Onko päästökauppa epäonnistunut (3) Päästökauppasektori ja kansalliset päästöt

Hii­li­diok­si­di­pääs­töt on Euroo­pan unio­nis­sa jaet­tu pääs­tö­kaup­pa­sek­to­riin ja mui­hin pääs­töi­hin. Pääs­tö­kaup­pa­sek­to­ria ovat voi­ma­lai­tok­set ja suu­ret läm­pö­kes­kuk­set sekä pää­osa teol­li­suu­des­ta. Pääs­tö­kau­pan ulko­puo­lel­la on lii­ken­ne säh­köl­lä kul­ke­vaa lii­ken­net­tä lukuun otta­mat­ta. Ulko­puo­lel­la ovat maa­ta­lou­den pääs­töt ja talo­koh­tai­nen läm­mi­tys. Kau­ko­läm­pö taas on pääs­tö­kau­pan pii­ris­sä ja tie­tys­ti sähkölämmitys.

Pääs­tö­kaup­pa­sek­to­ril­le ei ole kan­sal­lis­ta tavoi­tet­ta, vaan pel­käs­tään EU:n yhtei­nen tavoi­te. Täs­sä on se hyvä puo­li, ettei tar­vit­se siir­rel­lä tuo­tan­toa maas­ta toi­seen vain sen vuok­si, että täl­lä maal­la on vie­lä kiin­tiöis­sä tilaa. Pääs­tö­kau­pan ulko­puo­li­sil­le pääs­töil­le taas on kan­sal­li­set tavoit­teet, sil­lä eihän vaik­ka­pa autoi­lus­sa ole ongel­ma­na, että joku siir­tyi­si autoi­le­maan Suo­men sijas­ta vaik­ka Unka­riin, kos­ka Suo­men kiin­tiöt ovat täyn­nä ja Unka­ris­sa on vie­lä vähän väl­jyyt­tä. Vaik­ka Suo­mel­la ei siis ole mitään tavoi­tet­ta koko­nais­pääs­töil­le, koko­nais­pääs­töt kui­ten­kin vuo­sit­tain jul­kais­taan ja huo­mio kes­kit­tyy nii­hin ja vain nii­hin. Tilas­tois­ta on suo­ras­taan vai­kea sel­vit­tää, miten Suo­mi on täyt­tä­nyt lupauk­sen­sa pääs­tö­kaup­pa­sek­to­rin ulko­puo­li­sis­ta päästöistä.

Peri­aat­tees­sa kus­tan­nus­te­ho­kas ilmas­to­po­li­tiik­ka edel­lyt­tää, että hii­li­diok­si­di­ton­nil­la on sama hin­ta käyt­tö­tar­koi­tuk­ses­ta riip­pu­mat­ta. Sil­loin toi­men­pi­tei­den voi­si olet­taa koh­dis­tu­van sin­ne, mis­sä euroa koh­den saa­daan eni­ten pääs­tö­jä vähen­ne­tyk­si. Jos yhdes­sä koh­tees­sa pääs­tö­jen hin­ta on sel­väs­ti suu­rem­pi kuin muis­sa, sii­hen koh­dis­tu­via pääs­tö­jä tor­ju­taan vim­mai­ses­ti, vaik­ka samal­la rahal­la sai­si enem­män aikaa muu­al­la. Jako pääs­tö­kaup­pa­sek­to­riin ja mui­hin hii­li­diok­si­di­pääs­töi­hin on tämän peri­aat­teen kans­sa ristiriidassa.

Seli­tyk­sek­si pääs­tö­jen jaka­mi­seen kah­teen sek­to­riin on esi­tet­ty, että pie­nis­tä koh­teis­ta on mah­do­ton ryh­tyä mit­taa­maan toteu­tu­nei­ta hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä. Ei sitä auton pako­put­kes­ta tar­vit­si­si mita­ta. Riit­tää, että polt­toai­neen val­mis­ta­ja tai maa­han­tuo­ja ostaa myy­mään­sä polt­toai­ne­mää­rää vas­taa­van mää­rä päästöoikeuksia.

Yhte­nä seli­tyk­se­nä kah­teen eril­li­seen kiin­ti­öön voi­daan aja­tel­la taas kil­pai­lu­ky­kyä. Pääs­tö­kaup­pa­sek­to­ri toi­mii suu­rel­ta osin avoi­mes­sa talou­des­sa, toi­sin kuin autoi­lu, maa­ta­lous tai talo­jen läm­mi­tys. Sik­si tätä pääs­tö­kau­pan ulko­puo­lis­ta talou­den osaa on mah­dol­lis­ta kan­nus­taa pal­jon voi­mak­kaam­min pääs­tö­jen vähen­nyk­siin. Näin myös teh­dään. Autoi­li­joi­ta esi­mer­kik­si kan­nus­te­taan vähä­pääs­töi­syy­teen polt­toai­ne­ve­ron, ajoneuvoveron,ja auto­ve­ron kaut­ta niin ran­kas­ti, että nämä kan­nus­ti­met yhteen­las­ket­tu­na vero­pork­ka­nat vas­taa­vat pääs­tö­oi­keu­den hin­ta­na auto­mal­lis­ta ja ajo­mää­ris­tä riip­puen noin 750 euroa hii­li­diok­si­di­ton­nil­ta. Pääs­tö­oi­keu­den hin­ta on tätä kir­joi­tet­taes­sa nel­jä euroa ton­nil­ta ja suu­rim­mil­laan­kin se on ollut 30 euron tie­tä­mis­sä. Toi­saal­ta maa­ta­lou­den ja asun­to­jen läm­mi­tyk­sen pääs­tö­jä tor­ju­taan pal­jon pon­net­to­mam­min, vaik­ka samaa hii­li­diok­si­dia läm­mi­tys­kat­ti­las­ta tulee kuin pakoputkesta.

Auto­jen osal­ta on ehkä aja­tel­tu, että mitään tap­pio­ta kan­san­ta­lou­del­le ei tule sii­tä, että auton omis­ta­jat siir­ty­vät pie­nem­piin autoi­hin. Niin­pä voi­ma­kas ylioh­jaa­mi­nen on har­mi­ton­ta. Näin on myös syn­ny­tet­ty auto­teol­li­suu­del­le voi­ma­kas kan­nus­te kehit­tää vähem­män polt­toai­net­ta kulut­ta­via auto­ja. Vaa­ra­na on kui­ten­kin tilan­ne, jos­sa autoi­lun aiheut­ta­mia pääs­tö­jä vähen­ne­tään taval­la, joka lisää nii­tä enem­män vaik­ka­pa auton tai akku­jen val­mis­tuk­ses­sa, kos­ka ajon aika­na syn­ty­vät pääs­töt mak­sa­vat niin val­ta­vas­ti enem­män kuin auton val­mis­tuk­ses­sa syntyvät.

EU aset­ti vuon­na 2005 tavoit­teek­si pääs­tö­kaup­pa­sek­to­ril­le pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sen vuo­teen 2020 men­nes­sä 21 pro­sen­til­la vuo­den 2005 tasos­ta. Pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rä las­kee tasai­ses­ti 1,74 % vuo­des­sa koh­ti tätä vuo­den 2020 tavoi­te­ta­soa.  Tämän lisäk­si pääs­tö­kaup­pa­sek­to­rin ulko­puo­li­sil­le pääs­töil­le on kan­sal­li­set tavoit­teet. Suo­men tavoi­te on alen­taa näi­tä pääs­tö­jä 16 pro­sent­tia vuo­teen 2020 men­nes­sä vuo­den 2005 pääs­tö­ta­sos­ta. Tämä tavoi­te on pal­jon vai­keam­min toteu­tet­ta­vis­sa kuin tuo pääs­tö­kaup­pa­sek­to­rin tavoite.

