Talvivaaran loppu

Tal­vi­vaaran hur­moshenkisen lupaavasti alka­nut tari­na näyt­tää päät­tyvän konkurssi­in. Korostan, että min­ul­la ei ole tästä mitään ylimääräistä tietoa, vaan arvioni perus­tuu lehti­ti­etoi­hin. Yri­tys­sa­neer­auk­seen pääsy ei ole mah­dol­lista yri­tyk­selle, joka on jatku­vasti tap­pi­olli­nen. Tal­vi­vaara tuot­taa lehti­ti­eto­jen mukaan tap­pi­o­ta kymme­nen miljoon­aa euroa kuukaudessa. Yhtiö ilmoit­taa tarvit­se­vansa yri­tys­sa­neer­auk­sen tuek­si 40 miljoon­aa euroa. Jos jol­lakin on ylimääräiset 40 miljoon­aa euroa, hänen ei kan­nat­ta vähem­mistöosakkaak­si tap­pi­ol­liseen yri­tyk­seen, vaan ostaa kaivos konkurssipesästä, jol­loin saa sen kokon­aan itselleen. Arvail­tavak­si tässä min­un mielestäni jää vain se, löy­tyykö kai­vok­sen toimin­nalle jatka­ja konkurssin jäl­keen ja se, mitä val­tion osit­tain omis­ta­man yhtiön konkurssi merk­it­see Suomen maineelle rahamarkkinoilla. 

Tämä on hyvin surulli­nen asia. Kain­u­us­sa suureen uuteen työl­listäjään pan­ti­in paljon toivoa niin, ettei yri­tyk­sen tuot­tamista ilmei­sistä ympäristöhaitois­takaan viit­sit­ty marista. Nyt kai­vok­ses­ta taitaa jäädä jäl­jelle vain pilat­tu ympäristö ja val­ta­vat myl­lä­tyt alueet. Moni pien­si­joit­ta­ja menet­tää rahansa.

Val­ti­olle tämä merk­it­see val­taisaa laskua, sil­lä kaivosy­htiön lak­isääteinen ympäristö­vaku­u­tus ei riitä alku­unkaan jälkien siivoamiseen. Tämä on syytä ottaa kaivosy­htiöitä säätelevässä lain­säädän­nössä huomioon.

Nikkelin hinta

Seli­tyk­senä kai­vok­sen vaikeuk­si­in on san­ot­tu, että nikke­lin maail­man­markki­nahin­nan odot­tam­a­ton lasku vei kai­vok­sen kan­nat­tavu­u­den. Tämäkään kaivosy­htiön anta­ma tieto ei pidä paikkaansa. Oheis­es­ta kuvas­ta näkee, että nikke­lin hin­ta on nyt selvästi korkeam­mal­la kuin kaivosy­htiötä vuon­na 2003 perustet­taes­sa. Siinä välis­sä hin­ta kyl­lä kävi lyhy­taikaises­ti hyvin korkeal­la, mut­ta tämä tapah­tui paljon kaivosy­htiön perus­tamisen jälkeen.

 

35 vastausta artikkeliin “Talvivaaran loppu”

  1. Suomes­sa palkkakus­tan­nuk­set ovat niin tähti­ti­eteel­liset, että on hyvin vaikea nähdä kaivos­toimin­nan omaa­van edellytyksiä.

    Tästä tuli mon­elle suo­ma­laiselle todel­la kallis oppitun­ti. Toivon mukaan päästään edes luokalta.

    Kaivos saa rahaa maail­man-markki­noil­ta, mikäli Suomes­sa palkkoi­hin menee tuos­ta rahas­ta 20–25%, ja muual­la ken­ties 5–10%, niin tarvi­taan todel­la hyvä esi­in­tymä, että tuo yhtälö toimii.

  2. Nikke­lin korkea hin­ta joh­tui noususuh­dan­teesta, jon­ka aikana lainansaan­ti investoin­te­ja varten oli help­poa, joka puolestaan edisti mm. teräk­sen aine­sosana käytet­tävän nikke­lin kulutusta. 

    Jokainen tiesi että nousukausi ei kestäisi lop­ut­tomi­in. Kaivos olisi siis kan­nat­tanut suun­nitel­la siten, että se voidaan pitää kan­nat­ta­vana laskusuh­dan­teen ajan tai että se voitaisi­in sulkea laman ajak­si kokonaan.

    Tal­vi­vaaran väitetään ole­van elin­tärkeä työl­listäjä. 10 miljoon­al­la eurol­la, jon­ka Tal­vi­vaara nyt tuot­taa tap­pi­o­ta kuukaudessa, voitaisi­in mak­saa palkkaa tuhan­sille ihmisille. Eri asia kek­sit­täisi­inkö heille järkevää tekemistä, mut­ta jos kek­sit­täisi­in, se tekem­i­nen toden­näköis­es­ti tuot­taisikin jotakin.

