Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.11.2013

Pasi­lan rat­api­hako­rt­telei­den suunnitteluperiaatteet

Lau­takun­ta hyväksyi yksimielis­es­ti esitykseni:

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta hyväksyy 12.11.2013 päivä­tyt Rat­api­hako­rt­telei­den suun­nit­telu­pe­ri­aat­teet laa­dit­ta­van ase­makaa­van poh­jak­si siten muutet­tuna, että kokon­aisker­rosala on vähin­tään 155 000 k‑m2 ja että jatko­su­un­nit­telun yhtey­dessä tutk­i­taan myös mah­dol­lisu­ut­ta kaavoit­taa alueelle jopa olen­nais­es­ti enem­män rakennusoikeutta.

Tänne voi siis tul­la myös todel­la korkeaa.
Var­tiosaaren osayleiskaavaluonnos

Asia meni pöy­dälle, enkä saa keskusteluista raportoida.

Paljon on toiv­ot­tu, että tästä nyt käytän­nössä sul­je­tus­ta saares­ta tehtäisi­in Itä-Helsin­gin seurasaari avaa­mal­la se sil­lan avul­la kaikelle kansalle. Toive on perustel­tu, mut­ta tähän tarkoituk­seen ei tarvi­ta saar­ta, joka on luon­taisel­la ratikkare­it­il­lä. Villin­ki? Sen lisäk­si, että 120 hehtaaria maa­ta vapau­tuu virk­istyskäyt­töön Val­lisaa­res­sa ja Kuninkaansaa­res­sa. Näistä pitäisi päät­tää samanaikaisesti.

 

Capel­lan puis­to­tien kort­telei­den kaava

Haas­ta­va alue, kos­ka eteläpuolel­la ole­vat yli 30-ker­roksiset tor­nit var­josta­vat aluet­ta pahasti. Lau­takun­nas­sa kyselti­in, voisiko tässä olla korkei­ta talo­ja, kun ne ovat korkei­den tornien vier­essä. Vas­taus oli, että ei voi, autot eivät mah­du. Ei pitäisi syyt­tää vihre­itä asun­to­tuotan­non estämis­es­tä. Autop­uolue jar­rut­taa asun­to­tuotan­toa paljon enemmän.

 

Kuninkaan­tam­men kaava

Tämäkin meni vähän pilalle pysäköin­nin takia. Alun perin pysäköin­nin piti olla maan alla, mut­ta kiin­teistövi­ras­ton mielestä asun­to­jen hin­ta tääl­lä ei kestä kallista pysäköin­tiä, joten pysäköin­ti siir­ret­ti­in maan päälle. Alue meni pahasti pilalle. Ei siitä huono tule, mut­ta olisi tul­lut paljon parempi.

Pysäköin­tion­gel­maa ratko­taan myös rak­en­ta­mal­la tänne opiske­li­ja-asun­to­ja. Opiske­li­ja-asun­toloi­ta ale­taan käyt­tää vähän samal­la taval­la kuin toimis­to­talo­ja, joi­ta kaavail­laan melu­muurik­si sinne, mis­sä tarvi­taan melu­muuria. Opiske­li­ja-asun­not tule­vat nyt paikkaa­maan pysäköin­tipaikko­jen vajetta.

Syynä vaikeuk­si­in oli se, että kun alueel­la on liikaa maan­omis­ta­jia, ei voi­da saa­da aikaan toimi­vaa jär­jeste­lyä. Seli­tys oli niin avu­ton, että esitin asi­aa palautet­tavak­si. Hävisimme 7–2.

61 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.11.2013”

  1. “En saa keskustel­la”? Sakotko siitä saisi, mil­lä ihmeen nimik­keel­lä? Turha sanoa että ei “saa”, jos jät­tää keskustelemat­ta ettei kaveri suutu.

  2. Tämä fil­larire­it­ti Ram­sin­niemestä Var­tiosaaren kaut­ta Laajasaloon?

    Olin katso­v­inani kar­tas­ta, että se ylit­tää kak­si yli 100 metrin salmea. Sen lisäk­si Ram­sin­niemen ja Var­tiosaaren välistä kul­kee 2,4 metrin väylä, ja sitä tarvit­se­vat myös purjeveneet.

    Voisiko joku ystävälli­nen sielu ker­toa, mitä sil­lat ja polkupyöräeit­ti Var­tiosaaren läpi osa­puilleen kus­tan­ta­vat. Minä en tosi­aankaan tiedä edes sum­mit­taista arviota.

  3. “Lau­takun­nas­sa kyselti­in, voisiko tässä olla korkei­ta talo­ja, kun ne ovat korkei­den tornien vier­essä. Vas­taus oli, että ei voi, autot eivät mahdu.”

    Eikös ne autotkin voisi sijoit­taa vaikka­pa 10-ker­roksiseen pysäköin­ti­raken­nuk­seen? Se sopisi siihen pahim­malle var­jopaikalle aika hyvin.

    Tai sit­ten niin, että näille var­joisille ton­teille raken­net­taisi­in tor­ni­talo­ja, joiden alim­mat, eli var­joisim­mat, ker­rokset oli­si­vat pelkää pysäköin­tiä ja asuinker­rokset siinä pääl­lä. Maail­mal­la on paljon esimerkke­jä täl­lais­es­ta ja tun­tuu toimi­van. Esimerkik­si Chicagossa.

  4. Eikö sinne Kuninkaan­tam­meen nyt voin­ut rak­en­taa yhden pysäköin­ti­talon yhdelle ton­tille ja tehdä siitä sen ver­ran korkea, että sinne mah­tu­isi­vat kaik­ki alueen autot? Siitä olisi saat­tanut saa­da sopi­val­la ase­moin­nil­la jonkin­laisen suo­ja­muurin Tam­pereen motaria vas­taan, jos sel­l­aista oltaisi­in tarvittu.

    Minä mis­tään tiedä, mut­ta maalaisjär­jel­lä ajatel­tuna on var­maan reilusti halvem­paa rak­en­taa betonikan­sista pysäköin­ti­torni kuin kaivaa maanalainen luo­las­to? Kun ei se mikään järkyt­tävän suuri alue ole eikä auto­jakaan hirveän mon­ta, ja isot parkkiken­tät ne vas­ta kalli­ita ovatkin, kun ei mah­du rak­en­ta­maan asuntoja.

  5. Eikö sinne Kuninkaan­tam­meen nyt voin­ut rak­en­taa yhden pysäköin­ti­talon yhdelle ton­tille ja tehdä siitä sen ver­ran korkea, että sinne mah­tu­isi­vat kaik­ki alueen autot?

    Normis­sa on tiem­mä määritel­ty parkkipaikat asuin­talon ton­tille. Autoil­i­jaa ei sovi pyytää kävelemään parkki­taloon asti.

  6. Autop­uolue käy nyt todel­la kalli­ik­si kaupungille, että jos ei mikään muu kiin­nos­ta, oli kyse sit­ten ihmis­ten ter­vey­destä tai ilmas­tos­ta, niin eikö edes talous ja työl­lisyys Helsingis­sä kiin­nos­ta? Verotkin mak­saa ne ihmiset rajo­jen sisäpuolel­la, ei autot. Työtä ostaa ja tekee ne ihmiset rajo­jen sisäpuolel­la, ei autot. Enem­män ihmisiä rajo­jen sisäl­lä tarkoit­taa siis enem­män työtä, kysyn­tää ja vero­ja, kun taas ulko­mail­ta ostet­tu öljy turhaan autol­la suhaamiseen syö kaup­pataset­ta ja työl­lisyyt­tä. Helsin­ki ei ole enää savupi­ip­pute­ol­lisu­u­den riivaa­ma kaupun­ki, joten palve­lut kaipaisi­vat kysyn­tää. Autop­uolue käytän­nössä karkoit­taa man­sik­in­hoitoalueelle hur­jan määrän poten­ti­aal­isia sään­nöl­lisiä asi­akkai­ta helsinkiläisiltä yrit­täjiltä, kun estävät tehokkaan asun­torak­en­tamisen, vaik­ka uudet julkisen liiken­teen han­kkeet syövät tarpeen autol­ta, eli kyse on pelkästään autop­uolueen fetis­sistä, joka ohjaa hei­dän kaupunkisu­un­nit­telua. Siel­lä man­sik­in­hoitoalueel­la on jo nämä jum­bot sun muut, joten sieltä ei enää aje­ta nelipyöräisil­lä ostovoimaa Helsinki­in, vaik­ka jostain syys­tä Helsin­ki varaa rajo­jen­sa sisältä siihen hur­jan määrän tilaa. Helsin­gin val­tu­us­ton luulisi pitävän Helsin­gin puol­ta — ihan kiitet­tävästi puree jo kepu Helsin­gin heitä ruokki­vaa kät­tä, joten pakkoko se on tumpeloi­da vielä lop­ut itse? Helsin­gin val­tu­us­to istuu koko maan raken­nemuu­tok­sen pääl­lä, mut­ta sit­ten vain täytetään paikat autoil­la ja ei päästetä ihmisiä muut­ta­maan tänne töihin.

