Onko päästökauppa epäonnistunut (4) Riittäisikö pelkkä päästökauppa?

EU on aset­tanut ilmastopoli­ti­ikas­sa hiilid­iok­sidipäästö­jen ohel­la kak­si muu­takin tavoitet­ta vähen­tää päästöjä. Kukin maa on saanut sito­van tavoit­teen tuot­taa mait­tain vai­htel­e­va osu­us ener­gias­ta uusi­u­tu­vana ener­giana. Lisäk­si on edis­tet­tävä ener­giate­hokku­ut­ta, mikä velvoit­taa Suomes­sa esimerkik­si paran­ta­maan julk­isten raken­nusten ener­giate­hokku­ut­ta varsin kallein toimin. Näi­den vaa­timusten täyt­tämisek­si tai muuten vain ympäristön pelas­tamisen nimis­sä on päästökaup­pamekanis­min rin­nalle luo­tu kansal­lis­es­ti voimakkai­ta ohjauskeino­ja suorista määräyksiä.

Tämä on kovin ris­tiri­itaista, sil­lä peri­aat­teessa nämä rin­nakkaiset toimet eivät vähen­nä päästöjä lainkaan, elleivät päästöt laske päästöoikeuk­sien määrää pienem­mik­si. Sil­loin päästöoikeuk­sia jää käyt­tämät­tä ja niiden hin­nan las­kee nol­laan. Kun nämä rin­nakkaiset ohjaus­toimet alen­ta­vat päästö­jen määrää, päästöoikeuk­sien hin­ta ale­nee houkutellen lisäämään päästöjä esimerkik­si siir­tymäl­lä maakaa­sus­ta ja puus­ta kivi­hi­ileen. Rin­nakkaisten toimien ansios­ta päästöjä vähen­netään kalli­il­la taval­la ja päästöoikeuk­sien hin­nan alen­e­misen ansios­ta taas halpo­ja tapo­ja jää toteut­ta­mat­ta. Esimerkik­si tuulivoiman avul­la vähen­netyn hiilid­iok­sidi­ton­nin hin­naksi tulee vähin­tään 60 euroa ja Sak­san aurinkovoiman avul­la vähen­netyt ton­nit mak­sa­vat parisa­taa euroa. Toki rin­nakkaisten toimien ansios­ta voi toteu­tua myös kus­tan­nuste­hokkai­ta toimia, mut­ta jos ne todel­la ovat kus­tan­nuste­hokkai­ta, ne toteu­tu­isi­vat myös pelkän päästökau­pan vauhdit­ta­m­i­na – olet­taen, että osa­puo­let toimi­vat rationaalisesti. 

Juuri nyt päästöt todel­lakin alit­ta­vat liik­keelle las­ket­tu­jen päästöoikeuk­sien määrään niin, että niitä oli vuo­den 2012 lop­ul­la kak­si mil­jar­dia hiilid­iok­sidi­ton­nia käyt­tämät­tä. Päästöoikeuk­sien hin­ta ei ole laskenut aivan nol­laan, kos­ka päästöoikeuk­sia voi siirtää käytet­täväk­si seu­raav­ina vuosi­na. Nuo rin­nakkaiset toimet ovat siis yhdessä talous­la­man kanssa alen­ta­neet päästöjä niin tehokkaasti, ettei päästökau­palle jää mitään roo­lia. Eikö tämä ole kuitenkin ilmas­ton kannal­ta tehokkaam­paa kuin päästökaup­pa, vaik­ka tuleekin vähän kalliiksi?

Päästökaup­papuolueen vas­ta-argu­ment­ti on, että olisi tietysti voitu alen­taa liik­keel­lä ole­vien päästöoikeuk­sien määrää, kos­ka asete­tut tavoit­teet toteu­tu­vat oletet­tua helpom­min. Jos päästöoikeuk­sia olisi las­ket­tu liik­keelle kak­si mil­jar­dia ton­nia vähem­män, olisi päästy samaan tulok­seen ilman noi­ta varsin tehot­to­mia rin­nakkaisia toimia.

Seka­va kokoel­ma eri­laisia pis­tevero­ja ja uusi­u­tu­van ener­gian tukia ja raken­nus­norme­ja johtaa kyl­lä päästö­jen vähen­tymiseen sekin, mut­ta toimien kansan­taloudelli­nen hin­ta ylit­tää moninker­tais­es­ti johdon­mukaisen vero­tuk­sen tai päästökau­pan avul­la ohjat­tu­jen toimien hinnan.

Rin­nakkaiset toimet päästö­jen vähen­tämisek­si eivät siis ole lisän­neet ilmastopoli­ti­ikan tehoa, mut­ta kyl­läkin sen hin­taa. Tässä ei näyt­täisi ole­van päätä eikä hän­tää. Jos olemme valin­neet päästökau­pan ohjauskeinok­si, sitä ei pitäisi sotkea muil­la, tehot­tomam­mil­la ohjauskeinoilla.

Vai voisiko noi­ta rin­nakkaisia toimia sit­tenkin perustel­la jotenkin?

27 vastausta artikkeliin “Onko päästökauppa epäonnistunut (4) Riittäisikö pelkkä päästökauppa?”

  1. Vai voisiko noi­ta rin­nakkaisia toimia sit­tenkin perustel­la jotenkin?

    Elinkei­nop­o­li­ti­ikalla.

  2. Lisäk­si liiken­nepolt­ton­esteis­sä on biopolt­toainei­den min­imio­su­us. Ok, ei ole päästökaup­pasek­to­ria, mut­ta kansalli­nen kat­to­han se on päästökaup­pasek­torin ulkopuolellakin.

  3. OS kirjoitti:“Sekava kokoel­ma eri­laisia pis­tevero­ja ja uusi­u­tu­van ener­gian tukia ja raken­nus­norme­ja johtaa kyl­lä päästö­jen vähen­tymiseen sekin, mut­ta toimien kansan­taloudelli­nen hin­ta ylit­tää moninker­tais­es­ti johdon­mukaisen vero­tuk­sen tai päästökau­pan avul­la ohjat­tu­jen toimien hinnan.

