Kaupunkisuunnittelulautakunta 3.12.2013

Telakkaran­nan kaava

Keskustelti­in pitkään kaavamääräyk­ses­tä, joka oli kir­joitet­tu ajatellen, että Kor­jaamoon tulisi tilat Elmulle. Niitä oli väl­jen­net­ty sal­li­maan muu­takin käyt­tö­tarkoi­tus­ta, kos­ka raken­nuk­sen kor­jaami­nen Elmun tarkoituk­si­in mak­saisi 25 miljoon­aa, eikä sel­l­aiseen investoin­ti­in ole varaudut­tu. Koeäänestyk­sessä lau­takun­ta aset­tui Elmua puolta­van määräyk­sen kan­nalle. Asia joudut­ti­in pane­maan pöy­dälle, kos­ka tämä poikii joukon teknisiä muu­tok­sia autopaikkanormia myöten.

Voi olla, että kaupung­in­hal­li­tus toteaa kirstun ole­van tyhjä ja palaut­taa sal­li­vam­man kaavamerkinnän.

Yleiskaa­van visiot

Lau­takun­ta liit­ti muu­ta­man pain­os­tuspon­nen päätök­seen yksimielis­es­ti. Aivan mullis­ta­va yleiskaavav­i­sio hyväksyt­ti­in yksimielis­es­ti! Vau!

Kes­ki-Pasi­lan Vetu­ri­tien eteläosan kaava

Itse kaa­va oli ongel­ma­ton ja se päästet­ti­in läpi. Sen sijaan ongelmia on liiken­nesu­un­nitel­mas­sa. Se pan­ti­in pöy­dälle. Ilmeis­es­ti ei saa­da kelvol­lista ratkaisua muu­ta kuin sil­lä pitkäl­lä tun­nelil­la. Pin­taratkaisut johta­vat kovin huonoon ja ruuhkau­tu­vaan ympäristöön. Nyt esitet­ty pitkän tun­nelin tekem­i­nen vai­heit­tain on aivan jär­jetön­tä, kallista ja tuot­taa suur­ta hait­taa raken­nustöi­den aikana. Jos lop­ul­ta kuitenkin pitkä tun­neli, tehtäköön se ker­ral­la, vaik­ka investoin­tikat­to meneekin puhki.

Suu­tar­i­lan ranta­puis­toalueen kaava

Meni läpi yksimielis­es­ti siir­to­la­pu­u­tarhoi­neen. Vähän oli aja­tus­ta siirtää siir­to­la­pu­u­tarha toiseen paikkaan, mut­ta ympäristövi­ra­nomais­ten mukaan siir­to­la­pu­u­tarho­ja koske­vat samat melumääräyk­sen kuin asum­ista, joten ei käynyt päinsä. 

Pirkkolan ase­makaa­va

Äänestet­ti­in raken­nus­suo­jelus­ta. Esit­telijä loiven­si esi­tys­tään, mut­ta Ris­to Rauta­va olisi halun­nut palaut­taa määräys­ten edelleen lieven­tämisek­si. Äänestet­ti­in 6–3, kokoomus vas­taan muut. Jouduin vähän arpo­maan omaa mielipidettäni. 

Som­pasaaren kaava

Hyväksyt­ti­in kiitoksin. Tässä sovel­letaan uut­ta pysäköin­tiperi­aatet­ta, jon­ka mukaan velvoitepaikoista on raken­net­ta­va 65 % ja lop­ut, jos joku halu­aa. Tämä toimii, jos paikan  hin­ta irrote­taan asun­non hinnasta. 

Perus­tamiskus­tan­nuk­set 40 M€, mut­ta tont­tien arvo yli 100 M€. On se hyvä, että kaupun­ki omis­taa maan. Helsinkiläistä kuusik­er­roksista kort­teliraken­net­ta, joukos­sa joitakin vähän korkeampia torne­ja. Tulee suosit­tua asuinalue!

Suu­tar­i­lan sil­ta­lan­puis­ton asuinalue

Puis­toa naker­re­taan, mut­ta nyt puis­ton laidal­la puis­toa katso­vat asun­not, aiem­min pysäköin­tialueet. Taas tuli 37 000 kerrosneliötä.

Tapu­likaupun­gin kaavas­ta tehdyt muistukset

Lis­tan mukaan.

49 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 3.12.2013”

  1. Vetu­ri­tie:

    Näi­den tun­nelei­den osalta olisi hyvä ymmärtää kuin­ka tavat­toman rumaa ympäristöä niiden suuaukko­jen ympärille syntyy.

    Mallia voi käy­dä kat­so­mas­sa vaik­ka Hakamäen­tiel­lä tai Kehä I:llä Lep­pä­vaaras­sa ja kuvitel­la samat näkymät kaupunki­in, kuten Sörnäisi­in tai Pasi­laan. Ne ovat todel­lisia kaupunkimotareita.

  2. velvoitepaikoista on raken­net­ta­va 65 % ja lop­ut, jos joku haluaa. 

    Saman tien olisi voitu siir­tyä pelkkään mak­simipysäköinti­normi­in, mut­ta ehkä tämä on hyvä alku.

    1. asun­to­tont­tien osalta nor­mi on min­imi­nor­mi, eikä mak­simia ole lainkaan, toimis­to­jen osalta mak­si­mi ilman minimiä.

  3. “Helsinkiläistä kuusik­er­roksista kort­teliraken­net­ta, joukos­sa joitakin vähän korkeampia torne­ja. Tulee suosit­tu asuinalue!”

    Parem­pi tulisi ilman noi­ta torne­ja. Varjostavat.