    1. Kiitos dio­di
      Olin tietoinen tuos­ta val­u­ut­takurs­sion­gel­mas­ta, mut­ta en nyt vain jak­sanut etsiä muun­nin­ta tuo­hon maail­man­pankin tilas­toon. Tuo link­ki on hyödylli­nen, kos­ka sitä kaut­ta saa näköjään lisää euromääräisiä hin­to­ja. Tuo ero muuten ker­too, mik­si osal­la Euroop­paa menee niin hnuonos­ti. Sak­san, Suomen ja Hol­lan­nin vai­h­to­ta­sei­din yli­jäämät ovat nos­ta­neet euron kurssia heiken­täen kaikkien kil­pailukykyä. Myöskään Suomen talous ei euron revalvoitu­mista enää kestä. Tästä puhutaan kun vaa­di­taan Sak­saa vähän hillit­semään vai­h­to­taseen­sa ylijäämää.

  3. Toiv­ot­tavasti Osmo Soin­in­vaara saat tämän tiedon läpi uutisi­in, kos­ka on ollut aika hirveätä seu­ra­ta tiedo­tusvä­linei­den uuti­soin­tia nikke­lin hinnasta.

    30 vuo­den keskiar­vo nikke­li­ton­nille dol­lareina taitaa olla pitkälle alle $10k.

    Tuo vuon­na 2006 alka­nut hin­tapi­ik­ki on kyl­lä var­masti talous­tutkimuk­sen kohteena vielä pitkään. Kiin­nos­taisi kovasti tietää, mitkä oli­vat syynä tuohon. 

    Monien hyödykkei­den käyrät ja tilas­tot ovat mie­lenki­in­toista luet­tavaa tuol­ta 2006–2007 ajan­jak­sol­ta. Nikke­li nousi jotain 30 % pahimp­ina kuukausi­na, mut­ta oli rom­ah­duskin nopeaa. Tal­vi­vaara­han avat­ti­in tuo­hon rom­ah­tavaan tilanteeseen.

  4. Konkurssin jäl­jeen fir­man velat on nol­lat­tu. Sit­ten jokin ulko­maalainen kaivosjät­ti ostaa Tal­vi­vaaran ja jatkaa toim­intaa. Palkkata­sos­ta tuskin on kysymys; kan­sain­välis­es­ti kaivos­alal­la mak­se­taan kovia palkkoja.

  5. Tästä nähdään mik­si suomes­sa yri­tys­toim­inta ei etene jos val­tio ei osal­lis­tu. Riskit ovat liian suuria ja rahoit­ta­jat liian pieniä.

    Har­mit­tavasti Tal­vi­vaaras­sa tehti­in ilmeis­es­ti aikamoisia insinööri­taidon munauk­sia. Tästä syys­tä ehdot­taisin että: val­tio ostaa tilaisu­u­den tullen kai­vok­sen, kor­jaa tehtyjä virheitä ja sit­ten jatkaa toim­intaa. Edel­lyt­täen siis että toimin­nas­sa olisi tältä poh­jal­ta riit­tävä tuotto.

  6. Kuva puhuu enem­män kuin tuhat sanaa!
    Havain­nolli­nen tilas­tografi­ik­ka ohjaa keskustelun olen­naiseen ja vie poh­jan mielikuvil­ta. Kiitos Ode!

  7. Heikille: Aus­tralia on maail­man suurimpia kaivos­te­ol­lisu­u­den mai­ta ja palkkata­so paljon Suomea parempi.

    Kai­vok­sen työn­tek­i­jän palk­ka on AUS$ 80.000–120.000, insinöörit tien­aa tuplas­ti enem­män kuin Suomessa. 

    Sitä pait­si Aus­tralias­sa kai­vok­set sijait­se­vat out­backissä eli sinne raken­netaan sekä lento­ken­tät että campit. Työn­tek­i­jät asu­vat viikot “leireil­lä” täyshoi­dos­sa — fly inn and out.

    Kaivos­te­ol­lisu­us myös mak­saa suuria rojalt­ti­mak­su­ja; erit­täin merkit­tävä tulon­lähde valtiolle.

    Eli käyt­tökus­tan­nuk­set ovat Aus­tralias­sa paljon Suomea suuremmat.

