Ilmastopolitiikka (6) Hiilivuoto tukitaan hiilitulleilla

EU:n pääs­tö­kaup­paa on syy­tet­ty omaan jal­kaan ampu­mi­ses­ta. Kal­liit pääs­tö­oi­keu­det kar­kot­ta­vat tuo­tan­toa vain Euroo­pan ulko­puo­lel­le. Ilma­ke­hä ei hyö­dy, mut­ta Euroop­pa köyhtyy.

Se, ettei koko maa­il­ma ole muka­na pääs­tö­kau­pas­sa, tuo vali­tet­ta­vaa tehot­to­muut­ta ilmas­to­po­li­tiik­kaan, mut­ta se ei mer­kit­se omaan jal­kaan ampu­mis­ta. Sii­tä kär­sii toi­saal­ta ilmas­to ja toi­saal­ta koko maailmantalous.

Pal­jon teol­li­suut­ta on siir­ty­nyt Euroo­pas­ta hal­van työ­voi­man mai­hin. On itse­pe­tos­ta — mel­kein­pä type­ryyt­tä — väit­tää, että tämä joh­tuu pie­nis­tä erois­ta säh­kön hin­nas­ta eikä moni­kym­men­ker­tai­sis­ta palk­kae­rois­ta. Hii­li­vuo­dos­ta varoit­ta­vat eivät ole pys­ty­neet osoit­ta­maan mer­kit­tä­vää vuo­toa tapah­tu­neen. Mut­ta tie­tys­ti hyvin ener­gia­val­tai­sen tuo­tan­non koh­dal­la pääs­tö­kau­pal­la ja sen vai­ku­tuk­sel­la ener­gian hin­taan on jokin mer­ki­tys. Se voi siis siir­tää jota­kin tuo­tan­toa pois Euroo­pas­ta, mut­ta on asian­tun­te­ma­ton­ta väit­tää, että tämä ei vähen­täi­si Euroo­pan kilpailukykyä.

Muis­tet­ta­koon, että euron arvo kel­luu. Jos euroa­lu­een vien­ti­ky­ky heik­ke­nee, euron arvo las­kee, kun­nes vien­ti ja tuon­ti ovat taas tasa­pai­nos­sa. Tämän meka­nis­min ansios­ta euroa­lu­een vaih­to­ta­se on ollut koko ajan jok­seen­kin tasa­pai­nos­sa ja tulee myös ole­maan. Jos kil­pai­lu­ky­ky heik­ke­nee yhdel­lä alal­la, se para­nee muil­la aloil­la. Epäit­se­käs ener­gian verot­ta­mi­nen vai­kut­taa työn­ja­koon. Se siir­tää ener­gia­val­tais­ta tuo­tan­toa pois Euroo­pas­ta ja tuo muu­ta tuo­tan­toa tilal­le. Jos uskom­me, että ilmas­to­po­li­tii­kas­sa jos­sain vai­hees­sa ryh­dy­tään tosi­toi­miin ja ener­gi­aa haas­kaa­va tuo­tan­to yksin­ker­tai­ses­ti vain lak­kaa, on pikem­min­kin itse­käs­tä, ettem­me eri­kois­tu väis­ty­viin aloi­hin vaan nii­hin mui­hin. Jal­kaan ehkä ammu­taan, mut­ta ei omaan.

Har­mi­ton­ta tämä hii­li­vuo­to ei sil­ti ole. Tuo­tan­non pitäi­si sijoit­tua suh­teel­li­sen edun peri­aat­teel­la, mut­ta nyt se sijoit­tuu eri­lai­sen ener­gia­po­li­tii­kan perus­teel­la. Tämä tuo tehot­to­muut­ta maa­il­man­kaup­paan ja alen­taa kaik­kien hyvin­voin­tia. Me kär­sim­me täs­tä kaik­ki, sekä Euroop­pa, jos­ta siir­tyy ener­gia­val­tais­ta tuo­tan­toa muu­al­le, että muu maa­il­ma, jos­ta pois­tuu muu­ta tuo­tan­toa Eurooppaan.

Oli­si hyvä pys­tyä laa­jen­ta­maan pääs­tö­kaup­paa maa­il­man­laa­jui­sek­si. Tavoi­te ei ole aivan epä­rea­lis­ti­nen. Kii­na har­joit­te­lee pääs­tö­kaup­paa 12 kokei­lua­lu­eel­la ja on aikeis­sa ottaa pääs­tö­kau­pan käyt­töön koko maas­sa vuon­na 2016. Austra­lia ehti jo sopia liit­ty­mi­ses­tä EU:n pääs­tö­kaup­pa­me­ka­nis­miin. Popu­lis­ti­sen oikeis­ton nousu hal­li­tus­vas­tuuseen kui­ten­kin aina­kin lyk­kää tätä han­ket­ta. Myös Yhdys­val­lois­sa on hank­kei­ta osa­val­tio­koh­tai­seen päästökauppaan.

Maa­il­man­laa­juis­ta pääs­tö­kaup­paa odo­tel­taes­sa kan­nat­tai­si suo­ja­ta EU hii­li­tul­leil­la. Mais­ta, jois­sa fos­sii­lis­ta ener­gi­aa saa käyt­tää surut­ta, ase­tet­tai­siin tul­lit. Tule­val­le tuon­nil­le ase­tet­tai­siin tul­lit, jot­ka vas­tai­si­vat tuot­tei­den kes­ki­mää­räis­tä ener­gia­si­säl­töä. Tätä ei voi mää­rä­tä tar­kas­ti, mut­ta jos tul­li on 600 euroa vaik­ka sen pitäi­si olla 500 euroa, vir­he on kui­ten­kin vähäi­sem­pi kuin jos se on nol­la. Tämä hii­li­tul­li ei oli­si tar­koi­tet­tu suo­jaa­maan Euroop­paa jal­kaan ampu­mi­sel­ta, vaan maa­il­man­kaup­paa eri­lai­sen ilmas­to­po­li­tii­kan aiheut­ta­mal­ta vää­ris­ty­mäl­tä. Paul Krug­ma­nin mukaan WTO-sään­nöt hyväk­syi­si­vät hii­li­tul­lit jo nyt, mut­ta jos eivät hyväk­sy, on pan­ta­va hyväksymään.

32 vastausta artikkeliin “Ilmastopolitiikka (6) Hiilivuoto tukitaan hiilitulleilla”

  1. Hii­li­tul­le­ja kan­na­tan läm­pi­mäs­ti — mm Kii­na rai­vok­kaas­ti vas­tus­taa vaik­ka samaan aikaan syyl­lis­tää mei­tä sii­tä, että Kii­nas­sa val­mis­te­taan tuot­tei­ta mei­dän kulu­tus­tam­me var­ten. Mut­ta oikeas­ti perus­tel­tu­ja hii­li­tul­lit ovat vas­ta, kun pääs­tö­oi­keuk­sis­ta oikeas­ti mak­se­taan EUs­sa. Tähän men­nes­sä val­tao­sa pääs­tö­oi­keuk­sis­ta on annet­tu yri­tyk­sil­le ilmai­sek­si ja pääs­tö­kaup­pa on vai­kut­ta­nut ener­giain­ten­sii­vis­ten yri­tys­ten kus­tan­nuk­siin lähin­nä säh­kön hin­nan kaut­ta. Tn täl­lä perus­teel­la mää­räy­ty­nyt hii­li­tul­li ei oli­si kovin korkea.

  2. Tuol­lai­nen, aina­kin osit­tain kaik­kien hyväk­si koi­tu­va tul­li oli­si toki huo­mat­ta­van pal­jon parem­min perus­tel­tu kuin vain omaa teol­li­suut­ta suo­je­le­va perin­tei­nen tul­li. Hie­man vain huo­let­taa, että Euroo­pan ja USA:n väli­nen vapaa­kaup­pa­so­pi­mus tulee tap­pa­maan tuol­lai­set­kin hank­keet heti alkuunsa.

  3. Suo­men vien­ti 2012

    Kemian teol­li­suu­den tuot­teet 13 314 23,4%
    Met­sä­teol­li­suu­den tuot­teet 10 917 19,2%
    Metal­lit ja metal­li­tuot­teet 8 355 14,7%
    Koneet ja lait­teet 7 888 13,9%
    Säh­kö- ja elekt­ro­niik­kat. 7 381 13,0%
    Muut 9 023 15,9%

    Mitä ne tule­vai­suu­den alat ovat? Mikä on se tule­vai­suu­den yhteis­kun­ta? Mitä ihmi­set kulut­ta­vat, har­ras­ta­vat, miten elä­vät? Mitä raa­ka-aikein­ta ja tuot­tei­ta se elä­män­muo­to vaa­tii? Kuka ne tuot­taa, tekee ja inno­voi ja miten?

    Mitä väis­tyy, kon­kreet­ti­ses­ti, mitä tulee tilal­le? Mitä ovat vih­reät työ­pai­kat? Mitä on vih­reä talous? Vih­reä kulut­ta­mi­nen? Ei reto­ri­ses­ti, kuten joku jal­kaan ampu­mi­nen, vail­la min­kään­lais­ta sisäl­lön mää­rit­te­lyä, vaan eri­tel­lys­ti, esi­mer­kein? Kuin­ka toden­nä­köis­tä on, että ihmi­set sel­lai­sen “vih­reän tule­vai­suu­den” edes­tä äänes­täi­si­vät kulu­tus­va­lin­noil­laan tai demokraattisesti?

    Mikä on oma CO2-jalan­jäl­ke­si? Olet var­mas­ti las­ke­nut sen. Ker­ro. Syöt lihaa. Mat­kus­te­let. Näis­tä ei var­maan­kaan “tosis­saan otet­taes­sa” luo­vut­tai­si. Mis­tä sitten?

    Hii­li­vuo­don koh­dal­la sot­ket oudos­ti aika­pers­pek­tii­ve­jä selit­tääk­se­si pois tär­keän kysy­myk­sen. Tähä­nas­ti­ses­ta työ­paik­ko­jen häviä­mi­ses­tä hii­li­vuo­to tus­kin selit­tää pal­joa­kaan ja palk­ka­ta­so pal­jon enem­män. Hii­li­vuo­toon liit­ty­vät huo­let ovat pää­osin futuu­ri­sia. Esi­mer­kik­si: jos Yhdys­val­to­jen talous perus­tuu hal­paan lius­ke­kaa­suun, ja Aasian fos­sii­li­siin ylei­sem­min ja Euroo­pan talous perus­tuu kal­lii­seen ja epä­var­maan tuu­li­voi­maan ja aurin­ko­säh­köön vuon­na 2030, niin mikä tämän vai­ku­tus on? Tämän­kal­tai­nen on pää­asial­li­nen hii­li­vuo­toa kos­ke­vaa huol­ta aiheut­ta­va ske­naa­rio. Et nyt juu­ri käsit­te­le sitä, vaan luot oudon olkiu­kon, jota tie­tys­ti on hel­pom­pi hut­kia. Tah­to­net myös sanoa, että on “asian­tun­te­ma­ton­ta väit­tää, että se vähen­täi­si kil­pai­lu­ky­kyä”. Tuos­ta nykyi­ses­tä muo­dos­ta on hel­pom­pi olla samaa miel­tä, mut­ta se ei oikein istu kap­pa­leen ajatusrakenteeseen.

    On täy­sin sel­vää, että maa­il­ma vuon­na 2030 ja 2050 tulee kulut­ta­maan huo­mat­ta­vas­ti enem­män ener­gi­aa kuin vuon­na 2013. Todel­la type­rää oli­si muu­ta luul­la. Tär­kein kysy­mys on se, miten tuo ener­gia suu­res­sa mitas­sa tuo­te­taan. Mil­lai­sin ener­gia­läh­tein. Sen rin­nal­la kult­tuu­ri­set ja muut jos­sain mää­rin ener­gian­sääs­töön liit­ty­vät kysy­myk­set ovat sivuseik­ko­ja. Eikä Euroop­pa todel­la­kaan val­taa mitään tule­vai­suu­den mark­ki­noi­ta ja ammu toi­sia jal­kaan, jos ehdoin tah­doin tuo­tam­me ener­gian kal­liil­la ja epä­var­mas­ti ja kil­pa­kump­pa­nit hal­val­la ja var­mas­ti. Ker­ran­nais­vai­ku­tuk­set ulot­tu­vat pal­jon pel­käs­tään ener­giain­ten­sii­vi­siä alo­ja laajemmalle.

