Esitys Helsingin pysäköintipolitiikaksi

(Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan lis­ta 5.11.2013)

Itse raport­tiin pää­see täs­tä.

Luon­nos on ollut lausun­noil­la ja näyt­tää palan­neen takai­sin lähin­nä kii­tos­ten saat­te­le­ma­na. En löy­dä yhtään muu­tos­ta alku­pe­räi­seen esi­tyk­seen, mut­ta asia var­mis­tuu kokouk­ses­sa. Lai­tan täs­tä eril­li­sen pos­tauk­sen kes­kus­te­lun selkeyttämiseksi.

Pysä­köin­ti­paik­ko­jen moni­käyt­töi­syys. Vuo­rot­tais­py­sä­köin­nil­lä kal­liit pai­kat saa­daan tehok­kaam­paan käyttöön.

Auto­paik­ka­nor­mien tar­kis­ta­mi­nen. Peli­sään­nöt autot­to­mien ja vähä­au­tois­ten aluei­den toteut­ta­mi­seen. Itse en pidä autot­to­mis­ta talois­ta vaan haluai­sin, että pysä­köin­ti­paik­ko­ja oli­si kysyn­tää vas­taa­vas­ti ja pysä­köin­nin hin­nan mak­sai­si nii­den käyt­tä­jä.

Naa­pu­ri­kau­pun­kien kans­sa sovi­taan työ­paik­ka­py­sä­köin­nin peri­aat­teis­ta. Nyt­hän sii­nä val­lit­see lie­vä yhteis­maa­on­gel­ma, kos­ka kaik­kien kan­nat­taa hou­ku­tel­la työ­paik­ko­ja välijl­lä pysä­köin­ti­nor­meil­la, mut­ta kaik­ki jou­tu­vat kär­si­mään lii­ken­teen ruuh­kau­tu­mi­ses­ta. Teol­li­suus­ka­dul­le kau­pun­ki on sal­li­nut huo­mat­ta­van yli­mää­rän työ­mat­ka­py­sä­köin­tiä, vaik­ka lii­ken­ne­mal­lit osoit­ti­vat autoi­li­joi­den koko­nai­suu­te­na kär­si­vän täs­tä. Yksi työ­paik­ka­py­sä­köin­ti­paik­ka aiheut­taa kes­ki­mää­rin 27 000 inves­toin­ti­tar­peen liikenneverkkoon.

Asu­kas­py­sä­köin­ti­pai­kan hin­ta ja alu­een laa­jen­nus. Asu­kas­py­sä­köin­ti­pai­kan hin­taa esi­te­tään nos­tet­ta­vak­si vai­heit­tain 680 euroon vuo­des­sa. Sula­na aika­na hin­ta oli­si 40 €/kk ja mar­ras­kuus­ta maa­lis­kuu­hun 80 €/kk. Jär­jes­tel­mä laa­je­nee pik­ku­hil­jaa kan­ta­kau­pun­gin ulkopuolelle.

Minus­ta hin­ta voi­si vaih­del­la kau­pun­gi­no­sit­tain kysyn­nän ja tar­jon­nan tasapainottamiseksi.

Yri­tys­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sel­la voi jat­kos­sa pysä­köi­dä kaik­kial­la kaupungissa.

Autoi­li­joi­ta aio­taan kiusa­ta vaa­ti­muk­sel­la, että pysä­köi­dyn auton tulee olla lii­ken­ne­käy­tös­sä. Autoa pitää myös sil­loin täl­löin lii­kut­taa. (Sii­vous päi­vä ker­ran vii­kos­sa Tuk­hol­man malliin?)

Asun­non ja pysä­köin­nin hin­nan erot­ta­mi­nen toi­sis­taan. Tämä teh­dään mah­dol­li­sek­si sil­lä, ettei kaik­kia kaa­vas­sa mer­kit­ty­jä paik­ko­ja ole pak­ko toteut­taa ennen kuin joka suos­tuu niis­tä mak­sa­maan.

Lopul­ta­kin!

Tont­ti­koh­tai­ses­ta pysä­köin­nis­tä alu­eel­li­seen toi­mi­jaan. Ehdot­to­man jär­ke­vää. Saman pysä­köin­ti­paik­ka­mää­rän saa näin teh­dyk­si pal­jon hal­vem­mal­la.   Enää ei tör­mä­tä tilan­tee­seen, ettei johon­kin voi raken­taa, kos­ka vaik­ka talo mah­tui­si, park­ki­pai­kat eivät mahdu.

Pysä­köin­ti­mak­su­jen por­ras­tus.  Rati­kan kis­koil­le tai luvat­ta inva­pai­kal­le pysä­köin­nis­tä esi­te­tään 500 euron ker­ta­mak­sua, jal­ka­käy­tä­väl­le, suo­ja­tien eteen, yhteis­käyt­tö­au­ton pysä­köin­ti­ruu­tuun, tava­ra­lii­ken­teen jake­lu­ruu­tuun pysä­köin­ti 250 €. Pyö­rä­tie puuttuu?

Nämä vaa­ti­vat lain muutoksen.

Auto­jen talvisäilytys

Käyt­tä­mät­tö­mil­le autoil­le tar­jo­taan säi­ly­tys­tä Tat­ta­ri­suol­la ja tois­tai­sek­si Kala­sa­ta­mas­sa. Auraus­ta hel­pot­ta­vaa vuo­ro­py­sä­köin­tiä laa­jen­ne­taan. Yri­te­tään sopia park­ki­hal­lien kans­sa jär­ke­väs­tä jär­jes­te­lys­tä siir­tää auto­ja lumi­au­ro­jen tiel­tä tyh­jiin halleihin.

Mobii­li­pal­ve­lu­ja

Pysä­köin­nin mak­sa­mi­nen kän­ny­käl­lä ja äly­pu­he­lin­so­vel­luk­set, jot­ka ker­to­vat vapaas­ta hal­li­ti­las­ta käyttöön.

Progres­sii­vi­nen hinnoittelu

Kivi­jal­ka­kaup­po­ja tue­taan hin­noit­te­lul­la, jos­sa nii­den eteen voi pysäh­tyä lyhyek­si ajak­si hal­val­la mut­ta pit­kään auton sei­sot­ta­mi­nen on eri­tyi­sen kal­lis­ta. Vii­me vii­kol­la havait­sin, että täl­lai­nen hin­noit­te­lu on Mar­seil­len kentällä.

Lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti

Tar­peel­li­nen, mut­ta erit­täin kal­lis pal­ve­lu, jol­le ei oikein löy­dy maksajaa.

 

Pysä­köin­ti­po­li­tiik­ka on menos­sa hyvään suuntaan.

 

39 vastausta artikkeliin “Esitys Helsingin pysäköintipolitiikaksi”

  1. Minus­ta hin­ta voi­si vaih­del­la kau­pun­gi­no­sit­tain kysyn­nän ja tar­jon­nan tasapainottamiseksi.

    Juu, kysyn­tä­poh­jai­nen hin­noit­te­lu tar­peen mukaan: jos ei autoa saa pysä­köi­tyä, niin pysä­köin­ti on lii­an hal­paa, ja toi­sin päin.

  2. Oikein hyvä lin­jaus pit­kään rem­pal­laan ollees­ta lii­ken­ne­po­li­tii­kan alu­ees­ta. Kel­paa mal­lik­si mui­hin­kin kaupunkeihin.

    Kol­me kes­keis­tä asia­ko­ko­nai­suut­ta ( lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti, alu­eel­li­set pysä­köin­tior­ga­ni­saa­tiot, vuo­rot­tais­py­sä­köin­ti ) näis­tä tus­kin lii­kah­taa eteen­päin, jol­lei kau­pun­gi­hal­li­tus vel­voi­ta kon­ser­ni­ta­son jat­ko­val­mis­te­lua asiassa.

    Lii­tyn­tä­py­sä­köin­nin kehit­tä­mi­ses­sä tar­vi­taan sel­vät vas­tuu­ta­hot, joil­le vara­taan rahat ja mää­ri­tel­lään vuo­si­ta­voit­teet. Kor­kea­ta­soi­nen pyö­rä­lii­tyn­tä tuli­si olla keskiössä.

    Alu­eel­li­set pysä­köin­nis­tä vas­tuul­li­set orga­ni­saa­tiot syn­ty­vät vain tiu­kal­la ohjauk­sel­la. Nii­tä tuli­si saa­da sekä uusil­le että van­hoil­le alueille.

