Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.11.2013

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Pasi­lan rat­api­han kort­telei­den suunnitteluperiaatteet

(Pöy­dältä)

Tähän on tulos­sa 3000 asun­toa ja 1000 työ­paikkaa, siis pienen kun­nan ver­ran. Lau­takun­nas­sa virisi aja­tus kaavoit­taa tämä olen­nais­es­ti tehokkaam­min. Olisi ehkä hyvä päät­tää varovais­es­ti, että jatkoke­hit­telyssä tutk­i­taan myös olen­nais­es­ti suurem­paa tehokku­ut­ta. Se tietäisi hyvin korkei­ta asuin­talo­ja, joille var­maankin olisi kysyntää.

Var­tiosaaren osayleiskaa­van suunnitteluperiaatteet

Viras­to esit­tää saarelle 5 000 – 7000 asun­non ker­rostalo­val­taista asuinaluet­ta, joka peit­täisi noin puo­let saares­ta. Toinen puoli jäisi kaikkien kaupunki­lais­ten virkistysalueeksi.

Saari on nyt hyvin pienen joukon revi­ir­inä. Sinne pääsee käytän­nössä vain oma­l­la veneel­lä. Kävi­jöitä on kesässä noin 10 000, eli noin sata päivässä. Saari on 86 hehtaaria. Teo­ri­as­sa pääsee myös vesi­bus­sil­la ker­ran päivässä, mut­ta se on vain teo­ri­aa. Vesi­bus­sil­la tulee 500 kesässä, eli noin viisi päivää kohden.

Min­un kan­tani rak­en­tamiseen riip­puu kovasti liiken­ner­atkais­us­ta. Jos tämä olisi metron liityn­täli­iken­teen varas­sa ole­va puss­in­perä, kan­nat­taisi alue kaavoit­taa virk­istyk­seen, mut­ta ava­ta kaikelle kansalle rak­en­ta­mal­la sil­ta molem­pi­in päi­hin. Siitä tulisi samal­la hyvin suosit­tu pyöräreitti.

Jos alueelle tulee ratik­ka Kru­unuvuoren­ran­nan kaut­ta, asun­tokäyt­tö tun­tuu perustel­lul­ta. Alue olisi min­u­uteis­sa mitat­tuna Munkkiniemen etäisyy­del­lä. Kilo­me­tre­jä olisi enem­män kuin Munkkiniemeen, mut­ta Kru­unuvuoren­ran­nan sil­ta menee yhdessä hujauk­ses­sa ja siitä eteen­päinkin on tarkoi­tus rak­en­taa nopeaa ratikkayhteyttä.

Tätä aluet­ta ei pidä ava­ta autoli­iken­teen läpi­a­joy­htey­dek­si, jol­la vuosaare­laiset ohit­ta­vat Itäväylän risteyk­sen ruuhkat. Läpi­a­joli­iken­teel­lä Var­tiosaar­ta ei pidä pila­ta. Voisi tietysti ajatel­la, että saaren pysäköin­tipaikat, joi­ta olisi siis yli 3 000, voisi­vat olla Laa­jasa­lon (ja osit­tain Vuosaaren) puolel­la ja itse saari olisi vapaa autoli­iken­teestä Suomen­lin­nan tavoin. Huoltoli­ikenne ja sen sel­l­ainen tietysti sal­lit­taisi­in. Tai sit­ten ajo pysäköin­tilu­o­laan tapah­tu­isi joko aivan saaren kär­jestä tai Laa­jasa­lon puolelta.

Vihreis­sä on paljon asun­tokaa­van vas­tus­tus­ta. Poli­ti­ik­ka on joukkueurheilua. Jos melkein koko myy ryh­mä vas­tus­taa rak­en­tamista, joudun minäkin sitä vas­tus­ta­maan, kos­ka lau­takun­nas­sa on hyvä äänestää samal­la taval­la kuin oma ryh­mä äänestää val­tu­us­tossa. Muuten tulee tehdyk­si paljon turhaa työtä, kun pitkälle valmis­tel­lut han­kkeet kaatu­vat val­tu­us­tossa. Henkilöko­htais­es­ti kan­natan rak­en­tamista, JOS ratik­ka ja JOS paikallista autot­to­muut­ta puolta­va kaava.

Paljon on tul­lut rak­en­tamista vas­tus­tavaa sähkö­pos­tia. Niis­sä on point­tin­sa. Helsinkiläisil­lä pitäisi olla parem­pi pääsy saaris­toon­sa. Var­tiosaa­reen ei ole päästy nytkään ja Var­tiosaari-liik­keen mielestä ei pidä päästä jatkos­sakaan. Saaria on paljon. Pitäisi tehdä suun­nitel­ma Helsin­gin edus­tan saaris­ton avaamis­es­ta kaupunki­laisille niin kuin on tehty Tukholmassa.

Capel­lan puis­to­tien kort­telei­den ase­makaa­van muutosehdotus

Tämä oli lau­takun­nas­sa jo luon­nok­se­na. Nyt kaavaa on tuu­nattu kump­panu­ushankkeena raken­nut­ta­jien kanssa. Lis­tatek­stistä ei oikein selviä, mikä on muut­tunut vai onko mikään. Lau­takun­nan peri­aat­er­atkaisu on kuitenkin tehty aiemmin.

Kuninkaan­tam­men keskus­tan asemakaava 

Tämä oli meil­lä käsit­telyssä 11.9.2012 ja lähetimme sen lausun­noille. Nyt esitetään pieniä muu­tok­sia ja esitetään, että muutet­tu kaa­va lähetetään päätettäväksi

Merkit­tävin lausun­to tuli kiin­teistölau­takunnal­ta, jon­ka mukaan heil­lä (kaupungilla) ei ole aiko­mus­ta toteut­taa suun­nitel­tua pysäköin­tilu­o­laa. Pysäköin­ti on palautet­tu maan päälle, kaavaa huonon­net­tu ja raken­nu­soikeut­ta pienen­net­ty, jot­ta saataisi­in autot jotenkin mah­tu­maan. Arrgh!  Eikä nyt voisi jotenkin ajatel­la, että sinne, minne eivät autot mah­du, saisi kuitenkin asut­taa sitä helsinkiläis­ten enem­mistöä, jol­la ei ole omaa autoa?

Helsin­gin liikku­misen kehittämisohjelma

Viras­to on tehnyt hyvää työtä. Kokoomus pyysi tämän pöy­dälle, eikä min­ul­la ole aav­is­tus­takaan, mitä he halu­a­vat esittää.

82 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.11.2013”

  1. Jokainen poli­it­ti­nen toim­i­ja joka vas­tus­taa täy­den­nys­rak­en­tamista _mistään_ syys­tä, on suo­raan syypää asun­to­jen korkeaan hin­taan pääkaupunkiseudul­la. Ei ole oleel­lista vängätä siitä onko näin, vaan siitä, onko oma poli­it­tini­nen agen­da niin tärkeä että tämä voidaan hyväksyä. Kumpi on tärkeäm­pää, rikku­ma­ton autoilun vas­tus­t­a­mi­nen vai täy­den­nys rakentaminen.

  2. Olisi ehkä hyvä päät­tää varovais­es­ti, että jatkoke­hit­telyssä tutk­i­taan myös olen­nais­es­ti suurem­paa tehokku­ut­ta. Se tietäisi hyvin korkei­ta asuin­talo­ja, joille var­maankin olisi kysyntää. 

    Tutkia var­maan voi lop­ut­tomi­in, mut­ta kaik­ista korkeista ratkaisu­ista tullee kat­e­goris­es­ti ihan jär­jet­tömiä, kos­ka on se parkki­nor­mi? Jos­sain tuol­laises­sa julkisen liiken­teen hubis­sa ei pitäisi tarvi­ta nor­mitet­tu­ja autopaikko­ja ollenkaan, kun läheltä kul­kee raitio­vaunu­ja, busse­ja ja paikallisju­naa vaik­ka koko suvun tarpeisiin.

  3. Kes­ki-Pasi­lan asukas­määrä pitäisi läh­es tupla­ta nyt kaavailuista luvuista. En tajua sitä, että Pasi­las­ta edelleen puhutaan tule­vana “kakkoskeskus­tana” (vaik­ka Län­si- ja Itä-Pasi­las­ta ei viihty­isää tai keskus­ta­maista saa oikein mil­lään), mut­ta samal­la kaavail­laan alueelle vain tuulisia aukioi­ta tornien juureen, kaup­pakeskus­ta, sekä osit­tain pikkukaupunki­maista mit­takaavaa edus­tavaa Ratapihankorttelia.

    Kaupunkisu­un­nitelus­ta puut­tuu munat. Koko paik­ka saisi olla täyn­nään vain 16-ker­roksi­sista raken­nuk­sista ylöspäin, halukkai­ta asukkai­ta alueelle riit­täisi aivan taa­tusti täl­laisel­lä paikalla.

  4. Var­tiosaari on paik­ka, jos­sa autosaatanas­ta pääsee täysin eroon, sil­lä saarel­la ei ole metriäkään autoti­etä. Jos saa­reen raken­net­taisi­in sil­lat man­tereelta, olisi se melkoinen harv­inaisu­us lähel­lä asuinaluei­ta ole­vana alueena, jos­sa liiken­teen melua ei kuu­lu ollenkaan. 

    Samaa ei voi sanoa Tuo­marinkylän pel­loista, joil­la sijait­se­vaa nyt sul­jet­tua kar­tanomuseo­ta kävin kat­so­mas­sa. Tuusu­lan­väylän melu kan­tau­tui voimakkaana joka paikkaan, kos­ka välis­sä ei ole melua absorboivaa asu­tus­ta tai metsää.

    Jos Tuusu­lan­väylän läheisyy­teen pel­loille raken­net­taisi­in asu­tus­ta, toisaal­ta melu vähenisi jäl­jelle jäävil­lä pel­loil­la merkit­tävästi ja toisaal­ta tästä kohtaa kul­kee jo sun­nun­taisin 9 bus­sia tun­nis­sa keskus­taan, joten asukkaiden joukkoli­ikenne hoituu ilmaisek­si, kun­han Tuusu­lan­väylälle raken­netaan tarpeel­liset bussipysäkit.

    Tuo­marinkylän pel­to­jen osit­taisen rak­en­tamisen lisäk­si se Laa­jasa­lo voitaisi­in ker­rostaloaluei­den­sa osalta jyrätä ja rak­en­taa tilalle tiivistä umpiko­rt­telia ainakin 20 000 asukkaalle jos­sa kiertelee ratik­ka, Kru­unuvuoren­ran­nan lisäk­si siis. Näin voisi asua kan­takaupun­gin tyyp­pisel­lä alueel­la samal­la kun vier­essä olisi auto­va­paa melkein neliök­ilo­metrin alue.

    Olen jo aiem­min ehdot­tanut täl­lä blogilla myös Puot­in­har­jun, Myl­ly­puron ja Kon­tu­lan tiiviy­den kokon­ais­val­taista tarkas­tamista ylöspäin. Mitään ei ole tarpeen jät­tää jäl­jelle näil­lä kolmel­la alueella.

  5. Olli:
    Jokainen poli­it­ti­nen toim­i­ja joka vas­tus­taa täy­den­nys­rak­en­tamista _mistään_ syys­tä, on suo­raan syypää asun­to­jen korkeaan hin­taan pääkaupunkiseudul­la. Ei ole oleel­lista vängätä siitä onko näin, vaan siitä, onko oma poli­it­tini­nen agen­da niin tärkeä että tämä voidaan hyväksyä. Kumpi on tärkeäm­pää, rikku­ma­ton autoilun vas­tus­t­a­mi­nen vai täy­den­nys rakentaminen.

    Tuos­sa lis­tas­sa ei ole kyl­läkään ensim­mäistäkään täy­den­nys­raken­nusko­hdet­ta. Henkilöko­htais­es­ti suh­taudun nyr­peästi tehot­tomaan täy­den­nys­rak­en­tamiseen, kos­ka sil­lä hukataan rajal­lista tonttimaata.