  8. Tal­vi­vaara lis­tau­tui 2007 juuri Ni-hin­nan ollessa korkeimmillaan. 

    ‘Vesipöhö’ 2011 varsi­nais­es­ti kaa­toi Tal­vi­vaaran. Suuret ‘mal­mi-sepeli­au­mat’ vet­tyivät, hienoaines lähti liik­keelle tukkien ‘vesire­it­te­jä’, kanavoi­tui. Osin kovet­tui ja liuken­e­mis­pros­es­si hidas­tui (toisin kuin 50 tuhan­nen ton­nin koekasas­sa). Liu­oskier­ron pitoisu­us las­ki lähelle 1g/t Ni — olisi pitänyt olla yli 2,5 (kuten koekasassa). 

    Met­al­lite­htaal­la saata­va met­al­limäärä on suo­raan ver­ran­nolli­nen liu­ospi­toisu­u­teen. Liuken­e­m­i­nen tehokkaasti edel­lyt­tää hapen saan­tia koko ajan ‑ilmaa. Ylimääräistä sade­vet­tä oli varas­toita­va avolouhok­seen — jopa (virheellisesti)kipsisakka-altaaseen.Kohtaloikkain seurauksin.

    Valitet­tavasti ympäristölu­pa rajoit­taa sama-aikaises­ti sekä pois­pumpat­tavaa ves­imäärää (veden pitoisuuk­sista välit­tämät­tä) että myös kokon­ais­päästöjä , t/v. Mik­si ei pelkästään päästötonneja?.Siksi valitet­tavasti ‘tyh­mästi’ riskeera­si­vat — ris­ki toteu­tui. Ympäristö­vahinko oli tosi­a­sia. Parem­pi olisi ollut pumpa­ta ylimäärä sade­vesi heti pois,sitä varten rak­en­taa putkilinja. 

    Tapah­tunut vahinko kuitenkin ker­talu­okaltaan vähäisem­pi kuin esim. Roman­ian tai Espan­jan kaivospa­to-onnet­to­muus­vahin­gois­sa. Olet­teko kuulleet kalakuolemista esim.? Tai mikä suo­lapi­toisu­us on käytän­nössä vaar­al­lista, myrkyl­listä. Suolavesi raskaam­pana painuu pohjalle. 

    Jatkos­sa tietysti paras­ta olisi saa­da rahaa uusien ‘oikein mitoitet­tu­jen’ kaso­jen liuo­tuk­seen (ensim­mäiset uudet jo tehty) — ja met­al­lite­htaan (=veden met­al­lipuhdis­tus­laitok­sen) pitämisek­si jatku­vasti käyn­nis­sä. Ja tietysti päästävä eroon van­has­ta 6 miljoo­nan kuu­tion ‘likaan­tuneesta’ vesierästä. Nor­maali­in tuotantoon.

  9. Kaivos kyl­lä aloit­ti toim­intansa juuri tuon nikke­lin hin­tahuipun aikoi­hin. Perus­tamises­sa meni mon­ta vuot­ta lupi­neen ja rak­en­tamisi­neen. Kyl­lä se lie­nee tosi, että alus­ta on pudot­tu noin 1/3 osa hin­tata­soon kun huomioidaan myös euro/­dol­lari-hin­ta­suhde.

  10. Perälää ei sit­ten lehdet päässeet kom­men­toimaan henkilönä, joka osti met­al­lip­i­toisen kai­vok­sen eurol­la pää­tyi kai­vok­sel­laan mil­jardöörik­si. Vai miten tässä kaivosju­pakas­sa lop­pu­jen lopuk­si kävi/käy?

  11. Kos­ka muuten Osmo Soin­in­vaara kor­jaat aikaisem­pia virheväit­tämiäsi kaivos­toimin­nas­ta. Esim. kaivoslakia koske­va 11.9 blo­gisi oli ‘pop­ulis­tisi­a’virheväit­tämiä täyn­nä. Väi­tit kaivoslakia poikkeuk­sel­lisek­si (saman­lainen kokon­aisko­r­vauk­sil­taan, löytäjää suo­si­va kuitenkin on esim. Ruot­sis­sa). Että Tan­skan kokoinen alue olisi jotenkin vallattu/varattu kaivos­toimin­nalle, ja olisi ‘ilmaista’ tar­jon­taa ulko­maisille kaivosyri­tyk­sille jne.. Vähät­te­lyt Suomen toimivien kaivosten määrästä (tosi­asi­as­sa =50kpl) ja merkit­tävyy­destä kansan­taloudelle. Tosi­as­sa met­al­li­tuot­tei­den vien­ti on 7,8 mil­jar­dia euroa/v ja omavaraisu­usaste vain luokkaa 15%. Kaivos­toimin­nan piiris­sä tosi­asi­as­sa 0,18% maan pinta-alasta.Luonnonsuojelualueita puolestaan 100-ker­tainen pin­ta-ala. YMS. Ks. 11.9 blo­gisi net­tikeskustelun lop­pu­osa. Mis­tä pulp­puaa ‘kaivosvi­hasi’?

    1. Ruot­sis­sa on samankaltainen kaivosla­ki kuin Suomes­sa mut­ta muual­ta sitä onkin sit­ten vaikeampi löytää, siis sel­l­ais­es­ta maas­ta, jos­sa on merkit­tävää kaivostoimintaa.

  12. Aika mus­ta­maalaavaa tek­stiä varsinkin Tal­vi­vaaran pienosakkai­ta kohtaan. Perä&co kuitenkin aidosti uskoo ja yrit­tää pelas­taa kai­vok­sen nyky­muo­dos­saan ja näin vuosien saatossa ken­ties palaut­taa siihen sijoite­tut rahat toiv­ot­tavasti korko­jen kera. ‘Mitä minä ja me muut sanoimme’ men­tal­i­teetil­la konkurssi­in ajet­tu ja sil­lä kain­u­ulle lyö­ty märkä rät­tikö on paras ratkaisu jota tahdot?

    Älkää tehkö täl­lä vaikeal­la tilanteel­la poli­ti­ikkaa vaik­ka se kuin­ka herkulliselta tuntuukin.

    1. Tarkoituk­seni ei ollut tehdä täl­lä poli­ti­ikkaa. Minä olin niitä, jot­ka kan­natin Solid­i­u­min raho­jen käyt­töä Tal­vi­vaaran pelas­tamiseen. Tuo investoin­ti on nyt osoit­tau­tunut virheek­si. On hyvin ikävää, että näin kävi.

  13. Onhan se sääli, jos luo­mu­nikke­liä biol­o­gis­es­ti tuot­ta­va kavos jou­tu­isi lopet­ta­maan alkuunsa.

    Ruot­sis­sa val­tio panee vas­taan itse YK:lle, joka kieltäisi nikke­likai­vok­sen perus­tamisen Rönnbäck­eni­in saame­lais­ten suojelemiseksi.

  14. Koko asi­as­ta on käytän­nössä täysin mah­do­ton­ta sanoa yhtään mitään ilman tarkkaa tietoa pros­essin toimin­nas­ta, tilas­ta, siinä ilmen­neistä ongelmista.

    Nuo ovat erikoisas­iantun­te­mus­ta vaa­tivia kysymyk­siä joi­ta ei koskaan julk­isu­udessa pystytä käsit­telemään, eikä niistä voi oikeas­t­aan yhtiön ulkop­uolisil­la olla tietoa.

    IMO toim­intaa olis vält­tämät­tä jatket­ta­va, tod­näk tois­taisekis val­tion enemmistöosuudella.

    Ympäristölle aiheutunei­den vahinko­jen korjaaminen
    kaatuu kuitenkin veron­mak­sajien kon­tolle, toimi­va pros­es­si tar­joaa jonk­i­nasteista tuloa.

    Koko asi­as­sa pitää kat­soa use­an vuosikymme­nen aika­jän­net­tä, täl­läsiä päätök­siä ei sais päivis­sä tehdä niin kun nyt mennään.

  15. Mitä tuo­hon ylem­pänä ihme­tel­tyyn nikke­lin hin­tapi­ikkin tulee niin look no fur­ther kun raa­ka-aine­fu­tu­u­rit+ muut alan johdan­naiset ja niil­lä pelaaminen.
    Kyl­lä se on busi­ness ja pääo­ma­markki­na kun nämä Allokoi Oikein, eiks jea.

  16. n.n: Ympäristölle aiheutunei­den vahinko­jen korjaaminen
    kaatuu kuitenkin veron­mak­sajien kon­tolle, toimi­va pros­es­si tar­joaa jonk­i­nasteista tuloa.

    … ja myös nos­taa konkurssipesän hin­taa. Seu­raa­va omis­ta­ja saa toden­näköis­es­ti veloista puhdis­te­tun rahasam­mon, kun­han vain näköpi­iris­sä ole­va konkurssi selvitetään nopeasti ja osaa­jat pide­tään töissä.

    Vähän pelot­taa tuo konkurssimenet­te­ly, kos­ka kaivos voi jäädä heit­teille. Juris­tit eivät vält­tämät­tä ole parhai­ta kaivosinsinööre­jä. Jos Tal­vi­vaara ei pääse yri­tys­sa­neer­auk­seen tai saneer­aus ei onnis­tu, kan­nat­taisiko­han val­tion ottaa kaivos hallintaansa ympäristösy­i­hin vedoten ja rauhoit­taa tilanne.

