Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.12.2013

Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton toim­inta­su­un­nitel­ma vuosille 2014–16

Suuri määrä hyviä tavoit­tei­ta, joista ei voi mitenkään olla eri mieltä. Oikeas­t­aan toivoisi, että täl­lai­sista papereista jätet­täisi­in itses­tään­selvyy­det pois, niin ne toim­intaa oikeasti ohjaa­vat näky­i­sivät selkeämmin.

Huomioi­ta:

Sivu 9: Vallilan­laak­son joukkoli­iken­nekatu. Pitäisi var­maankin olla joukkoli­iken­ney­hteys, niin riideltäisi­in sisäl­löstä, kun se on esitel­ty. Vihreät oli­vat val­tu­us­tossa valmi­ita kan­nat­ta­maan tähän ratikkay­hteyt­tä, mut­ta asia tak­tikoiti­in val­tu­us­ton väliäänestyk­sis­sä niin, että ratikkavai­h­toe­hto putosi pois ja hylät­ti­in kaik­ki. Paljon on ollut kansalaisak­ti­ivi­su­ut­ta osoit­ta­mas­sa, että yhtä nopean yhtey­den saisi ole­mas­sa ole­via katu­ja pitkin. Nämä esi­tyk­set on hyvä analysoi­da tarkoin.

Sivu 15: osal­lis­tu­taan akti­ivis­es­ti eri­lais­ten uud­is­tushankkei­den valmis­telu­un. Tienkäyt­tö­mak­su­jen osalta voisi harki­ta sitä, että kaupun­ki ottaisi ennen kilo­metripo­h­jaisen jär­jestelmän valmis­tu­mista käyt­töön van­hanaikaiset kiin­teään tul­li­ra­jaan perus­tu­vat ruuhka­mak­sut, sil­lä tuo Ollilan työryh­män esi­tys voi viedä pitkän ajan. Tieli­iken­nelaki­in tarvit­taisi­in vapaae­htoiset pyöräti­et pakol­lis­ten rinnalle.

Sivu 28: Kar­tas­sa osa yhteyk­sistä on kokon­aan pois paikaltaan, eikä kuvas­ta sik­si oikein saa selvää, mut­ta han­kkeet ovat tut­tu­ja. Tai niin ne ainakin näkyvät min­un näytölläni.

Telakkaran­nan kaava

Pan­ti­in viimek­si pöy­dälle, kun lau­takun­nan enem­mistö halusi Kor­jaa­mon kaavamerkin­nän sel­l­aisek­si, että se sitoisi käyt­tö­tarkoituk­sen käytän­nössä Elmun käyt­töön. Tämä muu­tos tuot­taa joukon teknisiä muu­tok­sia, joi­ta virkamiehet ovat valmis­telleet. Raken­nuk­sen kor­jaami­nen Elmulle sopi­vaan kun­toon mak­saa 25 miljoon­aa, joka on paljon rahaa, jos sitä ver­taa kult­tuuribud­jet­ti­in ja aika vähän, jos sitä ver­taa vaik­ka Veturi­etiehen. Me päätämme niin kuin päätämme ja kaupung­in­hal­li­tus päät­tää aikanaan niin kuin kaupung­in­hal­li­tus päät­tää. Meil­lä ei ole rahaa, kaupung­in­hal­li­tuk­sel­la voi olla.

Jätkäsaaren puuko­rt­telin kaava

Tässä 16-ker­roksi­nen hotel­li­tont­ti las­ke­taan kahdek­sanker­roksisek­si. Tässä yhtey­dessä on puhut­tu puuko­rt­telista, mut­ta se näyt­tääkin ole­van enää tavoit­teena (en saanut itse kaavaku­vaa auki, joten ei voin­ut tark­istaa). Tämä kaava­muu­tos tekee lop­ullis­es­ti mah­dot­tomak­si toteut­taa niin san­ot­tu torni­hotel­li 16-ker­roksise­na ja vaakata­sos­sa isompana.

