Miksi pyöräkaistat pyörätien sijasta Mechelinkadulle

Vaik­ka esit­telijän perus­teet esi­tyk­selleen Meche­linkadun pyörä­tien osalta oli­vat pätevän tun­tu­isia, olen pää­tynyt esit­tämään, että jär­jeste­ly toteutetaan pyöräkaistavai­h­toe­hdon mukaan.

1)    Yhdis­tetyl­lä pyörätiel­lä ja jalka­käytäväl­lä jalankulk­i­jat kävelevät varsin sat­un­nais­es­ti koko lev­ey­del­lä valkois­es­ta viivas­ta tai värite­tys­tä asfaltista välit­tämät­tä. Jos pyörätie on asfal­toitu ja jalka­käytävä kivet­ty, enem­mistö jalankulk­i­joista kävelee pyörätiel­lä, kos­ka se on tasaisem­pi. Nykyi­nen tilanne, jos­sa pyöräil­i­jät aja­vat luvat­ta jalka­käytäväl­lä muut­tuu vain niin, että pyöräil­i­jöi­den on pakko ajaa jalka­käytäväl­lä. Luvalli­nen ajo jalka­käytäväl­lä lisää pyöräil­i­jöi­den nopeut­ta, varsinkin kun he mieltävät ole­vansa oike­as­sa, jos jalankulk­i­ja aiheut­taa tör­mäyk­sen tule­mal­la pyörä­tien puolelle.  Pyöräilin viime kesänä Pari­i­sis­sa, jos­sa on sekä kaisto­ja että eril­lisiä pyöräteitä jalka­käytävien kanssa samas­sa tasos­sa. Kai­stat toimi­vat eri­no­mais­es­ti, jalankulk­i­joiden kanssa samas­sa tasos­sa ole­vat pyöräti­et oli­vat täysin jalankulk­i­joiden kan­soit­tamia – vaik­ka välis­sä saat­toi olla puurivi.

2)    Sanoo laki asi­as­ta mitä hyvän­sä, esit­telijän vai­h­toe­hdos­sa jakelu­au­tot ja vähän muutkin autot tule­vat pysäyt­tämään jalka­käytävälle, kaistavai­h­toe­hdos­sa pyöräkaistalle. (Laki sanoo, ettei näin saa tehdä, ellei kyseisessä kohdas­sa ei ole pysähtymiskiel­toa. Jos pysähtymistä ei ole kiel­let­ty, auto voidaan ja pitää pysäyt­tää las­taus­ta varten ajo­radalle.) Kaistavai­h­toe­hdos­sa pyöräil­i­jän on help­po ohit­taa jakelu­au­ton vasem­mal­ta puolelta, varsinkin kun nopeuserot auto­jen kanssa ei ole kovin suuri. Suun­tamerk­ki ja vilka­isu taakse. Yhdis­te­tyssä pyörä- ja jalka­käytävässä pyöräil­i­jä joutuu ahtau­tu­maan jalankulk­i­joiden kanssa samas­ta kapeas­ta raos­ta seinän ja auton välistä. Käytän­nössä pysäköi­tyjä auto­ja tulee ole­maan kort­telia kohden useita.

3)    Pyöräkaistaa har­va ajaa väärään suun­taan, mut­ta jalka­käytävän tasos­sa siitä tulee enem­män sään­tö kuin poikkeus.

4)    Jalka­käytävä kyl­lä kape­nee nykyis­es­tä, mut­ta se on kokon­aan jalankulk­i­joiden käytössä, kun pyörät ja pysäköidyt autot pois­tu­vat siltä.

Mar­jut Olliter­vo on lis­tan­nut paljon lisää Lisää argu­ment­te­ja pyöräkaisto­jen puoles­ta kaupunki­fil­lari blogilla. 

83 vastausta artikkeliin “Miksi pyöräkaistat pyörätien sijasta Mechelinkadulle”

  1. “Jos pyörätie on asfal­toitu ja jalka­käytävä kivet­ty, enem­mistö jalankulk­i­joista kävelee pyörätiel­lä, kos­ka se on tasaisempi.”

    Niin­pä. Eikö tästä idioot­ti­mais­es­ta katu­jen kiveämis­es­tä jo voitaisi päästä? Eikö ihmisiä ole kiusat­tu jo tarpeeksi.

  2. Mä pol­jen tota kat­ua use­asti. Jalka­käytävä on lev­eä ja ihan ehdot­tomasti pyörät pitää pitää siltä pois­sa. Kadul­la on paljon pieniä puti­ikke­ja ja vil­inää, jonne pyörät eivät vain sovi sekaan. Teras­sikau­den aikana vielä vähem­män. Kaik­ki viihty­isyys katoaisi ja pyöräi­ly han­kaloi­tu­isi nykyisestä.

    Meche­lininkadul­la on paljon kadun­var­relle pysäköi­tyjä auto­ja. Kadun­var­sipysäköin­nin lisäk­si jalka­käytävälle ajavia auto­ja on aivan tolku­ton määrä. Pyöräi­lyn kannal­ta se on itse asi­as­sa ihan ok-jut­tu, kun oikean­puoleista kaistaa saa sotkea suht rauhas­sa pysäköi­ty­jen auto­jen viertä.

    Meche­lininkadul­la on lisäk­si sen ver­ran rutkasti liiken­neval­o­ja, että ok-kun­nos­sa ole­va pyöräil­i­jä pysyy ihan hyvin auto­jen vauhdis­sa. Katu on itse asi­as­sa parhai­ta liiken­teenseassa polkemiskatu­ja Helsingissä.

    Pyörä­tien sinne voi toki suun­nitel­la, mut­ta tässä kaupungis­sa on tukut­tain paljon kiireel­lisem­min pyöräti­etä kaipaavia katuja.

  3. alek­sis salusjärvi: Meche­lininkadul­la on lisäk­si sen ver­ran rutkasti liiken­neval­o­ja, että ok-kun­nos­sa ole­va pyöräil­i­jä pysyy ihan hyvin auto­jen vauhdissa.

    Pyöräkaista on hyvä aja­tus, lämpimästi kan­natan sitä.

    Sen sijaan suh­taudun vähän skep­tis­es­ti siihen, kuin­ka iso pros­ent­ti kansas­ta on siinä kun­nos­sa, että selviää Meche­lininkadun liiken­teen tahdis­sa fil­lar­il­la. Ymmärtääk­seni siinä on 40 km/h ‑rajoi­tus, jol­loin pyöräil­i­jä kyl­lä hel­posti myöhästyy auto­jen vihreästä aal­losta, jos sel­l­ainen siel­lä on. (Ruuhkas­sa auto­jen tahdis­sa pysyy ikäisek­seen nor­maa­likun­toinen 95-vuo­tias rollaattorillaan.)

    Kaista ei tietenkään edel­lytä auto­jen kanssa saman nopeu­den pitämistä, joten siihen tämä ei liity. Vieras­tan kuitenkin kaupunkipyöräi­lyjär­jeste­ly­jen pitämistä hyvänä sil­lä perus­teel­la, että niis­sä voi polkea kovaa, kos­ka samal­la pyöräilystä tehdään vauhti­la­ji, mikä tekee lli­ikku­mis­muo­dos­ta muille vieraamman.

  4. Järkevät argu­men­tit. Samaa mieltä kaik­ista neljästä. Olethan loban­nut kan­na­tus­ta vas­tae­hdo­tus­tasi varten?

  5. Samaa mieltä salusjär­ven kanssa. Meche­lininkadul­la on ajo­radal­la pystynyt pyöräilemään aika hyvin ver­at­tuna esim. Runeberginkatu­un, Kaisaniemenkatu­un tai Hämeen­tiehen. Jostain syys­tä Meche­lininkadulle nyt puuhataan pyöräteitä koval­la tohi­nal­la. No, parem­pi kai sinne kuin ei min­nekään. Yleis­es­ti ottaen pyöräkai­stat ovat parem­pi ratkaisu kuin pyörätiet.

  6. Pyöräkai­stat ovat var­masti hyviä, mut­ta niiden sijoit­ta­mi­nen pysäköin­tipaikko­jen ja ajo­radan väli­in (kuten kai­stat on suurelta osin toteutet­tu) on huono ratkaisu. Meche­lininkadul­la tätä ongel­maa ei onnek­si ole.

  7. Jalka­käytävän muut­ta­mi­nen pyörätiek­si (eli yhdis­te­tyk­si kevyen liiken­teen väyläk­si) sopii sinne mis­sä viere­inen raken­nus on tehty 60-luvun ihantei­den mukaises­ti umpikivi­jalal­la eikä siihen aukea asun­to­jen tai myymälöi­den ulko-ovia. 

    Meche­lininkatu ei ole täl­lainen, vaan tois­taisek­si kohta­laisen elävä kort­te­likan­takaupunkikatu. Ei pila­ta sitä.

  8. Meche­lininkadul­la kan­nat­taisikin samal­la vai­h­taa val­o­jen ryt­mi­tys pyöräil­i­jöi­den vauhdin mukaisek­si. Pyörähän läh­tee risteyk­ses­tä autoa vauhdikkaam­min, ja kaupungis­sa kort­telin mat­ka menee melkein samaa vauh­tia molem­mil­la ajoneuvoilla.
    Kööpen­ham­i­nas­sa vihreät aal­lot takaa­vat parhaim­mil­laan pyöräil­i­jälle jopa 18 risteystä, jois­sa vihreät palaa! Tämä nopeut­taa pyöräi­lyä, lisää sen suo­sio­ta ja rauhoit­taa autoli­iken­net­tä sekä lisää sen turvallisuutta.

  9. Meche­lininkadul­la jalka­käytävä on lev­eä ja vähäkulkuinen.

    Pyörätie voi aivan hyvin olla viival­la erotet­tu jalankulkualueesta.

    Aivan eri asia olisi Man­skul­la tai muual­la keskustassa.

    Mikäli pyöräkaista tehdään auto­jen tasolle, toiv­ot­tavasti lap­puli­iso­ja on riit­tävästi valvo­maan pysäköintiä. 

    Mitä iloa pyöräkaistas­ta, joka on täyn­nä pysäköi­tyjä autoja?

  10. Koisti­nen: Pyörähän läh­tee risteyk­ses­tä autoa vauhdikkaammin,

    No ei lähde. Auto kiihtyy nopeam­min. Pyörä ehtii usein risteyk­seen hie­man ennen sik­si, että se läh­tee eri kohdas­ta — lähempää — ja myös sik­si, että pyörä pääsee usein liik­keelle jalankulku­val­oil­la ennen ajo­radan val­o­jen vaihtumista.

    Vihreä aal­to pyöräil­i­jöille edel­lyt­täisi jotain stan­dard­inopeut­ta pyöräi­lyyn. Mikähän se olisi? 15 km/h, johon useimpi­en pyöräil­i­jöi­den kun­to riittää?

  11. Helsin­gin kaupungilla on käsit­tääk­seni jo jonkun aikaa ollut tavoit­teena päästä eroon jalankulk­i­joiden ja pyöräil­i­jöi­den yhtei­sistä väylistä. Eri­tyisen tärkeää tämän tavoit­teen toteu­tu­mi­nen olisi kan­takaupungis­sa, mis­sä jalankulk­i­joi­ta on paljon. Tämän vuok­si kaupunkisu­unnnit­telu­vi­ras­ton kan­ta tun­tuu aika lail­la kummalliselta. 