  4. Suu­tar­i­la äkkiä jäi­hin, tulee uusia asukkai­ta = huono investoin­ti. Samal­la Som­pasaares­ta voi saa­da vielä enem­män. Muu­takin kaavoitus­ta rajoit­ta­mal­la siitä saa vielä enem­män ja koko Suomen talous läh­tee nousu­un (myy­dään yli­hin­taista maa­ta toisillemme velkarahalla). 

    Ter­veisin,

    Junan tuo­ma huono investointi

  5. Elmun pitää saa­da tuo hal­li. Nähtävästi Skan­s­ka keksinyt ihan sinän­sä järkevää toim­intaa, mut­ta Helsin­gin etu on Elmu ja tuo tila sen käyt­töön, ei uusi toimis­to­hotel­li ja Elmu jos­sain pienessä entisessä hikipa­jas­sa Suvi­lahdessa, tai minne sitä nyt ollaan sul­lo­mas­sakaan. Sinän­sä var­maan hyvä, jos sin­nekin tulee yhä lisää kaikkea, mut­ta nyt tässä on kyseessä mah­dol­lisu­us poikkeuk­sel­liseen sym­bioosi­in ihmiselämän ja kuolleen kiv­en välil­lä toteutuessaan. 

    Tästä piti tul­la tapah­tu­makaupun­ki, mut­ta taas men­nään met­sään, joka muuten piti suo­jel­la, mut­ta sekin menee. Mik­si puolueet tekevät sopimuk­sia kaupun­gin suun­nas­ta, mut­ta sit­ten kuitenkin heti hypätään polul­ta kun joku heilut­taa setelitukkoa ja kaupun­gin kokon­aise­tu kaikkoaa, varsinkin kun enem­mistö on ensin päät­tänyt mikä on se kokon­aise­tu. Aika vähän tulee julk­isu­ut­ta jostain toimis­to­hotel­lista kaupungille, mut­ta kol­men tuhan­nen henkilön kon­serteista tule­vat dynaamiset vaiku­tuk­set voivat olla jopa erit­täin dynaamisia. Ja sit­ten se kaik­ki muu toim­inta siihen päälle. Virkami­esten­hän tääl­lä pitäisi vain toteut­taa sitä mitä poli­itikot sanovat, ja sen sanoman poli­itikot saa­vat vaalilu­pauk­sis­taan. Tyl­syyt­tä vas­taan oli aika moni joka pääsi läpi, joten onko Elmun toim­inta tylsää? 

    Jos tämä investoin­tikat­to johtaa siihen, että asioi­ta tehdään kalli­im­min eris­sä, niin joku tarvit­see taas kepistä. Muutenkin jos tämä kokoomus­lais­ten leikkaushalu menee siihen, että ei tun­nis­te­ta rahaa tuo­vaa investoin­tia tuh­lauk­ses­ta, tai investoin­tia joka säästää rahaa tule­vaisu­udessa, niin taas toivoisi kuule­van kepin leikkaa­van suhis­ten ilmaa.

  6. Tässä näkee sen totu­u­den: läh­es kaik­ki kaupun­gin­su­un­nit­telus­sa kitey­tyy autosaatanaan. Ilman auto­ja, mail­mas­sa val­lit­sisi rauha ja rakkaus.

  7. Kan­nat­taisiko Vetu­ri­tien suun­nitel­mas­ta kar­sia liit­tymät Pasi­lan sisäl­lä? Tun­neli Vauhti­tieltä Nor­den­skiödinkadun ali Hakamäen­tielle tulisi var­masti halvem­mak­si, kun ei tarvit­taisi moniker­roksisia ympyräli­it­tymiä. Nor­den­skiödinkatu ei tukkeu­tu­isi ja Pasi­lan kaduista voisi tehdä paljon vähem­män jalankulkua estävät. 

    Ongel­ma lie­nee kaupunkisu­un­nit­telun tapa pilkkoa pro­jek­tit niin pieni­in osi­in ettei niitä voi muut­taa repimät­tä samal­la auki kaikkia alueen suunnitelmia.

  8. Tero:
    Terveisin,

    Junan tuo­ma huono investointi

    Suurin osa Helsin­gin väestönkasvus­ta, siis siitä huonos­ta investoin­nista, perus­tuu tilas­to­jen mukaan maa­han­muut­toon, ei maassamuuttoon.

  9. >velvoitepaikoista on raken­net­ta­va 65 % ja lop­ut, jos joku haluaa. 

    Mitä tämä tarkoit­taa tarkem­min avat­tuna? Kuka saa halu­ta? Mil­loin paikat on raken­net­ta­va? 5v raken­nuk­sen käyt­tööno­ton jälkeen?

    1. Alueen pohjoisosa raken­netaan ensin. Noiden talo­jen alle ei mah­du kuin tuo 65 % paikoista. Kun rak­en­t­a­mi­nen ete­nee eteläm­mäk­si, entisen Som­pasaaren päälle, taloy­htiöi­den on ker­rot­ta­va, halu­a­vatko ne vara­ta ja rahoit­taa autopaikko­ja tuol­ta alueelta, jonne niitä on helpom­pi rak­en­taa, kos­ka saari on kallio­ta. Paikat mak­sa­vat 20 000 — 30 000 euroa. Taoiteltavaa on, että pysäköin­nin hin­taa ei mil­lään taval­la iitetä asun­non hintaan.

  10. “siir­to­la­pu­u­tarho­ja koske­vat samat melumääräyk­sen kuin asumista”

    Onko tässä mitään järkeä?

  11. Vetu­ri­tie.

    Päät­täjät pyytävät suun­nit­telijoil­ta halvem­paa ratkaisua ja suun­nit­teli­jat esit­televät saman suun­nitel­man pilkot­tuna ja kallimm­pana. Kenkää ja parem­pia suun­nit­telijoi­ta tilalle!