Min­ua häir­it­see havain­neku­vas­sa näkyvä vinopy­säköin­ti (tai ei vinopy­säköin­ti, kos­ka auton nok­ka on kohtisuo­raan jalka­käytävään) Tästä ei tule viihty­isää katu­ti­laa ja ihmette­len täl­laista tilan haaskaus­ta noin kalli­il­la paikalla.

Taas tont­tiko­htainen kaa­va Vattuniemessä

Toim­i­ta­lo muute­taan asuin­talok­si. Näin kan­nat­taa tehdä, mut­ta kun näitä tont­tiko­htaisia kaavo­ja on tul­lut peräkkäin aika paljon, olisi ollut hyvä käsitel­lä jonkin­lainen alueen yleis­su­un­nitel­ma ja yrit­tää tehdä syn­tyvälle kaupunkiku­val­liselle kokon­aisu­udelle jotain.

Tont­tite­hokku­us 2,3. Talon alle vähin­tään 160 paikan autohalli.

Kon­st­sam­fun­de­tille lisää van­hus­te­na­sun­to­ja Ruskeasuolle

Tämä tont­ti on siinä kohdal­la, jos­sa Laak­sos­ta tule­va pyörä/kävelyreitti alit­taa Man­ner­heim­intien matkalla Pikku-Huopalah­teen. Lisää raken­nu­soikeut­ta 7500 k‑m2. Man­ner­heim­inti­estä tulee taas vähän katumaisempi.

Kon­tu­lan ostarin ehostus

Kon­tu­lan ostarin vuoro kohot­taa ilmet­tään. Sen katolle raken­netaan asun­to­ja tai jotain muu­ta. Kaa­va on käyt­tö­tarkoituk­sen osalta yllät­tävän väljä. Kos­ka pysäköin­nin hin­ta täl­laises­sa jär­jestelyssä olisi aivan tolku­ton, normia on lieven­net­ty (alue on metroase­man pääl­lä!) tai pois­tet­tu kokon­aan, jos kiin­teistö tekee pitkäaikaisen sopimuk­sen City­Car­Clu­bin tai jonkin muun yhteiskäyt­töyri­tyk­sen (ei ole mui­ta) kanssa. Kai täl­lainen ehto on laillinen.

Lisää raken­nu­soikeut­ta 22 000 ker­rosneliötä eli ei ihan vähän. Asukkai­ta yli 500 lisää.

Vetu­ri­tien suunnitelma

Tässä ovat vai­h­toe­hdot aika vähissä. Maan­pääl­liset ratkaisut eivät oikein pelitä, kos­ka vuo­den 2002 yleiskaavas­sa tämä yhteys on merkit­tävä läpi­a­joväylä Teol­lisu­uskadul­ta pohjoiseen. Näin ei pitäisi tehdä, mut­ta taitaa olla myöhäistä puuttua.

Tun­neli tuot­taa lyhyenä niin huonoa ympäristöä, ettei sel­l­aista voi tehdä. Nyt esitetäänkin oikeas­t­aan pitkän tun­nelin tekemistä vai­heit­tain, mikä on ratkaisu­ista huonoin mah­dolli­nen. Se tulisi vielä paljon kalli­im­mak­si ja merk­it­sisi suuria raken­nustöi­den aikaisia haittoja.

Koko han­ke heti toteutet­tuna mak­saisi jotain 120 miljoon­aa eli ihan mah­dot­toman paljon. Toisaal­ta keskus­tako­rt­telien ja rat­api­hako­rt­telien yhteinen hin­ta lie­nee pari mil­jar­dia. Noiden kort­telei­den kan­nat­taisi mak­saa aika paljon parem­mas­ta ympäristöstä, mut­ta miten ne saa maksamaan?

Jos ei ole muu­ta vai­h­toe­htoa kuin pää­tyä lop­ul­ta kuitenkin pitkään tun­neli­in, se pitäisi tehdä ker­ral­la sanoo investoin­tikat­to mitä hyvänsä.

Tai sit­ten pitää ava­ta koko Pasi­lan liiken­nesu­un­nitel­ma, mut­ta se voi jar­rut­taa alueen rak­en­tu­mista paljon.

