Kaupunkisuunnittelulautakunta 3.12.2013

Telak­ka­ran­nan kaava

Kes­kus­tel­tiin pit­kään kaa­va­mää­räyk­ses­tä, joka oli kir­joi­tet­tu aja­tel­len, että Kor­jaa­moon tuli­si tilat Elmul­le. Nii­tä oli väl­jen­net­ty sal­li­maan muu­ta­kin käyt­tö­tar­koi­tus­ta, kos­ka raken­nuk­sen kor­jaa­mi­nen Elmun tar­koi­tuk­siin mak­sai­si 25 mil­joo­naa, eikä sel­lai­seen inves­toin­tiin ole varau­dut­tu. Koe­ää­nes­tyk­ses­sä lau­ta­kun­ta aset­tui Elmua puol­ta­van mää­räyk­sen kan­nal­le. Asia jou­dut­tiin pane­maan pöy­däl­le, kos­ka tämä poi­kii jou­kon tek­ni­siä muu­tok­sia auto­paik­ka­nor­mia myöten.

Voi olla, että kau­pun­gin­hal­li­tus tote­aa kirs­tun ole­van tyh­jä ja palaut­taa sal­li­vam­man kaavamerkinnän.

Yleis­kaa­van visiot

Lau­ta­kun­ta liit­ti muu­ta­man pai­nos­tus­pon­nen pää­tök­seen yksi­mie­li­ses­ti. Aivan mul­lis­ta­va yleis­kaa­va­vi­sio hyväk­syt­tiin yksi­mie­li­ses­ti! Vau!

Kes­ki-Pasi­lan Vetu­ri­tien ete­lä­osan kaava

Itse kaa­va oli ongel­ma­ton ja se pääs­tet­tiin läpi. Sen sijaan ongel­mia on lii­ken­ne­suun­ni­tel­mas­sa. Se pan­tiin pöy­däl­le. Ilmei­ses­ti ei saa­da kel­vol­lis­ta rat­kai­sua muu­ta kuin sil­lä pit­käl­lä tun­ne­lil­la. Pin­ta­rat­kai­sut joh­ta­vat kovin huo­noon ja ruuh­kau­tu­vaan ympä­ris­töön. Nyt esi­tet­ty pit­kän tun­ne­lin teke­mi­nen vai­heit­tain on aivan jär­je­tön­tä, kal­lis­ta ja tuot­taa suur­ta hait­taa raken­nus­töi­den aika­na. Jos lopul­ta kui­ten­kin pit­kä tun­ne­li, teh­tä­köön se ker­ral­la, vaik­ka inves­toin­ti­kat­to menee­kin puhki.

Suu­ta­ri­lan ran­ta­puis­toa­lu­een kaava

Meni läpi yksi­mie­li­ses­ti siir­to­la­puu­tar­hoi­neen. Vähän oli aja­tus­ta siir­tää siir­to­la­puu­tar­ha toi­seen paik­kaan, mut­ta ympä­ris­tö­vi­ran­omais­ten mukaan siir­to­la­puu­tar­ho­ja kos­ke­vat samat melu­mää­räyk­sen kuin asu­mis­ta, joten ei käy­nyt päinsä. 

Pirk­ko­lan asemakaava

Äänes­tet­tiin raken­nus­suo­je­lus­ta. Esit­te­li­jä loi­ven­si esi­tys­tään, mut­ta Ris­to Rau­ta­va oli­si halun­nut palaut­taa mää­räys­ten edel­leen lie­ven­tä­mi­sek­si. Äänes­tet­tiin 6–3, kokoo­mus vas­taan muut. Jou­duin vähän arpo­maan omaa mielipidettäni. 

Som­pa­saa­ren kaava

Hyväk­syt­tiin kii­tok­sin. Täs­sä sovel­le­taan uut­ta pysä­köin­ti­pe­ri­aa­tet­ta, jon­ka mukaan vel­voi­te­pai­kois­ta on raken­net­ta­va 65 % ja loput, jos joku halu­aa. Tämä toi­mii, jos pai­kan  hin­ta irro­te­taan asun­non hinnasta. 

Perus­ta­mis­kus­tan­nuk­set 40 M€, mut­ta tont­tien arvo yli 100 M€. On se hyvä, että kau­pun­ki omis­taa maan. Hel­sin­ki­läis­tä kuusi­ker­rok­sis­ta kort­te­li­ra­ken­net­ta, jou­kos­sa joi­ta­kin vähän kor­keam­pia tor­ne­ja. Tulee suo­sit­tua asuinalue!

Suu­ta­ri­lan sil­ta­lan­puis­ton asuinalue

Puis­toa naker­re­taan, mut­ta nyt puis­ton lai­dal­la puis­toa kat­so­vat asun­not, aiem­min pysä­köin­tia­lu­eet. Taas tuli 37 000 kerrosneliötä.

Tapu­li­kau­pun­gin kaa­vas­ta teh­dyt muistukset

Lis­tan mukaan.

49 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 3.12.2013”

  1. Vetu­ri­tie:

    Näi­den tun­ne­lei­den osal­ta oli­si hyvä ymmär­tää kuin­ka tavat­to­man rumaa ympä­ris­töä nii­den suu­auk­ko­jen ympä­ril­le syntyy.

    Mal­lia voi käy­dä kat­so­mas­sa vaik­ka Haka­mäen­tiel­lä tai Kehä I:llä Lep­pä­vaa­ras­sa ja kuvi­tel­la samat näky­mät kau­pun­kiin, kuten Sör­näi­siin tai Pasi­laan. Ne ovat todel­li­sia kaupunkimotareita.

  2. vel­voi­te­pai­kois­ta on raken­net­ta­va 65 % ja loput, jos joku haluaa. 

    Saman tien oli­si voi­tu siir­tyä pelk­kään mak­si­mi­py­sä­köin­ti­nor­miin, mut­ta ehkä tämä on hyvä alku.

    1. asun­to­tont­tien osal­ta nor­mi on mini­mi­nor­mi, eikä mak­si­mia ole lain­kaan, toi­mis­to­jen osal­ta mak­si­mi ilman minimiä.

  3. Hel­sin­ki­läis­tä kuusi­ker­rok­sis­ta kort­te­li­ra­ken­net­ta, jou­kos­sa joi­ta­kin vähän kor­keam­pia tor­ne­ja. Tulee suo­sit­tu asuinalue!”

    Parem­pi tuli­si ilman noi­ta tor­ne­ja. Varjostavat.