Kos­ka pääs­tö­oi­keuk­sia on liik­keel­lä vain tuo vuo­sit­tain ale­ne­va mää­rä, pääs­tö­kaup­pa­sek­to­rin pääs­tö­jen pitäi­si vähen­tyä auto­maat­ti­ses­ti sovit­tu mää­rä. Täs­sä on kui­ten­kin mer­kit­tä­vä vuo­to. Pääs­tö­oi­keuk­sia voi hank­kia myös niin sano­tuil­la jous­ta­vil­la meka­nis­meil­la. Voi esi­mer­kik­si aut­taa jotain kehi­tys­maa­ta met­sä­nis­tu­tuk­ses­sa, mikä sitoo hiil­tä ilma­ke­häs­tä. Nämä jous­ta­vat meka­nis­mit vuo­ta­vat kuin seu­ra tuo­den väl­jyyt­tä pääs­tö­kaup­pa­sek­to­rin pääs­töi­hin niin, ettei sovit­tui­hin tavoit­tei­siin päästäkään.

Tavoit­teis­sa on kui­ten­kin pysyt­ty enem­män kuin hyvin. Toi­saal­ta talou­den taan­tu­man, toi­saal­ta toteu­te­tun ilmas­to­po­li­tii­kan vuok­si pääs­töt ovat alen­tu­neet tavoi­tet­ta nopeam­min niin, että vuo­den 2012 lopus­sa käyt­tä­mät­tö­miä pääs­tö­oi­keuk­sia siir­tyi seu­raa­vil­le vuo­sil­le parin mil­jar­din ton­nin edes­tä ja pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta on las­ke­nut nol­lan tun­tu­maan. Täl­lä perus­teel­la voi sanoa pääs­tö­kau­pan epä­on­nis­tu­neen, kos­ka se ei ohjaa enää mitään, tai onnis­tu­neen erin­omai­ses­ti, kos­ka pääs­töt ovat las­ke­neet juu­rin niin pal­jon kuin nii­den piti laskea.

34 vastausta artikkeliin “Onko päästökauppa epäonnistunut (3) Päästökauppasektori ja kansalliset päästöt”

  1. Vaa­ra­na on kui­ten­kin tilan­ne, jos­sa autoi­lun aiheut­ta­mia pääs­tö­jä vähen­ne­tään taval­la, joka lisää nii­tä enem­män vaik­ka­pa auton tai akku­jen val­mis­tuk­ses­sa, kos­ka ajon aika­na syn­ty­vät pääs­töt mak­sa­vat niin val­ta­vas­ti enem­män kuin auton val­mis­tuk­ses­sa syntyvät.

    Kai­ken­lais­ten mää­räys­ten, mak­su­jen ja vero­jen pitäi­si huo­mioi­da elin­kaa­ri­vai­ku­tuk­set, muu­ten ne ohjaa­vat huo­noon suuntaan.
    Mää­räyk­sil­lä ja mak­suil­la voi­daan esim. ohja­ta teke­mään erit­täin tii­vii­tä ja hyvin eris­tet­ty­jä, talo­tek­nii­kan varas­sa toi­mi­via talo­ja, mut­ta jos­sain koh­taa huo­nom­min eris­te­tyt ja vähem­män tek­ni­set talot voi­vat­kin olla elin­kaa­ri­kus­tan­nuk­sil­taan ja ‑vai­ku­tuk­sil­taan parem­pia — eri­tyi­ses­ti kun huo­mioi­daan sisäil­ma- ja kos­teuson­gel­mat ja nii­den välil­li­set (terveys)vaikutukset.

  2. Heh, pääs­tö­kau­pan tavoit­teet ovat onnis­tu­neet erin­omai­ses­ti ja tätä nykyä nuo­ri­so­työt­tö­myys espan­jas­sa onkin saa­vut­ta­nut 50% raja­pyy­kin. Kaik­ki­han tie­tä­vät, että mikään ei alen­na pääs­tö­jä yhtä tehok­kaas­ti kuin työttömyys 😀

  3. Täl­lä perus­teel­la voi sanoa pääs­tö­kau­pan epä­on­nis­tu­neen, kos­ka se ei ohjaa enää mitään, ”

    Vih­reät ovat tie­ten­kin tuo­ta miel­tä, kos­ka eihän pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen (eli lop­pu­pe­leis­sä pääs­tä­mi­nen) voi olla help­poa ja hal­paa, vaan sen pitää olla mah­dol­li­sim­man kal­lis­ta ja ikävää.

  4. Tois­tan täs­sä­kin aiem­man kom­ment­ti­ni. Nykyi­nen pääs­tö­kaup­pa­mal­li on moni­mut­kai­nen, ja mah­dol­lis­taa sik­si por­saan­reiät, ikui­sen sää­tä­mi­sen, hidas­tus­lob­bai­lun ja kes­kit­ty­mi­sen näyt­tä­viin mut­ta epä­oleel­li­siin koh­tiin. Fos­sii­li­ve­ro oli­si suo­rem­pi, yksin­ker­tai­sem­pi, koh­tee­seen­sa osu­va, ja sik­si toi­mi­vam­pi ratkaisu.

    Lisäk­si jär­jes­tel­mään on pujah­ta­nut sel­lai­sia höl­möyk­siä, kuin vaa­ti­mus uusiu­tu­vien pro­sent­tio­suu­den nos­ta­mi­ses­ta. Sopi­vis­sa olo­suh­teis­sa tämä voi tar­kot­taa ympä­ris­tön kuor­mi­tuk­sen lisää­mis­tä (lisää tuul­ta ja haket­ta kun ker­ran hiil­tä­kin) sen las­ke­mi­sen sijaan.

    Pääs­tö­kau­pan toi­mi­vuus on jää­nyt sii­nä mie­les­sä kokei­le­mat­ta, että emme tie­dä mitä polii­ti­kot teki­si­vät tilan­tees­sa, jos­sa Euroo­pan talous kär­si­si huo­mat­ta­vas­ti kil­pai­lus­sa mui­den talous­a­luei­den kans­sa niuk­ko­jen pääs­tö­oi­keuk­sien­sa vuok­si. Kek­sit­täi­siin­kö sil­loin “tila­päi­siä” hel­po­tuk­sia sään­töi­hin, hyväk­syt­täi­siin­kö talou­den kur­jis­tu­mi­nen, vai mää­rät­täi­siin­kö muil­le (maa­il­man­kau­pan avoi­muu­den sään­tö­jä peruen) ran­gais­tus­tul­le­ja tms.

  5. Met­sä­sek­to­rin jous­to­kre­diit­te­jä ei voi käyt­tää pääs­tö­kau­pas­sa, mut­ta jäsen­mai­den kan­sal­li­sia tavoit­tei­ta vas­taan peri­aat­tes­sa kyl­lä. Tämä ei pal­jon sil­ti loh­du­ta, kun teol­li­sia jous­to­kre­diit­te­jä on pys­tyt­ty teh­tai­le­maan mas­si­vi­sia mää­riä pol­ku­hin­taan. Pääs­tö­kau­pan puit­teis­sa vaa­di­tuis­ta pääs­tö­vä­hen­nyk­sis­tä voi jous­to­kre­dii­teil­lä kui­ta­ta puolet.