Polkupyörien pysäköin­nin kehit­tämiso­hjel­ma 2014–18

Tähän on tul­tu. Pyöräi­lyn suo­sio kas­vaa niin nopeasti, että käsis­sä on pysäköin­tion­gel­ma. Kuvas­sa fil­lar­ipysäköin­tiä Mün­steris­sä Saksassa.

pyöräparkit

17 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.12.2013”

  1. Vallilan joukkoli­iken­nekatu on ikili­ikku­ja. Ehdo­tuk­sia “ole­mas­sa ole­vien katu­jen käyt­tämis­es­tä”, “kut­suli­iken­teestä” jne. on selvitel­ty jo yli neljä vuot­ta, mut­ta onhan se muka­va aina aloit­taa selvit­te­ly uud­estaan. Luulisi, että tuos­sa ajas­sa kaik­ki aidosti toimi­vat vai­h­toe­hdot olisi ehdit­ty jo tuo­da esi­in ja pui­da jo mon­een kertaan. 

    Haas­tan kaik­ki asi­as­ta kiin­nos­tuneet kokeile­maan, kuin­ka “nopea” ja “aikataulus­sa aja­va” bus­siy­hteys 506 nykyään nor­maali­na ruuh­ka-aikana kyseisel­lä välil­lä on.

  2. “Vetu­ri­tien suunnitelma
    …vuo­den 2002 yleiskaavas­sa tämä yhteys on merkit­tävä läpi­a­joväylä Teol­lisu­uskadul­ta pohjoiseen… 

    Tai sit­ten pitää ava­ta koko Pasi­lan liiken­nesu­un­nitel­ma, mut­ta se voi jar­rut­taa alueen rak­en­tu­mista paljon.”

    Pitää ava­ta!

    Se, että vuon­na 2002 on yleiskaavas­sa lin­jat­tu, että Teol­lisu­uskadul­ta ohjat­taisi­in läpi­a­joli­ikenne Kes­ki-Pasi­lan kaut­ta pohjoiseen, ei voi olla ain­ut vai­h­toe­hto vuon­na 2013, kun kaupunkisu­un­nit­telus­sa lop­ul­takin puhal­ta­vat uudet tuulet. Etenkään, kun sen seu­rauk­se­na joudu­taan alis­ta­maan autoilulle uusi asuinalue kaupun­gin läh­es kaikkien julk­isten liiken­nevä­linei­den risteyskohdassa.

    Mitä järkeä on rak­en­taa taas yksi säteit­täi­nen yksi­ty­isautoilun moot­tori­tiemäi­nen val­taväylä lähtemään syvältä kan­takaupungista, kun vas­ta on kään­net­ty kat­seet kohti bulevardeja?

  3. Kat­u­rataa kulkea­va ratikkaa Kumpu­la — Pasi­la voi ruve­ta liiken­nöimään huomen­na, pari pikku­jut­tua Sturenkadul­la pitää lait­taa kun­toon, mut­tei mitään ihmeel­listä. Eli kokeil­laan vaik­ka vuosi, kat­so­taan miten on matkus­ta­jia, ja samal­la selviää nopeus tai sen puute käytän­nössä. Toi on suht nopea ratao­su­us, mut­ta toki laak­son kaut­ta kulke­va olisi nopeampi välil­lä Kumpu­la-Pasi­la. Mut­ta siis sitä odotellessa.

  4. Maan­pääl­liset ratkaisut eivät oikein pelitä, kos­ka vuo­den 2002 yleiskaavas­sa tämä yhteys on merkit­tävä läpi­a­joväylä Teol­lisu­uskadul­ta pohjoiseen.

    Tot­takai siitä tulee merkit­tävä läpi­a­joväylä, jos se tehdään sel­l­aisek­si. Sehän tässä suurin ongel­ma onkin, että vielä vuon­na 2013 ollaan vetämässä kah­den motarin (Itäväylä, Tuusu­lantie) välistä läpi­a­joli­iken­net­tä kan­takaupun­gin läpi.

    Eihän kel­lään nyt ole jäänyt huo­maa­mat­ta, että kaupunkisu­un­nit­telun pri­or­i­teetit ja kaupun­gin taloudelli­nen tilanne ovat muut­tuneet aika merkit­tävästi sit­ten vuo­den 2002?

