaupun­gin jatke vaik­ka sijait­seekin liitos­alueil­la. Asia olisi aivan toisin, jos ratikan sijas­ta olisi liityn­täbus­si Huopalah­den asemalle.

Vaik­ka päädyin äänestämään rak­en­tamista vas­ta, kun virk­istysalue­vai­h­toe­htoa ei enää ollut, en syytä rak­en­tamis­es­ta mui­ta. Rak­en­t­a­mi­nen on monel­la tavoin perusteltua.

Ensin­näkin tarvi­taan asun­to­ja. Hyviä esi­tyk­siä kor­vaav­ista alueista on esitet­ty. Niis­sä on vain se vika, että ne ovat kaik­ki sel­l­aisia, jot­ka ovat joka tapauk­ses­sa ohjel­mas­sa. Var­tiosaaren 7000 asukas­ta oli­si­vat vain jääneet ilman asun­toa Helsingis­sä. Jon­nekin ne asun­not olisi tehty ja sinne jon­nekin olisi tarvit­tu taas vähän lisää moot­tori­ti­etä. Helsin­gin seudun kaupunki­rak­en­teen päästämi­nen hajoa­maan on ympäristörikos. Olen vaa­likam­pan­jas­sani sanonut aika selkeästi, että kan­natan kaupunki­rak­en­teen voimakas­ta tiivistämistä. Min­ul­la on sekä oikeus että velvol­lisu­us toimia lupauk­seni mukaan.

Toisek­si Var­tiosaaren virk­istys­mah­dol­lisuuk­sia ei tuhot­tu sil­lä, että saaren keskelle tulee asu­tus­ta. Eikö muka Meri-Rasti­lan ranta­puis­tol­la ole virk­istysar­voa? Siinähän on myös asu­tus­ta ihan vier­essä. Ran­nat jäävät yleiseen virk­istyskäyt­töön. Ne ovat niiden 7 000 asukkaan lähivirk­istysaluet­ta, minkä lisäk­si sil­to­jen ansios­ta ne avau­tu­vat laa­jasa­lo­laisille ja vuosaare­laisille. Nykyiseen näh­den virk­istysar­vot lisään­tyvät huo­mat­tavasti, kun ote­taan huomioon käyt­täjien lukumäärä.

Kan­nat­taa miet­tiä kak­si ker­taa ennen kuin väit­tää, että asum­i­nen vie virk­istysar­von. Sil­loin­han Meri-Rasti­lan ranta­puis­tol­lakaan ei ole virkistysarvoa.

On väitet­ty, että Var­tiosaares­ta tulee rikkaiden reser­vaat­ti. Sinän­sä ei olisi haitak­si, vaik­ka Itä-Helsinki­in tulisi myös hyvä­tu­loisia, mut­ta kyl­lä tänne on tulos­sa 20 % sosi­aal­ista vuokra-asun­to­tuotan­toa, 40 % välimuodon asum­ista (Hitas mm.) ja vain 40 % kovan rahan tuotantoa.

Mut­ta Helsin­gin saaris­to pitää ottaa parem­paan käyt­töön ja ote­taankin. Val­lisaares­ta ja Kuninkaansaares­ta vapau­tuu 120 hehtaaria upeaa saar­ilu­on­toa armei­jal­ta. Villin­ki pitää ava­ta sukku­lali­iken­teel­lä kaikkien nau­tit­tavak­si ja ulom­pi­in saari­in pitää päästä yhteysveneellä.

Mut­ta ennen kaikkea: Var­tiosaares­ta tulee todel­la hieno asuinalue, jol­la on lois­ta­vat lähivirkistysalueet!

118 vastausta artikkeliin “Miksi äänestin Vartiosaaren rakentamisen puolesta”

  1. Mielestäni päätös ja sen peruste­lut ovat hyviä, mut­ta mik­si tun­tuu, että kir­joituk­ses­sa on vähän liian selit­tevelä sävy. Alue on nyky muo­dos­saan hyvin etäi­nen suurelle osas­ta helsinkiläisiä.

  2. “Jon­nekin ne asun­not olisi tehty ja sinne jon­nekin olisi tarvit­tu taas vähän lisää moottoritietä.”

    Mik­sei voi tiivistää ole­mas­sa ole­via aluei­ta ja rak­en­taa korkeaa ratikkay­hteyk­sien päässä ensin?

  3. Läpi saadut päätök­set asuin­rak­en­tamisen sit­o­mis­es­ta Kru­unuvuoren ratikkay­htey­teen, pysäköin­tilu­o­laan ajos­ta ain­oas­taan alueen reunal­ta sekä asun­to­jen jakau­ma (vuokra, hitas, omis­tus) ovat eri­no­maisia saavu­tuk­sia. Suun­ta on vakaasti kohti kestäväm­pää kaupunkirakennetta.

  4. Kru­unuvuoren ran­nan ja Laa­jasa­lon keskus­tan asukkaiden liikenne pitää jär­jestää Sörnäis­ten ranta­tien kaut­ta Rautatiease­malle. Nivel­bus­sit voi maala­ta oranssil­la, ja kut­sua jär­jestelmää vaik­ka ”hybridimetroksi”. Metro/liityntäbussijärjestelmään ei pidä suh­tau­tua tue­han ortodoksisesti.
    Orwellilais­es­ti ”Kruunu”sillaksi nimet­ty mega­lo­maa­ni­nen teräs­turhake tuhoaisi kilo­metrikau­pal­la paras­ta Helsinkiläistä saaris­tom­aise­maa. No onko Vuosaari Osmon mielestä per­ife­ri­aa kun se sijait­see ”kor­son matkan” päässä Rautatiease­mal­ta. Aurinko­lahdessa, kuten ei Kru­unuvuoren­ran­nasakaan asun­to­jen hin­taa ei määritä etäisyys Kol­men sepän pat­saal­ta, sen määrit­tää merenranta.
    Kru­unuvuoren­ran­ta ei kaupunki­rak­en­teel­lis­es­ti ole osa kan­takaupunkia, se Laa­jasa­lon kylä. Seu­raa­vana hier­arki­as­sa on Hert­toniemen keskus­tan omavaraisek­si kehit­tyvä keskus.
    Laa­jasa­lo­laisia, kuten ei kulosaare­lai­saikaan pidä kiusa­ta liityn­täbus­sil­la, niille pitää jär­jestää suo­ra non­stop-runk­olin­ja Hert­toniemen kaut­ta Rautatieasemalle.

  5. Osmo Soin­in­vaara:
    Teo­ri­as­sa sinne pääsee myös yhteysaluk­sel­la, mut­ta tämä on lähin­nä vain teo­ri­aa. Tätä mah­dol­lisu­ut­ta käyt­tää alle 500 matkus­ta­jaa kesässä. 

    Itse olen käyt­tänyt men­estyk­sekkäästi yhteysalus­ta. En sit­ten tiedä pitäisikö haulikol­la uha­ta ihmisiä kyyti­in, vai onko niin ettei tiedätä koko saaren, tai ainakaan aluk­sen, olemassaolosta.

    Saarelle voi rak­en­taa sil­lat ja sitä voi myös markki­noi­da. Saaren virk­istyskäytön lisäämi­nen ja asukkaiden sijoit­ta­mi­nen muualle lisäisi eniten hyvinvointia. 

    Ymmär­rän, mik­si saaret asukkaat vas­tus­ta­vat sil­to­ja, sil­lä nyt paik­ka on yöl­lä kaupun­gin tur­val­lisin, kun taas sil­to­jen rak­en­tamisen jäl­keen saarel­la liikku­mi­nen yöl­lä olisi pelot­tavaa. Tässä kohtaa yhteinen etu voi kuitenkin men­nä muu­ta­man asukkaan edun yli.

    Toiv­otan ter­ve­tulleek­si 500 asukas­ta koti­ni lähel­lä ole­vaan pie­neen met­sikköön ja sora­joutomaalle. Eiköhän muitakin virk­istysar­voltaan mität­tömiä paikko­ja löy­dy 7 000 asukkaalle.

    Var­tiosaari ei kuu­lu ollenkaan nykyaikaisia ääniä, se on täysin auto­va­paa kint­tupolku­jen ollessa ain­oina kulkuteinä ja van­hat raken­nuk­set muo­dosta­vat kau­ni­in, har­monisen kokon­aisu­u­den, vuo­den 1950 jäl­keen raken­net­tu­ja talo­ja ei ole ollenkaan. Tämä jo tekee saares­ta ain­ut­laa­tuisen, sil­lä siel­lä voi kokea mil­laista oli ennen 1900-lukua.

  6. Oli­pa hyvää luet­tavaa. Kun­pa kaik­ki poli­itikot viit­si­sivät perustel­la (merkit­täviä) päätök­siään täl­lä tavoin! Sil­loin on helpom­pi hyväksyä nekin päätök­set, joista itse on eri mieltä.

    Jos Var­tiosaa­reen kyetään tekemään tiivis asuinalue, jon­ka hal­ki kul­kee raitio­vaunu ja jon­ka henkilöau­toli­ikenne on yhtä kuin alueen ulkop­uolel­la sijait­se­va parkki­hallin suuaukko, niin minus­ta saamme olla aika tyy­tyväisiä. Kuvitelkaa, jos Var­tiosaari olisi raken­net­tu 1960-luvulla!

  7. Selit­te­lyn maku tulee siitä, että koko hom­ma on kään­net­ty päälaelleen. Tähän asti ratikkay­htey­den rak­en­tamista on perustel­tu sil­lä, että se kan­nat­taa, jos alueel­la on vähin­tään 5000 asukas­ta. Nyt Var­tiosaa­reen täy­tyy rak­en­taa ker­rostalot vähin­tään 5000 asukkaalle, kos­ka sinne on etukä­teen valmi­ik­si kuvitel­tu tois­taisek­si olema­ton ratikkalin­ja. Näin löy­tyi näp­pärästi peruste saaren rakentamiselle.

  8. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Ymmär­rän, mik­si saaret asukkaat vas­tus­ta­vat sil­to­ja, sil­lä nyt paik­ka on yöl­lä kaupun­gin tur­val­lisin, kun taas sil­to­jen rak­en­tamisen jäl­keen saarel­la liikku­mi­nen yöl­lä olisi pelottavaa. 

    Pieni kysymys. Kumpi on yleisem­pää Helsingis­sä: Tul­la vier­aan hiip­pail­i­jan tap­pa­mak­si vai saa­da tap­pa­va sairausko­htaus? Kauanko ambu­lanssi tulee Var­tiosaa­reen? Mitä se vaikut­taa esimerkik­si eri­lais­ten sairausko­htauk­sien ennusteeseen?

  9. “Ratikkaverkkoon kytkemistä pidän tärkeänä, kos­ka se kyt­kee saaren osak­si kan­takaupunkia tuke­vaa elämän­muo­toa. Munkkinie­mi on nelosen ratikan ansios­ta kan­takaupun­gin jatke vaik­ka sijait­seekin liitos­alueil­la. Asia olisi aivan toisin, jos ratikan sijas­ta olisi liityn­täbus­si Huopalah­den asemalle.”

    Muinaisu­udessa kokoomus piti yllä hoke­maa, että ei ole väliä minkävärisiä busse­ja kaupungis­sa liikkuu. Nyt meil­lä on kaiken­värisiä busse­ja. Vihreät ovat otta­neet hoke­mak­seen, että ei ole väliä, minkävärisiä ratikoi­ta kaupungis­sa liikkuu, mut­ta kun­han ne eivät ole busseja.

    Kan­takaupunkia tuke­vaa elämän­muo­toa — tarkoitet­ta­neen tässä kaiketi tiivistä kaupunkia, jos­sa liiku­taan pääosin joukkoli­iken­teel­lä ja kävellen — on kyl­lä aikaansaatavis­sa joukkoli­iken­teen kaikil­la kuljetusmuodoilla.

  10. Kuu­lostaa siltä, että Helsin­gin väkimäärän kas­vat­ta­mi­nen on tässä keskeisin tavoite. Ilmeis­es­ti kaik­ki vielä vapaat neliömetrit, myös saaret tulee rak­en­taa keskikaupun­gin tiiviy­den tasolle.

    Olisi halvem­paa, liiken­teel­lis­es­ti toimi­vam­paa ja luon­nolle vähem­män vahin­gol­lista, jos pääkaupunkia laa­jen­net­taisi­in man­tereen suun­taan (jos nyt ylipäätään laa­jen­taa tarvitsee).

    Hyviä esi­tyk­siä kor­vaav­ista alueista on esitet­ty. Niis­sä on vain se vika, että ne ovat kaik­ki sel­l­aisia, jot­ka ovat joka tapauk­ses­sa ohjel­mas­sa. Var­tiosaaren 7000 asukas­ta oli­si­vat vain jääneet ilman asun­toa Helsingissä. 

    Ilman asun­toa Helsingis­sä? Onko asun­to Van­taal­la jotenkin kelvo­ton? Ja onko jo ole­mas­saol­e­van raken­nu­so­hjel­man kas­vat­ta­mi­nen entis­es­tään se keskeisin tavoite? Ei ikuinen vapaiden luon­toaluei­den tiivistämi­nen ole uusien eikä van­ho­jen asukkaiden edun mukaista sen enem­pää kuin keskus­puis­ton tai Kaivopuis­ton tiivistäminen.

    Kan­nat­taa miet­tiä kak­si ker­taa ennen kuin väit­tää, että asum­i­nen vie virk­istysar­von. Sil­loin­han Meri-Rasti­lan ranta­puis­tol­lakaan ei ole virkistysarvoa. 

    Tuo kuu­lostaa iänikuiselta keskus­puis­ton lohkomis­tak­ti­ikalta. Var­maankin jokainen uusi raken­net­tu met­sä ja asuinalueen tiivistämi­nen lisää jäl­jelle jäänei­den virk­istysaluei­den arvoa jos­sain mielessä ;-).

  11. Urbaani Mikko:
    Mielestäni päätös ja sen peruste­lut ovat hyviä, mut­ta mik­si tun­tuu, että kir­joituk­ses­sa on vähän liian selit­televä sävy. 

    Päätös on asialli­nen ja perustelu­ja tosi­aan enem­män kuin lääkäri määrää. Ei vas­taavaa yleen­sä tarvi­ta taval­li­sis­sa kaavoitusko­hteis­sa ja ihan kenelle tahansa taval­liselle kaupunki­laiselle ei ker­ro­ta mik­si juuri hänen naa­pu­rus­tossaan tapah­tuu muu­tok­sia. Hyvä kun edes ker­ro­taan mitä tulos­sa on.

    Selit­te­lyä tarvi­taan kun eduis­taan kiin­ni pitävät ovat kai yrit­täneet masi­noi­da jonkin­laista kam­pan­jaa jos­sa Helsin­gin vihreät yritetään esit­tää gryn­de­rien kilt­teinä apu­laisi­na jot­ka ahneu­den ja taloudel­lisen kasvun vuok­si tuhoa­vat kaikille köy­hille kansalaisille potentiaalisesti/hypoteettisesti saavutet­tavis­sa ole­van mie­len­ter­veyshoidol­lis­es­ti voimaan­nut­ta­van lähilu­on­non. Asioil­la on monia nimiä.

    Vas­tas­sa on kaiken lisäk­si niin valveu­tunut­ta väkeä että luul­tavasti kaik­ista alueeseen liit­tyvistä kaavapäätök­sistä käy­dään vielä ne nor­maalit valituskierrokset…

  12. Mainio kir­joi­tus Ode
    Hyvin perustel­tu kan­ta ja ratkaisu. Tosin asun­to­tuotan­non jakau­ma oli koko 5500 asun­non tuotan­to­jakau­ma. Jot­ta siihen päästäisi­in, tulisi jakau­ma kaupu­g­in maal­la eli myös V‑saaressa olla 25/50/25, kos­ka yksi­tyisel­lä eikä aina val­tionkaan maal­la ole ARA-tuotan­toa eikä koskaan Hitasta.

  13. Äänestit ihan oikein. Eri­tyis­es­ti olisin pitänyt siitä, jos saarelle olisi tul­lut enem­mänkin kovan rahan asun­to­ja tai jopa pien­talo­ja. Kaupun­gin itä-puoli tarvit­sisi enem­män mass­byn, sipoon­ran­nan, aurinko­ran­nan jne tyyp­pisiä aluei­ta kos­ka ne aut­ta­vat nos­ta­maan koko ilman­su­un­nan profiilia. 

    Lisäk­si, olen asunut ikäni Helsingis­sä ja viet­tänyt paljon aikaa myös ran­noil­la ja vesil­lä. Enpä ole ikinä mieltänyt var­tiosaar­ta mik­sikään virk­istysalueek­si. Siinä mielessä uskon, ertä ana­ly­y­sisi saaren nykyis­es­tä virk­istyskäytöstä osuu toden­näköis­es­ti ihan oikeaan.

  14. Sep­po Vep­säläi­nen:
    Kan­takaupunkia tuke­vaa elämän­muo­toa – tarkoitet­ta­neen tässä kaiketi tiivistä kaupunkia, jos­sa liiku­taan pääosin joukkoli­iken­teel­lä ja kävellen – on kyl­lä aikaansaatavis­sa joukkoli­iken­teen kaikil­la kuljetusmuodoilla.

    Mut­ta kun kaupunki­laiset tykkäävät niistä ratikoista. Ei Valiokaan lope­ta man­sikka­jäätelön valmis­tus­ta ja sano, että kyl­lä te voitte muitakin jäätelöitä syödä, yhtä paljon kalor­e­i­ta niis­säkin on.

  15. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Itse olen käyt­tänyt men­estyk­sekkäästi yhteysalus­ta. En sit­ten tiedä pitäisikö haulikol­la uha­ta ihmisiä kyyti­in, vai onko niin ettei tiedätä koko saaren, tai ainakaan aluk­sen, olemassaolosta. 

    Pohjois-Kore­aankin pääsee tur­is­ti­matkalle, kun­han jak­saa nähdä riit­tävästi vaivaa.

  16. Sep­po Vep­säläi­nen:
    “Ratikkaverkkoon kytkemistä pidän tärkeänä, kos­ka se kyt­kee saaren osak­si kan­takaupunkia tuke­vaa elämän­muo­toa. Munkkinie­mi on nelosen ratikan ansios­ta kan­takaupun­gin jatke vaik­ka sijait­seekin liitos­alueil­la. Asia olisi aivan toisin, jos ratikan sijas­ta olisi liityn­täbus­si Huopalah­den asemalle.”

    Muinaisu­udessa kokoomus piti yllä hoke­maa, että ei ole väliä minkävärisiä busse­ja kaupungis­sa liikkuu. Nyt meil­lä on kaiken­värisiä busse­ja. Vihreät ovat otta­neet hoke­mak­seen, että ei ole väliä, minkävärisiä ratikoi­ta kaupungis­sa liikkuu, mut­ta kun­han ne eivät ole busseja.

    Kan­takaupunkia tuke­vaa elämän­muo­toa – tarkoitet­ta­neen tässä kaiketi tiivistä kaupunkia, jos­sa liiku­taan pääosin joukkoli­iken­teel­lä ja kävellen – on kyl­lä aikaansaatavis­sa joukkoli­iken­teen kaikil­la kuljetusmuodoilla.