    Sit­ten vielä bogot ja män­nistöt vale­htel­e­vat ja vit­tuil­e­vat, että muut estävät asun­torak­en­tamisen ja aja­vat kaupun­gin köy­hyy­teen, vaik­ka itse kaata­vat suuria kaavo­ja tar­joa­mat­ta vai­h­toe­htoa, toisin kuin esimerkik­si Meri-Rasti­las­sa. Nyt sit­ten kaata­vat vielä kap­i­tal­is­tiset fal­lok­set kuin mitkäkin sosial­is­tit. Ei tor­nissa asu­va por­varikaan tarvitse autoa, jos ympärille raken­netaan kaupunkia, jos­sa pat­sastel­la omil­la tolpil­laan ja jos­sa voi luovut­taa suo­si­ol­la rahansa jotakin palvelua vas­taan. Mökki­au­ton voi sit­ten laina­ta tai vuokra­ta, jol­loin sel­l­aisetkin palve­lut paranevat. Oli sit­ten tak­si tai vuokra-auto, niin sil­lä aje­taan enem­män, joten auton­ras­saa­jil­ta ei lopu työt, jos yksi­ty­isau­ton omis­t­a­mi­nen kaupungis­sa vähenisi, ja suurille romuillekin saa kul­je­tuk­sen koti­in. Jos tähän autop­uolueen yrit­täjä­vas­taisu­u­teen ei poli­ti­ikas­sa ole­vat puu­tu, niin aina­han kansalaiselle jää ainakin mah­dol­lisu­us vit­tuil­la takaisin valit­ta­mal­la summahutikas­sa jokaiseen laitok­seen, joka val­i­tuk­sia ottaa vas­taan. Vai­h­takaa sit­ten pelin sään­nöt, mut­ta sitä ennen kan­nat­taisi pela­ta tätä ain­ut­ta peliä fik­sum­min kuin muut. Ei edus­tuk­sel­lisel­la demokra­tial­la maail­maa muute­ta, jos ihmisille ei ään­tä vas­taan varmis­te­ta mah­dol­lisuuk­sia pär­jätä. Nyt työtä syn­tyy palvelui­hin myös vähem­män koulute­tu­ille, jos vain raken­netaan kaupun­ki niitä suo­si­vak­si. Jos joku tietää miten kään­tää koko hom­man ker­ral­la, niin siitä sit­ten vain, mut­ta epäilen, että jos ylipäätään jotain on saavutet­tavis­sa, niin hivuttamalla.

  7. Muut­ta­vatko nämä autop­uolue­laiset uusille alueille itse ja saa­da hal­pa autopaik­ka itselle vai onko tarkoi­tus vain jar­rut­taa uusien asun­to­jen määrää ja siten vaikut­taa oman asun­non hintaan?

  8. Jos ote­taan yhden neliök­ilo­metrin kehikko käteen ja nap­ataan otos mis­tä päin Suomea tahansa, niin yhtä mon­imuo­toista ja arvokas­ta luon­to-kult­tuurikokon­aisu­ut­ta kuin Var­tiosaari ei hevin löy­dy, mah­dol­lis­es­ti ei ollenkaan. Tämä olisi syytä vähite­len sisäistää ja ottaa myös kaavoitustyön lähtöko­hdak­si. Helsin­ki on päässyt paljon var­ti­jak­si, kun sil­lä on Vartiosaari.

  9. Helsinkiläi­nen: Jos ote­taan yhden neliök­ilo­metrin kehikko käteen ja nap­ataan otos mis­tä päin Suomea tahansa, niin yhtä mon­imuo­toista ja arvokas­ta luon­to-kult­tuurikokon­aisu­ut­ta kuin Var­tiosaari ei hevin löy­dy, mah­dol­lis­es­ti ei ollenkaan.

    Helsin­gin saaris­tos­ta pitänee tehdä kansal­lispuis­to. Nyky­isiä mökke­jä ja huviloi­ta koskien on ennakko­ta­paus Kru­unuvuoren­ran­nas­ta, jos­sa huvi­la-alueesta tehti­in maan­omis­ta­jan vas­tus­tuk­ses­ta huoli­mat­ta viheraluetta 😉

  10. Mikko H: Normis­sa on tiem­mä määritel­ty parkkipaikat asuin­talon ton­tille. Autoil­i­jaa ei sovi pyytää kävelemään parkki­taloon asti.

    Tää. Siinä on jotain perus­ta­van­laa­tu­ista että saman viras­ton saman liiken­nesu­un­nit­telu­osas­ton mielestä mah­dolli­nen käve­lyetäisyys metroase­malle on kilo­metri lin­nun­ti­etä, mut­ta autopaik­ka pitää olla samas­sa talossa.

    Tosin tässä on kyse siitäkin, ettei ne parkki­talotkaan mitään ilmaisia ole, ja jos ne on eril­lisessä laitok­ses­sa, niin saat­taisi herätä ikäviä kysymyk­siä siitä mik­si taloy­htiön pitää mak­saa ne. Ei ne sitä metroase­maakan maksa.

  11. Mitään kansanäänestys­tä Var­tiosaares­ta ei tarvi­ta. Ei meistä kukaan tääl­lä asu­isi, jos meitä edeltäneet sukupol­vet oli­si­vat saa­neet asi­as­ta äänestää. Menkääpä Var­tiosaa­reen vaik­ka heti tänään illal­la kat­so­maan moniko niistä ain­ut­laa­tu­i­sista luon­toar­voista on siel­lä nauttimassa.

    Kuninkaan­tam­men etäisyy­del­lä keskus­tas­ta ei tarvi­ta maanalaista pysäköin­tiä. Se on pelkkää pel­toa ja metsikköä.

  12. Bangkokissa korkei­den talo­jen, pien­ten tont­tien ja autopaikko­jen tarpeen aiheut­ta­ma dilem­ma on ratkaistu siten, että jokaises­sa n. 15–50 ker­roksises­sa talos­sa on ensim­mäiset 5–8 ker­rosta auto­hal­lia. Varsi­naiset asuinker­rokset alka­vat siis vas­ta 5–8 ker­rokses­ta ja sinne men­nään hissil­lä raken­nuk­sen aulas­ta. Mik­sei tätä mallia voisi soveltaa myös Helsingis­sä? Var­jos­tu­songel­ma ratkaistuu samaan syssyyn.

  13. Kaupunki­lainen:
    “Lau­takun­nas­sa kyselti­in, voisiko tässä olla korkei­ta talo­ja, kun ne ovat korkei­den tornien vier­essä. Vas­taus oli, että ei voi, autot eivät mahdu.”

    Eikös ne autotkin voisi sijoit­taa vaikka­pa 10-ker­roksiseen pysäköin­ti­raken­nuk­seen? Se sopisi siihen pahim­malle var­jopaikalle aika hyvin.

    Tai sit­ten niin, että näille var­joisille ton­teille raken­net­taisi­in tor­ni­talo­ja, joiden alim­mat, eli var­joisim­mat, ker­rokset oli­si­vat pelkää pysäköin­tiä ja asuinker­rokset siinä pääl­lä. Maail­mal­la on paljon esimerkke­jä täl­lais­es­ta ja tun­tuu toimi­van. Esimerkik­si Chicagossa.

    10-ker­roksiset asuin­talot olis paras­ta rak­en­taa metroasemien lähelle, ei tarvitse rak­en­taa sil­taa eikä ratikkalin­jaa. Tämä kos­kee myös mui­ta metroasemia, ei pelkästään Hert­sikan ase­maa. Sama kos­kee myös Vuosaar­ta, tuplaa­mal­la asuin­talo­jen korkeu­den ja rak­en­ta­mal­la asukasa­loit­teen poh­jal­ta säästy­isi Meri­rasti­lan virk­istysalue Var­tiokylän­lah­den rannalla.

    En ymmär­rä mik­si ei raken­neta paljon enem­män ker­roksi kuin neljä ker­rosta, Nur­mi­järvelle voi rak­en­taa pientalokaupunkia.

  14. Osmo Soin­in­vaara: saa RAPORTOIDA

    Löysin siis käytet­tävyysongel­man; blog­itek­ste­jä ei voi laina­ta yhtä suo­raan kuin tois­t­en kom­ment­te­ja, joten luulin ole­vani nopeampi kir­joit­ta­mal­la itse… (joo­joo leikkaali­imaa on ole­mas­sa, mut­ta se ei ole käyt­täjän vika). Point­ti­in jäi silti vastaamatta.

  15. Mikko H: on tiem­mä määritel­ty parkkipaikat asuin­talon tontille. 

    Tiedän Helsingistä ton­tin (kak­sikin) joiden autopaikat ovat rasite­sopimuk­sel­la tien toisel­la puolen eril­lisessä pysäköin­ti­talos­sa. Raken­nuk­sia ei olisi saanut ottaa käyt­töön ennen kuin paikat oli­vat käytössä (oli­vat onnek­si jo vuosia aiem­min). Näistä viimeinen asuin­ta­lo valmis­tui noin vuosi sit­ten. Autopaikat eri ton­til­la on siis aivan mah­dol­lista nykyäänkin.

  16. Kan­natan peri­aat­teessa kaikkien kohtu­uetäisyy­del­lä keskus­tas­ta ole­vien met­sikkö­jen rak­en­tamista, mut­ta kyl­lähän Helsin­gin nykykaavoitus­ta vaivaa val­ta­va raken­nus­maan tuh­laus. Pakkomiel­teis­es­ti etsitään uusia läm­päre­itä, joi­hin voidaan rak­en­taa lähiö par­il­la pis­te­talol­la, kos­ka jo raken­net­tu­jen piste- ja lamel­li­talolähiöi­den tiivistämi­nen on niin työlästä ja vaikeaa.

    Jos kru­unuvuoret, pasi­lat, var­tiosaaret, kivi­nokat ja malmin lentoase­mat raken­netaan nyt, nyky­isil­lä kaavoituskäytän­teil­lä, niin ongel­mat vain kas­va­vat tule­vaisu­udessa. Kaavoitus ei vas­taa nykyte­hokku­udel­laan seudun väestökasvu­un, tiivistämi­nen on tule­vaisu­udessa luul­tavasti ihan yhtä vaikeaa kuin nyt, mut­ta lähim­mät rak­en­ta­mat­tomat maare­servit ovat var­tiosaaren ja kivi­nokan sijaan nur­mi­järvel­lä ja porvoossa.

