Liityntäpysäköinti, mitä maksaa ja kuka maksaa?

Pääkaupunkiseudulle tarvi­taan liityn­täpysäköin­tipaikko­ja, kos­ka muuten tulee lisää ruuhkia ja tarvi­taan lisää kalli­ita moot­toriteitä. Kos­ka Helsin­ki kär­sii lisään­tyvistä ruuhk­ista eniten, Helsinginkin pitäisi mak­saa osuuten­sa siitä, että vaikka­pa Ker­a­va rak­en­taa liityn­täpysäköin­tipaikko­ja sipoolaisille. Asia on mon­imutkaisem­pi kuin miltä se näyttää.

Helsin­gin liiken­nekomitea vieraili vuon­na 1991 Ham­puris­sa, jos­sa meille ker­rot­ti­in esimerkik­si liityn­täpysäköin­nistä. Isän­tien viesti oli, että liityn­täpysäköin­ti ei vähen­nä keskus­taan suun­tau­tu­vaa autoli­iken­net­tä, ellei vas­taavaa määrää pysäköin­tipaikko­ja vähen­netä keskus­tas­ta. Tämä on aika ymmär­ret­tävää. Jos vir­tasel­la on työ­nan­ta­jan tar­joa­ma arvokas pysäköin­tipaik­ka fir­man auto­hal­lis­sa ja hän luop­uu siitä, kun pysäköikin radan var­teen, ei kai se paik­ka jää tyhjäk­si? Se annetaan Lah­tiselle ja autoli­iken­teen määrä pysyy ennal­laan. Maail­ma ei tietenkään ole näin mekanisti­nen. Jos­sakin voi jokin paik­ka jäädä tyhjäk­sikin. San­o­taan nyt vaik­ka, että tuhat liityn­täpysäköin­tipaikkaa vähen­tää keskus­taan suun­tau­tu­vaa liiken­net­tä korkein­taan sadal­la autolla.

Vas­ta-argu­ment­ti tähän on, että vaik­ka keskus­taan suun­tau­tu­va autoli­ikenne ei liityn­täpysäköin­nin vuok­si vähenekään, liityn­täpysäköin­ti tukee keskus­tan ase­maa työ­paikkakeskit­tymänä. Tuhat liityn­täpysäköin­tipaikkaa syn­nyt­tää keskus­taan työ­paikko­ja – ei nyt tuhat­ta, mut­ta var­maankin sato­ja. Muus­sa tapauk­ses­sa nämä työ­paikat siroteltaisi­in pitkin ja poikin kan­takaupun­gin ulkop­uolelle paikkoi­hin, jonne ei käytän­nössä pää­sisi kuin autol­la. Liityn­täpysäköin­ti ei vähen­nä keskus­taan  suun­tau­tu­vaa autoli­iken­net­tä vaan muu­ta autol­la tapah­tu­vaa työ­matkali­iken­net­tä, kun ensin ole­tamme yhdyskun­tarak­en­teen annetuk­si asumisen osalta.

Keskus­tan työ­paikko­jen tukem­i­nen puoltaa sitä, että Helsin­gin pitäisi noi­hin kus­tan­nuk­si­in osal­lis­tua ja työ­matkali­iken­teen yleinen vähen­e­m­i­nen sitä, että mak­sa­ja pitäisi olla val­tio, joka ne ylimääräiset moot­tori­ti­et kuitenkin joutuu maksamaan.

Äskeisessä siis yhdyskun­tarakenne otet­ti­in annet­tuna. Liityn­täpysäköin­ti tukee yhdyskun­tarak­en­teen hajoamista, kos­ka liityn­täpysäköin­tiä (ideaal­i­ta­pauk­ses­sa) käyt­tävät ne, jot­ka asu­vat jos­sain joukkoli­iken­teen ulot­tumat­tomis­sa. Yhdyskun­tarak­en­teen hajoami­nen sinän­sä lisää kaikkea liiken­net­tä niin, että sal­do liityn­täli­iken­teestä voi lop­ul­ta olla etumerk­iltään väärä.

Savipel­loille hajaute­tun omako­ti­ma­ton tukem­i­nen puoltaisi sitä, että käyt­täjän kotikun­nan pitäisi mak­saa liityntäpysäköinti.

Kol­mas hyö­tyjä on liityn­täpysäköin­tipaikan vier­essä ole­va kaup­pa. Eräs Jol­lak­ses­sa asu­va vaati lisää liityn­tä­paikko­ja Hert­toniemen metroase­man viereen. Hän asui itse bus­sipysäkin vier­essä, mut­ta on niin kätevää käy­dä samal­la ker­taa kau­pas­sa eikä kaup­pakassin kul­jet­ta­mi­nen bus­sis­sa ole kiva. Voi olla kätevää, mut­ta pitääkö veron­mak­sajien tukea hänen autonkäyt­töään kymmenel­lä eurolla/päivä? Kaup­pali­ik­keen ehkä kan­nat­taa tukea vähän, mut­ta ei sen­tään kymmenel­lä eurol­la ker­taa kohden.

Kan­nat­taako näin paljon maksaa?

Helsin­gin seudul­la on noin 9000 liityn­täpysäköin­tipaikkaa. Pysäköin­tikent­tänä ne veisivät noin 27 hehtaaria maa­ta. Pysäköin­tikent­tä ase­man vier­essä on kallein ajateltavis­sa ole­va tapa jär­jestää asia, kos­ka maa ase­man vier­essä on vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sil­taan kallista. Maan arvo huomioon ottaen halvem­mak­si tulee pysäköin­ti laitok­sis­sa, jol­loin hin­naksi tulee noin 20 000 €/paikka. Suun­nitel­mat tehdä pääkaupunkiseudulle 10 000 uut­ta liityn­täpysäköin­tipaikkaa mak­sa­vat siis arvi­ol­ta 200 M€.

Arkipäivää kohden tuol­lainen paik­ka mak­saa lasku­tavas­ta riip­puen 5 – 10 €. Joukkoli­iken­net­tä tue­taan esimerkik­si Helsingis­sä noin 60 sen­til­lä matkaa kohden. Liityn­täli­iken­teen sub­ven­tio matkaa kohden ylit­tää tämän moninker­tais­es­ti. Tuo sama 200 miljoon­aa hyödyt­täisi joukkoli­iken­net­tä enem­män, jos se käytet­täisi­in joukkoli­iken­teen hyväk­si melkein mil­lä muul­la taval­la hyvänsä.

Joukkoli­iken­teessä kus­tan­nuk­set jae­taan tasan sub­ven­tion ja lipun hin­nan kanssa. Samaa peri­aatet­ta nyt vähin­tään pitäisi soveltaa liityn­täpysäköin­ti­in. Mak­su­ton liityn­täpysäköin­ti johtaa arvokkaiden paikko­jen haaskaavaan käyt­töön – niin kuin nyt, että on mukavaa käy­dä samal­la kau­pas­sa ja kul­jet­taa kaup­pakas­si autol­la koti­in sen sijaan, että käyt­täisi liityn­täbus­sia, joka tulee oven eteen.

 

115 vastausta artikkeliin “Liityntäpysäköinti, mitä maksaa ja kuka maksaa?”

  1. Eiköhän ensin tehdä polkupyörien liityn­täpysäköin­nistä parem­min toimi­vaa? Eli kaikille metro- ja rautatieasemille riit­tävän väljät kate­tut ja mielu­usti var­tioidut pyöräparkit.

  2. Kään­täen; autol­la liikkuu huono veron­mak­sa­ja. Tai voi olla hyvä veron­mak­sa­ja, mut­ta net­tona myös suuri verora­ho­jen kuluttaja.

  3. Liityn­täpysäköin­ti helpot­taa sat­un­nais­ten autoil­i­joiden arkea, ja (ehkä) sitäkaut­taa vähen­tää keskus­taan suun­tau­tu­van autoilun määrää.

    Itse tulen autol­la töi­hin n. 1/viikko muiden meno­jen vuok­si, muuten liikun julk­isil­la. Jätän auton suo­si­ol­la liityn­tä­parkki­in kos­ka Punavuoreen on han­kala ajaa autolla.

    Ilman liityn­tä­park­ki-mah­dol­lisu­ut­ta toden­näköis­es­ti ottaisin duu­nista parkkipaikan ja siir­ty­isin kokon­aan työmatka-autoiluun.

  4. Näin­hän tuo var­maankin toimii. Itse asus­tan 3 kilo­metrin päässä Helsin­gin keskus­tan työ­paikas­tani. Kotikaduil­la Her­man­nis­sa asukkaiden määrä kas­vaa ja pysäköin­tipaikat vähenevät.

    Koen out­ona sen, että vapail­la, kiekol­lisil­la pysäköin­tipaikoil­la on 2 tun­nin aikara­joite klo 8–20 välisenä aikana — täl­löin min­un on paras ajaa autol­la keskus­taan, etsiä parkkipaik­ka mis­tä tahansa ja pala­ta illal­la klo 18 aikoi­hin. Kuusi kilo­me­tria ajelua per päivä mut­ta minkäs teet — ainakin näkymät ovat hyvät, meri Sörnäis­ten rantatiel­lä, Senaat­in­to­ria ja sellaista.

    Oikeasti, kan­takaupungis­sa asuu ihmisiä, jot­ka halu­a­vat matkus­taa julk­isil­la keskus­taan, mut­ta joutu­vat ylläpitämään autoa. Heitä ei nykyi­nen malli palvele, vaan autoilu vaan lisääntyy.

  5. Van­taankosken ase­man vier­essä oli aikaisem­min joku epämääräi­nen met­sikkö. Met­sä lanat­ti­in tasaisek­si ja paikalle vedet­ti­in asfalt­ti. Vaikea ymmärtää että kyseinen pusikko todel­lakin olisi ollut noin mit­taa­mat­toman arvokas ettei sitä olisi pitänyt rak­en­taa pysäköin­tialueek­si. Lentomelun vuok­si paikkaan ei kai edes saa rak­en­taa asun­to­ja. (paljonko muuten mah­taa olla lentoli­iken­teen tuki matkus­ta­jaa kohti, jos ken­tän ja lentomelu­alueen rak­en­tamis­ra­joituk­set las­ke­taan vas­taaval­la kaavalla?)

    1. Van­taankos­ki on hyvä paik­ka liityn­tä­parkille, kos­ka vai­h­toe­htoisen maan arvo on vähäi­nen, mut­ta Ker­a­van keskus­ta tai Tikkuri­lan ase­ma äärim­mäisen huono. Dublinis­sa paikallisju­nal­la onlik viimeisen ase­man jäl­keen viel­lä yksi ase­ma, joka johti tuhan­sien auto­jen parkkikentälle.

  6. …maa ase­man vier­essä on vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sil­taan kallista.

    Tääl­lä on aina välil­lä kier­rel­lyt min­un ja muiden lähet­tämänä linkke­jä Helsin­gin ase­manseu­tu­jen ilmaku­vi­in (metro & juna). 

    Jostain ihmeel­lis­es­ti syys­tä tätä kallista ja kysyt­tyä maa­ta ei käytetä arvon­sa mukaises­ti _edes_ parkkipaikoik­si vaan se on monin paikoin täysin käyttämättä.

  7. “Pysäköin­tikent­tä ase­man vier­essä on kallein ajateltavis­sa ole­va tapa jär­jestää asia, kos­ka maa ase­man vier­essä on vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sil­taan kallista.”

    Aivan radan vier­essä maa tuskin on kalleim­mil­laan junaradan aiheut­ta­man melun ja tärinän vuok­si. Jos autopaikat raken­netaan nauhoik­si radan var­teen, saadaan edes vähän puskuria radan ja muun rak­en­tamisen väliin.

  8. Osmo,

    miten käyt­täjien kotikun­nat saataisi­in mak­samaan tuo lysti?

    Ongelma­han on se, että liityn­tä­paik­ka voi sijai­ta kun­nas­sa X, käyt­täjän kotikun­ta on Y ja työ­paik­ka sijait­see kun­nas­sa Z. Lisäk­si val­tio mak­saa kun­tia yhdis­tävien val­tatei­den ylläpi­don ja investoin­tei­hin menevät kustannukset.

    Kun­nan X veron­mak­sa­jana en kat­soisi että tuol­lais­es­ta kulus­ta olisi mitään hyö­tyä. Kun­tien Y ja Z asukkaille voisi jotenkin markki­noi­da kus­tan­nuk­si­in osal­lis­tu­mista sil­lä että se tuot­taa työ­paikko­ja kun ihmis­ten liikku­mista tuetaan.

    Mut­ta jos kun­nat mak­sa­vat hajau­tuneesta julkises­ta infra­s­ta ja palveluista näi­den tukien vuok­si enem­män niin sit­ten ne tuet ovat yksiselit­teis­es­ti haitallisia!

  9. Siis mak­sa­vat kokon­aisuute­na enem­män, yksit­täisen kun­nan kir­jan­pidos­sa voidaan toki nähdä plus­merkkisiä luku­ja kun autoil­la muualle liikku­va per­he muut­taa pien­taloon keskelle peltoja! 🙂

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Van­taankos­ki on hyvä paik­ka liityn­tä­parkille, kos­ka vai­h­toe­htoisen maan arvo on vähäi­nen, mut­ta Ker­a­van keskus­ta tai Tikkuri­lan ase­ma äärim­mäisen huono. Dublinis­sa paikallisju­nal­la onlik viimeisen ase­man jäl­keen viel­lä yksi ase­ma, joka johti tuhan­sien auto­jen parkkikentälle. 

    Eikö se ole selvää, että liityn­täpysäköin­nin rak­en­t­a­mi­nen pitäisi nimeno­maan keskit­tää sel­l­aisi­in paikkoi­hin, jois­sa ei ole keskus­taa tai edes juuri mitään palvelui­ta, vaan pysäköin­tialue ja junalai­turi? Vaik­ka Helsin­gin keskus­tas­sa asu­va ei koe Tikkuri­laa tai Ker­avaa keskus­tana, siel­lä asu­vat ihmiset var­masti kokevat. 

    Näin oman rajal­lisen matkus­tuskoke­muk­sen perus­teel­la on tehty use­am­mas­sa paikas­sa ulkomailla.

  11. Hyvä kir­joi­tus. Hesari näköjään rek­isteröi tämän nopeasti. Toivon net­tiruokakau­pan suo­sion kasvua.

  12. teekkari:
    Eiköhän ensin tehdä polkupyörien liityn­täpysäköin­nistä parem­min toimi­vaa? Eli kaikille metro- ja rautatieasemille riit­tävän väljät kate­tut ja mielu­usti var­tioidut pyöräparkit.

    Polkupyörien liityn­täpysäköin­ti on Suomes­sa tosi­aan heikosti järjestetty.

  13. “Arkipäivää kohden tuol­lainen paik­ka mak­saa lasku­tavas­ta riip­puen 5 – 10 €. Joukkoli­iken­net­tä tue­taan esimerkik­si Helsingis­sä noin 60 sen­til­lä matkaa kohden. Liityn­täli­iken­teen sub­ven­tio matkaa kohden ylit­tää tämän moninkertaisesti.”

    Min­ul­la on sel­l­ainen käsi­tys, että nämä asi­at eivät ole täysin ver­tailukelpoisia. Joukkoli­iken­teen tuki saat­taa olla noin vähäi­nen, jos huomioon ote­taan vain liiken­teen jär­jestämisen juok­se­vat kus­tan­nuk­set. Jos mukaan ote­taan investoin­tikus­tan­nuk­set ja maankäytön vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­set, raideli­iken­teen sub­ven­tio matkaa kohden on suurem­pi. Maankäytön vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­sia on tietysti hie­man vaikea laskea ceteris paribus, kos­ka raideli­iken­teen ole­mas­sao­lo itsessään vaikut­taa maan arvoon.

  14. “Helsin­gin liiken­nekomitea vieraili vuon­na 1991 Ham­puris­sa, jos­sa meille ker­rot­ti­in esimerkik­si liityntäpysäköinnistä.”

    Ei tuore­am­paa tietoa ollut saatavissa?

    1. Ei tuore­am­paa tietoa ollut saatavissa?

      Pythago­ran lause opn vielä tätäkin van­hempi. Pitäisikö siitäkin esit­tää tuoreem­pi versio?

  15. Vähän OT, mut­ta jo Jol­lak­sen tiheyk­sil­lä päivit­täis­tavarakaup­pa siir­tynee lähivu­osi­na net­ti­in ja koordi­noidusti kul­jete­tuk­si. Jo Alepan valikoimal­la tulee toimeen kos­ka kun bulkin saa ovelle, on erikois­tavaraa sen ver­ran vähän että se kul­kee kyl­lä julk­i­sis­sakin mukana.

    Jot­ta kokon­aisu­us toimii, pitäisi täy­den­tävän kau­pan sijai­ta kätevästi liiken­teen sol­muko­hdis­sa, kuten Kampin keskuk­sen K‑kauppa metron liuku­por­taiden vieressä.

    Jos ruokakaup­paos­tosten oma­toimiselle autokul­je­tuk­selle on aikaa säästävämpi vai­h­toe­hto, niin luulisin että sel­l­ai­sis­sa sol­muko­hdis­sa jois­sa tila on kor­tilla, on hyödyl­lisem­pää vara­ta tilaa päivit­täis­tavarakau­palle kuin liityntäpysäköinnille.

    Haja-asu­tusalueil­la tietysti on toisin kun päivit­täis­tavaran jakelua ei kuitenkaan saa­da kan­nat­tavak­si, mut­ta toisaal­ta liityn­täpysäköin­tikin on puoli-ilmaista eli tarkoit­taa tasaisek­si lanat­tua maaplänt­tiä moot­tori­tien rampin bus­sipysäkin vier­essä joutomaalla.

  16. Sha­keem:
    Hyvä kir­joi­tus. Hesari näköjään rek­isteröi tämän nopeasti. Toivon net­tiruokakau­pan suo­sion kasvua.

    On erit­täin tärkeää, että myös tätä pysäköin­tipuol­ta avataan laa­jem­paan julk­isu­u­teen. Tässä Osmo Soin­in­vaaran ansiot ovat omaa luokkaansa. Ja markki­na­t­alous ja markki­nahin­ta ovat tehokkai­ta vipuja.

    95%:lla ihmi­sistä ei luul­tavasti ole tietoa edes siitä suu­ru­us­lu­okas­ta, jon­ka parkkipaikat ja autoli­ikenne ylipään­sä tiheään asu­tuis­sa kaupungeis­sa suo­raan kus­tan­ta­vat. Puhu­mat­takaan välil­li­sistä kus­tan­nuk­sista, tyyli­in pöly, melu, onnet­to­muudet, yleinen kaupun­gi­ti­lan epä­mukavu­us ja epäsi­isteys, tai täysin turha ulko­mail­ta tuo­tu­jen luon­non­va­ro­jen kuluttaminen.

  17. Mik­si omis­taa auto tuol­laises­sa paikas­sa? Autolle kan­nat­taisi ehkä han­kkia paik­ka parkki­talosta jostain muual­ta tai siir­tyä vuokra/c­i­ty-car omistajaksi.