    Sääli, että näin kävi. Kaivos­te­ol­lisu­us ei ole tyhjä­tasku­jen hom­maa. Nos­tan kuitenkin hat­tua Pekka Perälle.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo ero muuten ker­too, mik­si osal­la Euroop­paa menee niin hnuonos­ti. Sak­san, Suomen ja Hol­lan­nin vai­h­to­ta­sei­din yli­jäämät ovat nos­ta­neet euron kurssia heiken­täen kaikkien kil­pailukykyä. Myöskään Suomen talous ei euron revalvoitu­mista enää kestä. Tästä puhutaan kun vaa­di­taan Sak­saa vähän hillit­semään vai­h­to­taseen­sa ylijäämää.

    Tarkoit­tiko­han tuo Sak­san kaup­pataseen ylijäämää?

    Suo­mi, joka on päät­tänyt siir­tyä yhteis­val­u­u­tan muiden kaiden kanssa ei saisi valit­taa siitä, että val­u­u­tan kurssi on väärä sen omaan kil­pailu­ase­maan näh­den. Tuol­lais­ten kiin­teään val­u­ut­taan liit­tyvien ongelmien olisi pitänyt olla selvil­lä jo euroon liit­tyessä, ja toim­intat­apo­jen suun­niteluina. Ennen ratkaisu olisi ollut devalvaatio/devalvoituminen. Kai­vataanko tässä sitä, että euro laitet­taisi­in jatku­vaan devalvoitu­miskier­teeseen, ja euro­maat voisi­vat jatkos­sa uno­htaa palkkakurin ja budjettikurin?

  18. dio­di: Pieni kor­jaus. Tuos­sa kaavios­sa nikke­lin hin­ta on dol­lareina. Euroina nikke­lin hin­ta on nyt läh­es täysin samal­la tasol­la kuin 2003.

    nikke­lin hin­ta euroina

    Usei­den kym­me­nien vuosien hin­take­hi­tyk­sis­sä olisi syytä huomioi­da nikke­lin reaal­i­hin­ta. Nikke­lin kulu­tus ton­neina on pitkäl­lä aika­jän­teel­lä kas­vanut läh­es eksponentiaalisesti.

    Nikke­li on niukku­ushyödyke esim. rautaan ver­rat­tuna, joten sen hin­ta vai­htelee merkit­tävästi taloussyk­lin kulues­sa. Nikke­likaivos ei siten ole tyhjä­tasku­jen hommaa.

  19. Mikael:
    Aika mus­ta­maalaavaa tek­stiä varsinkin Tal­vi­vaaran pienosakkai­ta kohtaan. Perä&co kuitenkin aidosti uskoo ja yrit­tää pelas­taa kai­vok­sen nyky­muo­dos­saan ja näin vuosien saatossa ken­ties palaut­taa siihen sijoite­tut rahat toiv­ot­tavasti korko­jen kera. ‘Mitä minä ja me muut sanoimme’ men­tal­i­teetil­la konkurssi­in ajet­tu ja sil­lä kain­u­ulle lyö­ty märkä rät­tikö on paras ratkaisu jota tahdot? 

    Minä toivon, että tuo kaivos vielä pyörisi — että sille on taloudel­liset edel­ly­tyk­set (tästä päivästä eteen­päin kat­soen). Sil­lä olisi arvon­sa työl­lisyy­den ja toimeen­tu­lon tuot­ta­jana ja nuo kasat laske­vat allen­sa vuosikau­sia, oli siel­lä joku keräämässä tai ei. 

    Selvää kuitenkin on, että yri­tys menee joko velkäjär­jeste­lyn tai konkurrssin läpi (van­hat osak­keet home­opati­soivan mas­si­ivisen uuden osakean­nin vaiku­tus ole­mas­saoleville omis­tuk­sille olisi ollut myös käytän­nössä sama) ja nois­sa molem­mis­sa velko­jil­la on oikeus aset­tua jonoon ennen osakkeenomistajia. 

    Ken osti osakkei­ta joskus jo joitakin vuosia sit­ten, on jo aikaa sit­ten menet­tänyt rahansa mil­tei kokon­aan, tun­nusti hän sitä tai ei. Joka osti viimeaikoina sen­tään var­maan itsekin ymmär­si osal­lis­tu­vansa arpajaisiin.

  20. Maail­man ehkä suurin kaivos­fir­ma Glen­coreXs­tra­ta sanoi juuri, että hei­dän kannal­taan kaivoslait eivät ole ongel­ma, vaan niiden äkil­liset muu­tok­set. Tämä oli vas­tauk­se­na Etelä-Afrikan suun­nitelmille ottaa ilmaisek­si muis­taak­seni 20 % osu­us uusista kai­vok­sista. Tuo on sit­ten vain yksi muut­tu­ja kannattavuusyhtälössä.