    Pasi­lan kaava­su­un­nitel­mat ovat pal­jas­tu­mas­sa surkuhu­paisik­si, kun muis­taa minkälaisia kakkoskeskus­tavi­sioi­ta alueesta on viimeiset 20 vuot­ta esitet­ty. Kalasa­ta­maan on tulos­sa 2000-luvulle päivitet­ty metrolähiö ostarei­neen ja Jätkäsaari ei vaiku­ta paljon lupaavam­mal­ta. Ruo­ho­lahdessa voi käy­dä kat­so­mas­sa, mitä on sata­ma-alueille noin suun­nilleen luvassa.

    Eli mitä tästä kaikesta nyt sit­ten pitäisi olla mieltä? Onko tuh­lail­e­va maankäyt­tö pienem­pi paha kuin olla rak­en­ta­mat­ta ollenkaan, vai päinvastoin?

  17. Tiedän Helsingistä ton­tin (kak­sikin) joiden autopaikat ovat rasite­sopimuk­sel­la tien toisel­la puolen eril­lisessä pysäköintitalossa.

    Juu, onhan niitä enem­mänkin, mut­ta sikäli kun olen ymmärtänyt, uud­is­raken­nusten tapauk­ses­sa vaa­di­taan joku poikkeusjär­jeste­ly tai sopimus. Normin sinän­sä pitäisi ottaa ole­tuk­se­na huomioon parkkipaikko­jen sijoit­ta­mi­nen naapuriin.

  18. Markku af Heurlin:
    Tämä fil­larire­it­ti Ram­sin­niemestä Var­tiosaaren kaut­ta Laajasaloon?

    Olin katso­v­inani kar­tas­ta, että se ylit­tää kak­si yli 100 metrin salmea. Sen lisäk­si Ram­sin­niemen ja Var­tiosaaren välistä kul­kee 2,4 metrin väylä, ja sitä tarvit­se­vat myös purjeveneet.

    Voisiko joku ystävälli­nen sielu ker­toa, mitä sil­lat ja polkupyöräeit­ti Var­tiosaaren läpi osa­puilleen kus­tan­ta­vat. Minä en tosi­aankaan tiedä edes sum­mit­taista arviota.

    Tästä ksv:n sivus­ta selvisi, mitä mak­saa raskaan liiken­teen kestävät sil­lat. Ne mah­dol­lis­es­ti raken­nat­taisi­in, jos alu­ae varataan asuinkäyttöön.

    Reposal­mi: 4,3, — 10,15 Me (alv 0)
    Ram­sin­sal­mi: 12,3 Me (alv 0)

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ksv_2013-11–19_Kslk_31_El/899AC657-1E53-4332–91B3-BF38AD3F1FE1/Liite.pdf

    1. Raitio­vau­nun kestävää sil­taa on suun­nitel­tu vain Laa­jasa­lon ja Var­tiosaaren välille. Vuosaaren puolelle menisi vain kevyen liiken­teen sil­ta. Maas­to on korkeaa molem­min puolin salmea, joten sil­lan lata pääsee purjeveneellä.

  19. Kestääkö raitio­vau­nun kestävä sil­ta Var­tiosaa­reen myös pelas­tus­laitok­sen paloau­to­jen pain­ot vai pitääkö palomi­esten tul­la saa­reen ratikalla tai fillareilla?

    Mil­lä suun­nal­la on lähin paloasema?

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Raitio­vau­nun kestävää sil­taa on suun­nitel­tu vain Laa­jasa­lon ja Var­tiosaaren välille. Vuosaaren puolelle menisi vain kevyen liiken­teen sil­ta. Maas­to on korkeaa molem­min puolin salmea, joten sil­lan lata pääsee purjeveneellä.

    Lainaa KSV:n muistiota

    “RAMSINSALMEN SILTA

    Ram­sin­salmen sil­ta yhdis­tää Var­tiosaaren Ram­sin­niemeen. Sil­lan kokonaispituus
    on 320 metriä. Vapaa alikulkuko­rkeus vedenko­rkeu­den tasos­ta +1,5 lukien on 20
    metriä. Alikulkuko­rkeus mah­dol­lis­taa ali­tuk­sen pur­jeveneil­lä ja useil­la muil­la alustyy-
    peil­lä. Salmes­sa kul­kee 2,4 metrin väylä, mikä osaltaan rajoit­taa alus­ten kokoa.
    Siltavaihtoehdot

    Tässä selvi­tyk­sessä on tutkit­tu Ram­sin­salmen sil­taa kevyen liiken­teen sil­tana, jota
    kuor­mit­taa myös huoltoli­ikenne ja pelas­tusajo sam­mu­tuskalus­tol­la kuten Reposal-
    men tapauk­ses­sa VE3. Poikkileikkauk­sen kokon­aisleveys on myös sama 8 metriä.”

    Raskas palau­to taitaa painaa siinä 20 ton­nia. Sil­lan pitää kan­taa myös oma pain­osa, jääkuor­ma, kestää tuuli jne.

  21. Markku af Heurlin: Tästä ksv:n sivus­ta selvisi, mitä mak­saa raskaan liiken­teen kestävät sil­lat. Ne mah­dol­lis­es­ti raken­nat­taisi­in, jos alu­ae varataan asuinkäyttöön.

    Reposal­mi: 4,3, – 10,15 Me (alv 0)
    Ram­sin­sal­mi: 12,3 Me (alv 0)

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ksv_2013-11–19_Kslk_31_El/899AC657-1E53-4332–91B3-BF38AD3F1FE1/Liite.pdf

    Onko julki­nen tieto paljonko täl­lainen sil­tatutkimus maksaa?

  22. Tiivi­in kaupun­gin lomaan tarvi­taan myös riit­tävän vah­va viherverkos­to, jot­ta luon­to kestää ja asukkaat pysyvät virkeinä. Var­tiosaari on osa toimi­vaa viher­sormea, joka jatkuu Vuosaaren kaut­ta mutkitellen Sipooseen saakka.

    Viime aikoina on kiin­nitet­ty laa­jalti huomio­ta siihen, että liikun­nan määrää on lisät­tävä. Asian edis­tämisek­si on peräänku­u­lutet­tu poikki­hallinnol­lisia toimia.

    Kun kaavoituk­ses­sa tur­vataan riit­tävät virk­istysalueet, edis­tetään kansan­ter­veyt­tä ja säästetään ter­vey­den­hoidon menois­sa. Ennal­taehkäisy on hoit­o­menetelmistä edullisin.

  23. Jos­sakin piilos­sa muhii jo autoilun määrän kään­tymi­nen lasku­un tule­vaisu­udessa. Pääkaupunkiseudul­la nuoret han­kki­vat ajoko­rt­te­ja selvästi aikaisem­paa vähemmän.

    Autoilun osu­us liiken­teestä saat­taa kään­tyä lasku­un kaupunkisu­un­nit­telun mit­takaavas­sa yllät­tävän nopeasti. Kun suun­nitel­mat muut­tuvat käytän­nöik­si viiveel­lä, ei enää ole perustel­tua kehit­tää kaupunkia autoilun ehdoilla.

  24. Olli Ven­to: Viime aikoina on kiin­nitet­ty laa­jalti huomio­ta siihen, että liikun­nan määrää on lisät­tävä. Asian edis­tämisek­si on peräänku­u­lutet­tu poikki­hallinnol­lisia toimia.

    Nykyisel­lään Var­tiosaari edis­tää mm. matkauin­tia liikuntamuotona.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    kevyen liiken­teen silta 

    Mitä tämä oikeas­t­aan tarkoit­taa? Kevyt­tä liiken­net­tä on viral­lisim­man määritelmän mukaan mopo‑, polkupyörä- ja jalankulkuli­ikenne (sisältäen käve­lyn lisäk­si mm. hiihtämisen). Välil­lä kevyek­si liiken­teek­si las­ke­taan myös veneel­lä, kanootil­la ja hevosel­la kulkem­i­nen. Mil­laista liiken­net­tä sil­lan on siis tarkoi­tus palvel­la? Tuskin veneilyä. Ei ehkä rat­sas­tus­takaan. Mopoilua, hiihtoa?

  26. “Paljon on toiv­ot­tu, että tästä nyt käytän­nössä sul­je­tus­ta saares­ta tehtäisi­in Itä-Helsin­gin seurasaari avaa­mal­la se sil­lan avul­la kaikelle kansalle. Toive on perustel­tu, mut­ta tähän tarkoituk­seen ei tarvi­ta saar­ta, joka on luon­taisel­la ratikkare­it­il­lä. (Osmo Soininvaara)

    Halu­aisin kor­ja­ta käsi­tys­tä, joka val­lit­see Var­tiosaaren saavutet­tavu­ud­es­ta ja sulkeu­tuneisu­ud­es­ta sekä siitä, että Var­tiosaari-liik­keen tarkoi­tus olisi pitää saari sel­l­aise­na. Saare­laiset ovat vuosikau­sia yrit­täneet ja puolta­ne­et sitä, että vesili­ikenne saataisi­in toimi­vak­si ja saari avat­tua kaikelle kansalle. Saaren luon­nos­sa ja rak­en­teessa sekä siel­lä täl­lä het­kel­lä toimivis­sa yhdis­tyk­sis­sä piilee val­ta­va poten­ti­aali tehdä paikas­ta vetävä virk­istysko­hde sel­l­ai­sis­sa mitois­sa, että luon­to ei häiri­in­ny ja sitä on ole­mas­sa sen ver­ran, että ihmi­nen oikeasti virk­istyy ja pääsee luon­non hel­maan. Virk­istyä voi keskus­tan kahvilois­sakin; me puhumme kas­vavas­ta, mon­imuo­tois­es­ta luon­nos­ta, jos­sa voi tun­nin käve­lylenkin aikana kokea kotkan­si­ip­isa­ni­aisle­hdon, joka todel­la on elämys, nähdä ja syöt­tää vuo­hia, tikkukävel­lä jat­ulin­tarhas­sa ja syödä evään­sä Viikinkikalli­ol­la kat­sellen taivaan­ran­taan. Sehän on esimerkik­si lap­siper­hei­den unel­ma luon­tomatkas­ta, jon­ka voi tehdä lap­sikestäväl­lä aikataul­ul­la. Todel­lises­sa luon­nos­sa, ei puistossa.