    Muis­taak­seni Mart­ti Tulen­heimo esit­ti jonkun keskustelun yhtey­dessä, että Helsinki­in pitäisi tavoitel­la vain paras­ta mah­dol­lista pyöräi­ly­in­fraa. En tiedä, oli­si­vatko pyöräkai­stat paras mah­dolli­nen ratkaisu Meche­linkadul­la, mut­ta yhdis­te­tyt väylät oli­si­vat toden­näköis­es­ti lähel­lä huonoin­ta. Syyt selviävät mm. Osmon kir­joituk­ses­ta. Kan­nat­taisikin ehkä nyt miet­tiä ainakin kak­si ker­taa, ennen kuin lähde­tään tekemään yhdis­tet­tyjä väyliä Meche­lininkadulle. Kun ne on ker­ran sinne raken­net­tu, ei niitä hevin enää saa­da muute­tuk­si, vaik­ka niiden huono toimivu­us tul­laan heti totea­maan. Lisäk­si ne tule­vat toim­i­maan vaar­al­lise­na enakko­ta­pauk­se­na; kun Meche­linkadulle on saatu yhteisväylät, voidaan täl­lä perustel­la niiden rak­en­tamista muuallekin. Pöyräväylien kilo­metrimäärä näin luon­nol­lis­es­ti kas­vaa, mut­ta tämän ei pidä olla mikään itseisarvo.

  12. Cyclisti:
    Mitä iloa pyöräkaistas­ta, joka on täyn­nä pysäköi­tyjä autoja? 

    Mitä iloa on pyöräkaistas­ta joka on täyn­nä jalankulk­i­joi­ta? Mitä iloa on jalka­käytävästä joka on täyn­nä pyöräilijöitä?

    Pysäköi­tyjä auto­ja sen­tään joskus sakote­taan, keskustassa. 

    Pyöräil­i­jän eteen toikkaroivia jalankulk­i­joi­ta tai jalankulk­i­jan päälle muus­savia pyöräil­i­jöitä en ole näh­nyt valvottavan…

  13. Kan­natan pyörätiekaistaa nimeno­maan Meche­lininkadun tyypisel­lä kadul­la, jos­sa on sekä läpi­a­joa että vilkas kivi­jalkatoim­inta. Min­ul­la on Pari­isin lisäk­si myös New York­ista hyviä koke­muk­sia kaistoista. Autot eli autoil­i­jat ovat pyöräil­i­jälle ennustet­tavampia “liiken­nekump­panei­ta” kuin jalankulkijat.

  14. Pyöräkaistaa har­va ajaa väärään suun­taan, mut­ta jalka­käytävän tasos­sa siitä tulee enem­män sään­tö kuin poikkeus.

    Huo­maut­taisin tässä, että pyörä­tien suun­nas­ta ei ole ole­mas­sa selkeitä määräyk­siä tieli­iken­nease­tuk­ses­sa. Jos meil­lä on kadun kum­mal­lakin puolel­la jalka­käytävät, jot­ka jae­taan jalka­käytävään ja pyörätiehen, saa kumpaakin pyöräil­lä molem­pi­in suun­ti­in, mikäli pyörätie on merkit­ty molem­mil­la pyöräteil­lä molem­pi­in suun­ti­in. Ainakin tääl­lä maakun­nas­sa tämä on varsin tavallista.

    Ylipään­sä tieli­iken­nela­ki ja ‑ase­tus ovat kyl­lä pahasti van­hen­tuneet ja ne olisi syytä ajantasaistaa.

  15. thurme: Jostain syys­tä Meche­lininkadulle nyt puuhataan pyöräteitä koval­la tohinalla. 

    Sikäli kuin olen käsit­tänyt, on Meche­lininkatu menos­sa lähivu­osi­na melkoiseen remont­ti­in, erinäi­sistä syistä johtuen.

    Täl­laises­sa tilanteessa lie­nee järkev­in­tä suun­nitel­la ja toteut­taa kaik­ki mah­dol­liset toimet (ml. mah­dol­liset pyöräti­et tai ‑kai­stat) kerralla.

    1. Meche­linkatu menee täy­del­liseen remont­ti­in ja siinä yhtey­dessä tehdään myös pyörätie. Sik­si siitä nyt päätetään.

  16. Kaistaratkaisu tun­tuu tämän het­ken Helsinki­in huo­mat­tavasti tur­val­lisem­mal­ta: autoil­la on har­voin äkkili­ikkeitä ja niiden kulkua pystyy ennus­ta­maan; jalankulk­i­jat ovat täysin päin­vas­tainen ryhmä.

    Mut­ta samal­la kun yritämme rak­en­taa Helsingistä parem­paa pyöräi­lykaupunkia, myös jalankulk­i­joiden käytök­seen pitää saa­da muu­tos. Nämä täysin arvaa­mat­ta eteen astu­vat ihmiset pitää saa­da tietoisek­si pyöräi­jän näkökul­mas­ta, sään­nöistä, muis­sa mais­sa val­lit­sev­as­ta tavas­ta ym. Vaik­ka se tun­tuukin ehkä hölmöltä ker­toa niinkin yksinker­taista asi­aa, että pyöräil­i­jän nopeus on usein lähel­lä 20km/h, ne ei pidä juurikaan ään­tä ja niil­lä on aivan sama tarve kuin esimerkik­si vaik­ka autoil­la päästä paikas­ta toiseen hel­posti, stres­sit­tömästi ja tur­val­lis­es­ti. Nyt asia ei sitä ole.

    Täl­lä het­kel­lä on valmi­tu­mas­sa ja paper­il­la lukuisia 1‑suuntaisia pyöräteitä, joil­la olisi kiva ajaa ilman edessä hor­toile­vie jalankulk­i­joi­ta. Tule­vaisu­udessa tätä samaa argu­ment­tia kaistaratkaisu­un ei kan­na­ta enää käyt­tää, vaan sil­loin voidaan puhua jo tietois­es­ta jalankulk­i­joiden häir­iökäytök­ses­tä pyöräteil­lä, johon virkaval­ta toiv­ot­tavasti puut­tuu. Eihän kukaan kävele Man­ner­heim­intien ajo­radal­lakaa siten, että siihen ei puu­tut­taisi. Niin mik­si sit­ten pyörätiellä?

    Kuka ottaa vas­tu­un val­is­taa jalankulk­i­joi­ta? Mil­loin poli­isi suorit­taa “ajo­ratavalvon­taa” erote­tu­il­la pyörätiel­lä ja jalkakäytävällä?

    Yhteiset sään­nöt — yhteinen turvallisuus.

  17. Meche­lininkadul­la en ole ikinä kaivan­nut pyöräkaistaa, siinä on help­poa ajaa autotiel­lä, kun ei ole dösiä. Dösät ovat pahin este pyöräi­lylle. Tämän takia Hämeen­tie on aivan karmea pyöräilijälle.
    Dösäkuskit lienevät samaa mieltä, sil­lä viime syksynä päreen­sä polt­tanut dösäkus­ki lähti aja­maan min­ua möhkäleel­lään takaa Hämeen­tiel­lä, sain apinan eksytet­tyä vas­ta kun kään­nyin Kaisaniemen­ran­nas­ta puis­toon, jol­loin dösäkus­ki iski liinat kiin­ni ja alkoi kar­jua sivuikkunastaan.
    Jos jotain pitäisi saa­da kaupungista pois, niin dösät oli­si­vat min­un lis­tani selvänä ykkösenä.

  18. Osmo Soin­in­vaara: JOS pyöräti­etä ei ole merkit­ty kuin toiseen suun­taan, sitä saa ajaa vain yhteen suuntaan.

    Mis­sä täl­lainen sään­tö on?

    On hyvin taval­lista, että pyörätie on merkit­ty vain toiseen suun­taan, tai että pyörä­tien merkke­jä on toiseen suun­taan tiheäm­mässä kuin toiseen. Jos halu­taan että pyörätie on selvästi yksisu­un­tainen, pitää käyt­tää liiken­nemerkke­jä 331 ja 551.

    Itse ajat­telin ihan koh­ta ajaa tästä: http://goo.gl/maps/e8aiC
    vaik­ka siinä onkin pyörä­tien merk­ki vain tois­es­ta suun­nas­ta, ja vaik­ka sää ei olekaan ihan niin hyvä kuin kuvassa.

  19. Vas­taus­ta vaille jäi se oleel­lisem­pi kysymys, mik­si Meche­lininkadulle. Mut­ta virhe lie­nee tehty ja teh­dyn virheen kor­jaami­nen on tun­netusti liki mah­do­ton­ta. Ainakin sil­loin, kun tek­i­jänä on poli­it­ti­nen appa­raat­ti. Sat­tumoisin aje­len paljon juuri tuo­ta Taival­lah­den puolel­la kulke­vaa reit­tiä, enkä ole mis­sään vai­heessa ymmärtänyt, mikai se pyörätie pitää vetää Meche­lininkadulle, kun se luon­te­va ja miel­lyt­tävämpi reit­ti menee Hietakannksen­ti­etä. Syynä reit­in­val­in­taan lie­nee kus­tan­nusten maksimointi.

  20. Pekka Taipale: No ei lähde. Auto kiihtyy nopeam­min. Pyörä ehtii usein risteyk­seen hie­man ennen sik­si, että se läh­tee eri kohdas­ta – lähempää – ja myös sik­si, että pyörä pääsee usein liik­keelle jalankulku­val­oil­la ennen ajo­radan val­o­jen vaihtumista.

    Vihreä aal­to pyöräil­i­jöille edel­lyt­täisi jotain stan­dard­inopeut­ta pyöräi­lyyn. Mikähän se olisi? 15 km/h, johon useimpi­en pyöräil­i­jöi­den kun­to riittää?

    Läh­tee hel­posti… Fil­lari on niin paljon keveämpi ja vai­h­t­a­mi­nen nopeam­paa. Autol­la saa repäistä aika kovaa, jos meinaa ehtiä risteyk­sen toiselle puolelle rin­nan läh­tien ensin. Pikkukoneisil­la ei edes yrit­tämäl­lä pysty, kun ykkö­nen on niin lyhyt.

    Eikä aal­to edel­lytä sta­nunopeut­ta, sil­lä vihreän ei tarvitse olla häviävän lyhyt välähdys. Eniveis näyt­tää nälil­lä ole­van val­o­jen ruuh­ka-ajan ajoi­tus tar­joil­e­van 30 alueel­la aal­toa 20 vauhdille, mis­tä fil­lar­il­la selviää hel­posti ja joutuu suo­ras­taan him­maile­maan, ettei jou­tu­isi jar­rut­tele­maan, pusähtelemään ja kiihdyttelemään.

  21. Osmo Soin­in­vaara

    : JOS pyöräti­etä ei ole merkit­ty kuin toiseen suun­taan, sitä saa ajaa vain yhteen suuntaan. 

    Pekka Taipale: Mis­sä täl­lainen sään­tö on?

    On hyvin taval­lista, että pyörätie on merkit­ty vain toiseen suun­taan, tai että pyörä­tien merkke­jä on toiseen suun­taan tiheäm­mässä kuin toiseen. Jos halu­taan että pyörätie on selvästi yksisu­un­tainen, pitää käyt­tää liiken­nemerkke­jä 331 ja 551.

    Pyöräti­etä ei ole, jos sitä ei ole merkit­ty, ja merk­ki on voimas­sa vain “asianomaiseen suun­taan”. Tästä on hov­ioikeu­den päätös.

    Jos ryhdytään käyt­tämään “kiel­let­ty ajo­su­un­ta” tai “yksisu­un­tainen tie” merkke­jä pyöräteil­lä, niin miten tehdään selväk­si merkkien koske­van ain­oas­taan pyörätietä?

  22. Olli Pot­to­nen: Jos ryhdytään käyt­tämään “kiel­let­ty ajo­su­un­ta” tai “yksisu­un­tainen tie” merkke­jä pyöräteil­lä, niin miten tehdään selväk­si merkkien koske­van ain­oas­taan pyörätietä?

    Var­maankin sijoit­telul­la, lisäk­il­vil­lä sekä käyt­tämäl­lä LMP 6 § 3 mom mukaisia pienikokoisia merkkejä.

    Muuten yksisu­un­taisu­ut­ta ei nähdäk­seni saa­da sään­tö­jen mukaan sito­vasti ilmaistua.