    Eikä EU:n ase­ma yksi­nään mää­rä­tä hii­li­tul­le­ja tai ‑vero­ja muul­le maa­il­mal­le ole todel­la­kaan vah­va, vaan kol­mes­ta talou­del­li­ses­ta val­ta­kes­kit­ty­mäs­tä tar­vit­tai­siin aina 2/3 puo­les­ta, jot­ta täl­lai­nen oli­si realistista.

    Kii­nan kaa­vai­le­ma maan sisäi­nen pääs­tö­kaup­pa vuo­sil­le 2016–2021 lie­nee pää­osin ener­gia­te­hok­kuu­den moti­voi­maa. Nyt­hän maan hii­li­teol­li­suu­des­sa tehok­kuus on suh­tees­sa alhai­nen ja kii­na­lai­nen tuo­tan­to pal­jon pääs­tö­jä tuot­ta­vam­paa kuin esi­mer­kik­si vas­taa­va suo­ma­lai­nen. Jot­ta Kii­nan tilan­teen ja kehi­tyk­sen läh­tö­koh­tien rea­li­tee­tit hah­mo­tet­tai­siin, niin lii­te­tään vie­lä tämä, joka huom. kos­kee vain säh­kön­tuo­tan­toa, kat­so­kaa käy­rän nousua vuo­des­ta 2000: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/61/Electricity_Production_in_China.svg

    Glo­baa­li pääs­tö­kaup­pa on vie­lä hyvin kau­ka­na. Kii­nan luku­jen ulko­puo­li­nen kva­li­fioi­mi­nen, pääs­tö­jen ja ener­gia­te­hok­kuu­den poten­ti­aa­lin arvioi­mi­nen. Lopu­ton het­teik­kö rent-see­kin­gil­le glo­baa­lis­sa pääs­tö­kau­pas­sa haa­mu­pääs­töi­neen ja haa­mu­leik­kauk­si­neen. Jos sitä jää­dään odot­ta­maan, niin kau­an menee.

    Tär­kein­tä on tämä, jos ilmas­ton­muu­tok­ses­ta on oikeas­ti huo­les­tu­nut: Ener­gi­aa tul­laan tuot­ta­maan ja kulut­ta­maan val­ta­vas­ti. Miten tuot­taa val­ta­via mää­riä ener­gi­aa suh­tees­sa vähäi­sin CO2-päästöin?

    Mitään nykyi­ses­tä radi­kaa­lis­ti poik­kea­vaa vih­reän kulu­tuk­sen tule­vai­suut­ta ei ole tulos­sa. Nyt ammut sen osal­ta ilmaan, etkä kenen­kään jalkaan.

  4. Kum­mal­li­ses­ti suo­ma­lai­nen talous­leh­dis­tö ja teol­li­suus väit­tä­vät säh­kö­ve­ro­jen ja mui­den toi­men­pi­tei­den siir­tä­neen teol­li­suu­den pois, vaik­ka verot­kin ovat suu­ril­ta lei­kat­tu kuin Mars­kin kon­jak­ki ja tukia saa kaik­keen kun­han muis­taa pyy­tää. Ei puhet­ta­kaan mark­ki­nois­ta, raa­ka-aineis­ta, tuot­tei­den laa­dus­ta tai pal­kois­ta, vaan vih­rei­den kek­si­mät verot ovat tuhon­neet maan. Wahl­roos­kin ensin myön­tää maa­il­man men­neen ohi, mut­ta sil­ti yrit­tää sysä­tä vas­tuun pois polii­ti­koil­le, vaik­ka itse on muni­nut tuot­teen­sa. Kuin­ka pal­jon vie­lä menee­kin huk­kaan aikaa ja rahaa, kun fir­mo­jen joh­dos­sa on näi­tä jot­ka eivät pysy maa­il­man menos­sa mukana?

    Oikeas­taan jos oli vih­rei­den kek­sin­töä siir­tää met­sä­teol­li­suu­den pain­opis­te luon­toa tuhoa­maan sin­ne mis­sä ovat mark­ki­nat ja raa­ka-aine, niin teil­le pitäi­si myön­tää aina­kin vuo­ris­to­neu­vos­ten tit­te­lit ja kol­me ämpä­ril­lis­tä nii­tä pre­ni­koi­ta jokai­sel­le. Muu­ten ei oli­si nois­ta fir­mois­ta enää mitään jäljellä. 

    Ei tuos­ta ilmas­to­hom­mas­ta tule hit­to­ja­kaan, jos aja­tus on että voi jat­kaa pääs­te­lyä, mut­ta sitä sit­ten vähän vero­te­taan. Ei rii­tä, vain se riit­tää, että pääs­töt ovat alem­mat kuin mitä pal­lo pys­tyy ime­mään ja sil­ti muu­tok­set ovat mer­kit­tä­vät. Mut­ta kun auto­paik­ko­jen­kin vähen­tä­mi­nen on lii­kaa kau­pun­kia raken­taes­sa, niin ei tätä tou­hua kovin hyväl­lä voi kat­soa, vaik­ka polii­ti­kot muis­ta­vat aina mai­ni­ta ilmas­ton­muu­tok­sen puheis­saan. On tra­gi­koo­mis­ta kat­sel­la, kun toi­set raken­ta­vat hii­li­lai­tok­sia, avai­le­vat kaa­su­lai­tok­sia öljyn­tuot­ta­jil­le ja raken­ta­vat ener­gia­syöp­pöä kau­pun­kia ja elä­mää ihmi­sil­le, mut­ta sit­ten kri­ti­soi­daan vih­rei­tä sii­tä että hävi­si­vät ydin­voi­ma­ää­nes­tyk­sen, eikä mai­ni­ta näi­tä toi­sia ollen­kaan, jot­ka raken­ta­vat sen tar­peen täl­le kai­kel­le tuhlaukselle. 

    Jos hyvin­voin­ti tar­koit­taa polii­ti­koil­le jat­kos­sa­kin saman­lais­ta kulu­tus­kult­tuu­ria, eikä perus­tar­pei­den tyy­dy­tys­tä ja ihmis­ten sosi­aa­lis­ta elä­mää, niin kes­tä­vä ei ole se sana, joka tulee ensim­mäi­se­nä mie­leen. Luo­vut­tai­siin täs­tä tur­has­ta höm­päs­tä tääl­lä ja sai­si­vat muut tul­la sit­ten vas­taan sii­hen koh­taan, jos­sa suu­rim­mat köy­hyy­den ongel­mat ovat kukis­tet­tu. Ei vain näy­tä sil­tä, ja tääl­lä­kin jo syyl­lis­te­tään nii­tä jot­ka eivät halua kulut­taa omas­ta mie­les­tään tur­huuk­siin rahaa tai teh­dä vaih­to­pen­kil­lis­tä lap­sia. Ongel­ma vain on, että jos halu­aa täs­sä maas­sa nuk­kua läm­pi­mäs­sä tai syö­dä, niin sii­tä on suu­rim­man osan mak­set­ta­va itse. Sinän­sä has­su sys­tee­mi, että syn­nyt täl­lai­sel­le pal­lol­le kii­tä­mään ava­ruu­teen, ja sit­ten on mak­set­ta­va jos halu­aa nuk­kua tai syö­dä, tai muu­ten joku tulee ja heit­tää pak­ka­seen. Oli se var­maan mah­ta­vaa odo­tel­la lohia merel­tä tuo­maan ras­vaa ja pro­teii­nia ihan ilmai­sek­si ennen kuin teol­li­suus­her­rat sul­ki­vat joet, jot­ta sai­vat ukot pako­tet­tua töi­hin teh­taa­seen­sa ja osta­maan teh­taan myr­kyt­tä­mät lohet kaupastaan.

  5. Hii­li­tul­lit oli­si juu­ri sel­lai­nen toi­men­pi­de, mihin Euroo­pan unio­nia tar­vit­tai­siin. Vali­tet­ta­vas­ti kävi­si luul­ta­vas­ti, kuten kävi EU:n len­to­lii­ken­teen pääs­tö­mak­suil­le, joi­ta yri­tet­tiin ulot­taa unio­nin ulko­puo­li­siin lentoyhtiöihin.

  6. Jot­ta tul­li toi­mi­si hyvin, pitää huo­ma­ta kak­si asiaa:

    1. Tul­li pitää palaut­taa vien­ti­tuot­teil­le (kos­ka nii­den tuo­tan­toon on ostet­tu pääs­tö­oi­keuk­sia) ja periä tuon­ti­tuot­teil­ta (kos­ka nii­den tuo­tan­nos­sa ei ole ostet­tu pääs­tö­oi­keuk­sia). Tarif­fin pitää olla sama kum­paan­kin suuntaan.

    2. Tul­li pitää mää­ri­tel­lä ja periä pääs­tö­oi­keuk­si­na. Esi­mer­kik­si niin, että ton­ni hie­no­pa­pe­ria on tarif­fil­taan x ton­nia CO2. Pape­rin vie­jä saa pääs­tö­oi­keuk­sia vien­nis­tä, tuo­ja jou­tuu nii­tä hankkimaan.

    Jos tarif­fit mää­ri­tel­lään rei­lus­ti, WTO:lla ei pitäi­si olla asi­aan mitään sano­mis­ta, kos­ka ne eivät muu­ta kil­pai­lua­se­tel­maa. Tarif­fit voi mää­ri­tel­lä varuik­si vähän ala­kant­tiin, ne toi­mi­vat sil­ti hii­li­vuo­don estäjinä.

  7. Juha­ni Salo­vaa­ra:Luo­vut­tai­siin täs­tä tur­has­ta höm­päs­tä täällä 

    Yhtä rea­lis­ti­nen ehdo­tus on antaa jou­lu­pu­kin ja heli­nä-kei­jun rat­kais­ta koko ilmasto-ongelma.

    Ei näis­sä eko­lo­gi­sis­sa fan­t­asiois­sa ole mitään jär­keä. Päin­vas­toin, ne anta­vat jyt­kyi­li­jöil­le hyvät aseet osoit­taa, että ympä­ris­tö­vä­ki oikeas­ti halu­aa pala­ta maa­kuop­piin ja kiel­tää kai­ken. Tosin tai­taa tuo kyl­lä aika suu­rel­ta osin pitää paik­kan­sa, vaik­ka kar­ri­koi­tu väi­te onkin.

  8. Et Eija-Riit­ta Kor­ho­laa ole taan­noin tavannut? 😉

    Taan­noin tapa­sin suo­ma­lais­po­lii­ti­kon, enti­sen minis­te­rin, jol­le tulin mai­nin­neek­si, että Kii­nan pääs­töt per capi­ta – hen­keä koh­den – , ovat samaa tasoa kuin EU:n, tai aina­kin lähen­te­le­vät sitä. Hän tius­kai­si minul­le suo­raan, että valeh­te­len. Ei täs­tä tar­vit­si­si kiis­tel­lä, vas­ta­sin, eivät nämä maku­asioi­ta ole, kat­so­taan tilas­to­ja. Näy­tin IEA:n, kan­sain­vä­li­sen ener­gia­jär­jes­tön vuo­den 2011 luku­ja. Hän vähän hämmentyi.

    Mies oli kai ker­ta kaik­ki­aan niin tot­tu­nut aja­tuk­seen, että me tääl­lä olem­me paho­ja, ja noil­la muil­la kehi­tys­mai­den ihmi­sil­lä on oikeus kas­vuun. Itse olen pit­kään aja­tel­lut, että likai­seen kas­vuun ei enää kenel­lä­kään ole oikeut­ta tai varaa täs­sä maa­il­mas­sa. Maa­il­ma on yhtei­nen. Eikä likai­nen tuo­tan­to ole rei­lua kehi­tys­mai­den ihmi­sil­le­kään. Uuti­set keuh­ko­syö­pään sai­ras­tu­neis­ta lap­sis­ta ker­to­vat, että jos­sa­kin toi­mi­taan todel­la väärin.