    Juha Mäen­pää:
    Jos ruokakaup­paos­tosten oma­toimiselle autokul­je­tuk­selle on aikaa säästävämpi vai­h­toe­hto, niin luulisin että sel­l­ai­sis­sa sol­muko­hdis­sa jois­sa tila on kor­tilla, on hyödyl­lisem­pää vara­ta tilaa päivit­täis­tavarakau­palle kuin liityntäpysäköinnille.
    Haja-asu­tusalueil­la tietysti on toisin kun päivit­täis­tavaran jakelua ei kuitenkaan saa­da kan­nat­tavak­si, mut­ta toisaal­ta liityn­täpysäköin­tikin on puoli-ilmaista eli tarkoit­taa tasaisek­si lanat­tua maaplänt­tiä moot­tori­tien rampin bus­sipysäkin vier­essä joutomaalla. 

  18. Kan­nat­taa muis­taa, että aamulla/illalla autoa voi tarvi­ta joukkoli­iken­net­tä muis­tu­tat­vaan pale­b­vlu­un, jos­sa pieniä ihmisiä videään/tuodaan hoitoon ja harrastuksiin.

    Helsin­gin liityn­täpysäköin­nis­sä oikeas­t­aan Ryuo­ho­lahti on ain­oa vähänkään toimi­va ratkaisu. Toiv­ot­tavasti län­simetron mukana tulee jokin toinenkin toimi­va piste. Van­taankos­ki, no joo, Man­ner­heim­intien punainen aal­to vai lähijuna?

    Muual­la maail­mas­sa paikoin jopa toimii. Toiveena on ainakin ilki­val­taa ehkäi­sevä kameravalvonta.

  19. Järkeä voi käyt­tää:
    “Pysäköin­tikent­tä ase­man vier­essä on kallein ajateltavis­sa ole­va tapa jär­jestää asia, kos­ka maa ase­man vier­essä on vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sil­taan kallista.”

    Aivan radan vier­essä maa tuskin on kalleim­mil­laan junaradan aiheut­ta­man melun ja tärinän vuok­si. Jos autopaikat raken­netaan nauhoik­si radan var­teen, saadaan edes vähän puskuria radan ja muun rak­en­tamisen väliin. 

    Uudessa talos­sa, joka on raken­net­tu radan viereen, junan ääni ei kuu­lu sisään vaik­ka se viistäisi aivan ikku­nan alta. Vaik­ka pitäisi ikku­naa auki, melu kuu­luu vain lyhyen aikaa muu­ta­man min­uutin välein eikä koko ajan, kuten autoli­iken­teen melu.

  20. Osmo Soin­in­vaara: Pythago­ran lause opn vielä tätäkin van­hempi. Pitäisikö siitäkin esit­tää tuoreem­pi versio?

    Tot­ta kai voit esit­tää, mut­ta kun se lause tuskin muut­tuu, mut­ta pysäköin­nis­sä voi tehdä uusia inno­vaa­tioi­ta. Lau­ri Kumpu­lainen esimerkik­si esit­ti tääl­lä jonkin­laisia pysäköin­ti­au­tomaat­te­ja ja hissejä.

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Van­taankos­ki on hyvä paik­ka liityn­tä­parkille, kos­ka vai­h­toe­htoisen maan arvo on vähäi­nen, mut­ta Ker­a­van keskus­ta tai Tikkuri­lan ase­ma äärim­mäisen huono.

    Liityn­täpysäköin­nin kohdal­la kan­nat­taisi muis­taa, että junal­li­iken­net­tä on paikallisen lisäk­si kaukoli­iken­net­tä. Kaukoli­iken­teen liityn­täpysäköint on dynami­ikaltaan sikäli eri­laista, että se voi todel­lisu­udessakin toimia autoilun vai­h­toe­htona ilman liikku­misen lisään­tymistä, kos­ka kaupunkien väliset matkat ovat ruuhkan sijas­ta mat­ka-ajan ja ‑kus­tan­nusten rajoittamia.

    Jos olen oikein ymmärtänyt, täl­lä het­kel­lä ainakaan pääkaupunkiseudul­la ei ole kauko­ju­nali­iken­teelle mis­sään liityn­täpysäköin­tiä. Asi­aa olisi ehkä syytä pohtia, kos­ka juna voi olla kaupunkien­välisel­lä matkalla aidosti kil­pailukykyi­nen auton kanssa, vaik­ka toki VR yrit­tää sitä pk-seudulle/seudul­ta suun­tau­tu­vien matko­jen hin­noit­telus­sa välttääkin.

    Nämä liityn­tä­park­it pitäisi lait­taa nimeno­maan kaukoli­iken­teen asemien lähelle, käytän­nössä siis Tikkuri­laan ja Espoon keskuk­seen. Toisaal­ta käyt­täjiltä voisi vaa­tia junalip­pua, ja VR voisi mak­saa osan kus­tan­nuk­sista saadessaan lisää käyt­täjiä. Eikä tuos­sa kon­tek­stis­sa esimerkik­si 5–10 €/päivä olisi kohtu­u­ton hintakaan.

  22. newyork­ista: Lau­ri Kumpu­lainen esimerkik­si esit­ti tääl­lä jonkin­laisia pysäköin­ti­au­tomaat­te­ja ja hissejä. 

    Miten auto­jen varas­toimi­nen uudel­la peri­aat­teel­la toimi­vaan parkki­taloon ratkaisee sen vuon­na 1991 opit­tu asian joka siis oli tämä:

    “Isän­tien viesti oli, että liityn­täpysäköin­ti ei vähen­nä keskus­taan suun­tau­tu­vaa autoli­iken­net­tä, ellei vas­taavaa määrää pysäköin­tipaikko­ja vähen­netä keskus­tas­ta.”.

    Jos tuo on edelleen muuten pätevä aja­tus, siihen ei kai vaiku­ta vaik­ka autot pysäköitäisi­in katolleen…

  23. Jos maan on niin arvokas­ta välit­tömästi asemien vier­essä kuin Osmo Soin­in­vaara väit­tää, niin mik­si asemien vier­essä on ensisi­jais­es­ti sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa. Jokainen voi käy­dä totea­mas­sa tämän vaikka­pa Kannnelmäessä, Malminkar­tanos­sa, Kilo­s­sa jne jne.

  24. Osmon idea­han on se, että Helsinki­in pitää saa­da lisää veron­mak­sajia, eikä se, että helsinki­in on tulos­sa lisää asukkai­ta. Van­ha kun­nal­lispoli­itikko vain­u­aa, että lisää asukkai­ta tietää lisää vero­markko­ja. Mil­loinka­han Suomes­sa päät­tyy kil­pailu veron­mak­sajista. Siitä tässä on Odenkin logi­ikas­sa kyse eli veronmaksajista.

  25. newyork­ista:
    “Helsin­gin liiken­nekomitea vieraili vuon­na 1991 Ham­puris­sa, jos­sa meille ker­rot­ti­in esimerkik­si liityntäpysäköinnistä.”

    Ei tuore­am­paa tietoa ollut saatavissa?

    Murole kir­joit­ti vuon­na 1963 että liiken­net­tä ohjataan parkkipaikoil­la ja niiden saatavu­udel­la. Se taitaa nyt olla 50 vuot­ta van­ha jut­tu ja edelleen pitää paikkansa.
    Se vaikut­taa jopa asukasti­hey­teen ja rak­en­tamiseen vuon­na 2013 niin paljon että edes uusia asun­toaluei­ta ei kyetä luo­maan kun kuninkaalli­nen auto, joka seisoo paikallaan suurim­man osan päivästä käyt­tämät­tä, määrit­tää kaapin paikan.
    Jos kaupungis­sa ei olisi vapaa­ta katu­i­hin sidot­tua parkki­ti­laa niin liikenne pitäisi siir­tyä johonkin.
    Kaiketi pitäisi olla tar­jol­la parkki­aukean sijaan parkki­talo­ja ja julk­ista liikennöintiä.

  26. Makkarat­alon Hau­tu­umaa:
    Järkeä voi käyttää:
    “Pysäköin­tikent­tä ase­man vier­essä on kallein ajateltavis­sa ole­va tapa jär­jestää asia, kos­ka maa ase­man vier­essä on vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sil­taan kallista.”

    Aivan radan vier­essä maa tuskin on kalleim­mil­laan junaradan aiheut­ta­man melun ja tärinän vuok­si. Jos autopaikat raken­netaan nauhoik­si radan var­teen, saadaan edes vähän puskuria radan ja muun rak­en­tamisen väliin. 

    Uudessa talos­sa, joka on raken­net­tu radan viereen, junan ääni ei kuu­lu sisään vaik­ka se viistäisi aivan ikku­nan alta. Vaik­ka pitäisi ikku­naa auki, melu kuu­luu vain lyhyen aikaa muu­ta­man min­uutin välein eikä koko ajan, kuten autoli­iken­teen melu.

    Tot­ta molem­mat kom­men­tit. Eli suo­raan radan vier­essä tont­ti ei ole rak­en­ta­jan kannal­ta ihan niin arvokas­ta kuin vähän kauem­pana radas­ta, kos­ka ton­tille tulee rasit­tei­ta melus­ta ja tärinästä. Uusis­sa radan viereen tule­vis­sa talois­sa asia hoide­taan teknis­es­ti, toteut­taen rak­en­teet niin, että tärinä ja melu hait­taisi käyt­täjää mah­dol­lisim­man vähän. Siitä aiheutuu kuitenkin kus­tan­nuk­sia kohta­laisen paljon. Mut­ta muu­toin arvokkail­la seuduil­la sel­l­aisia ratkaisu­ja kan­nat­taa toteut­taa, kos­ka uudet kiin­teistöt mak­sa­vat vuokra­ton­til­lakin 2000 euroa enem­män neliöltä kuin muual­la Suomes­sa, jol­loin vaikka­pa muu­ta­man sadan euron lisäneliökus­tan­nuk­set melu- ja tärinähait­to­jen min­i­moin­nista saa hukutet­tua myyn­ti­hin­toi­hin, ja katet­ta voi kuitenkin jäädä enem­män kuin jon­nekin muualle rakentaessa.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Lisäa­sukkaat ovat huono investoin­ti. Min­ua kiin­nos­taa hyvin toimi­va kaupunki.

    Siis oletko todel­lakin tätä mieltä? Ei lisää asukkai­ta Helsinki­in kos­ka he ovat huono investointi?

    Lopet­takaa kaavoitus kokon­aan, niin ei tarvitse ottaa ketään lisää. Ja ilmainen ehkäisy nyky­isille asukkaille.

  28. Heik­ki T Nissi­nen:
    Jos maan on niin arvokas­ta välit­tömästi asemien vier­essä kuin Osmo Soin­in­vaara väit­tää, niin mik­si asemien vier­essä on ensisi­jais­es­ti sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa. Jokainen voi käy­dä totea­mas­sa tämän vaikka­pa Kannnelmäessä, Malminkar­tanos­sa, Kilo­s­sa jne jne. 

    http://www.hekaoy.fi/kiinteistot/tietoa-kiinteistoista/kohteet-kartalla

    Kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la Helsin­gin kaupun­gin vuokra-asun­not jakau­tu­vat tasais­es­ti eri ker­rostaloaluei­den kesken. Suuri ker­rostaloa­su­tuk­sen osu­us ja raideli­iken­teen läheisyys toki kor­reloi­vat keskenään. 

    Ennem­min kiin­nit­täisin huomio­ta siihen, että kan­takaupungis­sa muual­la kuin Pitkän sil­lan pohjois­puolel­la ei ole kuin muu­ta­ma has­su talo. 

    Kan­nat­taa vielä muis­taa se, että vaik­ka kaupun­gin vuokrat­alo­jen sijoit­ta­mi­nen hevon kuuseen kuu­lostaa näp­pärältä taval­ta säästää rahaa, kukaan ei halua niis­sä kun samaan hin­taan on tar­jol­la parem­paakin asum­ista, joten jäl­jelle jäävät maa­han­muut­ta­jat ja se osu­us kan­taväestöstä jol­la on ongelmia. Ks. Jakomäki.

  29. spot­tu:
    Vähän OT, mut­ta jo Jol­lak­sen tiheyk­sil­lä päivit­täis­tavarakaup­pa siir­tynee lähivu­osi­na net­ti­in ja koordi­noidusti kul­jete­tuk­si. Jo Alepan valikoimal­la tulee toimeen kos­ka kun bulkin saa ovelle, on erikois­tavaraa sen ver­ran vähän että se kul­kee kyl­lä julk­i­sis­sakin mukana. 

    Ama­zon suun­nit­telee lennät­tävän­sä ostok­set asi­akkaan kotiovelle miehit­tämät­tömäl­lä lennokilla.

    http://money.cnn.com/2013/12/01/technology/amazon-drone-delivery/

  30. Liityn­täpysäköin­ti­in on tosi­aan viime aikoina kiin­nitet­ty yllät­tävän paljon huomio­ta ottaen huomioon sen väistämät­täkin mar­gin­aalisen merk­i­tyk­sen. Ehkä osa ihmi­sistä toivoo voivansa jatkos­sa ajaa oma­l­la autol­la ainakin lähim­mälle metroase­malle, vaik­ka sit­ten onkin jo herät­ty siihen, että keskikaupungille ei voi­da entiseen tapaan ajaa ja ilmeis­es­ti kaupunki­moot­tori­tiev­erkon ruuhkau­tu­mi­nenkin alkaa jo tun­tua. Ja ilmeis­es­ti kuvitel­laan, että muu­ta­ma kymme­nen ruu­ta ase­mal­la riit­tää, jos merkit­tävä osa matkus­ta­jista tulisi metrolle autolla.

    Paikallis­es­ti liityn­täpysäköin­ti voi tietenkin olla ihan keskeinen asia. Kyse voi olla jopa oikeu­den­mukaises­ta kohtelus­ta, jos tietul­lit tule­vat tai jos Helsinki­in ajamista ale­taan jol­lain taval­la rajoit­ta­maan. Sil­loin on tietenkin myös oikeal­la Uuden­maan maaseudul­la asuville tar­jot­ta­va tilaisu­us tul­la Helsinki­in julk­isil­la ja tähän tarpeeseen liityn­täpysäköin­ti vas­taa oikein hyvin.

    Mut­ta metroase­mat yleen­säkin eivät ole kovin fik­su­ja liityn­täpysäköin­tipaikko­ja, sil­lä ne tosi­aankin vievät arvokas­ta kaupunki­ti­laa, jos ne ovat lähel­lä keskus­taa ja sit­ten taas jos ne ovat aivan lin­jo­jen hän­nil­lä, niin mat­ka-ajat voivat käy­dä turhan pitkik­si. Tun­net­tu tosi­a­sia on, että ihmiset hyväksyvät noin 30 — 45 min­uutin mat­ka-ajat työ­paikoille. Jos metro­mat­ka itsessään syö tuon puoli­tun­tisen, ei liityn­täpysäköin­ti­mat­ka ole vält­tämät­tä kovin kil­pailukykyi­nen. (Täl­lä het­kel­lä mat­ka Mel­lun­mäestä keskus­taan on noin 25 min.) Varsinkin ajatel­lut liityn­täpysäköin­tipaikat Län­simetron jatkon päässä ovat silkkaa hai­hat­telua, samoin Öster­sun­domis­sa, jos sinne on vas­taavaa ajatel­tu. Luon­te­vim­min liityn­täpysäköin­ti toimii nopei­den paikallisju­nien asemien yhtey­dessä, sil­loin mat­ka-aika on samas­sa luokas­sa kuin suo­ral­la automatkalla, ehkä paikoin jopa selvästi nopeampi.

    Tääl­lä Wienis­sä, jos­sa juuri nyt olen, liityn­täpysäköin­tipaikko­ja on myös itse kaupun­gin alueel­la, mut­ta ne ovat iso­ja pysäköin­ti­talo­ja (n. 500 — 2000 autopaikkaa), joista on suo­ra kulku asemille ja ne ovat mak­sullisia. Tyyp­illi­nen hin­ta on kolme euroa päivältä. Ala-Itä­val­lan osaval­tion puolel­la liityn­täpysäköin­tipaikat ovat taas yleen­sä rautatieasemil­la ja yleen­sä ilmaisia pysäköin­tikent­tiä. (paikko­ja n. 5 — 200)

    Sinäl­lään pitää olla varovainen, kun mallia ote­taan Wienistä, sil­lä asi­at eivät tääl­lä ole kaikin osin esimerkil­lisel­lä tasol­la, peru­songel­mana käsit­tääk­seni on liiken­nesu­un­nit­telun kyvyt­tömyys tehdä selkeitä suun­nitelmia ja sit­ten pan­na ne toimeen. Sen sijaan suun­nitelmil­la on taipumus­ta jäädä puoli­tiehen ja suun­nit­telijoil­la muut­taa mieltään vuosikymme­nen välein. Ja lisänä tietenkin metron laa­jen­tamis­su­un­nitel­mat, joi­ta lykätään vuodes­ta toiseen niiden tähti­ti­eteel­lis­ten hin­to­jen vuok­si, mut­ta nämä suun­nitel­mat kuitenkin samal­la estävät vai­h­toe­htois­t­en ratkaisu­jen suun­nit­telua, varsinkin raiti­otiev­erkon kehit­tämi­nen on jäänyt sik­seen sit­ten 60-luvun… No, ei pidä liioitel­la, pääosin asi­at ovat Wienis­sä hyväl­lä mallil­la, mut­ta mallia ottaes­sa pitää olla varuil­laan: suorituk­set eivät tääl­lä ole aina ihan sataprosenttisia.

    Mut­ta liityn­täpysäköin­nin jär­jeste­lyn perus­pe­ri­aat­teet näyt­tävät ihan järkeviltä ja niitä voisi soveltaa Helsin­gin seudul­lakin. Pää­paino on urban sprawl ‑alueen liiken­teen hait­to­jen rajoit­tamises­sa ja pääroolis­sa on sil­loin liityn­täpysäköin­ti paikallisju­ni­in. Isom­mat liityn­täpysäköin­tipaikat ovat pysäköin­ti­talo­ja, jol­loin ne eivät vie kohtu­ut­tomasti tilaa, meikäläisel­lä maankäytön tehokku­udel­la tämä riit­tänee aika pitkälle. Pysäköin­ti­talot ovat mak­sullisia ja voisi ajatel­la hin­nan ole­van vaik­ka omakus­tan­teinen ja sub­ven­tion toteu­tu­van edullisi­na pysäköin­tipaikan mak­samisen yhtey­dessä ostet­tavil­la edullisil­la päivälipuilla. 

    Liityn­täpysäköin­tiä voi olla kan­takaupungis­sakin, esimerkik­si Ruo­ho­lahdessa ja Kalasa­ta­mas­sa, mut­ta sen pitää olla selvästi kalli­im­paa. Varsinkin on kat­sot­ta­va, että tule­valle C‑tariffialueelle pysäköitäessä kokon­aiskus­tan­nusten tulee olla edullisem­pia kuin A- ja B‑vyöhykkeille, siis A- ja B‑vyöhykkeillä pysäköin­nin tulee olla ainakin kalli­im­paa kuin AB- ja ABC-päivälipun hin­to­jen ero­tus. Jos ns. väärinkäyt­tö koetaan ongel­mana, peri­aat­teena voisi myös olla, että pelkkää pysäköin­ti­mak­sua ei edes myy­dä, vaan on ostet­ta­va pysäköin­tipaikan ja päivälipun yhdis­telmä tai pysäköin­tipaikan voi mak­saa HSL-mak­suko­r­tilla, jol­la on voimas­saol­e­va kausi.