    Halu­aisin myös huo­maut­taa, että asian uuti­soin­nista on käynyt selväk­si, että saa­reen tarvit­taisi­in vähin­tään 5000 asukas­ta, JOTTA ratikkare­it­ti kan­nat­taisi rak­en­taa. Siinä ei ole mitään luontaista. 

    Tun­tuu sil­kalta rahan tuh­lauk­selta investoi­da kak­si miljoo­nia mak­savaa sil­taa, vetää ratikkare­it­ti MEREN YLI sekä tuho­ta kiis­tat­toman arvokas luon­toko­hde kaupunki­lais­ten ulot­tuvil­ta, jot­ta voidaan sijoit­taa sinne 5000–7000 asukas­ta, jot­ka voitaisi­in sijoit­taa muuallekin ilman näitä uhrauk­sia ja kuluja. 

    Lopuk­si halu­aisin tietää, Osmo Soin­in­vaara, onko ole­mas­sa sel­l­aisia ihmisiä, joil­la olisi varaa näi­hin saari­a­sun­toi­hin, mut­ta jot­ka suos­tu­vat tule­maan koti­in­sa raitio­vaunul­la ja jät­tämään auton­sa mantereelle?

  27. Var­tiosaari: Onhan se kiva jos pikku­porukalla on defac­to yksi­tyiskäytössä oma man­sikka­paik­ka Suomen pääkaupun­gin edustal­la olevas­sa saa­res­sa. Keljut­taa­han siitä luop­ua, ymmärrän.

    Mielestäni Var­tiosaa­reen kan­nat­taa rak­en­taa melko inten­si­ivis­es­ti siten että kaikille avoin­ta virk­istysaluet­ta jää niitä kau­ni­ita kesäpäiviä varten. “virk­istysalueel­la” tarkoi­tan kaupunki­maista puis­toa ja rantaa, lähistöltä Aurinko­lahdes­ta löy­tyy esimerk­ki siitä että ranta voi olla todel­la suosit­tu ulkoiluko­hde kauem­paakin kun vaan toteutetaan oikein.

    Tämä nyt vaan on väärässä paikas­sa ollak­seen hyvä kohde luon­non­ti­laisek­si saarek­si tai pelkäk­si ulkoil­ma­museok­si (voi sinne toki jotain jät­tää). Olen­naista on Var­tiosaaren luon­nolli­nen nivou­tu­mi­nen kru­unuvuoren raiti­olin­jaan ja Vuosaaren suun­taan. Tämä mielessä kan­nat­taa Vuosaaren suun­nan sil­ta suun­nitel­la niin että jätetään pitem­män aikavälin varaus raiti­olin­jan jatkamisek­si Vuosaareen.

  28. Olisi kyl­lä kiva, jos Kalasa­ta­mas­sa olisi niitä korkei­ta talo­ja myös Keskusko­rt­telin ulkop­uolel­la siten, että ker­rosko­rkeus ei heti tipah­da 30:sta johonkin viiteen tms. Yrit­täkää siis vielä ajaa asiaa!

    Tääl­lä onkin jo ehdotel­tu eril­listä pysäköin­ti­hal­lia tai talo­jen alak­er­rosten varaamista pysäköin­ti­in. Eikö yksi vai­h­toe­hto olisi tehdä, kuten eräälle ton­tille siinä lähet­tyvil­lä. Eli että kort­telis­sa olisi läh­es koko alin ker­ros pelkkää pysäköin­tiä (kadun­var­ren liiketilo­ja luku­un otta­mat­ta). Sisäpi­hakin olisi siis nos­tet­tu ker­rosta ylem­mäs, jol­loin sekin olisi valoisampi.

  29. Jos Ram­sin­salmeen tehdään sil­ta, kevyt tai raskas, pur­jevenei­den kulku kait estyy. Niitä Puoti­las­sa on muu­ta­ma sata. Ainakin Salon saaris­tossa, Ulkolu­o­dos­sa, yksikin harmis­tunut pur­je­hti­ja sai sil­tapro­jek­tin häm­minki­in. Mitenköhän täällä.

  30. Hei­ni Lehväs­lai­ho:
    Halu­aisin kor­ja­ta käsi­tys­tä, joka val­lit­see Var­tiosaaren saavutet­tavu­ud­es­ta ja sulkeu­tuneisu­ud­es­ta sekä siitä, että Var­tiosaari-liik­keen tarkoi­tus olisi pitää saari sel­l­aise­na. Saare­laiset ovat vuosikau­sia yrit­täneet ja puolta­ne­et sitä, että vesili­ikenne saataisi­in toimi­vak­si ja saari avat­tua kaikelle kansalle. 

    Suomek­si: minkään­laista sil­taa sinne ei man­tereelta halu­ta. Eli vas­taavasti Seurasaaren sil­ta puret­taisi­in ja yhteys man­tereelle hoidet­taisi­in sieltä veneel­lä. Uskomatonta.

    …onko ole­mas­sa sel­l­aisia ihmisiä, joil­la olisi varaa näi­hin saari­a­sun­toi­hin, mut­ta jot­ka suos­tu­vat tule­maan koti­in­sa raitio­vaunul­la ja jät­tämään auton­sa mantereelle?

    Autoa ei tarvitse jät­tää man­tereelle, kun sel­l­aista ei edes tarvitse omis­taa. Raitio­vaunu ja kevyt liikenne riit­tävät. Ei kan­na­ta uskoa liian yksisilmäis­es­ti autop­uolueen väit­teeseen, että ain­oas­taan autol­la liikku­vat oli­si­vat ns. hyviä veronmaksajia.

    Ylipään­sä kevyt liikku­mi­nen sil­loil­la, joil­la on myös autoli­iken­net­tä, on yleen­sä hyvin epämiel­lyt­tävää (vrt. esim. Pasi­lan, Kulosaaren, Laut­tasaaren tai Lehti­saaren sillat).

  31. Koti-isä:
    …autop­uolueen väit­teeseen, että ain­oas­taan autol­la liikku­vat oli­si­vat ns. hyviä veronmaksajia. 

    Autop­uolue on toki yhtä lail­la huolis­saan vuorotyöläis­du­unareista ja syr­jäy­tyneistä joille se paik­ka on myös löy­dyt­tävä. Nor­mit koske­vat kaikkea rak­en­tamista ja enem­män ne vaikut­ta­vat kaupunkiku­vaan ja asumiskus­tan­nuk­si­in pienis­sä kerrostaloasunnoissa.

  32. Hei­ni Lehväsa­hon kuvaus on kau­nis, ja niin on var­maan saarikin, mut­ta onko tuol­laisen paikan sijain­ti puolen tun­nin ratikka­matkan päässä Kol­men sepän pat­saal­ta oikea?

  33. Hei­ni Lehväs­lai­ho:
    Lopuk­si halu­aisin tietää, Osmo Soin­in­vaara, onko ole­mas­sa sel­l­aisia ihmisiä, joil­la olisi varaa näi­hin saari­a­sun­toi­hin, mut­ta jot­ka suos­tu­vat tule­maan koti­in­sa raitio­vaunul­la ja jät­tämään auton­sa mantereelle?

    On ole­mas­sa. Tänne Munkkiniemeen matkus­taa raitio­vaunul­la kotei­hin­sa päivit­täin aika mon­ta minkki­turkkia ja mit­tati­laus­pukua. Tun­nel­ma on hiukan eri kuin monel­la muul­la ratikkalinjalla.

    Lisäk­si tässä on tietyn­lainen sukupolviero; meil­lä alkaa olla koko joukko sel­l­aisia ±30-vuo­ti­ai­ta, jot­ka ovat asuneet koko ikän­sä kaupungis­sa ja joista on kas­vanut pien­estä pitäen tot­tunei­ta joukkoli­iken­teen käyt­täjiä. Kun tulota­so nousee, jäädään edelleen käyt­tämään joukkoli­iken­net­tä. Tietysti palve­lu­taso­vaa­timuk­set ovat usein täl­lä ryh­mäl­lä aika kovia, mut­ta suo­ra ja vai­h­do­ton ratik­ka täyt­tää ne kyl­lä, kun­han vuoroväli on tiheä ja liiken­nöin­ti­ai­ka pitkä.

  34. Makkarat­alon Hau­tu­umaa:
    Samal­la kun Var­tiosaar­ta kaavoite­taan asuinkäyt­töön, tässä helikopteriku­vaa metro- ja juna-asemien läheltä. Kaik­ista kohteista pääsee keskus­taan alle 20 minuutissa.

    Tarkoi­tus Var­tiosaaren kaavoit­tamises­sa ei kai lop­ul­ta ole pyrkimyk­sessä asun­top­u­lan lievit­tämiseen vaan siihen, että kaupun­gin murenevaa veropo­h­jaa saataisi­in pönkitet­tyä rankasti kun­nal­lisveroa mak­saval­la ylem­mäl­lä keskilu­okalla toimeen­tu­lo­tuki­asi­akkaiden ase­mes­ta. Ranto­jen rak­en­tamisel­la kuvitel­laan houkutelta­van näitä kak­si mer­sua omis­tavia maail­mankansalaisia kaupun­gin veron­mak­sajik­si. Asuin­paikkana merenranta.

    Toisaal­ta kru­u­nun­vuoren sil­ta olisi niin mas­si­ivi­nen investoin­ti, että Kru­unuvuoren­ran­nan alue ei sitä yksinään perustele vaan sil­lan jatkona tarvi­taan syöt­töli­iken­net­tä Var­tiosaares­ta, Laa­jasa­losta, Villingistä, San­ta­ham­i­nas­ta jne.

