Onko päästökauppa epäonnistunut (4) Riittäisikö pelkkä päästökauppa?

EU on aset­ta­nut ilmas­to­po­li­tii­kas­sa hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen ohel­la kak­si muu­ta­kin tavoi­tet­ta vähen­tää pääs­tö­jä. Kukin maa on saa­nut sito­van tavoit­teen tuot­taa mait­tain vaih­te­le­va osuus ener­gias­ta uusiu­tu­va­na ener­gia­na. Lisäk­si on edis­tet­tä­vä ener­gia­te­hok­kuut­ta, mikä vel­voit­taa Suo­mes­sa esi­mer­kik­si paran­ta­maan jul­kis­ten raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuut­ta var­sin kal­lein toi­min. Näi­den vaa­ti­mus­ten täyt­tä­mi­sek­si tai muu­ten vain ympä­ris­tön pelas­ta­mi­sen nimis­sä on pääs­tö­kaup­pa­me­ka­nis­min rin­nal­le luo­tu kan­sal­li­ses­ti voi­mak­kai­ta ohjaus­kei­no­ja suo­ris­ta määräyksiä.

Tämä on kovin ris­ti­rii­tais­ta, sil­lä peri­aat­tees­sa nämä rin­nak­kai­set toi­met eivät vähen­nä pääs­tö­jä lain­kaan, ellei­vät pääs­töt las­ke pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rää pie­nem­mik­si. Sil­loin pääs­tö­oi­keuk­sia jää käyt­tä­mät­tä ja nii­den hin­nan las­kee nol­laan. Kun nämä rin­nak­kai­set ohjaus­toi­met alen­ta­vat pääs­tö­jen mää­rää, pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta ale­nee hou­ku­tel­len lisää­mään pääs­tö­jä esi­mer­kik­si siir­ty­mäl­lä maa­kaa­sus­ta ja puus­ta kivi­hii­leen. Rin­nak­kais­ten toi­mien ansios­ta pääs­tö­jä vähen­ne­tään kal­liil­la taval­la ja pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nan ale­ne­mi­sen ansios­ta taas hal­po­ja tapo­ja jää toteut­ta­mat­ta. Esi­mer­kik­si tuu­li­voi­man avul­la vähen­ne­tyn hii­li­diok­si­di­ton­nin hin­nak­si tulee vähin­tään 60 euroa ja Sak­san aurin­ko­voi­man avul­la vähen­ne­tyt ton­nit mak­sa­vat pari­sa­taa euroa. Toki rin­nak­kais­ten toi­mien ansios­ta voi toteu­tua myös kus­tan­nus­te­hok­kai­ta toi­mia, mut­ta jos ne todel­la ovat kus­tan­nus­te­hok­kai­ta, ne toteu­tui­si­vat myös pel­kän pääs­tö­kau­pan vauh­dit­ta­mi­na – olet­taen, että osa­puo­let toi­mi­vat rationaalisesti. 

Juu­ri nyt pääs­töt todel­la­kin alit­ta­vat liik­keel­le las­ket­tu­jen pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rään niin, että nii­tä oli vuo­den 2012 lopul­la kak­si mil­jar­dia hii­li­diok­si­di­ton­nia käyt­tä­mät­tä. Pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta ei ole las­ke­nut aivan nol­laan, kos­ka pääs­tö­oi­keuk­sia voi siir­tää käy­tet­tä­väk­si seu­raa­vi­na vuo­si­na. Nuo rin­nak­kai­set toi­met ovat siis yhdes­sä talous­la­man kans­sa alen­ta­neet pääs­tö­jä niin tehok­kaas­ti, ettei pääs­tö­kau­pal­le jää mitään roo­lia. Eikö tämä ole kui­ten­kin ilmas­ton kan­nal­ta tehok­kaam­paa kuin pääs­tö­kaup­pa, vaik­ka tulee­kin vähän kalliiksi?

Pääs­tö­kaup­pa­puo­lu­een vas­ta-argu­ment­ti on, että oli­si tie­tys­ti voi­tu alen­taa liik­keel­lä ole­vien pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rää, kos­ka ase­te­tut tavoit­teet toteu­tu­vat ole­tet­tua hel­pom­min. Jos pääs­tö­oi­keuk­sia oli­si las­ket­tu liik­keel­le kak­si mil­jar­dia ton­nia vähem­män, oli­si pääs­ty samaan tulok­seen ilman noi­ta var­sin tehot­to­mia rin­nak­kai­sia toimia.

Seka­va kokoel­ma eri­lai­sia pis­te­ve­ro­ja ja uusiu­tu­van ener­gian tukia ja raken­nus­nor­me­ja joh­taa kyl­lä pääs­tö­jen vähen­ty­mi­seen sekin, mut­ta toi­mien kan­san­ta­lou­del­li­nen hin­ta ylit­tää monin­ker­tai­ses­ti joh­don­mu­kai­sen vero­tuk­sen tai pääs­tö­kau­pan avul­la ohjat­tu­jen toi­mien hinnan.

Rin­nak­kai­set toi­met pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sek­si eivät siis ole lisän­neet ilmas­to­po­li­tii­kan tehoa, mut­ta kyl­lä­kin sen hin­taa. Täs­sä ei näyt­täi­si ole­van pää­tä eikä hän­tää. Jos olem­me valin­neet pääs­tö­kau­pan ohjaus­kei­nok­si, sitä ei pitäi­si sot­kea muil­la, tehot­to­mam­mil­la ohjauskeinoilla.

Vai voi­si­ko noi­ta rin­nak­kai­sia toi­mia sit­ten­kin perus­tel­la jotenkin?

27 vastausta artikkeliin “Onko päästökauppa epäonnistunut (4) Riittäisikö pelkkä päästökauppa?”

  1. Vai voi­si­ko noi­ta rin­nak­kai­sia toi­mia sit­ten­kin perus­tel­la jotenkin?

    Elin­kei­no­po­li­tii­kal­la.

  2. Lisäk­si lii­ken­ne­polt­to­nes­teis­sä on bio­polt­toai­nei­den mini­mio­suus. Ok, ei ole pääs­tö­kaup­pa­sek­to­ria, mut­ta kan­sal­li­nen kat­to­han se on pääs­tö­kaup­pa­sek­to­rin ulkopuolellakin.

  3. OS kirjoitti:“Sekava kokoel­ma eri­lai­sia pis­te­ve­ro­ja ja uusiu­tu­van ener­gian tukia ja raken­nus­nor­me­ja joh­taa kyl­lä pääs­tö­jen vähen­ty­mi­seen sekin, mut­ta toi­mien kan­san­ta­lou­del­li­nen hin­ta ylit­tää monin­ker­tai­ses­ti joh­don­mu­kai­sen vero­tuk­sen tai pääs­tö­kau­pan avul­la ohjat­tu­jen toi­mien hinnan.