    Viisaasti kir­joitet­tu. Laa­jasa­loon muuten sopisi parhait­en trol­lik­ka — aivan kuten Munkkaankin.

  17. HIENOA että sait läpi raiti­otievai­h­toe­hdon ja tiivi­in rak­en­tamisen (ker­ran virk­istysko­rt­ti ei ollut mahdollinen).

    Pari retorista kommenttia:

    Saaren nykyisen käytön “tehot­to­muudel­la” ei voi perustel­la muu­ta kuin sen, että poten­ti­aalia muuhun on ole­mas­sa. Jut­tua lukies­sa tuli sel­l­ainen kuva kuin nykyi­nen käyt­tö olisi jotenkin tor­pan­nut virkistyssaarikehitysvaihtoehtoa.

    Sanoit luvan­neesi: “kan­natan kaupunki­rak­en­teen voimakas­ta tiivistämistä”. Vaik­ka tavoite kuu­lostaa “vihreältä” se voi olla yksi­u­lot­teise­na kaa­vana aika vaar­alli­nen varsinkin, kun suun­nitel­laan Suomen jo urbaanein­ta kaupunkia. Mielestäni toimin­nal­lisem­pi tavoite olisi urbaanin kaupunki­rak­en­teen jatkami­nen ja urbaanin liiken­teen edis­tämi­nen. (Kuten Var­tiosaa­res­sa tapah­tuikin) En ole koskaan ymmärtänyt jo tiivi­iden aluei­den tiivistämistä entisestään.
    — Jo nyt tiivi­isti asu­via ei pitäisi rankaista: koiran­pissaläm­päreet voivat tun­tua arvokkaan kaupunki­maan joutokäytöltä, mut­ta niil­lä on olen­nainen toimin­nalli­nen merk­i­tys kaupunki­las­ten elämässä ja sosi­aal­is­ten verkos­to­jen kehittymisessä.

  18. Tämän päivän Hesaris­sa oli koko­sivun mak­set­tu ilmoi­tus: “Ketkä heistä ovat viimeis­ten kaupunkimet­siemme tuhoajia?”
    Kuvas­sa naa­maku­vat poli­itikoista ja moot­torisa­ha sojot­ta­mas­sa uhkaavasti kohti mah­dol­lisia tuhoajia.
    Metrole­hdessä sama hom­ma pait­si enem­män moottorisahoja.
    Vaatii Soin­in­vaar­al­ta uskallus­ta ja kansalais­rohkeut­ta kan­nan­ot­toon­sa. Respect.

    Kuka “Pien­ten mesien ystävä” ilmoit­tau­tuu oma­l­la nimel­lään kam­pan­jan ja sen toteu­tuk­sen alullepanijaksi?
    Net­ti­adressin ensim­mäi­nen allekirjoittaja?

    http://www.adressit.com/allekirjoitukset/vetoomus_meri-rastilan_kivinokan_ja_vartiosaaren_puolesta/

  19. Daniel Fed­er­ley: Jos Var­tiosaa­reen kyetään tekemään tiivis asuinalue, jon­ka hal­ki kul­kee raitio­vaunu ja jon­ka henkilöau­toli­ikenne on yhtä kuin alueen ulkop­uolel­la sijait­se­va parkki­hallin suuaukko, niin minus­ta saamme olla aika tyy­tyväisiä. Kuvitelkaa, jos Var­tiosaari olisi raken­net­tu 1960-luvulla! 

    Eli tehdään viihty­isä asuinalue, jos­sa ei ole henkilöau­toli­iken­teen aiheut­tamia häir­iöitä mut­ta kuitenkin mah­dol­lis­te­taan auton pitämi­nen. Ts. aiheutetaan sitä häir­iötä muiden asuinaluei­den asukkaille. Tämä on ideana samaa sar­jaa liiken­nesu­un­nit­telijoiden määrit­telemistä kokoo­jakaduista, joille liikenne kuulem­ma pitäisi ohja­ta asuinkaduil­ta. Halu­aisin vaan nähdään sen kadun jon­ka varrella/lähellä ei asu ihmisiä Helsingissä.

  20. 7000/400000. Tuo­hon has­sut­telu­vi­sioon suh­teutet­tuna vaikut­taisi kyl­lä siltä että Var­tiosaaren gryn­daamisel­la ei nyt ihan tuli­paloki­ire ole. Ratik­ka ei myöskään ole mikään itseis­ar­vo, joka ohjaa kaavoitus­ta. Opetelkaa ensin kaavoit­ta­maan man­tereel­la ennen kuin lähdette saarille.

  21. Juho Laatu:
    Kuu­lostaa siltä, että Helsin­gin väkimäärän kas­vat­ta­mi­nen on tässä keskeisin tavoite. Ilmeis­es­ti kaik­ki vielä vapaat neliömetrit, myös saaret tulee rak­en­taa keskikaupun­gin tiiviy­den tasolle.

    Olisi halvem­paa, liiken­teel­lis­es­ti toimi­vam­paa ja luon­nolle vähem­män vahin­gol­lista, jos pääkaupunkia laa­jen­net­taisi­in man­tereen suun­taan (jos nyt ylipäätään laa­jen­taa tarvitsee).

    Hei kan­nat­taa (myös blo­gin pitäjän) lukea aka­teemis­es­ta talous­blo­gista löytämäni jut­tu. Se on julka­istu Kansan­taloudelli­nen aikakauskir­jas­sa 4/2013 https://www.dropbox.com/s/qldi6gocw9b1y5e/KAK4_2013_laakso_loikkanen.pdf

    Mie­lenki­in­toista tek­stiä tiivistämis­es­tä, tar­jon­nan lisäämis­es­tä, … Väkimäärän lisäämi­nen saat­taisi olla hyvä investointi.

  22. Daniel Fed­er­ley: Pohjois-Kore­aankin pääsee tur­is­ti­matkalle, kun­han jak­saa nähdä riit­tävästi vaivaa. 

    Ei se Var­tiosaa­reen men­e­m­i­nen vaa­di muu­ta kuin men­e­misen kel­lo 10 tai 17 Hakaniemen­ran­taan. 😀 Liiken­net­tä on valitet­tavasti vain osan vuodesta.

    Mut­ta huonot kulkuy­htey­det nykyisel­lään on täysin epäpätevä peruste sille mik­si Var­tiosaar­ta ei voi jät­tää virk­istyskäyt­töön. Riit­tää että Laa­jasa­losta Var­tiosaa­reen raken­netaan vaa­ti­ma­ton puusil­ta. Tämän jäl­keen Var­tiosaaren luokse pääsee bus­sil­la 10 min välein, lisäk­si käve­lyetäisyy­del­lä on tule­vaisu­udessa paljon asukkaita.

    Mielestäni tätä voi ver­ra­ta siihen että Seurasaa­reen menisi yhteysalus kahdesti päivässä, kos­ka kaupun­ki ei sub­ven­toi sitä eikä suos­tu rak­en­ta­maan sil­taa, ja sit­ten Seurasaari raken­net­taisi­in täy­teen asu­tus­ta kun kävi­jöitä on vain 500 vuodessa.

    Meri-Rasti­lan, Kivi­nokan ja Var­tiosaaren tapauk­sis­sa myös ympäröivien aluei­den sosioekonomisel­la rak­en­teel­la lie­nee vaiku­tuk­sen­sa. Jos Län­si-Hert­toniemen keski­t­u­lo olisi 50 000 €/a ei Kivi­nokan rak­en­tamista ehdot­taisi vakavis­saan kukaan.

  23. Hyvä lop­putu­los, taitavaa toim­intaa äänestäjille etukä­teen luvatun lin­jan puoles­ta ja eri­no­mainen selostus perusteluineen! Kiitos!

    Toiv­ot­tavasti tämä esimerk­ki saa seuraajia!

  24. Voisiko mitenkään ajatel­la, että näille uusille alueille suun­niteltaisi­in suun­nilleen saman ver­ran työ­paikko­ja kuin niille tehdään asun­to­ja? Vas­ta se tek­isi näistä puss­in­peri­stä eläviä kaupungi­nosia myös päiväl­lä. Muu­toinkin työssäkäyn­nin pain­opiste on liikaa län­nen puolella.

  25. Sep­po Vep­säläi­nen:
    Kan­takaupunkia tuke­vaa elämän­muo­toa – tarkoitet­ta­neen tässä kaiketi tiivistä kaupunkia, jos­sa liiku­taan pääosin joukkoli­iken­teel­lä ja kävellen – on kyl­lä aikaansaatavis­sa joukkoli­iken­teen kaikil­la kuljetusmuodoilla. 

    Ei ole. Muut kul­je­tus­muodot kuin ratik­ka tarkoit­taa sitä että alueen sisäiset matkat täy­tyy men­nä joko kävellen tai autolla. 

    Käytän­nössä on poikkeuk­sel­lista, että raskaal­la raideli­iken­teel­lä pääsee men­emään järkevästi alle kol­men kilo­metrin matkan siten että sekä lähtö­paikas­ta että määrän­päästä on alle 300 metriä ase­malle eikä tarvitse odot­taa pitkään.

    Teo­ri­as­sa bus­sil­la voisi tehdä lyhy­itä matko­ja, mut­ta tämä on Osmon sanoin vain teo­ri­aa. Bus­si ei houkut­tele tekemään lyhy­itä matko­ja, vaan yli kilo­metrinkin matkat men­nään kävellen tai autol­la. On harv­inaista nähdä, että lähiöbus­sis­sa tehtäisi­in alle kah­den kilo­metrin mat­ka. Joskus kun olen nous­sut kyyti­in pysäk­iltä, jol­ta on 900 metriä päätepysäkille, kus­ki on luul­lut min­un nousseen väärään bussiin.

    Lisäk­si bus­si on laatu­ta­soltaan niin heikko, että se karkot­taa osan mak­sukykyis­es­tä väestönosas­ta. Mut­ta metro/junavetoisessa jär­jestelmässä on pakko olla busseja. 

    Raitio­vaunu­jär­jestelmässä sen sijaan ei vält­tämät­tä tarvi­ta ollenkaan busse­ja. Kata­janokalle, Kaivopuis­toon tai Jätkäsaa­reen ei mene ain­ut­takaan bus­sia, ja Kaartinkaupunkikin on bus­si­va­paa luku­unot­ta­mat­ta län­sire­unas­sa kulke­vaa kat­ua. Sen sijaan ain­oat juna-ase­mat Helsin­gin seudul­la jonne ei mene bus­sia ovat vähässä käytössä ole­vat Kera ja Mankki.

  26. Daniel Fed­er­ley:
    Oli­pa hyvää luet­tavaa. Kun­pa kaik­ki poli­itikot viit­si­sivät perustel­la (merkit­täviä) päätök­siään täl­lä tavoin! Sil­loin on helpom­pi hyväksyä nekin päätök­set, joista itse on eri mieltä.

    Jos Var­tiosaa­reen kyetään tekemään tiivis asuinalue, jon­ka hal­ki kul­kee raitio­vaunu ja jon­ka henkilöau­toli­ikenne on yhtä kuin alueen ulkop­uolel­la sijait­se­va parkki­hallin suuaukko, niin minus­ta saamme olla aika tyy­tyväisiä. Kuvitelkaa, jos Var­tiosaari olisi raken­net­tu 1960-luvulla!

    Saa­nen täy­den­tää, että ratikan on olta­va nimeno­maan 1000 mm. Muuten­han koko kaupungi­nosan rak­en­tamis­es­ta ei ole Stadin ratikat Oy:lle mitään hyötyä!

  27. Jäävätkö Van­han kaupun­gin lah­den ran­nat rak­en­ta­mat­ta? Viikin pel­lot? Roi­hu­pel­lon ja Myl­ly­puron liepeet? Kivikos­sa ulkoil­ure­itin ympäristö? Val­tavia aluei­ta tyhjänä, mut­ta liiken­teel­lis­es­ti han­kalan saaren rak­en­t­a­mi­nen on nyt listalla?

  28. Var­tiosaarelle vai­h­toe­hto­ja on vaik­ka kuin­ka, lähel­lä (ja oikeasti kan­takaupunki­in kytkey­tyen) esimerkik­si Hert­toniemen pien­te­ol­lisu­usalue, joka on yleiskaa­van visios­sa jätet­ty asumat­tomak­si työ­paik­ka-alueek­si. Jokainen alueel­la käynyt näkee, että tämän tyyliset alueet lau­tatarhoi­neen ja autoli­ikkei­den parkkikent­ti­neen on jo aiko­ja sit­ten muual­la rai­vat­tu lähin­nä asuinkäyt­töön tai Ruo­ho­lah­den tapaan toim­into­jen kesken jyvit­täen. Autoli­ikkeille on tilaa esimerkik­si Viikin teol­lisu­usaluet­ta jär­jestelemäl­lä, sinne ei Natu­ra-alueen takia voi rak­en­taa juurikaan asuntoja.

    Itse pääkysymyk­sessä on selvää, että luon­nonar­vo­jen puo­lus­t­a­mi­nen edes tääl­lä yht­enäis­es­ti olisi tehnyt muille luon­non hävit­tämisen vaikeam­mak­si myös muual­la ja etenkin Var­tiosaa­res­sa. Ja kul­tu­uri­ar­vo­jen hävit­tämisen, Soin­in­vaaran äänestämä vai­h­toe­hto on Museovi­ras­ton mielestä täysin sopi­ma­ton Vartiosaareen.

  29. Helsin­gin päät­täjille tun­tuu ole­van usko­mat­toman han­kalaa ymmärtää, että kansalaisen ääni pitäisi kuu­lua päätök­sis­sä. Nyt(kään) tässä ei kuun­nel­la helsinkiläistä asukas­ta, vaan suun­nitel­laan kil­paa ratikkare­it­te­jä hei­dän ton­teilleen kuin ne oli­si­vat elinehto! 

    Päätös tuho­ta läh­es luon­non­ti­las­sa ole­va saari ja häätää tämän asukkaat on kamala osoi­tus siitä, miten kuka tahansa voi sanoa itseään “vihreäk­si” ja sit­ten kään­tää takkin­sa täysin. Kesäl­lähän teitä vihre­itä kävi tutki­mas­sa Vart­sikaa ja totea­mas­sa, että paik­ka on jätet­tävä rauhaan. Aika heikosti on viesti men­nyt ryh­mäl­lenne per­ille, jos ker­ran lop­putu­los on tämä!

    Niitä kovan rahan eli­it­ti­a­sun­to­ja en muuten osaa nähdä yhtä pahana vai­h­toe­htona kuin kasaa kaupun­gin vuokratönöjä. Mik­si? Kos­ka olen asunut ns. eli­it­tialueel­la sekä ns. vuokraslum­mis­sa, ja jälkim­mäi­nen alue oli tun­net­tu roskistaan sekä ympäristöä van­dal­isoivas­ta porukas­ta! Kovan rahan alueet ovat läh­es poikkeuk­set­ta hyv­in­hoide­tun siis­te­jä, miltäköhän näyt­tää Var­tiosaari 20 vuo­den päästä? Eikö tänne itään voi yhtään paikkaa jät­tää rak­en­ta­mat­ta, johan Kru­unuvuoren­ran­ta asut­taa 10 000 ihmistä? Ja KETÄ tänne on muut­ta­mas­sa, eikö teitä päät­täjiä huolestu­ta että oikeat veron­mak­sa­jat lop­pu­vat koh­ta kesken?

  30. OS: “Saaren nykyti­lan puo­lus­ta­jat tekivät suuren virheen ilmoit­ta­mal­la, etteivät hyväksy sil­taa, joka tuo arve­lut­tavaa väkeä piirtämään graf­fit­te­ja kallionseiniin.”

    Elämän ei ehkä pitäisi olla shakkipeliä, jos­sa mielip­i­teet ilmais­taan vas­ta jonkin­lais­ten tak­tis­ten speku­laa­tio­tarkastelu­iden jälkeen.

    Eniten itseäni arve­lut­taa se, että kaavoitustyötä tehdään ja siitä päätetään ikäänkuin kir­joi­tus­pöytä­työnä ilman, että asianomaisil­la on omako­htaisia koke­muk­sia suun­nit­teluko­hteis­taan. Var­tiosaaren onnis­tu­mi­nen asuinalueena ei lop­ul­ta kuitenkaan ole kiin­ni sen enem­pää yleis- kuin ase­makaavas­takaan vaan rakennusluvista.

    Raken­nus­su­un­nit­telun avul­la Munkkisaarestakin olisi voitu tehdä ain­ut­laa­tu­inen kaupunkiym­päristö. Nyt se ei sitä ole, eikä kukaan käysken­tele huvikseeen alueen sisäl­lä niinkuin hyvässä kaupunkiym­päristössä tilanteen pitäisi olla.

  31. Olen saanut käsi­tyk­sen, ettei Vihreät oikeasti ole mikään ympäristöpuolue, kos­ka ainakin pääkaupunkiseudul­la alueen har­vat viher­alueet saa­vat men­nä kovin surut­ta met­sän­raivauskoneen alle ja kaik­ki liikenevät Suomen asukkaat samoin kuin mon­et muual­takin tule­vat halu­taan ahtaa Kehä I:n sisäpuolisen alueen joka kolkkaan. Mitä enem­män joukos­sa on toimeen­tu­lotuen tai muiden sosi­aal­i­tukien varas­sa ole­via, sitä parem­pi Vihreille näyt­tää olevan.

    Tun­tuu siis siltä, että Vihreät on ottanut etu­ryh­mik­seen eri­laisia Helsin­gin nyky­isiä ja tule­via pien­i­t­u­loisia väestönosia ja rat­sas­taa paljon vasem­man laidan “kateus”-teemoilla, jos­sa tietyt asi­at, kuten asum­isväljyys ja liikku­mis­va­paus oma­l­la autol­la kat­so­taan ylel­lisyyk­sik­si. Samas­ta syys­tä golfkent­tääkään ei viit­sitä laskea viher- tai virk­istysalueek­si, vaan sel­l­aisen päälle voidaan rak­en­taa vaik­ka mil­lainen betonivi­idakko, ei niin väliä, vaik­ka samal­la menisi his­to­ri­alli­nen kar­tano meno­jaan. Myöskään liike-elämän toim­intaedel­ly­tyk­set, kuten ulko­maan­rahti tai teol­lisu­us- ja ener­giapoli­ti­ik­ka eivät kiin­nos­ta, kos­ka niistäkin nähdään tip­pu­van aivan liian vähän muru­ja oman kan­nat­ta­jakun­nan tarpeisiin.

    Kun täl­lai­sista lähtöko­hdista sit­ten tehdään kissan­hän­nän­ve­toa ja pelataan pele­jä muiden eri pri­or­i­teeteil­la toimivien val­tu­us­to­ryh­mien kanssa, joudu­taan paljon aikaa ja rahaa tuh­laa­maan myös sel­l­aisi­in han­kkeisi­in, jot­ka kaik­ki tietävät epäre­al­is­tisik­si. Jo täl­lä het­kel­lä on selvää, ettei Helsin­gin Visio 2050:tä suurim­mal­ta osin toteuteta lainkaan, mut­ta sen sijaan, että olisi tehty toteut­tamiskelpoisem­pi suun­nitel­ma, joudu­taan jatkos­sa liiken­teen vähim­mäisedel­ly­tyk­setkin tur­vaa­maan lehmänkaup­po­jen ja tarvit­taes­sa kaavaval­i­tusten ja niiden uhkien kanssa tempoilemalla.