  4. Suu­ta­ri­la äkkiä jäi­hin, tulee uusia asuk­kai­ta = huo­no inves­toin­ti. Samal­la Som­pa­saa­res­ta voi saa­da vie­lä enem­män. Muu­ta­kin kaa­voi­tus­ta rajoit­ta­mal­la sii­tä saa vie­lä enem­män ja koko Suo­men talous läh­tee nousuun (myy­dään yli­hin­tais­ta maa­ta toi­sil­lem­me velkarahalla). 

    Ter­vei­sin,

    Junan tuo­ma huo­no investointi

  5. Elmun pitää saa­da tuo hal­li. Näh­tä­väs­ti Skans­ka kek­si­nyt ihan sinän­sä jär­ke­vää toi­min­taa, mut­ta Hel­sin­gin etu on Elmu ja tuo tila sen käyt­töön, ei uusi toi­mis­to­ho­tel­li ja Elmu jos­sain pie­nes­sä enti­ses­sä hiki­pa­jas­sa Suvi­lah­des­sa, tai min­ne sitä nyt ollaan sul­lo­mas­sa­kaan. Sinän­sä var­maan hyvä, jos sin­ne­kin tulee yhä lisää kaik­kea, mut­ta nyt täs­sä on kysees­sä mah­dol­li­suus poik­keuk­sel­li­seen sym­bioo­siin ihmi­se­lä­män ja kuol­leen kiven välil­lä toteutuessaan. 

    Täs­tä piti tul­la tapah­tu­ma­kau­pun­ki, mut­ta taas men­nään met­sään, joka muu­ten piti suo­jel­la, mut­ta sekin menee. Mik­si puo­lu­eet teke­vät sopi­muk­sia kau­pun­gin suun­nas­ta, mut­ta sit­ten kui­ten­kin heti hypä­tään polul­ta kun joku hei­lut­taa sete­li­tuk­koa ja kau­pun­gin koko­nai­se­tu kaik­ko­aa, var­sin­kin kun enem­mis­tö on ensin päät­tä­nyt mikä on se koko­nai­se­tu. Aika vähän tulee jul­ki­suut­ta jos­tain toi­mis­to­ho­tel­lis­ta kau­pun­gil­le, mut­ta kol­men tuhan­nen hen­ki­lön kon­ser­teis­ta tule­vat dynaa­mi­set vai­ku­tuk­set voi­vat olla jopa erit­täin dynaa­mi­sia. Ja sit­ten se kaik­ki muu toi­min­ta sii­hen pääl­le. Vir­ka­mies­ten­hän tääl­lä pitäi­si vain toteut­taa sitä mitä polii­ti­kot sano­vat, ja sen sano­man polii­ti­kot saa­vat vaa­li­lu­pauk­sis­taan. Tyl­syyt­tä vas­taan oli aika moni joka pää­si läpi, joten onko Elmun toi­min­ta tylsää? 

    Jos tämä inves­toin­ti­kat­to joh­taa sii­hen, että asioi­ta teh­dään kal­liim­min eris­sä, niin joku tar­vit­see taas kepis­tä. Muu­ten­kin jos tämä kokoo­mus­lais­ten leik­kaus­ha­lu menee sii­hen, että ei tun­nis­te­ta rahaa tuo­vaa inves­toin­tia tuh­lauk­ses­ta, tai inves­toin­tia joka sääs­tää rahaa tule­vai­suu­des­sa, niin taas toi­voi­si kuu­le­van kepin leik­kaa­van suhis­ten ilmaa.

  6. Täs­sä näkee sen totuu­den: lähes kaik­ki kau­pun­gin­suun­nit­te­lus­sa kitey­tyy auto­saa­ta­naan. Ilman auto­ja, mail­mas­sa val­lit­si­si rau­ha ja rakkaus.

  7. Kan­nat­tai­si­ko Vetu­ri­tien suun­ni­tel­mas­ta kar­sia liit­ty­mät Pasi­lan sisäl­lä? Tun­ne­li Vauh­ti­tiel­tä Nor­dens­kiö­din­ka­dun ali Haka­mäen­tiel­le tuli­si var­mas­ti hal­vem­mak­si, kun ei tar­vit­tai­si moni­ker­rok­si­sia ympy­rä­liit­ty­miä. Nor­dens­kiö­din­ka­tu ei tuk­keu­tui­si ja Pasi­lan kaduis­ta voi­si teh­dä pal­jon vähem­män jalan­kul­kua estävät. 

    Ongel­ma lie­nee kau­pun­ki­suun­nit­te­lun tapa pilk­koa pro­jek­tit niin pie­niin osiin ettei nii­tä voi muut­taa repi­mät­tä samal­la auki kaik­kia alu­een suunnitelmia.

  8. Tero:
    Terveisin,

    Junan tuo­ma huo­no investointi

    Suu­rin osa Hel­sin­gin väes­tön­kas­vus­ta, siis sii­tä huo­nos­ta inves­toin­nis­ta, perus­tuu tilas­to­jen mukaan maa­han­muut­toon, ei maassamuuttoon.

  9. >vel­voi­te­pai­kois­ta on raken­net­ta­va 65 % ja loput, jos joku haluaa. 

    Mitä tämä tar­koit­taa tar­kem­min avat­tu­na? Kuka saa halu­ta? Mil­loin pai­kat on raken­net­ta­va? 5v raken­nuk­sen käyt­töön­o­ton jälkeen?

    1. Alu­een poh­jois­osa raken­ne­taan ensin. Noi­den talo­jen alle ei mah­du kuin tuo 65 % pai­kois­ta. Kun raken­ta­mi­nen ete­nee ete­läm­mäk­si, enti­sen Som­pa­saa­ren pääl­le, talo­yh­tiöi­den on ker­rot­ta­va, halua­vat­ko ne vara­ta ja rahoit­taa auto­paik­ko­ja tuol­ta alu­eel­ta, jon­ne nii­tä on hel­pom­pi raken­taa, kos­ka saa­ri on kal­lio­ta. Pai­kat mak­sa­vat 20 000 — 30 000 euroa. Taoi­tel­ta­vaa on, että pysä­köin­nin hin­taa ei mil­lään taval­la iite­tä asun­non hintaan.

  10. siir­to­la­puu­tar­ho­ja kos­ke­vat samat melu­mää­räyk­sen kuin asumista”

    Onko täs­sä mitään järkeä?