  6. Pääs­tö­kaup­pa on lope­tet­ta­va ja yksin­ker­tai­ses­ti vero­tet­ta­va fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta pääs­tö­jen mukaan. Nykyi­nen sys­tee­mi hyö­dyt­tää vain hui­ja­rei­ta ja mui­ta puli­vei­vaa­jia. Myös ener­gia­tu­kiai­set on lopetettava.

  7. Seu­ra­taan­ko pääs­tö­jen vähe­ne­mis­tä kos­ke­vis­sa las­kel­mis­sa myös hiilivuotoa?

  8. OS: Vaa­ra­na on kui­ten­kin tilan­ne, jos­sa autoi­lun aiheut­ta­mia pääs­tö­jä vähen­ne­tään taval­la, joka lisää nii­tä enem­män vaik­ka­pa auton tai akku­jen val­mis­tuk­ses­sa, kos­ka ajon aika­na syn­ty­vät pääs­töt mak­sa­vat niin val­ta­vas­ti enem­män kuin auton val­mis­tuk­ses­sa syntyvät.

    Yllä­ole­vas­sa artik­ke­lis­sa on pal­jon asi­aa, mut­ta tämän nimen­omai­sen koh­dan osal­ta ris­ki on vähäinen.

    Mik­si näin? Sik­si, että auton val­mis­tus­kus­tan­nuk­set ovat erit­täin pal­jon pie­nem­piä kuin auton vero­tet­ta­va arvo. Täl­löin val­mis­tuk­ses­sa syn­ty­vät pääs­tö­kus­tan­nuk­set joka tapauk­ses­sa monin­ker­tais­tu­vat matkalla.

    Auto on esi­merk­ki hyö­dyk­kees­tä, jon­ka pääs­töt syn­ty­vät lähin­nä käy­tös­sä, ei val­mis­tuk­ses­sa. Sekin vähen­tää tätä proble­ma­tiik­kaa. Ylioh­jaa­mi­nen on suh­teel­li­sen vaa­ra­ton­ta. Käy­tän­nös­sä se tun­tuu joh­ta­van lähin­nä pääs­tö­lu­ke­mien kau­nis­te­luun eri mene­tel­mil­lä, ei tek­no­lo­gian muuttamiseen.

    Yksi­tyi­sen kulu­tuk­sen koh­dal­la mitään todel­li­sia pääs­tö­vai­ku­tuk­sia ei saa kuin voi­mak­kaal­la ylioh­jaa­mi­sel­la. Jos hii­li­pääs­tö­ton­ni mak­saa vii­si kymp­piä, se on kah­dek­san ton­nin nenä­koh­tai­sil­la pääs­töil­lä nel­jä­sa­taa vuo­des­sa. Sil­lä ei ihmeem­min taloon teh­dä energiaremonttia.

  9. Juho Laa­tu: pääs­tö­kaup­pa­mal­li on moni­mut­kai­nen, ja mah­dol­lis­taa sik­si por­saan­reiät, ikui­sen sää­tä­mi­sen, hidas­tus­lob­bai­lun ja kes­kit­ty­mi­sen näyt­tä­viin mut­ta epä­oleel­li­siin koh­tiin. Fos­sii­li­ve­ro oli­si suo­rem­pi, yksin­ker­tai­sem­pi, koh­tee­seen­sa osu­va, ja sik­si toi­mi­vam­pi ratkaisu.

    Entä­pä jos EU:n pääs­tö­kau­pan höl­möy­det korjattaisiin?

    Pääs­tö­kaup­pa voi­daan teh­dä yhtä sel­keäk­si kuin osa­ke­kaup­pa. Jopa kak­sin­ker­tai­nen kir­jan­pi­to voi­daan jär­jes­tää, sil­lä aineen häviä­mät­tö­myy­den laki on tois­tai­sek­si voimassa.

    On se kum­ma, että monet teo­riat toi­mi­vat USA:ssa myös käy­tän­nös­sä. Tääl­lä eivät toi­mi teo­riat eivät­kä käytännöt.

  10. Vihe­rins­si: Yksi­tyi­sen kulu­tuk­sen koh­dal­la mitään todel­li­sia pääs­tö­vai­ku­tuk­sia ei saa kuin voi­mak­kaal­la ylioh­jaa­mi­sel­la. Jos hii­li­pääs­tö­ton­ni mak­saa vii­si kymp­piä, se on kah­dek­san ton­nin nenä­koh­tai­sil­la pääs­töil­lä nel­jä­sa­taa vuo­des­sa. Sil­lä ei ihmeem­min taloon teh­dä energiaremonttia.

    Täs­tä syys­tä kaik­ki pääs­töt pitäi­si olla samas­sa pääs­tö­kau­pas­sa tai vas­taa­vas­sa jär­jes­tel­mäs­sä muka­na. Jot­ta ener­gia­re­mont­te­ja kan­nat­tai­si teh­dä, pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nan pitäi­si nous­ta, mikä pis­täi­si vauh­tia teol­li­suu­den ja ener­gia­tuo­tan­non pääs­tö­jen vähentämiseen.

  11. Tapio: Entä­pä jos EU:n pääs­tö­kau­pan höl­möy­det korjattaisiin?

    Aloi­te­taan sii­tä, että pääs­tö­oi­keuk­sia ei saa kukaan ilmai­sek­si, ja sen jäl­keen lai­te­taan mää­rät järkeviksi.

    Mie­len­kiin­toi­ses­ti Ener­gia­teol­li­suu­den edus­ta­ja käyt­ti täs­tä puheen­vuo­ron päi­vän Hesa­rin mie­li­pi­de­pals­tal­la. Puheen­vuo­ron ydin oli se, että kaik­ki tukiai­set pitäi­si hävit­tää ja antaa pääs­tö­kaup­pa­hin­nan nous­ta sil­le tasol­le, että sen poh­jal­ta kan­nat­taa teh­dä jotain.

    Täs­sä lai­naus Joo­na Pou­kan puheenvuorosta:

    EU:n ei mie­les­tä­ni tu­li­si­kaan pi­tää kiin­ni kol­men rin­nak­kai­sen ta­voit­teen po­li­tii­kas­ta, vaan sen tu­li­si siir­tyä yh­den ta­voit­teen malliin.

    EU:n ener­­gia- ja il­mas­to­pää­mää­rän to­teut­tai­si kun­nian­hi­moi­nen pääs­tö­ta­voi­te vuo­del­le 2030 – yk­si­nään. Uu­siu­tu­va ener­gia me­nes­tyi­si, jos pääs­tö­kau­pan an­net­tai­siin teh­dä sii­tä kan­nat­ta­vaa. Nyt uu­siu­tu­vat ovat riip­pu­vai­sia tuis­ta, ja il­miö le­viää kaik­keen säh­kön­tuo­tan­toon. Säh­kön saan­nin var­mis­ta­mi­sek­si eri mais­sa suun­ni­tel­laan tu­kia myös uu­siu­tu­mat­to­mil­le tuotantomuodoille.

    Voi olla, että teol­li­suu­del­la on oma­kin leh­mä ojas­sa, mut­ta aika fik­sul­ta tuo kuu­los­taa aja­tuk­se­na. Koko sys­tee­mi on nyt seka­va tukien ja rajo­jen sotku.

