Helsingin uusi yleiskaava: mihin neljännesmiljoonaa uutta asukasta.

Hel­sin­gin uuden yleis­kaa­van vir­ka­mies­vi­sio tulee jul­ki huo­men­na tors­tai­na 17.10. Tulen täl­lä blo­gil­la käsit­te­le­mään tätä esi­tys­tä run­saas­ti. Täs­sä ensim­mäi­ses­sä pos­tauk­ses­sa käsit­te­len vain omia aja­tuk­sia­ni, kos­ka vir­ka­mies­esi­tys on jul­ki­nen vas­ta huomenna. 

Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan tär­kein teh­tä­vä on laa­tia Hel­sin­gil­le uusi yleis­kaa­va. Sen läh­tö­koh­ta­na on, että Hel­sin­gin seu­dun asu­kas­lu­ku kas­vaa vuo­teen 2050 men­nes­sä 600 000 asuk­kaal­la ja että täs­tä tulee 250 000 asu­kas­ta Hel­sin­kiin, mikä nos­taa Hel­sin­gin asu­kas­lui­vun 860 000. Tuo 600 000 on ennus­te johon varau­du­taan, kun taas tuo Hel­sin­gin asu­kas­lu­ku 860 000 ei ole ennus­te. Sii­nä on kyse omis­ta pää­tök­sis­tä. Hel­sin­kiin tulee juu­ri niin pal­jon asuk­kai­ta kun Hel­sin­kiin sisään pääs­te­tään. Kehys­kun­tien tilan­ne on toi­nen eikä edes Espoos­sa tui­ki jär­jet­tö­miin paik­koiin kaa­voi­te­tut asun­not mene näkö­jään kaupaksi.

Kir­jas­sa Seu­raa­vat 400 000 hel­sin­ki­läis­tä esi­tim­me, että Hel­sin­gin pitäi­si ottaa tuos­ta 400 000 asuk­kaan kas­vus­ta (maa­kun­ta­lii­ton ennus­te vuo­del­le 2040) mah­dol­li­sim­man pal­jon, kos­ka kau­pun­ki­ra­ken­teen hajau­tu­mi­nen on vihon­vii­mei­nen ilmiö. Tähän tavoit­tee­seen olen sitou­tu­nut ja sen ker­roin äänes­tä­jil­le­ni ennen vaaleja.

Mik­ko Säre­lä kiteyt­ti uuden asuin­ra­ken­ta­mi­sen sijoit­ta­mi­sen nel­jään vaihtoehtoon: 

1) Ote­taan alue lii­ken­ne­väy­lil­tä bule­var­di­soi­mal­la moot­to­ri­tiet Kehä I:n sisäpuolella
2) Tii­vis­te­tään ole­mas­sa ole­via asuinalueita
3) Täy­te­tään merta
4) Naker­re­taan viheralueita.

Säre­lä ei esit­tä­nyt näi­tä täs­sä jär­jes­tyk­ses­sä, mut­ta minä kir­joi­tin ne val­miik­si sii­hen jär­jes­tyk­seen mitä itse ja mitä ymmär­tääk­se­ni vih­reät laa­jem­min kannattavat. 

58 vastausta artikkeliin “Helsingin uusi yleiskaava: mihin neljännesmiljoonaa uutta asukasta.”

  1. Säre­lä on vaa­ral­li­nen, hänel­lä ei ole mitään perspektiiviä.

    Mies ehdot­ti Ks-lau­ta­kun­nas­sa tou­ko­kuus­sa 2012 Vuo­tien bulevardisointia.

    Hyvin toi­mi­va lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä on val­mis­tu­nut 15 vuot­ta sit­ten, tus­kin muu­ta­maan kym­me­neen vuo­teen edes kuo­let­ta­nut investointinsa.

  2. Hel­sin­gin uusi yleis­kaa­va: mihin nel­jän­nes­mil­joo­naa uut­ta asukasta. 

    Mitä jos ohjat­tai­siin hei­dät pää­asias­sa Brys­se­liin, Lon­too­seen ja mui­hin vas­taa­viin kehi­tys­kes­kuk­siin? Mik­si hei­dät pitäi­si juu­ri Hel­sin­kiin saa­da? Onko Suo­mes­sa maa­seu­dul­la lii­kaa ihmi­siä? Vai pitää­kö Suo­men asu­kas­lu­kua (epä­vih­reäs­ti) kasvattaa? 🙂

    1. Olet­ko nyt ikhan oikeas­ti sitä miel­tä, että mei­dän pitäik­si lähet­tää nel­jän­nes­mil­joo­na hyvin kou­lu­tet­tua ihmis­tä pois täs­tä maasta?

  3. Juho Laa­tu: Mitä jos ohjat­tai­siin hei­dät pää­asias­sa Brys­se­liin, Lon­too­seen ja mui­hin vas­taa­viin kehi­tys­kes­kuk­siin? Mik­si hei­dät pitäi­si juu­ri Hel­sin­kiin saa­da? Onko Suo­mes­sa maa­seu­dul­la lii­kaa ihmi­siä? Vai pitää­kö Suo­men asu­kas­lu­kua (epä­vih­reäs­ti) kasvattaa? 

    Jos Suo­mel­la on tar­koi­tus olla oma pää­kau­pun­ki eikä sen asi­aa aja mikään Lon­too tai Brys­sel niin Hel­sin­gin on pysyt­tä­vä edes joten­kin Poh­jois-Euroo­pan alu­een kehi­tyk­ses­sä muka­na. Ja sii­hen kehi­tyk­seen kuu­luu työ­voi­man liik­ku­mi­nen sin­ne mis­sä on töi­tä. Ei kaik­kia töi­tä pys­ty­tä min­ne tahan­sa kor­peen vie­dä. Tai pitää­kö kysyä: Haluat­te­ko te lap­si­per­hei­den van­hem­mat ja iso­van­hem­mat että jäl­ki­kas­vun­ne asuu kau­ka­na ulko­mail­la eivät­kä tapaa tei­tä kuin jou­lu­na, vai kotoi­sas­sa Helsingissä?

    Mie­les­tä­ni tii­vis­tä­mäl­lä van­ho­ja asui­na­luei­ta ja raken­ta­mal­la vähän kor­keam­mal­le saa­daan tilaa n. 800–900 tuhan­nel­le asuk­kaal­le Hel­sin­gin rajo­jen sisäl­le. Vrt Tuk­hol­man kun­nan asu­kas­lu­ku on juu­ri noin pal­jon ja maa-alu­een pin­ta-ala sama kuin Hel­sin­gin pl Sipoos­ta lii­te­tyt alueet.

  4. Kyl­lä tääl­lä niin pal­jon nur­mi­kais­ta­lei­ta on tei­den ja talo­jen edes­sä että on syy­tä­kin tii­vis­tää. Talot katui­hin kiin­ni lähiöis­sä ja sääs­te­tään Kivi­no­kat ja Var­tio­saa­ret hyvi­nä vihe­ra­luei­na. Tilaa tääl­lä on kyl­lik­si kun ei täy­te­tä koko lää­nin vih­rei­tä aluei­ta pien­ra­ken­nuk­sin. Moot­to­ri­tien kais­ta­leet eivät kuu­lu kau­pun­kiin vaik­ka lokit­ta­jat niin mie­lel­lään lähi­kun­nis­ta haluai­si­vat­kin autoil­la nopeas­ti sujaut­taa ilman jonot­ta­mis­ta yhdes­sä het­kes­sä kau­pun­gin sisuksiin.

  5. Edward Man­ning:
    Säre­lä on vaa­ral­li­nen, hänel­lä ei ole mitään perspektiiviä.

    Mies ehdot­ti Ks-lau­ta­kun­nas­sa tou­ko­kuus­sa 2012 Vuo­tien bulevardisointia.

    Hyvin toi­mi­va lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä on val­mis­tu­nut 15 vuot­ta sit­ten, tus­kin muu­ta­maan kym­me­neen vuo­teen edes kuo­let­ta­nut investointinsa.

    Tämän kau­pun­gin toi­min­ta­no­peu­del­la mitään val­mis­ta ei seu­raa mis­tään aloit­tees­ta kym­me­neen vuo­teen, eli älä huo­li, kyl­lä se sii­nä ker­ki­ää ikään­tyä. Ongel­ma on että Vuo­tie ja met­ro­ra­ta pin­nas­sa vie lii­kaa tilaa hyväl­lä pai­kal­la, sut­ta ja sekun­daa se on uusi sii­nä mis­sä vanhakin.

    Hel­sin­gis­sä on ollut tapa­na ettei tuo­rei­ta lii­ken­ne­suun­nit­te­lu­vir­hei­tä kor­ja­ta, ilmei­ses­ti sik­si että sii­tä tulee teki­jöil­le paha mie­li. Eikö voi­si aja­tel­la niin päin, että teke­väl­le sat­tuu, ja kuka sitä nyt haluai­si maa­nan­tai­kap­pa­lei­taan jäl­keen jättää?

  6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Olet­ko nyt ikhan oikeas­ti sitä miel­tä, että mei­dän pitäik­si lähet­tää nel­jän­nes­mil­joo­na hyvin kou­lu­tet­tua ihmis­tä pois täs­tä maasta?

    No en var­maa­kaan aivan väki­sin lähet­täi­si. Enkä vält­tä­mät­tä lähet­täi­si juu­ri kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­ja. Muil­la­kin on vapaus muuttaa.

    Ensi sijas­sa olen sitä miel­tä, että vih­reis­tä syis­tä väes­töä ei pitäi­si kas­vat­taa. Jos taas väes­tön koko­nais­mää­rä pysyy ennal­laan, noi­den 400000 ihmi­sen imu­roi­mi­nen muu­al­ta Suo­mes­ta ei ole vält­tä­mät­tä fik­sua sekään. Pelk­kä Hel­sin­gin kas­vu­ha­lu ei ole riit­tä­vä peruste.

    Jos Hel­sin­gin väki­lu­ku kas­vaa sik­si, että yksi­löt hakeu­tu­vat tai ajau­tu­vat urbaa­nei­hin kes­kuk­siin, noi­den yksi­löi­den kan­nal­ta oli­si ehkä perus­tel­tua pääs­tä suo­raan johon­kin suur­kau­pun­kiin. Jos lin­koam­me hei­dät muu­al­ta Suo­mes­ta Hel­sin­kiin, he voi­vat hyvin jat­kaa eteen­kin päin. Suo­men kie­li voi­si olla yksi syy pysäh­tyä Hel­sin­kiin, mut­ta ehkä nyky­ään Euroop­pa on jo mah­dol­li­suus sii­nä mis­sä Hel­sin­ki­kin. Saa­mat­to­muus­kin voi jät­tää osan Hel­sin­gin seu­dun yli­opis­tois­sa kor­keas­ti kou­lu­te­tuis­ta opis­ke­lu­jen jäl­keen Hel­sin­kiin. Mut­ta se aja­tus ei siis vält­tä­mät­tä toi­mi, että kaik­ki Suo­men kor­keas­ti kou­lu­te­tut imu­roi­tai­siin Hel­sin­kiin, mut­ta he eivät jat­kai­si tätä pidemälle.