    Rin­nak­kai­set toi­met pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sek­si eivät siis ole lisän­neet ilmas­to­po­li­tii­kan tehoa, mut­ta kyl­lä­kin sen hin­taa. Täs­sä ei näyt­täi­si ole­van pää­tä eikä hän­tää. Jos olem­me valin­neet pääs­tö­kau­pan ohjaus­kei­nok­si, sitä ei pitäi­si sot­kea muil­la, tehot­to­mam­mil­la ohjauskeinoilla.”

    Sii­nä­pä se! Aamen.

    Esi­mer­kik­si raken­nus­nor­mi­sää­te­lyn ase­mes­ta oli­si pal­jon parem­pi har­joit­taa raken­nus­ta­paoh­jaus­ta. Omis­ta­ja voi­si sit­ten päät­tää, raken­taa­ko hän suo­si­tus­ten mukai­sen ener­gi­aa sääs­tä­vän home­ta­lon, vai 10% enem­män ener­gi­aa kulut­ta­van ter­veen talon.

  4. Jää­pä jotain toi­min­taa, risun­ke­ruu­ta ja tuu­li­voi­ma­loi­den pyö­rit­tä­mis­tä Suo­meen­kin, kun teol­li­suus aje­taan pääs­tö­kau­pal­la ulkomaille

  5. Rin­nak­kai­set toi­met ovat perus­tel­tu­ja, jos ne joh­ta­vat pit­kä­vai­kut­tei­siin pääs­tö­jä vähen­tä­viin investointeihin. 

    Peri­aat­tees­sa esim. raken­nus­mää­räys­ten muut­ta­mi­nen voi tuot­taa pääs­tö­vä­hen­nyk­siä seu­raa­vak­si 50–100 vuo­dek­si. Tähän pääs­tö­kaup­pa ei oli­si kovin teho­kas, kos­ka kukaan ei dis­kont­taa raken­ta­mi­seen ja asu­mi­seen liit­ty­viä kas­sa­vir­to­ja tar­peek­si mata­lal­la korolla. 

    Myös voi aja­tel­la poliit­ti­sen epä­var­muu­den alen­ta­van pääs­tö­kau­pan tehok­kuut­ta ja nime­no­maan suo­si­van pääs­tö­vä­hen­nyk­siä jot­ka ovat tehok­kai­ta lähin­nä lyhyel­lä aikavälillä.

  6. Kum­man sit­keäs­ti elää väi­te, jon­ka mukaan pääs­tö­kaup­pa aiheut­tai­si teol­li­suu­den pakoa Suo­mes­ta. Tätä on vähän vai­kea uskoa, kun kat­soo viral­li­sia tilas­to­ja, joi­ta sit­keät väit­tä­jät eivät viit­si tutkia.

    Vuo­den 2012 tilas­to­jen mukaan Suo­mes­sa käy­tet­tiin 29,5 mil­joo­naa pääs­tö­oi­keut­ta, mark­ki­na-arvol­taan 130 mil­joo­naa euroa. Täs­tä noin puo­let käyt­ti ener­gia­teol­li­suus, joka tus­kin muut­taa ulko­mail­le, kos­ka läm­pö ja säh­kö tar­vi­taan täällä.

    Teol­li­suus sai ilmais­jaos­sa 38 mil­joo­naa pääs­tö­oi­keut­ta, arvol­taan 170 mil­joo­naa euroa, eli ilmais­jaon jäl­keen teol­li­suus oli pääs­tö­kau­pan osal­ta kym­me­niä mil­joo­nia euro­ja plus­san puolella.

    Pääs­tö­kaup­pa toki vai­kut­taa myös säh­kön hin­taan, mut­ta nyky­ti­lan­tees­sa var­sin vähän. Kun hii­li­diok­si­di­ton­nin mark­ki­na­hin­ta on 4,5 euroa, se nos­taa säh­kön hin­taa Poh­jois­mais­sa noin 2,5 €/MWh, ja vuo­si vuo­del­ta vai­ku­tus on pie­nem­pi pääs­töt­tö­män ener­gian­tuo­tan­non lisään­tyes­sä. Vii­me vuo­den luvuil­la täs­tä saa­daan teol­li­suu­den nous­seek­si säh­kö­kus­tan­nuk­sek­si noin 100 M€. Koko­nais­tu­los on siis muu­ta­man kym­me­nen mil­joo­naa euroa kus­tan­nuk­sen puo­lel­la. Ei mikään mitä­tön kus­tan­nus, mut­ta ei riit­tä­vä kar­kot­ta­maan Suo­men teol­li­suut­ta, joka naut­tii kui­ten­kin lähes Euroo­pan hal­vin­ta sähköä.

    Sinän­sä pääs­tö­kau­pan nykyi­set erit­täin alhai­set hin­nat ker­to­vat, että oikeas­ti pääs­tö­jä vähen­ne­tään sel­väs­ti­kin joil­la­kin muil­la kei­noil­la. Kuten Osmo edel­lä osoit­taa, nuo kei­not ovat kal­lii­ta. Täl­lä perus­teel­la pel­kän pääs­tö­kau­pan pitäi­si riit­tää, jos tavoit­tee­na on pääs­tö­jen vähentäminen.

  7. Seka­va kokoel­ma eri­lai­sia pis­te­ve­ro­ja ja uusiu­tu­van ener­gian tukia ja raken­nus­nor­me­ja joh­taa kyl­lä pääs­tö­jen vähen­ty­mi­seen sekin 

    Ei vält­tä­mät­tä. Moni­mut­kai­set sään­tö­vii­da­kot tapaa­vat lisä­tä myös por­saan­rei­kiä, ja ovat sik­si tehot­to­mam­pia kuin yksin­ker­tai­set koko alan kat­ta­vat rat­kai­sut. Pyl­kä­lä­vii­dak­ko hait­taa talout­ta myös sik­si, että pykä­lin sot­ke­tul­la alal­la menes­ty­mi­seen vaa­di­taan pal­jon pykä­lä­vii­da­kon tun­te­mus­ta. Itse asi­aan kes­kit­ty­vät eivät menes­ty, vaan ne, jot­ka osaa­vat luo­via muut­tu­vas­sa sääntöviidakossa.

  8. Pis­te­ve­rot ja nor­mioh­jaus saat­ta­vat olla pai­kal­laan, jos tulok­sia halu­taan äkkiä ja toi­men­pi­teet on mah­dol­lis­ta toteu­taa nopeas­ti ja vai­kut­ta­vas­ti. Hyvä esi­merk­ki on siir­ty­mi­nen lyi­jyt­tö­miin ben­sii­nei­hin. Raken­ta­mi­ses­sa tulos on kysee­na­lai­sem­pi, sil­lä raken­nus­kan­ta uusiu­tuu hitaas­ti. Kyl­lä myös ener­gian jat­ku­va hinn­an­nousu aset­taa pai­net­ta energiatehokkuuteen.

    USA:ssa SO2- ja NOx-pääs­tö­kaup­pa tuot­ti sel­kei­tä tulok­sia jo yhden talous­syklin aikana.