    Mie­lenki­in­toista on se, että kaavoituskoneis­to ei näe Helsin­gin ranto­ja niukkana luon­non­va­rana, jota tulisi var­jel­la tuleville sukupolville vaan rak­en­tam­a­ton saaris­to halu­taan kur­sailemat­tomasti raken­nus­tuotan­non raakapo­h­jak­si. Käytän täl­laista sanaa, kos­ka nykyisen raken­nus­tuotan­non jäljiltä raken­nus­maas­ta ei jää jäl­jelle kuin 5–10 metriä syvä louhos, jon­ka päälle kort­ti­talo­tuotan­to rak­en­tuu. Jopa puis­tot raken­netaan siten, että nur­mi­alus­tan alta räjäytetään kallio pois noin metrin syvyy­deltä. Tämä nähti­in Musi­ik­i­talon edus­tan nur­mikent­tää rakennettaessa.

    Tämä raken­nus­tuotan­to­ta­pa ei eroa mitenkään siltä hävi­tyk­seltä, jota Tal­vi­vaara on saanut aikaisek­si Sotka­mon kor­peen. Kun mod­erni raken­nus­tuotan­tote­knolo­gia tuo­daan Var­tiosaa­reen, saari vain lakkaa ole­mas­ta ja alueesta tulee steri­ili kivilähiö. Var­masti miel­lyt­tävä asuin­paik­ka ja ylim­mistä ker­roksista näkee kiikar­il­la Viron ran­nikon, joten kämp­istä voidaan pyytää 10000 euroa neliöltä. Juuri täl­laista raaka­maa­ta Helsingis­sä toimi­va raken­nus­te­ol­lisu­us halajaa.

    Tämän jäl­keen voidaan kaavoit­taa Villin­ki ja San­ta­ham­i­na kun­han ne soti­laan pir­u­laiset vaan ymmärtäi­sivät lähteä hyvän sään aikana.

  35. Suun­nit­telus­sa olisi hyvä nos­taa yhdek­si keskeisek­si asi­ak­si, miten tur­vataan riit­tävät virk­istysalueet eheän kaupun­gin lomas­sa ja lähel­lä ihmis­ten koteja.

    Jos tähdätään asukkaiden liikun­taa ja ter­veyt­tä tuke­vaan kaupunki­rak­en­teeseen, virk­istysaluei­den sijain­nin merk­i­tys kasvaa.

    Jos virk­istysalueet muo­dosta­vat verkos­ton, ne lisäävät liikun­taa vieläkin parem­min. Suun­nit­telun merk­i­tys koros­tuu siksikin.

  36. Daniel Fed­er­ley: Hei­ni Lehväsa­hon kuvaus on kau­nis, ja niin on var­maan saarikin, mut­ta onko tuol­laisen paikan sijain­ti puolen tun­nin ratikka­matkan päässä Kol­men sepän pat­saal­ta oikea?

    Elävässä kaupungis­sa on kon­traste­ja. Lähiöistä on nykyään tapana tehdä umpityl­siä mekaanisia kaavoitushar­joituk­sia, ja tämä on myös Var­tiosaaren kohta­lo jos se nyt kaavoitetaan.

    Kan­nat­taa kulkea poten­ti­aa­li­nen ratikkare­it­ti Kol­men sepän auki­ol­ta Reposalmen rantaan, matkalla on melkois­es­ti joutomaa­ta joka kan­nat­taisi ottaa käyt­töön ensin. Jostain syys­tä kaavoitus­ta vaan on tehty sil­lä peri­aat­teel­la että raken­netaan tiet ja har­vak­seltaan talo­ja, jon­ka jäl­keen “täy­teen kaavoitet­tu” alue hylätään vuosikym­meniksi kun siir­ry­tään kaavoit­ta­maan taas uusia alueita.

  37. Lähiseudun asukas: Var­tiosaari: Onhan se kiva jos pikku­porukalla on defac­to yksi­tyiskäytössä oma man­sikka­paik­ka Suomen pääkaupun­gin edustal­la olevas­sa saa­res­sa. Keljut­taa­han siitä luop­ua, ymmärrän.

    Saarelle on kuitenkin hal­pa päivit­täi­nen veney­hteys, joten jos ihmiset eivät siel­lä käy niin ei kai niitä nyt sinne voi pakot­taakaan. Sil­taa kannatan.

    Daniel Fed­er­ley:
    Hei­ni Lehväsa­hon kuvaus on kau­nis, ja niin on var­maan saarikin, mut­ta onko tuol­laisen paikan sijain­ti puolen tun­nin ratikka­matkan päässä Kol­men sepän pat­saal­ta oikea?

    On, jos löy­tyy sel­l­aisia paikko­ja joi­hin rak­en­t­a­mi­nen hait­taa vähem­män. Näitä ovat esimerkik­si Roi­hu­pel­to, Tat­tarisuo, Kon­ala, Malminkar­tano, Kan­nelmä­ki, Maunula, Oulunkylä, Puk­in­mä­ki, Mal­mi, Tapu­likaupun­ki, Kon­tu­la, Myl­ly­puro ja Puot­in­har­ju. Har­jun asukasti­heys on 27 000 as/km2 ja vaikka­pa Myl­ly­puron 4 400 as/km2.

    Hei­ni Lehväs­lai­ho:
    Lopuk­si halu­aisin tietää, Osmo Soin­in­vaara, onko ole­mas­sa sel­l­aisia ihmisiä, joil­la olisi varaa näi­hin saari­a­sun­toi­hin, mut­ta jot­ka suos­tu­vat tule­maan koti­in­sa raitio­vaunul­la ja jät­tämään auton­sa mantereelle?

    Tästä ei kan­na­ta välit­tää. Jos Var­tiosaari raken­netaan, kaupun­ki kyl­lä pakot­taa rak­en­ta­maan sinne ne 3 000 autopaikkaa. Joukkoli­iken­teen perus­ratkaisuna on bus­si Hert­toniemeen ja raitio­vaunu saadaan jos saadaan. En yllät­ty­isi, jos osa kaupung­in­val­tu­ute­tu­ista vaatisi vielä moot­torikat­ua Rasti­laan. Onhan Tar­voonkin raken­net­tu moottoritie.

  38. Kevyen liiken­teen sil­ta Var­tiosaa­reen olisi ilman muu­ta hyvä jut­tu. Mitä saaren gryn­daamiseen tulee, niin eikö olisi kaikkien kannal­ta helpom­paa kaavoit­taa Kru­unuvuoren­ran­ta uud­estaan siten, että sinne mah­tuu 5000–7000 asun­toa enem­män? Parkkipaikat vaik­ka proomuille, jos ei muu auta.

  39. Lot­ta:
    Bangkokissa korkei­den talo­jen, pien­ten tont­tien ja autopaikko­jen tarpeen aiheut­ta­ma dilem­ma on ratkaistu siten, että jokaises­sa n. 15–50 ker­roksises­sa talos­sa on ensim­mäiset 5–8 ker­rosta auto­hal­lia. Varsi­naiset asuinker­rokset alka­vat siis vas­ta 5–8 ker­rokses­ta ja sinne men­nään hissil­lä raken­nuk­sen aulas­ta. Mik­sei tätä mallia voisi soveltaa myös Helsingis­sä? Var­jos­tu­songel­ma ratkaistuu samaan syssyyn.

    Parem­pi kysymys olisi, mik­si koko asia kuu­luu kaupun­gin määrät­täväk­si? Pysäköin­tipaikko­ja raken­net­takoon sen ver­ran kuin raken­netaan ja kaupun­ki hallinnoikoon omia pysäköin­tipaikko­jaan liike­toimin­nan peri­aat­tein — mis­tä tulikin mieleeni: Pitäisikö kaupun­gin pysäköin­ti­varan­non ylläpi­toa ja kehit­tämistä varten perus­taa HKL-Pysäköin­ti tai vaik­ka Helsin­gin pysäköin­ti Oy?

  40. Olen jo pitkään ajatel­lut, että vihrei­den äänestämisessä ei ole mitään järkeä, jos äänet menevät täl­laisille lähilu­on­non rais… tuhoa­jille. Vrt. kyyni­nen suh­tau­tu­mi­nen Kumpu­lan­laak­soon. Vitut­taa äärim­mäisen syvästi tämä lep­su vähem­mistö­jen oikeuk­sien edis­tämisen politiikka.

    Linko­lalaisu­us lie­nee se oikea ratkaisu. Tai lähilu­on­nos­ta naut­timi­nen itse­murhaan saak­ka. Tai alkoholisoituminen.

    Näi­den kaupunkisu­un­nit­telijoiden kum­malliset visiot eivät kohtaa tämän entisen vihreän järkeä. Mik­sei Kes­ki-Pasi­laan voi rak­en­taa 20 kpl 30 ker­roksista ker­rostaloa? Mik­si tätä asu­tus­ta täy­tyy ripotel­la sinne sun tänne?

    Jälkipol­vet tule­vat kiroa­maan tiet­tyjä näen­näis liberaalikokoomusvihreitä.

  41. Antsa: Tarkoi­tus Var­tiosaaren kaavoit­tamises­sa ei kai lop­ul­ta ole pyrkimyk­sessä asun­top­u­lan lievittämiseen…

    Kyl­lä se on. Voi ja saa olla sitä mieltä, että asun­not pitäisi rak­en­taa jon­nekin muualle, mut­ta tämän kaavoitus­pro­jek­tin julk­i­lausut­tu tavoite on saa­da yksi uusi asuinalue lisää, kos­ka niistä on huu­ta­va pula, eikä tuo­ta ole mitään syytä epäillä.