    En ymmär­rä myös­kään tavoi­tet­ta lähes tupla­ta Hel­sin­gin väki­lu­ku. Tii­vis­tä­mäl­lä kau­pun­gis­ta tulee rumem­pi ja ruuh­kai­sem­pi. Vapaas­ti raken­ne­ta­vaa jou­to­maa­ta Hel­sin­gis­sä ei enää kovin pal­jon ole.

    En ymmär­rä sel­lais­ta­kaan aja­tus­ta, että kor­keas­ti kou­lu­tet­tu (tai vähem­män kou­lu­tet­tu) tam­pe­re­lai­nen oli­si Suo­men kan­nal­ta edul­li­sem­paa sijoit­taa Hel­sin­kiin kuin Tampereelle.

    1. Vaik­ka muut­ta­mi­nen kun­nas­ta oiseen kiel­let­täi­siin, väes­tön pain­opis­te siir­tyi­si voi­mak­kaas­ti koh­ti kau­pun­ke­ja. Siel­lä, mis­sä väes­tön medi­aa­ni-ikä on 60 vuot­ta, väki vähe­nee ihan luon­tai­ses­ti. Hel­sin­gin väes­tön­kas­vus­ta taas noin puo­leyt on syn­ty­vyy­den ennemmyyttä.

  7. Toi meren­täyt­tö on sil­leen mie­len­kiin­toi­nen, että sitä joten­kin läh­tö­koh­tai­ses­ti pelä­tään. Vai­ku­tus­ten (vir­tauk­set) mal­lin­ta­mi­nen on kuu­lem­ma han­ka­laa ja epä­var­maa, eli jos­sain mää­rin lie­nee syy­tä nou­dat­taa varo­vai­suus­pe­ri­aa­tet­ta, mut­ta sil­ti­kin tätä­kin voi­si minus­ta roh­keam­min tut­kia. Muu­ta­mia puol­ta­via näkö­koh­tia alla:

    Var­sin­kin kan­ta­kau­pun­gis­sa ei ole monin pai­koin mitään luon­non­ran­taa joka tapauk­ses­sa, ja näin sik­si että ne ran­nat on jo täyt­tö­maa­ta. Kuten van­haa kart­taa kat­so­mal­la sel­vi­ää. Ja toi­saal­ta nime­no­maan kan­ta­kau­pun­gis­sa maan arvo on niin suu­ri, että suh­teel­li­sen kal­lis­kin täyt­tö kan­nat­ta­nee. Käy­tän­nös­sä, ois­ko se niin kau­hea­ta jos vaik­ka Kata­ja­nok­ka oli­si pari­sa­taa met­riä pidempi?

    Toi­nen Yleis­kaa­vaan liit­ty­vä asia on että Hel­sin­gin puo­lus­tu­voi­mil­ta vapau­tu­va saa­ri­luon­to halut­tai­siin parem­min kau­pun­ki­lais­ten ulot­tu­vil­le, eli sin­ne pitäi­si pääs­tä joten­kin. Jouk­ko­lii­ken­ne taas edel­lyt­täi­si nii­tä jouk­ko­ja, ja merel­le­kin suun­taa­va kas­vu tuki­si tätä. Esi­mer­kik­si jos Kruu­nu­vuo­ren alue jat­kui­si ete­lään Vasik­ka­saa­reen lähelle?

  8. Täs­sä erää­nä päi­vä­nä uuti­soi­tiin, että tääl­lä koil­lis-Hel­sin­gis­sä asu­kas­lu­vut vähe­ni­si­vät tule­vai­suu­des­sa? Jos on niin, niin mik­si tuol­lai­nen pähkäily.

    1. Kaik­kien van­ho­jen asui­na­luei­den asu­kas­lu­ku kään­tyy las­kuun, ellei raken­ne­ta lisää. Lap­set muut­ta­vat pois kodeistan.

  9. mik­ko:
    Täs­sä erää­nä päi­vä­nä uuti­soi­tiin, että tääl­lä koil­lis-Hel­sin­gis­sä asu­kas­lu­vut vähe­ni­si­vät tule­vai­suu­des­sa? Jos on niin, niin mik­si tuol­lai­nen pähkäily.

    Tätä kut­su­taan asu­mis­väl­jyy­den kas­vuk­si. Eli kun ker­ros­ta­lo­kak­sios­sa asui 70-luvul­la neli­hen­ki­nen per­he, niin nyt sii­nä asuu paris­kun­taa ja elin­ta­son edel­leen kas­vaes­sa ja asun­to­kun­tien pie­nen­tyes­sä jat­kos­sa sink­ku, jol­la on enem­män neliöi­tä naa­maa koh­den, kos­ka useam­man ihmi­sen asun­nos­sa ei ole jokai­sel­la omaa keit­tiö­tä, kylp­pä­riä ja eteis­tä.. Pih­la­ja­mäen väki­lu­ku esi­mer­kik­si on tip­pu­nut kol­man­nek­seen vii­mei­sin kah­den­kym­me­nen vuo­den aika­na. Tosin, Kan­ta­kau­pun­gin osal­ta ja muu­ten­kin asu­mis­väl­jyy­den kas­vu on pie­nen­ty­nyt ja jopa pysäh­ty­nyt, saas näh­dä miten kehittyy.

    Ongel­ma tämä on mm. sik­si että muut­to­tap­pio­paik­ka­kun­nil­la tup­paa mene­mään huo­nos­ti. Esi­mer­kik­si jos bus­sis­ta hävi­ää joka kol­mas mat­kus­ta­ja, niin koh­ta sitä bus­si­lin­jaa ei ole.

  10. R.Silfverberg: Jos Suo­mel­la on tar­koi­tus olla oma pää­kau­pun­ki eikä sen asi­aa aja mikään Lon­too tai Brys­sel niin Hel­sin­gin on pysyt­tä­vä edes joten­kin Poh­jois-Euroo­pan alu­een kehi­tyk­ses­sä mukana. 

    Vii­den­nes kan­sas­ta asuu jo pää­kau­pun­gis­sa. Pitäi­si­kö kes­kit­tää lisää? Voi men­nä jo vähän yksi­puo­li­sek­si, ja jar­rut­taa kehi­tys­tä sitä kautta.

    Mik­si Hel­sin­gin kas­vu on vält­tä­mä­tön­tä, eikä esi­mer­kik­si met­ro­po­lin kas­vu riitä?

    Entä tulee­ko Tam­pe­re putoa­maan kehi­tyk­sen rat­tail­ta? En usko.

    Pää­kau­pun­ki Suo­mel­la on joka tapauk­ses­sa, eikä sen tar­vit­se olla mikään mam­mut­ti. (tar­koi­tit ehkä että maan suu­rim­man kau­pun­gin pitäi­si olla mam­mut­ti, mut­ta en pidä tätä­kään tarpeellisena)

    Ei väki­mää­rän lisää­mi­nen vält­tä­mät­tä paran­tai­si Hel­sin­gin kil­pai­lu­ky­kyä. Tii­vis­tä­mi­nen vähen­tä­nee kau­pun­gin viih­ty­vyyt­tä. Viih­ty­vyy­den paran­ta­mi­nen voi­si sen sijaan paran­taa kau­pun­gin sta­tus­ta enem­män. Jopa luk­susa­suk­kai­siin sat­saa­mi­nen voi­si olla talous­kil­pai­lu­mie­les­sä yksi mah­dol­li­nen stra­te­gia (en kan­na­ta eri­tyi­ses­ti tätäkään).

    Jos usko­taan Hel­sin­gin seu­dun (eni­ten kai Espoon) nykyis­tä­kin enem­män kes­kit­ty­mis­tä vaa­ti­vaan pii­laa­ko­so­ke­hi­tyk­seen, se ei kai vaa­di suu­ria asu­kas­mää­riä, vaan enem­män­kin panos­tus­ta yliopistoihin.

    Ja sii­hen kehi­tyk­seen kuu­luu työ­voi­man liik­ku­mi­nen sin­ne mis­sä on töi­tä. Ei kaik­kia töi­tä pys­ty­tä min­ne tahan­sa kor­peen viedä. 

    Mitä työ­tä ei pys­ty­tä vie­mään Tam­pe­reel­le, mut­ta Hel­sin­kiin pystytään?

    Tai pitää­kö kysyä: Haluat­te­ko te lap­si­per­hei­den van­hem­mat ja iso­van­hem­mat että jäl­ki­kas­vun­ne asuu kau­ka­na ulko­mail­la eivät­kä tapaa tei­tä kuin jou­lu­na, vai kotoi­sas­sa Helsingissä? 

    Eivät var­maan­kaan pitäi­si. Vas­tus­ta­ne­vat astet­ta lie­vem­min myös jäl­ki­kas­vun siir­ty­mis­tä Hel­sin­kiin. Täl­tä kan­nal­ta koti­kau­pun­ki oli­si kai paras, eikä väes­tön­siir­to­ja todel­la­kaan kaivata.

    Mie­les­tä­ni­tii­vis­tä­mäl­lä van­ho­ja asui­na­luei­ta ja raken­ta­mal­la vähän kor­keam­mal­le saa­daan tilaa n. 800–900 tuhan­nel­le asuk­kaal­le Hel­sin­gin rajo­jen sisäl­le. Vrt Tuk­hol­man kun­nan asu­kas­lu­ku on juu­ri noin pal­jon ja maa-alu­een pin­ta-ala sama kuin Hel­sin­gin pl Sipoos­ta lii­te­tyt alueet.

    Saa­daan kyl­lä mah­du­tet­tua lisää asuk­kai­ta, mut­ta han­ke ei vält­tä­mät­tä paran­na Helsinkiä.

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kaik­kien van­ho­jen asui­na­luei­den asu­kas­lu­ku kään­tyy las­kuun, ellei raken­ne­ta lisää. Lap­set muut­ta­vat pois kodeistan. 

    Eikö tuo ole hyvä? Par­haim­mil­laan yksi lap­sis­ta perii van­han asun­non, ja jopa laa­jen­taa naa­pu­ria­sun­toon. Suu­ret asun­not ja alhai­sem­pi väen­ti­heys ker­too siis vaurastumisesta.

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vaik­ka muut­ta­mi­nen kun­nas­ta oiseen kiel­let­täi­siin, väes­tön pain­opis­te siir­tyi­si voi­mak­kaas­ti koh­ti kau­pun­ke­ja. Siel­lä, mis­sä väes­tön medi­aa­ni-ikä on 60 vuot­ta, väki vähe­nee ihan luon­tai­ses­ti. Hel­sin­gin väes­tön­kas­vus­ta taas noin puo­leyt on syn­ty­vyy­den ennemmyyttä.

    Tuol­la poli­tii­kal­la kiel­täi­sit var­maan­kin myös opis­ke­li­joi­den siir­ty­mi­sen (tai jää­mi­sen) yli­opis­to­paik­ka­kun­nil­le. Näin ikä­ra­ken­ne säi­lyi­si tasa­pai­noi­se­na kaut­ta maan. 😉

    1. Tuol­la poli­tii­kal­la kiel­täi­sit var­maan­kin myös opis­ke­li­joi­den siir­ty­mi­sen (tai jää­mi­sen) yli­opis­to­paik­ka­kun­nil­le. Näin ikä­ra­ken­ne säi­lyi­si tasa­pai­noi­se­na kaut­ta maan

      Ei säi­lyi­si.

