Esitys Helsingin pysäköintipolitiikaksi

39 vastausta artikkeliin “Esitys Helsingin pysäköintipolitiikaksi”

1. Minus­ta hin­ta voisi vai­hdel­la kaupungi­nosit­tain kysyn­nän ja tar­jon­nan tasapainottamiseksi.

   Juu, kysyn­täpo­h­jainen hin­noit­telu tarpeen mukaan: jos ei autoa saa pysäköi­tyä, niin pysäköin­ti on liian hal­paa, ja toisin päin.

   Vastaa

2. Oikein hyvä lin­jaus pitkään rem­pal­laan olleesta liiken­nepoli­ti­ikan alueesta. Kel­paa mallik­si mui­hinkin kaupunkeihin.

   Kolme keskeistä asi­akokon­aisu­ut­ta ( liityn­täpysäköin­ti, alueel­liset pysäköin­tior­gan­isaa­tiot, vuorot­taispysäköin­ti ) näistä tuskin liikah­taa eteen­päin, jollei kaupungi­hal­li­tus velvoita kon­ser­ni­ta­son jatko­valmis­telua asiassa.

   Liityn­täpysäköin­nin kehit­tämisessä tarvi­taan selvät vas­tu­u­ta­hot, joille varataan rahat ja määritel­lään vuosi­tavoit­teet. Korkeata­soinen pyöräli­ityn­tä tulisi olla keskiössä.

   Alueel­liset pysäköin­nistä vas­tu­ulliset organ­isaa­tiot syn­tyvät vain tiukalla ohjauk­sel­la. Niitä tulisi saa­da sekä uusille että van­hoille alueille.

   Vuorot­taispysäköin­ti­in saadaan vauh­tia, kun alueel­liset pysäköin­tior­gan­isaa­tiot saa­vat siihen valtuutuksen.

   Vastaa

3. Edelleen häm­mästyt­tää mik­si inva­paikan viem­i­nen on pyhempää kuin suo­ja­tien tukkimi­nen. Juuri nyt olisi yksi hyvä tilaisu­us luo­da sitä parem­paa suo­jatiekult­tuuria ja vähen­tää jalankulk­i­joiden kuolemia.

   500€ pikavoit­to radalle pysäköin­nistä onnis­tuu jo ennen lain­muu­tos­ta. HKL alkaa laskut­taa siir­roista tien­pitäjän ominaisuudessa.

   Hienoa että lähiöi­den pysäköin­tiä järkeis­tetään. Vielä kun kan­takaupun­gin parkkipaikat saataisi­in huu­tokau­pan alle.

   Vastaa

4. Mitä järkeä on vuoropy­säköin­nis­sä joka vähen­tää paikko­ja ja samaanaikaan mak­se­taan korotet­tua pysäköin­ti­mak­sua joka ei takaa edes paikkaa?

   Vastaa

   1. Vuoropoyusäåköin­ti on paikallaan, jos toiv­otaan, että katu aurataan joskus. Jos ei halu­ta lumi­au­ran vierail­e­van koko tal­ve­na, katu voidaankin sulkea liiken­teeltä ja jät­tää se kesäau­to­jen varastointipaikaksi.

      Vastaa

5. Pysäköin­tipoli­ti­ikkaa on var­maan hyvä kehit­tää vas­taa­maan tarpei­ta. Ode tosin tun­tuu noukki­van maail­mal­ta ideat, miten parkki­mak­sut saadaan maksimoitua. 

   Tilapäi­nen pysäköin­ti edelleen lie­nee sal­lit­tua las­taamista varten, kun tuodaan/viedään jokin paina­va kaluste tai esim. pesukone.

   Yksi mah­dol­lisu­us helpot­taa pysäköin­tiä ja liiken­nöin­tiä olisi palaut­taa keskus­tan ahtaat kadut yksisuuntaisiksi.

   Vastaa

6. Miika Ris­sa­nen: Edelleen häm­mästyt­tää mik­si inva­paikan viem­i­nen on pyhempää kuin suo­ja­tien tukkimi­nen. Juuri nyt olisi yksi hyvä tilaisu­us luo­da sitä parem­paa suo­jatiekult­tuuria ja vähen­tää jalankulk­i­joiden kuolemia.

   Ei suo­jatei­den ongel­mat ole pysäköin­nistä kiin­ni, vaan olemat­tomas­ta valvon­nas­ta. Jos poli­isi joskus viit­sisi valvoa annetaanko suo­jateil­lä tietä, ja sakot­taisi tai edes huo­maut­taisi niitä jot­ka eivät näin tee, alka­isi tapa korjaantua.

   Aina ei voi piiloutua resurssip­u­lan taakse.

   Vastaa

7. Asukaspysäköin­tipaikan hin­taa esitetään nos­tet­tavak­si vai­heit­tain 680 euroon vuodessa. Sulana aikana hin­ta olisi 40 €/kk ja mar­rasku­us­ta maalisku­uhun 80 €/kk. Jär­jestelmä laa­je­nee pikkuhil­jaa kan­takaupun­gin ulkopuolelle.
   Minus­ta hin­ta voisi vai­hdel­la kaupungi­nosit­tain kysyn­nän ja tar­jon­nan tasapainottamiseksi.

   Yri­tyspysäköin­ti­tun­nuk­sel­la voi jatkos­sa pysäköidä kaikkial­la kaupungissa.

   Autoil­i­joi­ta aio­taan kiusa­ta vaa­timuk­sel­la, että pysäköi­dyn auton tulee olla liiken­nekäytössä. Autoa pitää myös sil­loin täl­löin liikut­taa. (Siivous päivä ker­ran viikos­sa Tukhol­man malliin?)

   Tästä tulee kyl­lä pari kysymys­tä mieleen:

   - Onko hin­ta kohdal­laan, jos pitää tehdä lisära­joituk­sia (= auton pitää olla liikennekäytössä)?

   - Mikä on yri­tyspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­ta? Kuka niitä saa ja miten? Tuol­lainen “pysäköi mis­sä hyvän­sä” ‑tun­nus tun­tuu aika arvokkaal­ta kapistukselta.

   Paikat pitäisi yksinker­tais­es­ti huu­tokau­pa­ta vaik­ka vuosit­tain katu­o­suuk­sit­tain kaikkien halukkaiden kesken. Lisäk­si voisi huu­tokau­pa­ta nimet­tyjä paikko­ja, niistä voi pyytää enem­män. Vielä tuo 680 €/vuosi tun­tuu kovin hal­val­ta ver­rat­tuna siihen, paljonko paikko­jen tun­ti­hin­ta on.

   Vastaa

8. Main­ioi­ta ajatuk­sia. Kiin­nos­tus keskus­ta-asumiseen lisään­tyy. Eri­tyis­es­ti autoa käyt­tävät hyväo­saiset pitävät paran­nuk­sista. Ja kysyn­nän myötä asun­to­jenkin hin­ta nousee.