    Yksisu­un­taiset pyöräti­et ovat yleis­es­ti ottaen melko toiv­o­ton toteutet­ta­va, kos­ka pyöräil­i­jät eivät ole san­ot­tavam­min tot­tuneet tot­tele­maan myöskään yksisu­un­taisen ajo­radan yksisu­un­taisu­ut­ta, edes asian­mukaisil­la liiken­nemerkeil­lä ilmaistuna. 

    Jos yksisu­un­taisu­us kuitenkin merkit­täisi­in riit­tävän selvästi nimeno­maan pyöräti­etä koske­maan, voisi se joskus onnis­tua. Sil­loinkin se edel­lyt­täisi oikein ajavien pyöräil­i­jöi­den ryh­mä­painet­ta, siis jatku­vaa liiken­nevir­taa oikeaan suuntaan.

    1. Esimerkik­si Bule­vardi­un pyäräti­et ovat yksisu­un­taisia ja se on osoitet­tu sil­lä, että väärään suun­taan eij ole pyörä­tien merkkiä.

  23. Ter­ve,

    En voi kuin ihme­tel­la ylla kaytya ns. keskutelua. Muis­tan Meche­lin­in kadun jo lap­su­ud­estani, jol­loin kuljin sita entisen Helsin­gin Yksi­ty­isl­y­seoon (Jyl­la) paivit­tain 1970-luvun alkupuolella. 

    Aina paasi per­ille. Siina Jyl­lan kul­mil­la oli antik­vari­aat­ti (jos­ta sai Korkkare­i­ta) ja vastapäätä baari (jos­ta sai purkkaa, niitä viiden pen­nin tyynyjä, 2 kpl per pakkaus). En jäänyt ker­taakaan auton alle, vaik­ka usein oli lähel­lä. Ja sil­loin auto­ja oli vahan, vain rikkail­la tyypeillä.

    Kyl­lä piru vie sille Meche­lininkadulle saa hel­posti laitet­tua pyöräti­et, pyöräkai­stat tai mik­si niita halu­taan nimit­tää. Onhan siel­lä tilaa, kadun keskel­lä tyhjää maa­ta jos tiukkaa tekee. Mut­ta ymmar­ran etta per­sut vas­tus­ta­vat niita peri­aat­teen vuok­si: pyoral­la ajami­nen on viher­hump­paa! Itse onnek­si asun Brasil­ias­sa jos­sa on aivan sama mil­la vehkeel­la ajaa.

    t. Mikko

  24. “Hov­ioikeu­den paatos” pyora­tien suun­nas­ta. Hais­takaa hyvat ihmiset paska!

    t. Mikko

  25. “Yhdis­tetyl­lä pyörätiel­lä ja jalka­käytäväl­lä jalankulk­i­jat kävelevät varsin sat­un­nais­es­ti koko lev­ey­del­lä valkois­es­ta viivas­ta tai värite­tys­tä asfaltista välittämättä”.

    Ei her­ra Jumala. Kir­joitet­tako te aivan tosissanne.

    t. Mikko

  26. On hyvin taval­lista, että pyörätie on merkit­ty vain toiseen suun­taan, tai että pyörä­tien merkke­jä on toiseen suun­taan tiheäm­mässä kuin toiseen. Jos halu­taan että pyörätie on selvästi yksisu­un­tainen, pitää käyt­tää liiken­nemerkke­jä 331 ja 551.

    Pyöräti­etä ei ole, jos sitä ei ole merkit­ty, ja merk­ki on voimas­sa vain “asianomaiseen suun­taan”. Tästä on hov­ioikeu­den päätös.

    “Jos ryhdytään käyt­tämään “kiel­let­ty ajo­su­un­ta” tai “yksisu­un­tainen tie” merkke­jä pyöräteil­lä, niin miten tehdään selväk­si merkkien koske­van ain­oas­taan pyörätietä”

    Mitä tuo­honkin voi sanoa. Lopet­takaa pyöräi­ly, jos se on noin vaikeaa.

    t. Mikko

  27. “On hyvin taval­lista, että pyörätie on merkit­ty vain toiseen suun­taan, tai että pyörä­tien merkke­jä on toiseen suun­taan tiheäm­mässä kuin toiseen. Jos halu­taan että pyörätie on selvästi yksisu­un­tainen, pitää käyt­tää liiken­nemerkke­jä 331 ja 551.”

    Itse ajat­telin ihan koh­ta ajaa tästä: http://goo.gl/maps/e8aiC
    vaik­ka siinä onkin pyörä­tien merk­ki vain tois­es­ta suun­nas­ta, ja vaik­ka sää ei olekaan ihan niin hyvä kuin kuvassa.

    Pekka Taipale(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Kuule, ihanko tot­ta! Ei ihme ettei Helsingis­sä saa­da pyöräi­lyä toim­i­maan. Kun pyörä­tien merk­ki on vain tois­es­ta (kum­mas­ta) suun­nas­ta! Voi her­ra Jumala (Meu Deus) sentaan!

    t. Mikko

    1. Tuos­sa kuvas­sa on jom­pi kumpi väärin. Joko siitä puut­tuu pyörä­tien merk­ki tai suo­ja­tien viereen on laitet­tu pyöräkaista väärin. Veikkaan jälkim­mäistä, kos­ka ainakaan enää tuo­hon ei laitet­taisi pyöräti­etä kapealle jalka­käytävälle paikas­sa, jos­sa fil­lar­il­la voi paljon parem­min ajaa kat­ua pitkin.

  28. Ter­ve,

    Kom­men­toin edel­la kaiken­laista pyorai­lyyn liit­ty­va asi­aa. No Joo, se oli ehka pro­vokaa­tio­ta, mut­ta tot­ta on, etta koto­nani Brasil­ian Resendessa (3000000 asukas­ta) voi pyorail­la mis­sa vain vilkkalla keskus­tan kaduil­la, aivan auto­jen seassa ja yleen­sa niiden ohi. Ei kukaan reklam­oi, pyoral­la, mopol­la tai moto­ci­cle­ta­lal­la paasee nopem­main. Auto on vain ilmas­toitu kop­pi jol­la on muka­va matkustaa.

    Hei, ollaan iloisia kun se matkus­tamisen vai­va liikkuu viela tuol­la tasol­la kuin Meche­lininkadul­la. Siis mitaan oikeaa ongel­maa ei ole (pait­si tietysti per­suille, niille­han jokainen katu­maas­turi­au­tol­la ajoa hait­taa­va ja kadun var­ren asukkai­ta helpot­ta­va asia on ongelma).

    t. Mikko

  29. Ter­ve,

    Resendessa koko liikenne toimii toisel­la peri­aat­teel­la. Tol­er­anssi on paljon pienem­pi, pyo­ra, auto ja kaveli­ja liikku­vat lahel­la toisi­aan. Kun kaveli­ja ylit­taa tien, auto vahan hidas­taa, kun pyorail­i­ja (tai mc) kul­kee auto­jen val­ista, anneta pikkuisen mut­ta riit­tavasti tieta. Jokainen vais­taa sita mita on edessa nakyvis­sa ja antaa tieta sille mita on takaa tule­mas­sa. Annetaan sen ver­ran tilaa etta paasee yli tai ohi, mut­ta sita varten annetaan sel­vat aani‑, kasi- tai val­om­erk­it, ja reagoidaan heti. Ja ollaan rauhal­lisia! Jos jonkun pitaa pysayt­taa paatielle, niin sit­ten odote­taan. Ei se kauan kesta.

    Usko min­ua. Hesas­sakin kaik­ki toimisi parem­min jos ajateltaisi­in niin etta mul­la ei aina ole etuoikeus kaik­keen ja joskus joku muu voisi men­na mun edel­la. Sanoi se ns. laki mita tahansa. Jos mul­la ei ole kiire, antaa sen toisen men­na ohi! Ja har­voin mul­la on kiire. Siina se on. Ja siina on teille pyoratieohje.

    t. Mikko

  30. Bule­vardil­la lie­nee ne ain­oat oikeasti ja tarkoituk­sel­la yksisu­un­taiset pyöräti­et Helsingis­sä kos­ka kel­lään ei tule koskaan mieleen esimerkkiä mis­tään muualta.

    Noi­ta vahin­gos­sa puut­tuvia merkke­jä sen sijaan on aika lail­la (siis nimeno­maan sel­l­ai­sis­sa paikois­sa jois­sa ilmi­selvästi tien­pitäjän tarkoituk­se­na olisi ollut luo­da jatku­va pyörätiey­hteys molem­pi­in suuntiin). 

    Kai se on sit­ten sitä joukkois­tamista kun viras­tossa ei vaivaudu­ta tekemään asioi­ta kun­nol­la vaan odote­taan että asi­akkaat hoita­vat laadunvalvonnan.

    1. Helsin­gin suun­nitelmis­sa on muut­taa pyörätei­den pääverkko yksisu­un­taisek­si. Esit­telijän ehdo­tus Meche­lininkadulle sisäl­si yksisu­un­taiset pyöräti­et. Myös Man­ner­heim­intien pyöräti­et on tarkoi­tus muut­taa yksisu­un­taisek­si. Yksisu­un­taisia on run­saasti, mut­ta pyöräil­i­jät eivät niitä kyl­lä juuri nou­da­ta. Se, että täl­lä pal­stal­lakaan ei tun­neta sitäkäään, että jos aja­maasi suun­taan ei ole pyörä­tien merkkiä, et saa ajaa siihen suun­taan. Joskus merkkien sijoit­ta­mi­nen on kyl­lä aika epäjohdonmukaista.

      Man­ner­heim­intiel­lä van­han Heikinkadun kohdal­la län­sipuolen pyörätie oli tarkoi­tus muut­taa yksisu­un­taisek­si, mut­ta merkkien mukaan näin ei ole. Se taas merk­it­see oikeas­t­aan, ettei itäpuolen pyöräkaistaa saa käyt­tää lainkaan, kos­ka pyörä­tien käyt­tö on pakollista.

      (Kun Hakamäen sil­lan kohdal­la pohjoiseen menevä pyörätie oli sähkötei­den vuok­si poik­ki yli puoli vuot­ta (!) totesin ilok­seni, että toiselta puolelta puut­tui pyörä­tien merk­ki, joten kat­soin oikeudek­seni ajaa ajoradalla.)

  31. Mui­ta yksisu­un­taisia pyöräteitä tai sel­l­aisik­si tarkoitet­tu­ja: Man­ner­heim­intie Töölön tullin ja Tilkan välil­lä (merk­it vain yhteen suun­taan, aiem­min myös pyöräi­lykar­tan mukaan yksin­su­un­tainen), Arka­di­ankadun itäpää (merk­it miten sat­tuu). Jätkäsaarenkin uudet katu­ja seu­raa­vat pyöräti­et on kai tarkoitet­tu yksisu­un­taisik­si päätellen siitä, että muut­tuvat välil­lä pyöräkaistoik­si, mut­ta nekin ovat merkin­nöiltään varsin epä­selviä. Yksisu­un­taisia pyöräteitä vain toisel­la puolel­la kat­ua löy­tyy ainakin Ruo­ho­lah­denkadul­ta ja Arka­di­ankadun länsipäästä.

    Katu­un kuu­lu­vien pyörätei­den yksisu­un­taisu­us alkaa läh­estyä itses­tään­selvyyt­tä vas­ta, kun niitä alkaa olla keskustapyöräteistä suun­nilleen enem­mistö. Tämänkin vuok­si kadun molem­mil­la puo­lil­la kulke­via jalka­käytävästä eril­lisiä pyöräteitä kan­nat­taisi alkaa muut­taa yksisu­un­taisik­si aika ripeästi, toki asian­mukaisen tiedo­tuk­sen kera. Liiken­netur­val­lisu­uskin kiit­täisi, sil­lä meno­su­un­nas­sa ajo­radan vasem­mal­la puolel­la kulke­van pyörä­tien käyt­tämi­nen on tilas­to­jen val­os­sa suun­nilleen vaar­al­lis­in­ta, mitä pyöräil­i­jä voi (sään­töjä rikko­mat­ta) tehdä.