    Vuo­rot­tais­py­sä­köin­tiin saa­daan vauh­tia, kun alu­eel­li­set pysä­köin­tior­ga­ni­saa­tiot saa­vat sii­hen valtuutuksen.

  3. Edel­leen häm­mäs­tyt­tää mik­si inva­pai­kan vie­mi­nen on pyhem­pää kuin suo­ja­tien tuk­ki­mi­nen. Juu­ri nyt oli­si yksi hyvä tilai­suus luo­da sitä parem­paa suo­ja­tie­kult­tuu­ria ja vähen­tää jalan­kul­ki­joi­den kuolemia.

    500€ pika­voit­to radal­le pysä­köin­nis­tä onnis­tuu jo ennen lain­muu­tos­ta. HKL alkaa las­kut­taa siir­rois­ta tien­pi­tä­jän ominaisuudessa.

    Hie­noa että lähiöi­den pysä­köin­tiä jär­keis­te­tään. Vie­lä kun kan­ta­kau­pun­gin park­ki­pai­kat saa­tai­siin huu­to­kau­pan alle.

  4. Mitä jär­keä on vuo­ro­py­sä­köin­nis­sä joka vähen­tää paik­ko­ja ja samaan­ai­kaan mak­se­taan koro­tet­tua pysä­köin­ti­mak­sua joka ei takaa edes paikkaa?

    1. Vuo­ro­po­y­usäå­köin­ti on pai­kal­laan, jos toi­vo­taan, että katu aura­taan jos­kus. Jos ei halu­ta lumi­au­ran vie­rai­le­van koko tal­ve­na, katu voi­daan­kin sul­kea lii­ken­teel­tä ja jät­tää se kesä­au­to­jen varastointipaikaksi.

  5. Pysä­köin­ti­po­li­tiik­kaa on var­maan hyvä kehit­tää vas­taa­maan tar­pei­ta. Ode tosin tun­tuu nouk­ki­van maa­il­mal­ta ideat, miten park­ki­mak­sut saa­daan maksimoitua. 

    Tila­päi­nen pysä­köin­ti edel­leen lie­nee sal­lit­tua las­taa­mis­ta var­ten, kun tuodaan/viedään jokin pai­na­va kalus­te tai esim. pesukone.

    Yksi mah­dol­li­suus hel­pot­taa pysä­köin­tiä ja lii­ken­nöin­tiä oli­si palaut­taa kes­kus­tan ahtaat kadut yksisuuntaisiksi.

  6. Mii­ka Ris­sa­nen: Edel­leen häm­mäs­tyt­tää mik­si inva­pai­kan vie­mi­nen on pyhem­pää kuin suo­ja­tien tuk­ki­mi­nen. Juu­ri nyt oli­si yksi hyvä tilai­suus luo­da sitä parem­paa suo­ja­tie­kult­tuu­ria ja vähen­tää jalan­kul­ki­joi­den kuolemia.

    Ei suo­ja­tei­den ongel­mat ole pysä­köin­nis­tä kiin­ni, vaan ole­mat­to­mas­ta val­von­nas­ta. Jos polii­si jos­kus viit­si­si val­voa anne­taan­ko suo­ja­teil­lä tie­tä, ja sakot­tai­si tai edes huo­maut­tai­si nii­tä jot­ka eivät näin tee, alkai­si tapa korjaantua.

    Aina ei voi pii­lou­tua resurs­si­pu­lan taakse.

  7. Asu­kas­py­sä­köin­ti­pai­kan hin­taa esi­te­tään nos­tet­ta­vak­si vai­heit­tain 680 euroon vuo­des­sa. Sula­na aika­na hin­ta oli­si 40 €/kk ja mar­ras­kuus­ta maa­lis­kuu­hun 80 €/kk. Jär­jes­tel­mä laa­je­nee pik­ku­hil­jaa kan­ta­kau­pun­gin ulkopuolelle.
    Minus­ta hin­ta voi­si vaih­del­la kau­pun­gi­no­sit­tain kysyn­nän ja tar­jon­nan tasapainottamiseksi.

    Yri­tys­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sel­la voi jat­kos­sa pysä­köi­dä kaik­kial­la kaupungissa.

    Autoi­li­joi­ta aio­taan kiusa­ta vaa­ti­muk­sel­la, että pysä­köi­dyn auton tulee olla lii­ken­ne­käy­tös­sä. Autoa pitää myös sil­loin täl­löin lii­kut­taa. (Sii­vous päi­vä ker­ran vii­kos­sa Tuk­hol­man malliin?)

    Täs­tä tulee kyl­lä pari kysy­mys­tä mieleen:

    - Onko hin­ta koh­dal­laan, jos pitää teh­dä lisä­ra­joi­tuk­sia (= auton pitää olla liikennekäytössä)?

    - Mikä on yri­tys­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen hin­ta? Kuka nii­tä saa ja miten? Tuol­lai­nen “pysä­köi mis­sä hyvän­sä” ‑tun­nus tun­tuu aika arvok­kaal­ta kapistukselta.

    Pai­kat pitäi­si yksin­ker­tai­ses­ti huu­to­kau­pa­ta vaik­ka vuo­sit­tain katuo­suuk­sit­tain kaik­kien haluk­kai­den kes­ken. Lisäk­si voi­si huu­to­kau­pa­ta nimet­ty­jä paik­ko­ja, niis­tä voi pyy­tää enem­män. Vie­lä tuo 680 €/vuosi tun­tuu kovin hal­val­ta ver­rat­tu­na sii­hen, pal­jon­ko paik­ko­jen tun­ti­hin­ta on.

  8. Mai­nioi­ta aja­tuk­sia. Kiin­nos­tus kes­kus­ta-asu­mi­seen lisään­tyy. Eri­tyi­ses­ti autoa käyt­tä­vät hyvä­osai­set pitä­vät paran­nuk­sis­ta. Ja kysyn­nän myö­tä asun­to­jen­kin hin­ta nousee.

  9. Aina tätä samaa pesu­ko­neen, jät­ti­telk­ka­rin tai ark­ku­pa­kas­ti­men kus­kaa­mis­ta. Tuol­la ehdo­te­tul­la 250€ sakol­la on myös tar­koi­tus ede­saut­taa jake­lu­lii­ken­teen suju­mis­ta sil­leen, että kaik­ki saa­vat iso­ko­koi­set ja pai­na­vat kodin­ko­neet hel­pos­ti ja edul­li­ses­ti kotiin kul­je­tus­liik­kei­den ydin­osaa­mis­ta hyödyntäen.

  10. Tuos­sa on pal­jon hyvää, kun­han taus­tal­la on ymmär­rys ettei nyky­ai­kais­ta yhteis­kun­taa pyö­ri­te­tä ilman hen­ki­lö­au­toa. Plus­saa on esi­mer­kik­si kadun­var­si­pai­koi­tuk­sen kal­lis­tu­mi­nen. Se siir­tää aivan var­mas­ti lukui­sat Töö­lö­läi­set auto­hal­lit takai­sin alku­pe­räi­seen käyttöön.

    Tavoit­tee­na tulee olla asu­kas­py­sä­köi­nin pai­na­mi­nen maa­nal­le ja asia­kas­py­sä­köin­nin tur­vaa­mi­nen koh­tuu­hi­nal­la. On toi­vot­ta­vaa, että tule­vat pysä­köin­ti­hal­li­pro­jek­tit toteu­te­taan läpi­nä­ky­väs­ti, vaik­ka se tar­koit­taa­kin ettei kau­pun­gil­la ole mah­dol­li­suut­ta vetää ihan niin pal­joa välis­tä kuin tähän asti. 😉 Asuk­kail­la ja kau­pun­gil­la on vali­tet­ta­vas­ti int­res­si­ris­ti­rii­ta, jota ei tunnusteta. 🙁 

    Ongel­ma on poh­jim­mil­taan täy­sin vinou­tu­nut raken­ta­mi­sen rahoi­tus. Pää­osa ker­ros­ta­lo­ra­ken­ta­mi­ses­ta toteu­te­taan gryn­de­ri­ve­toi­se­na, jol­loin raken­ta­jan int­res­si ei ole tuot­taa hyvää asuk­kaal­le vaan raken­nus­yh­tiön omistajalle.