    Eikö Vetu­ri­tien voisi aluk­si rak­en­taa taval­lise­na 2+2 katu­na? Autoil­i­jat ovat sen ver­ran skarp­pia porukkaa, että osaa­vat vält­tää paikan jos huo­maa­vat, että liikenne ei vedä. Jos sit­ten tule­vaisu­udessa ennuste­tut liiken­nemäärät toteu­tu­vat (EIVÄT TOTEUDU JOS EI TOTEUTETA) ja todetaan,että Kes­ki-Pasi­la tarvit­see Pohjois-Etelä suun­taisen ohi­tus­tun­nelin, voidaan sem­moinen rak­en­taa. (Eikä sitä tarvit­sisi juuri tuo­hon kohtaan rak­en­taa. Suo­tu­isam­paa maaperää tun­nelille löy­tyy raitei­den alta, Rat­api­hantien alta, Pasi­lankadun alta..)

  12. Kimi:
    Tässä näkee sen totu­u­den: läh­es kaik­ki kaupun­gin­su­un­nit­telus­sa kitey­tyy autosaatanaan. Ilman auto­ja, mail­mas­sa val­lit­sisi rauha ja rakkaus.

    Jot­ta kaupungis­sa olisi edes vaikea rakas­taa, niin pitäisi olla sitä kaupunkia.

    Mitä nyt tuo­ta käytän­nön kaavoitus­ta on seu­ran­nut, niin kyl­lä se nimeno­maan pyörii sen ympäril­lä, että paljonko tilaa ne nelipyöräiset vaatii ja mis­tä se arvotaan, kuka sen mak­saa. Jar­gonil­la liiken­teen reunae­hdot kaavoitukselle.

    Muu­tos joka on tapah­tu­mas­sa on yksinker­tais­es­ti että lakataan arpo­mas­ta niiden auto­jen kanssa, kort­te­likaupungisas on katu­verkko jonne mah­tuu sen ver­ran auto­ja kuin mah­tuu, ja ei tämä ole ennenkään ollut mikään ongel­ma. Kaupun­gin reunae­hdot liikenteelle.

  13. spot­tu:
    “Helsinkiläistä kuusik­er­roksista kort­teliraken­net­ta, joukos­sa joitakin vähän korkeampia torne­ja. Tulee suosit­tu asuinalue!”

    Parem­pi tulisi ilman noi­ta torne­ja. Varjostavat.

    Näinä aikoina pimey­den keskel­lä, kun läh­tee töi­hin ja tulee töistä ilman luon­non­va­l­oa, tulee mietit­tyä näit­ten “varjostaa”-foobikkojen ole­mas­saolon tarkoitusta.

  14. Gre­jus:
    Veturitie:

    Näi­den tun­nelei­den osalta olisi hyvä ymmärtää kuin­ka tavat­toman rumaa ympäristöä niiden suuaukko­jen ympärille syntyy.

    Mallia voi käy­dä kat­so­mas­sa vaik­ka Hakamäen­tiel­lä tai Kehä I:llä Lep­pä­vaaras­sa ja kuvitel­la samat näkymät kaupunki­in, kuten Sörnäisi­in tai Pasi­laan. Ne ovat todel­lisia kaupunkimotareita. 

    Mikäs siinä Lep­pä­vaaran tun­nelis­sa nyt niin rumaa on? Mielestäni ympäristöä rumen­taa lähin­nä ase­man kohdal­la ole­va Kehä I:n sil­ta ja eri­ta­soli­it­tymät siihen. Jos Kehä I olisi laitet­tu tun­neli­in jo Turun­väylän kohdal­ta, niin tulos olisi ollut paljon siistimpi, eikä Kehä I katkai­sisi Lep­pä­vaaraa kah­tia. Ratkaisu olisi tietysti ollut paljon kalliimpi.

  15. ree-vita­mi­iniä purk­ista: Näinä aikoina pimey­den keskel­lä, kun läh­tee töi­hin ja tulee töistä ilman luon­non­va­l­oa, tulee mietit­tyä näit­ten “varjostaa”-foobikkojen ole­mas­saolon tarkoitusta.

    Kokeilepa reflek­tio­ta. Tässä: jos luon­non­va­lo ei olisi niin merk­i­tyk­sel­listä, tuskin sinäkään tuol­laisia asioi­ta miettisit.

  16. Tuo Pasi­la voisi olla kyl­lä hyvä pilot­tiko­hde autopaikko­jen min­imi­normeille, ja juurikin sil­lä perus­teel­la, että liiken­nein­vestoin­nit ovat noin tolkut­toman hin­taisia nyky­su­un­nitelmil­la. Eli ote­taan liikenne hal­tu­un pysäköin­nin avul­la. Asukkaille voitaisi­in myös tar­jo­ta autopaikko­ja vaik­ka alueen ulkop­uoleltakin, kun joukkoli­iken­ney­htey­det ovat niin eri­no­maisia. Jos ker­ta sinne Helsinki­in juuri nyt on niin kauhea tunku, niin eikö Helsingillä pitäisi olla varaa vali­ta, vali­ta asukkai­ta ja fir­mo­ja, jot­ka eivät tuo kuin vain vähän autoli­iken­net­tä mukanaan.

    Ja Mäkelänkat­ua on turha sääliä, kan­sain­välisen koke­muk­sen mukaan ruuhkan helpot­tumi­nen on vain väli­aikaista, noin viiden vuo­den sisään liikenne on palan­nut van­hoi­hin lukemi­in. Autoli­ikenne käyt­tää kaiken käytet­tävis­sä ole­van resurssin.