  31. Ensin­näkin tuo Jolak­ses­sa asu­va oli oike­as­sa. Bus­sili­ikene ei ole käyt­tökelpoinen liiken­nemuo­to mil­lään kri­teer­il­lä. Se on vält­tämätön­tä, mut­ta ei toivottavaa. 🙁

    En myöskään ymmär­rä hirveää hinkua rajoit­taa henkilöau­toli­iken­net­tä. Se on monille fik­suin tapa liikkua. 😉

    Sen sijaan olen täysin samaa mieltä yhdyskun­tarak­en­teen rapau­tu­misen aiheut­ta­mas­ta turhas­ta liiken­teestä. Helpo ohjaustapa on lopet­taa julkisen liiken­teen tukem­i­nen ja lait­taa ainakin aikuiset bus­si­matkus­ta­jat mak­samaan aiheut­ta­mansa kustannukset. 🙂 

    Raideli­ikenne vaatii jär­jel­listä kaavoitus­ta ollak­seen kan­nat­tavaa. Turhat lähiöt katepil­lar­il­la yli, kun raken­nuskan­ta on tien­sä päässä. Ei sel­l­aista asum­is­muo­toa ainakaan kan­na­ta tukea. Tiivis­tetään kaupunkia, jot­ta palve­lut ml. joukkoli­ikenne on kan­nat­tavaa. Ne jot­ka oikeasti halu­a­vat asua maal­la, kulkekoot oma­l­la autolla.

  32. Osmon kan­nat­taisi muuten tutkail­la “omaa pesää”, sil­lä paraikaa valmis­tel­laan KSV:ssä kaavo­ja mm. Myl­ly­purossa, jos­sa Helsin­ki ihan itse kaavoit­taa miljoonien liityn­täpysäköin­ti­hal­lia. Saman­laista, joka on jo tulos­sa Kalasatamaan…

  33. Osmo,

    kyl­lä matem­ati­ikkakin kaipaisi välil­lä päiv­i­tys­tä. Ainakin niiden aksioomien osalta mil­lä joitain jär­jestelmiä on rakennettu.

    Esimerkik­si todis­tus että 1 on suurem­pi kuin 0 pitäisi pystyä johta­maan muutenkin kuin olet­ta­malle että luku­jär­jestelmässä luvul­la on seuraaja… 🙂

  34. Jos Malmin kent­tä vapau­tuu rak­en­tamiselle, kan­nat­taisi HELI-rataakin harki­ta uudelleen.
    — ase­ma Malmin ken­tän pohjoislaidalle
    — liityn­täpysäköin­ti­ase­ma Por­voon­väylän ja Kehä III:n risteyk­sen tuntumaan
    — pari ase­maa Östersundomiin
    On käsit­tämätön­tä, jos tuos­ta lin­jauk­ses­ta luovu­taan — niin paljon asukkai­ta pelkästään Helsingis­sä olisi tulos­sa tuon lin­jan varrelle.

  35. EKK: — liityn­täpysäköin­ti­ase­ma Por­voon­väylän ja Kehä III:n risteyk­sen tuntumaan

    Joo, ja samalle ase­malle metro joka jatke­taan Mel­lun­mäestä Kehä III var­teen sijoitet­ta­van tiivisko­rkean pien­te­ol­lisu­usalueen läpi.

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Tätä tutkailu­a­han tässä juuri har­raste­taan, onko tämä liityn­täpysäköin­ti hin­tansa arvoista. 

    Kantsis kaavoit­ta­jienkin siis käyt­tää järkeä. Vaikkei kaa­vat velvoitakaan, niin kovasti ne tun­tuu ohjaa­van toimintaa.

  37. Hol­lan­nis­sa­han liityn­täpysäköin­ti on pääasi­as­sa hoidet­tu pyöril­lä. Eli kotoa aje­taan pyöräl­lä ase­malle, ja toises­sa päässä odot­taa toinen pyörä, jol­la polka­istaan työ­paikalle. Tai jom­pikumpi mat­ka voidaan kävel­lä. Suomes­sa vaan ei ole osat­tu tähän panos­taa, vaan eri­laisia vuokrapyöriäkin tähän kaavail­laan. Eli pyörien pysäköin­ti kun­toon, kuten jo aiem­pi todet­tu. Hol­lan­nin asukasti­heys ja asumisen keskit­tymi­nen on tietysti eri luokkaa kuin Suomessa.

  38. JTM:
    Hol­lan­nis­sa­han liityn­täpysäköin­ti on pääasi­as­sa hoidet­tu pyöril­lä. Eli kotoa aje­taan pyöräl­lä ase­malle, ja toises­sa päässä odot­taa toinen pyörä, jol­la polka­istaan työpaikalle. 

    Suo­mi ei ole Hol­lan­ti ilmas­ton­sa tai etäisyyk­sien­sä puoles­ta. Talvipyöräi­ly on mah­dol­lista, mut­ta kyl­lä asial­la silti merk­i­tys­tä on.

    Huvit­ta­va tämä keskustelu, olen aina luul­lut että liityn­täpysäköin­ti on hyvä jut­tu jos­ta kan­nat­taa jotain mak­saa. Saadaan autoil­i­jat käyt­tämään julkisia.

    Aini­in, kaikkien pitää asua ker­rostalos­sa radan var­res­sa ja muille on tar­jol­la kep­piä. Ette ainakaan mei­dän julk­isia sit­ten käytä.

    Ei tajua.

  39. JTM:
    Hol­lan­nis­sa­han liityn­täpysäköin­ti on pääasi­as­sa hoidet­tu pyörillä. 

    Hol­lan­nis­sa on vähän eri­lainen ilmas­ton kuin Suomessa.

  40. ‘Huvit­ta­va tämä keskustelu, olen aina luul­lut että liityn­täpysäköin­ti on hyvä jut­tu jos­ta kan­nat­taa jotain mak­saa. Saadaan autoil­i­jat käyt­tämään julk­isia.’ (Gre­jus)
    Kan­nat­taa jotain mak­saa ei ole yhtä kuin kan­nat­taa mak­saa sikana, hin­nal­la on väliä. Raha ei tule taika­seinästä, hipit.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Tätä tutkailu­a­han tässä juuri har­raste­taan, onko tämä liityn­täpysäköin­ti hin­tansa arvoista.

    No yritetään­päs ihan politiikkasuositusta.

    Ensim­mäi­nen perushavain­to on, että liityn­täpysäköin­tiä ei mis­sään nimes­sa tule käsitel­lä yht­enä nip­puna, vaan tarvi­taan eri­laisia toim­intal­in­jo­ja eri paikois­sa sijait­se­valle liityntäpysäköinnille.

    Osaa paikoista on ajatel­tu suo­ras­taan kan­takaupun­gin puolelle, Kuten Kalasa­ta­maan tai Ruo­ho­lah­teen. Tässä herää heti kysymys, alka­ako tämä kiertää pitkään nou­datet­tua pysäköin­nin rajoit­tamista keskus­tas­sa. Ainakaan moot­toritei­den liiken­nemääri­in nämä eivät auta ja ovat siten ris­tiri­idas­sa uuden vision kanssa. Vision perus­teel­la liityn­täpysäköin­nin tulisi sijai­ta pääosin kehä I:n ulkop­uolel­la. Mut­ta jos vas­taa­va määrä pysäköin­tipaikko­ja voidaan pois­taa keskus­tas­ta, niin mikäs siinä. Voisi ajatel­la, että näitä paikko­ja tar­jot­taisi­inkin mielu­um­min yri­tyk­sille, paikan hin­taan sisäl­ty­isi matkus­tu­soikeisu A‑vyöhykkeellä. Ehkäpä tämä voisi olla myös hyvä tapa tar­jo­ta asukaspysäköin­tiä, eli osa paikoista varat­taisi­in asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen käyt­täjille, ainakin yön yli. Sil­loin palveltaisi­in myös toiseen suun­taan: kan­takaupungis­sa asu­vien ei vält­tämät­tä tarvit­sisi tuo­da autoaan koti­in asti.

    Toinen ryh­mä on liityn­täpysäköin­ti, joka on päällekkäistä liityn­täli­iken­teen kanssa. On aika selvää, että täl­löin liityn­täpysäköin­ti ei mon­estikaan kor­vaa automatkaa, vaan joukkoli­iken­nematkan liityn­täbus­sio­su­u­den. Sil­loin ei tätä kan­na­ta ryhtyä tuke­maan. Jos koh­ta ei vält­tämät­tä kan­na­ta vas­tus­taakaan, jos autoli­iken­teen kokon­ais­määrän kat­so­taan ole­van kohtu­ulli­nen. Suosi­tuk­se­na on mak­sulliset pysäköin­ti­talot, jois­sa pyritään omakus­tan­nush­in­taan tai pie­neen sub­ven­tioon. Jonkin­lainen mak­su huole­htii myös siitä, että kauem­paa tule­vat menevät jon­nekin muualle, mis­sä pysäköin­ti on jär­jestet­tävis­sä edullisemmin. 

    Viimeisenä ryh­mänä on heikon joukkoli­iken­teen alueelta tule­vat ja tämä onkin ain­oa ryh­mä, jon­ka kohdal­la liityn­täpysäköin­ti toimii niin kuin on oikeasti ajatel­tu, eli se mah­dol­lis­taa joukkoli­iken­teen käytön ja muut­taa henkilöau­tomatko­ja joukkoli­iken­nematkoik­si. Helsingis­sä täl­laisia aluei­ta ei juurikaan ole, joku Villin­ki ehkä? Helsin­gin omat tapauk­set voisi hoitaa asukaspysäköin­nin tapaan: vaikka­pa juuri villinkiläisille varataan ne viisi­toista autopaikkaa Hert­toniemen metroase­mal­ta. Mut­ta muuten liikenne kehyskun­nista Helsinki­in on iso ongel­ma, mut­ta tätä täy­tynee ratkoa HSL:n puit­teis­sa. Helsin­ki voisi omas­ta puoles­ta lähin­nä miet­tiä, löy­tyykö Helsin­gin alueelta soveli­ai­ta paikko­ja isoille liityn­täpysäköin­ti­laitok­sille, taik­ka parem­minkin yleiskaavoituk­ses­sa voitaisi­in tehdä täl­laisia soveli­ai­ta paikko­ja esimerkik­si moot­toritei­den melu­alueille ja johtaa niille jokin tasokas joukkoliikennelinja.

  42. Sylt­ty: Hol­lan­nis­sa on vähän eri­lainen ilmas­ton kuin Suomessa.

    Kyl­lä. Siel­lä tuulee hyvin usein ja hyvin lujaa. Ja pimeää sekä sumua ja sumu­sadet­ta, joka talvisin jää­tyy tei­den pin­taan, riittää.

    Suomes­sa esimerkik­si kulunut mar­raskuu oli pyöräi­lyn kannal­ta erinomainen.

  43. Gre­jus:
    Huvit­ta­va tämä keskustelu, olen aina luul­lut että liityn­täpysäköin­ti on hyvä jut­tu jos­ta kan­nat­taa jotain mak­saa. Saadaan autoil­i­jat käyt­tämään julkisia.

    Etkä tosi­aankaan ole ain­ut, joka luulee. Eikä siinä ole mitään huvittavaa.

    Onnek­si on valveu­tunut ja akti­ivi­nen tilas­toti­eteil­i­jä, joka ker­too meille, miten asi­at oikeasti ovat.

  44. JTM: Hol­lan­nis­sa­han liityn­täpysäköin­ti on pääasi­as­sa hoidet­tu pyöril­lä. Eli kotoa aje­taan pyöräl­lä ase­malle, ja toises­sa päässä odot­taa toinen pyörä, jol­la polka­istaan työpaikalle. 

    Oikeas­t­aan olisi kiva tehdä tääl­lä samaa, jos joku hoitaisi osaltani kolme asiaa:
    1) räjäytä pois tieltäni Kasavuori, ettei tarvitse kiivetä fil­lar­il­la hirveätä mäkeä matkalla kotiin/kotoa. Hol­lan­nis­sa ei tuol­laisia kukku­loi­ta suvai­ta kaupunkirakenteessa.
    2) läm­mitä ilmas­toa sen ver­ran, että lumi­olo­suh­teet ovat talvel­la hol­lan­ti­laiset. Nykyisel­lä talvel­la pyöräi­ly toimii lähin­nä joukkoli­iken­teen tap­pa­jana, kos­ka suuri osa vuodes­ta aje­taan pyöräl­lä ja lop­puai­ka kan­nat­taa sit­ten ajaa autolla.
    3) raken­na ratay­hteys siten, että juna, joka vielä 10 vuot­ta sit­ten kul­ki vai­h­dot­tomana, olisi uud­estaan taas suo­ra. “Metro­mainen” lähi­ju­nali­ikenne teki kaik­ista yhteyk­sistä väliasemille vai­h­dol­lisia, joten aikaa kuluu enemmän.

    Asioiden ollessa nykyti­las­sa on järkeväm­pää ajaa koko mat­ka pyöräl­lä sil­loin kun huvit­taa, ja autol­la sil­loin kun ei huvi­ta pyöräil­lä (esim. maanan­taina oli aika ikävä fil­larike­li nastallisellekin).

  45. JTM:
    Hol­lan­nin asukasti­heys ja asumisen keskit­tymi­nen on tietysti eri luokkaa kuin Suomessa. 

    Ei tuo­hon tarvi­ta suur­ta asukasti­heyt­tä kuin tekemään yksi­ty­isautoilu han­kalak­si ja ruuhkaisek­si ja luo­maan se tah­toti­la. Tavanomaiset suo­ma­laiset muu­ta­man kymme­nen­tuhan­nen asukkaan pikkukaupun­git sopi­val­la etäisyy­del­lä toi­sis­taan (10–20 km) voisi­vat huoltaa toisen­sa noin. Siel­lä mis­sä asukasti­heys nimeno­maan ei ole suuri on liiken­nöin­ti mil­lä tahansa väli­neel­lä ennen, nyt ja tule­vaisu­udessa kuin tanssia. Sanon tämän kaikkien tanssi­taitois­t­en suul­la — itse en juurikaan osaa. (Tarkastelun ulkop­uolelle jätetään ne todel­lakin yksit­täiset maaseudun talot.)

  46. Ode: “Savipel­loille hajaute­tun omako­ti­ma­ton tukem­i­nen puoltaisi sitä, että käyt­täjän kotikun­nan pitäisi mak­saa liityntäpysäköinti.”

    Olkaa rauhas­sa, emme tule Helsin­gin keskus­taan ostok­sille. Varsinkin jos asenne on tämä. Onnek­si löy­tyy mar­ket­te­ja kehä-III:n var­relta. Punanavuori ja keskus­ta voi olla rauhas­sa cityvihrei­den hiekkalaatikko.

  47. Koti-isä: Etkä tosi­aankaan ole ain­ut, joka luulee. Eikä siinä ole mitään huvittavaa.

    Onnek­si on valveu­tunut ja akti­ivi­nen tilas­toti­eteil­i­jä, joka ker­too meille, miten asi­at oikeasti ovat. 

    Eli todel­lakin on parem­pi, että Nur­mi­järveläi­nen ajaa autol­laan Helsin­gin keskus­taan asti, tai mis­sä ikinä onkaan töis­sä ‚sen sijaan että jät­täisi auton­sa liityn­tä­parkki­in ja käyt­täisi julkisia?

    Vii­sai­ta nuo tilastotieteilijät.

  48. Koti-isä: Kyl­lä. Siel­lä tuulee hyvin usein ja hyvin lujaa. Ja pimeää sekä sumua ja sumu­sadet­ta, joka talvisin jää­tyy tei­den pin­taan, riittää.

    Suomes­sa esimerkik­si kulunut mar­raskuu oli pyöräi­lyn kannal­ta erinomainen. 

    Mie­lenki­in­toista, en ole koskaan tul­lut ajatelleek­sikaan että Suo­mi on Hol­lan­tia parem­pi pyöräi­ly­maa sään­sä puoles­ta. Aina oppii jotain uutta.

  49. Gre­jus: Eli todel­lakin on parem­pi, että Nur­mi­järveläi­nen ajaa autol­laan Helsin­gin keskus­taan asti, tai mis­sä ikinä onkaan töis­sä ‚sen sijaan että jät­täisi auton­sa liityn­tä­parkki­in ja käyt­täisi julkisia?

    Riip­puu esim siitä kuka sen liityn­tä­parkkipaikan mak­saa, onko siel­lä keskus­tas­sa parkkipaikkaa saatavil­la jne jne. Tuos­sa ylem­pänä on pitkähkö alus­tus ja 50 keskustelukom­ment­tia aiheesta, toisille ei tarvitse selit­tää enem­pää, toisille ei kannata.

  50. Gre­jus: Eli todel­lakin on parem­pi, että Nur­mi­järveläi­nen ajaa autol­laan Helsin­gin keskus­taan asti, tai mis­sä ikinä onkaan töis­sä ‚sen sijaan että jät­täisi auton­sa liityn­tä­parkki­in ja käyt­täisi julkisia?

    Vii­sai­ta nuo tilastotieteilijät.

    Kysymys onkin lähin­nä hin­nas­ta, eli kuka mak­saa nur­mi­järveläisen liityn­täpysäköin­nin, ja kuin­ka paljon se saa mak­saa. En kun oikein jak­sa uskoa, että nur­mi­järveläi­nen ihan itse ostaisi/vuokraisi itselleen sel­l­aista reilun kymp­pi­ton­nin (tai vai­h­toe­htover­taile­mal­la las­ket­tuna jopa paljon kalli­im­paa) parkkipaikkaa jostain ase­man var­relta että pää­sisi liittymään. 

    Kaikessa sub­ven­tios­sa pitää miet­tiä, mitä sub­ven­toidaan. Jos helsinkiläiset mak­sa­vat nur­mi­järveläiselle liityn­täpysäköin­nin, he sub­ven­toi­vat nur­mi­järveläis­ten asuin­paikkavalin­nas­ta johtu­via kus­tan­nuk­sia, mikä nos­taa Nur­mi­järvel­lä sijait­se­vien tont­tien arvoa, ja vas­taavasti las­kee maan arvoa Helsingis­sä. Ei tämä voi olla Helsin­gin tai helsinkiläis­ten etu.

    Parem­pi, markki­nae­htoinen vai­h­toe­hto on se, että nur­mi­järveläiset mak­sa­vat itse val­in­to­jen­sa kus­tan­nuk­set. Helsinkiläiset voivat tähän vaikut­taa esimerkik­si riit­tävän suuril­la pysäköin­ti­mak­suil­la tai tietulleil­la: kun oma­l­la autol­la ajami­nen on nur­mi­järveläiselle riit­tävän kallista, alkaa se markki­nae­htoisen autopaikan ost­a­mi­nen radan var­res­ta kuu­lostaa houkut­tel­e­vam­mal­ta vaihtoehdolta. 