  11. Muis­sa kes­kus­te­luis­sa tuo­tiin esil­le miten kah­vi­lan­pi­tä­jä oli tör­män­nyt byro­kra­ti­aan: Jos kah­vi­lan edes­sä haluai­si park­ki­ruu­dun vara­ta pyö­rä­py­sä­köin­nil­le kah­vi­lan asiak­kail­le, ei rii­tä että ruu­tuun toi­si pyö­rä­te­li­neen, vaan kadun­reu­naan pitäi­si lait­taa lii­ken­ne­mer­kit “pysä­köin­ti lop­puu”, “pyö­rä­py­sä­köin­ti”, “pysä­köin­ti alkaa” tms. En jak­sa­nut lukea stra­te­gia­pa­pe­ria mut­ta onko siel­lä moi­sia pik­kuon­gel­mia viit­sit­ty miettiä?

  12. Otan vapau­den lähet­tää uudes­taan kevääl­lä kir­joi­ta­ma­ni puheenvuoron.

    Sil­mäi­lin raport­tia. Kir­joit­ta­jat tun­tui­vat ole­van täy­sin epä­tie­toi­sia sii­tä, mil­lai­sia pol­ku­pyö­rä­kau­pun­ke­ja Kööp­nem­ha­mian ja Ams­ter­dam oli­va 60-luvun alussa. 

    Muis­tan oppi­kou­lun maan­tie­don kiras­ta kuvan kym­me­nis­tä, vai sadois­ta pyö­ris­tä ryh­mit­ty­mäs­sä Ams­ter­da­mis­sa. Köö­pen­ha­mi­naa par­hai­ten kuvaa Ser­gen fysii­kan his­to­rian 50-luvun kuva van­has­ta prof. Niels Boh­ris­ta aja­mas­sa pol­ku­pyö­räl­lä uls­te­ri pääl­lä ja salk­ku riip­pu­mas­sa tangosta.

    ASUKASPYSÄKÖINTIMAKSUSTA

    Mot­to:

    ”Maan­tie­teel­le emme mah­da mitään, ette te emme­kä me” J. V. Stalin

    Kes­kus­te­luun sal­lit­ta­neen myös tääl­lä pro­vins­sis­sa Kirk­ko­num­mel­la asu­van näkö­koh­dat. Asia pitää ker­ral­la ja kun­nol­la miet­tiä, kos­ka yri­te­tään teh­dä seu­raa­vat 20 vuot­ta toi­mi­va jär­jes­tel­mä. Pysä­köin­ti­ti­lan­ne, var­sin­kin ete­läi­sis­sä kau­pun­gi­no­sis­sa ja Töö­lös­sä, on han­ka­la, mut­ta ongel­ma ei ole täy­sin akuutti.

    En oikein ymmär­rä eräi­den kir­joit­ta­jien Espoo-kau­naa ja kyvyt­tö­myyt­tä näh­dä muu­al­ta tule­vien pysä­köin­tiar­vet­ta. Urbi ja orbi – kau­pun­ki ja sitä ympä­röi­vä maa­seu­tu – tuke­vat ja tar­vit­se­vat toi­si­aan. Itse käyn asioil­la tai teat­te­ris­sa kau­pun­gis­sa noin vii­koit­tain, tilan­tees­ta ja mie­lia­lan reip­pau­des­ta riip­puen jos­kus bus­sil­la / junal­la, jos­kus omal­la autol­la. Muis­tam­me myös, että B‑tunnuksella ei pää­se park­kee­raa­maan A‑alueelle jne..

    Yksi hyö­dyl­li­sim­piä luke­mia­ni kir­jo­ja oli teos Ole toti­nen tove­ri – kas­ku­ja kavi­aa­ri­muu­rin takaa. (W+G 1965). Kuvauk­set sosia­lis­ti­ses­ta rea­lis­mis­ta mm. aut­toi­vat oikeal­la taval­la luke­maan Tal­vi­vaa­ra Oy:n vuosikertomuksia.

    Seu­raa­van­lai­nen tari­na jäi mieleeni:

    Polit­ruk­ki oli käy­nyt Län­nes­sä teke­mäs­sä poliit­tis­ta valis­tus­työ­tä ja meni sit­ten Krem­liin selos­ta­maan tuloksiaan:

    - A vot , tove­ri Iva­nov, miten agi­taa­tio­työ onnistui?
    — Huo­nos­ti, perin huo­nos­ti, tove­ri apu­lais­sih­tee­ri, selit­ti vir­kai­li­ja onnet­to­ma­na. Kan­sal­la on aivan lii­an hyvät olot. Eivät ole mis­tään sosia­lis­mis­ta kiinnostuneita.
    — No, mut­ta hei­dän pitää vaa­tia itsel­leen toi­set parit kenkiä.
    — Niin, mut­ta kun heil­lä on kai­kil­la aina­kin kol­met parit.
    — Tuo­ta. Hei­dän tulee vaa­tia itsel­leen jokai­sel­le omaa keittiötä.
    — Mut­ta kun heil­lä on ker­ras­saan kylpyhuoneetkin.
    — Täy­tyy sit­ten vaa­tia moot­to­ri­pyö­rää kullekin.
    — Mut­ta kun heil­lä lähes kai­kil­la on jo oma auto.
    Apu­lais­sih­tee­rin ilme kirkastui.
    — Sit­ten­hän hei­dän täy­tyy vaa­tia itsel­leen ilmai­sia parkkipaikkoja.

    Asuin Kruu­nun­haas­sa vv. 1974 – 1980. Lai­na­sin tar­vit­taes­sa autoa van­hem­mil­ta­ni, ja han­kin itsel­le­ni Vol­vo-pii­lo­far­ma­rin 1978. Lai­na­sin sitä jos­kus tutuil­le tai autoin kul­je­tuk­sis­sa. Uskoak­se­ni tämän punai­sen paket­ti­far­ma­rin muis­ta­vat aina­kin ne yksi­tois­ta sii­hen ahtau­tu­nut­ta Koi­jär­vi-liik­keen nuor­ta, jot­ka polii­si pysäyt­ti tans­siais­mat­kal­la. — Se oli sen ajan citycar-clubia.

    Muis­ti­ku­va­ni mukaan 1975 park­ki­paik­ka Erot­ta­jan park­ki­hal­lis­sa mak­soi 120 mark­kaa, eli nyky­ra­has­sa vajaat sata eroa kuus­sa. Ilmai­sia park­ki­paik­ko­ja oli sil­loin help­po löy­tää Kruu­nun­haas­ta, aina­kin pie­nen käve­ly­mat­kan pääs­sä asun­nos­ta­ni Oikokadulla.
    Asu­kas­py­sä­köin­ti­jär­jes­tel­mään siir­ryt­tiin jos­kus 1982, eli muu­tet­tua­ni per­hei­ne­ni Kirk­ko­num­mel­le oma­ko­ti­ta­loon. Asioi­ta hoi­taak­se­ni kävin kau­pun­gis­sa vii­koit­tain, usein junal­la, mut­ta myös usein autol­la, riip­puen tilanteesta. 

    Alun perin asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­ses­ta perit­tiin, kuten muis­tam­me, vain nimel­li­sek­si luon­neh­dit­ta­va rekis­te­röin­ti­mak­su. Yri­tyk­set saat­toi­vat lunas­taa tie­tyin rajoi­tuk­sin yri­tys­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen sil­loin kym­men­ker­tai­sel­la hin­nal­la eli nykyi­sin 300 eurol­la vuodessa.

    Muis­ti­ku­va­ni ja tut­tu­jen kans­sa käy­ty­jen kes­kus­te­lu­jen mukaan park­ki­ti­laa oli help­po löy­tää myös ete­läi­sis­tä kau­pun­gi­no­sis­ta ja Töö­lös­tä 90-luvun lopul­le saak­ka. Sil­loin muu­ten 10 vuot­ta van­ha hyvin pidet­ty käy­tet­ty Opel Kadett mak­soi noin 14.000 mark­kaa eli nyky­ra­has­sa 3.000 euroa.

    Tilan­ne on radi­kaa­lis­ti muut­tu­nut. Autot, eri­tyi­ses­ti koh­ta­lai­sen hyvä­kun­toi­set käy­te­tyt autot, ovat hal­ven­tu­neet ja asun­not kal­lis­tu­neet. Toi­saal­ta monil­la mm. opet­ta­jil­la on varaa yllä­pi­tää autoa, vaik­ka tar­ve oli­si­kin vain hyvin ajoittainen. 

