Helsingin väestönkasvua ei ennusteta vaan suunnitellaan

Päivän Helsin­gin Sanomat ker­too, että Helsin­ki on jatku­vasti ennus­tanut väestönkasvun­sa väärin. 1960-luvul­la väestönkasvun ennustet­ti­in kas­va­van suo­ravi­ivais­es­ti, mut­ta kaupun­gin kasvu tait­tui jo 2000-luvun alus­sa. 1960-luvun väestöen­nuste innos­ti Helsin­gin ”mega­lo­maanisi­in moottoritieinvestointeihin”.

Nyt Helsin­ki on valin­nut yleiskaa­vatyöhön tilas­tokeskus­ta korkeam­man väestönkasvun, joka tähtää 860 000 asukkaaseen vuon­na 2050. Luon­non­suo­jeluli­it­to arvostelee varautu­mista näin suureen väestönkasvu­un, kos­ka lähimet­siä menee. Meri-Rasti­laankin kaavoite­taan viheralueille.

Väestöen­nusteis­sa käytävässä keskustelus­sa menee ilois­es­ti sekaisin päät­tämi­nen ja ennustaminen.

1960-luvun ennuste toteu­tui Helsin­gin seudun kasvun osalta aivan hyvin. Väestö ei kuitenkaan tul­lut Helsinki­in, vaan Espooseen, Van­taalle ja kehyskun­ti­in, kos­ka Helsin­ki ei toimin­ut niin kuin oli ennus­tanut toimi­vansa, vaan kaavoit­ti asun­to­ja paljon aiko­maansa vähem­män. Osit­tain pienem­pi väestöen­nuste joh­tui noista mega­lo­maani­sista moot­toriteitä, jot­ka vievät maa-alaa yli sadan­tuhan­nen asukkaan ver­ran ja jot­ka tekivät mah­dol­lisek­si sen, että Helsin­gin seudus­ta kehit­tyi amerikkalaistyyp­pinen autokaupun­ki sen sijaan, että siitä olisi kehit­tynyt ekol­o­gis­es­ti vas­tu­ullisem­pi euroop­palaistyyp­pinen kaupunki.

Moot­toriteistäkin huoli­mat­ta Helsin­ki olisi voin­ut haalia vaik­ka miljoona asukas­ta rajo­jen­sa sisälle, jos se olisi kaavoit­tanut asun­not miljoon­alle asun­nolle. Helsingis­sä ei ole asun­to­ja tyhjil­lään luku­un otta­mat­ta joitakin perikun­tien riito­jen takia tyhjil­lään seiso­via asun­to­ja ja asun­to­ja, joiden omis­ta­ja on van­hus­ten laitoshoidossa.

Kymme­nen vuot­ta sit­ten väestönkasvu oikeasti ennustet­ti­in väärin. Asun­to­ja on raken­net­tu niin paljon kuin ennustet­ti­in, mut­ta ei osat­tu ennus­taa, että lap­siper­heet sull­outu­vat kan­takaupun­gin pieni­in asun­toi­hin mielu­um­min kuin muut­ta­vat pien­talon yksinäisyy­teen kehyskun­ti­in. Asum­isväljyy­den kasvun pysähtymi­nen merk­it­see, että Helsin­gin asun­tokan­taan mah­tuu nyt 35 000 asukas­ta ennustet­tua enemmän.

Täl­lä väärin ennus­tamisel­la taas ei ole mitään tekemistä asun­to­jen tarpeen kanssa Helsingis­sä. Sen sijaan se on mullis­tanut ennus­teet kehyskun­nis­sa, jois­sa tont­te­ja jää tyhjilleen.

Nyt Helsin­ki varautuu otta­maan vas­taan neljän­nesmiljoona asukas­ta enem­män. Tämä ei ole ennuste vaan suun­nitel­ma. Korkein­taan se on ennuste omista päätök­sistä. Kyse on siitä, kuin­ka suuren osan Helsin­gin seudun kasvus­ta Helsin­ki varautuu otta­maan. Siinä sivus­sa on ennustet­tu, että Helsin­gin seudun asukasluku kas­vaa 600 000, joten uusista asukkaista joutuu muualle Helsin­gin seudulle 350 000 asukas­ta. Jos Helsin­gin seudun asukasluku kas­vaakin vain 400 000 asukkaal­la, muualle joutuu enää vain 150 000 asukas­ta. Sanon pro­voka­toris­es­ti joutuu, kos­ka väitän, että sato­ja tuhan­sia ihmisiä muut­taisi muista seudun kun­nista Helsinki­in heti, jos voisi­vat vai­h­taa asun­ton­sa saman­hin­taiseen ja ‑kokoiseen asun­toon Helsingissä.

Olisi mie­lenki­in­toista tietää, mitä Luon­non­suo­jeluli­it­to tarkoit­taa, kun se vaatii Helsinkiä otta­maan pienem­män määrän seudun asukaslu­vun kasvus­ta. Onko tarkoi­tus, että Helsin­gin seudun tulee kehit­tyä amerikkalaise­na autokaupunk­i­na vai eikö asi­aa ole ajatel­tu lainkaan.

On järkevää varautua suureen väestönkasvu­un. Jos näyt­tää siltä, että väestönkasvua ei tulekaan, aina voidaan jät­tää jotain rak­en­ta­mat­ta. Sik­si äänestin Meri-Rasti­lan ranta­puis­ton rak­en­tamista vas­taan ja sen puoles­ta, että tiivis­tetään ensin nykyiset alueet ja kat­so­taan viiden-kymme­nen vuo­den päästä, miltä sil­loin näyt­tää. Muut halu­si­vat rak­en­taa ranta­puis­ton ensin ja pala­ta tiivistämiseen sit­ten joskus ehkä.