   Vastaa

9. Aina tätä samaa pesukoneen, jät­titelkkarin tai arkku­pakas­ti­men kuskaamista. Tuol­la ehdote­tul­la 250€ sakol­la on myös tarkoi­tus edesaut­taa jakeluli­iken­teen suju­mista silleen, että kaik­ki saa­vat isokokoiset ja paina­vat kodinkoneet hel­posti ja edullis­es­ti koti­in kul­je­tus­li­ikkei­den ydi­nosaamista hyödyntäen.

   Vastaa

10. Tuos­sa on paljon hyvää, kun­han taustal­la on ymmär­rys ettei nykyaikaista yhteiskun­taa pyöritetä ilman henkilöau­toa. Plus­saa on esimerkik­si kadun­var­si­paikoituk­sen kallis­tu­mi­nen. Se siirtää aivan var­masti lukuisat Töölöläiset auto­hal­lit takaisin alku­peräiseen käyttöön.

    Tavoit­teena tulee olla asukaspysäköinin painami­nen maanalle ja asi­akaspysäköin­nin tur­vaami­nen kohtu­uhi­nal­la. On toiv­ot­tavaa, että tule­vat pysäköin­ti­hal­lipro­jek­tit toteutetaan läpinäkyvästi, vaik­ka se tarkoit­taakin ettei kaupungilla ole mah­dol­lisu­ut­ta vetää ihan niin paljoa välistä kuin tähän asti. 😉 Asukkail­la ja kaupungilla on valitet­tavasti intres­siri­s­tiri­ita, jota ei tunnusteta. 🙁 

    Ongel­ma on pohjim­mil­taan täysin vinoutunut rak­en­tamisen rahoi­tus. Pääosa ker­rostalo­rak­en­tamis­es­ta toteutetaan gryn­deriv­e­toise­na, jol­loin rak­en­ta­jan intres­si ei ole tuot­taa hyvää asukkaalle vaan raken­nusy­htiön omistajalle.

    Vastaa

    1. Kalle.
       Ne hal­lit ovat pääasi­as­sa yksi­ty­isiä. Kaupun­ki ei osal­lis­tu pysäköintibisnekseen.

       Vastaa

11. Muis­sa keskusteluis­sa tuoti­in esille miten kahvi­lan­pitäjä oli tör­män­nyt byrokra­ti­aan: Jos kahvi­lan edessä halu­aisi parkkiru­udun vara­ta pyöräpysäköin­nille kahvi­lan asi­akkaille, ei riitä että ruu­tu­un toisi pyöräte­lineen, vaan kadun­re­unaan pitäisi lait­taa liiken­nemerk­it “pysäköin­ti lop­puu”, “pyöräpysäköin­ti”, “pysäköin­ti alkaa” tms. En jak­sanut lukea strate­gia­pa­pe­ria mut­ta onko siel­lä moisia pikkuon­gelmia viit­sit­ty miettiä?

    Vastaa

12. Otan vapau­den lähet­tää uud­estaan kevääl­lä kir­joita­mani puheenvuoron.

    Silmäilin raport­tia. Kir­joit­ta­jat tun­tu­i­v­at ole­van täysin epäti­etoisia siitä, mil­laisia polkupyöräkaupunke­ja Kööp­nemhami­an ja Ams­ter­dam oli­va 60-luvun alussa. 

    Muis­tan oppik­oulun maantiedon kiras­ta kuvan kym­menistä, vai sadoista pyöristä ryh­mit­tymässä Ams­ter­damis­sa. Kööpen­ham­i­naa parhait­en kuvaa Ser­gen fysi­ikan his­to­ri­an 50-luvun kuva van­has­ta prof. Niels Bohrista aja­mas­sa polkupyöräl­lä ulsteri pääl­lä ja salkku riip­pumas­sa tangosta.

    ASUKASPYSÄKÖINTIMAKSUSTA

    Mot­to:

    ”Maanti­eteelle emme mah­da mitään, ette te emmekä me” J. V. Stalin

    Keskustelu­un sal­lit­ta­neen myös tääl­lä provinssis­sa Kirkkon­um­mel­la asu­van näköko­h­dat. Asia pitää ker­ral­la ja kun­nol­la miet­tiä, kos­ka yritetään tehdä seu­raa­vat 20 vuot­ta toimi­va jär­jestelmä. Pysäköin­ti­ti­lanne, varsinkin eteläi­sis­sä kaupungi­nosis­sa ja Töölössä, on han­kala, mut­ta ongel­ma ei ole täysin akuutti.

    En oikein ymmär­rä eräi­den kir­joit­ta­jien Espoo-kau­naa ja kyvyt­tömyyt­tä nähdä muual­ta tule­vien pysäköin­tiarvet­ta. Urbi ja orbi – kaupun­ki ja sitä ympäröivä maaseu­tu – tuke­vat ja tarvit­se­vat toisi­aan. Itse käyn asioil­la tai teat­teris­sa kaupungis­sa noin viikoit­tain, tilanteesta ja mielialan reip­paud­es­ta riip­puen joskus bus­sil­la / junal­la, joskus oma­l­la autol­la. Muis­tamme myös, että B‑tunnuksella ei pääse park­keer­aa­maan A‑alueelle jne..

    Yksi hyödyl­lisimpiä lukemi­ani kir­jo­ja oli teos Ole toti­nen toveri – kasku­ja kavi­aarimuurin takaa. (W+G 1965). Kuvauk­set sosial­is­tis­es­ta real­is­mista mm. aut­toi­vat oikeal­la taval­la luke­maan Tal­vi­vaara Oy:n vuosikertomuksia.

    Seu­raa­van­lainen tari­na jäi mieleeni:

    Politruk­ki oli käynyt Län­nessä tekemässä poli­it­tista val­is­tustyötä ja meni sit­ten Krem­li­in selosta­maan tuloksiaan:

    - A vot , toveri Ivanov, miten agi­taa­tio­työ onnistui?
    — Huonos­ti, perin huonos­ti, toveri apu­lais­si­h­teeri, selit­ti virkail­i­ja onnet­tomana. Kansal­la on aivan liian hyvät olot. Eivät ole mis­tään sosial­is­mista kiinnostuneita.
    — No, mut­ta hei­dän pitää vaa­tia itselleen toiset par­it kenkiä.
    — Niin, mut­ta kun heil­lä on kaikil­la ainakin kol­met parit.
    — Tuo­ta. Hei­dän tulee vaa­tia itselleen jokaiselle omaa keittiötä.
    — Mut­ta kun heil­lä on ker­ras­saan kylpyhuoneetkin.
    — Täy­tyy sit­ten vaa­tia moot­toripyörää kullekin.
    — Mut­ta kun heil­lä läh­es kaikil­la on jo oma auto.
    Apu­lais­si­h­teerin ilme kirkastui.
    — Sit­ten­hän hei­dän täy­tyy vaa­tia itselleen ilmaisia parkkipaikkoja.