    Sil­ta Var­tiosaa­reen on suh­teel­lisen pieni investoin­ti, raportin mukaaan kokon­aiskus­tan­nus on noin 27 miljoon­aa euroa, suur­in­pi­irtein saman ver­ran kuin saaren sisäi­nen katu­verkko mak­saa. Kokon­aisuute­na investoin­ti­tarpeek­si on arvioitu reilu sata miljoon­aa euroa (sil­ta, kadut, julkiset raken­nuk­set, viemärit…), jos kaavoite­taan 250 000 — 350 000 ker­rosneliömetriä, eli kaupun­gin investoin­nit oli­si­vat noin 300 — 400 €/kem2. Tyyp­il­lis­es­ti Helsingis­sä uudel­la asuinalueel­la ne ovat noin 700 €/kem2, ja tont­ti­maas­ta kaupun­ki saa 500 — 1 000 €/kem2 (riip­puu mm.ARAn osuudesta). 

    Lyhyesti san­ot­tuna, tämän kaa­van ongel­mat jos tehdään tiivistä, eivät ole taloudellisia.

    1. Sil­ta Var­tiosaa­reen on suh­teel­lisen pieni investoin­ti, raportin mukaaan kokon­aiskus­tan­nus on noin 27 miljoonaa 

      Alöuelle on tulos­sa 3000 pysäköin­tipåaikkaa. Vaik­ka ne saataisi­in poikkeuk­sel­lisen hal­val­la, vaik­ka vain 25 000 euroa/paikka, ne mak­saisi­vat yhteen­sä 75 miljoon­aa. Miten täässä sil­lat voivat olla noin suuri ongelma?

  42. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: On, jos löy­tyy sel­l­aisia paikko­ja joi­hin rak­en­t­a­mi­nen hait­taa vähem­män. Näitä ovat esimerkik­si Roi­hu­pel­to, Tat­tarisuo, Kon­ala, Malminkar­tano, Kan­nelmä­ki, Maunula, Oulunkylä, Puk­in­mä­ki, Mal­mi, Tapu­likaupun­ki, Kon­tu­la, Myl­ly­puro ja Puot­in­har­ju. Har­jun asukasti­heys on 27 000 as/km2 ja vaikka­pa Myl­ly­puron 4 400 as/km2.

    Tämä on sinän­sä tot­ta, mut­ta käy­dään nyt noi yksi ker­ral­laan läpi, ihan sen selit­tämisek­si mik­si tämä jon­nekin muualle rak­en­t­a­mi­nen ratkaisuna käy vähän hermoille.

    Roi­hu­pel­to. Poten­ti­aalia, siinä voisi olla metroase­ma ja se on Jok­erin var­rel­la. Käytän­nössä, sitä yhtä pien­täkin asuinkaavaa vas­tuste­taan, lähilu­on­non raiskaami­nen ja silleen lep­poisas­ti, pap­pay­hdis­ten toimes­ta. Lisäk­si se on teol­lisu­usalue, ja kos­ka Itä-Helsin­gin työ­paikkao­mavaraisu­us on maail­man tärkein asia, niin siel­lä pitää olla kosolti aal­topelti­halle­ja ja tyhjiä toimitilatontteja.

    Tat­tarisuo. Malmin lentoase­man melu­aluet­ta, lisäk­si se on jo aika kaukana. Maaperä toden­näköis­es­ti pilaan­tunut. Jos­sain niitä teol­lisu­usalueitakin pitää olla, ja minus­ta tämä voisi olla se pai­ka. Appro­pos, mainitsinko jo Malmin lento­ken­tän liit­tyen lähilu­on­non sekä kult­tuuriperin­nön tuhoutumisen?

    Mal­mi. Lento­kent­tä ilmeis­es­ti ete­nee, ja keskus­taan tehtäneen tiivistyskaa­va. Jos nyt opti­mistik­si heit­täy­dyn niin siihen ase­man nurkille saisi ehkä tuhat asun­toa, vuodessa pitäisi kaavoit­taa yli viisi tuhatta.

    Maunula. Sin­nehän juuri tehti­in täy­den­nyskaavaa, joka oli muuten kiva pait­si ettei siinä ollut juuri talo­ja. On sanomat­takin selvää että haulikol­la räiskit­ty pis­te­taloarkkite­htu­uri on kor­vaa­mat­toman arvokas­ta kult­tuuriper­in­töä jota on syytä jatkaa täy­den­tämät­tömyyskaavois­sa, ja lähilu­on­to. Suu­ru­us­lu­okkaa kym­meniä asuntoja.

    Oulunkylä. Tok­i­han yli nelik­er­roksiset talot tuhoaa Oulunkylän sky­li­nen. Suu­ru­us­lu­okkaa ehkä jokunen sata asuntoa.

    Ja niin edelleen. Lisätään nyt vielä että sen ker­ran, kun jostain löy­tyy jotain maa­ta jolle voi rak­en­taa, niin toden­näköis­es­ti sinne raken­netaan puo­let siitä mitä voisi, kos­ka pysäköinti.

    Siihen että asi­aa seu­raa­vat ovat jok­seenkin kyynistyneet argu­menteille enteks ain­ut­laa­tu­isim­mas­ta lähilu­on­nos­ta ja peräti ihmeel­listä kult­tuuriperin­nöstä on syyn­sä. Luon­non­suo­jelupuolelle on myös jo aiko­ja sit­ten yritet­ty ker­toa, että jos jokaiki­nen kasvia työn­tävä maa-ala on eri­tyisen kor­vaam­a­ton, niin koko käsite ei koh­ta enää tarkoi­ta yhtään mitään, ja traagis­es­ti varsinkaan sil­loin kun se on totta.

    Posi­ti­ivisem­min, viras­to on petran­nut todel­la paljon, ja ihan hyviäkin isom­pia kohtei­ta on vireil­lä. Esimerkik­si siinä Ham­maslääketi­eteel­lisen isos­sa ton­tis­sa Pikku-Huopalahdessa on poten­ti­aalia ja tekemisen makua. Ensisi­jais­es­ti se raken­nus­po­ten­ti­aali on kuitenkin kan­takaupun­gin reunoilla.

  43. En mil­lään jak­sa ymmärtää miten maan suur­in­ta kaupunkia hallinnoidaan kuin jotakin kiin­teistöke­hi­tyspro­jek­tia, jon­ka ain­oa tarkoi­tus on mak­si­moi­da tuotto/m2. Nai­ivi ide­al­isti voisi luul­la kaupun­gin ole­van kaupunki­laisia varten.

    Joka iki­nen meren­ran­ta­tont­ti on raken­net­ta­va tukkoon, vaik­ka kaupun­ki on täyn­nä vajaakäytössä ole­via valmi­ita aluei­ta. Var­tiosaaren tai Meri-Rasti­lan rantamet­sän gryn­daamista perustel­laan ekol­o­gisu­udel­la ja joukkoli­iken­teen tukemisel­la. Olisi itse Orwellkin ihmeissään. 

    Samal­la asuinkus­tan­nuk­set nou­se­vat taivaisi­in, kos­ka uud­is­tuotan­to kohdis­tuu vain kaikkein kalleim­paan seg­ment­ti­in. Toki talous­te­o­reetikot osaa­vat perustel­la uusien luk­susasun­to­jen laske­van hin­to­ja, ikäänkuin ne van­hem­mat ökykäm­pät tuli­si­vat yhtäkkiä alen­nus­myyn­ti­in. Tosi­maail­ma ei vain toi­mi näin. Lentomatkus­tamisen halpen­e­miseenkin tarvit­ti­in Ryanair ja Easy­jet, eikä lisää Finnairin business-paikkoja.

    1. Samal­la asuinkus­tan­nuk­set nou­se­vat taivaisi­in, kos­ka uud­is­tuotan­to kohdis­tuu vain kaikkein kalleim­paan segmenttiin. 

      Jos asun­to­tuotan­to kohdis­tu­isi kalleim­paan seg­men­nt­ti­in, se alen­taisi tehokkaim­min asun­to­jen hin­to­ja kaikissa segmenteissä.

  44. Osmo Soin­in­vaara: Jos asun­to­tuotan­to kohdis­tu­isi kalleim­paan seg­men­nt­ti­in, se alen­taisi tehokkaim­min asun­to­jen hin­to­ja kaikissa segmenteissä.

    Tämä on jonkin­lainen muotiusko­mus, joka on käytössä rantarak­en­tamis­hankkei­den perustelemiseksi. 

    Aidosti hin­toi­hin vaikutet­taisi­in tehokkaim­min tuot­ta­mal­la pieniä ja keskikokoisia vuokra-asun­to­ja, jol­loin vuokral­la asumis­es­ta tulisi var­teenotet­ta­va vai­h­toe­hto omistamiselle.

    Jos use­am­mat asu­isi­vat vuokral­la, asun­not myös kiertäi­sivät tehokkaam­min eri elämän­vai­heis­sa eivätkä esim. ikään­tyvät pariskun­nat jäisi per­hea­sun­toi­hin las­ten muutet­tua kotoa.

    Tosi­asi­as­sa kuitenkin taitaa olla niin, että kohtu­uhin­tais­ten asun­to­jen tarpeesta puhu­vat eniten ne, jot­ka niitä vähiten halu­a­vat. Asun­tove­lal­lisille kohtu­uhin­taiset asun­not oli­si­vat kauhistus.

  45. Han­na-Leena Yli­nen: Tosi­asi­as­sa kuitenkin taitaa olla niin, että kohtu­uhin­tais­ten asun­to­jen tarpeesta puhu­vat eniten ne, jot­ka niitä vähiten haluavat. 

    Ain­oa tapa alen­taa asumisen hin­taa markki­na­t­aloudessa on vähen­tää kysyn­tää tai nos­taa tarjontaa.

    Pääkaupunkiseudul­la kysyn­nän vähen­tämi­nen edel­lyt­täisi talouden tahal­lista jar­rut­tamista, ja sitä harvem­pi halu­aa. Kysyn­tä tulee siitä, että pääkaupunkiseudun talous työl­listää koko ajan enem­män väkeä, joka tarvit­see asun­to­ja. Jos asun­to­ja ei tuote­ta lisää, jo se jar­rut­taa talouskasvua.