  6. “Huoltoli­ikenne ja sen sel­l­ainen tietysti sallittaisiin.”

    Eli saisi käytän­nössä ajaa ihan vapaasti kun­han on vaan tarpeek­si röyhkeä. Autoil­i­jat kiittävät.

    (“min­ul­la on tämä ostoskas­si”, “eihän pienet lapset nyt voi noin pitää matkaa kävel­lä”, “minä vaan ihan tämän ker­ran”, “ei tuol­ta kauem­paa löy­tynyt paikko­ja”, “pidä kuule huoli omista asoistasi”…)

  7. “heil­lä (kaupungilla) ei ole aiko­mus­ta toteut­taa suun­nitel­tua pysäköintiluolaa”

    Ei kai kaavas­sa määrätä sen lisäk­si että mitä raken­netaan, myös kuka rak­en­taa?? Autopaikat luo­laan ja etsimään kiin­nos­tunei­ta rakennuttajia?

  8. Simo Mele­nius: Jos­sain tuol­laises­sa julkisen liiken­teen hubis­sa ei pitäisi tarvi­ta nor­mitet­tu­ja autopaikko­ja ollenkaan… 

    Tai ainakin riit­täisi jae­tut seka paikat eli voit pysäköidä yök­si toimis­ton työn­tek­i­jöi­den tai kaup­pakeskuk­sen asi­akkaiden paikoille (joi­ta tuonne kuitenkin tulee) mut­ta päiväl­lä sen pitää olla muiden käytössä. Eli saat toki paikan jos _oikeasti_ tarvit­set autoa työhösi työaikana.

  9. ATT voisi osal­lis­tua kaupun­gin tiivistämistalkoisi­in keskit­tymäl­lä pari­in tasokkaaseen korkeaan kohteeseen Rat­api­hanko­rt­teleis­sa. Ja siis jät­tää saman ver­ran neliöitä rak­en­ta­mat­ta Kuninkaan­tammes­sa, Honka­suol­la, Alp­pikylässä ja mitä näitä nyt oli…

  10. “Läpi­a­joli­iken­teel­lä Var­tiosaar­ta ei pidä pila­ta. Voisi tietysti ajatel­la, että saaren pysäköin­tipaikat, joi­ta olisi siis yli 3 000, voisi­vat olla Laa­jasa­lon (ja osit­tain Vuosaaren) puolella”

    Vuosaari “kiit­tää” mah­dol­lisu­ud­es­ta ottaa vas­taan parkkipaikko­ja ja ylimääräistä liiken­net­tä kapeaan, mut­ta luon­noltaan hienoon Ram­sin­niemeen. Sitä pait­si Ram­sin­niemen­tie on mon­en lapsen koulu­tie ja nykyisel­läänkin melko turvaton. 

    Oletko­han käynyt Var­tiosaa­res­sa? Itse olen käynyt vain ker­ran, mut­ta tuo ker­ta riit­ti vaku­ut­ta­maan, että jo kevy­een liiken­teeseen tarkoitet­tu “itäi­nen baana” pilaisi saar­ta huo­mat­tavasti raitioteistä puhumattakaan. 

    Var­tiokalli­ol­ta Ram­sin­niemen suun­taan kat­soes­sa tun­tui käsit­tämät­tömältä, että kenellekään on tul­lut edes mieleen ajatel­la sieltä lähtevää sil­tay­hteyt­tä Var­tiosaaren ja Ram­sin­niemen välille. Kallio ja siltä avau­tu­va näkymä itäiseen saaris­toon on ainutlaatuinen.

    Miet­tikää nyt ihmeessä sitä olen­nais­es­ti suurem­paa tehokku­ut­ta Pasi­laan ja sisään­tuloväylien bule­vardis­oin­tia, mut­ta jät­täkää Var­tiosaaren kaltaiset kult­tuuri­his­to­ri­al­taan ja luon­noltaan arvokkaat alueet rauhaan.

  11. Kar­tas­ta näkee hel­posti, miten ideaalises­sa paikas­sa kevyen- ja joukkoli­iken­teen kannal­ta Var­tiosaari on sit­ten, kun Kru­unusil­lat valmistuvat.

    Siinä mielessä on jopa hyvä, että saari on säi­lynyt muu­ta­man kar­tanon­o­mis­ta­jan yksi­ty­isalueena näinkin pitkään, eikä sinne ole ripotel­tu ran­noille muu­ta­maa ökya­sun­toa ja raken­net­tu koko saaren pilaavaa läpikulkukat­ua tyyli­in vaikka­pa Kuusisaari.

    Nyt on totis­es­ti aika ottaa tämä ideaalises­sa paikalla sijait­se­va mut­ta yleisöltä käytän­nössä sul­jet­tu saari yhteiseen käyt­töön. Juuri kuten OS ehdot­taa, sopi­vasti tiivistä asu­tus­ta eikä mis­sään tapauk­ses­sa auto­ja. Eli samal­la ker­ral­la saadaan sekä uusi asuinalue että ulkoilualue.

    Var­tiosaaren nykyti­la muuten vas­taa sitä, että Seurasaaren sil­ta pois­tet­taisi­in ja sinne alka­isi liiken­nöimään kesäaikaan pieni paat­ti suun­nilleen ker­ran vuorokaudessa.

    Pelkästään virk­istyskäyt­töön sovel­tuvia saaria pienen mer­i­matkan päässä kyl­lä riit­tää ja tulee riit­tämään, uusim­pana esimerkkinä Vallisaari.

  12. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Tai ainakin riit­täisi jae­tut seka paikat eli voit pysäköidä yök­si toimis­ton työn­tek­i­jöi­den tai kaup­pakeskuk­sen asi­akkaiden paikoille (joi­ta tuonne kuitenkin tulee) mut­ta päiväl­lä sen pitää olla muiden käytössä. Eli saat toki paikan jos _oikeasti_ tarvit­set autoa työhösi työaikana. 

    Kuten sanatarkasti kir­joitin, niin nor­mitet­tu­ja autopaikko­ja ei tarvittaisi.

    Täl­laises­sa vuoroparkki­jär­jestelyssä jos paikko­ja halu­taan ja niistä ollaan valmi­ita mak­samaan, niin autopaikkabisnes syn­tyy ihan itsek­seen ihan ilman normeja.

    Niin kuin muutenkin syn­ty­isi. Kaa­van pitäisi ottaa huomioon vain se, että ne mak­se­tut paikat voidaan rak­en­taa jon­nekin, esimerkik­si kaupungi­nosako­htais­es­ti eikä parkkipaikkanormia ehkä tarvit­taisi ollenkaan.

  13. Olen samaa mieltä Pasi­las­ta. Lisää tehokku­ut­ta ja paljon. Alu­ues­ta pitäisi tul­la tämän maan tehokkaim­min raken­net­tu alue. Olen yleen­säkin eri mieltä jutu­ista “ihmis­ten kokoi­sista kaupungeista”. Tot­tumuskysymys se vain on. Kaikkien ei pidä pitää kaikesta. Pasi­la on avolouhos. Ei ole muual­la hehtaarikau­pal­la tuol­laista joutomaa­ta noin hyväl­lä alueel­la. Sinne jos jon­nekin pitää tunkea beto­nia ja kun­nol­la. Ns ihmis­ten kokoisille alueille jää sit­ten tilaa muualla.

  14. Han­na-Leena Yli­nen: Oletko­han käynyt Var­tiosaa­res­sa? Itse olen käynyt vain ker­ran, mut­ta tuo ker­ta riit­ti vaku­ut­ta­maan, että jo kevy­een liiken­teeseen tarkoitet­tu “itäi­nen baana” pilaisi saar­ta huo­mat­tavasti raitioteistä puhumattakaan.

    En tiedä mitä mieltä olen saaren suo­jel­tus­ta kon­tra rak­en­t­a­mi­nen, olen käynyt, mut­ta sem­moinen ilmainen ystävälli­nen vinkki:

    Var­tiosaaren rak­en­t­a­mi­nen herät­tää ver­rat­taen vähän into­hi­mo­ja nimeno­maan sik­si, että ei siel­lä juuri kukaan käy, kos­ka ei sinne oikein pääse mitenkään. Jos minä halu­aisin tur­va­ta sen lvi­her­alueena, niin pomp­pisin tasa­jalkaa kevyen liiken­teen sil­lan puolesta.

  15. tpyy­lu­o­ma: sa ei ole kyl­läkään ensim­mäistäkään täy­den­nys­raken­nusko­hdet­ta. Henkilöko­htais­es­ti suh­taudun nyr­peästi tehot­tomaan täy­den­nys­rak­en­tamiseen, kos­ka sil­lä hukataan rajal­lista tonttimaata.

    Teho­ton täy­den­tämienkin on aina parem­pi kuin iso­jen saarien uhraamienen “virk­istysalueik­si”
    Olen tot­tunut pitämään koko sanaa pelkkänä kirosanana kos­ka siihen suh­taudu­taan täysin kri­ti­ikit­tömästi ilman mitään tehokku­us­vaa­timuk­sia. Sitä vain pitää olla kos­ka sitä pitää olla. Ilmeis­es­ti Helsin­ki on asukasti­heyten­sä puoles­ta puo­let virk­istyneem­pi kaupun­ki kuin tukholma.

  16. Viras­to esit­tää saarelle 5 000 – 7000 asun­non ker­rostalo­val­taista asuinaluet­ta, joka peit­täisi noin puo­let saares­ta. Toinen puoli jäisi kaikkien kaupunki­lais­ten virkistysalueeksi.

    5 000 — 7 000 asukas­ta kuitenkin, joi­ta on keskimäärin kak­si asun­toa kohden, eli 2 500 — 3 500 asun­toa. Tuo on toisaal­ta paljon, esimerkik­si Meri-Rasti­lan kaa­va on vaivaiset 2 000 asukas­ta, mut­ta toisaal­ta tuo on vähän. Jot­ta saarelle syn­ty­isi riit­tävästi kysyn­tää paikallisille palveluille, niin olisi hyvä saa­da asukas­määrää nos­tet­tua vielä tuosta.

    Mah­dol­lisia keino­ja on sekä hie­man pienem­pi ker­rroasala asukas­ta kohden että raken­nuste­hokku­u­den nos­tamisen. Eli tiiviseen vai­h­toe­htoon vielä rohkeam­min tiivistä, nyt siinä on mas­soit­telus­sa edelleen lähiöote huoli­mat­ta suht tiivistä maankäytöstä. Tuo­ta edesaut­taa jos autot on hoidet­tu jon­nekin pois sieltä talo­jen välistä, Laa­jasa­loon ja/tai maan alle luo­laan. Eli keskitet­ty pysäköin­ti lähtökohdaksi.

    Virk­istysalue­vai­h­toe­hdos­sa taas min­ulle ei aukea, mikä se syy on mik­si Var­tiosaa­reen tul­taisi­in virk­istymään. Vaikutel­ma on hie­man kunnianhimoton.

  17. Merkit­tävin lausun­to tuli kiin­teistölau­takunnal­ta, jon­ka mukaan heil­lä (kaupungilla) ei ole aiko­mus­ta toteut­taa suun­nitel­tua pysäköin­tilu­o­laa. Pysäköin­ti on palautet­tu maan päälle, kaavaa huonon­net­tu ja raken­nu­soikeut­ta pienen­net­ty, jot­ta saataisi­in autot jotenkin mah­tu­maan. Arrgh! Eikä nyt voisi jotenkin ajatel­la, että sinne, minne eivät autot mah­du, saisi kuitenkin asut­taa sitä helsinkiläis­ten enem­mistöä, jol­la ei ole omaa autoa?