    Parhaas­sa tapauk­ses­sa nur­mi­järveläi­nen saat­taa jopa harki­ta asuin­paikkaval­in­tansa järkevyyt­tä kokon­aan uud­estaan, ja täysin nau­ret­tavas­ta Nur­mi­järvi-Helsin­ki työ­matkali­iken­teestä päästään eroon.

  51. Päiväunelmis­sa voisi haaveil­la että liityn­täpysäköin­ti­in liit­ty­isi jotain palveluja.

    Esim: Jätän auton kau­pan liityn­tä­parkki­in, ja päivän aikana kaup­pias las­taa auton takakont­ti­in net­tikau­pas­ta tehdyt ja mak­se­tut ostokset.

    Voisin kek­siä heti kymme­nen syytä mik­si tämä ei onnis­tu­isi, viimestään joku vira­nomainen sen kuitenkin kieltäisi.

    Viron laivoil­la tämä jo onnis­tuu, joten mik­sipä ei ruokaupassakin?

  52. Gre­jus: Mie­lenki­in­toista, en ole koskaan tul­lut ajatelleek­sikaan että Suo­mi on Hol­lan­tia parem­pi pyöräi­ly­maa sään­sä puoles­ta. Aina oppii jotain uutta.

    Ei se aurinko Hol­lan­nis­sakaan ihan 24/7 paista. Poh­jan­meren läheisyys huole­htii kyl­lä tuulista ja sateista. Talvi ja pimeys ovat vähän vähäisem­piä, mut­ta ei talvi­nen Ams­ter­dam mikään varsi­nainen auringonpalvo­jan mek­ka ole.

    Polkupyörien käyt­tö­tavois­sa on kuitenkin iso ero. Kun Suomes­sa sukka­housupyöräil­i­jät keskustel­e­vat kol­menkympin keskinopeuk­sista ja siitä, että asvalt­ti rikkoo 22 mm lev­eät renkaat, niin Ams­ter­damis­sa aje­taan kam­mot­tavil­la puoli­jar­rut­tomil­la mum­mopy­öril­lä hölkkä­vauh­tia puku päällä.

    Hol­lan­nis­sa hom­ma toimii sik­si, että kul­jet­ta­vat matkat ovat muu­ta­man kilo­metrin luokkaa. Suo­ma­laiselle työ­matkapyöräil­i­jälle kymme­nen kilo­metriä on vielä pikem­min lyhyt matka.

    Jos voisi säi­lyt­tää suo­ma­laisen lainku­u­li­aisu­u­den sekä liiken­nesään­tö­jen nou­dat­tamises­sa että “oman” ja “toisen” erot­tamises­sa, niin ottaisin mielel­läni Hol­lan­nin pyöräi­lymah­dol­lisu­udet, tasaisu­u­den ja etäisyydet.

  53. jee­jee: Päiväunelmis­sa voisi haaveil­la että liityn­täpysäköin­ti­in liit­ty­isi jotain palveluja.
    Esim: Jätän auton kau­pan liityn­tä­parkki­in, ja päivän aikana kaup­pias las­taa auton takakont­ti­in net­tikau­pas­ta tehdyt ja mak­se­tut ostokset. 

    Ihan kiva päiväunel­ma. Kuka ja miten saa sen kympin päivässä, minkä autosi seisot­ta­mi­nen parkissa päivän ajan mak­saa? Mak­satko kaup­pi­aalle ekstraa?

    Kaup­pakeskusten parkki­hal­lit ovat ilmaisia asi­akkaille, kos­ka peri­aat­teessa pidem­pään viihtyvä asi­akas tuh­laa enem­män rahaa. Auton­sa parkki­in jät­tävä ja töi­hin lähtevä asi­akas taas on huono asiakas.

  54. Ville Turunen: Osaa paikoista on ajatel­tu suo­ras­taan kan­takaupun­gin puolelle, Kuten Kalasa­ta­maan tai Ruo­ho­lah­teen. Tässä herää heti kysymys, alka­ako tämä kiertää pitkään nou­datet­tua pysäköin­nin rajoit­tamista keskustassa. 

    Helsin­gin liiken­teessä on nykyään hyvin yksinker­tainen sään­tö. Liiken­nesu­un­nit­telul­la jumiru­uhkat pide­tään moot­toritei­den pään tasal­la. Kaupunki­in tuli­jat jonot­ta­vat kiltisti motarin päässä, sen sisäpuolel­la liikenne kul­kee kohtu­ullis­es­ti. Joukkoli­ikenne ohit­taa ruuhkan joukkoli­iken­nekaistaa pitkin. Motarien välil­lä ruuh­ka muo­dos­tuu samalle tasalle esimerkik­si Tam­pereen­tien ja Tuusu­lantien välis­sä Vetu­ri­tielle Hakamäen­tien pohjoispuolelle.

    Tämän ruuhkavyöhyk­keen sisäpuolelle ei ole mitään järkeä tehdä liityn­täpysäköin­tiä. Maa on arvokas­ta muuhun käyt­töön, ja sisäl­lä asu­vat mut­ta ulkona työsken­televät autoil­i­jat pää­sevät sukke­lasti vas­tavir­taan jo nyt. Kuka ihme ajaisi keskus­ta-alueen sisäl­lä kotoaan liityntäparkkiin?

  55. jee­jee: Esim: Jätän auton kau­pan liityn­tä­parkki­in, ja päivän aikana kaup­pias las­taa auton takakont­ti­in net­tikau­pas­ta tehdyt ja mak­se­tut ostokset.

    Mikä estää sin­ua tekemästä näin nyky­is­ten net­tiruokakaup­po­jen kanssa?

  56. teekkari:
    Parhaas­sa tapauk­ses­sa nur­mi­järveläi­nen saat­taa jopa harki­ta asuin­paikkaval­in­tansa järkevyyttä. 

    Tai työ­paikkaval­in­tansa.

    Työ­matkali­iken­teessäkin kun on aina sekä paik­ka A että B ja mikään itses­tään­selvyys ei ole se että jälkim­mäi­nen sijait­see aina Helsin­gin kan­takaupungis­sa. Tai metroasemalla.

  57. jee­jee:
    Päiväunelmis­sa voisi haaveil­la että liityn­täpysäköin­ti­in liit­ty­isi jotain palveluja.

    Esim: Jätän auton kau­pan liityn­tä­parkki­in, ja päivän aikana kaup­pias las­taa auton takakont­ti­in net­tikau­pas­ta tehdyt ja mak­se­tut ostokset.

    Voisin kek­siä heti kymme­nen syytä mik­si tämä ei onnis­tu­isi, viimestään joku vira­nomainen sen kuitenkin kieltäisi.

    Kai se suurin este siis on, että tuo lastaus/liityntäparkkitoiminta tapah­tu­isi korkein­taan ja enin­tään tois­taisek­si ei-kenenkään maal­la. Las­tausalueen muut­ta­mi­nen a’ 300 000 euro asun­noik­si on kaiken aikaa nas­ta idea. Jospa sen ton­tin ostaisikin “S‑ryhmä” ja alka­isi sekä pysäköin­ti- että varasto/tukkukauppa ‑oper­aat­torik­si. Siis ei mitään kaup­pakeskus tosi­aankaan vaan enem­pi teolli­nen tuotan­to­laitos. Työpäivän jäl­keen auto on las­tat­tu kaup­pakas­sil­la. Tank­ki täyn­nä, auto pesty, huol­let­tu ja kat­sastet­tu. Renkaat vai­hdet­tu jos niin sovit­tu. Ajatelkaas koko hom­meli uusiksi.

  58. Parhaas­sa tapauk­ses­sa nur­mi­järveläi­nen saat­taa jopa harki­ta asuin­paikkaval­in­tansa järkevyyt­tä kokon­aan uud­estaan, ja täysin nau­ret­tavas­ta Nur­mi­järvi-Helsin­ki työ­matkali­iken­teestä päästään eroon. 

    Vaikken itse kan­na­ta ns. Nur­mi­järvi-visioi­ta, en myöskään koe val­tavaa tarvet­ta sanel­la muille mil­lä taval­la hei­dän tulisi elää.

    Pelkän kepin käyt­tämi­nen omien näke­mys­ten syöt­tämisessä muille ei muuten yleen­sä toi­mi, vaik­ka olisikin “sädeke­hä pään päällä”.

  59. Min­ulle on jo selvin­nyt, ettei Nur­mi­järveltä saa tul­la Helsinki­in ainakaan autolla.

    Olenko syyl­listynyt suureen syn­ti­in, kun kävin Tam­pereelta pari vuot­ta Helsingis­sä töissä ?

  60. Coun­try­boy:
    Min­ulle on jo selvin­nyt, ettei Nur­mi­järveltä saa tul­la Helsinki­in ainakaan autolla. 

    Sen jäl­keen, kun markki­na­t­alous kek­sit­ti­in, tuol­lais­ten asioiden kat­e­gori­nen kieltämi­nen on tyhmää.

    Tässä yritetään ratkaista mon­ta ongel­maa samaan aikaan, ja kieltämät­tä välil­lä mukana tun­tuu ole­van jotain ihan muu­ta kuin asun­to- tai liikennepolitiikkaakin.

    Olisi paras­ta lait­taa ihmiset itse ratkaise­maan asioiden tas­apain­ot­ta­mi­nen eikä mis­sään tapauk­ses­sa syyl­listää yksit­täisiä ihmisiä “vääristä valin­noista”. Kaik­ki lail­liset valin­nat ovat oikei­ta. Jos nykyiset sään­nöt johta­vat väärän­laiseen käyt­täy­tymiseen, lain­säätäjän pitäisi var­maankin tehdä jotain.

    Tässä tapauk­ses­sa markki­na­t­alous osaisi ratkaista ongel­mat varsin yksinkertaisesti.

    1. Laite­taan pääkaupunkiseudun ruuhkau­tuville teille sel­l­aiset tieko­htaiset ja aikape­rus­taiset ruuhka­mak­sut, joil­la ruuhkat saadaan pois. Net­tora­hat laite­taan liiken­nejär­jestelmän kehit­tämiseen. Jos oikein fik­su­ja ollaan, por­raste­taan mak­sut auto­jen päästölu­ok­i­tusten ja vaik­ka nastarenkaiden mukaan, niin saadaan parem­pi hengitysilma.

    2. Annetaan mah­dol­lisu­us rak­en­taa markki­nae­htoista liityn­täpysäköin­tiä niin paljon kuin sitä tarvi­taan. Maas­ta pitää ottaa sama hin­ta kuin vai­h­toe­htokäytöstä, on se vai­h­toe­htokäyt­tö sit­ten joutomaa tai asuntorakentaminen.

    3. Kaavoite­taan asun­tokan­taa niin, että saadaan mah­dol­lisim­man paljon mah­dol­lisim­man kalli­ita asun­to­ja tehtyä.

    Se on siinä. Markki­na­t­alous kek­sii kaik­ki ove­lat vuorot­telu­park­it ja vaik­ka park­keer­aus­palve­lut. Julkisen liiken­teen ja kevyen liiken­teen verkos­tot paranevat ja kulku­ta­pao­su­udet nou­se­vat. Autoil­i­jat saa­vat väl­jem­mät väylät. Kimp­pakyyti muut­tuu houkut­tel­e­vam­mak­si taloudel­lis­es­ti, ja nur­mi­järveläi­nen jät­tää auton­sa koti­in tai liityn­tä­parkki­in. Tai sit­ten ajaa Helsin­gin keskus­taan ruuhkat­to­mia väyliä pitkin, jos siihen halu­aa investoida.

    Tiedän, ei kel­paa. Kokoomuk­selle ei kel­paa, kos­ka autoil­i­jat mak­sa­vat lisää. Demareille ei kel­paa, kos­ka osa demarien äänestäjistä jou­tu­isi luop­umaan autostaan. Vasem­mis­toli­itolle ei kel­paa, kos­ka markki­na­t­alous. Vihreille ei kel­paa, kos­ka autoilua ei saadakaan lop­pumaan. Keskustalle ei kel­paa, kos­ka rahat jäävät pääkaupunkiseudulle. Ruot­salaisille ei kel­paa, kos­ka ehdo­tus oli suomek­si. Helsingille ei kel­paa, kun pitäisi tiivistää. Kehyskun­nille ei kel­paa, kun pitäisikin kan­taa omat kustannukset.

    Lop­ul­ta markki­na­t­alous on kuitenkin kovin tehokas tapa opti­moi­da asioiden keskinäisiä suhtei­ta. Yhteiskun­nan tehtävä on lait­taa yksikkökus­tan­nuk­set kohdalleen.

  61. Viherinssi: Kuka ja miten saa sen kympin päivässä, minkä autosi seisot­ta­mi­nen parkissa päivän ajan maksaa? 

    Jos paik­ka on jo tehty illan ja viikon­lop­un asi­akkai­ta varten mut­ta muuten jää tyhjäk­si on kus­tan­nus tyhjästä paikas­ta saman kympin.

    Päivä­saikaan ei kaikkien kaup­pakeskusten parkkik­sil­la ole kauheasti tugos­ta. Ellei samas­sa kom­plek­sis­sa sit­ten satu ole­maan myös reilusti toimis­to­työ­paikko­ja (jol­loin yli neljä tun­tia pysäköiviltä saate­taan per­iä pysäköintimaksua). 

    Joukkoli­iken­ney­hteyk­sien päässä ole­va päiväl­lä hil­jainen kaup­pakeskus saat­taisi tuol­lais­es­ta hyö­tyäkin jos kalli­it paikat houkut­ta­vat käyt­täjiä 8–16 välil­lä jol­loin myös työn­tek­i­jät voivat hyl­ly­jen täyt­tämisen lisäk­si täyt­tää kaup­pakasse­ja ennakkoti­lauk­si­la kun kas­soil­la ei ole ruuhkaa. 

    (…toki tuol­laiselle paikalle kan­nat­taisi ne toimis­to­työ­paikat kaavoit­taa ja rak­en­taa ennen pitkää mut­ta kyl­lä hok-elan­to näyt­tää pitävän kalli­iden parkkipaikko­jen rak­en­tamista kan­nat­ta­vana ilman niitäkin ja eipä kaavoit­ta­jakaan halua hyvää yhteistyökump­pa­nia turhaan hol­ho­ta vaan on antanut vapaat kädet, kuka sitä kaupunki­rak­en­teen hajoamista niin vakavasti aina ottaa…)

  62. Gre­jus: Pelkän kepin käyt­tämi­nen omien näke­mys­ten syöt­tämisessä muille ei muuten yleen­sä toi­mi, vaik­ka olisikin “sädeke­hä pään päällä”.

    Ei tässä kukaan ole kep­piä tar­jon­nut. Kyse on siitä, että ote­taan porkkana pois.

    Val­in­to­ja saa tehdä, Suo­mi on vapaa maa, eikä asuin­paikan val­in­taa rajoite­ta laeil­la. Mut­ta val­in­to­jen kus­tan­nusten tulisi olla selvästi näkyvil­lä ja osua omaan lom­pakkoon. Muuten valin­nat ovat hel­posti kestämät­tömiä ja johta­vat hyv­in­voin­ti­tap­pi­oon; kut­su­taan sitä vaik­ka kestävyysvajeeksi.

  63. jee­jee:
    Päiväunelmis­sa voisi haaveil­la että liityn­täpysäköin­ti­in liit­ty­isi jotain palveluja.

    Esim: Jätän auton kau­pan liityn­tä­parkki­in, ja päivän aikana kaup­pias las­taa auton takakont­ti­in net­tikau­pas­ta tehdyt ja mak­se­tut ostokset.

    Voisin kek­siä heti kymme­nen syytä mik­si tämä ei onnis­tu­isi, viimestään joku vira­nomainen sen kuitenkin kieltäisi.

    Viron laivoil­la tämä jo onnis­tuu, joten mik­sipä ei ruokaupassakin?

    Ei kai tuo päiväu­ni kovin epäre­al­isti­nen ole. Esimerkik­si Ruo­ho­lahdessa, Hert­toniemessä ja Mel­lun­mäessä liityn­täpysäköin­ti suun­nitelti­in ns päällekkäiskäyt­tö­paikkoina paikallisen mar­ketin kanssa samaan kiin­teistöön. Kau­pan paikko­jen kysyn­tähuip­pu on viikon­va­i­h­teessa, liityn­täpysäköin­nin ma-pe ruuh­ka-ajois­sa ja niiden välis­sä. Neu­vot­te­lut sujui­v­at hel­posti. Kaiketi mar­ketin etu on tar­jo­ta ns keräi­ly­palvelua kohtu­uhin­taan, vaik­ka ei kär­räisikään ostok­sia aivan takakont­ti­in saakka.

    Liityn­täpysäköin­nin kus­tan­nusten jakoon saadaan täl­lä mallil­la use­ampi mak­sa­ja. On selvää, että kokopäiväistä liityn­täpysäköin­tipaikkaa ei voi­da jatkos­sa sälyt­tää kaupunkien piikki­in. Käyt­täjä mak­saa peri­aate on muutenkin saa­mas­sa tämän­tyyp­pi­sis­sä palveluis­sa jalan­si­jaa. Autoil­i­jan pitää mak­saa paikas­taan joka tapauk­ses­sa vähin­tään puo­let eli noin vitonen/pvä. Niin­hän sujuu jatkokin joukkoli­iken­teel­lä. Val­tion mukaan­tu­lo jär­jestelmän investoin­tien rahoit­ta­jak­si on perustel­tu sik­si, että näin säästytään sisään­tuloväylien jatku­val­ta lisäka­p­a­siteetin investoinnilta.

  64. Viherinssi: 3. Kaavoite­taan asun­tokan­taa niin, että saadaan mah­dol­lisim­man paljon mah­dol­lisim­man kalli­ita asun­to­ja tehtyä.

    Voisitko vähän ava­ta ehdo­tuk­sen tätä osaa? Miten tuo muka helpot­taa taval­lisen asun­non­tarvit­si­jan ase­maa? Min­un nähdäk­seni tuo ehdo­tus 3. edis­tää lähin­nä gryn­dere­it­ten, kiin­teistövälit­täjien ja pankkien asemaa. 

    Asun­to­jen yliko­rkeat hin­nat Helsingis­sä on ongel­ma, jos tilan­net­ta ajatel­laan esimerkik­si taval­lisen, keski­t­u­loisen työssäkäyvän asun­non tarvit­si­jan näkökul­mas­ta. Se ker­too myös pääkaupunkiseu­tua palvel­e­van julkisen liiken­teen jär­jestelmän ongel­mas­ta, joka ei ilmeis­es­ti palvele nyky­isiä ja poten­ti­aal­isia käyt­täjiään riit­tävän hyvin.

  65. Viherinssi: Sen jäl­keen, kun markki­na­t­alous kek­sit­ti­in, tuol­lais­ten asioiden kat­e­gori­nen kieltämi­nen on tyhmää. 

    Kyl­lä asioiden ratkaisu­un on var­masti monia malle­ja, niiden vain pitäisi luo­da myös parem­paa yhteiskun­taa ja olla sosi­aalis­es­ti oikeudenmukaisia.