    Sitä pait­si ruuhkau­tu­mista väl­tel­lään aivan suot­ta. Kaupun­ki on “ekosys­tee­mi”, jon­ka olen­naise­na osana ovat eri­laiset takaisinkytken­nät, pääosin rajoit­ta­vat. Niiden varaan rak­en­tuu kom­pelk­sisu­us, siis mon­imuo­toisu­us. Ruuhkau­tu­mi­nen on yksi näistä palaute­sil­mukoista. Tavoit­teena ruuhka­ton kaupun­ki on suun­nilleen yhtä mielekäs kuin kaupun­ki, jos­sa kaik­ki asun­not ovat kohtu­uhin­taisia ja jokainen liike­paik­ka myös. Eli voihan tuo­ta tavoitel­la ja ehkä jopa onnis­tua, mut­ta voi vain kuvitel­la, mitä se tek­isi kaupun­gin mon­imuo­toisu­udelle. Sen sijaan tulee tavoitel­la riit­tävää määrää kohtu­uhin­taisia asun­to­ja, liiketilo­ja, ruuhkat­to­mia reit­te­jä ja kulku­muo­to­ja. Ruuhkaisu­us ohjaa liiken­net­tä ja ennen kaikkea liikku­mis­tot­tumuk­sia tarkoituk­sen­mukaisik­si aivan samoin kuin vuokrata­so maankäyttöä.

  17. Kimi:
    Tässä näkee sen totu­u­den: läh­es kaik­ki kaupun­gin­su­un­nit­telus­sa kitey­tyy autosaatanaan. Ilman auto­ja, mail­mas­sa val­lit­sisi rauha ja rakkaus.

    … ja kansa, varsinkin per­heel­liset, kan­taisi raskai­ta kaup­pakasse­ja kuin muulit!

    1. Minä olen per­heelli­nen ja ostan useim­miten per­heen ruokakassin kesku­tas­ta matkalla koti­in ja tuon sen ratikalla. Vai­vat­tomama­paa kuin seikkailu pysäköin­ti­halleis­sa ja pysäköin­tipaikan etsimi­nen kotikadulta.

  18. ree-vita­mi­iniä purk­ista: Näinä aikoina pimey­den keskel­lä, kun läh­tee töi­hin ja tulee töistä ilman luon­non­va­l­oa, tulee mietit­tyä näit­ten “varjostaa”-foobikkojen ole­mas­saolon tarkoitusta.

    Hei, nämä nyt vaan eivät ole esim. huu­toäänestyk­sel­lä ratkaistavia asioi­ta: lev­eysaste, vuo­den- ja vuorokau­de­nai­ka määräävät sen miten mata­lal­ta aurinko paistaa.

    Vain 34 päivää tästä eteen­päin on auringon atsimuutin osalta pimeäm­pää aikaa kuin nyt. Talvipäivän seisaus on 21. jouluku­u­ta. Lop­ut 331 päivää on sit­ten tässä suh­teessa vähän val­oisam­paa aikaa. Kesäl­läkään ei aurinko keskipäiväl­lä kipua kovin korkealle, joten var­jo­jen muo­dosta­maa synkkyyt­tä helpom­min kuin
    eteläisem­mil­lä seuduilla.

    Kaamok­senkin keskel­lä tai ns. por­var­il­lisen hämärän aikaan (ks. esim. “http://www.astro.utu.fi/zubi/atphenom/twi2.htm”) voi silti taivas auringon suun­nal­la olla val­oa ympäristöömme tuot­ta­va, kun­han väli­in ei raken­neta liian korkei­ta var­jostavia seinämiä.

  19. P.o. “Kesäl­läkään ei aurinko keskipäiväl­lä kipua kovin korkealle, joten var­jo­jen muo­dosta­maa synkkyyt­tä syn­tyy Suomes­sa helpom­min kuin
    eteläisem­mil­lä seuduilla.”

  20. Sen sijaan ongelmia on liiken­nesu­un­nitel­mas­sa. Se pan­ti­in pöy­dälle. Ilmeis­es­ti ei saa­da kelvol­lista ratkaisua muu­ta kuin sil­lä pitkäl­lä tun­nelil­la. Pin­taratkaisut johta­vat kovin huonoon ja ruuhkau­tu­vaan ympäristöön.

    Näille lakeuk­sien tieinsinööreille pitäisi takoa päähän, että mikä tahansa ratkaisu, jos­sa kaupun­gin katu­verkkoon ohjataan enem­män auto­ja kuin se pystyy vetämään, johtaa huonoon ja ruuhkau­tu­vaan ympäristöön. Sil­loin on hert­taisen yhden­tekevää, minkä mit­tais­es­ta tun­nelista autot tup­sah­ta­vat niihin moot­torikadun päässä ole­vi­in liikennevaloihin.

    Koita­pa nyt muis­tut­taa, mitä yleiskaa­van visioon juuri kir­jat­ti­in. Val­taväylien ja katu­verkon kohtaamispis­teitä pitäisi hivut­taa kauem­mak­si kan­takaupungista, ei tuo­da Pasi­lan ohi lähem­mäk­si keskus­taa kuin koskaan ennen. Tämä suu­ru­u­den­hul­lu päähän­pint­tymä on vas­toin kaikkea sitä edis­tys­tä, mitä kaupunkisu­un­nit­telus­sa on viime aikoina nähty.

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Minä olen per­heelli­nen ja ostan useim­miten per­heen ruokakassin kesku­tas­ta matkalla koti­in ja tuon sen ratikalla. Vai­vat­tomama­paa kuin seikkailu pysäköin­ti­halleis­sa ja pysäköin­tipaikan etsimi­nen kotikadulta.