    Viimeisin esimerk­ki on Vallilan­laak­son ja Pasi­lan alueen tieli­iken­nesu­un­nitel­mat, jois­sa myös epä­suo­rasti puo­lus­te­taan Itäväylän moot­tori­tiemäisenä säi­lyt­tämisen vält­tämät­tömyyt­tä ja aiem­min tänä vuon­na Län­siväylän moot­tori­tienä säi­lymisen tarvet­ta on onnis­tuneesti pönkitet­ty jatka­mal­la moot­tori­tie Kirkkon­um­melle ja laa­jen­ta­mal­la Län­sisa­ta­man toim­intaa. Pasi­lan Ikea-han­ke vas­taavasti toimii pohjois­t­en moot­tori­tieväylien puo­lus­tuslin­nakkeena, sanoi­vat “vision” paper­it mitä sanoivat.

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Var­tiosaaren asukkaat ovat näi­hin päivi­in asti sitkeästi vas­tus­ta­neet sil­taa. Sik­si sitä ei ole rakennettu.

    Var­tiosaa­res­sa asuu 31 henkeä, tai asui parisen vuot­ta sit­ten. Täy­tyy olla sitkeitä sil­lan vas­tus­ta­ja. Eiköhän “tyhjän kukkaron dik­tatu­uri” ole asi­aa sanellut.

    Oma viehä­tyken­sä on siinäkin, että saari on saari, ja sinne pääsee vain yhteysve­neel­lä, joi­ta muuten keäsi­in kul­kee Jatansalmen ran­nas­ta kohtu­ullisen usein. Sare­sa voisi olla parem­mat uimamahdollisuudet.

  33. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Ei se Var­tiosaa­reen men­e­m­i­nen vaa­di muu­ta kuin men­e­misen kel­lo 10 tai 17 Hakaniemen­ran­taan. Liiken­net­tä on valitet­tavasti vain osan vuodesta.

    Mut­ta huonot kulkuy­htey­det nykyisel­lään on täysin epäpätevä peruste sille mik­si Var­tiosaar­ta ei voi jät­tää virk­istyskäyt­töön. Riit­tää että Laa­jasa­losta Var­tiosaa­reen raken­netaan vaa­ti­ma­ton puusil­ta. Tämän jäl­keen Var­tiosaaren luokse pääsee bus­sil­la 10 min välein, lisäk­si käve­lyetäisyy­del­lä on tule­vaisu­udessa paljon asukkaita.

    Mielestäni tätä voi ver­ra­ta siihen että Seurasaa­reen menisi yhteysalus kahdesti päivässä, kos­ka kaupun­ki ei sub­ven­toi sitä eikä suos­tu rak­en­ta­maan sil­taa, ja sit­ten Seurasaari raken­net­taisi­in täy­teen asu­tus­ta kun kävi­jöitä on vain 500 vuodessa.

    Meri-Rasti­lan, Kivi­nokan ja Var­tiosaaren tapauk­sis­sa myös ympäröivien aluei­den sosioekonomisel­la rak­en­teel­la lie­nee vaiku­tuk­sen­sa. Jos Län­si-Hert­toniemen keski­t­u­lo olisi 50 000 €/a ei Kivi­nokan rak­en­tamista ehdot­taisi vakavis­saan kukaan.

    Joillekin men­e­m­i­nen Hakaniemen­ran­taan on jo vaikea­ta, ylivoimaista. Vain pilalle hem­motel­luille pitää olla ratik­ka joka vie per­ille asti. 

    Huonot kulkuy­htey­det ovat saa­reen men­e­misen vai­va, ja sen arvoista. Olen viet­tänyt todel­la monia kesiä Hgin isoil­la saar­il­la, jois­sa on telt­tailumah­dol­lisu­us. Ikimuistoisia. 

    Sel­l­ainen ulkoiluelämä tek­isi hyvää sok­er­imunkkalaisillekin. Vaival­loinen mat­ka ja alkeel­liset olot pari viikkoa kesässä, eikä tart­tisi lähteä hake­maan samankaltaisia luon­toelämyk­siä yhtään kauem­paa. Vaan hieno­hel­maisim­mat helsinkiläiset tart­te­vat näköjään julkisen liiken­teen kyetäk­seen liikah­ta­maan, kas kun ei toiv­ota kyytiä kotiovelta asti.

    No, olen vähän ilkeä, mut­ta Var­tiosaaren tuhoami­nen on minus­ta ympäristörikos. Asun­to­ja tarvi­taan (ehkä), mut­ta niitä voi rak­en­taa pohjois­puolelle, ja mik­sei myös itäpuolellekin lisää. Metro kul­kee ja bus­sit. Saaret saisi jät­tää rauhaan rak­en­tamiselta, ne ovat todel­la tärkeitä virk­istysaluei­ta kaupunkilaisille.

  34. Kaupunki­rak­en­teen tiivistämistavoitteesta:

    Punavuori-ilmiössä (jota voidaa pitää esimerkkinä posi­ti­ivis­es­ta urbaanis­mista) tiiviys on tarvit­ta­va mut­ta ei riit­tävä ele­ment­ti. Punavuori-ilmiö ei siis ole pelkän tiiviy­den funk­tio niin, että “punavuorike­hi­tys” läh­tee käyn­ti­in pelkästään tiivistämäl­lä. Kysymys onkin, mitkä ele­men­tit, tiiviy­den lisäk­si, ovat punavuori-ilmiössä olennaisia?

    Väitän, että Helsin­gin van­ho­ja lähiöitä tiivistämäl­lä tämä ilmiö ei kuitenkaan käyn­nisty. Miksi?

    Itäkeskuk­ses­sa ei ole puutet­ta tiiviy­destä eikä palve­lu­tar­jon­nas­ta. Silti kaupun­ki ei toimi.

  35. Ihan sulaa hul­lu­ut­ta rak­en­taa saaret tiivi­ik­si pääosin sosi­aalisen asun­non­tuotan­non ker­rostaloslum­meik­si ihan vaan että saataisi­in ratik­ka ja tukea jotain kuvitel­tua elämänmuotoa.

  36. Andy: Itäkeskuk­ses­sa ei ole puutet­ta tiiviy­destä eikä palve­lu­tar­jon­nas­ta. Silti kaupun­ki ei toimi.

    Minä en ainakaan näe Itäkeskuk­ses­sa ensim­mäistäkään kaupunki­maisen asu­tuk­sen ele­ment­tiä, vaan päin­vas­toin juuri ne kaik­ki pahim­mat virheet, joil­la estetään kaupun­gin muo­dos­tu­mi­nen. Pysäköin­ti on parkkialueil­la talo­jen väleis­sä, pääkadut (esim. Kaup­pakar­tanon­tie) keskikaistoi­neen tolkut­toman lev­eitä ja palve­lut pääosin kaup­pakeskuk­ses­sa, joka on eri puolel­la koko alueen halko­vaa motaria kuin asutus.

  37. Buss­in­vi­haa­jar ry:n akti­ivi­jäsen Makkarat­alon hau­tu­u­umaa kirjoitti:

    “…Kaartinkaupunkikin on bus­si­va­paa luku­unot­ta­mat­ta län­sire­unas­sa kulke­vaa kat­ua. Sen sijaan ain­oat juna-ase­mat Helsin­gin seudul­la jonne ei mene bus­sia ovat vähässä käytössä ole­vat Kera ja Mankki.”

    Kat­so­taan­pa muu­tamia rantadan asemien käyttäjämääriä:

    Kirkkon­um­mi 3246 /vrk
    Tol­sa (omani) 332 / vrk
    Masala 2133 / vrk
    Mank­ki 91 / vrk

    Kera 2947 / vrk (merkit­tävä toimitila-alue)

  38. Jari V:Itäkeskuk­ses­sa juuri ne kaik­ki pahim­mat virheet, joil­la estetään kaupun­gin muodostuminen. 

    Pohjois­puolel­la on 60-luvun kun­ni­akkaimpi­en per­in­tei­den mukaan raken­net­tu vapaasti som­mitel­tu met­sälähiö jota ei ole tiivis­tet­ty perusko­r­jauk­sen yhteydessä. 

    Itse kaup­pakeskus on “sisän­päinkään­tynyt” kaupunki­ti­lan irviku­va jon­ka sisäl­lä alueet ovat kyl­lä nimet­ty raiteik­si ja aukioik­si mut­ta ulospäin näkyy parkki­hallin ramppe­ja ja kiin­teistöhuol­lon laitteita.

    Eteläpuolel­la autokaup­pa ja yksik­er­roksi­nen pelti­hal­li­mar­ket­ti parkkiken­tän laidal­la. Sekä pohjoista hie­man uudem­pi kaupungi­nosa jos­sa on muu­ta­ma kivi­jal­ka­li­iketi­la mut­ta esimerkik­si uusin kym­menisen vuot­ta sit­ten raken­net­tu täy­den­nysko­hde on täysin ump­inainen jalka­käytävälle päin. 

    Hyvä puoli on että tiivistämis­mah­dol­lisuuk­sia on vielä paljon, esimerkik­si city­mar­ketin ja toy­otakau­pan liike­taloudel­lis­tekni­nen arvo alkaa olla jo tien­at­tu eli ne voi siiv­ota pois melko helposti. 

    Kun­han vaan sitä itäväylän ja kehä i:n risteystä ei men­nä nyt turhaan kiire­htien pilaa­maan mil­lään luo­taan­työn­täväl­lä moni­ta­so­ratkaisul­la vuosikymmeniksi.

  39. Jari V: Minä en ainakaan näe Itäkeskuk­ses­sa ensim­mäistäkään kaupunki­maisen asu­tuk­sen ele­ment­tiä, vaan päin­vas­toin juuri ne kaik­ki pahim­mat virheet, joil­la estetään kaupun­gin muo­dos­tu­mi­nen. Pysäköin­ti on parkkialueil­la talo­jen väleis­sä, pääkadut (esim. Kaup­pakar­tanon­tie) keskikaistoi­neen tolkut­toman lev­eitä ja palve­lut pääosin kaup­pakeskuk­ses­sa, joka on eri puolel­la koko alueen halko­vaa motaria kuin asutus. 

    Kuu­lostaa ihan Kes­ki-Pasi­lal­ta sil­lä ero­tuk­sel­la, että pysäköin­ti on maan alla ja talo­jen vier­essä ratapiha.

    Tiiviys ei tosi­aan yksin riitä miel­lyt­tävän kaupun­gin rak­en­tamiseen. Miel­lyt­tävä ei tosin tai­da olla kovin in, tehokas sen sijaan on.

  40. Gre­jus:
    Tiiviys ei tosi­aan yksin riitä miel­lyt­tävän kaupun­gin rak­en­tamiseen. Miel­lyt­tävä ei tosin tai­da olla kovin in, tehokas sen sijaan on.

    Mis­sä on sil­loin tuor­ein onnis­tu­mi­nen? Sel­l­ainen jota voisi kuvitel­la monista­vansa sadoille tuhan­sille ihmisille. Tavoitel­laanko tiiviy­del­lä maail­maa jota ei enää edes ole. Esimerkik­si basaari ei tai­da onnis­tua? Minkään­lainen vapaa härdel­li ei myöskään. Suo­ma­laiset rakas­ta­vat mainit­se­maasi tehokku­ut­ta. Kai sille nyt voidaan ihan lähtöko­htais­es­tikin olet­taa omat kirouk­sen­sa. Aina­han aukioille ja kadunkul­mille voidaan antaa eksoot­tisia ja tavoiteltavia nim­iä mut­ta ei se vält­tämät­tä tavoita todel­lisu­ut­ta. Lisät­täköön, että on oleen­naisen hyvä jut­tu jos löy­tyy onnis­tunut uudehko alue, joka esim. blo­gi-isän­tää miellyttää.

  41. Nyt tarvi­taan vain 400 miljoo­nan euron perus­in­vestoin­ti infraan, että saadaan raitio­vaunu saa­reen. Osmo mielestä saari on luon­nolli­nen raitio­vaunu reitti.

    Var­tiosaa­reen ei ole raken­net­tu sil­taa, jol­loin virk­istykäyt­töä ei ole voitu kehit­tää järkevästi.

    Mikään liike­toim­inta ei toi­mi pelkän yhteysve­neen varassa.

    Ihmette­len suuresti, ettei kaita­lah­den ranto­ja voi rak­en­taa ensin täy­teen. Näil­lä aluei­il­la ole­vat puu­talot ovat mädän­tyneet pystyyn kaupun­gin ja museovi­ras­ton jär­jet­tömien kiel­to­jen takia.

  42. Saaret saisi jät­tää rauhaan rak­en­tamiselta, ne ovat todel­la tärkeitä virk­istysaluei­ta kaupunkilaisille.

    En ymmär­rä miten saaret, jois­sa 99% helsinkiläi­sistä ei ole toden­näköis­es­ti koskaan käynyt, ovat tärkeitä virk­istysaluei­ta kaupunkilaisille? 

    Yhteiskun­nalli­nen eli­it­ti varasi meren­ran­nat 1800-luvul­la huviloilleen, teol­lisu­udelle ja soti­las­toimin­nalle. Nyt kun saarien ottamista taval­lis­ten kaupunki­lais­ten käyt­töön suun­nitel­laan, se eli­it­ti, jon­ka käytössä merelli­nen helsin­ki on, lob­baa isol­la rahal­la saarien käyt­töä vastaan. 

    Kuten asi­akir­joista selviää, Var­tiosaaren huvi­laym­päristö säi­lytetään ennal­laan, ain­oas­taan saaren sisäosa raken­netaan. Toisin sanoen, saaret kult­tuuri­ar­vo säi­lyy ennal­laan. Lisäk­si vas­taavia miljöitä on muual­lakin, mm. Villingis­sä, joka säi­lynee koske­mat­tomana jatkos­sakin, kos­ka on val­takun­nal­lis­es­ti merkit­tävä kult­tuuriym­päristö. Ongel­ma Var­tiosaa­res­sa tun­tuukin ole­van se, että taval­liset helsinkiläiset uhkaa­vat levit­täy­tyä niiden etuoikeutet­tu­jen revi­ir­ille, joiden käytössä saari tähän asti on ollut.

  43. yleis­es­ti:
    Helsin­gin päät­täjille tun­tuu ole­van usko­mat­toman han­kalaa ymmärtää, että kansalaisen ääni pitäisi kuu­lua päätök­sis­sä. Nyt(kään) tässä ei kuun­nel­la helsinkiläistä asukas­ta, vaan suun­nitel­laan kil­paa ratikkare­it­te­jä hei­dän ton­teilleen kuin ne oli­si­vat elinehto! 

    Minä helsinkiläisenä asukkaana halu­an tänne lisää asun­to­ja, kos­ka nykyi­nen asun­top­u­la ja siitä aiheutu­vat hyv­in­voin­ti­tap­pi­ot ovat niin merkit­täviä. Ehkä Var­tiosaari ei olisi min­un listal­lani ensim­mäi­nen gryn­dat­ta­va, vaan esimerkik­si Kru­unuvuoren­ran­taan raken­net­taisi­in suun­nitel­tua tehokkaam­min, mut­ta turha koit­taa esit­tää asi­aa niin, että kaik­ki tässä kaupungis­sa oli­si­vat NIMBYjä.

  44. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Teo­ri­as­sa bus­sil­la voisi tehdä lyhy­itä matko­ja, mut­ta tämä on Osmon sanoin vain teo­ri­aa. Bus­si ei houkut­tele tekemään lyhy­itä matko­ja, vaan yli kilo­metrinkin matkat men­nään kävellen tai autol­la. On harv­inaista nähdä, että lähiöbus­sis­sa tehtäisi­in alle kah­den kilo­metrin matka. 

    Jos tämä pitäisi paikkansa, niin olisi harv­inaista, että bus­sista jäisi kukaan pois alle kah­den kilo­metrin säteel­lä sen päätepysäk­istä. Oma koke­muk­seni Itä-Helsin­gin liityn­täli­iken­teen monivuo­tise­na, jokapäiväisenä käyt­täjänä on kuitenkin, että läh­es jokaisel­la pysäkil­lä jää joku pois — aivan ensim­mäistä, muu­ta­man sadan metrin päässä päätepysäk­iltä ole­vaa pysäkkiä luku­un ottamatta.

    Käyt­tämil­läni reit­eil­lä on kah­den kilo­metrin sisäl­lä päätepysäk­istä kuusi pysäkkiä, joista viidel­lä siis jää sään­nön­mukaises­ti joku pois.

    Siteer­at­tu väite on siis häkel­lyt­tävän absurdi.

  45. Hie­man off topic.

    Mää tässä vaan mietin, oliko eilen mak­set­tu ilmoi­tus Pien­ten met­sien puoles­ta Meri-Rasti­lan tont­te­ja himoit­se­vien gryn­dere­di­en järkkäämä. Lois­ta­va keino saa­da epä­var­mat val­tu­ue­tut kh:n ehdo­tuk­sen taakse.

    Suo­ras­taan provokaatio

    Voisi olal fik­suin­ta pan­na asia vielä pöy­dälle odot­ta­maan selvi­tys­tä ilmoituk­sen maksajista.

  46. “En ymmär­rä miten saaret, jois­sa 99% helsinkiläi­sistä ei ole toden­näköis­es­ti koskaan käynyt, ovat tärkeitä virk­istysaluei­ta kaupunkilaisille?”

    Jahas. Mis­täs ihmeestä tämä tieto on peräisin?

    Mah­taako olla ihan fak­tati­eto vaiko luu­loti­eto, että vain 1% (vain muu­ta­ma tuhat) helsinkiläi­sistä olisi koskaan käynyt yhdel­läkään virk­istyskäytössä ole­val­la saarilla?

    Muu­tamia kävijäryhmiä:

    Var­tiosaa­res­sa on viet­tänyt kesälomapäiviään use­at tuhan­net helsinkiläis­nuoret, kos­ka siel­lä on ollut vuosikym­meniä Nuorisoasiankeskuk­sen kesä­toim­intaa. Helsin­gin kaupun­ki on Suomen suurin työ­nan­ta­ja, henkilöstöl­lä on mah­dol­lisu­us viet­tää vapaa-aikaansa useil­lakin saarilla. 

    Var­tiosaa­reen pääsee kuka tahansa joka sinne halu­aa men­nä, se on luon­tokokon­aisu­us jol­laista ei mon­taa löydy. 

    En tiedä onko päät­täjistä monikaan viet­tänyt aikaansa siel­lä tai yksikään heistä joiden mielestä se on raken­net­ta­va. Oletkos sinä?

  47. Vielä, en mil­lään ymmär­rä keitä Tuo­mas tarkoit­taa helsinkiläisil­lä jot­ka eivät muka käytä Var­tiosaar­ta virk­istyskäyt­töön. Ole­tan kuitenkin, että pros­ent­tiluku meni väärin, ehkä se on vain se 1% joka ei osaa sinne mennä.