    Nyt ovat uudet luvut tul­leet juu­ri. Itse asias­sa tilan­ne on pahem­pi: Kii­na jo on ohit­ta­nut per capi­ta ‑pääs­töis­sään EU:n.

    Kir­joi­tuk­ses­sa myös hiilivuodosta:

    Suo­men teol­li­suus on maa­il­man ener­gia- ja ilmas­to­te­hok­kaim­pia. Ei teräs­tä yksin­ker­tai­ses­ti voi val­mis­taa puh­taam­mal­la tuo­tan­to­ket­jul­la kuin se esi­mer­kik­si Outo­kum­mus­sa nyky­ään teh­dään. Jos suo­ma­lai­ses­ta teräs­teol­li­suu­des­ta ja sen säh­kön­käy­tös­tä 20 % siir­tyy Kii­naan, yksi­nään säh­kön CO2-pääs­töt kas­va­vat 5,8 mil­joo­naa ton­nia. Pääs­töt kas­va­vat vie­lä enem­män, jos ener­gia­te­hok­kuus ja polt­toai­neet las­ke­taan mukaan – kuten pitäisi.

    Lyhyes­ti sanoen ongel­ma on sii­nä, että tun­nol­li­nen Euroop­pa yrit­tää tiris­tää vet­tä kives­tä samal­la kun muun maa­il­man saas­teet kasvavat.

    http://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2013/11/20/purista-vetta-kivesta/

  9. az: Tär­kein­tä on tämä, jos ilmas­ton­muu­tok­ses­ta on oikeas­ti huo­les­tu­nut: Ener­gi­aa tul­laan tuot­ta­maan ja kulut­ta­maan val­ta­vas­ti. Miten tuot­taa val­ta­via mää­riä ener­gi­aa suh­tees­sa vähäi­sin CO2-päästöin?

    Tähän on muu­ta­ma­kin vaih­toeh­to. Kaik­kien koh­dal­la kui­ten­kin pitää hyväk­syä se, että BKT:n kas­vu ottaa esi­mer­kik­si 10 %-yksi­kön pudo­tuk­sen lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä ver­rat­tu­na tilan­tee­seen, jos­sa emme väli­tä pääs­töis­tä. (Vuo­si­ta­sol­la tämä tar­koit­taa esi­mer­kik­si 0,3 %-yksik­köä pie­nem­pää maa­il­man­ta­lou­den kasvua.)

    Hin­ta­lap­pu riip­puu teh­dyis­tä valin­nois­ta. Panos­ta­mal­la tut­ki­muk­seen ja tuo­te­ke­hi­tyk­seen ener­gia-alal­la hin­ta­lap­pua voi­daan saa­da pit­käl­lä aika­vä­lil­lä vähän tai pal­jon pie­nem­mäk­si. Samoin suh­de ydin­voi­maan vai­kut­taa hin­ta­lap­puun ihan tun­tu­vas­ti, jos pääs­tö­jä halu­taan pudot­taa paljon.

    Ehkä suu­rin ongel­ma on se, että hin­ta ei oikein jakaan­nu tasai­ses­ti. Jako on epä­ta­sai­nen niin mai­den, aluei­den, teol­li­suu­de­na­lo­jen kuin yksi­löi­den­kin välil­lä. Tämä joh­taa hyvin vai­keas­ti sovi­tet­ta­viin poliit­ti­siin ristiriitoihin.

  10. Lai­naan Jan Vapaavuorta: 

    Met­sä- ja metal­li­teol­li­suus on edel­leen Suo­men talou­den kivi­jal­ko­ja. tuo­tam­me pape­ria liki 100 mil­joo­nal­le ja mui­ta puu­alan tuot­tei­ta noin 50 mil­joo­nal­le ihmi­sel­le. Teräs­tä ja metal­le­ja tuo­tam­me noin 50 mil­joo­nal­le ihmi­sel­le. Näi­den teol­li­suu­de­na­lo­jen siir­ty­mi­ses­tä pois Suo­mes­ta ei oli­si mitään hyö­tyä. Tääl­lä mene­tet­täi­siin val­ta­va mää­rä työ­paik­ko­ja, ja vas­taa­vat tuot­teet tuo­tet­tai­siin pal­jon tehot­to­mam­min jos­sain muu­al­la. Esi­mer­kik­si Kii­nas­sa säh­kön­tuo­tan­non omi­nais­pääs­töt ovat 4 ker­taa ja Yhdys­val­lois­sa­kin 2,5 ker­taa kor­keam­mat kuin Suo­mes­sa. Kun vie­lä ener­gia­te­hok­kuus­kin on tääl­lä huip­pu­luok­kaa, teol­li­suu­den siir­ty­mi­nen pois Suo­mes­ta vain kas­vat­tai­si glo­baa­le­ja kasvihuonekaasupäästöjä.”

    Ener­giain­ten­sii­vi­sen teol­li­suu­den siir­ty­mi­nen esi­mer­kik­si Kii­naan kas­vat­taa siis koko­nais­pääs­tö­jä, vaik­ka tuo­tan­to­mää­rä pysyy sama­na? Eikö Suo­men pitäi­si eri­kois­tua ener­giain­ten­sii­vi­seen teol­li­suu­teen ympä­ris­tön nimissä.

  11. Kun täs­sä maas­sa tai unio­nis­sa ei osa­ta edes als­kea miten CO2 pääs­töt pitäi­si las­kea yhdis­te­tyl­le säh­kön ja kau­ko­läm­mön tuo­tan­nol­le, niin epäi­len erit­täin vah­vas­ti että CO2 verot osat­tai­siin lait­taa sen tas­a­puo­li­sem­min tai päte­väm­mäl­lä taval­la. Jon­kun mate­maat­ti­sen sil­män­kään­tö­tem­pun jäl­keen tilan­ne oli­si että Sak­san ja Rans­kan teol­li­suus livah­taa verä­jäs­tä, eikun mars­sii ulos paraa­tio­ves­ta siis, Bri­tan­nia ilmoit­taa jää­vän­sä tou­hun ulko­puo­lel­le, ja Suo­men teol­li­suus mak­saa itsen­sä kipeäksi.

  12. Sinän­sä kan­nat­ta­va aja­tus, mut­ta kan­nat­taa muis­taa ettei Kii­na tai USA jätä rea­goi­mat­ta tähän. Onko euroop­pa val­mis tul­li­so­tiin ja min­kä hin­nan euroop­pa sii­tä jou­tuis maksamaan?

  13. az:

    On täy­sin sel­vää, että maa­il­ma vuon­na 2030 ja 2050 tulee kulut­ta­maan huo­mat­ta­vas­ti enem­män ener­gi­aa kuin vuon­na 2013. Todel­la type­rää oli­si muu­ta luulla. 

    Mitään nykyi­ses­tä radi­kaa­lis­ti poik­kea­vaa vih­reän kulu­tuk­sen tule­vai­suut­ta ei ole tulos­sa. Nyt ammut sen osal­ta ilmaan, etkä kenen­kään jalkaan.

    Voi olla, että ener­gian­tuo­tan­nos­sa saa­vu­te­taan mak­si­mi hyvin pian. Perin­tei­sen, hal­van öljyn tuo­tan­to­huip­pu oli jo vuon­na 2006 (IEA, WEO 2010). Monet geo­lo­git ja jopa aka­tee­mi­set tut­ki­muk­set arve­le­vat öljyn­tuo­tan­to­hui­pun ole­van käsil­lä pian. Kaa­sun ja kivi­hii­len tuo­tan­to­hui­put seu­raa­vat peräs­sä. On syy­tä huo­ma­ta, että tuo­tan­to­huip­pu voi­daan saa­vut­taa pal­jon aiemm­min kuin puo­let kai­kis­ta resurs­seis­ta on käy­tet­ty. En mil­lään usko, että vuon­na 2030 tai 2050 käy­täm­me ener­gi­aa enem­män kuin nyky­ään, var­sin­kaan jos ydin­voi­ma ei koe mit­ta­vaa renesanssia.

    Muu­toin kir­joi­tit minus­ta hyvin­kin asial­li­ses­ti ja var­sin­kin sii­tä, että mitään vih­reän kulu­tuk­sen tule­vai­suut­ta ei tule. Se mitä on tulos­sa on niuk­kuus ja talous­kas­vun lop­pu­mi­nen. Hal­paan fos­sii­li­seen ener­gi­aan perus­tu­nut elä­män­ta­pam­me on kriisissä.

    Kan­nat­taa lukea esi­mer­kik­si Sor­rell et al., 2009. Glo­bal oil depletion… 

    Yhdys­val­tain lius­ke­val­lan­ku­mous osoit­tau­tuu hyvin pian kuplak­si sii­nä mie­les­sä, että hyö­dyn­tä­mi­nen on kal­lis­ta ja vaa­tii koko ajan enem­män inves­toin­te­ja. Shell esi­mer­kik­si on pit­käl­ti jät­täy­ty­nyt pois lius­ke-esiin­ty­mien hyö­dyn­tä­mi­ses­tä (http://www.ft.com/intl/cms/s/0/c2298e46-29ae-11e3-9bc6-00144feab7de.html#axzz2lJC0Q1Bh).

    Fos­sii­li­ses­sa ener­gias­sa ei ole ongel­ma­na riit­tä­vyys vaan se, että par­haat läh­teet käy­tet­tiin ensin ja nii­den lop­pu­jen hyö­dyn­tä­mi­nen tue nykyis­tä ener­gi­aa haas­kaa­vaa elintapaamme.

  14. Täl­lai­nen tee­maan liit­ty­vä kysy­mys: Miten vero­tuk­sen pain­opis­teen siir­tä­mi­nen työn­teos­ta rajal­lis­ten resurs­sien kulut­ta­mi­seen muut­tai­si joten­kin olen­nai­ses­ti min­kään alu­een kil­pai­lu­ky­kyä koko­nais­val­tai­ses­ti tarkasteltuna? 

    Verot kerä­tään joka tapauk­ses­sa taval­la tai toi­sel­la. Jos vero­ker­ty­mä pide­tään vakio­na, on hyvin vai­ke­aa näh­dä miten esim. CO2-pääs­tö­jen vero­tus huo­non­tai­si lii­ke-elä­män tai elä­mi­sen edel­ly­tyk­siä sen enem­pää kuin se, että jul­ki­nen val­ta kerää saman sum­man verot­ta­mal­la työn­te­koa. (Olet­taen, että pal­kat las­ke­vat vero­tuk­sen las­kun ver­ran, eli pal­kan­saa­jal­le käteen jää­vä sum­ma pysyy samana).

    Tie­tys­ti jot­kin alat “voit­ta­vat” ja toi­set “häviä­vät” joh­tuen eri­lai­ses­ta kus­tan­nus­ra­ken­tees­ta. Esi­mer­kik­si hii­li­voi­ma­lan kan­nat­ta­vuus las­ki­si, insi­nöö­ri­toi­mis­ton nousi­si. Mut­ta kun “häviä­vien” alo­jen kan­nat­ta­vuus nyky­ti­lan­tees­sa perus­tuu toi­min­taan, joka aiheut­taa koko ihmis­kun­nal­le ympä­ris­tö­on­gel­mien muo­dos­sa mer­kit­tä­viä kus­tan­nuk­sia, joi­ta saas­tut­ta­jat eivät itse mak­sa, on mie­les­tä­ni täl­lai­sen mark­ki­na­häi­riön kor­jaa­mi­nen on täy­sin perusteltua.

    Tähän voi­si kir­joit­taa pit­kät lii­rum­laa­ru­mit sii­tä, kuin­ka täl­lai­nen pain­opis­teen­siir­to oli­si myös stra­te­gi­ses­ti hyvä veto nouse­vien ener­gia­kus­tan­nus­ten maa­il­mas­sa, kuin­ka työn vero­tuk­sen vähen­tä­mi­nen oli­si työl­li­syy­den kan­nal­ta nyky­ti­lan­net­ta parem­pi vaih­toeh­to jne.

    Mut­ta lyhyt ja yti­me­käs kysy­mys herät­tä­nee parem­min ihmi­siä ajat­te­le­maan itse.

    Mik­si työn vero­tus on parem­pi kuin CO2-pääs­tö­jen? az?

  15. ano­muu­mi:Jos vero­ker­ty­mä pide­tään vakiona

    Jos, mut­ta kun ei pidetä.

    Piti­kö esi­mer­kik­si Salon kau­pun­ki vero­ker­ty­män vakio­na, kun kau­pun­gin kas­saan alkoi kili­se­mään mil­joo­nia Nokia-rahaa? 

    No ei todel­la­kaan pitänyt.

    Onko jokais­ta polt­tiai­ne­ve­ron koro­tus­ta seu­ran­nut vas­taa­van­ko­koi­nen palk­ka­ve­ro­jen vähen­nys? No ei todel­la­kaan ole.

  16. Oli­pas az:lta poik­keuk­sel­li­sen huo­nos­ti mie­tit­ty koh­ta tämä. 

    az: Olet var­mas­ti las­ke­nut sen. Ker­ro. Syöt lihaa. Mat­kus­te­let. Näis­tä ei var­maan­kaan “tosis­saan otet­taes­sa” luo­vut­tai­si. Mis­tä sitten?

    En tajua. Mik­si mis­tään pitäi­si kate­go­ri­ses­ti luo­pua? Ensin­nä­kin, jos “hii­li­ja­lan­jäl­jel­le” (kama­la sana) on jokin hin­ta, niin sil­loin näi­den asioi­den kulu­tus voi vähen­tyä sopivasti. 

    Mat­kus­ta­mi­ses­sa ei ole mikään luon­non­la­ki että sen pitää kulut­taa hiil­tä tai hii­li­ve­ty­jä. Lihaa syö­dään nykyi­sel­lään niin *pal­jon* että sii­tä oli­si varaa vähen­tää mer­kit­tä­väs­ti. Mik­si valin­to­jen pitäi­si olla sitä että jos­tain luo­vu­taan koko­naan, mik­sei jos­tain voi vähentää? 

    Hii­lion­gel­maan rat­kai­su ei ole kal­lis, vaan hal­pa ener­gia. Ener­gian pitää olla niin hal­paa, ettei hiil­tä kan­na­ta polt­taa. Muut vas­tuk­set eivät toi­mi, kos­ka niis­tä voi aina luistaa. 

    Gra­nii­tis­sa on enem­män ener­gi­aa kuin hiilessä.

  17. Tie­de­mies:
    Oli­pas az:lta poik­keuk­sel­li­sen huo­nos­ti mie­tit­ty koh­ta tämä. 

    En tajua. Mik­si mis­tään pitäi­si kate­go­ri­ses­ti luo­pua? Ensin­nä­kin, jos “hii­li­ja­lan­jäl­jel­le” (kama­la sana) on jokin hin­ta, niin sil­loin näi­den asioi­den kulu­tus voi vähen­tyä sopivasti. 

    Ehkä mie­tin poik­keuk­sel­li­sen huo­nos­ti, tai ehkä itse tul­kit­sit muu­ta­miin reto­ri­siin rivei­hin mer­ki­tyk­siä, joi­ta niis­sä ei ollut.

    Vas­ta­sin kär­jis­täen tähän koh­taan Osmon kirjoitusta:

    Jos uskom­me, että ilmas­to­po­li­tii­kas­sa jos­sain vai­hees­sa ryh­dy­tään tosi­toi­miin ja ener­gi­aa haas­kaa­va tuo­tan­to yksin­ker­tai­ses­ti vain lak­kaa, on pikem­min­kin itse­käs­tä, ettem­me eri­kois­tu väis­ty­viin aloi­hin vaan nii­hin muihin.

    Lak­kaa­mi­ses­sa ja väis­ty­mi­ses­sä on asteit­tai­suut­ta, kuten on luo­pu­mi­ses­sa. En muis­ta Osmon juu­ri yhdes­sä­kään ilmas­to­kir­joi­tuk­ses­saan käsi­tel­leen esi­mer­kik­si lihan­syön­tiä. Sen sijaan esi­mer­kik­si jon­kin­lai­sia ilmas­to­loi­sia ovat suur­ten kau­pun­kien ympä­ril­lä oma­ko­ti­ta­lois­sa asu­vat autoi­li­jat, joi­den elä­mää pitäi­si yhteis­kun­nan toi­min vai­keut­taa ja teh­dä kal­liim­mak­si. Puu­tuin lähin­nä sii­hen piir­tee­seen, että on aina hel­pom­pi ehdot­taa sel­lai­ses­ta CO2:n tuot­ta­mi­ses­ta luo­pu­mis­ta (sel­lai­sen “lak­kaa­mis­ta”, “väis­ty­mis­tä”), joka ei ole oma­koh­tais­ta, itsel­le tärkeää.

    Mat­kus­ta­mi­ses­sa ei ole mikään luon­non­la­ki että sen pitää kulut­taa hiil­tä tai hiilivetyjä.

    Jat­kaen edel­li­ses­tä. Poh­dit itse kir­joi­tuk­ses­sa­si tätä oma­koh­tai­suut­ta ja hen­ki­lö­koh­tais­ta ilmas­to­vas­tuu­ta joi­ta­kin vuo­sia sit­ten. Olit Bri­tan­nias­sa ulko­mail­la töis­sä ja per­he oli jää­nyt Suo­meen. Len­sit jat­ku­vas­ti Suo­men ja Bri­tan­nian väliä. Haluan nyt pai­not­taa, että en lain­kaan tuo­mit­se tuo­ta, tai syyl­lis­tä sinua, ja tuol­lai­nen (CO2-kulu­tus) on enem­män kuin ymmär­ret­tä­vää. Point­ti on lähin­nä se, että monen muun­kin tyyp­pi­nen CO2-pääs­tö­jen tuot­ta­mi­nen on hyvin ymmär­ret­tä­vää ja inhimillistä. 

    Miten itse ajat­te­let, että tuon mat­kus­te­lusi kal­tai­nen onnis­tui­si vuon­na 2030 ilman hii­li­ve­ty­jä (huom. tämä nyt viit­taa omaan kom­ment­tii­si yllä, ennen kuin ymmär­rät sen kate­go­ri­ses­ti)? Miten tuol­lai­nen mat­kus­te­lu kes­ki­pit­kän välin tule­vai­suu­des­sa muka­vas­ti ja ripeäs­ti? En epäi­le, ettei­kö sitä voi­tai­si rat­kais­ta tämän vuo­si­sa­dan mitas­sa, mut­ta tus­kin sil­lä välil­lä, jol­la CO2-pääs­tö­jä kaa­vail­laan radi­kaa­lis­ti leikattavan.

    Täs­sä yhtey­des­sä nos­tai­sin jäl­leen esil­le sen, että vähäi­sem­pi ymmär­rys mui­den pääs­töil­le on aina hel­pom­paa. Enkä tar­koi­ta, että itse oli­sit tätä miel­tä (en tie­dä näke­mys­tä­si), mut­ta ylei­nen vih­reän kri­tii­kin koh­de jon­kin­lai­se­na rap­piol­li­se­na kulu­tuk­se­na ovat suo­ma­lais­ten­kin suo­si­mat Thai­maan ja Kana­rian ete­lä­män­mat­kat, jot­ka tie­ten­kin hoi­tu­vat len­tä­mäl­lä. Sen sijaan vih­reä visio mat­kai­lus­ta on Suo­men­lah­den alit­se kul­ke­va tun­ne­li Tal­lin­naan ja sii­tä kor­kea­no­peuk­si­sil­la junil­la eteen­päin kult­tuu­ri­lo­mil­le Euroop­paan. Omaa­kin kiin­nos­tus­ta­ni pal­jon lähem­pä­nä ovat tuol­lai­set kult­tuu­ri­lo­mat, mut­ta uskoak­se­ni on myös niin, että sel­lai­set eivät useim­pia suo­ma­lai­sia juu­ri kiin­nos­ta. Hei­dän vision­sa hyväs­tä, ren­tout­ta­vas­ta ja piris­tä­väs­tä lomas­ta on len­tää ete­lään. Se on heil­le tär­ke­ää. Kuten on monel­le tär­ke­ää asua oma­ko­ti­ta­los­sa, tai on tär­ke­ää hypä­tä kesä­lo­mal­la moot­to­ri­pyö­rän sel­kään ja läh­teä kier­tä­mään Suo­mea tai Euroop­paa. Tai on tär­ke­ää pitää kesä­mök­ki tal­via­sut­ta­va­na­kin ja ajaa sin­ne usea­na vii­kon­lop­pu­na vuo­des­sa. Vih­rei­den hii­li­ja­lan­jäl­ki ei ole Suo­mes­sa muu­ta väes­töä alhai­sem­pi. Mik­si he siis eivät jo itse elä sii­nä kult­tuu­ri­ses­ti ja elin­ta­val­li­ses­ti (ei vain ener­gian­tuo­tan­nol­li­ses­ti) radi­kaa­lis­ti eriä­väs­sä tule­vai­suu­des­sa, mikä visiois­sa esiin­tyy? Leo Stra­niuk­sen kal­tai­set elä­män­ta­pa­vih­reät ovat hyvin har­vas­sa vih­reis­sä­kin ja sen poh­jal­ta voi miet­tiä uusik­si koko vision rea­lis­min. Sen mora­lis­ti­sen elä­män­ta­pa­vi­sion tär­kein funk­tio nykyi­sel­lään on kokea itsen­sä ja oma vii­te­ryh­män­sä parem­mik­si ihmisiksi.

    Lihaa syö­dään nykyi­sel­lään niin *pal­jon* että sii­tä oli­si varaa vähen­tää mer­kit­tä­väs­ti. Mik­si valin­to­jen pitäi­si olla sitä että jos­tain luo­vu­taan koko­naan, mik­sei jos­tain voi vähentää? 

    Itse en eet­ti­sis­tä syis­tä syö lihaa lain­kaan. Olen seu­ran­nut lähei­ses­ti reak­tioi­ta Suo­men sika­ti­lo­jen ja broi­ler­kas­vat­ta­moi­den vaka­via eläi­noi­keus­rik­ko­muk­sia pal­jas­ta­viin kuviin, Hel­sin­gin kou­lu­jen kas­vis­ruo­ka­päi­vään ja vas­taa­viin. Tun­tu­ma­ni on, että on hyvin, hyvin epä­to­den­nä­köis­tä, että lihan­ku­lu­tus tulee tule­vai­suu­des­sa mer­kit­tä­väs­ti las­ke­maan. Mer­kit­tä­vä hait­ta­ve­ro oli­si demo­kraat­ti­sen kan­na­tuk­sen kan­nal­ta erit­täin ongel­mal­li­nen ja var­man popu­laa­rin vas­ta­reak­tion syn­nyt­tä­vä. Sen sijaan on syy­tä uskoa, ja CO2-kuva­han on glo­baa­li, että lihan­ku­lu­tus, ja täs­tä on on jo sel­vä tilas­tol­li­nen näyt­tö, tulee radi­kaa­lis­ti lisään­ty­mään aiemmin/perinteisesti kas­vis­ruo­ka­va­lioon pai­not­tu­neis­sa nouse­vis­sa talouksissa.

    Hii­lion­gel­maan rat­kai­su ei ole kal­lis, vaan hal­pa ener­gia. Ener­gian pitää olla niin hal­paa, ettei hiil­tä kan­na­ta polt­taa. Muut vas­tuk­set eivät toi­mi, kos­ka niis­tä voi aina luistaa. 

    Täs­tä olem­me hyvin pit­käl­le samaa miel­tä. En usko, että näke­myk­sem­me toi­mi­vien CO2-vähen­nys­ten suun­ta­vii­vois­ta (hyväk­sy­net lius­ke­kaa­sun ja kan­na­tat ydin­voi­man renes­sans­sia) mer­kit­tä­väs­ti eroa­vat (pre­mis­si­nä toki, että se lyhyel­lä / kes­ki­pit­käl­lä välil­lä on toi­vot­ta­vaa, mikä (Intian nousu köy­hyy­des­tä jne.) on toi­nen kysymys).

  18. Tule­val­le tuon­nil­le ase­tet­tai­siin tul­lit, jot­ka vas­tai­si­vat tuot­tei­den kes­ki­mää­räis­tä ener­gia­si­säl­töä. Tätä ei voi mää­rä­tä tar­kas­ti, mut­ta jos tul­li on 600 euroa vaik­ka sen pitäi­si olla 500 euroa, vir­he on kui­ten­kin vähäi­sem­pi kuin jos se on nolla. 

    Jos mää­rääm­me oman alu­een pääs­töil­le tie­tyn hin­nan, se ajaa teol­li­suu­den opti­moi­maan teh­taan­sa uudel­leen. Uusi opti­maa­li­nen taso on kal­liim­pi pyö­rit­tää kuin van­ha vapaa­seen saas­tut­ta­mi­seen perus­tu­nut taso. Tämä taso mää­rää aika suo­raan sopi­van tul­li­ta­son. Ehkä tasoa on hel­poin moni­to­roi­da yksin­ker­tai­ses­ti tark­kai­le­mal­la toi­mii­ko kil­pai­lu niin, että sekä ulkoi­set että sisäi­set maat saa­vat jotain myy­tyä mark­ki­noil­le. Pitää vain sopia sii­tä, että tul­lien taso ase­te­taan niin, että ulko­puo­li­sia ei koko­naan blo­ka­ta pois (eikä omiakaan).

    Lisäk­si voi­daan tar­vi­ta sopi­van tasois­ta palau­tus­ta niil­le omil­le teh­tail­le, jot­ka vie­vät tuot­tei­taan alu­eel­ta ulos. Näin emme tapa omaa vientiteollisuuttamme.

  19. az: Miten itse ajat­te­let, että tuon mat­kus­te­lusi kal­tai­nen onnis­tui­si vuon­na 2030 ilman hiilivetyjä

    Ei sen tar­vit­se onnis­tua ilman hii­li­ve­ty­jä, kos­ka se on vai­ke­aa. Riit­tää, että se onnis­tuu ilman fos­sii­lis­ta hiil­tä, mikä taas on “vain” ener­gia­ta­lou­del­li­nen ongelma.

    Ener­gia­ta­lou­del­li­nen ongel­ma taas on “vain” talou­del­li­nen ongel­ma. Jo nyt on ole­mas­sa tek­no­lo­gia­pa­let­ti, jol­la voi­daan teh­dä len­to­ko­neis­sa toi­mi­vaa polt­toai­net­ta kos­ke­mat­ta fos­sii­li­siin luon­non­va­roi­hin. Reit­te­jä on useam­pi­kin, läh­tö­koh­ta­na kui­ten­kin orgaa­ni­nen hiili.

    Näis­sä rei­teis­sä on kui­ten­kin se ongel­ma, että niil­lä tuo­tet­tu polt­toai­ne mak­saa monin­ker­tai­ses­ti fos­sii­li­siin ver­rat­tu­na. Mut­ta jos käy­tös­sä oli­si hal­paa ener­gi­aa Tie­de­mie­hen aja­tus­ten mukaan, hin­tae­ro voi­si kään­tyä toisinkin.

    Tosin vuon­na 2030 juu­ri mikään ei ole muut­tu­nut täs­tä päi­väs­tä. Vuon­na 2050 taas toi­vot­ta­vas­ti moni­kin asia.

  20. Juho Laa­tu: Jos mää­rääm­me oman alu­een pääs­töil­le tie­tyn hin­nan, se ajaa teol­li­suu­den opti­moi­maan teh­taan­sa uudel­leen. Uusi opti­maa­li­nen taso on kal­liim­pi pyö­rit­tää kuin van­ha vapaa­seen saas­tut­ta­mi­seen perus­tu­nut taso. 

    Ote­taan ihan kon­kreet­ti­nen esi­merk­ki täs­tä päivästä.

    Jalo­te­räk­sen val­mis­tus hyväl­lä tek­no­lo­gial­la vie säh­köä noin 2 MWh/t. Säh­kön mar­gi­naa­li­pääs­töin­ten­si­teet­ti on pääs­tö­mak­su­jen perus­teel­la noin 0,65 tCO2/MWh, joten ton­ni jalo­te­räs­tä vaa­tii noin 1,3 t päästöoikeuksia.

    Jos pääs­tö­oi­keu­det mak­sa­vat 4 €/t, täl­lä ei ole mitään väliä. Ole­te­taan kui­ten­kin, että pääs­tö­oi­keu­det mak­sa­vat jos­kus pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen kan­nus­ta­vas­ti 80 €/t. Täl­löin jokais­ta Tor­nios­sa tuo­tet­tua jalo­te­räs­ton­nia rasit­taa 104 € edes­tä päästömaksuja.

    Tämä sum­ma on jo kil­pai­lun kan­nal­ta mer­kit­tä­vä. Teräk­sen jalos­ta­ja ope­roi läh­tö­ai­nei­den ja lop­pu­tuot­teen hin­nan ero­tuk­sel­la, joka ei ole val­ta­van suu­ri, jol­loin tuol­lai­nen lisä­mak­su voi olla kym­me­niä pro­sent­te­ja toi­min­nan pyö­rit­tä­mi­seen tar­vit­ta­vas­ta rahasta.

    Näin ollen vaik­ka­pa Yhdys­val­lois­ta kan­nat­taa tuo­da ros­te­ria Euroop­paan, kos­ka kul­je­tus­kus­tan­nuk­set ovat pal­jon pie­nem­mät kuin pääs­tö­mak­su­ra­si­tus Euroo­pas­sa. Täs­sä taas ei ole mitään jär­keä Euroo­pan talou­den tai maa­il­man ympä­ris­tön kannalta.

    Ja tämä on siis se nyky­ti­lan­ne sii­nä vai­hees­sa, kun teol­li­suus jou­tuu osta­maan kaik­ki pääs­tö­oi­keu­ten­sa. Täs­tä on jo pää­tet­ty, ja tähän sisäl­tyy vah­va insen­tii­vi hii­li­vuo­toon ener­giain­ten­sii­vi­sim­pien tuot­tei­den kohdalla.

    Jos raken­ne­taan tul­li­jär­jes­tel­mä, tarif­fis­sa lukee esi­mer­kik­si, että ton­ni 304-teräs­tä on tul­li­ta­rif­fil­taan 1,3 ton­nia pääs­tö­oi­keuk­sia. Yhdys­val­lois­ta saa edel­leen tuo­da ros­te­ria, jos sitä siel­tä hal­ve­mal­la saa, mut­ta maa­han­tuo­jan pitää hank­kia jos­tain tarif­fia vas­taa­va mää­rä pääs­tö­oi­keuk­sia revit­tä­väk­si maahantuontihetkellä.

    Tor­nion teräs­teh­taan pitää tie­ten­kin hank­kia kaik­kia pääs­tö­jään vas­taa­va mää­rä pääs­tö­oi­keuk­sia. Toi­saal­ta tul­li­jär­jes­tel­mäs­sä näi­tä voi hank­kia vie­mäl­lä lop­pu­tuo­tet­ta ulos, kos­ka maas­ta­vien­ti­het­kel­lä tilil­le kop­sah­taa 1,3 ton­nia pääs­tö­oi­keuk­sia jokai­ses­ta maas­ta­vie­dys­tä terästonnista.

    Kuin­ka tätä jär­jes­te­lyä voi­si paran­taa? En kek­si muu­ta kuin se, että muut tuli­si­vat mukaan päästökauppaan.

  21. Vihe­rins­si: Ote­taan ihan kon­kreet­ti­nen esi­merk­ki täs­tä päivästä.

    Jalo­te­räk­sen val­mis­tus hyväl­lä tek­no­lo­gial­la vie säh­köä noin 2 MWh/t. Säh­kön mar­gi­naa­li­pääs­töin­ten­si­teet­ti on pääs­tö­mak­su­jen perus­teel­la noin 0,65 tCO2/MWh, joten ton­ni jalo­te­räs­tä vaa­tii noin 1,3 t päästöoikeuksia.

    Jos pääs­tö­oi­keu­det mak­sa­vat 4 €/t, täl­lä ei ole mitään väliä. Ole­te­taan kui­ten­kin, että pääs­tö­oi­keu­det mak­sa­vat jos­kus pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen kan­nus­ta­vas­ti 80 €/t. Täl­löin jokais­ta Tor­nios­sa tuo­tet­tua jalo­te­räs­ton­nia rasit­taa 104 € edes­tä päästömaksuja.

    Tämä sum­ma on jo kil­pai­lun kan­nal­ta mer­kit­tä­vä. Teräk­sen jalos­ta­ja ope­roi läh­tö­ai­nei­den ja lop­pu­tuot­teen hin­nan ero­tuk­sel­la, joka ei ole val­ta­van suu­ri, jol­loin tuol­lai­nen lisä­mak­su voi olla kym­me­niä pro­sent­te­ja toi­min­nan pyö­rit­tä­mi­seen tar­vit­ta­vas­ta rahasta.

    Näin ollen vaik­ka­pa Yhdys­val­lois­ta kan­nat­taa tuo­da ros­te­ria Euroop­paan, kos­ka kul­je­tus­kus­tan­nuk­set ovat pal­jon pie­nem­mät kuin pääs­tö­mak­su­ra­si­tus Euroo­pas­sa. Täs­sä taas ei ole mitään jär­keä Euroo­pan talou­den tai maa­il­man ympä­ris­tön kannalta.

    Eli tar­vit­tai­siin tul­le­ja tilan­tees­sa. jos­sa EU on aset­ta­nut omal­le teol­li­suu­del­leen lisä­ra­sit­tei­ta koko maa­il­man edun nimissä.

    Ja tämä on siis se nyky­ti­lan­ne sii­nä vai­hees­sa, kun teol­li­suus jou­tuu osta­maan kaik­ki päästöoikeutensa.

    Ja kun pääs­tö­oi­keu­det mak­sa­vat sen ver­ran, että niil­lä on vaikutusta.

    Täs­tä on jo pää­tet­ty, ja tähän sisäl­tyy vah­va insen­tii­vi hii­li­vuo­toon ener­giain­ten­sii­vi­sim­pien tuot­tei­den kohdalla.

    Jos raken­ne­taan tul­li­jär­jes­tel­mä, tarif­fis­sa lukee esi­mer­kik­si, että ton­ni 304-teräs­tä on tul­li­ta­rif­fil­taan 1,3 ton­nia pääs­tö­oi­keuk­sia. Yhdys­val­lois­ta saa edel­leen tuo­da ros­te­ria, jos sitä siel­tä hal­ve­mal­la saa, mut­ta maa­han­tuo­jan pitää hank­kia jos­tain tarif­fia vas­taa­va mää­rä pääs­tö­oi­keuk­sia revit­tä­väk­si maahantuontihetkellä.

    Kak­si vaih­toeh­toa. Tul­lit voi­daan mak­sat­taa joko pääs­tö­kiin­tiöi­nä tai vas­taa­va­na mää­rä­nä rahaa. (Samoin vien­tiä tasaa­vis­sa palautuksissa.)

    Tor­nion teräs­teh­taan pitää tie­ten­kin hank­kia kaik­kia pääs­tö­jään vas­taa­va mää­rä pääs­tö­oi­keuk­sia. Toi­saal­ta tul­li­jär­jes­tel­mäs­sä näi­tä voi hank­kia vie­mäl­lä lop­pu­tuo­tet­ta ulos, kos­ka maas­ta­vien­ti­het­kel­lä tilil­le kop­sah­taa 1,3 ton­nia pääs­tö­oi­keuk­sia jokai­ses­ta maas­ta­vie­dys­tä terästonnista.

    Kuin­ka tätä jär­jes­te­lyä voi­si paran­taa? En kek­si muu­ta kuin se, että muut tuli­si­vat mukaan päästökauppaan.