    Niin tek­isi kaik­ki muutkin jos olisi veron­mak­sajien kus­tan­ta­ma vapaa ratikkalip­pu taskus­sa ja veron­mak­sajien kus­tan­ta­ma tak­siko­rt­ti toisessa

    1. KariS:

      Niin tek­isi kaik­ki muutkin jos olisi veron­mak­sajien kus­tan­ta­ma vapaa ratikkalip­pu taskus­sa ja veron­mak­sajien kus­tan­ta­ma tak­siko­rt­ti toisessa

      Pid­itkö tätä kom­ment­ti­asi nyt ihan asian­mukaise­na? Min­ul­la todel­lakin on val­tu­us­tos­ta saatu Helsin­gin sisäi­nen matkako­rt­ti, jota verote­taan työ­suhde-etu­na. Täl­lainen on jo 60 000 hen­gel­lä pääkaupunkiseudul­la, ellei luku ole jo vähän korkeampikin. Yli 200 000 helsinkiläisel­lä on taskus­saan näyt­tölip­pu. Miten tuo lip­pu on mak­set­tu ei vaiku­ta lainkaan siihen, kuin­ka help­poa tai han­kalaa kaup­pakassin kul­jet­ta­mi­nen ratikas­sa on. Joka tapauk­ses­sa mat­ka on mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­taan matkus­ta­jalle ilmainen, jos hänel­lä ker­ran on näyttölippu.
      Kansane­dus­ta­jil­la on oikeus käyt­tää tak­sia eduskun­tatyöhön liit­tyvil­lä matkoil­la. Mat­ka Stock­alta koti­in ei menisi mitenkään läpi seu­las­ta. Enkä todel­lakaan ole sel­l­aista tak­si­matkaa tehnyt ikinä, en omil­la rahoil­lani enkä eduskun­nan rahoilla.

  22. KariS: Niin tek­isi kaik­ki muutkin jos olisi veron­mak­sajien kus­tan­ta­ma vapaa ratikkalip­pu taskus­sa ja veron­mak­sajien kus­tan­ta­ma tak­siko­rt­ti toisessa

    Ei silleen, että kan­nat­taisin em. etuuk­sia, mut­ta onko sin­ul­la vaikeuk­sia hah­mot­taa asioiden mittasuhteita?

  23. Johtuu siitä että puu­tarhuri jätet­ty suun­nitel­man ulkop­uolelle tai saanut jo lop­putilin, jol­loin hoitokin laiminlyödään.
    Seu­rauk­se­na rämet­tyvä ympäristö insinöörien jäljiltä.
    Ympäri Suomea tuh­lataan hoidon puuttues­sa. Hoide­taan saneer­auk­sil­la, tulee siis­tik­si ker­ral­la, mut­ta tulee temp­putyöl­lisyyt­tä ja raha palaa.

  24. KariS: Niin tek­isi kaik­ki muutkin jos olisi veron­mak­sajien kus­tan­ta­ma vapaa ratikkalip­pu taskus­sa ja veron­mak­sajien kus­tan­ta­ma tak­siko­rt­ti toisessa

    Tämä on kyl­lä hauskin kom­ment­ti tääl­lä pitki­in aikoi­hin. Se ratikkalip­pu mak­saa 1,50 päivässä, lie tuskin kyn­nyskysymys sulle tai mullekaan? Aika vel­ho saat olla laske­maan, jos automat­ka ome­na­jum­bosel­loon tulee halvem­mak­si. Puhu­mat­takaan ajankäytöstä – maito uno­h­tui, kävele 400 metriä. Vaik­ka saa­han siinä liikun­taa, kun lykkii kär­ryjä Prismassa.

  25. spot­tu: Parem­pi tulisi ilman noi­ta torne­ja. Varjostavat. 

    Tois­s­apäivänä kat­soin suo­jatiel­lä, kun var­joni ylet­tyi koko 6‑kaistaisen tien poik­ki. Var­jo­ja on aina, on talot minkä korkuisia tahansa.

    Van­cou­verin down­town on viehät­tävä pienker­rostaloalue puis­toka­tu­ineen. Lisäk­si siel­lä on puolisen tusi­naa 23-ker­roksista asuin­taloa ja hotel­lia. http://goo.gl/maps/QFshf

    Käveli­jän koke­muk­seen tor­ni­talot vaikut­ta­vat varsin kohtu­ullis­es­ti, kos­ka osit­tain ne piilek­sivät enim­mäk­seen puistopuiden takana. Yhdessä kohdas­sa naa­pu­ri­talon var­jo on ehkä pari tun­tia päivässä etäisyy­destä riippuen.

  26. Sakke: Hei, nämä nyt vaan eivät ole esim. huu­toäänestyk­sel­lä ratkaistavia asioi­ta: lev­eysaste, vuo­den- ja vuorokau­de­nai­ka määräävät sen miten mata­lal­ta aurinko paistaa.

    Vain 34 päivää tästä eteen­päin on auringon atsimuutin osalta pimeäm­pää aikaa kuin nyt. Talvipäivän seisaus on 21. jouluku­u­ta. Lop­ut 331 päivää on sit­ten tässä suh­teessa vähän val­oisam­paa aikaa. Kesäl­läkään ei aurinko keskipäiväl­lä kipua kovin korkealle, joten var­jo­jen muo­dosta­maa synkkyyt­tä helpom­min kuin
    eteläisem­mil­lä seuduilla.