    Rin­nakkaiset toimet päästö­jen vähen­tämisek­si eivät siis ole lisän­neet ilmastopoli­ti­ikan tehoa, mut­ta kyl­läkin sen hin­taa. Tässä ei näyt­täisi ole­van päätä eikä hän­tää. Jos olemme valin­neet päästökau­pan ohjauskeinok­si, sitä ei pitäisi sotkea muil­la, tehot­tomam­mil­la ohjauskeinoilla.”

    Siinäpä se! Aamen.

    Esimerkik­si raken­nus­normisääte­lyn ase­mes­ta olisi paljon parem­pi har­joit­taa raken­nustapao­h­jaus­ta. Omis­ta­ja voisi sit­ten päät­tää, rak­en­taako hän suosi­tusten mukaisen ener­giaa säästävän homet­alon, vai 10% enem­män ener­giaa kulut­ta­van ter­veen talon.

  4. Jääpä jotain toim­intaa, risunkeru­u­ta ja tuulivoimaloiden pyörit­tämistä Suomeenkin, kun teol­lisu­us aje­taan päästökau­pal­la ulkomaille

  5. Rin­nakkaiset toimet ovat perustel­tu­ja, jos ne johta­vat pitkä­vaikut­teisi­in päästöjä vähen­tävi­in investointeihin. 

    Peri­aat­teessa esim. raken­nus­määräys­ten muut­ta­mi­nen voi tuot­taa päästövähen­nyk­siä seu­raavak­si 50–100 vuodek­si. Tähän päästökaup­pa ei olisi kovin tehokas, kos­ka kukaan ei diskont­taa rak­en­tamiseen ja asumiseen liit­tyviä kas­savir­to­ja tarpeek­si mata­lal­la korolla. 

    Myös voi ajatel­la poli­it­tisen epä­var­muu­den alen­ta­van päästökau­pan tehokku­ut­ta ja nimeno­maan suo­si­van päästövähen­nyk­siä jot­ka ovat tehokkai­ta lähin­nä lyhyel­lä aikavälillä.

  6. Kum­man sitkeästi elää väite, jon­ka mukaan päästökaup­pa aiheut­taisi teol­lisu­u­den pakoa Suomes­ta. Tätä on vähän vaikea uskoa, kun kat­soo viral­lisia tilas­to­ja, joi­ta sitkeät väit­täjät eivät viit­si tutkia.

    Vuo­den 2012 tilas­to­jen mukaan Suomes­sa käytet­ti­in 29,5 miljoon­aa päästöoikeut­ta, markki­na-arvoltaan 130 miljoon­aa euroa. Tästä noin puo­let käyt­ti ener­gia­te­ol­lisu­us, joka tuskin muut­taa ulko­maille, kos­ka läm­pö ja sähkö tarvi­taan täällä.

    Teol­lisu­us sai ilmais­jaos­sa 38 miljoon­aa päästöoikeut­ta, arvoltaan 170 miljoon­aa euroa, eli ilmais­jaon jäl­keen teol­lisu­us oli päästökau­pan osalta kym­meniä miljoo­nia euro­ja plus­san puolella.

    Päästökaup­pa toki vaikut­taa myös sähkön hin­taan, mut­ta nykyti­lanteessa varsin vähän. Kun hiilid­iok­sidi­ton­nin markki­nahin­ta on 4,5 euroa, se nos­taa sähkön hin­taa Pohjo­is­mais­sa noin 2,5 €/MWh, ja vuosi vuodelta vaiku­tus on pienem­pi päästöt­tömän ener­giantuotan­non lisään­tyessä. Viime vuo­den luvuil­la tästä saadaan teol­lisu­u­den nousseek­si sähkökus­tan­nuk­sek­si noin 100 M€. Kokon­ais­tu­los on siis muu­ta­man kymme­nen miljoon­aa euroa kus­tan­nuk­sen puolel­la. Ei mikään mitätön kus­tan­nus, mut­ta ei riit­tävä karkot­ta­maan Suomen teol­lisu­ut­ta, joka naut­tii kuitenkin läh­es Euroopan halv­in­ta sähköä.

    Sinän­sä päästökau­pan nykyiset erit­täin alhaiset hin­nat ker­to­vat, että oikeasti päästöjä vähen­netään selvästikin joil­lakin muil­la keinoil­la. Kuten Osmo edel­lä osoit­taa, nuo keinot ovat kalli­ita. Täl­lä perus­teel­la pelkän päästökau­pan pitäisi riit­tää, jos tavoit­teena on päästö­jen vähentäminen.

  7. Seka­va kokoel­ma eri­laisia pis­tevero­ja ja uusi­u­tu­van ener­gian tukia ja raken­nus­norme­ja johtaa kyl­lä päästö­jen vähen­tymiseen sekin 

    Ei vält­tämät­tä. Mon­imutkaiset sään­tövi­idakot tapaa­vat lisätä myös por­saan­reik­iä, ja ovat sik­si tehot­tomampia kuin yksinker­taiset koko alan kat­ta­vat ratkaisut. Pylkälävi­idakko hait­taa talout­ta myös sik­si, että pykälin sotke­tul­la alal­la men­estymiseen vaa­di­taan paljon pykälävi­idakon tun­te­mus­ta. Itse asi­aan keskit­tyvät eivät men­esty, vaan ne, jot­ka osaa­vat luovia muut­tuvas­sa sääntöviidakossa.

  8. Pis­teverot ja normio­h­jaus saat­ta­vat olla paikallaan, jos tulok­sia halu­taan äkkiä ja toimen­piteet on mah­dol­lista toteu­taa nopeasti ja vaikut­tavasti. Hyvä esimerk­ki on siir­tymi­nen lyi­jyt­tömi­in ben­si­inei­hin. Rak­en­tamises­sa tulos on kyseenalaisem­pi, sil­lä raken­nuskan­ta uusi­u­tuu hitaasti. Kyl­lä myös ener­gian jatku­va hin­nan­nousu aset­taa painet­ta energiatehokkuuteen.

    USA:ssa SO2- ja NOx-päästökaup­pa tuot­ti selkeitä tulok­sia jo yhden taloussyk­lin aikana.