    1. Lyi­jyl­le ase­tet­tu vero ei ole pis­te­ve­ro. Se kos­ki lyi­jyä kai­kis­sa autois­sa yhtä­läi­ses­ti. Nämä ener­gia­ve­rot, jois­sa samaa ener­gi­aa vero­te­taan yhdes­sä pai­kas­sa yhdel­lä taval­la ja toi­ses­sa toi­sel­la taval­la ovat pis­te­ve­ro­ja. Lyi­jyn vero oli hyvä osoi­tus hin­taoh­jauk­ses­ta. Auton­val­mis­ta­jat vas­tus­ti­vat vim­ma­tus­ti lyi­jyn kiel­tä­mis­tä, kos­ka koko lii­ken­ne pysäh­tyi­si, mut­ta pie­ni vero teki mah­dot­to­mas­ta mah­dol­li­sen ja tek­ni­set ongel­mat pois­tui­vat heti.

  9. Riku Meri­kos­ki: Kun hii­li­diok­si­di­ton­nin mark­ki­na­hin­ta on 4,5 euroa, se nos­taa säh­kön hin­taa Poh­jois­mais­sa noin 2,5 €/MWh, ja vuo­si vuo­del­ta vai­ku­tus on pie­nem­pi pääs­töt­tö­män ener­gian­tuo­tan­non lisääntyessä. 

    Uusiu­tu­vien ener­gioi­den osuus ei muu­ta pääs­tö­kaup­pa­hin­nan vai­ku­tus­ta säh­kön hin­taan kuin niil­lä ajan­het­kil­lä, jol­loin sää­det­tä­vää fos­sii­lis­ta ei ole lain­kaan tuo­tan­nos­sa. Sitä taas ei tapah­du käy­tän­nös­sä ikinä.

    Säh­kön hin­ta mää­räy­tyy kal­leim­man mark­ki­naeh­toi­ses­ti käy­tös­sä ole­van tuo­tan­to­ta­van tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten mukaan. Hul­lu sitä hal­vem­mal­la myy­mään, jos tie­tää jon­kun jou­tu­van myy­mään kal­liil­la. Käy­tän­nös­sä se kal­lein käy­tös­sä ole­va tuo­tan­to­ta­pa on fos­sii­lis­ten polt­ta­mi­nen lauh­de­voi­ma­las­sa, joten sii­nä on muka­na päästömaksu.

    Pääs­tö­oi­keuk­sien vai­ku­tus säh­kön hin­taan on kyl­lä vuo­si vuo­del­ta vähäi­sem­pi, mut­ta se joh­tuu sii­tä, että pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta on vuo­si vuo­del­ta vähäi­sem­pi, kos­ka nii­tä oikeuk­sia on lii­kaa liik­keel­lä. Tilan­ne ei toden­nä­köi­ses­ti tule muut­tu­maan täl­lä pääs­tö­kaup­pa­kau­del­la (2020 men­nes­sä), kos­ka käyt­tä­mät­tö­miä oikeuk­sia on nyt jäl­jel­lä iso nippu.

    Käy­tän­nös­sä poh­jois­mai­ses­sa säh­kön­tuo­tan­nos­sa hin­taa mää­rää­vät mar­gi­naa­li­pääs­töt ovat noin 0,65 tCO2/MWh. Jos pääs­tö­oi­keu­den hin­ta oli­si 100 €/t, säh­kön tuk­ku­hin­ta nousi­si noin 65 €/MWh ja koti­ta­louk­sien mak­sa­ma hin­ta vero­jen vuok­si noin 8–9 snt/kWh.

    Pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta on poliit­ti­nen pää­tös, mut­ta nii­den vai­ku­tus säh­kön hin­taan tulee tus­kin muut­tu­maan lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä, kos­ka Euroop­pa nojaa niin vah­vas­ti kivi­hii­leen. Säh­kö­verk­ko­jen para­ne­mi­nen poh­jo­las­ta Kes­ki-Euroop­paan voi jopa hiu­kan nos­taa pääs­tö­oi­keuk­sien vai­ku­tus­ta säh­kön hintaan.

  10. Tapio: Esi­mer­kik­si raken­nus­nor­mi­sää­te­lyn ase­mes­ta oli­si pal­jon parem­pi har­joit­taa raken­nus­ta­paoh­jaus­ta. Omis­ta­ja voi­si sit­ten päät­tää, raken­taa­ko hän suo­si­tus­ten mukai­sen ener­gi­aa sääs­tä­vän home­ta­lon, vai 10% enem­män ener­gi­aa kulut­ta­van ter­veen talon.

    Raken­ta­mi­ses­sa on kui­ten­kin se ongel­ma, että sitä ei teh­dä elin­kaa­ri­kus­tan­nuk­sia aja­tel­len. Lisäk­si inves­toin­ti on erit­täin pitkävaikutteinen.

    Talon raken­ta­jaa ei kiin­nos­ta ener­gia­te­hok­kuus. Osta­jaa kiin­nos­taa se, että pan­kis­ta saa tar­peek­si lai­naa han­kin­taan. Käyt­tö­kus­tan­nus­ten ohjaus­vai­ku­tus on vähäinen.

    Lisäk­si raken­nus­vai­hees­sa teh­ty­jen ener­gia­te­hok­kuu­teen vai­kut­ta­vien asioi­den kor­jaa­mi­nen myö­hem­min on joko hyvin kal­lis­ta tai lähes mah­do­ton­ta. Raken­nuk­sen elin­kaa­ri­ku­lu­tus pake­toi­daan aika pit­käl­le suunnitteluvaiheessa.

    Se on sit­ten eri asia, jos mää­räyk­sis­sä vaa­di­taan tai hyväk­sy­tään huo­no­ja rat­kai­su­ja. Tämä ei ole kui­ten­kaan mikään vält­tä­mät­tö­myys. Esi­mer­kik­si eris­tyk­sen paran­ta­mi­nen, ener­gia­te­hok­kaam­pi läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä tai läm­mön tal­teen­ot­to eivät altis­ta kos­teus­vau­rioil­le. (Mitä parem­min eris­tä­vä sei­nä­ra­ken­ne on, sitä pie­nem­piä läm­pö­ti­lae­ro­ja pin­to­jen ja ilman välil­le jää, ja sitä pie­nem­pi on kondenssiriski.)