    Niin­pä ain­oa järkevä vai­h­toe­hto on lisätä asun­to­jen tar­jon­taa. Isos­sa kuvas­sa on aika sama, raken­netaanko min­imi­varustel­tu­ja kop­per­oi­ta Kor­son­takaan vai hyvälaa­tu­ista asun­tokan­taa keskeisem­mille alueille. Kum­mas­sakin tapauk­ses­sa pääkaupunkiseudulle mah­tuu tule­maan lisää väkeä.

    Jos kuitenkin tavoit­teena on saa­da samal­la pidet­tyä ihmis­ten asumisen taso keskimäärin mah­dol­lisim­man hyvänä, kan­nat­taa rak­en­taa mah­dol­lisim­man laadukas­ta ja halut­tua asuntokantaa.

    Tämä voi tun­tua epäin­tu­iti­iviselta, mut­ta takana on kak­si olen­naista sään­töä. Ensim­mäi­nen on se, että asun­nois­sa asuu käytän­nössä aina joku. Meil­lä ei ole mitään suur­ta tyhjien asun­to­jen ongel­maa, joka joh­tu­isi siitä, ettei niille olisi kysyn­tää. (Tätä on muuttotappiopaikkakunnilla.)

    Toinen sään­tö on se, että jos meil­lä on tiet­ty määrä asun­to­ja, niiden keski­hin­ta on olen­nais­es­ti sama riip­pumat­ta asun­to­jen laadus­ta. Näin käy sik­si, että asun­to­jen hin­ta pääkaupunkiseudul­la ei määräy­dy tuotan­tokus­tan­nuk­sista, vaan se tulee ihmis­ten maksukyvystä.

    Niin­pä tässä käy niin, että mitä parem­pia asun­to­ja alueel­la on, sitä parem­man asun­non samal­la rahal­la saa.

    Näil­lä lainalaisuuk­sil­la ei ole ihmeem­min tekemistä vuokra- tai omis­tusasumisen kanssa. Markki­nae­htoinen vuokra-asum­i­nen toimii samal­la taval­la, vuokra on hyvin vah­vasti sidok­sis­sa asun­non hin­taan. Kohtu­uhin­taisia vuokra-asun­to­ja on vapail­la markki­noil­la vain, jos vapail­la markki­noil­la on kohtu­uhin­taisia omistusasuntoja.

    Markki­nahin­taa ei voi myöskään muut­taa tue­tul­la asun­to­tuotan­nol­la (Hitas, KVT, jne.), jos tuet­tua tuotan­toa ei ole niin paljon, että sitä riit­tää kaikille halukkaille. Sit­ten yllät­täen palataan takaisin samaan kohtaan, että hin­to­ja saa alas vain suurel­la tuotantomäärällä.

    Han­na-Leena Yli­nen: Asun­tove­lal­lisille kohtu­uhin­taiset asun­not oli­si­vat kauhistus.

    Jos asun­tove­lalli­nen ajat­telee oman asun­ton­sa arvoa ja on ratio­naa­li­nen, hän toivoo omaa asun­toaan vähäar­voisem­pi­en asun­to­jen run­sas­ta rak­en­tamista seudulle. Ne tuo­vat talouskasvun vaa­ti­maa työvoimaa mut­teivät kil­paile hänen omis­ta­mansa asun­non kanssa.

    Asun­tove­lal­liselle ikäväm­pää on se, jos seudulle raken­netaan hänen omaa asun­toaan arvokkaampia asun­to­ja, kos­ka sil­loin hänen asun­ton­sa putoaa arvo­järjestyk­sessä alem­mas ja menet­tää suh­teel­lista arvoaan.

    Samal­la taval­la maan­omis­ta­jalle on tärkeää saa­da oma plänt­tin­sä kaavoite­tuk­si ja pitää muiden plän­tit kaavoituk­sen ulkopuolella.

  46. a_l: Lentomatkus­tamisen halpen­e­miseenkin tarvit­ti­in Ryanair ja Easy­jet, eikä lisää Finnairin business-paikkoja.

    Analo­gia ei toi­mi, kos­ka lentokoneet lentävät osin tyhjänä, eikä paikko­ja huutokaupata.

    Jos lentoy­htiöt aina huu­tokaup­paisi­vat kaik­ki paikat lennolle, niin ykkös­lu­okan paikko­jen lisäämi­nen reit­ille alen­taisi kaikkien paikko­jen hin­to­ja. Lisäk­si osa busi­ness-matkus­ta­jista siir­ty­isi ykköseen ja osa ekonomilu­okas­ta businek­seen. Matkus­tus­ta­so paranisi.

    Ja tuo hal­pa­len­toy­htiöver­taus muuten osoit­taa senkin, mitä tapah­tuu, jos lisätään hal­paa kap­a­siteet­tia. Per­in­teis­ten lentoy­htiöi­den lentokonei­den takaosan hin­nat ovat laske­neet kil­pailun vuok­si, etu­osan eivät.

  47. Daniel Fed­er­ley:
    Hei­ni Lehväsa­hon kuvaus on kau­nis, ja niin on var­maan saarikin, mut­ta onko tuol­laisen paikan sijain­ti puolen tun­nin ratikka­matkan päässä Kol­men sepän pat­saal­ta oikea?

    On!

  48. kun­gen:
    Kevyen liiken­teen sil­ta Var­tiosaa­reen olisi ilman muu­ta hyvä jut­tu. Mitä saaren gryn­daamiseen tulee, niin eikö olisi kaikkien kannal­ta helpom­paa kaavoit­taa Kru­unuvuoren­ran­ta uud­estaan siten, että sinne mah­tuu 5000–7000 asun­toa enem­män? Parkkipaikat vaik­ka proomuille, jos ei muu auta.

    Tuo­taisi­inko rak­en­tamiseen tarvit­ta­vat nos­tu­rit, ele­men­tit, betoni, hiek­ka ja sora sekä kaik­ki muukin raken­nus­ma­te­ri­aali ja asukkaiden muut­to­tavarat esim. fly­ygelit Var­tiosaa­reen fil­lareil­la vai raitiovaunulla? 

    … vai olisiko tarkoi­tus rak­en­taa ain­oas­taan risumajoja?

  49. Osmo Soin­in­vaara: Alöuelle on tulos­sa 3000 pysäköin­tipåaikkaa. Vaik­ka ne saataisi­in poikkeuk­sel­lisen hal­val­la, vaik­ka vain 25 000 euroa/paikka, ne mak­saisi­vat yhteen­sä 75 miljoon­aa. Miten täässä sil­lat voivat olla noin suuri ongelma?

    Onko Var­tiosaaren ja Kru­unuvuoren sil­tay­htey­den osalta niin että kyseessä on kytkykaup­pa: kun ostat tämän joudut osta­maan myös tuon (eli sil­lat Vartiosaareen)?

    Lob­baa­vatko sil­talob­baa­jat tykimmin?

    Sil­tay­hteys kan­takaupungista Laa­jasa­loon, Kru­unuvuoren­ran­taan on, ainakin näin veron­mak­sa­jan näkökul­mas­ta hillit­tömän kallis, laut­tay­hteys olisi ymmärtääk­seni selvästi edullisempi.

    Jos ensim­mäiset sil­lat (Laa­jasa­loon) mak­sa­vat luokkaa 200 miljoon­aa euroa, voi joku tietysti pitää 27 miljoon­aa euroa pikku sum­mana. Sil­lä saisi ilmeis­es­ti kuitenkin viisi laut­taa (á 5 Meuroa/kpl) ja pari miljoon­aa jäisi vielä yli. Ter­mi­naalei­neen kaikki­neen kokon­aiskus­tan­nusarvio jäi lau­toil­la (31 Meu­roa) alle kuudes­osaan sil­tavai­h­toe­hdon kokon­aiskus­tan­nusarvios­ta. Haiskah­taa vähän siltä, kuin tässä oltaisi­in käyt­tämässä tois­t­en rahoja.

    (En ihan ymmär­rä, mik­si laut­to­ja (tuo­ta Laa­jasa­lon yhteyt­tä varten) las­ket­ti­in em. ver­tailus­sa tarvit­ta­van peräti viisi kap­palet­ta ja mik­si ylipäätään busse­ja pitäisi lähteä lau­toil­la kul­jet­ta­maan? Eikö kak­si laut­taa, ilman busse­ja lau­toil­la, olisi riit­tänyt? (ks. edel­lä­mainit­tu lähde: “Investoin­nit laut­ta-aluk­si­in: Kalus­to 25 milj. euroa viisi bussi-lauttaa”))

  50. Viherinssi:Jos lentoy­htiöt aina huu­tokaup­paisi­vat kaik­ki paikat lennolle, niin ykkös­lu­okan paikko­jen lisäämi­nen reit­ille alen­taisi kaikkien paikko­jen hintoja. 

    Päin­vas­toin. Jos koneeseen tehdään vaik­ka neljä ykkös­lu­okan paikkaa lisää, sieltä ote­taan 12 tur­is­tilu­okan paikkaa pois. Kun samal­la kysyn­tä eli lennolle halu­avien matkus­ta­jien määrä ei muu­tu, niin alem­pi paikkamäärä nos­taa yhden penkin hintaa.

    Tosin en ole yhtään var­ma siitä, miten analo­gia asun­toi­hin toimii tässä tapauk­ses­sa. Ison vuokrayk­siök­er­rostalon raken­nut­ta­mi­nen ratikkalin­jan viereen olisi kuitenkin todel­li­nen rahasam­po, jos invaves­sa- ja keskip­in­ta-alamääräyk­siä ei olisi.