    Saman tyyp­pistä voisi harki­ta meil­läkin. Mitä suurem­pi pros­ent­ti, sen vähem­män voisi tietysti odot­taa työ­paikko­ja, ja jonkun rajan yli men­täessä myös rahaa. Sen sijaan takau­tu­vasti ei voi­da puut­tua toimivien kaivosten lupi­in. Pain­ot­taisin vielä, että ala on aika riskip­i­toinen. Chilen ja Argen­ti­inan rajal­la suun­nitel­laan pro­jek­tin keskeyt­tämistä vaik­ka rahaa on palanut jo 5 miljardia.

  21. Pienenä täs­men­nyk­senä alku­peräiseen väit­teeseen: Out­okumpu myi kaivosoikeudet Tal­vi­vaar­alle helmiku­us­sa 2004. Var­maankin suun­nitelmia oli tehty jo vuo­den 2003 puolel­la, jol­loin nikke­lin hin­ta oli halvem­pi kuin nyt, mut­ta hin­ta nousi jo vuo­den 2004 puolel­la. Sil­loin hin­ta oli euroina mitat­tuna samal­la tasol­la kuin nyt 10 vuot­ta myöhem­min, vähän yli 10000 €/tonni. Mut­ta koko kym­men­vuo­tisen his­to­ri­an aikana nikke­listä on mak­set­tu paljonkin enem­män luku­unot­ta­mat­ta vuo­den 2008 lamaa.
    Tule­vaisu­u­den kannal­ta olen­naista on myytävänä ole­vien nikke­li­v­aras­to­jen jatku­va kasvu ja ilmeisen vähäi­nen ruos­tu­mat­tomien terästen kulu­tus. Niin­pä sama ongel­ma on toisel­la suo­ma­laisel­la kaivosy­htiöl­lä Out­okum­mul­la, joka tosin osaltaan hyö­tyy mata­las­ta ostet­ta­van nikke­lin hin­nas­ta. Ja muis­taa aina ilmoit­taa huonon taloudel­lisen tulok­sen syyk­si nikke­lin hinnan.
    Out­okumpu muuten on Tal­vi­vaaran ohel­la Tal­vi­vaaran Sotka­mon kai­vok­sen omistaja.

  22. Taval­lisen Teknikon (15.11.) väite sisältää taval­lisen virheen: “Perälää ei sit­ten lehdet päässeet kom­men­toimaan henkilönä, joka osti met­al­lip­i­toisen kai­vok­sen eurol­la pää­tyi kai­vok­sel­laan miljardööriksi.”

    Perä ei ostanut eurol­la kaivos­ta, vaan kaivoslain mukaiset oikeudet nikkeliesiintymään.
    Myyjä pidät­ti lisäk­si itsel­lään oikeu­den osu­u­teen kai­vok­ses­ta, jos kaivos aloit­taa toiminnan.

    Malmiesi­in­tymästä kai­vok­sek­si on useim­miten pitkä ja kallis tie.

  23. Tal­vi­vaaran ongel­mat pros­es­si saadaan ratkaisu­ta, eteenkin kun ne nyt tun­netaan. Suomen ongel­ma oli, että 20 vuot­ta meni ilman uusia kai­vok­sia ja kaivososaami­nen oli aika ohut­ta, kan­sain­välisil­lä iosil­la yri­tyk­sil­lä on sekä osamista että rriskinsietoa.

    Ympäristömin­is­ter­inä olleen kain­u­u­laisen ja kepu­lainen kansane­dus­ta­jan sijoi­tusha­lut kai­vok­seen ilmeiesti ohit­ti­vat alkupäässä kai­vatun valvon­taosaamisen kehit­tämisen halun — ympäristölu­vat sil­loin kun koet­ti­in liike­toimin­nan esteek­si eikä skuinkaan vält­tämät­tömyy­dek­si menestykselle. 

    Kokoomus­lainen teol­lis­us­min­is­teri puolestan ohjasi ELY-kleskusten reursse­ja ja alim­i­toit­ti ympäristö­valvon­nan reurssit varsin epäon­nistueeseen aikaan.

    Talvi­avaara Oy:lle edes vira­nomais­ten osaami­nen olisi ollut hyväk­si, kun­han sitä olisi ollut etukä­teen ja ajois­sa. Puhdis­ta­mokin olisi voin­ut syn­tyä hie­man aiemmin.

    Vihreilel ongel­mak­si tuli uraanin suo­dat­ta­mi­nen liet­teestä, mikä ihan kaiken tolkun mukaan on vain hyvä asia. Uuraa­nia on grani­itis­sa ja ja niin isois­sa määris­sä sen pois­t­a­mi­nen on vain hyvä juttu.