  32. Man­skun eteläpään län­sipuolen pyörätie on edelleen tarkoituk­sel­la kak­sisu­un­tainen tasan siihen saak­ka kunnes Sven­skanin kohdallekin valmis­tuu pyöräkaista. Ja kesäl­lä siinä vähän pohjoisem­pana tuli muuten kyl­lä pyöräkaistal­lakin suun­nilleen joka ker­ta ainakin yksi väärään suun­taan pyöräilevä vas­taan. Eli kyl­lä noiden oikean käytön per­ille­meno vaatii vähän järeämpiä keino­ja kuin pelkän määräys­merkkien puut­tumisen (nuo­lia asvalt­ti­in, pyörä+nuoli+lisäkilpi (yksisu­un­tainen pyörätie/-kaista) joka risteyk­seen, tiedotus)…

  33. Osmo Soin­in­vaara: Tuos­sa kuvas­sa on jom­pi kumpi väärin. Joko siitä puut­tuu pyörä­tien merk­ki tai suo­ja­tien viereen on laitet­tu pyöräkaista väärin. Veikkaan jälkim­mäistä, kos­ka ainakaan enää tuo­hon ei laitet­taisi pyöräti­etä kapealle jalka­käytävälle paikas­sa, jos­sa fil­lar­il­la voi paljon parem­min ajaa kat­ua pitkin.

    Jos siis tarkoi­tat streetview-kuvaani Ström­berginku­jas­ta, niin kyl­lä siel­lä toises­sa suun­nas­sa on pyörä­tien merk­ki ja tuo on ilmi­selvästi tarkoitet­tu molem­pi­in suun­ti­in ajet­tavak­si pyörätiey­htey­dek­si, eikä mik­sikään yksisu­un­taisek­si pyörätiek­si. Eikä se edes ihan hirveän kapeakaan ole; vähän edem­pänä siihen mah­tuu pysäköimään kuor­ma-auton ja silti aja­maan fil­lar­il­la ohitse…

    Bule­vardin lisäk­si mis­sään muual­la ainakaan Helsin­gin seudul­la ei min­ulle tule mieleen paikkaa, jos­sa pyörä­tien merkin­näl­lä vain toiseen suun­taan ilmais­taisi­in pyrkimys tehdä yksisu­un­tainen pyörätie. Kyse on käytän­nössä aina tien­pitäjän hak­sah­duk­ses­ta. Niitä riit­tää. Ja sik­si Bule­vardil­lakin var­masti aje­taan väärään suun­taan myös jatkossa.

    Bule­vardin pyöräti­et olisi syytä muut­taa pyöräkaistoik­si, tai sit­ten merk­itä erik­seen yksisu­un­taisik­si. Aja­tus merkkien jät­tämis­es­tä pois toiseen suun­taan ei toi­mi, kos­ka merkke­jä laite­taaan ja jätetään pois muutenkin miten sattuu.

  34. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:

    Kai se on sit­ten sitä joukkois­tamista kun viras­tossa ei vaivaudu­ta tekemään asioi­ta kun­nol­la vaan odote­taan että asi­akkaat hoita­vat laadunvalvonnan.

    Kun kaupun­gin viran­halti­ja saa potkut vain kaval­luk­sen ja pal­jas­tuneen lahjuk­seno­ton seu­rauk­se­na, on selvää, että toim­intakult­tuuri on kuin suo­raan Neu­vos­toli­itos­ta. Kos­kee kaikkia viras­to­ja ja myös kaupunginjohtajia.

  35. Osmo Soin­in­vaara: Yksisu­un­taisia on run­saasti, mut­ta pyöräil­i­jät eivät niitä kyl­lä juuri noudata. 

    Mis­säs niitä on, Bule­vardin lisäk­si? Edes muu­ta­ma esimerkki?

    (Siis jos ei las­ke­ta pyöräkaisto­ja, jot­ka tietenkin ovat yksisu­un­taisia, eikä teitä, joil­la ajo­ratakin on yksisuuntainen.)

  36. Anna R: Mui­ta yksisu­un­taisia pyöräteitä tai sel­l­aisik­si tarkoitet­tu­ja: Man­ner­heim­intie Töölön tullin ja Tilkan välil­lä (merk­it vain yhteen suun­taan, aiem­min myös pyöräi­lykar­tan mukaan yksinsuuntainen), 

    Siis niin kuin tähän tapaan…
    http://goo.gl/maps/hZPYN

    En ole aivan suun­nat­toman yllät­tynyt, jos joku läh­tee tuos­ta aja­maan Man­ner­heim­intien län­sipuolista pyöräti­etä pohjoiseen.

  37. mikko siito­nen: Ei kukaan reklam­oi, pyoral­la, mopol­la tai moto­ci­cle­ta­lal­la paasee nopemmain.

    Brasil­ias­sa on tiekuolemia:
    — 4 ker­taa niin paljon per capita,
    — 7 ker­taa niin paljon per moottoriajoneuvo
    — 8 ker­taa niin paljon per liikennesuorite
    kuin Suomessa.

    Liiken­teen tur­val­lisu­us ja suju­vu­us ovat jos­sain määrin tois­t­en­sa kompromisseja.

  38. Pekka Taipale: Aja­tus merkkien jät­tämis­es­tä pois toiseen suun­taan ei toi­mi, kos­ka merkke­jä laite­taaan ja jätetään pois muutenkin miten sattuu.

    Peri­aat­teessa HO:n päätök­sen mukainen toim­inta on aivan oiva aja­tus. Saisiko siihen lisäk­si vielä sit­ten riit­tävät sakot tien­pitäjälle, jos merk­it ovat päin seiniä? Ne nimit­täin ovat.

    Kuvit­te­len tun­te­vani tieli­iken­teen reg­u­laa­tion medi­aa­nia parem­mal­la tasol­la. Pyöräil­lessä tulee jatku­vasti eteen liiken­nejär­jeste­lyjä, joista ei todel­lakaan voi tietää, mikä on oikea toim­intat­a­pa. Jalankulk­i­joille tai autoille näitä tulee paljon vähemmän.

    Yksisu­un­taiset pyöräti­et ovat sinän­sä lois­ta­va keksin­tö. Ne helpot­ta­vat pyöräil­i­jöi­den liikku­mista ahtais­sa paikois­sa, ja ne tekevät pyöräli­iken­teestä ennakoitavam­paa muiden tienkäyt­täjien kannalta.

    Siis teo­ri­as­sa. Ote­taan käytän­nön harjoitus.

    Bule­vardille tulee sivukadul­ta pyöräil­i­jä, joka halu­aa kolme kort­telia vasem­malle Bule­var­dia pitkin. Mitä tapahtuu?

    Oikein var­masti lain mukaan menevä pyöräil­i­jä siir­tyy jalka­käytävälle talut­ta­maan pyörään­sä, talut­taa sen Bule­vardin yli vihreil­lä val­oil­la, vai­h­taa pyörätiel­lä pyöräil­i­jäk­si ja odot­taa, että pyörä­tien val­ot tule­vat vihreik­si. Kol­men kort­telin päässä pyöräil­i­jä vai­h­taa jälleen jalankulk­i­jak­si, odot­taa suo­jatieval­ot ja ylit­tää kadun taluttaen.

    Pykälää rohkeampi pysyy ajoneu­vona ja suun­tamerkkiä näyt­täen kään­tyy Bule­vardin ylitet­tyän vasem­malle pyörä­tien jat­keen kaut­ta pyörätielle oikeaan suun­taan. Täl­löin jää yksien val­o­jen odotus väli­in ja toim­inta on lail­lista. Kol­men kort­telin päässä sama temp­pu ei onnis­tune, vaan Bulevr­rdin yli pitää men­nä suo­jati­etä talut­taen (tai ajaen, jos ko. tilanteessa kat­so­taan syn­tyvän pyörä­tien jat­keen ainakin vuo­teen 2017 asti).

    Ja sit­ten käytän­nön pyöräil­i­jä ei viit­si ottaa min­uutin matkalla kol­men min­uutin aikasakkoa, vaan kään­tyy suju­vasti väärään suun­taan yksisu­un­taista pyöräti­etä filoso­foimat­ta punai­sista val­oista tai suo­ja­tien jatkeista tai suuntamerkeistä.

    Mitä vaikeampi on päästä tien toiselle puolelle, sitä toden­näköisem­min pyöräil­i­jä joko ajaa väärään suun­taan tai muuten soveltaa liiken­nesään­töjä hyvin luovasti.

    Toinen yksisu­un­tais­ten pyörätei­den ongel­ma on se, että niil­lä pyöräil­i­jä tulee oikealle kään­tyvän auton kannal­ta aina kuolleesta kul­mas­ta. Tilanne ei tietenkään ole pahempi kuin kak­sisu­un­taisil­la, jos autoil­i­ja voi luot­tavais­es­ti keskit­tyä vah­ti­maan nimeno­maan takavi­is­tos­ta tule­via pyöräil­i­jöitä, mut­ta tilanne ei myöskään ole kovin helppo.

    Sama ratkaisu pyöräkaistana on paljon helpom­pi kaikkien kannal­ta. Pyöräkaistal­la tien yli­tys ja kään­tymi­nen on paljon yksiselit­teisem­pää, samoin takavi­is­tos­ta tule­vat pyöräil­i­jät ovat autoil­i­jan kannal­ta paljon loogisem­mas­sa paikas­sa ajo­radal­la, ja autoil­i­ja ryh­mit­tyy kään­tymistä varten paikkaan, jos­sa pyöräil­i­jä ei yllätä takaoikeal­ta vaan ohit­taa loogis­es­ti vasemmalta.

  39. Itse pidän parhaina sel­l­aisia yhdis­tet­tyjä kevyen liiken­teen väyliä, jois­sa on keskivi­i­va ja oikean­puo­li­nen liikenne sekä pyöräil­i­jöille että jalankulk­i­joille. Toista kaistaa meni­sivät siis sekä jalankulk­i­jat että pyöräil­i­jät yhteen suun­taan, toista toiseen. Koen itse autoli­iken­teen seassa pyöräilemisen vaar­al­lise­na ja olen läheltäpi­ti­ti­lantei­den lisäk­si myös näh­nyt onnet­to­muuk­sia, jois­sa autoil­i­ja on töytäis­syt pyöräil­i­jän kumoon.

    Ja sikäli kun pääkaupunkiseudun asukasluku kas­vaa, se autoli­ikenne ei ole ainakaan häviämässä Helsin­gin keskus­tas­ta tai sisään­tuloväyliltä yhtään mihinkään.

  40. Pekka Taipale: Siis niin kuin tähän tapaan…
    http://goo.gl/maps/hZPYN

    En ole aivan suun­nat­toman yllät­tynyt, jos joku läh­tee tuos­ta aja­maan Man­ner­heim­intien län­sipuolista pyöräti­etä pohjoiseen.

    Liiken­nemerkkien puut­teen lisäk­si voisi käyt­tää vaik­ka ihan tiemaalaus­ta. Useim­mat pyöräil­i­jät kulke­vat sulan maan aikaan.

  41. Pekka Taipale: Siis niin kuin tähän tapaan…
    http://goo.gl/maps/hZPYN

    En ole aivan suun­nat­toman yllät­tynyt, jos joku läh­tee tuos­ta aja­maan Man­ner­heim­intien län­sipuolista pyöräti­etä pohjoiseen.