    Kaikil­la tääl­lä esite­ty­il­lä malleil­la nos­te­taan hyvien yhteyk­sien var­rel­la ole­vien asun­to­jen hin­to­ja ja ran­gais­taan auton käytöstä mak­sul­la. Kiristys tun­tuu eniten pienis­sä tulolu­okissa, joil­la ei ole vai­h­toe­htona kan­takaupungis­sa asuminen.

    Ei tarkoi­tus ole saa­da kaikkea kaikille, mut­ta en usko että sosi­aalisen epä­tasa-arvon korost­a­mi­nen markki­na­t­alouden nimis­sä on kovin järkevää poli­ti­ikkaa. Pait­si tietysti jos etusi­jal­la on liiken­teen min­i­moin­ti, muista aspek­teista viis.

    Parem­pi esimerk­ki markki­na­t­alouden toimivu­ud­es­ta demokra­tial­la höys­tet­tynä on kun­tien väli­nen kil­pailu. Mis­sään alueen kun­nas­sa ei kan­na­ta tehdä liian radikaale­ja päätök­siä asukkai­ta kuulemat­ta, kos­ka asukkaat voivat äänestää jaloil­laan niin asuin­paikkaansa kuin osto­spaikko­jansa valitessaan.

  66. Sakke: Voisitko vähän ava­ta ehdo­tuk­sen tätä osaa? Miten tuo muka helpot­taa taval­lisen asun­non­tarvit­si­jan ase­maa? Min­un nähdäk­seni tuo ehdo­tus 3. edis­tää lähin­nä gryn­dere­it­ten, kiin­teistövälit­täjien ja pankkien asemaa.

    Selitetään… Tämä on kieltämät­tä epäin­tu­iti­ivista, mut­ta asun­torak­en­tamises­sa kan­nat­taa nimeno­maan rak­en­taa niin kovaa laat­ua ja halut­tavaa asun­toa kuin suinkin. Se on kaikkien muiden pait­si maan­omis­ta­jien etu.

    Kun asun­not menevät markki­na­t­alouden mukaises­ti, meil­lä on kak­si jonoa. Toises­sa jonos­sa ovat asun­not halut­tavu­usjärjestyk­sessä, toises­sa asun­non­tarvit­si­jat mak­sukykyjärjestyk­sessä. Jos olet mak­sukyvyltäsi numero 100 000, saat 100 000. parhaan asun­non seudul­ta. Parem­paan eivät rahat riitä, huonom­paa et halua.

    Yritetään ensin olla oikein sosi­aal­isia ja raken­netaan edullisia asun­to­ja. Tämä tarkoit­taa siis vähän huonom­mal­la sijain­nil­la ole­via tai laadul­taan muuten vähän huono­ja asun­to­ja. Tehdään vaik­ka 10 000 uut­ta asun­toa, jot­ka pää­sevät tuos­sa asun­to­jen halut­tavu­usjonos­sa sijoille 250 000 — 260 000.

    Mitä tapah­tuu sin­ulle (mak­sukyvyltäsi 100 000. asun­non­tarvit­si­ja)? Ei mitään, kos­ka et kuitenkaan ole kat­se­le­mas­sa noi­ta heikom­pia asun­to­ja. Saat edelleen ostaa sen asun­non, joka oli sijal­la 100 000 ennen rak­en­tamista. Et hyö­tynyt halpo­jen asun­to­jen rak­en­tamis­es­ta mitään.

    Jos olisit köy­hempi, mak­sukyvyltäsi 300 000., niin sil­loin toki saisit sel­l­aisen asun­non, joka oli aikaisem­min sijal­la 290 000, joten sil­loin tilanteesi paranisi.

    Mut­ta entäpä jos seudulle raken­netaankin oikein hyviä kämp­piä? Siten, että ne käm­pät pää­sevät halut­tavu­usjärjestyk­sessä sijoille 10 000 — 20 000. Sin­ul­la ei ole niihin kämp­pi­in varaa, mut­ta rak­en­tamisen jäl­keen 100 000. kämp­pä onkin se, joka oli ennen rak­en­tamista sijal­la 90 000. Eli sin­ul­la on silti varaa parem­paan asun­toon kuin ennen luk­susasun­to­jen rakentamista.

    Tästä syys­tä kan­nat­taa tuot­taa niitä hyviä kämp­piä. Jos raken­netaan parhai­ta kämp­piä, kaik­ki pystyvät sen jäl­keen osta­maan vähän parem­pia asuntoja.

    Käytän­nössä siis paroni af Pengeström muut­taa uuteen lin­naan, johta­ja Fyrkan­der paronin van­haan lukaali­in, lääkäri Raha­la johta­jan van­haan huoneis­toon, insinööri Piir­to­la lääkärin töölöläisas­un­toon, Sakke insinöörin mukavaan asun­toon Taka-Töölössä, kir­jan­pitäjä Tarkkala Sak­en van­haan asun­toon, vas­taan­ot­tovirkail­i­ja Möt­tö­nen kir­jan­pitäjän van­haan asun­toon, laitoshuolta­ja Abdulkar vas­taan­ot­tovirkail­i­jan van­haan asun­toon ja medi­anomi­an opiske­li­ja Jääskeläi­nen Iisalmelta laitoshuolta­jan van­haan asun­toon Puotilassa.

    Kaik­ki pää­sivät pykälää ylem­mäs siinä, mitä halu­si­vat, vaik­ka vain öky­il­i­jäl­lä oli mah­dol­lisu­us ostaa se uusi asunto.

    = = =

    Olen­nainen ymmär­ret­tävä on se, että asun­to­jen hin­ta ei riipu niiden raken­nuskus­tan­nuk­sista tai sijain­nista sinän­sä. Asun­to­jen hin­ta riip­puu osta­jien mak­sukyvys­tä. (Tämä väite pitää paikkansa sil­loin, kun tont­ti­maan hin­ta on selvästi nol­lan yläpuolel­la.) Uusien luk­susasun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen ei paran­na ihmis­ten mak­sukykyä, joten sen jäl­keen ole­mas­saole­vien asun­to­jen hin­nat laske­vat (suh­teessa tilanteeseen, jos­sa uusia asun­to­ja ei rakenneta).

    Samas­ta syys­tä ihmis­ten tulota­son parane­m­i­nen ei sinän­sä paran­na asumisen tasoa. Uusien asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen ja van­ho­jen perus­paran­t­a­mi­nen sen sijaan parantaa.

    Ain­oa tapa saa­da asumisen hin­taa kohtu­ullisem­mak­si on tuot­taa uusia asun­to­ja (= lisätä tar­jon­taa). Jokaisen asun­toa halu­a­van etu on se, että tar­jolle tulee vähin­tään niin hyviä asun­to­ja kuin mitä itse on hankkimassa.

    Asun­tomas­san laatu taas para­nee eniten rak­en­ta­mal­la mah­dol­lisim­man halut­tu­ja asuntoja.

    = = =

    Tässä syn­tyy hel­posti se aja­tusvirhe, että ver­rataan tilan­net­ta, jos­sa raken­netaan vähän luk­susasun­to­ja tai paljon kansana­sun­to­ja. Sil­loin suuri määrä kansana­sun­to­ja paran­taa jonon lop­pupään tilan­net­ta eniten.

    Ver­tailu on kuitenkin väärä. Oikea opti­moita­va asia on se, että päätetään, mon­tako uut­ta asun­toa tarvi­taan mis­säkin ajas­sa. Sen jäl­keen mietitään sitä, miten ne saadaan raken­net­tua siten, että halvinkin niistä on mah­dol­lisim­man kallis (= halut­tu). Täl­löin seudun keskimääräi­nen asumisen taso saadaan maksimoitua.

    Oikea kysymys on miet­tiä, miten tämä saadaan aikaan. Lisää Töölöä lie­nee osit­tain hyvä vas­taus, pien­taloaluei­den tiivistämi­nen toinen hyvä vastaus.

  67. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Joukkoli­iken­ney­hteyk­sien päässä ole­va päiväl­lä hil­jainen kaup­pakeskus saat­taisi tuol­lais­es­ta hyö­tyäkin jos kalli­it paikat houkut­ta­vat käyt­täjiä 8–16 välil­lä jol­loin myös työn­tek­i­jät voivat hyl­ly­jen täyt­tämisen lisäk­si täyt­tää kaup­pakasse­ja ennakkoti­lauk­si­la kun kas­soil­la ei ole ruuhkaa.

    Ja sit­ten vain lis­taa­maan näitä… Jum­bossa voisi olla tilaa, mut­ta se ei ole joukkoli­iken­teen päässä. Ruo­ho­lahdessa on rajoite­tusti paikko­ja, mut­ta ymmärtääk­seni ne ovat aika lail­la täyn­nä. (Jostain syys­tä; 2 €/päivä liityn­täpysäköin­nil­lä, 3 €/h muille.) Itäkeskuk­ses­sa on run­saasti kaup­pakeskuk­sen parkkipaikko­ja, jot­ka on rajoitet­tu 4 tun­ti­in, jot­ta niitä ei käytet­täisi liityn­tä- tai työpäiväpysäköintiin.

    Ymmärtääk­seni myöskään Myyr­mäessä ja Lep­pä­vaaras­sa kaup­pakeskuk­set nimeno­maan eivät halua liityntäpysäköijiä.

    Kuin­ka paljon mak­saa yksit­täisen työssäkäyvän keskimääräi­nen kaup­pakas­si työpäivässä? Olisiko esimerkik­si 40 €? Jos tähän laite­taan ostosten keruu- ja toim­i­tuskus­tan­nuk­set, niin matem­ati­ikkaa on vaikea saa­da pelaamaan.

    Pidän kyl­lä kon­sep­tista, se on hyvä. Se voi jois­sain paikois­sa olla järkeväkin, mut­ta kovin lähel­lä Helsin­gin keskus­taa se ei toi­mi, elleivät ihmiset ole halukkai­ta mak­samaan palvelus­ta kunnolla.

    (Sivukom­ment­ti: Isois­sa kaupois­sa ei ole ylimääräistä työvoimaa kel­lo 8–16. Asian voi tarkas­taa seu­raa­mal­la kas­sajono­ja. Päivit­täis­tavarakaup­po­jen kan­nat­tavu­u­den kannal­ta tämä on iso kysymys, kos­ka kat­teet per tuote ovat kapeita.)

  68. Gre­jus: Kaikil­la tääl­lä esite­ty­il­lä malleil­la nos­te­taan hyvien yhteyk­sien var­rel­la ole­vien asun­to­jen hin­to­ja ja ran­gais­taan auton käytöstä mak­sul­la. Kiristys tun­tuu eniten pienis­sä tulolu­okissa, joil­la ei ole vai­h­toe­htona kan­takaupungis­sa asuminen.

    Tarkoi­tat siis sitä, että ne hyvien liiken­ney­hteyk­sien var­rel­la nyt asu­vat rikkaat rikas­tu­vat ja muual­la asu­vat köy­hät köyhtyvät?

    Näitä rikkai­ta on nyt siis esimerkik­si Kor­sos­sa, Koivukylässä, Reko­las­sa, Tapu­likaupungis­sa, Malminkar­tanos­sa, Malmil­la, Kan­nelmäessä, Puoti­las­sa, Mel­lun­mäessä, Vuosaa­res­sa ja Kontulassa.

    Niitä köy­hiä taas on täl­lä het­kel­lä taa­jana pien­talo­mat­tona pitkin pääkaupunkiseutua.

  69. Sakke:Asun­to­jen yliko­rkeat hin­nat Helsingis­sä on ongel­ma, jos tilan­net­ta ajatel­laan esimerkik­si taval­lisen, keski­t­u­loisen työssäkäyvän asun­non tarvit­si­jan näkökul­mas­ta. Se ker­too myös 

    Yri­tyk­set voisi­vat sub­ven­toi­da työn­tek­i­jöi­den­sä asum­ista. Markki­na­t­alouden kil­voit­telun ulkop­uolisille (ei-metropoli)julkisorganisaatioille, joi­hin luet­takoon mukaan esim. työeläkey­htiöt, tämä ei ole järkevää. Näille syn­tyy posi­ti­ivi­nen kan­nuste siir­tyä “Mikke­li­in”? Metropo­lior­gan­isaa­tiot pystynevät nekin hen­git­tämään vapaam­min tuon jälkeen.

  70. Viherinssi: Ja sit­ten vain lis­taa­maan näitä… 

    Joukkoli­iken­nehän on ratkaistavis­sa luo­ma­l­la ensin bus­sil­in­ja joka vie mah­dol­lis­m­man vähin pysähdyksin niille työ­paik­ka-alueille johon liityn­täpysäköi­jät halu­a­vat päästä. 

    Tai vaik­ka ratikkalin­ja — nyt ne katkea­vat jostain syys­tä ara­bi­an­ran­taan, pikku-huopalah­teen tai käpylään vaik­ka voisi­vat jatkua kehä I:lle saak­ka (mut­ta kun ei ole matkus­ta­jia niin ei kan­na­ta — kuten jok­erinkin suh­teen on viisaasti päätetty).

    Sisään­tuloväylän var­res­sa on kaup­pakeskuk­sia noiden mainit­tu­jen lisäk­si mm. Viikin Pris­ma, Kan­nelmäen Kaari ja Lip­pu­lai­va. City­mar­ket­te­ja esim. Koivukylässä ja Tam­mis­tossa. Ja vaik­ka Ikeat myös.

  71. Viherinssi:
    Tästä syys­tä kan­nat­taa tuot­taa niitä hyviä kämp­piä. Jos raken­netaan parhai­ta kämp­piä, kaik­ki pystyvät sen jäl­keen osta­maan vähän parem­pia asuntoja.

    Käytän­nössä siis paroni af Pengeström muut­taa uuteen lin­naan, johta­ja Fyrkan­der paronin van­haan lukaali­in, lääkäri Raha­la johta­jan van­haan huoneis­toon, insinööri Piir­to­la lääkärin töölöläisas­un­toon, Sakke insinöörin mukavaan asun­toon Taka-Töölössä, kir­jan­pitäjä Tarkkala Sak­en van­haan asun­toon, vas­taan­ot­tovirkail­i­ja Möt­tö­nen kir­jan­pitäjän van­haan asun­toon, laitoshuolta­ja Abdulkar vas­taan­ot­tovirkail­i­jan van­haan asun­toon ja medi­anomi­an opiske­li­ja Jääskeläi­nen Iisalmelta laitoshuolta­jan van­haan asun­toon Puotilassa.

    Kaik­ki pää­sivät pykälää ylem­mäs siinä, mitä halu­si­vat, vaik­ka vain öky­il­i­jäl­lä oli mah­dol­lisu­us ostaa se uusi asunto. 

    Rajae­htona taitaa tosin päteä se, että uuden asun­non raken­nuskus­tan­nusten ei pitäisi ylit­tää varaikkaimpi­en asukkaiden mak­sukykyä, kos­ka täl­löin asun­nolle ei löy­dy ostajaa.

    Raken­nut­ta­ja voi tietysti myy­dä sen tap­pi­ol­la siihen hin­taan, minkä paroni af Penger­ström pystyy mak­samaan. Paronin näkökul­mas­ta täl­lainen sub­ven­tio voi tietysti olla ihan hyvä asia.

  72. Viherinssi: Tarkoi­tat siis sitä, että ne hyvien liiken­ney­hteyk­sien var­rel­la nyt asu­vat rikkaat rikas­tu­vat ja muual­la asu­vat köy­hät köyhtyvät?

    Näitä rikkai­ta on nyt siis esimerkik­si Kor­sos­sa, Koivukylässä, Reko­las­sa, Tapu­likaupungis­sa, Malminkar­tanos­sa, Malmil­la, Kan­nelmäessä, Puoti­las­sa, Mel­lun­mäessä, Vuosaa­res­sa ja Kontulassa.

    Juuri näin, “köy­hät” määrätään ase­malle asumaan ja muut voivat sit­ten vali­ta miten ja mis­sä asuvat.

    “Köy­hät” käyt­täköön julk­isia, kos­ka eivät voi asua tietul­lien sisäl­lä ja tullei­hin ei ole rahaa. Muut sit­ten asu­vat Punavuores­sa tai mak­sa­vat vähän sakkoa. Mitä rikkaampi olet, sitä pienem­pi suh­teelli­nen sakko on.

    Ongel­ma ratkaistu. Autoli­ikenne vähe­nee ja maail­ma pelastuu.

    Ruot­sis­sa on lähiöi­den kohdal­la kokeil­tu jotain tämän tyylistä. Cityvi­herinssit voivat taputel­la toisi­aan selkään Öster­malmin baareis­sa, kun ongel­mat pysyvät sopi­van kaukana radan­var­res­sa. Myös lähiöt lienevät raken­nuste­hokku­udeltaan Suo­ma­laisia tiivi­impiä, joten siinäkin mielessä niistä voisi ottaa mallia.

  73. kurt: Yri­tyk­set voisi­vat sub­ven­toi­da työn­tek­i­jöi­den­sä asumista. 

    Näin­hän Keva ja Ilmari­nen tekivät. Ei se oikein hyvää jälkeä tuottanut.

    Fir­mat sub­ven­toi­vat työn­tek­i­jöit­ten­sä elämistä mak­samal­la palkkaa. Ei siinä sen ihmeem­pää tarvita.

    Asumisen kului­hin sido­tut tuet ovat sikäli huono asia, että ne val­u­vat ihan suo­raan asumisen hin­taan. Jos halu­taan tukea, olisi fik­sumpaa mak­saa yleistä mata­la­palkkatukea, jon­ka palka­nsaa­ja voi sit­ten käyt­tää siihen, mihin sat­tuu huvittamaan.

  74. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Joukkoli­iken­nehän on ratkaistavis­sa luo­ma­l­la ensin bus­sil­in­ja joka vie mah­dol­lis­m­man vähin pysähdyksin niille työ­paik­ka-alueille johon liityn­täpysäköi­jät halu­a­vat päästä.

    No nyt alan jo vähän ymmärtää. Per­in­teinen liityn­täpysäköin­ti ole­mas­saole­vien rato­jen var­rel­la on esit­tämäl­läsi mallil­la hyvin han­kala, mut­ta jos pysäköin­tialueik­si ote­taan keskel­lä ei mitään ole­vien pienem­pi­en kaup­po­jen parkkipaikat, siel­lä onkin jo tyhjää kapasiteettia.

    Ideasi on hyvä. Käytän­nön toimivu­us riip­puu siitä, saako tuos­ta liiken­teel­lis­es­ti ja taloudel­lis­es­ti riit­tävän nopean ja edullisen. Pieni haaste tulee siitä, että jos liikenne tehdään kumipyöril­lä, siitä tulee yleen­sä paljon hitaam­paa kuin teräspyörillä.

  75. Ris­to Koivunen: Kaik­ki pää­sivät pykälää ylem­mäs siinä, mitä halu­si­vat, vaik­ka vain öky­il­i­jäl­lä oli mah­dol­lisu­us ostaa se uusi asunto. 

    Het­ki­nen? Mil­lä eväil­lä johta­ja Fyrkan­der muut­taa paroni af Pengeströmin tyhjäk­si jääneeseen lin­naan, ellei satu ole­maan töis­sä eläke­vaku­u­tusy­htiössä? … jne. ? Oletko var­maet­tä af Pengeström halu­aa ylipäätään muuttaa?