  12. Vihe­rins­si: Voi olla, että teol­li­suu­del­la on oma­kin leh­mä ojas­sa, mut­ta aika fik­sul­ta tuo kuu­los­taa aja­tuk­se­na. Koko sys­tee­mi on nyt seka­va tukien ja rajo­jen sotku.

    Teol­li­suu­del­la on oma leh­mä ojas­sa, mut­ta kul­la­kin firmalla/maalla vähän eri puo­lil­la tie­tä. Pääs­tö­kaup­pa hajoit­taa teol­li­suu­den rivit ja jät­tää tilaa polii­ti­koil­le. Hei­dän vain pitäi­si käyt­tää laa­jen­tu­nut­ta man­daat­ti­aan viisaasti.

  13. Todet­ta­koon nyt vie­lä, että pääs­tö­jen vähen­tä­mis­tä vaa­ti­via taho­ja ei oikein voi syyt­tää sii­tä, että pääs­tö­kaup­pa­jär­jes­tel­mäs­sä on por­saan­rei­kiä. Juu­ri eri­lai­set fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den asial­la toi­mi­vat polii­ti­kot lob­ba­si­vat sin­ne nii­tä, ja sai­vat nii­tä myös läpi.

    Mikään ei takaa, ettei näin kävi­sin myös CO2-veron koh­dal­la. Kuten on sitä pait­si use­aan ker­taan aikai­sem­min todet­tu, mikään CO2-vero ei läpäi­se EU-käsit­te­lyä, kos­ka vero­jen aset­ta­mi­seen vaa­di­taan jäsen­mai­den yksi­mie­li­syys. Sik­si mei­dän on paras­ta jat­kaa pääs­tö­kau­pan avul­la, kaik­ki­ne ongel­mi­neen­kin. Tämän tie­tää myös Ener­gia­teol­li­suus, ja sik­si se halu­aa­kin voi­mak­kaam­paa ohjaus­ta juu­ri pääs­tö­kau­pan kautta.

    1. Kyl­lä lob­ba­rit pys­ty­vät teke­mään rei­kiä hii­li­diok­si­di­ve­roon­kin. Esi­mer­kik­si tur­peen koh­dal­la. Se ei sen­tään onnis­tu enää pääs­tö­kau­pas­sa, vaan tur­pees­ta jou­tuu mak­sa­maan pääs­tö­oi­keu­des­ta toteu­tu­neen pääs­tön verran.

  14. Voi olla, että teol­li­suu­del­la on oma­kin leh­mä ojas­sa, mut­ta aika fik­sul­ta tuo kuu­los­taa aja­tuk­se­na. Koko sys­tee­mi on nyt seka­va tukien ja rajo­jen sotku.

    Olet äly­käs ihmi­nen, ja osaat las­kea ja arvioi­da toden­nä­köi­syyk­siä. Mil­lä toden­nä­köi­syy­del­lä tuo fik­su aja­tus (EU:n yksi­puo­li­nen kun­nian­hi­moi­nen uusiu­tu­vaan ener­gi­aan siir­ty­mi­sen tavoi­te vuo­del­le 2030) joh­tai­si talou­del­li­seen kata­stro­fiin, pää­oma­pa­koon teol­li­suu­des­ta ja teol­li­suu­den toi­min­tae­del­ly­tys­ten ja kil­pai­lu­ky­vyn heik­ke­ne­mi­sen myö­tä koko yhteis­kun­nan mitas­sa talou­del­li­siin vai­keuk­siin ja mm. vai­keu­tu­vaan työttömyyteen.

  15. Tapio: Entä­pä jos EU:n pääs­tö­kau­pan höl­möy­det korjattaisiin? 

    Yksi perus­höl­möys on moni­mut­kai­suus. Moni­mut­kais­ta jär­jes­tel­mää­kin voi yrit­tää kor­ja­ta ja yllä­pi­tää, mut­ta väem­mäl­lä pää­see, jos yrit­tää teh­dä saman yksin­ker­tai­sel­la sys­tee­mil­lä. Veik­kaan että pääs­tö­kaup­pa­jär­jes­tel­mäs­tä on jo kor­jat­tu joi­tain piir­tei­tä, jot­ka mah­dol­lis­ti­vat rikol­lis­ten hui­jauk­set, mut­ta toi­saal­ta tie­däm­me, että koko jär­jes­tel­mä ei ole vie­lä edes ollut kun­nol­li­ses­sa rasi­tus­ko­kees­sa. Moni­mut­kai­suu­des­sa ja jär­jes­tel­män paran­ta­mi­ses­sa / yllä­pi­dos­sa on myös se ongel­ma, että on myös ole­mas­sa taho­ja, joi­den kan­nat­taa pitää jär­jes­tel­mä toi­mi­mat­to­ma­na (eri­näi­siä lob­ba­rei­ta, mut­ta myös muka­vuu­den­ha­lui­sia polii­tik­ko­ja, muka­vuu­den­ha­lui­sia vir­ka­mie­hiä ja muka­vuu­den­ha­lui­sia äänes­tä­jiä). Mitä moni­mu­tai­sem­pi jär­jes­tel­mä, sitä hel­pom­pi sii­hen on pii­lot­taa lip­su­mi­sia eri asioissa.

    Pääs­tö­kaup­pa voi­daan teh­dä yhtä sel­keäk­si kuin osa­ke­kaup­pa. Jopa kak­sin­ker­tai­nen kir­jan­pi­to voi­daan jär­jes­tää, sil­lä aineen häviä­mät­tö­myy­den laki on tois­tai­sek­si voimassa. 

    Jos kir­jan­pi­to voi­daan jär­jes­tää yksin­ker­tai­ses­ti. Teo­rias­sa toi­mii, mut­ta lait­tai­sin ropo­se­ni vie­lä­kin vero­mal­liin, jos polii­ti­kot vain sai­si­vat sel­lai­sen sovittua.

    On se kum­ma, että monet teo­riat toi­mi­vat USA:ssa myös käy­tän­nös­sä. Tääl­lä eivät toi­mi teo­riat eivät­kä käytännöt. 

    Toi­mii­ko USA:ssa? Epäi­len että aina­kin näis­sä pääs­tö­tal­kois­sa siel­lä ei olla vie­lä moraa­li­ses­sa kra­pu­las­sa yhtä kor­keis­sa luke­mis­sa. Ja tääl­lä­kin pela­taan aikaa sen sijaan, että toi­mit­tai­siin. Suu­ria kokouk­sia ja suu­ria sano­ja, mut­ta ei juu­ri villoja.

  16. az: Olet äly­käs ihmi­nen, ja osaat las­kea ja arvioi­da toden­nä­köi­syyk­siä. Mil­lä toden­nä­köi­syy­del­lä tuo fik­su aja­tus (EU:n yksi­puo­li­nen kun­nian­hi­moi­nen uusiu­tu­vaan ener­gi­aan siir­ty­mi­sen tavoi­te vuo­del­le 2030) joh­tai­si talou­del­li­seen kata­stro­fiin, pää­oma­pa­koon teol­li­suu­des­ta ja teol­li­suu­den toi­min­tae­del­ly­tys­ten ja kil­pai­lu­ky­vyn heik­ke­ne­mi­sen myö­tä koko yhteis­kun­nan mitas­sa talou­del­li­siin vai­keuk­siin ja mm. vai­keu­tu­vaan työttömyyteen.