    Usein bench­mar­ki­na on se kuu­lui­sa pai­no­voi­ma­toi­mi­sel­la ilman­vaih­dol­la toi­mi­va rin­ta­ma­mies­ta­lo, jos­sa ei iki­nä ole mitään kos­teus­vau­rioi­ta, ja jos­sa tuu­le­tus toi­mii sil­lä, että sei­nän läpi puhal­taa tuu­li. Sil­loin ei puhu­ta mis­tään 10 %:n eroista…

    Nyky­ään raken­nus­ten kos­teus­vau­riois­ta ja nii­hin liit­ty­vis­tä meka­nis­meis­ta tie­de­tään pal­jon enem­män kuin ennen. Pää­sään­töi­ses­ti tai­taa olla niin, että jos nyky­mää­räyk­sil­lä teh­ty talo saa kos­teus­vau­rioi­ta, se on joko vää­rin raken­net­tu (ei ole mää­räys­ten mukai­nen) tai vää­rin käy­tet­ty. Jäl­ki­mäi­ses­sä toki on usein muka­na ener­gian­sääs­töön vivah­ta­va ele­ment­ti (lii­an vähäi­nen ilman­vaih­to, kos­tei­den tilo­jen pin­ta­läm­mi­tyk­sen kyt­ke­mi­nen pois).

    Oikea rat­kai­su ei ole siir­ty­mi­nen van­haan, vaan nykyis­ten vaa­ti­mus­ten vir­hei­den kor­jaa­mi­nen. Asun­to­ra­ken­ta­mi­nen on nii­tä har­vo­ja asioi­ta, jois­sa oikeas­ti kan­nat­taa teh­dä asioi­ta aika pal­jon yli ja ohi päästökaupan.

  11. Vihe­rins­si: Oikea rat­kai­su ei ole siir­ty­mi­nen van­haan, vaan nykyis­ten vaa­ti­mus­ten vir­hei­den korjaaminen.

    No en minä­kään kan­na­ta paluu­ta (täy­sin) vanhaan.

    Mene­mät­tä miten­kään yksi­tyis­koh­tiin, uusien mää­räys­ten mukai­set talot eivät mie­les­tä­ni sie­dä vir­hei­tä, levä­pe­räi­syyt­tä tai huo­li­mat­to­muut­ta raken­ta­mi­ses­sa, käy­tös­sä tai huol­los­sa. Vuo­si­kym­men­ten kulues­sa raken­tei­siin tulee myös vää­jää­mät­tä ilma­vuo­to­ja sekä pie­niä ja satun­nai­ses­ti iso­ja vesi­vuo­to­ja. Miten talot niis­tä sel­viä­vät ter­vee­nä, jää nähtäväksi.

    Aivan var­mas­ti on kehi­tet­tä­vis­sä huo­mat­ta­van ener­gia­te­hok­kai­ta talo­ja, mut­ta nyt mää­räyk­sien annos­sa pide­tään lii­kaa kiirettä.

  12. Vihe­rins­si: (Mitä parem­min eris­tä­vä sei­nä­ra­ken­ne on, sitä pie­nem­piä läm­pö­ti­lae­ro­ja pin­to­jen ja ilman välil­le jää, ja sitä pie­nem­pi on kondenssiriski.)

    Minun käsit­tääk­se­ni “enem­män on parem­pi” ei toi­mi sei­nä­ra­ken­teis­sa ihan näin. Sei­nä kun ei ole abso­luut­ti­sen tii­vis, vaan ulkoil­ma kier­tää aina sen sisäl­lä pien­ten pai­kal­lis­ten läm­pö­ti­lae­ro­jen aiheut­ta­mien ilman­pai­ne-ero­jen lii­kut­ta­ma­na. Kon­dens­sion­gel­ma on siis muu­al­la kuin ihan uloim­man ulko­ver­houk­sen maa­li­pin­nas­sa. Ulko­ver­houk­sen ja var­si­nai­sen läm­pö­eris­teen välis­sä­hän on sat­tu­nees­ta syys­tä tuu­le­tus­ra­ko. (Myös kivitaloissa.)

    Parem­min eris­tä­vä sei­nä­ra­ken­ne ei ole vält­tä­mät­tä parem­pi, kos­ka se voi siir­tää kas­te­pis­teen raken­nuk­sen eris­teen ulko­pin­nan lähel­tä syvem­mäl­le sen sisälle. 

    Eli jos raken­nus vuo­taa hie­man läm­pöä, kas­te­pis­te on lähel­lä eris­teen ulko­pin­taa, ja raken­nuk­ses­ta vuo­ta­va läm­pö pitää sei­nän ulko­pin­nan läm­pö­ti­lan sen ver­ran ulkoil­maa läm­pi­mäm­pä­nä, että kos­teus haih­tuu, ja jois­sain olo­suh­teis­sa sei­nän sisään pää­se­vä kos­teus myös­kin pää­see pois. Jos raken­nuk­ses­sa on hyvin teho­kas läm­pö­eris­tys, joka ei tuu­le­tu riit­tä­väs­ti (siis kul­je­ta kos­teut­ta pois hygros­koop­pi­ses­ti tai ilman­kier­ron muka­na), kas­te­pis­te on syväl­lä sei­nän sisäl­lä, läm­pö­ti­la­vaih­te­luis­sa kos­teut­ta ker­tyy aina vain lisää, kos­kaan se ei koko­naan haih­du pois, ja tulok­se­na on homet­ta ja mätää.

    Eris­te­nor­mien tiu­ken­ta­mi­nen ilman koke­mus­pe­räis­tä tie­toa raken­tei­den toi­min­nas­ta on aika var­ma kei­no saa­da aikaan sai­rai­ta talo­ja ja ihmisiä.

  13. Vihe­rins­si: Itse asias­sa poh­jois­mai­sil­la säh­kö­mark­ki­noil­la on koh­tuul­li­sen usein het­kiä, jol­loin hin­to­ja ei ohjaa pääs­tö­kau­pan alai­nen tuo­tan­to. Vii­me hei­nä­kuus­sa säh­kön hin­nat oli­vat kes­ki­mää­rin 13,7 €/MWh, eikä tuol­lai­sil­la hin­noil­la enää mikään hii­len tai kaa­sun käyt­töön perus­tu­va voi­ma­la käy, aina­kaan siten, että säh­kös­tä tuli­si voit­toa. Vas­taa­vas­ti esi­mer­kik­si vii­me huh­ti­kuun alus­sa hin­nat koho­si­vat mel­ko kor­keik­si, ja hin­ta­kat­toa aset­ta­va­na tuo­tan­to­muo­to­na oli Nor­jan yli­vuo­ti­sis­ta altais­ta juok­su­tet­ta­va vesivoima.

    Toi­sen­lai­nen saman asian ilme­ne­mis­muo­to ovat Sak­san ja Tans­kan vii­me aikoi­na koh­tuul­li­sen usein nol­las­sa tai jopa mii­nuk­sen puo­lel­la olleet säh­kön tuntihinnat.

    Vii­mek­si tänään Vat­ten­fal­lin mark­ki­na-ana­lyy­sin pääl­lik­kö tote­si, että hii­li­lauh­teen raja­kus­tan­nuk­sen mer­ki­tys poh­jois­mais­ten säh­kön hin­to­jen ohjaa­ja­na vähe­nee uusiu­tu­van säh­kön tuo­tan­non lisään­ty­mi­sen myö­tä. Aivan itse en siis aja­tus­ta keksinyt. 