    Siel­lä on myös inno­vati­ivis­es­ti muutet­tu talo opiske­li­ja-asun­noik­si, jolle vaa­di­taan ihan järkevä määrä parkkipaiko­ja, eli mur­to-osa. Eli eiku lisää opiske­li­ja-asun­to­ja kaavoihin, niin tämäkin ongel­ma on ratkaistu. 🙂

  18. Paras tapa ottaa Var­tiosaari yleiseen käyt­töön on tehdä siitä ns. itäi­nen Seurasaari eli virk­istysalue, johon päästäk­seen ei tarvitse mer­i­matkail­la vaan voi kulkea kevyen liiken­teen sil­taa Laa­jasa­losta tai Vuosaaren suunnalta.

    Itä-Helsinginkin virk­istysalueet — mm. Viik­ki — alka­vat olla niin tiukasti iso­jen liiken­neväylien ja yhä tiivistyvien asuinaluei­den puris­tuk­ses­sa joka suunnal­ta, etteivät ne meluisu­udessaan ja ruuhkaisu­udessaan enää juuri virk­istä. Var­tiosaares­ta sen sijaan saisimme itähelsinkiläis­ten kipeästi kaipaa­man hil­jaisem­man virk­istysalueen. Väkimäärän tule­vaisu­udessa yhä kas­vaes­sa sel­l­aiset ovat enem­män kuin kullanarvoisia.

    Kaupun­gin jatku­val­la tiivistämisel­lä on rajansa. Kaupunki­lai­sista suurin osa tarvit­see tutkimustenkin mukaan luon­non­rauhaa ja elvyt­tävää hil­jaisu­ut­ta yhä häly­isäm­mäk­si ja ahtaam­mak­si muut­tuvaa kaupunkielämää jak­saak­seen. Meren rajaamil­la alueil­la on vielä ollut mah­dol­lisu­us päästä edes hiukan kauem­mak­si hälystä, mut­ta Var­tiosaaren rak­en­t­a­mi­nen ja mm. sen Laa­jasa­lon puolel­la vaa­ti­mat liiken­nejär­jeste­lyt veisivät sen mah­dol­lisu­u­den mm. Laa­jasa­lon nyky­isiltä n. 16 000 asukkaal­ta. Eivätkä sitä mah­dol­lisu­ut­ta tulisi saa­maan myöskään uudet var­tiosaare­laiset. Saa­reen asuinaluei­den ympärille kaavail­lut viher­alueet ovat varsin mität­tömiä 7000 ihmisen virk­istymis­tarpei­ta täyttääkseen.

    Var­tiosaari on ain­ut­laa­tu­inen hel­mi, jon­ka uhraami­nen asuin­rak­en­tamiselle olisi lyhyt­näköisyy­dessään saman­tyy­li­nen virhe kuin oli arvo­raken­nusten purku­vim­ma 1960-luvul­la. Mit­talu­okaltaan Var­tiosaaren rak­en­t­a­mi­nen olisi virheenä vielä suurem­pi, sil­lä jos Var­tiosaari raken­netaan, vas­taavaa emme mis­tään enää saa tilalle.

    Var­tiosaaren virk­istyalueena säi­lymisen puoles­ta äänestämi­nen saat­taa vaa­tia päät­täjiltä rohkeut­ta, mut­ta toivon todel­la että heiltä sitä rohkeut­ta löy­tyy. Toivon sitä löy­tyvän ainakin oman puolueeni Vihrei­den val­tu­ute­tu­il­ta, sil­lä jos edes Vihreiltä poli­itikoil­ta ei löy­dy ymmär­rystä lähilu­on­non merk­i­tyk­selle — ja myös saaren poikkeuk­sel­lisille luon­toar­voille — keneltä sitä löy­tyy? Ketä siinä tapauk­ses­sa enää voi tässä kaupungis­sa jatkos­sa äänestää?

  19. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: paikan jos _oikeasti_ tarvit­set autoa työhösi työaikana

    Hyvästi etä­työpäivät, pakko ajaa toimis­tolle kun parkkipaikkaa ei ole arke­na. Tai: tähän taloon ei halu­ta rat­sas­tus­ta har­ras­tavia, elleivät he käy autol­la töis­sä ma-pe 8–17. Harhaa kuvitel­la että tuo yhteiskäyt­tö olisi ongel­ma­ton vai­h­toe­hto kaikille.

  20. Var­tiosaares­ta korkein­taan Seurasaaren tapainen kaupunki­lais­ten ulkoilut­tamisalue, jos­sa ei sal­li­ta edes pyöräi­lyä ja pysytään pääasi­as­sa poluil­la. Lie­nee sopi­va kohde kiireet­tömille päiväretkille, joten ei liene väliä pääseekö metrol­la tai ratikalla ihan per­ille. Sil­ta saisi olla yhtä tyy­likäs kuin Seurasaaren, vaikkei samaa tyyliä olisikaan. Kuten esimerkkikaupungik­si nousseessa Van­cou­veris­sa, niin myös Helsingis­sä tulee ymmärtää jät­tää tiivi­in, korkean ja toiv­ot­tavasti silti viihty­isän kaupun­gin lisäk­si kun­nol­liset ulkoilu­alueet, jos pelkkä ekologi­nen tarve ei riitä lopet­ta­maan levit­tämistä. Sil­ta olisi reiluin vai­h­toe­hto, jol­la kaik­ki pää­si­sivät halutes­saan saa­reen. Jos tek­isi vain yhden ambu­lanssin kestävän kävelysil­lan län­sipuolelta, niin saares­ta ei tulisi myöskään rauha­ton­ta läpikulku­paikkaa kevyelle liiken­teelle, vaan rauhalli­nen virk­isty­s­paik­ka. Seurasaari on ainakin rauhalli­nen, vaik­ka suosit­tu onkin ja muutenkin saman­tyyp­pinen sivus­sa oli­ja suh­teessa kaupunki­in. Autolähiö tuonne läpikulkutei­neen ja sil­toi­neen myös Vuosaaren suun­taan, niin samal­la voi sanoa hyvästit koko itäisen alueen nykyiselle ole­muk­sel­la. Kun lähistöl­lä kuitenkin raken­netaan ja tiivis­tetään, niin saa­reen pääsy kor­vaisi näitä menetet­tyjä alueita.

    Tässä kyl­lä vähän haisee se, että joku ajat­telee jatka­vansa ratikkaa Laa­jasa­losta hyvinkin nopeasti kauem­mak­si itään ja meinaa kaavoit­taa sen var­ren. Toki rak­en­taa sit­ten myös alueet vielä auton varaan, jot­ta tuh­lat­taisi­in rahaa ja tilaa mah­dol­lisim­man paljon. Taitaa olla niin, että Laa­jasa­lon sil­las­sa päästään tilanteeseen, jos­sa sil­ta raken­netaan, jos samal­la päätetään kaavoit­taa paljon lisää itään. Vielä kun lisää tähän kiireen raken­nus­päätök­ses­tä, jol­la kaupun­ki tien­aisi tont­tien arvon­nousun, niin saa taas jän­nit­tää. Lop­ul­ta vihreät ajet­ta­neen ikävään tilanteeseen, jos­sa joukkoli­iken­teen paran­tamisen var­jol­la pakote­taan kaavoit­ta­maan kaik­ki mitä KSV kek­sii esit­tää. Tähänkin aut­ta­nee vain se, että vihreät alka­vat keräämään huomio­ta ja kan­na­tus­ta itäisen kaupun­gin asukkaiden paris­sa, ja muut pelästyvät menet­tävän­sä kan­natuk­sen­sa, ainakin suh­teel­lis­es­ti, jos kaavoit­taisi­vat saaret ja ran­nat tai tek­i­sivät kaupungille taloudel­lis­es­ti tap­pi­ol­lisen päätök­sen sil­lan lykkäämis­es­tä mut­ta rak­en­tamista myöhem­min. Tämä sil­lä ole­tuk­sel­la, että vihrei­den riv­it ovat suo­ras­sa ja aja­tus on rak­en­taa vain tiet­ty­i­hin paikkoi­hin ja jät­tää nämä alueet rak­en­ta­mat­ta. Muil­la puolueil­la taitaa olla tuo­ta hajon­taa tässä suh­teessa paljon enem­män, joten vihreät näyt­täy­ty­i­sivät tur­val­lise­na val­in­tana niille, jot­ka eivät ole halukkai­ta luop­umaan metsistään.

    Ihme­tyt­tää vain, että mik­si KSV räiskii näitä lähiöitä sinne tänne, vaik­ka voisi keskit­tyä nyky­is­ten aluei­den tiivistämiseen, ja itse asi­as­sa olisi tar­jol­la paik­ka Helsin­gin Hauss­man­ni­na noiden bule­var­di­en kanssa, mut­ta ei näytä KSV:ssa ole­van kiiret­tä muu­tok­seen. KSV-pomon kom­ment­ti, että aina­han luon­to on tiel­lä kun raken­netaan, tietänee että näitä bule­varde­ja ei ajatel­la luon­toon rak­en­tamisen korvikkeina, vaan kivana lisänä, kuten myös tor­ni­talot näyt­tävät ole­van agen­dal­la vain sen takia että muil­lakin on, eikä niitäkään nähdä tilaa säästävinä.

    Muuten näköjään normiset­tiä, eli peltilehmille, jot­ka kulke­vat ekol­o­gisel­la oran­gin verel­lä, lisää lai­tu­mia ja vähem­män asun­to­ja ihmisille. Sit­ten vielä autoil­e­vat kansalaiset manku­mas­sa lisää tilaa itselleen, eivätkä huo­maa itse vievän­sä tilan asuntorakentamiselta.

  21. Var­tiosaa­reen kan­nat­taa tehdä sil­ta ja pyörätie saaren läpi Vuosaa­reen on hyvä aja­tus. Var­tionkylän­lah­den, Tam­misa­lon ja Laa­jasa­lon vene­sa­ta­mat ja niiden tule­vaisu­us on var­maan mietit­ty tässä kohtaa? 

    Saari on kuitenkin liiken­teel­lis­es­ti vaikeampia kuin esimerkik­si Kivi­nok­ka tai Viik­ki? Viikissä saa pyöräil­lä rauhas­sa näin syksyl­lä met­sässä mon­ta kilo­metriä näkemät­tä ketään? Ehdotin jos­sain toisaal­la Kivi­nokan ja Mar­janiemen siir­to­la­pu­u­tarho­jen siirtämistä Var­tiosaa­reen. Samal­la sinne mah­tu­isi Lam­mas­saaren ja Stans­vikin mökit.Ratikkakiskoa kuluisi paljon vähemmän. 

    Suun­nitel­ma muut­taa Itäväylä ja Laa­jasa­lon­tie yksikaistaisek­si ja rak­en­taa niiden sijaan kallis uusi sil­ta epäi­lyt­tää, kun edel­lä maini­tut alueet jäävät hyö­dyn­tämät­tä. Tei­den var­sil­la ole­va tont­ti­maa on niin pien­tä ver­rat­tuna mui­hin vapaina ole­vi­in alueisiin. 

    Laa­jasa­los­sa asuu nyt 15000 asukas­ta ja nyt kaavail­laan 20–25 000 lisää, mut­ta tien kul­je­tuska­p­a­siteet­ti puo­lite­taan. Hert­tonie­mi on jo sum­putet­tu liiken­neval­oil­la. Saarelta töi­hin matkaav­ista ei suuri osa voi siir­tyä ratikan käyt­töön, kun työ­paikatkaan eivät sijaitse aina keskus­tan suunnassa.

  22. hukkaan meni: Hyvästi etä­työpäivät, pakko ajaa toimis­tolle kun parkkipaikkaa ei ole arkena. 

    No mut­ta auto­han onkin han­kit­tu vain sen vuok­si että saadaan kul­jetet­tua niitä painavia työkalu­ja tai näyte­salkku­ja päivit­täin. Myyn­timiehel­lä joka päivä on etäpäivä.

    Ei vaan, var­mas­tikin on autoileville etä­työläisille jatkos­sa mah­dol­lista vali­ta asun­to tuon alueen sijas­ta jostain muual­ta tavisko­hteesta niin että sen yhtey­teen saa ostaa ne _oman_ paikan hallintaan oikeut­ta­vat osak­keet 50 000 e:lla. Sitä mah­dol­lisu­ut­ta tuskin ollaan riistämässä.