  5. Osmo: Min­ua häir­it­see havain­neku­vas­sa näkyvä vinopy­säköin­ti (tai ei vinopy­säköin­ti, kos­ka auton nok­ka on kohtisuo­raan jalkakäytävään). 

    Ne havain­neku­van pysäköin­tipaikat kuu­lu­vat sille Laivapo­jankadun ja Ruo­ho­lah­den kana­van välis­sä ole­valle talolle, ne on piir­ret­ty sinne joskus 1990-luvun alus­sa. Kel­lään ei var­maan ole halua han­kkia kor­vaavia paikko­ja, niitä kun ei pääse mak­sat­ta­maan asukkailla.

  6. Kon­tu­la: Kos­ka pysäköin­nin hin­ta täl­laises­sa jär­jestelyssä olisi aivan tolku­ton, normia on lieven­net­ty (alue on metroase­man pääl­lä!) tai pois­tet­tu kokonaan.
    Lois­tavaa ja vih­doinkin, toiv­ot­tavasti tämä tulisi normik­si. Jos muut­taa muu­ta­man sadan metrin päähän ase­mas­ta, (Kulosaari, Hert­tonie­mi, Siil­i­tie, Itäkeskus, Myl­ly­puro, Puoti­la, Rasti­la, Vuosaari, Mel­lunkylä) niin nimeno­maan noi­hin tulisi rak­en­taa päälle ja ilman autopaikkaa. Tehdään niitä tiivi­itä asema­paikko­ja kaupunki­maisik­si ja juuri tuol­ta poh­jal­ta, ilman autopaikkoja.
    Bule­varde­ja odottaen.

  7. “Paljon on ollut kansalaisak­ti­ivi­su­ut­ta osoit­ta­mas­sa, että yhtä nopean yhtey­den saisi ole­mas­sa ole­via katu­ja pitkin. Nämä esi­tyk­set on hyvä analysoi­da tarkoin.”

    No tuskin se Sturenkadun kaut­ta aivan yhtä nopea on, mut­ta voisi­han tuo­ta kokeil­la niin kuin tpyy­lu­o­ma ehdottikin.

    “Tienkäyt­tö­mak­su­jen osalta voisi harki­ta sitä, että kaupun­ki ottaisi ennen kilo­metripo­h­jaisen jär­jestelmän valmis­tu­mista käyt­töön van­hanaikaiset kiin­teään tul­li­ra­jaan perus­tu­vat ruuhka­mak­sut, sil­lä tuo Ollilan työryh­män esi­tys voi viedä pitkän ajan”

    Ollilan työryh­män ehdo­tuk­ses­sa ei käsit­tääk­seni ollut mitään ruuhkaele­ment­tiä. Mitä se aut­taa ruuhki­in, jos sama ruuhkainen pätkä mak­saa ruuh­ka-aikana 6,8 snt/km ja ruuh­ka-ajan ulkop­uolel­la 6,8 snt/km??

    1. Jos tuo Ollilan jär­jestelm­nä saadaan toim­i­maan, siihen voi hyvin lisätä kun­nal­lisen ruuhka­mak­su­o­su­u­den, jos­sa por­ras­tus voisi olla hyvinkin jyrkkä.

  8. Nää auto­tun­nelit muis­tut­taa metro vs. pikaratik­ka ‑asetel­maa, eli hyvin karkeasti heit­et­tynä pin­taratkaisul­la saavute­taan 80% hyödy­istä 20% kus­tan­nuk­sil­la — ja saadaan huo­mat­tavasti jous­tavampi jär­jestelmä tule­vaisu­u­den muut­tuvi­in tarpeisiin.

    “Maan­pääl­liset ratkaisut eivät oikein pelitä, kos­ka vuo­den 2002 yleiskaavas­sa tämä yhteys on merkit­tävä läpi­a­joväylä Teol­lisu­uskadul­ta pohjoiseen.”