    Näin ollen las­kin tuon pääs­töt­tö­män säh­kön vai­ku­tuk­sen mukaan arvioo­ni. Sik­si pää­dy­tään suun­nil­leen luke­miin euro pääs­tö­ton­nis­sa on 0,6 €/MWh säh­kös­sä. Hie­man kor­keam­pia­kin luku­ja on toki esi­tet­ty. Vai­ku­tus pie­ne­nee kyl­lä ajan myö­tä, kos­ka hii­li­lauh­de on yhä har­vem­min mar­gi­naa­lis­sa ole­va tuo­tan­to­muo­to. Monil­la muil­la säh­kö­mark­ki­noil­la tilan­ne on tie­tys­ti toinen.

  14. Pek­ka Tai­pa­le: Jos raken­nuk­ses­sa on hyvin teho­kas läm­pö­eris­tys, joka ei tuu­le­tu riit­tä­väs­ti (siis kul­je­ta kos­teut­ta pois hygros­koop­pi­ses­ti tai ilman­kier­ron muka­na), kas­te­pis­te on syväl­lä sei­nän sisäl­lä, läm­pö­ti­la­vaih­te­luis­sa kos­teut­ta ker­tyy aina vain lisää, kos­kaan se ei koko­naan haih­du pois, ja tulok­se­na on homet­ta ja mätää.

    Kii­tok­sia, että menit yksityiskohtiin 🙂

  15. Vihe­rins­si: Talon raken­ta­jaa ei kiin­nos­ta ener­gia­te­hok­kuus. Osta­jaa kiin­nos­taa se, että pan­kis­ta saa tar­peek­si lai­naa han­kin­taan. Käyt­tö­kus­tan­nus­ten ohjaus­vai­ku­tus on vähäinen.

    Kun itse olin sekä talon raken­ta­ja (raken­nut­ta­ja ja aika usein tosi­aan kir­jai­mel­li­ses­ti myös se raken­ta­ja­kin, kii­tos mm. verot­ta­jan) että “osta­ja” oli tule­va omis­ta­ja, niin kyl­lä minua kiin­nos­ti ener­gia­te­hok­kuus. Sen *lisäk­si* kiin­nos­taa talon huol­lon help­pous, kor­jat­ta­vuus, kes­tä­vyys — nime­no­maan koko elin­kaa­ri, kos­ka aiko­muk­se­ni on asua kodis­sa­ni pidem­pään, ehkä­pä jät­tää se jol­le­kin lap­sis­ta tai sit­ten myy­dä toi­vot­ta­vas­ti hyvä­kun­toi­se­na jos­kus mah­dol­li­ses­ti etäi­ses­sä tulevaisuudessa.

    Ener­gia­te­hok­kuu­den nos­ta­mi­nen ideo­lo­gi­sel­le alus­tal­le noi­den mui­den arvo­jen yli joh­taa hel­pos­ti ongelmiin.

    Ehkä­pä siis yksi tapa rat­koa vinou­tu­mia oli­si vähen­tää gryn­de­ri­ra­ken­ta­mi­sen mer­ki­tys­tä. Vii­me­ai­kai­nen (eri­tyi­ses­ti ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön) lain­sää­dän­tö­työ tosin on toi­mi­nut pikem­min­kin päin­vas­tai­seen suun­taan (omis­ta­ja-asu­kas-raken­ta­ja-raken­nut­ta­jaa vastaan).

  16. Pek­ka Tai­pa­le: Jos raken­nuk­ses­sa on hyvin teho­kas läm­pö­eris­tys, joka ei tuu­le­tu riit­tä­väs­ti (siis kul­je­ta kos­teut­ta pois hygros­koop­pi­ses­ti tai ilman­kier­ron muka­na), kas­te­pis­te on syväl­lä sei­nän sisäl­lä, läm­pö­ti­la­vaih­te­luis­sa kos­teut­ta ker­tyy aina vain lisää, kos­kaan se ei koko­naan haih­du pois, ja tulok­se­na on homet­ta ja mätää.

    Jos eris­teet kas­tu­vat ja pysy­vät mär­kä­nä, ongel­mia tulee. Ilma­läm­pö­pump­pu­jen jääh­dy­ty­so­mi­nai­suuk­sien käyt­tä­mi­nen tekee asias­ta vie­lä nume­roa kie­rom­man, kun kas­te­pis­te voi men­nä­kin outoon paikkaan.

    Vaik­ka nykyi­set­kin mää­räyk­set voi­vat aina­kin vähän huo­li­mat­to­mas­ti raken­net­taes­sa tuot­taa homeh­tu­via talo­ja, kos­teus­vau­riot ovat kuu­lu­neet raken­ta­mi­seen käy­tän­nös­sä aina ja mel­kein kaik­kial­la. Esi­mer­kik­si pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten raken­ne­tut pien­ta­lot ovat suu­rel­ta osin suo­ra­säh­kö­läm­mit­tei­siä hara­kan­pe­siä, jois­sa on jos min­kä­lai­sia kos­teus­vau­rioi­ta. Nykyi­set ovat nii­hin ver­rat­tu­na asu­mis­mu­ka­via ja toden­nä­köi­ses­ti parem­min kun­nos­sa pysyviä.

    Toi­saal­ta ne “van­hat hyvät talot” ovat nekin mones­ti aika huo­nos­sa kun­nos­sa. Tuu­let­tu­van ala­poh­jan tuu­le­tusauk­ko­jen tuk­ki­mi­nen tai vää­rä maa­li ver­hoi­lun pin­taan on saa­nut monen­lais­ta pahaa aikaa. Tai sit­ten vain talo on jo 40-luvul­la raken­net­tu vää­rin. Pai­no­voi­mai­nen ilman­vaih­to tuot­taa sie­det­tä­vän sisäil­man, jos sää on sopiva.

    Minun tie­tääk­se­ni var­mas­ti kun­nos­sa pysy­viä ja raken­nus­vir­hei­tä kes­tä­viä talo­ja ei ole kos­kaan raken­net­tu. Ja toi­saal­ta mel­kein kai­kil­ta aika­kausil­ta on hyvä­kun­toi­sia talo­ja, jot­ka on oikein raken­net­tu ja pysy­neet kunnossa.

    Pek­ka Tai­pa­le: Kun itse olin sekä talon raken­ta­ja (raken­nut­ta­ja ja aika usein tosi­aan kir­jai­mel­li­ses­ti myös se raken­ta­ja­kin, kii­tos mm. verot­ta­jan) että “osta­ja” oli tule­va omis­ta­ja, niin kyl­lä minua kiin­nos­ti ener­gia­te­hok­kuus. Sen *lisäk­si* kiin­nos­taa talon huol­lon help­pous, kor­jat­ta­vuus, kes­tä­vyys – nime­no­maan koko elin­kaa­ri, kos­ka aiko­muk­se­ni on asua kodis­sa­ni pidempään, 

    Ja ilmei­ses­ti sinul­la oli myös rahoi­tus kun­nos­sa niil­tä osin, että oli varaa teh­dä asiat jol­lain muul­la kuin hal­vim­mal­la mah­dol­li­sel­la. Näil­lä para­met­reil­la olet hyvä raken­ta­ja ja omis­ta­ja, mut­tet edus­ta mediaania.