    Keskus­tan parkkilu­o­lay­htiöt muuten myyvät juuri tuol­laisia yöpaikko­ja kuukau­sisopimuk­sel­la melko edullis­es­ti. Muis­telisin näh­neeni “oman” paikan hin­nan olleen kolmisen­sa­taa kuus­sa ja yöpaikan jotain alle satasen. Eli kon­sep­ti on hin­noitelu valmi­ik­si ja kysyn­tääkin ehkä on jonkin verran.

    (jep, esimerkik­si tuol­la: http://www.europark.fi/pysakointitalot/hki-city/ — sopimustyypin val­in­ta on ihan vapaasti asi­akkaan itse ratkaistavis­sa kukkaron syvyy­den ja omien men­e­mis­ten mukaan…)

  23. Juhani Salo­vaara: …kansalaiset manku­mas­sa lisää tilaa itselleen, eivätkä huo­maa itse vievän­sä tilan asuntorakentamiselta. 

    Ide­olo­giafil­lar­is­teil­la on joskus pyöris­sään tar­ro­ja jois­sa lukee “yksi auto vähemmän”. 

    Naa­purien pain­os­tuk­ses­ta suo­jel­luille lähilu­on­tovi­herai­he­virk­istysalueille voisi pystytel­lä vas­taavia kylt­te­jä jois­sa lukee “yksi asun­to vähemmän” 😀

  24. Valit­ti­in­pa Var­tiosaaren toteu­tus­tavak­si ker­rosta­lo- tai pien­taloalue, niin pääkaupunkiseudul­la tarvi­taan joka tapauk­ses­sa lisää omakoti­taloaluei­ta. Itse kallis­tu­isin pien­taloalueen kan­nalle. Vaik­ka raken­nusvi­ras­to kuin­ka loogis­es­ti perustelisi että ker­rosta­lo on ekologi­nen ja liiken­teen kannal­ta parem­pi, niin se ohit­taa sen että merkit­tävä osa ihmi­sistä halu­aa asua omakoti­talois­sa. Ja ihmisiä varten kaupunkia pitää suunnitella.

  25. Kuusi ker­rosta riit­tää luo­maan riit­tävän tehokas­ta kaupunkia, kun­han kaavas­ta tehdään kaupunki­maisen tiivistä. Sen yli kaik­ki on extraa. Ongel­ma on, etteivät Helsin­gin kaavoit­ta­jat ole näh­neet kaupunkia edes unissaan. 😀 

    Var­tiosaares­ta voisi tehdä kun­nol­lisen kaupun­gin osan ja uno­htaa viher­alue­höm­pö­tyk­sen. Viher­aluei­ta on ihan riit­tävästi. Joko raken­netaan tai sit­ten ei, mut­ta täl­lainen vähän sitä sun tätä ei ole järkevää maankäyttöä.

    Noin kauas Helsingistä ei kan­na­ta rak­en­taa ker­rostalo­ja. Se lähin­nä slum­mi­ut­taa alueen. Piir­retään keskelle saar­ta itä — län­si suun­nas­sa nelikaistainen katu ja tehdään siitä etelään ja pohjoiseen kapei­ta kort­telei­ta ruutukaavan.

    Jae­taan ne kaik­ki omakoti­talo­ton­teik­si pl. yksi keskeltä torik­si. Torille varaus kirkolle ja kaupung­in­talolle, kos­ka jos­sain vai­heessa noin kaukana Helsingistä ole­vat alueet kuitenkin irrote­taan omik­si kunnikseen. 😉

  26. Suun­nitel­ma muut­taa Itäväylä ja Laa­jasa­lon­tie yksikaistaiseksi

    Täm­möistä ei ole esitetty.

  27. tpyy­lu­o­ma:
    Var­tiosaaren rak­en­t­a­mi­nen herät­tää ver­rat­taen vähän into­hi­mo­ja nimeno­maan sik­si, että ei siel­lä juuri kukaan käy, kos­ka ei sinne oikein pääse mitenkään. Jos minä halu­aisin tur­va­ta sen lvi­her­alueena, niin pomp­pisin tasa­jalkaa kevyen liiken­teen sil­lan puolesta.

    Minus­ta on koko ajan tun­tunut, että Var­tiosaaren säi­lyt­tämisel­lä on laa­jasti tukea. Tämän päivän Hesari ker­toikin, että Var­tiosaaren käsit­te­ly tukkii päät­täjien sähköpostit.

    Vaik­ka pyöräilen läh­es päivit­täin ympäri vuo­den, minus­ta on erikoinen aja­tus, että pyörätei­den rak­en­t­a­mi­nen olisi jotenkin itsessään hyvä asia. Pyöräti­et pirsto­vat aluei­ta ihan yhtä lail­la kuin muutkin väylät. Sama kos­kee raitioteitä, joi­ta myös käytetään Vihrei­den vedät­tämiseen kaupunkisuunnittelussa.

    Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:

    Naa­purien pain­os­tuk­ses­ta suo­jel­luille lähilu­on­tovi­herai­he­virk­istysalueille voisi pystytel­lä vas­taavia kylt­te­jä jois­sa lukee “yksi asun­to vähemmän” 

    Kehnoa matem­ati­ikkaa, sil­lä virk­istysaluei­den säi­lyt­tämisen ei tarvitse tarkoit­taa yhtään asun­toa vähem­män, kyse­hän on siitä, mihin rak­en­t­a­mi­nen kohdistetaan. 

    Kaupunkisu­un­nit­telun umme­htuneis­sa sisäpi­ireis­sä vain ollaan niin muu­tosvas­tar­in­taisia, ettei mui­ta vai­h­toe­hto­ja mietitä, vaan halu­taan jatkaa kaupunki­rak­en­teen levit­tämistä entiseen tapaan.

  28. Luon­toar­vo voi käy­dä ihaile­mas­sa kauem­panakin, joukkoli­iken­nevä­lineil­lä pääsee upeisi­in paikkoihin.
    Puis­to­ja ja kohtaami­s­paikko­ja pitää rak­en­taa keskus­taan ei reunoille. Nytkään rahat ei riitä kuin mur­to-osaan musi­ikki­talon eteen sijoite­tun puis­ton toteuttamisessa.
    Exs­cur­sio kaupunkipuis­toi­hin keskieu­roopas­sa voisi tehdä terää seu­raavalle lautakunnalle.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­ki suun­nit­telee pien­talo­ja Östersundomiin.

    Tämäkään ei ole koko totu­us. Yleiskaaval­u­on­nos poh­jau­tuu metroon Mel­lun­mäestä Majviki­in Sipoon rajalle. Metron mielekkyys piilee tiivi­is­sä asun­torak­en­tamises­sa asemien ympäril­lä eli tulee siis ker­rostalo­ja, jot­ka näkyvät kar­tal­la tum­man­punaisi­na alueina, eikö?

    http://yhteinenostersundom.fi/yleiskaava/kaavaluonnos/

  30. ‘Vaik­ka raken­nusvi­ras­to kuin­ka loogis­es­ti perustelisi että ker­rosta­lo on ekologi­nen ja liiken­teen kannal­ta parem­pi, niin se ohit­taa sen että merkit­tävä osa ihmi­sistä halu­aa asua omakoti­talois­sa. Ja ihmisiä varten kaupunkia pitää suun­nitel­la.’ (Teemu)
    Ja niitä ihmisiä varten, jot­ka asu­isi­vat mielel­lään ker­rostalois­sa, ei sit­ten pidä suun­nitel­la mitään?

    1. Lähel­lä keskus­taa kan­nat­taa rak­en­taa ker­rostalo­ja. Pien­taloille Suomes­sa riit­tää maa­ta. Kukaan ei myöskään kiel­lä rak­en­ta­mas­ta ker­rostalo­ton­tille pien­taloa. Raken­nu­soikeut­ta ei ole pakko käyt­tää kokonaan.

  31. migul: Olen yleen­säkin eri mieltä jutu­ista “ihmis­ten kokoi­sista kaupungeista”. Tot­tumuskysymys se vain on. Kaikkien ei pidä pitää kaikesta. Pasi­la on avolouhos. Ei ole muual­la hehtaarikau­pal­la tuol­laista joutomaa­ta noin hyväl­lä alueel­la. Sinne jos jon­nekin pitää tunkea beto­nia ja kun­nol­la. Ns ihmis­ten kokoisille alueille jää sit­ten tilaa muualla.

    “Ihmisen kokoisen kaupun­gin” voi ymmärtää monel­la tapaa. Min­ulle “ihmisen kokoinen” tarkoit­taa jalanku­lun mit­takaavas­sa suun­nitel­tua kort­te­likaupunkia, jos­sa on paljon asioi­ta käve­lyetäisyy­del­lä, ja tämähän ei pois­sul­je vaan suo­ras­taan edel­lyt­tää tiivistä kaavaa, jos­sa ker­rosneliöitä on rutosti, eikä etäisyyk­siä kas­vate­ta ylileveil­lä liiken­neväylil­lä tai eritasoratkaisuilla.

  32. Han­na-Leena Yli­nen: Tämän päivän Hesari ker­toikin, että Var­tiosaaren käsit­te­ly tukkii päät­täjien sähköpostit. 

    Juu, oli kuulem­ma tul­lut vieste­jä aus­traaalias­ta asti… 

    Huvit­tavaa huo­ma­ta mikä on eräille val­tu­ute­tu­ille tärkein­tä — ja toisaal­ta ahdis­tavaa huo­ma­ta miten älyt­tömil­lä keinoil­la hei­hin pystyy vaikuttamaan.

  33. Asun laa­jasa­los­sa ja mielestäni virk­istysalui­ta ja puis­to­ja lähialueille jää todel­la paljon, vaik­ka Var­tiosaari kaavoitet­taisi­in puo­lik­si asun­noille. Ja Villin­ki vas­taa­van tyylisenä paikkana on aivan vier­essää ja sinne vie täl­läkin het­kel­lä parem­pi laut­tay­hteys. Halu­aisinkin kuul­la konkreet­tisia esimerkke­jä, mitä ovat ne ain­ut­laa­tuiset luontoarvot/maisemat, joiden takia Var­tiosaari pitäisi säi­lyt­tää vain virkistyskohteena?

  34. Min­ua puis­tat­taa koko keskustelus­sa määrit­telemätön virk­istysalue sanan käyt­tö. Mitä se tarkoit­taa, kenelle? Mon­tako käyt­täjää puis­tol­la pitää olla että se on tehokas virk­istysalue? Mon­tako kilo­metriä met­sää tarvi­taan että sen virk­istys­mo­ment­ti on tehokkain. Mik­si var­tiosaari on virk­istysalueena Helsin­gin lähem­mäs 300 saare­sat jotenkin eri­tyisen tärkeä?

    Aina vedo­taan siihen että “ihmiset tarvit­se­vat myös viher­aluei­ta” .. Kyl­lä minä sen ymmär­rän, mut­ta mon­tako hehtaaria pis­tetään? Jos min­ul­ta kysytään niin ensisi­jais­es­ti ihmiset tarvit­se­vat ruokaa ja kohtu­uhin­taisen katon pään­sä päälle. Tähän näh­den virk­istysalueet ovat hyvinkin sekun­daari­nen tarve.

  35. Dear Mr. Soininvaara,

    I write you to express my hope that the Helsin­ki city plan­ning board will decide on a future for Var­tiosaari as recre­ation­al use area.

    I have vis­it­ed the island very fre­quent­ly and in all sea­sons since 1999 as a mem­ber of one of the clubs rent­ing a vil­la there. As part of our club activ­i­ties we have had many hun­dreds, per­haps sev­er­al thou­sand vis­i­tors on the island over the years. Many of these were for­eign­ers vis­it­ing Fin­land (I am myself German-born). 