    Tästä puhu­mat­takaan: https://www.google.com/maps/preview#!data=!1m8!1 m³!1d3!2d24.935807!3d60.17116!2 m²!1f264.56!2f68.07!4f75!2m7!1e1!2 m²!1sJHOaZ9ZsF5u8PGE1z_Uvqw!2e0!5 m²!1sJHOaZ9ZsF5u8PGE1z_Uvqw!2e0&fid=5

    Tässä on sen­tään edes yritetty:
    https://www.google.com/maps/preview#!q=Erottajankatu%2C+Helsinki%2C+Finland&data=!1m8!1 m³!1d3!2d24.943472!3d60.166462!2 m²!1f246.33!2f85.5!4f75!2m7!1e1!2 m²!1sjqSb4c0Q3dchlAE2P2hBFQ!2e0!5 m²!1sjqSb4c0Q3dchlAE2P2hBFQ!2e0!4m15!2m14!1m13!1s0x46920bc95c7f22a3%3A0x436ac3711d65c332!3m8!1 m³!1d31685073!2d-95.677068!3d37.0625!3 m²!1i1115!2i933!4f13.1!4 m²!3d60.1655188!4d24.9440447&fid=5

    Tuo Arka­di­ankadun pätkä on lev­eyten­sä puoles­ta selvästi yksisu­un­tainen ja vielä täyn­nä viiv­ot­timel­la vedet­tyjä teräviä kään­nök­siä mil­loin minkäkin takia. Ehkä tuos­ta jol­lain aikataul­ul­la tulee vielä parem­pikin, mut­ta tuon yhden liiken­nemerkin pois­tol­la (tai vielä mielu­um­min vai­h­dol­la) voisi aloittaa…

  42. Pekka Taipale: Mis­säs niitä on, Bule­vardin lisäk­si? Edes muu­ta­ma esimerkki?

    (Siis jos ei las­ke­ta pyöräkaisto­ja, jot­ka tietenkin ovat yksisu­un­taisia, eikä teitä, joil­la ajo­ratakin on yksisuuntainen.) 

    Ei tuokaan kaikille pyöräil­i­jöille tun­nu ole­van itses­tään­selvyys. Olisiko ollut Fredrikinkadul­la pari päivää sit­ten kun pyöräkaistaa väärään suun­taan polkenut nuorem­pi siis­tisti pukeu­tunut miesh­enkilö alkoi kovaan ääneen mesoa­maan bus­sikuskille kun tämä kehtasi tukkia hänen matkantekonsa.

    Teki mieli tin­ta­ta naa­maan pyöräil­i­jöi­den maineen heiken­tämisen ja yleisen idi­ot­ian vuok­si, mut­ta tilanne oli ehtinyt men­nä ohi ennen kuin jalankulk­i­jana huo­masin mis­tä oikeasti oli kyse.

  43. Mikko Num­melin:
    Toista kaistaa meni­sivät siis sekä jalankulk­i­jat että pyöräil­i­jät yhteen suun­taan, toista toiseen. 

    Tähän kun vielä kek­sitään yhdis­tää kevyen liiken­teen eri­ta­soristeyk­set ruu­tukaavako­rt­teleis­sa niin ale­taan päästä lähelle sekä smithiä että polvista.

  44. Pekka Taipale: Var­maankin sijoit­telul­la, lisäk­il­vil­lä sekä käyt­tämäl­lä LMP 6 § 3 mom mukaisia pienikokoisia merkkejä. 

    Kiel­letyn ajo­su­un­nan kanssa kaik­ki vai­h­toe­hdot on vähän huono­ja. LMp 19 § kieltää lisäk­ilpi­en käytön. Ja sijoit­telul­la on vaikeaa saa­da riit­tävän selvää jär­jeste­lyä. Esimerkik­si Arka­di­ankadun ja Meche­lininkadun risteyk­sessä on vähän vaikeaa hah­mot­taa, että kiel­let­ty ajo­su­un­ta kos­kee pelkkää ajo­rataa eikä myös pyörätietä.

    Sinän­sä olen samaa mieltä siitä, että pyörätei­den yksi- ja kak­sisu­un­taisu­udet ovat epä­selviä, ja jotain pitäisi tehdä. Ongel­ma tun­tuu ole­van lähin­nä liiken­nekult­tuuri, jos­sa pyörätie on lähtöko­htais­es­ti kaksisuuntainen.

  45. Viherinssi: Liiken­nemerkkien puut­teen lisäk­si voisi käyt­tää vaik­ka ihan tiemaalaus­ta. Useim­mat pyöräil­i­jät kulke­vat sulan maan aikaan.

    Aivan. Point­ti­ni oli, että tuos­sa kuvas­sa näkyvä tiemaalaus osoit­taa pyörälle reit­tiä pohjoiseen, siis sitä tietä joka jonkun mielestä on yksisu­un­tainen etelään…

    Tästä vain näemme, että ne jot­ka noi­ta reit­te­jä suun­nit­tel­e­vat ja toteut­ta­vat, eivät itse pyöräile.

  46. mikko brasil­ias­ta:
    kuu­lostaa hyvältä — nyt kun ollaan verkos­sa niin olisiko mah­dol­lista saa­da kuvaa­masi liiken­nev­ideopätkä tai vaik­ka parikin?
    aivan siis täl­laisen ympärivuo­tisen pyöräil­i­jän mie­lenki­in­nos­ta kysyn.

    anna r: pli­is, klikkaa se “short url” päälle ennen kuin kopioit 🙂

  47. Yksisu­un­taisia pyöräteitä vain toisel­la puolel­la kat­ua löy­tyy ainakin Ruo­ho­lah­denkadul­ta ja Arka­di­ankadun länsipäästä. 

    Tuo Arka­di­ankatu onkin erikoinen paik­ka, kun sinne pyörätielle ei pääse aja­maan mis­tään suunnasta:

    Mek­lua etelästä –> oikealle kään­tymi­nen kiel­let­ty http://goo.gl/Jzypbu

    Arka­di­akadul­ta Mek­lun län­sipuolelta –> pakolli­nen ajo­su­un­ta oikealle tai vasem­malle http://goo.gl/7iSoS5

    Mek­lua pohjois­es­ta –> pakolli­nen ajo­su­un­ta suo­raan tai oikealle http://goo.gl/Gsq53q (tästä nyt ei vält­tämät­tä tarvit­sekaan voi­da kään­tyä vasem­paan kisko­jen yli)

    Ilmarinkadul­ta –> vase­malle kään­tymi­nen kiel­let­ty http://goo.gl/siV5sk (vaar­alli­nen risteys muutenkin, Arka­di­ankat­ua idästä tule­vat eivät huomioi että risteys on tasa-arvoinen)

    Kun tuo raken­net­ti­in jokunen vuosi sit­ten, ensin odot­telin että merk­it var­maan vai­hde­taan ihan koh­ta. Enää ei tai­da olla paljon toivoa.

  48. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Huo­maut­taisin tässä, että pyörä­tien suun­nas­ta ei ole ole­mas­sa selkeitä määräyk­siä tieliikenneasetuksessa… 

    Samaa mieltä. Jollei koko tieli­iken­nela­ki olisi nin sekaisin täl­lä het­kel­lä, niin ehdot­taisin kor­jaus­ta ko. kohtaan. Koko laki on kuitenkin siinä kun­nos­sa, että ain­oa järkevä toimen­pide on kir­joit­taa se uudestaan. 😉

    Kos­ka nor­maal­isti uuden lain tekevät samat valmis­teli­jat, niin pitää kek­siä joku uusi keino saadak­semme vähän kurantim­paa jälkeä. Ajatellen kokon­aisu­ut­ta, voisi yksi vai­h­toe­hto olla kään­tää jonkun kohtu­ullis­es­ta liiken­nekult­tuurista tun­netun maan laki suo­raan suomek­si. Miten olisi Sak­san tieli­iken­nelain kään­tämi­nen? 😀 Saadaan samal­la jotain tolkkua nopeusraoituksiin.

  49. En ker­ro: Läh­tee hel­posti… Fil­lari on niin paljon keveämpi ja vai­h­t­a­mi­nen nopeam­paa. Autol­la saa repäistä aika kovaa, jos meinaa ehtiä risteyk­sen toiselle puolelle rin­nan läh­tien ensin. Pikkukoneisil­la ei edes yrit­tämäl­lä pysty, kun ykkö­nen on niin lyhyt.

    Earth call­ing…

    Jos henkilöau­to ei voita fil­lar­ia kiihdy­tyk­sessä, kyseessä on kul­jet­ta­jan kyky­i­hin liit­tyvä asia.

    Oikein tim­mi pyöräil­i­jä (= kokenut kil­pa­pyöräil­i­jä) repii ehkä 1,6 kW tehoa het­ken aikaa. Jos pyöräil­i­jä ajokkin­sa kanssa painaa 80 kg, tuos­ta tulee 20 W/kg. (Ja sit­ten vielä kaupunkili­iken­teessä on vaikea lähteä liiken­neval­oista klos­sipolkimil­la, mikä verot­taa mak­simite­hoa aika paljon.)

    Kau­pas­ta voi olla vaikea löytää henkilöau­toa, jon­ka teho-pain­osuhde on alle 30 W/kg. Se samainen auto kiihtyy sil­lä ykkös­vai­h­teel­la jon­nekin viiteenkymppiin.

    Ihan taval­lisen henkilöau­ton kiihtyvyys neljäänkymp­pi­in on muu­ta­ma sekun­ti. Siihen harvem­pi pyöräil­i­jä kyke­nee, ja täy­tyy olla aivan hem­metin vikkelä vai­htei­den kanssa.

    Käytän­nön liiken­teessä toki kiihtyvyy­det ovat paljon maltil­lisem­pia sekä autoil­la että polkupyöril­lä, revit­te­ly on parem­pi jät­tää jon­nekin muualle. Vaikea sitä kuitenkin on ohit­taa, että huo­mat­tavasti suurem­man teho-pain­osuh­teen­sa vuok­si auto on paljon suorituskykyisempi.

    (Raskaan liiken­teen kohdal­la tilanne on eri. Raskaas­sa yhdis­telmässä teho-pain­osuhde voi olla alle 5 W/kg, jol­loin jo vähän taval­lisem­pikin pyöräil­i­jä kiihtyy paremmin.)

    Pyörän etu on pienem­pi tilan­tarve ja parem­pi ket­teryys. Jos se olisi lisäk­si autoa suori­tuskykyisem­pi nor­maa­likäytössä, auto­ja näk­isi liiken­teessä paljon nyky­istä vähemmän.

    1. Var­maan kiihdy­tyskil­pailus­sa autoradal­la auto voit­taa fil­lar­in, mut­ta käytän­nössä risteyk­ses­tä fil­lari kyl­lä läh­tee ensim­mäiset metrit nopeammin.

  50. Viherinssi, teho-pain­osuh­teesta ei voi laskea auton kiihtyvyyt­tä nol­las­ta 40 km/h:iin. Suurin teho saadaan jol­lain korkeal­la kier­roslu­vul­la, renkaat tuskin pitävät ja osa tehos­ta menee ilman­vas­tuk­sen voittamiseen.

    Olen­naista ei kuitenkaan ole kuka voit­taa kiihdy­tyskisan, vaan että pyöräil­i­jä ei jää jalkoi­hin val­ois­sa. Kaa­su poh­jas­sa kiihdyt­te­ly ei kuu­lu kaupunki­a­joon eikä liiken­teeseen muutenkaan. Itse kiireisenä työ­matkapyöräil­i­jänä kiihdytän kyl­lä val­oista kadun kat­tonopeu­teen 30 km/h:iin risteyk­sen toiselle puolelle men­nessä. Tehoista en osaa sanoa, mut­ta paino jää alle 80 kg:n. Mut­ta mä en tuhraakaan aikaa vai­h­tamiseen 🙂 Pyörässä varvaskoukut.

  51. Osmo Soin­in­vaara:
    Var­maan kiihdy­tyskil­pailus­sa autoradal­la auto voit­taa fil­lar­in, mut­ta käytän­nössä risteyk­ses­tä fil­lari kyl­lä läh­tee ensim­mäiset metrit nopeammin.