    Olen seu­ran­nut aika mon­ta oma­ko­ti­pro­jek­tia vii­me vuo­si­na. Tyy­pil­li­ses­ti nuo­ri per­he ottaa val­mis­ta­lo­val­mis­ta­jal­ta tai muul­ta vas­taa­val­ta raken­ta­jal­ta sopi­van rat­kai­sun. Sii­hen teh­dään sit­ten tai­to­jen ja ajan puit­teis­sa joi­tain töi­tä, mut­ta har­voin mukaan ote­taan mitään eri­tyi­siä ener­gian­sääs­tö­rat­kai­su­ja, kos­ka ne maksavat.

    Ihmet­te­lin erääl­lä uudel­la asun­toa­lu­eel­la asu­val­le tut­ta­val­le­ni sitä, mik­si alu­een pihat eivät näy­tä edis­ty­vän, ja mik­si talot tun­tu­vat ole­van vii­meis­te­le­mät­tö­miä pit­kään, vaik­ka niis­sä asu­taan. Seli­tys löy­tyi sii­tä, että häm­mäs­tyt­tä­vän monel­le pank­ki oli muut­to­tar­kas­tuk­sen jäl­keen ker­to­nut pii­kin ole­van kiinni.

    Sii­nä tilan­tees­sa medi­aa­ni­per­he ei las­ke elin­kaa­ri­kus­tan­nuk­sia ja inves­toi kymp­pi­ton­nia lisää ener­gian­sääs­töön, kos­ka se kan­nat­taa kym­me­nen vuo­den ajal­la laskettuna.

    Toi­nen haas­te on se, että mal­li­kon on aika vai­kea tie­tää kaik­kia yllä­pi­to­kus­tan­nuk­sia. Onko kivi­ta­lo edul­li­sem­pi yllä­pi­tää kuin puu­ta­lo? Kuin­ka pal­jon? Mak­saa­ko pas­sii­vi­ta­lo itsen­sä takai­sin muu­ten­kin kuin myy­jän utopioissa?

    = = =

    Edel­leen, en väi­tä että nykyi­set raken­nus­mää­räyk­set oli­si­vat par­haat mah­dol­li­set. On kui­ten­kin ihan jär­ke­vää pakot­taa teke­mään raken­nuk­sis­ta koh­tuul­li­sen ener­gia­te­hok­kai­ta. Eri­tyi­ses­ti halu­tum­mil­la alueil­la tilan­ne on vie­lä se, että mää­räys­ten pakot­ta­ma ener­gia­te­hok­kuus ei juu­ri mak­sa asuk­kaal­le mitään, vaan mak­sa­ja­na on maanomistaja.

  17. Vihe­rins­si: Jos eris­teet kas­tu­vat ja pysy­vät mär­kä­nä, ongel­mia tulee. Ilma­läm­pö­pump­pu­jen jääh­dy­ty­so­mi­nai­suuk­sien käyt­tä­mi­nen tekee asias­ta vie­lä nume­roa kie­rom­man, kun kas­te­pis­te voi men­nä­kin outoon paikkaan.

    Tus­kin on ongel­ma, kos­ka käy­te­tään kesä­hel­teil­lä jos sil­loin­kaan. Itse en kos­kaan käy­tä tätä omi­nai­suut­ta. Kyl­lä Suo­mes­sa on ennen­kin sel­vit­ty ilman jääh­dy­tys­tä, eikä ilmas­to ole niin pal­joa lämminnyt.

    Oma­ko­ti­ta­lo­jen ener­gia­to­dis­tus on kyl­lä pie­les­sä sii­nä mie­les­sä, että se ran­kai­see säh­kö­läm­mit­tä­jää lii­kaa ker­toi­mel­la 1,7. Parem­pi läh­tö­koh­ta oli­si ollut IPCC rapor­tin mukai­set eri ener­gia­muo­to­jen CO2-pääs­tö­ker­toi­met. Kos­ka tavoit­tee­na­han on hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen 20%, ener­gia­te­hok­kuu­den lisää­mi­nen 20% ja uusiu­tu­vien osuu­den kas­vat­ta­mi­nen 20% (Suo­mes­sa jo 32% nyt). E‑todistuksissa suo­si­taan lii­kaa kau­ko­läm­pöä, eikä se kan­nus­ta siir­ty­mään pois kivihiilestä.

  18. Rak­ke­nus­teol­li­suu­des­sa raken­nus­yh­tiön tulot tule­vat raken­ta­mi­ses­ta. Peri­aat­tees­sa per­ha­sun­non hin­ta vas­taa aina raha­mää­rää, jon­ka kes­ki­tu­loi­nen paris­kun­ta pys­tyy mak­sa­maan 20 vuo­den aika­na. Raken­ta­mi­sen kate taas para­nee kus­tan­nus­ten vähentyessä.

    Asun­to­pu­lan olo­suh­teis­sa kal­lis ja hal­pa asun­to raken­ne­taan yhtä kel­vot­to­mas­ti ja huti­loi­den, kos­ka laa­tu ei ole vie­lä­kään mikään ohjee­va teki­jä mark­ki­nioil­la. Mai­nok­sis­sa ehkä, mutat ei käy­tän­nön tekemsiessä.

    Itse suun­ni­tel­luis­sa oma­ko­ti­ta­lois­sa laa­dul­la on ohjaa­va vai­ku­tus, kos­ka sen kus­tan­nus­vai­ku­tus on koh­tuul­li­sen pieni.

    Jotain oli­go­po­li­sel­le raken­ta­mi­sel­le oli­si kek­sit­tä­vä. Vali­tet­ta­vas­ti mää­räyk­set, todis­tuk­set ja vir­ka­mie­heet iei­väöt ola asi­aa aut­ta­neet, kos­ka ne on lobat­tu hyödyttömiksi.

  19. Riku Meri­kos­ki: Itse asias­sa poh­jois­mai­sil­la säh­kö­mark­ki­noil­la on koh­tuul­li­sen usein het­kiä, jol­loin hin­to­ja ei ohjaa pääs­tö­kau­pan alai­nen tuo­tan­to. Vii­me hei­nä­kuus­sa säh­kön hin­nat oli­vat kes­ki­mää­rin 13,7 €/MWh, eikä tuol­lai­sil­la hin­noil­la enää mikään hii­len tai kaa­sun käyt­töön perus­tu­va voi­ma­la käy, aina­kaan siten, että säh­kös­tä tuli­si voit­toa. Vas­taa­vas­ti esi­mer­kik­si vii­me huh­ti­kuun alus­sa hin­nat koho­si­vat mel­ko kor­keik­si, ja hin­ta­kat­toa aset­ta­va­na tuo­tan­to­muo­to­na oli Nor­jan yli­vuo­ti­sis­ta altais­ta juok­su­tet­ta­va vesivoima.