  13. Isos­sa kuvas­sa tun­tui­si perus­tel­lul­ta, että jo raken­net­tua osaa kau­pun­gis­ta tii­vis­tet­täi­siin pai­koi­tel­len siten, että täh­dät­täi­siin ehei­siin koko­nai­suuk­siin, jot­ka toi­mi­si­vat luon­te­vas­ti myös jalan­kul­ki­jan ja pyö­räi­li­jän näkövinkkelistä. 

    Moot­to­ri­tei­den bule­var­di­soin­ti tun­tuu hyväl­tä rat­kai­sul­ta. Tie­lii­ken­ne sitoo taval­la tai toi­sel­la noin nel­jän­nek­sen kau­pun­gin maa-alas­ta. Nuo­ret hank­ki­vat kui­ten­kin ajo­kort­te­ja sel­väs­ti vähem­män kuin ennen. Tämä ker­too jota­kin tulos­sa ole­van muu­tok­sen suun­nas­ta. Pika­rai­tio­tiet voi­si­vat olla toi­mi­va lii­ken­ne­jär­jes­te­ly uudis­tu­vas­sa Helsingissä.

    Kes­keis­tä on myös tur­va­ta riit­tä­vät viher- ja vir­kis­ty­sa­lu­eet, jot­ta Hel­sin­ki on jat­kos­sa­kin asuk­kail­le hyvä paik­ka elää.

  14. Juho Laa­tu, käy­tit sano­ja kuten lähet­tää, kas­vat­taa, lin­go­ta, tavoi­te, sijoit­taa. Mut­ta ei täs­sä maas­sa ihmi­siä lähe­te­tä eikä lin­go­ta eikä sijoi­te­ta asu­maan vas­toin tah­to­aan. Jos jotain, niin Hel­sin­ki on oikein yrit­tä­nyt hidas­taa kas­vu­aan (raken­ta­mal­la alle 5000 uut­ta asun­toa vuo­des­sa), ja sil­loin kun Kepu on hal­li­tuk­ses­sa, kai­ken­lai­sel­la muul­la­kin alue­po­li­tii­kal­la on yri­tet­ty hil­li­tä ihmis­ten muut­to­lii­ket­tä suu­riin kaupunkeihin.

    Mut­ta jos­tain syys­tä ympä­ri muu­ta Euroop­paa­kin asoi­den luon­nol­li­nen kehi­tys vai­kut­taa ole­van, että suu­rin osa ihmi­sis­tä halu­aa muut­taa suu­riin kaupunkeihin.

    Ja tätä muut­to­lii­ket­tä sekä Hel­sin­ki että Kepu ovat jo monin tavoin yrit­tä­neet kam­pit­taa, ei vain ole aut­ta­nut. Että ehkä parem­pi oli­si että kaik­kil­le jot­ka Hel­sin­kiin halua­vat Suo­mes­sa muut­taa, annet­tai­siin mah­dol­li­suus ja raken­net­tai­siin lisää asun­to­ja heil­le tänne.

  15. Minus­ta voi­tai­siin aloit­taa jyrää­mäl­lä Käpy­län puu­ta­loa­lue maan tasal­le ja raken­ta­mal­la sin­ne 10-ker­rok­si­sia beto­ni­ker­ros­ta­lo­ja. Käpy­läs­sä on mie­les­tä­ni lii­an väl­jää asu­mis­ta, eli siel­lä on tii­vis­tä­mi­sen varaa. Lisäk­si alue on muu­ten­kin armot­to­man van­han­ai­kai­nen, ei sovi Hel­sin­kiin, jon­ka pitää olla urbaa­ni euroop­pa­lais­kau­pun­ki. Eikö? 🙂

  16. Sam­po Smo­lan­der:
    Juho Laa­tu, käy­tit sano­ja kuten lähet­tää, kas­vat­taa, lin­go­ta, tavoi­te, sijoit­taa. Mut­ta ei täs­sä maas­sa ihmi­siä lähe­te­tä eikä lin­go­ta eikä sijoi­te­ta asu­maan vas­toin tahtoaan. 

    Syi­tä on monia. Luu­len että aika moni on tul­lut Hel­sin­kiin työn peräs­sä. Monet näis­tä oli­si­vat var­maan­kin otta­neet saman työ­pai­kan koti­seu­dul­taan­kin. Pää­kau­pun­ki vetää asuk­kai­ta aivan var­mas­ti sik­si, että se tar­jo­aa hyviä hal­lin­to­vir­ko­ja, yksi­tyis­ten fir­mo­jen pää­kont­to­rei­ta, yli­opis­to­ja, par­haat lob­baus­mah­dol­li­suu­det oman uran ja bis­nek­sen­kin kan­nal­ta jne. Tämä ei kui­ten­kaan tar­koi­ta, että maan kan­nal­ta oli­si edul­lis­ta asut­taa kaik­ki maan asuk­kaat sen pääkaupunkiin.

    Jos jotain, niin Hel­sin­ki on oikein yrit­tä­nyt hidas­taa kas­vu­aan (raken­ta­mal­la alle 5000 uut­ta asun­toa vuo­des­sa), ja sil­loin kun Kepu on hal­li­tuk­ses­sa, kai­ken­lai­sel­la muul­la­kin alue­po­li­tii­kal­la on yri­tet­ty hil­li­tä ihmis­ten muut­to­lii­ket­tä suu­riin kaupunkeihin. 

    Tur­ha vetää köyt­tä sii­tä, kum­pi hyö­tyy enem­män val­tion toi­mis­ta, Hel­sin­ki vai muu Suo­mi. Tai että eri hal­li­tuk­sen vuo­ro­tel­len vetä­vät kotiin päin, joko Hel­sin­kiin tai muu­al­le Suo­meen. Jär­ke­väm­pää oli­si sopia jokin sopi­va kes­kit­ty­mi­sen aste, ja ohja­ta sit­ten kehi­tys­tä noil­le linjoille.

    Mut­ta jos­tain syys­tä ympä­ri muu­ta Euroop­paa­kin asoi­den luon­nol­li­nen kehi­tys vai­kut­taa ole­van, että suu­rin osa ihmi­sis­tä halu­aa muut­taa suu­riin kaupunkeihin.

    Kysy­pä hämeen­lin­na­lai­sil­ta, sipoo­lai­sil­ta tai enontekiöläisiltä.

    Ja tätä muut­to­lii­ket­tä sekä Hel­sin­ki että Kepu ovat jo monin tavoin yrit­tä­neet kam­pit­taa, ei vain ole aut­ta­nut. Että ehkä parem­pi oli­si että kaik­kil­le jot­ka Hel­sin­kiin halua­vat Suo­mes­sa muut­taa, annet­tai­siin mah­dol­li­suus ja raken­net­tai­siin lisää asun­to­ja heil­le tänne.

    Hel­sin­ki ei tun­nu kam­pit­ta­van, vaan hamua­van 400000 asu­kas­ta lisää. Asun­to­po­li­tiik­ka on ollut teho­ton­ta, mut­ta tavoi­te­suun­ta tai­taa olla selvä.

    Kai­kil­la haluk­kail­la on mah­dol­li­suus muut­ta Hel­sin­kiin. Asun­to­jen muu­ta maa­ta kor­keam­pi hin­ta­ta­so ei todis­ta sitä, että haluai­si­vat (vaik­ka OS näyt­tää­kin pitä­vän tätä todis­tet­tu­na). Hin­nat oli­si­vat Hel­sin­gis­sä kor­keam­mat vie­lä sii­nä­kin vai­hees­sa, kun 99% suo­ma­lai­sis­ta oli­si taval­la tai toi­sel­la saa­tu Hel­sin­kiin. Tus­kin kaik­ki kui­ten­kaan pitäi­si­vät tuo­ta kehi­tys­tä kan­nal­taan toi­vot­ta­va­na. Saman ver­ran Tam­pe­reel­ta ja Hämeen­lin­nas­ta ehkä halu­taan Hel­sin­kiin, kuin Hel­sin­gis­tä Tuk­hol­maan tai Brysseliin.

  17. Vihe­ra­luei­siin ei juus­to­höy­lää. Mie­lum­min tuho­taan yksi vihe­ra­lue täy­sin ja vaa­li­taan nii­tä loppuja.

    Talin Gol­fin alue pitää saa­da rakennuskäyttöön.

  18. Täs­sä vies­ti­ni kai­kil­le tiivistäjille:

    Uuden asuin­ra­ken­ta­mi­sen sijoit­ta­mi­sen nel­jä vaih­toeh­toa ns. Säre­län lis­tan mukaan ovat täyn­nä tapaus­koh­tai­sia haittoja/ongelmia kaupunkilaisille.

    1) Ote­taan alue lii­ken­ne­väy­lil­tä bule­var­di­soi­mal­la moot­to­ri­tiet Kehä I:n sisäpuolella:
    — Min­kä­lai­nen melu- ja pien­hiuk­ka­sym­pä­ris­tö on tuo raken­nus­ten väliin jää­vä katu­kui­lu? Halu­aa­ko sel­lai­sen var­rel­la kukaan asua? 

    2) Tii­vis­te­tään ole­mas­sa ole­via asuinalueita
    — täs­tä seu­raa hel­pos­ti ole­mas­sa ole­vien asui­na­luei­den viih­tyi­syy­den katoa­mi­nen; kivat oma­ko­ti­ta­lot puu­tar­hoi­neen hävi­te­tään ja tilal­le saa­daan muu­ta­man per­heen talo, seu­rauk­se­na puu­tar­han kor­vau­tu­mi­nen park­kia­lu­eel­la (näi­tä on näh­ty riit­tä­väs­ti, ikä­vä kyl­lä!); jos taas kau­pun­ki­mai­sem­man alu­een raken­nus­kor­keuk­sia kas­va­te­taan enti­ses­tään, tulee alem­pien ker­ros­ten asun­toi­hin entis­tä vähem­män valoa ja katu­kui­lut syve­ne­vät; lisäk­si on vaa­ra­na ole­mas­sao­le­vien asuk­kai­den kan­nal­ta tär­kei­den lähi­luon­toa­luei­den hävi­tys (kuten koh­das­sa no. 4)

    3) Täy­te­tään merta
    — Tämä on se viho­vii­mei­sin, kirot­tu vaih­toeh­to, aina­kin jos on kyse alu­ees­ta, jos­sa meren­täyt­tö oli­si tulos­sa paik­kaan, jos­sa se sijoit­tuu luon­non­mai­se­ma­taus­tan vie­reen, tai sitä vas­ten; nykyi­set raken­nus­nor­mit edel­lyt­tä­vät huo­mat­ta­van kor­ke­aa perus­tus­ta (luok­kaa 3–4 met­riä meren pin­nas­ta); tämä aikaan­sai­si ker­ta­kaik­ki­sen kar­mean kont­ras­tin monin pai­koin kau­niil­le, mata­lal­le luon­non­ran­nal­le, tai merimaisemalle.
    — Eikö vih­reil­lä ole lain­kaan sil­mää Hel­sin­gin meri­luon­non tai mai­se­man kau­neu­del­le pai­kois­sa, joi­hin on mah­dol­lis­ta saa­pua jalan, pyö­räl­lä tai jul­ki­sil­la kul­ku­neu­voil­la, ja ymmär­rys­tä sii­tä, miten hel­pos­ti tää­mä ainut­laa­tui­nen rik­kaus voi­daan meren­täy­töil­lä ja raken­ta­mi­sel­la pilata?
    (eikö Ander­se­nin tari­na kul­ta­mu­nia muni­vas­ta han­hes­ta ole vih­reil­le tuttu?).
    — Pitäi­si­kö jul­ki­set meri­mai­se­mat peit­tää ja yksi­tyis­tää vain har­vo­jen ilok­si? Mis­tä kau­pun­ki kuvit­te­lee löy­tä­vän­sä mak­su­ky­kyis­tä väes­töä lukui­siin ran­ta­vii­val­le kaa­vai­le­miin­sa öky­asun­toi­hin? Eikö oli­si parem­pi sääs­tää ran­nat ja sijoit­taa uudet asun­not kau­em­mas ran­ta­vii­vas­ta ja samal­la luon­nol­li­sel­la taval­la kor­keam­mal­le, jol­loin meren­pin­nan nousu­kaan ei nii­tä samal­la tavoin uhkaisi?
    — Upeat ran­ta-alu­eem­me pitäi­si kaik­ki rau­hoit­taa meren­täy­töil­tä ja raken­ta­mi­sel­ta. Hel­sin­gin paras piir­re on se, että ainut­laa­tui­sil­le ran­noil­lem­me ei ole kovin­kaan pit­kä mat­ka juu­ri mistään.