    Lähin­nä reak­tioa­jan vuok­si, ja sil­loin todel­la tilanne riip­puu autoil­i­joiden ja pyöräil­i­jöi­den henkilöko­htai­sista omi­naisuuk­sista. Mut­ta mitä merk­i­tys­tä niil­lä ensim­mäisil­lä metreil­lä on?

    Fil­lar­i­taskutkin käytössä ollessaan hidas­ta­vat autoli­iken­net­tä. (Hidas­taisi­vat, vaik­ka fil­lar­it kiihty­i­sivät kumit savuten.) Munakkaan tekem­i­nen on kuitenkin vaikeaa rikko­mat­ta munia.

  52. Osmo Soin­in­vaara: käytän­nössä risteyk­ses­tä fil­lari kyl­lä läh­tee ensim­mäiset metrit nopeammin.

    Tämä väite ei vas­taa min­un arkikoke­muk­siani (vaik­ka olen ns. trikoo-ohjus eli ajan fil­lar­il­la huo­mat­ta­van lujaa). Autot ylit­tävät risteyk­sen ennen samoista val­oista läht­enyt­tä pyöräil­i­jää, ja vieläpä hel­posti. Ensim­mäisen metrin tai pari pyöräl­lä voi päästä liik­keelle nopeam­min, ainakin jos läh­tee juok­se­maan talut­ta­mal­la eikä yritä polkea eikä varsinkaan sovit­taa kenkiä lukkopolkimiin.

    Ja kas, Vihreinssi tuos­sa laskikin, mik­si näin on.

  53. Fil­lari val­ois­sa:
    Viherinssi, teho-pain­osuh­teesta ei voi laskea auton kiihtyvyyt­tä nol­las­ta 40 km/h:iin. Suurin teho saadaan jol­lain korkeal­la kier­roslu­vul­la, renkaat tuskin pitävät ja osa tehos­ta menee ilman­vas­tuk­sen voittamiseen.

    Olet oike­as­sa siinä, että auton kiihtyvyys pie­nil­lä nopeuk­sil­la rajoit­tuu renkaiden pitoon, joten todel­li­nen kiihtyvyys riip­puu enem­mänkin pin­nan pidos­ta ja veto­tavas­ta kuin moot­torin tehosta.

    Polkupyöräl­lä rajoite tulee vähän toista kaut­ta. Pyörän korkean pain­opis­teen vuok­si fil­lari läh­tee keuli­maan, jos sil­lä yrit­tää ylit­tää noin 5 m/s2 ‑kiihtyvyy­den. Tosin sil­loin kosteal­la kadul­la voi jo käy­dä niin, että takapyörä sutii lähdössä.

    Olen­naista ei kuitenkaan ole kuka voit­taa kiihdy­tyskisan, vaan että pyöräil­i­jä ei jää jalkoi­hin valoissa.

    Väite on se, että suurin osa pyöräil­i­jöistä jää selvästi jalkoi­hin val­ois­sa tai välit­tömästi niiden jälkeen.

    Itse kiireisenä työ­matkapyöräil­i­jänä kiihdytän kyl­lä val­oista kadun kat­tonopeu­teen 30 km/h:iin risteyk­sen toiselle puolelle men­nessä. Tehoista en osaa sanoa, mut­ta paino jää alle 80 kg:n. Mut­ta mä en tuhraakaan aikaa vai­h­tamiseen Pyörässä varvaskoukut.

    Sin­un kan­nat­taisi osal­lis­tua TdF:ään, jos kiihdytät sinku­lal­la nol­las­ta kolmeenkymp­pi­in kymme­nessä metrissä!

    Löysin testin, jos­sa on tes­tat­tu 17–39 ‑vuo­ti­ai­ta kil­pa­pyöräi­lyn har­ras­ta­jia mak­simiki­ihtyvyy­del­lä 25 m:n matkalla aika-ajopy­öril­lä radal­la. Tässä ryh­mässä keskiar­voai­ka oli 5,14 s. Jos sinä olet jo 10 m:n kohdal­la 30 km/h ‑vauhdis­sa, niin sin­un ei tarvitse sen jäl­keen kiihdyt­tää yhtään päästäk­sesi neljään sekun­ti­in tuon 25 m:n matkan.

    = = =

    Tai jos las­ke­taan toisin päin, niin kymme­nessä metris­sä nol­las­ta kolmeenkymp­pi­in menee tasaisel­la kiihtyvyy­del­lä 2,4 sekun­nis­sa. Liike-ener­giasi nol­lan pain­oisel­la fil­lar­il­la on tuon jäl­keen on noin 2800 J, jol­loin keskimääräi­nen kiihdy­tys­te­hosi on ollut noin 1160 W.

    Tämä ei kuitenkaan jakaudu tasais­es­ti, kos­ka ihan alus­sa sekä polkimi­in saatavis­sa ole­va vään­tö (eri­tyis­es­ti sinku­las­sa) että alus­tan pito rajoit­ta­vat kiihtyvyyt­tä. Näin ollen toden­näköis­es­ti osan ajas­ta pistät saman ver­ran tehoa polkimi­in kuin Lance Arm­strong lääk­i­tyk­sen ollessa kohdillaan.

    Vielä mie­lenki­in­toisem­mak­si suorituk­sesi tulee, jos kat­so­taan tilan­net­ta voimien suh­teen. Yleen­sä kil­pa­pyöräil­i­jät saa­vat suurim­mat tehot irti hyvinkin vikkeläl­lä kadenssil­la, nyrkkisään­tönä huipuil­la ehkä sel­l­ainen 10 W/rpm. Tässä rajoi­tus tulee siitä, että lihas- ja mas­sasy­istä poljin­ta on vaikea saa­da run­tat­tua ihan rajoit­ta­mat­toma­l­la väännöllä.

    Ylläole­vis­sa laskuis­sa on jätet­ty pyörän kulku­vas­tuk­set huomiotta, ne tuo­vat isom­mis­sa nopeuk­sis­sa oman lisänsä.

    Johtopäätök­senä tästä voi vetää sen, että olet liik­keel­lä aika paljon taval­lis­es­ta poikkeaval­la kalus­tol­la ja voim­il­tasi huip­puk­il­pa­pyöräil­i­jän tasol­la. Onnit­te­lut siitä! Olet kuitenkin aika kaukana mediaanista…

    = = =

    Vikkelästi lähtevä pyöräil­i­jä kyl­lä menee risteyk­sen yli nopeam­min kuin hidas autoil­i­ja. Kyse ei kuitenkaan ole kulkuneu­vo­jen suorituskyvystä.

    Vielä mie­lenki­in­toisem­mak­si menee muuten se, että jos vierekkäin laite­taan kil­pa­pyöräil­i­jä, sprint­teri ja tavalli­nen auto­mo­bi­ili, niin sprint­teri on ensim­mäisenä risteyk­sen yli, joten jalankulk­i­ja voit­taa. Ainakin, jos saa lähteä lähtöte­lineistä, ja jos piikkar­it pitävät alustal­la. (Parhail­la sprint­tereil­lä ensim­mäi­nen 10 m vie noin 1,85 s.)

    Ja jos lem­mikkieläi­men saa ottaa mukaan, niin gepar­di olisi risteyk­sen yli alle 1,5 sekun­nis­sa, ja sil­lä olisi jo 50 km/h vauh­tia siinä vai­heessa… Tosin en ole ihan var­ma kissan tas­su­jen pitävyy­destä asvaltilla.

  54. Bule­vardin lisäk­si mis­sään muual­la ainakaan Helsin­gin seudul­la ei min­ulle tule mieleen paikkaa, jos­sa pyörä­tien merkin­näl­lä vain toiseen suun­taan ilmais­taisi­in pyrkimys tehdä yksisu­un­tainen pyörätie. Kyse on käytän­nössä aina tien­pitäjän hak­sah­duk­ses­ta. Niitä riittää.

    Tämä on ihan tot­ta. Vaik­ka yksisu­un­taiset pyöräti­et ovat sinän­sä kan­natet­tavia, on muis­tet­ta­va, että merkit­tävä osa pyörätiev­erkos­ta on merkit­ty surkean huonos­ti. Merkke­jä ei käytän­nössä ylläpi­de­tä kuin mak­simis­saan ker­ran vuodessa, tuskin edes niin usein. Jos lähde­tään siitä, että kaik­ki merk­it­semät­tömät pyöräti­et ovat jalka­käytäviä, ei yht­enäisiä pyöräteitä var­maan löy­dy juuri mis­tään. Sen ver­ran paljon niitä pyörätiemerkke­jä puut­tuu tai makaa maassa.

    Jos ollaan pyöräi­lyn edis­tämisen asial­la, olisi vaa­dit­ta­va päin­vas­toin mah­dol­lisim­man laveaa tulk­in­taa sille, miten pyörätie on merkit­ty. Osmon kan­ta perus­tuu selkeästi oman edun tavoit­telu­un: hän halu­aa ajaa ajo­radal­la ja käyt­tää hyväk­seen pien­im­mänkin syyn väit­tää, ettei määräys­merkkiä tarvitse noudattaa.

    Ja tosi­aan. Olisi aika kir­joit­taa tieli­iken­nela­ki uusik­si niin, että se vas­taisi nykya­jan liiken­nejär­jeste­lyjä ja ‑kult­tuuria.

  55. Viherinssi:
    Ja jos lem­mikkieläi­men saa ottaa mukaan, niin gepar­di olisi risteyk­sen yli alle 1,5 sekun­nis­sa, ja sil­lä olisi jo 50 km/h vauh­tia siinä vai­heessa… Tosin en ole ihan var­ma kissan tas­su­jen pitävyy­destä asvaltilla.

    Kuinka­han paljon gepar­dili­ikenne veisi tilaa? Luulen, että se on vähän tilaa vievä liiken­nemuo­to, ja sille pitäisi ehdot­tomasti lohkaista oma siivun­sa autosaatanalle uhra­tus­ta pinta-alasta.

    Sitä­pait­si luulen, että gepar­dikaisto­jen liiken­nemäärätkin kil­pail­i­si­vat tasaväkises­ti Nor­den­skiöldinkadun ja Arka­di­ankadun fil­larikaisto­jen ja Kumpu­lan­laak­son sil­lan pyörä­tien kanssa.

    Pitäisi kai alkaa keräämään nim­iä, jot­ta tämäkin huu­ta­va epäko­h­ta saataisi­in oikenemaan.

  56. Eras­totenes alek­san­dri­alainen:
    Ja tosi­aan. Olisi aika kir­joit­taa tieli­iken­nela­ki uusik­si niin, että se vas­taisi nykya­jan liiken­nejär­jeste­lyjä ja ‑kult­tuuria.

    Nykya­jan kult­tuuria vas­taisi tieli­iken­nela­ki, jos­sa tieli­iken­teek­si las­ket­taisi­in ehdot­tomasti myös muual­la kuin tiel­lä ja maan pin­nal­la kulke­va liikenne, ja tasaver­taisu­u­den vuok­si myöskin muu toim­inta kuin liikenne. Tieli­iken­net­tä olisi siis tule­vaisu­udessa myös lapikkaiden valmis­tus, kun­tien sosi­aal­i­toimen henkilöstömi­toituk­sen nor­mit, ja se verote­taanko saatu tulo henkilöko­htaise­na tulon­läh­teenä, vai elinkeinotulona.

  57. Viherinssi se laskeskelee niitä näitä, mut­ta pyöräilystä ei oikein ole kärryillä.

    Sin­un kan­nat­taisi osal­lis­tua TdF:ään, jos kiihdytät sinku­lal­la nol­las­ta kolmeenkymp­pi­in kymme­nessä metrissä! 

    Tarkoi­tat var­maan TdH:ta. Enkä ole sinku­las­ta tai 10 metristä puhunut. Pyörässä on vai­h­teet, mut­tei niitä tuos­sa tarvi­ta. Vas­ta sen jälkeen.