    Piti­pä oikein käy­dä hake­mas­sa dataa.

    Hain Nord­poo­lin Suo­men hin­ta-alu­een kulu­tuk­sen ja vuo­ro­kausi­hin­nat (kaup­po­jen kes­ki­hin­nat) vii­mei­sel­tä vuo­del­ta (20.11.2012–19.11.2013). Kat­soin toteu­tu­nei­den hin­to­jen ker­ty­mä­funk­tion säh­kö­mää­rän suh­teen. Täs­sä huomioita.

    - Alle 30 €/MWh myy­tiin noin 1,4 % sähköstä.
    — Säh­kön medi­aa­ni­hin­ta oli 40,25 €/MWh.
    — Alin hin­ta oli 17,17 €/MWh (juhan­nus).
    — Yli 50 €/MWh hin­nal­la myy­tiin noin 15 % sähköstä.
    — 10 %/90 % hin­nat ovat 34,70 € ja 52,60 €.

    Käy­rä on var­sin tasai­nen kes­kio­sal­taan. Tämän mukaan fos­sii­li­nen lauh­de näyt­täi­si mää­rää­vän hin­nan aivan muu­ta­maa vuo­ro­kaut­ta lukuunottamatta.

    Jos otan tar­kas­te­luun mukaan poik­keuk­sel­li­sen kesän 2012 (nor­ja­lai­sil­la oli poik­keuk­sel­li­nen vesi­ti­lan­ne), niin sil­loin alle 30 €/MWh myy­tiin noin 10 % säh­kös­tä ajan­jak­sol­la 1.4.2012 — 19.11.2013. Eli sil­ti­kin 90 % säh­kös­tä meni lauh­teen mukaan, vaik­ka hei­nä­kuus­sa 2012 säh­köä sai­kin seit­se­mäl­lä eurolla.

    Riku Meri­kos­ki: Toi­sen­lai­nen saman asian ilme­ne­mis­muo­to ovat Sak­san ja Tans­kan vii­me aikoi­na koh­tuul­li­sen usein nol­las­sa tai jopa mii­nuk­sen puo­lel­la olleet säh­kön tuntihinnat.

    Nämä — samoin kuin kesän 2012 hin­nat — ker­to­vat tilan­tees­ta, jos­sa siir­to­yh­teyk­siä ei ole riit­tä­väs­ti. Nor­jas­sa tilan­ne on tun­nus­tet­tu ja yhteyk­siä raken­ne­taan. Tosin tie­tys­ti pitää kat­soa hin­tae­ro­jen inte­graa­lia. Jos tuu­li­voi­ma tuu­li­pii­kin aikaan muu­ta­man tun­nin vuo­des­sa pudot­taa jon­kin alu­een säh­kön hin­nan nol­lil­le, ero­tuk­sel­la ei raken­ne­ta lisää siir­to­yh­teyk­siä, eikä ilmiöl­lä raflaa­vuu­des­taan huo­li­mat­ta ole suur­ta mer­ki­tys­tä säh­kön keskihinnalle.

    Riku Meri­kos­ki: Näin ollen las­kin tuon pääs­töt­tö­män säh­kön vai­ku­tuk­sen mukaan arvioo­ni. Sik­si pää­dy­tään suun­nil­leen luke­miin euro pääs­tö­ton­nis­sa on 0,6 €/MWh säh­kös­sä. Hie­man kor­keam­pia­kin luku­ja on toki esi­tet­ty. Vai­ku­tus pie­ne­nee kyl­lä ajan myö­tä, kos­ka hii­li­lauh­de on yhä har­vem­min mar­gi­naa­lis­sa ole­va tuo­tan­to­muo­to. Monil­la muil­la säh­kö­mark­ki­noil­la tilan­ne on tie­tys­ti toinen.

    Elfin luke­ma on 0,65 t/MWh, joten nois­sa ei ihmeel­lis­tä eroa ole. Hyväl­lä hii­li­voi­ma­lal­la luke­ma lie­nee noin 0,75 t/MWh, joten lähel­lä sitä men­nään joka tapauksessa.

    Uusiu­tu­vat pää­se­vät lyö­mään tähän lovea vain niis­sä tilan­teis­sa, kun sää­tö­kel­vo­ton­ta uusiu­tu­vaa on lii­kaa. Poh­jois­mais­sa tilan­ne tulee, jos nor­ja­lais­ten altaat ovat täyn­nä. Sil­loin siel­lä jou­du­taan valit­se­maan ohi­juok­su­tuk­sen tai mel­kein ilmai­sek­si myy­mi­sen välil­lä. Tämä tilan­ne kes­tää kui­ten­kin vain viik­ko­ja eikä tule joka vuosi.

    Suu­ri tuu­li- tai aurin­ko­voi­man mää­rä jol­lain alu­eel­la voi­si saa­da aikaan saman ilmiön, ja aina­kin tuu­li­voi­mal­la tämä on tosi­aan Sak­sas­sa jo teh­ty­kin. Epäi­len kui­ten­kin, raken­ne­taan­ko uusiu­tu­via niin pal­jon yli, että tilan­ne val­lit­see mer­kit­tä­vän osan ajasta.

    Tosin täs­sä on kyl­lä yksi joke­ri ole­mas­sa. Jos uusiu­tu­via tulee kovin pal­jon, sää­tö saa­te­taan aikas­kaa­lo­jen vuok­si käy­tän­nös­sä jou­tua teke­mään maa­kaa­sul­la. Sil­lä on pie­nem­pi pääs­tö­ker­roin, mikä teo­rias­sa vai­kut­taa mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­siin. Todel­li­suut­ta on kui­ten­kin vai­kea ennus­taa, kos­ka sii­nä tapauk­ses­sa mark­ki­na­dy­na­miik­ka riip­puu olen­nai­ses­ti uusiu­tu­vien tuotantotuista.

    Syöt­tö­ta­rif­fit ovat myrk­kyä mark­ki­na­me­ka­nis­meil­le, ja nii­den vai­ku­tus lop­pu­tu­lok­seen on jos­sain mää­rin enna­koi­ma­ton. Se voi kyl­lä sot­kea pääs­tö­kau­pan vaikutuksen.

  20. Ehkä­pä parem­pi kysy­mys oli­si että oli­ko pääs­tö­kau­pal­la edes mah­dol­li­suut­ta onnistua?

  21. Vihe­rins­si: Vaik­ka nykyi­set­kin mää­räyk­set voi­vat aina­kin vähän huo­li­mat­to­mas­ti raken­net­taes­sa tuot­taa homeh­tu­via talo­ja, kos­teus­vau­riot ovat kuu­lu­neet raken­ta­mi­seen käy­tän­nös­sä aina ja mel­kein kaikkialla.