    4) Naker­re­taan viheralueita
    — Tämä vaih­toeh­to on yhtä “syväl­tä” kuin koh­dat 2–3; halua­vat­ko vih­reät, tai kukaan muu­kaan että ihmis­ten luon­to­suh­de kat­ke­aa; lähi­luon­to, se, joka on kodin lähel­lä, on tär­keäm­pi asia kuin lisä­asu­tus; miet­ti­kää­pä las­ten, elä­ke­läis­ten ja van­hus­ten sekä työs­sä raa­ta­vien mah­dol­li­suuk­sia naut­tia kau­pun­kim­me lähi­luon­nos­ta; kyl­lä sen pitäi­si olla kai­kil­la joka­päi­väi­nen oikeus! 

    Olen asu­nut Hel­sin­gis­sä pai­kois­sa, jos­sa ikku­nas­ta­ni ei näky­nyt juu­ri muu­ta kuin vas­ta­päi­nen talo. Olen myös asu­nut pai­kois­sa (ja asun edel­leen), jois­sa ikku­nas­ta näkyy pui­ta­kin. Jäl­kim­mäi­nen vaih­toeh­to voit­taa edel­li­sen yli­voi­mai­ses­ti. Aina olen tähän asti voi­nut kävel­lä lähi­luon­non pii­riin. Vaik­ka moni Hel­sin­gin puis­to onkin var­sin kau­nis, eivät puis­tom­me voi kos­kaan kor­va­ta upe­aa lähi­luon­toa luon­to­suh­teem­me yllä­pi­tä­jä­nä tai lähi­luon­non suo­maa vir­kis­tyk­sen mit­taa­mat­to­man suur­ta arvoa kau­pun­ki­lai­sil­le! Minua häm­mäs­tyt­tää suu­res­ti, eivät­kö vih­reät tii­vis­tä­jät todel­la­kaan ymmär­rä, mitä lähi­luon­to mer­kit­see useim­mil­le kaupunkilaisille?

    1. 1) Ote­taan alue lii­ken­ne­väy­lil­tä bule­var­di­soi­mal­la moot­to­ri­tiet Kehä I:n sisäpuolella:
      — Min­kä­lai­nen melu- ja pien­hiuk­ka­sym­pä­ris­tö on tuo raken­nus­ten väliin jää­vä katu­kui­lu? Halu­aa­ko sel­lai­sen var­rel­la kukaan asua? 

      Man­ner­hei­min­tie

      3) Täy­te­tään merta
      — Tämä on se viho­vii­mei­sin, kirot­tu vaih­toeh­to, aina­kin jos on kyse alu­ees­ta, jos­sa meren­täyt­tö oli­si tulos­sa paik­kaan, jos­sa se sijoit­tuu luon­non­mai­se­ma­taus­tan vie­reen, tai sitä vas­ten; nykyi­set raken­nus­nor­mit edel­lyt­tä­vät huo­mat­ta­van kor­ke­aa perus­tus­ta (luok­kaa 3–4 met­riä meren pinnasta);

      Kluu­vin­lah­ti (Ulot­tui Espal­le saak­ka) Haka­nie­men tori (Sii­nä Haka­nie­men ja Sil­ta­sa­ren välis­sä, Kata­ja­nok­ka, Jät­kä­saa­ri, Som­pa­saa­ri Her­ne­saa­ri jne. 

      Mikä on sinun vaihtoehtosi?

  19. Oikeis­to­de­ma­ri:
    Minus­ta voi­tai­siin aloit­taa jyrää­mäl­lä Käpy­län puu­ta­loa­lue maan tasal­le ja raken­ta­mal­la sin­ne 10-ker­rok­si­sia beto­ni­ker­ros­ta­lo­ja. Käpy­läs­sä on mie­les­tä­ni lii­an väl­jää asu­mis­ta, eli siel­lä on tii­vis­tä­mi­sen varaa. Lisäk­si alue on muu­ten­kin armot­to­man van­han­ai­kai­nen, ei sovi Hel­sin­kiin, jon­ka pitää olla urbaa­ni euroop­pa­lais­kau­pun­ki. Eikö? 

    Täy­sin samaa miel­tä. Alue sitä­pait­si on aivan lii­an eli­ti­si­nen, kuten Kumpulankin

  20. Juho Laa­tu kirjoitti:
    “Luu­len että aika moni on tul­lut Hel­sin­kiin työn peräs­sä. Monet näis­tä oli­si­vat var­maan­kin otta­neet saman työ­pai­kan kotiseudultaankin.”

    Suo­mes­sa saa vali­ta asuin­paik­kan­sa, mut­ta myös fir­mat saa­vat itse vali­ta sijain­tin­sa. Jos­tain syys­tä ne mones­ti halua­vat sijai­ta suu­ris­sa kau­pun­geis­sa. Ei nii­tä tän­ne pako­te­ta, emme elä suunnitelmataloudessa.

    Päin­vas­toin, suu­rem­pien kau­pun­kien ulko­puo­lel­la eikö hou­ku­tel­la bis­nek­siä kai­ken­lai­sil­la inves­toin­ti­tuil­la ja puo­li-ilmai­sil­la toi­mi­ti­loil­la? Eikä sil­ti tun­nu auttavan.

  21. Suu­ret asun­not ja alhai­sem­pi väen­ti­heys ker­too siis vau­ras­tu­mi­ses­ta.’ (J Laatu)
    Loo­gi­ses­ti ihan sama kos­kee nii­tä haja-asu­tusa­luei­ta, joi­den varal­li­suus siis kas­vaa kohis­ten sitä mukaa kun väki vähenee.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kaik­kien van­ho­jen asui­na­luei­den asu­kas­lu­ku kään­tyy las­kuun, ellei raken­ne­ta lisää. Lap­set muut­ta­vat pois kodeistan.

    Tila­päis­tä, jon­kun ajan kulut­tua van­hat ovat kuol­leet ja tilal­le tulee taas lapsiperheitä

  23. Nel­jän­nes­mil­joo­nan suu­rui­sen ihmis­jou­kon asut­ta­mi­nen ei oikeas­ti ole ongel­ma. Maa­ta riit­tää. Mei­tä on näin isos­sa maas­sa yhden suur­kau­pun­gin ver­ran ihmisiä.

    Väki­sin teke­mäl­lä saa­daan teh­tyä ongelmia.

  24. Sam­po Smo­lan­der:
    Juho Laa­tu kirjoitti:
    “Luu­len että aika moni on tul­lut Hel­sin­kiin työn peräs­sä. Monet näis­tä oli­si­vat var­maan­kin otta­neet saman työ­pai­kan kotiseudultaankin.”

    Suo­mes­sa saa vali­ta asuin­paik­kan­sa, mut­ta myös fir­mat saa­vat itse vali­ta sijain­tin­sa. Jos­tain syys­tä ne mones­ti halua­vat sijai­ta suu­ris­sa kau­pun­geis­sa. Ei nii­tä tän­ne pako­te­ta, emme elä suunnitelmataloudessa.

    Päin­vas­toin, suu­rem­pien kau­pun­kien ulko­puo­lel­la eikö hou­ku­tel­la bis­nek­siä kai­ken­lai­sil­la inves­toin­ti­tuil­la ja puo­li-ilmai­sil­la toi­mi­ti­loil­la? Eikä sil­ti tun­nu auttavan.

    Mitä tuo todis­taa? Sitä­kö, että kaik­ki suo­ma­lai­set halua­vat Hel­sin­kiin? Jos niin, niin kai­pa työ­läi­set aika­naan kovas­ti halusi­vat suur­ten teh­tai­den asun­to­loi­hin asu­maan, kun nii­hin niin pal­jon kes­kit­tyi­vät. Kes­kit­ty­mis­tä tapah­tuu myös sik­si, että suu­rin tapaa voit­taa kil­van. Ja sik­si, että suu­rim­mas­sa kes­kuk­ses­sa on pelu­reil­le suu­rim­mat peli­mer­kit. Ei ole mitään takui­ta, että nämä voi­mat toi­mi­si­vat aina kan­sa­lais­ten eduksi.

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Man­ner­hei­min­tie

    Kluu­vin­lah­ti (Ulot­tui Espal­le saak­ka) Haka­nie­men tori (Sii­nä Haka­nie­men ja Sil­ta­sa­ren välis­sä, Kata­ja­nok­ka, Jät­kä­saa­ri, Som­pa­saa­ri Her­ne­saa­ri jne. 

    Mikä on sinun vaihtoehtosi?

    Esit­täi­sin näin aivan ten­ta­tii­vi­se­na kysy­myk­se­nä, että miten oli­si Kehä I:en ja Kehä III:en väli­nen alue. Jopa Kehä I:n ete­lä­puo­lel­la on kovin ei-kau­pun­ki­mai­sia aluei­ta. En toki tar­koi­ta vihe­ra­luei­den hävittämistä.

  26. Juho Laa­tu: Vii­den­nes kan­sas­ta asuu jo pää­kau­pun­gis­sa. Pitäi­si­kö kes­kit­tää lisää? Voi men­nä jo vähän yksi­puo­li­sek­si, ja jar­rut­taa kehi­tys­tä sitä kautta.

    Mik­si Hel­sin­gin kas­vu on vält­tä­mä­tön­tä, eikä esi­mer­kik­si met­ro­po­lin kas­vu riitä?

    Entä tulee­ko Tam­pe­re putoa­maan kehi­tyk­sen rat­tail­ta? En usko.