    Asuin Kru­u­nun­haas­sa vv. 1974 – 1980. Lainasin tarvit­taes­sa autoa van­hem­mil­tani, ja han­kin itsel­leni Vol­vo-piilo­far­marin 1978. Lainasin sitä joskus tutu­ille tai autoin kul­je­tuk­sis­sa. Uskoak­seni tämän punaisen paket­ti­far­marin muis­ta­vat ainakin ne yksi­toista siihen ahtau­tunut­ta Koi­järvi-liik­keen nuor­ta, jot­ka poli­isi pysäyt­ti tanssi­ais­matkalla. — Se oli sen ajan citycar-clubia.

    Muis­tiku­vani mukaan 1975 parkkipaik­ka Erot­ta­jan parkki­hal­lis­sa mak­soi 120 markkaa, eli nykyra­has­sa vajaat sata eroa kuus­sa. Ilmaisia parkkipaikko­ja oli sil­loin help­po löytää Kru­u­nun­haas­ta, ainakin pienen käve­ly­matkan päässä asun­nos­tani Oikokadulla.
    Asukaspysäköin­ti­jär­jestelmään siir­ryt­ti­in joskus 1982, eli muutet­tuani per­heineni Kirkkon­um­melle omakoti­taloon. Asioi­ta hoitaak­seni kävin kaupungis­sa viikoit­tain, usein junal­la, mut­ta myös usein autol­la, riip­puen tilanteesta. 

    Alun perin asukaspysäköin­ti­tun­nuk­ses­ta perit­ti­in, kuten muis­tamme, vain nimel­lisek­si luon­nehdit­ta­va rek­isteröin­ti­mak­su. Yri­tyk­set saat­toi­vat lunas­taa tietyin rajoituksin yri­tyspysäköin­ti­tun­nuk­sen sil­loin kym­menker­taisel­la hin­nal­la eli nyky­isin 300 eurol­la vuodessa.

    Muis­tiku­vani ja tut­tu­jen kanssa käy­ty­jen keskustelu­jen mukaan parkki­ti­laa oli help­po löytää myös eteläi­sistä kaupungi­nosista ja Töölöstä 90-luvun lop­ulle saak­ka. Sil­loin muuten 10 vuot­ta van­ha hyvin pidet­ty käytet­ty Opel Kadett mak­soi noin 14.000 markkaa eli nykyra­has­sa 3.000 euroa.

    Tilanne on radikaal­isti muut­tunut. Autot, eri­tyis­es­ti kohta­laisen hyväkun­toiset käyte­tyt autot, ovat hal­ven­tuneet ja asun­not kallis­tuneet. Toisaal­ta monil­la mm. opet­ta­jil­la on varaa ylläpitää autoa, vaik­ka tarve olisikin vain hyvin ajoittainen. 

    Kun parkki­ti­la on niuk­ka hyödyke – jätän sinän­sä mie­lenki­in­toiset, mut­ta jotenkin ahdaskat­seiset keskuste­lut kus­tan­nus­vas­taavu­ud­es­ta sivu­un – niin on mielekästä hin­noitel­la parkki­ti­la siten, että sitä löy­tyy parkkipaikkaa todel­la tarvit­seville. Ja että toisaal­ta kiin­nos­tus eri­laisi­in auto­jen yhteiskäyt­tö­muo­toi­hin lisääntyy. 

    Yhteiskäyt­töä on myös auton vuokraus, vaik­ka se on samal­la liike­toim­intaa. Myös auton lainaami­nen tutulle perus­tuu vas­tavuoroisi­in palveluk­si­in, sil­lä yksipuo­li­nen hyvä ei kestä kauaa.

    Seu­raa­vat ajatuk­set perus­tu­vat lähin­nä omi­in fun­deer­auk­si­i­ni. Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton muis­tio oli laa­ja ja seikkaperäi­nen, mut­ta suo­raan sanoen vähän lat­tean tuntuinen. 

    Auto – tarkem­min sanoen itse omis­tet­tu auto – on yksi ja vain yksi keino päästä paikas­ta A paikkaan B. Useim­mat auton­o­mis­ta­jat, varsinkin sel­l­aiset, jot­ka ovat sitä jo toises­sa tai kol­man­nes­sa polves­sa ymmärtävät tämän.

    Pidin Osmo Soin­in­vaaran ehdot­ta­maa 300 euron vuosi­mak­sua aluk­si kohtu­ut­tomana, kun kat­selin Kallios­sa pysäköi­tyjä van­ho­ja Opelei­ta. Kallios­sa myös löy­tyy hel­posti parkkipaik­ka illal­lakin. Kun sit­ten kat­selin Bule­vardille usein selvästi viikoik­si pysäköi­tyjä Bemare­i­ta ja Volvo­ja, totesin että näi­den omis­ta­jil­la on kyl­lä varaa mak­saa se sum­ma ja vähän enem­mänkin. Joka tapauk­ses­sa oli auto hal­pa tai kallis, saman tilan se vie kadulla.

    Tyyp­il­lisessä yksi­por­taises­sa töölöläistalos­sa on noin 35 asun­toa ja talon edessä 4–5 pysäköin­tipaikkaa. Ja muual­la ei paikko­ja juuri löy­dy. Ruskea­suol­la parkkipaikko­ja on vielä tar­jol­la, mut­ta ne saat­ta­vat täyt­tyä yllät­tävän nopeasti lähivuosina.

    Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton ehdo­tuk­ses­sa aivan oikein ehdotet­ti­in, että talvel­la asukaspysäköin­ti­mak­su olisi korkeampi, ehdo­tuk­sen mukaan kaksinker­tainen kesähin­taan ver­rat­tuna. Samoin olemme samaa mieltä siitä, että asukaspysäköin­nin hin­ta tulee suh­teut­taa alueen parkkimaksuun. 

    Ajat­te­len parhaim­mak­si, että määritet­tyyn perush­in­taan lisätään kesäaikana viiden ja talvi­aikana kymme­nen tun­nin parkki­mak­sua vas­taa­va lisä kuukaudessa (so. 3: vyöhyk­keel­lä 5 / 10 e ja 1‑vyöhykkeellä 20 / 40 e kk:ssa). Tämä on hyvin lähel­lä KSV:n ehdotusta.

    Pitää miet­tiä, mikä on sopi­va kesä- (touko — lokakuu) ja talvikau­den (mar­ras-huhtikuu) hin­to­jen suhde. Voisi harki­ta myös suhdet­ta 1:3 tai 1:4. Perus­teena on, että talvikau­den lume­nau­raus vaatii paljon tilaa ja myös ajoit­taista lumensäilytystarvetta. 