  51. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Tuo­taisi­inko rak­en­tamiseen tarvit­ta­vat nos­tu­rit, ele­men­tit, betoni, hiek­ka ja sora sekä kaik­ki muukin raken­nus­ma­te­ri­aali ja asukkaiden muut­to­tavarat esim. fly­ygelit Var­tiosaa­reen fil­lareil­la vai raitiovaunulla? 

    … vai olisiko tarkoi­tus rak­en­taa ain­oas­taan risumajoja?

    Minähän sanoin, että Var­tiosaaren gryn­daamisen sijaan voisi ensin tutkia (sijain­nil­taan huo­mat­tavasti keskeisem­män) Kru­u­nun­vuoren­ran­nan tiivi­im­pää kaavoitus­ta. Eli opti­m­i­ti­lanteessa niitä nos­ture­i­ta ei tarvit­sisi Var­tiosaa­reen tuoda.

  52. Kivikaupun­gin kas­vat­ti:
    Jos ensim­mäiset sil­lat (Laa­jasa­loon) mak­sa­vat luokkaa 200 miljoon­aa euroa, voi joku tietysti pitää 27 miljoon­aa euroa pikku sum­mana. Sil­lä saisi ilmeis­es­ti kuitenkin viisi laut­taa (á 5 Meuroa/kpl) ja pari miljoon­aa jäisi vielä yli. Ter­mi­naalei­neen kaikki­neen kokon­aiskus­tan­nusarvio jäi lau­toil­la (31 Meu­roa) alle kuudes­osaan sil­tavai­h­toe­hdon kokon­aiskus­tan­nusarvios­ta. Haiskah­taa vähän siltä, kuin tässä oltaisi­in käyt­tämässä tois­t­en rahoja. 

    Sil­lan idea on se, että kaupun­ki omis­taa Kru­unuvuoren­ran­nas­sa maa­ta ja se saa ton­teista enem­män fyf­feä, jos Kru­unuvuoren­ran­nas­ta pääsee spåral­la keskus­taan viidessä­toista min­uutis­sa kuin siinä tapauk­ses­sa, että joukkoli­iken­nemat­ka keskus­taan on vai­h­dolli­nen ja kestää 40 minuuttia.

    Toisin sanoen siitä sil­las­ta on sekä tulo­ja että meno­ja. Tulo­ja sen ver­ran paljon, ettei ole mielekästä keskustel­la aiheesta lässyt­tämäl­lä vain menoista. Laut­tay­htey­destä on pääosin menoja.

    Kun­nal­listalouden keskeisiä epäko­htia on se, että tulo- ja menop­uolista puhutaan irral­laan. Toinen on, että vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­set ovat jotain täysin käsit­tämätön­tä. Molem­mat menevät tietyssä mielessä sek­toribud­jet­tien piikki­in, mut­ta kyl­lä ihmis­ten keski­lah­jaisu­udellekin pitää asioista kun­ni­aa antaa, sekä poli­itikko­jen että virkami­esten. Ja äänestäjien.

  53. Viherinssi: Analo­gia ei toi­mi, kos­ka lentokoneet lentävät osin tyhjänä, eikä paikko­ja huutokaupata.Jos lentoy­htiöt aina huu­tokaup­paisi­vat kaik­ki paikat lennolle, niin ykkös­lu­okan paikko­jen lisäämi­nen reit­ille alen­taisi kaikkien paikko­jen hin­to­ja. Lisäk­si osa busi­ness-matkus­ta­jista siir­ty­isi ykköseen ja osa ekonomilu­okas­ta businek­seen. Matkus­tus­ta­so paranisi.Ja tuo hal­pa­len­toy­htiöver­taus muuten osoit­taa senkin, mitä tapah­tuu, jos lisätään hal­paa kap­a­siteet­tia. Per­in­teis­ten lentoy­htiöi­den lentokonei­den takaosan hin­nat ovat laske­neet kil­pailun vuok­si, etu­osan eivät.

    Uno­h­dat, että markki­nat eivät ole täydelliset.

    Ei asun­to­jakaan huu­tokau­pa­ta, ne myy­dään sel­l­aiseen markki­nahin­taan johon myyjä tyy­tyy. Huonoina aikoina, kuten nyt, asun­to­jen hin­nat eivät ala heti laskea, vaan myyn­ti­a­jat pitenevät ja tehty­jen kaup­po­jen määrä las­kee. Samal­la raken­nus­li­ik­keet jäädyt­tävät uusia kohteitaan, kos­ka ennakko­markki­noin­ti ei vedä.

    Näin saadaan aikaan paradok­saa­li­nen tilanne: asun­to­ja raken­netaan vähem­män, vaik­ka sekä vuokrat että van­ho­jen pien­ten asun­to­jen hin­ta on
    nousussa.

    ***

    Sitä­pait­si hal­pa­len­toy­htiöi­den tulo markki­noille on laskenut keskimääräistä lipun hin­taa. Juuri se on kaikkein tärkeintä. 

    Kun alem­man seg­mentin tar­jon­taa lisätään, sen hin­ta las­kee, jon­ka vuok­si myös yläseg­mentin hin­nan on las­ket­ta­va tai pre­emi­ol­la sataa­va rajahyö­ty piene­nee. Fir­ma saat­toi mak­saa kah­den ton­nin bis­nes­lipun Euroopan sisäiselle lennolle sil­loin, kun tur­is­tilu­okkakin mak­soi ton­nin. Tilanne on toinen kun tur­is­tilu­okan lip­pu mak­saa 200 euroa.

  54. Viherinssi: .…Tämä voi tun­tua epäin­tu­iti­iviselta, mut­ta takana on kak­si olen­naista sään­töä. Ensim­mäi­nen on se, että asun­nois­sa asuu käytän­nössä aina joku. Meil­lä ei ole mitään suur­ta tyhjien asun­to­jen ongel­maa, joka joh­tu­isi siitä, ettei niille olisi kysyn­tää. (Tätä on muuttotappiopaikkakunnilla.)

    Näin ehkä teo­ri­as­sa, mut­ta totu­us on tässäkin tarua ihmeellisempää. 

    Lep­pä­suol­la, aivan kaupun­gin ytimessä, kesti melkein kymme­nen vuot­ta rak­en­taa tont­ti täy­teen, kos­ka eur 10000/m2 luk­susasun­to­jen markki­na ei vetänyt halu­tusti. Kun alue oli lop­ul­ta muut­to­valmis, uudet lep­pä­suo­laiset myivät van­hat (kalli­it) asun­ton­sa muille, jot­ka myivät omat asun­ton­sa jne ja niin vähitellen vuosien saatossa myös edullisem­pia luukku­ja vapau­tui markkinoille. 

    Entäpä jos olisikin päätet­ty rak­en­taa vaikka­pa HOASin opiske­li­ja-asun­to­ja? Vuodessa alue olisi ollut täyn­nä uusia asukkaita.

    Toinen sään­tö on se, että jos meil­lä on tiet­ty määrä asun­to­ja, niiden keski­hin­ta on olen­nais­es­ti sama riip­pumat­ta asun­to­jen laadus­ta. Näin käy sik­si, että asun­to­jen hin­ta pääkaupunkiseudul­la ei määräy­dy tuotan­tokus­tan­nuk­sista, vaan se tulee ihmis­ten maksukyvystä.…Markkinahintaa ei voi myöskään muut­taa tue­tul­la asun­to­tuotan­nol­la (Hitas, KVT, jne.), jos tuet­tua tuotan­toa ei ole niin paljon, että sitä riit­tää kaikille halukkaille. Sit­ten yllät­täen palataan takaisin samaan kohtaan, että hin­to­ja saa alas vain suurel­la tuotantomäärällä.

    Tietenkin viime kädessä kaik­ki on kiin­ni kysyn­nän ja tar­jon­nan suh­teesta. Asun­tomarkki­nat ovat silti myös paljolti psykolo­giaa. Tuet­tu­ja asun­to­ja ei tarvitse olla jokaiselle saatavil­la minä het­kenä tahansa, vaan riit­tää, jos ne ovat var­teenotet­ta­vana pidet­ty vai­h­toe­hto kovan rahan asunnoille. 

    Myös asumises­sa on eri­laisia arvos­tuk­sia. Joku pain­ot­taa sijain­tia, toinen tilaa ja kol­mas halu­aa pitää asumiskus­tan­nuk­set pien­inä, jot­ta rahaa riit­tää mui­hin menoihin.

    Jos asun­tove­lalli­nen ajat­telee oman asun­ton­sa arvoa ja on ratio­naa­li­nen, hän toivoo omaa asun­toaan vähäar­voisem­pi­en asun­to­jen run­sas­ta rak­en­tamista seudulle. 

    Mut­ta kun asun­tove­lalli­nen EI ole ratio­naa­li­nen ja ajat­telee paljon muu­takin kuin kotin­sa arvoa.

    Asun­tomarkki­noil­la on arvos­tusku­plia ja rom­ah­duk­sia ja vuokrat eivät aina seu­raa kiin­teistö­jen arvo­ja. Markki­na ei toi­mi kuten teoriassa.

    Tiede­tään, että putkire­mont­tien tai vuokra­tont­tien kus­tan­nuk­set eivät siir­ry täysimääräis­inä asun­to­jen myyn­ti­hin­toi­hin vaik­ka pitäisi. Kol­mannes ei edes täysin ymmär­rä korko­ta­son muu­tosten vaiku­tus­ta asun­to­lainansa kk-eriin!

    On lähtöko­htais­es­ti väärin kuvitel­la asun­tomarkki­noiden toim­i­jat omaisuuten­sa mak­si­moin­ti­in pyrkiv­inä ratio­naal­isi­na toimjoina. Joskus kan­nat­taa kon­sul­toi­da ennem­min kiin­teistön­välit­täjää kuin talousti­eteen oppikirjaa.

  55. Odot­taisin että edes vihreät saastäi­sivät enem­män vihreää rakentamiselta !!

Vastaa käyttäjälle tpyyluoma Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.