    Pää­kau­pun­ki Suo­mel­la on joka tapauk­ses­sa, eikä sen tar­vit­se olla mikään mam­mut­ti. (tar­koi­tit ehkä että maan suu­rim­man kau­pun­gin pitäi­si olla mam­mut­ti, mut­ta en pidä tätä­kään tarpeellisena)

    Ei väki­mää­rän lisää­mi­nen vält­tä­mät­tä paran­tai­si Hel­sin­gin kil­pai­lu­ky­kyä. Tii­vis­tä­mi­nen vähen­tä­nee kau­pun­gin viih­ty­vyyt­tä. Viih­ty­vyy­den paran­ta­mi­nen voi­si sen sijaan paran­taa kau­pun­gin sta­tus­ta enem­män. Jopa luk­susa­suk­kai­siin sat­saa­mi­nen voi­si olla talous­kil­pai­lu­mie­les­sä yksi mah­dol­li­nen stra­te­gia (en kan­na­ta eri­tyi­ses­ti tätäkään).

    Pie­nil­le kehit­ty­neil­le mail­le on omi­nais­ta että sen pää- tai suu­rim­mat kau­pun­git ovat iso­ja. Irla­nis­sa asuu pää­kau­pun­kia­lu­eel­la n puo­let väes­tös­tä, Tans­kas­sa n kol­ma­nes. Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa nel­jän­nes mut­ta meil­lä viidennes. 

    Mie­les­tä­ni viih­tyi­sim­mät kau­pun­git jot­ka tie­dän ovat n 1 mil­joo­nan (met­ro­po­li­sa­lue ml 2–3 mil­joo­nan) asuk­kaan kokoi­sia. Sel­la­si­sia kuten Tuk­hol­ma, Köö­pen­ha­mi­na, Ams­ter­dam, Wien, Pra­ha jne. Hel­sin­ki on tup­pu­ky­lä nii­hin ver­rat­tu­na eikä sil­lä ole mitään muu­ta viih­ty­vyy­sar­voa kuin että asiat toi­mi­vat tääl­lä poh­jois­mai­sel­la tehok­kuu­del­la, mut­ta tyl­sä kau­pun­ki tämä on. On tot­ta että osa hel­sin­ki­läis­tä arvos­ta­vat oma­ko­tia­su­mis­ta johon kuu­luu iso piha ja isot ulkoi­lua­lu­eet ja mer­ta, mut­ta niin arvos­taa osa tuk­hol­ma­lai­sis­ta­kin. Se siis on mah­dol­lis­ta molem­mis­sa kau­pun­geis­sa eli en ymm­mär­rä mik­si Hel­sin­gin pitää olla niin pie­ni ja vaa­ti­ma­ton joka asias­sa. Myös sel­lai­set joil­la on varaa elää luk­suse­lä­mää arvos­ta­vat sitä että että ei tar­vit­se aina mat­kus­taa len­to­ko­neel­la pääs­tääk­seen maa­il­man­luo­kan tapah­tu­mien ja näh­tä­vyyk­sien äärel­le. Esim Step­hen Elop ei tuo­nut per­het­tään Suo­meen asu­maan ollen­kaan kos­ka tääl­lä ei ollut mitään. Ja se selit­tää aika pal­jon sen mil­lai­set halut sen kalii­be­rin tapeil­la on sitou­tua Suo­meen ja edis­tää täkä­läis­tä elin­kei­no-elä­mää. Suo­mi on ja pysyy banaa­ni­val­tio­na jos tääl­lä ei ole mitään muu­ta tar­jo­ta kuin “luon­toa” ja itä­sak­sa­lais­tyy­lis­tä viih­det­tä, joka tyy­pil­li­sim­mil­lään tar­koit­taa ostok­sil­la käy­mis­tä hypermarketeissa.

  27. R.Silfverberg: Pie­nil­le kehit­ty­neil­le mail­le on omi­nais­ta että sen pää- tai suu­rim­mat kau­pun­git ovat iso­ja. Irla­nis­sa asuu pää­kau­pun­kia­lu­eel­la n puo­let väes­tös­tä, Tans­kas­sa n kol­ma­nes. Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa nel­jän­nes mut­ta meil­lä viidennes. 

    Ok, mie­li­pi­de sal­lit­ta­neen. Ole­tan että täh­täät kar­keas­ti puo­leen Suo­men väes­tös­tä, mut­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­le — ei vält­tä­mät­tä Hel­sin­kiä tii­vis­tä­mään. En pidä tätä edel­ly­tyk­se­nä maan “kehit­ty­nei­syy­del­le”.

    Mie­les­tä­ni viih­tyi­sim­mät kau­pun­git jot­ka tie­dän ovat n 1 mil­joo­nan (met­ro­po­li­sa­lue ml 2–3 mil­joo­nan) asuk­kaan kokoi­sia. Sel­la­si­sia kuten Tuk­hol­ma, Köö­pen­ha­mi­na, Ams­ter­dam, Wien, Pra­ha jne. Hel­sin­ki on tup­pu­ky­lä nii­hin ver­rat­tu­na eikä sil­lä ole mitään muu­ta viih­ty­vyy­sar­voa kuin että asiat toi­mi­vat tääl­lä poh­jois­mai­sel­la tehok­kuu­del­la, mut­ta tyl­sä kau­pun­ki tämä on.

    Ok, sopii yhteen ole­tuk­se­ni kans­sa, että olet hel­sin­ki­läi­nen, joka halu­aa kau­pun­kin­sa kas­va­van nykyis­tä koko­aan suuremmaksi.

    On tot­ta että osa hel­sin­ki­läis­tä­ar­vos­ta­vat oma­ko­tia­su­mis­ta johon kuu­luu iso piha ja isot ulkoi­lua­lu­eet ja mer­ta, mut­ta niin arvos­taa osa tukholmalaisistakin.

    Kes­ki­mää­räi­seen suo­ma­lai­seen ver­rat­tu­na hel­sin­ki­läi­set ovat tie­ten­kin nii­tä, jot­ka arvos­ta­vat enem­män tii­vii­tä kan­ta­kau­pun­ki­mai­sia ker­ros­ta­loa­luei­ta. Tie­ten­kin vih­re­ää ja vet­tä­kin, mut­ta kai vähem­män kuin muut suomalaiset.

    Se siis on mah­dol­lis­ta molem­mis­sa kau­pun­geis­sa eli en ymm­mär­rä mik­si Hel­sin­gin pitää olla niin pie­ni ja vaa­ti­ma­ton­jo­ka asiassa.

    Hel­sin­gin tuli­si olla itses­tään ylpeä ja sopi­van kokoi­nen. Sopi­va koko voi olla hie­man nykyis­tä suu­rem­pi tai pie­nem­pi, mut­ta maan kan­nal­ta ei niin iso, että yksi kau­pun­ki kuih­dut­tai­si muut, ja hävit­täi­si näin maa­ta rikas­tut­ta­van monimuotoisuuden.

    Pitää myös oppia ole­maan tyy­ty­väi­nen omaan kokoon­sa. Kaik­kien hin­ku mui­ta isom­mak­si ei ole ter­vet­tä, eikä lopul­lis­ta onnel­li­suut­ta tuo­va tyy­li (vaik­ka het­kel­li­nen kas­vu tun­tuu­kin kas­vu­ha­lui­sis­ta eteen­päin menol­ta). Jokai­nen Suo­men kun­ta pyr­kii kas­va­maan juu­ri hie­man isom­man naa­pu­rin­sa ja kil­pai­li­jan­sa kokoi­sek­si, mut­ta emme kai halua, että nii­den kaik­kien koh­dal­la tämä tavoi­te täyt­tyy. Vali­tan, mut­ta tämä kos­kee Hel­sin­kiä­kin. “Hel­sin­ki Tuk­hol­mak­si ja Tam­pe­re Hel­sin­gik­si” on luon­te­va, mut­ta huo­no tavoite.

    Blo­giar­tik­ke­lin käsit­te­le­mää yksioi­kois­ta tii­vis­tä­mis­tä pidän huo­no­na lähes­ty­mis­ta­pa­na (täl­lais­ta Hel­sin­gin pilaa­mis­ta täs­sä läh­din krit­soi­maan). Uskon sen läh­te­vän enem­män val­lan­ha­lus­ta ja mah­ta­vuu­den tavoit­te­lus­ta, kuin jär­ke­väs­tä koko pää­kau­pun­ki­seu­dun kehit­tä­mi­ses­tä. Tii­vis­tä­mi­ses­sä voi olla jär­keä enti­sil­lä sata­ma-alueil­la ja moot­to­ri­tien reu­noil­la, mut­ta mie­les­tä­ni ei juu­ri­kaan val­miik­si raken­ne­tuil­la ja nykyi­sel­lään arvos­te­tuil­la alueil­la. Suo­mes­sa on pilat­tu täl­lä poli­tii­kal­la monia kau­pun­ke­ja ja aluei­ta. Parem­pi lait­taa hie­man suit­sia ahneudelle.

    Myös sel­lai­set joil­la on varaa elää luk­suse­lä­mää arvos­ta­vat sitä ettäet­tä ei tar­vit­se aina mat­kus­taa len­to­ko­neel­la pääs­tääk­seen maa­il­man­luo­kan tapah­tu­mien ja näh­tä­vyyk­sien äärelle.

    Vii­del­le mil­joo­nal­le vii­den mil­joo­nan pal­ve­lut. Hel­sin­gis­sä on jo oop­pe­ra ja mon­ta muu­ta lai­tos­ta, jot­ka pal­ve­le­vat Suo­men kaik­kia viit­tä mil­joo­naa asu­kas­ta. Hel­sin­ki­läi­set saa­vat naut­tia näis­tä kes­ki­te­tyis­tä lai­tok­sis­ta jo koko Suo­men edes­tä. Ei Suo­men väki­lu­vun kas­vat­ta­mi­nen täl­lä veruk­keel­la ole oikein perus­tel­tua. Jos halu­taan lisää kult­tuu­ria, panos­te­taan sii­hen, mut­ta ei koko maan väki­mää­rää kasvattamalla.

    Esim Step­hen Elop ei tuo­nut per­het­tään Suo­meen asu­maan ollen­kaan kos­ka tääl­lä ei ollut mitään.

    Nyt jou­dun suo­sit­te­le­maan tera­pi­aa ;-). Suo­mes­sa on pie­nil­lä­kin paik­ka­kun­nil­la pal­jon ihmi­siä, jot­ka koke­vat elä­män­sä ole­van tyy­dyt­tä­vää tai jopa yltä­kyl­läis­tä. Ei Suo­men ja Hel­sin­gin tar­vit­se jokais­taa maa­il­man kan­sa­lais­ta miel­lyt­tää yli hei­dän oman kotiseutunsa.

    Ja se selit­tää aika pal­jon sen mil­lai­set halut sen kalii­be­rin tapeil­la on sitou­tua Suo­meen ja edis­tää täkä­läis­tä elin­kei­no-elä­mää. Suo­mi on ja pysyy banaa­ni­val­tio­na jos tääl­lä ei ole mitään muu­ta tar­jo­ta kuin “luon­toa” ja itä­sak­sa­lais­tyy­lis­tä viih­det­tä, joka tyy­pil­li­sim­mil­lään tar­koit­taa ostok­sil­la käy­mis­tä hypermarketeissa.