    Voidaan myös harki­ta, pitääkö vielä olla erik­seen välikau­den tak­sa (so. loka /marraskuu ja huhtikuu) näi­den kah­den välil­lä. Perus­teena on lumisen kau­den alka­mi­nen vas­ta jouluku­us­sa ja katu­jen pesu tal­ven jäljiltä. Lie­nee säätöä, mut­ta hyvä miet­tiä tämäkin mah­dol­lisu­us, kun ker­ran asia mietitään.

    Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen voi nykyään vara­ta vähin­tään kuukaudek­si. Kun hin­to­ja korote­taan, on kohtu­ullista, että pysäköin­ti­a­jan voi lait­taa alka­maan ja päät­tymään kesken kalen­terikuukaut­ta. Tänä vuon­na kesäau­tolle monille sopi­va käyt­töai­ka on 25.4. – 5.11. eli vap­pu­vi­ikon­lo­pus­ta pyhäin­päivään ja pari päivää yli kumpaankin suuntaan.

    0–1 – vyöhykkeil­lä heinäku­us­sa (juhan­nuk­ses­ta eloku­un alku­un) paikko­ja riit­tää niin hyvin, että asukaspysäköin­ti­mak­sua ei perit­täisi lainkaan. Ajat­te­len lähin­nä niitä pekkapi­he­jä, jot­ka muka säästääk­seen keskeyt­tävät mak­sun täk­si ajak­si ja vain aiheut­ta­vat kaupungille suurem­mat hallintokustannukset.

    Suh­teel­la 1:4 0‑vyöhykkeellä perushin­naksi siis muo­dos­tu­isi vuodessa 6x10 + 6x40 e = 60 + 240 e = 300 e. Jos ole­tushin­naksi otet­taisi­in kesäl­lä 20 e, hin­naksi tulisi 360 e vuodessa ja 120 e kesäkaudelta. Ei kohtu­u­ton­ta, jos autoa käyt­tää läh­es päivit­täin. (1 e/päivä, tai kesäl­lä 34 / 67 snt / päivä).

    Kimp­pa-auton park­keer­aus­ta tulee yksinker­tais­taa nykyis­es­tä. Samoin on mielekästä, että asukaspysäköin­ti­tun­nuk­seen oikeutet­tu voi lunas­taa yksit­täis­lip­pu­ja, jos hän tarvit­see auton park­keer­aus­ta sanokaamme ker­ran kuus­sa. Sopi­va päivähin­ta lie­nee kuukausi­paikan hin­ta jaet­tuna 10:llä.

    Jous­tavu­us luon­nol­lis­es­ti merk­it­see väärinkäyt­tömah­dol­lisuuk­sien lisäämistä. Mut­ta kan­nat­taako siitä tehdä itselleen ongel­maa? Ne toden­näköis­es­ti jäävät kohtu­ullisen har­voik­si eivätkä hait­taa jär­jestelmän tarkoi­tus­ta eli pysäköin­ti­ti­lan saatavu­u­den tur­vaamista niitä todel­la tarvitseville.

    Jo nykyiset sään­nöt edel­lyt­tävät asukaspysäköin­ti­tun­nus­ta käyt­tävän auton ole­van käytössä. Tätä voitaisi­in tarken­taa siten, että autoa tulee siirtää parkkipaikalta toiselle katu­o­su­udelle vähin­tään ker­ran 1–2 viikos­sa. Tätä on vaikea valvoa, mut­ta olemme yllät­tävän lainku­u­li­aista kansaa, ja oikeas­t­aan tarkoi­tus onkin estää viikko­jen parkkeeraukset.

    Vuoropy­säköin­nistä en ole kovin innos­tunut, varsinkin jos tarkoite­taan vuorokautista vuoropy­säköin­tiä Se tuo tarpee­ton­ta liiken­net­tä ja tarpeet­to­mia kylmäkäyn­nistyk­siä. Ehkä vuorovi­ikot ovat joil­lakin alueil­la paikallaan.

    Mah­dol­lis­es­ti hauku­taan väärää puu­ta. Helsingis­sä lumi tulee yleen­sä ryöp­pynä, siinä 20 cm:ä ker­ral­laan (vas­taa 20 mm:n sademäärää). Tämä ei ole tava­ton­ta. Sil­loin vuoropy­säköin­ti ei juuri auta. Toisaal­ta voi kulua kauankin ilman mitään lumisadet­ta. Ja sil­loin vuoropy­säköin­nil­lä ei voite­ta mitään.

    Autoil­i­jat valit­ta­vat sitä, että näin korkeaan hin­taan pitäisi sisäl­tyä täysi palvelu eli lumen siivoami­nen park­keer­at­tu­jen auto­jen ympäriltä. Kohtu­udel­la voi edel­lyt­tää, että auton­o­mis­ta­ja kolaa lumen pois oman auton­sa ympäriltä. Se on nimit­täin aikavaa puuhaa, ja varoakin pitää. Sitä varten taloy­htiöis­sä pitää olla hel­posti lainat­tavis­sa kola ja lumilapio.

    Lumet voinee useim­miten työn­tää suo­ja­tien ja parkkialueen väliseen viiden metrin tilaan. Tai sit­ten vara­ta (ajoit­tain) lumia varten 1–2 pysäköin­tipaikkaa kort­te­liv­äliä kohden. Aika näyt­tää, mikä on mielekkäintä.

    Itse olen muuten ottanut tavak­seni ajoit­tain puhdis­taa lumes­ta muu­ta­man parkkipaikan tuol­la alhaal­la ole­val­la yhteisel­lä parkkialueel­la. Hyvää liikun­taa ja tuo hyvän mielen.

    Lopuk­si yksi asia, joka hel­posti uno­htuu: Sähkö­gen­er­aat­tori ei tuo­ta ener­giaa, vaan ain­oas­taan muun­taa vesi- tai höyry­tur­bi­inil­la tuote­tun ener­gian toiseen muo­toon. Oma auto ei tuo riip­pumat­to­muut­ta; se vain muun­taa ihmiseen riip­pu­vu­u­den toi­sista ihmi­sistä toiseen muotoon.

    Vastaa

13. On oikeas­t­aan täysin yhden­tekevää paljonko keville pysäköin­nistä sakote­taan, kos­ka käytän­nössä ei juuri koskaan sakote­ta. Pysäköin­nin­valvo­jat ovat kiin­nos­tunei­ta ain­oas­taan siitä onko kiekko kääneet­ty oikeaan asen­toon tai euro laitet­tu mit­tari­in. Tähän pitäisi saa­da muutos.