    Onko ideana se että pykälää halu­tum­mat (ja kalli­im­mat!) tyhjilleen jääneet asun­not val­lataan, jos af Penegström halu­aakin pitää lin­nansa kakkosasuntona?

    Asun­tomarkki­noi­hin liit­tyy tiet­tyä rahan puut­teesta johtu­vaa kitkaa.

  76. Viherinssi: Ideasi on hyvä. Käytän­nön toimivu­us riip­puu siitä, saako tuos­ta liiken­teel­lis­es­ti ja taloudel­lis­es­ti riit­tävän nopean ja edullisen. 

    Amerikkalainen out­let-jär­jestelmä perus­tuu juurikin siihen että keskel­lä ei-mitään asioi­vat kulut­ta­jat palk­i­taan rahal­lis­es­ti. Sen ei voi sanoa tuot­ta­van järkevää yhdyskuntarakennetta.

    Päivit­täis­tavarakau­pan hajaut­ta­mi­nen keskelle ei-mitään vain autoil­i­joiden saavutet­tavak­si toimii yhdyskun­ta­su­un­nit­telun työkalu­na vielä huonom­min kos­ka kyseessä on nollasummapeli.

  77. Ris­to Koivunen: Rajae­htona taitaa tosin päteä se, että uuden asun­non raken­nuskus­tan­nusten ei pitäisi ylit­tää varaikkaimpi­en asukkaiden mak­sukykyä, kos­ka täl­löin asun­nolle ei löy­dy ostajaa. 

    Raken­nuskus­tan­nuk­sil­la ei ole mitään tekemistä asun­to­jen hin­to­jen kanssa Helsingissä.

  78. Sakke: Het­ki­nen? Mil­lä eväil­lä johta­ja Fyrkan­der muut­taa paroni af Pengeströmin tyhjäk­si jääneeseen lin­naan, ellei satu ole­maan töis­sä eläke­vaku­u­tusy­htiössä? … jne. ? Oletko var­maet­tä af Pengeström halu­aa ylipäätään muuttaa?

    Onko ideana se että pykälää halu­tum­mat (ja kalli­im­mat!) tyhjilleen jääneet asun­not val­lataan, jos af Penegström halu­aakin pitää lin­nansa kakkosasuntona?

    Asun­tomarkki­noi­hin liit­tyy tiet­tyä rahan puut­teesta johtu­vaa kitkaa.

    Jos markki­noil­la olisi se tilanne, että uudet asun­not jäi­sivät tyhjik­si, niitä ei kan­nat­taisi rak­en­taa. Tämä tilanne tulee sil­lä het­kel­lä, kun asun­to­jen raken­nuskus­tan­nuk­set ylit­tävät niiden markki­nahin­nan. (Ja tont­tien hin­nat putoa­vat nollaan.)

    Hyville alueille raken­net­tavien hyvien uusien asun­to­jen markki­nahin­nat ovat kuitenkin 7000+ €/m2, raken­nuskus­tan­nuk­set suu­ru­us­lu­okkaa 4000 €/m2. Mar­gin­aalia riit­tää, vaik­ka raken­net­taisi­in vähän enemmänkin.

    Myöskään pääkaupunkiseudun asun­tokau­pas­sa ei ole nähtävis­sä sitä ilmiötä, että asun­not oli­si­vat myyn­ti­vai­heessa yleis­es­ti pitkään tyhjänä. Tilanne on muut­to­tap­pioalueil­la aivan toinen. Mut­ta niin kauan, kun pääkaupunkiseu­tu­jen asun­to­jen hin­nat ovat jos­sain ihan muis­sa sfääreis­sä kuin muual­la, lisärak­en­t­a­mi­nen ei sotke tätä dynamiikkaa.

    Mut­ta palataan siihen, mik­si johta­ja Fyrkan­der muut­taisi paroni af Pengeströmin kämp­pään. Vas­taus on aika yksinker­tainen, jollekulle Pengeströmin pitää kämp­pän­sä myy­dä. Niin har­val­la on varaa pitää asun­toa tyhjänä, ettei sil­lä ole nykyti­lanteessa merkitystä.

    Korostan vielä sitä, minkä pitää olla asun­to­tuotan­non tavoit­teena: Pitää rak­en­taa tiet­ty määrä asun­to­ja tietyssä aikataulus­sa ja huole­htia siitä, että ne myy­dään mah­dol­lisim­man kalli­il­la. Tämä ei suinkaan ole sama asia kuin kymme­nen miljoo­nan kask­isaare­lais­lin­no­jen tekem­i­nen. Niitä ei pysty tekemään esimerkik­si sataatuhat­ta kappaletta.

  79. Gre­jus: Juuri näin, “köy­hät” määrätään ase­malle asumaan ja muut voivat sit­ten vali­ta miten ja mis­sä asuvat.

    Halu­aisitko vielä vähän sel­ven­tää argu­ment­te­jasi, kos­ka nyt olen ymmärtänyt var­masti jotain väärin. 

    Olin ymmärtäv­inäni, että olit pahoil­lasi siitä, että asemien lähel­lä ole­vien asuin­auei­den halut­tavu­us nousee tietul­lien myötä. Nyt olet kuitenkin pahoil­lasi siitä, että köy­hät joutu­vat asumaan näil­lä alueilla.

    “Köy­hät” käyt­täköön julk­isia, kos­ka eivät voi asua tietul­lien sisäl­lä ja tullei­hin ei ole rahaa. Muut sit­ten asu­vat Punavuores­sa tai mak­sa­vat vähän sakkoa. Mitä rikkaampi olet, sitä pienem­pi suh­teelli­nen sakko on.

    Köy­hät kulke­vat joka tapauk­ses­sa julk­isil­la, kos­ka autoilu on kallista. Tietul­lit paran­ta­vat julkisen liiken­teen verkos­toa ja kulkemista asi­akas­määrien kas­vaes­sa, joten köy­hät hyötyvät.

    Elin­tapo­jaan joutu­vat muut­ta­maan ne, jot­ka luop­u­vat autoilus­ta ja siir­tyvät julk­isi­in. Tämä voi muut­taa ajankäyt­töä, mut­ta toisaal­ta rahaa jää sil­loin selvästi enem­män käteen. Jos taas autoil­i­ja tekee sen valin­nan, että mak­saa mak­sut, vasti­neek­si ajankäyt­tö helpot­tuu mut­ta rahankäyt­tö lisääntyy.

    Ihan var­masti löy­tyy se kuu­luisa kahdessa työssä käyvä yksin­huolta­ja, joka joutuu luop­umaan autostaan, ja jon­ka elämästä tulee entistä vaikeam­paa. Toisaal­ta jostain löy­tyy kak­si muu­ta yksin­huolta­jaa, joiden elämä helpot­tuu paran­tunei­den julkisen liiken­teen yhteyk­sien vuoksi.

    Siinä mielessä näen tietul­lit sosi­aalis­es­ti varsin oikeu­den­mukaisi­na, että mak­sa­jat löy­ty­i­sivät nimeno­maan pien­taloaluei­den kah­den auton per­heistä, jot­ka eivät vält­tämät­tä ole niitä sosi­aalis­es­ti han­kalim­mas­sa raos­sa olevia.

    (Sen ver­ran kuitenkin tietul­lien kanssa pitää olla rauhalli­nen, että jär­jestelmät ote­taan käyt­töön loogis­es­ti, hyvin tiedot­taen ja maltil­lis­es­ti mak­su­ja nos­taen. Muus­sa tapauk­ses­sa kehyskun­tien omakoti­talo­jen nuoret per­heet voivat joutua vähän kohtu­ut­tomaan tilanteeseen.)

    Cityvi­herinssit voivat taputel­la toisi­aan selkään Öster­malmin baareis­sa, kun ongel­mat pysyvät sopi­van kaukana radanvarressa.

    En asu Punavuores­sa. Käytän paljon paikallisju­nia. Olen asunut pääradan ase­man vier­essä. Mitä kalli­im­paa autoilus­ta tulee, sitä arvoste­tumpia nykyään aliar­voste­tu­ista ase­maseuduista tulee.

  80. teekkari: Val­in­to­ja saa tehdä, Suo­mi on vapaa maa, eikä asuin­paikan val­in­taa rajoite­ta laeilla. 

    Kyl­lä rajoite­taan ! Mon­et kaupun­git, varsinkin ne joi­hon on liitet­ty mui­ta kun­tia (esim. Kou­vola), rajoit­ta­vat asum­ista haja-asu­tusalueille ja muutenkin. Ne alueet taval­laan julis­te­taan Neu­vos­toli­iton tavoin perspektiivittömiksi.

  81. Tukhol­mas­sa liityn­täpysäköin­ti toimii mukavasti kos­ka met­ros­ta tulee paljon haaro­ja kaupunki­in tule­vien moot­toritei­den varrelle.

    Entisenä klaukkalalaise­na suh­taudun tästä syytä vähän epäilevästi liityn­täpysäköin­nin mah­dol­lisuuk­si­in helsingis­sä. Esim. tam­pereen suun­nas­ta tul­taes­sa junara­ta menee melko kaukana moot­tori­ti­estä. Pitää ajaa aika lähelle keskus­taa ennenkuin junalle pääsee tam­pereen suun­nas­ta tultaessa.

  82. Viherinssi: Per­in­teinen liityn­täpysäköin­ti ole­mas­saole­vien rato­jen var­rel­la on … hyvin hankala.

    Niin­pä, kun valitet­tavasti VR:n ja HSL:n/KSV:n yhteistyö tuot­taa näköjään tulok­sia lähin­nä sen­ten­ni­aa­lik­var­taalin per­spek­ti­ivil­lä (eli 25:ssä vuodessa…!). 

    Mar­tin­laak­son radan ja lähiöi­den suh­teel­lisen nopea pykäämi­nen ilmeis­es­ti on jäl­keen­päin todet­tu väl­teltäväk­si kauhues­imerkik­si jol­laista tulee jatkos­sa kaikin keinoin vetkut­tele­mal­la lykätä. Ilmeis­es­ti joku vakiovel­jeskun­nan ulkop­uo­li­nen väärä taho sit­ten hyö­tyi siitä?

  83. Lueske­limpa ylla ole­via. SÄÄlit­tÄvÄÄ surkeaa ja masen­tAVaa. muta mitÄpÄ tuostA.

    T. mIKKO

  84. åke:
    Tukhol­mas­sa liityn­täpysäköin­ti toimii mukavasti kos­ka met­ros­ta tulee paljon haaro­ja kaupunki­in tule­vien moot­toritei­den varrelle.

    Entisenä klaukkalalaise­na suh­taudun tästä syytä vähän epäilevästi liityn­täpysäköin­nin mah­dol­lisuuk­si­in helsingis­sä. Esim. tam­pereen suun­nas­ta tul­taes­sa junara­ta menee melko kaukana moot­tori­ti­estä. Pitää ajaa aika lähelle keskus­taa ennenkuin junalle pääsee tam­pereen suun­nas­ta tultaessa.

    Van­taankos­ki?

    1. Van­taankoskelle voisi todel­la lait­taa mon­en tuhan­nen auton parkkiken­tän, kun ei sille maalle ole lentomelun vuok­si oikein muu­takaan käyttöä.

  85. Viherinssi: jollekulle Pengeströmin pitää kämp­pän­sä myydä

    Seu­raa­van jonos­sa täy­tyy mak­saa “väli­ra­haa”, eli on pakko ottaa (lisää) lainaa. Yhteiskun­nan tehtävän pitäisi olla henkilöko­htais­ten pakko­jen vähen­tämi­nen. Useimpi­en tavoite on kuitenkin vela­ton riit­tävän kiva asun­to, eikä niin kallis asun­to kuin ehtii elämän­sä aikana lainaa lyhen­tämään; velat­to­muus tuo enem­män mieli­hyvää kuin lisäve­lal­la saatu asun­non­paran­nus, vaik­ka kaup­pati­eteil­i­jä lask­isi että siihen velka­an olisi varaa.

  86. vir­taus­po­hti­ja: Useimpi­en tavoite on kuitenkin vela­ton riit­tävän kiva asun­to, eikä niin kallis asun­to kuin ehtii elämän­sä aikana lainaa lyhentämään

    Tätä voi kysel­lä pankeil­ta. Yleen­sä asun­toa osta­mas­sa tai vai­h­ta­mas­sa ole­vat henkilöt hyvinkin tarkasti tsekkaa­vat pankista sen, kuin­ka paljon sitä lainaa saat­toikaan saada.

    Ja jostain syys­tä tuo “riit­tävän kiva” nousee koko ajan hin­nas­sa elin­ta­son noustes­sa. Ts. sekin on mak­sukykyyn sidon­nainen asia, ei asun­to­jen tuotantokustannuksiin.

  87. Vir­taus­po­hti­jalle
    Ei kukaan ollut pakot­ta­mas­sa ketään muut­ta­maan parem­paan asun­toon. Ain­oas­taan tar­joa­mas­sa siihen mah­dol­lisu­u­den use­am­malle ja olet­ta­mas­sa, melko real­is­tis­es­ti, että tuo­hon mah­dol­lisu­u­teen myös jos­sain määrin tartuttaisiin.

  88. Viherinssi: Halu­aisitko vielä vähän sel­ven­tää argu­ment­te­jasi, kos­ka nyt olen ymmärtänyt var­masti jotain väärin.

    Köy­hät kulke­vat joka tapauk­ses­sa julk­isil­la, kos­ka autoilu on kallista.

    Var­masti käsi­tit. Kyse oli siitä miten täl­laiset suun­nitel­mat kaven­ta­vat eri ryh­mien mah­dol­lisuuk­sia omien val­in­to­jen­sa tekemiseen, ei tont­tien hin­noista tietyssä paikassa.

    Eiköhän tuo viimeinen lain­aus riitä koko tämän kinastelun hyväk­si päätepisteeksi.

    1. On muuten noitas köy­hiä tääl­lä Kata­janokalla paljon, kos­ka tääl­lä melkein kaik­ki käyt­tävät ratikkaa. On se surkeaa, että kata­janokkalainen rikaskin pakote­taan moi­seen kur­ju­u­teen. Tätä hirveäm­pää on vain Man­hat­tanil­la, jos­sa juuri kukaan ei käytä omaa autoa.

  89. Viherinssi: Jos markki­noil­la olisi se tilanne, että uudet asun­not jäi­sivät tyhjik­si, niitä ei kan­nat­taisi rak­en­taa. Tämä tilanne tulee sil­lä het­kel­lä, kun asun­to­jen raken­nuskus­tan­nuk­set ylit­tävät niiden markki­nahin­nan. (Ja tont­tien hin­nat putoa­vat nollaan.)

    Hyville alueille raken­net­tavien hyvien uusien asun­to­jen markki­nahin­nat ovat kuitenkin 7000+ €/m2, raken­nuskus­tan­nuk­set suu­ru­us­lu­okkaa 4000 €/m2. Mar­gin­aalia riit­tää, vaik­ka raken­net­taisi­in vähän enemmänkin.

    Myöskään pääkaupunkiseudun asun­tokau­pas­sa ei ole nähtävis­sä sitä ilmiötä, että asun­not oli­si­vat myyn­ti­vai­heessa yleis­es­ti pitkään tyhjänä. Tilanne on muut­to­tap­pioalueil­la aivan toinen. Mut­ta niin kauan, kun pääkaupunkiseu­tu­jen asun­to­jen hin­nat ovat jos­sain ihan muis­sa sfääreis­sä kuin muual­la, lisärak­en­t­a­mi­nen ei sotke tätä dynamiikkaa.

    Mut­ta palataan siihen, mik­si johta­ja Fyrkan­der muut­taisi paroni af Pengeströmin kämp­pään. Vas­taus on aika yksinker­tainen, jollekulle Pengeströmin pitää kämp­pän­sä myy­dä. Niin har­val­la on varaa pitää asun­toa tyhjänä, ettei sil­lä ole nykyti­lanteessa merkitystä.

    Korostan vielä sitä, minkä pitää olla asun­to­tuotan­non tavoit­teena: Pitää rak­en­taa tiet­ty määrä asun­to­ja tietyssä aikataulus­sa ja huole­htia siitä, että ne myy­dään mah­dol­lisim­man kalli­il­la. Tämä ei suinkaan ole sama asia kuin kymme­nen miljoo­nan kask­isaare­lais­lin­no­jen tekem­i­nen. Niitä ei pysty tekemään esimerkik­si sataatuhat­ta kappaletta.

    Mah­dol­lisim­man kalli­it asun­not eivät tai­da olla keski­t­u­lois­t­en asun­nonos­ta­jien saati kaupun­gin (hyv­in­voin­nin ja sen mah­dol­lis­ta­man kasvun) etu.
    (Kaupun­gin kannal­ta voi toki olla yhden­tekevää, jos esim. kiin­teistövälit­täjät val­taa­vat kaupun­gin kaik­ki parhaat liike­paikat (kuten pankit aiem­min), mut­ta itse soisin näkeväni Helsingis­sä monipuolisem­paa yri­tys­toim­intaa hyvil­lä liikepaikoilla.)

    Mah­dol­lisim­man kalli­iden asun­to­jen peri­aat­teen seu­raus: Asun­nonos­ta­jat nään­tyvät velkataakan alle sil­loin kun rahalle olisi per­heis­sä muu­takin tarvet­ta (varsinkin, jos korot kään­tyvät nousu­un tai menee työ­paik­ka ja palkkat­u­lot alta, jol­loin kan­tokykyn­sä väärin mitoit­ta­neet, tai sen muu­toin menet­täneet asun­nonos­ta­jat menet­tävät han­k­in­tansa takaisin pankille pilkkahin­taan). Kaupun­ki taas kär­sii, kun rak­en­ta­jat rak­en­ta­vat vain sen ver­ran kuin todel­la koval­la hin­nal­la asun­to­ja kau­pak­si saa­vat, jos ylipäätään saa­vat. Eikö tämä juuri joh­da asun­top­u­laan ja roimaan hin­nan­nousu­un (kuplaan?), kuten Helsingis­sä on nähty?

    Eli, Viherinssin peri­aate nr. 3. “Kaavoite­taan asun­tokan­taa niin, että saadaan mah­dol­lisim­man paljon mah­dol­lisim­man kalli­ita asun­to­ja tehtyä.” johta­nee toden­näköis­es­ti varsin niukkaan asun­to­tuotan­toon, ja jopa asun­top­u­laan (Helsingis­sä se taitaa jo olla!), tai vaaraan, joka Espan­jas­sa ja Irlan­nis­sa (ja muual­lakin) real­isoitues­saan johti suuri­in ongelmi­in. On turha toivoa, että muut EU-maat tuli­si­vat tuol­loin rahoi­neen tiuk­in­ta lin­jaa vetäneen Suomen avuk­si. Keski­t­u­loiset asun­non­tarvit­si­jat alka­nevat kat­sel­la muitakin vaihtoehtoja …

    Ei siis tai­da kan­nat­taa rak­en­taa niin kalli­ita asun­to­ja mihin keski­t­u­loisil­la ei Helsingis­sä ole varaa. Jos tavoite hin­nan suh­teen on liian korkeal­la, hidas­tuu asun­to­tuotan­to, kuten on jo ilmeis­es­ti käynyt, ja moni kärsii.