    Näin juu­ri. Van­hois­sa talois­sa käy­te­tyt luon­non­kui­tue­ris­teet, esim puru, kut­te­ri­las­tu, sellu/paperipojaiset jne vil­lat, vain anta­vat ällis­tyt­tä­vän pal­jon anteek­si. Toki täl­lai­set­kin talot pys­ty­tään pilaa­maan esi­mer­kik­si levit­tä­mäl­lä muo­vi ylä­poh­jan kut­te­ri­las­tun pääl­le tai tuk­ki­mal­la ros­si­poh­jan tuu­le­tus, kuten kuvasit.

  22. JTS: Rak­ke­nus­teol­li­suu­des­sa raken­nus­yh­tiön tulot tule­vat raken­ta­mi­ses­ta. Peri­aat­tees­sa per­ha­sun­non hin­ta vas­taa aina raha­mää­rää, jon­ka kes­ki­tu­loi­nen paris­kun­ta pys­tyy mak­sa­maan 20 vuo­den aika­na. Raken­ta­mi­sen kate taas para­nee kus­tan­nus­ten vähentyessä.

    Pien­ta­lo­ra­ken­ta­mi­nen on var­sin kil­pail­tu ala. Raken­nus­fir­mo­ja on pal­jon, samoin talo­toi­mit­ta­jia. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa sitä, että talot teh­dään juu­ri niin pie­nil­lä resurs­seil­la kuin mes­ta­ri ja raken­nus­tar­kas­ta­ja sal­li­vat, mut­ta kate menee pikem­min maa­no­mis­ta­jal­le kuin rakennusfirmalle.

    Pien­ta­lo­ra­ken­ta­jia on men­nyt kon­kurs­siin­kin vii­me aikoi­na, kun raken­ta­mi­nen on hil­jen­ty­nyt. Kil­pai­lun puu­te kos­kee enem­män iso­jen koh­tei­den rakentajia.

    Sinän­sä tämä on nyans­si. Lop­pu­tu­los on kui­ten­kin se, että taval­li­nen kes­ki­tu­loi­nen per­he saa juu­ri niin laa­dut­to­man käm­pän kuin mää­räyk­set ja nii­den val­von­ta antaa myö­ten. Hin­taa sil­lä käm­päl­lä on juu­ri niin pal­jon kuin per­he pys­tyy rahoittamaan.

    Mitään uut­ta täs­sä ei toi­saal­ta ole. En oli­si yllät­ty­nyt, jos jos­tain löy­tyi­si vuo­del­ta 4000 eaa ole­va savi­tau­lu, jol­le on vuo­da­tet­tu raken­nusa­lan ihmis­ten epä­luo­tet­ta­vuu­des­ta ja huo­nos­ta työn jäljestä…

  23. Count­ry­boy: Tus­kin on ongel­ma, kos­ka käy­te­tään kesä­hel­teil­lä jos sil­loin­kaan. Itse en kos­kaan käy­tä tätä omi­nai­suut­ta. Kyl­lä Suo­mes­sa on ennen­kin sel­vit­ty ilman jääh­dy­tys­tä, eikä ilmas­to ole niin pal­joa lämminnyt.

    Voi tosi­aan olla, että Suo­mes­sa ei vähän läm­pi­mäm­pä­nä­kään pääs­tä ihan sel­lai­siin abso­luut­ti­siin kos­teuk­siin, että tuos­ta tuli­si isoa ongelmaa.Kastepiste ei nyky­säil­lä yleen­sä nouse pal­jon yli 20 asteen. (ILP:n put­kien kans­sa saa kyl­lä kon­dens­sion­gel­mia, mut­ta se on eri asia.)

    Täs­tä asias­ta ei tun­nu ihan kon­sen­sus­ta löy­ty­vän asian­tun­ti­joil­ta­kaan. Kyl­lä­hän tuo sisäyk­si­kön puhal­ta­ma ilma voi hel­pos­ti olla kos­tean hel­le­aal­lon aika­na kas­te­pis­teen alla, mut­ta se näyt­tää ole­van epä­sel­vää, saa­ko sil­lä kon­dens­sia jos­sain tavan­omai­ses­sa raken­tees­sa aikaan höy­ry­su­lun vää­räl­le puolelle.

    Ongel­ma on tie­tys­ti rat­kais­ta­vis­sa sil­lä, ettei jääh­dy­tä kämp­pää kesäl­lä­kään. Pelk­kä ilman kui­vaa­mi­nen riit­tää pitä­mään asu­mi­sen muka­va­na, jos aurin­ko ei läm­mi­tä torp­paa sau­nak­si asti. Sit­ten ei pitäi­si olla kastepisteongelmia.

    (Tro­pii­kis­sa ongel­ma on tois­ta luok­kaa, mut­ta ete­läm­pä­nä talot ovat­kin toden­nä­köi­sem­min homees­sa kuin ei.)

    Sen nämä ener­gia­te­hok­kaat talot ovat kui­ten­kin teh­neet, että jääh­dy­tyk­sen tar­ve on ihan tun­tu­va. Jos käm­päs­sä on vähän jää­kaap­pia ja uunia ja kyl­py­huo­neen lat­tia­läm­mi­tys, niin jo tuol­lai­nen 15 astet­ta vuo­ro­kausi­kes­ki­läm­pö­ti­la­na riit­tää nos­ta­maan kuu­mem­man ajan läm­mön nor­maa­lin yläpuolelle.

  24. Hiu­kan asi­aa sivu­ten, uusien mää­räys­ten mukai­set ikku­nat tah­to­vat jois­sain olo­suh­teis­sa huur­tua ulkoapäin:

    http://www.uusisuomi.fi/asuminen/64288-ikkunailmio-ihmetyttaa-suomalaisia-selitys-tahan-pitaa-nyt-sopeutua

    Ja RT:n kom­ment­ti on että “läm­mö­ne­ris­tys­mää­räys­ten tiuk­ke­ne­mi­nen on vain joh­ta­nut uusiin tilan­tei­siin, joi­hin kulut­ta­jien pitäi­si nyt sopeutua.”

    Onhan Suo­men kan­sa sopeu­tu­vais­ta, mut­ta kär­si­väl­li­syyt­tä koe­tel­laan mones­sa raken­ta­mi­seen liit­ty­väs­sä asiassa.

  25. Uudet ikku­nat tosi­aan huur­tu­vat ulkoa­päin kun ulkoil­ma jääh­tyy alle kas­te­pis­teen (tai läm­pi­ää nopeas­ti sateen jäl­keen). Loka­kus­sa niin kävi pari ker­taa, nyt mar­ras­kuun aika­na ilma on ollut sen ver­ran kyl­mem­pää, että ikku­nat eivät näy­tä enää huur­tu­van. Täy­tyy nyt jän­nit­tää, miten käy talvella.

  26. Ei ympä­ris­töin­ves­toin­te­ja pidä teh­dä mata­lam­mal­la korol­la kuin mui­ta. Kun kor­ko on sama, voi­daan mak­si­moi­da ympä­ris­töin­ves­toin­tien summa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.