    Kuten olen useas­ti toden­nut, pääs­tö­ve­ro on enem­män minun mie­lee­ni kuin pääs­tö­kaup­pa, mut­ta kai pääs­tö­kau­pan­kin voi­si saa­da joten­kin toimimaan.

    Kos­ka on epä­to­den­nä­köis­tä, että kaik­ki tule­vat mukaan hyvään­kään pääs­tö­vä­hen­nys­jär­jes­tel­mään, mal­lin pitää olla sel­lai­nen, että se toi­mii myös sil­loin, kun muka­na on vain osa mais­ta. Myös EU:n pii­ris­sä halu toteut­taa pääs­tö­kaup­pa tai muu mal­li kun­nol­la on kysee­na­lai­nen. Voi esi­mer­kik­si käy­dä niin, että sol­mi­tut vapaa­kaup­pa­so­pi­muk­set (esim. uusi sopi­mus Yhdys­val­to­jen kans­sa) muo­toil­laan niin, että ne jar­rut­ta­vat tai estä­vät jär­jes­tel­män toteu­tu­mi­sen. Tai voi käy­dä niin, että heti kun pääs­tö­kaup­pa alkaa oikeas­ti vähen­tää EU:n kiplai­lu­ky­kyä, ja tul­le­ja ei ole vie­lä saa­tu aikaan, pääs­tö­kau­pan ehto­ja löy­sä­tään taas nol­la­ta­sol­le. Tai sit­ten EU:n suu­ri koneis­to ja lob­ba­rit kek­si­vät koko ajan mui­ta uusia kei­no­ja pae­ta todel­li­sia sääs­tö­jä. Näis­tä syis­tä mal­lin pitäi­si olla toteu­tet­ta­vis­sa EU:n lisäk­si myös vaik­ka­pa Poh­jois­mai­den kes­ken, jos muut eivät ota asi­aa tosis­saan. Jos joku toteut­taa, toden­nä­köi­syys sil­le, että muut­kin toteut­ta­vat kas­vaa. Köy­his­tä kehi­tys­mais­ta voi­si myös saa­da kumppaneita.

    Minus­ta tuo peri­aa­te omat pääs­tö­pa­kot­teet + tul­lit + (oman kil­pai­lu­ky­vyn tur­vaa­mi­sek­si) mah­dol­li­ses­ti palau­tuk­set­kin on toi­mi­vin mal­li. Suu­rin ongel­ma on polii­tik­ko­jen, lob­ba­rei­den ja ylei­sen (“kaik­ki tän­ne heti nyt”) ahneu­den selät­tä­mi­nen. Tavoi­te on paran­taa omaa ja las­tem­me elä­mää, ei hei­ken­tää, mut­ta asian selit­tä­mi­nen ei ole helppoa.

    Mal­lin tulee olla hyvin yksin­ker­tai­nen ja sel­keä, jot­ta sen moni­mut­kai­suus ei jar­ru­ta kehi­tys­tä (nyt jar­rut­taa). Yksin­ker­tais­ta mal­lia ja perus­te­lui­ta on vai­keam­pi pae­ta. Yksin­ker­tai­nen mal­li on myös hel­pom­pi myy­dä saman­lai­se­na uusil­le jär­jes­tel­mään liit­ty­vil­le mail­le, ja ilman että jär­jes­tel­mään teh­täi­siin nii­tä var­ten sama­nai­sia eri­kois­vi­ri­tyk­siä, kuin muil­le­kin mail­le on tehty.

    Paras stra­te­gia ei mie­les­tä­ni ole se nykyi­nen mal­li, jos­sa jär­jes­te­tään maa­il­man­laa­jui­sia kokouk­sia, joi­den (muka) ole­te­taan tuot­ta­van jon­kin yhtei­sen tiu­kan pää­tök­sen jos­sain vai­hees­sa. Parem­pi mal­li oli­si sel­lai­nen, jos­sa etu­jouk­ko ottaa etuas­ke­lei­ta ja pakot­taa muut esi­mer­kil­lään ja moraa­li­sel­la pai­nos­tuk­sel­la seu­raa­maan. EU on ollut posi­tii­vi­nen otta­mal­la hie­man mui­ta teol­lis­tu­nei­ta aluei­ta näyt­tä­väm­män roo­lin, mut­ta toi­saal­ta EU voi myös olla vain toi­vei­dem­me neutralointikeskus.

  22. Vihe­rins­si: Ote­taan ihan kon­kreet­ti­nen esi­merk­ki täs­tä päivästä.

    ..

    Kuin­ka tätä jär­jes­te­lyä voi­si paran­taa? En kek­si muu­ta kuin se, että muut tuli­si­vat mukaan päästökauppaan.

    Onko täs­sä­kin sinän­sä oikean kuu­loi­ses­sa kir­joi­tuk­ses­sa se ongel­ma, että tätä ajat­te­lua voi­daan sovel­taa vain uusin­ves­toin­tei­hin. Nykyi­set jalo­te­räk­sen val­mis­ta­jat ovat käsit­tääk­se­ni saa­neet jo pääs­tö­oi­keu­det. Hei­dän ei tar­vit­se ostaa lisää pääs­tö­oi­keuk­sia jos he halua­vat nos­taa tuotantoaan.

    Nuo 100 eur/t pääs­tö­oi­keuk­sis­ta rasit­tai­si­vat siis vain uusin­ves­toin­te­ja. Eli siis ohjaus­vai­ku­tus oli­si siir­tää uusin­ves­toin­nit jon­ne­kin mis­sä pääs­tö­kaup­pa ei rasita. 

    Tai sit­ten toi­nen mah­dol­li­suus on kas­vat­taa omaa inves­toin­ti­kus­tan­nus­ta uusin­ves­toin­nis­sa niin pal­jon että pääs­töt ale­ni­si­vat niin pal­jon että nuo 100 eur/tonni saa­tai­siin kui­tat­tua pam­rem­mal­la mut­ta kal­liim­mal­la tek­non­lo­gial­la. Tämä lie­nee pääs­tö­kau­pan toi­vot­tu ohjaus­vai­ku­tus. En osaa sanoa, että onko se käy­tän­nös­sä kuin­ka mah­dol­li­suuk­sien rajois­sa jos aja­tel­laan vaik­ka terästä.

    Toi­saal­ta jos ote­taan huo­mioon se, että suo­mes­sa ei teol­li­suus yleen­sä­kään näy­tä teke­vän uusin­ves­toin­te­ja, niin voi­daan kyl­lä hyväl­lä syyl­lä kysyä, että onko pääs­tö­kau­pan ohjaus­vai­ku­tus perus­teol­li­suu­teen lähin­nä teoreettinen.

  23. az:
    Suo­men vien­ti 2012
    Kemian teol­li­suu­den tuotteet13 31423,4%

    Mitä ne tule­vai­suu­den alat ovat? Mikä on se tule­vai­suu­den yhteis­kun­ta? Mitä ihmi­set kulut­ta­vat, har­ras­ta­vat, miten elä­vät? Mitä raa­ka-aikein­ta ja tuot­tei­ta se elä­män­muo­to vaa­tii? Kuka ne tuot­taa, tekee ja inno­voi ja miten?

    Mark­ki­nat? Lai­naus tcrownilta:“Eikö tuo…nyt vähän muis­tu­ta enti­sen neu­vos­to­liit­to­lai­sen byro­kraa­tin ihmet­te­lyä, että kuka mark­ki­na­ta­lou­des­sa oikein päät­tää kuin­ka pal­jon pork­ka­noi­ta viljellään?”

    Mark­ki­noi­den yhdis­tä­mi­nen pääs­tö­kaup­pa-aja­tuk­seen vaa­tii vähän taus­tao­le­tus­ten avaa­mis­ta. Itse luo­tan mark­ki­na­ta­lou­teen par­haa­na läh­tö­koh­ta­na jär­jes­tää ihmis­ten yhteis­työ ja erikoistuminen. Esi­mer­ki­ki­si mikään Gosplan ei pys­ty päät­tä­mään onko kol­me ome­naa parem­pi kuin kak­si appel­sii­nia, vaan pitää mark­ki­noil­la kysyä “mon­ta­ko ome­naa olet val­mis mak­sa­maan kah­des­ta appel­sii­nis­ta­ni?”. Samoin oman edun tavoit­te­lu on hyvä läh­tö­koh­ta.

    On pöl­hö­ka­pi­ta­lis­te­ja jot­ka otta­vat edel­lä­ku­va­tun Alla­hin sana­na jos­ta ei ole lupa pilk­kua­kaan muut­taa. Tiedemiestä lainaten: jos oman edun tavoit­te­lu joh­taa yhteis­maan pis­tä­mi­seen pas­kak­si, niin kuu­luu­kin tapahtua. 

    Jous­ta­vam­man matk­ki­na­ta­lou­den kan­nat­ta­jat arve­le­vat että parem­pi tulos saa­daan jon­ku­nas­tei­sel­la, toi­vot­ta­vas­ti vähäi­sel­lä sää­te­lyl­lä [*],[**].

    Ilmei­nen paik­ka sää­te­lyl­le on juu­ri­kin mis­sä yhteis­maan ongel­ma pää­tään nos­taa. Peli­teo­reet­ti­ses­ti jokai­sen osa­puo­len opti­mi­stra­te­gia on pis­tää yhteis­maa lihoik­si heti, ennen kuin vas­ta­puo­li ehtii — mikä­li pelin sään­nöt eivät sal­li yhteis­työ­tä. Mut­ta parem­pi opti­mi saa­vu­te­taan jos pelin sään­tö­jä muu­te­taan niin että osa­puo­lil­la on lupa teh­dä kaik­kia sito­va sopi­mus yhteis­maan käy­tös­tä, ja vaik­ka perus­taa pamp­pua hei­lut­ta­va yhteis­maa­po­lii­si sopi­mus­ta val­vo­maan[***]. Pöl­hö­ka­pi­ta­lis­mia jous­ta­vam­man mark­ki­na­ta­lou­den näkö­kul­mas­ta tuom­mois­ten sito­vien sopi­mus­ten teke­mi­nen on sekin ikään kuin oman edun havait­se­mis­ta ja sen ajamista.

    Tämän vuok­si ei ole ris­ti­rii­taa sen välil­lä ettei­vät­kö mark­ki­na­voi­mat voi­si muo­ka­ta uusiin reu­naeh­toi­hin perus­tu­van talou­den yksi­tyis­koh­dat, ja ettei­kö sil­ti oli­si ratio­naa­lis­ta sol­mia “mark­ki­noi­den vapaut­ta rajoit­ta­via” reu­naeh­to­ja kuten pääs­tö­kaup­paa (otta­mat­ta kan­taa onko nime­no­maan pääs­tö­kaup­pa se oikea keino).

    Täs­sä kes­kus­te­lus­sa on yksi taus­tao­le­tus: että ilmas­to ja kas­vi­huo­neil­miö todel­la­kin muo­dos­taa yhteis­maan, jon­ka käyt­töä sää­te­le­vä sopi­mus on vii­sas­ta teh­dä pian. Tämän blo­gi-isän­nän toi­vo­man taus­tao­le­tuk­sen vuok­si on han­ka­la kyt­keä mukaan todel­li­sen maa­il­man tapah­tu­mia. Todel­li­ses­sa maa­il­mas­sa ei vie­lä näh­dä ilmas­ton­muu­tok­sen vai­ku­tuk­sia niin kon­kreet­ti­ses­ti ja niin vaka­vi­na että sopi­muk­sis­ta neu­vo­tel­tai­siin tosi­mie­lel­lä — otta­mat­ta kan­taa onko syy­nä ilmas­to­muu­tok­sen ole­mat­to­muus, vai sam­mak­ko kat­ti­las­sa ‑ilmiö.

    Mikä on oma CO2-jalan­jäl­ke­si? Olet var­mas­ti las­ke­nut sen. Ker­ro. Syöt lihaa. Mat­kus­te­let. Näis­tä ei var­maan­kaan “tosis­saan otet­taes­sa” luo­vut­tai­si. Mis­tä sitten?

    Ensin­nä­kin, ennen kuin yhteis­maan käyt­töä sito­va sopi­mus on voi­mas­sa on ihan rationaalista käyt­täy­tyä ikään­kuin sopi­mus ei oli­si voimassa.

    Toi­sek­si, “tosis­saan otet­taes­sa” tot­ta kai luo­vut­tai­siin. Jos maa­il­man­laa­jui­nen, pam­pun­hei­lut­ta­jien val­vo­ma sopi­mus hii­li­ve­ros­ta nos­taa lihan ja mat­kus­te­lun hin­taa, mitäs teet kuin syöt ja mat­kus­te­let vain sen ver­ran kun varat anta­vat myö­ten? Jos taas sopi­mus­ta ei tule, mut­ta ilmas­ton­muu­tos aiheut­taa kan­sain­vael­luk­sia ja sotia joi­den seu­rauk­se­na liha­kar­ja kuo­lee näl­kään ja len­to­ko­neis­ta lop­puu polt­toai­ne, kuin­ka sil­loin­kaan jat­kat lihan­syön­tiä tai matkustelua?

    Tie­tys­ti jos ilmas­ton­muu­tos­ta ei tule, tai se ei aina­kaan aiheu­ta mitään levot­to­muuk­sia, sil­loin hii­li­ve­ro­so­pi­mus­ta­kaan ei tarvita.

    On täy­sin sel­vää, että maa­il­ma vuon­na 2030 ja 2050 tulee kulut­ta­maan huo­mat­ta­vas­ti enem­män ener­gi­aa kuin vuon­na 2013. Todel­la type­rää oli­si muu­ta luulla.

    Mikä­li läm­pö­ti­lat maa­pal­lol­la kään­ty­vät kiis­tat­to­maan nousuun sit­ten kun ENSO vaih­taa suun­taa tai mis­tä sit­ten (näen­näi­nen tai todel­li­nen) nyky­paus­si alar­mis­ti­kan­nan mukaan sit­ten joh­tuu­kin, ja asia säi­käyt­tää pää­tök­sen­te­ki­jät ja/tai kan­sa­lai­set oikein kun­nol­la, ei ole ollen­kaan sel­vää että 2030 tai var­sin­kaan 2050 kulu­te­taan huo­mat­ta­vas­ti enem­män ener­gi­aa. Jos läm­pö­ti­lat eivät kään­ny, tai kään­ne on lie­vä ja joh­tuu ark­tik­sen läm­pö­ti­lo­jen tar­kem­mas­ta huo­mioi­mi­ses­ta tai jos­tain muus­ta abstrak­tis­ta ja etäi­ses­tä, ener­gian­käyt­tö luul­ta­vas­ti kas­vaa. Miten päin käy, sitä et tie­dä sinä enkä tie­dä minä.

    Kui­ten­kin point­ti­si on ilmei­ses­ti että yhteis­maan ongel­maa rat­kot­taes­sa ei EU:n kan­na­ta peli­teo­reet­ti­ses­ti toi­mia ikään­kuin sopi­mus oli­si voi­mas­sa, ennen kuin sopi­mus on voi­mas­sa. Peri­aat­tees­sa olet itses­tään­sel­väs­ti oikeas­sa, käy­tän­nös­sä asia on moni­mut­kai­sem­pi. Voi vaik­ka kysyä tekei­si­kö esi­mer­kin voi­ma vas­ta­puo­let suos­tu­vai­sem­mak­si sopi­muk­sen aikaan­saa­mi­sel­le? (Tämän­het­ki­ses­sä ilmas­to­muu­tok­seen usko­mi­sen tilas­sa, ja esi­mer­kik­si Kii­nan olles­sa vas­ta­puo­le­na, vas­taus on var­maan­kin “ei”).

    Lopu­ton het­teik­kö rent-see­kin­gil­le glo­baa­lis­sa pääs­tö­kau­pas­sa haa­mu­pääs­töi­neen ja haa­mu­leik­kauk­si­neen. Jos sitä jää­dään odot­ta­maan, niin kau­an menee.

    Joo, mitä yksin­ker­tai­sem­pi sys­tee­mi, sen vähem­män sil­lä on tilaa toi­mia ei-toi­vo­tul­la taval­la. Olen ymmär­tä­nyt että asian yti­meen koh­dis­tu­vaa yksin­ker­tai­suut­ta O.S.:kin ajaa, mut­ta että parem­min koh­dis­tu­vas­ta jär­jes­tel­mäs­tä ei ole saa­tu pää­tös­tä aikaan.

    Tär­kein­tä on tämä, jos ilmas­ton­muu­tok­ses­ta on oikeas­ti huo­les­tu­nut: Ener­gi­aa tul­laan tuot­ta­maan ja kulut­ta­maan val­ta­vas­ti. Miten tuot­taa val­ta­via mää­riä ener­gi­aa suh­tees­sa vähäi­sin CO2-päästöin?

    Ydin­e­ner­gial­la sel­vi­tään seu­raa­vaan kas­vun rajaan asti. Sit­ten voi­daan pala­ta uudel­leen samaan kes­kus­te­luun yhteis­maas­ta, mar­siin­muut­to­ve­ros­ta, toriumtulleista…

    —————————————–
    [*] Ja täs­sä auke­aa mato­purk­ki. Ei ole sel­vää kri­tee­riä kuin­ka laa­jaa oli­si “jon­ku­nas­tei­nen sää­te­ly”, slip­pe­ry slo­pel­le mah­tuu kaik­ki, pahim­pien ulkois­vai­ku­tus­ten sup­peim­mas­ta kont­rol­lis­ta aina nyky-Suomen kautta neu­vos­to­by­ro­kra­ti­aan asti. Mut­ta ei kai auta kuin impro­vi­soi­da, tämä kai on yksi aspek­ti ihmi­se­nä ole­mi­sen vastuusta.

    [**] Ver­taus­ku­val­li­ses­ti: oman edun tavoit­te­lu on ikään­kuin “yhtei­sen hyvän” mäen­huip­pua haet­tai­siinpai­kal­li­sen ylä­mäen suun­taan kapua­mal­la, mut­ta niin­kuin mate­maat­ti­ses­ti orien­toi­tu­neet tie­tä­vät, siten ei vält­tä­mät­tä löy­dä koko vuo­ris­ton kor­kein­ta huip­pua. Haus­ka aja­tus: oli­si­ko sit­ten tekaistu mellotus meta­fo­ra talous­sykleis­tä ja niis­sä tapah­tu­van luo­van tuhon jalos­ta­vas­ta voimasta?

    [***] OK, pöl­hö­ka­pi­ta­lis­tit­kin yleen­sä hyväk­sy­vät että pam­pun­hei­lut­ta­jil­la taa­taan (i) yksi­tyi­so­mis­tus eli omai­suu­den suo­ja, ja (ii) sopi­mus­ten pitä­vyys. Toi­sin sanoen, että (i) yhteis­maa ei ulo­tu naa­pu­rin vil­ja-ait­taan asti, ja että (ii) eri­kois­tu­mis­ta ja työn­ja­koa kan­nat­taa viritellä.

    [****] Näis­sä kes­kus­te­luis­sa yli­pään­sä tup­paa muu­ten tois­tu­maan har­ha joka tun­tuu ole­van ihmi­sa­jat­te­lul­le tyy­pil­li­nen (aina­kin itse jou­dun sitä vas­taan tais­te­le­maan): on vain kak­si vaih­toeh­toa. Mus­ta tai val­koi­nen, pöl­hö­ka­pi­ta­lis­mi tai Gosplan, raja­ton kas­vu tai kivi­kausi. Jos tiva­taan kyl­lä-vai-ei ‑vas­taus­ta jos­kus on oikein vas­ta­ta MU.

  24. åke: Onko täs­sä­kin sinän­sä oikean kuu­loi­ses­sa kir­joi­tuk­ses­sa se ongel­ma, että tätä ajat­te­lua voi­daan sovel­taa vain uusinvestointeihin. 

    Tämä on pääs­tö­kau­pan perus­on­gel­mia. Sitä voi­daan kui­ten­kin hal­li­ta vapai­den oikeuk­sien mää­räl­lä ja kes­tol­la. Toi­saal­ta inves­toin­tien ulos­li­pu­tus­ta kan­nat­taa suu­ri osa suo­ma­lai­sis­ta, mm NIM­BY-väki, joten demo­kra­tian mukaan mentäisiin.

    Juho Laa­tu: Kuten olen useas­ti toden­nut, pääs­tö­ve­ro on enem­män minun mie­lee­ni kuin pääs­tö­kaup­pa, mut­ta kai pääs­tö­kau­pan­kin voi­si saa­da joten­kin toimimaan.

    Pääs­tö­kau­pal­la on vero­tuk­seen näh­den mer­kit­tä­viä eroja. 

    Ensin­nä­kin, se ei vie rahaa talou­del­li­ses­ta toi­me­liai­suu­des­ta vaan jakaa sitä udelleen.

    Toi­sek­si, pääs­tö­kaup­pa vai­kut­taa tasoit­ta­vas­ti sekä suh­dan­te­siin että valuuttakursseihin.

    Kol­man­nek­si, vero­tus vaa­tii suu­ren jou­kon yksit­täi­si vai­ku­tusar­vioi­ta, detal­joi­tu­ja poliit­ti­sia pää­tök­siä ja byro­kra­ti­aa. Kum­pi lie­nee tehok­kaam­pi, pääs­tö­kau­pan “näky­mä­tön käsi” vai byrokraatti?

    Tot­ta kai myös pääs­tö­kaup­pa­jär­jes­tel­mä voi­daan pila­ta huo­noil­la pää­tök­sil­lä. Sii­tä huo­li­mat­ta kan­na­tan sar­jas­sa “pia desi­de­ria” pääs­tö­kaup­paa yhdis­tet­ty­nä pääs­tö­oi­keuk­sien mini­mi­hin­taan ja raa­ka-ainei­den sekä bulk­ki­tuot­tei­den omi­nais­pääs­töi­hin perus­tu­viin hii­li­tul­lei­hin. Näyt­täi­si, että kaik­kia näi­tä ele­ment­te­jä tarvitaan.

  25. åke: Nykyi­set jalo­te­räk­sen val­mis­ta­jat ovat käsit­tääk­se­ni saa­neet jo päästöoikeudet.

    Olet ihan oikeas­sa, että ilmais­ja­ko ja tul­li­kom­pen­saa­tio ovat pääl­lek­käi­siä asioi­ta, joten ne eivät voi olla ole­mas­sa samaan aikaan. Ilmais­jaon yksi perus­teis­ta on hii­li­vuo­to­ris­ki, joten sil­lä yri­te­tään tätä samaa temppua.

    Käy­tän­nös­sä kui­ten­kin otin esi­mer­kik­si nime­no­maan ener­giain­ten­sii­vi­set tuot­teet, kos­ka säh­kön­tuo­tan­nos­sa ilmai­sia pääs­tö­oi­keuk­sia ei enää ole.

    Tul­li­kom­pen­saa­tio oli­si kui­ten­kin pal­jon rei­lum­pi tapa kom­pen­soi­da kuin lähin­nä muu­tok­sia hidas­ta­va ilmaisjakelu.

  26. Juho Laa­tu: Eli tar­vit­tai­siin tul­le­ja tilan­tees­sa. jos­sa EU on aset­ta­nut omal­le teol­li­suu­del­leen lisä­ra­sit­tei­ta koko maa­il­man edun nimissä.

    Pää­sit asian ytimeen.

    Hii­li­vuo­to on hai­tal­lis­ta sekä meil­le että toden­nä­köi­ses­ti myös maa­il­mal­le (kos­ka euroop­pa­lai­nen teol­li­suus on pää­osin var­sin vähä­pääs­töis­tä). Sen vuok­si sen tor­ju­mi­nen mah­dol­li­sim­man neut­raa­lil­la taval­la on hyvin tavoiteltavaa.