    Kun park­ki­ti­la on niuk­ka hyö­dy­ke – jätän sinän­sä mie­len­kiin­toi­set, mut­ta joten­kin ahdas­kat­sei­set kes­kus­te­lut kus­tan­nus­vas­taa­vuu­des­ta sivuun – niin on mie­le­käs­tä hin­noi­tel­la park­ki­ti­la siten, että sitä löy­tyy park­ki­paik­kaa todel­la tar­vit­se­vil­le. Ja että toi­saal­ta kiin­nos­tus eri­lai­siin auto­jen yhteis­käyt­tö­muo­toi­hin lisääntyy. 

    Yhteis­käyt­töä on myös auton vuo­kraus, vaik­ka se on samal­la lii­ke­toi­min­taa. Myös auton lai­naa­mi­nen tutul­le perus­tuu vas­ta­vuo­roi­siin pal­ve­luk­siin, sil­lä yksi­puo­li­nen hyvä ei kes­tä kauaa.

    Seu­raa­vat aja­tuk­set perus­tu­vat lähin­nä omiin fun­dee­rauk­sii­ni. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton muis­tio oli laa­ja ja seik­ka­pe­räi­nen, mut­ta suo­raan sanoen vähän lat­tean tuntuinen. 

    Auto – tar­kem­min sanoen itse omis­tet­tu auto – on yksi ja vain yksi kei­no pääs­tä pai­kas­ta A paik­kaan B. Useim­mat auto­no­mis­ta­jat, var­sin­kin sel­lai­set, jot­ka ovat sitä jo toi­ses­sa tai kol­man­nes­sa pol­ves­sa ymmär­tä­vät tämän.

    Pidin Osmo Soi­nin­vaa­ran ehdot­ta­maa 300 euron vuo­si­mak­sua aluk­si koh­tuut­to­ma­na, kun kat­se­lin Kal­lios­sa pysä­köi­ty­jä van­ho­ja Ope­lei­ta. Kal­lios­sa myös löy­tyy hel­pos­ti park­ki­paik­ka illal­la­kin. Kun sit­ten kat­se­lin Bule­var­dil­le usein sel­väs­ti vii­koik­si pysä­köi­ty­jä Bema­rei­ta ja Vol­vo­ja, tote­sin että näi­den omis­ta­jil­la on kyl­lä varaa mak­saa se sum­ma ja vähän enem­män­kin. Joka tapauk­ses­sa oli auto hal­pa tai kal­lis, saman tilan se vie kadulla.

    Tyy­pil­li­ses­sä yksi­por­tai­ses­sa töö­lö­läis­ta­los­sa on noin 35 asun­toa ja talon edes­sä 4–5 pysä­köin­ti­paik­kaa. Ja muu­al­la ei paik­ko­ja juu­ri löy­dy. Rus­kea­suol­la park­ki­paik­ko­ja on vie­lä tar­jol­la, mut­ta ne saat­ta­vat täyt­tyä yllät­tä­vän nopeas­ti lähivuosina.

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton ehdo­tuk­ses­sa aivan oikein ehdo­tet­tiin, että tal­vel­la asu­kas­py­sä­köin­ti­mak­su oli­si kor­keam­pi, ehdo­tuk­sen mukaan kak­sin­ker­tai­nen kesä­hin­taan ver­rat­tu­na. Samoin olem­me samaa miel­tä sii­tä, että asu­kas­py­sä­köin­nin hin­ta tulee suh­teut­taa alu­een parkkimaksuun. 

    Ajat­te­len par­haim­mak­si, että mää­ri­tet­tyyn perus­hin­taan lisä­tään kesä­ai­ka­na vii­den ja tal­viai­ka­na kym­me­nen tun­nin park­ki­mak­sua vas­taa­va lisä kuu­kau­des­sa (so. 3: vyö­hyk­keel­lä 5 / 10 e ja 1‑vyöhykkeellä 20 / 40 e kk:ssa). Tämä on hyvin lähel­lä KSV:n ehdotusta.

    Pitää miet­tiä, mikä on sopi­va kesä- (tou­ko — loka­kuu) ja tal­vi­kau­den (mar­ras-huh­ti­kuu) hin­to­jen suh­de. Voi­si har­ki­ta myös suh­det­ta 1:3 tai 1:4. Perus­tee­na on, että tal­vi­kau­den lume­nau­raus vaa­tii pal­jon tilaa ja myös ajoit­tais­ta lumensäilytystarvetta. 

    Voi­daan myös har­ki­ta, pitää­kö vie­lä olla erik­seen väli­kau­den tak­sa (so. loka /marraskuu ja huh­ti­kuu) näi­den kah­den välil­lä. Perus­tee­na on lumi­sen kau­den alka­mi­nen vas­ta jou­lu­kuus­sa ja katu­jen pesu tal­ven jäl­jil­tä. Lie­nee sää­töä, mut­ta hyvä miet­tiä tämä­kin mah­dol­li­suus, kun ker­ran asia mietitään.

    Asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen voi nyky­ään vara­ta vähin­tään kuu­kau­dek­si. Kun hin­to­ja koro­te­taan, on koh­tuul­lis­ta, että pysä­köin­tia­jan voi lait­taa alka­maan ja päät­ty­mään kes­ken kalen­te­ri­kuu­kaut­ta. Tänä vuon­na kesä­au­tol­le monil­le sopi­va käyt­tö­ai­ka on 25.4. – 5.11. eli vap­pu­vii­kon­lo­pus­ta pyhäin­päi­vään ja pari päi­vää yli kum­paan­kin suuntaan.

    0–1 – vyö­hyk­keil­lä hei­nä­kuus­sa (juhan­nuk­ses­ta elo­kuun alkuun) paik­ko­ja riit­tää niin hyvin, että asu­kas­py­sä­köin­ti­mak­sua ei perit­täi­si lain­kaan. Ajat­te­len lähin­nä nii­tä pek­ka­pi­he­jä, jot­ka muka sääs­tääk­seen kes­keyt­tä­vät mak­sun täk­si ajak­si ja vain aiheut­ta­vat kau­pun­gil­le suu­rem­mat hallintokustannukset.

    Suh­teel­la 1:4 0‑vyöhykkeellä perus­hin­nak­si siis muo­dos­tui­si vuo­des­sa 6x10 + 6x40 e = 60 + 240 e = 300 e. Jos ole­tus­hin­nak­si otet­tai­siin kesäl­lä 20 e, hin­nak­si tuli­si 360 e vuo­des­sa ja 120 e kesä­kau­del­ta. Ei koh­tuu­ton­ta, jos autoa käyt­tää lähes päi­vit­täin. (1 e/päivä, tai kesäl­lä 34 / 67 snt / päivä).

    Kimp­pa-auton park­kee­raus­ta tulee yksin­ker­tais­taa nykyi­ses­tä. Samoin on mie­le­käs­tä, että asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­seen oikeu­tet­tu voi lunas­taa yksit­täis­lip­pu­ja, jos hän tar­vit­see auton park­kee­raus­ta sano­kaam­me ker­ran kuus­sa. Sopi­va päi­vä­hin­ta lie­nee kuu­kausi­pai­kan hin­ta jaet­tu­na 10:llä.

    Jous­ta­vuus luon­nol­li­ses­ti mer­kit­see vää­rin­käyt­tö­mah­dol­li­suuk­sien lisää­mis­tä. Mut­ta kan­nat­taa­ko sii­tä teh­dä itsel­leen ongel­maa? Ne toden­nä­köi­ses­ti jää­vät koh­tuul­li­sen har­voik­si eivät­kä hait­taa jär­jes­tel­män tar­koi­tus­ta eli pysä­köin­ti­ti­lan saa­ta­vuu­den tur­vaa­mis­ta nii­tä todel­la tarvitseville.

    Jo nykyi­set sään­nöt edel­lyt­tä­vät asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nus­ta käyt­tä­vän auton ole­van käy­tös­sä. Tätä voi­tai­siin tar­ken­taa siten, että autoa tulee siir­tää park­ki­pai­kal­ta toi­sel­le katuo­suu­del­le vähin­tään ker­ran 1–2 vii­kos­sa. Tätä on vai­kea val­voa, mut­ta olem­me yllät­tä­vän lain­kuu­liais­ta kan­saa, ja oikeas­taan tar­koi­tus onkin estää viik­ko­jen parkkeeraukset.

    Vuo­ro­py­sä­köin­nis­tä en ole kovin innos­tu­nut, var­sin­kin jos tar­koi­te­taan vuo­ro­kau­tis­ta vuo­ro­py­sä­köin­tiä Se tuo tar­pee­ton­ta lii­ken­net­tä ja tar­peet­to­mia kyl­mä­käyn­nis­tyk­siä. Ehkä vuo­ro­vii­kot ovat joil­la­kin alueil­la paikallaan.