    Var­tiosaari on nimeno­maan sel­l­aises­sa käytössä jos­sa sen tulisi olla jatkossakin:

    “Virkistys‑, seikkailu- ja ope­tuskäyt­tö ovat kaik­ki luon­te­via teemo­ja Var­tiosaarelle, kuten vuosit­tain tuhan­net koul­u­laiset ja muut ulkoil­i­jat ovat toden­neet. Alueen sieni- ja mar­ja­maat ovat Helsin­gin parhaas­ta päästä, ja siel­lä toimii pal­stavil­jelmä. Saarel­la on kaupun­gin nuoriso­ta­lo. Talvisin saari tar­joaa upeat hiih­tom­ah­dol­lisu­udet ja pulkkamäet sekä suo­jaisan met­säe­tapin jäil­läkäveli­jöille. Saaren yhteisö­jen puit­teis­sa toim­intaa on laidas­ta laitaan: huostaan­otet­tu­jen las­ten ja eri ammat­tiryh­mien virk­isty­s­paikoista taiteil­i­jat­aloon ja Vail­la vak­i­naista asun­toa ‑yhdis­tyk­seen.

    Lähde: http://kaupunginosat.net/vartiosaari/

  48. kurt: Mis­sä on sil­loin tuor­ein onnis­tu­mi­nen? Sel­l­ainen jota voisi kuvitel­la monista­vansa sadoille tuhan­sille ihmisille. Tavoitel­laanko tiiviy­del­lä maail­maa jota ei enää edes ole. 

    http://www.youtube.com/watch?v=lfnynzD0yDI

    Direc­tor of City Designin esi­tys Mel­bour­nen koke­muk­sista, hie­man yli tun­nin mit­tainen. Toiv­ot­tavasti tuos­ta määräti­etois­es­ta kym­me­nien vuosien urakas­ta vois­taisi­in ottaa oppia.

    Lähin­nä esi­tyk­ses­tä tulee mieleen ettei kaupunkia voi luo­da jol­lain tem­pul­la tai kokeilul­la jos­sain yksit­täisessä paikassa.

  49. Gre­jus: Tiiviys ei tosi­aan yksin riitä miel­lyt­tävän kaupun­gin rakentamiseen.

    Ei toki, kos­ka miel­lyt­tävä kaupun­ki tarkoit­taa jokaiselle vähän eri asioi­ta. Jos puhutaan monien miel­lyt­tävänä pitämästä kan­takaupungista, niin sil­loinkin tiiviys on kyl­lä edel­ly­tys, mut­tei mis­sään nimessä tae.

  50. Daniel Fed­er­ley: Mut­ta kun kaupunki­laiset tykkäävät niistä ratikoista. Ei Valiokaan lope­ta man­sikka­jäätelön valmis­tus­ta ja sano, että kyl­lä te voitte muitakin jäätelöitä syödä, yhtä paljon kalor­e­i­ta niis­säkin on.

    Haus­ka ver­taus. Ei kai kukaan ole puhunut raiti­oli­iken­teen lopet­tamis­es­ta. Raiti­oli­iken­teen laa­jen­t­a­mi­nen on paraikaa niin aktu­aali van­ho­jen sata­ma-aluei­den muuttues­sa tiivi­ik­si kaupunkiym­päristök­si, että kaupungilla on kyl­lä jo niis­sä pon­nis­tuk­sen paik­ka. Uut­ta kalus­toa ja varikkoti­laa on investoita­va rato­jen ja liiken­nejär­jeste­ly­jen lisäk­si. Käyt­tökus­tan­nus­puolen kasvu saat­taa olla yllätys.

    Lin­jas­to­su­un­nit­telus­sa olen kyl­lä huo­man­nut, että yhtäkkiä jopa 20 pysäköin­tipaikan säi­lyt­tämi­nen on merkit­tävämpi jut­tu paikallis­es­ti kuin val­in­ta bus­si vai ratik­ka. Kan­takaupunkibus­sil­in­jat ovat olleet yleis­es­ti ottaen ihan hyviä paikallises­sa palvelussa. 

    Ainakin men­neinä vuosikym­meninä palvu­lu­jen luotet­tavu­u­den kannal­ta oli merk­i­tyk­sel­listä, että oli sekä bus­si- että raiti­olin­jo­ja. Kivikaupungis­sa on paljon poikkeusti­lantei­ta liiken­teessä ja bus­si pelas­taa mon­esti jäykem­min oper­oivan raiti­oli­iken­teen takkuillessa.

    Var­tiosaari on nyky­isin per­ife­ri­aa aivan eri taval­la kuin Munkkinie­mi tai Käpylä. Teet­tää aika paljon töitä, jos kuvitel­laan sinne syn­tyvän kan­takaupunki­mainen ima­go ratikan luo­man ään­i­mail­man avulla.

  51. saaret jätet­tävä rauhaan: Vielä, en mil­lään ymmär­rä keitä Tuo­mas tarkoit­taa helsinkiläisil­lä jot­ka eivät muka käytä Var­tiosaar­ta virk­istyskäyt­töön. Ole­tan kuitenkin, että pros­ent­tiluku meni väärin, ehkä se on vain se 1% joka ei osaa sinne mennä.

    Pros­ent­ti tai kak­si, en usko että se oli kri­it­tisin tek­i­jä tehdyssä ratak­is­us­sa. Var­masti mon­et ovat käyneet siel­lä, vielä use­am­mal­la on ollut siihen mah­dol­lisu­us — käytän­nössä jokaisel­la. Mikäli saaren säi­lyt­tämistä virk­istyskäytössä halu­aa vielä ajaa, en usko että kävi­jälu­vuil­la kenenkään päät­täjän mieli muut­tuu. Eikä mon­en muunkaan rak­en­tamista kannattavan.

  52. jeikei:
    Nyt tarvi­taan vain 400 miljoo­nan euron perus­in­vestoin­ti infraan, että saadaan raitio­vaunu saa­reen. Osmo mielestä saari on luon­nolli­nen raitio­vaunu reitti.

    Halu­aisitko mielu­um­min bussirallin?

    Kaukoidän kohdal­la poli­itikot kohka­si­vat ensin siitä, että pitää tehdä metroa, ja sit­ten vas­ta mietit­ti­in, että minkälaista asum­ista sinne tulee ja minne eli saadaanko sille metrolle matkus­ta­ji­akin (ei saa­da). Kaukoidän suun­nit­telu on jonkin­laises­sa stag­naa­tio­vai­heessa, kun sieltä on löy­tynyt niin paljon “viher­sormia”, ettei sitä asu­tus­ta saa järkevästi minnekään.

    Var­tiosaaren kohdal­la sen sijaan ei olla tehty lainkaan kuvaa­mal­lasi taval­la. On päätet­ty, että asukkai­ta tulee 7000 ja sit­ten todet­tu, että bus­sir­allin sijaan on fik­sua rak­en­taa raiti­otie. Noin päin sen kuu­luu men­näkin – kos­meti­ikkaa on sit­ten se, että ehkä bus­silähiölle olisi riit­tänyt par­ituhat­ta asukas­ta vähemmänkin.

  53. Sep­po Vep­säläi­nen: Haus­ka ver­taus. Ei kai kukaan ole puhunut raiti­oli­iken­teen lopettamisesta. 

    Ei kai. Mut­ta Valio myy sitä man­sikka­jäätelöä uusis­sakin kaupungi­nosis­sa, eikö vaan?

    Sep­po Vep­säläi­nen:
    Kan­takaupunkibus­sil­in­jat ovat olleet yleis­es­ti ottaen ihan hyviä paikallises­sa palvelussa. 

    Mik­si niitä ei sit­ten kukaan käytä? Jos ver­taa vaik­ka edes­men­nyt­tä bus­sia 16 ja Punavuoren ratikoi­ta, niin aika eri suu­ru­us­lu­okas­sa siel­lä oli kuormat.

    Ratikka­mainen Län­si-Helsin­gin runk­obus­sil­in­ja 14/18/39 on tuos­sa poikkeus – ja ratikka­mainen pait­si vuorovälin ja liiken­nöin­ti­ako­jen, myös matkanopeu­den ja suju­vu­u­den osalta. Valitettavasti.

    Sep­po Vep­säläi­nen:Var­tiosaari on nyky­isin per­ife­ri­aa aivan eri taval­la kuin Munkkinie­mi tai Käpylä. Teet­tää aika paljon töitä, jos kuvitel­laan sinne syn­tyvän kan­takaupunki­mainen ima­go ratikan luo­man ään­i­mail­man avulla. 

    Raitio­vaunu ei ole ään­i­maail­ma vaan palvelulu­paus. Se kul­kee varhais­es­ta aamus­ta iltamyöhään kaikki­na vuorokau­de­naikoina, riit­tävän tiheästi ja aina samal­la reit­il­lä ilman lin­jatun­nusten sekamel­skaa. Sil­loinkin, kun se on poikkeusre­it­il­lä, vaikikäyt­täjä tietää koke­muk­ses­ta taval­lisim­mat poikkeusreittivariantit.

    Kun Artic­it lisään­tyvät ja Var­i­o­tram-kalus­to pois­tuu, saat­taa ratikoiden muut­tunut ään­i­maail­ma yllättää.

  54. Ain­ut­laa­tuisen raken­netun ympäristön ja luon­non kokon­aisu­u­den hävit­tämistä ei ole perustel­tu. Jos asia ei kiin­nos­ta, san­ot­takoon suo­raan. Raken­nus­maa­ta löy­tyy muual­takin kuin kan­takaupungista ja saaris­tos­ta. Liiken­ney­hteyk­sil­lä perustelu ei vaku­u­ta. Poli­ti­ik­ka on vai­h­toe­hto­jen taidet­ta, ei lyhyt­näköisen spekuloinnin.

  55. Har­mi että kansane­dus­ta­ja Tom­m­my Taber­man pois­tui aivan liian aikaisin kesku­ud­estamme. Olisi ollut tosi hedelmäl­listä saa­da kuul­la hänen käsi­tyk­siään esim. ammat­tipoli­itikoista, jot­ka vuodes­ta toiseen huu­dat­ta­vat itsen­sä eduskun­taan mas­so­jen avuilla. 

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Tommy_Tabermann

  56. Andy:
    Itäkeskuk­ses­sa ei ole puutet­ta tiiviydestä. 

    On taas tul­lut aika pitää helikopteriku­vien esittäjäiset.

    Helikopteriku­va Punavuores­ta: http://goo.gl/6Z4aK0

    ja kak­si Itäkekusksesta:
    http://goo.gl/Y9fWYT http://goo.gl/n9P3j2

    Pyöräil­i­jäau­toil­i­jal­la oli niin eri­no­mainen kir­joi­tus Itäkeskuk­ses­ta ettei min­ul­la ole siihen mitään lisättävää. 

    Olenko ain­ut jol­la tulee Itäkeskuk­sen kuvista mieleen enem­män Detroit tai Atlanta kuin Helsinki?

  57. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Ei se Var­tiosaa­reen men­e­m­i­nen vaa­di muu­ta kuin men­e­misen kel­lo 10 tai 17 Hakaniemen­ran­taan. Liiken­net­tä on valitet­tavasti vain osan vuodesta.

    Mut­ta huonot kulkuy­htey­det nykyisel­lään on täysin epäpätevä peruste sille mik­si Var­tiosaar­ta ei voi jät­tää virk­istyskäyt­töön. Riit­tää että Laa­jasa­losta Var­tiosaa­reen raken­netaan vaa­ti­ma­ton puusil­ta. Tämän jäl­keen Var­tiosaaren luokse pääsee bus­sil­la 10 min välein, lisäk­si käve­lyetäisyy­del­lä on tule­vaisu­udessa paljon asukkaita.

    Mik­si sil­taa ei raken­neta Tam­misa­losta Var­tiosaa­reen? Matkaa on puo­let vähem­män. Lisäk­si Tam­misa­losta on lyhyem­pi mat­ka Herttoniemeen. 

    Lisäk­si Tam­misa­lon ja Var­tiosaaren väli­nen vesili­ikenne on vähäistä ver­rat­tuna Laa­jasa­lon ja Var­tiosaaren välis­sä Tam­misa­lon kana­van kaut­ta kulke­vaan kau­pal­liseen liiken­teeseen( vesibussit). 

    Laa­jasa­lon ympäri tulee päästä tule­vaisu­udessakin veneellä!

    1. Sil­taa ei raken­neta Tam­misa­losta, kos­ka nie­mi on asut­tu ja yksi­tyisessä omis­tuk­ses­sa. Tässä oloisi toki voitu toimia toisinkin.

  58. Urbaani Mikko: Pros­ent­ti tai kak­si, en usko että se oli kri­it­tisin tek­i­jä tehdyssä ratak­is­us­sa. Var­masti mon­et ovat käyneet siel­lä, vielä use­am­mal­la on ollut siihen mah­dol­lisu­us – käytän­nössä jokaisel­la. Mikäli saaren säi­lyt­tämistä virk­istyskäytössä halu­aa vielä ajaa, en usko että kävi­jälu­vuil­la kenenkään päät­täjän mieli muut­tuu. Eikä mon­en muunkaan rak­en­tamista kannattavan.

    Hgis­sä päätök­sen­teko on jois­sain asiois­sa niin pien­ten piirien keskinäistä puuhailua ettei se ole ihme, että siel­lä tul­laan tuhoa­maan vielä muitakin kaikille avoimia, yhteisiä ympäristöjä ja ulkoilupaikkoja. 

    Var­tiosaari-Case ei ole vielä tässä.

  59. Daniel Fed­er­ley: Halu­aisitko mielu­um­min bussirallin?

    Kaukoidän kohdal­la poli­itikot kohka­si­vat ensin siitä, että pitää tehdä metroa, ja sit­ten vas­ta mietit­ti­in, että minkälaista asum­ista sinne tulee ja minne eli saadaanko sille metrolle matkus­ta­ji­akin (ei saa­da). Kaukoidän suun­nit­telu on jonkin­laises­sa stag­naa­tio­vai­heessa, kun sieltä on löy­tynyt niin paljon “viher­sormia”, ettei sitä asu­tus­ta saa järkevästi minnekään.

    Var­tiosaaren kohdal­la sen sijaan ei olla tehty lainkaan kuvaa­mal­lasi taval­la. On päätet­ty, että asukkai­ta tulee 7000 ja sit­ten todet­tu, ettäbus­sir­allin sijaan on fik­sua rak­en­taa raiti­otie. Noin päin sen kuu­luu men­näkin – kos­meti­ikkaa on sit­ten se, että ehkä bus­silähiölle olisi riit­tänyt par­ituhat­ta asukas­ta vähemmänkin.

    DF:ltä jälleen taatun epäasial­lista suh­tau­tu­mista eri liiken­nevä­lineisi­in. Mik­set kut­su 4–10 ‑liiken­net­tä yhtä vähät­televästi ratikkar­al­lik­si? Naker­rat vain omaa uskot­tavu­ut­tasi suuren yleisön silmis­sä vaa­ti­mal­la joukkoli­iken­nein­vestoin­tien kohdis­tamista ain­os­taan metrin raidelevey­den ratikkaan.

    Vaunumäärään tai siihen kuin­ka nyt vaan ratikalla on kap­a­siteet­tia, kos­ka se on ratik­ka, on turha vedo­ta. Lin­jo­jen nykyiset vaunut kun ovat kap­a­siteetil­taan yht­eneviä bussien kanssa, jos sei­so­mati­laa arvioidaan pin­ta-alan, eikä Val­metin hihas­ta vede­tyn sei­soma­paikkamäärän, perusteella.

    Ratikkar­al­li toki riivaa asukkai­ta bus­sir­al­lia vähem­män, kos­ka oper­aat­to­ril­la on tapana mil­loin mis­täkin syys­tä jät­tää jokin rataosa aja­mat­ta parik­si tun­niksi. Tänäänkin tarkastel­tuna on HKL-RL:ltä jäänyt neljänä peräkkäisenä päivänä rataosia ajamatta.

    Ratikka­har­ras­ta­jien ja ‑feti­sistien pääl­lim­mäisenä ongel­mana on se, etteivät he suos­tu keskustele­maan enää kult­tin­sa ulkop­uolis­ten kanssa. Tässä blo­gis­sa, Joukkoli­iken­nefoo­ru­mil­la ja Lisää kaupunkia Helsinki­in ‑ryh­mässä saa hep­poisil­la anek­dooteil­la ja samo­jen kulunei­den fraasien peukut­telul­la omille kuluneille stereo­ty­p­i­oilleen hel­posti lisä­vahvis­tus­ta. Tode­taan ja toisel­laan kuorossa ratikan takaa­van ihanat ja kat­ta­vat lähipalve­lut, ole­van itsekan­nat­ta­va ja houkut­tel­e­va. Perusteluk­si korkein­taan tode­taan jotain epämääräistä keskieu­roop­palaisu­ud­es­ta. Samal­la kuitenkin sul­je­taan silmät kokon­aan Pikku-Huopalah­den totaaliselta palve­lut­to­muudelta, HKL:n surkeil­ta poikkeusjär­jeste­ly­iltä ja toisaal­ta sak­salais­ten mas­si­ivisil­ta henkilöau­to- ja autokaupunki-investoinneilta.

    Mik­si ratik­ka takaisi Var­tiosaaren autu­u­den asuin­paikkana tai jopa työ- ja asioin­tipaikkana? Puh­taan loogis­es­ti ajatel­tuna ratik­ka ei tuo­ta autu­ut­ta, palvelui­ta tai työ­paikko­ja. Jos nämä oli­si­vat ratikan seu­rauk­sia, ei Pikku-Huopalah­den kaltaisia ratik­ka-autu­u­den anti­teese­jä olisi ole­mas­sa. Per­ifer­i­nen puss­in­perä on per­ifer­i­nen puss­in­perä; oli sen nimi Pikku-Huopalahti, Latokar­tano tai Vartiosaari.

  60. saaret jätet­tävä rauhaan: Hgis­sä päätök­sen­teko on jois­sain asiois­sa niin pien­ten piirien keskinäistä puuhailua ettei se ole ihme, että siel­lä tul­laan tuhoa­maan vielä muitakin kaikille avoimia, yhteisiä ympäristöjä ja ulkoilupaikkoja. 

    Var­tiosaari-Case ei ole vielä tässä.

    Heh. Samaan aikaan toisaal­la: “Vai­h­toe­hto­jen avul­la hah­motel­laan, mil­lainen asuinalue Var­tiosaari voisi .…. olisi myös hyvä, jos saarel­la olisi kahvi­la, jos­sa voisi rentoutua ja käy­dä wc:ssä”.

    Mil­loin seu­raa­va laut­ta Var­tiosaa­reen läh­teekään? Vai ollaanko nyt het­ki ihan vaan jää­tien varassa?

  61. Kom­ment­tiketjus­sa ovat jo tulleet esille mon­et argu­men­tit Var­tiosaaren virk­istyskäytön puolesta.

    Ensim­mäi­nen todel­la omi­tu­inen vas­ta-argu­ment­ti on tämä “kos­ka saa­reen ei tähän asti ole päässyt tarpeek­si hyvin, se on nyt raken­net­ta­va.” Höpö höpö. Saari on säi­lytet­tävä ja varmis­tet­ta­va, että sinne pääsee hyvin. Tämä on useimpi­en saaren suo­jeli­joiden jaka­ma näke­mys. Saa­res­sa on ollut ja voidaan jär­jestää mon­imuo­toista luon­to- ja kult­tuu­ri­toim­intaa kaikille kaupunkilaisille.

    Toinen, absur­di­udessaan aivan hilpeä aja­tus on “saaren asukkaat ovat vas­tus­ta­neet sil­taa ja sik­si sitä ei ole raken­net­tu”. Yllä joku tote­sikin, että saa­res­sa asuu kouralli­nen ihmisiä. Suurin osa niistä (tuhan­sista), jot­ka puo­lus­ta­vat saaren luon­toa ja virk­istyskäyt­töä, ei asu itse saa­res­sa eikä omista siel­lä mitään. Tätä perus­tee­ton­ta, syyl­listävää nim­by-kort­tia näkee silti käytet­tävän. “Nim­by” on akro­nyy­mi sanoista “not in my back yard”. Var­tiosaaren suo­jeli­jat ovat yhteisel­lä, eivät oma­l­la, asial­la, kos­ka hei­dän omat takapi­hansa ovat aivan muual­la kuin Vartiosaaressa.

    Olen hyvin pet­tynyt ratkaisu­un rak­en­taa Var­tiosaari. Kyse on äärim­mäis­es­tä kaukonäköra­joit­teisu­ud­es­ta. Ja, kuten joku ylem­pänä tote­si, ympäristörikoksesta. 

    Rak­en­ta­va rak­en­tam­a­ton vai­h­toe­hto on kun­nol­liset kulkuy­htey­det saa­reen ja monipuoliset virk­istys­mah­dol­lisu­udet. Kaikille. Saari on ain­u­taa­tu­inen, ja kun se ker­ran tuho­taan, sitä ei saa takaisin.

    Kuten moni on tässäkin kom­men­toin­ut, raken­nusti­laa on aivan var­masti mah­dol­lista löytää muual­takin, hyvien liiken­ney­hteyk­sien var­relta. Pöpe­likköä riit­tää. Vaik­ka tääl­lä min­un takapi­hal­lani Aurinkolahdessa.

  62. Hieno päätös!

    Viestiketjun poh­jal­ta voidaan tode­ta seuraavaa
    — Var­tiosaari on kaupun­gin omis­ta­ma saari varsin lähel­lä kantakaupunkia
    — Siel­lä asuu vak­i­tuis­es­ti 31 asukasta
    — Niiden 31 asukkaan mielestä saari edus­taa hieno­ja luon­toar­vo­ja. He halu­a­vat naut­tia luon­toar­voista — kaupun­gin omis­ta­mal­la saarel­la — mieluiten ihan keskenään.
    — Moni helsinkiläi­nen kokee, ettei pääse naut­ti­maan luon­toar­voista. Heitä val­is­te­taan ystäväl­lis­es­ti: yhteisalus läh­tee jostain päin Hakaniemeä pari ker­taa päivässä, mut­tei ihan kaikki­na päiv­inä ja vain osan vuot­ta. Sil­taa ei saarelle sovi rakentaa.

    Ain­oa arve­lut­ta­va asia raken­nus­päätök­sessä on sosi­aalisen vuokra-asumisen val­ta­van suuri pros­ent­tio­su­us. Kestääkö muus­ta kaupunki­rak­en­teesta vähän irral­laan ole­va “lähiö” täl­laista sosi­aal­is­ten vuokra-asun­to­jen määrää?

  63. Kim­mo:

    Mik­si ratik­ka takaisi Var­tiosaaren autu­u­den asuin­paikkana tai jopa työ- ja asioin­tipaikkana? Puh­taan loogis­es­ti ajatel­tuna ratik­ka ei tuo­ta autu­ut­ta, palvelui­ta tai työ­paikko­ja. Jos nämä oli­si­vat ratikan seu­rauk­sia, ei Pikku-Huopalah­den kaltaisia ratik­ka-autu­u­den anti­teese­jä olisi ole­mas­sa. Per­ifer­i­nen puss­in­perä on per­ifer­i­nen puss­in­perä; oli sen nimi Pikku-Huopalahti, Latokar­tano tai Vartiosaari.

    Raiti­otie sopii Var­tiosaa­reen sik­si kos­ka se olisi vain parin kilo­metrin jatke Lajasa­lon raiti­otielle, ja var­tiosaare­laiset pää­si­sivät suo­raan KEskus­taan vai­h­dot­toma­l­la yhtey­del­lä. Var­masti busse­jakin sinne aje­taisi­in mut­ta niiden suun­ta olisi Hert­tonie­mi ja Itäkeskus. 

    On paikko­ja jonne raiti­otie sopii ja paikko­ja jonen ne eivät sovi. Itse en lähtisi rak­en­ta­maan raiti­oti­etä esim niin kauas kuin Öster­sun­domi­in kos­ka siitä ei tulisi nini nopea yhteys kuin met­ros­ta tai junas­ta, tai edes bussista.

  64. Nim­imerkille Kim­mo: Sekoi­tat nyt nykyisen todel­lisu­u­den ja keskustelun siitä, miten asioiden pitäisi olla. Jos jatku­vasti hoetaan, että ratikat ovat “hitai­ta, kalli­ita ja epälu­otet­tavia”, niin sit­ten ne ovat sitä myös 5 ja 10 vuo­den päästä. Sen sijaan jos kaik­ki kyn­nelle kykenevät sekö puhu­vat siitä, että “10 vuo­den sisäl­lä Helsingis­sä on Euroopan mod­ernein raiti­otiev­erkos­to”, selvit­tävät esteitä tämän toteut­tamiselle ja myös toimi­vat näi­den estei­den pois­tamisek­si, niin kyl­lä sel­l­ainen saadaan toteutettua.

    Sama jut­tu kaupunkisu­un­nit­telun kanssa. Eri­no­maiset ratkaisut eivät useinkaan ole kalli­ita, vaan mon­esti nämä vesit­tyvät väärinkäsi­tys­ten, yksit­täis­ten suun­nit­telijoiden päähän­pint­tymien, kaupun­gin jonkin yksikön vaki­in­tunei­den toim­inta­mallien tai “ajan hen­gen” joh­dos­ta. Tapaus Capel­lan puis­totie on tuore esimerk­ki juuri täl­läis­es­tä tapauk­ses­ta, jos­sa tote­tus on jotain aivan muu­ta kuin mitä luot­ta­muse­limis­sä on päätet­ty: http://www.kaupunkifillari.fi/blog/2013/12/10/tapaus-capellan-puistotie-osa-2-lautakunnan-poytakirjat/

    Toinen esimerk­ki voisi olla KSV:n päähän­pint­tymä tehdä joka paikkaan katu, mihin tehdään raiti­oti­etä. Pikku-Huopalahti voisi olla aivan erinäköi­nen kun tätä mah­dol­lisu­ut­ta olisi hyö­dyn­net­ty. Samoin olisin itse toteut­tanut Kru­unuvuoren­ran­nas­sa sen eteläisen raiti­o­tien haaran näin. Oliko nyt Haakonin­lah­denkatu nimeltään?

    Pikku-Huopalah­den peru­songel­ma on minus­ta se, että sen läpi ei kul­je liiken­teen pääväylää, jol­loin myöskään kaup­poi­hin ja mui­hin palvelui­hin ei tule ohikulke­via asi­akkai­ta. Lisäk­si kun alueen kaik­ki kolme ruokakaup­paa, Ruskea­suon Alepa, ex. K‑Market Kaarnikka ja Paciuk­senkaaren K‑Market sijait­se­vat kaik­ki alueen laidoil­la, niin ei ihmekään että Tilka­n­tori vaikut­taa auti­ol­ta. Tietysti jos ver­tailuko­htana on tyypillisen

    Raiti­oli­iken­teen kap­a­siteetista vielä sen ver­ran, että HKL-Raiti­oli­iken­neyk­sikkö saisi arvioni mukaan paris­sa vuodessa toteutet­tua nyky­isi­in Val­metin nivel­vaunui­hinkin kaksi­na­jom­ah­dol­lisu­u­den, jos todel­lista tah­toa ja tarvet­ta olisi. Vrt. välios­apro­jek­ti. Mut­ta niin kauan kun HSL ei suun­nit­tele liiken­net­tä, jos­sa täl­läiselle kap­a­siteetille olisi käyt­töä, niin ei HKL:llä myöskään ole eri­ty­istä kiin­nos­tus­ta lähteä toteut­ta­maan täl­läistä kehit­tämis­pro­jek­tia. Perustelu­na nimit­täin käytetään sitä, ettei HKL:llä ole sopi­vaa kalus­toa. Klassi­nen kehäpäätelmä tai muna-kana ‑ongel­ma siis.

    Nim­imerk­ki Kim­molle suosit­telisin tarkem­paa tutus­tu­mista liiken­nesu­un­nit­telun, kaupunki­talouden ja kaupunkisu­un­nit­telun his­to­ri­an teok­si­in, jos nämä aut­taisi­vat ymmärtämään sitä mitä on tehty ja mik­si. Ellet sit­ten jostain syys­tä ole allerginen kir­jal­liselle tiedolle…

  65. Janne Pel­to­la:

    Raiti­oli­iken­teen kap­a­siteetista vielä sen ver­ran, että HKL-Raiti­oli­iken­neyk­sikkö saisi arvioni mukaan paris­sa vuodessa toteutet­tua nyky­isi­in Val­metin nivel­vaunui­hinkin kaksi­na­jom­ah­dol­lisu­u­den, jos todel­lista tah­toa ja tarvet­ta olisi. Vrt. välios­apro­jek­ti. Mut­ta niin kauan kun HSL ei suun­nit­tele liiken­net­tä, jos­sa täl­läiselle kap­a­siteetille olisi käyt­töä, niin ei HKL:llä myöskään ole eri­ty­istä kiin­nos­tus­ta lähteä toteut­ta­maan täl­läistä kehit­tämis­pro­jek­tia. Perustelu­na nimit­täin käytetään sitä, ettei HKL:llä ole sopi­vaa kalus­toa. Klassi­nen kehäpäätelmä tai muna-kana ‑ongel­ma siis.

    Luul­tavasti nopeam­minkin kuin kahdessa vuodessa. Olen antanut itseni ymmärtää, että lait­teis­toa on ole­mas­sa ja se on ver­rat­tain halpaa.

    Ongel­ma ei kuitenkaan ole siinä, etteikö noi­ta ratikoi­ta saisi kulke­maan jun­i­na, vaan siinä, että katu­ti­las­ta on muutenkin kova tap­pelu eri liiken­nemuo­to­jen välil­lä. Tai siis lähin­nä yksi­ty­isautoilun ja joukkoli­iken­teen välil­lä. Pidem­mät raitio­vaunut vaati­si­vat pidem­piä pysäkke­jä, eli enem­män katutilaa.

    Jos on seu­ran­nut, kuin­ka vaikeaa on suun­nitel­la Topeliuk­senkadulle raitio­vaunurataa, kun yksikään parkkipaik­ka ei saa hävitä, niin ymmärtää kyl­lä, mik­si KSV:ssä ei ole oma-aloit­teista intoa lähteä sovit­tele­maan uusia pidem­piä pysäkke­jä ahtaaseen katukuilu­un nyky­isille raitio­vaunulin­joille. Aikansa voi käyt­tää parem­minkin kuin bumerang­i­na lau­takun­nas­ta takaisin tule­vi­in suunnitelmiin.

    Pidem­mät raitio­vaunut ovat poli­it­ti­nen päätös. Ensim­mäi­nen askel olisi selvit­tää poten­ti­aaliset liiken­nöin­tisäästöt. Niitä on oletet­tavasti paljon, mut­ta onko kenel­läkään intres­seis­sä tehdä selvitystä?

  66. Janne Pel­to­la:
    Nim­imerkille Kim­mo: Sekoi­tat nyt nykyisen todel­lisu­u­den ja keskustelun siitä, miten asioiden pitäisi olla. Jos jatku­vasti hoetaan, että ratikat ovat “hitai­ta, kalli­ita ja epälu­otet­tavia”, niin sit­ten ne ovat sitä myös 5 ja 10 vuo­den päästä. Sen sijaan jos kaik­ki kyn­nelle kykenevät sekö puhu­vat siitä, että “10 vuo­den sisäl­lä Helsingis­sä on Euroopan mod­ernein raiti­otiev­erkos­to”, selvit­tävät esteitä tämän toteut­tamiselle ja myös toimi­vat näi­den estei­den pois­tamisek­si, niin kyl­lä sel­l­ainen saadaan toteutettua.

    Hin­ta­lap­pu.

    Sama jut­tu kaupunkisu­un­nit­telun kanssa. Eri­no­maiset ratkaisut eivät useinkaan ole kalli­ita, vaan mon­esti nämä vesit­tyvät väärinkäsi­tys­ten, yksit­täis­ten suun­nit­telijoiden päähän­pint­tymien, kaupun­gin jonkin yksikön vaki­in­tunei­den toim­inta­mallien tai “ajan hen­gen” joh­dos­ta. Tapaus Capel­lan puis­totie on tuore esimerk­ki juuri täl­läis­es­tä tapauk­ses­ta, jos­sa tote­tus on jotain aivan muu­ta kuin mitä luot­ta­muse­limis­sä on päätet­ty: http://www.kaupunkifillari.fi/blog/2013/12/10/tapaus-capellan-puistotie-osa-2-lautakunnan-poytakirjat/

    On pyöräil­i­jöi­denkin etu, että kaavois­sa huomioidaan myös autoil­i­joiden tarpeet, ellei tielle ole var­ta vas­ten ja alun­perin suun­nitel­tu ajok­iel­to­ja ja mui­ta autoilu­un kohdis­tu­via rajoituk­sia, kuten varaamista vain joukkoli­iken­teelle. Jos kaavoite­taan vain pyöräil­i­jöi­den näkökul­mas­ta ja kuvitel­laan autoli­iken­teen jostakin tun­tem­at­tomas­ta syys­tä vain katoa­van jon­nekin tai vähen­tyvän kymme­nen vuo­den päästä, ollaan hakoteillä.

    Pyörätiesu­un­nitel­ma, joka näyt­tää hyvältä kadun ollessa tyhjä autoista, voi olla todel­la huono ja vaar­alli­nen, jos katu on kuitenkin tosi­asial­lis­es­ti vilka­sli­iken­teinen etenkin työ­matkaru­uhkien aikaan. Sen perus­teel­la, mitä kat­soin tuon artikke­lin esimerkke­jä, näyt­tää kaavo­ja muute­tun lop­pu­peleis­sä juuri täl­lai­sista syistä. Toki olisi parem­pi, jos ne kaa­vat saataisi­in ulos valmi­ik­si täl­laiset seikat huomioiden lautakunnista.

  67. Osmo Soin­in­vaara:
    Kru­unuvuoren­ran­ta raken­netaan kyl­lä varsin tehokkaasti.

    On se kyl­lä huo­mat­tavasti lähempänä lähiötä, kuin kaupunkia. Mik­sei siitä sil­las­ta voi­da puris­taa enem­pää kaavoitushyö­tyä irti?

    Kim­mo: Samal­la kuitenkin sul­je­taan silmät kokon­aan Pikku-Huopalah­den totaaliselta palve­lut­to­muudelta, HKL:n surkeil­ta poikkeusjär­jeste­ly­iltä ja toisaal­ta sak­salais­ten mas­si­ivisil­ta henkilöau­to- ja autokaupunki-investoinneilta.

    Mik­si ratik­ka takaisi Var­tiosaaren autu­u­den asuin­paikkana tai jopa työ- ja asioin­tipaikkana? Puh­taan loogis­es­ti ajatel­tuna ratik­ka ei tuo­ta autu­ut­ta, palvelui­ta tai työ­paikko­ja. Jos nämä oli­si­vat ratikan seu­rauk­sia, ei Pikku-Huopalah­den kaltaisia ratik­ka-autu­u­den anti­teese­jä olisi ole­mas­sa. Per­ifer­i­nen puss­in­perä on per­ifer­i­nen puss­in­perä; oli sen nimi Pikku-Huopalahti, Latokar­tano tai Vartiosaari.

    No ei kai se spo­ra mikään itseis­ar­vo ole. Pikku-Huopalah­den kohdal­la voi miet­tiä, mikä vaiku­tus on sil­lä, että niiden spo­rapysäkkien kohdal­la on täl­läistä “kaupunkiym­päristöä”: http://goo.gl/maps/Guq5D

    Var­tiosaaren kohdal­la on toki vähän sama ongel­ma. 7000 asukas­ta ei vält­tämät­tä riitä kovin pitkälle, kun palveluista puhutaan. Mut­ta jos se saari ker­ran tul­laan gryn­daa­maan, niin kai se Kru­unuvuoren ratikkalin­ja kan­nat­taa sinne jatkaa bus­sir­allin sijaan.

  68. Daniel Fed­er­ley: Pohjois-Kore­aankin pääsee tur­is­ti­matkalle, kun­han jak­saa nähdä riit­tävästi vaivaa.

    Mut­ta sen ole­mas­saolosta muis­tute­taan lehdessä ja mediois­sa ympäri­maail­maa har­va se päivä.

    Samal­la main­os­tuk­sel­la olisi Var­tiosaarenkin kävi­jämäärät hie­man eri luvuilla.

  69. j‑lu: Ongel­ma ei kuitenkaan ole siinä, etteikö noi­ta ratikoi­ta saisi kulke­maan jun­i­na, vaan siinä, että katu­ti­las­ta on muutenkin kova tap­pelu eri liiken­nemuo­to­jen välil­lä. Tai siis lähin­nä yksi­ty­isautoilun ja joukkoli­iken­teen välil­lä. Pidem­mät raitio­vaunut vaati­si­vat pidem­piä pysäkke­jä, eli enem­män katutilaa.

    Tämä toki on ongel­ma, jos tilan­net­ta ajat­telee ceteris paribus. Mutta: 

    * Nyky­istä pidem­pi­en raitio­vaunu­jen avul­la voidaan kor­va­ta eri­tyis­es­ti Kehä I:n sisäpuolelle päät­tyviä säteit­täisiä bus­sil­in­jo­ja, kun­han rato­ja jatke­taan sinne Kehä I:n tasalle.