    Niin, toisaal­ta kyseiselle Vetu­ri­tien pätkälle EI ole merkit­ty maanalaista tietä, vaan ihan tavalli­nen, edullisem­pi ja kaupunki­maisem­pi pin­taratkaisu, vaik­ka kyseisessä yleiskaavas­sa onkin koval­la innol­la piir­ret­ty kym­meniä kilo­me­tre­jä auto­tun­nelia kuvaavia katkovi­ivo­ja ympäri Helsinkiä (ja joo, metro­tun­neli­akin riit­tää). Tässä mielessä jän­nää perustel­la tun­nelia yleiskaavalla.

    Samal­la lail­la pääkaduk­si merkit­tyjä väyliä vuo­den 2002 yleiskaavas­sa ovat myös esimerkik­si Sturenkatu ja Mannerheimintie. 

    Moottori“kaduksi” merk­itylle Hakamäen­tielle on yksi täl­lainen tun­neli­hirvi­tys ennätet­ty rak­en­taa; toiv­ot­tavasti lau­takun­ta on käynyt tutus­tu­mas­sa jalan ympäristöön, jon­ka ympärille nyt ollaan suun­nit­tele­mas­sa kan­takaupun­gin laa­jen­tamista. Onnea vaan tuol­laisen ympäristön muut­tamiseen jalankulk­i­jaystäväl­lisek­si. Hakamäen­tien jatkeisi­in on ollut ilmeis­es­ti kova usko.

    Yleiskaavaa ja sen liiken­n­ev­erkkoa tulisi tarkastel­la kokon­aisuute­na, kun näitä yksit­täisiä päätök­siä tehdään. Siihen samaiseen yhtey­teen oli piir­ret­ty ne jo mainit­se­mani Hakamäen­tien tun­neli­jat­keet Lah­den- ja Turun­väylälle ja niiden lisäk­si Tuusu­lan­väylän kään­tö Käpylän ase­mal­ta alka­en, tun­neli Nor­den­skiöldinkadul­ta (Auro­ran sairaalan kohdal­ta) Paciuk­senkadulle Tukhol­mankadun alitse ja tun­neli Kumpu­lan kam­puk­sen alitse (johon sisäl­tyy maanalainen liit­tymä Turun­väylän ja Lah­den­väylän väliseen tun­neli­in). Vain lähim­mät, tähän nyt päätet­tävään pätkään liit­tyvät maini­tak­seni. Kuin­ka paljon näi­den rak­en­t­a­mi­nen mak­saisi, kak­si-kolme mil­jar­dia euroa? Riit­tääkö? Onko näi­hin oikeasti tule­vaisu­udessa rahaa sen enem­pää kuin poli­it­tista tah­toakaan, kuin­ka moni löisi omil­la rahoil­laan vetoa näi­den puoles­ta? Entä yhteisil­lä rahoil­la — onko mitään järkeä pistää läh­es sataa miljoon­aa pätkään, joka on osa mitä toden­näköisem­min koskaan toteu­tu­ma­ton­ta kokonaisuutta?

    Palaut­taisin valmis­telu­un. Lyhyenä tehtyä tun­nelia on ump­isurkea kom­pro­mis­si, joka tulee kokon­aisu­udessa hyvin paljon vai­h­toe­hto­ja kalli­im­mak­si. Toteutet­takoon pin­ta­tienä ja jätet­täköön mielu­um­min varaus sille pitkälle tun­nelille, joka toteutetaan vaik­ka sit­ten kun edes Tuusu­lan­väylän kään­töön on löy­det­ty rahat. Jos autoli­iken­teeseen on pis­tet­tävä rahaa, niin tun­neloikaa vaik­ka kehä ykkö­nen Puk­in­mäen ase­man ympäristössä tai Met­sälän­tie keskus­puis­ton ali!

  9. Koti-isä:

    Mitä järkeä on rak­en­taa taas yksi säteit­täi­nen yksi­ty­isautoilun moot­tori­tiemäi­nen val­taväylä lähtemään syvältä kan­takaupungista, kun vas­ta on kään­net­ty kat­seet kohti bulevardeja?

    Vetu­ri­tien voi rak­en­taa pin­nas­sa mota­ri­na. Sil­loin sitä pääsee nopeasti Pasi­lan ohi esim Jum­boon, jos­sa on sen­tään riit­tävästi parkkipaikkoja.

    Jos Pasi­lan alueen suun­nitelmia lähde­tään availe­maan, kan­nat­taisi koko alueen kaavoitus muut­taa ihmisiä varten tehdyk­si, eli käveltäväk­si eikä ihail­tavak­si auton ikku­nas­ta ylinopeudellakin.

    Mikäli ei muute­ta, Kes­ki-Pasi­la kan­nat­taa rak­en­taa täy­teen mas­si­ivista arkkite­htu­uria. Saadan­pa­han Helsingistä sit­ten edes hieno­ja ilmakuvia.

  10. Mitäs jos Vetu­ri­tie olisikin Helsin­gin ensim­mäi­nen kaupunkibule­var­di? Kukaan ei vas­tus­ta motarin muut­tamista, kun sitä motaria ei vielä ole. Pin­nas­sa, kau­ni­it puuriv­it, neljä autokaistaa, tasos­sa ole­vat kaupunkiristeyk­set ja korkeat taloriv­it molem­min puolin.

    Vaik­ka palau­tus ja uudelleen­valmis­telu veisi puoli vuot­ta, hidastellen vuo­denkin, niin kokon­aisu­u­den kannal­ta sil­lä ei ole mitään merkitystä.

  11. Ara­bi­an ja Pasi­lan väliä kan­nat­taisi tosi­aan ruve­ta liiken­nöimään Sturenkadun ja Mäkelänkadun kaut­ta, mis­sä kiskot ovat jo valmi­ina. Lisäk­si täl­lainen lin­ja palvelisi koko Vallilan aluet­ta. Puis­toon raken­net­ta­va raiti­olin­ja ei palvele ketään, kos­ka puis­tossa ei asu kuin puutarhatonttuja.

  12. Osmo Soin­in­vaara: Jos tuo Ollilan jär­jestelm­nä saadaan toimimaan

    … niin siihen saadaan por­ras­tus, jol­la eri­tyisen paljon vero­ja kerätään maaseudul­la ja ei-ruuh­ka-aikaan ajamis­es­ta, kos­ka sil­loin ei ole vai­h­toe­hto­ja. Koko hom­man idea on kerätä lisää vero­ja, muu­ta siltä on turha odottaa.

    1. Kilo­mwetrivero kor­vaa ben­saveron, kun siir­ry­tään sähköau­toi­hin. Ben­saveroa mak­se­taan myös maaseudul­la. Haja-asu­tusalueil­la ben­m­savero ei riitä kat­ta­maan tei­den ylläpi­tokus­tan­nuk­sia, kos­ka liiken­net­tä on harvakseltaan.

  13. Daniel Fed­er­ley: Mitäs jos Vetu­ri­tie olisikin Helsin­gin ensim­mäi­nen kaupunkibule­var­di? Kukaan ei vas­tus­ta motarin muut­tamista, kun sitä motaria ei vielä ole.

    Liiken­nesu­un­nit­telijoiden salat­tu visio on, että kun ne kaupunkibule­vardit joskus tehdään, niiden alle tulee autoille tun­nelit. Niin ne bule­vardis­oin­nit valitet­tavasti ovat men­neet muual­lakin, esim. Hollannissa.

  14. “Haja-asu­tusalueil­la ben­m­savero ei riitä kat­ta­maan tei­den ylläpi­tokus­tan­nuk­sia, kos­ka liiken­net­tä on harvakseltaan.”

    Polt­toain­everoa kerätään noin 2.5 mil­jar­dia, ja siihen vielä puoli mil­jar­dia veron osu­ud­es­ta kerät­tävää alv:tä. Val­tion tiemäärära­hat sisältäen perustien­pidon ja kehit­tämisen ovat noin 0.8 mil­jar­dia. Täl­lä 4:1 suhdelu­vul­la aika ison osu­u­den haja-asu­tusalueen tiestöstäkin kat­taa itsen­sä; kun­han ei laske niin että jonkun sam­matin alueen pitäisi kus­tan­taa alueel­laan kulke­va siivu turku-helsin­ki moottoritietä.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Kilo­mwetrivero kor­vaa ben­saveron, kun siir­ry­tään sähköau­toi­hin. Ben­saveroa mak­se­taan myös maaseudul­la. Haja-asu­tusalueil­la ben­m­savero ei riitä kat­ta­maan tei­den ylläpi­tokus­tan­nuk­sia, kos­ka liiken­net­tä on harvakseltaan.