    Mah­dol­li­ses­ti hau­ku­taan vää­rää puu­ta. Hel­sin­gis­sä lumi tulee yleen­sä ryöp­py­nä, sii­nä 20 cm:ä ker­ral­laan (vas­taa 20 mm:n sade­mää­rää). Tämä ei ole tava­ton­ta. Sil­loin vuo­ro­py­sä­köin­ti ei juu­ri auta. Toi­saal­ta voi kulua kau­an­kin ilman mitään lumi­sa­det­ta. Ja sil­loin vuo­ro­py­sä­köin­nil­lä ei voi­te­ta mitään.

    Autoi­li­jat valit­ta­vat sitä, että näin kor­ke­aan hin­taan pitäi­si sisäl­tyä täy­si pal­ve­lu eli lumen sii­voa­mi­nen park­kee­rat­tu­jen auto­jen ympä­ril­tä. Koh­tuu­del­la voi edel­lyt­tää, että auto­no­mis­ta­ja kolaa lumen pois oman auton­sa ympä­ril­tä. Se on nimit­täin aika­vaa puu­haa, ja varoa­kin pitää. Sitä var­ten talo­yh­tiöis­sä pitää olla hel­pos­ti lai­nat­ta­vis­sa kola ja lumilapio.

    Lumet voi­nee useim­mi­ten työn­tää suo­ja­tien ja park­kia­lu­een väli­seen vii­den met­rin tilaan. Tai sit­ten vara­ta (ajoit­tain) lumia var­ten 1–2 pysä­köin­ti­paik­kaa kort­te­li­vä­liä koh­den. Aika näyt­tää, mikä on mielekkäintä.

    Itse olen muu­ten otta­nut tavak­se­ni ajoit­tain puh­dis­taa lumes­ta muu­ta­man park­ki­pai­kan tuol­la alhaal­la ole­val­la yhtei­sel­lä park­kia­lu­eel­la. Hyvää lii­kun­taa ja tuo hyvän mielen.

    Lopuk­si yksi asia, joka hel­pos­ti unoh­tuu: Säh­kö­ge­ne­raat­to­ri ei tuo­ta ener­gi­aa, vaan ainoas­taan muun­taa vesi- tai höy­ry­tur­bii­nil­la tuo­te­tun ener­gian toi­seen muo­toon. Oma auto ei tuo riip­pu­mat­to­muut­ta; se vain muun­taa ihmi­seen riip­pu­vuu­den toi­sis­ta ihmi­sis­tä toi­seen muotoon.

  13. On oikeas­taan täy­sin yhden­te­ke­vää pal­jon­ko kevil­le pysä­köin­nis­tä sako­te­taan, kos­ka käy­tän­nös­sä ei juu­ri kos­kaan sako­te­ta. Pysä­köin­nin­val­vo­jat ovat kiin­nos­tu­nei­ta ainoas­taan sii­tä onko kiek­ko kää­neet­ty oike­aan asen­toon tai euro lai­tet­tu mit­ta­riin. Tähän pitäi­si saa­da muutos.

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vuo­ro­po­y­usäå­köin­ti on pai­kal­laan, jos toi­vo­taan, että katu aura­taan jos­kus. Jos ei halu­ta lumi­au­ran vie­rai­le­van koko tal­ve­na, katu voi­daan­kin sul­kea lii­ken­teel­tä ja jät­tää se kesä­au­to­jen varastointipaikaksi.

    Vuo­ro­py­sä­köin­nis­tä en ole kovin innos­tu­nut, var­sin­kin jos tar­koi­te­taan vuo­ro­kau­tis­ta vuo­ro­py­sä­köin­tiä Se tuo tar­pee­ton­ta lii­ken­net­tä ja tar­peet­to­mia kyl­mä­käyn­nis­tyk­siä. Ehkä vuo­ro­vii­kot ovat joil­la­kin alueil­la paikallaan.

    Mah­dol­li­ses­ti hau­ku­taan vää­rää puu­ta. Hel­sin­gis­sä lumi tulee yleen­sä ryöp­py­nä, sii­nä 20 cm:ä ker­ral­laan (vas­taa 20 mm:n sade­mää­rää). Tämä ei ole tava­ton­ta. Sil­loin vuo­ro­py­sä­köin­ti ei juu­ri auta. Toi­saal­ta voi kulua kau­an­kin ilman mitään lumi­sa­det­ta. Ja sil­loin vuo­ro­py­sä­köin­nil­lä ei voi­te­ta mitään.

    Vuo­ro­py­sä­köin­ti myös
    vei­si park­kai­paik­ko­ja, siis aiheut­tai­si ns. hyivnvointitappiota.

    On myös perusteltua,m että tal­viai­kaan so 1.11. — 30.4. kau­pun­ki voi 1–3 päi­vää aiem­min imoit­taa tie­tyn kadun­puo­len sul­ke­mi­ses­ta lumi­töi­den vuok­si. Kyl­lä auto­no­mis­tajl­la on myös vel­vol­li­suus seu­ra­ta, mitä ulko­na tapahtuu.

    Muu­ten­han hän on vain autonsäilyttäjä.

  15. Mik­si Lapin­lah­den­tiel­le tuli pysä­köin­nin aika­ra­joi­tus? Saa­tiin­ko sil­lä pal­jon­kin vapau­tet­tua arvo­kas­ta katu­ti­laa johon­kin tär­keäm­pään käyt­töön? Itse en ole tuo­ta käyt­töä näh­nyt, sil­lä ko. kadun­pät­kä on täy­sin autio­na 363 päi­vää vuo­des­ta (jou­lu­aat­to­na ja pyhäin­päi­vä­nä sii­nä on hau­taus­maal­la kävi­jöi­den autoja).
    Onnek­si veron­mak­sa­jien kal­lis omai­suus on tehokäytössä!

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vuo­ro­po­y­usäå­köin­ti on pai­kal­laan, jos toi­vo­taan, että katu aura­taan jos­kus. Jos ei halu­ta lumi­au­ran vie­rai­le­van koko tal­ve­na, katu voi­daan­kin sul­kea lii­ken­teel­tä ja jät­tää se kesä­au­to­jen varastointipaikaksi.

    Vuo­ro­py­sä­köin­ti oli­si luon­nol­li­ses­ti käy­tän­tö­nä kesät tal­vet. Eihän sitä tie­dä, vaik­ka hei­nä­kuus­sa­kin satai­si lun­ta, eikä viras­to­pi­ru voi miten­kään tai­pua sii­hen, että sään­nöt vaih­te­li­si­vat vuo­de­nai­ko­jen mukaan, eihän tie­lii­ken­nea­se­tuk­ses­ta löy­dy sopi­via plakaattejakaan.

    Tosin, jos ilmas­to läm­pe­nee sen 12 astet­ta joka meil­le on luvat­tu, niin pal­mun­leh­tien lakai­su tulee tie­ten­kin helpottumaan.

  17. Äärim­mäi­sen oleel­li­nen, päi­vän leh­des­sä mai­nit­tu koh­ta jäi alku­pe­räi­ses­tä lis­tas­ta puut­tu­maan: pysä­köin­nin hin­ta por­ras­tet­tai­siin sen mukaan, onko autos­sa kit­ka- vai nastarenkaat.

    Tämä on ensim­mäi­nen kon­kreet­ti­nen toi­mi, jol­la täs­sä kau­pun­gis­sa pyri­tään vähen­tä­mään mer­kit­tä­vin­tä yksit­täis­tä autoi­lun haittavaikutusta.

    Nas­ta­ren­kaat raas­ta­vat katu­ki­lo­met­ril­tä 1000 kiloa asvalt­tia vuo­des­sa pien­hiuk­ka­sik­si. Jot­ka kul­keu­tu­vat jokai­sen kau­pun­ki­lai­sen keuh­ko­jen sopu­koi­hin ja aiheut­ta­vat erit­täin vaka­via terveyshaittoja.

    Nas­ta­ren­kai­den käyt­tö on täy­sin tur­haa. Kuten Oslon esi­merk­ki osoit­taa, kit­koi­hin siir­ryt­täes­sä onnet­tu­muu­det vähe­ne­vät. Kadut suo­la­taan jo nyt yli­te­hok­kaas­ti aina kun on pie­ni­kin jää­ty­mis­vaa­ra ja ne ovat aidos­ti liuk­kai­ta muu­ta­ma­na päi­vä­nä koko tal­ven aikana.