    Vastaa

14. Osmo Soin­in­vaara:
    Vuoropoyusäåköin­ti on paikallaan, jos toiv­otaan, että katu aurataan joskus. Jos ei halu­ta lumi­au­ran vierail­e­van koko tal­ve­na, katu voidaankin sulkea liiken­teeltä ja jät­tää se kesäau­to­jen varastointipaikaksi.

    Vuoropy­säköin­nistä en ole kovin innos­tunut, varsinkin jos tarkoite­taan vuorokautista vuoropy­säköin­tiä Se tuo tarpee­ton­ta liiken­net­tä ja tarpeet­to­mia kylmäkäyn­nistyk­siä. Ehkä vuorovi­ikot ovat joil­lakin alueil­la paikallaan.

    Mah­dol­lis­es­ti hauku­taan väärää puu­ta. Helsingis­sä lumi tulee yleen­sä ryöp­pynä, siinä 20 cm:ä ker­ral­laan (vas­taa 20 mm:n sademäärää). Tämä ei ole tava­ton­ta. Sil­loin vuoropy­säköin­ti ei juuri auta. Toisaal­ta voi kulua kauankin ilman mitään lumisadet­ta. Ja sil­loin vuoropy­säköin­nil­lä ei voite­ta mitään.

    Vuoropy­säköin­ti myös
    veisi parkkaipaikko­ja, siis aiheut­taisi ns. hyivnvointitappiota.

    On myös perusteltua,m että talvi­aikaan so 1.11. — 30.4. kaupun­ki voi 1–3 päivää aiem­min imoit­taa tietyn kadun­puolen sulkemis­es­ta lumitöi­den vuok­si. Kyl­lä auton­o­mis­ta­jl­la on myös velvol­lisu­us seu­ra­ta, mitä ulkona tapahtuu.

    Muuten­han hän on vain autonsäilyttäjä.

    Vastaa

15. Mik­si Lapin­lah­den­tielle tuli pysäköin­nin aikara­joi­tus? Saati­inko sil­lä paljonkin vapautet­tua arvokas­ta katu­ti­laa johonkin tärkeäm­pään käyt­töön? Itse en ole tuo­ta käyt­töä näh­nyt, sil­lä ko. kadun­pätkä on täysin autiona 363 päivää vuodes­ta (joulu­aat­tona ja pyhäin­päivänä siinä on hau­taus­maal­la kävi­jöi­den autoja).
    Onnek­si veron­mak­sajien kallis omaisu­us on tehokäytössä!

    Vastaa

16. Osmo Soin­in­vaara:
    Vuoropoyusäåköin­ti on paikallaan, jos toiv­otaan, että katu aurataan joskus. Jos ei halu­ta lumi­au­ran vierail­e­van koko tal­ve­na, katu voidaankin sulkea liiken­teeltä ja jät­tää se kesäau­to­jen varastointipaikaksi.

    Vuoropy­säköin­ti olisi luon­nol­lis­es­ti käytän­tönä kesät tal­vet. Eihän sitä tiedä, vaik­ka heinäku­us­sakin sataisi lun­ta, eikä virastopiru voi mitenkään taipua siihen, että sään­nöt vai­htelisi­vat vuo­de­naiko­jen mukaan, eihän tieli­iken­nease­tuk­ses­ta löy­dy sopivia plakaattejakaan.

    Tosin, jos ilmas­to läm­pe­nee sen 12 astet­ta joka meille on luvat­tu, niin pal­munle­htien lakaisu tulee tietenkin helpottumaan.

    Vastaa

17. Äärim­mäisen oleelli­nen, päivän lehdessä mainit­tu koh­ta jäi alku­peräis­es­tä lis­tas­ta puut­tumaan: pysäköin­nin hin­ta por­rastet­taisi­in sen mukaan, onko autossa kit­ka- vai nastarenkaat.

    Tämä on ensim­mäi­nen konkreet­ti­nen toi­mi, jol­la tässä kaupungis­sa pyritään vähen­tämään merkit­täv­in­tä yksit­täistä autoilun haittavaikutusta.

    Nastarenkaat raas­ta­vat katuk­ilo­metriltä 1000 kiloa asvalt­tia vuodessa pien­hiukkasik­si. Jot­ka kulkeu­tu­vat jokaisen kaupunki­laisen keuhko­jen sopukoi­hin ja aiheut­ta­vat erit­täin vakavia terveyshaittoja.

    Nastarenkaiden käyt­tö on täysin turhaa. Kuten Oslon esimerk­ki osoit­taa, kitkoi­hin siir­ryt­täessä onnet­tumuudet vähenevät. Kadut suo­lataan jo nyt ylite­hokkaasti aina kun on pienikin jää­tymis­vaara ja ne ovat aidosti liukkai­ta muu­ta­mana päivänä koko tal­ven aikana.

    Vastaa

18. Viherinssi: Tästä tulee kyl­lä pari kysymys­tä mieleen:

    - Onko hin­ta kohdal­laan, jos pitää tehdä lisära­joituk­sia (= auton pitää olla liikennekäytössä)?

    - Mikä on yri­tyspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­ta? Kuka niitä saa ja miten? Tuol­lainen “pysäköi mis­sä hyvän­sä” ‑tun­nus tun­tuu aika arvokkaal­ta kapistukselta.

    Paikat pitäisi yksinker­tais­es­ti huu­tokau­pa­ta vaik­ka vuosit­tain katu­o­suuk­sit­tain kaikkien halukkaiden kesken. Lisäk­si voisi huu­tokau­pa­ta nimet­tyjä paikko­ja, niistä voi pyytää enem­män. Vielä tuo 680 €/vuosi tun­tuu kovin hal­val­ta ver­rat­tuna siihen, paljonko paikko­jen tun­ti­hin­ta on.

    Tuo “liike­nenkäytössä-ehto” on aivan luon­nolli­nen. Paikoisat on niukku­ut­ta, ja ssikis ne tulel var­ta niilel, joilal tarve on todel­li­nen. Auton­pitää siis olal ainakin reis­teröi­ty käyt­töön. Ja käytössä, sanokaamme vähin­tään ker­ran kahdessa viikossa.

    Yri­tyspysääköin­nin ulot­ta­mi­nen koko kaupun­gin alueelle on aika monipi­ip­puinen hom­ma. Kyseessähän on asukaspysäköin­nin variaatio.

    Huuotkau­paa en pidä milekkäänä, mm. sen takia, että jollekin, mm-. ratikkakuskille ko 680 e on kor­ka hiona, mut­ta johtavalle insinöörilel hal­pa. Tar­i­tana myös tiet­tyä hintavarmuutta.

    Ja huom. asukaspysäköin­tio­tun­nus ei takaa pysäköintipaikkaa.

    Vastaa

19. Markku af Heurlin:
    Huuotkau­paa en pidä milekkäänä, mm. sen takia, että jollekin, mm-. ratikkakuskille ko 680 e on kor­ka hiona, mut­ta johtavalle insinöörilel halpa. 

