Mitä tehdä Vallisaarelle ja Kuninkaansaarelle?

Puo­lus­tusvoimat luovut­taa parin vuo­den päästä Val­lisaaren ja Kuninkaansaaren sivi­ilikäyt­töön. Ne menevät aluk­si met­sähal­li­tuk­selle, mut­ta kaavoitus­val­ta on Helsingillä. Mitä tehdä Helsin­gin edustal­la saar­ille, joiden koko on yhteen­sä noin 120 hehtaaria?

Nämä ovat hieno­ja saaria luon­nonympäristönä. Maal­likon silmis­sä siel­lä on paljon van­haa met­sää, mut­ta asiantun­ti­jat tietävät ker­toa, ettei se nyt niin kovin van­haa ole. Kalkkip­i­toises­sa maaperässä met­sä vain kas­vaa nopeasti.

Siel­lä on paljon Venäjän­val­lan aikaisia soti­laal­lisia rak­en­tei­ta ja luo­las­to­ja, jot­ka nyky­muo­dos­saan oli­si­vat jopa vähän vaar­al­lisia, jos saari avat­taisi­in huomen­na yleisölle. Joi­hinkin luoli­in voisi kun­nos­taa ravintoloita.

Siel­lä on jopa valmis sata­ma-allas ja hyvin huonokun­toinen lai­turi, jon­ka voisi pienen pin­tasi­lauk­sen jäl­keen ottaa ris­teilyalus­ten satamaksi.

Siel­lä on merkit­täviä his­to­ri­al­lisia muis­tomerkke­jä, jot­ka suo­jeltaisi­in heti, jos ne oli­si­vat Suomen his­to­ri­aa, mut­ta vähem­män innokkaasti, kos­ka ne ovat Venäjän historiaa.

Saar­il­la on ollut asu­tus­ta, ja niin­pä on esitet­ty, että ainakin Val­lisaaren koil­lis­nurkkaan voisi rak­en­taa asun­to­ja. Liiken­teen jär­jestämi­nen vain tulisi kalli­ik­si, kos­ka se on tehtävä lau­toil­la aina siihen asti, kun Suo­mi luop­uu yleis­es­tä asevelvol­lisu­ud­es­ta ja myös San­ta­ham­i­na vapau­tuu hyö­tykäyt­töön.  Toisaal­ta, jos saari ote­taan virk­istyskäyt­töön, laut­tay­hteys siihenkin tarvi­taan, ja se mak­saa ihan yhtä paljon.

Val­lisaares­ta ei pääse Suomen­lin­naan, eikä siihen voi lait­taa sil­taa, ellei ruotsin­laivo­ja pan­na kulke­maan Suomen­lin­nan län­sipuolelta, mikä ilmeis­es­ti taas vaatisi vähän ruop­paus­ta. Tun­neli väylän ali? En olisi yllät­tynyt, vaik­ka sel­l­ainen olisi olemassakin.

Vil­li aja­tus oli rak­en­taa saarten sisäosat täy­teen asun­to­ja tuhan­sille ihmisille. Edelleen vähän han­kalan laut­tay­htey­den päässä, mut­ta ei sitä ole ollut vaikea löytää Suomen­lin­naankaan vapaae­htoisia asumaan.

 

 

 

= = = =

Mik­si vas­ta nyt?

Val­lisaari ja Kuninkaansaari oli­vat aikanaan tärkeä osa Helsin­gin meripuo­lus­tus­ta, mut­ta kym­meni­in vuosi­in niiden soti­laalli­nen merk­i­tys on ollut vähäi­nen ellei olema­ton. Puo­lus­tusvoimien ei kuitenkaan ole kan­nat­tanut niistä luop­ua vähän samas­ta syys­tä kuin val­tion vil­javaras­tonkaan ei kan­na­ta luop­ua varas­tos­ta Her­ne­saa­res­sa. Tila on vil­javaras­tolle hal­pa, vaik­ka val­ti­olle sen myymi­nen tont­ti­maak­si olisikin tuot­tavaa. Vil­javaras­to ei niitä raho­ja saa. Korkea-arvoinen upseeri sanoi min­ulle yksi­tyis­es­ti, että jos puo­lus­tusvoimat saisi­vat rahat San­ta­ham­i­nan myymis­es­tä itselleen sen sijaan, että ne menevät Senaat­tiki­in­teistöille, he lähti­sivät San­ta­ham­i­nas­ta heti.