  18. Vihe­rins­si: Täs­tä tulee kyl­lä pari kysy­mys­tä mieleen:

    - Onko hin­ta koh­dal­laan, jos pitää teh­dä lisä­ra­joi­tuk­sia (= auton pitää olla liikennekäytössä)?

    - Mikä on yri­tys­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen hin­ta? Kuka nii­tä saa ja miten? Tuol­lai­nen “pysä­köi mis­sä hyvän­sä” ‑tun­nus tun­tuu aika arvok­kaal­ta kapistukselta.

    Pai­kat pitäi­si yksin­ker­tai­ses­ti huu­to­kau­pa­ta vaik­ka vuo­sit­tain katuo­suuk­sit­tain kaik­kien haluk­kai­den kes­ken. Lisäk­si voi­si huu­to­kau­pa­ta nimet­ty­jä paik­ko­ja, niis­tä voi pyy­tää enem­män. Vie­lä tuo 680 €/vuosi tun­tuu kovin hal­val­ta ver­rat­tu­na sii­hen, pal­jon­ko paik­ko­jen tun­ti­hin­ta on.

    Tuo “lii­ke­nen­käy­tös­sä-ehto” on aivan luon­nol­li­nen. Pai­koi­sat on niuk­kuut­ta, ja ssi­kis ne tulel var­ta nii­lel, joi­lal tar­ve on todel­li­nen. Auton­pi­tää siis olal aina­kin reis­te­röi­ty käyt­töön. Ja käy­tös­sä, sano­kaam­me vähin­tään ker­ran kah­des­sa viikossa.

    Yri­tys­py­sää­köin­nin ulot­ta­mi­nen koko kau­pun­gin alu­eel­le on aika moni­piip­pui­nen hom­ma. Kysees­sä­hän on asu­kas­py­sä­köin­nin variaatio.

    Huu­ot­kau­paa en pidä milek­kää­nä, mm. sen takia, että jol­le­kin, mm-. ratik­ka­kus­kil­le ko 680 e on kor­ka hio­na, mut­ta joh­ta­val­le insi­nöö­ri­lel hal­pa. Tari­ta­na myös tiet­tyä hintavarmuutta.

    Ja huom. asu­kas­py­sä­köin­tio­tun­nus ei takaa pysäköintipaikkaa.

  19. Mark­ku af Heur­lin:
    Huu­ot­kau­paa en pidä milek­kää­nä, mm. sen takia, että jol­le­kin, mm-. ratik­ka­kus­kil­le ko 680 e on kor­ka hio­na, mut­ta joh­ta­val­le insi­nöö­ri­lel halpa. 

    Niin. Sama­han se pätee asun­to­jen hin­toi­hin­kin. Joil­la­kin alueil­la on sel­väs­ti enm­män joh­ta­via insi­nöö­re­jä kuin ratikkakuskeja.

    Ja huom. asu­kas­py­sä­köin­tio­tun­nus ei takaa pysäköintipaikkaa.

    Idea­na kai Soi­nin­vaa­ral­la ja kump­pa­neil­la ei ole ollut kerä­tä vähän lisää rahaa, vaan nos­taa sen pysä­köin­ti­tun­nuk­sen hin­ta tasol­le, jol­la nii­den menek­ki las­kee riit­tä­väs­ti, että se ostet­tu tun­nus noin suu­rin­piir­tein sen pai­kan takaisi. 

  20. Koti-isä:
    Kuten Oslon esi­merk­ki osoit­taa, kit­koi­hin siir­ryt­täes­sä onnet­tu­muu­det vähenevät. 

    Kyl­lä se nor­ja­lais­ten­kin tulos tois­tai­sek­si on ollut, että vähem­män nas­ta­ren­kai­ta mer­kit­see enem­män onnet­to­muuk­sia: https://www.toi.no/getfile.php/Publikasjoner/T%C3%98I%20rapporter/2011/1145–2011/1145–2011-el.pdf
    (En löy­tä­nyt nopeas­ti muu­ten sel­ke­ää vas­tuas­ta kysy­myk­seen, oli­ko tuos­sa muka­na ole­tet­ta­vas­ti lisään­ty­neet onnet­to­muu­det kau­pun­ki­lais­ten autoil­la kau­pun­kia­lu­een ulko­puo­lel­la. Veik­kai­sin, ettei­vät olleet)

    Voi tie­tys­ti sit­ten kes­kus­tel­la hyö­ty­jen ja hait­to­jen suhteesta.

    1. Oslon koke­mus­ten mukaan onnet­to­muu­det ovat lisään­ty­uneet lie­väs­ti, mut­ta koko­nai­suu­te­na hyö­dyt ovat olleet onnet­to­muus­kus­tan­nuk­siin näh­den kym­men­ker­tai­set. Nas­tat tap­pa­vat hit­taas­ti viat­to­mia sivul­li­sia siir­tä­mäl­lä asfalt­tia hei­dän keuhkoihinsa.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Oslon koke­mus­ten mukaan onnet­to­muu­det ovat lisään­ty­uneet lie­väs­ti, mut­ta koko­nai­suu­te­na hyö­dyt ovat olleet onnet­to­muus­kus­tan­nuk­siin näh­den kym­men­ker­tai­set. Nas­tat tap­pa­vat hit­taas­ti viat­to­mia sivul­li­sia siir­tä­mäl­lä asfalt­tia hei­dän keuhkoihinsa.

    Kit­ko­ja käyt­tä­mäl­lä hen­gi­ty­sil­ma para­nee, tei­den kulu­mi­nen vähe­nee ja mete­li pie­ne­nee. Samal­la myös autoi­li­joi­den oma muka­vuus paranee.

    Nas­tois­ta luo­pu­mi­nen lisää kaik­kia onnet­to­muuk­sia, myös hen­ki­lö­va­hin­ko-onnet­to­muuk­sia. Lisäk­si lii­ken­teen suju­vuus kär­sii, kun ajo­neu­vot jou­tu­vat pitä­mään pidem­piä tur­va­vä­le­jä ja pit­kit­täis­suun­tai­nen kiih­ty­vyys heik­ke­nee (hitaam­mat läh­döt lii­ken­ne­va­lois­ta, hitaam­mat ris­teys­ten lähes­ty­mi­set). Ilmiö­tä vah­vis­taa se, että nas­tois­ta luo­pu­mi­nen tekee teis­tä liuk­kaam­mat (sileäm­mät polan­teet, kts. bussipysäkit).

    Nämä eivät kui­ten­kaan ole ainoat muut­tu­jat. Liuk­kau­den­tor­jun­taan panos­ta­mal­la voi­daan paran­taa lii­ken­teen suju­vuut­ta ja tur­val­li­suut­ta mer­kit­tä­väs­ti ren­kais­ta riip­pu­mat­ta. Pölyn mää­rään voi­daan vai­kut­taa myös liuk­kau­den­tor­jun­ta­me­ne­tel­miä kehittämällä.

    Näi­den eri vaa­ka­ku­peis­sa ole­vien ilmiöi­den tasa­pai­not­ta­mi­nen on haas­ta­vaa. Hyö­dyt ja hai­tat ovat epä­li­ne­aa­ri­sia esi­mer­kik­si kit­ka­ren­kai­den osuu­den funk­tio­na. Iso osa poh­ja­tut­ki­muk­ses­ta on jotain ihan muu­ta kuin nyky­ren­kail­la teh­tyä (sekä nas­tat että kit­kat ovat hyvin eri­lai­sia nyt kuin vii­si­tois­ta vuot­ta sit­ten). Eri­lais­ten pien­hiuk­kas­ten vai­ku­tuk­ses­ta on todel­li­suu­des­sa huo­nos­ti tie­toa sen lisäk­si, että vai­ku­tus­ta on.

    Ren­kai­den tur­val­li­suus­vai­ku­tus riip­puu ajo­ti­lan­tees­ta. Kau­pun­gis­sa mer­kit­tä­vä teki­jä on pit­kit­täis­pi­to (jar­ru­tus­mat­ka), maan­tiel­lä pahat onnet­to­muu­det taas tule­vat sivut­tais­pi­don mene­tyk­ses­tä. Kau­pun­gis­sa onnet­to­muu­den uhri on jalan­kul­ki­ja, maan­tiel­lä autoi­li­ja itse.

    Toden­nä­köi­ses­ti opti­mi löy­tyy myös eri pai­kas­ta riip­puen sii­tä käy­te­tään­kö mit­ta­ri­na esi­mer­kik­si kuol­lei­den mää­rää, mene­tet­ty­jen elin­vuo­sien mää­rää, rahal­li­sia yhteis­kun­nal­li­sia mene­tyk­siä tai esi­mer­kik­si mene­tet­ty­jen ter­vei­den elin­vuo­sien määrää.