    1. Lyi­jylle asetet­tu vero ei ole pis­tevero. Se kos­ki lyi­jyä kaikissa autois­sa yhtäläis­es­ti. Nämä ener­giaverot, jois­sa samaa ener­giaa verote­taan yhdessä paikas­sa yhdel­lä taval­la ja toises­sa toisel­la taval­la ovat pis­tevero­ja. Lyi­jyn vero oli hyvä osoi­tus hin­tao­h­jauk­ses­ta. Auton­va­lmis­ta­jat vas­tus­ti­vat vim­ma­tusti lyi­jyn kieltämistä, kos­ka koko liikenne pysähty­isi, mut­ta pieni vero teki mah­dot­tomas­ta mah­dol­lisen ja tekniset ongel­mat pois­tu­i­v­at heti.

  9. Riku Merikos­ki: Kun hiilid­iok­sidi­ton­nin markki­nahin­ta on 4,5 euroa, se nos­taa sähkön hin­taa Pohjo­is­mais­sa noin 2,5 €/MWh, ja vuosi vuodelta vaiku­tus on pienem­pi päästöt­tömän ener­giantuotan­non lisääntyessä. 

    Uusi­u­tu­vien ener­gioiden osu­us ei muu­ta päästökaup­pahin­nan vaiku­tus­ta sähkön hin­taan kuin niil­lä ajan­hetkil­lä, jol­loin säädet­tävää fos­si­ilista ei ole lainkaan tuotan­nos­sa. Sitä taas ei tapah­du käytän­nössä ikinä.

    Sähkön hin­ta määräy­tyy kalleim­man markki­nae­htois­es­ti käytössä ole­van tuotan­to­ta­van tuotan­tokus­tan­nusten mukaan. Hul­lu sitä halvem­mal­la myymään, jos tietää jonkun joutu­van myymään kalli­il­la. Käytän­nössä se kallein käytössä ole­va tuotan­to­ta­pa on fos­si­ilis­ten polt­ta­mi­nen lauhde­voimalas­sa, joten siinä on mukana päästömaksu.

    Päästöoikeuk­sien vaiku­tus sähkön hin­taan on kyl­lä vuosi vuodelta vähäisem­pi, mut­ta se johtuu siitä, että päästöoikeuk­sien hin­ta on vuosi vuodelta vähäisem­pi, kos­ka niitä oikeuk­sia on liikaa liik­keel­lä. Tilanne ei toden­näköis­es­ti tule muut­tumaan täl­lä päästökaup­pakaudel­la (2020 men­nessä), kos­ka käyt­tämät­tömiä oikeuk­sia on nyt jäl­jel­lä iso nippu.

    Käytän­nössä pohjo­is­maises­sa sähkön­tuotan­nos­sa hin­taa määräävät mar­gin­aalipäästöt ovat noin 0,65 tCO2/MWh. Jos päästöoikeu­den hin­ta olisi 100 €/t, sähkön tukkuhin­ta nousisi noin 65 €/MWh ja koti­talouk­sien mak­sama hin­ta vero­jen vuok­si noin 8–9 snt/kWh.

    Päästöoikeuk­sien hin­ta on poli­it­ti­nen päätös, mut­ta niiden vaiku­tus sähkön hin­taan tulee tuskin muut­tumaan lähivu­osikym­meninä, kos­ka Euroop­pa nojaa niin vah­vasti kivi­hi­ileen. Sähköverkko­jen parane­m­i­nen pohjo­las­ta Kes­ki-Euroop­paan voi jopa hiukan nos­taa päästöoikeuk­sien vaiku­tus­ta sähkön hintaan.

  10. Tapio: Esimerkik­si raken­nus­normisääte­lyn ase­mes­ta olisi paljon parem­pi har­joit­taa raken­nustapao­h­jaus­ta. Omis­ta­ja voisi sit­ten päät­tää, rak­en­taako hän suosi­tusten mukaisen ener­giaa säästävän homet­alon, vai 10% enem­män ener­giaa kulut­ta­van ter­veen talon.

    Rak­en­tamises­sa on kuitenkin se ongel­ma, että sitä ei tehdä elinkaarikus­tan­nuk­sia ajatellen. Lisäk­si investoin­ti on erit­täin pitkävaikutteinen.

    Talon rak­en­ta­jaa ei kiin­nos­ta ener­giate­hokku­us. Osta­jaa kiin­nos­taa se, että pankista saa tarpeek­si lainaa han­k­in­taan. Käyt­tökus­tan­nusten ohjaus­vaiku­tus on vähäinen.

    Lisäk­si raken­nus­vai­heessa tehty­jen ener­giate­hokku­u­teen vaikut­tavien asioiden kor­jaami­nen myöhem­min on joko hyvin kallista tai läh­es mah­do­ton­ta. Raken­nuk­sen elinkaariku­lu­tus pake­toidaan aika pitkälle suunnitteluvaiheessa.

    Se on sit­ten eri asia, jos määräyk­sis­sä vaa­di­taan tai hyväksytään huono­ja ratkaisu­ja. Tämä ei ole kuitenkaan mikään vält­tämät­tömyys. Esimerkik­si eristyk­sen paran­t­a­mi­nen, ener­giate­hokkaampi läm­mi­tysjär­jestelmä tai läm­mön tal­teenot­to eivät altista kos­teusvau­ri­oille. (Mitä parem­min eristävä seinärakenne on, sitä pienem­piä läm­pöti­laero­ja pin­to­jen ja ilman välille jää, ja sitä pienem­pi on kondenssiriski.)