    EU:n näkökul­mas­ta tal­vi­vaara on ain­oi­ta nikke­likai­vok­sia yhteisön alueel­la. Sil­lä on sik­si oma merk­i­tyk­sen­saä. Norlisk Nikel ehkä ei niin innol­la tuo­ta nikke­liä täällä.

    Kai­vok­sen kan­natatvu­us on hie­man vaieka asia, kos­ka investoin­nit ovat kovin alku­pain­ot­teisia. Oper­ati­ivis­es­ti velat leikat­tuna Tal­vi­vaara lie­nee hyvinkin kan­nat­ta­va operaatio.

    Ope­tus lienee,e ttä hyvä ja kan­nat­ta­va teol­lis­usu anasi­at­see osaa­vat valvon­tavi­ra­nomaiset eikä mitään oikoti­etä onneen.

    Suo­mi opet­telee kaivos­val­tiok­si. Jos tämä olisi ollut kehi­tysy­hteistyöhanke puhet­ta riit­täisi pidem­päänkin, tiivis­tet­tynä kyl­lä epäon­nistyunut­ta liike­toim­intaa on muual­lakin kuin kehit­tyvil­lä markkinoilla.

  24. Nyt taitaa olla sopi­va aika lausua joitakin sano­ja Tal­vi­vaaran arkun äärellä.

    Oli­han se upea han­ke, jos­sa oli kaik­ki mah­dol­lisu­udet onnis­tua ja samal­la aloit­taa Suomen kaivos­te­ol­lisu­u­den uusi upea nousu.

    Han­ke oli tekni­ikaltaan kun­ni­an­hi­moinen, monel­la taval­la vaa­ti­va ja riskialtiskin.

    Kaivosinsinööri Pekka Heik­ki Juhani Peräl­lä oli kuitenkin näke­mys­tä, kykyä ja uskallaus­ta ensin han­kkia Lon­toon pörssistä sato­jen miljoonien riski­ra­hat tälle han­kkeelle ja pystyt­tää Suomen olois­sa ain­ut­laa­tu­inen kaivos ja tehdas.

    Mon­elta osin han­ke onnis­tuikin, mut­ta myös virheitä tehti­in ja oli huonoa onneakin matkassa.

    Kun sit­ten tehtaan pois­tovesial­taaseen tuli vuo­to, pääsi vesistöön luon­nolle varsin vähän hait­taa aiheut­tavaa natriumsulfaattia.

    Sil­loin Suomen “luon­tovä­ki” tuli hys­teerisek­si ja julisti tapah­tu­man erääk­si Euroopan suurim­mista ympäsitökatas­tro­feista, joka on ver­rat­tavis­sa Tser­nobilin ydin­voimala-onnet­to­muu­teen huntiku­us­sa 1986.

    Taitaval­la mee­dia­op­er­aa­ti­ol­la ja suo­ranaisil­la val­heil­la “luon­tovä­ki” sai harhautet­tua koko maan uutis-mee­di­an pölvästi-toimit­ta­jat usko­maan tähän Suomen his­to­ria suurim­paan uutis-ankkaan.

    Tässä kohdin Tal­vi­vaaran tiedo­tus muni oikein kun­nol­la kun ei ymmärtänyt joutuneen­sa juonikkaiden ympäristö-fanaatikko­jen maalitauluksi. 

    Kun “Stop-Tal­vi­vaara” oper­aa­tio oli saanut jo kansankin kusetet­tua pani­ikki­in, joi­tu­i­v­at maan pelkuri-vira­nomaiset lop­ul­ta virkavas­tu­un velvoit­ta­mana pal­jas­ta­maan, ettei tuo natri­um­sul­faat­ti mikään oikea ympäristömyrkky olekkaan.

    Pölvästi-toimit­ta­jat aivankuin sala­man­lyöminä ensin myk­istyivät, kunnes sit­ten hil­jaa hiip­ivät takaisin hai­se­vi­in koloihinsa.

    Onkin pan­ta­va merkille, että Tal­vi­vaaran ohel­la tässä samal­la panemme hau­taan koko Suomen ympäristöväen uskottavuuden.

    On tässä tietenkin vielä sel­l­ainenkin ris­ki, että kaivosinsinööri Pekka Heik­ki Juhani Perä saa vielä Tal­vi­vaaran heräämään henki­in, mon­en hau­dankaiva­jan pettymykseksi.