    Ihan ensim­mäi­se­nä kan­nat­taa muis­taa, että kysy­mys on rahan siir­te­lys­tä EU:n sisäl­lä. Val­tiot saa­vat huu­to­kau­pois­ta rahaa, ja jos hin­ta nousee kor­keal­le, rahaa tulee enem­män. Täs­tä syys­tä vai­ku­tus ei tule miten­kään täysimääräisenä.

    Niil­tä osin vai­ku­tus toki tulee koko­nai­se­na, että jos esi­mer­kik­si ener­gian­tuo­tan­non tehok­kuus ale­nee, se on todel­lis­ta koko­nais­te­hok­kuu­den las­kua. Hii­li­vuo­toa­kin voi tark­kail­la. Kaik­ki hii­li­vuo­to ei ole ongel­mal­lis­ta, mut­ta jos muka­na menee lii­kaa työ­paik­ko­ja tai vuo­to menee mai­hin, jois­sa on epä­te­hok­kaam­paa tek­no­lo­gi­aa, mei­dän on tur­ha leik­kiä lii­an kir­ka­sot­sais­ta. Sii­tä ei ole hyö­tyä ilmakehällekään.

    Pidän pääs­tö­kaup­paa vähi­ten hai­tal­li­se­na ja par­hai­ten ohjaa­va­na tapa­na pääs­tö­jen suit­si­mi­seen. Pääs­tö­jen suit­si­mi­nen vaa­tii kui­ten­kin lopul­ta kan­sain­vä­lis­tä yhteis­työ­tä, ja jos sitä ei tule, koko pro­jek­tis­ta ei tule mitän.

  17. Vihe­rins­si: Ihan ensim­mäi­se­nä kan­nat­taa muis­taa, että kysy­mys on rahan siir­te­lys­tä EU:n sisäl­lä. Val­tiot saa­vat huu­to­kau­pois­ta rahaa, ja jos hin­ta nousee kor­keal­le, rahaa tulee enem­män. Täs­tä syys­tä vai­ku­tus ei tule miten­kään täysimääräisenä.

    Jep, ja cete­ris pari­bus ener­gia­ve­ro­tus ei vai­ku­ta koko­nais­ve­roas­tee­seen miten­kään. Jos yri­tys mak­saa enem­män ener­gia­ve­ro­ja niin vas­taa­vas­ti esim. palk­ka­ve­rot ovat pienemmät.

    Niil­tä osin vai­ku­tus toki tulee koko­nai­se­na, että jos esi­mer­kik­si ener­gian­tuo­tan­non tehok­kuus ale­nee, se on todel­lis­ta koko­nais­te­hok­kuu­den las­kua. Hii­li­vuo­toa­kin voi tark­kail­la. Kaik­ki hii­li­vuo­to ei ole ongel­mal­lis­ta, mut­ta jos muka­na menee lii­kaa työ­paik­ko­ja tai vuo­to menee mai­hin, jois­sa on epä­te­hok­kaam­paa tek­no­lo­gi­aa, mei­dän on tur­ha leik­kiä lii­an kir­ka­sot­sais­ta. Sii­tä ei ole hyö­tyä ilmakehällekään.

    Jous­ta­vien valuut­ta­kurs­sien maa­il­mas­sa, tuot­ta­vuuse­rot siir­tyy teo­rias­sa valuut­ta­kurs­sei­hin; eli jos maas­sa A teol­li­suu­den tuot­ta­vuus­kas­vu on huo­nom­paa kuin muu­al­la, niin maan A valuu­tan kurs­si las­kee tasa­pai­not­taen tämän. Tämä on kan­san­ta­lou­del­li­nen hait­ta sitä kaut­ta että se las­kee osto­voi­maa, kos­ka tuon­ti­tuot­teet mak­sa­vat enem­män, mut­ta se ei sinän­sä joh­da koti­mai­sen tuo­tan­non supistumiseen.

    Käy­tän­nös­sä, oikein mitään näyt­töä hii­li­vuo­dos­ta ei ole, jos on niin sii­hen voi­daan puut­tua, ja kan­sain­vä­li­nen kaup­pa­po­li­tiik­ka valuut­ta­kurs­sien mani­pu­loin­tei­neen on aivan eri mit­ta­luo­kan vai­kut­ta­va teki­jä kuin joku päästökauppamaksu.

  18. Juho Laa­tu: Toi­mii­ko USA:ssa? Epäi­len että aina­kin näis­sä pääs­tö­tal­kois­sa siel­lä ei olla vie­lä moraa­li­ses­sa kra­pu­las­sa yhtä kor­keis­sa lukemissa. 

    USA:ssa on pääs­tö­kau­pas­ta saa­tu hyviä maan­laa­jui­sia tulok­sia SO2- ja NOx- ohjel­mis­sa. CO2:n koh­dal­la ollaan kai­ke­ti vie­lä alkutekijöissään.

    Juho Laa­tu: Jos kir­jan­pi­to voi­daan jär­jes­tää yksinkertaisesti.

    Kak­sin­ker­tai­nen kir­jan­pi­to oli vähän huo­no ter­mi, sil­lä se on tie­ten­kin jo nyt käy­tös­sä. Tar­koi­tin, että pääs­tö­lu­ku­jen oikeel­li­suus voi­daan tar­kis­taa koh­tuul­li­sel­la tark­ku­del­la kätet­ty­jen polt­toai­ne­mää­rien perusteella.

  19. tpyy­luo­ma:
    Jous­ta­vien valuut­ta­kurs­sien maa­il­mas­sa, tuot­ta­vuuse­rot siir­tyy teo­rias­sa valuut­ta­kurs­sei­hin; eli jos maas­sa A teol­li­suu­den tuot­ta­vuus­kas­vu on huo­nom­paa kuin muu­al­la, niin maan A valuu­tan kurs­si las­kee tasa­pai­not­taen tämän. Tämä on kan­san­ta­lou­del­li­nen hait­ta sitä kaut­ta että se las­kee osto­voi­maa, kos­ka tuon­ti­tuot­teet mak­sa­vat enem­män, mut­ta se ei sinän­sä joh­da koti­mai­sen tuo­tan­non supistumiseen. 

    Ei joh­da teo­rias­sa tuo­tan­non supis­tu­mi­seen vai ei joh­da supis­tu­mi­seen myös­kään käy­tän­nös­sä? Käy­tän­nös­sä tuol­lai­nen hin­ta­jous­to on eri asia kuin teo­rias­sa. Käy­tän­nös­sä on aina mm. epä­var­muuk­sia, puo­li­nai­sia vai­ku­tuk­sia, jäyk­kyyk­siä ja ennus­ta­mat­to­muuk­sia. EU:n elin­ta­son las­ku tar­koit­tai­si myös EU:n kes­ki­mää­räi­sen palk­ka­ta­son las­kua, mikä esi­mer­kik­si lisäi­si (hal­van lius­ke­kaa­sun, tun­tu­vas­ti kor­keam­man elin­ta­son) yhdys­val­ta­lais­ten yri­tys­ten hou­kut­te­le­vuut­ta työl­lis­tä­jä­nä kor­keas­ti kou­lu­te­tuil­le ja kielitaitoisille.
    Myös toi­ses­ta alem­mas­ta ansain­to­pääs­tä yhteis­kun­taa kat­soen vai­ku­tuk­set oli­si­vat mer­kit­tä­viä, sil­lä ener­gia­kus­tan­nuk­set ovat tasa­ve­ro­luon­tei­sia, ja nouse­va hin­ta kos­ki­si eni­ten köy­him­piin väes­tö­no­siin. Hin­to­jen sub­ven­toi­mi­nen oli­si sit­ten taas jos­ta­kin muus­ta hyväs­tä pois.