    Usein bench­mark­i­na on se kuu­luisa pain­ovoima­toimisel­la ilman­vai­h­dol­la toimi­va rin­ta­mami­esta­lo, jos­sa ei ikinä ole mitään kos­teusvau­ri­oi­ta, ja jos­sa tuule­tus toimii sil­lä, että seinän läpi puhal­taa tuuli. Sil­loin ei puhuta mis­tään 10 %:n eroista…

    Nykyään raken­nusten kos­teusvau­ri­oista ja niihin liit­tyvistä mekanis­meista tiede­tään paljon enem­män kuin ennen. Pääsään­töis­es­ti taitaa olla niin, että jos nykymääräyk­sil­lä tehty talo saa kos­teusvau­ri­oi­ta, se on joko väärin raken­net­tu (ei ole määräys­ten mukainen) tai väärin käytet­ty. Jälkimäisessä toki on usein mukana ener­gian­säästöön vivah­ta­va ele­ment­ti (liian vähäi­nen ilman­vai­h­to, kostei­den tilo­jen pin­taläm­mi­tyk­sen kytkem­i­nen pois).

    Oikea ratkaisu ei ole siir­tymi­nen van­haan, vaan nyky­is­ten vaa­timusten virhei­den kor­jaami­nen. Asun­torak­en­t­a­mi­nen on niitä har­vo­ja asioi­ta, jois­sa oikeasti kan­nat­taa tehdä asioi­ta aika paljon yli ja ohi päästökaupan.

  11. Viherinssi: Oikea ratkaisu ei ole siir­tymi­nen van­haan, vaan nyky­is­ten vaa­timusten virhei­den korjaaminen.

    No en minäkään kan­na­ta palu­u­ta (täysin) vanhaan.

    Men­emät­tä mitenkään yksi­tyisko­hti­in, uusien määräys­ten mukaiset talot eivät mielestäni siedä virheitä, lev­äperäisyyt­tä tai huoli­mat­to­muut­ta rak­en­tamises­sa, käytössä tai huol­los­sa. Vuosikym­menten kulues­sa rak­en­teisi­in tulee myös vääjäämät­tä ilmavuo­to­ja sekä pieniä ja sat­un­nais­es­ti iso­ja vesivuo­to­ja. Miten talot niistä selviävät ter­veenä, jää nähtäväksi.

    Aivan var­masti on kehitet­tävis­sä huo­mat­ta­van ener­giate­hokkai­ta talo­ja, mut­ta nyt määräyk­sien annos­sa pide­tään liikaa kiirettä.

  12. Viherinssi: (Mitä parem­min eristävä seinärakenne on, sitä pienem­piä läm­pöti­laero­ja pin­to­jen ja ilman välille jää, ja sitä pienem­pi on kondenssiriski.)

    Min­un käsit­tääk­seni “enem­män on parem­pi” ei toi­mi seinärak­en­teis­sa ihan näin. Seinä kun ei ole absolu­ut­tisen tiivis, vaan ulkoil­ma kiertää aina sen sisäl­lä pien­ten paikallis­ten läm­pöti­laero­jen aiheut­tamien ilman­paine-ero­jen liikut­ta­mana. Kon­dens­sion­gel­ma on siis muual­la kuin ihan uloim­man ulkover­houk­sen maalip­in­nas­sa. Ulkover­houk­sen ja varsi­naisen läm­pöeris­teen välis­sähän on sat­tuneesta syys­tä tuule­tus­rako. (Myös kivitaloissa.)

    Parem­min eristävä seinärakenne ei ole vält­tämät­tä parem­pi, kos­ka se voi siirtää kastepis­teen raken­nuk­sen eris­teen ulkopin­nan läheltä syvem­mälle sen sisälle. 

    Eli jos raken­nus vuo­taa hie­man läm­pöä, kastepiste on lähel­lä eris­teen ulkopin­taa, ja raken­nuk­ses­ta vuo­ta­va läm­pö pitää seinän ulkopin­nan läm­pöti­lan sen ver­ran ulkoil­maa lämpimäm­pänä, että kos­teus hai­h­tuu, ja jois­sain olo­suhteis­sa seinän sisään pää­sevä kos­teus myöskin pääsee pois. Jos raken­nuk­ses­sa on hyvin tehokas läm­pöeristys, joka ei tuule­tu riit­tävästi (siis kul­je­ta kos­teut­ta pois hygroskoop­pis­es­ti tai ilmankier­ron mukana), kastepiste on syväl­lä seinän sisäl­lä, läm­pötilavai­hteluis­sa kos­teut­ta ker­tyy aina vain lisää, koskaan se ei kokon­aan hai­h­du pois, ja tulok­se­na on homet­ta ja mätää.

    Eris­tenormien tiuken­t­a­mi­nen ilman koke­mus­peräistä tietoa rak­en­tei­den toimin­nas­ta on aika var­ma keino saa­da aikaan sairai­ta talo­ja ja ihmisiä.

  13. Viherinssi: Itse asi­as­sa pohjo­is­maisil­la sähkö­markki­noil­la on kohtu­ullisen usein het­k­iä, jol­loin hin­to­ja ei ohjaa päästökau­pan alainen tuotan­to. Viime heinäku­us­sa sähkön hin­nat oli­vat keskimäärin 13,7 €/MWh, eikä tuol­laisil­la hin­noil­la enää mikään hiilen tai kaa­sun käyt­töön perus­tu­va voimala käy, ainakaan siten, että sähköstä tulisi voit­toa. Vas­taavasti esimerkik­si viime huhtiku­un alus­sa hin­nat koho­si­vat melko korkeik­si, ja hin­takat­toa aset­ta­vana tuotan­to­muo­tona oli Nor­jan ylivuo­ti­sista altaista juok­sutet­ta­va vesivoima.

    Toisen­lainen saman asian ilmen­e­mis­muo­to ovat Sak­san ja Tan­skan viime aikoina kohtu­ullisen usein nol­las­sa tai jopa miinuk­sen puolel­la olleet sähkön tuntihinnat.

    Viimek­si tänään Vat­ten­fallin markki­na-ana­lyysin pääl­likkö tote­si, että hiililauh­teen rajakus­tan­nuk­sen merk­i­tys pohjo­is­mais­ten sähkön hin­to­jen ohjaa­jana vähe­nee uusi­u­tu­van sähkön tuotan­non lisään­tymisen myötä. Aivan itse en siis aja­tus­ta keksinyt. 

