Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.11.2013

[LISÄTTY KOHTA RUNKOBUSSILINJOJEN INFRATOIMISTA VÄLILLÄ PASILA-MUNKKINIEMI] Lis­taan tästä.

Pohjois-Haa­gan osayleiskaava
Täy­den­nushanke Pohjois-Haa­gas­sa: par­ituhat­ta asukas­ta ja peräti 3700 työ­paikkaa. Tämä käsitelti­in lau­takun­nas­sa 4.6.2013 ja asia on selostet­tu blogilla sil­loin. Tästä ei tehty yhtään muis­tu­tus­ta, eivätkä lausun­notkaan anta­neet aihet­ta merkit­tävi­in muutoksiin.

Var­tiosaari
(Pyödältä)
Nyt var­maankin äänestetään. Olen halun­nut kolmea päästöstä:
1)    Raken­netaan vain, jos alueelle tulee ratikka
2)    Tiev­erkkoa ei suun­nitel­la niin, että tästä voisi tul­la autoli­iken­teen läpi­a­joy­hteys Vuosaares­ta keskus­taan (taval­laan turha ehdo­tus, kos­ka näin on tarkoi­tus tehdä, mut­ta kun asi­as­ta on syn­tynyt epäi­lyjä,  on hyvä lait­taa se päätökseen
3)    Alueesta pyritään tekemään vähäau­toinen niin, että pysäköin­tilu­o­laan men­nään joko Laa­jasa­lon puolelta tai jos tämä ei onnis­tu, aivan sil­lan korvasta.

Vetu­ri­tien eteläosan asemakaava
Tässä on tiehankkei­ta 80 miljoo­nan edestä. Vetu­ri­tien jät­ti­hin­taisen tun­nelin osalta mah­dol­lis­te­taan tässä vai­heessa lyhyt tun­neli ja sit­ten ehkä myöhem­min se pitkä ja kallis. Esit­telystä ei saa mitään selvää. Kaavo­jen esit­tämi­nen kak­si­u­lot­teisel­la kar­tal­la ei oikein sovi tilanteisi­in, jois­sa ratkaisut ovat kolmi­u­lot­teisia. Jään odot­ta­maan esit­te­lyä lautakunnassa.

Telakkaran­nan kaava
Tämä palasi meille lausun­tok­ier­roksen jäl­keen. Paljon on valitet­tu liian korkeista asuin­raken­nuk­sista (12 ker­rosta) mut­ta tätä ei ole muutet­tu. Muutet­tu on Konepa­jan käyt­tö­tarkoi­tus­ta julk­i­sista palveluista yksi­ty­isi­in samal­la, kun suo­jelumääräyk­siä on lieven­net­ty (oli­si­vat olleet järkyt­tävän kalli­ita). Muu­tok­set kat­so­taan niin isoik­si, että kaa­va pan­naan uud­estaan näytteille.

Suu­tar­i­lan ranta­puis­ton kaava
Alueelle tulee 87 siir­to­la­pu­u­tarha­pal­staa. Tästä on tul­lut etukä­teen pos­tia, jos­sa vas­tuste­taan puis­ton ottamista siir­to­la­pu­u­tarhakäyt­töön, kos­ka se ei ole sil­loin kaikkien käytössä.

Koneen entisen pääkont­torin kaa­va Munkkiniemessä
Lau­takun­ta käsit­teli tätä 4.6.2013, jol­loin se esitelti­in myös blo­gis­sa. Koneen kiis­taa aiheut­tanut pääkont­tori muute­taan asuinkäyt­töön ja ton­tille tehdään myös town­house-asun­to­ja. Lausun­to­jen ja muis­tu­tusten joh­dos­ta ei merkit­täviä muutoksia.
11 300 ker­rosneliötä asuin­pin­ta-alaa eli melkein 300 asukasta.