    I would like to point out to you that, to for­eign eyes, hav­ing a place as well-pre­served and diverse as Var­tiosaari with­in the urban area of a Euro­pean cap­i­tal city is tru­ly aston­ish­ing. It is some­thing of such spe­cial val­ue that it can­not be mea­sured but must be pre­served. All the for­eign, but also Finnish vis­i­tors our club has had have shared this view. Peo­ple are utter­ly aston­ished to hear that this place is now under the threat of being turned into a heav­i­ly built area.

    For for­eign vis­i­tors, a vis­it to Var­tiosaari has often been the only expe­ri­ence of Finnish wilder­ness nature they had dur­ing their stay in Helsin­ki. Peo­ple arrive from abroad for a few days, e.g. on a work trip. They have no car, access to a pri­vate mök­ki, or time and equip­ment to vis­it a nation­al park. For them, Var­tiosaari has often been the only oppor­tu­ni­ty to “get away” from the city for a day with­out the feel­ing of mass tourism of Suomen­lin­na or Seurasaari.

    It is my view that the island’s recre­ation­al use should be devel­oped care­ful­ly and that access to the island should be improved. I per­son­al­ly believe this can be done effec­tive­ly by improv­ing boat infra­struc­ture, but I also under­stand the argu­ments made for a bridge.

    I hope this look at Var­tiosaari through for­eign eyes will help you realise the unique val­ue of this place, before it is too late to pre­serve it for future gen­er­a­tions. I am think­ing espe­cial­ly of my 20 month old son Vilho. 

    Var­tiosaari real­ly makes my Helsin­ki special.

    Sin­cere­ly,
    Wolf­gang Zeller

  36. “Jos alueelle tulee ratik­ka Kru­unuvuoren­ran­nan kaut­ta, asun­tokäyt­tö tun­tuu perustel­lul­ta. Alue olisi min­u­uteis­sa mitat­tuna Munkkiniemen etäisyy­del­lä. Kilo­me­tre­jä olisi enem­män kuin Munkkiniemeen, mut­ta Kru­unuvuoren­ran­nan sil­ta menee yhdessä hujauk­ses­sa ja siitä eteen­päinkin on tarkoi­tus rak­en­taa nopeaa ratikkayhteyttä.”

    Yhdessä hujauk­ses­sa Var­tiosaares­ta ei ratikalla keskus­taan tul­la. Menee liki puoli tun­tia. Ker­aval­ta on nopeam­min keskustassa. 

    Ratikan varsi­naiset vaikeudet saat­ta­vat piilek­siä keskustapäässä. Tähän saak­ka on kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tossa kuvitel­tu voita­van reitit­tää toinen ratikkalin­ja Kru­unuvuo­ran­ran­nas­ta Liisankatu — Snell­maninkatu reit­tiä keskus­taan. Ei voi­da. Niin­pä Kai­vokadulle on tunke­mas­sa val­lan paljon raiti­oli­iken­net­tä, tuskaisen tiheään.

  37. Teemu: Valit­ti­in­pa Var­tiosaaren toteu­tus­tavak­si ker­rosta­lo- tai pien­taloalue, niin pääkaupunkiseudul­la tarvi­taan joka tapauk­ses­sa lisää omakoti­taloaluei­ta. Itse kallis­tu­isin pien­taloalueen kan­nalle. Vaik­ka raken­nusvi­ras­to kuin­ka loogis­es­ti perustelisi että ker­rosta­lo on ekologi­nen ja liiken­teen kannal­ta parem­pi, niin se ohit­taa sen että merkit­tävä osa ihmi­sistä halu­aa asua omakoti­talois­sa. Ja ihmisiä varten kaupunkia pitää suunnitella.

    Markki­na­t­alous on lahjo­ma­ton mit­tari. Helsinkiläiset tarvit­se­vat lisää töölöä ja kru­u­nun­hakaa. Mak­suhalukku­us ker­too enem­män kuin tuhat kyse­ly­tutkimus­ta, jois­sa halu­taan jär­ven­ran­takar­tanoi­ta keskustassa.

  38. Teemu: Vaik­ka raken­nusvi­ras­to kuin­ka loogis­es­ti perustelisi että ker­rosta­lo on ekologi­nen ja liiken­teen kannal­ta parem­pi, niin se ohit­taa sen että merkit­tävä osa ihmi­sistä halu­aa asua omakoti­talois­sa. Ja ihmisiä varten kaupunkia pitää suunnitella.

    1000 neliön omakoti­talo­tont­te­ja menee hehtaar­ille kymme­nen, 80 hehtaarin Var­tiosaa­reen teo­ri­as­sa 800. Käytän­nössä toinen puoli saares­ta jätetään rak­en­ta­mat­ta, eli omakoti­talo­tont­te­ja mah­tu­isi joku 400–500 kpl. Siis joku 1500–2000 asukas­ta. Ker­rostalover­sio lähti jostain 5000 asukkaas­ta ylöspäin. Niin ihmisiähän varten kaupunkia pitää suunnitella.

  39. Toiv­ot­tavasti kaik­ki kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan jäsenet ovat ehti­neet tutus­tua kesän aikana suun­nit­teluko­hteeseen käytännössä.

    “Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 30.5.2013 kel­lo 9:52
    Var­tiosaa­reen en ole elämäni aikana päässyt ker­taakaan. Luulen, että suuri enem­mistö helsinkiläi­sistä ei ole käynyt siel­lä koskaan.”

  40. Han­na-Leena Yli­nen: Kehnoa matem­ati­ikkaa, sil­lä virk­istysaluei­den säi­lyt­tämisen ei tarvitse tarkoit­taa yhtään asun­toa vähem­män, kyse­hän on siitä, mihin rak­en­t­a­mi­nen kohdistetaan.

    Mihin lait­taisit ne Var­tiosaa­reen kaavail­lut asun­not Var­tiosaaren sijaan? Kri­teer­inä kohteen jonkin­lainen vas­taavu­us liiken­teel­lis­es­ti ja ympäristöllisesti.

  41. mj: Täl­lä blogilla on ansion­sa, mut­ta sen heikkoi­hin puoli­in kuu­luu, että asiano­saiset osal­lis­tu­vat keskustelu­un nim­imerkkien takaa. 

    Me kaik­ki olemme asiano­saisia kun oikein silmin katsotaan.

  42. Juha Pohjo­la:
    Laa­jasa­los­sa asuu nyt 15000 asukas­ta ja nyt kaavail­laan 20–25 000 lisää, mut­ta tien kul­je­tuska­p­a­siteet­ti puo­lite­taan. Hert­tonie­mi on jo sum­putet­tu liiken­neval­oil­la. Saarelta töi­hin matkaav­ista ei suuri osa voi siir­tyä ratikan käyt­töön, kun työ­paikatkaan eivät sijaitse aina keskus­tan suunnassa.

    Tätä minäkin olen kovasti ihme­tel­lyt sinän­sä hyvis­sä Laa­jasa­lon ja Kru­unuvuoren ran­nan suun­nitelmis­sa. Ongel­ma kun ei ratkea sil­lä vain, että julk­isia lisätään (esim. ratik­ka keskus­taan) kos­ka edelleen suurel­la osal­la työ­matkat eivät kohdis­tu keskus­tan suuntaan. 

    Mikko H: Täm­möistä ei ole esitetty.

    Kyl­lä nämä ovat osa suun­nitel­maa muut­taa väyliä kaupunkibule­vardeik­si. On esitet­ty, mut­ta ei päätetty.

  43. mj: Täl­lä blogilla on ansion­sa, mut­ta sen heikkoi­hin puoli­in kuu­luu, että asiano­saiset osal­lis­tu­vat keskustelu­un nim­imerkkien takaa.

    Mil­lä taval­la keskustelu paranisi, jos nim­imerkil­lä ei saisi kirjoittaa?

  44. Jari V: Markki­na­t­alous on lahjo­ma­ton mit­tari. Helsinkiläiset tarvit­se­vat lisää töölöä ja kru­u­nun­hakaa. Mak­suhalukku­us ker­too enem­män kuin tuhat kyse­ly­tutkimus­ta, jois­sa halu­taan jär­ven­ran­takar­tanoi­ta keskustassa.

    Kuinka­han paljon Var­tiosaa­res­sa saa ker­rosta­lo-/riv­i­ta­lo-/town­house-/omakoti­ton­tista per maaneliömetri? Noil­la pienem­mil­lä talo­tyypeil­lä hin­ta voisi olla noin 400 €/m2 riip­puen sijain­nista mereen näh­den ja rakennusoikeudesta.

    Ker­rostalos­sa raken­nu­soikeu­den hin­ta tuskin on korkeampi ker­rosneliömetriä kohden, mut­ta toisaal­ta tont­tite­hokku­us on parem­pi, joten olisiko 800 €/m2?

    Kyl­lä se vah­vasti siltä näyt­tää, että kaupun­ki saa maapo­h­jas­ta enem­män rahaa ker­rostaloina kuin omakoti­taloina. Tosin kaupun­gin ehkä pitäisi olla vielä sitä huolestuneem­pi siitä, miten rak­en­t­a­mi­nen vaikut­taa kaupunkirakenteeseen.

  45. Kehit­täjä: Mil­lä taval­la keskustelu paranisi, jos nim­imerkil­lä ei saisi kirjoittaa? 

    Kir­joit­ta­jia olisi vähem­män ja ns. “vääriä” mielip­iteitä tulisi esi­in vähem­män. Hiekkalaatikko olisi rauhal­lisem­pi ja tääl­lä saisi olla tur­val­lises­sa porukas­sa “mei­dän” kesken. Kaik­ki oli­si­vat samaa mieltä ja hymis­telisivät toisi­aan. Ah, auvoa.

  46. Sep­po Vep­säläi­nen:

    Tähän saak­ka on kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tossa kuvitel­tu voita­van­re­itit­tää toinen ratikkalin­ja Kru­unuvuo­ran­ran­nas­ta Liisankatu – Snell­maninkatu reit­tiä keskus­taan. Ei voi­da. Niin­pä Kai­vokadulle on tunke­mas­sa val­lan paljon raiti­oli­iken­net­tä, tuskaisen tiheään. 

    Onko lähdet­tä erikoiselle väit­teelle? Mik­sei voitaisi?

  47. Kehit­täjä: Mil­lä taval­la keskustelu paranisi, jos nim­imerkil­lä ei saisi kirjoittaa?

    Kyse on siitä, mis­sä ase­mas­sa nim­imerkil­lä kir­joit­taa. Useim­mille nim­imerkin käyt­tö on ihan OK eikä heiken­nä keskustelun tasoa.

    1. Olen sallinut nim­imerk­it, kos­ka joukos­sa on henkilöitä, jot­ka eivät työ­paikkansa puoles­ta voisi sanoa, mitä sanovat. Nim­imerkil­lä kir­joit­ta­ja joutuu herkem­min sen­su­urin uhriksi.

  48. Viherinssi: Mihin lait­taisit ne Var­tiosaa­reen kaavail­lut asun­not Var­tiosaaren sijaan? Kri­teer­inä kohteen jonkin­lainen vas­taavu­us liiken­teel­lis­es­ti ja ympäristöllisesti.

    Minä lait­taisin ne Laa­jasa­lon vene­sa­ta­man talvisäi­ly­tysalueelle ja sitä ympäröivälle pel­lolle. Veneet lait­taisin robot­ti­varas­toon Jätkäsaaren tapaan.

  49. mj: Täl­lä blogilla on ansion­sa, mut­ta sen heikkoi­hin puoli­in kuu­luu, että asiano­saiset osal­lis­tu­vat keskustelu­un nim­imerkkien takaa. 

    Hyvät peruste­lut.

    Tässä blo­gis­sa käy­dään Suomen mit­takaavas­sa eri­no­maista keskustelua monista aiheista, kuten kaupunkisuunnittelusta.

    Vas­taavaa keskustelua ei syn­ty­isi omil­la nimil­lä kir­joit­taes­sa, kyn­nys osal­lis­tua on sil­loin kiis­tat­ta korkeampi. Ja mikään­hän ei estä käyt­tämästä omaa nimeään myös tääl­lä, hyvä “mj”.