    Ener­giain­fran val­lan­ku­mouk­seen liit­tyi­si pel­kis­tet­ty­jen hin­ta­las­kel­mien lisäk­si toki mui­ta­kin epä­var­muuk­sia. Saa­ta­vuus, kat­kok­set, var­muus, todel­li­nen (kont­ra las­ken­nal­li­nen) kapa­si­teet­ti, koko­nais­hin­ta ker­ran­nais­vai­ku­tus­ten jäl­keen. Mit­kä vai­kut­tai­si­vat yri­tys­ten ja inves­toi­jien pää­tök­siin toi­min­tan­sa sijoit­ta­mi­ses­ta glo­baa­lil­la pelikentälllä.

    Muu­tos ei myös­kään tapah­du mis­sään demo­kraat­ti­ses­sa tyh­jiös­sä, vaan tie­toi­nen elin­ta­son las­kuun täh­tää­vä, epä­var­muut­ta syn­nyt­tä­vä ja esi­mer­kik­si ympä­ris­töä infer­naa­li­sel­la mää­räl­lä tuu­li­myl­ly­jä täyt­tä­vä poli­tiik­ka jo pal­jon ennen lopul­lis­ta täyt­ty­mys­tään voi­si syn­nyt­tää vas­ta­reak­tio­naan aika mon­ta “aamun­koit­toa” Euroo­pas­sa ja siten nol­la­ta itsen­sä. Esi­mer­kik­si yksi­kin riit­tä­vän säh­kön­ja­ke­lun pet­tä­mi­nen kyl­mään tal­viai­kaan Bri­tan­nias­sa joh­tai­si dras­ti­siin poliit­ti­siin seu­rauk­siin. Teo­rias­sa tuu­li­voi­ma ja aurin­ko­voi­ma voi olla käy­tän­nös­sä jotain aivan muuta.

    Täl­lai­nen EU:n per­for­mans­si oli­si myös­kin lähin­nä sym­bo­li­nen mart­tyy­rin ele, sil­lä EU:n pääs­töt ovat vain n. 1/8 maa­il­man koko­nais­pääs­töis­tä (ja osuus las­kee) ja lisäk­si pääs­tö­vä­hen­nyk­seen liit­tyi­si yri­tys­toi­min­nan pois siir­ty­mi­sen myö­tä mas­sii­vi­nen hiilivuoto.

    Osmo on nyt kir­joit­ta­nut 8 kir­joi­tus­ta ilmas­to­po­li­tii­kas­ta, mut­ta odo­tan yhä, mil­loin hän rupe­aa käsit­te­le­mään ilmastopolitiikkaa.

    Avain­sa­no­ja: Kii­na, Intia, Indo­ne­sia, Yhdys­val­lat, mukaan saa­mi­nen, epä­var­muus­te­ki­jät, taa­kan­ja­ko, nou­dat­ta­mi­sen seu­raa­mi­nen, rent-see­king, glo­baa­li talous­kas­vu, elä­män­ta­pa, auto, jää­kaap­pi, kak­si perim­mäis­tä muut­tu­jaa: maa­il­man koko­nais­ku­lu­tuk­sen suun­tau­tu­mi­nen, maa­il­man koko­nais­ku­lu­tuk­sen edel­lyt­tä­män ener­gian tuo­tan­to­muo­dot ja alle­vii­va­ten, kos­ka muu on vie­lä­kin suu­rem­paa hai­hat­te­lua: lius­ke­kaa­su, ydin­voi­ma, nel­jäs suku­pol­vi, tek­no­lo­gia.

    Jos pitäi­sin yhä ilmas­ton­muu­tos­ta vaka­va­na uhka­na, niin pitäi­sin lähes rikol­li­se­na sitä, että Osmo, kun kat­so­taan Japa­nin ja Sak­san kehi­tys­tä, ei esi­mer­kik­si siir­ry täy­sin yksi­se­lit­tei­ses­ti, ääneen huu­taen ja ehdot­to­mas­ti ydin­voi­man tuki­jak­si. Muu­ten­kin asian pitäi­si olla täy­sin sel­vä tilas­to­tut­ki­jal­le, jos kokee uhan val­ta­vak­si ja ymmär­tää myös tor­jun­taan, ei vain uhkaan, liit­ty­vän epävarmuusperiaatteen.

    Tätä ilmas­to­po­li­tiik­ka on mei­dän evo­lu­tio­naa­ri­sel­la pers­pek­tii­vil­läm­me. Mitään uhkaa ei koe­ta, se pro­ji­soi­daan ja pro­ji­soi­des­sa voi huo­let­ta mutus­tel­la kai­ken­lais­ta yhden­te­ke­vää ja epä­mu­ka­via kysy­myk­siä vält­te­le­vää. Jos talo oikeas­ti palai­si tai tul­va­ve­det valui­si­vat kel­la­riin, niin sil­loin teh­täi­siin kaik­ki voi­ta­va, eikä pri­mää­ri huo­li, tie­dos­tet­tu tai tie­dos­ta­ma­ton, oli­si se, mitä Hei­di, Pek­ka tai Satu vaa­dit­ta­vis­ta pelas­tus­toi­mis­ta ajat­te­lee, miten tuo­ta pakon sane­le­maa pelas­tuso­pe­raa­tio­ta moraa­li­ses­ti sank­tioi. Sopii­ko se vaa­dit­tu sam­mu­tus­työ tai ojan­kai­vuu sosi­aa­lis­po­liit­ti­seen iden­ti­teet­tii­ni, sai­sin­ko sii­tä epä­mu­ka­vaa sosi­aa­lis­ta palautetta. 

    Nämä kah­dek­san tähä­nas­tis­ta kir­joi­tus­ta ilmas­to­po­li­tii­kas­ta ovat täy­sin mitään­sa­no­mat­to­mia, kos­ka ne ennus­tet­ta­vas­ti pysy­vät (juu­ri sosi­aa­li­sen, ideo­lo­gi­sen ym.) muka­vuusa­lu­een sisäl­lä eivät­kä sik­si oikeas­ti ilmai­se mitään todel­lis­ta huol­ta, eivät uhraa mitään, eivät­kä vaa­di mitään.

  20. tpyy­luo­ma: Jep, ja cete­ris pari­bus ener­gia­ve­ro­tus ei vai­ku­ta koko­nais­ve­roas­tee­seen miten­kään. Jos yri­tys mak­saa enem­män ener­gia­ve­ro­ja niin vas­taa­vas­ti esim. palk­ka­ve­rot ovat pienemmät.

    Ei todel­li­suus toi­mi noin, min­kä esi­mer­kik­si Salon esi­merk­ki osoit­taa. Ei siel­lä las­ket­tu kun­nal­lis­ve­roa nol­laan, kun kau­pun­gin kas­saan vyö­ryi Nokian-mil­joo­nia. Toki kun­nal­lis­ve­roa las­ket­tiin vähä­sen, mut­ta lisään­ty­neet vero­tu­lot vain yksin­ker­tai­ses­ti lai­tet­tiin jul­ki­seen kulutuksen.