    Taidampa sil­loin ostaa kos­supul­lon ja käy­dä laula­mas­sa Pekalle sen teekkarien paljonkäyt­tämän ryyp­py­laulun: “Nos­takaamme mal­ja, Koskenko­r­vaa on, reimuel­la vaan siis­pä veikko juo…”

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä ja rehelli­nen ympäristöaktivisti

  25. Osmo,

    Kun puhut kalli­ista laskus­ta val­ti­olle, niin oletko huomioin­ut sen, että kuin­ka paljon val­tio ja kun­nat ovat jo Tal­vi­vaaran toimin­nas­ta saa­neet vero­tu­lo­ja? Kan­nat­taa lukea Marko Erolan artikke­li “Verot­ta­ja voit­taa Tal­vi­vaaras­sa” lauan­tain Helsin­gin Sanomista.

  26. Ympäristösy­istä ja kvar­taal­i­taloudessa ja hin­to­jen heilahdel­lessa kaivos­toimin­nan pitäisi olla val­ti­ol­la, jot­ta kansan­taloudelle tärkeä toim­inta ei heti ensim­mäiseen kuop­paan kompastu.

    Ruotsin val­tio panos­taa kym­meniä mil­jarde­ja euro­ja Pohjois-Ruotsin kaivos­te­ol­lisu­u­teen, Kiiruna-Narvik malmi­rataan sekä Svap­pavaaran ja Pajalan välisen tiestön perusparannukseen.

    Mil­tei kaik­ki Suomen val­tion infrain­vestoin­nit pyörivät Kehä III:n sisäpuoli­sis­sa väylissä.

  27. Nukku­Mat­ti:
    Osmo,

    Kun puhut kalli­ista laskus­ta val­ti­olle, niin oletko huomioin­ut sen, että kuin­ka paljon val­tio ja kun­nat ovat jo Tal­vi­vaaran toimin­nas­ta saa­neet vero­tu­lo­ja? Kan­nat­taa lukea Marko Erolan artikke­li “Verot­ta­ja voit­taa Tal­vi­vaaras­sa” lauan­tain Helsin­gin Sanomista.

    Osmo vihreät ne ajoi­vat val­tion suurim­mak­si omis­ta­jak­si vai eikö Hau­ta­la vas­tan­nut omis­ta­ja ohjauksesta.

  28. Evert The Nev­er­Rest:

    sekä Svap­pavaaran ja Pajalan välisen tiestön perusparannukseen.

    Toiv­ot­tavasti. Ne tiet ovat niin kauhe­as­sa kun­nos­sa, että het­ken jo ihmettelin kum­man rajan yli oikein olinkaan ajanut. Ruot­salaisetkin kiertävät Suomen puol­ta, jos mahdollista.

  29. Jos kaivos­toim­inta jo alun­pitäen poh­jau­tui kansalais­ten luot­ta­muk­sen hyväk­sikäyt­töön, katalu­u­teen tai petok­seen, niin voisiko olla kaukaa haet­tua: “minne sadat miljoonat ovat kadon­neet?” — kuka on laskut­tanut läpivir­taus­menetelmäl­lä sijoituk­set Suomes­ta ulos?

  30. Mau­ri Hir­vo­nen: kuka on laskut­tanut läpivir­taus­menetelmäl­lä sijoituk­set Suomes­ta ulos?

    Var­maan ne tuhat ukkoa ketkä siel­lä kai­vok­sel­la ovat olleet töis­sä ovat lait­ta­neet palkkara­hansa läpivir­taus­menetelmäl­lä suo­raan ulko­maiselle pankki­tilille? Niin­hän sinäkin tietysti palkkara­hoille­si teet?

  31. Tal­vi­vaaras­sa näkyy ole­van sato­jen miljoonien arvoinen sepe­likasa. Tai siis kuusi sepe­likasaa. Uusim­man osavu­osikat­sauk­sen mukaan sepe­lika­so­jen arvo on sel­l­aiset 344 miljoon­aa euroa. Vuon­na 2011 käyt­tökate oli 31 miljoon­aa plus­san puolel­la. Siihen sisäl­tyi varas­to­jen (liuotet­tavien sepe­lika­so­jen) arvon kasvu, jok­si arvioiti­in kar­van ver­ran alle 60 miljoon­aa. Jos aumoi­hin kootun “malmin” arvos­tus­ta ei las­ke­ta, fir­ma ei ole vielä yht­enäkään vuosineljän­nek­senä onnis­tunut tuot­ta­maan posi­ti­ivista käyttökatetta.

    Jotenkin kyl­lä uskoisin, että rahat on laitet­tu sinne Tal­vi­vaaran laelle. Hieno ja veden­puhdis­tu­laitos­ta vaille valmis kaivos, ikävä vain että mal­mi puuttuu.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.