    Niin. Sama­han se pätee asun­to­jen hin­toi­hinkin. Joil­lakin alueil­la on selvästi enm­män johtavia insinööre­jä kuin ratikkakuskeja.

    Ja huom. asukaspysäköin­tio­tun­nus ei takaa pysäköintipaikkaa.

    Ideana kai Soin­in­vaar­al­la ja kump­paneil­la ei ole ollut kerätä vähän lisää rahaa, vaan nos­taa sen pysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­ta tasolle, jol­la niiden menek­ki las­kee riit­tävästi, että se ostet­tu tun­nus noin suur­in­pi­irtein sen paikan takaisi. 

    Vastaa

20. Koti-isä:
    Kuten Oslon esimerk­ki osoit­taa, kitkoi­hin siir­ryt­täessä onnet­tumuudet vähenevät. 

    Kyl­lä se nor­jalais­tenkin tulos tois­taisek­si on ollut, että vähem­män nastarenkai­ta merk­it­see enem­män onnet­to­muuk­sia: https://www.toi.no/getfile.php/Publikasjoner/T%C3%98I%20rapporter/2011/1145–2011/1145–2011-el.pdf
    (En löytänyt nopeasti muuten selkeää vas­tu­as­ta kysymyk­seen, oliko tuos­sa mukana oletet­tavasti lisään­tyneet onnet­to­muudet kaupunki­lais­ten autoil­la kaupunkialueen ulkop­uolel­la. Veikkaisin, etteivät olleet)

    Voi tietysti sit­ten keskustel­la hyö­ty­jen ja hait­to­jen suhteesta.

    Vastaa

    1. Oslon koke­musten mukaan onnet­to­muudet ovat lisään­tyuneet lievästi, mut­ta kokon­aisuute­na hyödyt ovat olleet onnet­to­muuskus­tan­nuk­si­in näh­den kym­menker­taiset. Nas­tat tap­pa­vat hit­taasti viat­to­mia sivullisia siirtämäl­lä asfalt­tia hei­dän keuhkoihinsa.

       Vastaa

21. Osmo Soin­in­vaara:
    Oslon koke­musten mukaan onnet­to­muudet ovat lisään­tyuneet lievästi, mut­ta kokon­aisuute­na hyödyt ovat olleet onnet­to­muuskus­tan­nuk­si­in näh­den kym­menker­taiset. Nas­tat tap­pa­vat hit­taasti viat­to­mia sivullisia siirtämäl­lä asfalt­tia hei­dän keuhkoihinsa.

    Kitko­ja käyt­tämäl­lä hen­gi­tysil­ma para­nee, tei­den kulu­mi­nen vähe­nee ja meteli piene­nee. Samal­la myös autoil­i­joiden oma mukavu­us paranee.

    Nas­toista luop­umi­nen lisää kaikkia onnet­to­muuk­sia, myös henkilö­vahinko-onnet­to­muuk­sia. Lisäk­si liiken­teen suju­vu­us kär­sii, kun ajoneu­vot joutu­vat pitämään pidem­piä tur­vaväle­jä ja pitkit­täis­su­un­tainen kiihtyvyys heikke­nee (hitaam­mat lähdöt liiken­neval­oista, hitaam­mat risteysten läh­estymiset). Ilmiötä vahvis­taa se, että nas­toista luop­umi­nen tekee teistä liukkaam­mat (sileäm­mät polanteet, kts. bussipysäkit).

    Nämä eivät kuitenkaan ole ain­oat muut­tu­jat. Liukkau­den­tor­jun­taan panos­ta­mal­la voidaan paran­taa liiken­teen suju­vu­ut­ta ja tur­val­lisu­ut­ta merkit­tävästi renkaista riip­pumat­ta. Pölyn määrään voidaan vaikut­taa myös liukkau­den­tor­jun­tamenetelmiä kehittämällä.

    Näi­den eri vaakaku­peis­sa ole­vien ilmiöi­den tas­apain­ot­ta­mi­nen on haas­tavaa. Hyödyt ja hai­tat ovat epä­lin­eaarisia esimerkik­si kitkarenkaiden osu­u­den funk­tiona. Iso osa poh­jatutkimuk­ses­ta on jotain ihan muu­ta kuin nykyrenkail­la tehtyä (sekä nas­tat että kitkat ovat hyvin eri­laisia nyt kuin viisi­toista vuot­ta sit­ten). Eri­lais­ten pien­hiukkas­ten vaiku­tuk­ses­ta on todel­lisu­udessa huonos­ti tietoa sen lisäk­si, että vaiku­tus­ta on.

    Renkaiden tur­val­lisu­us­vaiku­tus riip­puu ajoti­lanteesta. Kaupungis­sa merkit­tävä tek­i­jä on pitkit­täispi­to (jar­ru­tus­mat­ka), maantiel­lä pahat onnet­to­muudet taas tule­vat sivut­taispi­don mene­tyk­ses­tä. Kaupungis­sa onnet­to­muu­den uhri on jalankulk­i­ja, maantiel­lä autoil­i­ja itse.

    Toden­näköis­es­ti opti­mi löy­tyy myös eri paikas­ta riip­puen siitä käytetäänkö mit­ta­ri­na esimerkik­si kuollei­den määrää, menetet­ty­jen elin­vu­osien määrää, rahal­lisia yhteiskun­nal­lisia mene­tyk­siä tai esimerkik­si menetet­ty­jen ter­vei­den elin­vu­osien määrää.

    Asia on hyvä tutkimusko­hde, kos­ka hiukan lisää dataa tek­isi terää päätök­sen­te­olle. Toisaal­ta esimerkik­si pysäköin­ti­mak­su­jen por­ras­t­a­mi­nen nas­to­jen mukaan on niin pehmeä keino, että ei siitä mitään olen­naista hait­taa ole.

    Se tosin hiukan huolestut­taa, että jos kaupun­ki-ilman ongel­mat kat­so­taan täl­lä ratkaistuk­si, muu­ta­ma muu tärkeä asia jää tekemät­tä. Ainakin liukkau­den­tor­jun­tamenetelmien pöly­vaiku­tus­ta pitäisi tarkastel­la huolel­la, ja tieli­iken­teen päästöra­jo­ja kaupunkialueel­la olisi syytä harkita.

    Vastaa

22. Osmo Soin­in­vaara:
    Ne hal­lit ovat pääasi­as­sa yksi­ty­isiä. Kaupun­ki ei osal­lis­tu pysäköintibisnekseen. 

    Kaupun­ki osal­lis­tu mitä suurim­mas­sa määrin pysäköin­tibis­nek­seen, eikä osal­lis­tu­mista voi kovinkaan usein pitää asukkaiden tai alueen yri­tys­ten edun mukaise­na. 🙁 Ensin­näkin kaupun­ki myy pitkäaikaispysäköin­tiä pilkkahin­nal­la, mikä on aiheut­tanut esimerkik­si täl­lä kul­mal­la sen, että pääosa auto­halleista on täl­lä het­kel­lä muus­sa käytössä.