    Näin ollen laskin tuon päästöt­tömän sähkön vaiku­tuk­sen mukaan arviooni. Sik­si päädytään suun­nilleen lukemi­in euro päästö­ton­nis­sa on 0,6 €/MWh sähkössä. Hie­man korkeampiakin luku­ja on toki esitet­ty. Vaiku­tus piene­nee kyl­lä ajan myötä, kos­ka hiililauhde on yhä harvem­min mar­gin­aalis­sa ole­va tuotan­to­muo­to. Monil­la muil­la sähkö­markki­noil­la tilanne on tietysti toinen.

  14. Pekka Taipale: Jos raken­nuk­ses­sa on hyvin tehokas läm­pöeristys, joka ei tuule­tu riit­tävästi (siis kul­je­ta kos­teut­ta pois hygroskoop­pis­es­ti tai ilmankier­ron mukana), kastepiste on syväl­lä seinän sisäl­lä, läm­pötilavai­hteluis­sa kos­teut­ta ker­tyy aina vain lisää, koskaan se ei kokon­aan hai­h­du pois, ja tulok­se­na on homet­ta ja mätää.

    Kiitok­sia, että menit yksityiskohtiin 🙂

  15. Viherinssi: Talon rak­en­ta­jaa ei kiin­nos­ta ener­giate­hokku­us. Osta­jaa kiin­nos­taa se, että pankista saa tarpeek­si lainaa han­k­in­taan. Käyt­tökus­tan­nusten ohjaus­vaiku­tus on vähäinen.

    Kun itse olin sekä talon rak­en­ta­ja (raken­nut­ta­ja ja aika usein tosi­aan kir­jaimel­lis­es­ti myös se rak­en­ta­jakin, kiitos mm. verot­ta­jan) että “osta­ja” oli tule­va omis­ta­ja, niin kyl­lä min­ua kiin­nos­ti ener­giate­hokku­us. Sen *lisäk­si* kiin­nos­taa talon huol­lon help­pous, kor­jat­tavu­us, kestävyys — nimeno­maan koko elinkaari, kos­ka aiko­muk­seni on asua kodis­sani pidem­pään, ehkäpä jät­tää se jollekin lap­sista tai sit­ten myy­dä toiv­ot­tavasti hyväkun­toise­na joskus mah­dol­lis­es­ti etäisessä tulevaisuudessa.

    Ener­giate­hokku­u­den nos­t­a­mi­nen ide­ol­o­giselle alustalle noiden muiden arvo­jen yli johtaa hel­posti ongelmiin.

    Ehkäpä siis yksi tapa ratkoa vinou­tu­mia olisi vähen­tää gryn­deri­rak­en­tamisen merk­i­tys­tä. Viimeaikainen (eri­tyis­es­ti ympäristömin­is­ter­iön) lain­säädän­tö­työ tosin on toimin­ut pikem­minkin päin­vas­taiseen suun­taan (omis­ta­ja-asukas-rak­en­ta­ja-raken­nut­ta­jaa vastaan).

  16. Pekka Taipale: Jos raken­nuk­ses­sa on hyvin tehokas läm­pöeristys, joka ei tuule­tu riit­tävästi (siis kul­je­ta kos­teut­ta pois hygroskoop­pis­es­ti tai ilmankier­ron mukana), kastepiste on syväl­lä seinän sisäl­lä, läm­pötilavai­hteluis­sa kos­teut­ta ker­tyy aina vain lisää, koskaan se ei kokon­aan hai­h­du pois, ja tulok­se­na on homet­ta ja mätää.

    Jos eris­teet kas­tu­vat ja pysyvät märkänä, ongelmia tulee. Ilmaläm­pöpump­pu­jen jäähdy­tysom­i­naisuuk­sien käyt­tämi­nen tekee asi­as­ta vielä numeroa kierom­man, kun kastepiste voi men­näkin out­oon paikkaan.

    Vaik­ka nykyisetkin määräyk­set voivat ainakin vähän huoli­mat­tomasti raken­net­taes­sa tuot­taa home­htu­via talo­ja, kos­teusvau­ri­ot ovat kuu­luneet rak­en­tamiseen käytän­nössä aina ja melkein kaikkial­la. Esimerkik­si parikym­men­tä vuot­ta sit­ten raken­netut pien­talot ovat suurelta osin suo­rasähköläm­mit­teisiä harakan­pe­siä, jois­sa on jos minkälaisia kos­teusvau­ri­oi­ta. Nykyiset ovat niihin ver­rat­tuna asum­is­mukavia ja toden­näköis­es­ti parem­min kun­nos­sa pysyviä.

    Toisaal­ta ne “van­hat hyvät talot” ovat nekin mon­esti aika huonos­sa kun­nos­sa. Tuulet­tuvan alapo­h­jan tuule­tusaukko­jen tukkimi­nen tai väärä maali ver­hoilun pin­taan on saanut mon­en­laista pahaa aikaa. Tai sit­ten vain talo on jo 40-luvul­la raken­net­tu väärin. Pain­ovoimainen ilman­vai­h­to tuot­taa siedet­tävän sisäil­man, jos sää on sopiva.

    Min­un tietääk­seni var­masti kun­nos­sa pysyviä ja raken­nusvirheitä kestäviä talo­ja ei ole koskaan raken­net­tu. Ja toisaal­ta melkein kaik­il­ta aikakausil­ta on hyväkun­toisia talo­ja, jot­ka on oikein raken­net­tu ja pysyneet kunnossa.

    Pekka Taipale: Kun itse olin sekä talon rak­en­ta­ja (raken­nut­ta­ja ja aika usein tosi­aan kir­jaimel­lis­es­ti myös se rak­en­ta­jakin, kiitos mm. verot­ta­jan) että “osta­ja” oli tule­va omis­ta­ja, niin kyl­lä min­ua kiin­nos­ti ener­giate­hokku­us. Sen *lisäk­si* kiin­nos­taa talon huol­lon help­pous, kor­jat­tavu­us, kestävyys – nimeno­maan koko elinkaari, kos­ka aiko­muk­seni on asua kodis­sani pidempään, 

    Ja ilmeis­es­ti sin­ul­la oli myös rahoi­tus kun­nos­sa niiltä osin, että oli varaa tehdä asi­at jol­lain muul­la kuin halvim­mal­la mah­dol­lisel­la. Näil­lä para­me­treil­la olet hyvä rak­en­ta­ja ja omis­ta­ja, mut­tet edus­ta mediaania.