    Löysin testin, jos­sa on tes­tat­tu 17–39 ‑vuo­ti­ai­ta kil­pa­pyöräi­lyn har­ras­ta­jia mak­simiki­ihtyvyy­del­lä 25 m:n matkalla aika-ajopy­öril­lä radal­la. Tässä ryh­mässä keskiar­voai­ka oli 5,14 s. Jos sinä olet jo 10 m:n kohdal­la 30 km/h ‑vauhdis­sa, niin sin­un ei tarvitse sen jäl­keen kiihdyt­tää yhtään päästäk­sesi neljään sekun­ti­in tuon 25 m:n matkan.

    Aika-ajopy­öris­sä on niin pitkät väl­i­tyk­set, että sen alku­matkan kiihdyt­tämi­nen on hitaam­paa kuin sil­lä väl­i­tyk­sel­lä jota itse käytän. Ja jos kyseessä oli maantiepyöräil­i­jöitä, ei heiltä sel­l­aisia het­kel­lisiä teho­ja tarvi­takaan kuin ratapyöräilijöiltä.

    Näin ollen toden­näköis­es­ti osan ajas­ta pistät saman ver­ran tehoa polkimi­in kuin Lance Arm­strong lääk­i­tyk­sen ollessa kohdillaan.

    Var­masti ei ole lähellekään. Mut­ta kyse­hän on muu­ta­man sekun­nin kiihdy­tyk­ses­tä. Selvästi yli 1000W kyl­lä läh­tee. Het­kisek­si. Pitäisi reip­paal­ta nuorelta tai vähän van­hem­mal­takin mieheltä sen ver­ran lähteä muu­ta­mak­si sekunniksi.

    Vielä mie­lenki­in­toisem­mak­si suorituk­sesi tulee, jos kat­so­taan tilan­net­ta voimien suh­teen. Yleen­sä kil­pa­pyöräil­i­jät saa­vat suurim­mat tehot irti hyvinkin vikkeläl­lä kadenssil­la, nyrkkisään­tönä huipuil­la ehkä sel­l­ainen 10 W/rpm. Tässä rajoi­tus tulee siitä, että lihas- ja mas­sasy­istä poljin­ta on vaikea saa­da run­tat­tua ihan rajoit­ta­mat­toma­l­la väännöllä. 

    Ylläol­e­va kos­kee kestävyys­suorituk­sia. Alus­sa­han kier­rokset ovat nol­las­sa. Tuol­la perus­teel­la tehokin on nol­la. Ei siis pää­sisi koskaan liikkeelle.

    Ylläole­vis­sa laskuis­sa on jätet­ty pyörän kulku­vas­tuk­set huomiotta, ne tuo­vat isom­mis­sa nopeuk­sis­sa oman lisänsä. 

    25 km/h:n paikkeil­la ilman­vas­tus alkaa olla suurem­pi kuin vier­in­tä­vas­tus ja muut pyörän vastukset.

    Johtopäätök­senä tästä voi vetää sen, että olet liik­keel­lä aika paljon taval­lis­es­ta poikkeaval­la kalus­tol­la ja voim­il­tasi huip­puk­il­pa­pyöräil­i­jän tasol­la. Onnit­te­lut siitä! Olet kuitenkin aika kaukana mediaanista… 

    Johtopäätök­seni on, että tietämyk­sesi pyöräilystä tai lihasvoimil­la liikku­mis­es­ta on hataraa. 

    Ja tämähän ei enää liity Meche­lininkatu­un. Tai no risteyk­sistä voi lähteä lep­poisam­mal­lakin vauhdil­la, kun saa ajaa pyöräkaistaa.

    1. En tiedä laskelmista. Olen vain havain­nut, että val­oista lähdet­täessä ilman suurem­pia ppon­nis­telu­ja läh­den yleen­sä nopeam­min kuin autot, aluk­si ja autot saavut­ta­vat min­ut vähän matkan päässä uud­estaanh. Tässä on ongel­mana tuo kak­si ohi­tus­ta. Aivan var­masti auto kiihdyt­täöisi nopeam­min, jos yrit­täisi, mut­ta har­va panee nas­tan lau­taan val­ois­sa. Nämä fil­lar­i­taskut ovat hyviä juuri tämän takia. Pyörä saa kun­non etu­matkan ja kulku on vaki­in­tunuyt ennen kuin auto ohittaa.

  58. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Huo­maut­taisin tässä, että pyörä­tien suun­nas­ta ei ole ole­mas­sa selkeitä määräyk­siä tieliikenneasetuksessa. 

    Huo­maut­taisin, ettei ajo­ra­to­jen tai ajokaisto­jenkaan suun­nas­ta ole ole­mas­sa selkeitä määräyk­siä. Mut­ta silti vaikka­pa Hämeen­tiel­lä on kak­si yksisu­un­taista ajo­rataa. Eikä yksisu­un­taisu­ut­ta ole edes liiken­nemerkein merkitty.

    Kuten tämä esimerk­ki osoit­taa, yksisu­un­taisu­us ei tule liiken­nemerkeistä eikä lakipykälistä. Se tulee kadun suun­nit­telus­ta ja liikennekulttuurista.

  59. EKK: Tuo Arka­di­ankatu onkin erikoinen paik­ka, kun sinne pyörätielle ei pääse aja­maan mis­tään suunnasta:

    Arka­di­akadul­ta Mek­lun län­sipuolelta –> pakolli­nen ajo­su­un­ta oikealle tai vasem­malle http://goo.gl/7iSoS5

    Tuo­hon on muis­taak­seni tul­lut “Ei koske polkupyöriä” ‑lisak­ilpi. Ainakin vira­nomais­päätös on. Sama lisäk­ilpi tarvit­taisi­in ainakin Meche­lininkat­ua pohjoiseen ajaville.

  60. Brasil­ia on saman kokoinen maa (liit­to­val­tio) kuin koko ns. lan­si-Euroop­pa ja itäi­nen Kes­ki-Euroop­pa. Asun Rio Sulis­sa. Siel­la nuo luvut eivat pade ja viela vahem­man ne pat­e­vat kotikaupungis­sani Ita­ti­a­ias­sa tai pääasiel­las­sani asioin­tikaupungis­sa Resendessa. On aivan sama kuin valit­taisit Euroopan liiken­neti­las­toista sen perus­teel­la mita tapah­tuu Pietaris­sa, Varso­vas­sa tai Kiovassa.

    t. Mikko

    kquote cite=“comment-310362”>

    Viherinssi: Brasil­ias­sa on tiekuolemia:- 4 ker­taa niin paljon per capi­ta,- 7 ker­taa niin paljon per moot­to­ri­a­joneu­vo- 8 ker­taa niin paljon per liiken­nesuoritekuin Suomessa.Liikenteen tur­val­lisu­us ja suju­vu­us ovat jos­sain määrin tois­t­en­sa kompromisseja.

  61. 24–7: mikko brasiliasta:kuulostaa hyvältä – nyt
    Terve,

    Koi­tan laitaa. Saan sen tehtya var­maan lahim­man viikon aikana. Korostan viela etta oma ker­to­muk­seni kos­kee Resenden kaupunkia Rion osa-val­tion etelä-osas­sa (Rio Sul). Mut­ta kuten sanoin, yri­tan teh­da videon aiheesta ensi viikon aikana, tai siis kay­tan­nos­sa sen tekee tyttareni, joka osaa kayt­taa videokam­er­aa maastossa.

    Muual­la Brasil­ias­sa lotyy paskem­pia paikko­ja, jois­sa liiken­netur­va ei toi­mi. Sikali eraat kom­men­toi­jat ovat oikeassa.

    t. Mikko

    kun ollaan verkos­sa niin olisiko mah­dol­lista saa­da kuvaa­masi liiken­nev­ideopätkä tai vaik­ka parikin?aivan siis täl­laisen ympärivuo­tisen pyöräil­i­jän mie­lenki­in­nos­ta kysyn.anna r: pli­is, klikkaa se “short url” päälle ennen kuin kopioit 

  62. Fil­lari val­ois­sa:

    Ja tämähän ei enää liity Meche­lininkatu­un. Tai no risteyk­sistä voi lähteä lep­poisam­mal­lakin vauhdil­la, kun saa ajaa pyöräkaistaa.

    Tämäkään http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/teekkarikyla_tyhjennettiin_sadoista_hylkypyorista_katso_kuva/

    ei liity Meche­lininkatu­un, mut­ta esit­tää suuren ja yhä kas­va­van ongel­man. Esimerkik­si kotikadul­la taloy­htiön sisäpi­hal­la pyörät ovat val­loit­ta­neet 20 % pihan pin­ta-alas­ta. Sik­sipä taloy­htiö on jo vuosia jär­jestänyt syksy­isin merk­it­semiskam­pan­jan ja omis­ta­jat­tomat pyörät siir­retään toviksi väli­varas­toon ja sit­ten kierrätykseen.

    1. Minus­ta taloy­htiöi­den pitäisi ottaa viiden euron vuosi­mak­su pyöräkel­lareis­sa tai pihoil­la säi­lytet­tävistä pyöristä. Päästäisi­in eroon romupyöristä.

  63. mikko siito­nen: On aivan sama kuin valit­taisit Euroopan liiken­neti­las­toista sen perus­teel­la mita tapah­tuu Pietaris­sa, Varso­vas­sa tai Kiovassa.

    Kri­ti­ikkisi koko Brasil­ian ver­taamis­es­ta koko Suomeen on ihan oikeutettua.

    Ymmärtääk­seni asut Rio de Jane­iron lähin­urkil­la? Ver­rataan Rioa Helsin­gin ympäristöön, niitä numeroi­ta sen­tään on saatavilla.

    Uusim­man äkkiä löy­tyneen raportin mukaan Helsingis­sä oli vuon­na 2011 liiken­neon­net­to­muuk­sis­sa 8 kuol­lut­ta ja 605 loukkaan­tunut­ta. Espoon ja Van­taan luvut vuodelta 2012 (näyt­tävät ole­van uud­is­tus­mielisem­piä kaupunke­ja!) ovat 3+172 ja 3+232. Tren­di näyt­täisi ole­van noin 15+1000 koko seudul­la, asukkai­ta noin 800 000.

    Rio de Jane­iron alueel­la liiken­neon­net­to­muuk­sis­sa kuolee noin 700 ihmistä ja loukkaan­tuu 24 000 ihmistä vuodessa, pop­u­laa­tio on noin 7 000 000. Kuole­man ris­ki näyt­tää viisinker­taiselta Rio de Janeirossa per capita.

    Tämä ilmeis­es­ti kuitenkin on Resenden kohdal­la väärä kon­tek­sti? Yritin löytää jostain tietoa kol­men miljoo­nan ihmisen Resendestä, mut­ta paikallisia olo­suhteit­ta tun­tem­at­ta löytämät­tä jäi. Olisi kovin mie­lenki­in­toista nähdä paikalliset lukemat!

  64. Fil­lari val­ois­sa:
    Viherinssi se laskeskelee niitä näitä, mut­ta pyöräilystä ei oikein ole kärryillä.

    Johtopäätök­seni on, että tietämyk­sesi pyöräilystä tai lihasvoimil­la liikku­mis­es­ta on hataraa. 

    Tun­nus­tan ihan suo­raan ole­vani ihan maal­likko. Mut­ta toisaal­ta toden­näköis­es­ti tiedän ja olen kokenut asi­as­ta enem­män kuin medi­aanikansalainen. Jos pitäisi jotenkin hyvin kapeasti luon­nehtia, niin fil­lare­i­ta on käytössä pari kap­palet­ta, ja aina välil­lä jalas­sa on myös klos­sil­liset kengät. Kum­mas­sakaan fil­laris­sa ei ole kovin kapei­ta renkaita.

    Tietämyk­seni bio­fysi­ikas­ta saa toki kyseenalais­taa, jos niin halu­aa. Mielel­lään sit­ten kuitenkin viit­teitä peli­in muu­takin kuin “kaikki­han sit­ten tietävät”.