    Asukkaiden pysäköidessä pitkäaikaises­ti kadun var­res­sa, ei liikkei­den asi­akkaille riitä paikko­ja. Eli liik­keet kaikkoa­vat keskustasta.

    Kaavoitus on sit­ten oma sotkun­sa. Uusil­la alueil­la autopaikko­ja kaavoite­taan sään­nön­mukaises­ti liian vähän, jot­ta vähistä paikoista voidaan repiä täysin tolkut­to­mia hin­to­ja. Ymmär­rän jotenkin rak­en­ta­jan ansain­ta­logi­ikan, mut­ta miten rahat pää­tyvät siitä eteen­päin, en tiedä. Noin hölmöjä päätök­siä ei kuitenkaan mielestäni voi­da tehdä, jollei joku päät­täjä jotenkin hyödy asiasta.

    Jos Suomes­sa olisi rak­en­tamisen rahoi­tus ter­veel­lä poh­jal­la, ei olisi mitään ongel­maa ja markki­nat hoitaisi­vat asian. Suomes­sa raken­netaan kuitenkin gryn­deriv­e­tois­es­ti, joten rak­en­tamisen ain­oa tavote on gryn­derin voiton mak­si­moin­ti. Ennen sotia ja vielä heti sotien jäl­keen pääosan rak­en­tamis­es­ta rahoit­ti tarvit­si­ja, jol­loin käyt­täjän tarpeet otet­ti­in huomioon rakentamisessa. 🙂 

    Paikoituk­sen keskit­tämi­nen kaavoit­ta­mal­la paikoi­tustaloi­hin vie asun­to­ja ja samal­la alueen paikoi­tus­mo­nop­o­li mah­dol­lis­taa käsit­tämät­tömän korkeat hin­nat. Asukkaiden etu on paljon ja pieniä toim­i­joi­ta, jot­ka kil­pail­e­vat hinnoillaan.

    Paikoi­tus­sotku on mitä suurim­mas­sa määrin kaupun­gin aiheut­ta­ma. Asia on tiedos­sa, mut­ta tehdään Ruo­ho­lah­den kaltaisia ala-arvoisia “kokeilu­ja”, jois­sa ei mikään men­nyt asukkaiden edun mukaises­ti. Gryn­der­it var­masti sai­vat rahansa pois. 😀 Saiko joku muu?

    Paikoi­tus vaatii nyky­istä parem­paa läpinäkyvyyt­tä. Kun san­o­taan, että paik­ka mak­saa 30 000 €, niin on kyet­tävä myös ker­tomaan mis­tä se koos­t­uu. Esimerkik­si paljonko siitä on kaupun­gin taval­la tai toisel­la aiheut­tamia tarpeet­to­mia kulu­ja. Samal­la pitää alueen ihmisil­lä olla mah­dol­lisu­us ostaa se paik­ka niin, ettei muo­dos­tu paikoi­tus­monopole­ja. Monop­o­li ei tässäkään toi­mi ainakaan asukkaan eduksi.

    Vastaa

23. Pysäköin­tu­mak­sun por­ras­t­a­mi­nen renkaiden mukaan kuu­lostaa sinän­sä pehmeältä, mut­ta käytän­nössä vaikesti tote­tutet­taval­ta keinol­ta. (Miten esim. ohjel­moit eri renkaat nykyiseen Comet-parkkimittariin?)

    Yksinker­taisin olisi nastaren­gasvero n. 100 e / ren­gasker­ta. Renkaiden käyt­töikä on nelisen talvea, joten sum­ma tekis 25 e/vuosi. Ei kohtuutonta

    Tässä omia miet­teitäni. Hie­man har­mit­taa, ettei esim. HS ole käsitel­lyt asi­aa taval­lisen autoil­i­jan kannal­ta. Eli mitä min­un pitäisi vali­ta, kun asia on ajankohtainen?

    Oslosa kitkarenkaille on erilli­nen vero. Sen voi mak­saa koko vuodek­si, viikok­si tai päiväk­si. Tukhol­mas­sa ja Göte­bor­gis­sa erik­seen määrä­ty­il­lä kaduil­la on nastarenkaiden käyt­tö kiel­let­ty (luon­nol­lisin poikkeuksin).

    KITKA VAI NASTAT? – MOLEMPIA TARVITAAN

    Päivän (8.3.11) HS:ssa Kim­mo Pieti­nen kir­joituk­ses­saan Lumien jäl­keen katupö­ly käsit­teli ikuista kysymys­tä nastarenkaiden tarpeellisuudesta.

    Tästä on puhut­tu. Lyhyesti. Nas­toil­la ja kitkarenkail­la on omat etun­sa. Itse käytin kitkarenkai­ta, ja nyt käytet­tynä osta­mas­sani uudessa autossa on nas­tat. Tänä tal­ve­na ne oli­vat hyödyk­si. Yleen­sä nas­toille on eteläran­nikol­la todel­lista käyt­töä vain viitenä päivänä vuodessa

    Kysymys on siinä suh­teessa väärin asetet­tu, että jos kaik­ki autoil­i­jat käyt­täi­sivät kitkarenkai­ta niin, tiet jäi­sivät liian liukkaik­si. Nas­ta myös möy­hen­tävät jäistä tietä.

    Tämähän näkyy bus­sikaistoil­la. Raskas kalus­to, mm. bus­sit ei käytä nastarenkai­ta, joitain poikkeuk­sia luku­unot­ta­mat­ta . Bus­sikai­stat, eri­toten pysäk­it tule­vat todel­la han­kalan liukkaik­si sopivil­la keleil­lä, ja autot lipsuvat.

    Helsin­ki, Tukhol­ma ja Oslo ovat likimäärin samal­la lev­eyspi­ir­il­lä – mut­ta niiden ilmas­tot poikkea­vat selvästi toi­sis­taan. Ja sik­si Oslon tai Tukhol­man sään­nöt eivät vält­tämät­tä Helsinki­in sovi. 

    Kitkarenkaat eivät ole yleistyneet toiv­ot­taval­la vauhdil­la. HS voisi ottaa asian esi­in tässä kevääl­lä joko autopal­stal­la tai oikeas­t­aan mieluiten ihan sun­nun­taisivuil­la. Ja mik­sei sama asia myös Me Naiset lehteen, sil­lä naisautoil­i­joitakin asia kos­ket­taa. Ja kun ei oikein tiedä, niin helpom­min vain pysyy vanhassa.