    No mitä tän­ne pitäi­si saa­da luon­non sijaan? Mikä on Suo­men ja Hel­sin­gin tavoi­te­ti­la? Pitäi­si­kö Hel­sin­gin kas­vaa Lon­too­ta suu­rem­mak­si ja mer­kit­tä­väm­mäk­si niin, että kaik­ki maa­il­man pank­kii­rit muut­tai­si­vat Hel­sin­kiin (ei sen itsen­sä eikä Suo­men luon­non vuok­si, vaan vain sik­si, että rahat pyö­ri­vät hel­sin­gis­sä)? Minus­ta Suo­mi voi­si kehit­tää omia vah­vuuk­si­aan. Nii­hin ei kuu­lu maa­il­man suu­rim­pa­na kau­pun­ki­na ole­mi­nen. Tur­ha tavoi­tel­la kuu­ta tai­vaal­ta. Onni on lähem­pä­nä kuin kuvitteletkaan.

  28. R.Silfverbergja edis­tää täkä­läis­tä elin­kei­no-elä­mää. Suo­mi on ja pysyy banaa­ni­val­tio­na jos tääl­lä ei ole mitään muu­ta tar­jo­ta kuin “luon­toa” ja itä­sak­sa­lais­tyy­lis­tä viih­det­tä, joka tyy­pil­li­sim­mil­lään tar­koit­taa ostok­sil­la käy­mis­tä hypermarketeissa. 

    Tar­koi­tat­ko jota­kin tällaista:

    http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/kansa_jonotti_uuteen_kauppakeskukseen/

    Jonos­ta vain puut­tui­vat se poten­ti­aa­li­nen osuus nel­jän­nes­mil­joo­nas­ta. Mut­ta asia kor­jaan­tuu. Tuo­ta­pi­kaa. Ämpä­ri­tar­jouk­sien peräs­sä kul­kee kyl­lä koko Suo­mi. Ei sillä.

    Jos kut­su­taan sitä “jalou­dek­si” niin on tot­ta, että run­sas­lu­kui­ses­sa väes­tös­sä se kiin­nos­tus “jalou­des­ta” tulee hel­pom­min näky­väk­si ja saa ilmia­sun. Se on har­mil­lis­ta, että jon­kin ver­ran on rivien välis­tä luet­ta­vis­sa mie­li­pi­tei­tä, että sitä ei täs­tä syys­tä oli­si lain­kaan pik­ku­kau­pun­geis­sa eikä maa­seu­dul­la. Kos­ka se ei kiru näky­vä­nä, mai­nos­tet­tu­na, brän­dät­ty­nä. Sum­ma sum­ma­rum: en ole lain­kaan vakuut­tu­nut, että nuo nel­jän­nes­mil­joo­naa ovat vas­taus kai­puusee­si. Siis.

  29. Mä tun­nus­tan että edel­li­nen kir­joi­tuk­se­noi sisäl­si väri­tet­ty­jä mie­li­pi­tei­tä suur­kau­pun­kia­su­mi­sen ja sen tar­joa­mien kult­tuu­ri­mah­dol­li­suuk­sien puo­les­ta mut­ta ne argu­men­tit joil­la perään­kuu­lu­tin ovat ikä­vää tot­ta: Tän­ne ei halua muut­taa kukaan suu­ren maa­il­man talous‑, tie­de- tai tai­teen guru jos ihmi­set tääl­lä ovat kiin­nos­tu­neet vain hyper­mar­ket­tien tar­jouk­sis­ta ja sii­tä että pää­see koi­raa pis­sat­ta­maan kes­kus­puis­toon. Ei tän­ne syn­ny mitään uusia nokioi­ta kos­ka ei halu­ta nii­den syntyvän.

  30. R.Silfverberg:
    Mä tun­nus­tan että edel­li­nen kir­joi­tuk­se­noi sisäl­si väri­tet­ty­jä mie­li­pi­tei­tä suur­kau­pun­kia­su­mi­sen ja sen tar­joa­mien kult­tuu­ri­mah­dol­li­suuk­sien puo­les­ta­mut­ta ne argu­men­tit joil­la perään­kuu­lu­tin ovat ikä­vää tot­ta: Tän­ne ei halua muut­taa kukaan suu­ren maa­il­man talous‑, tie­de- tai tai­teen guru jos ihmi­set tääl­lä ovat kiin­nos­tu­neet vain hyper­mar­ket­tien tar­jouk­sis­ta ja sii­tä että pää­see koi­raa pis­sat­ta­maan kes­kus­puis­toon. Ei tän­ne syn­ny mitään uusia nokioi­ta kos­ka ei halu­ta nii­den syntyvän. 

    Minun huo­le­ni nousee lähin­nä sii­tä, että val­ta­kun­nan­po­li­tiik­ka alkaa vää­ris­tyä ja hakee legi­ti­mi­teet­tiä ole­tuk­sel­la, että urbaa­ni ympä­ris­tö “de fac­to” vas­taa par­hai­ten Mas­lowin tar­ve­hie­rar­ki­aan. Ja var­sin­kin sen ylem­mil­le tasoil­le. Ikään­kuin yhteen­ko­koon­tu­nei­den sadan kan­sa­lai­sen hal­tioi­tu­mi­nen tie­tyl­lä toril­la oli­si joten­kin parem­pi kuin sadan yksit­täi­sen kan­sa­lai­sen hal­tioi­tu­mi­nen tun­te­mat­to­mis­sa maan­tie­teel­li­sis­sä pai­kois­sa. Olen­nai­nen ero on oikeas­taan se, että jäl­kim­mäi­nen on vai­keas­ti kau­pal­lis­tet­ta­vis­sa. Esi­mer­kik­si vero­tuk­sel­la voi­daan teh­dä jo pal­jon “de fac­to” opti­min hyväk­si. Ja pakot­taa, vapaa­eh­toi­suu­den sateen­kaa­ren alla, kai­ken­kat­ta­vaan kau­pal­li­suu­teen. Tämä näkyy jo nyt siten, että val­tio ei näe ongel­mak­si koti­ta­louk­sien vähäi­sen omis­tuk­sen tuo­tan­nos­sa. Ainoas­taan asu­mi­sen osto­voi­mas­ta ollaan huolissaan.

  31. R.Silfverberg:
    Mä tun­nus­tan että edel­li­nen kir­joi­tuk­se­noi sisäl­si väri­tet­ty­jä mie­li­pi­tei­tä suur­kau­pun­kia­su­mi­sen ja sen tar­joa­mien kult­tuu­ri­mah­dol­li­suuk­sien puo­les­ta­mut­ta ne argu­men­tit joil­la perään­kuu­lu­tin ovat ikä­vää tot­ta: Tän­ne ei halua muut­taa kukaan suu­ren maa­il­man talous‑, tie­de- tai tai­teen guru jos ihmi­set tääl­lä ovat kiin­nos­tu­neet vain hyper­mar­ket­tien tar­jouk­sis­ta ja sii­tä että pää­see koi­raa pis­sat­ta­maan kes­kus­puis­toon. Ei tän­ne syn­ny mitään uusia nokioi­ta kos­ka ei halu­ta nii­den syntyvän.

    Pitä­si var­maan­kin haas­ta­tel­la muu­ta­maa nuor­ta juu­ri per­heen perus­ta­nut­ta nört­tiä, nouse­vaa tai­tei­li­jaa ja uut­ta tie­tei­li­jää­kin, ja kysyä heil­tä, mil­lais­ta asu­mis­ta he omal­la koh­dal­laan arvos­ta­vat. Kysyi­sin mie­luum­min taval­li­sil­ta hel­sin­ki­läi­sil­tä, maa­lai­sil­ta, taus­tal­taan maa­lai­sil­ta ja taval­li­sil­ta ulko­maa­lai­sil­ta kuin jo ase­man­sa vakin­nut­ta­neil­ta maa­il­man joh­ta­jil­ta. Raken­tai­sin siis Hel­sin­kiä yksi­löi­den kehi­tyk­seen ja omiin rat­kai­sui­hin poh­ja­ten, en nin­kään jo menes­ty­nei­den kapun­kiin osta­mi­sen varaan.

  32. Mä läh­den sii­tä ole­tuk­ses­ta että mah­dol­li­sim­man monel­la on olta­va työ­tä, lei­pää, kat­to pään pääl­lä ja sir­kus­hu­ve­ja. Ilman sitä ensim­mäis­tä ei ole noi­ta muita.

  33. Juho Laa­tu: Pitä­si var­maan­kin haas­ta­tel­la muu­ta­maa nuor­ta juu­ri per­heen perus­ta­nut­ta nört­tiä, nouse­vaa tai­tei­li­jaa ja uut­ta tie­tei­li­jää­kin, ja kysyä heil­tä, mil­lais­ta asu­mis­ta he omal­la koh­dal­laan arvos­ta­vat. Kysyi­sin mie­luum­min taval­li­sil­ta hel­sin­ki­läi­sil­tä, maa­lai­sil­ta, taus­tal­taan maa­lai­sil­ta ja taval­li­sil­ta ulko­maa­lai­sil­ta kuin jo ase­man­sa vakin­nut­ta­neil­ta maa­il­man joh­ta­jil­ta. Raken­tai­sin siis Hel­sin­kiä yksi­löi­den kehi­tyk­seen ja omiin rat­kai­sui­hin poh­ja­ten, en nin­kään jo menes­ty­nei­den kapun­kiin osta­mi­sen varaan. 

    Nuo tule­vat vas­taa­maan: Haluan asua oma­ko­ti­ta­los­sa Töölönlahden/Kaivopuiston/Meilahden rannalla. 

    Kos­ka sen toteut­ta­mi­nen kai­kil­le ei onnis­tu, pitää seu­ra­ta maa­il­man tren­de­jä yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lun ja ark­ki­teh­tuu­rin osal­ta ja vali­ta miellyttävimmät. 

    Oikeas­taan koko nykyi­nen pää­kau­pun­ki­seu­tu on raken­net­tu ulko­mai­sia esi­merk­ke­jä nou­dat­taen. Ei edes Tapio­la ole puh­das suo­ma­lai­nen kek­sin­tö, Tuk­hol­mas­sa, Göte­bor­gis­sa ja Oslos­sa on kans­sa sen tyyp­pi­siä “met­sä­lä­hiöi­tä”.

  34. R.Silfverberg: pitää seu­ra­ta maa­il­man tren­de­jä yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lun ja ark­ki­teh­tuu­rin osal­ta ja vali­ta miellyttävimmät. 

    Sekin pitää muis­taa, että usein jo raken­ne­tun, yhte­näi­sen, hyväk­si koe­tun ja mie­len­kiin­toi­sen his­to­rian omaa­van alu­een säi­lyt­tä­mi­nen perin­tei­sil­lä lin­joil­laan on paras rat­kai­su. Jol­le­kin ihan­ne voi olla van­ha jugend-talo. Oli­si hyvä että yhte­näis­tä jugend-kes­kus­taa oli­si sääs­ty­nyt enem­män, eikä kau­pun­kia oli­si niin kovas­ti aika­naan “paran­net­tu”. Toi­nen halu­aa asua väl­jäl­lä oma­ko­ti­ton­til­la. Har­val­le ihan­ne on ensin val­miik­si raken­net­tu ja sit­ten tii­vis­tet­ty alue. Tuol­lai­sia tii­vis­tä­mis­rat­kai­su­ja voi käyt­tää väki­mää­rän lisää­mi­seen, mut­ta yleen­sä ei kau­pun­gin­osan ja koko kau­pun­gin halut­ta­vuu­den lisää­mi­seen. Jos haluam­me lisä­tä kau­pun­gin hou­kut­te­le­vuut­ta, pää­sään­tö voi­si olla se, että hyvät van­hat asui­na­lu­eet pide­tään ennal­laan, mut­ta uudis­ra­ken­nus­koh­teis­sa saa kokeil­la kai­ken­lai­sia uusia yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lun ja ark­ki­teh­tuu­rin innovaatioita.