    Olen seu­ran­nut aika mon­ta omakotipro­jek­tia viime vuosi­na. Tyyp­il­lis­es­ti nuori per­he ottaa valmistalo­valmis­ta­jal­ta tai muul­ta vas­taaval­ta rak­en­ta­jal­ta sopi­van ratkaisun. Siihen tehdään sit­ten taito­jen ja ajan puit­teis­sa joitain töitä, mut­ta har­voin mukaan ote­taan mitään eri­ty­isiä ener­gian­säästöratkaisu­ja, kos­ka ne maksavat.

    Ihmettelin erääl­lä uudel­la asun­toalueel­la asu­valle tut­taval­leni sitä, mik­si alueen pihat eivät näytä edis­tyvän, ja mik­si talot tun­tu­vat ole­van viimeis­telemät­tömiä pitkään, vaik­ka niis­sä asu­taan. Seli­tys löy­tyi siitä, että häm­mästyt­tävän mon­elle pank­ki oli muut­to­tarkas­tuk­sen jäl­keen ker­tonut piikin ole­van kiinni.

    Siinä tilanteessa medi­aa­niper­he ei laske elinkaarikus­tan­nuk­sia ja investoi kymp­pi­ton­nia lisää ener­gian­säästöön, kos­ka se kan­nat­taa kymme­nen vuo­den ajal­la laskettuna.

    Toinen haaste on se, että mallikon on aika vaikea tietää kaikkia ylläpi­tokus­tan­nuk­sia. Onko kiv­i­ta­lo edullisem­pi ylläpitää kuin puu­ta­lo? Kuin­ka paljon? Mak­saako pas­si­iv­i­ta­lo itsen­sä takaisin muutenkin kuin myyjän utopioissa?

    = = =

    Edelleen, en väitä että nykyiset raken­nus­määräyk­set oli­si­vat parhaat mah­dol­liset. On kuitenkin ihan järkevää pakot­taa tekemään raken­nuk­sista kohtu­ullisen ener­giate­hokkai­ta. Eri­tyis­es­ti halu­tum­mil­la alueil­la tilanne on vielä se, että määräys­ten pakot­ta­ma ener­giate­hokku­us ei juuri mak­sa asukkaalle mitään, vaan mak­sa­jana on maanomistaja.

  17. Viherinssi: Jos eris­teet kas­tu­vat ja pysyvät märkänä, ongelmia tulee. Ilmaläm­pöpump­pu­jen jäähdy­tysom­i­naisuuk­sien käyt­tämi­nen tekee asi­as­ta vielä numeroa kierom­man, kun kastepiste voi men­näkin out­oon paikkaan.

    Tuskin on ongel­ma, kos­ka käytetään kesähel­teil­lä jos sil­loinkaan. Itse en koskaan käytä tätä omi­naisu­ut­ta. Kyl­lä Suomes­sa on ennenkin selvit­ty ilman jäähdy­tys­tä, eikä ilmas­to ole niin paljoa lämminnyt.

    Omakoti­talo­jen ener­gia­todis­tus on kyl­lä pielessä siinä mielessä, että se rankaisee sähköläm­mit­täjää liikaa ker­toimel­la 1,7. Parem­pi lähtöko­h­ta olisi ollut IPCC raportin mukaiset eri ener­gia­muo­to­jen CO2-päästök­er­toimet. Kos­ka tavoit­teena­han on hiilid­iok­sidipäästö­jen vähen­tämi­nen 20%, ener­giate­hokku­u­den lisäämi­nen 20% ja uusi­u­tu­vien osu­u­den kas­vat­ta­mi­nen 20% (Suomes­sa jo 32% nyt). E‑todistuksissa suosi­taan liikaa kaukoläm­pöä, eikä se kan­nus­ta siir­tymään pois kivihiilestä.

  18. Rakkenus­te­ol­lisu­udessa raken­nusy­htiön tulot tule­vat rak­en­tamis­es­ta. Peri­aat­teessa per­ha­sun­non hin­ta vas­taa aina rahamäärää, jon­ka keski­t­u­loinen pariskun­ta pystyy mak­samaan 20 vuo­den aikana. Rak­en­tamisen kate taas para­nee kus­tan­nusten vähentyessä.

    Asun­top­u­lan olo­suhteis­sa kallis ja hal­pa asun­to raken­netaan yhtä kelvot­tomasti ja hutiloiden, kos­ka laatu ei ole vieläkään mikään ohjee­va tek­i­jä markkin­ioil­la. Main­ok­sis­sa ehkä, mutat ei käytän­nön tekemsiessä.

    Itse suun­nitel­luis­sa omakoti­talois­sa laadul­la on ohjaa­va vaiku­tus, kos­ka sen kus­tan­nus­vaiku­tus on kohtu­ullisen pieni.

    Jotain oli­gop­o­liselle rak­en­tamiselle olisi kek­sit­tävä. Valitet­tavasti määräyk­set, todis­tuk­set ja virkamieheet ieiväöt ola asi­aa aut­ta­neet, kos­ka ne on lobat­tu hyödyttömiksi.

  19. Riku Merikos­ki: Itse asi­as­sa pohjo­is­maisil­la sähkö­markki­noil­la on kohtu­ullisen usein het­k­iä, jol­loin hin­to­ja ei ohjaa päästökau­pan alainen tuotan­to. Viime heinäku­us­sa sähkön hin­nat oli­vat keskimäärin 13,7 €/MWh, eikä tuol­laisil­la hin­noil­la enää mikään hiilen tai kaa­sun käyt­töön perus­tu­va voimala käy, ainakaan siten, että sähköstä tulisi voit­toa. Vas­taavasti esimerkik­si viime huhtiku­un alus­sa hin­nat koho­si­vat melko korkeik­si, ja hin­takat­toa aset­ta­vana tuotan­to­muo­tona oli Nor­jan ylivuo­ti­sista altaista juok­sutet­ta­va vesivoima.

    Pitipä oikein käy­dä hake­mas­sa dataa.

    Hain Nord­poolin Suomen hin­ta-alueen kulu­tuk­sen ja vuorokausi­hin­nat (kaup­po­jen keski­hin­nat) viimeiseltä vuodelta (20.11.2012–19.11.2013). Kat­soin toteu­tunei­den hin­to­jen ker­tymä­funk­tion sähkömäärän suh­teen. Tässä huomioita.

    - Alle 30 €/MWh myyti­in noin 1,4 % sähköstä.
    — Sähkön medi­aani­hin­ta oli 40,25 €/MWh.
    — Alin hin­ta oli 17,17 €/MWh (juhan­nus).
    — Yli 50 €/MWh hin­nal­la myyti­in noin 15 % sähköstä.
    — 10 %/90 % hin­nat ovat 34,70 € ja 52,60 €.

    Käyrä on varsin tasainen keskios­altaan. Tämän mukaan fos­si­ili­nen lauhde näyt­täisi määräävän hin­nan aivan muu­ta­maa vuorokaut­ta lukuunottamatta.

    Jos otan tarkastelu­un mukaan poikkeuk­sel­lisen kesän 2012 (nor­jalaisil­la oli poikkeuk­selli­nen vesi­ti­lanne), niin sil­loin alle 30 €/MWh myyti­in noin 10 % sähköstä ajan­jak­sol­la 1.4.2012 — 19.11.2013. Eli siltikin 90 % sähköstä meni lauh­teen mukaan, vaik­ka heinäku­us­sa 2012 sähköä saikin seit­semäl­lä eurolla.

    Riku Merikos­ki: Toisen­lainen saman asian ilmen­e­mis­muo­to ovat Sak­san ja Tan­skan viime aikoina kohtu­ullisen usein nol­las­sa tai jopa miinuk­sen puolel­la olleet sähkön tuntihinnat.

    Nämä — samoin kuin kesän 2012 hin­nat — ker­to­vat tilanteesta, jos­sa siir­toy­hteyk­siä ei ole riit­tävästi. Nor­jas­sa tilanne on tun­nustet­tu ja yhteyk­siä raken­netaan. Tosin tietysti pitää kat­soa hin­taero­jen inte­graalia. Jos tuulivoima tuulipi­ikin aikaan muu­ta­man tun­nin vuodessa pudot­taa jonkin alueen sähkön hin­nan nollille, ero­tuk­sel­la ei raken­neta lisää siir­toy­hteyk­siä, eikä ilmiöl­lä raflaavu­ud­estaan huoli­mat­ta ole suur­ta merk­i­tys­tä sähkön keskihinnalle.

    Riku Merikos­ki: Näin ollen laskin tuon päästöt­tömän sähkön vaiku­tuk­sen mukaan arviooni. Sik­si päädytään suun­nilleen lukemi­in euro päästö­ton­nis­sa on 0,6 €/MWh sähkössä. Hie­man korkeampiakin luku­ja on toki esitet­ty. Vaiku­tus piene­nee kyl­lä ajan myötä, kos­ka hiililauhde on yhä harvem­min mar­gin­aalis­sa ole­va tuotan­to­muo­to. Monil­la muil­la sähkö­markki­noil­la tilanne on tietysti toinen.

    Elfin luke­ma on 0,65 t/MWh, joten nois­sa ei ihmeel­listä eroa ole. Hyväl­lä hiilivoimalal­la luke­ma lie­nee noin 0,75 t/MWh, joten lähel­lä sitä men­nään joka tapauksessa.

    Uusi­u­tu­vat pää­sevät lyömään tähän lovea vain niis­sä tilanteis­sa, kun säätökelvo­ton­ta uusi­u­tu­vaa on liikaa. Pohjo­is­mais­sa tilanne tulee, jos nor­jalais­ten altaat ovat täyn­nä. Sil­loin siel­lä joudu­taan val­it­se­maan ohi­juok­su­tuk­sen tai melkein ilmaisek­si myymisen välil­lä. Tämä tilanne kestää kuitenkin vain viikko­ja eikä tule joka vuosi.

    Suuri tuuli- tai aurinkovoiman määrä jol­lain alueel­la voisi saa­da aikaan saman ilmiön, ja ainakin tuulivoimal­la tämä on tosi­aan Sak­sas­sa jo tehtykin. Epäilen kuitenkin, raken­netaanko uusi­u­tu­via niin paljon yli, että tilanne val­lit­see merkit­tävän osan ajasta.

    Tosin tässä on kyl­lä yksi jok­eri ole­mas­sa. Jos uusi­u­tu­via tulee kovin paljon, säätö saate­taan aikaskaalo­jen vuok­si käytän­nössä joutua tekemään maakaa­sul­la. Sil­lä on pienem­pi päästök­er­roin, mikä teo­ri­as­sa vaikut­taa mar­gin­aa­likus­tan­nuk­si­in. Todel­lisu­ut­ta on kuitenkin vaikea ennus­taa, kos­ka siinä tapauk­ses­sa markki­na­dy­nami­ik­ka riip­puu olen­nais­es­ti uusi­u­tu­vien tuotantotuista.

    Syöt­tö­tar­if­fit ovat myrkkyä markki­namekanis­meille, ja niiden vaiku­tus lop­putu­lok­seen on jos­sain määrin ennakoima­ton. Se voi kyl­lä sotkea päästökau­pan vaikutuksen.

  20. Ehkäpä parem­pi kysymys olisi että oliko päästökau­pal­la edes mah­dol­lisu­ut­ta onnistua?

  21. Viherinssi: Vaik­ka nykyisetkin määräyk­set voivat ainakin vähän huoli­mat­tomasti raken­net­taes­sa tuot­taa home­htu­via talo­ja, kos­teusvau­ri­ot ovat kuu­luneet rak­en­tamiseen käytän­nössä aina ja melkein kaikkialla.