    Asia on hyvä tut­ki­mus­koh­de, kos­ka hiu­kan lisää dataa teki­si terää pää­tök­sen­teol­le. Toi­saal­ta esi­mer­kik­si pysä­köin­ti­mak­su­jen por­ras­ta­mi­nen nas­to­jen mukaan on niin peh­meä kei­no, että ei sii­tä mitään olen­nais­ta hait­taa ole.

    Se tosin hiu­kan huo­les­tut­taa, että jos kau­pun­ki-ilman ongel­mat kat­so­taan täl­lä rat­kais­tuk­si, muu­ta­ma muu tär­keä asia jää teke­mät­tä. Aina­kin liuk­kau­den­tor­jun­ta­me­ne­tel­mien pöly­vai­ku­tus­ta pitäi­si tar­kas­tel­la huo­lel­la, ja tie­lii­ken­teen pääs­tö­ra­jo­ja kau­pun­kia­lu­eel­la oli­si syy­tä harkita.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ne hal­lit ovat pää­asias­sa yksi­tyi­siä. Kau­pun­ki ei osal­lis­tu pysäköintibisnekseen. 

    Kau­pun­ki osal­lis­tu mitä suu­rim­mas­sa mää­rin pysä­köin­ti­bis­nek­seen, eikä osal­lis­tu­mis­ta voi kovin­kaan usein pitää asuk­kai­den tai alu­een yri­tys­ten edun mukai­se­na. 🙁 Ensin­nä­kin kau­pun­ki myy pit­kä­ai­kais­py­sä­köin­tiä pilk­ka­hin­nal­la, mikä on aiheut­ta­nut esi­mer­kik­si täl­lä kul­mal­la sen, että pää­osa auto­hal­leis­ta on täl­lä het­kel­lä muus­sa käytössä.

    Asuk­kai­den pysä­köi­des­sä pit­kä­ai­kai­ses­ti kadun var­res­sa, ei liik­kei­den asiak­kail­le rii­tä paik­ko­ja. Eli liik­keet kaik­koa­vat keskustasta.

    Kaa­voi­tus on sit­ten oma sot­kun­sa. Uusil­la alueil­la auto­paik­ko­ja kaa­voi­te­taan sään­nön­mu­kai­ses­ti lii­an vähän, jot­ta vähis­tä pai­kois­ta voi­daan repiä täy­sin tol­kut­to­mia hin­to­ja. Ymmär­rän joten­kin raken­ta­jan ansain­ta­lo­gii­kan, mut­ta miten rahat pää­ty­vät sii­tä eteen­päin, en tie­dä. Noin höl­mö­jä pää­tök­siä ei kui­ten­kaan mie­les­tä­ni voi­da teh­dä, jol­lei joku päät­tä­jä joten­kin hyö­dy asiasta.

    Jos Suo­mes­sa oli­si raken­ta­mi­sen rahoi­tus ter­veel­lä poh­jal­la, ei oli­si mitään ongel­maa ja mark­ki­nat hoi­tai­si­vat asian. Suo­mes­sa raken­ne­taan kui­ten­kin gryn­de­ri­ve­toi­ses­ti, joten raken­ta­mi­sen ainoa tavo­te on gryn­de­rin voi­ton mak­si­moin­ti. Ennen sotia ja vie­lä heti sotien jäl­keen pää­osan raken­ta­mi­ses­ta rahoit­ti tar­vit­si­ja, jol­loin käyt­tä­jän tar­peet otet­tiin huo­mioon rakentamisessa. 🙂 

    Pai­koi­tuk­sen kes­kit­tä­mi­nen kaa­voit­ta­mal­la pai­koi­tus­ta­loi­hin vie asun­to­ja ja samal­la alu­een pai­koi­tus­mo­no­po­li mah­dol­lis­taa käsit­tä­mät­tö­män kor­keat hin­nat. Asuk­kai­den etu on pal­jon ja pie­niä toi­mi­joi­ta, jot­ka kil­pai­le­vat hinnoillaan.

    Pai­koi­tus­sot­ku on mitä suu­rim­mas­sa mää­rin kau­pun­gin aiheut­ta­ma. Asia on tie­dos­sa, mut­ta teh­dään Ruo­ho­lah­den kal­tai­sia ala-arvoi­sia “kokei­lu­ja”, jois­sa ei mikään men­nyt asuk­kai­den edun mukai­ses­ti. Gryn­de­rit var­mas­ti sai­vat rahan­sa pois. 😀 Sai­ko joku muu?

    Pai­koi­tus vaa­tii nykyis­tä parem­paa läpi­nä­ky­vyyt­tä. Kun sano­taan, että paik­ka mak­saa 30 000 €, niin on kyet­tä­vä myös ker­to­maan mis­tä se koos­tuu. Esi­mer­kik­si pal­jon­ko sii­tä on kau­pun­gin taval­la tai toi­sel­la aiheut­ta­mia tar­peet­to­mia kulu­ja. Samal­la pitää alu­een ihmi­sil­lä olla mah­dol­li­suus ostaa se paik­ka niin, ettei muo­dos­tu pai­koi­tus­mo­no­po­le­ja. Mono­po­li ei täs­sä­kään toi­mi aina­kaan asuk­kaan eduksi.

  23. Pysä­köin­tu­mak­sun por­ras­ta­mi­nen ren­kai­den mukaan kuu­los­taa sinän­sä peh­meäl­tä, mut­ta käy­tän­nös­sä vai­kes­ti tote­tu­tet­ta­val­ta kei­nol­ta. (Miten esim. ohjel­moit eri ren­kaat nykyi­seen Comet-parkkimittariin?)

    Yksin­ker­tai­sin oli­si nas­ta­ren­gas­ve­ro n. 100 e / ren­gas­ker­ta. Ren­kai­den käyt­töi­kä on neli­sen tal­vea, joten sum­ma tekis 25 e/vuosi. Ei kohtuutonta

    Täs­sä omia miet­tei­tä­ni. Hie­man har­mit­taa, ettei esim. HS ole käsi­tel­lyt asi­aa taval­li­sen autoi­li­jan kan­nal­ta. Eli mitä minun pitäi­si vali­ta, kun asia on ajankohtainen?

    Oslo­sa kit­ka­ren­kail­le on eril­li­nen vero. Sen voi mak­saa koko vuo­dek­si, vii­kok­si tai päi­väk­si. Tuk­hol­mas­sa ja Göte­bor­gis­sa erik­seen mää­rä­tyil­lä kaduil­la on nas­ta­ren­kai­den käyt­tö kiel­let­ty (luon­nol­li­sin poikkeuksin).

    KITKA VAI NASTAT? – MOLEMPIA TARVITAAN

    Päi­vän (8.3.11) HS:ssa Kim­mo Pie­ti­nen kir­joi­tuk­ses­saan Lumien jäl­keen katu­pö­ly käsit­te­li ikuis­ta kysy­mys­tä nas­ta­ren­kai­den tarpeellisuudesta.

    Täs­tä on puhut­tu. Lyhyes­ti. Nas­toil­la ja kit­ka­ren­kail­la on omat etun­sa. Itse käy­tin kit­ka­ren­kai­ta, ja nyt käy­tet­ty­nä osta­mas­sa­ni uudes­sa autos­sa on nas­tat. Tänä tal­ve­na ne oli­vat hyö­dyk­si. Yleen­sä nas­toil­le on ete­lä­ran­ni­kol­la todel­lis­ta käyt­töä vain vii­te­nä päi­vä­nä vuodessa

    Kysy­mys on sii­nä suh­tees­sa vää­rin ase­tet­tu, että jos kaik­ki autoi­li­jat käyt­täi­si­vät kit­ka­ren­kai­ta niin, tiet jäi­si­vät lii­an liuk­kaik­si. Nas­ta myös möy­hen­tä­vät jäis­tä tietä.

    Tämä­hän näkyy bus­si­kais­toil­la. Ras­kas kalus­to, mm. bus­sit ei käy­tä nas­ta­ren­kai­ta, joi­tain poik­keuk­sia lukuu­not­ta­mat­ta . Bus­si­kais­tat, eri­to­ten pysä­kit tule­vat todel­la han­ka­lan liuk­kaik­si sopi­vil­la keleil­lä, ja autot lipsuvat.