  35. Tilas­to­jen mukaan jo joka nel­jäs pää­kau­pun­ki­seu­dun asunn­o­ton on alle 25-vuotias.

    26-vuo­ti­aal­la Tatul­la on asun­to ja hän käyt­tää sitä nuk­ku­mi­seen, juo­pot­te­luun ja Grand Theft Auto pelin pelaamiseen.

    Tuima.fi sivun mukaan ilta­seit­se­mäl­tä herää­vä Tatu saa sosi­aa­li­toi­mis­tol­ta kuu­kausit­tain vajaat 1100 euroa. Tatul­le jää pakol­lis­ten meno­jen jäl­keen 400 euroa vii­naan ja tupakkaan.

    Jos Tatu asui­si koto­na, Tatu ei sai­si kau­pun­gin kas­sas­ta pen­niä­kään, ja mikä pahin­ta, Tatun äiti pot­ki­si Tatun aamui­sin ylös sän­gys­tä ja lait­tai­si pojan työn hakuun.

    Tänään edus­kun­ta kes­kus­te­li nuor­ten vie­raan­tu­nei­suu­des­ta ja äänes­sä olleet edus­ta­jat esit­ti­vät rat­kai­suk­si lisää yhteis­kun­nan tukea ja sosiaaliavustajia.

    Tie­dos­sa on siis lisää ja lisää syr­jään­ve­täy­ty­nei­tä asunn­ot­to­mia nuo­ria ja asuntopulaa.

  36. Eihän Hel­sin­gin tar­vit­se asut­taa kaik­kia suo­ma­lai­sia, ulko­maa­lai­sis­ta puhu­mat­ta­kaan. Kau­pun­ki tar­vit­see myös vihe­ra­luei­ta, puis­to­ja ja raken­ta­mat­to­mia merenrantoja.

  37. Van­hoil­le asui­na­lueil­le raken­ta­mis­ta halu­taan perus­tel­la sil­lä, että asun­to­ja pitää raken­taa lisää, kos­ka monil­la alueil­la lap­set ovat kas­va­neet isoik­si ja väki ikääntynyt. 

    Eihän kau­pun­gi­no­sia kui­ten­kaan kos­kaan ole raken­net­tu vain yhtä suku­pol­vea var­ten, vaan monien vuo­si­kym­men­ten käyt­töön. Sii­nä ajas­sa lap­set ehti­vät tul­la ja men­nä moneen kertaan.

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Man­ner­hei­min­tie

    Kluu­vin­lah­ti (Ulot­tui Espal­le saak­ka) Haka­nie­men tori (Sii­nä Haka­nie­men ja Sil­ta­sa­ren välis­sä, Kata­ja­nok­ka, Jät­kä­saa­ri, Som­pa­saa­ri Her­ne­saa­ri jne. 

    Mikä on sinun vaihtoehtosi?

    Todel­la­kin, tar­vit­sem­me vaihtoehtoja: 

    - Anne­taan ihmis­ten rau­has­sa asua/hakeutua asu­maan alueil­le, jois­sa eri ihmis­ten (ja yhteis­kun­nan) monet kri­teee­rit ja reu­naeh­dot asu­mi­sel­le tule­vat par­hai­ten toteut­ta­maan kun­kin asu­mi­sen tar­peet ja mah­dol­li­suu­det, ilman että naa­pu­ri­so­pua lou­ka­taan, mai­se­mia tai luon­no­nar­vo­ja pilataan. 

    - Luo­daan uusia (ja säi­ly­te­tään van­ho­ja) aluei­ta siten, että löy­tyy eri­lai­sia vaih­toeh­to­ja asu­mis­ti­hey­den suh­teen. Hel­sin­gis­tä puut­tuu esi­mer­kik­si japa­ni­lai­sen mal­lin mukai­nen kap­se­li­ho­tel­li­vaih­toeh­to (2m x 1mx 1,25m yksi­tyi­nen tila per hen­ki­lö). Lin­nan­mäen vesi­tor­nin kokoi­seen sylin­te­riin voi­si, suu­re­na kap­se­li­ho­tel­li­na, saa­da mah­tu­maan useam­pi tuhat yösi­jaa (työ­vii­kon ajaksi). 

    - Ei tii­vis­te­tä sel­lai­sia aluei­ta, jois­sa nykyi­set asuk­kaat eivät sitä halua tai mis­sä se vähen­täi­si alu­een viihtyisyyttä. 

    - Paran­ne­taan lii­ken­ne­jär­jes­tel­miä siten, että ne ovat tehok­kai­ta, muka­via, nopei­ta, edul­li­sia, luo­tet­ta­via sekä ympä­ris­töys­tä­väl­li­siä vaih­toeh­to­ja. Sil­loin voi­si Man­ner­hei­min­tie­kin olla muka­vam­pi vaihtoehto. 

    - Met­ro on teho­kas, mut­ta kis­koil­la kul­ke­va lii­ken­ne jous­ta­ma­ton­ta. Bus­sien aika­tau­lut eivät kaik­kia tyy­dy­tä ja lukui­sat pysäh­dyk­set hidas­ta­vat kul­kua. Sik­si tar­vi­taan mui­ta­kin vaih­toeh­to­ja. Toi­ve: Sal­li­taan ihmi­sil­le vapaus vali­ta hei­dän yksi­löl­li­siä tar­pei­taan par­hai­ten vas­taa­va lii­ken­ne­vä­li­ne (tai ‑yhdis­tel­mä), ilman että pako­te­taan kaik­ki yhteen ja samaan muot­tiin, kaik­ki kun eivät halua/voi aina pyöräillä.

    - Yhdis­te­tään kun­tia tar­peen mukaan siten, että pääs­tään eroon yhteis­kun­nan kan­nal­ta hai­tal­li­ses­ta “ker­man kuo­rin­nas­ta”, jota lie­nee jos­sain harjoitettu.

    -Ole­mas­sa ole­vaa asun­to­kan­taa vapau­tuu luon­nol­li­sen kier­ron myö­tä. Sykli tosin riip­puu väes­tön eli­niäs­tä. Van­hain­ko­deis­sa (jos nii­tä enää on!) asu­taan käsit­tääk­se­ni tii­viim­min kuin asun­nois­sa, jois­ta mah­dol­li­ses­ti per­heen lap­set ovat jo muut­ta­neet pois. Kau­pun­gin nykyi­nen poli­tiik­ka vähen­tää hoi­to­lai­tos­paik­ko­ja (vaik­ka van­hus­ten mää­rä kas­vaa!), ja pyr­ki­mys hoi­taa kaik­ki van­huk­set kodeis­saan, niin pit­kään kuin suin­kin mah­dol­lis­ta (halusit tai et!), joh­taa syklin pite­ne­mi­seen ja sii­hen, että meil­lä on aina vain enem­män yksi­näi­siä van­huk­sia! Vaik­ka osa van­huk­sis­ta viih­tyi­si­kin par­hai­ten koto­naan, mah­ta­vat­ko kaik­ki? Epäi­len, että täs­sä van­hain­ko­ti­paik­ko­jen kar­sin­nas­sa on yksi osa­syy nykyi­seen asun­to­pu­laan Helsingissä.

  39. Tii­vis­tä­mis­ra­ken­ta­mis­ta Hel­sin­kiin har­joi­te­taan ympä­ris­tön kus­tan­nuk­sel­la. Vihe­ra­luei­ta tuho­taan kun pitää saa­da uusil­le asuk­kail­le park­ki­paik­ko­ja ja myös las­ten leik­ki­paik­ko­ja ja piho­ja pienennetään.

    Espoo, Van­taa, kehys­kun­nat ovat parem­pia raken­nus­koh­tei­ta jha tont­ti­ti­laa löytyy.

  40. Asun­to­ja ja oles­ke­lua vil­kas­lii­ken­teis­ten väy­lien var­teen. Maan­käy­tön jär­keis­tä­mi­nen on tie­tys­ti hyvä, mut­ta täs­sä on unoh­tu­nut ter­veys­asiat koko­naan. Lähel­lä lii­ken­net­tä on ilmas­sa enem­män pien­hiuk­ka­sia kuin kau­em­pa­na ties­tä. Pien­hiuk­ka­set ovat tun­ne­tus­ti iso terveysriski.Liikenteen pako­kaa­sut ovat haitallisimpia.

    Asi­aa kau­pun­ki-ilman laa­dus­ta ja ter­veys­ris­keis­tä esi­mer­kik­si täällä:
    http://www.stat.fi/artikkelit/2008/art_2008-05–30_007.html?s=0

  41. Ame­ri­kas­sa asfalt­ti­kin on vaa­ral­lis­ta — pit­kä­ai­kai­ses­sa altis­tuk­ses­sa syö­pä­ris­ki nousee 38-ker­tai­sek­si ver­rat­tu­na kau­pun­kiym­pä­ris­tön vai­ku­tuk­seen… Suo­mes­sa ei toi­vot­ta­vas­ti ole käy­tet­ty mitään vas­taa­via ainei­ta päällysteissä.

  42. Anja Nys­ten:
    Toi­saal­ta Vih­reät ovat huo­lis­saan ilman­saas­tei­den aihut­ta­mis­ta ter­veys­hai­tois­ta, mut­ta toi­saal­ta edis­tä­mäs­sä tii­vis­tä asu­mis­ta vil­kas­lii­ken­teis­ten väy­lien var­teen. Eikö sii­nä ole ristiriita?

    http://www.satuhassi.net/2013/kumpi-tappaa-enemm%C3%A4n-kolarit-vai-ilmansaasteet/

    Mars­si­jär­jes­tys ympä­ris­tö­on­gel­mien kans­sa on että ensi­si­jai­ses­ti puu­tu­taan hai­tan läh­tee­seen, sit­ten vas­ta vähen­ne­tään altis­tu­mis­ta ja hoi­de­taan oirei­ta. Hai­tan läh­de on auto­lii­ken­ne, ja sen mää­rä on yksin­ker­tai­nen yhtä­lö mat­ko­jen pituus x auto­lii­ken­teen osuus matkoista.

    Mat­ko­jen pituus kas­vaa tie­ten­kin kas­vaa mitä haja­nai­sem­pi yhdys­kun­ta­ra­ken­ne, mut­ta myös auto­lii­ken­teen osuus mat­kois­ta on täy­sin riip­pu­vai­nen etäi­syyk­sis­tä ja väes­tö­ti­heyk­sis­tä. Lähel­lä jouk­ko­lii­ken­ne on ajal­li­ses­ti kil­pai­lu­ky­kyis­tä ja tii­viis­sä kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa on jouk­ko­ja. Mui­ta tapo­ja pie­nen­tää hait­taa on ajo­no­peu­den las­ku sekä parem­pi autokalusto.