    Polii­ti­kot käyt­tä­vät kaik­ki rahat jot­ka vain saa­vat irti. Eli jos ener­gia­ve­ro tuo lisää fyrk­kaa kas­saan, palk­ka­ve­ro­tus­ta voi­daan kyl­lä vähä­sen tiput­taa, mut­ta _ei_ _ikinä_ täysimääräisesti.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä lob­ba­rit pys­ty­vät teke­mään rei­kiä hii­li­diok­si­di­ve­roon­kin. Esi­mer­kik­si tur­peen koh­dal­la. Se ei sen­tään onnis­tu enää pääs­tö­kau­pas­sa, vaan tur­pees­ta jou­tuu mak­sa­maan pääs­tö­oi­keu­des­ta toteu­tu­neen pääs­tön verran.

    Tur­ve on tosi­aan raja­ta­paus. Se ei ole var­si­nai­ses­ti fos­sii­lis­ta hiil­tä, vaan vain vuo­si­sa­to­ja ja vuo­si­tu­han­sia maan­pin­nal­le ker­ty­nyt­tä hiil­tä. Sik­si lob­ba­ri voi­si saa­da sen hää­det­tyä pois jos­tain fos­sii­le­ja kos­ke­vas­ta sopi­muk­ses­ta. Mut­ta en ymär­rä, mik­si se oli­si hel­pom­pi hää­tää ulos vero­so­pi­muk­ses­ta kuin päästökauppasopimuksesta.

    Vero­so­pi­muk­sen yksin­ker­tai­sem­pi luon­ne pal­jas­ta­nee “vilun­gin” hel­pom­min. Ehkä polii­ti­kot voi­si­vat lob­ba­rei­den voi­te­le­mi­na sopia, että tur­pees­ta jou­tuu mak­sa­maan vain 80% pääs­tö­ve­roa. Tämä aina­kin näkyi­si heti ulos ja medial­le. Luu­len että nykyi­sen tyy­li­sis­sä moni­mut­kai­sis­sa pääs­tö­kaup­pa­mal­lis­sa pako­tei­tä oli­si useam­pia, vaik­ka sii­nä­kin perus­rat­kai­su voi­si olla sama, tur­ve mukaan nykyi­seen pääs­tö­jär­jes­tel­mään (80% tai 100% painolla).

    Tur­peen mas­sii­vi­nen käyt­tö on luon­teel­taan yleen­sä uusiu­tu­ma­ton­ta, eli sitä käy­te­tään pal­jon enem­män kuin sitä ehtii luon­tai­ses­ti syn­tyä lisää samal­la suol­la. Sik­si on luon­te­vaa ottaa tuol­lai­ses­ta tur­peen käy­tös­tä vas­taa­va vero kuin fos­sii­lien pol­tos­ta. Lisäk­si meil­lä on tie­ten­kin se ongel­ma, että koko Suo­men suot voi­vat varas­toi­da hiil­tä, vaik­ka yksi osa sitä luo­vut­tai­si­kin hiil­tä run­saas­ti. Suo­mi siis taval­laan vain vähen­tää (ansiok­kaan) hii­li­nie­lun­sa vas­taan­ot­to­mää­rää, kun se polt­taa soi­taan. Vaa­ral­lis­ta sil­ti, sil­lä muut­taa käy­tän­nös­sä yhtä pal­jon maa­pal­lon hii­li­ta­sa­pai­noa kuin fos­sii­lien polttaminen.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kyl­lä lob­ba­rit pys­ty­vät teke­mään rei­kiä hii­li­diok­si­di­ve­roon­kin. Esi­mer­kik­si tur­peen koh­dal­la. Se ei sen­tään onnis­tu enää pääs­tö­kau­pas­sa, vaan tur­pees­ta jou­tuu mak­sa­maan pääs­tö­oi­keu­des­ta toteu­tu­neen pääs­tön verran.

    Vai­kut­taa­ko tar­vit­ta­vien pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rään vaik­ka­pa savu­kaa­su­jen läm­mön tal­teen­ot­to? Aika suu­ri vai­ku­tus pääs­tö­jen mää­räl­le, jos tur­peen sisäl­tä­mä jään­nös­kos­teus haih­du­te­taan tai­vaal­le, taik­ka jos tii­vis­te­tään vedek­si ja ote­taan läm­pö talteen.

    1. Läm­mön­tal­teen­ot­to vai­kut­taa ener­gia­te­hok­kuu­teen, mut­ta hii­li­diok­si­dia pää­see tivaan tuu­liin ihan yhtä paljon.

  23. tpyy­luo­ma: Jous­ta­vien valuut­ta­kurs­sien maa­il­mas­sa, tuot­ta­vuuse­rot siir­tyy teo­rias­sa valuut­ta­kurs­sei­hin; eli jos maas­sa A teol­li­suu­den tuot­ta­vuus­kas­vu on huo­nom­paa kuin muu­al­la, niin maan A valuu­tan kurs­si las­kee tasa­pai­not­taen tämän. Tämä on kan­san­ta­lou­del­li­nen hait­ta sitä kaut­ta että se las­kee osto­voi­maa, kos­ka tuon­ti­tuot­teet mak­sa­vat enem­män, mut­ta se ei sinän­sä joh­da koti­mai­sen tuo­tan­non supistumiseen.

    Näin juu­ri. Ener­gia­ve­ro­tuk­sen (pääs­tö­mak­sut, verot) vai­ku­tuk­set ovat aika moni­pol­vi­sia, eikä niil­lä koko valuut­ta-alu­een kan­nal­ta pitäi­si olla mitään kovin suu­ria net­to­vai­ku­tuk­sia. Ostam­me ulko­puo­lel­ta vaik­ka­pa öljyä, mut­ta jos opim­me nuu­kem­mik­si, tar­vit­sem­me sitä vähem­män. Tau­lu­te­le­vi­siois­ta kui­ten­kin tulee kalliimpia.

    Olen­nai­nen kysy­mys on se, kuin­ka pal­jon ener­gian­tuo­tan­non raken­tei­den muut­ta­mi­nen mak­saa tehok­kuut­ta. Vali­tuis­ta toi­min­ta­ta­vois­ta ja tek­no­lo­gian kehi­tyk­ses­tä riip­puen luke­ma voi olla 1 % tai 10 % BKT:sta.

    Lisäk­si vai­ku­tuk­set voi­vat olla aika mer­kit­tä­viä yksit­täi­sil­le teol­li­suu­de­na­loil­le tai paik­ka­kun­nil­le. Sadan euron ton­ni­hin­ta pääs­töil­le ei ilah­dut­tai­si Tor­nion seu­tua kovin paljon.

    tpyy­luo­ma: Käy­tän­nös­sä, oikein mitään näyt­töä hii­li­vuo­dos­ta ei ole

    Mitä muu­ta on Suo­men säh­kön­tuon­ti Venäjältä?

    Juu­ri täl­lä het­kel­lä hii­li­vuo­to on aika ole­ma­ton­ta, kos­ka pääs­töis­tä ei jou­du mak­sa­maan juu­ri mitään. Yksi­nu­me­roi­sil­la ton­ni­hin­noil­la on lähin­nä huu­mo­riar­vo. Jos kui­ten­kin hin­nat nouse­vat isom­pien ener­gia­te­hok­kuusin­ves­toin­tien kan­nal­ta rea­lis­ti­sik­si (esi­mer­kik­si 100 €/t pysy­vä­nä taso­na), ener­giain­ten­sii­vis­ten tuot­tei­den tuo­tan­non pain­opis­te siir­tyy väis­tä­mät­tä muu­al­le kul­je­tus­ten kit­ka­vai­ku­tuk­sen jää­des­sä pääs­tö­mak­su­ja pienemmäksi.

