Päivän Helsingin Sanomat kertoo, että Helsinki on jatkuvasti ennustanut väestönkasvunsa väärin. 1960-luvulla väestönkasvun ennustettiin kasvavan suoraviivaisesti, mutta kaupungin kasvu taittui jo 2000-luvun alussa. 1960-luvun väestöennuste innosti Helsingin ”megalomaanisiin moottoritieinvestointeihin”.
Nyt Helsinki on valinnut yleiskaavatyöhön tilastokeskusta korkeamman väestönkasvun, joka tähtää 860 000 asukkaaseen vuonna 2050. Luonnonsuojeluliitto arvostelee varautumista näin suureen väestönkasvuun, koska lähimetsiä menee. Meri-Rastilaankin kaavoitetaan viheralueille.
Väestöennusteissa käytävässä keskustelussa menee iloisesti sekaisin päättäminen ja ennustaminen.
1960-luvun ennuste toteutui Helsingin seudun kasvun osalta aivan hyvin. Väestö ei kuitenkaan tullut Helsinkiin, vaan Espooseen, Vantaalle ja kehyskuntiin, koska Helsinki ei toiminut niin kuin oli ennustanut toimivansa, vaan kaavoitti asuntoja paljon aikomaansa vähemmän. Osittain pienempi väestöennuste johtui noista megalomaanisista moottoriteitä, jotka vievät maa-alaa yli sadantuhannen asukkaan verran ja jotka tekivät mahdolliseksi sen, että Helsingin seudusta kehittyi amerikkalaistyyppinen autokaupunki sen sijaan, että siitä olisi kehittynyt ekologisesti vastuullisempi eurooppalaistyyppinen kaupunki.
Moottoriteistäkin huolimatta Helsinki olisi voinut haalia vaikka miljoona asukasta rajojensa sisälle, jos se olisi kaavoittanut asunnot miljoonalle asunnolle. Helsingissä ei ole asuntoja tyhjillään lukuun ottamatta joitakin perikuntien riitojen takia tyhjillään seisovia asuntoja ja asuntoja, joiden omistaja on vanhusten laitoshoidossa.
Tällä väärin ennustamisella taas ei ole mitään tekemistä asuntojen tarpeen kanssa Helsingissä. Sen sijaan se on mullistanut ennusteet kehyskunnissa, joissa tontteja jää tyhjilleen.
Nyt Helsinki varautuu ottamaan vastaan neljännesmiljoona asukasta enemmän. Tämä ei ole ennuste vaan suunnitelma. Korkeintaan se on ennuste omista päätöksistä. Kyse on siitä, kuinka suuren osan Helsingin seudun kasvusta Helsinki varautuu ottamaan. Siinä sivussa on ennustettu, että Helsingin seudun asukasluku kasvaa 600 000, joten uusista asukkaista joutuu muualle Helsingin seudulle 350 000 asukasta. Jos Helsingin seudun asukasluku kasvaakin vain 400 000 asukkaalla, muualle joutuu enää vain 150 000 asukasta. Sanon provokatorisesti joutuu, koska väitän, että satoja tuhansia ihmisiä muuttaisi muista seudun kunnista Helsinkiin heti, jos voisivat vaihtaa asuntonsa samanhintaiseen ja ‑kokoiseen asuntoon Helsingissä.
Olisi mielenkiintoista tietää, mitä Luonnonsuojeluliitto tarkoittaa, kun se vaatii Helsinkiä ottamaan pienemmän määrän seudun asukasluvun kasvusta. Onko tarkoitus, että Helsingin seudun tulee kehittyä amerikkalaisena autokaupunkina vai eikö asiaa ole ajateltu lainkaan.
On järkevää varautua suureen väestönkasvuun. Jos näyttää siltä, että väestönkasvua ei tulekaan, aina voidaan jättää jotain rakentamatta. Siksi äänestin Meri-Rastilan rantapuiston rakentamista vastaan ja sen puolesta, että tiivistetään ensin nykyiset alueet ja katsotaan viiden-kymmenen vuoden päästä, miltä silloin näyttää. Muut halusivat rakentaa rantapuiston ensin ja palata tiivistämiseen sitten joskus ehkä.