    Kaamok­senkin keskel­lä tai ns. por­var­il­lisen hämärän aikaan (ks. esim. “http://www.astro.utu.fi/zubi/atphenom/twi2.htm”) voi silti taivas auringon suun­nal­la olla val­oa ympäristöömme tuot­ta­va, kun­han väli­in ei raken­neta liian korkei­ta var­jostavia seinämiä.

    Sou? Huu­toäänestys? Atsimuut­ti? höhöö

    Tuo tor­ni­talo­jen var­jo­fo­bia (fobia= irra­tionaa­li­nen pelko) ei tai­da oikein kestää tarkastelua kos­ka “lev­eysaste, vuo­den- ja vuorokau­de­nai­ka määräävät sen miten mata­lal­ta aurinko paistaa.”

    Yhtä hyvin 6- tai 4‑, 3‑, 2- ja jopa yksik­er­roksisen talon taakse syn­tyy var­jo, eikä se tun­nu ketään hait­taa­van. Mei­dän talos­samme on 6 ker­rosta ja umpip­i­ha eikä sinne aurinko paista. Mikä on oikeas­t­aan hyväkin, kos­ka sil­loin siel­lä olisi sietämät­tömän kuuma kesäisin. Julk­i­sivun puolel­la ei ole minkään­laista var­jos­tus­ta ja sen huo­maa kyllä. 

    Kyl­lä tor­ni­taloista huoli­mat­ta suuris­sa kaupungeis­sa on val­oisaa päivä­saikaan. Ne jot­ka halu­a­vat haitallisia määriä auringonpais­tet­ta iholleen, menkööt ran­nalle kesällä.

  27. KariS: Niin tek­isi kaik­ki muutkin jos olisi veron­mak­sajien kus­tan­ta­ma vapaa ratikkalip­pu taskus­sa ja veron­mak­sajien kus­tan­ta­ma tak­siko­rt­ti toisessa

    Ja myös kansane­dus­ta­jan palk­ka, jol­la han­kkia asun­to keskustasta.

    1. Ja myös kansane­dus­ta­jan palk­ka, jol­la han­kkia asun­to keskustasta.

      Olen muut­tanut Kata­janokalle vuon­na 1982 ja tul­lut val­i­tuk­si eduskun­taan ensim­mäisen ker­ran vuona 1987.

  28. En yhtään ihmettele, että Helsin­gin kulut/asukas ovat läh­es suurim­mat maas­samme, jos Elmulle lohkeaa tos­ta vaan 25 miljoon­aa ja samaan aikaan ter­veyskeskuk­sis­sa on jonoa. Olisiko niin, että rak­en­tamis­es­ta ja ympäristöstä vas­taaval­la kaupung­in­jo­hta­jal­la (Sauri) olisi läheiset välit ko. yhdis­tyk­sek­sen kanssa ? 

    Mik­si muuten vihreät val­it­si poli­it­tisel­la man­daatil­la apu­laiskaung­in­jo­hta­jak­si psykolo­gin ? Kyl­lä kai vihreistä joku arkkite­hti tai raken­nusalan ihmi­nenkin olisi löy­tynyt. Vai oliko kyseessä palk­in­to akti­ivis­es­ta poli­it­tis­es­ta toiminnasta.

  29. Juha Mäkeläi­nen: Käveli­jän koke­muk­seen tor­ni­talot vaikut­ta­vat varsin kohtu­ullis­es­ti, kos­ka osit­tain ne piilek­sivät enim­mäk­seen puistopuiden takana. Yhdessä kohdas­sa naa­pu­ri­talon var­jo on ehkä pari tun­tia päivässä etäisyy­destä riippuen.

    Var­maan joo kun Van­cou­ver on yhtä etelässä kuin Reims, eli vähän Pari­i­sista pohjoiseen. Tuos­sa osas­sa Pohjois-Amerikkaa tulee kasvil­lisu­u­den ja ajoit­taisen kurjan/viileän sään joh­dos­ta hel­posti illu­u­sio yhtäläisyyk­sistä Suomeen. Yhdys­val­ta­laisit­tain pohjoinen Seat­tle on kuitenkin Zürichin korkeudel­la ja San Fran­cis­co Sevillan.

  30. Coun­try­boy: Ja myös kansane­dus­ta­jan palk­ka, jol­la han­kkia asun­to keskustasta.

    Okei, olette kateel­lisia ettekä pääse kaup­paan ilman autoa. Nyt kun tämä on käsitel­ty, niin takaisin asi­aan. Eikun…

    …minäkin olen tosi kiin­nos­ta­va henkilö (joo en oikeasti ole), joten: mak­san ite puo­let lipuis­tani suo­raan käteisel­lä ja lop­un mak­saa Juho Laatu (hähää, Juho, jätkä on net­tomak­sa­ja ja helsinkiläi­nen vien­ti­työläi­nen pelkkä loinen, sor­ry hirveesti, mut täm­möstä tää on tää keskittämispolitiikka!).

  31. Osmo Soin­in­vaara: Olen muut­tanut Kata­janokalle vuon­na 1982 ja tul­lut val­i­tuk­si eduskun­taan ensim­mäisen ker­ran vuona 1987. 

    Ai niin — hitas, joka suo kaikille halukkaille mah­dol­lisu­u­den asua edukkaasti ja silti kaupunkimaisesti…

  32. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Ai niin – hitas, joka suo kaikille halukkaille mah­dol­lisu­u­den asua edukkaasti ja silti kaupunkimaisesti…

    2010 luvun sovel­lus Hitak­ses­ta on 80 lukua nerokkaampi, nyt Hitak­sia sub­ven­toidaan aidosti rakennuskustannuksissa.
    Luovute­taan koko kort­teli raken­nus­li­ik­keelle 50 % Hitas-velvoit­teel­la, määrätään Hitak­selle “sopi­va” hin­ta ja gryn­deri jyvit­tää urakan ali­hin­nan kort­telin vapaara­hoit­teisin asuntoihin.