  50. Viherinssi: Mihin lait­taisit ne Var­tiosaa­reen kaavail­lut asun­not Var­tiosaaren sijaan? Kri­teer­inä kohteen jonkin­lainen vas­taavu­us liiken­teel­lis­es­ti ja ympäristöllisesti.

    Kru­unuvuoren­ran­nan ja Rei­her­in­tien välil­lä on vapaa met­sä­plänt­ti. Ylipäätään Laa­jasa­lon­tien ja Koirasaar­en­tien ympäristö on met­sälähiötä sanan huonos­sa merk­i­tyk­sessä, ja Laa­jasa­lon palve­lut kitu­vat jopa Yliskylässä, eli tiivistämi­nen olisi toiv­ot­tavaa. Nyky­is­ten raken­net­tu­jen aluei­den asukasti­heyk­sil­lä ei ole vielä aika lin­ja­ta kuu­luuko Var­tiosaari Helsin­gin green belti­in, vaan ensin tiivistää joka tapauk­ses­sa sen sisään jäävät osat toimiviksi.

  51. Antsa: Minä lait­taisin ne Laa­jasa­lon vene­sa­ta­man talvisäi­ly­tysalueelle ja sitä ympäröivälle pel­lolle. Veneet lait­taisin robot­ti­varas­toon Jätkäsaaren tapaan.

    Sar­vas­ton vene­sa­ta­mas­sa on silmämääräis­es­ti alle 10 % Var­tiosaaren pin­ta-alas­ta. Vaik­ka tuo­hon ottaisi Degerön kar­tanon maineen mukaan, pin­taa on selvästi vähemmän.

  52. Sep­po Vep­säläi­nen:
    Yhdessä hujauk­ses­sa Var­tiosaares­ta ei ratikalla keskus­taan tul­la. Menee liki puoli tun­tia. Ker­aval­ta on nopeam­min keskustassa. 

    Jostain syys­tä ihmiset silti mak­sa­vat Ara­bi­an­ran­nan asun­noista paljon enem­män kuin Espoon keskuk­sen, vaik­ka molem­mista pääsee raideli­iken­teel­lä samas­sa ajas­sa Stockmannille.

    Ker­a­va ei ole Vartiosaari.

  53. spot­tu: Kru­unuvuoren­ran­nan ja Rei­her­in­tien välil­lä on vapaa metsäpläntti. 

    Jos oikein ymmär­rän, met­sä­plänt­tiä jää aika vähän sen jäl­keen, kun Gunil­lankallio, Borgströmin­mä­ki ja Stans­vikin­num­mi on raken­net­tu. Stans­vikin alue toki jää, ja siinä olisi arvokas­ta rantaakin, jos kar­tano työn­netään mereen.

    Ei silti, kyl­lä Var­tiosaa­reen kaavail­tu asukas­määrä tuonne väli­in jäävälle plän­tille saadaan mah­tu­maan, mut­ta asu­tus on aika eri­tyyp­pistä kuin mitä Var­tiosaa­reen tai Kru­unuvuoren alueelle on nyt suun­nitel­tu. Sen jäl­keen pitää kysyä, onko Var­tiosaaren virk­istysar­vo (500 kävi­jää vuodessa) suurem­pi kuin 20 000 ihmisen alueen keskel­lä ole­van metsän.

  54. Sep­po Vep­säläi­nen:
    Ratikan varsi­naiset vaikeudet saat­ta­vat piilek­siä keskustapäässä. Tähän saak­ka on kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tossa kuvitel­tu voita­van­re­itit­tää toinen ratikkalin­ja Kru­unuvuo­ran­ran­nas­ta Liisankatu – Snell­maninkatu reit­tiä keskus­taan. Ei voi­da. Niin­pä Kai­vokadulle on tunke­mas­sa val­lan paljon raiti­oli­iken­net­tä, tuskaisen tiheään.

    Eiköhän Laa­jasa­lon ratik­ka kul­je Pohjois­ran­taa ja Alek­sia. Stock­alta Kru­unuvuoreen vain yhdet liiken­neval­ot – tuos­ta on vaikeaa jopa Helsin­gin liiken­nesu­un­nit­telun saa­da takkuista. Mer­itäyt­tö tietysti mak­saa, mut­ta han­kkeen suu­ru­us­lu­okas­sa siihen on varaa.

  55. jim: Onko lähdet­tä erikoiselle väit­teelle? Mik­sei voitaisi?

    Kyl­lä se Liisankatu on todel­la han­kala. Se vaan on liian kapea. Sinne voisi tehdä ratikan, jos jom­mal­takum­mal­ta puolelta kat­ua otet­taisi­in kaik­ki parkkipaikat pois. Senkin jäl­keen ratik­ka olisi sekakaistoil­la eikä fil­lareille olisi kaistoja.

    Liisankatu olisi ratikkakatu­na hyvä, jos
    — autoli­ikenne sal­lit­taisi­in vain yhteen suuntaan
    — ratikalla olisi molem­pi­in suun­ti­in omat kaistat
    — fil­lareille ei olisi omia kaistoja
    — pysäköin­tiä ei olisi ollenkaan
    — huoltoli­ikenne pysähty­isi, niin, minne?

    Helsingis­sä ei kuitenkaan ole tah­toa eikä osaamista suun­nitel­la tuol­laista, ja jos suun­nitel­ma saataisi­inkin aikaisek­si, niin alueel­la jo nyt mel­las­ta­vat nim­byt estävät poli­itikko­jen kaut­ta toteutuksen.

    Liisankadulle toden­näköis­es­ti jos­sain vai­heessa käy niin, että parkkipaikat pois­tu­vat joka tapauk­ses­sa, kun ne fil­larikai­stat tehdään. Siinä mielessä nim­byt saa­vat pitkän nenän. Ratik­ka on kuitenkin Pohjois­ran­nas­sa parem­pi. Liisan­puis­ton kohdalle saa silti pysäkin.

  56. Han­na-Leena Yli­nen:
    Vuosaari “kiit­tää” mah­dol­lisu­ud­es­ta ottaa vas­taan parkkipaikko­ja ja ylimääräistä liiken­net­tä kapeaan, mut­ta luon­noltaan hienoon Ram­sin­niemeen. Sitä pait­si Ram­sin­niemen­tie on mon­en lapsen koulu­tie ja nykyisel­läänkin melko turvaton. 

    [—]

    Var­tiokalli­ol­ta Ram­sin­niemen suun­taan kat­soes­sa tun­tui käsit­tämät­tömältä, että kenellekään on tul­lut edes mieleen ajatel­la sieltä lähtevää sil­tay­hteyt­tä Var­tiosaaren ja Ram­sin­niemen välille. Kallio ja siltä avau­tu­va näkymä itäiseen saaris­toon on ainutlaatuinen. 

    Ja minä kun kuvit­telin, että Meri-Rasti­lan var­jokaa­va oli jotain muu­ta kuin perus­nim­by­i­lyä. Mut­ta taisin olla väärässä. Kaik­ki, mikä vaikut­taa Vuosaa­reen, on pahasta?

  57. Sep­po Vep­säläi­nen:
    Yhdessä hujauk­ses­sa Var­tiosaares­ta ei ratikalla keskus­taan tul­la. Menee liki puoli tun­tia. Ker­aval­ta on nopeam­min keskustassa. 

    Metro­miehissä on sel­l­ainen vekkuli piirre, että he asu­vat yhdel­lä ase­mal­la, käyvät töis­sä toisel­la ase­mal­la ja kaik­ki har­ras­tuk­setkin ovat eri asemil­la ympäri seu­tua, siten he matkaa­vat asemien väle­jä. Jos siis ensisi­jainen liiken­nevä­line, elikkä auto, on huol­los­sa tai muus­ta syys­tä pois käytöstä.

    Valitet­tavasti vain muut (ker­avalaiset) kuin metro­miehet joutu­vat yleen­sä ensin kulke­maan ase­malle ja sit­ten vielä siltä toiselta ase­mal­ta eteen­päin. Kokon­ais­mat­ka-aika on metro­mieheen ver­rat­tuna hel­posti kaksinkertainen.

  58. jim: Onko lähdet­tä erikoiselle väit­teelle? Mik­sei voitaisi?

    Olen keskustel­lut asi­as­ta sitä selvitellei­den asiantun­ti­joiden kanssa. Asia kiin­nos­taa, kos­ka olin jo v2006 asi­as­ta tätä mieltä.

  59. Kyl­lä nämä ovat osa suun­nitel­maa muut­taa väyliä kaupunkibule­vardeik­si. On esitet­ty, mut­ta ei päätetty.

    Ei kaupunkibule­vardik­si muut­ta­mi­nen vähen­nä automaat­tis­es­ti kaisto­ja. Esimerkik­si Laa­jasa­lon­tien visiois­sa olisi edelleen 2+2‑kaistainen tie. Kaupunkibule­vardin idea on lähin­nä muut­taa nyky­istä “liiken­nevihreää” raken­nus­maak­si. Laa­jasa­lon­tien tapauk­ses­sa nykyiset hirveästi tilaa tuh­laa­vat eri­ta­so­rampit muun­net­taisi­in toden­näköis­es­ti nor­maaleik­si risteyk­sik­si ja ajonopeuk­sia hillit­täisi­in vähän siten, että lähem­mäs tietä voidaan rakentaa.

  60. Viherinssi: Mihin lait­taisit ne Var­tiosaa­reen kaavail­lut asun­not Var­tiosaaren sijaan? Kri­teer­inä kohteen jonkin­lainen vas­taavu­us liiken­teel­lis­es­ti ja ympäristöllisesti. 

    Ja kos­ka kaik­ki asumiseen suinkin kel­paa­vat vas­taa­vat paikat ovat joka tapauk­ses­sa ennem­min tai myöhem­min oikeasti kuitenkin kaavoituk­sen kohteena, ei niitä voi laskea Var­tiosaaren oikeak­si vai­h­toe­hdok­si. Kakkua ei voi sekä säästää että syödä (ellei osta kah­ta kakkua).

    Oikeas­t­aan ain­oa todel­li­nen vai­h­toe­hto joka ei vähen­nä reaal­ista kaavoitet­ta­van maan määrää, oli­si­vat vas­taaval­la paikalla sijait­se­vat toiset suojelualueet.

    Vaan ehkä käytän­nössä halu­taankin asun­to­jen sit­ten sijoit­tuvan Por­naisi­in tai Siun­tioon. Eli onko­han “asiano­saisil­la” jotain tiet­tyä syytä kan­nat­taa tätä oman “ase­mansa vuok­si” eli löy­tyykö salkus­ta kaavoituskelpoista raaka­maa­ta kehyskunnista? 

    Tätä sietää tutkia! Kysyn vaan! Hmmmm.…?

  61. Sep­po Vep­säläi­nen: Ratikan varsi­naiset vaikeudet saat­ta­vat piilek­siä keskustapäässä. Tähän saak­ka on kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tossa kuvitel­tu voita­van reitit­tää toinen ratikkalin­ja Kru­unuvuo­ran­ran­nas­ta Liisankatu – Snell­maninkatu reit­tiä keskus­taan. Ei voi­da. Niin­pä Kai­vokadulle on tunke­mas­sa val­lan paljon raiti­oli­iken­net­tä, tuskaisen tiheään.

    Kuten var­maan tiedät, niin onhan siinä optioi­ta vaik­ka kuinka:
    — Pohjois­ran­taan ja sieltä Alek­sille, joko Mer­i­haan kaut­ta tai suoraan.
    — Hakaniemen kaut­ta Kaivokadulle.
    — Liisankadun kaut­ta Kaivokadulle.
    — Ja kyl­lä se Liisankadul­ta Snell­man­ninkadullekin kään­tymi­nen onnis­tuu, jos on pakko. Esimerkik­si limit­täiset kiskot kaarteessa.