Tuusu­lantien melu­alueen kaa­va Oulunkylässä
350 asukas­ta on tarkoi­tus asut­taa Pato­las­sa alueelle, joka var­maankin on joskus tulkit­tu asumiseen kel­paa­mat­tomak­si, kun on Tuusu­lantie. Kukonaskel moot­toritei­den bule­vardis­oin­nin suun­taan, mut­ta jos bule­vardis­oin­ti, pitäisikö askel ottaa kun­nol­la loppuun?

Pirkkolan liikun­ta­puis­ton kaava
Tämäkin tuli takaisin lausun­to­jen jäl­keen, eikä siihen tehty merkit­täviä muutoksia.

Helsin­gin liikku­misen ohjelma
(pöy­dältä)
Kokoomus halusi pitää tätä pöy­däl­lä. Ohjel­ma on varsin ilah­dut­ta­va. Liiken­nepoli­ti­ik­ka kehit­tyy järkevään, kaupun­gin kokon­aise­t­ua pain­ot­tavaan suun­taan. Sopii yhteen yleiskaa­van tavoit­tei­den kanssa.

Vaasankadun käve­lykatukokeilu
Koke­muk­set pääsään­töis­es­ti myön­teisiä, mut­ta han­ket­ta ei ehdit­ty valmis­tel­la kun­nol­la ja kaupun­ki on kovin hidas käsit­telemään lupa­hake­muk­sia, joten mah­dol­lisu­ud­es­ta ei saatu kaikkea irti. Paran­tamista siis on, mut­ta täl­laisia asukkaiden han­kkei­ta voisi toteut­taa enemmänkin.

Runk­obus­sil­in­jo­jen infratoimet välil­lä Pasila-Munkkiniemi

Runk­obus­sil­in­jat ovat hyvä ja kan­natet­ta­va han­ke. Jot­ta ne oli­si­vat riit­tävän nopei­ta, niitä ei voi pan­na autoli­iken­teen kanssa samoi­hin, jatku­vasti pahenevi­in ruuhki­in. Tässä esitetään kah­ta vaihtoehtoa

1) Omia bus­sikaisto­ja, jol­loin autoli­iken­teen käyt­tämä tila tietysti vähe­nee, mut­ta ruuhkat eivät ehkä vähene, kos­ka nopeu­tu­va joukkoli­ikenne muut­tuu houkuttelevammaksi.

2) Runk­obussien päästämistä ratikkakaistoille.

Tätä jälkim­mäistä pitää kyl­lä harki­ta pitkään. Göte­bor­gis­sa on näin tehty keskus­tan alueel­la, kos­ka keskus­tas­sa ei ollut tilaa. Siinä on se vika, että bus­sit tietysti häir­it­sevät ratikoi­ta. Jos kaistal­la on paljon liiken­net­tä, ei ole mah­dol­lista antaa val­oe­tuuk­sia, kos­ka kaistalle pitäisi näyt­tää vihreää val­oa melkein koko ajan.  Lisäk­si ratikkakiskot vaa­ti­vat paljon enem­män huoltoa, jos niiden pääl­lä voi ajaa kumipyörillä.

Riskinä lisäk­si on, että jokin edesvas­tu­u­ton siirtää kaik­ki Paciuk­senkadun bus­sit ratikkakisko­jen päälle, jol­loin joukkoli­ikenne tukkeu­tuu kokonaan.

Lain­säädän­tömme ei myöskään ole täl­laisen jär­jeste­lyn tasal­la. Jos ratikkakaistal­la pystyy aja­maan bus­sil­la, siinä pystyy aja­maan myös kaiken­laisil­la autoil­la. Jos olisi kun­nalli­nen kam­er­avalvon­ta, joka lähet­täisi joka ker­ras­ta laskun, tätä riskiä ei ole, mut­ta nyt joukkoli­iken­nekaistal­la voi ajaa sank­tioit­ta, kos­ka poli­isil­la ei ole aikaa tähän ongelmaan.

On myös esitet­ty, että Pasi­las­ta län­teen matkus­ta­jia on niin paljon, että nol­la-Jok­erin voisi jakaa kah­tia ja toteut­taa Pasi­las­ta Munkkiniemeen ratikkana.