    Viikissä ei tarvitse Hitak­sia arpoa ja kalasa­ta­man kohtei­den arpa­jaisi­in osal­lis­tu­vat sel­l­aisetkin hak­i­jat joil­la ei ole mui­ta asun­non­va­i­h­toaikei­ta muut­ta­vat jos arpa sat­tuu kohdalle.

  33. ree-vita­mi­iniä purk­ista: Sou? Huu­toäänestys? Atsimuut­ti? höhöö

    Tuo tor­ni­talo­jen var­jo­fo­bia (fobia= irra­tionaa­li­nen pelko) ei tai­da oikein kestää tarkastelua kos­ka “lev­eysaste, vuo­den- ja vuorokau­de­nai­ka määräävät sen miten mata­lal­ta aurinko paistaa.”

    Yhtä hyvin 6- tai 4‑, 3‑, 2- ja jopa yksik­er­roksisen talon taakse syn­tyy var­jo, eikä se tun­nu ketään hait­taa­van. Mei­dän talos­samme on 6 ker­rosta ja umpip­i­ha eikä sinne aurinko paista. Mikä on oikeas­t­aan hyväkin, kos­ka sil­loin siel­lä olisi sietämät­tömän kuuma kesäisin. Julk­i­sivun puolel­la ei ole minkään­laista var­jos­tus­ta ja sen huo­maa kyllä. 

    Kyl­lä tor­ni­taloista huoli­mat­ta suuris­sa kaupungeis­sa on val­oisaa päivä­saikaan. Ne jot­ka halu­a­vat haitallisia määriä auringonpais­tet­ta iholleen, menkööt ran­nalle kesällä.

    Kyl­lä se hait­taa. Kat­so esim. viite: “http://yle.fi/uutiset/d‑vitamiinin_puute_voi_heikentaa_iakkaiden_alyllisia_toimintoja/1872778”. Kaikesta huoli­mat­ta saatan ymmärtää, mik­si joku voi mielip­iteitte­si kaltaisia ajatuk­sia esittää. 

    Olen itse asunut, huoneeni 6‑kerroksisen umpiko­rt­telin ylim­mässä ker­rokses­sa, ikku­nani sisäpi­han suun­taan. Luon­non­va­l­oa tuli sisään sen­tään enem­män kuin alem­pana ole­vi­in ker­roksi­in, joiden asukkai­ta en kade­ht­in­ut tuol­loin, enkä tänäkään päivänä. 

    Jos ja kun jatkos­sa läh­es kaik­ki van­huk­set ovat vain koti­hoi­dos­sa, ei yhteiskun­nas­sa riitä hoita­jia viemään heistä huono­jalka­isimpia ran­noille. Sitä­pait­si kohta­han Helsin­ki on kaavoit­tanut kaik­ki ran­nat ökya­sun­noik­si, joten vapai­ta ranto­jakaan ei tai­da pian enää löy­tyä, ellemme pistä ajois­sa hanttiin. 

    Asuinalueet ja talot tulee suun­nitel­la siten, että luon­non­va­l­oa saadaan kaikki­in asun­toi­hin riit­tävästi. Tästä taitaa olla ihan omat määräyk­sen­sä. Omakoti­taloalueil­lakaan ei käsit­tääk­seni saa rak­en­taa (naa­puria kuulemat­ta) siten, että se toisen taloa tai pihapi­ir­iä liikaa var­jostaisi. Mik­si asia olisi toisin kaupungissa? 

    PS. Van­hainkodeis­sa tämä asia (van­hus­ten d‑vitamiinin saan­ti luon­nol­lisel­la taval­la, kuten moni muukin) saat­taisi sujua tehokkaam­min ja vapaut­taa asun­to­ja esim. lap­siper­hei­den käyt­töön (mikäli asianomaiset itse eivät enää yksin koton­aan halu­aisi asua ja siel­lä pärjäisi).

  34. Sakke:
    Asuinalueet ja talot tulee suun­nitel­la siten, että luon­non­va­l­oa saadaan kaikki­in asun­toi­hin riittävästi. 

    http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00682

    Ikku­nalasi suo­dat­taa auringonva­l­osta UVB-säteilyn, joka muo­dostaa ihol­la D‑vitamiinia.

    Luon­non­va­lo ikku­nan läpi on siis kir­jaimel­lis­es­ti val­o­hoitoa, joka ei tar­joa mitat­tavaa ter­veyshyö­tyä. Henkiseen hyö­tyyn en ota kantaa.

  35. spot­tu:
    “Helsinkiläistä kuusik­er­roksista kort­teliraken­net­ta, joukos­sa joitakin vähän korkeampia torne­ja. Tulee suosit­tu asuinalue!”

    Parem­pi tulisi ilman noi­ta torne­ja. Varjostavat.

    Oikeasti. Mis­tä ihmeestä tämä var­jos­tushöpinä on peräisin? Onko Oslo niin suun­nat­toman paljon eteläm­pänä kuin Helsin­ki, että siel­lä 37 ker­roksi­nen hotel­li (Radis­son) ja yli kym­menker­roksiset toimis­toraken­nuk­set rautatiease­man kyl­jessä ovat ihan ok, mut­ta Helsingis­sä nuo tekevät kaupungista sietämät­tömän? Vai tekevätkö ne Oslonkin sietämät­tömäk­si? Jos tekevät, ehdot­taisin, että ne, jot­ka eivät mod­ernista korkeas­ta kaupungista pidä, muut­ta­vat muualle.