    Se on toki tot­ta että keskus­tan ratikkali­iken­net­tä tulee kehit­tää uusien lin­jo­jenkin takia, mut­ta se nyt pitää tehdä joka tapauk­ses­sa. Min­un mielestäni tosin se aivan ydinkeskus­tan kiskopätkä tun­tuu saa­van kehi­tyskeskuteluis­sa suh­teet­toman suuren rooli­in; kyl­lä Kaisaniemenkatu — Kai­vokatu — Man­ner­heim­intie reit­ti on todel­la hidas ja kaipaa kehit­tämistä, mut­ta se nyt on kuitenkin vaan yksi kilo­metrin pätkä ratikkaverkos­tossa, ja ihan ydinkeskus­tas­sa kan­nat­taa pysähtyä niin tiheään ettei mikään pikara­ta ole joka tapauk­ses­sa ole hyvä ratkaisu.

  62. Urbaani Mikko: Tätä minäkin olen kovasti ihme­tel­lyt sinän­sä hyvis­sä Laa­jasa­lon ja Kru­unuvuoren ran­nan suun­nitelmis­sa. Ongel­ma kun ei ratkea sil­lä vain, että julk­isia lisätään (esim. ratik­ka keskus­taan) kos­ka edelleen suurel­la osal­la työ­matkat eivät kohdis­tu keskus­tan suuntaan. 

    Jatkoy­htey­det useisi­in mui­hinkin suun­ti­in menee luon­tev­asti keskus­tan tai Hakaniemen kaut­ta, esimerkik­si Laa­jasa­lo-Lep­pä­vaara. Ja toisek­si suun­nitelmis­sa on myös tiheän poikit­tais­lin­jan 79 Malmil­ta jatkami­nen Laajasaloon.

    Kyl­lä nämä ovat osa suun­nitel­maa muut­taa väyliä kaupunkibule­vardeik­si. On esitet­ty, mut­ta ei päätetty.

    Moot­tori­tien muut­ta­mi­nen kaduk­si ei muu­ta kaistamäärää. Samaan tilaan saa halut­taes­sa enem­män kaisto­ja katu­mi­toituk­sel­la kuin moot­tori­tielle, lev­eine kes­ki- ja sivusuojakaistoineen

    Autoväylän kap­a­siteetin mak­si­moimi­nen on käytän­nössä ris­tiri­idas­sa sen huip­punopeu­den mak­si­moimisen kanssa. Tilankäyt­tö on yksi asia, toinen on se että 50km/h kadun raken­nuskus­tan­nuk­set on mur­to-osa moot­tori­tien raken­nuskus­tan­nuk­sista, ja väl­i­tyskyvyssä ero, sikäli kun sitä on, on pikem­minkin kym­meniä pros­ent­te­ja. Perussyy mik­si tähän maa­han on raken­net­tu niin vähän uusia teitä on nimeno­maan se että suun­nitel­laan maail­man kallein­ta ja hienoin­ta motaria joka niemen notkoon ja saarel­maan, on tässä toki hyvätkin puolensa. 🙂

  63. Kyl­lä nämä ovat osa suun­nitel­maa muut­taa väyliä kaupunkibule­vardeik­si. On esitet­ty, mut­ta ei päätetty.

    Olen tietoinen bule­vardis­u­un­nitelmista ja kan­natan niiden toteut­tamista lämpimästi. Bule­vardeis­sa on kuitenkin enem­män kuin yksi kaista suun­taansa. Aiem­mas­sa kom­men­tis­sa puhut­ti­in muut­tamis­es­ta yksikaistaisiksi.

    Wolf­gang Z: I have vis­it­ed the island very fre­quent­ly and in all sea­sons since 1999 as a mem­ber of one of the clubs rent­ing a vil­la there.

    I’m sure it’s nice to be a mem­ber of a club. As Osmo Soin­in­vaara wrote here, he and most res­i­dents of Helsin­ki have nev­er been to Var­tiosaari. The island is by no means the only unde­vel­oped and near­ly inac­ces­si­ble one in Helsin­ki, so it would be per­fect­ly pos­si­ble to aston­ish for­eign vis­i­tors even if Var­tiosaari was devel­oped. One might need to join a dif­fer­ent club, though.

  64. Var­tiosaari
    OS: “Alue olisi min­u­uteis­sa mitat­tuna Munkkiniemen etäisyy­del­lä. Kilo­me­tre­jä olisi enem­män kuin Munkkiniemeen, mut­ta Kru­unuvuoren­ran­nan sil­ta menee yhdessä hujauksessa”

    - kaikek­si onnek­si mm. Munkkinie­mi ehdit­ti­in rak­en­taa sel­l­aise­na val­is­tuneena aikana, jol­loin kaupungilla nähti­in ole­van muukin merk­i­tys kuin olla luon­toa tak­ka met­säistä “virk­istysaluet­ta”. Nykyaikana “kaupun­ki” lie­nee joidenkin taho­jen mielestä pelkkä kirosana.

    Olli: “Ilmeis­es­ti Helsin­ki on asukasti­heyten­sä puoles­ta puo­let virk­istyneem­pi kaupun­ki kuin tukholma.”

    - kansan virk­istyneisyysaste taitaa olla suo­ras­sa taik­ka logaritmisessa/eksponentiaalisessa suh­teessa lähimet­sien määrään? Eiralaiset tai Krunikan asukkaat ilmeis­es­ti ovat varsin nuu­tunut­ta porukkaa…

  65. Viherinssi: Sen jäl­keen pitää kysyä, onko Var­tiosaaren virk­istysar­vo (500 kävi­jää vuodessa) suurem­pi kuin 20 000 ihmisen alueen keskel­lä ole­van metsän.

    Tuonne jää tuplas­ti Kaivopuis­ton kokoinen Kru­unuvuoren­lam­men ympäristö joka on tosi hieno, ja main­iosti ilta-auringon suun­taan, samoin Stans­vikin kar­tanon ympäristö kuten mainit­sitkin. Uusien kaavoitusaluei­den pohjois­puolelle jää Tullisaari, Pyysaari, Killing­hol­ma ja mitä niitä onkaan. Virk­istysalueista ei ole puutetta. 

    En oikein näe met­sän ja/tai sinne suun­nitel­tu­jen pis­te­talo­jen lisäar­voa, varsinkin kun on koh­ta viisikym­men­tä vuot­ta empiri­aa siitä ettei vielä Laa­jasa­lon asukasti­hey­del­lä luo­da toimivia palvelu­ja, vaan pääasi­as­sa nukku­malähiö. Eikä muuten Var­tiosaa­reenkaan näil­lä suunnitelmilla.

    Point­ti­ni on lähin­nä se että jätetään Var­tiosaari silleen­sä kunnes Helsingis­sä taas opi­taan kaupunkisu­un­nit­tele­maan, jol­loin voi hyvinkin olla että Var­tiosaari jätetäänkin osak­si kaupun­gin vihervyötä, siis jos muual­la kaupungis­sa on palat­tu per­in­teiseen tiheään korttelirakenteeseen.

    Var­tiosaaren 86 hehtaari­in pitäisi men­nä sel­l­ainen 15000 ihmistä puis­toi­neen jot­ta se toimisi kun­nol­la ja autot­tomasti, mut­ta tämä ei oikein ole real­is­tista kaupunki­rak­en­teesta irral­laan ole­val­la saarella.

  66. spot­tu:

    En oikein näe met­sän ja/tai sinne suun­nitel­tu­jen pis­te­talo­jen lisäar­voa, varsinkin kun on koh­ta viisikym­men­tä vuot­ta empiri­aa siitä ettei vielä Laa­jasa­lon asukasti­hey­del­lä luo­da toimivia palvelu­ja, vaan pääasi­as­sa nukku­malähiö. Eikä muuten Var­tiosaa­reenkaan näil­lä suunnitelmilla.

    Point­ti­ni on lähin­nä se että jätetään Var­tiosaari silleen­sä kunnes Helsingis­sä taas opi­taan kaupunkisu­un­nit­tele­maan, jol­loin voi hyvinkin olla että Var­tiosaari jätetäänkin osak­si kaupun­gin vihervyötä, siis jos muual­la kaupungis­sa on palat­tu per­in­teiseen tiheään korttelirakenteeseen.

    Ikävästi osan sen met­sän käyt­töä rajaa luonnonsuojelulaki.

    Var­tiosaares­ta toki täysin samaa mieltä.

  67. Daniel Fed­er­ley: Kaik­ki, mikä vaikut­taa Vuosaa­reen, on pahasta?

    Ei kaik­ki, mikä vaikut­taa Vuosaa­reen ole pahas­ta. Tässä ei kuitenkaan taidet­tu tarkoit­taa parkkipaikko­ja sijoitet­tavak­si esim. kaup­pakeskus Colum­buk­seen tai Rasti­lan parkki­taloon, vaan erit­täin kapeaan Ram­sin­niemeen, joka on Var­tiosaaren vastapäätä. Kan­nat­taisi käy­dä paikan pääl­lä kat­so­mas­sa ja miet­tiä, miten läpi­a­joli­ikenne sinne sopisi.

    1. Se oli huono aja­tus. Tarkoi­tus on ohja­ta koko liikenne Laa­jasa­lon kaut­ta ja siis pysäköin­ti myös. Vuosaa­reen tulee vain kevyen liiken­teen silta.

  68. Antsa: Tämäkään ei ole koko totu­us. Yleiskaaval­u­on­nos poh­jau­tuu metroon Mel­lun­mäestä Majviki­in Sipoon rajalle. Metron mielekkyys piilee tiivi­is­sä asun­torak­en­tamises­sa asemien ympäril­lä eli tulee siis ker­rostalo­ja, jot­ka näkyvät kar­tal­la tum­man­punaisi­na alueina, eikö?

    http://yhteinenostersundom.fi/yleiskaava/kaavaluonnos/

    Ja aina sopi­vasti uno­htuu maini­ta, että kaik­ki asuinalueet eivät suinkaan sijaitse metroasemien lähel­lä vaan monil­ta alueil­ta, etenkin pien­taloalueil­ta, pitää ensin men­nä bus­sil­la metroase­malle. Sit­ten sieltä metroase­mal­ta kestää jopa puoli tun­tia keskus­taan, siis pidem­pi aika kuin Jär­ven­päästä ja koval­la muovipenkil­lä, samal­la kun keskus­taan kul­kee nopea moottoritie. 

    Sen lisäk­si epäilen halu­aako kukaan koulutet­tu ja varakas ihmi­nen muut­taa ker­rostaloon 40 min­uutin päähän keskus­tas­ta. Vaarana on uusille ter­ri­to­ri­oille kaavoitet­tu­jen ker­rostaloaluei­den slum­mi­u­tu­mi­nen samal­la kun pien­taloalueille ei ole tar­jol­la joukkoliikennettä.

    Var­tiosaa­reen muut­taa var­masti hyvä­tu­loista väkeä, kos­ka keskus­tan saavutet­tavu­us on hyvä ja lähel­lä on meri, mut­ta sen rak­en­t­a­mi­nen on kovin lyhyt­näköistä. Var­tiosaa­reen voidaan pala­ta sit­ten kun Laa­jasa­lo on raken­net­tu täy­teen ruu­tukaa­va umpiko­rt­teleil­la 6‑kerroksisia taloja.

  69. tpyy­lu­o­ma: Kuten var­maan tiedät, niin onhan siinä optioi­ta vaik­ka kuinka:
    — Pohjois­ran­taan ja sieltä Alek­sille, joko Mer­i­haan kaut­ta tai suoraan.
    — Hakaniemen kaut­ta Kaivokadulle.
    — Liisankadun kaut­ta Kaivokadulle.
    — Ja kyl­lä se Liisankadul­ta Snell­man­ninkadullekin kään­tymi­nen onnis­tuu, jos on pakko. Esimerkik­si limit­täiset kiskot kaarteessa.