    Nyt asi­aa yri­te­tään hoi­taa pääs­tö­oi­keuk­sien ilmais­ja­ke­lul­la, joka on mel­koi­nen sot­ku eikä auta säh­köä käyt­tä­vää teol­li­suut­ta. Asian yksin­ker­tai­suu­des­ta voi teh­dä omat pää­tel­män­sä vaik­ka­pa kat­so­mal­la tämän vuo­den ilmais­ja­ke­lu­ker­roin­ta 0,94272151…

  27. Huo­ma­sin, että Satu Has­si kes­kus­te­lee tääl­lä ilmastomuutoksesta. 

    Tuli mie­leen, että Has­si vai­kut­ti aktii­vi­ses­ti Nai­set ja ilmas­to­muu­tos ‑pää­tös­lausel­man hyväk­sy­mi­seen EU-par­la­men­tis­sa. Pää­tös­lausel­mas­sa esi­mer­kik­si väi­te­tään, että nai­set omis­ta­vat alle yhden pro­sen­tin maa­il­man varallisuudesta!

    Fak­ta­vir­heet sekoit­tu­vat pää­tös­lausel­mas­sa todel­li­suu­des­ta irtau­tu­nee­seen pro­pa­gan­daan, kuten täs­tä esi­mer­kis­tä käy ilmi: ” … kaik­kial­la maa­il­mas­sa nai­set koh­taa­vat syr­jin­tää, kos­ka he ovat nai­sia, ja hei­dän tar­peen­sa, pyr­ki­myk­sen­sä ja mah­dol­li­suu­ten­sa ovat rajal­li­sem­pia kuin mies­ten eikä nii­tä ote­ta samal­la tavoin huo­mioon. Suku­puo­len mukaan eri­tel­lyt tilas­tot osoit­ta­vat, että tämä on todel­li­suut­ta kai­kil­la elä­män aloil­la ja kai­kis­sa yhteisöissä”.

    Oikeas­ti suku­puo­len mukaan eri­tel­lyt tilas­to osoit­ta­vat muun muas­sa, että nai­set ovat monis­sa mais­sa useim­mil­la elä­män­laa­tu­mit­ta­reil­la mitat­tu­na mie­hiä parem­pio­sai­sia ja kulut­ta­vat monin­ker­tai­ses­ti mie­hiä enem­män. Mut­ta — ja nyt seu­raa sar­kas­mia — mitä pie­nis­tä, kyse­hän vain vain EU-par­la­men­tin pyr­ki­myk­sis­tä pysäyt­tää ilmas­to­muu­tos! Kai sil­loin asioi­den oikea lai­ta on sivuseikka.

    Kun kysyin Has­sil­ta pos­tit­se jul­ki­lausu­man vää­ris­tä tie­dois­ta ja ris­ti­rii­tai­suuk­sis­ta, hän kään­si asian niin, että minä olin joten­kin vää­ril­lä rai­teil­la, kun kyse­lin asiasta.

    Ainoas­taan Jäät­teen­mä­ki, muu­ten, suos­tui myön­tä­mään, että pää­tös­lause­las­sa oli vir­hei­tä, kun asias­ta kyse­lin mepeil­tä. Piei­käi­nen kir­joit­ti puu­ta hei­nää ja muut jät­ti­vät ymmär­ret­tä­väs­ti vastaamatta.

    Ker­roin myös median edus­ta­jil­le jul­ki­lausu­man vää­ris­tä tie­dois­ta ja ris­ti­rii­tai­suuk­sis­ta. Suo­peis­ta kom­men­teis­ta huo­li­mat­ta kukaan ei tart­tu­nut aihee­seen. EU-par­le­men­tin höl­möi­lyt nyt vain eivät ole kiin­nos­ta­va aihe, vai mis­tä lie ollut kyse?

    No, tein mitä viit­sin ja siir­ryin eteen­päin. Sil­ti tämä asia jäi kai­ver­ta­maan miel­tä­ni. Miten on mah­dol­lis­ta, että maa­il­man vai­ku­tus­val­tai­sim­piin kuu­lu­va val­lan­käyt­tä­jä saat­taa suol­taa son­taa ja väit­tää sitä tosiasioiksi?

    Minua pelot­taa, kun Eu-par­la­men­tin tapai­nen laf­ka hamu­aa itsel­leen yhä enem­män val­taa. Mitä kaik­kea tuhoa se vie­lä ehtii saa­da aikaan vaik­ka­pa ilmas­to­mu­tos­ky­sy­myk­ses­sä, kun ker­ran Nai­set ja ilmas­to­muu­tos ‑pää­tös­lausel­man tapai­nen soo­pa menee läpi?

    Älkää nyt aina­kaan otta­ko Has­sia tosissanne.

  28. Edel­leen en seu­raa lain­kaan. Minul­le on esi­mer­kik­si tär­ke­ää mat­kus­taa. Pidän sii­tä, ja teen sitä bud­jet­ti­ra­joit­teen sal­li­mis­sa rajois­sa. En tun­ne mitään syyl­li­syyt­tä mis­tään “hii­li­ja­lan­jäl­jes­tä”. Asun oma­ko­ti­ta­los­sa kau­pun­gin lai­dal­la ja ajan autoa, bud­jet­ti­ra­joit­teen sal­li­mis­sa rajoissa.

    En näe täs­sä mitään ongel­maa. En näe ker­ras­saan mitään ongel­maa sii­nä, että ihmi­set teke­vät halua­mi­aan asioi­ta omien bud­jet­ti­ra­joit­tei­den­sa puit­teis­sa ja teke­vät sitä täy­sin miet­ti­mät­tä mitään “jalan­jäl­kiä” tms. Hii­li­pääs­tö­jen osal­ta ongel­ma on se, että hin­ta on lii­an pie­ni. Jos hii­len polt­to oli­si kal­liim­paa, teki­sin monia asioi­ta vähem­män. Inves­toi­sin enem­män talon eris­tyk­seen, käyt­täi­sin enem­män pol­ku­pyö­rää, jul­ki­sia kul­ku­neu­vo­ja, hank­ki­sin säh­kö­au­ton tms. 

    En ker­ta­kaik­ki­aan hyväk­sy mitään moraa­li­sia tuo­mioi­ta sii­tä, että ihmi­set eivät mie­ti jotain hii­li­ja­lan­jäl­kea hen­ki­lö­koh­tai­sis­sa valin­nois­saan. Täs­sä ei ole mitään ris­ti­rii­taa sen kans­sa, että mie­les­tä­ni hin­nat ovat vää­rät. Oikeas­taan olen päin­vas­toin sitä miel­tä, että asian kehys­tä­mi­nen “eet­ti­sek­si valin­nak­si” on itses­sään pahim­man­laa­tuis­ta moraa­lis­ta sikai­lua. So. ihmi­nen, jon­ka mie­les­tä a) pitää elää niin­kuin opet­taa tai on “teko­py­hä”, tai b) on sitä miel­tä että on “vää­rin” kulut­taa asioi­ta joil­la on nega­tii­vi­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia, on enem­män tai vähem­män mätä sisältä. 

    Hii­lion­gel­ma ei ole “moraa­li­nen” ongel­ma, ihan niin­kuin yhteis­maan ongel­mat yleen­sä­kään, vaan hal­lin­nol­li­nen ja sopi­mus­tek­ni­nen ongel­ma. Se, että se on kehys­tet­ty moraa­li­sek­si ongel­mak­si, on yksi suu­rim­pia syi­tä koko ongelmaan.

  29. Vihe­rins­si: Nyt asi­aa yri­te­tään hoi­taa pääs­tö­oi­keuk­sien ilmaisjakelulla 

    Las­ken tuon­kin aika pit­käl­ti ener­gia­teol­li­suu­den lob­ba­rei­den saa­vu­tuk­sek­si (ymmär­tä­mät­tö­myy­den lisäk­si). Aika­naan tuon mal­lin käyt­töön­ot­to lähin­nä siir­si alu­een rajoil­le syn­ty­vän kil­pai­lu­ky­ky­on­gel­man poh­din­nan tule­vai­suu­teen, sopi­vien vii­vei­den taakse.

    Kos­ka­han noi­ta kil­pai­lu­ky­ky­on­gel­mia ale­taan kor­jaa­maan? Kuka­ties sit­ten, kun on saa­tu ensin raken­net­tua näi­tä aske­lei­ta vai­keut­ta­va vapaa­kaup­pa­so­pi­mus Yhdus­val­to­jen kanssa ;-).

    P.S. En tie­dä mitä luon­nos­pa­pe­reis­sa lukee, mut­ta pel­kään että yhtä ja tois­ta on jo saa­tet­tu loba­ta sisään.

  30. Tie­de­mies: En ker­ta­kaik­ki­aan hyväk­sy mitään moraa­li­sia tuo­mioi­ta sii­tä, että ihmi­set eivät mie­ti jotain hii­li­ja­lan­jäl­kea hen­ki­lö­koh­tai­sis­sa valin­nois­saan. Täs­sä ei ole mitään ris­ti­rii­taa sen kans­sa, että mie­les­tä­ni hin­nat ovat vää­rät. Oikeas­taan olen päin­vas­toin sitä miel­tä, että asian kehys­tä­mi­nen “eet­ti­sek­si valin­nak­si” on itses­sään pahim­man­laa­tuis­ta moraa­lis­ta sikailua.

    Minul­le on väki­sin­kin syn­ty­nyt vai­ku­tel­ma, että suu­ri osa “maa­il­man­pa­ran­ta­jis­ta” ei ole vähää­kään kiin­nos­tu­nut ongel­mien rat­ko­mi­ses­ta, vaan lähin­nä oman moraa­li­sen parem­muu­ten­sa osoit­ta­mi­ses­ta. Näil­le ste­reo­tyyp­pi­sil­le ihmi­sil­le ei kos­kaan kel­paa mikään rat­kai­su, mikä oli­si ihmi­sil­le help­po toteut­taa, vaan ongel­mat pitää rat­kais­ta teke­mäl­lä ihmis­ten elä­mä vai­keak­si. Ja tämä ei siis ole pel­käs­tään usko, että niin ne ongel­mat rat­kea­vat, vaan toi­ve, että niin ne asia pitäi­si rat­kais­ta. Ja tuo on niin vää­rin kuin olla voi. Ainoa tapa rat­kais­ta näi­tä ongel­mia on teh­dä ne ihmi­sil­le hel­pok­si. Jos halu­taan mak­si­moi­da kier­rä­ty­sas­te, hom­ma toteu­te­taan niin, että ihmi­set voi­vat tun­kea kaik­ki jät­teen­sä seka­jät­tee­seen. Jos halu­taan fos­sii­li­set ener­giat alas, kek­si­tään kei­no, mil­lä muut ener­gia­läh­teet ovat hal­vem­pia. Mut­ta täl­lai­set rat­kai­sut ovat tie­tyil­le ihmi­sil­le täy­sin mah­dot­to­mia edes aja­tel­la. Kier­rä­tyk­sen pitää olla han­ka­laa, ja ener­gian pitää olla kal­lis­ta, jot­ta koko elä­mä oli­si vai­ke­aa kai­kil­le muil­le pait­si valais­tuk­sen koke­neil­le, jot­ka omak­si ilok­seen teke­vät elä­mäs­tään vai­ke­aa. Ja pitä­vät itse­ään mui­ta parem­pi­na ihmisinä.

  31. Vien­tia­lat voi­vat vaik­ka säi­lyä nykyi­sel­lään, kun­han tuot­teet tai val­mis­tus­tek­no­lo­giat muut­tu­vat. Var­mas­ti sil­ti jotain tapah­tuu alo­jen markkinaosuuksillekin.

    Tie­de­mies, ulkois­hait­to­jen sisäis­tä­mi­nen hin­toi­hin ei aina tek­ni­ses­ti, oikeu­del­li­ses­ti tai poliit­ti­ses­ti onnis­tu. Jos­kus pitää vähän pahek­sua vaik­ka Kevan hal­li­tus­ta tai tukien vää­rin­käyt­tä­jiä sekä kan­nus­taa epäit­sek­kääs­ti oikein toimivia.

Vastaa käyttäjälle Aki Suokko Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.