  11. Vetu­ri­tie.

    Päät­tä­jät pyy­tä­vät suun­nit­te­li­joil­ta hal­vem­paa rat­kai­sua ja suun­nit­te­li­jat esit­te­le­vät saman suun­ni­tel­man pil­kot­tu­na ja kal­limm­pa­na. Ken­kää ja parem­pia suun­nit­te­li­joi­ta tilalle!

    Eikö Vetu­ri­tien voi­si aluk­si raken­taa taval­li­se­na 2+2 katu­na? Autoi­li­jat ovat sen ver­ran skarp­pia poruk­kaa, että osaa­vat vält­tää pai­kan jos huo­maa­vat, että lii­ken­ne ei vedä. Jos sit­ten tule­vai­suu­des­sa ennus­te­tut lii­ken­ne­mää­rät toteu­tu­vat (EIVÄT TOTEUDU JOS EI TOTEUTETA) ja todetaan,että Kes­ki-Pasi­la tar­vit­see Poh­jois-Ete­lä suun­tai­sen ohi­tus­tun­ne­lin, voi­daan sem­moi­nen raken­taa. (Eikä sitä tar­vit­si­si juu­ri tuo­hon koh­taan raken­taa. Suo­tui­sam­paa maa­pe­rää tun­ne­lil­le löy­tyy rai­tei­den alta, Rata­pi­han­tien alta, Pasi­lan­ka­dun alta..)

  12. Kimi:
    Täs­sä näkee sen totuu­den: lähes kaik­ki kau­pun­gin­suun­nit­te­lus­sa kitey­tyy auto­saa­ta­naan. Ilman auto­ja, mail­mas­sa val­lit­si­si rau­ha ja rakkaus.

    Jot­ta kau­pun­gis­sa oli­si edes vai­kea rakas­taa, niin pitäi­si olla sitä kaupunkia.

    Mitä nyt tuo­ta käy­tän­nön kaa­voi­tus­ta on seu­ran­nut, niin kyl­lä se nime­no­maan pyö­rii sen ympä­ril­lä, että pal­jon­ko tilaa ne neli­pyö­räi­set vaa­tii ja mis­tä se arvo­taan, kuka sen mak­saa. Jar­go­nil­la lii­ken­teen reu­naeh­dot kaavoitukselle.

    Muu­tos joka on tapah­tu­mas­sa on yksin­ker­tai­ses­ti että laka­taan arpo­mas­ta nii­den auto­jen kans­sa, kort­te­li­kau­pun­gi­sas on katu­verk­ko jon­ne mah­tuu sen ver­ran auto­ja kuin mah­tuu, ja ei tämä ole ennen­kään ollut mikään ongel­ma. Kau­pun­gin reu­naeh­dot liikenteelle.

  13. spot­tu:
    “Hel­sin­ki­läis­tä kuusi­ker­rok­sis­ta kort­te­li­ra­ken­net­ta, jou­kos­sa joi­ta­kin vähän kor­keam­pia tor­ne­ja. Tulee suo­sit­tu asuinalue!”

    Parem­pi tuli­si ilman noi­ta tor­ne­ja. Varjostavat.

    Näi­nä aikoi­na pimey­den kes­kel­lä, kun läh­tee töi­hin ja tulee töis­tä ilman luon­non­va­loa, tulee mie­tit­tyä näit­ten “varjostaa”-foobikkojen ole­mas­sao­lon tarkoitusta.

  14. Gre­jus:
    Veturitie:

    Näi­den tun­ne­lei­den osal­ta oli­si hyvä ymmär­tää kuin­ka tavat­to­man rumaa ympä­ris­töä nii­den suu­auk­ko­jen ympä­ril­le syntyy.

    Mal­lia voi käy­dä kat­so­mas­sa vaik­ka Haka­mäen­tiel­lä tai Kehä I:llä Lep­pä­vaa­ras­sa ja kuvi­tel­la samat näky­mät kau­pun­kiin, kuten Sör­näi­siin tai Pasi­laan. Ne ovat todel­li­sia kaupunkimotareita. 

    Mikäs sii­nä Lep­pä­vaa­ran tun­ne­lis­sa nyt niin rumaa on? Mie­les­tä­ni ympä­ris­töä rumen­taa lähin­nä ase­man koh­dal­la ole­va Kehä I:n sil­ta ja eri­ta­so­liit­ty­mät sii­hen. Jos Kehä I oli­si lai­tet­tu tun­ne­liin jo Turun­väy­län koh­dal­ta, niin tulos oli­si ollut pal­jon siis­tim­pi, eikä Kehä I kat­kai­si­si Lep­pä­vaa­raa kah­tia. Rat­kai­su oli­si tie­tys­ti ollut pal­jon kalliimpi.

  15. ree-vita­mii­niä pur­kis­ta: Näi­nä aikoi­na pimey­den kes­kel­lä, kun läh­tee töi­hin ja tulee töis­tä ilman luon­non­va­loa, tulee mie­tit­tyä näit­ten “varjostaa”-foobikkojen ole­mas­sao­lon tarkoitusta.

    Kokei­le­pa reflek­tio­ta. Täs­sä: jos luon­non­va­lo ei oli­si niin mer­ki­tyk­sel­lis­tä, tus­kin sinä­kään tuol­lai­sia asioi­ta miettisit.

  16. Tuo Pasi­la voi­si olla kyl­lä hyvä pilot­ti­koh­de auto­paik­ko­jen mini­mi­nor­meil­le, ja juu­ri­kin sil­lä perus­teel­la, että lii­ken­nein­ves­toin­nit ovat noin tol­kut­to­man hin­tai­sia nyky­suun­ni­tel­mil­la. Eli ote­taan lii­ken­ne hal­tuun pysä­köin­nin avul­la. Asuk­kail­le voi­tai­siin myös tar­jo­ta auto­paik­ko­ja vaik­ka alu­een ulko­puo­lel­ta­kin, kun jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det ovat niin erin­omai­sia. Jos ker­ta sin­ne Hel­sin­kiin juu­ri nyt on niin kau­hea tun­ku, niin eikö Hel­sin­gil­lä pitäi­si olla varaa vali­ta, vali­ta asuk­kai­ta ja fir­mo­ja, jot­ka eivät tuo kuin vain vähän auto­lii­ken­net­tä mukanaan.

    Ja Mäke­län­ka­tua on tur­ha sää­liä, kan­sain­vä­li­sen koke­muk­sen mukaan ruuh­kan hel­pot­tu­mi­nen on vain väliai­kais­ta, noin vii­den vuo­den sisään lii­ken­ne on palan­nut van­hoi­hin luke­miin. Auto­lii­ken­ne käyt­tää kai­ken käy­tet­tä­vis­sä ole­van resurssin.

    Sitä pait­si ruuh­kau­tu­mis­ta väl­tel­lään aivan suot­ta. Kau­pun­ki on “eko­sys­tee­mi”, jon­ka olen­nai­se­na osa­na ovat eri­lai­set takai­sin­kyt­ken­nät, pää­osin rajoit­ta­vat. Nii­den varaan raken­tuu kom­pelk­si­suus, siis moni­muo­toi­suus. Ruuh­kau­tu­mi­nen on yksi näis­tä palau­te­sil­mu­kois­ta. Tavoit­tee­na ruuh­ka­ton kau­pun­ki on suun­nil­leen yhtä mie­le­käs kuin kau­pun­ki, jos­sa kaik­ki asun­not ovat koh­tuu­hin­tai­sia ja jokai­nen lii­ke­paik­ka myös. Eli voi­han tuo­ta tavoi­tel­la ja ehkä jopa onnis­tua, mut­ta voi vain kuvi­tel­la, mitä se teki­si kau­pun­gin moni­muo­toi­suu­del­le. Sen sijaan tulee tavoi­tel­la riit­tä­vää mää­rää koh­tuu­hin­tai­sia asun­to­ja, lii­ke­ti­lo­ja, ruuh­kat­to­mia reit­te­jä ja kul­ku­muo­to­ja. Ruuh­kai­suus ohjaa lii­ken­net­tä ja ennen kaik­kea liik­ku­mis­tot­tu­muk­sia tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sik­si aivan samoin kuin vuo­kra­ta­so maankäyttöä.

  17. Kimi:
    Täs­sä näkee sen totuu­den: lähes kaik­ki kau­pun­gin­suun­nit­te­lus­sa kitey­tyy auto­saa­ta­naan. Ilman auto­ja, mail­mas­sa val­lit­si­si rau­ha ja rakkaus.

    … ja kan­sa, var­sin­kin per­heel­li­set, kan­tai­si ras­kai­ta kaup­pa­kas­se­ja kuin muulit!

    1. Minä olen per­heel­li­nen ja ostan useim­mi­ten per­heen ruo­ka­kas­sin kes­ku­tas­ta mat­kal­la kotiin ja tuon sen rati­kal­la. Vai­vat­to­ma­ma­paa kuin seik­kai­lu pysä­köin­ti­hal­leis­sa ja pysä­köin­ti­pai­kan etsi­mi­nen kotikadulta.

  18. ree-vita­mii­niä pur­kis­ta: Näi­nä aikoi­na pimey­den kes­kel­lä, kun läh­tee töi­hin ja tulee töis­tä ilman luon­non­va­loa, tulee mie­tit­tyä näit­ten “varjostaa”-foobikkojen ole­mas­sao­lon tarkoitusta.

    Hei, nämä nyt vaan eivät ole esim. huu­to­ää­nes­tyk­sel­lä rat­kais­ta­via asioi­ta: levey­sas­te, vuo­den- ja vuo­ro­kau­den­ai­ka mää­rää­vät sen miten mata­lal­ta aurin­ko paistaa.

    Vain 34 päi­vää täs­tä eteen­päin on aurin­gon atsi­muu­tin osal­ta pimeäm­pää aikaa kuin nyt. Tal­vi­päi­vän sei­saus on 21. jou­lu­kuu­ta. Loput 331 päi­vää on sit­ten täs­sä suh­tees­sa vähän valoi­sam­paa aikaa. Kesäl­lä­kään ei aurin­ko kes­ki­päi­väl­lä kipua kovin kor­keal­le, joten var­jo­jen muo­dos­ta­maa synk­kyyt­tä hel­pom­min kuin
    ete­läi­sem­mil­lä seuduilla.

    Kaa­mok­sen­kin kes­kel­lä tai ns. por­va­ril­li­sen hämä­rän aikaan (ks. esim. “http://www.astro.utu.fi/zubi/atphenom/twi2.htm”) voi sil­ti tai­vas aurin­gon suun­nal­la olla valoa ympä­ris­tööm­me tuot­ta­va, kun­han väliin ei raken­ne­ta lii­an kor­kei­ta var­jos­ta­via seinämiä.

  19. P.o. “Kesäl­lä­kään ei aurin­ko kes­ki­päi­väl­lä kipua kovin kor­keal­le, joten var­jo­jen muo­dos­ta­maa synk­kyyt­tä syn­tyy Suo­mes­sa hel­pom­min kuin
    ete­läi­sem­mil­lä seuduilla.”

  20. Sen sijaan ongel­mia on lii­ken­ne­suun­ni­tel­mas­sa. Se pan­tiin pöy­däl­le. Ilmei­ses­ti ei saa­da kel­vol­lis­ta rat­kai­sua muu­ta kuin sil­lä pit­käl­lä tun­ne­lil­la. Pin­ta­rat­kai­sut joh­ta­vat kovin huo­noon ja ruuh­kau­tu­vaan ympäristöön.

    Näil­le lakeuk­sien tiein­si­nöö­reil­le pitäi­si takoa pää­hän, että mikä tahan­sa rat­kai­su, jos­sa kau­pun­gin katu­verk­koon ohja­taan enem­män auto­ja kuin se pys­tyy vetä­mään, joh­taa huo­noon ja ruuh­kau­tu­vaan ympä­ris­töön. Sil­loin on hert­tai­sen yhden­te­ke­vää, min­kä mit­tai­ses­ta tun­ne­lis­ta autot tup­sah­ta­vat nii­hin moot­to­ri­ka­dun pääs­sä ole­viin liikennevaloihin.

    Koi­ta­pa nyt muis­tut­taa, mitä yleis­kaa­van visioon juu­ri kir­jat­tiin. Val­ta­väy­lien ja katu­ver­kon koh­taa­mis­pis­tei­tä pitäi­si hivut­taa kau­em­mak­si kan­ta­kau­pun­gis­ta, ei tuo­da Pasi­lan ohi lähem­mäk­si kes­kus­taa kuin kos­kaan ennen. Tämä suu­ruu­den­hul­lu pää­hän­pint­ty­mä on vas­toin kaik­kea sitä edis­tys­tä, mitä kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa on vii­me aikoi­na nähty.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minä olen per­heel­li­nen ja ostan useim­mi­ten per­heen ruo­ka­kas­sin kes­ku­tas­ta mat­kal­la kotiin ja tuon sen rati­kal­la. Vai­vat­to­ma­ma­paa kuin seik­kai­lu pysä­köin­ti­hal­leis­sa ja pysä­köin­ti­pai­kan etsi­mi­nen kotikadulta.

    Niin teki­si kaik­ki muut­kin jos oli­si veron­mak­sa­jien kus­tan­ta­ma vapaa ratik­ka­lip­pu tas­kus­sa ja veron­mak­sa­jien kus­tan­ta­ma tak­si­kort­ti toisessa

    1. KariS:

      Niin teki­si kaik­ki muut­kin jos oli­si veron­mak­sa­jien kus­tan­ta­ma vapaa ratik­ka­lip­pu tas­kus­sa ja veron­mak­sa­jien kus­tan­ta­ma tak­si­kort­ti toisessa

      Pidit­kö tätä kom­ment­tia­si nyt ihan asian­mu­kai­se­na? Minul­la todel­la­kin on val­tuus­tos­ta saa­tu Hel­sin­gin sisäi­nen mat­ka­kort­ti, jota vero­te­taan työ­suh­de-etu­na. Täl­lai­nen on jo 60 000 hen­gel­lä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, ellei luku ole jo vähän kor­keam­pi­kin. Yli 200 000 hel­sin­ki­läi­sel­lä on tas­kus­saan näyt­tö­lip­pu. Miten tuo lip­pu on mak­set­tu ei vai­ku­ta lain­kaan sii­hen, kuin­ka help­poa tai han­ka­laa kaup­pa­kas­sin kul­jet­ta­mi­nen rati­kas­sa on. Joka tapauk­ses­sa mat­ka on mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­sil­taan mat­kus­ta­jal­le ilmai­nen, jos hänel­lä ker­ran on näyttölippu.
      Kan­san­edus­ta­jil­la on oikeus käyt­tää tak­sia edus­kun­ta­työ­hön liit­ty­vil­lä mat­koil­la. Mat­ka Stoc­kal­ta kotiin ei meni­si miten­kään läpi seu­las­ta. Enkä todel­la­kaan ole sel­lais­ta tak­si­mat­kaa teh­nyt iki­nä, en omil­la rahoil­la­ni enkä edus­kun­nan rahoilla.

  22. KariS: Niin teki­si kaik­ki muut­kin jos oli­si veron­mak­sa­jien kus­tan­ta­ma vapaa ratik­ka­lip­pu tas­kus­sa ja veron­mak­sa­jien kus­tan­ta­ma tak­si­kort­ti toisessa

    Ei sil­leen, että kan­nat­tai­sin em. etuuk­sia, mut­ta onko sinul­la vai­keuk­sia hah­mot­taa asioi­den mittasuhteita?

  23. Joh­tuu sii­tä että puu­tar­hu­ri jätet­ty suun­ni­tel­man ulko­puo­lel­le tai saa­nut jo lop­pu­ti­lin, jol­loin hoi­to­kin laiminlyödään.
    Seu­rauk­se­na rämet­ty­vä ympä­ris­tö insi­nöö­rien jäljiltä.
    Ympä­ri Suo­mea tuh­la­taan hoi­don puut­tues­sa. Hoi­de­taan sanee­rauk­sil­la, tulee siis­tik­si ker­ral­la, mut­ta tulee temp­pu­työl­li­syyt­tä ja raha palaa.

  24. KariS: Niin teki­si kaik­ki muut­kin jos oli­si veron­mak­sa­jien kus­tan­ta­ma vapaa ratik­ka­lip­pu tas­kus­sa ja veron­mak­sa­jien kus­tan­ta­ma tak­si­kort­ti toisessa

    Tämä on kyl­lä haus­kin kom­ment­ti tääl­lä pit­kiin aikoi­hin. Se ratik­ka­lip­pu mak­saa 1,50 päi­väs­sä, lie tus­kin kyn­nys­ky­sy­mys sul­le tai mul­le­kaan? Aika vel­ho saat olla las­ke­maan, jos auto­mat­ka ome­na­jum­bo­sel­loon tulee hal­vem­mak­si. Puhu­mat­ta­kaan ajan­käy­tös­tä – mai­to unoh­tui, käve­le 400 met­riä. Vaik­ka saa­han sii­nä lii­kun­taa, kun lyk­kii kär­ry­jä Prismassa.

  25. spot­tu: Parem­pi tuli­si ilman noi­ta tor­ne­ja. Varjostavat. 

    Tois­sa­päi­vä­nä kat­soin suo­ja­tiel­lä, kun var­jo­ni ylet­tyi koko 6‑kaistaisen tien poik­ki. Var­jo­ja on aina, on talot min­kä kor­kui­sia tahansa.

    Vancou­ve­rin down­town on vie­hät­tä­vä pien­ker­ros­ta­loa­lue puis­to­ka­tui­neen. Lisäk­si siel­lä on puo­li­sen tusi­naa 23-ker­rok­sis­ta asuin­ta­loa ja hotel­lia. http://goo.gl/maps/QFshf

    Käve­li­jän koke­muk­seen tor­ni­ta­lot vai­kut­ta­vat var­sin koh­tuul­li­ses­ti, kos­ka osit­tain ne pii­lek­si­vät enim­mäk­seen puis­to­pui­den taka­na. Yhdes­sä koh­das­sa naa­pu­ri­ta­lon var­jo on ehkä pari tun­tia päi­väs­sä etäi­syy­des­tä riippuen.

  26. Sak­ke: Hei, nämä nyt vaan eivät ole esim. huu­to­ää­nes­tyk­sel­lä rat­kais­ta­via asioi­ta: levey­sas­te, vuo­den- ja vuo­ro­kau­den­ai­ka mää­rää­vät sen miten mata­lal­ta aurin­ko paistaa.

    Vain 34 päi­vää täs­tä eteen­päin on aurin­gon atsi­muu­tin osal­ta pimeäm­pää aikaa kuin nyt. Tal­vi­päi­vän sei­saus on 21. jou­lu­kuu­ta. Loput 331 päi­vää on sit­ten täs­sä suh­tees­sa vähän valoi­sam­paa aikaa. Kesäl­lä­kään ei aurin­ko kes­ki­päi­väl­lä kipua kovin kor­keal­le, joten var­jo­jen muo­dos­ta­maa synk­kyyt­tä hel­pom­min kuin
    ete­läi­sem­mil­lä seuduilla.

    Kaa­mok­sen­kin kes­kel­lä tai ns. por­va­ril­li­sen hämä­rän aikaan (ks. esim. “http://www.astro.utu.fi/zubi/atphenom/twi2.htm”) voi sil­ti tai­vas aurin­gon suun­nal­la olla valoa ympä­ris­tööm­me tuot­ta­va, kun­han väliin ei raken­ne­ta lii­an kor­kei­ta var­jos­ta­via seinämiä.

    Sou? Huu­to­ää­nes­tys? Atsi­muut­ti? höhöö

    Tuo tor­ni­ta­lo­jen var­jo­fo­bia (fobia= irra­tio­naa­li­nen pel­ko) ei tai­da oikein kes­tää tar­kas­te­lua kos­ka “levey­sas­te, vuo­den- ja vuo­ro­kau­den­ai­ka mää­rää­vät sen miten mata­lal­ta aurin­ko paistaa.”

    Yhtä hyvin 6- tai 4‑, 3‑, 2- ja jopa yksi­ker­rok­si­sen talon taak­se syn­tyy var­jo, eikä se tun­nu ketään hait­taa­van. Mei­dän talos­sam­me on 6 ker­ros­ta ja umpi­pi­ha eikä sin­ne aurin­ko pais­ta. Mikä on oikeas­taan hyvä­kin, kos­ka sil­loin siel­lä oli­si sie­tä­mät­tö­män kuu­ma kesäi­sin. Jul­ki­si­vun puo­lel­la ei ole min­kään­lais­ta var­jos­tus­ta ja sen huo­maa kyllä. 

    Kyl­lä tor­ni­ta­lois­ta huo­li­mat­ta suu­ris­sa kau­pun­geis­sa on valoi­saa päi­vä­sai­kaan. Ne jot­ka halua­vat hai­tal­li­sia mää­riä aurin­gon­pais­tet­ta ihol­leen, men­kööt ran­nal­le kesällä.

  27. KariS: Niin teki­si kaik­ki muut­kin jos oli­si veron­mak­sa­jien kus­tan­ta­ma vapaa ratik­ka­lip­pu tas­kus­sa ja veron­mak­sa­jien kus­tan­ta­ma tak­si­kort­ti toisessa

    Ja myös kan­san­edus­ta­jan palk­ka, jol­la hank­kia asun­to keskustasta.

    1. Ja myös kan­san­edus­ta­jan palk­ka, jol­la hank­kia asun­to keskustasta.

      Olen muut­ta­nut Kata­ja­no­kal­le vuon­na 1982 ja tul­lut vali­tuk­si edus­kun­taan ensim­mäi­sen ker­ran vuo­na 1987.

  28. En yhtään ihmet­te­le, että Hel­sin­gin kulut/asukas ovat lähes suu­rim­mat maas­sam­me, jos Elmul­le loh­ke­aa tos­ta vaan 25 mil­joo­naa ja samaan aikaan ter­veys­kes­kuk­sis­sa on jonoa. Oli­si­ko niin, että raken­ta­mi­ses­ta ja ympä­ris­tös­tä vas­taa­val­la kau­pun­gin­joh­ta­jal­la (Sau­ri) oli­si lähei­set välit ko. yhdis­tyk­sek­sen kanssa ? 

    Mik­si muu­ten vih­reät valit­si poliit­ti­sel­la man­daa­til­la apu­lais­kaun­gin­joh­ta­jak­si psy­ko­lo­gin ? Kyl­lä kai vih­reis­tä joku ark­ki­teh­ti tai raken­nusa­lan ihmi­nen­kin oli­si löy­ty­nyt. Vai oli­ko kysees­sä pal­kin­to aktii­vi­ses­ta poliit­ti­ses­ta toiminnasta.

  29. Juha Mäke­läi­nen: Käve­li­jän koke­muk­seen tor­ni­ta­lot vai­kut­ta­vat var­sin koh­tuul­li­ses­ti, kos­ka osit­tain ne pii­lek­si­vät enim­mäk­seen puis­to­pui­den taka­na. Yhdes­sä koh­das­sa naa­pu­ri­ta­lon var­jo on ehkä pari tun­tia päi­väs­sä etäi­syy­des­tä riippuen.

    Var­maan joo kun Vancou­ver on yhtä ete­läs­sä kuin Reims, eli vähän Parii­sis­ta poh­joi­seen. Tuos­sa osas­sa Poh­jois-Ame­rik­kaa tulee kas­vil­li­suu­den ja ajoit­tai­sen kurjan/viileän sään joh­dos­ta hel­pos­ti illuusio yhtä­läi­syyk­sis­tä Suo­meen. Yhdys­val­ta­lai­sit­tain poh­joi­nen Seatt­le on kui­ten­kin Züric­hin kor­keu­del­la ja San Francisco Sevillan.

  30. Count­ry­boy: Ja myös kan­san­edus­ta­jan palk­ka, jol­la hank­kia asun­to keskustasta.

    Okei, olet­te kateel­li­sia ette­kä pää­se kaup­paan ilman autoa. Nyt kun tämä on käsi­tel­ty, niin takai­sin asi­aan. Eikun…

    …minä­kin olen tosi kiin­nos­ta­va hen­ki­lö (joo en oikeas­ti ole), joten: mak­san ite puo­let lipuis­ta­ni suo­raan kätei­sel­lä ja lopun mak­saa Juho Laa­tu (hähää, Juho, jät­kä on net­to­mak­sa­ja ja hel­sin­ki­läi­nen vien­ti­työ­läi­nen pelk­kä loi­nen, sor­ry hir­vees­ti, mut täm­mös­tä tää on tää keskittämispolitiikka!).

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Olen muut­ta­nut Kata­ja­no­kal­le vuon­na 1982 ja tul­lut vali­tuk­si edus­kun­taan ensim­mäi­sen ker­ran vuo­na 1987. 

    Ai niin — hitas, joka suo kai­kil­le haluk­kail­le mah­dol­li­suu­den asua eduk­kaas­ti ja sil­ti kaupunkimaisesti…

  32. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Ai niin – hitas, joka suo kai­kil­le haluk­kail­le mah­dol­li­suu­den asua eduk­kaas­ti ja sil­ti kaupunkimaisesti…

    2010 luvun sovel­lus Hitak­ses­ta on 80 lukua nerok­kaam­pi, nyt Hitak­sia sub­ven­toi­daan aidos­ti rakennuskustannuksissa.
    Luo­vu­te­taan koko kort­te­li raken­nus­liik­keel­le 50 % Hitas-vel­voit­teel­la, mää­rä­tään Hitak­sel­le “sopi­va” hin­ta ja gryn­de­ri jyvit­tää ura­kan ali­hin­nan kort­te­lin vapaa­ra­hoit­tei­sin asuntoihin.

    Vii­kis­sä ei tar­vit­se Hitak­sia arpoa ja kala­sa­ta­man koh­tei­den arpa­jai­siin osal­lis­tu­vat sel­lai­set­kin haki­jat joil­la ei ole mui­ta asun­non­vaih­toai­kei­ta muut­ta­vat jos arpa sat­tuu kohdalle.

  33. ree-vita­mii­niä pur­kis­ta: Sou? Huu­to­ää­nes­tys? Atsi­muut­ti? höhöö

    Tuo tor­ni­ta­lo­jen var­jo­fo­bia (fobia= irra­tio­naa­li­nen pel­ko) ei tai­da oikein kes­tää tar­kas­te­lua kos­ka “levey­sas­te, vuo­den- ja vuo­ro­kau­den­ai­ka mää­rää­vät sen miten mata­lal­ta aurin­ko paistaa.”

    Yhtä hyvin 6- tai 4‑, 3‑, 2- ja jopa yksi­ker­rok­si­sen talon taak­se syn­tyy var­jo, eikä se tun­nu ketään hait­taa­van. Mei­dän talos­sam­me on 6 ker­ros­ta ja umpi­pi­ha eikä sin­ne aurin­ko pais­ta. Mikä on oikeas­taan hyvä­kin, kos­ka sil­loin siel­lä oli­si sie­tä­mät­tö­män kuu­ma kesäi­sin. Jul­ki­si­vun puo­lel­la ei ole min­kään­lais­ta var­jos­tus­ta ja sen huo­maa kyllä. 

    Kyl­lä tor­ni­ta­lois­ta huo­li­mat­ta suu­ris­sa kau­pun­geis­sa on valoi­saa päi­vä­sai­kaan. Ne jot­ka halua­vat hai­tal­li­sia mää­riä aurin­gon­pais­tet­ta ihol­leen, men­kööt ran­nal­le kesällä.

    Kyl­lä se hait­taa. Kat­so esim. vii­te: “http://yle.fi/uutiset/d‑vitamiinin_puute_voi_heikentaa_iakkaiden_alyllisia_toimintoja/1872778”. Kai­kes­ta huo­li­mat­ta saa­tan ymmär­tää, mik­si joku voi mie­li­pi­teit­te­si kal­tai­sia aja­tuk­sia esittää. 

    Olen itse asu­nut, huo­nee­ni 6‑kerroksisen umpi­kort­te­lin ylim­mäs­sä ker­rok­ses­sa, ikku­na­ni sisä­pi­han suun­taan. Luon­non­va­loa tuli sisään sen­tään enem­män kuin alem­pa­na ole­viin ker­rok­siin, joi­den asuk­kai­ta en kadeh­ti­nut tuol­loin, enkä tänä­kään päivänä. 

    Jos ja kun jat­kos­sa lähes kaik­ki van­huk­set ovat vain koti­hoi­dos­sa, ei yhteis­kun­nas­sa rii­tä hoi­ta­jia vie­mään heis­tä huo­no­jal­kai­sim­pia ran­noil­le. Sitä­pait­si koh­ta­han Hel­sin­ki on kaa­voit­ta­nut kaik­ki ran­nat öky­asun­noik­si, joten vapai­ta ran­to­ja­kaan ei tai­da pian enää löy­tyä, ellem­me pis­tä ajois­sa hanttiin. 

    Asui­na­lu­eet ja talot tulee suun­ni­tel­la siten, että luon­non­va­loa saa­daan kaik­kiin asun­toi­hin riit­tä­väs­ti. Täs­tä tai­taa olla ihan omat mää­räyk­sen­sä. Oma­ko­ti­ta­loa­lueil­la­kaan ei käsit­tääk­se­ni saa raken­taa (naa­pu­ria kuu­le­mat­ta) siten, että se toi­sen taloa tai piha­pii­riä lii­kaa var­jos­tai­si. Mik­si asia oli­si toi­sin kaupungissa? 

    PS. Van­hain­ko­deis­sa tämä asia (van­hus­ten d‑vitamiinin saan­ti luon­nol­li­sel­la taval­la, kuten moni muu­kin) saat­tai­si sujua tehok­kaam­min ja vapaut­taa asun­to­ja esim. lap­si­per­hei­den käyt­töön (mikä­li asian­omai­set itse eivät enää yksin koto­naan haluai­si asua ja siel­lä pärjäisi).

  34. Sak­ke:
    Asui­na­lu­eet ja talot tulee suun­ni­tel­la siten, että luon­non­va­loa saa­daan kaik­kiin asun­toi­hin riittävästi. 

    http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00682

    Ikku­na­la­si suo­dat­taa aurin­gon­va­los­ta UVB-sätei­lyn, joka muo­dos­taa ihol­la D‑vitamiinia.

    Luon­non­va­lo ikku­nan läpi on siis kir­jai­mel­li­ses­ti valo­hoi­toa, joka ei tar­joa mitat­ta­vaa ter­veys­hyö­tyä. Hen­ki­seen hyö­tyyn en ota kantaa.

  35. spot­tu:
    “Hel­sin­ki­läis­tä kuusi­ker­rok­sis­ta kort­te­li­ra­ken­net­ta, jou­kos­sa joi­ta­kin vähän kor­keam­pia tor­ne­ja. Tulee suo­sit­tu asuinalue!”

    Parem­pi tuli­si ilman noi­ta tor­ne­ja. Varjostavat.

    Oikeas­ti. Mis­tä ihmees­tä tämä var­jos­tus­hö­pi­nä on peräi­sin? Onko Oslo niin suun­nat­to­man pal­jon ete­läm­pä­nä kuin Hel­sin­ki, että siel­lä 37 ker­rok­si­nen hotel­li (Radis­son) ja yli kym­men­ker­rok­si­set toi­mis­to­ra­ken­nuk­set rau­ta­tie­a­se­man kyl­jes­sä ovat ihan ok, mut­ta Hel­sin­gis­sä nuo teke­vät kau­pun­gis­ta sie­tä­mät­tö­män? Vai teke­vät­kö ne Oslon­kin sie­tä­mät­tö­mäk­si? Jos teke­vät, ehdot­tai­sin, että ne, jot­ka eivät moder­nis­ta kor­keas­ta kau­pun­gis­ta pidä, muut­ta­vat muualle.

  36. Kuto­ja: Luon­non­va­lo ikku­nan läpi on siis kir­jai­mel­li­ses­ti valo­hoi­toa, joka ei tar­joa mitat­ta­vaa ter­veys­hyö­tyä. Hen­ki­seen hyö­tyyn en ota kantaa.

    Se hen­ki­nen hyö­ty on mer­kit­tä­vä. Val­veu­tu­neet työ­nan­ta­jat hank­ki­vat työ­ti­lo­ja, joi­hin tulee joko oike­aa luon­non­va­loa tai sitä vas­taa­vaa kei­no­va­loa, kos­ka valo pitää ihmi­set pir­teäm­pi­nä ja aktii­vi­sem­pi­na. Sinän­sä on nurin­ku­ris­ta, että lain­sää­dän­nöl­lä vaa­di­taan asuin­ti­loi­hin luon­non­va­loa, mut­ta työ­ti­lois­ta ei ole niin väliä — monet kun viet­tä­vät val­veil­lao­loa­jas­taan ison osan työ­pai­kal­la, ja koto­na käy­dään nuk­ku­mas­sa tai ver­hot on kiin­ni, että näkee kat­soa televisiota 😉

  37. Gre­jus:
    Veturitie:

    Näi­den tun­ne­lei­den osal­ta oli­si hyvä ymmär­tää kuin­ka tavat­to­man rumaa ympä­ris­töä nii­den suu­auk­ko­jen ympä­ril­le syntyy.

    Mal­lia voi käy­dä kat­so­mas­sa vaik­ka Haka­mäen­tiel­lä tai Kehä I:llä Lep­pä­vaa­ras­sa ja kuvi­tel­la samat näky­mät kau­pun­kiin, kuten Sör­näi­siin tai Pasi­laan. Ne ovat todel­li­sia kau­pun­ki­mo­ta­rei ta.

    Myös lii­ken­teen pitää sujua. Olin kehä­tei­den suun­nit­te­lus­sa muka­na alus­ta alkaen eli esi­tin idean, jos­ta hom­ma läh­ti liik­keel­le. Myös Lep­pä­vaa­ran tun­ne­li on samaan ket­juun ase­tet­tu uusi tuo­te. Emme voi mitään lii­ken­ne­jär­jes­te­lyil­le kas, kun ne pitää saa­da läpi kau­pun­kien päät­tä­vis­sä eli­mis­sä. 1980-luvul­la luo­tiin kol­me ide­aa, Hel­sin­gin ja Uuden­maan vie­mä­rien raken­ta­mi­nen, Päi­jän­ne­tun­ne­li tur­vaa­maan veden saan­nin ja Vuo­saa­ren sata­ma. Nekin teh­tiin ja huu­to oli kova.

  38. Vil­le: Val­veu­tu­neet työ­nan­ta­jat hank­ki­vat työ­ti­lo­ja, joi­hin tulee joko oike­aa luon­non­va­loa tai sitä vas­taa­vaa keinovaloa

    Ja nyky­ään sitä kei­no­va­loa voi teh­dä monen­lai­sil­la valai­si­mil­la juu­ri sel­lai­sel­la spekt­ril­lä, kun sat­tuu ole­maan tar­vet­ta. Tui­jo­tan täs­sä juu­ri kat­to­lamp­pua, jota eräs vie­ras ajat­te­li kat­toik­ku­nak­si. Kun­nes häm­men­ty­nee­nä tajusi, että katol­le on aika mon­ta met­riä mat­kaa pystysuunnassa…

    Täs­sä­kin oli­si hyvä ihan oikeas­ti miet­tiä, mitä pitää saa­da aikaan ja mää­ri­tel­lä se. Ei ker­toa, miten asiat pitää saa­da aikaan. Jos mai­se­ma on tär­keä, tar­vi­taan ikku­na. Jos valo on tär­keä, tar­vi­taan valo­läh­de. Jos D‑vitamiini on tär­ke­ää, tar­vi­taan UVB:tä tai pilleripurkki.

  39. tcrown: Oikeas­ti. Mis­tä ihmees­tä tämä var­jos­tus­hö­pi­nä on peräisin? 

    Jos kau­pun­ki­suun­nit­te­lu oli­si joten­kin help­poa, meil­lä ja muu­al­la oli­si vain esteet­ti­ses­ti kor­kea­ta­soi­sia ja toi­mi­via kau­pun­ke­ja. Var­jos­tus on yksi nii­tä kau­pun­ki­mil­jöön viih­tyi­syy­teen vai­kut­ta­via asioi­ta jot­ka tulee huo­mioi­da asuk­kaan ja jalan­kul­ki­jan näkö­kul­mas­ta jo suunnitteluvaiheessa. 

    Tämä var­jos­tus­hö­pi­nä on ollut muka­na nor­mi­ta­sol­la Hel­sin­gis­sä (Töö­lö) aina­kin jo 1908 alkaen, ja ihan hyvää kau­pun­kiym­pä­ris­töä kuusi ker­ros­ta ja umpi­kort­te­li ‑meto­dil­la on siel­lä­kin syn­ty­nyt. Oiko­ties­tä voi tar­kis­taa kuin­ka hyvin tämä suun­nit­te­lu­pe­ri­aa­te on kes­tä­nyt aikaa. On taval­laan eri­kois­ta että mui­ta mal­le­ja nyky­ään Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa ja sen lähet­ty­vil­lä edes kokeil­laan, vaik­ka jok­seen­kin kaik­ki valon, var­jon ja katu­ti­lan kom­bi­naa­tiot ja nii­den tulok­set yli sadan vuo­den ajal­ta ovat jo ole­mas­sa ja kenen tahan­sa havainnoitavissa.

  40. Vihe­rins­si: Täs­sä­kin oli­si hyvä ihan oikeas­ti miet­tiä, mitä pitää saa­da aikaan ja mää­ri­tel­lä se.

    Viih­tyi­sää ja toi­mi­vaa kau­pun­kiin sovel­tu­vaa piha- ja katutilaa.

  41. ree-vita­mii­niä pur­kis­ta: jopa yksi­ker­rok­si­sen talon taak­se syn­tyy varjo

    Ei pis­te­las­kel­ma, vaan valo­vuon pal­loin­te­graa­li. Bonus­ter­mi­nä mukaan voi ottaa UGR-indek­sin sijain­ti­ker­toi­mel­la (vali­taan suh­tees­sa näkö­kent­tään) pai­no­te­tun osuuden.

Vastaa käyttäjälle Grejus Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.