    * Nykyiset pysäk­it sal­li­si­vat pääväylil­lä jo nyt 40–55 m pitkän kalus­ton käytön, kun­han vaunut kulk­i­si­vat tasavälis­es­ti. Tämä vaatii sekä samat tai ker­ran­nal­liset vuorovälit samo­ja reit­tio­suuk­sia käyt­täville lin­joille että valo-ohjauk­sen toteut­tamisen niin, että se tukee vaunu­jen tasavälistä kulkua. Niin ja sen kul­jet­ta­jara­has­tuk­sen pois­ton, jot­ta pysäkki­aiko­jen hajon­ta saadaan kuriin.

    j‑lu: Jos on seu­ran­nut, kuin­ka vaikeaa on suun­nitel­la Topeliuk­senkadulle raitio­vaunurataa, kun yksikään parkkipaik­ka ei saa hävitä, niin ymmärtää kyl­lä, mik­si KSV:ssä ei ole oma-aloit­teista intoa lähteä sovit­tele­maan uusia pidem­piä pysäkke­jä ahtaaseen katukuilu­un nyky­isille raitio­vaunulin­joille. Aikansa voi käyt­tää parem­minkin kuin bumerang­i­na lau­takun­nas­ta takaisin tule­vi­in suunnitelmiin.

    Virkami­esten olisi syytä ker­toa poli­itikoille, että raiti­oli­iken­teelle huono­jen jär­jeste­ly­jen tekem­i­nen ei ole ilmaista. Ainakin kokoomus­ta luulisi tämän puolen kiin­nos­ta­van. Noh, aina voi tietysti rak­en­taa metroa ja pestä käten­sä kaupunkisu­un­nit­telun valin­noista. Samal­la rahal­la tosin tek­isi mon­ta parkki­hal­lia, johon ne asukkaiden autot voisi siitä kadun­var­res­ta siirtää.

    j‑lu: Pidem­mät raitio­vaunut ovat poli­it­ti­nen päätös. Ensim­mäi­nen askel olisi selvit­tää poten­ti­aaliset liiken­nöin­tisäästöt. Niitä on oletet­tavasti paljon, mut­ta onko kenel­läkään intres­seis­sä tehdä selvitystä?

    HSL:ä ainakin luulisi kiin­nos­ta­van. Samoin Helsin­gin kaupunkior­gan­isaa­tios­sa ainakin HKL:ä ja Talous- ja suunnittelukeskusta.

  70. Mikko Num­melin: Hin­ta­lap­pu.

    Nyt en ymmärtänyt point­ti­asi. Etenkin kun tuo­hon ei edes tarvit­taisi sil­to­ja tai tun­nelei­ta. Vai hie­man lisää resursse­ja liiken­neval­o­jen suun­nit­telu­un, mah­dol­lis­es­ti muu­ta­man parkki­hallin ja raitiotei­den jatkot Kehä I:n tasalle.

    Vai tarkoititko, että hin­ta­lap­pu on liian pieni, eikä tämä sen vuok­si kiin­nos­taisi keskiverto-poliitikkoa? 😉

    Mikko Num­melin:On pyöräil­i­jöi­denkin etu, että kaavois­sa huomioidaan myös autoil­i­joiden tarpeet, ellei tielle ole var­ta vas­ten ja alun­perin suun­nitel­tu ajok­iel­to­ja ja mui­ta autoilu­un kohdis­tu­via rajoituk­sia, kuten varaamista vain joukkoli­iken­teelle. Jos kaavoite­taan vain pyöräil­i­jöi­den näkökul­mas­ta ja kuvitel­laan autoli­iken­teen jostakin tun­tem­at­tomas­ta syys­tä vain katoa­van jon­nekin tai vähen­tyvän kymme­nen vuo­den päästä, ollaan hakoteillä.

    Onko maan pääl­lä kulke­va metro- tai lähi­ju­nara­ta mielestäsi autoli­iken­teen hait­taamista? Tai jalanku­l­ulle ja pyöräi­lylle varat­tu tie met­sän läpi? Jos ei, niin mil­lä perus­teel­la vain bus­si- tai raiti­oli­iken­teelle varat­tu väylä sitä olisi?

    Mikko Num­melin:Pyörätiesu­un­nitel­ma, joka näyt­tää hyvältä kadun ollessa tyhjä autoista, voi olla todel­la huono ja vaar­alli­nen, jos katu on kuitenkin tosi­asial­lis­es­ti vilka­sli­iken­teinen etenkin työ­matkaru­uhkien aikaan. Sen perus­teel­la, mitä kat­soin tuon artikke­lin esimerkke­jä, näyt­tää kaavo­ja muute­tun lop­pu­peleis­sä juuri täl­lai­sista syistä. Toki olisi parem­pi, jos ne kaa­vat saataisi­in ulos valmi­ik­si täl­laiset seikat huomioiden lautakunnista.

    Muual­la Euroopas­sa nou­date­tut käytän­nöt eivät siis mielestäsi toi­mi Suomes­sa? Ei se pyöräkaista tai etenkään kolmi­ta­soinen pyörätie (mallia Kööpen­ham­i­na) nimit­täin mikään sat­u­jen ratkaisu ole.

  71. Kim-Jong Un: Saa­nen täy­den­tää, että ratikan on olta­va nimeno­maan 1000 mm. Muuten­han koko kaupungi­nosan rak­en­tamis­es­ta ei ole Stadin ratikat Oy:lle mitään hyötyä!

    Mitäs hyö­tyä saaren ja ratikan rak­en­tamis­es­ta on Oy Stadin Ratikat Ab:lle?

  72. Kim­mo: Ratikka­har­ras­ta­jien ja ‑feti­sistien pääl­lim­mäisenä ongel­mana on se, etteivät he suos­tu keskustele­maan enää kult­tin­sa ulkop­uolis­ten kanssa. Tässä blo­gis­sa, Joukkoli­iken­nefoo­ru­mil­la ja Lisää kaupunkia Helsinki­in ‑ryh­mässä saa hep­poisil­la anek­dooteil­la ja samo­jen kulunei­den fraasien peukut­telul­la omille kuluneille stereo­ty­p­i­oilleen hel­posti lisä­vahvis­tus­ta. Tode­taan ja toisel­laan kuorossa ratikan takaa­van ihanat ja kat­ta­vat lähipalve­lut, ole­van itsekan­nat­ta­va ja houkutteleva.

    Hyviä huomioi­ta. Ratikoille on kyl­lä paikkansa (jok­eri raiteille heti!), mut­ta eivät ratikat mitään ihmeitä tee. Raitio­vaunu on Helsin­gin liiken­nevä­lineistä selvästi hitain, ahtain ja häir­iöalt­tein. Paran­nus­su­un­nitelmia on kyl­lä vaik­ka mil­lä mital­la, mut­ta konkre­ti­aa hyvin vähän.

    Mielel­lään vedo­taan johonkin K‑Euroopan ratikka­jär­jestelmi­in, mut­ta eivät ne siel­läkään aina kovin hyvin toi­mi. Jos­sain Ams­ter­damis­sa tai Liss­abonis­sa raiti­oli­ikenne on lähin­nä joko käve­ly­vauhtista matelua tai tur­istien viihdyket­tä. Kaikissa suurem­mis­sa euroop­palai­sis­sa kaupungeis­sa liikenne tukeu­tuu metroon ja juniin.

    1. Jos­sain Ams­ter­damis­sa tai Liss­abonis­sa raiti­oli­ikenne on lähin­nä joko käve­ly­vauhtista matelua tai tur­istien viihdykettä. 

      Oletko käynyt Ams­ter­damis­sa? Ratikat kulke­vat katu­verkos­sa ihen hyvin omil­la kaistoil­laan ja kaupun­gin ulkop­uolel­la varsin metro­mais­es­ti junan­raitei­ta muis­tut­tavil­la reiteillä.

  73. ze: 7000 asukas­ta ei vält­tämät­tä riitä kovin pitkälle, kun palveluista puhutaan. 

    Roi­hu­vuores­sa on 7000 asukas­ta. Riit­tää elät­tämään kolme kaup­paa (S, K ja Siwa), 5 räkälää, 3 pit­se­ri­aa, fil­lariko­r­jaa­mon, joogas­tu­dion, kam­paa­mon, sushi­raflan, thairaflan ja kahvi­lan. Kahvi­la on tosin kiikun kaakun. 

    Eli aika paljon saa 7000 asukkaal­lakin. Var­tiosaa­res­sa ehkä jopa enem­män, kos­ka sieltä on vaikeam­paa lähteä illal­la vaik­ka olisikin ratikka.

  74. Kim­mo tykkää bus­seista, minä tykkään ratikoista. Jos jaet­taisi­in stadi­laiset kah­teen jengi­in, niin vähän epäilen, että mun jengis­sä olisi enem­män pelaa­jia. Ei kai se ratikan suo­sio, jos­ta KSV, HKL ja HSL:kin puhu­vat, ihan tuules­ta tem­mat­tua voi olla.

    Kim­mo: DF:ltä jälleen taatun epäasial­lista suh­tau­tu­mista eri liiken­nevä­lineisi­in. Mik­set kut­su 4–10 ‑liiken­net­tä yhtä vähät­televästi ratikkar­al­lik­si? Naker­rat vain omaa uskot­tavu­ut­tasi suuren yleisön silmis­sä vaa­ti­mal­la joukkoli­iken­nein­vestoin­tien kohdis­tamista ain­os­taan metrin raidelevey­den ratikkaan. 

    Heh. Kyl­lä Man­skul­la on ratikkar­al­li. Mitä investoin­tei­hin tulee, niin län­simetro­mil­jardin jäl­keen voisi tietysti ajatel­la, että ratikkaankin käytetään vaikka­pa viides­osa siitä. Vai onko se liikaa?

    Kim­mo:Vaunumäärään tai siihen kuin­ka nyt vaan ratikalla on kap­a­siteet­tia, kos­ka se on ratik­ka, on turha vedo­ta. Lin­jo­jen nykyiset vaunut kun ovat kap­a­siteetil­taan yht­eneviä bussien kanssa, jos sei­so­mati­laa arvioidaan pin­ta-alan, eikä Val­metin hihas­ta vede­tyn sei­soma­paikkamäärän, perusteella. 

    Busse­ja on HSL-alueel­la mon­enkokoisia, paket­ti­au­toista telibus­sei­hin. Ratikoitakin on mon­enkokoisia. Pienin ratik­ka on suurem­pi kuin suurin bus­si. Suurim­mas­sa ratikas­sa on 75 istuma­paikkaa. Bus­seis­sa sei­somi­nen ei käytän­nössä ole vai­h­toe­hto laadukkaas­sa joukkoliikenteessä.

    Kim­mo:Mik­si ratik­ka takaisi Var­tiosaaren autu­u­den asuin­paikkana tai jopa työ- ja asioin­tipaikkana? Puh­taan loogis­es­ti ajatel­tuna ratik­ka ei tuo­ta autu­ut­ta, palvelui­ta tai työ­paikko­ja. Jos nämä oli­si­vat ratikan seu­rauk­sia, ei Pikku-Huopalah­den kaltaisia ratik­ka-autu­u­den anti­teese­jä olisi ole­mas­sa. Per­ifer­i­nen puss­in­perä on per­ifer­i­nen puss­in­perä; oli sen nimi Pikku-Huopalahti, Latokar­tano tai Vartiosaari.

    Meil­lä taitaa olla vähän eri­laiset käsi­tyk­set Pikkik­ses­tä. Mä asun tässä muu­ta­man sadan metrin päässä siitä. Tulee käy­tyä aika usein.

  75. Tutk­i­ja Punavuores­ta:

    - Siel­lä asuu vak­i­tuis­es­ti 31 asukasta
    — Niiden 31 asukkaan mielestä saari edus­taa hieno­ja luon­toar­vo­ja. He halu­a­vat naut­tia luon­toar­voista – kaupun­gin omis­ta­mal­la saarel­la – mieluiten ihan keskenään.

    On varsin arro­gant­tia väit­tää että saari voidaan rak­en­taa kos­ka se hyödyt­tää nykyisel­lään vain 31 asukas­ta. Saari hyödyt­tää jo nyt suurem­paa joukkoa, ja se mik­si se ei hyödytä vielä suurem­paa joukkoa kuin nyt on kaupun­gin syytä. Vai pitäisikö niiden 31 asukkaan rak­en­taa sil­ta saarelle, jot­ta Vihreät oli­si­vat tyytyväisiä?

    Jos Var­tiosaa­reen raken­net­taisi­in se sil­ta, uskoisin kävi­jämäärien vas­taa­van Keskus­puis­ton kävi­jämääriä, kun määrät suh­teutetaan käve­lyetäisyy­del­lä ole­vi­in asukkaisiin.

  76. Muual­la Euroopas­sa nou­date­tut käytän­nöt eivät siis mielestäsi toi­mi Suomes­sa? Ei se pyöräkaista tai etenkään kolmi­ta­soinen pyörätie (mallia Kööpen­ham­i­na) nimit­täin mikään sat­u­jen ratkaisu ole.

    Min­un olisi pitänyt var­maan heti tarken­taa, että tarkoitin ongel­mallisil­la pyörätier­atkaisuil­la autoli­iken­teen tasos­sa ilman reunakiveystä ole­via pyöräkaisto­ja tai (kään­tyvistä autoista johtuen) täl­lais­ten pyöräkaisto­jen kulkemista suo­raan risteysten läpi ilman “sivuk­oukkaus­ta” vilkkail­la kaduil­la ja risteyk­sis­sä. Nämä ovat juuri niitä yksi­tyisko­htia, jot­ka ovat raken­nus­su­un­nitelmis­sa hel­posti lentäneet mappi‑Ö:hön, kos­ka raken­nusinsinöörit ovat näh­neet asian kanssani samal­la tavalla.

    Myöskään yksisu­un­taiset pyöräkai­stat eri puo­lil­la autoti­etä eivät ole hyviä ratkaisu­ja, kos­ka ne saat­ta­vat pakot­taa pyöräil­i­jät joko ylit­tämään tietä epäedullisen usein tai jopa vääristä paikoista, elleivät sit­ten suo­raan sor­ru aja­maan pyöräkaistaa väärään suun­taan tai poukkoile jalkakäytävälle.

    Oma suosikki­ni on edelleen yhdis­tet­ty jalankulku- ja pyörätie, jos­sa sekä jalankulk­i­jat että pyöräil­i­jät nou­dat­ta­vat oikea­puolista liiken­net­tä, mikäli tilaa varsi­naisi­in lev­eämpi­in pyöräkaistoi­hin ei ole osoittaa.

    Min­un mielestäni kaupunki­fil­lari-blo­gista ja monista muis­takin puheen­vuoroista pais­taa läpi haave autoli­iken­teen heit­tämis­es­tä pois kaduil­ta jälkikä­teen sääde­ty­il­lä kiel­loil­la, kun osoit­tau­tu­isi, että autoista olisi väärän liiken­nesu­un­nit­telun vuok­si pyöräil­i­jöille haittaa.

  77. a_l: Raitio­vaunu on Helsin­gin liiken­nevä­lineistä selvästi hitain, ahtain ja häiriöalttein. 

    Tähän lis­taan on pakko kom­men­toi­da se, että joku siitä hitaud­es­ta ja häir­iöalt­tiud­estakin pitää, jos ker­ran ne spo­rat ovat kaiken lisäk­si ahtaitakin.

    Hitaus on helsinkiläisit­täin toteutetun raiti­otiev­erkos­ton sisään­raken­net­tu omi­naisu­us, jolle on vaikea tehdä kovin paljon. Pysäk­in­väle­jä piden­tämäl­lä saa lisää vauh­tia, samoin uudet raiteet voi tehdä nyky­istä nopeam­mik­si. Olisiko bus­si yhtään nopeampi samoil­la reit­eil­lä ja pysäk­in­väleil­lä? Liiken­nevä­linei­den kiihtyvyy­serot ovat pieniä, ja ainakin ruuhkas­sa raitio­vaunul­la on vähän vähem­män ruuhkaa.

    Häir­iöalt­tius taas — tilas­to­ja näkemät­tä — taitaa olla paljolti varsin pie­nil­lä toimen­piteil­lä kor­jat­tavis­sa, jos tah­toa riit­tää. Ehkä min­ul­la on käynyt hyvä tuuri raitio­vaunu­jen ja huono tuuri lähi­ju­nien kanssa, mut­ta pros­en­tu­aalis­es­ti enem­män ongelmia on ollut junien kanssa. Voi kyl­lä olla lin­jois­takin kiinni.

    Toisaal­ta min­ul­ta on livah­tanut ohi silmien se ratkaisu, jon­ka voi tehdä raitio­vaunuil­la mut­ta ei bus­seil­la. Siinä mielessä raitio­vaunu­jen markki­noin­ti ain­oana oikeana ratkaisuna on vähän harhaan­jo­htavaa. Tykät­tyjä ne kuitenkin näyt­tävät käyt­täjämäärien val­os­sa olevan.

  78. a_l:Raitio­vaunu on Helsin­gin liiken­nevä­lineistä selvästi hitain, ahtain ja häiriöalttein. 

    Tämä ei ole mikään yleinen raitio­vau­nun annet­tu omi­naisu­us vaan ihan siitä kiin­ni mil­laiset edel­ly­tyk­set raitio­vaunulle on päätet­ty kus­sakin kaupungis­sa antaa.

    Maail­mal­la voi käy­dä matkus­ta­mas­sa myös nopeal­la ratikalla jota väärin pysäköidyt autot eivät hait­taa ja joka ei pysähdy sadan metrin välein pysäkeille ja heti perään liikennevaloihin. 

    Helsingis­sä “on sovit­tu” että raitio­vaunul­la ei yleen­sä liiku­ta kan­takaupun­gin ulkop­uolelle ja sil­loin kun liiku­taan, on rata suun­nitel­tu tarkoituk­sel­la saman­laisek­si kuin sielläkin. 

    Toisinkin voisi olla — jos niin vaan päätetään.

  79. Mat­ti Kin­nunen: Roi­hu­vuores­sa on 7000 asukas­ta. Riit­tää elät­tämään kolme kaup­paa (S, K ja Siwa), 5 räkälää, 3 pit­se­ri­aa, fil­lariko­r­jaa­mon, joogas­tu­dion, kam­paa­mon, sushi­raflan, thairaflan ja kahvi­lan. Kahvi­la on tosin kiikun kaakun. 

    Eli aika paljon saa 7000 asukkaal­lakin. Var­tiosaa­res­sa ehkä jopa enem­män, kos­ka sieltä on vaikeam­paa lähteä illal­la vaik­ka olisikin ratikka.

    Sanois­in, että on mah­ta­vat palvelut…

  80. Tutk­i­ja Punavuores­ta: Niiden 31 asukkaan mielestä saari edus­taa hieno­ja luon­toar­vo­ja. He halu­a­vat naut­tia luon­toar­voista – kaupun­gin omis­ta­mal­la saarel­la – mieluiten ihan keskenään.
    — Moni helsinkiläi­nen kokee, ettei pääse naut­ti­maan luon­toar­voista. Heitä val­is­te­taan ystäväl­lis­es­ti: yhteisalus läh­tee jostain päin Hakaniemeä pari ker­taa päivässä, mut­tei ihan kaikki­na päiv­inä ja vain osan vuotta. 

    Punkku­vuore­lainen Hei, et ole liikkun­nut stadis­sa tätä ennen? Tämähän nyt val­lan kum­mas­tut­taa ihmistä joka on syn­tynyt ja elänyt kotikaupungis­saan jo 1950-luvul­ta läh­tien ja tehnyt siel­lä “uh, itä-lähiössä” duuniakin.

    “Moni helsinkiläi­nen kokee…” san­ot, mut­ta en minä tiedä kei­den monien puoles­ta puhut.

    Tutk­i­ja Punavuores­ta, kuinkas mon­en itä-helsinkiläisen arvelet koke­van että meitä ei tääl­lä nyt kuun­nel­la ihan oikeasti. 

    Var­tiosaari on ollut siel­lä kauem­min kuin sinä olet elänyt. Se on saari jos­sa on voin­ut käy­dä, kuten kaupun­gin omis­tamis­sa muis­sakin saaris­sa, ne ovat aika pienen vaivanäön takana. Todel­lisia Aartei­ta kokeak­seen täy­tyy kyl­lä nähdä ihan itse vaivaa.

    Ei siel­lä ole vain 31 ihmistä pyssyt kädessä var­tioimas­sa omia oikeuk­si­aan jos menet sinne. Kyse ON ihan oikeasti saares­ta joka on jäänyt hyvin mon­en tuhan­nen helsinkiläisen sielu­un, ja sitä sinä et vaan tajua, kos­ka sin­ul­la ei ole siitä minkään­laista kokemusta.

    Tämä saari edus­taa sin­ulle jotain mitä se EI ole. Sinne pääsee talvel­la kävellen, jos noin muu­ta­man sadan metrin vesi jää­tyy rii­it­tävästi (useim­miten jää­tyy siitä kohtaa). No, jos pidämme oikein hyvää huol­ta siitä ettei Suomes­sa tai Hgis­sä enääkah­denkymme­nen vuo­den kulutt­tua mikään jäädy talvel­la, niin sit­ten voi olla han­kalla talvel­la sinne päästä. 

    Soutu­veneitä ja ystäväl­lisiä ihmisiä on aina ole­mas­sa, heille jot­ka ovat sitä myös — tässä vajoavien val­tiovenei­den maailmassa.

  81. Daniel Fed­er­ley:
    Busse­ja on HSL-alueel­la mon­enkokoisia, paket­ti­au­toista telibus­sei­hin. Ratikoitakin on mon­enkokoisia. Pienin ratik­ka on suurem­pi kuin suurin bus­si. Suurim­mas­sa ratikas­sa on 75 istuma­paikkaa. Bus­seis­sa sei­somi­nen ei käytän­nössä ole vai­h­toe­hto laadukkaas­sa joukkoliikenteessä. 

    Mikä siitä ratikas­sa sei­somis­es­ta tekee niin olen­nais­es­ti laadukkaam­paa? Kään­ty­ilee ja nykii sekin.

  82. Heh heh Nyt Osmo äänesti Meri­rasti­lan Met­sien rak­en­tamista vastaan.

    Paikas­sa jos­sa on valmis Infra kul­jet­ta­maan iso­jakin ihmismääriä.(metro)

    Mut­ta raito­vaunu pitää saa­da vartiosaaareen.
    Ilmeis­es­ti Kun Osmo ei saanu San­ta­ham­i­naa asun­tokäyt­töön niin, joku saari pitää saada.

    1. Äänestin Meri-Rasti­lan rak­en­tamista vas­taan, kos­ka rin­nalle oli tul­lut tämä OurCi­ty suun­nitel­ma, joka toisi yhtä paljon asukkaista ja vielä lähem­mäs metroase­maa. Var­iosaa­reen jää saman­lainen vihar­alue ran­nalle kuin Meri-Rastilassakin.

  83. Ris­to: Mikä siitä ratikas­sa sei­somis­es­ta tekee niin olen­nais­es­ti laadukkaam­paa? Kään­ty­ilee ja nykii sekin.

    http://www.hs.fi/kaupunki/Vanhus+kaatui+bussissa+Helsingissä+ja+kuoli+vammoihinsa/a1305760155472?ref=hs-art-new‑9

    Raitio­vaunus­sa kiihdy­tyk­set ja jar­ru­tuk­set ovat tasaisem­pia. Ehkä kul­jet­ta­jien asen­teel­lakin on merk­i­tys­tä, mut­ta joskus bus­sikuskit tun­tu­vat ennem­min kil­pa-aja­jil­ta. Liiken­neym­päristöl­läkin on var­maan vaikutusta.

  84. Viherinssi: Hitaus on helsinkiläisit­täin toteutetun raiti­otiev­erkos­ton sisään­raken­net­tu omi­naisu­us, jolle on vaikea tehdä kovin paljon.

    Ei tilanne ihan noin lohdu­ton ole, vaik­ka kan­takaupun­gin kapeat kadut ja ratikkali­iken­teen suuri määrä aset­ta­vatkin omat rajoit­teen­sa. Ne liiken­neval­oe­tu­udet pitäisi vaan saa­da kun­toon. Nykyti­lan­nehan on se, että etu­us kyl­lä annetaan, mut­ta vai­htel­e­val­la viiveel­lä. Hait­ta muulle liiken­teelle on siis jo ole­mas­sa, mut­ta hyö­ty hukataan, kun vau­nun pitää kuitenkin jar­rut­taa, odot­taa ja kiihdyt­tää taas vauhtiin.

    Häir­iöalt­tiu­teen ei vaiku­ta juuri mikään muu kuin se, miten hyvin muu liikenne pide­tään pois kiskoil­ta, ja tämä jos mikä on val­in­takysymys. Kokon­aisuute­na ongel­ma ei kuitenkaan liene kovin suuri, ja ilmeis­es­ti se on keskit­tynyt tiety­ille lin­joille, kos­ka omas­sa päivit­täisessä käytössäni katkok­sia ei käytän­nössä ole.

    Toisaal­ta min­ul­ta on livah­tanut ohi silmien se ratkaisu, jon­ka voi tehdä raitio­vaunuil­la mut­ta ei bus­seil­la. Siinä mielessä raitio­vaunu­jen markki­noin­ti ain­oana oikeana ratkaisuna on vähän harhaanjohtavaa.

    Ei kai kukaan ain­oas­ta oikeas­ta ratkais­us­ta ole puhunut. Ratkai­se­vaa on kap­a­siteetin tarve. Helsin­gin kan­takaupunki­mais­ten aluei­den tihey­del­lä näyt­täisi syn­tyvän kysyn­tää, johon ratik­ka sovel­tuu kap­a­siteet­tin­sa puoles­ta hyvin. Lähiöti­hey­del­lä bus­si on kan­nat­tavampi, ja metron laa­jen­t­a­mi­nen taas vaatisi ihan eri mit­talu­okan asukastiheyttä.

  85. Ris­to: Mikä siitä ratikas­sa sei­somis­es­ta tekee niin olen­nais­es­ti laadukkaam­paa? Kään­ty­ilee ja nykii sekin.

    Tätä voi tes­ta­ta ihan empi­iris­es­ti. Kokeile lukea lehteä bus­sis­sa seisten.

  86. Ris­to: Mikä siitä ratikas­sa sei­somis­es­ta tekee niin olen­nais­es­ti laadukkaam­paa? Kään­ty­ilee ja nykii sekin.

    Pysäkki­tasku­jen ja hidastetöyssy­jen ja painunei­den kaivonkan­sien puute. Lisäk­si 90 asteen kään­nök­siä on huo­mat­tavasti vähem­män ratik­ka- kuin bus­siverkol­la noin keskimäärin.

    Help­po­ja teste­jä: Pystytkö kir­joit­ta­maan joukkoli­iken­nevä­li­neessä? Pystytkö luke­maan istues­sas­si selkä meno­su­un­taan noin 15 min­u­ut­tia niin, ettei tule huono olo?

  87. Mikko Num­melin: Min­un olisi pitänyt var­maan heti tarken­taa, että tarkoitin ongel­mallisil­la pyörätier­atkaisuil­la autoli­iken­teen tasos­sa ilman reunakiveystä ole­via pyöräkaisto­ja tai (kään­tyvistä autoista johtuen) täl­lais­ten pyöräkaisto­jen kulkemista suo­raan risteysten läpi ilman “sivuk­oukkaus­ta” vilkkail­la kaduil­la ja risteyk­sis­sä. Nämä ovat juuri niitä yksi­tyisko­htia, jot­ka ovat raken­nus­su­un­nitelmis­sa hel­posti lentäneet mappi‑Ö:hön, kos­ka raken­nusinsinöörit ovat näh­neet asian kanssani samal­la tavalla. 

    Jostain syys­tä näitä ratkaisu­ja kuitenkin käytetään juuri sel­l­ai­sisa mais­sa ja kaupungeis­sa, jois­sa pyöräi­ly on selvästi Helsinkiä ja Suomea suosi­tumpaa. Ilmas­to­erot ja maas­tokaan eivät voi niin suuria ero­ja selit­tää. Joten olisiko sin­ul­la tutkimus­näyt­töä siitä, että kak­sisu­un­taiset jalka­käytävän kanssa yhdis­te­tyt pyöräti­et nimeno­maan _lisäävät_ pyöräi­lyn suo­sio­ta ja ovat todel­liselta tur­val­lisu­udeltaan parem­pia kuin nuo mainit­se­masi kes­ki-euroop­palaiset ratkaisut?

    Per­im­mäi­nen kysymys on myös se, että suh­taudutko pyöräi­lyyn tasaveroise­na liikku­mis­muo­tona vai sun­nun­ta­ia­jelu­un sopi­vana ja “trikoopelle­jen” harrasteena.

    Keskiver­to raken­nusinsinööri on muuten aika kon­ser­vati­ivi­nen, etenkin jos ei ole kauheasti matkustel­lut tuol­la Län­si-Euroopas­sa avoimin silmin tai muuten pere­htynyt mui­hinkin vai­h­toe­htoi­hin kuin siihen, mitä Suomes­sa on tehty viimeiset 50 vuot­ta. Kos­kee niin pyöräi­lyä, ratikoi­ta kuin jopa liiken­nesu­un­nit­telua yleisesti.

    Myöskään yksisu­un­taiset pyöräkai­stat eri puo­lil­la autoti­etä eivät ole hyviä ratkaisu­ja, kos­ka ne saat­ta­vat pakot­taa pyöräil­i­jät joko ylit­tämään tietä epäedullisen usein tai jopa vääristä paikoista, elleivät sit­ten suo­raan sor­ru aja­maan pyöräkaistaa väärään suun­taan tai poukkoile jalkakäytävälle.

    Oma suosikki­ni on edelleen yhdis­tet­ty jalankulku- ja pyörätie, jos­sa sekä jalankulk­i­jat että pyöräil­i­jät nou­dat­ta­vat oikea­puolista liiken­net­tä, mikäli tilaa varsi­naisi­in lev­eämpi­in pyöräkaistoi­hin ei ole osoittaa.

    Min­un mielestäni kaupunki­fil­lari-blo­gista ja monista muis­takin puheen­vuoroista pais­taa läpi haave autoli­iken­teen heit­tämis­es­tä pois kaduil­ta jälkikä­teen sääde­ty­il­lä kiel­loil­la, kun osoit­tau­tu­isi, että autoista olisi väärän liiken­nesu­un­nit­telun vuok­si pyöräil­i­jöille haittaa.

  88. Per­im­mäi­nen kysymys on myös se, että suh­taudutko pyöräi­lyyn tasaveroise­na liikku­mis­muo­tona vai sun­nun­ta­ia­jelu­un sopi­vana ja “trikoopelle­jen” harrasteena.

    Olen joskus kesäisin pyöräil­lyt omaa työ­matkaani pääkaupunkiseudun hal­ki Espoon Olar­ista Itä-Helsin­gin Hert­toniemeen, mut­ta talvi­saikaan en sitä tek­isi. Mat­ka on sen ver­ran pitkä ja han­kala näin taitet­tuna, että siihen saa kulumaan yhteenkin suun­taan vähin­tään 1 h 15 min­u­ut­tia ja vaat­tei­den­vai­h­dot ja suihkut mukaan luet­tuna päivästä hupenisi työ­matkoi­hin täy­det kolme tun­tia. En omista autoa ja tyyp­il­lis­es­ti käytän joukkoli­iken­net­tä eli Län­siväylän busse­ja ja metroa.

    Jos olisi per­heelli­nen ja asu­isi vähääkään syr­jem­mäl­lä, niin auto alka­isi olla vält­tämätön. Nykyisenkaltais­ten liiken­ney­hteyk­sien varas­sa ja maini­t­ul­la etäisyy­del­lä Helsin­gin keskus­tas­ta min­ul­la ei olisi varaa han­kkia tilavam­paa asun­toa kuin nykyi­nen saunalli­nen kak­sioni on.

  89. LH:
    Tämä saari edus­taa sin­ulle jotain mitä se EI ole. Sinne pääsee talvel­la kävellen, jos noin muu­ta­man sadan metrin vesi jää­tyy rii­it­tävästi (useim­miten jää­tyy siitä kohtaa).

    Soutu­veneitä ja ystäväl­lisiä ihmisiä on aina ole­mas­sa, heille jot­ka ovat sitä myös – tässä vajoavien val­tiovenei­den maailmassa.

    Tarken­nuk­ses­ta huo­maamme, että rah­vas pääsee Var­tiosaa­reen muutenkin kuin kak­si ker­taa päivässä (ei kuitenkaan joka päivä) kulke­val­la yhteysaluk­sel­la. Talvisin voi kävel­lä jäätä pitkin ja kesäl­lä laina­ta soutuvenettä!

  90. Osmo Soin­in­vaara: Oletko käynyt Ams­ter­damis­sa? Ratikat kulke­vat katu­verkos­sa ihen hyvin omil­la kaistoil­laan ja kaupun­gin ulkop­uolel­la varsin metro­mais­es­ti junan­raitei­ta muis­tut­tavil­la reiteillä.

    Olen asunut siel­lä ja kuljin ratikalla osan työmatkaani.

    Kaupungis­sa on eri­laisia ratikoi­ta ja lin­jo­ja. Esim. pikaratikka/metrojuna Amstelveeni­in ei pelkästään kul­je metro­mais­es­ti, vaan suurelta osin metro­raiteil­la ja ‑tun­neleis­sa. Toisaal­ta kaupungis­sa on yksir­aiteisia kohtia, jois­sa ratik­ka jää odot­ta­maan vas­taan­tuli­jaa. Ver­tailuko­h­ta on tosin epäreilu, sil­lä his­to­ri­alli­nen keskus­ta on suun­nitel­tu sato­ja vuosia sit­ten lähin­nä vesili­iken­teen tarpeisi­in. Metrolin­jankin rak­en­t­a­mi­nen on siel­lä vaikeaa.

    Keskimäärin ratikoiden kulku nopeu­tuu mitä kauem­mas keskus­tas­ta men­nään, aivan kuten meilläkin. 

    En mis­sään tapauk­ses­sa kat­e­goris­es­ti tuomitse ratikkaa kulkuneu­vona. Sil­lä on monia hyviä puo­lia. Vieras­tan alan har­ras­ta­jien tapaa esit­tää raiti­oli­ikenne jon­ain kaupunkisu­un­nit­telun hopealu­oti­na joka paran­taa kaiken kaupunki­rak­en­teesta palvelutarjontaan.

  91. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Tämä ei ole mikään yleinen raitio­vau­nun annet­tu omi­naisu­us vaan ihan siitä kiin­ni mil­laiset edel­ly­tyk­set raitio­vaunulle on päätet­ty kus­sakin kaupungis­sa antaa.

    Maail­mal­la voi käy­dä matkus­ta­mas­sa myös nopeal­la ratikalla jota väärin pysäköidyt autot eivät hait­taa ja joka ei pysähdy sadan metrin välein pysäkeille ja heti perään liikennevaloihin. 

    Helsingis­sä “on sovit­tu” että raitio­vaunul­la ei yleen­sä liiku­ta kan­takaupun­gin ulkop­uolelle ja sil­loin kun liiku­taan, on rata suun­nitel­tu tarkoituk­sel­la saman­laisek­si kuin sielläkin. 

    Toisinkin voisi olla – jos niin vaan päätetään.

    Tuo­ta kuulee usein san­ot­ta­van, mut­ta miten paljon siinä on todel­lisu­us­po­h­jaa? Var­masti kan­takaupun­gin raiti­oli­iken­net­tä pystyt­täisi­in hie­man nopeut­ta­maan, mut­ta saataisi­inko merkit­täviä muu­tok­sia aikaan ilman raitei­den edes osit­taista kaivamista tun­nelei­hin tai pysäkkimäärän merkit­tävää vähentämistä?

    1. Ratik­ka on men­nyt kan­takaupun­gin ulkop­uolelle Munkkiniemeen jo vuosikym­meniä. Nyt suun­ni­tyger­l­laan raide­jok­e­ria, jon­ka lin­ja on kokon­aan kan­takaupun­gin ulkopuoella.

  92. a_l: …saataisi­inko merkit­täviä muu­tok­sia aikaan ilman raitei­den edes osit­taista kaivamista tun­nelei­hin tai pysäkkimäärän merkit­tävää vähentämistä? 

    Pysäkkien sijain­tia isoimpi­en risteysten lähel­lä hie­man rukkaa­mal­la ja tahdis­ta­mal­la liiken­neval­ot pysäkille pysähtymis­ten kanssa saataisi­in keskinopeut­ta lisät­tyä merkit­tävästi kun ei pysähdyt­täisi risteyk­sis­sä aina kah­ta ker­taa (eli ensin odot­ta­maan matkus­ta­jia ja sit­ten autoja). 

    Niin toim­i­taan mm. Berli­inis­sä. Helsingis­sä ei ole mitään eri­ty­isolo­suhtei­ta (kuten suo­ma­lais­ten huono viinapää, suomen kie­len vaikea opit­tavu­us, pitkät val­oisat kesäyöt, geneet­ti­nen altistu­mi­nen sydän- ja verisuoni­taudeille, protes­tant­tisen eti­ikan yhdis­tymi­nen slaav­i­laiseen melanko­li­aan, tai edes metrin raideleveys), jot­ka estäi­sivät saman toteut­tamisen täällä.

    Ratikkakisko­jen ei myöskään tarvitse päät­tyä heti ensim­mäiseen lähiökaupungi­nosaan kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la. Ne voivat jatkua kehä 1:lle tai ainakin jok­er­ille asti. Ja uusien päät­tärien sijain­nin voi vali­ta niin että niiden ympärille saa raken­net­tua paljon ja tiivi­isti. Lin­ja jon­ka molem­mat päät kuor­mit­tuvat tasais­es­ti on liiken­teel­lis­es­ti ja taloudel­lis­es­ti aina parem­pi kuin lähiötä kohti har­vene­va poronsarvikaavio. 