    Eikös maaseudul­la enää per­itä (yksi­ty­is­tei­den) käyt­täjiltä tiemaksuja? 

    Onko kilo­metri oikea peruste liikku­miseen perus­tu­valle verolle? Ehkä sil­loin, jos tarkoituk­se­na on saa­da ihmiset (tai autot) liikku­maan mah­dol­lisim­man vähän, mikä edel­lyt­tänee keskit­tymistä tiivi­ille alueelle. Tämän tavoit­teen toteu­tu­man huip­puar­vo saavutet­ta­neen joukko­hau­das­sa, mis­sä kaik­ki tiivi­isti yhdessä, pienel­lä alueel­la, mis­sä kukaan (toiv­ot­tavasti) ei liiku lainkaan?

    Pin­ta-alal­taan suh­teel­lisen laa­jas­sa, mut­ta har­vaan asu­tus­sa maas­samme pitäisi ehkä miet­tiä ja käy­dä keskustelua siitä, minkälainen kehi­tys­su­un­ta olisi hyvä ja tarkoituk­sen­mukainen, taloudel­liset vaiku­tuk­set huomioiden. Kysymyk­set siitä, mitä mak­saa ja kuka mak­saa, ovat tärkeitä. Kaikkea ei pidä sälyt­tää yhteiskun­nan vero­tu­loil­laan kan­ta­mak­si, mut­ta jonkin­laista kohtu­ullista sub­ven­tio­ta koko maamme asut­tuna pitämisek­si lie­nee silti syytä rajoite­tus­sa määrin harjoittaa. 

    Pakkosi­ir­rot tai liian voimakkaat taloudel­liset pakot­teet tähän suun­taan eivät ole mis­sään nimessä oikea tapa. Tyhjik­si jäävät asun­not ympäri maa­ta (ja toisaal­ta hin­tata­soa rajusti nos­ta­va asun­top­u­la keskuk­sis­sa) ei myöskään liene yhteiskun­nan etu. Toisaal­ta yhteiskun­nankaan ei tulisi mak­saa itseään kipeäk­si siitä, että ympäri maatamme, joka niemessä ja notkos­sa, tulisi olla täs­mälleen sama ajas­sa mitat­ta­va yhteiskun­nan julkisen puolen tar­joa­ma palve­lu­ta­so (mak­soi mitä mak­soi!) kuin kaupunkikeskittymissä.

    Toim­inta edel­lyt­tää liiket­tä ja sil­loin voisi olla järkeväm­pää verot­taa (ainakin osak­si) myös ener­gian, tässä tapauk­ses­sa sähkön, kulu­tus­ta per kul­jet­tu mat­ka. Tämä antaisi parem­man moti­ivin kehit­tää taloudel­lisem­pia liikku­misvä­lineitä kuin pelkkä kilo­me­trei­hin perus­tu­va vero­tus. Jos koti­maas­samme olisi sähköau­to­jen tuotan­toa, olisi myös syytä harki­ta mah­dol­lisu­ut­ta alen­taa (sähkö)autokohtaisen, kul­je­tus­ta matkas­ta riip­pumat­toman veron osu­ut­ta ainakin jos­sain määrin. 

    Kestävän kehi­tyk­sen kannal­ta ei ole hyvä, jos auto­ja vai­hdet­taisi­in yhtä tiuhaan kuin esim. kän­nyköitä, ja van­hat (sähkö)autot pää­ty­i­sivät kaatopaikoille ennen aiko­jaan. Auto­jen ja niiden kier­rätet­tävyy­destäkin voisi ehkä myön­tää jotain vero­tuk­sel­lista lisäe­t­ua, jos lasken­ta­pe­rusteista olisi mah­dol­lista saavut­taa yleis­es­ti hyväksyt­tävä, kokon­aistaloudel­lis­es­ti järkevä ratkaisu.

Vastaa käyttäjälle isoH Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.