    Hii­li­vuo­don suu­ruut­ta ja vai­ku­tuk­sia on kovin vai­kea ennus­taa etu­kä­teen. Sitä tulee kui­ten­kin ole­maan, ja sen varal­ta pitää pitää sil­mät auki. Yhte­nä mah­dol­li­suu­te­na on sit­ten ottaa hii­li­tul­lit käyt­töön pahi­ten vuo­ta­vis­sa kohdissa.

    1. Mitä muu­ta on Suo­men säh­kön­tuon­ti Venäjältä?

      Ei se sil­loin aina­kaan pääs­tö­kau­pas­ta joh­du. Pääs­tö­kau­pan aika­na säh­kön­tuon­ti Venä­jäl­tä on vähen­ty­nyt olennaisesti.

  24. tpyy­luo­ma:
    Käy­tän­nös­sä, oikein mitään näyt­töä hii­li­vuo­dos­ta ei ole

    Jos min­kään­lais­ta hii­li­vuo­toa ei ole, suh­teel­li­sen edun peri­aa­te ei toi­mi. Tai vaih­toeh­toi­ses­ti rahaa on lapioi­tu tukiai­sil­le ener­gia­sek­to­ril­le niin pal­jon, että säh­kön kes­ki­hin­ta ei ole noussut.

  25. Hii­li­diok­si­di­ve­ro ei myös­kään huo­mioi polt­toai­neen tuo­tan­non pääs­tö­jä, jot­ka var­sin­kin maa­kaa­sun koh­dal­la ovat mer­kit­tä­vät. Vii­me aikoi­na on alka­nut ilmes­tyä myös tut­ki­muk­siä ja arvioi­ta sii­tä, var­sin­kin lius­ke­kaa­sun osal­ta. Sen koh­dal­la USA:ssa metaa­ni­vuo­dot ovat tasoa 3,6–7,9% (Howarth ym 2010). Tämä tar­koit­taa, että sen hii­li­ja­lan­jäl­ki on aina­kin 20% suu­rem­pi kuin kivi­hii­len. (tosin metaa­ni kar­kaa myös hii­len louhinnassa).

    Puh­taas­ti las­ken­nal­li­ses­ti on arvioi­tu että noin 3,1% on se vuo­to­ra­ja, jol­la metaa­ni muut­tuu kivi­hiil­tä pahem­mak­si. Maa­kaa­su­kent­tien pääs­tö­jä on vai­kea mita­ta tar­kas­ti ja voi­si olet­taa, että tuot­ta­jat eivät arvioi nii­tä aina­kaan ylä­kant­tiin. USA:ssa Uta­his­sa erään maa­kaa­su­ken­tän metaa­ni­pääs­töik­si arvioi­tiin 6–12% lentokonemittauksilla.

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei se sil­loin aina­kaan pääs­tö­kau­pas­ta joh­du. Pääs­tö­kau­pan aika­na säh­kön­tuon­ti Venä­jäl­tä on vähen­ty­nyt olennaisesti.

    Voi­si joh­tua, sil­lä CO2-ton­nin hin­ta on tääl­lä dra­maat­ti­ses­ti hal­ven­tu­nut. Mik­si tuo­da, jos tääl­lä tuo­tan­to­kus­tan­nus on pie­nem­pi. No, on tuon­nin vähe­ne­mi­seen mui­ta­kin syitä.

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei se sil­loin aina­kaan pääs­tö­kau­pas­ta joh­du. Pääs­tö­kau­pan aika­na säh­kön­tuon­ti Venä­jäl­tä on vähen­ty­nyt olennaisesti.

    Eikö­hän sitä säh­köä tuo­da Venä­jäl­tä niin pal­jon kuin siel­tä saa oste­tuk­si. Käy­tän­nös­sä tosin siel­lä­kin alkaa olla pulaa sähköstä.

    Säh­kö Venä­jäl­tä on kui­ten­kin esi­merk­ki tuot­tees­ta, joka ei tule mil­lään nol­la­pääs­töil­lä (Venä­jän säh­kön­tuo­tan­to nojaa hii­leen), ja jos­ta ei mak­se­ta mitään päästömaksuja.

  28. ant­ti: Vai­kut­taa­ko tar­vit­ta­vien pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rään vaik­ka­pa savu­kaa­su­jen läm­mön talteenotto?

    Sii­nä mie­les­sä kyl­lä, että jos sinul­la on tiet­ty mää­rä oikeuk­sia ja raken­nat savu­kaa­sun avul­la toi­mi­van syöt­teen kui­vaus- tai ener­gian tal­teen­ot­to­jär­jes­tel­män, voit myy­dä enem­män ener­gi­aa osta­mat­ta lisää lupia.

    Nos­tit esil­le hyvin mie­len­kiin­toi­sen uuden näkö­kul­man: Suo­men teol­li­suu­des­sa ei ole juu­ri yri­tet­ty hyö­dyn­tää mata­lan läm­pö­ti­lan (100C + jotain) pääs­tö­jen ener­gia­si­säl­töä. Tähän läm­pö­ti­la­vä­liin kui­ten­kin sat­tuu veden höy­rys­ty­mis­läm­pö (Qh), joka on vesi­ki­loa koh­ti huo­mat­ta­van suuri. 

    Ne suu­ret val­keat saas­te­pil­vet teh­tai­den ja läm­pö­voi­ma­lai­tos­ten yllä ovat pää­asias­sa tii­vis­ty­nyt­tä vesi­höy­ryä. Veden Qh menee sii­nä hara­koil­le. Osa sii­tä voi­tai­siin palaut­taa ihmi­sil­le ilman eri­tyi­siä lupia.

  29. Tapio:Tar­koi­tin, että pääs­tö­lu­ku­jen oikeel­li­suus voi­daan tar­kis­taa koh­tuul­li­sel­la tark­ku­del­la kätet­ty­jen polt­toai­ne­mää­rien perusteella.

    Suo­sik­kia­ja­tuk­se­ni on, että fos­sii­li­ten kulu­tus las­ke­taan heti läh­teel­lä, eli hii­li­kai­vok­ses­ta läh­te­vi­nä vau­nui­na tai put­keen pum­pat­ta­va­na öljynä/kaasuna. Jos tuo maa ei kuu­lu jär­jes­tel­män pii­riin, mita­taan mää­rät jär­jes­tel­mä­alu­een rajal­la. Kan­nat­taa las­kea siel­lä, mis­sä vir­rat ovat suu­rim­mat, ja val­vo­jia tar­vi­taan vähi­ten. Ainakn vero­mal­lis­sa tuo jo riit­tää — pait­si että jär­jes­tel­mä­alu­een ulko­puo­lel­ta tule­vis­sa fos­sii­le­ja kulut­ta­neis­sa tuon­ti­ta­va­rois­sa jou­du­taan tur­vau­tu­maan arvio­pe­rus­tei­siin mak­sui­hin (mie­lel­lään hie­man yläkanttiin).

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei se sil­loin aina­kaan pääs­tö­kau­pas­ta joh­du. Pääs­tö­kau­pan aika­na säh­kön­tuon­ti Venä­jäl­tä on vähen­ty­nyt olennaisesti.

    Näin on, mut­ta joh­tuu­ko se pääs­tö­kau­pas­ta vai sii­tä, että teol­li­suut­ta on hävin­nyt Suomesta?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.