    Altis­tu­mi­sen ehkäi­sys­sä taas tär­keys­jär­jes­tys on ilman­laa­tu lii­ken­tees­sä, työ­pai­koil­la ja koto­na. On hyvin tär­ke­ää että jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­neis­sä on suo­dat­ta­va ilman­vaih­to, uusis­sa rati­kois­sa aina­kin on, samoin kuin tie­ten­kin myös henkilöautoissa.

    Asu­tuk­sen hajaut­ta­mi­nen suo­ja­vyöyk­kei­den taak­se pahen­taa hait­to­ja, kos­ka se hajaut­taa yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta ja piden­tää matkoja.

  43. tpyy­luo­ma:
    Altis­tu­mi­sen ehkäi­sys­sä taas tär­keys­jär­jes­tys on ilman­laa­tu lii­ken­tees­sä, työ­pai­koil­la ja kotona. 

    Muu­ten hyväs­sä vies­tis­sä pis­ti tämä sil­mään: mihin perus­tat tuon jär­jes­tyk­sen työ­pai­koil­le ja kodeil­le? Välil­lä 8–16.30 syn­tyy kyl­lä kar­keas­ti puo­let arki­päi­vän lii­ken­ne­suo­rit­tees­ta Hel­sin­gin lii­ken­ne­mit­taus­pai­koil­la, mut­ta toi­saal­ta työ­pai­koil­la ollaan luok­kaa 60% vuo­den päi­vis­tä. Sik­si kodin ilman­laa­tu on mie­les­tä­ni oleel­li­sem­pi, kun pit­kä­ai­kai­set ter­veys­vai­ku­tuk­set tule­vat var­maan aika line­aa­ri­ses­ti koko­nais­lii­ken­ne­mää­räs­tä eikä niin­kään het­kel­li­sis­tä huippupitoisuuksista.

  44. Vil­le: Suo­mes­sa ei toi­vot­ta­vas­ti ole käy­tet­ty mitään vas­taa­via ainei­ta päällysteissä.

    Ei sitä ame­rii­kan ihme­maas­sa­kaan käsit­tääk­se­ni käy­te­tä kor­keam­mil­la levey­sas­teil­la. Se ei ole pak­ka­sen­kes­tä­vää eikä aina­kaan hie­koi­tuk­sen­kes­tä­vää. Käsit­tääk­se­ni idea­na on luo­da täy­sin tii­vis pin­ta var­si­nai­sen asfal­tin (tai muun pin­nan) pääl­le ja täl­lä vähen­ne­tään kulu­mis­ta ja pin­noi­tuk­sen uusimistarvetta.

  45. Olen tpyy­luo­ma samaa miel­tä. Jos­kaan asia ei ole ihan noin suo­ra­vii­vai­nen. Asu­mi­sen tii­vis­tä­mi­nen on pai­kal­laan. Mut­ta teh­dään­hän sii­nä kom­pro­mis­se­ja, jos talot raken­ne­taan aivan väy­län var­teen. Ihmi­set oles­ke­le­vat myös ulko­na ja pitä­vät ikku­noi­ta auki.

  46. tpyy­luo­ma: Mars­si­jär­jes­tys ympä­ris­tö­on­gel­mien kans­sa on että ensi­si­jai­ses­ti puu­tu­taan hai­tan läh­tee­seen, sit­ten vas­ta vähen­ne­tään altis­tu­mis­ta ja hoi­de­taan oirei­ta. Hai­tan läh­de on auto­lii­ken­ne, ja sen mää­rä on yksin­ker­tai­nen yhtä­lö mat­ko­jen pituus x auto­lii­ken­teen osuus matkoista.

    Todel­li­suu­des­sa hait­to­jen läh­tee­seen ei vain saa puut­tua, kos­ka elin­kei­noe­lä­män edut ja työ­pai­kat ovat heti uhat­tui­na… Kun uuti­soi­tiin, että venä­läi­set osta­vat STX:n ulos Hel­sin­gin tela­kas­ta, kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta vas­taa­va apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja kii­reh­ti lupaa­maan, että Her­ne­saa­ren raken­ta­mi­nen lai­te­taan jäi­hin, että telak­ka voi toi­mia siel­lä mah­dol­li­sim­man hyvin. Esim. pari viik­koa sit­ten tela­kal­la ei ollut rahaa mak­saa palk­ko­ja, mut­ta ehkä sii­tä ei pidä pää­tel­lä toi­mia­lan elin­kel­poi­suu­des­ta vie­lä lii­kaa… Joka tapauk­ses­sa 400 työ­pai­kan säi­lyt­tä­mi­sek­si Hie­ta­lah­des­sa noin 5000 asu­kas­ta ja 4000 työ­paik­kaa sijoit­tu­vat johon­kin muu­al­le lisä­ten kau­pun­ki­seu­dun haja­nai­suut­ta ja toden­nä­köi­ses­ti myös autoliikennettä.

  47. Eero: Muu­ten hyväs­sä vies­tis­sä pis­ti tämä sil­mään: mihin perus­tat tuon jär­jes­tyk­sen työ­pai­koil­le ja kodeil­le? Välil­lä 8–16.30 syn­tyy kyl­lä kar­keas­ti puo­let arki­päi­vän lii­ken­ne­suo­rit­tees­ta Hel­sin­gin lii­ken­ne­mit­taus­pai­koil­la, mut­ta toi­saal­ta työ­pai­koil­la ollaan luok­kaa 60% vuo­den päi­vis­tä. Sik­si kodin ilman­laa­tu on mie­les­tä­ni oleel­li­sem­pi, kun pit­kä­ai­kai­set ter­veys­vai­ku­tuk­set tule­vat var­maan aika line­aa­ri­ses­ti koko­nais­lii­ken­ne­mää­räs­tä eikä niin­kään het­kel­li­sis­tä huippupitoisuuksista.

    Kuvit­te­lin että se lii­ken­ne­suo­ri­te työ­ai­kaan on rei­lus­ti enem­män kuin puo­let, kii­tos tar­ken­nuk­ses­ta. Mut­ta kui­ten­kin, tätä kuvaa kat­son. Läh­de THL:n dosent­ti Salo­sen esi­tys.

  48. Vil­le: Todel­li­suu­des­sa hait­to­jen läh­tee­seen ei vain saa puut­tua, kos­ka elin­kei­noe­lä­män edut ja työ­pai­kat ovat heti uhat­tui­na… Kun uuti­soi­tiin, että venä­läi­set osta­vat STX:n ulos Hel­sin­gin tela­kas­ta, kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta vas­taa­va apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja kii­reh­ti lupaa­maan, että Her­ne­saa­ren raken­ta­mi­nen lai­te­taan jäi­hin, että telak­ka voi toi­mia siel­lä mah­dol­li­sim­man hyvin. Esim. pari viik­koa sit­ten tela­kal­la ei ollut rahaa mak­saa palk­ko­ja, mut­ta ehkä sii­tä ei pidä pää­tel­lä toi­mia­lan elin­kel­poi­suu­des­ta vie­lä lii­kaa… Joka tapauk­ses­sa 400 työ­pai­kan säi­lyt­tä­mi­sek­si Hie­ta­lah­des­sa noin 5000 asu­kas­ta ja 4000 työ­paik­kaa sijoit­tu­vat johon­kin muu­al­le lisä­ten kau­pun­ki­seu­dun haja­nai­suut­ta ja toden­nä­köi­ses­ti myös autoliikennettä.

    Pent­ti­län lausun­toa on jo useil­ta tahoil­ta ihme­tel­ty: Telak­ka on koko ajan ollut muka­na Her­ne­saa­ren suun­ni­tel­mis­sa, sii­tä ei ole tähän­kään saak­ka ollut lähei­sel­lä asu­tuk­sel­le hait­taa eikä se estä­nyt Eiran­ran­nan raken­ta­mis­ta. Eli ei tela­kan toi­min­nan sinän­sä toi­vot­ta­va jat­ko vai­ku­ta Her­ne­saa­ren raken­ta­mi­seen. Pidem­min kuvien kera.

  49. Oli­si­ko tuos­sa ollut tuhan­nen taa­lan paik­ka ostaa STX:ltä takai­sin suo­ma­lai­set tela­kat ja osaa­mi­nen pilk­ka­hin­taan? Entäs koko STX?

  50. tpyy­luo­ma: Kuvit­te­lin että se lii­ken­ne­suo­ri­te työ­ai­kaan on rei­lus­ti enem­män kuin puo­let, kii­tos tar­ken­nuk­ses­ta. Mut­ta kui­ten­kin, tätä kuvaa kat­son. Läh­de THL:n dosent­ti Salo­sen esi­tys.

    Nk. ruuh­ka-aikaa ulot­tuu tuos­ta vie­lä puo­li­sen­tois­ta tun­tia molem­piin suun­tiin, jot­ka mukaa­not­ta­mal­la ennak­ko-olet­ta­ma­si pitää­kin var­mas­ti hel­pos­ti paik­kan­sa, mut­ta ihmis­ten työ­päi­vät on kes­ki­mää­rin 8 tun­tia, ei 10 tai 12 tun­tia. Kor­jaan väi­tet­tä­ni pik­ku­riik­ki­sen, puo­let suo­rit­tees­ta syn­tyy välil­lä 8–16.15 tai 8–16, vähän mit­taus­pis­tees­tä riip­puen. Luku­ja saa esim. tuol­ta http://www.hri.fi/fi/data/liikennemaarat-helsingissa-2011/

    Mie­len­kiin­toi­sia kuvia, kiin­nos­tai­si tie­tää miten nuo luvut on saa­tu. Kuvaa­vat­ko kes­ki­mää­räis­tä hel­sin­ki­läis­tä vai kes­ki­mää­räis­tä työs­sä­käy­vää hel­sin­ki­läis­tä vai häh? Esi­mer­kik­si 25% vuo­den tun­neis­ta työ­pai­kal­la on vähin­tään koh­ta­lais­ta kon­sult­ti ruuh­ka­vuo­si­naan ‑luok­kaa, eli kau­ka­na työ­väen­kin kes­kiar­vos­ta. Lisäk­si töis­sä käy yli­pää­tään vain joka toinen.

    Näis­tä pik­ku­nil­li­tyk­sis­tä huo­li­mat­ta tuo altis­tus­ja­kau­ma tun­tuu ihan uskot­ta­val­ta. Joh­to­pää­tök­se­nä voi tosin yhtä­lail­la olla se, että asun­to­ra­ken­ta­mi­sen tiuk­kaa nor­mi­tus­ta (suo­jae­täi­syy­det jne) on varaa löy­sen­tää, tai että sitä tulee jat­kaa tule­vai­suu­des­sa­kin hyvien koke­mus­ten valossa 🙂

    Sinän­sä olen kyl­lä itse tii­viim­pi raken­ta­mi­nen lyhen­tää mat­ko­ja ja siten vähen­tää hait­to­ja ‑kou­lu­kun­taa.

Vastaa käyttäjälle mikko Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.