  36. Kuto­ja: Luon­non­va­lo ikku­nan läpi on siis kir­jaimel­lis­es­ti val­o­hoitoa, joka ei tar­joa mitat­tavaa ter­veyshyö­tyä. Henkiseen hyö­tyyn en ota kantaa.

    Se henk­i­nen hyö­ty on merkit­tävä. Valveu­tuneet työ­nan­ta­jat han­kki­vat työtilo­ja, joi­hin tulee joko oikeaa luon­non­va­l­oa tai sitä vas­taavaa keino­val­oa, kos­ka valo pitää ihmiset pirteämp­inä ja akti­ivisemp­ina. Sinän­sä on nurinkurista, että lain­säädän­nöl­lä vaa­di­taan asuin­tiloi­hin luon­non­va­l­oa, mut­ta työtiloista ei ole niin väliä — mon­et kun viet­tävät valveil­laoloa­jas­taan ison osan työ­paikalla, ja kotona käy­dään nukku­mas­sa tai ver­hot on kiin­ni, että näkee kat­soa televisiota 😉

  37. Gre­jus:
    Veturitie:

    Näi­den tun­nelei­den osalta olisi hyvä ymmärtää kuin­ka tavat­toman rumaa ympäristöä niiden suuaukko­jen ympärille syntyy.

    Mallia voi käy­dä kat­so­mas­sa vaik­ka Hakamäen­tiel­lä tai Kehä I:llä Lep­pä­vaaras­sa ja kuvitel­la samat näkymät kaupunki­in, kuten Sörnäisi­in tai Pasi­laan. Ne ovat todel­lisia kaupunki­motarei ta.

    Myös liiken­teen pitää sujua. Olin kehätei­den suun­nit­telus­sa mukana alus­ta alka­en eli esitin idean, jos­ta hom­ma lähti liik­keelle. Myös Lep­pä­vaaran tun­neli on samaan ketju­un asetet­tu uusi tuote. Emme voi mitään liiken­nejär­jeste­ly­ille kas, kun ne pitää saa­da läpi kaupunkien päät­tävis­sä elimis­sä. 1980-luvul­la luoti­in kolme ideaa, Helsin­gin ja Uuden­maan viemärien rak­en­t­a­mi­nen, Päi­jän­netun­neli tur­vaa­maan veden saan­nin ja Vuosaaren sata­ma. Nekin tehti­in ja huu­to oli kova.

  38. Ville: Valveu­tuneet työ­nan­ta­jat han­kki­vat työtilo­ja, joi­hin tulee joko oikeaa luon­non­va­l­oa tai sitä vas­taavaa keinovaloa

    Ja nykyään sitä keino­val­oa voi tehdä mon­en­laisil­la valaisimil­la juuri sel­l­aisel­la spek­tril­lä, kun sat­tuu ole­maan tarvet­ta. Tui­jotan tässä juuri kat­to­lamp­pua, jota eräs vieras ajat­teli kat­toikku­naksi. Kunnes häm­men­tyneenä tajusi, että katolle on aika mon­ta metriä matkaa pystysuunnassa…

    Tässäkin olisi hyvä ihan oikeasti miet­tiä, mitä pitää saa­da aikaan ja määritel­lä se. Ei ker­toa, miten asi­at pitää saa­da aikaan. Jos maise­ma on tärkeä, tarvi­taan ikku­na. Jos valo on tärkeä, tarvi­taan val­olähde. Jos D‑vitamiini on tärkeää, tarvi­taan UVB:tä tai pilleripurkki.

  39. tcrown: Oikeasti. Mis­tä ihmeestä tämä var­jos­tushöpinä on peräisin? 

    Jos kaupunkisu­un­nit­telu olisi jotenkin help­poa, meil­lä ja muual­la olisi vain esteet­tis­es­ti korkeata­soisia ja toimivia kaupunke­ja. Var­jos­tus on yksi niitä kaupunkim­iljöön viihty­isyy­teen vaikut­tavia asioi­ta jot­ka tulee huomioi­da asukkaan ja jalankulk­i­jan näkökul­mas­ta jo suunnitteluvaiheessa. 

    Tämä var­jos­tushöpinä on ollut mukana nor­mi­ta­sol­la Helsingis­sä (Töölö) ainakin jo 1908 alka­en, ja ihan hyvää kaupunkiym­päristöä kuusi ker­rosta ja umpiko­rt­teli ‑metodil­la on siel­läkin syn­tynyt. Oikoti­estä voi tark­istaa kuin­ka hyvin tämä suun­nit­telu­pe­ri­aate on kestänyt aikaa. On taval­laan erikoista että mui­ta malle­ja nykyään Helsin­gin kan­takaupungis­sa ja sen lähet­tyvil­lä edes kokeil­laan, vaik­ka jok­seenkin kaik­ki val­on, var­jon ja katu­ti­lan kom­bi­naa­tiot ja niiden tulok­set yli sadan vuo­den ajal­ta ovat jo ole­mas­sa ja kenen tahansa havainnoitavissa.

  40. Viherinssi: Tässäkin olisi hyvä ihan oikeasti miet­tiä, mitä pitää saa­da aikaan ja määritel­lä se.

    Viihty­isää ja toimi­vaa kaupunki­in sovel­tuvaa piha- ja katutilaa.

  41. ree-vita­mi­iniä purk­ista: jopa yksik­er­roksisen talon taakse syn­tyy varjo

    Ei pis­te­laskel­ma, vaan val­ovuon pal­loin­te­graali. Bonuster­minä mukaan voi ottaa UGR-indeksin sijain­tik­er­toimel­la (val­i­taan suh­teessa näkökent­tään) pain­ote­tun osuuden.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *