Liityntäpysäköinti, mitä maksaa ja kuka maksaa?

Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le tar­vi­taan lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­paik­ko­ja, kos­ka muu­ten tulee lisää ruuh­kia ja tar­vi­taan lisää kal­lii­ta moot­to­ri­tei­tä. Kos­ka Hel­sin­ki kär­sii lisään­ty­vis­tä ruuh­kis­ta eni­ten, Hel­sin­gin­kin pitäi­si mak­saa osuu­ten­sa sii­tä, että vaik­ka­pa Kera­va raken­taa lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­paik­ko­ja sipoo­lai­sil­le. Asia on moni­mut­kai­sem­pi kuin mil­tä se näyttää.

Hel­sin­gin lii­ken­ne­ko­mi­tea vie­rai­li vuon­na 1991 Ham­pu­ris­sa, jos­sa meil­le ker­rot­tiin esi­mer­kik­si lii­tyn­tä­py­sä­köin­nis­tä. Isän­tien vies­ti oli, että lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti ei vähen­nä kes­kus­taan suun­tau­tu­vaa auto­lii­ken­net­tä, ellei vas­taa­vaa mää­rää pysä­köin­ti­paik­ko­ja vähen­ne­tä kes­kus­tas­ta. Tämä on aika ymmär­ret­tä­vää. Jos vir­ta­sel­la on työ­nan­ta­jan tar­joa­ma arvo­kas pysä­köin­ti­paik­ka fir­man auto­hal­lis­sa ja hän luo­puu sii­tä, kun pysä­köi­kin radan var­teen, ei kai se paik­ka jää tyh­jäk­si? Se anne­taan Lah­ti­sel­le ja auto­lii­ken­teen mää­rä pysyy ennal­laan. Maa­il­ma ei tie­ten­kään ole näin meka­nis­ti­nen. Jos­sa­kin voi jokin paik­ka jää­dä tyh­jäk­si­kin. Sano­taan nyt vaik­ka, että tuhat lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­paik­kaa vähen­tää kes­kus­taan suun­tau­tu­vaa lii­ken­net­tä kor­kein­taan sadal­la autolla.

Vas­ta-argu­ment­ti tähän on, että vaik­ka kes­kus­taan suun­tau­tu­va auto­lii­ken­ne ei lii­tyn­tä­py­sä­köin­nin vuok­si vähe­ne­kään, lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti tukee kes­kus­tan ase­maa työ­paik­ka­kes­kit­ty­mä­nä. Tuhat lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­paik­kaa syn­nyt­tää kes­kus­taan työ­paik­ko­ja – ei nyt tuhat­ta, mut­ta var­maan­kin sato­ja. Muus­sa tapauk­ses­sa nämä työ­pai­kat siro­tel­tai­siin pit­kin ja poi­kin kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­le paik­koi­hin, jon­ne ei käy­tän­nös­sä pää­si­si kuin autol­la. Lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti ei vähen­nä kes­kus­taan  suun­tau­tu­vaa auto­lii­ken­net­tä vaan muu­ta autol­la tapah­tu­vaa työ­mat­ka­lii­ken­net­tä, kun ensin ole­tam­me yhdys­kun­ta­ra­ken­teen anne­tuk­si asu­mi­sen osalta.

Kes­kus­tan työ­paik­ko­jen tuke­mi­nen puol­taa sitä, että Hel­sin­gin pitäi­si noi­hin kus­tan­nuk­siin osal­lis­tua ja työ­mat­ka­lii­ken­teen ylei­nen vähe­ne­mi­nen sitä, että mak­sa­ja pitäi­si olla val­tio, joka ne yli­mää­räi­set moot­to­ri­tiet kui­ten­kin jou­tuu maksamaan.

Äskei­ses­sä siis yhdys­kun­ta­ra­ken­ne otet­tiin annet­tu­na. Lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti tukee yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajoa­mis­ta, kos­ka lii­tyn­tä­py­sä­köin­tiä (ide­aa­li­ta­pauk­ses­sa) käyt­tä­vät ne, jot­ka asu­vat jos­sain jouk­ko­lii­ken­teen ulot­tu­mat­to­mis­sa. Yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajoa­mi­nen sinän­sä lisää kaik­kea lii­ken­net­tä niin, että sal­do lii­tyn­tä­lii­ken­tees­tä voi lopul­ta olla etu­mer­kil­tään väärä.

Savi­pel­loil­le hajau­te­tun oma­ko­ti­ma­ton tuke­mi­nen puol­tai­si sitä, että käyt­tä­jän koti­kun­nan pitäi­si mak­saa liityntäpysäköinti.

Kol­mas hyö­ty­jä on lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­pai­kan vie­res­sä ole­va kaup­pa. Eräs Jol­lak­ses­sa asu­va vaa­ti lisää lii­tyn­tä­paik­ko­ja Hert­to­nie­men met­roa­se­man vie­reen. Hän asui itse bus­si­py­sä­kin vie­res­sä, mut­ta on niin käte­vää käy­dä samal­la ker­taa kau­pas­sa eikä kaup­pa­kas­sin kul­jet­ta­mi­nen bus­sis­sa ole kiva. Voi olla käte­vää, mut­ta pitää­kö veron­mak­sa­jien tukea hänen auton­käyt­töään kym­me­nel­lä eurolla/päivä? Kaup­pa­liik­keen ehkä kan­nat­taa tukea vähän, mut­ta ei sen­tään kym­me­nel­lä eurol­la ker­taa kohden.

Kan­nat­taa­ko näin pal­jon maksaa?

Hel­sin­gin seu­dul­la on noin 9000 lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­paik­kaa. Pysä­köin­ti­kent­tä­nä ne vei­si­vät noin 27 heh­taa­ria maa­ta. Pysä­köin­ti­kent­tä ase­man vie­res­sä on kal­lein aja­tel­ta­vis­sa ole­va tapa jär­jes­tää asia, kos­ka maa ase­man vie­res­sä on vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sil­taan kal­lis­ta. Maan arvo huo­mioon ottaen hal­vem­mak­si tulee pysä­köin­ti lai­tok­sis­sa, jol­loin hin­nak­si tulee noin 20 000 €/paikka. Suun­ni­tel­mat teh­dä pää­kau­pun­ki­seu­dul­le 10 000 uut­ta lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­paik­kaa mak­sa­vat siis arviol­ta 200 M€.

Arki­päi­vää koh­den tuol­lai­nen paik­ka mak­saa las­ku­ta­vas­ta riip­puen 5 – 10 €. Jouk­ko­lii­ken­net­tä tue­taan esi­mer­kik­si Hel­sin­gis­sä noin 60 sen­til­lä mat­kaa koh­den. Lii­tyn­tä­lii­ken­teen sub­ven­tio mat­kaa koh­den ylit­tää tämän monin­ker­tai­ses­ti. Tuo sama 200 mil­joo­naa hyö­dyt­täi­si jouk­ko­lii­ken­net­tä enem­män, jos se käy­tet­täi­siin jouk­ko­lii­ken­teen hyväk­si mel­kein mil­lä muul­la taval­la hyvänsä.

Jouk­ko­lii­ken­tees­sä kus­tan­nuk­set jae­taan tasan sub­ven­tion ja lipun hin­nan kans­sa. Samaa peri­aa­tet­ta nyt vähin­tään pitäi­si sovel­taa lii­tyn­tä­py­sä­köin­tiin. Mak­su­ton lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti joh­taa arvok­kai­den paik­ko­jen haas­kaa­vaan käyt­töön – niin kuin nyt, että on muka­vaa käy­dä samal­la kau­pas­sa ja kul­jet­taa kaup­pa­kas­si autol­la kotiin sen sijaan, että käyt­täi­si lii­tyn­tä­bus­sia, joka tulee oven eteen.

 

115 vastausta artikkeliin “Liityntäpysäköinti, mitä maksaa ja kuka maksaa?”

  1. Eikö­hän ensin teh­dä pol­ku­pyö­rien lii­tyn­tä­py­sä­köin­nis­tä parem­min toi­mi­vaa? Eli kai­kil­le met­ro- ja rau­ta­tie­a­se­mil­le riit­tä­vän väl­jät kate­tut ja mie­luus­ti var­tioi­dut pyöräparkit.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti hel­pot­taa satun­nais­ten autoi­li­joi­den arkea, ja (ehkä) sitä­kaut­taa vähen­tää kes­kus­taan suun­tau­tu­van autoi­lun määrää.

    Itse tulen autol­la töi­hin n. 1/viikko mui­den meno­jen vuok­si, muu­ten lii­kun jul­ki­sil­la. Jätän auton suo­siol­la lii­tyn­tä­park­kiin kos­ka Puna­vuo­reen on han­ka­la ajaa autolla.

    Ilman lii­tyn­tä­park­ki-mah­dol­li­suut­ta toden­nä­köi­ses­ti ottai­sin duu­nis­ta park­ki­pai­kan ja siir­tyi­sin koko­naan työmatka-autoiluun.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Näin­hän tuo var­maan­kin toi­mii. Itse asus­tan 3 kilo­met­rin pääs­sä Hel­sin­gin kes­kus­tan työ­pai­kas­ta­ni. Koti­ka­duil­la Her­man­nis­sa asuk­kai­den mää­rä kas­vaa ja pysä­köin­ti­pai­kat vähenevät.

    Koen outo­na sen, että vapail­la, kie­kol­li­sil­la pysä­köin­ti­pai­koil­la on 2 tun­nin aika­ra­joi­te klo 8–20 väli­se­nä aika­na — täl­löin minun on paras ajaa autol­la kes­kus­taan, etsiä park­ki­paik­ka mis­tä tahan­sa ja pala­ta illal­la klo 18 aikoi­hin. Kuusi kilo­met­ria aje­lua per päi­vä mut­ta min­käs teet — aina­kin näky­mät ovat hyvät, meri Sör­näis­ten ran­ta­tiel­lä, Senaa­tin­to­ria ja sellaista.

    Oikeas­ti, kan­ta­kau­pun­gis­sa asuu ihmi­siä, jot­ka halua­vat mat­kus­taa jul­ki­sil­la kes­kus­taan, mut­ta jou­tu­vat yllä­pi­tä­mään autoa. Hei­tä ei nykyi­nen mal­li pal­ve­le, vaan autoi­lu vaan lisääntyy.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Van­taan­kos­ken ase­man vie­res­sä oli aikai­sem­min joku epä­mää­räi­nen met­sik­kö. Met­sä lanat­tiin tasai­sek­si ja pai­kal­le vedet­tiin asfalt­ti. Vai­kea ymmär­tää että kysei­nen pusik­ko todel­la­kin oli­si ollut noin mit­taa­mat­to­man arvo­kas ettei sitä oli­si pitä­nyt raken­taa pysä­köin­tia­lu­eek­si. Len­to­me­lun vuok­si paik­kaan ei kai edes saa raken­taa asun­to­ja. (pal­jon­ko muu­ten mah­taa olla len­to­lii­ken­teen tuki mat­kus­ta­jaa koh­ti, jos ken­tän ja len­to­me­lua­lu­een raken­ta­mis­ra­joi­tuk­set las­ke­taan vas­taa­val­la kaavalla?)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Van­taan­kos­ki on hyvä paik­ka lii­tyn­tä­par­kil­le, kos­ka vaih­toeh­toi­sen maan arvo on vähäi­nen, mut­ta Kera­van kes­kus­ta tai Tik­ku­ri­lan ase­ma äärim­mäi­sen huo­no. Dubli­nis­sa pai­kal­lis­ju­nal­la onlik vii­mei­sen ase­man jäl­keen viel­lä yksi ase­ma, joka joh­ti tuhan­sien auto­jen parkkikentälle.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. …maa ase­man vie­res­sä on vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sil­taan kallista.

    Tääl­lä on aina välil­lä kier­rel­lyt minun ja mui­den lähet­tä­mä­nä link­ke­jä Hel­sin­gin ase­man­seu­tu­jen ilma­ku­viin (met­ro & juna). 

    Jos­tain ihmeel­li­ses­ti syys­tä tätä kal­lis­ta ja kysyt­tyä maa­ta ei käy­te­tä arvon­sa mukai­ses­ti _edes_ park­ki­pai­koik­si vaan se on monin pai­koin täy­sin käyttämättä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Pysä­köin­ti­kent­tä ase­man vie­res­sä on kal­lein aja­tel­ta­vis­sa ole­va tapa jär­jes­tää asia, kos­ka maa ase­man vie­res­sä on vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sil­taan kallista.”

    Aivan radan vie­res­sä maa tus­kin on kal­leim­mil­laan juna­ra­dan aiheut­ta­man melun ja täri­nän vuok­si. Jos auto­pai­kat raken­ne­taan nau­hoik­si radan var­teen, saa­daan edes vähän pus­ku­ria radan ja muun raken­ta­mi­sen väliin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Osmo,

    miten käyt­tä­jien koti­kun­nat saa­tai­siin mak­sa­maan tuo lysti?

    Ongel­ma­han on se, että lii­tyn­tä­paik­ka voi sijai­ta kun­nas­sa X, käyt­tä­jän koti­kun­ta on Y ja työ­paik­ka sijait­see kun­nas­sa Z. Lisäk­si val­tio mak­saa kun­tia yhdis­tä­vien val­ta­tei­den yllä­pi­don ja inves­toin­tei­hin mene­vät kustannukset.

    Kun­nan X veron­mak­sa­ja­na en kat­soi­si että tuol­lai­ses­ta kulus­ta oli­si mitään hyö­tyä. Kun­tien Y ja Z asuk­kail­le voi­si joten­kin mark­ki­noi­da kus­tan­nuk­siin osal­lis­tu­mis­ta sil­lä että se tuot­taa työ­paik­ko­ja kun ihmis­ten liik­ku­mis­ta tuetaan.

    Mut­ta jos kun­nat mak­sa­vat hajau­tu­nees­ta jul­ki­ses­ta infras­ta ja pal­ve­luis­ta näi­den tukien vuok­si enem­män niin sit­ten ne tuet ovat yksi­se­lit­tei­ses­ti haitallisia!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Siis mak­sa­vat koko­nai­suu­te­na enem­män, yksit­täi­sen kun­nan kir­jan­pi­dos­sa voi­daan toki näh­dä plus­merk­ki­siä luku­ja kun autoil­la muu­al­le liik­ku­va per­he muut­taa pien­ta­loon kes­kel­le peltoja! 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Van­taan­kos­ki on hyvä paik­ka lii­tyn­tä­par­kil­le, kos­ka vaih­toeh­toi­sen maan arvo on vähäi­nen, mut­ta Kera­van kes­kus­ta tai Tik­ku­ri­lan ase­ma äärim­mäi­sen huo­no. Dubli­nis­sa pai­kal­lis­ju­nal­la onlik vii­mei­sen ase­man jäl­keen viel­lä yksi ase­ma, joka joh­ti tuhan­sien auto­jen parkkikentälle. 

    Eikö se ole sel­vää, että lii­tyn­tä­py­sä­köin­nin raken­ta­mi­nen pitäi­si nime­no­maan kes­kit­tää sel­lai­siin paik­koi­hin, jois­sa ei ole kes­kus­taa tai edes juu­ri mitään pal­ve­lui­ta, vaan pysä­köin­tia­lue ja juna­lai­tu­ri? Vaik­ka Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa asu­va ei koe Tik­ku­ri­laa tai Kera­vaa kes­kus­ta­na, siel­lä asu­vat ihmi­set var­mas­ti kokevat. 

    Näin oman rajal­li­sen mat­kus­tus­ko­ke­muk­sen perus­teel­la on teh­ty useam­mas­sa pai­kas­sa ulkomailla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. teek­ka­ri:
    Eikö­hän ensin teh­dä pol­ku­pyö­rien lii­tyn­tä­py­sä­köin­nis­tä parem­min toi­mi­vaa? Eli kai­kil­le met­ro- ja rau­ta­tie­a­se­mil­le riit­tä­vän väl­jät kate­tut ja mie­luus­ti var­tioi­dut pyöräparkit.

    Pol­ku­pyö­rien lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti on Suo­mes­sa tosi­aan hei­kos­ti järjestetty.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Arki­päi­vää koh­den tuol­lai­nen paik­ka mak­saa las­ku­ta­vas­ta riip­puen 5 – 10 €. Jouk­ko­lii­ken­net­tä tue­taan esi­mer­kik­si Hel­sin­gis­sä noin 60 sen­til­lä mat­kaa koh­den. Lii­tyn­tä­lii­ken­teen sub­ven­tio mat­kaa koh­den ylit­tää tämän moninkertaisesti.”

    Minul­la on sel­lai­nen käsi­tys, että nämä asiat eivät ole täy­sin ver­tai­lu­kel­poi­sia. Jouk­ko­lii­ken­teen tuki saat­taa olla noin vähäi­nen, jos huo­mioon ote­taan vain lii­ken­teen jär­jes­tä­mi­sen juok­se­vat kus­tan­nuk­set. Jos mukaan ote­taan inves­toin­ti­kus­tan­nuk­set ja maan­käy­tön vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­set, rai­de­lii­ken­teen sub­ven­tio mat­kaa koh­den on suu­rem­pi. Maan­käy­tön vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­sia on tie­tys­ti hie­man vai­kea las­kea cete­ris pari­bus, kos­ka rai­de­lii­ken­teen ole­mas­sao­lo itses­sään vai­kut­taa maan arvoon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Hel­sin­gin lii­ken­ne­ko­mi­tea vie­rai­li vuon­na 1991 Ham­pu­ris­sa, jos­sa meil­le ker­rot­tiin esi­mer­kik­si liityntäpysäköinnistä.”

    Ei tuo­ream­paa tie­toa ollut saatavissa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Vähän OT, mut­ta jo Jol­lak­sen tiheyk­sil­lä päi­vit­täis­ta­va­ra­kaup­pa siir­ty­nee lähi­vuo­si­na net­tiin ja koor­di­noi­dus­ti kul­je­te­tuk­si. Jo Ale­pan vali­koi­mal­la tulee toi­meen kos­ka kun bul­kin saa ovel­le, on eri­kois­ta­va­raa sen ver­ran vähän että se kul­kee kyl­lä jul­ki­sis­sa­kin mukana.

    Jot­ta koko­nai­suus toi­mii, pitäi­si täy­den­tä­vän kau­pan sijai­ta käte­väs­ti lii­ken­teen sol­mu­koh­dis­sa, kuten Kam­pin kes­kuk­sen K‑kauppa met­ron liu­ku­por­tai­den vieressä.

    Jos ruo­ka­kaup­paos­tos­ten oma­toi­mi­sel­le auto­kul­je­tuk­sel­le on aikaa sääs­tä­väm­pi vaih­toeh­to, niin luu­li­sin että sel­lai­sis­sa sol­mu­koh­dis­sa jois­sa tila on kor­til­la, on hyö­dyl­li­sem­pää vara­ta tilaa päi­vit­täis­ta­va­ra­kau­pal­le kuin liityntäpysäköinnille.

    Haja-asu­tusa­lueil­la tie­tys­ti on toi­sin kun päi­vit­täis­ta­va­ran jake­lua ei kui­ten­kaan saa­da kan­nat­ta­vak­si, mut­ta toi­saal­ta lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­kin on puo­li-ilmais­ta eli tar­koit­taa tasai­sek­si lanat­tua maaplänt­tiä moot­to­ri­tien ram­pin bus­si­py­sä­kin vie­res­sä joutomaalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Sha­keem:
    Hyvä kir­joi­tus. Hesa­ri näkö­jään rekis­te­röi tämän nopeas­ti. Toi­von net­ti­ruo­ka­kau­pan suo­sion kasvua.

    On erit­täin tär­ke­ää, että myös tätä pysä­köin­ti­puol­ta ava­taan laa­jem­paan jul­ki­suu­teen. Täs­sä Osmo Soi­nin­vaa­ran ansiot ovat omaa luok­kaan­sa. Ja mark­ki­na­ta­lous ja mark­ki­na­hin­ta ovat tehok­kai­ta vipuja.

    95%:lla ihmi­sis­tä ei luul­ta­vas­ti ole tie­toa edes sii­tä suu­ruus­luo­kas­ta, jon­ka park­ki­pai­kat ja auto­lii­ken­ne yli­pään­sä tihe­ään asu­tuis­sa kau­pun­geis­sa suo­raan kus­tan­ta­vat. Puhu­mat­ta­kaan välil­li­sis­tä kus­tan­nuk­sis­ta, tyy­liin pöly, melu, onnet­to­muu­det, ylei­nen kau­pun­gi­ti­lan epä­mu­ka­vuus ja epä­siis­teys, tai täy­sin tur­ha ulko­mail­ta tuo­tu­jen luon­non­va­ro­jen kuluttaminen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Mik­si omis­taa auto tuol­lai­ses­sa pai­kas­sa? Autol­le kan­nat­tai­si ehkä hank­kia paik­ka park­ki­ta­los­ta jos­tain muu­al­ta tai siir­tyä vuo­kra/ci­ty-car omistajaksi.

    Juha Mäen­pää:
    Jos ruo­ka­kaup­paos­tos­ten oma­toi­mi­sel­le auto­kul­je­tuk­sel­le on aikaa sääs­tä­väm­pi vaih­toeh­to, niin luu­li­sin että sel­lai­sis­sa sol­mu­koh­dis­sa jois­sa tila on kor­til­la, on hyö­dyl­li­sem­pää vara­ta tilaa päi­vit­täis­ta­va­ra­kau­pal­le kuin liityntäpysäköinnille.
    Haja-asu­tusa­lueil­la tie­tys­ti on toi­sin kun päi­vit­täis­ta­va­ran jake­lua ei kui­ten­kaan saa­da kan­nat­ta­vak­si, mut­ta toi­saal­ta lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­kin on puo­li-ilmais­ta eli tar­koit­taa tasai­sek­si lanat­tua maaplänt­tiä moot­to­ri­tien ram­pin bus­si­py­sä­kin vie­res­sä joutomaalla. 

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Kan­nat­taa muis­taa, että aamulla/illalla autoa voi tar­vi­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä muis­tu­tat­vaan palebv­luun, jos­sa pie­niä ihmi­siä videään/tuodaan hoi­toon ja harrastuksiin.

    Hel­sin­gin lii­tyn­tä­py­sä­köin­nis­sä oikeas­taan Ryuo­ho­lah­ti on ainoa vähän­kään toi­mi­va rat­kai­su. Toi­vot­ta­vas­ti län­si­met­ron muka­na tulee jokin toi­nen­kin toi­mi­va pis­te. Van­taan­kos­ki, no joo, Man­ner­hei­min­tien punai­nen aal­to vai lähijuna?

    Muu­al­la maa­il­mas­sa pai­koin jopa toi­mii. Toi­vee­na on aina­kin ilki­val­taa ehkäi­se­vä kameravalvonta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Jär­keä voi käyt­tää:
    “Pysä­köin­ti­kent­tä ase­man vie­res­sä on kal­lein aja­tel­ta­vis­sa ole­va tapa jär­jes­tää asia, kos­ka maa ase­man vie­res­sä on vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sil­taan kallista.”

    Aivan radan vie­res­sä maa tus­kin on kal­leim­mil­laan juna­ra­dan aiheut­ta­man melun ja täri­nän vuok­si. Jos auto­pai­kat raken­ne­taan nau­hoik­si radan var­teen, saa­daan edes vähän pus­ku­ria radan ja muun raken­ta­mi­sen väliin. 

    Uudes­sa talos­sa, joka on raken­net­tu radan vie­reen, junan ääni ei kuu­lu sisään vaik­ka se viis­täi­si aivan ikku­nan alta. Vaik­ka pitäi­si ikku­naa auki, melu kuu­luu vain lyhyen aikaa muu­ta­man minuu­tin välein eikä koko ajan, kuten auto­lii­ken­teen melu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Pyt­ha­go­ran lause opn vie­lä tätä­kin van­hem­pi. Pitäi­si­kö sii­tä­kin esit­tää tuo­reem­pi versio?

    Tot­ta kai voit esit­tää, mut­ta kun se lause tus­kin muut­tuu, mut­ta pysä­köin­nis­sä voi teh­dä uusia inno­vaa­tioi­ta. Lau­ri Kum­pu­lai­nen esi­mer­kik­si esit­ti tääl­lä jon­kin­lai­sia pysä­köin­ti­au­to­maat­te­ja ja hissejä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Van­taan­kos­ki on hyvä paik­ka lii­tyn­tä­par­kil­le, kos­ka vaih­toeh­toi­sen maan arvo on vähäi­nen, mut­ta Kera­van kes­kus­ta tai Tik­ku­ri­lan ase­ma äärim­mäi­sen huono.

    Lii­tyn­tä­py­sä­köin­nin koh­dal­la kan­nat­tai­si muis­taa, että junal­lii­ken­net­tä on pai­kal­li­sen lisäk­si kau­ko­lii­ken­net­tä. Kau­ko­lii­ken­teen lii­tyn­tä­py­sä­köint on dyna­mii­kal­taan sikä­li eri­lais­ta, että se voi todel­li­suu­des­sa­kin toi­mia autoi­lun vaih­toeh­to­na ilman liik­ku­mi­sen lisään­ty­mis­tä, kos­ka kau­pun­kien väli­set mat­kat ovat ruuh­kan sijas­ta mat­ka-ajan ja ‑kus­tan­nus­ten rajoittamia.

    Jos olen oikein ymmär­tä­nyt, täl­lä het­kel­lä aina­kaan pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ei ole kau­ko­ju­na­lii­ken­teel­le mis­sään lii­tyn­tä­py­sä­köin­tiä. Asi­aa oli­si ehkä syy­tä poh­tia, kos­ka juna voi olla kau­pun­kien­vä­li­sel­lä mat­kal­la aidos­ti kil­pai­lu­ky­kyi­nen auton kans­sa, vaik­ka toki VR yrit­tää sitä pk-seu­dul­le/­seu­dul­ta suun­tau­tu­vien mat­ko­jen hin­noit­te­lus­sa välttääkin.

    Nämä lii­tyn­tä­par­kit pitäi­si lait­taa nime­no­maan kau­ko­lii­ken­teen ase­mien lähel­le, käy­tän­nös­sä siis Tik­ku­ri­laan ja Espoon kes­kuk­seen. Toi­saal­ta käyt­tä­jil­tä voi­si vaa­tia juna­lip­pua, ja VR voi­si mak­saa osan kus­tan­nuk­sis­ta saa­des­saan lisää käyt­tä­jiä. Eikä tuos­sa kon­teks­tis­sa esi­mer­kik­si 5–10 €/päivä oli­si koh­tuu­ton hintakaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. newy­or­kis­ta: Lau­ri Kum­pu­lai­nen esi­mer­kik­si esit­ti tääl­lä jon­kin­lai­sia pysä­köin­ti­au­to­maat­te­ja ja hissejä. 

    Miten auto­jen varas­toi­mi­nen uudel­la peri­aat­teel­la toi­mi­vaan park­ki­ta­loon rat­kai­see sen vuon­na 1991 opit­tu asian joka siis oli tämä:

    Isän­tien vies­ti oli, että lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti ei vähen­nä kes­kus­taan suun­tau­tu­vaa auto­lii­ken­net­tä, ellei vas­taa­vaa mää­rää pysä­köin­ti­paik­ko­ja vähen­ne­tä kes­kus­tas­ta.”.

    Jos tuo on edel­leen muu­ten päte­vä aja­tus, sii­hen ei kai vai­ku­ta vaik­ka autot pysä­köi­täi­siin katolleen…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Jos maan on niin arvo­kas­ta välit­tö­mäs­ti ase­mien vie­res­sä kuin Osmo Soi­nin­vaa­ra väit­tää, niin mik­si ase­mien vie­res­sä on ensi­si­jai­ses­ti sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa. Jokai­nen voi käy­dä totea­mas­sa tämän vaik­ka­pa Kann­nel­mäes­sä, Mal­min­kar­ta­nos­sa, Kilos­sa jne jne.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Osmon idea­han on se, että Hel­sin­kiin pitää saa­da lisää veron­mak­sa­jia, eikä se, että hel­sin­kiin on tulos­sa lisää asuk­kai­ta. Van­ha kun­nal­lis­po­lii­tik­ko vai­nu­aa, että lisää asuk­kai­ta tie­tää lisää vero­mark­ko­ja. Mil­loin­ka­han Suo­mes­sa päät­tyy kil­pai­lu veron­mak­sa­jis­ta. Sii­tä täs­sä on Oden­kin logii­kas­sa kyse eli veronmaksajista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. newy­or­kis­ta:
    “Hel­sin­gin lii­ken­ne­ko­mi­tea vie­rai­li vuon­na 1991 Ham­pu­ris­sa, jos­sa meil­le ker­rot­tiin esi­mer­kik­si liityntäpysäköinnistä.”

    Ei tuo­ream­paa tie­toa ollut saatavissa?

    Muro­le kir­joit­ti vuon­na 1963 että lii­ken­net­tä ohja­taan park­ki­pai­koil­la ja nii­den saa­ta­vuu­del­la. Se tai­taa nyt olla 50 vuot­ta van­ha jut­tu ja edel­leen pitää paikkansa.
    Se vai­kut­taa jopa asu­kas­ti­hey­teen ja raken­ta­mi­seen vuon­na 2013 niin pal­jon että edes uusia asun­toa­luei­ta ei kye­tä luo­maan kun kunin­kaal­li­nen auto, joka sei­soo pai­kal­laan suu­rim­man osan päi­väs­tä käyt­tä­mät­tä, mää­rit­tää kaa­pin paikan.
    Jos kau­pun­gis­sa ei oli­si vapaa­ta katui­hin sidot­tua park­ki­ti­laa niin lii­ken­ne pitäi­si siir­tyä johonkin.
    Kai­ke­ti pitäi­si olla tar­jol­la park­ki­au­kean sijaan park­ki­ta­lo­ja ja jul­kis­ta liikennöintiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa:
    Jär­keä voi käyttää:
    “Pysä­köin­ti­kent­tä ase­man vie­res­sä on kal­lein aja­tel­ta­vis­sa ole­va tapa jär­jes­tää asia, kos­ka maa ase­man vie­res­sä on vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sil­taan kallista.”

    Aivan radan vie­res­sä maa tus­kin on kal­leim­mil­laan juna­ra­dan aiheut­ta­man melun ja täri­nän vuok­si. Jos auto­pai­kat raken­ne­taan nau­hoik­si radan var­teen, saa­daan edes vähän pus­ku­ria radan ja muun raken­ta­mi­sen väliin. 

    Uudes­sa talos­sa, joka on raken­net­tu radan vie­reen, junan ääni ei kuu­lu sisään vaik­ka se viis­täi­si aivan ikku­nan alta. Vaik­ka pitäi­si ikku­naa auki, melu kuu­luu vain lyhyen aikaa muu­ta­man minuu­tin välein eikä koko ajan, kuten auto­lii­ken­teen melu.

    Tot­ta molem­mat kom­men­tit. Eli suo­raan radan vie­res­sä tont­ti ei ole raken­ta­jan kan­nal­ta ihan niin arvo­kas­ta kuin vähän kau­em­pa­na radas­ta, kos­ka ton­til­le tulee rasit­tei­ta melus­ta ja täri­näs­tä. Uusis­sa radan vie­reen tule­vis­sa talois­sa asia hoi­de­taan tek­ni­ses­ti, toteut­taen raken­teet niin, että täri­nä ja melu hait­tai­si käyt­tä­jää mah­dol­li­sim­man vähän. Sii­tä aiheu­tuu kui­ten­kin kus­tan­nuk­sia koh­ta­lai­sen pal­jon. Mut­ta muu­toin arvok­kail­la seu­duil­la sel­lai­sia rat­kai­su­ja kan­nat­taa toteut­taa, kos­ka uudet kiin­teis­töt mak­sa­vat vuo­kra­ton­til­la­kin 2000 euroa enem­män neliöl­tä kuin muu­al­la Suo­mes­sa, jol­loin vaik­ka­pa muu­ta­man sadan euron lisä­ne­liö­kus­tan­nuk­set melu- ja täri­nä­hait­to­jen mini­moin­nis­ta saa huku­tet­tua myyn­ti­hin­toi­hin, ja katet­ta voi kui­ten­kin jää­dä enem­män kuin jon­ne­kin muu­al­le rakentaessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lisä­asuk­kaat ovat huo­no inves­toin­ti. Minua kiin­nos­taa hyvin toi­mi­va kaupunki.

    Siis olet­ko todel­la­kin tätä miel­tä? Ei lisää asuk­kai­ta Hel­sin­kiin kos­ka he ovat huo­no investointi?

    Lopet­ta­kaa kaa­voi­tus koko­naan, niin ei tar­vit­se ottaa ketään lisää. Ja ilmai­nen ehkäi­sy nykyi­sil­le asukkaille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Heik­ki T Nis­si­nen:
    Jos maan on niin arvo­kas­ta välit­tö­mäs­ti ase­mien vie­res­sä kuin Osmo Soi­nin­vaa­ra väit­tää, niin mik­si ase­mien vie­res­sä on ensi­si­jai­ses­ti sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa. Jokai­nen voi käy­dä totea­mas­sa tämän vaik­ka­pa Kann­nel­mäes­sä, Mal­min­kar­ta­nos­sa, Kilos­sa jne jne. 

    http://www.hekaoy.fi/kiinteistot/tietoa-kiinteistoista/kohteet-kartalla

    Kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la Hel­sin­gin kau­pun­gin vuo­kra-asun­not jakau­tu­vat tasai­ses­ti eri ker­ros­ta­loa­luei­den kes­ken. Suu­ri ker­ros­ta­loa­su­tuk­sen osuus ja rai­de­lii­ken­teen lähei­syys toki kor­re­loi­vat keskenään. 

    Ennem­min kiin­nit­täi­sin huo­mio­ta sii­hen, että kan­ta­kau­pun­gis­sa muu­al­la kuin Pit­kän sil­lan poh­jois­puo­lel­la ei ole kuin muu­ta­ma has­su talo. 

    Kan­nat­taa vie­lä muis­taa se, että vaik­ka kau­pun­gin vuo­kra­ta­lo­jen sijoit­ta­mi­nen hevon kuuseen kuu­los­taa näp­pä­räl­tä taval­ta sääs­tää rahaa, kukaan ei halua niis­sä kun samaan hin­taan on tar­jol­la parem­paa­kin asu­mis­ta, joten jäl­jel­le jää­vät maa­han­muut­ta­jat ja se osuus kan­ta­väes­tös­tä jol­la on ongel­mia. Ks. Jakomäki.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. spot­tu:
    Vähän OT, mut­ta jo Jol­lak­sen tiheyk­sil­lä päi­vit­täis­ta­va­ra­kaup­pa siir­ty­nee lähi­vuo­si­na net­tiin ja koor­di­noi­dus­ti kul­je­te­tuk­si. Jo Ale­pan vali­koi­mal­la tulee toi­meen kos­ka kun bul­kin saa ovel­le, on eri­kois­ta­va­raa sen ver­ran vähän että se kul­kee kyl­lä jul­ki­sis­sa­kin mukana. 

    Amazon suun­nit­te­lee len­nät­tä­vän­sä ostok­set asiak­kaan kotio­vel­le mie­hit­tä­mät­tö­mäl­lä lennokilla.

    http://money.cnn.com/2013/12/01/technology/amazon-drone-delivery/

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Lii­tyn­tä­py­sä­köin­tiin on tosi­aan vii­me aikoi­na kiin­ni­tet­ty yllät­tä­vän pal­jon huo­mio­ta ottaen huo­mioon sen väis­tä­mät­tä­kin mar­gi­naa­li­sen mer­ki­tyk­sen. Ehkä osa ihmi­sis­tä toi­voo voi­van­sa jat­kos­sa ajaa omal­la autol­la aina­kin lähim­mäl­le met­roa­se­mal­le, vaik­ka sit­ten onkin jo herät­ty sii­hen, että kes­ki­kau­pun­gil­le ei voi­da enti­seen tapaan ajaa ja ilmei­ses­ti kau­pun­ki­moot­to­ri­tie­ver­kon ruuh­kau­tu­mi­nen­kin alkaa jo tun­tua. Ja ilmei­ses­ti kuvi­tel­laan, että muu­ta­ma kym­me­nen ruu­ta ase­mal­la riit­tää, jos mer­kit­tä­vä osa mat­kus­ta­jis­ta tuli­si met­rol­le autolla.

    Pai­kal­li­ses­ti lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti voi tie­ten­kin olla ihan kes­kei­nen asia. Kyse voi olla jopa oikeu­den­mu­kai­ses­ta koh­te­lus­ta, jos tie­tul­lit tule­vat tai jos Hel­sin­kiin aja­mis­ta ale­taan jol­lain taval­la rajoit­ta­maan. Sil­loin on tie­ten­kin myös oikeal­la Uuden­maan maa­seu­dul­la asu­vil­le tar­jot­ta­va tilai­suus tul­la Hel­sin­kiin jul­ki­sil­la ja tähän tar­pee­seen lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti vas­taa oikein hyvin.

    Mut­ta met­roa­se­mat yleen­sä­kin eivät ole kovin fik­su­ja lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­paik­ko­ja, sil­lä ne tosi­aan­kin vie­vät arvo­kas­ta kau­pun­ki­ti­laa, jos ne ovat lähel­lä kes­kus­taa ja sit­ten taas jos ne ovat aivan lin­jo­jen hän­nil­lä, niin mat­ka-ajat voi­vat käy­dä tur­han pit­kik­si. Tun­net­tu tosia­sia on, että ihmi­set hyväk­sy­vät noin 30 — 45 minuu­tin mat­ka-ajat työ­pai­koil­le. Jos met­ro­mat­ka itses­sään syö tuon puo­li­tun­ti­sen, ei lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­mat­ka ole vält­tä­mät­tä kovin kil­pai­lu­ky­kyi­nen. (Täl­lä het­kel­lä mat­ka Mel­lun­mäes­tä kes­kus­taan on noin 25 min.) Var­sin­kin aja­tel­lut lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­pai­kat Län­si­met­ron jat­kon pääs­sä ovat silk­kaa hai­hat­te­lua, samoin Öster­sun­do­mis­sa, jos sin­ne on vas­taa­vaa aja­tel­tu. Luon­te­vim­min lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti toi­mii nopei­den pai­kal­lis­ju­nien ase­mien yhtey­des­sä, sil­loin mat­ka-aika on samas­sa luo­kas­sa kuin suo­ral­la auto­mat­kal­la, ehkä pai­koin jopa sel­väs­ti nopeampi.

    Tääl­lä Wie­nis­sä, jos­sa juu­ri nyt olen, lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­paik­ko­ja on myös itse kau­pun­gin alu­eel­la, mut­ta ne ovat iso­ja pysä­köin­ti­ta­lo­ja (n. 500 — 2000 auto­paik­kaa), jois­ta on suo­ra kul­ku ase­mil­le ja ne ovat mak­sul­li­sia. Tyy­pil­li­nen hin­ta on kol­me euroa päi­väl­tä. Ala-Itä­val­lan osa­val­tion puo­lel­la lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­pai­kat ovat taas yleen­sä rau­ta­tie­a­se­mil­la ja yleen­sä ilmai­sia pysä­köin­ti­kent­tiä. (paik­ko­ja n. 5 — 200)

    Sinäl­lään pitää olla varo­vai­nen, kun mal­lia ote­taan Wie­nis­tä, sil­lä asiat eivät tääl­lä ole kai­kin osin esi­mer­kil­li­sel­lä tasol­la, perus­on­gel­ma­na käsit­tääk­se­ni on lii­ken­ne­suun­nit­te­lun kyvyt­tö­myys teh­dä sel­kei­tä suun­ni­tel­mia ja sit­ten pan­na ne toi­meen. Sen sijaan suun­ni­tel­mil­la on tai­pu­mus­ta jää­dä puo­li­tie­hen ja suun­nit­te­li­joil­la muut­taa miel­tään vuo­si­kym­me­nen välein. Ja lisä­nä tie­ten­kin met­ron laa­jen­ta­mis­suun­ni­tel­mat, joi­ta lykä­tään vuo­des­ta toi­seen nii­den täh­ti­tie­teel­lis­ten hin­to­jen vuok­si, mut­ta nämä suun­ni­tel­mat kui­ten­kin samal­la estä­vät vaih­toeh­tois­ten rat­kai­su­jen suun­nit­te­lua, var­sin­kin rai­tio­tie­ver­kon kehit­tä­mi­nen on jää­nyt sik­seen sit­ten 60-luvun… No, ei pidä lii­oi­tel­la, pää­osin asiat ovat Wie­nis­sä hyväl­lä mal­lil­la, mut­ta mal­lia ottaes­sa pitää olla varuil­laan: suo­ri­tuk­set eivät tääl­lä ole aina ihan sataprosenttisia.

    Mut­ta lii­tyn­tä­py­sä­köin­nin jär­jes­te­lyn perus­pe­ri­aat­teet näyt­tä­vät ihan jär­ke­vil­tä ja nii­tä voi­si sovel­taa Hel­sin­gin seu­dul­la­kin. Pää­pai­no on urban sprawl ‑alu­een lii­ken­teen hait­to­jen rajoit­ta­mi­ses­sa ja pää­roo­lis­sa on sil­loin lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti pai­kal­lis­ju­niin. Isom­mat lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­pai­kat ovat pysä­köin­ti­ta­lo­ja, jol­loin ne eivät vie koh­tuut­to­mas­ti tilaa, mei­kä­läi­sel­lä maan­käy­tön tehok­kuu­del­la tämä riit­tä­nee aika pit­käl­le. Pysä­köin­ti­ta­lot ovat mak­sul­li­sia ja voi­si aja­tel­la hin­nan ole­van vaik­ka oma­kus­tan­tei­nen ja sub­ven­tion toteu­tu­van edul­li­si­na pysä­köin­ti­pai­kan mak­sa­mi­sen yhtey­des­sä ostet­ta­vil­la edul­li­sil­la päivälipuilla. 

    Lii­tyn­tä­py­sä­köin­tiä voi olla kan­ta­kau­pun­gis­sa­kin, esi­mer­kik­si Ruo­ho­lah­des­sa ja Kala­sa­ta­mas­sa, mut­ta sen pitää olla sel­väs­ti kal­liim­paa. Var­sin­kin on kat­sot­ta­va, että tule­val­le C‑tariffialueelle pysä­köi­täes­sä koko­nais­kus­tan­nus­ten tulee olla edul­li­sem­pia kuin A- ja B‑vyöhykkeille, siis A- ja B‑vyöhykkeillä pysä­köin­nin tulee olla aina­kin kal­liim­paa kuin AB- ja ABC-päi­vä­li­pun hin­to­jen ero­tus. Jos ns. vää­rin­käyt­tö koe­taan ongel­ma­na, peri­aat­tee­na voi­si myös olla, että pelk­kää pysä­köin­ti­mak­sua ei edes myy­dä, vaan on ostet­ta­va pysä­köin­ti­pai­kan ja päi­vä­li­pun yhdis­tel­mä tai pysä­köin­ti­pai­kan voi mak­saa HSL-mak­su­kor­til­la, jol­la on voi­mas­sao­le­va kausi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Ensin­nä­kin tuo Jolak­ses­sa asu­va oli oikeas­sa. Bus­si­lii­ke­ne ei ole käyt­tö­kel­poi­nen lii­ken­ne­muo­to mil­lään kri­tee­ril­lä. Se on vält­tä­mä­tön­tä, mut­ta ei toivottavaa. 🙁

    En myös­kään ymmär­rä hir­ve­ää hin­kua rajoit­taa hen­ki­lö­au­to­lii­ken­net­tä. Se on monil­le fik­suin tapa liikkua. 😉

    Sen sijaan olen täy­sin samaa miel­tä yhdys­kun­ta­ra­ken­teen rapau­tu­mi­sen aiheut­ta­mas­ta tur­has­ta lii­ken­tees­tä. Hel­po ohjaus­ta­pa on lopet­taa jul­ki­sen lii­ken­teen tuke­mi­nen ja lait­taa aina­kin aikui­set bus­si­mat­kus­ta­jat mak­sa­maan aiheut­ta­man­sa kustannukset. 🙂 

    Rai­de­lii­ken­ne vaa­tii jär­jel­lis­tä kaa­voi­tus­ta ollak­seen kan­nat­ta­vaa. Tur­hat lähiöt kate­pil­la­ril­la yli, kun raken­nus­kan­ta on tien­sä pääs­sä. Ei sel­lais­ta asu­mis­muo­toa aina­kaan kan­na­ta tukea. Tii­vis­te­tään kau­pun­kia, jot­ta pal­ve­lut ml. jouk­ko­lii­ken­ne on kan­nat­ta­vaa. Ne jot­ka oikeas­ti halua­vat asua maal­la, kul­ke­koot omal­la autolla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Osmon kan­nat­tai­si muu­ten tut­kail­la “omaa pesää”, sil­lä parai­kaa val­mis­tel­laan KSV:ssä kaa­vo­ja mm. Myl­ly­pu­ros­sa, jos­sa Hel­sin­ki ihan itse kaa­voit­taa mil­joo­nien lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­hal­lia. Saman­lais­ta, joka on jo tulos­sa Kalasatamaan…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Osmo,

    kyl­lä mate­ma­tiik­ka­kin kai­pai­si välil­lä päi­vi­tys­tä. Aina­kin nii­den aksioo­mien osal­ta mil­lä joi­tain jär­jes­tel­miä on rakennettu.

    Esi­mer­kik­si todis­tus että 1 on suu­rem­pi kuin 0 pitäi­si pys­tyä joh­ta­maan muu­ten­kin kuin olet­ta­mal­le että luku­jär­jes­tel­mäs­sä luvul­la on seuraaja… 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Jos Mal­min kent­tä vapau­tuu raken­ta­mi­sel­le, kan­nat­tai­si HELI-rataa­kin har­ki­ta uudelleen.
    — ase­ma Mal­min ken­tän pohjoislaidalle
    — lii­tyn­tä­py­sä­köin­tia­se­ma Por­voon­väy­län ja Kehä III:n ris­teyk­sen tuntumaan
    — pari ase­maa Östersundomiin
    On käsit­tä­mä­tön­tä, jos tuos­ta lin­jauk­ses­ta luo­vu­taan — niin pal­jon asuk­kai­ta pel­käs­tään Hel­sin­gis­sä oli­si tulos­sa tuon lin­jan varrelle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. EKK: — lii­tyn­tä­py­sä­köin­tia­se­ma Por­voon­väy­län ja Kehä III:n ris­teyk­sen tuntumaan

    Joo, ja samal­le ase­mal­le met­ro joka jat­ke­taan Mel­lun­mäes­tä Kehä III var­teen sijoi­tet­ta­van tii­vis­kor­kean pien­teol­li­suusa­lu­een läpi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Hol­lan­nis­sa­han lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti on pää­asias­sa hoi­det­tu pyö­ril­lä. Eli kotoa aje­taan pyö­räl­lä ase­mal­le, ja toi­ses­sa pääs­sä odot­taa toi­nen pyö­rä, jol­la pol­kais­taan työ­pai­kal­le. Tai jom­pi­kum­pi mat­ka voi­daan kävel­lä. Suo­mes­sa vaan ei ole osat­tu tähän panos­taa, vaan eri­lai­sia vuo­kra­pyö­riä­kin tähän kaa­vail­laan. Eli pyö­rien pysä­köin­ti kun­toon, kuten jo aiem­pi todet­tu. Hol­lan­nin asu­kas­ti­heys ja asu­mi­sen kes­kit­ty­mi­nen on tie­tys­ti eri luok­kaa kuin Suomessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. JTM:
    Hol­lan­nis­sa­han lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti on pää­asias­sa hoi­det­tu pyö­ril­lä. Eli kotoa aje­taan pyö­räl­lä ase­mal­le, ja toi­ses­sa pääs­sä odot­taa toi­nen pyö­rä, jol­la pol­kais­taan työpaikalle. 

    Suo­mi ei ole Hol­lan­ti ilmas­ton­sa tai etäi­syyk­sien­sä puo­les­ta. Tal­vi­pyö­räi­ly on mah­dol­lis­ta, mut­ta kyl­lä asial­la sil­ti mer­ki­tys­tä on.

    Huvit­ta­va tämä kes­kus­te­lu, olen aina luul­lut että lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti on hyvä jut­tu jos­ta kan­nat­taa jotain mak­saa. Saa­daan autoi­li­jat käyt­tä­mään julkisia.

    Ainiin, kaik­kien pitää asua ker­ros­ta­los­sa radan var­res­sa ja muil­le on tar­jol­la kep­piä. Ette aina­kaan mei­dän jul­ki­sia sit­ten käytä.

    Ei tajua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Huvit­ta­va tämä kes­kus­te­lu, olen aina luul­lut että lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti on hyvä jut­tu jos­ta kan­nat­taa jotain mak­saa. Saa­daan autoi­li­jat käyt­tä­mään jul­ki­sia.’ (Gre­jus)
    Kan­nat­taa jotain mak­saa ei ole yhtä kuin kan­nat­taa mak­saa sika­na, hin­nal­la on väliä. Raha ei tule tai­ka­sei­näs­tä, hipit.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tätä tut­kai­lua­han täs­sä juu­ri har­ras­te­taan, onko tämä lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti hin­tan­sa arvoista.

    No yri­te­tään­päs ihan politiikkasuositusta.

    Ensim­mäi­nen perus­ha­vain­to on, että lii­tyn­tä­py­sä­köin­tiä ei mis­sään nimes­sa tule käsi­tel­lä yhte­nä nip­pu­na, vaan tar­vi­taan eri­lai­sia toi­min­ta­lin­jo­ja eri pai­kois­sa sijait­se­val­le liityntäpysäköinnille.

    Osaa pai­kois­ta on aja­tel­tu suo­ras­taan kan­ta­kau­pun­gin puo­lel­le, Kuten Kala­sa­ta­maan tai Ruo­ho­lah­teen. Täs­sä herää heti kysy­mys, alkaa­ko tämä kier­tää pit­kään nou­da­tet­tua pysä­köin­nin rajoit­ta­mis­ta kes­kus­tas­sa. Aina­kaan moot­to­ri­tei­den lii­ken­ne­mää­riin nämä eivät auta ja ovat siten ris­ti­rii­das­sa uuden vision kans­sa. Vision perus­teel­la lii­tyn­tä­py­sä­köin­nin tuli­si sijai­ta pää­osin kehä I:n ulko­puo­lel­la. Mut­ta jos vas­taa­va mää­rä pysä­köin­ti­paik­ko­ja voi­daan pois­taa kes­kus­tas­ta, niin mikäs sii­nä. Voi­si aja­tel­la, että näi­tä paik­ko­ja tar­jot­tai­siin­kin mie­luum­min yri­tyk­sil­le, pai­kan hin­taan sisäl­tyi­si mat­kus­tusoi­kei­su A‑vyöhykkeellä. Ehkä­pä tämä voi­si olla myös hyvä tapa tar­jo­ta asu­kas­py­sä­köin­tiä, eli osa pai­kois­ta varat­tai­siin asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen käyt­tä­jil­le, aina­kin yön yli. Sil­loin pal­vel­tai­siin myös toi­seen suun­taan: kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­vien ei vält­tä­mät­tä tar­vit­si­si tuo­da auto­aan kotiin asti.

    Toi­nen ryh­mä on lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti, joka on pääl­lek­käis­tä lii­tyn­tä­lii­ken­teen kans­sa. On aika sel­vää, että täl­löin lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti ei mones­ti­kaan kor­vaa auto­mat­kaa, vaan jouk­ko­lii­ken­ne­mat­kan lii­tyn­tä­bus­sio­suu­den. Sil­loin ei tätä kan­na­ta ryh­tyä tuke­maan. Jos koh­ta ei vält­tä­mät­tä kan­na­ta vas­tus­taa­kaan, jos auto­lii­ken­teen koko­nais­mää­rän kat­so­taan ole­van koh­tuul­li­nen. Suo­si­tuk­se­na on mak­sul­li­set pysä­köin­ti­ta­lot, jois­sa pyri­tään oma­kus­tan­nus­hin­taan tai pie­neen sub­ven­tioon. Jon­kin­lai­nen mak­su huo­leh­tii myös sii­tä, että kau­em­paa tule­vat mene­vät jon­ne­kin muu­al­le, mis­sä pysä­köin­ti on jär­jes­tet­tä­vis­sä edullisemmin. 

    Vii­mei­se­nä ryh­mä­nä on hei­kon jouk­ko­lii­ken­teen alu­eel­ta tule­vat ja tämä onkin ainoa ryh­mä, jon­ka koh­dal­la lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti toi­mii niin kuin on oikeas­ti aja­tel­tu, eli se mah­dol­lis­taa jouk­ko­lii­ken­teen käy­tön ja muut­taa hen­ki­lö­au­to­mat­ko­ja jouk­ko­lii­ken­ne­mat­koik­si. Hel­sin­gis­sä täl­lai­sia aluei­ta ei juu­ri­kaan ole, joku Vil­lin­ki ehkä? Hel­sin­gin omat tapauk­set voi­si hoi­taa asu­kas­py­sä­köin­nin tapaan: vaik­ka­pa juu­ri vil­lin­ki­läi­sil­le vara­taan ne vii­si­tois­ta auto­paik­kaa Hert­to­nie­men met­roa­se­mal­ta. Mut­ta muu­ten lii­ken­ne kehys­kun­nis­ta Hel­sin­kiin on iso ongel­ma, mut­ta tätä täy­ty­nee rat­koa HSL:n puit­teis­sa. Hel­sin­ki voi­si omas­ta puo­les­ta lähin­nä miet­tiä, löy­tyy­kö Hel­sin­gin alu­eel­ta sove­liai­ta paik­ko­ja isoil­le lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­lai­tok­sil­le, taik­ka parem­min­kin yleis­kaa­voi­tuk­ses­sa voi­tai­siin teh­dä täl­lai­sia sove­liai­ta paik­ko­ja esi­mer­kik­si moot­to­ri­tei­den melua­lueil­le ja joh­taa niil­le jokin taso­kas joukkoliikennelinja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Sylt­ty: Hol­lan­nis­sa on vähän eri­lai­nen ilmas­ton kuin Suomessa.

    Kyl­lä. Siel­lä tuu­lee hyvin usein ja hyvin lujaa. Ja pime­ää sekä sumua ja sumusa­det­ta, joka tal­vi­sin jää­tyy tei­den pin­taan, riittää.

    Suo­mes­sa esi­mer­kik­si kulu­nut mar­ras­kuu oli pyö­räi­lyn kan­nal­ta erinomainen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Gre­jus:
    Huvit­ta­va tämä kes­kus­te­lu, olen aina luul­lut että lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti on hyvä jut­tu jos­ta kan­nat­taa jotain mak­saa. Saa­daan autoi­li­jat käyt­tä­mään julkisia.

    Etkä tosi­aan­kaan ole ainut, joka luu­lee. Eikä sii­nä ole mitään huvittavaa.

    Onnek­si on val­veu­tu­nut ja aktii­vi­nen tilas­to­tie­tei­li­jä, joka ker­too meil­le, miten asiat oikeas­ti ovat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. JTM: Hol­lan­nis­sa­han lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti on pää­asias­sa hoi­det­tu pyö­ril­lä. Eli kotoa aje­taan pyö­räl­lä ase­mal­le, ja toi­ses­sa pääs­sä odot­taa toi­nen pyö­rä, jol­la pol­kais­taan työpaikalle. 

    Oikeas­taan oli­si kiva teh­dä tääl­lä samaa, jos joku hoi­tai­si osal­ta­ni kol­me asiaa:
    1) räjäy­tä pois tiel­tä­ni Kasa­vuo­ri, ettei tar­vit­se kii­ve­tä fil­la­ril­la hir­veä­tä mäkeä mat­kal­la kotiin/kotoa. Hol­lan­nis­sa ei tuol­lai­sia kuk­ku­loi­ta suvai­ta kaupunkirakenteessa.
    2) läm­mi­tä ilmas­toa sen ver­ran, että lumio­lo­suh­teet ovat tal­vel­la hol­lan­ti­lai­set. Nykyi­sel­lä tal­vel­la pyö­räi­ly toi­mii lähin­nä jouk­ko­lii­ken­teen tap­pa­ja­na, kos­ka suu­ri osa vuo­des­ta aje­taan pyö­räl­lä ja lop­puai­ka kan­nat­taa sit­ten ajaa autolla.
    3) raken­na ratayh­teys siten, että juna, joka vie­lä 10 vuot­ta sit­ten kul­ki vaih­dot­to­ma­na, oli­si uudes­taan taas suo­ra. “Met­ro­mai­nen” lähi­ju­na­lii­ken­ne teki kai­kis­ta yhteyk­sis­tä välia­se­mil­le vaih­dol­li­sia, joten aikaa kuluu enemmän.

    Asioi­den olles­sa nyky­ti­las­sa on jär­ke­väm­pää ajaa koko mat­ka pyö­räl­lä sil­loin kun huvit­taa, ja autol­la sil­loin kun ei huvi­ta pyö­räil­lä (esim. maa­nan­tai­na oli aika ikä­vä fil­la­ri­ke­li nastallisellekin).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. JTM:
    Hol­lan­nin asu­kas­ti­heys ja asu­mi­sen kes­kit­ty­mi­nen on tie­tys­ti eri luok­kaa kuin Suomessa. 

    Ei tuo­hon tar­vi­ta suur­ta asu­kas­ti­heyt­tä kuin teke­mään yksi­tyi­sau­toi­lu han­ka­lak­si ja ruuh­kai­sek­si ja luo­maan se tah­to­ti­la. Tavan­omai­set suo­ma­lai­set muu­ta­man kym­me­nen­tu­han­nen asuk­kaan pik­ku­kau­pun­git sopi­val­la etäi­syy­del­lä toi­sis­taan (10–20 km) voi­si­vat huol­taa toi­sen­sa noin. Siel­lä mis­sä asu­kas­ti­heys nime­no­maan ei ole suu­ri on lii­ken­nöin­ti mil­lä tahan­sa väli­neel­lä ennen, nyt ja tule­vai­suu­des­sa kuin tans­sia. Sanon tämän kaik­kien tans­si­tai­tois­ten suul­la — itse en juu­ri­kaan osaa. (Tar­kas­te­lun ulko­puo­lel­le jäte­tään ne todel­la­kin yksit­täi­set maa­seu­dun talot.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Ode: “Savi­pel­loil­le hajau­te­tun oma­ko­ti­ma­ton tuke­mi­nen puol­tai­si sitä, että käyt­tä­jän koti­kun­nan pitäi­si mak­saa liityntäpysäköinti.”

    Olkaa rau­has­sa, emme tule Hel­sin­gin kes­kus­taan ostok­sil­le. Var­sin­kin jos asen­ne on tämä. Onnek­si löy­tyy mar­ket­te­ja kehä-III:n var­rel­ta. Puna­na­vuo­ri ja kes­kus­ta voi olla rau­has­sa city­vih­rei­den hiekkalaatikko.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Koti-isä: Etkä tosi­aan­kaan ole ainut, joka luu­lee. Eikä sii­nä ole mitään huvittavaa.

    Onnek­si on val­veu­tu­nut ja aktii­vi­nen tilas­to­tie­tei­li­jä, joka ker­too meil­le, miten asiat oikeas­ti ovat. 

    Eli todel­la­kin on parem­pi, että Nur­mi­jär­ve­läi­nen ajaa autol­laan Hel­sin­gin kes­kus­taan asti, tai mis­sä iki­nä onkaan töis­sä ‚sen sijaan että jät­täi­si auton­sa lii­tyn­tä­park­kiin ja käyt­täi­si julkisia?

    Vii­sai­ta nuo tilastotieteilijät.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Koti-isä: Kyl­lä. Siel­lä tuu­lee hyvin usein ja hyvin lujaa. Ja pime­ää sekä sumua ja sumusa­det­ta, joka tal­vi­sin jää­tyy tei­den pin­taan, riittää.

    Suo­mes­sa esi­mer­kik­si kulu­nut mar­ras­kuu oli pyö­räi­lyn kan­nal­ta erinomainen. 

    Mie­len­kiin­tois­ta, en ole kos­kaan tul­lut aja­tel­leek­si­kaan että Suo­mi on Hol­lan­tia parem­pi pyö­räi­ly­maa sään­sä puo­les­ta. Aina oppii jotain uutta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Gre­jus: Eli todel­la­kin on parem­pi, että Nur­mi­jär­ve­läi­nen ajaa autol­laan Hel­sin­gin kes­kus­taan asti, tai mis­sä iki­nä onkaan töis­sä ‚sen sijaan että jät­täi­si auton­sa lii­tyn­tä­park­kiin ja käyt­täi­si julkisia?

    Riip­puu esim sii­tä kuka sen lii­tyn­tä­park­ki­pai­kan mak­saa, onko siel­lä kes­kus­tas­sa park­ki­paik­kaa saa­ta­vil­la jne jne. Tuos­sa ylem­pä­nä on pit­käh­kö alus­tus ja 50 kes­kus­te­lu­kom­ment­tia aihees­ta, toi­sil­le ei tar­vit­se selit­tää enem­pää, toi­sil­le ei kannata.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Gre­jus: Eli todel­la­kin on parem­pi, että Nur­mi­jär­ve­läi­nen ajaa autol­laan Hel­sin­gin kes­kus­taan asti, tai mis­sä iki­nä onkaan töis­sä ‚sen sijaan että jät­täi­si auton­sa lii­tyn­tä­park­kiin ja käyt­täi­si julkisia?

    Vii­sai­ta nuo tilastotieteilijät.

    Kysy­mys onkin lähin­nä hin­nas­ta, eli kuka mak­saa nur­mi­jär­ve­läi­sen lii­tyn­tä­py­sä­köin­nin, ja kuin­ka pal­jon se saa mak­saa. En kun oikein jak­sa uskoa, että nur­mi­jär­ve­läi­nen ihan itse ostaisi/vuokraisi itsel­leen sel­lais­ta rei­lun kymp­pi­ton­nin (tai vaih­toeh­to­ver­tai­le­mal­la las­ket­tu­na jopa pal­jon kal­liim­paa) park­ki­paik­kaa jos­tain ase­man var­rel­ta että pää­si­si liittymään. 

    Kai­kes­sa sub­ven­tios­sa pitää miet­tiä, mitä sub­ven­toi­daan. Jos hel­sin­ki­läi­set mak­sa­vat nur­mi­jär­ve­läi­sel­le lii­tyn­tä­py­sä­köin­nin, he sub­ven­toi­vat nur­mi­jär­ve­läis­ten asuin­paik­ka­va­lin­nas­ta joh­tu­via kus­tan­nuk­sia, mikä nos­taa Nur­mi­jär­vel­lä sijait­se­vien tont­tien arvoa, ja vas­taa­vas­ti las­kee maan arvoa Hel­sin­gis­sä. Ei tämä voi olla Hel­sin­gin tai hel­sin­ki­läis­ten etu.

    Parem­pi, mark­ki­naeh­toi­nen vaih­toeh­to on se, että nur­mi­jär­ve­läi­set mak­sa­vat itse valin­to­jen­sa kus­tan­nuk­set. Hel­sin­ki­läi­set voi­vat tähän vai­kut­taa esi­mer­kik­si riit­tä­vän suu­ril­la pysä­köin­ti­mak­suil­la tai tie­tul­leil­la: kun omal­la autol­la aja­mi­nen on nur­mi­jär­ve­läi­sel­le riit­tä­vän kal­lis­ta, alkaa se mark­ki­naeh­toi­sen auto­pai­kan osta­mi­nen radan var­res­ta kuu­los­taa hou­kut­te­le­vam­mal­ta vaihtoehdolta. 

    Par­haas­sa tapauk­ses­sa nur­mi­jär­ve­läi­nen saat­taa jopa har­ki­ta asuin­paik­ka­va­lin­tan­sa jär­ke­vyyt­tä koko­naan uudes­taan, ja täy­sin nau­ret­ta­vas­ta Nur­mi­jär­vi-Hel­sin­ki työ­mat­ka­lii­ken­tees­tä pääs­tään eroon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Päi­vä­unel­mis­sa voi­si haa­veil­la että lii­tyn­tä­py­sä­köin­tiin liit­tyi­si jotain palveluja.

    Esim: Jätän auton kau­pan lii­tyn­tä­park­kiin, ja päi­vän aika­na kaup­pias las­taa auton taka­kont­tiin net­ti­kau­pas­ta teh­dyt ja mak­se­tut ostokset.

    Voi­sin kek­siä heti kym­me­nen syy­tä mik­si tämä ei onnis­tui­si, vii­mes­tään joku viran­omai­nen sen kui­ten­kin kieltäisi.

    Viron lai­voil­la tämä jo onnis­tuu, joten mik­si­pä ei ruokaupassakin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Gre­jus: Mie­len­kiin­tois­ta, en ole kos­kaan tul­lut aja­tel­leek­si­kaan että Suo­mi on Hol­lan­tia parem­pi pyö­räi­ly­maa sään­sä puo­les­ta. Aina oppii jotain uutta.

    Ei se aurin­ko Hol­lan­nis­sa­kaan ihan 24/7 pais­ta. Poh­jan­me­ren lähei­syys huo­leh­tii kyl­lä tuu­lis­ta ja sateis­ta. Tal­vi ja pimeys ovat vähän vähäi­sem­piä, mut­ta ei tal­vi­nen Ams­ter­dam mikään var­si­nai­nen aurin­gon­pal­vo­jan mek­ka ole.

    Pol­ku­pyö­rien käyt­tö­ta­vois­sa on kui­ten­kin iso ero. Kun Suo­mes­sa suk­ka­housu­pyö­räi­li­jät kes­kus­te­le­vat kol­men­kym­pin kes­ki­no­peuk­sis­ta ja sii­tä, että asvalt­ti rik­koo 22 mm leveät ren­kaat, niin Ams­ter­da­mis­sa aje­taan kam­mot­ta­vil­la puo­li­jar­rut­to­mil­la mum­mo­pyö­ril­lä hölk­kä­vauh­tia puku päällä.

    Hol­lan­nis­sa hom­ma toi­mii sik­si, että kul­jet­ta­vat mat­kat ovat muu­ta­man kilo­met­rin luok­kaa. Suo­ma­lai­sel­le työ­mat­ka­pyö­räi­li­jäl­le kym­me­nen kilo­met­riä on vie­lä pikem­min lyhyt matka.

    Jos voi­si säi­lyt­tää suo­ma­lai­sen lain­kuu­liai­suu­den sekä lii­ken­ne­sään­tö­jen nou­dat­ta­mi­ses­sa että “oman” ja “toi­sen” erot­ta­mi­ses­sa, niin ottai­sin mie­lel­lä­ni Hol­lan­nin pyö­räi­ly­mah­dol­li­suu­det, tasai­suu­den ja etäisyydet.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. jee­jee: Päi­vä­unel­mis­sa voi­si haa­veil­la että lii­tyn­tä­py­sä­köin­tiin liit­tyi­si jotain palveluja.
    Esim: Jätän auton kau­pan lii­tyn­tä­park­kiin, ja päi­vän aika­na kaup­pias las­taa auton taka­kont­tiin net­ti­kau­pas­ta teh­dyt ja mak­se­tut ostokset. 

    Ihan kiva päi­vä­unel­ma. Kuka ja miten saa sen kym­pin päi­väs­sä, min­kä auto­si sei­sot­ta­mi­nen par­kis­sa päi­vän ajan mak­saa? Mak­sat­ko kaup­pi­aal­le ekstraa?

    Kaup­pa­kes­kus­ten park­ki­hal­lit ovat ilmai­sia asiak­kail­le, kos­ka peri­aat­tees­sa pidem­pään viih­ty­vä asia­kas tuh­laa enem­män rahaa. Auton­sa park­kiin jät­tä­vä ja töi­hin läh­te­vä asia­kas taas on huo­no asiakas.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Vil­le Turu­nen: Osaa pai­kois­ta on aja­tel­tu suo­ras­taan kan­ta­kau­pun­gin puo­lel­le, Kuten Kala­sa­ta­maan tai Ruo­ho­lah­teen. Täs­sä herää heti kysy­mys, alkaa­ko tämä kier­tää pit­kään nou­da­tet­tua pysä­köin­nin rajoit­ta­mis­ta keskustassa. 

    Hel­sin­gin lii­ken­tees­sä on nyky­ään hyvin yksin­ker­tai­nen sään­tö. Lii­ken­ne­suun­nit­te­lul­la jumi­ruuh­kat pide­tään moot­to­ri­tei­den pään tasal­la. Kau­pun­kiin tuli­jat jonot­ta­vat kil­tis­ti mota­rin pääs­sä, sen sisä­puo­lel­la lii­ken­ne kul­kee koh­tuul­li­ses­ti. Jouk­ko­lii­ken­ne ohit­taa ruuh­kan jouk­ko­lii­ken­ne­kais­taa pit­kin. Mota­rien välil­lä ruuh­ka muo­dos­tuu samal­le tasal­le esi­mer­kik­si Tam­pe­reen­tien ja Tuusu­lan­tien välis­sä Vetu­ri­tiel­le Haka­mäen­tien pohjoispuolelle.

    Tämän ruuh­ka­vyö­hyk­keen sisä­puo­lel­le ei ole mitään jär­keä teh­dä lii­tyn­tä­py­sä­köin­tiä. Maa on arvo­kas­ta muu­hun käyt­töön, ja sisäl­lä asu­vat mut­ta ulko­na työs­ken­te­le­vät autoi­li­jat pää­se­vät suk­ke­las­ti vas­ta­vir­taan jo nyt. Kuka ihme ajai­si kes­kus­ta-alu­een sisäl­lä koto­aan liityntäparkkiin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. jee­jee: Esim: Jätän auton kau­pan lii­tyn­tä­park­kiin, ja päi­vän aika­na kaup­pias las­taa auton taka­kont­tiin net­ti­kau­pas­ta teh­dyt ja mak­se­tut ostokset.

    Mikä estää sinua teke­mäs­tä näin nykyis­ten net­ti­ruo­ka­kaup­po­jen kanssa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. teek­ka­ri:
    Par­haas­sa tapauk­ses­sa nur­mi­jär­ve­läi­nen saat­taa jopa har­ki­ta asuin­paik­ka­va­lin­tan­sa järkevyyttä. 

    Tai työ­paik­ka­va­lin­tan­sa.

    Työ­mat­ka­lii­ken­tees­sä­kin kun on aina sekä paik­ka A että B ja mikään itses­tään­sel­vyys ei ole se että jäl­kim­mäi­nen sijait­see aina Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa. Tai metroasemalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. jee­jee:
    Päi­vä­unel­mis­sa voi­si haa­veil­la että lii­tyn­tä­py­sä­köin­tiin liit­tyi­si jotain palveluja.

    Esim: Jätän auton kau­pan lii­tyn­tä­park­kiin, ja päi­vän aika­na kaup­pias las­taa auton taka­kont­tiin net­ti­kau­pas­ta teh­dyt ja mak­se­tut ostokset.

    Voi­sin kek­siä heti kym­me­nen syy­tä mik­si tämä ei onnis­tui­si, vii­mes­tään joku viran­omai­nen sen kui­ten­kin kieltäisi.

    Kai se suu­rin este siis on, että tuo lastaus/liityntäparkkitoiminta tapah­tui­si kor­kein­taan ja enin­tään tois­tai­sek­si ei-kenen­kään maal­la. Las­tausa­lu­een muut­ta­mi­nen a’ 300 000 euro asun­noik­si on kai­ken aikaa nas­ta idea. Jos­pa sen ton­tin ostai­si­kin “S‑ryhmä” ja alkai­si sekä pysä­köin­ti- että varasto/tukkukauppa ‑ope­raat­to­rik­si. Siis ei mitään kaup­pa­kes­kus tosi­aan­kaan vaan enem­pi teol­li­nen tuo­tan­to­lai­tos. Työ­päi­vän jäl­keen auto on las­tat­tu kaup­pa­kas­sil­la. Tank­ki täyn­nä, auto pes­ty, huol­let­tu ja kat­sas­tet­tu. Ren­kaat vaih­det­tu jos niin sovit­tu. Aja­tel­kaas koko hom­me­li uusiksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Par­haas­sa tapauk­ses­sa nur­mi­jär­ve­läi­nen saat­taa jopa har­ki­ta asuin­paik­ka­va­lin­tan­sa jär­ke­vyyt­tä koko­naan uudes­taan, ja täy­sin nau­ret­ta­vas­ta Nur­mi­jär­vi-Hel­sin­ki työ­mat­ka­lii­ken­tees­tä pääs­tään eroon. 

    Vaik­ken itse kan­na­ta ns. Nur­mi­jär­vi-visioi­ta, en myös­kään koe val­ta­vaa tar­vet­ta sanel­la muil­le mil­lä taval­la hei­dän tuli­si elää.

    Pel­kän kepin käyt­tä­mi­nen omien näke­mys­ten syöt­tä­mi­ses­sä muil­le ei muu­ten yleen­sä toi­mi, vaik­ka oli­si­kin “säde­ke­hä pään päällä”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Minul­le on jo sel­vin­nyt, ettei Nur­mi­jär­vel­tä saa tul­la Hel­sin­kiin aina­kaan autolla.

    Olen­ko syyl­lis­ty­nyt suu­reen syn­tiin, kun kävin Tam­pe­reel­ta pari vuot­ta Hel­sin­gis­sä töissä ?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Count­ry­boy:
    Minul­le on jo sel­vin­nyt, ettei Nur­mi­jär­vel­tä saa tul­la Hel­sin­kiin aina­kaan autolla. 

    Sen jäl­keen, kun mark­ki­na­ta­lous kek­sit­tiin, tuol­lais­ten asioi­den kate­go­ri­nen kiel­tä­mi­nen on tyhmää.

    Täs­sä yri­te­tään rat­kais­ta mon­ta ongel­maa samaan aikaan, ja kiel­tä­mät­tä välil­lä muka­na tun­tuu ole­van jotain ihan muu­ta kuin asun­to- tai liikennepolitiikkaakin.

    Oli­si paras­ta lait­taa ihmi­set itse rat­kai­se­maan asioi­den tasa­pai­not­ta­mi­nen eikä mis­sään tapauk­ses­sa syyl­lis­tää yksit­täi­siä ihmi­siä “vää­ris­tä valin­nois­ta”. Kaik­ki lail­li­set valin­nat ovat oikei­ta. Jos nykyi­set sään­nöt joh­ta­vat vää­rän­lai­seen käyt­täy­ty­mi­seen, lain­sää­tä­jän pitäi­si var­maan­kin teh­dä jotain.

    Täs­sä tapauk­ses­sa mark­ki­na­ta­lous osai­si rat­kais­ta ongel­mat var­sin yksinkertaisesti.

    1. Lai­te­taan pää­kau­pun­ki­seu­dun ruuh­kau­tu­vil­le teil­le sel­lai­set tie­koh­tai­set ja aika­pe­rus­tai­set ruuh­ka­mak­sut, joil­la ruuh­kat saa­daan pois. Net­to­ra­hat lai­te­taan lii­ken­ne­jär­jes­tel­män kehit­tä­mi­seen. Jos oikein fik­su­ja ollaan, por­ras­te­taan mak­sut auto­jen pääs­tö­luo­ki­tus­ten ja vaik­ka nas­ta­ren­kai­den mukaan, niin saa­daan parem­pi hengitysilma.

    2. Anne­taan mah­dol­li­suus raken­taa mark­ki­naeh­tois­ta lii­tyn­tä­py­sä­köin­tiä niin pal­jon kuin sitä tar­vi­taan. Maas­ta pitää ottaa sama hin­ta kuin vaih­toeh­to­käy­tös­tä, on se vaih­toeh­to­käyt­tö sit­ten jou­to­maa tai asuntorakentaminen.

    3. Kaa­voi­te­taan asun­to­kan­taa niin, että saa­daan mah­dol­li­sim­man pal­jon mah­dol­li­sim­man kal­lii­ta asun­to­ja tehtyä.

    Se on sii­nä. Mark­ki­na­ta­lous kek­sii kaik­ki ove­lat vuo­rot­te­lu­par­kit ja vaik­ka park­kee­raus­pal­ve­lut. Jul­ki­sen lii­ken­teen ja kevyen lii­ken­teen ver­kos­tot para­ne­vat ja kul­ku­ta­pao­suu­det nouse­vat. Autoi­li­jat saa­vat väl­jem­mät väy­lät. Kimp­pa­kyy­ti muut­tuu hou­kut­te­le­vam­mak­si talou­del­li­ses­ti, ja nur­mi­jär­ve­läi­nen jät­tää auton­sa kotiin tai lii­tyn­tä­park­kiin. Tai sit­ten ajaa Hel­sin­gin kes­kus­taan ruuh­kat­to­mia väy­liä pit­kin, jos sii­hen halu­aa investoida.

    Tie­dän, ei kel­paa. Kokoo­muk­sel­le ei kel­paa, kos­ka autoi­li­jat mak­sa­vat lisää. Dema­reil­le ei kel­paa, kos­ka osa dema­rien äänes­tä­jis­tä jou­tui­si luo­pu­maan autos­taan. Vasem­mis­to­lii­tol­le ei kel­paa, kos­ka mark­ki­na­ta­lous. Vih­reil­le ei kel­paa, kos­ka autoi­lua ei saa­da­kaan lop­pu­maan. Kes­kus­tal­le ei kel­paa, kos­ka rahat jää­vät pää­kau­pun­ki­seu­dul­le. Ruot­sa­lai­sil­le ei kel­paa, kos­ka ehdo­tus oli suo­mek­si. Hel­sin­gil­le ei kel­paa, kun pitäi­si tii­vis­tää. Kehys­kun­nil­le ei kel­paa, kun pitäi­si­kin kan­taa omat kustannukset.

    Lopul­ta mark­ki­na­ta­lous on kui­ten­kin kovin teho­kas tapa opti­moi­da asioi­den kes­ki­näi­siä suh­tei­ta. Yhteis­kun­nan teh­tä­vä on lait­taa yksik­kö­kus­tan­nuk­set kohdalleen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Vihe­rins­si: Kuka ja miten saa sen kym­pin päi­väs­sä, min­kä auto­si sei­sot­ta­mi­nen par­kis­sa päi­vän ajan maksaa? 

    Jos paik­ka on jo teh­ty illan ja vii­kon­lo­pun asiak­kai­ta var­ten mut­ta muu­ten jää tyh­jäk­si on kus­tan­nus tyh­jäs­tä pai­kas­ta saman kympin.

    Päi­vä­sai­kaan ei kaik­kien kaup­pa­kes­kus­ten park­kik­sil­la ole kau­heas­ti tugos­ta. Ellei samas­sa komplek­sis­sa sit­ten satu ole­maan myös rei­lus­ti toi­mis­to­työ­paik­ko­ja (jol­loin yli nel­jä tun­tia pysä­köi­vil­tä saa­te­taan periä pysäköintimaksua). 

    Jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien pääs­sä ole­va päi­väl­lä hil­jai­nen kaup­pa­kes­kus saat­tai­si tuol­lai­ses­ta hyö­tyä­kin jos kal­liit pai­kat hou­kut­ta­vat käyt­tä­jiä 8–16 välil­lä jol­loin myös työn­te­ki­jät voi­vat hyl­ly­jen täyt­tä­mi­sen lisäk­si täyt­tää kaup­pa­kas­se­ja ennak­ko­ti­lauk­si­la kun kas­soil­la ei ole ruuhkaa. 

    (…toki tuol­lai­sel­le pai­kal­le kan­nat­tai­si ne toi­mis­to­työ­pai­kat kaa­voit­taa ja raken­taa ennen pit­kää mut­ta kyl­lä hok-elan­to näyt­tää pitä­vän kal­lii­den park­ki­paik­ko­jen raken­ta­mis­ta kan­nat­ta­va­na ilman nii­tä­kin ja eipä kaa­voit­ta­ja­kaan halua hyvää yhteis­työ­kump­pa­nia tur­haan hol­ho­ta vaan on anta­nut vapaat kädet, kuka sitä kau­pun­ki­ra­ken­teen hajoa­mis­ta niin vaka­vas­ti aina ottaa…)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Gre­jus: Pel­kän kepin käyt­tä­mi­nen omien näke­mys­ten syöt­tä­mi­ses­sä muil­le ei muu­ten yleen­sä toi­mi, vaik­ka oli­si­kin “säde­ke­hä pään päällä”.

    Ei täs­sä kukaan ole kep­piä tar­jon­nut. Kyse on sii­tä, että ote­taan pork­ka­na pois.

    Valin­to­ja saa teh­dä, Suo­mi on vapaa maa, eikä asuin­pai­kan valin­taa rajoi­te­ta laeil­la. Mut­ta valin­to­jen kus­tan­nus­ten tuli­si olla sel­väs­ti näky­vil­lä ja osua omaan lom­pak­koon. Muu­ten valin­nat ovat hel­pos­ti kes­tä­mät­tö­miä ja joh­ta­vat hyvin­voin­ti­tap­pioon; kut­su­taan sitä vaik­ka kestävyysvajeeksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. jee­jee:
    Päi­vä­unel­mis­sa voi­si haa­veil­la että lii­tyn­tä­py­sä­köin­tiin liit­tyi­si jotain palveluja.

    Esim: Jätän auton kau­pan lii­tyn­tä­park­kiin, ja päi­vän aika­na kaup­pias las­taa auton taka­kont­tiin net­ti­kau­pas­ta teh­dyt ja mak­se­tut ostokset.

    Voi­sin kek­siä heti kym­me­nen syy­tä mik­si tämä ei onnis­tui­si, vii­mes­tään joku viran­omai­nen sen kui­ten­kin kieltäisi.

    Viron lai­voil­la tämä jo onnis­tuu, joten mik­si­pä ei ruokaupassakin?

    Ei kai tuo päi­vä­uni kovin epä­rea­lis­ti­nen ole. Esi­mer­kik­si Ruo­ho­lah­des­sa, Hert­to­nie­mes­sä ja Mel­lun­mäes­sä lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti suun­ni­tel­tiin ns pääl­lek­käis­käyt­tö­paik­koi­na pai­kal­li­sen mar­ke­tin kans­sa samaan kiin­teis­töön. Kau­pan paik­ko­jen kysyn­tä­huip­pu on vii­kon­vaih­tees­sa, lii­tyn­tä­py­sä­köin­nin ma-pe ruuh­ka-ajois­sa ja nii­den välis­sä. Neu­vot­te­lut sujui­vat hel­pos­ti. Kai­ke­ti mar­ke­tin etu on tar­jo­ta ns keräi­ly­pal­ve­lua koh­tuu­hin­taan, vaik­ka ei kär­räi­si­kään ostok­sia aivan taka­kont­tiin saakka.

    Lii­tyn­tä­py­sä­köin­nin kus­tan­nus­ten jakoon saa­daan täl­lä mal­lil­la useam­pi mak­sa­ja. On sel­vää, että koko­päi­väis­tä lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­paik­kaa ei voi­da jat­kos­sa sälyt­tää kau­pun­kien piik­kiin. Käyt­tä­jä mak­saa peri­aa­te on muu­ten­kin saa­mas­sa tämän­tyyp­pi­sis­sä pal­ve­luis­sa jalan­si­jaa. Autoi­li­jan pitää mak­saa pai­kas­taan joka tapauk­ses­sa vähin­tään puo­let eli noin vitonen/pvä. Niin­hän sujuu jat­ko­kin jouk­ko­lii­ken­teel­lä. Val­tion mukaan­tu­lo jär­jes­tel­män inves­toin­tien rahoit­ta­jak­si on perus­tel­tu sik­si, että näin sääs­ty­tään sisään­tu­lo­väy­lien jat­ku­val­ta lisä­ka­pa­si­tee­tin investoinnilta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Vihe­rins­si: 3. Kaa­voi­te­taan asun­to­kan­taa niin, että saa­daan mah­dol­li­sim­man pal­jon mah­dol­li­sim­man kal­lii­ta asun­to­ja tehtyä.

    Voi­sit­ko vähän ava­ta ehdo­tuk­sen tätä osaa? Miten tuo muka hel­pot­taa taval­li­sen asun­non­tar­vit­si­jan ase­maa? Minun näh­däk­se­ni tuo ehdo­tus 3. edis­tää lähin­nä gryn­de­reit­ten, kiin­teis­tö­vä­lit­tä­jien ja pank­kien asemaa. 

    Asun­to­jen yli­kor­keat hin­nat Hel­sin­gis­sä on ongel­ma, jos tilan­net­ta aja­tel­laan esi­mer­kik­si taval­li­sen, kes­ki­tu­loi­sen työs­sä­käy­vän asun­non tar­vit­si­jan näkö­kul­mas­ta. Se ker­too myös pää­kau­pun­ki­seu­tua pal­ve­le­van jul­ki­sen lii­ken­teen jär­jes­tel­män ongel­mas­ta, joka ei ilmei­ses­ti pal­ve­le nykyi­siä ja poten­ti­aa­li­sia käyt­tä­ji­ään riit­tä­vän hyvin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Vihe­rins­si: Sen jäl­keen, kun mark­ki­na­ta­lous kek­sit­tiin, tuol­lais­ten asioi­den kate­go­ri­nen kiel­tä­mi­nen on tyhmää. 

    Kyl­lä asioi­den rat­kai­suun on var­mas­ti monia mal­le­ja, nii­den vain pitäi­si luo­da myös parem­paa yhteis­kun­taa ja olla sosi­aa­li­ses­ti oikeudenmukaisia.

    Kai­kil­la tääl­lä esi­te­tyil­lä mal­leil­la nos­te­taan hyvien yhteyk­sien var­rel­la ole­vien asun­to­jen hin­to­ja ja ran­gais­taan auton käy­tös­tä mak­sul­la. Kiris­tys tun­tuu eni­ten pie­nis­sä tulo­luo­kis­sa, joil­la ei ole vaih­toeh­to­na kan­ta­kau­pun­gis­sa asuminen.

    Ei tar­koi­tus ole saa­da kaik­kea kai­kil­le, mut­ta en usko että sosi­aa­li­sen epä­ta­sa-arvon koros­ta­mi­nen mark­ki­na­ta­lou­den nimis­sä on kovin jär­ke­vää poli­tiik­kaa. Pait­si tie­tys­ti jos etusi­jal­la on lii­ken­teen mini­moin­ti, muis­ta aspek­teis­ta viis.

    Parem­pi esi­merk­ki mark­ki­na­ta­lou­den toi­mi­vuu­des­ta demo­kra­tial­la höys­tet­ty­nä on kun­tien väli­nen kil­pai­lu. Mis­sään alu­een kun­nas­sa ei kan­na­ta teh­dä lii­an radi­kaa­le­ja pää­tök­siä asuk­kai­ta kuu­le­mat­ta, kos­ka asuk­kaat voi­vat äänes­tää jaloil­laan niin asuin­paik­kaan­sa kuin ostos­paik­ko­jan­sa valitessaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Sak­ke: Voi­sit­ko vähän ava­ta ehdo­tuk­sen tätä osaa? Miten tuo muka hel­pot­taa taval­li­sen asun­non­tar­vit­si­jan ase­maa? Minun näh­däk­se­ni tuo ehdo­tus 3. edis­tää lähin­nä gryn­de­reit­ten, kiin­teis­tö­vä­lit­tä­jien ja pank­kien asemaa.

    Seli­te­tään… Tämä on kiel­tä­mät­tä epäin­tui­tii­vis­ta, mut­ta asun­to­ra­ken­ta­mi­ses­sa kan­nat­taa nime­no­maan raken­taa niin kovaa laa­tua ja halut­ta­vaa asun­toa kuin suin­kin. Se on kaik­kien mui­den pait­si maa­no­mis­ta­jien etu.

    Kun asun­not mene­vät mark­ki­na­ta­lou­den mukai­ses­ti, meil­lä on kak­si jonoa. Toi­ses­sa jonos­sa ovat asun­not halut­ta­vuus­jär­jes­tyk­ses­sä, toi­ses­sa asun­non­tar­vit­si­jat mak­su­ky­ky­jär­jes­tyk­ses­sä. Jos olet mak­su­ky­vyl­tä­si nume­ro 100 000, saat 100 000. par­haan asun­non seu­dul­ta. Parem­paan eivät rahat rii­tä, huo­nom­paa et halua.

    Yri­te­tään ensin olla oikein sosi­aa­li­sia ja raken­ne­taan edul­li­sia asun­to­ja. Tämä tar­koit­taa siis vähän huo­nom­mal­la sijain­nil­la ole­via tai laa­dul­taan muu­ten vähän huo­no­ja asun­to­ja. Teh­dään vaik­ka 10 000 uut­ta asun­toa, jot­ka pää­se­vät tuos­sa asun­to­jen halut­ta­vuus­jo­nos­sa sijoil­le 250 000 — 260 000.

    Mitä tapah­tuu sinul­le (mak­su­ky­vyl­tä­si 100 000. asun­non­tar­vit­si­ja)? Ei mitään, kos­ka et kui­ten­kaan ole kat­se­le­mas­sa noi­ta hei­kom­pia asun­to­ja. Saat edel­leen ostaa sen asun­non, joka oli sijal­la 100 000 ennen raken­ta­mis­ta. Et hyö­ty­nyt hal­po­jen asun­to­jen raken­ta­mi­ses­ta mitään.

    Jos oli­sit köy­hem­pi, mak­su­ky­vyl­tä­si 300 000., niin sil­loin toki sai­sit sel­lai­sen asun­non, joka oli aikai­sem­min sijal­la 290 000, joten sil­loin tilan­tee­si paranisi.

    Mut­ta entä­pä jos seu­dul­le raken­ne­taan­kin oikein hyviä kämp­piä? Siten, että ne käm­pät pää­se­vät halut­ta­vuus­jär­jes­tyk­ses­sä sijoil­le 10 000 — 20 000. Sinul­la ei ole nii­hin kämp­piin varaa, mut­ta raken­ta­mi­sen jäl­keen 100 000. kämp­pä onkin se, joka oli ennen raken­ta­mis­ta sijal­la 90 000. Eli sinul­la on sil­ti varaa parem­paan asun­toon kuin ennen luk­susa­sun­to­jen rakentamista.

    Täs­tä syys­tä kan­nat­taa tuot­taa nii­tä hyviä kämp­piä. Jos raken­ne­taan par­hai­ta kämp­piä, kaik­ki pys­ty­vät sen jäl­keen osta­maan vähän parem­pia asuntoja.

    Käy­tän­nös­sä siis paro­ni af Pen­ge­ström muut­taa uuteen lin­naan, joh­ta­ja Fyr­kan­der paro­nin van­haan lukaa­liin, lää­kä­ri Raha­la joh­ta­jan van­haan huo­neis­toon, insi­nöö­ri Piir­to­la lää­kä­rin töö­lö­läi­sa­sun­toon, Sak­ke insi­nöö­rin muka­vaan asun­toon Taka-Töö­lös­sä, kir­jan­pi­tä­jä Tark­ka­la Saken van­haan asun­toon, vas­taan­ot­to­vir­kai­li­ja Möt­tö­nen kir­jan­pi­tä­jän van­haan asun­toon, lai­tos­huol­ta­ja Abdul­kar vas­taan­ot­to­vir­kai­li­jan van­haan asun­toon ja media­no­mian opis­ke­li­ja Jääs­ke­läi­nen Iisal­mel­ta lai­tos­huol­ta­jan van­haan asun­toon Puotilassa.

    Kaik­ki pää­si­vät pykä­lää ylem­mäs sii­nä, mitä halusi­vat, vaik­ka vain ökyi­li­jäl­lä oli mah­dol­li­suus ostaa se uusi asunto.

    = = =

    Olen­nai­nen ymmär­ret­tä­vä on se, että asun­to­jen hin­ta ei rii­pu nii­den raken­nus­kus­tan­nuk­sis­ta tai sijain­nis­ta sinän­sä. Asun­to­jen hin­ta riip­puu osta­jien mak­su­ky­vys­tä. (Tämä väi­te pitää paik­kan­sa sil­loin, kun tont­ti­maan hin­ta on sel­väs­ti nol­lan ylä­puo­lel­la.) Uusien luk­susa­sun­to­jen raken­ta­mi­nen ei paran­na ihmis­ten mak­su­ky­kyä, joten sen jäl­keen ole­mas­sao­le­vien asun­to­jen hin­nat las­ke­vat (suh­tees­sa tilan­tee­seen, jos­sa uusia asun­to­ja ei rakenneta).

    Samas­ta syys­tä ihmis­ten tulo­ta­son para­ne­mi­nen ei sinän­sä paran­na asu­mi­sen tasoa. Uusien asun­to­jen raken­ta­mi­nen ja van­ho­jen perus­pa­ran­ta­mi­nen sen sijaan parantaa.

    Ainoa tapa saa­da asu­mi­sen hin­taa koh­tuul­li­sem­mak­si on tuot­taa uusia asun­to­ja (= lisä­tä tar­jon­taa). Jokai­sen asun­toa halua­van etu on se, että tar­jol­le tulee vähin­tään niin hyviä asun­to­ja kuin mitä itse on hankkimassa.

    Asun­to­mas­san laa­tu taas para­nee eni­ten raken­ta­mal­la mah­dol­li­sim­man halut­tu­ja asuntoja.

    = = =

    Täs­sä syn­tyy hel­pos­ti se aja­tus­vir­he, että ver­ra­taan tilan­net­ta, jos­sa raken­ne­taan vähän luk­susa­sun­to­ja tai pal­jon kan­sa­na­sun­to­ja. Sil­loin suu­ri mää­rä kan­sa­na­sun­to­ja paran­taa jonon lop­pu­pään tilan­net­ta eniten.

    Ver­tai­lu on kui­ten­kin vää­rä. Oikea opti­moi­ta­va asia on se, että pää­te­tään, mon­ta­ko uut­ta asun­toa tar­vi­taan mis­sä­kin ajas­sa. Sen jäl­keen mie­ti­tään sitä, miten ne saa­daan raken­net­tua siten, että hal­vin­kin niis­tä on mah­dol­li­sim­man kal­lis (= halut­tu). Täl­löin seu­dun kes­ki­mää­räi­nen asu­mi­sen taso saa­daan maksimoitua.

    Oikea kysy­mys on miet­tiä, miten tämä saa­daan aikaan. Lisää Töö­löä lie­nee osit­tain hyvä vas­taus, pien­ta­loa­luei­den tii­vis­tä­mi­nen toi­nen hyvä vastaus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien pääs­sä ole­va päi­väl­lä hil­jai­nen kaup­pa­kes­kus saat­tai­si tuol­lai­ses­ta hyö­tyä­kin jos kal­liit pai­kat hou­kut­ta­vat käyt­tä­jiä 8–16 välil­lä jol­loin myös työn­te­ki­jät voi­vat hyl­ly­jen täyt­tä­mi­sen lisäk­si täyt­tää kaup­pa­kas­se­ja ennak­ko­ti­lauk­si­la kun kas­soil­la ei ole ruuhkaa.

    Ja sit­ten vain lis­taa­maan näi­tä… Jum­bos­sa voi­si olla tilaa, mut­ta se ei ole jouk­ko­lii­ken­teen pääs­sä. Ruo­ho­lah­des­sa on rajoi­te­tus­ti paik­ko­ja, mut­ta ymmär­tääk­se­ni ne ovat aika lail­la täyn­nä. (Jos­tain syys­tä; 2 €/päivä lii­tyn­tä­py­sä­köin­nil­lä, 3 €/h muil­le.) Itä­kes­kuk­ses­sa on run­saas­ti kaup­pa­kes­kuk­sen park­ki­paik­ko­ja, jot­ka on rajoi­tet­tu 4 tun­tiin, jot­ta nii­tä ei käy­tet­täi­si lii­tyn­tä- tai työpäiväpysäköintiin.

    Ymmär­tääk­se­ni myös­kään Myyr­mäes­sä ja Lep­pä­vaa­ras­sa kaup­pa­kes­kuk­set nime­no­maan eivät halua liityntäpysäköijiä.

    Kuin­ka pal­jon mak­saa yksit­täi­sen työs­sä­käy­vän kes­ki­mää­räi­nen kaup­pa­kas­si työ­päi­väs­sä? Oli­si­ko esi­mer­kik­si 40 €? Jos tähän lai­te­taan ostos­ten keruu- ja toi­mi­tus­kus­tan­nuk­set, niin mate­ma­tiik­kaa on vai­kea saa­da pelaamaan.

    Pidän kyl­lä kon­sep­tis­ta, se on hyvä. Se voi jois­sain pai­kois­sa olla jär­ke­vä­kin, mut­ta kovin lähel­lä Hel­sin­gin kes­kus­taa se ei toi­mi, ellei­vät ihmi­set ole haluk­kai­ta mak­sa­maan pal­ve­lus­ta kunnolla.

    (Sivu­kom­ment­ti: Isois­sa kau­pois­sa ei ole yli­mää­räis­tä työ­voi­maa kel­lo 8–16. Asian voi tar­kas­taa seu­raa­mal­la kass­ajo­no­ja. Päi­vit­täis­ta­va­ra­kaup­po­jen kan­nat­ta­vuu­den kan­nal­ta tämä on iso kysy­mys, kos­ka kat­teet per tuo­te ovat kapeita.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. Gre­jus: Kai­kil­la tääl­lä esi­te­tyil­lä mal­leil­la nos­te­taan hyvien yhteyk­sien var­rel­la ole­vien asun­to­jen hin­to­ja ja ran­gais­taan auton käy­tös­tä mak­sul­la. Kiris­tys tun­tuu eni­ten pie­nis­sä tulo­luo­kis­sa, joil­la ei ole vaih­toeh­to­na kan­ta­kau­pun­gis­sa asuminen.

    Tar­koi­tat siis sitä, että ne hyvien lii­ken­neyh­teyk­sien var­rel­la nyt asu­vat rik­kaat rikas­tu­vat ja muu­al­la asu­vat köy­hät köyhtyvät?

    Näi­tä rik­kai­ta on nyt siis esi­mer­kik­si Kor­sos­sa, Koi­vu­ky­läs­sä, Reko­las­sa, Tapu­li­kau­pun­gis­sa, Mal­min­kar­ta­nos­sa, Mal­mil­la, Kan­nel­mäes­sä, Puo­ti­las­sa, Mel­lun­mäes­sä, Vuo­saa­res­sa ja Kontulassa.

    Nii­tä köy­hiä taas on täl­lä het­kel­lä taa­ja­na pien­ta­lo­mat­to­na pit­kin pääkaupunkiseutua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. Sak­ke:Asun­to­jen yli­kor­keat hin­nat Hel­sin­gis­sä on ongel­ma, jos tilan­net­ta aja­tel­laan esi­mer­kik­si taval­li­sen, kes­ki­tu­loi­sen työs­sä­käy­vän asun­non tar­vit­si­jan näkö­kul­mas­ta. Se ker­too myös 

    Yri­tyk­set voi­si­vat sub­ven­toi­da työn­te­ki­jöi­den­sä asu­mis­ta. Mark­ki­na­ta­lou­den kil­voit­te­lun ulko­puo­li­sil­le (ei-metropoli)julkisorganisaatioille, joi­hin luet­ta­koon mukaan esim. työ­elä­keyh­tiöt, tämä ei ole jär­ke­vää. Näil­le syn­tyy posi­tii­vi­nen kan­nus­te siir­tyä “Mik­ke­liin”? Met­ro­po­lior­ga­ni­saa­tiot pys­ty­ne­vät nekin hen­git­tä­mään vapaam­min tuon jälkeen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. Vihe­rins­si: Ja sit­ten vain lis­taa­maan näitä… 

    Jouk­ko­lii­ken­ne­hän on rat­kais­ta­vis­sa luo­mal­la ensin bus­si­lin­ja joka vie mah­dol­lism­man vähin pysäh­dyk­sin niil­le työ­paik­ka-alueil­le johon lii­tyn­tä­py­sä­köi­jät halua­vat päästä. 

    Tai vaik­ka ratik­ka­lin­ja — nyt ne kat­kea­vat jos­tain syys­tä ara­bian­ran­taan, pik­ku-huo­pa­lah­teen tai käpy­lään vaik­ka voi­si­vat jat­kua kehä I:lle saak­ka (mut­ta kun ei ole mat­kus­ta­jia niin ei kan­na­ta — kuten joke­rin­kin suh­teen on vii­saas­ti päätetty).

    Sisään­tu­lo­väy­län var­res­sa on kaup­pa­kes­kuk­sia noi­den mai­nit­tu­jen lisäk­si mm. Vii­kin Pris­ma, Kan­nel­mäen Kaa­ri ja Lip­pu­lai­va. City­mar­ket­te­ja esim. Koi­vu­ky­läs­sä ja Tam­mis­tos­sa. Ja vaik­ka Ikeat myös.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. Vihe­rins­si:
    Täs­tä syys­tä kan­nat­taa tuot­taa nii­tä hyviä kämp­piä. Jos raken­ne­taan par­hai­ta kämp­piä, kaik­ki pys­ty­vät sen jäl­keen osta­maan vähän parem­pia asuntoja.

    Käy­tän­nös­sä siis paro­ni af Pen­ge­ström muut­taa uuteen lin­naan, joh­ta­ja Fyr­kan­der paro­nin van­haan lukaa­liin, lää­kä­ri Raha­la joh­ta­jan van­haan huo­neis­toon, insi­nöö­ri Piir­to­la lää­kä­rin töö­lö­läi­sa­sun­toon, Sak­ke insi­nöö­rin muka­vaan asun­toon Taka-Töö­lös­sä, kir­jan­pi­tä­jä Tark­ka­la Saken van­haan asun­toon, vas­taan­ot­to­vir­kai­li­ja Möt­tö­nen kir­jan­pi­tä­jän van­haan asun­toon, lai­tos­huol­ta­ja Abdul­kar vas­taan­ot­to­vir­kai­li­jan van­haan asun­toon ja media­no­mian opis­ke­li­ja Jääs­ke­läi­nen Iisal­mel­ta lai­tos­huol­ta­jan van­haan asun­toon Puotilassa.

    Kaik­ki pää­si­vät pykä­lää ylem­mäs sii­nä, mitä halusi­vat, vaik­ka vain ökyi­li­jäl­lä oli mah­dol­li­suus ostaa se uusi asunto. 

    Rajaeh­to­na tai­taa tosin päteä se, että uuden asun­non raken­nus­kus­tan­nus­ten ei pitäi­si ylit­tää varaik­kaim­pien asuk­kai­den mak­su­ky­kyä, kos­ka täl­löin asun­nol­le ei löy­dy ostajaa.

    Raken­nut­ta­ja voi tie­tys­ti myy­dä sen tap­piol­la sii­hen hin­taan, min­kä paro­ni af Pen­ger­ström pys­tyy mak­sa­maan. Paro­nin näkö­kul­mas­ta täl­lai­nen sub­ven­tio voi tie­tys­ti olla ihan hyvä asia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Vihe­rins­si: Tar­koi­tat siis sitä, että ne hyvien lii­ken­neyh­teyk­sien var­rel­la nyt asu­vat rik­kaat rikas­tu­vat ja muu­al­la asu­vat köy­hät köyhtyvät?

    Näi­tä rik­kai­ta on nyt siis esi­mer­kik­si Kor­sos­sa, Koi­vu­ky­läs­sä, Reko­las­sa, Tapu­li­kau­pun­gis­sa, Mal­min­kar­ta­nos­sa, Mal­mil­la, Kan­nel­mäes­sä, Puo­ti­las­sa, Mel­lun­mäes­sä, Vuo­saa­res­sa ja Kontulassa.

    Juu­ri näin, “köy­hät” mää­rä­tään ase­mal­le asu­maan ja muut voi­vat sit­ten vali­ta miten ja mis­sä asuvat.

    Köy­hät” käyt­tä­köön jul­ki­sia, kos­ka eivät voi asua tie­tul­lien sisäl­lä ja tul­lei­hin ei ole rahaa. Muut sit­ten asu­vat Puna­vuo­res­sa tai mak­sa­vat vähän sak­koa. Mitä rik­kaam­pi olet, sitä pie­nem­pi suh­teel­li­nen sak­ko on.

    Ongel­ma rat­kais­tu. Auto­lii­ken­ne vähe­nee ja maa­il­ma pelastuu.

    Ruot­sis­sa on lähiöi­den koh­dal­la kokeil­tu jotain tämän tyy­lis­tä. City­vi­he­rins­sit voi­vat tapu­tel­la toi­si­aan sel­kään Öster­mal­min baa­reis­sa, kun ongel­mat pysy­vät sopi­van kau­ka­na radan­var­res­sa. Myös lähiöt lie­ne­vät raken­nus­te­hok­kuu­del­taan Suo­ma­lai­sia tii­viim­piä, joten sii­nä­kin mie­les­sä niis­tä voi­si ottaa mallia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. kurt: Yri­tyk­set voi­si­vat sub­ven­toi­da työn­te­ki­jöi­den­sä asumista. 

    Näin­hän Keva ja Ilma­ri­nen teki­vät. Ei se oikein hyvää jäl­keä tuottanut.

    Fir­mat sub­ven­toi­vat työn­te­ki­jöit­ten­sä elä­mis­tä mak­sa­mal­la palk­kaa. Ei sii­nä sen ihmeem­pää tarvita.

    Asu­mi­sen kului­hin sido­tut tuet ovat sikä­li huo­no asia, että ne valu­vat ihan suo­raan asu­mi­sen hin­taan. Jos halu­taan tukea, oli­si fik­sum­paa mak­saa yleis­tä mata­la­palk­ka­tu­kea, jon­ka pal­kan­saa­ja voi sit­ten käyt­tää sii­hen, mihin sat­tuu huvittamaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Jouk­ko­lii­ken­ne­hän on rat­kais­ta­vis­sa luo­mal­la ensin bus­si­lin­ja joka vie mah­dol­lism­man vähin pysäh­dyk­sin niil­le työ­paik­ka-alueil­le johon lii­tyn­tä­py­sä­köi­jät halua­vat päästä.

    No nyt alan jo vähän ymmär­tää. Perin­tei­nen lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti ole­mas­sao­le­vien rato­jen var­rel­la on esit­tä­mäl­lä­si mal­lil­la hyvin han­ka­la, mut­ta jos pysä­köin­tia­lueik­si ote­taan kes­kel­lä ei mitään ole­vien pie­nem­pien kaup­po­jen park­ki­pai­kat, siel­lä onkin jo tyh­jää kapasiteettia.

    Idea­si on hyvä. Käy­tän­nön toi­mi­vuus riip­puu sii­tä, saa­ko tuos­ta lii­ken­teel­li­ses­ti ja talou­del­li­ses­ti riit­tä­vän nopean ja edul­li­sen. Pie­ni haas­te tulee sii­tä, että jos lii­ken­ne teh­dään kumi­pyö­ril­lä, sii­tä tulee yleen­sä pal­jon hitaam­paa kuin teräspyörillä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. Ris­to Koi­vu­nen: Kaik­ki pää­si­vät pykä­lää ylem­mäs sii­nä, mitä halusi­vat, vaik­ka vain ökyi­li­jäl­lä oli mah­dol­li­suus ostaa se uusi asunto. 

    Het­ki­nen? Mil­lä eväil­lä joh­ta­ja Fyr­kan­der muut­taa paro­ni af Pen­ge­strö­min tyh­jäk­si jää­nee­seen lin­naan, ellei satu ole­maan töis­sä elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiös­sä? … jne. ? Olet­ko var­maet­tä af Pen­ge­ström halu­aa yli­pää­tään muuttaa?

    Onko idea­na se että pykä­lää halu­tum­mat (ja kal­liim­mat!) tyh­jil­leen jää­neet asun­not val­la­taan, jos af Peneg­ström halu­aa­kin pitää lin­nan­sa kakkosasuntona?

    Asun­to­mark­ki­noi­hin liit­tyy tiet­tyä rahan puut­tees­ta joh­tu­vaa kitkaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Vihe­rins­si: Idea­si on hyvä. Käy­tän­nön toi­mi­vuus riip­puu sii­tä, saa­ko tuos­ta lii­ken­teel­li­ses­ti ja talou­del­li­ses­ti riit­tä­vän nopean ja edullisen. 

    Ame­rik­ka­lai­nen out­let-jär­jes­tel­mä perus­tuu juu­ri­kin sii­hen että kes­kel­lä ei-mitään asioi­vat kulut­ta­jat pal­ki­taan rahal­li­ses­ti. Sen ei voi sanoa tuot­ta­van jär­ke­vää yhdyskuntarakennetta.

    Päi­vit­täis­ta­va­ra­kau­pan hajaut­ta­mi­nen kes­kel­le ei-mitään vain autoi­li­joi­den saa­vu­tet­ta­vak­si toi­mii yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lun työ­ka­lu­na vie­lä huo­nom­min kos­ka kysees­sä on nollasummapeli.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. Ris­to Koi­vu­nen: Rajaeh­to­na tai­taa tosin päteä se, että uuden asun­non raken­nus­kus­tan­nus­ten ei pitäi­si ylit­tää varaik­kaim­pien asuk­kai­den mak­su­ky­kyä, kos­ka täl­löin asun­nol­le ei löy­dy ostajaa. 

    Raken­nus­kus­tan­nuk­sil­la ei ole mitään teke­mis­tä asun­to­jen hin­to­jen kans­sa Helsingissä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. Sak­ke: Het­ki­nen? Mil­lä eväil­lä joh­ta­ja Fyr­kan­der muut­taa paro­ni af Pen­ge­strö­min tyh­jäk­si jää­nee­seen lin­naan, ellei satu ole­maan töis­sä elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiös­sä? … jne. ? Olet­ko var­maet­tä af Pen­ge­ström halu­aa yli­pää­tään muuttaa?

    Onko idea­na se että pykä­lää halu­tum­mat (ja kal­liim­mat!) tyh­jil­leen jää­neet asun­not val­la­taan, jos af Peneg­ström halu­aa­kin pitää lin­nan­sa kakkosasuntona?

    Asun­to­mark­ki­noi­hin liit­tyy tiet­tyä rahan puut­tees­ta joh­tu­vaa kitkaa.

    Jos mark­ki­noil­la oli­si se tilan­ne, että uudet asun­not jäi­si­vät tyh­jik­si, nii­tä ei kan­nat­tai­si raken­taa. Tämä tilan­ne tulee sil­lä het­kel­lä, kun asun­to­jen raken­nus­kus­tan­nuk­set ylit­tä­vät nii­den mark­ki­na­hin­nan. (Ja tont­tien hin­nat putoa­vat nollaan.)

    Hyvil­le alueil­le raken­net­ta­vien hyvien uusien asun­to­jen mark­ki­na­hin­nat ovat kui­ten­kin 7000+ €/m2, raken­nus­kus­tan­nuk­set suu­ruus­luok­kaa 4000 €/m2. Mar­gi­naa­lia riit­tää, vaik­ka raken­net­tai­siin vähän enemmänkin.

    Myös­kään pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­to­kau­pas­sa ei ole näh­tä­vis­sä sitä ilmiö­tä, että asun­not oli­si­vat myyn­ti­vai­hees­sa ylei­ses­ti pit­kään tyh­jä­nä. Tilan­ne on muut­to­tap­pio­alueil­la aivan toi­nen. Mut­ta niin kau­an, kun pää­kau­pun­ki­seu­tu­jen asun­to­jen hin­nat ovat jos­sain ihan muis­sa sfää­reis­sä kuin muu­al­la, lisä­ra­ken­ta­mi­nen ei sot­ke tätä dynamiikkaa.

    Mut­ta pala­taan sii­hen, mik­si joh­ta­ja Fyr­kan­der muut­tai­si paro­ni af Pen­ge­strö­min kämp­pään. Vas­taus on aika yksin­ker­tai­nen, jol­le­kul­le Pen­ge­strö­min pitää kämp­pän­sä myy­dä. Niin har­val­la on varaa pitää asun­toa tyh­jä­nä, ettei sil­lä ole nyky­ti­lan­tees­sa merkitystä.

    Koros­tan vie­lä sitä, min­kä pitää olla asun­to­tuo­tan­non tavoit­tee­na: Pitää raken­taa tiet­ty mää­rä asun­to­ja tie­tys­sä aika­tau­lus­sa ja huo­leh­tia sii­tä, että ne myy­dään mah­dol­li­sim­man kal­liil­la. Tämä ei suin­kaan ole sama asia kuin kym­me­nen mil­joo­nan kas­ki­saa­re­lais­lin­no­jen teke­mi­nen. Nii­tä ei pys­ty teke­mään esi­mer­kik­si sataa­tu­hat­ta kappaletta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. Gre­jus: Juu­ri näin, “köy­hät” mää­rä­tään ase­mal­le asu­maan ja muut voi­vat sit­ten vali­ta miten ja mis­sä asuvat.

    Haluai­sit­ko vie­lä vähän sel­ven­tää argu­ment­te­ja­si, kos­ka nyt olen ymmär­tä­nyt var­mas­ti jotain väärin. 

    Olin ymmär­tä­vi­nä­ni, että olit pahoil­la­si sii­tä, että ase­mien lähel­lä ole­vien asui­nau­ei­den halut­ta­vuus nousee tie­tul­lien myö­tä. Nyt olet kui­ten­kin pahoil­la­si sii­tä, että köy­hät jou­tu­vat asu­maan näil­lä alueilla.

    Köy­hät” käyt­tä­köön jul­ki­sia, kos­ka eivät voi asua tie­tul­lien sisäl­lä ja tul­lei­hin ei ole rahaa. Muut sit­ten asu­vat Puna­vuo­res­sa tai mak­sa­vat vähän sak­koa. Mitä rik­kaam­pi olet, sitä pie­nem­pi suh­teel­li­nen sak­ko on.

    Köy­hät kul­ke­vat joka tapauk­ses­sa jul­ki­sil­la, kos­ka autoi­lu on kal­lis­ta. Tie­tul­lit paran­ta­vat jul­ki­sen lii­ken­teen ver­kos­toa ja kul­ke­mis­ta asia­kas­mää­rien kas­vaes­sa, joten köy­hät hyötyvät.

    Elin­ta­po­jaan jou­tu­vat muut­ta­maan ne, jot­ka luo­pu­vat autoi­lus­ta ja siir­ty­vät jul­ki­siin. Tämä voi muut­taa ajan­käyt­töä, mut­ta toi­saal­ta rahaa jää sil­loin sel­väs­ti enem­män käteen. Jos taas autoi­li­ja tekee sen valin­nan, että mak­saa mak­sut, vas­ti­neek­si ajan­käyt­tö hel­pot­tuu mut­ta rahan­käyt­tö lisääntyy.

    Ihan var­mas­ti löy­tyy se kuu­lui­sa kah­des­sa työs­sä käy­vä yksin­huol­ta­ja, joka jou­tuu luo­pu­maan autos­taan, ja jon­ka elä­mäs­tä tulee entis­tä vai­keam­paa. Toi­saal­ta jos­tain löy­tyy kak­si muu­ta yksin­huol­ta­jaa, joi­den elä­mä hel­pot­tuu paran­tu­nei­den jul­ki­sen lii­ken­teen yhteyk­sien vuoksi.

    Sii­nä mie­les­sä näen tie­tul­lit sosi­aa­li­ses­ti var­sin oikeu­den­mu­kai­si­na, että mak­sa­jat löy­tyi­si­vät nime­no­maan pien­ta­loa­luei­den kah­den auton per­heis­tä, jot­ka eivät vält­tä­mät­tä ole nii­tä sosi­aa­li­ses­ti han­ka­lim­mas­sa raos­sa olevia.

    (Sen ver­ran kui­ten­kin tie­tul­lien kans­sa pitää olla rau­hal­li­nen, että jär­jes­tel­mät ote­taan käyt­töön loo­gi­ses­ti, hyvin tie­dot­taen ja mal­til­li­ses­ti mak­su­ja nos­taen. Muus­sa tapauk­ses­sa kehys­kun­tien oma­ko­ti­ta­lo­jen nuo­ret per­heet voi­vat jou­tua vähän koh­tuut­to­maan tilanteeseen.)

    City­vi­he­rins­sit voi­vat tapu­tel­la toi­si­aan sel­kään Öster­mal­min baa­reis­sa, kun ongel­mat pysy­vät sopi­van kau­ka­na radanvarressa.

    En asu Puna­vuo­res­sa. Käy­tän pal­jon pai­kal­lis­ju­nia. Olen asu­nut pää­ra­dan ase­man vie­res­sä. Mitä kal­liim­paa autoi­lus­ta tulee, sitä arvos­te­tum­pia nyky­ään aliar­vos­te­tuis­ta ase­ma­seu­duis­ta tulee.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. teek­ka­ri: Valin­to­ja saa teh­dä, Suo­mi on vapaa maa, eikä asuin­pai­kan valin­taa rajoi­te­ta laeilla. 

    Kyl­lä rajoi­te­taan ! Monet kau­pun­git, var­sin­kin ne joi­hon on lii­tet­ty mui­ta kun­tia (esim. Kou­vo­la), rajoit­ta­vat asu­mis­ta haja-asu­tusa­lueil­le ja muu­ten­kin. Ne alu­eet taval­laan julis­te­taan Neu­vos­to­lii­ton tavoin perspektiivittömiksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. Tuk­hol­mas­sa lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti toi­mii muka­vas­ti kos­ka met­ros­ta tulee pal­jon haa­ro­ja kau­pun­kiin tule­vien moot­to­ri­tei­den varrelle.

    Enti­se­nä klauk­ka­la­lai­se­na suh­tau­dun täs­tä syy­tä vähän epäi­le­väs­ti lii­tyn­tä­py­sä­köin­nin mah­dol­li­suuk­siin hel­sin­gis­sä. Esim. tam­pe­reen suun­nas­ta tul­taes­sa juna­ra­ta menee mel­ko kau­ka­na moot­to­ri­ties­tä. Pitää ajaa aika lähel­le kes­kus­taa ennen­kuin junal­le pää­see tam­pe­reen suun­nas­ta tultaessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  78. Vihe­rins­si: Perin­tei­nen lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti ole­mas­sao­le­vien rato­jen var­rel­la on … hyvin hankala.

    Niin­pä, kun vali­tet­ta­vas­ti VR:n ja HSL:n/KSV:n yhteis­työ tuot­taa näkö­jään tulok­sia lähin­nä sen­ten­ni­aa­li­kvar­taa­lin pers­pek­tii­vil­lä (eli 25:ssä vuodessa…!). 

    Mar­tin­laak­son radan ja lähiöi­den suh­teel­li­sen nopea pykää­mi­nen ilmei­ses­ti on jäl­keen­päin todet­tu väl­tel­tä­väk­si kau­hue­si­mer­kik­si jol­lais­ta tulee jat­kos­sa kai­kin kei­noin vet­kut­te­le­mal­la lykä­tä. Ilmei­ses­ti joku vakio­vel­jes­kun­nan ulko­puo­li­nen vää­rä taho sit­ten hyö­tyi siitä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  79. åke:
    Tuk­hol­mas­sa lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti toi­mii muka­vas­ti kos­ka met­ros­ta tulee pal­jon haa­ro­ja kau­pun­kiin tule­vien moot­to­ri­tei­den varrelle.

    Enti­se­nä klauk­ka­la­lai­se­na suh­tau­dun täs­tä syy­tä vähän epäi­le­väs­ti lii­tyn­tä­py­sä­köin­nin mah­dol­li­suuk­siin hel­sin­gis­sä. Esim. tam­pe­reen suun­nas­ta tul­taes­sa juna­ra­ta menee mel­ko kau­ka­na moot­to­ri­ties­tä. Pitää ajaa aika lähel­le kes­kus­taa ennen­kuin junal­le pää­see tam­pe­reen suun­nas­ta tultaessa.

    Van­taan­kos­ki?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  80. Vihe­rins­si: jol­le­kul­le Pen­ge­strö­min pitää kämp­pän­sä myydä

    Seu­raa­van jonos­sa täy­tyy mak­saa “väli­ra­haa”, eli on pak­ko ottaa (lisää) lai­naa. Yhteis­kun­nan teh­tä­vän pitäi­si olla hen­ki­lö­koh­tais­ten pak­ko­jen vähen­tä­mi­nen. Useim­pien tavoi­te on kui­ten­kin vela­ton riit­tä­vän kiva asun­to, eikä niin kal­lis asun­to kuin ehtii elä­män­sä aika­na lai­naa lyhen­tä­mään; velat­to­muus tuo enem­män mie­li­hy­vää kuin lisä­ve­lal­la saa­tu asun­non­pa­ran­nus, vaik­ka kaup­pa­tie­tei­li­jä las­ki­si että sii­hen vel­kaan oli­si varaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  81. vir­taus­poh­ti­ja: Useim­pien tavoi­te on kui­ten­kin vela­ton riit­tä­vän kiva asun­to, eikä niin kal­lis asun­to kuin ehtii elä­män­sä aika­na lai­naa lyhentämään

    Tätä voi kysel­lä pan­keil­ta. Yleen­sä asun­toa osta­mas­sa tai vaih­ta­mas­sa ole­vat hen­ki­löt hyvin­kin tar­kas­ti tsek­kaa­vat pan­kis­ta sen, kuin­ka pal­jon sitä lai­naa saat­toi­kaan saada.

    Ja jos­tain syys­tä tuo “riit­tä­vän kiva” nousee koko ajan hin­nas­sa elin­ta­son nous­tes­sa. Ts. sekin on mak­su­ky­kyyn sidon­nai­nen asia, ei asun­to­jen tuotantokustannuksiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  82. Vir­taus­poh­ti­jal­le
    Ei kukaan ollut pakot­ta­mas­sa ketään muut­ta­maan parem­paan asun­toon. Ainoas­taan tar­joa­mas­sa sii­hen mah­dol­li­suu­den useam­mal­le ja olet­ta­mas­sa, mel­ko rea­lis­ti­ses­ti, että tuo­hon mah­dol­li­suu­teen myös jos­sain mää­rin tartuttaisiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  83. Vihe­rins­si: Haluai­sit­ko vie­lä vähän sel­ven­tää argu­ment­te­ja­si, kos­ka nyt olen ymmär­tä­nyt var­mas­ti jotain väärin.

    Köy­hät kul­ke­vat joka tapauk­ses­sa jul­ki­sil­la, kos­ka autoi­lu on kallista.

    Var­mas­ti käsi­tit. Kyse oli sii­tä miten täl­lai­set suun­ni­tel­mat kaven­ta­vat eri ryh­mien mah­dol­li­suuk­sia omien valin­to­jen­sa teke­mi­seen, ei tont­tien hin­nois­ta tie­tys­sä paikassa.

    Eikö­hän tuo vii­mei­nen lai­naus rii­tä koko tämän kinas­te­lun hyväk­si päätepisteeksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. On muu­ten noi­tas köy­hiä tääl­lä Kata­ja­no­kal­la pal­jon, kos­ka tääl­lä mel­kein kaik­ki käyt­tä­vät ratik­kaa. On se sur­ke­aa, että kata­ja­nok­ka­lai­nen rikas­kin pako­te­taan moi­seen kur­juu­teen. Tätä hir­veäm­pää on vain Man­hat­ta­nil­la, jos­sa juu­ri kukaan ei käy­tä omaa autoa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  84. Vihe­rins­si: Jos mark­ki­noil­la oli­si se tilan­ne, että uudet asun­not jäi­si­vät tyh­jik­si, nii­tä ei kan­nat­tai­si raken­taa. Tämä tilan­ne tulee sil­lä het­kel­lä, kun asun­to­jen raken­nus­kus­tan­nuk­set ylit­tä­vät nii­den mark­ki­na­hin­nan. (Ja tont­tien hin­nat putoa­vat nollaan.)

    Hyvil­le alueil­le raken­net­ta­vien hyvien uusien asun­to­jen mark­ki­na­hin­nat ovat kui­ten­kin 7000+ €/m2, raken­nus­kus­tan­nuk­set suu­ruus­luok­kaa 4000 €/m2. Mar­gi­naa­lia riit­tää, vaik­ka raken­net­tai­siin vähän enemmänkin.

    Myös­kään pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­to­kau­pas­sa ei ole näh­tä­vis­sä sitä ilmiö­tä, että asun­not oli­si­vat myyn­ti­vai­hees­sa ylei­ses­ti pit­kään tyh­jä­nä. Tilan­ne on muut­to­tap­pio­alueil­la aivan toi­nen. Mut­ta niin kau­an, kun pää­kau­pun­ki­seu­tu­jen asun­to­jen hin­nat ovat jos­sain ihan muis­sa sfää­reis­sä kuin muu­al­la, lisä­ra­ken­ta­mi­nen ei sot­ke tätä dynamiikkaa.

    Mut­ta pala­taan sii­hen, mik­si joh­ta­ja Fyr­kan­der muut­tai­si paro­ni af Pen­ge­strö­min kämp­pään. Vas­taus on aika yksin­ker­tai­nen, jol­le­kul­le Pen­ge­strö­min pitää kämp­pän­sä myy­dä. Niin har­val­la on varaa pitää asun­toa tyh­jä­nä, ettei sil­lä ole nyky­ti­lan­tees­sa merkitystä.

    Koros­tan vie­lä sitä, min­kä pitää olla asun­to­tuo­tan­non tavoit­tee­na: Pitää raken­taa tiet­ty mää­rä asun­to­ja tie­tys­sä aika­tau­lus­sa ja huo­leh­tia sii­tä, että ne myy­dään mah­dol­li­sim­man kal­liil­la. Tämä ei suin­kaan ole sama asia kuin kym­me­nen mil­joo­nan kas­ki­saa­re­lais­lin­no­jen teke­mi­nen. Nii­tä ei pys­ty teke­mään esi­mer­kik­si sataa­tu­hat­ta kappaletta.

    Mah­dol­li­sim­man kal­liit asun­not eivät tai­da olla kes­ki­tu­lois­ten asun­no­nos­ta­jien saa­ti kau­pun­gin (hyvin­voin­nin ja sen mah­dol­lis­ta­man kas­vun) etu.
    (Kau­pun­gin kan­nal­ta voi toki olla yhden­te­ke­vää, jos esim. kiin­teis­tö­vä­lit­tä­jät val­taa­vat kau­pun­gin kaik­ki par­haat lii­ke­pai­kat (kuten pan­kit aiem­min), mut­ta itse soi­sin näke­vä­ni Hel­sin­gis­sä moni­puo­li­sem­paa yri­tys­toi­min­taa hyvil­lä liikepaikoilla.)

    Mah­dol­li­sim­man kal­lii­den asun­to­jen peri­aat­teen seu­raus: Asun­no­nos­ta­jat nään­ty­vät vel­ka­taa­kan alle sil­loin kun rahal­le oli­si per­heis­sä muu­ta­kin tar­vet­ta (var­sin­kin, jos korot kään­ty­vät nousuun tai menee työ­paik­ka ja palk­ka­tu­lot alta, jol­loin kan­to­ky­kyn­sä vää­rin mitoit­ta­neet, tai sen muu­toin menet­tä­neet asun­no­nos­ta­jat menet­tä­vät han­kin­tan­sa takai­sin pan­kil­le pilk­ka­hin­taan). Kau­pun­ki taas kär­sii, kun raken­ta­jat raken­ta­vat vain sen ver­ran kuin todel­la koval­la hin­nal­la asun­to­ja kau­pak­si saa­vat, jos yli­pää­tään saa­vat. Eikö tämä juu­ri joh­da asun­to­pu­laan ja roi­maan hinn­an­nousuun (kuplaan?), kuten Hel­sin­gis­sä on nähty?

    Eli, Vihe­rins­sin peri­aa­te nr. 3. “Kaa­voi­te­taan asun­to­kan­taa niin, että saa­daan mah­dol­li­sim­man pal­jon mah­dol­li­sim­man kal­lii­ta asun­to­ja teh­tyä.” joh­ta­nee toden­nä­köi­ses­ti var­sin niuk­kaan asun­to­tuo­tan­toon, ja jopa asun­to­pu­laan (Hel­sin­gis­sä se tai­taa jo olla!), tai vaa­raan, joka Espan­jas­sa ja Irlan­nis­sa (ja muu­al­la­kin) rea­li­soi­tues­saan joh­ti suu­riin ongel­miin. On tur­ha toi­voa, että muut EU-maat tuli­si­vat tuol­loin rahoi­neen tiu­kin­ta lin­jaa vetä­neen Suo­men avuk­si. Kes­ki­tu­loi­set asun­non­tar­vit­si­jat alka­ne­vat kat­sel­la mui­ta­kin vaihtoehtoja …

    Ei siis tai­da kan­nat­taa raken­taa niin kal­lii­ta asun­to­ja mihin kes­ki­tu­loi­sil­la ei Hel­sin­gis­sä ole varaa. Jos tavoi­te hin­nan suh­teen on lii­an kor­keal­la, hidas­tuu asun­to­tuo­tan­to, kuten on jo ilmei­ses­ti käy­nyt, ja moni kärsii.

    Pide­tään mie­lum­min kau­pun­ki viih­tyi­sä­nä lähi­luon­toi­neen ja jäte­tään ne upeat jul­ki­set meri­mai­se­mam­me peit­tä­vät tai vihe­ra­lu­eet pilaa­vat hulp­peat öky­asun­not kai­kil­le ran­noil­le raken­ta­mat­ta. Tilaa Hel­sin­gis­sä ja pää­kau­pun­ki­seu­dul­la lie­nee muu­al­la­kin, esim. vähän kau­em­pa­na rannoista. 

    Jos lii­ken­ne­jär­jes­tel­mät saa­tai­siin nykyis­tä parem­min toi­mi­vik­si ja päät­tä­vis­sä ase­mis­sa ole­vat kaa­voit­ta­jat ja polii­ti­kot kau­pun­ki­lais­ten perus­tel­lut kan­na­no­tot ja arvot parem­min huo­mioo­not­ta­vik­si, ei kaik­kia uusia asuk­kai­ta todel­la­kaan tar­vit­si­si yrit­tää asut­taa Eiraan, Kai­vo­puis­toon, Kes­kus­puis­toon, Kivi­nok­kaan, Koi­vusaa­reen, Laut­ta­saa­reen, Munk­ki­nie­meen tai Vartiosaareen.

    PS. Se “insi­nöö­rin muka­va asun­to Taka-Töö­lös­sä (Ruusu­lan­ka­dun nur­kil­ta?)” saat­taa aina­kin Sakel­ta (ja Saken pesu­eel­ta) jää­dä osta­mat­ta, Sak­ke kun arvos­taa lähi­luon­toa. Lää­kä­ril­tä jää­vä asun­to­kaan Etu-Töö­lös­sä (Per­hon­ka­dul­la) ei Sak­kea samas­ta syys­tä tai­da kiin­nos­taa, eikä rahat­kaan sii­hen riit­täi­si, vaik­ka jopa pank­ki oli val­mis Sak­kea ja Saken pesuet­ta jo las­ke­neen hin­nan myö­tä sen han­kin­nas­sa jopa 85%:sesti lai­noit­ta­maan. (Ris­kiä vält­tä­vän Saken mie­les­tä lai­nal­la voi kat­taa kor­kein­taan puo­let hin­nas­ta!) Sak­ke ja Saken pesue tar­vit­se­vat autoa, mut­ta asu­kas­py­sä­köin­ti Hel­sin­gis­sä ja var­sin­kaan tuol­la Mec­he­li­nin­ka­dun nur­kil­la ei tai­da enää jat­kos­sa olla Saken niuk­ko­jen talou­del­lis­ten mah­dol­li­suuk­sien pii­ris­sä. Vai pitäi­si­kö autos­ta luo­pua ja jät­tää anop­pi­las­sa käyn­nit sik­seen, Sak­ke tuu­mii (vaik­ka tie­tää jo ennal­ta puo­li­son kannan). 

    Mm. kau­pun­gin viih­tyi­syy­den säi­ly­mi­ses­tä, lii­as­ta ran­ta­ra­ken­ta­mi­ses­ta, lähi­luon­non riit­tä­vyy­des­tä ja esim. Meri-Ras­ti­lan­kin koh­ta­los­ta huo­les­tu­nee­na Sak­ke on vali­tet­ta­vas­ti käyt­tä­nyt aikaan­sa, per­heel­le koh­dis­te­tun huo­mion sijaan, lii­ak­si blo­gi-pals­ta­kir­joit­te­luun, joten avio­ero­kin voi olla vaa­ra­na. Sen sat­tues­sa “lai­tos­huol­ta­jan van­ha asun­to Puo­ti­las­sa” voi­si toki Sak­kea muu­ten kiin­nos­taa, mut­ta kun se Meri-Ras­ti­lan koh­ta­lo kiusaa … 

    Muut­tai­si­ko Sak­ke alu­eel­le, jon­ka lähel­lä lähi­luon­to muu­te­taan raken­nus­työ­maak­si? Ei, mie­lum­min sit­ten vaik­ka Inkoon tai Kirk­ko­num­men suun­nal­le, mis­sä Saken jo siel­lä asu­van kave­rin mukaan venei­den tal­vi­säi­ly­tys ja oma­toi­mi­nen huol­to (ilta­puh­teel­la) on vie­lä venei­li­jöil­le sal­lit­tu har­ras­tus fil­la­ri­mat­kan pääs­sä kotoa. 

    Saken ja Saken pesu­een kan­nal­ta vain tar­peel­li­ses­sa käy­tös­sä ole­va auto (ja sen mah­dol­lis­ta­mat pesu­een mui­ta jäse­niä ja anop­pia­kin ilah­dut­ta­vat käyn­nit mum­mo­las­sa, jos­sa ano­pin luo­na käy­vä hoi­ta­ja­kaan ei enää ehdi kuin käy­dä lääk­keet tuo­mas­sa) ei oli­si sekään siel­lä mikään ongelma!

    Sak­ke päät­tää kui­ten­kin, ennen mitään uut­ta asun­non­vaih­to­suun­ni­tel­maa tai ‑pää­tös­tä, tutus­tua kau­pun­gin uuteen yleis­kaa­va­vi­sioon. Opti­mis­ti­na Sak­ke (vie­lä tois­tai­sek­si) uskoo, että kau­pun­kia voi­si kehit­tää sen nykyis­ten­kin asuk­kai­den kan­nal­ta suo­tui­saan suun­taan, vaik­ka välil­lä monet mer­kit johon­kin muu­hun viittaavat!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  85. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Van­taan­kos­kel­le voi­si todel­la lait­taa monen tuhan­nen auton park­ki­ken­tän, kun ei sil­le maal­le ole len­to­me­lun vuok­si oikein muu­ta­kaan käyttöä.

    Pönt­tö tyyp­piä Hel­sin­ki-Van­taan P3 voi­si olla käy­tän­nöl­li­sem­pi, hin­ta lie­nee alle 20000 eur/paikka nyky­ään­kin. Ilmai­lu­lai­tos myy paik­ko­ja ulos hal­vim­mil­laan 85e/2vko, ja mitä ilmei­sim­min sil­loin­kin voitolla.

    Kun­non integroin­ti juna-ase­maan ja Prisma+Citymarket ympä­ril­le niin voi­si toimiakin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  86. Lii­tyn­tä­py­säöin­nin pitää tot­ta­kai kun­nan, jos­sa p‑paikat sijait­se­vat, mak­saa. Tie­tys­ti kun­ta voi periä myös pysä­köin­ti­mak­sua paik­ko­jen käy­tös­tä, esim niin että päi­vä mak­saa euron, jos autoi­li­jal­la on jou­koklii­ken­ne­lip­pu. Jois­sa­kin tapau­kiss­sa jokin kaup­pa­lii­ke voi jär­jes­tää omal­la kus­tan­nuk­sel­laan lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­mah­dol­li­suu­den, jos se ajat­te­lee että sil­lä taval­la saa hou­ku­tel­tua asiak­kai­ta, mut­ta se ei saa olla ole­tus, kos­ka kaup­po­ja tulee ja menee.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  87. Vihe­rins­si: Koros­tan vie­lä sitä, min­kä pitää olla asun­to­tuo­tan­non tavoit­tee­na: Pitää raken­taa tiet­ty mää­rä asun­to­ja tie­tys­sä aika­tau­lus­sa ja huo­leh­tia sii­tä, että ne myy­dään mah­dol­li­sim­man kal­liil­la. Tämä ei suin­kaan ole sama asia kuin kym­me­nen mil­joo­nan kas­ki­saa­re­lais­lin­no­jen teke­mi­nen. Nii­tä ei pys­ty teke­mään esi­mer­kik­si sataa­tu­hat­ta kappaletta.

    Mitä kal­liim­mis­ta asun­nois­ta on kyse, sen hitaam­min kaup­pa käy ja asun­not kier­tä­vät. Sen vuok­si vähän edul­li­sem­pia­kin asun­to­ja ehkä kan­nat­taa raken­taa, että saa­daan asun­to­jen mää­rää lisät­tyä nopeam­min. Lisäk­si van­hois­sa asun­nois­sa on pal­jon poten­ti­aa­lia, perus­kor­jaa­mal­la niis­tä saa­daan teh­tyä kal­liim­pia ja haluttavampia 😉

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  88. Sylt­ty: Hol­lan­nis­sa on vähän eri­lai­nen ilmas­ton kuin Suomessa.

    Jep, siel­lä sataa vie­lä enem­män. Ei ole estä­nyt pyö­räi­lyä siel­lä, mut­ta meil­lä tiet­ty on nämä “eri­tyi­so­lo­suh­teet” joi­hin aina vedo­taan, kun jotain halu­taan dissata.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  89. Sak­ke: Eli, Vihe­rins­sin peri­aa­te nr. 3. “Kaa­voi­te­taan asun­to­kan­taa niin, että saa­daan mah­dol­li­sim­man pal­jon mah­dol­li­sim­man kal­lii­ta asun­to­ja teh­tyä.” joh­ta­nee toden­nä­köi­ses­ti var­sin niuk­kaan asun­to­tuo­tan­toon, ja jopa asuntopulaa

    Olen pahoil­la­ni, jos olen ilmais­sut itseä­ni huo­nos­ti. Yri­tän vie­lä kerran:

    1. Pää­te­tään, kuin­ka pal­jon uusia asun­to­ja pitää saa­da raken­net­tua mihin­kin päi­vä­mää­rään mennessä.

    2. Hoi­de­taan asiat niin, että oikea mää­rä asun­to­ja tulee raken­net­tua, ja että ne ovat mah­dol­li­sim­man kal­lii­ta (= mah­dol­li­sim­man arvostettuja).

    Tämä ei joh­da asun­to­pu­laan. Pel­kän hin­nan opti­moin­ti joh­taa, mut­ta sil­loin aivan eri­tyi­ses­ti sii­hen joh­taa maan hin­nan opti­moin­ti. Se taas on väl­tet­tä­vis­sä tar­jon­taa lisää­mäl­lä eli kaa­voit­ta­mal­la. Lisäk­si voi­daan käyt­tää eri­lai­sia lain sal­li­mia toi­men­pi­tei­tä (vero­tus, pak­ko­lu­nas­tus) huo­leh­ti­maan sii­tä, ettei raken­ta­mat­to­man kaa­voi­te­tun maan pääl­lä kan­na­ta istua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  90. Vil­le: Mitä kal­liim­mis­ta asun­nois­ta on kyse, sen hitaam­min kaup­pa käy ja asun­not kiertävät.

    Sil­lä ei kui­ten­kaan oikeas­ti ole väliä, odot­taa­ko uusi asun­to asuk­kai­ta kol­me kuu­kaut­ta vai vuo­den. Nyt puhu­taan vuo­si­kym­men­ten mit­ta­kaa­vas­ta. Kukaan ei tahal­laan raken­na sel­lais­ta, joka odot­taa asuk­kai­ta kym­me­nen vuotta.

    Täs­tä asias­ta on tur­ha kan­taa huol­ta. Kyl­lä raken­nus­yh­tiö mureh­tii, jos se raken­ta­mi­sen aloit­taa. Jos tuo­tan­to on lii­an hie­noa, se täy­tyy sil­ti myy­dä vähän hal­vem­mal­la. Suu­rem­pi ongel­ma on se, että tuo­tan­to voi olla aika sur­ke­aa, ja sen sil­ti voi myy­dä kal­liim­mal­la. Täs­sä koh­das­sa lupa- ja val­von­ta-asiat ovat tär­keäs­sä roolissa.

    Vil­le: Lisäk­si van­hois­sa asun­nois­sa on pal­jon poten­ti­aa­lia, perus­kor­jaa­mal­la niis­tä saa­daan teh­tyä kal­liim­pia ja haluttavampia 

    Van­ho­jen asun­to­jen perus­kor­jaus on tapa kohen­taa asu­mi­sen tasoa, mut­ta se ei lisää asun­to­jen mää­rää. Sii­nä suh­tees­sa uuden raken­ta­mi­nen on toi­nen jut­tu. Perus­kor­jauk­set eivät alen­na asu­mi­sen kus­tan­nuk­sia, uudis­tuo­tan­to alentaa.

    Itse asias­sa nykyis­tä useam­min pitäi­si olla jopa mah­dol­lis­ta pur­kaa van­haa ja raken­taa enem­män uusia asun­to­ja tilal­le. Tätä teh­dään kovaa vauh­tia pien­ta­loa­lueil­la, mut­ta ker­ros­ta­lo­jen koh­dal­la pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on ollut ihan yksit­täi­siä tapauk­sia (Tik­ku­ri­lan uppoa­vat talot tule­vat lähin­nä mie­leen, samoin Myl­ly­pu­ron saastepommi).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  91. Vihe­rins­si: toi­nen jut­tu. Perus­kor­jauk­set eivät alen­na asu­mi­sen kus­tan­nuk­sia, uudis­tuo­tan­to alentaa. 

    Toi­saal­ta voi­si kat­soa maa­il­maa sel­lai­se­na kuin se on. Hel­sin­gis­sä on kai­kis­ta ‑jo teh­dyis­tä- toi­mis­ta huo­li­mat­ta poik­keuk­set­ta maan kal­leim­mat asun­not. Hel­sin­gis­sä on kai­kis­ta ‑jo teh­dyis­tä- toi­mis­ta huo­li­mat­ta poik­keuk­set­ta maan kal­leim­mat asun­to­jen hoi­to- ja kor­jaus­me­not. Mikään, mikään ei muu­ta tuo­ta ase­tel­maa. Hel­sin­ki, mikä tahan­sa suur­kau­pun­ki, on menes­tyk­se­käs tapa lyp­sää kes­ki­luok­ka lii­ois­ta varois­taan :). Eikun :(. Tai mitä­pä väliä. Palk­ka­päi­vä on kun asun­toa ei enää tar­vi eli tyy­pil­li­ses­ti kuolinpäivä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  92. Sylt­ty: Hol­lan­nis­sa on vähän eri­lai­nen ilmas­ton kuin Suomessa.

    Mik­ko Lah­ti: Jep, siel­lä sataa vie­lä enem­män. Ei ole estä­nyt pyö­räi­lyä siel­lä, mut­ta meil­lä tiet­ty on nämä “eri­tyi­so­lo­suh­teet” joi­hin aina vedo­taan, kun jotain halu­taan dissata. 

    Vali­tet­ta­vas­ti mie­tä “dis­saa­via” osa-aika (vuo­den­ai­ka) ‑pyö­räi­li­jöi­tä, joil­le ilmiö nimel­tä “tal­vi” on mer­ki­tyk­sel­li­nen, on enemmistö.

    Ja sil­tä varal­ta, että joku saa pää­hän­sä väit­tää, että Hol­lan­nis­sa­kin on “tal­vi”, niin Ams­ter­da­min kes­ki­tal­ven läm­pö­ti­lat ovat saman­kal­tai­set kuin Hel­sin­gis­sä huh­ti­kuus­sa. Lun­ta tääl­lä tosin lie­nee sil­loin maas­sa kes­ki­mää­rin sel­väs­ti enemmän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  93. Vihe­rins­si: Olen pahoil­la­ni, jos olen ilmais­sut itseä­ni huo­nos­ti. Yri­tän vie­lä kerran:

    1. Pää­te­tään, kuin­ka pal­jon uusia asun­to­ja pitää saa­da raken­net­tua mihin­kin päi­vä­mää­rään mennessä.

    2. Hoi­de­taan asiat niin, että oikea mää­rä asun­to­ja tulee raken­net­tua, ja että ne ovat mah­dol­li­sim­man kal­lii­ta (= mah­dol­li­sim­man arvostettuja).

    Tämä ei joh­da asun­to­pu­laan. Pel­kän hin­nan opti­moin­ti joh­taa, mut­ta sil­loin aivan eri­tyi­ses­ti sii­hen joh­taa maan hin­nan opti­moin­ti. Se taas on väl­tet­tä­vis­sä tar­jon­taa lisää­mäl­lä eli kaa­voit­ta­mal­la. Lisäk­si voi­daan käyt­tää eri­lai­sia lain sal­li­mia toi­men­pi­tei­tä (vero­tus, pak­ko­lu­nas­tus) huo­leh­ti­maan sii­tä, ettei raken­ta­mat­to­man kaa­voi­te­tun maan pääl­lä kan­na­ta istua.

    Olet jo tähän men­nes­sä ilmais­sut itseä­si aika hyvin. Aset­ta­ma­si yhtä­läi­syys­merk­ki “mah­dol­li­sim­man kal­liin” ja “mah­dol­li­sim­man arvos­te­tun” väliin viit­taa vain mel­koi­sen yksiu­lot­tei­seen ajatteluun. 

    Onko mie­les­tä­si esi­mer­kik­si Francis Baco­nin maa­laus, joka kau­pat­tiin äsket­täin 106 mil­joo­nal­la eurol­la, maa­il­man arvos­te­tuin maa­laus, jos joku varois­saan rype­vä sii­tä tuol­lai­sen ennä­tys­sum­man ereh­tyi mak­sa­maan? Minä kysyi­sin asi­aa mie­lum­min vaik­ka naa­pu­reil­ta­ni, tai demo­kraat­ti­ses­ti ihan kai­kil­ta, ja veik­kaan­pa, että enem­mis­tö saat­tai­si arvos­taa aivan jota­kin muu­ta teos­ta. Raha kun ei nyt vaan satu ole­maan kai­ken mitta!

    Yksiu­lot­tei­nen ajat­te­lu on sii­nä suh­tees­sa vaa­ral­lis­ta, että sen tulok­se­na voi joku alkaa kuvi­tel­la, että raken­ta­mal­la jol­le­kin viih­tyi­säl­le pai­kal­le aina vain lisää, saa­tai­siin muka aina vain lisää viih­tyi­syyt­tä kai­kil­le jaet­ta­vak­si. Maa­il­ma ei toi­mi näin. Jopa raha­kin menet­tää arvon­sa, jos sitä pai­ne­taan liikaa. 

    Taput­tai­sit­ko käsiä­si, jos sai­sit (peri­aat­teit­te­si mukai­ses­ti) pus­kut­rak­to­rit esim. Eiraan ja Kai­vo­puis­toon lanaa­maan kuk­ku­lat sileik­si ja sen jäl­keen raken­ta­jat jat­ka­maan Eiran­ran­taa itään? Ehkä­pä ‘beto­ni-ins­si’ oli­si nimi­merk­ki­nä­si sil­loin osuvampi? 

    Meri­ha­ka lie­nee ‘beto­ni-ins­sien’ aikaan­saan­nos jos­tain 70-luvul­ta. Nykyi­set käyt­tä­vät myös lasia, kiveä ja teräs­tä, mut­ta vali­tet­ta­van usein taval­la, joka vähen­tää ympä­ris­tön viih­tyi­syyt­tä. Onko tun­ne­lis­sa kul­ke­va met­ro ken­ties viih­tyi­säm­pi kuin maan pin­nal­la kul­ke­va rai­tio­vau­nu? Ehkä, mut­ta mah­dol­li­ses­ti vain sil­loin, jos lii­an tii­vis­tä­mi­sen takia rai­tio­vau­nus­sa ei mah­tui­si enää hen­git­tä­mään ja met­ro tar­joai­si enem­män väljyyttä.

    Nuo uudet koh­dat 1. ja 2. eivät tai­da olla kes­ke­nään sulas­sa sopusoin­nus­sa, ellet sit­ten ole sitä miel­tä että aiem­min teh­dyt pää­tök­set oli­si­vat aina nii­tä ainoi­ta “oikei­ta”, myös muut­tu­vas­sa maa­il­mas­sa. Kuka halu­aa nyky­maa­il­mas­sa ottaa käyt­töön pak­ko­kei­no­ja! Olet­ko ken­ties Sta­li­nin ja väes­tön pak­ko­siir­to­jen har­ras ihai­li­ja? Kau­koi­däs­sä saat­tai­sit pääs­tä toteut­ta­maan itseä­si Hel­sin­kiä tehok­kaam­min. Vie­lä idem­pä­nä, esim. Tokion met­ron pal­ve­luk­ses­sa, voi­sit ehkä saa­da jopa tii­vis­tä­jän vakans­sin, ja vie­lä kop­pa­la­kin … (ks. “http://www.youtube.com/watch?v=wClWPmqKhb4”)

    Mark­ki­noin­nin kei­noin on usein mah­dol­lis­ta har­haut­taa monet ereh­ty­mään, mm. arvos­tus­ten­sa osal­ta, mut­ta pysy­vä ruma jäl­ki voi olla kovin ikä­vä eri­tyi­ses­ti laa­jem­man ympä­ris­tön kan­nal­ta, vaik­ka ongel­ma­pe­säs­sä asu­vat eivät itse ehkä koko ongel­maa kat­se­le­maan joutuisikaan. 

    Minä olen kat­sel­lut Hel­sin­kiä monel­ta suun­nal­ta eikä mie­les­tä­ni monin osin upe­aa kau­pun­kiam­me sai­si enem­pää pila­ta, var­sin­kaan sen ran­ta-aluei­ta. Lii­an yksiu­lot­tei­sen ajat­te­lun takia näin voi käy­dä. Hel­sin­kiin mah­tuu monen­lai­sia asui­na­luei­ta, mut­ta ran­ni­kol­la sijait­se­van sata­ma­kau­pun­gin luon­nol­li­nen kas­vusuun­ta on sisä­maa­han päin, ei merel­le. Upeat jul­ki­set ran­ta-alu­eet ja ‑mai­se­mat, sekä meri­luon­to, on syy­tä säi­lyt­tää eikä peit­tää. Nii­den äärel­le on mah­dol­lis­ta pääs­tä kau­em­paa­kin (jopa Japa­nis­ta), mut­ta näi­tä viih­tyi­siä ympä­ris­tö­jä tai nii­den lie­peil­lä sijait­se­via viih­tyi­siä asui­na­luei­ta ei pidä pila­ta lii­al­la tiivistämisellä. 

    Tii­vis ei ole suo­ra syno­nyy­mi viih­tyi­säl­le, sen ymmär­tä­nee jokai­nen riit­tä­vää väl­jyyt­tä, ava­ruut­ta, veh­reyt­tä ja vapaut­ta arvos­ta­va. Mie­les­tä­ni Hel­sin­gin kan­nat­taa säi­lyt­tää par­haat puo­len­sa ja ainut­laa­tui­set ominaispiirteensä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  94. kurt: Hel­sin­gis­sä on kai­kis­ta ‑jo teh­dyis­tä- toi­mis­ta huo­li­mat­ta poik­keuk­set­ta maan kal­leim­mat asun­to­jen hoi­to- ja kor­jaus­me­not. Mikään, mikään ei muu­ta tuo­ta asetelmaa.

    Hel­sin­ki­läi­nen kes­ki­tu­loi­nen tulee nyt ja hamaan tule­vai­suu­teen mak­sa­maan asu­mi­ses­ta itses­tään kipeäk­si. Sitä ei oikein voi talou­del­li­ses­ti aktii­vi­sel­la alu­eel­la välttää.

    Kysy­mys on vain sii­tä, että kaa­voi­tuk­sel­la ja raken­ta­mi­sel­la voi­daan vai­kut­taa sii­hen, mitä se hel­sin­ki­läi­nen kes­ki­tu­loi­nen rahal­laan saa. Jos raken­ne­taan hyvää ja hyvil­le pai­koil­le, rahal­la saa parem­paa. Jos ei raken­ne­ta tai raken­ne­taan huo­noil­le pai­koil­le, rahal­la saa huonompaa.

    Raha­mää­rä ei sii­tä mihin­kään muu­tu, sen mää­rää mak­su­ky­ky. Asu­mi­nen vie kai­ken yli­mää­räi­sen rahan, ja ihmi­set mie­lel­lään sii­hen inves­toi­vat. Asu­mi­sen tasoon, seu­dun talou­den kehit­ty­mi­seen ja yhdys­kun­ta­ra­ken­tee­seen voi kui­ten­kin kaa­voi­tuk­sel­la ja raken­ta­mi­sel­la vaikuttaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  95. Vihe­rins­si: mak­su­ky­ky. Asu­mi­nen vie kai­ken yli­mää­räi­sen rahan, ja ihmi­set mie­lel­lään sii­hen investoivat. 

    Tuo on mm. Hel­sin­gin eli­neh­to. Mut­ta maan tasol­la tuo on tur­miol­lis­ta. Jopa sii­nä mää­rin, että sitä pitäi­si pak­ko­kei­noin suit­sia vähän her­kem­mäl­lä kor­val­la. Asu­mi­sen tuet tuli­si­kin esi­mer­kik­si pois­taa. Tai nii­tä voi­tai­siin sää­tää ylös ja alas loi­ven­taen tuo­ta ilmiö­tä “ihmi­set mie­lel­lään”. Huom. tämä on täy­sin sopusoin­nus­sa mark­ki­na­ta­lou­den asteen kans­sa mikä on val­lit­se­va. Mui­ta­kin asioi­ta ja inves­toin­te­ja sää­del­lään koko ajan. Huh! Tuon aasin­sil­lan kaut­ta ollaan vie­lä­kin ket­jun aiheessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  96. Sylt­ty:
    Sak­ke halu­aa siis raken­taa mah­dol­li­sim­man rumaa ja epä­toi­mi­vaa kau­pun­kia, että saa­tai­siin mah­dol­li­sim­man hal­po­ja asun­to­ja, kun ei niis­sä kukaan haluai­si asua.

    Sylt­ty, mis­tä ihmeen hatus­ta tuol­lai­sen joh­to­pää­tök­sen tem­pai­sit? Rumaa ja epä­toi­mi­vaa kau­pun­kia Sak­ke ei nime­no­maan halua! Sen takia­han juu­ri nämä tii­vis­tys- ja ran­to­jen raken­ta­mis­suun­ni­tel­mat (tai ‑aja­tuk­set) ovat alka­neet Sak­kea­kin hir­vit­tää. Yksi­puo­li­ses­ti asui­na­lueik­si muut­tu­vat kau­pun­gin­osat lisää­vät liikkumistarvetta,kun taas opti­maa­li­sem­paa oli­si kai­ke­ti sekä asuin- että työ­paik­ko­jen sijoit­tu­mi­nen samoil­le alueille.

    Pik­ku-Huo­pa­lah­ti, Eiran­ran­ta, Ruo­ho­lah­ti, Jät­kä­saa­ri, Hert­to­nie­men­ran­ta ja Aurin­ko­lah­ti eivät Saken sil­mää miel­ly­tä. Niis­sä kai­kis­sa on asu­tus työn­net­ty lii­an lähel­le ran­taa. Rumaa on teh­ty var­sin kal­liil­la! Tämä Hel­sin­gin ongel­ma on näh­däk­se­ni vaa­ra­na myös monis­sa muis­sa tii­vis­tys­suun­ni­tel­mis­sa (sil­toi­neen ja kanavineen). 

    Ei Sak­ke mis­sään vai­hees­sa tain­nut puhua “mah­dol­li­sim­man hal­vois­ta” asun­nois­ta, vaan lähin­nä sel­lai­sis­ta, joi­hin kes­ki­tu­loi­nen­kin, ilman hir­vit­tä­vän suu­ria lai­no­ja, yltäi­si. Eikä nii­den kal­liim­pien­kaan asun­to­jen ole mikään pak­ko olla meren äärel­lä, liki ran­ta­vii­val­la, sil­lä siel­lä usein tal­vi­sin kyl­mä vii­ma puhal­taa. Onhan se Kau­niai­nen­kin varak­kaan väen suo­sios­sa, vaik­ka sisä­maas­sa sijaitsee. 

    Kesäl­lä taas ran­nat ja osa saa­ris­ta­kin ovat hyvin kaik­kien, jopa sisä­maan asuk­kien tavoi­tet­ta­vis­sa, kun­han viit­sii vain näh­dä hitusen enem­män vai­vaa, kuin pään kään­tä­mi­sen öky­asun­non ikku­noi­den suun­taan. Jos lii­tän­tä­py­sä­köin­nin ja esim. bussin/metron/raitiovaunun avul­la on esim. per­heil­le mah­dol­lis­ta teh­dä kesä­ret­ki vaik­ka­pa Seu­ra­saa­reen, Kai­vo­puis­toon, Kor­kea­saa­reen, Suo­men­lin­naan, Pih­la­ja­saa­reen tai Var­tio­saa­reen, niin mikäs sen muka­vam­pi elä­mys kai­kil­le. Laut­ta­mat­ka lis­tan johon­kin lis­tan lop­pu­pään vaih­toeh­dois­ta (ja takai­sin) on monel­le sel­lai­sen reis­sun huipennus. 

    Lii­tän­tä­py­sä­köin­nin mah­dol­li­suu­det kau­pun­gin ruuh­kien vähen­tä­mi­ses­sä, elin­voi­man lisää­mi­ses­sä ja viih­tyi­syy­den paran­ta­mi­ses­sa on syy­tä poh­tia huolella. 

    Ja vie­lä: Jos autol­la voi yhdel­lä ker­taa tuo­da kotiin esim. kol­me-nel­jä-vii­si pai­na­vaa kaup­pa­kas­sia, ei samaa reis­sua toki moni per­heel­li­nen­kään jou­du heti seu­raa­va­na päi­vä­nä uudes­taan teke­mään. Sii­tä tulee kes­ki­tu­loi­sel­le sääs­töä (mm. ajal­li­ses­ti), ja ehkä sitä pysä­köin­ti­paik­kaa voi tuol­loin käyt­tää puo­les­taan joku muu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  97. Sak­ke: Rumaa ja epä­toi­mi­vaa kau­pun­kia Sak­ke ei nime­no­maan halua!

    Ei Sak­ke mis­sään vai­hees­sa tain­nut puhua “mah­dol­li­sim­man hal­vois­ta” asun­nois­ta, vaan lähin­nä sel­lai­sis­ta, joi­hin kes­ki­tu­loi­nen­kin, ilman hir­vit­tä­vän suu­ria lai­no­ja, yltäisi.

    No kun nuo tavoit­teet ovat aivan täy­del­li­ses­ti ris­ti­rii­das­sa kes­ke­nään. Jot­ta saa­daan asun­to­jen hin­nat alas, nii­tä pitää raken­taa ja pal­jon että kai­kil­le riit­tää tai sit­ten nii­den pitää olla niin sur­kei­ta, ettei­vät kel­paa kenellekään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  98. Sak­ke:
    Eikös nii­tä Hitas-asun­to­ja, joi­ta aikoi­naan jopa vii­kon­lo­pu­ny­li jono­tet­tiin, sit­ten enää rakennetä? 

    Jot­ta Hita­sil­la oli­si vai­ku­tus alu­een ylei­seen hin­ta­ta­soon (eikä vain lot­to­voi­ton­omai­nen vai­ku­tus voit­ta­ji­lel), nii­tä pitäi­si raken­taa niin pal­jon, että kai­kil­le riit­täi­si. Siis sato­ja­tu­han­sia asuntoja.

    Mil­lään mark­ki­na­hin­taa alem­mal­la mut­ta rajoi­te­tul­la tuo­tan­nol­la ei pys­ty alen­ta­maan markkinahintaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  99. Toi­saal­ta, jos asun­not ovat Hel­sin­gis­sä kal­liim­pia kuin muu­al­la ja uudet, esim. kes­ki­tu­loi­set asuk­kaat pää­kau­pun­ki­seu­dul­la sit­ten pää­ty­vät asu­maan vähän kau­em­mas kes­kus­tas­ta ja sen nie­mis­tä ja saa­ris­ta, niin onko tämä ongel­ma, mikä­li Hel­sin­gin ym. pää­kau­pun­ki­seu­dun lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä vain toi­mi­si hyvin kai­kil­ta osiltaan? 

    Pak­kaa­mal­la väkeä lii­kaa vää­riin paik­koi­hin em. lii­ken­teel­li­ses­ti han­ka­liin paik­koi­hin (esim. Jät­kä­saa­reen) han­ka­loi­te­taan kovin hel­pos­ti koko nykyi­sen lii­ken­ne­jär­jes­tel­män toi­min­taa sen muil­ta­kin osin. Ihmis­ten liik­ku­mis­tar­peet ovat monenlaisia. 

    Tämän lii­ken­teen han­ka­loi­tu­mi­sen jou­tu­ne­vat mm. Mec­he­li­nin­ka­dun lak­kau­tet­ta­van(?) rai­tio­vau­nu­py­sä­kin lie­peil­lä asu­vat (ja muut sitä käyt­tä­vät) ilmei­ses­ti lähiai­koi­na koke­maan. Tämä on mie­les­tä­ni vää­rin. Ei Hel­sin­gin nykyi­sen asun­to­kan­nan ja sen asuk­kai­den tuli­si jou­tua kär­si­mään uusien talo­jen ja nii­hin muut­ta­vien tulok­kai­den takia muu­al­la­kaan. Se on vää­rin molem­pia osa­puo­lia kohtaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  100. Sak­ke: Mah­dol­li­sim­man kal­lii­den asun­to­jen peri­aat­teen seu­raus: Asun­no­nos­ta­jat nään­ty­vät vel­ka­taa­kan alle sil­loin kun rahal­le oli­si per­heis­sä muu­ta­kin tar­vet­ta (var­sin­kin, jos korot kään­ty­vät nousuun tai menee työ­paik­ka ja palk­ka­tu­lot alta, jol­loin kan­to­ky­kyn­sä vää­rin mitoit­ta­neet, tai sen muu­toin menet­tä­neet asun­no­nos­ta­jat menet­tä­vät han­kin­tan­sa takai­sin pan­kil­le pilk­ka­hin­taan). Kau­pun­ki taas kär­sii, kun raken­ta­jat raken­ta­vat vain sen ver­ran kuin todel­la koval­la hin­nal­la asun­to­ja kau­pak­si saa­vat, jos yli­pää­tään saa­vat. Eikö tämä juu­ri joh­da asun­to­pu­laan ja roi­maan hinn­an­nousuun (kuplaan?), kuten Hel­sin­gis­sä on nähty? 

    Tar­koi­tus ei siis ole raken­taa mah­dol­li­sim­man kal­lii­ta asun­to­ja tyy­liin pesu­huo­neen hanat kul­taa ja ovet tam­mea, vaan sel­lai­sia asun­to­ja, jois­ta on mah­dol­li­sim­man suu­ri kysyn­tä. Kon­kreet­ti­se­na esi­merk­ki­nä Kruuu­vuo­ren­ran­ta, asun­to­jen hin­ta muo­dos­tuu ratik­ka­sil­lal­la aivan eri­suu­rui­sek­si, kuin ilman sil­taa. En jak­sa uskoa että nämä asun­not jäi­si­vät myy­mät­tä, joten näil­tä asun­to­jen osta­jil­ta vapau­tu­vat hei­dän nykyi­set asun­ton­sa. Jot­ka taas ovat kar­van ver­ran halvempia.

    Sak­ke: Pide­tään mie­lum­min kau­pun­ki viih­tyi­sä­nä lähi­luon­toi­neen ja jäte­tään ne upeat jul­ki­set meri­mai­se­mam­me peit­tä­vät tai vihe­ra­lu­eet pilaa­vat hulp­peat öky­asun­not kai­kil­le ran­noil­le raken­ta­mat­ta. Tilaa Hel­sin­gis­sä ja pää­kau­pun­ki­seu­dul­la lie­nee muu­al­la­kin, esim. vähän kau­em­pa­na rannoista. 

    Jos näi­tä “öky­asun­to­ja” raken­ne­taan lii­kaa, niin ei niil­le ole enää kysyn­tää. Kos­ka sekä haluk­kaat, että mak­su­ky­kyi­set osta­jat lop­pu­vat maa­il­mas­ta kesken.

    Sak­ke: PS. Se “insi­nöö­rin muka­va asun­to Taka-Töö­lös­sä (Ruusu­lan­ka­dun nur­kil­ta?)” saat­taa aina­kin Sakel­ta (ja Saken pesu­eel­ta) jää­dä osta­mat­ta, Sak­ke kun arvos­taa lähi­luon­toa. Lää­kä­ril­tä jää­vä asun­to­kaan Etu-Töö­lös­sä (Per­hon­ka­dul­la) ei Sak­kea samas­ta syys­tä tai­da kiin­nos­taa, eikä rahat­kaan sii­hen riit­täi­si, vaik­ka jopa pank­ki oli val­mis Sak­kea ja Saken pesuet­ta jo las­ke­neen hin­nan myö­tä sen han­kin­nas­sa jopa 85%:sesti lainoittamaan. 

    Jos Sak­kea ei kiin­nos­ta muut­taa Etu-Töö­löön, niin sit­ten Sak­ke ei muu­ta sin­ne. Kam­pin­mal­min perus­pii­ris­sä asuu täl­lä het­kel­lä 30 000 sel­lais­ta ihmis­tä, joil­le Etu-Töö­lön hyvät puo­let ovat pai­na­neet hait­to­ja enemmän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  101. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Maan arvo huo­mioon ottaen hal­vem­mak­si tulee pysä­köin­ti lai­tok­sis­sa, jol­loin hin­nak­si tulee noin 20 000 €/paikka. Suun­ni­tel­mat teh­dä pää­kau­pun­ki­seu­dul­le 10 000 uut­ta lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­paik­kaa mak­sa­vat siis arviol­ta 200 M€.

    Arki­päi­vää koh­den tuol­lai­nen paik­ka mak­saa las­ku­ta­vas­ta riip­puen 5 – 10 €. 

    Jos ver­ra­taan yksi­tyi­sau­to­työ­mat­kai­li­jaa, joka ajaa park­ki­luo­laan kan­ta­kau­pun­kiin asti, niin se tus­kin on halvempaa?
    Jol­loin kyse on vain mak­sa­jas­ta ei mak­set­ta­vas­ta mää­räs­tä. Jos työ­nan­ta­ja kus­tan­taa par­kin kan­ta­kau­pun­gis­sa (tai lik­sa on niin kor­kea, että työn­te­ki­jä halu­aa itse sen kus­tan­taa), niin eikö sama taho voi kus­tan­taa liityntäparkkipaikan?

    Eli siis lii­tän­tä­park­ki ei ole kal­liim­pi kuin kan­ta­kau­pun­gin park­ki, jol­loin nii­tä onkin kan­nat­ta­vaa rakentaa?

    Sinän­sä ihan hyvä kysy­mys sekin, että mik­si jokai­sen lähi­lii­ken­ne­ju­na-ase­man pääl­le ei ole raken­net­tu päi­vit­täis­ta­va­ra­mar­ket­tia, jon­ka park­ki oli­si sit­ten ase­man alla ja sen yhtey­des­sä myös lii­tyn­tä­park­ki. Kuten todet­tu, tämä puo­lit­tai­si park­kee­rauk­sen kus­tan­nuk­set ja täs­tä hyö­tyi­si sekä jul­kis­ta jat­ko­yh­teyt­tä käyt­tä­vät, että lii­tyn­tä­park­kee­raa­jat. Onko täs­sä nyt ollut hidas­tee­na se epä­toi­voi­nen kort­te­li­pik­ku­kaup­po­jen teko­hen­gi­tys koko pk-seu­dul­la, joka on hävit­ty jo aiko­ja sit­ten? Vaik­ka pik­ku­kau­pat säi­lyi­si­vät­kin, niin kyl­lä iso­jen mar­ket­tien suo­sio kas­vaa yhä; parem­mat vali­koi­mat ja hal­vem­mat hin­nat var­mis­ta­vat sen.

    Ehkä näis­sä park­kiai­hei­sis­sa jutuis­sa oli­si­kin parem­pi teh­dä sel­vem­mäk­si mihin oikein pyri­tään. Onko isoin mör­kö pysä­köin­nin kus­tan­nuk­set, ruuh­kat vai jom­man­kum­man vie­vä pin­ta-ala (pois asu­mi­ses­ta) ja mis­sä järjestyksessä?

    Ruuh­kien vähen­tä­mi­seen tuli ohje Ham­pu­ris­ta 22 vuot­ta sit­ten. Jos tämä oli­si tavoi­te, niin jotaan ehkä oli­si saa­tu tehtyä?

    Jos pelk­kä hen­ki­lö­au­to­jen omis­ta­mi­nen estää mie­lek­kään kau­pun­ki­ra­ken­teen luo­mi­sen, niin aika vai­kei­den asioi­den äärel­lä ollaan. Lomai­luun, kyläi­lyyn, mök­kei­lyyn, har­ras­ta­mi­seen (tai vaik­ka äärim­mäi­sen type­rään las­ten päi­vä­ko­tiin ja kou­luun kus­kaa­mi­seen, joi­ta ei tie­ten­kään saa työ­mat­kan var­rel­le) ja ostos­ten kul­jet­ta­mi­seen kun ei köy­häl­lä oikein ole muu­ta vaih­toeh­toa. Rik­kaat voi­vat ajel­la pirs­seil­lä ja vuo­kra-autoil­la ja ruti­köy­hät jou­tu­vat sel­viä­mään ilman, mut­ta val­tao­sa väes­tös­tä halu­aa sen edul­li­sen oman auton. Vai­ke­aa­han valin­nas­ta tulee sit­ten, kun auton lisäk­si per­he ei voi enää omis­taa viit­tä fil­la­ria, paria rat­tai­ta ja fil­la­rin perä­vau­nua. Jäl­kim­mäi­set kun vie­vät yhteen­sä suun­nil­leen saman tilan kuin auto.

    Ehkä kan­ta­kau­pun­ki­lai­sil­le­kaan ei kan­na­ta kehit­tää mitään edul­lis­ta kau­ko­park­ki­sys­tee­miä, kos­ka sit­ten taas auto­no­mis­tus nos­tai­si suosiotaan.

    Vihe­rins­si: 3. Kaa­voi­te­taan asun­to­kan­taa niin, että saa­daan mah­dol­li­sim­man pal­jon mah­dol­li­sim­man kal­lii­ta asun­to­ja tehtyä.

    Tie­tul­lit vois hom­maa kyl­lä mark­ki­na­ve­toi­ses­ti hoi­taa, mut­ta täs­sä tul­laan taas kysy­myk­seen mitä mark­ki­na­ta­lout­ta jul­ki­sen val­lan tie­tul­lit edustaa?
    Vain rik­kaim­mil­le uudi­sa­sun­to­jen teke­mi­nen ei kyl­lä mihin­kään rii­tä, jos halu­taan pääs­tä tehok­kaam­paan ja kes­tä­vem­pään kau­pun­ki­suun­nit­te­luun. Suu­ri osa rik­kais­ta asuu jo nyt siel­lä mis­sä haluu ja jos haluu muut­taa, niin osoi­te lie­nee jos­sain ihan muu­al­la kuin uudes­sa ja tii­viis­sä kan­ta­kau­pun­gin laa­jen­nuk­ses­sa. Joka tapauk­ses­sa nii­tä köy­hiä ja kes­ki­tu­loi­sia on niin mon­ta ker­taa enem­män sekä nyt että tulos­sa, ettei asun­to­pu­laa voi alkaa pur­kaa rik­kaim­pien päästä.

    Täs­sä­hän tää pk-seu­dun dilem­ma tai­taa asu­mi­sen suh­teen olla: rik­kaat eivät kai­paa uut­ta tihe­ään raken­net­tua kan­ta­kau­pun­kia, jos­sa ei voi edes omal­la autol­la liik­kua ja köy­hem­mil­lä ei sii­hen ole varaa…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle JTM Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.