    Nopeahkon kir­jal­lisu­ushaun perus­teel­la edelleen näyt­tää siltä, että sprint­tialueel­la (1–10 s) akti­ivisen urheil­i­jan teho voi olla 1,5 kW (joskin sukupuolten väli­nen ero on suuri). Kam­men pyörit­tämisessä kuitenkin teho putoaa sekä liian hitaal­la että liian nopeal­la pyöri­tysnopeudel­la, jol­loin nol­las­ta kiihdyt­tämi­nen on siinä suh­teessa aika epäideaalista.

    Pyy­dän myös anteek­si hiukan kär­jekkäitä lancearm­strong/TdF-kom­ment­te­jani. Point­ti on kuitenkin se, että mainit­semi­isi kiihtyvyyk­si­in yltämi­nen vaatii kansan yleiseen tasoon näh­den poikkeuk­sel­lista kun­toa ja koke­mus­ta eikä onnis­tu ihan medi­aanin käyt­tämäl­lä työmatkapyörälläkään.

    Fil­lari val­ois­sa: Enkä ole sinku­las­ta tai 10 metristä puhunut. Pyörässä on vai­h­teet, mut­tei niitä tuos­sa tarvita. 

    Ok, sinku­lan arvasin itse, pahoit­te­lut väärinkäsi­tyk­ses­tä. Kymme­nen metriä lie­nee taval­lisen katur­isteyk­sen lev­eys (pari kaistaa). Jos totea­muk­sesi 0–30 km/h kos­kee esimerkik­si 20 metriä lev­eää risteystä, niin siihen pitäisi akti­ivisen pyöräi­lyä har­ras­ta­van miehen kyetä. Tai jos nopeus onkin 20 km/h, niin monikin pääsee niihin vauhtei­hin lyhyel­lä matkalla.

    En ole sitäkään havain­toa kiistämässä, etteikö pyörä irtoaisi usein viival­ta paljon autoa nopeam­min. Oma koke­muk­seni tukee tätä. Kyse on kuitenkin lähin­nä lähdön nopeam­mas­ta reak­tioa­jas­ta, useim­mat autoil­i­jat tun­tu­vat lähin­nä tekevän sudokua liiken­neval­ois­sa. Mut­ta jos tie on edessä avoin, auto menee ohi yleen­sä hyvin nopeasti.

    Osmo Soin­in­vaara: Nämä fil­lar­i­taskut ovat hyviä juuri tämän takia. Pyörä saa kun­non etu­matkan ja kulku on vaki­in­tunuyt ennen kuin auto ohittaa.

    Olen liikut­ta­van samaa mieltä fil­lar­i­tasku­jen siu­nauk­sel­lisu­ud­es­ta. Ne ovat hyvä jut­tu senkin vuok­si, että pyörän ja auton marssi­järjestys risteyk­sessä on selvä. Autoli­iken­teen kannal­ta ne ovat lähin­nä pelkkä hidaste, mut­ta jostain se pyöräil­i­jänkin katu­ti­la pitää tehdä.

  65. newyork­ista: Tämäkään http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/teekkarikyla_tyhjennettiin_sadoista_hylkypyorista_katso_kuva/

    ei liity Meche­lininkatu­un, mut­ta esit­tää suuren ja yhä kas­va­van ongel­man. Esimerkik­si kotikadul­la taloy­htiön sisäpi­hal­la pyörät ovat val­loit­ta­neet 20 % pihan pin­ta-alas­ta. Sik­sipä taloy­htiö on jo vuosia jär­jestänyt syksy­isin merk­it­semiskam­pan­jan ja omis­ta­jat­tomat pyörät siir­retään toviksi väli­varas­toon ja sit­ten kierrätykseen.

    Kauanko taloy­htiön pitää kat­sel­la romupyöriä (oli sit­ten niil­lä sit­ten omis­ta­ja tai ei), ennenkuin ne voidaan toimit­taa kier­rrä­tyk­seen? Sanooko laki, tai kaupun­gin järjestyssään­tö, asi­as­ta mitään ja vaikut­taako talon yhteis­ten tilo­jen määrä (pihalla/kellarissa) tässä mitenkään? Voiko omis­ta­ja ilmoit­tau­tua vas­ta myöhem­min ja alkaa vaa­tia kor­vauk­sia taloy­htiöltä “anti­ikkipyörästään”?

    Meche­lininkadun var­ren talo­jen pihat eivät ole niitä kaikkein suurimpia, mut­ta romu­jen ker­tymi­nen nurkki­in lie­nee aika ikävä ongel­ma muuallakin.

  66. Osmo Soin­in­vaara: Minus­ta taloy­htiöi­den pitäisi ottaa viiden euron vuosi­mak­su pyöräkel­lareis­sa tai pihoil­la säi­lytet­tävistä pyöristä. Päästäisi­in eroon romupyöristä.

    Mak­sua ei tarvit­sisi edes per­iä, jos vain tiedet­täisi­in keltä se voitaisi­in per­iä. Eli viitosen mak­su tuskin saa ketään liik­keelle siirtämään romupyörään­sä, kun mak­sa­jaa ei saa­da edes selville. Taloy­htiön pul­ma on se, että romupyörääkään ei saa silti noin vain hävittää.

    Tähän aut­taisi se toisaal­la ehdotet­tu polkupyörien rekisteröinti.

    1. Taloy­htiö myy vitosel­la tar­ro­ja tms, jol­laisen voi kiin­nit­tää pyörään­sä. Tar­rat­toman pyörät viedään pois.

  67. Tar­rat­tomat pyörät voi viedä pois, mut­ta sehän ei ole se vaikea asia. Vaikea asia on se, mis­sä ja kenen kus­tan­nuk­sel­la niitä säi­lytetään, tai jos ei säi­lytetä, mil­lä ehdoil­la ne saa hävittää.

  68. Osmo Soin­in­vaara: Bule­vardin pyäräti­et ovat yksisu­un­taisia ja se on osoitettu 

    Osoitet­tu vas­ta vuon­na 2010 tieli­iken­nease­tuk­seen ote­tul­la ajo­rata­maalauk­sel­la “Ajokaistan­uoli pyörätiel­lä tai jalka­käytäväl­lä”, sekä vas­ta­su­un­taan olevil­la liiken­nemerkeil­lä “681. Tiety­ille ajoneu­voille tai ajoneu­voy­hdis­telmille tarkoitet­tu reit­ti” (polkupyörän sym­bo­l­il­la) ja lisäk­il­vel­lä “Kohde nuolen suun­nas­sa” oikealle (eli tien toisel­la puolen). 

    Se mitä yksi hov­ioikeus on yhden tuomion tiivis­telmässä yhdestä rike­sakos­ta(?) päät­tänyt yhdessä tilanteessa, ei oikein ker­ro mitään mitä piilotet­tu­ja merk­i­tyk­siä siitä puut­tuneeseen liiken­nemerkki­in sisäl­tyy — maini­taan jopa että tapauk­ses­sa toisel­la puolel­la oli se velvoit­ta­va merk­ki, aina sitä ei ole — ja pyörätiekin on määritel­ty lais­sa ensi ker­ran (eli uusik­si) vas­ta tuomion jäl­keen. Aivan yhtä luon­te­va tulk­in­ta on, että pyörätie on pyörätie, pyörätie on tie, tie on kak­sisu­un­tainen ellei muu­ta osoite­ta — ja merkin “asianomaiseen suun­taan” sitä on lisäk­si velvol­lisu­us käyt­tää. Käytän­nössä vain muu­toin tekemäl­lä hyviä, luon­te­via ja suju­via liiken­nejär­jeste­lyjä voidaan ohja­ta kaik­ki pyöräil­i­jät tietylle välille tiet­tyyn suun­taan, ei poli­isi läh­es ikinä ehdi tai viit­si niitä valvoa. Mutul­la pyörätiemerkkien tois­toti­heys on toki kasvus­sa, miten pär­jät­ti­in men­neisyy­dessä kun niitä ei läh­es joka risteyk­sen jäl­keen toistettu?

  69. En asu Rion ns. lahin­urkil­la. Asun n. 150 km paas­saa Rios­ta lanteen, kaupungis­sa jos­sa asuu n. 200 000 asukas­ta (hallinnol­lis­es­ti asun viereisen n. 30 000) Ita­ti­a­ian kaupun­gin alueel­la, mut­ta tas­sa se ei ole olen­naista). Joskus ihmette­len maantiedon rajo­ja Suomes­sa. Min­ulle Rio tai Sao Paulo ovat samaa kuin Pietari ja Berli­i­ni Helsinki­laisille. Mut­ta olette peri­aat­teessa oikeassa. 

    Ei Bralian nk. liiken­nekult­tuuri edes min­un kotikul­mil­lani tietenkaan ylla Euroopan parem­pi­in tasoi­hin (vaikka­pa Suomeen tai mui­hin pohjo­is­mai­hin)). Silti tun­nen usein taal­la ajaes­sani (kay­tan run­saasti myos polkupuo­raa) etta kaik­ki on jotenkin hir­muisen paljon helpom­paa kuin Helsingis­sa (tai Jyvasky­las­sa, mis­sa myos usein pyorailen). Se liit­tyy jotenkin siihen, etta taal­la voin ajaa auto­jen val­ista ja punai­sista val­oista ilman reklam­osoin­tia. Ja jos on paik­ka koulun lahel­la, niin kaik­ki varovat hul­lun lail­la! Ei siihen tarvi­ta poli­isia tai liikennemerkkia.

    Mika on oikein ja mika vaarin. Kai Suomes­sa saastyy joitain ruumi­ita vuosit­tain enem­man kuin taal­la. Meil­lakin on tehty monia asioi­ta, esimerkik­si val­tavia hidastei­ta (Cebra molas=Jousen rikko­ja), joil­la liikenne pysayte­taan pakol­la tarvit­taes­sa, esimerkik­si ruuhkaissa risteyk­sis­sa. Mut­ta kaik­keen liit­ty myos tiet­ty huumori. Ei tata jut­tua ote­ta niin kuole­man vakavasti. Miten tuon nyt selit­taisi. Ei mitenkaan. Joten jatke­taan keskustelua. Pitaa perkele ajatella!

    Pyysin Nathalieta kuvaa­maan ajoa Resendessa. Han sanoi ettei ymmar­ra mita (vit­tua) tas­sa yrite­taan ajaa takaa. Yri­tan uudelleen ensi viikol­la kun olen saanut seit­ettya tavoit­teeni jarkev­asti (se ei ole ihan helppoa).

    . Mikko

  70. hukkaan meni: Aivan yhtä luon­te­va tulk­in­ta on, että pyörätie on pyörätie, pyörätie on tie, tie on kak­sisu­un­tainen ellei muu­ta osoiteta…

    Tuol­la Bule­vardil­la pyörätie ei ole tie vaan tien osa, ks. tieli­iken­nelain 2 § määritelmiä. Kak­sisu­un­tainen tie (koko Bule­var­di, sisältäen ajo­radan, pyöräti­et ja jalka­käytävät) on kak­sisu­un­tainen, mut­ta se koos­t­uu use­am­mas­ta yksisu­un­tais­es­ta osas­ta (ajokai­stat, pyörätiet).

    Voidaan myös tulki­ta, että Suomes­sa on oikean­puoleinen ajoneu­voli­ikenne, siis ajoneu­vo­ja on kul­jetet­ta­va tien puolenvälin/keskiviivan oikeal­la puolel­la ellei erik­seen muu­ta määrätä. Polkupyörä on ajoneuvo.

  71. Nyt kun muistin tark­istaa: ajo­radan oike­as­sa reunas­sa, ei tien oike­as­sa reunas­sa. Vas­ta ase­tuk­ses­sa erik­seen “pyörätiel­lä … sovel­tuvin osin” nou­datet­ta­va ajo­radan sään­töjä — sen pyörä­tien sisällä.

Vastaa käyttäjälle mikko siitonen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.