    Vastaa

24. Markku af Heurlin: Pysäköin­tu­mak­sun por­ras­t­a­mi­nen renkaiden mukaan kuu­lostaa sinän­sä pehmeältä, mut­ta käytän­nössä vaikesti tote­tutet­taval­ta keinol­ta. (Miten esim. ohjel­moit eri renkaat nykyiseen Comet-parkkimittariin?) 

    Ei se niin vaikeaa ole, kun nykyisel­läänkin vähäpäästöiset autot saa­vat alen­nus­ta parkkimit­taria käyttäessään.

    Vastaa

25. Viherinssi: Ei se niin vaikeaa ole, kun nykyisel­läänkin vähäpäästöiset autot saa­vat alen­nus­ta parkkimit­taria käyttäessään.

    Laiskana en viitis ryhtyä etsimään ko http://www.sivua. Mikä on tak­saero, ja miten se on toteutet­tu a) kadun­var­simittareis­sa, b) autossa mukana kannnet­tavasa mit­taris­sa ja c) (helpoin) kännykkämittarissa?

    Vastaa

26. Raportin mukaan Munkkiniemeen ja Munkkivuoreen tulisi asukaspysäköinti.

    Mik­si? Eihän Munkas­sa auto­jaan pysäköi kuin asukkaat, joille tämä olisi pelkkä lisävero.

    Vastaa

27. Markku af Heurlin: Laiskana en viitis ryhtyä etsimään ko http://www.sivua. Mikä on tak­saero, ja miten se on toteutet­tu a) kadun­var­simittareis­sa, b)autossa mukana kannnet­tavasa mit­taris­sa ja c) (helpoin) kännykkämittarissa? 

    Ei ole henkilöko­htaista koke­mus­ta, mut­ta käyt­tämiseen tarvi­taan jokin mak­su­laite (kän­nykkä tai erilli­nen laite) ja tar­ra, jol­la oikeutetaan alen­nuk­seen. Ei onnis­tu automaatin kanssa.

    Vastaa

    1. Onnis­tuu automaatinkin kanssa, niin kauan kun niitä on. Siihen voi lait­taa napin “alen­net­tu hin­ta” ja kun sen lait­taa tuulilasi­in, pysäköin­nin valvo­ja tark­istaa, onko autossa oikeat renkaat.

       Vastaa

28. Ojis:
    Raportin mukaan Munkkiniemeen ja Munkkivuoreen tulisi asukaspysäköinti.

    Mik­si? Eihän Munkas­sa auto­jaan pysäköi kuin asukkaat, joille tämä olisi pelkkä lisävero.

    Onko Munkas­sa kadun­pätk­iä, joil­ta on nyt vaikea löytää parkkipaikkaa? Jos on, sil­loin kyse on muus­takin kuin lisäverosta.

    Vastaa

29. Viherinssi: Kaupungis­sa merkit­tävä tek­i­jä on pitkit­täispi­to (jar­ru­tus­mat­ka), maantiel­lä pahat onnet­to­muudet taas tule­vat sivut­taispi­don mene­tyk­ses­tä. Kaupungis­sa onnet­to­muu­den uhri on jalankulk­i­ja, maantiel­lä autoil­i­ja itse. 

    Jostain juuri luin että kitko­jen kanssa olisi syytä olla auto jos­sa on varus­teena ajo­vakau­den hallinta. 

    Tarpeek­si kun mietitään, saadaan ns. ollilan lisävero­ma­lli­in lisät­tyä ohjaus, jos­sa paljon maantiel­lä ajavas­sa autossa voi ehkä olla nas­tatkin — mut­ta toisaal­ta jos on niin van­ha auto ettei ole ajo­vakau­den hallintaa, ei edes saa käyt­tää kitkoja.

    Van­him­mis­sa autois­sa ei ole ajo­vakau­den hallintaa. Autokan­nan saakin kätevästi uusi­u­tu­maan esimerkik­si reilul­la tiesuolan käytöl­lä. Uuden auton ost­a­mi­nen on pait­si tur­val­lisu­us- ja ympäristö‑, myös val­tion­talout­ta tas­apain­ot­ta­va isän­maalli­nen teko.

    Lisää mak­set­tavaa tulee joka tapauksessa.

    Vastaa

30. Osmo Soin­in­vaara:
    Onnis­tuu automaatinkin kanssa, niin kauan kun niitä on. Siihen voi lait­taa napin “alen­net­tu hin­ta” ja kun sen lait­taa tuulilasi­in, pysäköin­nin valvo­ja tark­istaa, onko autossa oikeat renkaat.

    Kuin­ka paljon täl­laisen napin asen­nus mak­saa? Siis kaupun­gi akikki­in parkkimaksuautomaatteihin.
    Onko valmius sel­l­aiseen jo valmiina?

    Ekoau­topy­säköin­nis­sä on 50%:lla alen­net­tu mak­su. So. 2 e I- vyöhykkel­lä, siis II- vyöhyk­keen mak­su ja 1 e/h II-vyöhyk­keel­lö, eli III- vyöhyk­keen mak­su. Mitenköhän tekevät III-vyöhykkeellä.

    Vastaa

31. Ojis:
    …Mik­si? Eihän Munkas­sa auto­jaan pysäköi kuin asukkaat, joille tämä olisi pelkkä lisävero. 

    Sen takia, että pohjo­is­maisen hyv­in­voin­ti­mallin mukaan kaikil­la pitää olla asi­at yhtä huonosti. 😉

    Vastaa

32. Markku af Heurlin: Kuin­ka paljon täl­laisen napin asen­nus mak­saa? Siis kaupun­gi akikki­in parkkimaksuautomaatteihin.

    Toden­näköis­es­ti niin paljon, ettei siinä ole mitään järkeä. Automaat­ti antaa lapun kalleim­man mukaan. Jos itse halu­aa jotain alen­nus­ta, sit­ten pitää tehdä akti­ivis­es­ti jotain.

    Vastaa

33. Viherinssi: Toden­näköis­es­ti niin paljon, ettei siinä ole mitään järkeä. Automaat­ti antaa lapun kalleim­man mukaan. Jos itse halu­aa jotain alen­nus­ta, sit­ten pitää tehdä akti­ivis­es­ti jotain.

    Tätä arvelinkin…

    Vastaa

34. Pitäisikö tuon ‘nastaren­gaslisä­mak­sun’ jotenkin riip­pua siitä, miten jyrkkärin­teisen kadun/tien var­rel­la asuu tai mis­sä yleen­sä ajelee?

    Vastaa

35. Nastaren­gasvero hiukkas­ten takia? Mikä vero määrätään metron tun­nelio­suuk­sille, jos­sa val­lit­see kiis­tat­ta korkeim­mat ja ter­vey­delle vaar­al­lisim­man pienhiukkaspitoisuudet?

    Vastaa