    Hel­sin­ki, Tuk­hol­ma ja Oslo ovat liki­mää­rin samal­la leveys­pii­ril­lä – mut­ta nii­den ilmas­tot poik­kea­vat sel­väs­ti toi­sis­taan. Ja sik­si Oslon tai Tuk­hol­man sään­nöt eivät vält­tä­mät­tä Hel­sin­kiin sovi. 

    Kit­ka­ren­kaat eivät ole yleis­ty­neet toi­vot­ta­val­la vauh­dil­la. HS voi­si ottaa asian esiin täs­sä kevääl­lä joko auto­pals­tal­la tai oikeas­taan mie­lui­ten ihan sun­nun­tai­si­vuil­la. Ja mik­sei sama asia myös Me Nai­set leh­teen, sil­lä nai­sau­toi­li­joi­ta­kin asia kos­ket­taa. Ja kun ei oikein tie­dä, niin hel­pom­min vain pysyy vanhassa.

  24. Mark­ku af Heur­lin: Pysä­köin­tu­mak­sun por­ras­ta­mi­nen ren­kai­den mukaan kuu­los­taa sinän­sä peh­meäl­tä, mut­ta käy­tän­nös­sä vai­kes­ti tote­tu­tet­ta­val­ta kei­nol­ta. (Miten esim. ohjel­moit eri ren­kaat nykyi­seen Comet-parkkimittariin?) 

    Ei se niin vai­ke­aa ole, kun nykyi­sel­lään­kin vähä­pääs­töi­set autot saa­vat alen­nus­ta park­ki­mit­ta­ria käyttäessään.

  25. Vihe­rins­si: Ei se niin vai­ke­aa ole, kun nykyi­sel­lään­kin vähä­pääs­töi­set autot saa­vat alen­nus­ta park­ki­mit­ta­ria käyttäessään.

    Lais­ka­na en vii­tis ryh­tyä etsi­mään ko http://www.sivua. Mikä on tak­sae­ro, ja miten se on toteu­tet­tu a) kadun­var­si­mit­ta­reis­sa, b) autos­sa muka­na kann­net­ta­va­sa mit­ta­ris­sa ja c) (hel­poin) kännykkämittarissa?

  26. Rapor­tin mukaan Munk­ki­nie­meen ja Munk­ki­vuo­reen tuli­si asukaspysäköinti.

    Mik­si? Eihän Mun­kas­sa auto­jaan pysä­köi kuin asuk­kaat, joil­le tämä oli­si pelk­kä lisävero.

  27. Mark­ku af Heur­lin: Lais­ka­na en vii­tis ryh­tyä etsi­mään ko http://www.sivua. Mikä on tak­sae­ro, ja miten se on toteu­tet­tu a) kadun­var­si­mit­ta­reis­sa, b)autossa muka­na kann­net­ta­va­sa mit­ta­ris­sa ja c) (hel­poin) kännykkämittarissa? 

    Ei ole hen­ki­lö­koh­tais­ta koke­mus­ta, mut­ta käyt­tä­mi­seen tar­vi­taan jokin mak­su­lai­te (kän­nyk­kä tai eril­li­nen lai­te) ja tar­ra, jol­la oikeu­te­taan alen­nuk­seen. Ei onnis­tu auto­maa­tin kanssa.

    1. Onnis­tuu auto­maa­tin­kin kans­sa, niin kau­an kun nii­tä on. Sii­hen voi lait­taa napin “alen­net­tu hin­ta” ja kun sen lait­taa tuu­li­la­siin, pysä­köin­nin val­vo­ja tar­kis­taa, onko autos­sa oikeat renkaat.

  28. Ojis:
    Rapor­tin mukaan Munk­ki­nie­meen ja Munk­ki­vuo­reen tuli­si asukaspysäköinti.

    Mik­si? Eihän Mun­kas­sa auto­jaan pysä­köi kuin asuk­kaat, joil­le tämä oli­si pelk­kä lisävero.

    Onko Mun­kas­sa kadun­pät­kiä, joil­ta on nyt vai­kea löy­tää park­ki­paik­kaa? Jos on, sil­loin kyse on muus­ta­kin kuin lisäverosta.

  29. Vihe­rins­si: Kau­pun­gis­sa mer­kit­tä­vä teki­jä on pit­kit­täis­pi­to (jar­ru­tus­mat­ka), maan­tiel­lä pahat onnet­to­muu­det taas tule­vat sivut­tais­pi­don mene­tyk­ses­tä. Kau­pun­gis­sa onnet­to­muu­den uhri on jalan­kul­ki­ja, maan­tiel­lä autoi­li­ja itse. 

    Jos­tain juu­ri luin että kit­ko­jen kans­sa oli­si syy­tä olla auto jos­sa on varus­tee­na ajo­va­kau­den hallinta. 

    Tar­peek­si kun mie­ti­tään, saa­daan ns. olli­lan lisä­ve­ro­mal­liin lisät­tyä ohjaus, jos­sa pal­jon maan­tiel­lä aja­vas­sa autos­sa voi ehkä olla nas­tat­kin — mut­ta toi­saal­ta jos on niin van­ha auto ettei ole ajo­va­kau­den hal­lin­taa, ei edes saa käyt­tää kitkoja.

    Van­him­mis­sa autois­sa ei ole ajo­va­kau­den hal­lin­taa. Auto­kan­nan saa­kin käte­väs­ti uusiu­tu­maan esi­mer­kik­si rei­lul­la tie­suo­lan käy­töl­lä. Uuden auton osta­mi­nen on pait­si tur­val­li­suus- ja ympäristö‑, myös val­tion­ta­lout­ta tasa­pai­not­ta­va isän­maal­li­nen teko.

    Lisää mak­set­ta­vaa tulee joka tapauksessa.

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onnis­tuu auto­maa­tin­kin kans­sa, niin kau­an kun nii­tä on. Sii­hen voi lait­taa napin “alen­net­tu hin­ta” ja kun sen lait­taa tuu­li­la­siin, pysä­köin­nin val­vo­ja tar­kis­taa, onko autos­sa oikeat renkaat.

    Kuin­ka pal­jon täl­lai­sen napin asen­nus mak­saa? Siis kau­pun­gi akik­kiin parkkimaksuautomaatteihin.
    Onko val­mius sel­lai­seen jo valmiina?

    Ekoau­to­py­sä­köin­nis­sä on 50%:lla alen­net­tu mak­su. So. 2 e I- vyö­hyk­kel­lä, siis II- vyö­hyk­keen mak­su ja 1 e/h II-vyö­hyk­keel­lö, eli III- vyö­hyk­keen mak­su. Miten­kö­hän teke­vät III-vyöhykkeellä.

  31. Ojis:
    …Mik­si? Eihän Mun­kas­sa auto­jaan pysä­köi kuin asuk­kaat, joil­le tämä oli­si pelk­kä lisävero. 

    Sen takia, että poh­jois­mai­sen hyvin­voin­ti­mal­lin mukaan kai­kil­la pitää olla asiat yhtä huonosti. 😉

  32. Mark­ku af Heur­lin: Kuin­ka pal­jon täl­lai­sen napin asen­nus mak­saa? Siis kau­pun­gi akik­kiin parkkimaksuautomaatteihin.

    Toden­nä­köi­ses­ti niin pal­jon, ettei sii­nä ole mitään jär­keä. Auto­maat­ti antaa lapun kal­leim­man mukaan. Jos itse halu­aa jotain alen­nus­ta, sit­ten pitää teh­dä aktii­vi­ses­ti jotain.

  33. Vihe­rins­si: Toden­nä­köi­ses­ti niin pal­jon, ettei sii­nä ole mitään jär­keä. Auto­maat­ti antaa lapun kal­leim­man mukaan. Jos itse halu­aa jotain alen­nus­ta, sit­ten pitää teh­dä aktii­vi­ses­ti jotain.

    Tätä arve­lin­kin…

  34. Pitäi­si­kö tuon ‘nas­ta­ren­gas­li­sä­mak­sun’ joten­kin riip­pua sii­tä, miten jyrk­kä­rin­tei­sen kadun/tien var­rel­la asuu tai mis­sä yleen­sä ajelee?

  35. Nas­ta­ren­gas­ve­ro hiuk­kas­ten takia? Mikä vero mää­rä­tään met­ron tun­ne­lio­suuk­sil­le, jos­sa val­lit­see kiis­tat­ta kor­keim­mat ja ter­vey­del­le vaa­ral­li­sim­man pienhiukkaspitoisuudet?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.