    Pide­tään mielum­min kaupun­ki viihty­isänä lähilu­on­toi­neen ja jätetään ne upeat julkiset mer­i­maise­mamme peit­tävät tai viher­alueet pilaa­vat hulp­peat ökya­sun­not kaikille ran­noille rak­en­ta­mat­ta. Tilaa Helsingis­sä ja pääkaupunkiseudul­la lie­nee muual­lakin, esim. vähän kauem­pana rannoista. 

    Jos liiken­nejär­jestelmät saataisi­in nyky­istä parem­min toimiviksi ja päät­tävis­sä ase­mis­sa ole­vat kaavoit­ta­jat ja poli­itikot kaupunki­lais­ten perustel­lut kan­nan­otot ja arvot parem­min huomioonot­taviksi, ei kaikkia uusia asukkai­ta todel­lakaan tarvit­sisi yrit­tää asut­taa Eiraan, Kaivopuis­toon, Keskus­puis­toon, Kivi­nokkaan, Koivusaa­reen, Laut­tasaa­reen, Munkkiniemeen tai Vartiosaareen.

    PS. Se “insinöörin muka­va asun­to Taka-Töölössä (Ruusu­lankadun nurk­il­ta?)” saat­taa ainakin Sakelta (ja Sak­en pesueelta) jäädä osta­mat­ta, Sakke kun arvostaa lähilu­on­toa. Lääkäriltä jäävä asun­tokaan Etu-Töölössä (Per­honkadul­la) ei Sakkea samas­ta syys­tä tai­da kiin­nos­taa, eikä rahatkaan siihen riit­täisi, vaik­ka jopa pank­ki oli valmis Sakkea ja Sak­en pesuet­ta jo laske­neen hin­nan myötä sen han­k­in­nas­sa jopa 85%:sesti lain­oit­ta­maan. (Riskiä vält­tävän Sak­en mielestä lainal­la voi kat­taa korkein­taan puo­let hin­nas­ta!) Sakke ja Sak­en pesue tarvit­se­vat autoa, mut­ta asukaspysäköin­ti Helsingis­sä ja varsinkaan tuol­la Meche­lininkadun nurkil­la ei tai­da enää jatkos­sa olla Sak­en niukko­jen taloudel­lis­ten mah­dol­lisuuk­sien piiris­sä. Vai pitäisikö autos­ta luop­ua ja jät­tää anop­pi­las­sa käyn­nit sik­seen, Sakke tuumii (vaik­ka tietää jo ennal­ta puoli­son kannan). 

    Mm. kaupun­gin viihty­isyy­den säi­lymis­es­tä, liias­ta rantarak­en­tamis­es­ta, lähilu­on­non riit­tävyy­destä ja esim. Meri-Rasti­lankin kohtalosta huolestuneena Sakke on valitet­tavasti käyt­tänyt aikaansa, per­heelle kohdis­te­tun huomion sijaan, liiak­si blo­gi-pal­stakir­joit­telu­un, joten avio­erokin voi olla vaarana. Sen sattues­sa “laitoshuolta­jan van­ha asun­to Puoti­las­sa” voisi toki Sakkea muuten kiin­nos­taa, mut­ta kun se Meri-Rasti­lan kohta­lo kiusaa … 

    Muut­taisiko Sakke alueelle, jon­ka lähel­lä lähilu­on­to muute­taan raken­nustyö­maak­si? Ei, mielum­min sit­ten vaik­ka Inkoon tai Kirkkon­um­men suun­nalle, mis­sä Sak­en jo siel­lä asu­van kaverin mukaan venei­den talvisäi­ly­tys ja oma­toimi­nen huolto (ilta­puh­teel­la) on vielä veneil­i­jöille sal­lit­tu har­ras­tus fil­lari­matkan päässä kotoa. 

    Sak­en ja Sak­en pesueen kannal­ta vain tarpeel­lises­sa käytössä ole­va auto (ja sen mah­dol­lis­ta­mat pesueen mui­ta jäseniä ja anop­pi­akin ilah­dut­ta­vat käyn­nit mum­mo­las­sa, jos­sa anopin luona käyvä hoita­jakaan ei enää ehdi kuin käy­dä lääk­keet tuo­mas­sa) ei olisi sekään siel­lä mikään ongelma!

    Sakke päät­tää kuitenkin, ennen mitään uut­ta asun­non­va­i­h­to­su­un­nitel­maa tai ‑päätöstä, tutus­tua kaupun­gin uuteen yleiskaavav­i­sioon. Opti­misti­na Sakke (vielä tois­taisek­si) uskoo, että kaupunkia voisi kehit­tää sen nyky­is­tenkin asukkaiden kannal­ta suo­tu­isaan suun­taan, vaik­ka välil­lä mon­et merk­it johonkin muuhun viittaavat!

  90. Osmo Soin­in­vaara: Van­taankoskelle voisi todel­la lait­taa mon­en tuhan­nen auton parkkiken­tän, kun ei sille maalle ole lentomelun vuok­si oikein muu­takaan käyttöä.

    Pönt­tö tyyp­piä Helsin­ki-Van­taan P3 voisi olla käytän­nöl­lisem­pi, hin­ta lie­nee alle 20000 eur/paikka nykyäänkin. Ilmailu­laitos myy paikko­ja ulos halvim­mil­laan 85e/2vko, ja mitä ilmeisim­min sil­loinkin voitolla.

    Kun­non inte­groin­ti juna-ase­maan ja Prisma+Citymarket ympärille niin voisi toimiakin.

  91. Liityn­täpysäöin­nin pitää tot­takai kun­nan, jos­sa p‑paikat sijait­se­vat, mak­saa. Tietysti kun­ta voi per­iä myös pysäköin­ti­mak­sua paikko­jen käytöstä, esim niin että päivä mak­saa euron, jos autoil­i­jal­la on joukok­li­iken­nelip­pu. Jois­sakin tapaukiss­sa jokin kaup­pali­ike voi jär­jestää oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan liityn­täpysäköin­timah­dol­lisu­u­den, jos se ajat­telee että sil­lä taval­la saa houkutel­tua asi­akkai­ta, mut­ta se ei saa olla ole­tus, kos­ka kaup­po­ja tulee ja menee.

  92. Viherinssi: Korostan vielä sitä, minkä pitää olla asun­to­tuotan­non tavoit­teena: Pitää rak­en­taa tiet­ty määrä asun­to­ja tietyssä aikataulus­sa ja huole­htia siitä, että ne myy­dään mah­dol­lisim­man kalli­il­la. Tämä ei suinkaan ole sama asia kuin kymme­nen miljoo­nan kask­isaare­lais­lin­no­jen tekem­i­nen. Niitä ei pysty tekemään esimerkik­si sataatuhat­ta kappaletta.

    Mitä kalli­im­mista asun­noista on kyse, sen hitaam­min kaup­pa käy ja asun­not kiertävät. Sen vuok­si vähän edullisem­piakin asun­to­ja ehkä kan­nat­taa rak­en­taa, että saadaan asun­to­jen määrää lisät­tyä nopeam­min. Lisäk­si van­hois­sa asun­nois­sa on paljon poten­ti­aalia, perusko­r­jaa­mal­la niistä saadaan tehtyä kalli­impia ja haluttavampia 😉

  93. Sylt­ty: Hol­lan­nis­sa on vähän eri­lainen ilmas­ton kuin Suomessa.

    Jep, siel­lä sataa vielä enem­män. Ei ole estänyt pyöräi­lyä siel­lä, mut­ta meil­lä tiet­ty on nämä “eri­ty­isolo­suh­teet” joi­hin aina vedo­taan, kun jotain halu­taan dissata.

  94. Sakke: Eli, Viherinssin peri­aate nr. 3. “Kaavoite­taan asun­tokan­taa niin, että saadaan mah­dol­lisim­man paljon mah­dol­lisim­man kalli­ita asun­to­ja tehtyä.” johta­nee toden­näköis­es­ti varsin niukkaan asun­to­tuotan­toon, ja jopa asuntopulaa

    Olen pahoil­lani, jos olen ilmais­sut itseäni huonos­ti. Yritän vielä kerran:

    1. Päätetään, kuin­ka paljon uusia asun­to­ja pitää saa­da raken­net­tua mihinkin päivämäärään mennessä.

    2. Hoide­taan asi­at niin, että oikea määrä asun­to­ja tulee raken­net­tua, ja että ne ovat mah­dol­lisim­man kalli­ita (= mah­dol­lisim­man arvostettuja).

    Tämä ei joh­da asun­top­u­laan. Pelkän hin­nan opti­moin­ti johtaa, mut­ta sil­loin aivan eri­tyis­es­ti siihen johtaa maan hin­nan opti­moin­ti. Se taas on väl­tet­tävis­sä tar­jon­taa lisäämäl­lä eli kaavoit­ta­mal­la. Lisäk­si voidaan käyt­tää eri­laisia lain sal­lim­ia toimen­piteitä (vero­tus, pakkol­u­nas­tus) huole­hti­maan siitä, ettei rak­en­ta­mat­toman kaavoite­tun maan pääl­lä kan­na­ta istua.

  95. Ville: Mitä kalli­im­mista asun­noista on kyse, sen hitaam­min kaup­pa käy ja asun­not kiertävät.

    Sil­lä ei kuitenkaan oikeasti ole väliä, odot­taako uusi asun­to asukkai­ta kolme kuukaut­ta vai vuo­den. Nyt puhutaan vuosikym­menten mit­takaavas­ta. Kukaan ei tahal­laan raken­na sel­l­aista, joka odot­taa asukkai­ta kymme­nen vuotta.

    Tästä asi­as­ta on turha kan­taa huol­ta. Kyl­lä raken­nusy­htiö mure­htii, jos se rak­en­tamisen aloit­taa. Jos tuotan­to on liian hienoa, se täy­tyy silti myy­dä vähän halvem­mal­la. Suurem­pi ongel­ma on se, että tuotan­to voi olla aika surkeaa, ja sen silti voi myy­dä kalli­im­mal­la. Tässä kohdas­sa lupa- ja valvon­ta-asi­at ovat tärkeässä roolissa.

    Ville: Lisäk­si van­hois­sa asun­nois­sa on paljon poten­ti­aalia, perusko­r­jaa­mal­la niistä saadaan tehtyä kalli­impia ja haluttavampia 

    Van­ho­jen asun­to­jen perusko­r­jaus on tapa kohen­taa asumisen tasoa, mut­ta se ei lisää asun­to­jen määrää. Siinä suh­teessa uuden rak­en­t­a­mi­nen on toinen jut­tu. Perusko­r­jauk­set eivät alen­na asumisen kus­tan­nuk­sia, uud­is­tuotan­to alentaa.

    Itse asi­as­sa nyky­istä use­am­min pitäisi olla jopa mah­dol­lista purkaa van­haa ja rak­en­taa enem­män uusia asun­to­ja tilalle. Tätä tehdään kovaa vauh­tia pien­taloalueil­la, mut­ta ker­rostalo­jen kohdal­la pääkaupunkiseudul­la on ollut ihan yksit­täisiä tapauk­sia (Tikkuri­lan uppoa­vat talot tule­vat lähin­nä mieleen, samoin Myl­ly­puron saastepommi).

  96. Viherinssi: toinen jut­tu. Perusko­r­jauk­set eivät alen­na asumisen kus­tan­nuk­sia, uud­is­tuotan­to alentaa. 

    Toisaal­ta voisi kat­soa maail­maa sel­l­aise­na kuin se on. Helsingis­sä on kaik­ista ‑jo tehdy­istä- toimista huoli­mat­ta poikkeuk­set­ta maan kalleim­mat asun­not. Helsingis­sä on kaik­ista ‑jo tehdy­istä- toimista huoli­mat­ta poikkeuk­set­ta maan kalleim­mat asun­to­jen hoito- ja kor­jaus­menot. Mikään, mikään ei muu­ta tuo­ta asetel­maa. Helsin­ki, mikä tahansa suurkaupun­ki, on men­estyk­sekäs tapa lyp­sää keskilu­ok­ka liioista varois­taan :). Eikun :(. Tai mitäpä väliä. Palkkapäivä on kun asun­toa ei enää tarvi eli tyyp­il­lis­es­ti kuolinpäivä.

  97. Sylt­ty: Hol­lan­nis­sa on vähän eri­lainen ilmas­ton kuin Suomessa.

    Mikko Lahti: Jep, siel­lä sataa vielä enem­män. Ei ole estänyt pyöräi­lyä siel­lä, mut­ta meil­lä tiet­ty on nämä “eri­ty­isolo­suh­teet” joi­hin aina vedo­taan, kun jotain halu­taan dissata. 

    Valitet­tavasti mietä “dis­saavia” osa-aika (vuo­de­nai­ka) ‑pyöräil­i­jöitä, joille ilmiö nimeltä “talvi” on merk­i­tyk­selli­nen, on enemmistö.

    Ja siltä var­al­ta, että joku saa päähän­sä väit­tää, että Hol­lan­nis­sakin on “talvi”, niin Ams­ter­damin keski­tal­ven läm­pöti­lat ovat samankaltaiset kuin Helsingis­sä huhtiku­us­sa. Lun­ta tääl­lä tosin lie­nee sil­loin maas­sa keskimäärin selvästi enemmän.

  98. Viherinssi: Olen pahoil­lani, jos olen ilmais­sut itseäni huonos­ti. Yritän vielä kerran:

    1. Päätetään, kuin­ka paljon uusia asun­to­ja pitää saa­da raken­net­tua mihinkin päivämäärään mennessä.

    2. Hoide­taan asi­at niin, että oikea määrä asun­to­ja tulee raken­net­tua, ja että ne ovat mah­dol­lisim­man kalli­ita (= mah­dol­lisim­man arvostettuja).

    Tämä ei joh­da asun­top­u­laan. Pelkän hin­nan opti­moin­ti johtaa, mut­ta sil­loin aivan eri­tyis­es­ti siihen johtaa maan hin­nan opti­moin­ti. Se taas on väl­tet­tävis­sä tar­jon­taa lisäämäl­lä eli kaavoit­ta­mal­la. Lisäk­si voidaan käyt­tää eri­laisia lain sal­lim­ia toimen­piteitä (vero­tus, pakkol­u­nas­tus) huole­hti­maan siitä, ettei rak­en­ta­mat­toman kaavoite­tun maan pääl­lä kan­na­ta istua.

    Olet jo tähän men­nessä ilmais­sut itseäsi aika hyvin. Aset­ta­masi yhtäläisyys­merk­ki “mah­dol­lisim­man kalli­in” ja “mah­dol­lisim­man arvoste­tun” väli­in viit­taa vain melkoisen yksi­u­lot­teiseen ajatteluun. 

    Onko mielestäsi esimerkik­si Fran­cis Baconin maalaus, joka kau­pat­ti­in äsket­täin 106 miljoon­al­la eurol­la, maail­man arvoste­tu­in maalaus, jos joku varois­saan rypevä siitä tuol­laisen ennä­tys­sum­man ere­htyi mak­samaan? Minä kysy­isin asi­aa mielum­min vaik­ka naa­pureil­tani, tai demokraat­tis­es­ti ihan kaik­il­ta, ja veikkaan­pa, että enem­mistö saat­taisi arvostaa aivan jotakin muu­ta teosta. Raha kun ei nyt vaan satu ole­maan kaiken mitta!

    Yksi­u­lot­teinen ajat­telu on siinä suh­teessa vaar­al­lista, että sen tulok­se­na voi joku alkaa kuvitel­la, että rak­en­ta­mal­la jollekin viihty­isälle paikalle aina vain lisää, saataisi­in muka aina vain lisää viihty­isyyt­tä kaikille jaet­tavak­si. Maail­ma ei toi­mi näin. Jopa rahakin menet­tää arvon­sa, jos sitä paine­taan liikaa. 

    Taput­taisitko käsiäsi, jos saisit (peri­aat­teitte­si mukaises­ti) pusku­trak­torit esim. Eiraan ja Kaivopuis­toon lanaa­maan kukku­lat sileik­si ja sen jäl­keen rak­en­ta­jat jatka­maan Eiran­ran­taa itään? Ehkäpä ‘betoni-inssi’ olisi nim­imerkkinäsi sil­loin osuvampi? 

    Mer­i­ha­ka lie­nee ‘betoni-inssien’ aikaansaan­nos jostain 70-luvul­ta. Nykyiset käyt­tävät myös lasia, kiveä ja terästä, mut­ta valitet­ta­van usein taval­la, joka vähen­tää ympäristön viihty­isyyt­tä. Onko tun­nelis­sa kulke­va metro ken­ties viihty­isämpi kuin maan pin­nal­la kulke­va raitio­vaunu? Ehkä, mut­ta mah­dol­lis­es­ti vain sil­loin, jos liian tiivistämisen takia raitio­vaunus­sa ei mah­tu­isi enää hen­git­tämään ja metro tar­joaisi enem­män väljyyttä.

    Nuo uudet koh­dat 1. ja 2. eivät tai­da olla keskenään sulas­sa sopu­soin­nus­sa, ellet sit­ten ole sitä mieltä että aiem­min tehdyt päätök­set oli­si­vat aina niitä ain­oi­ta “oikei­ta”, myös muut­tuvas­sa maail­mas­sa. Kuka halu­aa nyky­maail­mas­sa ottaa käyt­töön pakkokeino­ja! Oletko ken­ties Stal­in­in ja väestön pakkosi­ir­to­jen har­ras ihail­i­ja? Kaukoidässä saat­taisit päästä toteut­ta­maan itseäsi Helsinkiä tehokkaam­min. Vielä idem­pänä, esim. Tokion metron palveluk­ses­sa, voisit ehkä saa­da jopa tiivistäjän vakanssin, ja vielä kop­palakin … (ks. “http://www.youtube.com/watch?v=wClWPmqKhb4”)

    Markki­noin­nin keinoin on usein mah­dol­lista harhaut­taa mon­et ere­htymään, mm. arvos­tusten­sa osalta, mut­ta pysyvä ruma jäl­ki voi olla kovin ikävä eri­tyis­es­ti laa­jem­man ympäristön kannal­ta, vaik­ka ongelmapesässä asu­vat eivät itse ehkä koko ongel­maa kat­se­le­maan joutuisikaan. 

    Minä olen kat­sel­lut Helsinkiä mon­elta suunnal­ta eikä mielestäni monin osin upeaa kaupunki­amme saisi enem­pää pila­ta, varsinkaan sen ranta-aluei­ta. Liian yksi­u­lot­teisen ajat­telun takia näin voi käy­dä. Helsinki­in mah­tuu mon­en­laisia asuinaluei­ta, mut­ta ran­nikol­la sijait­se­van sata­makaupun­gin luon­nolli­nen kasvusu­un­ta on sisä­maa­han päin, ei merelle. Upeat julkiset ranta-alueet ja ‑maise­mat, sekä mer­ilu­on­to, on syytä säi­lyt­tää eikä peit­tää. Niiden äärelle on mah­dol­lista päästä kauem­paakin (jopa Japanista), mut­ta näitä viihty­isiä ympäristöjä tai niiden liepeil­lä sijait­se­via viihty­isiä asuinaluei­ta ei pidä pila­ta liial­la tiivistämisellä. 