    Se on toki tot­ta että keskus­tan ratikkali­iken­net­tä tulee kehit­tää uusien lin­jo­jenkin takia, mut­ta se nyt pitää tehdä joka tapauk­ses­sa. Min­un mielestäni tosin se aivan ydinkeskus­tan kiskopätkä tun­tuu saa­van kehi­tyskeskuteluis­sa suh­teet­toman suuren rooli­in; kyl­lä Kaisaniemenkatu – Kai­vokatu – Man­ner­heim­intie reit­ti on todel­la hidas ja kaipaa kehit­tämistä, mut­ta se nyt on kuitenkin vaan yksi kilo­metrin pätkä ratikkaverkos­tossa, ja ihan ydinkeskus­tas­sa kan­nat­taa pysähtyä niin tiheään ettei mikään pikara­ta ole joka tapauk­ses­sa ole hyvä ratkaisu.

    Selvää on, että reitin on kul­jet­ta­va Pohjois­ran­nan kaut­ta. Tätä ei vielä ole tun­nustet­tu ja käsitel­ty päätök­sen­teko­ta­sol­la eikä se myöskään ole ollut tietääk­seni mukana Kru­unuvuoen­ran­nan yhteyk­siä koskevas­sa ympäristö­vaiku­tusten tarkastelussa,

    Ydinkeskus­tan ratikkaverkon toimivu­us on kyl­lä hyvin keskeinen jut­tu niin nyky­is­ten lin­jo­jen käyt­täjille kuin ajatel­luille uusille linjoille.

    Sik­si ajanko­htaista on selvit­tää verkon väl­i­tyskyky — se on eniten kiin­ni ydinkeskus­tan pysäkkien väl­i­tyskyvys­tä — riit­tävän huolel­la, ettei tul­la samaan tilanteeseen kuin aikanaan Karl­sruhes­sa. Siel­lä huo­mat­ti­in, että jos kaik­ki laa­jen­e­mis­su­un­nitel­mat toteutet­taisi­in, ydinkeskus­tan raiteet on sijoitet­ta­va katu­ta­son alle.

  70. Wolf­gang Zeller: Var­tiosaari has often been the only opportunity

    Jos kaupun­gin menet­tämät tont­ti­t­u­lot las­ke­taan vuosit­taisille käyt­täjille, tulee kaupungille, ja kävi­jöille halvem­mak­si lentää viikok­si johonkin kauko­maille, jos­ta löytää var­maan vielä eristyneem­pää aluet­ta. Vaik­ka vähen­täisi mat­ka-ajan palkkamene­tyk­set jokaiselta virk­istyjältä. (80 hehtaaria + sijain­ti-puut­tu­va kunnallistekniikka=300e/tonttineliö + 5% tuot­to / 10 000 kävi­jää). Luku­ja voi vähän säätää mut­ta kyl­lä sil­lä etelään pääsee. Tai Lappiin.

    Seurasaaren pin­ta-ala on n. puo­let, mut­ta kävi­jöitä monikym­menker­tais­es­ti, joten ker­tavisi­it­ti on enää 10e/naama, jol­la ei saa edes tak­sia Nuuk­sioon — seu­tuliput vielä just, mut­ta matkoi­hin menee aikaa moninker­taisen sum­man edestä. Euroil­la­han nämä johtopäätök­set piti perustella? 😉

  71. Daniel Fed­er­ley: Jostain syys­tä ihmiset silti mak­sa­vat Ara­bi­an­ran­nan asun­noista paljon enem­män kuin Espoon keskuk­sen, vaik­ka molem­mista pääsee raideli­iken­teel­lä samas­sa ajas­sa Stockmannille.

    Ker­a­va ei ole Vartiosaari.

    On tul­lut tavak­si läh­estyä maankäytön rakenne- ja sijoit­tamiskysymyk­siä speku­loimal­la uusien aluei­den tule­val­la asun­to­jen hin­tata­sol­la. Hyviä ratkaisu­ja ovat ne, jois­sa hin­tata­so kiipeää mah­dol­lisim­man korkealle.

    Pääkaupunkiseudun asun­topoli­ti­ikan pysyvä pään­särky on kek­siä, miten tänne saadaan riit­tävän edullisia asun­to­ja. Sitäkin speku­loin­tia olisi hyvä nähdä nyky­istä enemmän.

    Asun­to­jen hin­tata­so on riip­pu­vainen kovin monista asioista. Liiken­ney­hteyk­sien ja palvelu­jen saatavu­u­den ohel­la mm meren läheisyys ja naa­pu­rus­ton naa­mataulu näyt­televät aika suur­ta roolia.

    Ker­a­va ei ole Vartiosaari.Yhtäläisyyksiäkin löy­tyy. Molem­mat ovat seudun reunal­la ja näin eri paikkoi­hin on keskimääräistä pitem­pi mat­ka. Var­tiosaaren asun­to­jen hin­tata­soa var­masti nos­ta­vat meren­ran­nat, luon­to ja Laa­jasa­lon nykyi­nen hin­tata­so. Jos asun­tokan­ta voit­top­uolis­es­ti on ker­rostalo­ja, vuokrakämp­piä ja hitas­ta, hin­tata­so säi­lyy kohtuullisena.

    En ole Var­tiosaaren rak­en­tamista vas­taa, vaik­ka siel­lä asu­vien mat­ka-ajat tule­vat ole­maan pitkähköjä. Tätä asi­aa on selvitet­ty vuosikym­me­nien var­rel­la joka yleiskaavakier­roksel­la saa­mat­ta ratkaisua aikaan. 70-luvun alus­sa selvitimme mm Vuosaaren metron haaroi­tus­ta jo ennen Hert­toniemeä niin, että se olisi kulkenut Var­tiosaaren kautta.

    Olen myös käynyt Var­tiosaa­res­sa kym­meniä ker­to­ja ja ymmär­rän idyllinsäi­lyt­täjien asen­tei­ta. Kun idyl­li säi­ly­isi vain eristämäl­lä saari nyky­ta­paan muu­tamien kaupunki­lais­ten revi­irik­si, tilanne on aikaa myöten kuitenkin kestämätön. Tiivistämi­nen Kehä ykkösen eteläpuolel­la on hyvä yleiskaa­van johtotähti. Merel­lisem­pään Helsinki­in tähtäsi nyt voimas­sa vielä ole­va yleikaavakin.

  72. Sep­po Vep­säläi­nen:
    Pääkaupunkiseudun asun­topoli­ti­ikan pysyvä pään­särky on kek­siä, miten tänne saadaan riit­tävän edullisia asun­to­ja. Sitäkin speku­loin­tia olisi hyvä nähdä nyky­istä enemmän. 

    Tämä on mie­lenki­in­toinen aja­tus. Mul­la on käsi­tys, että jokainen kun­ta yrit­tää pikem­minkin haalia mah­dol­lisim­man hyviä veronmaksajia=hyvätuloisia=kallisti asu­via. Se on ymmär­ret­tävää niin kauan kun kukin kun­ta voi ajatel­la, että ne pien­i­t­u­loiset duu­nar­it voivat asua naa­purikun­nas­sa ja tul­la vaan töi­hin tänne mei­dän puolelle. Tuskin Var­tiosaar­takaan on ajatel­tu varsi­nais­es­ti työväen paratiisiksi.

    Nythän tilanne on se, että kaavoitus on hitaam­paa kuin kysyn­nän kasvu, ja jos jos­sakin onkin valmi­ik­si kaavoitet­tua riit­tävästi, niin raken­nus­li­ik­keet eivät viit­si rak­en­taa, jos pitäisi myy­dä liian hal­val­la. Ikean talot Kivistössä ovat ain­oa mieleen tule­va esimerk­ki rak­en­tamis­es­ta, jos­sa tosi­aan pyritään myymään asun­not edullisel­la neliöhin­nal­la. Silti se 3300 / m2 on aika paljon kaukana Kivistössä, kun van­hoista lähiöistä saa asun­non ton­nil­la vähemmän.

    Helsingis­sä olisi kyl­lä hyvä käy­dä aiheesta keskustelua. Halu­taanko tääl­lä tar­jo­ta sen­hin­taista vuokra- ja omis­tusasum­ista, että siihen on pien­i­t­u­loisel­la varaa? Vai lähde­täänkö siitä, että pien­i­t­u­loinen asuu Hyvinkääl­lä ja käy vain tääl­lä töis­sä? Niin tai näin, tavoite pitäisi sanoa rohkeasti ääneen.

  73. Daniel Fed­er­ley: Tämä on mie­lenki­in­toinen aja­tus. Mul­la on käsi­tys, että jokainen kun­ta yrit­tää pikem­minkin haalia mah­dol­lisim­man hyviä veronmaksajia=hyvätuloisia=kallisti asu­via. Se on ymmär­ret­tävää niin kauan kun kukin kun­ta voi ajatel­la, että ne pien­i­t­u­loiset duu­nar­it voivat asua naa­purikun­nas­sa ja tul­la vaan töi­hin tänne mei­dän puolelle.

    Vaik­ka ei olisi mitään kaupunkien välistä kil­pailua alueen sisäl­lä, uudet alueet kan­nat­taa rak­en­taa mah­dol­lisim­man kalli­ik­si. Sil­lä taval­la ne alen­ta­vat kaikkein eniten alueen asumiskustannuksia.

    Mik­sikö näin? Sik­si, että markki­na­t­aloudessa asun­non­tarvit­si­jat ovat mak­sukykyn­sä mukaan jonos­sa, ja siinä järjestyk­sessä saa vali­ta asun­ton­sa. Jos jonon etupäästä ote­taan porukkaa pois tar­joa­mal­la niitä parhai­ta asun­to­ja, kaik­ki pää­sevät jonos­sa eteenpäin.

    Jos taas raken­netaan asun­to­ja vähiten mak­sukyky­isille (= huono paik­ka, huono laatu), niil­lä asun­noil­la ei ole mitään merk­i­tys­tä kalli­impi­en asun­to­jen hin­taan, Mak­sukykysy­istä ketju kul­kee vain alaspäin.

    Jos havit­telet kämp­pää Töölöstä, niin Kamp­pi­in tule­vat uudet käm­pät ovat sin­ulle hyvä jut­tu, Kon­tu­laan tule­vat eivät.

    Tästä syys­tä kaupun­gin on syytä yrit­tää rak­en­taa mah­dol­lisim­man paljon mah­dol­lisim­man kallista, kos­ka siitä hyö­tyvät kaik­ki. Käytän­nössä kaavoitet­tavien aluei­den sijain­ti määrit­tää paljolti sen, kuin­ka kallista kaupun­ki pystyy tekemään.

    (Tämä siis markki­nae­htoisen tuotan­non osalta. Sosi­aa­li­nen tuotan­to on sit­ten toinen jut­tu. Ja kun­tien väli­nen kil­pailu vaikut­taa siihen, että kun­nat eivät yritä kaavoit­taa mah­dol­lisim­man paljon.)

  74. Viherinssi, eikö tuo toteudu tyylipuh­taasti vain, jos seudun asukas­määrä on vakio, jol­loin uuteen asun­toon muute­taan van­has­ta asun­nos­ta? Pk-seudul­la tilanne on kuitenkin se, että muual­ta maas­ta vir­taa väkeä tänne niin paljon kuin asun­toi­hin mah­tuu ja enem­mänkin. Sil­loin kaiken­hin­tai­sista asun­noista kil­pailee entis­ten asukkaiden kanssa myös muut­tavia asukkai­ta, eikä ketään lohdu­ta se, että se tyhjä asun­to sijait­see jos­sain Rovaniemel­lä. (Siel­lä 600 kun­nal­lista vuokra-asun­toa odot­taa uusia asukkaita…)

  75. Daniel Fed­er­ley:
    Viherinssi, eikö tuo toteudu tyylipuh­taasti vain, jos seudun asukas­määrä on vakio, jol­loin uuteen asun­toon muute­taan van­has­ta asunnosta? 

    Ei sil­lä ole mitään väliä, onko asukas­määrä vakio vai kas­va­va, pait­si jos raken­net­tavien asun­to­jen laatu vaikut­taa kasvu­tahti­in. Se on mah­dol­lista, mut­ta per­stun­tu­mal­ta epä­to­den­näköistä ja taa­tusti vaikeasti osoitettavissa.

Vastaa käyttäjälle Viherinssi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.