    Näin juuri. Van­hois­sa talois­sa käyte­tyt luon­nonkuitueris­teet, esim puru, kut­ter­i­las­tu, sellu/paperipojaiset jne vil­lat, vain anta­vat ällistyt­tävän paljon anteek­si. Toki täl­laisetkin talot pystytään pilaa­maan esimerkik­si levit­tämäl­lä muovi yläpo­h­jan kut­ter­i­las­tun päälle tai tukki­mal­la rossipo­h­jan tuule­tus, kuten kuvasit.

  22. JTS: Rakkenus­te­ol­lisu­udessa raken­nusy­htiön tulot tule­vat rak­en­tamis­es­ta. Peri­aat­teessa per­ha­sun­non hin­ta vas­taa aina rahamäärää, jon­ka keski­t­u­loinen pariskun­ta pystyy mak­samaan 20 vuo­den aikana. Rak­en­tamisen kate taas para­nee kus­tan­nusten vähentyessä.

    Pien­talo­rak­en­t­a­mi­nen on varsin kil­pail­tu ala. Raken­nus­fir­mo­ja on paljon, samoin talo­toimit­ta­jia. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa sitä, että talot tehdään juuri niin pie­nil­lä resurs­seil­la kuin mes­tari ja raken­nus­tarkas­ta­ja sal­li­vat, mut­ta kate menee pikem­min maan­omis­ta­jalle kuin rakennusfirmalle.

    Pien­talo­rak­en­ta­jia on men­nyt konkurssi­inkin viime aikoina, kun rak­en­t­a­mi­nen on hiljen­tynyt. Kil­pailun puute kos­kee enem­män iso­jen kohtei­den rakentajia.

    Sinän­sä tämä on nyanssi. Lop­putu­los on kuitenkin se, että tavalli­nen keski­t­u­loinen per­he saa juuri niin laadut­toman käm­pän kuin määräyk­set ja niiden valvon­ta antaa myöten. Hin­taa sil­lä käm­päl­lä on juuri niin paljon kuin per­he pystyy rahoittamaan.

    Mitään uut­ta tässä ei toisaal­ta ole. En olisi yllät­tynyt, jos jostain löy­ty­isi vuodelta 4000 eaa ole­va sav­i­taulu, jolle on vuo­datet­tu raken­nusalan ihmis­ten epälu­otet­tavu­ud­es­ta ja huonos­ta työn jäljestä…

  23. Coun­try­boy: Tuskin on ongel­ma, kos­ka käytetään kesähel­teil­lä jos sil­loinkaan. Itse en koskaan käytä tätä omi­naisu­ut­ta. Kyl­lä Suomes­sa on ennenkin selvit­ty ilman jäähdy­tys­tä, eikä ilmas­to ole niin paljoa lämminnyt.

    Voi tosi­aan olla, että Suomes­sa ei vähän lämpimäm­pänäkään päästä ihan sel­l­aisi­in absolu­ut­tisi­in kos­teuk­si­in, että tuos­ta tulisi isoa ongelmaa.Kastepiste ei nykysäil­lä yleen­sä nouse paljon yli 20 asteen. (ILP:n putkien kanssa saa kyl­lä kon­dens­sion­gelmia, mut­ta se on eri asia.)

    Tästä asi­as­ta ei tun­nu ihan kon­sen­sus­ta löy­tyvän asiantun­ti­joil­takaan. Kyl­lähän tuo sisäyk­sikön puhal­ta­ma ilma voi hel­posti olla kostean hel­leaal­lon aikana kastepis­teen alla, mut­ta se näyt­tää ole­van epä­selvää, saako sil­lä kon­denssia jos­sain tavanomaises­sa rak­en­teessa aikaan höyry­su­lun väärälle puolelle.

    Ongel­ma on tietysti ratkaistavis­sa sil­lä, ettei jäähdytä kämp­pää kesäl­läkään. Pelkkä ilman kuiv­aami­nen riit­tää pitämään asumisen muka­vana, jos aurinko ei läm­mitä torp­paa saunaksi asti. Sit­ten ei pitäisi olla kastepisteongelmia.

    (Tropi­ikissa ongel­ma on toista luokkaa, mut­ta eteläm­pänä talot ovatkin toden­näköisem­min home­essa kuin ei.)

    Sen nämä ener­giate­hokkaat talot ovat kuitenkin tehneet, että jäähdy­tyk­sen tarve on ihan tun­tu­va. Jos käm­pässä on vähän jääkaap­pia ja uunia ja kylpy­huoneen lat­tialäm­mi­tys, niin jo tuol­lainen 15 astet­ta vuorokausikeskiläm­pöti­lana riit­tää nos­ta­maan kuumem­man ajan läm­mön nor­maalin yläpuolelle.

  24. Hiukan asi­aa sivuten, uusien määräys­ten mukaiset ikku­nat tah­to­vat jois­sain olo­suhteis­sa huur­tua ulkoapäin:

    http://www.uusisuomi.fi/asuminen/64288-ikkunailmio-ihmetyttaa-suomalaisia-selitys-tahan-pitaa-nyt-sopeutua

    Ja RT:n kom­ment­ti on että “läm­möner­istys­määräys­ten tiukken­e­m­i­nen on vain johtanut uusi­in tilanteisi­in, joi­hin kulut­ta­jien pitäisi nyt sopeutua.”

    Onhan Suomen kansa sopeu­tu­vaista, mut­ta kär­siväl­lisyyt­tä koetel­laan mon­es­sa rak­en­tamiseen liit­tyvässä asiassa.

  25. Uudet ikku­nat tosi­aan huur­tu­vat ulkoapäin kun ulkoil­ma jäähtyy alle kastepis­teen (tai lämpiää nopeasti sateen jäl­keen). Lokakus­sa niin kävi pari ker­taa, nyt mar­rasku­un aikana ilma on ollut sen ver­ran kylmem­pää, että ikku­nat eivät näytä enää huur­tu­van. Täy­tyy nyt jän­nit­tää, miten käy talvella.

  26. Ei ympäristöin­vestoin­te­ja pidä tehdä mata­lam­mal­la korol­la kuin mui­ta. Kun korko on sama, voidaan mak­si­moi­da ympäristöin­vestoin­tien summa.

Vastaa käyttäjälle Sivustasanoja Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.