    Tiivis ei ole suo­ra syn­onyy­mi viihty­isälle, sen ymmärtänee jokainen riit­tävää väljyyt­tä, avaru­ut­ta, vehreyt­tä ja vapaut­ta arvosta­va. Mielestäni Helsin­gin kan­nat­taa säi­lyt­tää parhaat puolen­sa ja ain­ut­laa­tuiset ominaispiirteensä.

  99. kurt: Helsingis­sä on kaik­ista ‑jo tehdy­istä- toimista huoli­mat­ta poikkeuk­set­ta maan kalleim­mat asun­to­jen hoito- ja kor­jaus­menot. Mikään, mikään ei muu­ta tuo­ta asetelmaa.

    Helsinkiläi­nen keski­t­u­loinen tulee nyt ja hamaan tule­vaisu­u­teen mak­samaan asumis­es­ta itses­tään kipeäk­si. Sitä ei oikein voi taloudel­lis­es­ti akti­ivisel­la alueel­la välttää.

    Kysymys on vain siitä, että kaavoituk­sel­la ja rak­en­tamisel­la voidaan vaikut­taa siihen, mitä se helsinkiläi­nen keski­t­u­loinen rahal­laan saa. Jos raken­netaan hyvää ja hyville paikoille, rahal­la saa parem­paa. Jos ei raken­neta tai raken­netaan huonoille paikoille, rahal­la saa huonompaa.

    Rahamäärä ei siitä mihinkään muu­tu, sen määrää mak­sukyky. Asum­i­nen vie kaiken ylimääräisen rahan, ja ihmiset mielel­lään siihen investoi­vat. Asumisen tasoon, seudun talouden kehit­tymiseen ja yhdyskun­tarak­en­teeseen voi kuitenkin kaavoituk­sel­la ja rak­en­tamisel­la vaikuttaa.

  100. Sakke halu­aa siis rak­en­taa mah­dol­lisim­man rumaa ja epä­toimi­vaa kaupunkia, että saataisi­in mah­dol­lisim­man halpo­ja asun­to­ja, kun ei niis­sä kukaan halu­aisi asua.

  101. Viherinssi: mak­sukyky. Asum­i­nen vie kaiken ylimääräisen rahan, ja ihmiset mielel­lään siihen investoivat. 

    Tuo on mm. Helsin­gin eline­hto. Mut­ta maan tasol­la tuo on turmi­ol­lista. Jopa siinä määrin, että sitä pitäisi pakkokeinoin suit­sia vähän herkem­mäl­lä kor­val­la. Asumisen tuet tulisikin esimerkik­si pois­taa. Tai niitä voitaisi­in säätää ylös ja alas loiven­taen tuo­ta ilmiötä “ihmiset mielel­lään”. Huom. tämä on täysin sopu­soin­nus­sa markki­na­t­alouden asteen kanssa mikä on val­lit­se­va. Muitakin asioi­ta ja investoin­te­ja säädel­lään koko ajan. Huh! Tuon aasin­sil­lan kaut­ta ollaan vieläkin ketjun aiheessa.

  102. Sylt­ty:
    Sakke halu­aa siis rak­en­taa mah­dol­lisim­man rumaa ja epä­toimi­vaa kaupunkia, että saataisi­in mah­dol­lisim­man halpo­ja asun­to­ja, kun ei niis­sä kukaan halu­aisi asua.

    Sylt­ty, mis­tä ihmeen hatus­ta tuol­laisen johtopäätök­sen tem­paisit? Rumaa ja epä­toimi­vaa kaupunkia Sakke ei nimeno­maan halua! Sen taki­a­han juuri nämä tiivistys- ja ranto­jen rak­en­tamis­su­un­nitel­mat (tai ‑ajatuk­set) ovat alka­neet Sakkeakin hirvit­tää. Yksipuolis­es­ti asuinalueik­si muut­tuvat kaupungi­nosat lisäävät liikkumistarvetta,kun taas opti­maalisem­paa olisi kaiketi sekä asuin- että työ­paikko­jen sijoit­tumi­nen samoille alueille.

    Pikku-Huopalahti, Eiran­ran­ta, Ruo­ho­lahti, Jätkäsaari, Hert­toniemen­ran­ta ja Aurinko­lahti eivät Sak­en silmää miel­lytä. Niis­sä kaikissa on asu­tus työn­net­ty liian lähelle rantaa. Rumaa on tehty varsin kalli­il­la! Tämä Helsin­gin ongel­ma on nähdäk­seni vaarana myös monis­sa muis­sa tiivistys­su­un­nitelmis­sa (sil­toi­neen ja kanavineen). 

    Ei Sakke mis­sään vai­heessa tain­nut puhua “mah­dol­lisim­man halvoista” asun­noista, vaan lähin­nä sel­l­ai­sista, joi­hin keski­t­u­loinenkin, ilman hirvit­tävän suuria lain­o­ja, yltäisi. Eikä niiden kalli­impi­enkaan asun­to­jen ole mikään pakko olla meren äärel­lä, liki rantavi­ival­la, sil­lä siel­lä usein talvisin kylmä viima puhal­taa. Onhan se Kau­ni­ainenkin varakkaan väen suo­sios­sa, vaik­ka sisä­maas­sa sijaitsee. 

    Kesäl­lä taas ran­nat ja osa saaris­takin ovat hyvin kaikkien, jopa sisä­maan asukkien tavoitet­tavis­sa, kun­han viit­sii vain nähdä hitusen enem­män vaivaa, kuin pään kään­tämisen ökya­sun­non ikkunoiden suun­taan. Jos liitän­täpysäköin­nin ja esim. bussin/metron/raitiovaunun avul­la on esim. per­heille mah­dol­lista tehdä kesäret­ki vaikka­pa Seurasaa­reen, Kaivopuis­toon, Korkeasaa­reen, Suomen­lin­naan, Pih­la­jasaa­reen tai Var­tiosaa­reen, niin mikäs sen mukavampi elämys kaikille. Laut­ta­mat­ka lis­tan johonkin lis­tan lop­pupään vai­h­toe­hdoista (ja takaisin) on mon­elle sel­l­aisen reis­sun huipennus. 

    Liitän­täpysäköin­nin mah­dol­lisu­udet kaupun­gin ruuhkien vähen­tämisessä, elin­voiman lisäämisessä ja viihty­isyy­den paran­tamises­sa on syytä pohtia huolella. 

    Ja vielä: Jos autol­la voi yhdel­lä ker­taa tuo­da koti­in esim. kolme-neljä-viisi painavaa kaup­pakas­sia, ei samaa reis­sua toki moni per­heelli­nenkään joudu heti seu­raa­vana päivänä uud­estaan tekemään. Siitä tulee keski­t­u­loiselle säästöä (mm. ajal­lis­es­ti), ja ehkä sitä pysäköin­tipaikkaa voi tuol­loin käyt­tää puolestaan joku muu.

  103. Sakke: Rumaa ja epä­toimi­vaa kaupunkia Sakke ei nimeno­maan halua!

    Ei Sakke mis­sään vai­heessa tain­nut puhua “mah­dol­lisim­man halvoista” asun­noista, vaan lähin­nä sel­l­ai­sista, joi­hin keski­t­u­loinenkin, ilman hirvit­tävän suuria lain­o­ja, yltäisi.

    No kun nuo tavoit­teet ovat aivan täy­del­lis­es­ti ris­tiri­idas­sa keskenään. Jot­ta saadaan asun­to­jen hin­nat alas, niitä pitää rak­en­taa ja paljon että kaikille riit­tää tai sit­ten niiden pitää olla niin surkei­ta, etteivät kel­paa kenellekään.

  104. Eikös niitä Hitas-asun­to­ja, joi­ta aikoinaan jopa viikon­lop­un­yli jonotet­ti­in, sit­ten enää rakennetä?

  105. Sakke:
    Eikös niitä Hitas-asun­to­ja, joi­ta aikoinaan jopa viikon­lop­un­yli jonotet­ti­in, sit­ten enää rakennetä? 

    Jot­ta Hitasil­la olisi vaiku­tus alueen yleiseen hin­tata­soon (eikä vain lot­tovoitono­mainen vaiku­tus voit­ta­jilel), niitä pitäisi rak­en­taa niin paljon, että kaikille riit­täisi. Siis sato­jatuhan­sia asuntoja.

    Mil­lään markki­nahin­taa alem­mal­la mut­ta rajoite­tul­la tuotan­nol­la ei pysty alen­ta­maan markkinahintaa.

  106. Toisaal­ta, jos asun­not ovat Helsingis­sä kalli­impia kuin muual­la ja uudet, esim. keski­t­u­loiset asukkaat pääkaupunkiseudul­la sit­ten pää­tyvät asumaan vähän kauem­mas keskus­tas­ta ja sen niemistä ja saarista, niin onko tämä ongel­ma, mikäli Helsin­gin ym. pääkaupunkiseudun liiken­nejär­jestelmä vain toimisi hyvin kaik­il­ta osiltaan? 

    Pakkaa­mal­la väkeä liikaa vääri­in paikkoi­hin em. liiken­teel­lis­es­ti han­kali­in paikkoi­hin (esim. Jätkäsaa­reen) han­kaloite­taan kovin hel­posti koko nykyisen liiken­nejär­jestelmän toim­intaa sen muil­takin osin. Ihmis­ten liikku­mis­tarpeet ovat monenlaisia. 

    Tämän liiken­teen han­kaloi­tu­misen joutunevat mm. Meche­lininkadun lakkautet­ta­van(?) raitio­vaunupysäkin liepeil­lä asu­vat (ja muut sitä käyt­tävät) ilmeis­es­ti lähi­aikoina koke­maan. Tämä on mielestäni väärin. Ei Helsin­gin nykyisen asun­tokan­nan ja sen asukkaiden tulisi joutua kär­simään uusien talo­jen ja niihin muut­tavien tulokkaiden takia muual­lakaan. Se on väärin molem­pia osa­puo­lia kohtaan.

  107. Sakke: Mah­dol­lisim­man kalli­iden asun­to­jen peri­aat­teen seu­raus: Asun­nonos­ta­jat nään­tyvät velkataakan alle sil­loin kun rahalle olisi per­heis­sä muu­takin tarvet­ta (varsinkin, jos korot kään­tyvät nousu­un tai menee työ­paik­ka ja palkkat­u­lot alta, jol­loin kan­tokykyn­sä väärin mitoit­ta­neet, tai sen muu­toin menet­täneet asun­nonos­ta­jat menet­tävät han­k­in­tansa takaisin pankille pilkkahin­taan). Kaupun­ki taas kär­sii, kun rak­en­ta­jat rak­en­ta­vat vain sen ver­ran kuin todel­la koval­la hin­nal­la asun­to­ja kau­pak­si saa­vat, jos ylipäätään saa­vat. Eikö tämä juuri joh­da asun­top­u­laan ja roimaan hin­nan­nousu­un (kuplaan?), kuten Helsingis­sä on nähty? 

    Tarkoi­tus ei siis ole rak­en­taa mah­dol­lisim­man kalli­ita asun­to­ja tyyli­in pesuhuoneen hanat kul­taa ja ovet tam­mea, vaan sel­l­aisia asun­to­ja, joista on mah­dol­lisim­man suuri kysyn­tä. Konkreet­tise­na esimerkkinä Kru­u­u­vuoren­ran­ta, asun­to­jen hin­ta muo­dos­tuu ratikkasil­lal­la aivan erisu­u­ruisek­si, kuin ilman sil­taa. En jak­sa uskoa että nämä asun­not jäi­sivät myymät­tä, joten näiltä asun­to­jen osta­jil­ta vapau­tu­vat hei­dän nykyiset asun­ton­sa. Jot­ka taas ovat kar­van ver­ran halvempia.

    Sakke: Pide­tään mielum­min kaupun­ki viihty­isänä lähilu­on­toi­neen ja jätetään ne upeat julkiset mer­i­maise­mamme peit­tävät tai viher­alueet pilaa­vat hulp­peat ökya­sun­not kaikille ran­noille rak­en­ta­mat­ta. Tilaa Helsingis­sä ja pääkaupunkiseudul­la lie­nee muual­lakin, esim. vähän kauem­pana rannoista. 

    Jos näitä “ökya­sun­to­ja” raken­netaan liikaa, niin ei niille ole enää kysyn­tää. Kos­ka sekä halukkaat, että mak­sukykyiset osta­jat lop­pu­vat maail­mas­ta kesken.

    Sakke: PS. Se “insinöörin muka­va asun­to Taka-Töölössä (Ruusu­lankadun nurk­il­ta?)” saat­taa ainakin Sakelta (ja Sak­en pesueelta) jäädä osta­mat­ta, Sakke kun arvostaa lähilu­on­toa. Lääkäriltä jäävä asun­tokaan Etu-Töölössä (Per­honkadul­la) ei Sakkea samas­ta syys­tä tai­da kiin­nos­taa, eikä rahatkaan siihen riit­täisi, vaik­ka jopa pank­ki oli valmis Sakkea ja Sak­en pesuet­ta jo laske­neen hin­nan myötä sen han­k­in­nas­sa jopa 85%:sesti lainoittamaan. 

    Jos Sakkea ei kiin­nos­ta muut­taa Etu-Töölöön, niin sit­ten Sakke ei muu­ta sinne. Kamp­in­malmin perus­pi­iris­sä asuu täl­lä het­kel­lä 30 000 sel­l­aista ihmistä, joille Etu-Töölön hyvät puo­let ovat paina­neet hait­to­ja enemmän.

  108. Osmo Soin­in­vaara: Maan arvo huomioon ottaen halvem­mak­si tulee pysäköin­ti laitok­sis­sa, jol­loin hin­naksi tulee noin 20 000 €/paikka. Suun­nitel­mat tehdä pääkaupunkiseudulle 10 000 uut­ta liityn­täpysäköin­tipaikkaa mak­sa­vat siis arvi­ol­ta 200 M€.

    Arkipäivää kohden tuol­lainen paik­ka mak­saa lasku­tavas­ta riip­puen 5 – 10 €. 

    Jos ver­rataan yksi­ty­isauto­työ­matkail­i­jaa, joka ajaa parkkilu­o­laan kan­takaupunki­in asti, niin se tuskin on halvempaa?
    Jol­loin kyse on vain mak­sa­jas­ta ei mak­set­tavas­ta määrästä. Jos työ­nan­ta­ja kus­tan­taa parkin kan­takaupungis­sa (tai lik­sa on niin korkea, että työn­tek­i­jä halu­aa itse sen kus­tan­taa), niin eikö sama taho voi kus­tan­taa liityntäparkkipaikan?

    Eli siis liitän­tä­park­ki ei ole kalli­impi kuin kan­takaupun­gin park­ki, jol­loin niitä onkin kan­nat­tavaa rakentaa?

    Sinän­sä ihan hyvä kysymys sekin, että mik­si jokaisen lähili­iken­neju­na-ase­man päälle ei ole raken­net­tu päivit­täis­tavara­mar­ket­tia, jon­ka park­ki olisi sit­ten ase­man alla ja sen yhtey­dessä myös liityn­tä­park­ki. Kuten todet­tu, tämä puolit­taisi park­keer­auk­sen kus­tan­nuk­set ja tästä hyö­ty­isi sekä julk­ista jatkoy­hteyt­tä käyt­tävät, että liityn­tä­park­keer­aa­jat. Onko tässä nyt ollut hidas­teena se epä­toivoinen kort­telipikkukaup­po­jen teko­hen­gi­tys koko pk-seudul­la, joka on hävit­ty jo aiko­ja sit­ten? Vaik­ka pikkukau­pat säi­ly­i­sivätkin, niin kyl­lä iso­jen mar­ket­tien suo­sio kas­vaa yhä; parem­mat valikoimat ja halvem­mat hin­nat varmis­ta­vat sen.

    Ehkä näis­sä parkki­ai­hei­sis­sa jutuis­sa olisikin parem­pi tehdä selvem­mäk­si mihin oikein pyritään. Onko isoin mörkö pysäköin­nin kus­tan­nuk­set, ruuhkat vai jom­mankum­man vievä pin­ta-ala (pois asumis­es­ta) ja mis­sä järjestyksessä?

    Ruuhkien vähen­tämiseen tuli ohje Ham­purista 22 vuot­ta sit­ten. Jos tämä olisi tavoite, niin jotaan ehkä olisi saatu tehtyä?

    Jos pelkkä henkilöau­to­jen omis­t­a­mi­nen estää mielekkään kaupunki­rak­en­teen luomisen, niin aika vaikei­den asioiden äärel­lä ollaan. Lomailu­un, kyläi­lyyn, mökkeilyyn, har­ras­tamiseen (tai vaik­ka äärim­mäisen type­r­ään las­ten päiväkoti­in ja koulu­un kuskaamiseen, joi­ta ei tietenkään saa työ­matkan var­relle) ja ostosten kul­jet­tamiseen kun ei köy­häl­lä oikein ole muu­ta vai­h­toe­htoa. Rikkaat voivat ajel­la pirs­seil­lä ja vuokra-autoil­la ja rutiköy­hät joutu­vat selviämään ilman, mut­ta val­taosa väestöstä halu­aa sen edullisen oman auton. Vaikeaa­han valin­nas­ta tulee sit­ten, kun auton lisäk­si per­he ei voi enää omis­taa viit­tä fil­lar­ia, paria rat­tai­ta ja fil­lar­in perä­vaunua. Jälkim­mäiset kun vievät yhteen­sä suun­nilleen saman tilan kuin auto.

    Ehkä kan­takaupunki­laisillekaan ei kan­na­ta kehit­tää mitään edullista kaukoparkkisys­teemiä, kos­ka sit­ten taas auton­o­mis­tus nos­taisi suosiotaan.

    Viherinssi: 3. Kaavoite­taan asun­tokan­taa niin, että saadaan mah­dol­lisim­man paljon mah­dol­lisim­man kalli­ita asun­to­ja tehtyä.

    Tietul­lit vois hom­maa kyl­lä markki­nave­tois­es­ti hoitaa, mut­ta tässä tul­laan taas kysymyk­seen mitä markki­na­t­alout­ta julkisen val­lan tietul­lit edustaa?
    Vain rikkaim­mille uud­is­as­un­to­jen tekem­i­nen ei kyl­lä mihinkään riitä, jos halu­taan päästä tehokkaam­paan ja kestävem­pään kaupunkisu­un­nit­telu­un. Suuri osa rikkaista asuu jo nyt siel­lä mis­sä haluu ja jos haluu muut­taa, niin osoite lie­nee jos­sain ihan muual­la kuin uudessa ja tiivi­is­sä kan­takaupun­gin laa­jen­nuk­ses­sa. Joka tapauk­ses­sa niitä köy­hiä ja keski­t­u­loisia on niin mon­ta ker­taa enem­män sekä nyt että tulos­sa, ettei asun­top­u­laa voi alkaa purkaa rikkaimpi­en päästä.

    Tässähän tää pk-seudun dilem­ma taitaa asumisen suh­teen olla: rikkaat eivät kaipaa uut­ta tiheään raken­net­tua kan­takaupunkia, jos­sa ei voi edes oma­l­la autol­la liikkua ja köy­hem­mil­lä ei siihen ole varaa…

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.