    Munkkiniemen rata on poikkeus, pienen ihmeen kaut­ta säi­lynyt his­to­ri­alli­nen jäänne yksi­tyisen yhtiön ajoil­ta. Toisen haaran rak­en­t­a­mi­nen isom­man matkus­ta­japo­h­jan tar­joavaan Munkkivuoreen on sen sijaan ollut mahdottomuus…

    Ja Jok­eri on hyvä esimerk­ki siitä miten joukkoli­iken­teen suun­nit­telu kestää 30 vuot­ta ja lähtöko­h­dat ovat siitä kiin­ni mitä pieni piiri virkamiehiä on päät­tänyt. Alun­perin lasken­ta­mallit (tai suun­nit­telijoiden ide­olo­gia ja pint­tyneet ennakkolu­u­lot) ker­toi että ei, ei, ei — kuka ihme nyt halu­aisi matkus­taa poikit­tain käymät­tä ensin Rauta­tien­torin kaut­ta: käyt­täjiä ei ole tarpeek­si että lin­ja kan­nat­taisi edes bus­seil­la. Ja kun mah­dol­lisu­us sit­ten tuli ja sitä käyt­tämään “liikaa” matkus­ta­jia, osoit­tau­tui bus­sili­ikenne ylikuor­mit­tuvak­si, haavoit­tuvak­si, hitaak­si ja epälu­otet­tavak­si (eikös nämä ollutkaan ratikan ominaisuuksia?).

  93. a_l: Vieras­tan alan har­ras­ta­jien tapaa esit­tää raiti­oli­ikenne jon­ain kaupunkisu­un­nit­telun hopealu­oti­na joka paran­taa kaiken kaupunki­rak­en­teesta palvelutarjontaan.

    Joo, mut­ta kyl­lä tässä tapauk­ses­sa pitää myön­tää että raitio­vaunu olisi mukavampi, joskin bussi+metro ‑kom­bi­naa­tio­ta hitaampi tapa matkus­taa Var­tiosaares­ta kan­takaupunki­in. Luul­tavasti mukavu­ut­ta arvostet­taisi­in enemmän.

  94. a_l:
    En mis­sään tapauk­ses­sa kat­e­goris­es­ti tuomitse ratikkaa kulkuneuvona.Sillä on monia hyviä puolia.Vierastan alan har­ras­ta­jien tapaa esit­tää raiti­oli­ikenne jon­ain kaupunkisu­un­nit­telun hopealu­oti­na joka paran­taa kaiken kaupunki­rak­en­teesta palvelutarjontaan. 

    Minä ainakin ajat­te­len asian niin, että kyse ei ole pelkästään joukkoli­iken­nevä­li­neen nimestä, vaan samal­la ote­taan myös kan­taa joukkoli­iken­n­ev­erkon rak­en­teeseen ja jopa kaupunki­rak­en­teeseen muutenkin. Eli raskas­raiteeseen ja liityn­täbus­sei­hin perus­tu­va puumainen joukkoli­iken­nelin­jas­to tuot­taa lähtöko­htais­es­ti eri­laista kaupunki­raken­net­ta, kuin verkko­mainen raitiolinjasto.

    Esimerk­ki voisi löy­tyä juuri Laa­jasa­losta, jos­ta tähän asti kaik­ki joukkoli­iken­ney­htey­det (pl. yöbus­sit) ovat olleet vai­h­dol­lisia Hert­toniemen kaut­ta. Kru­unuvuoren sil­lan myötä on mah­dol­lista jär­jestää Laa­jasa­losta suo­rat raideli­iken­ney­htey­det sekä keskus­taan, Kalasa­ta­maan, Kumpu­laan että Pasi­laan. Ja jopa pidem­mällekin, riip­puen ihan miten lin­jas­to suun­nitel­laan. Tietys­tikään Kru­unuvuoren sil­ta ei yksinään näitä mah­dol­lista, vaan nimeno­maan osana Kalasa­ta­man raitiotei­den kokonaisuutta.

    Bus­sei­hin tai johd­in­au­toi­hin perus­tu­val­la runk­olin­jas­tol­la voitaisi­in toki toteut­taa vas­taa­va verkko­mainen lin­jas­to, mut­ta täl­lä jää kuitenkin moni raiti­oli­iken­teen etu saavut­ta­mat­ta. Kuten kap­a­siteet­ti, matkus­tus­mukavu­us ja riip­pumat­to­muus katuverkosta.

    Samoin lähel­lä maan­pin­taa kulke­val­la maanalaisel­la metrol­la pystyt­täisi­in myös vas­taavaan, mut­ta asukkai­ta pitäisi olla kuin Pari­i­sis­sa, jot­ta tätä edes kan­nat­taisi harki­ta. Keskinopeus ei kuitenkaan nousisi lyhyestä pysäkkivälistä johtuen kovinkaan paljon korkeam­mak­si kuin hyvin toteutetul­la pin­taratkaisul­la, joten olisiko tämä kuitenkaan lisähin­tansa arvoinen?

    Tiivis­te­tysti: Liiken­nesu­un­nit­telu­un on eri­laisia “tuot­tei­ta” ja minus­ta “ratikkakaupunkissa” on tuot­teena huo­mat­ta­va poten­ti­aali. Kun­han se vain toteutetaan oikein, eikä vesite­tysti kuten nyt näyt­tää eri­tyis­es­ti Kalasa­ta­mas­sa ole­van tapahtumassa.

  95. a_l: Tuo­ta kuulee usein san­ot­ta­van, mut­ta miten paljon siinä on todel­lisu­us­po­h­jaa? Var­masti kan­takaupun­gin raiti­oli­iken­net­tä pystyt­täisi­in hie­man nopeut­ta­maan, mut­ta saataisi­inko merkit­täviä muu­tok­sia aikaan ilman raitei­den edes osit­taista kaivamista tun­nelei­hin tai pysäkkimäärän merkit­tävää vähentämistä?

    Tarken­netaan hie­man: Raiti­oli­ikenne kul­kee täl­lä het­kel­lä Helsin­gin pääkaduil­la hitaam­min, kuin mitä pysäkkiväli ja nopeu­ra­joituk­set sal­li­si­vat. Johtuen eri­tyis­es­ti siitä, että pysäkkien välil­lä joudu­taan pysähtymään liiken­neval­ois­sa. Tämä kun saadaan vähen­emään 90 % nykyis­es­tä, niin minus­ta raiti­oli­ikenne on sil­loin pääsään­töis­es­ti ihan riit­tävän nopeaa.

    Oop­per­an — Kurvin lin­jan eteläpuolel­la etäisyy­det ovat muuten niin lyhy­itä, että maanalais­ten ratkaisu­jen nopeushyö­ty hukkuu hel­posti tason­va­i­h­toi­hin kulu­vaan aikaan. Eri­tyis­es­ti, kun ei pystyt­täne rak­en­ta­maan välit­tömästi kadun alla kulke­via ratkaisu­ja. Ja tämä mak­saa niin paljon, että samal­la rahal­la saa­nee lisät­tyä enem­män joukkoli­iken­nematkus­tus­ta jatka­mal­la ratikkalin­jo­ja entistä pidem­mälle lähiöi­hin tai rak­en­ta­mal­la Palo­heinän tun­nelin kaltaisia oiko­r­e­it­te­jä joukkoliikenteelle.

  96. Janne Pel­to­la: Pysäkki­tasku­jen ja hidastetöyssy­jen ja painunei­den kaivonkan­sien puute. Lisäk­si 90 asteen kään­nök­siä on huo­mat­tavasti vähem­män ratik­ka- kuin bus­siverkol­la noin keskimäärin.

    Help­po­ja teste­jä: Pystytkö kir­joit­ta­maan joukkoli­iken­nevä­li­neessä? Pystytkö luke­maan istues­sas­si selkä meno­su­un­taan noin 15 min­u­ut­tia niin, ettei tule huono olo?

    Ihan asial­lia­sia kysymyk­siä. Toisaal­ta: pystynkö teke­meään sen raito­vaunus­sa täl­lä 60 vuo­den iällä?

    Kysymys busisn ja raitio­vau­nun parem­muduet­sa on huonos­ti asetet­tu. Kum­mal­lakin on etunsa. 

    Miten me paran­taisimme kohtu­ullisin kus­tan­nuk­sien bussien matkus­tus­mukavu­ut­ta. Niitä joka tapauk­ses­sa tarvi­taan sekä esikaupun­ki- että keskikaupunkili­iken­teessä. Ns. runk­olin­jape­ri­aate (bus­sil­la metorase­malel, siitä kek­sus­taan) ei toi­mi kaikissa tapaukisissa.

    Mat­ka bus­s­lla kamp­ista Hes­pe­ri­ankadulle vie n 5 min. Sen matkan seisoo, joskus kuin sil­lit suo­las­sa eikä juuri ehdi lukea. Raitio­vaunu­jen kap­si­teet­ti ei riitä.

  97. Kuu­lostaa taas kommunismilta !

    Luon­non raiskaa­jak­si siis Soin­in­vaarakin pn päätynyt !

  98. Jos aika joulu­na käy pitkäk­si, tässä vinkkinä yksi vai­h­toe­hto ajankuluksi/ihailtavaksi/ihmeteltäväksi/tiedoksi: ks. “http://yle.fi/ohjelmat/2464436”. Oli tänään uus­in­tana tv:ssä.

    Kaik­ista mah­dol­li­sista mielipi­de-eroista huoli­mat­ta, hyvää joulua jokaiselle!

  99. Nyt tuli mit­tari täy­teen kun kuun­telee tätä paskaa mik­si ihmeessä suomen kokoiseen maa­han tai helsin­gin kokoiseen kaupunki­in pitää yrit­tää tukkia enem­män asukkai­ta kuin sinne mah­tuu mikä ihme hinku siitä on väen vängäl­lä yritet­tävä tehdä jotain new yorkkia ei suo­mi ole mikään amerik­ka jos tila lop­puu kesken niin sil­loin se lop­puu nau­ret­tavaa kun viimeisiä ranto­ja ja virk­istys eli viher­aluei­ta ja lehtimet­siä pitää rak­en­taa jopa keskus­puis­toon on ehdotet­tu kaavoituk­sia joka on helnsinkiläis­ten lenkkeily ja muu virk­istäy­tymisalue ja myös eläiten tur­va­paikkka ja kulkure­it­ti kaupun­gin sydämeen ja sieltä pois kun niistä toden­näis­es­ti on jo hävitet­ty 99,9 pros­ent­tia ja jäjel­lä ovat ne 0,1 pros­ent­tia tämä menee jo yli ja nau­ret­tavak­si suomen pitäisi suo­jel­la ihmisiä jot­ka halu­a­vat naut­tia luon­non rikkauk­sista ja uhanalaista eliöla­jis­toa ei kukaan viihdy pelkkien betoni­bunkke­rien ympuröimänä eivät ihmiset eivätkä eläimet.

  100. hup­sis:
    Ihan sulaa hul­lu­ut­ta rak­en­taa saaret tiivi­ik­si pääosin sosi­aalisen asun­non­tuotan­non ker­rostaloslum­meik­si ihan vaan että saataisi­in ratik­ka ja tukea jotain kuvitel­tua elämänmuotoa.

    Sinäpä sen Hup­sis sanoit. Kyl­lä Soin­in­vaara lei­juu teo­ri­ois­saan ja visiois­saan metrin ilmas­sa, Mitä vihreyt­tä on uhra­ta ain­ut­laa­tu­inen ja kult­tuuris­es­ti hieno saari tiivi­ille rak­en­tamiselle sisältäen ns sosi­aal­ista asuntotuotantoa,ja ain­ut­laa­tuisen ympäristön tuhoamisen siu­naa se, että sinne tulisi vielä ratikkalin­ja ‑voi taiva­han talikynt­tilät. Mitä vihreyt­tä tämä on? Ympäristörikok­sen lisäk­si soin­in­vaar­alaisia ei tun­nu tosi­aankaan hait­taa­van demokra­t­ian ignoroin­ti. Täl­lä en tarkoi­ta sitä val­tu­ustopelia ja suh­muroin­tia puoluei­den kesken, vaan kovako­r­vaisu­ut­ta kaupunki­lais­ten mielip­iteille, jot­ka val­taos­altaan puo­lus­ta­vat saaren virk­istyskäytön tur­vaamista ja kehit­tämistä. Kokoomuk­sen puis­to-osas­ton liikanimessäkin pitäisi näköjään puis­to ‑osa kor­va­ta sopi­vam­mal­la. Ehdotuksia?
    Toiv­ot­tavasti näin massiivisisten(ja kalli­iden) suun­nitelmien toteu­tu­mi­nen (menos­sa on jo usei­den uusien aluei­den rak­en­t­a­mi­nen) ei kuitenkaan ole kuu­lutet­tu kirkos­sa. Parem­pi­enkin (?)visionäärien , kuten vaikka­pa Saarisen keskus­ta­su­un­nitel­mat ovat jääneet toteutumatta.

  101. Soin­in­vaaran näke­mys ei ole edes looginen.Millaista nai­ivi­ut­ta ja hai­hat­telua on luul­la, ettei iso raha ja kokoomus apu­laisi­neen (vihreät) käyt­täisi annet­tua mah­dol­lisu­ut­ta rahas­taa rak­en­tamis­es­ta mah­dol­lisim­man hyvä tuot­to. Jos näin hieno paik­ka raken­net­taisi­in kai sinne ennem­minkin tulisi mah­dol­lisim­man arvokkai­ta kohtei­ta. Tämä aja­tus siitä, että sinne tulisi sosi­aal­ista rak­en­tamista tai että tämän saaren rak­en­tamisel­la jotenkin autet­taisi­in Helsin­gin asun­top­u­laa on mah­do­ton, epäloogi­nen ja epäuskottava.Muu kuin kovan rahan asun­to­tuotan­to tarkoit­taa sitä että raken­nut­ta­jat saa­vat edullista lainaa ‑siis se on sitä yhteiskun­nan tuke­maa tuotan­toa ajatuk­se­na että edullisem­mat raken­nuskus­tan­nuk­set siir­ty­i­sivät asukkaille edullisim­mik­si hin­noik­si ja vuokriksi.(Näinhän ei edes aina tapahdu).Tätä n.s. sosi­aalisen asun­to­tuotan­non etua raken­nut­ta­jat hyö­dyn­tävät yhtä tuot­tavasti. Luon­non­ti­laiseen Var­tiosaa­reen siis hal­val­la, huonos­ti raken­net­tu­ja ja suun­nitel­tu­ja sosi­aalisen rak­en­tamisen asun­to­ja ja Helsin­gin asun­top­u­la helpottuu!

    En mal­ta olla vielä ihmettelemät­tä tätä jois­takin kom­menteista pais­tavaa (köyhän)kansan halvek­sun­taa. “Kaup­pakartononkatu ja Itäkeskus” kuin Detrot. LOL. Mikä sit­ten cityvihrei­den mielestä ei ole? Mikä kel­paa? Se kuu­luisa Punavuori?

    1. Var­tiosaa­res­sa nou­date­taan MAL-ohjel­maa, kuten nou­date­taan jopa Jätkäsaa­res­sa, eli sinne tulee 20% sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa ja lisäk­si HITAS-asun­to­ja.. Lisäk­si kaik­ki asun­to­tuotan­to vähen­tää asun­top­u­laa, sil­lä jos alueelle muut­taisi suu­rit­u­loisia, joka muut­taisi heitä vapau­tu­vaan asun­toon ja niin edelleen.

  102. Mamu: En mal­ta olla vielä ihmettelemät­tä tätä jois­takin kom­menteista pais­tavaa (köyhän)kansan halvek­sun­taa. “Kaup­pakartononkatu ja Itäkeskus” kuin Detrot. LOL.

    Ei ole köy­hän kansan halvek­sun­taa jos peräänku­u­lut­taa kun­nol­lista suun­nit­telua myös vähem­män mak­sukykyisen väestönosan asuinalueille.

    Itäkeskuk­sen maamerkin Kaup­pakar­tanonkatu­un rajoit­tu­va ympäristö muis­tut­taa kyl­lä hylät­tyä amerikkalaista kaup­pakeskus­ta. Koko itäkeskuk­sen alue kaipaa radikaalia uudelleena­jat­telua jon­ka lähtöko­h­ta on jotain muu­ta kuin liiken­teen sujuvuus.

  103. Aivan jär­jetön­tä tuho­ta helsin­gin viimeisetkin luon­toalueet ja vielä saari! Jos ihmiset eivät viit­si nähdä pien­tä vaivaa päästäk­seen saarelle, niin ei sinne edes oikeasti halua mennä!
    Mik­sei raken­neta ensin kalasa­ta­maa, viik­in­mäkeä, kru­unuvuoren­ran­taa ja mui­ta meneil­lään ole­via lop­pu­un. Kat­so­taan mon­ta asun­toa sieltä myymät­tä ja oiko­tien asun­to­tar­jon­ta helsingis­sä ihan jär­jetön laidas­ta laitaan!
    Mis­sä asun­top­u­lan kri­teer­it menee? Enem­män myytävää, kuin kysyntää!

    1. Nuo maini­tut alueet raken­netaan kyl­lä kaik­ki. On aika epä’­toivoista väit­tää, ettei Helsingis­sä ole asun­top­u­laa. Markki­na­t­aloudessa myytävä ei koskaan lopu, mut­ta sen hin­ta nousee.

  104. Ihan hul­lun hom­maa! 50-luvul­ta läh­tien tätä epä­toivoista han­ket­ta yritet­ty ajaa läpi,huonoin tuloksin.Onko Tam­misa­lo jotenkin pyhitet­ty alue ettei sil­taa voi­da sinne lait­taa vaik­ka kaupun­ki omis­taa kaik­ki ranta-alueet?? Tässä taitaa raha puhua jär­jen sijaan ja rasite­taan jo muutenkin ahtaak­si käyviä väylia Laa­jasa­los­sa ja Yliskylässä Kru­unuvuoren rak­en­tamisen myötä?

  105. Tämä tulee aika myöhässä eikä ehkä koske kovin läheis­es­ti itse pääasi­aa, mut­ta “vitoshai” taitaa olla mah­do­ton käsi viiden kortin pok­eris­sa. Jos vito­nen on korkein kort­ti, muiden neljän on olta­va pienem­piä, jol­loin kädessä on vähin­tään kakkospari. 🙂

  106. Mik­sei Kivinokka?

    Kivi­nok­ka on saman kokoinen saari kuin Var­tiosaari. Mik­si tuh­la­ta miljoo­nia kaupunki­lais­ten varo­ja infran rak­en­tamiseen kun Nau­ris­saa­res­sa on valmis infra, sil­lat, kaukoläm­pö, sähköt, tiet, metrot ja bus­si. Nähdäk­seni sen rak­en­tamises­sa on vaan yksi iso este, kesämä­jat. Niiden taki­ako se on siir­ret­ty sivu­un keskustelus­ta? Kuka­han mah­taa omis­taa nau­ris­saaren kesä­ma­jo­ja, ettei vaan poli­it­ti­sis­sa puolueis­sa toimivia kaupun­gin päättäjiä?

  107. Hallinto-oikeus tote­si Var­tiosaaren rak­en­tamisen lait­tomak­si. Erikoista ja surullista, että tarvi­taan lakimiehiä, jot­ta saadaan suh­teel­lisu­u­den­ta­jua kaavoituk­seen. Mikä siinä on, että vihreät vas­tus­ta­vat pani­iki­no­mais­es­ti Van­hankaupun­gin lah­den ympäristön rak­en­tamista. Aluet­ta on paljon ja se on aivan eri­taval­la kytket­tävis­sä hyvi­in liiken­ney­hteyk­si­in kuin Vartiosaari.

Vastaa käyttäjälle Kim-Jong Un Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.