Onko päästökauppa epäonnistunut?

Moni on arvostel­lut EU:n päästökaup­paa toim­i­mat­to­muud­es­ta, kos­ka päästöoikeu­den hin­ta on laskenut käytän­nössä nol­laan. Näin myös tänään HS:n pääkir­joituk­ses­sa. Tämän seu­rauk­se­na esimerkik­si kivi­hi­ilen käyt­tö on lisään­tymässä, kos­ka päästökaup­pa ei sitä enää rajoi­ta kuten muu­ta­ma vuosi sitten.

Toisaal­ta voidaan sanoa, että päästöoikeu­den hin­ta on nol­las­sa, kos­ka EU:n päästökaup­pasek­torin päästöt ovat vähen­tyneet niin paljon kuin pitikin vähen­tyä ja vähän enem­mänkin. On siis pysyt­ty tavoit­teessa, mut­ta kuitenkin väärin sammutettu? 

Voidaan tietysti sanoa, että tavoite on liian vaa­ti­ma­ton ja sitä pitäisi kiristää. Niin pitäisikin ja kan­nat­taisi tehdä juuri nyt.

On väitet­ty, että EU:n päästökaup­pa on vain siirtänyt päästöjä mui­hin mai­hin. Kum­mallista, että ilmaiset päästöoikeudet ylipään­sä siirtävät mitään, mut­ta väite ei muutenkaan kestä empi­iristä selvi­tys­tä. Voi olla, että vähän sementin valmis­tus­ta on siir­tynyt vaikka­pa Suomes­ta Venäjälle, mut­ta tämä on kovin vaa­ti­ma­ton­ta. Paljon teol­lisu­us­tuotan­toa on siir­tynyt kehit­tyvi­in mai­hin, mut­ta siihen taita­vat vaikut­taa kym­menker­taiset palkkaerot enem­män kuin aika vaa­ti­mat­tomat erot ener­gian hin­nas­sa. Mon­es­sa kehi­tys­maas­sa sitä pait­si sähkö on kalli­im­paa kuin Euroopas­sa ja sähkön tuotan­nos­sa on paljon katko­ja. Myös Kiinas­sa käy­dään päästökaup­paa. Aiem­min blogilla ker­roin, että Thaimaan ilmastopoli­ti­ikan tavoit­teet ovat paljon kun­ni­an­hi­moi­sem­pia kuin Euroopan ja tämän vaiku­tus sähkön hin­taan on suurem­pi. Euroopan vas­tu­useen liit­tyvät päästöt, mut­ta päästökaup­pa ei ole näitä ero­ja aiheuttaneet.

Päästökau­pan on tehnyt osit­tain ham­paat­tomak­si se, että päästöjä on yritet­ty vähen­tää myös monil­la muil­la keinoil­la. Nämä muut keinot on tehty hyvässä uskos­sa, mut­ta kun samal­la ei ole vähen­net­ty vas­taavaa määrää päästöoikeuk­sien määrää, nuo muut toimet ovat tosi­asi­as­sa tehot­to­mia. Jos uskomme, että päästöoikeus johtaa kus­tan­nuste­hokkaim­paan tapaan vähen­tää päästöjä, sen sotkem­i­nen näil­lä muil­la toimil­la tekee asi­as­ta kalli­im­paa, mut­ta ei tehokkaampaa.

Päästöoikeuk­sien hin­nan nol­laan­tu­mi­nen on kuitenkin hyvin huono asia, kos­ka se on vienyt kan­nat­tavu­u­den mon­elta toimi­alal­ta, jot­ka ovat thähän­neet esimerkik­si uusi­u­tu­va n ener­gian tuot­tamiseen – ajatel­laan nyt vaik­ka puuen­er­gian ase­maa Suomes­sa. Jos uskomme, että Euroopan lama joskus päät­tyy ja talous piristyy, päästöoikeuk­sien hin­ta nousee, mut­ta nuo toimi­alat on jo tapet­tu. Sik­si olisi perustel­tua, että päästöoikeuk­sien huu­tokau­pas­sa sovel­let­taisi­in min­im­i­hin­taa, vaikka­pa 30 €/tonni,  ja myymät­tömät päästöoikeudet mitätöitäisiin.

Min­im­i­hin­ta on perustel­tua jo sik­sikin, että vaik­ka olemme Euroopas­sa päästömäärien vähen­tämisessä aikataulus­sa, tuo aikataulu on liian hidas ilmake­hän kannal­ta. Jokaisen päästö­ton­nin tuot­ta­ma hait­ta on paljon suurem­pi kuin tuo 30 €/tonni.

105 vastausta artikkeliin “Onko päästökauppa epäonnistunut?”

  1. Näin­hän asia on. Mutta.

    Hin­ta­lat­t­ian aset­ta­mi­nen tai myymät­tömien päästöoikeuk­sien imuroin­ti ovat teo­ri­as­sa hieno­ja ratkaisu­ja. Ikävä kyl­lä, käytän­nössä ne sat­tuvat mai­hin, jois­sa hiiletön­tä ener­giantuotan­toa on vähem­män. Vaik­ka koko kansan­talout­ta kat­soen isku ei olisi suuri, reg­u­laa­tiopoli­ti­ikas­sa on käsit­tääk­seni selvää koke­mus­ta siitä, miten kohta­laisen pienikin etu­ryh­mä pystyy tor­ju­maan tämänkaltaiset reg­u­laa­tion kiristyk­set hyvinkin pitkään.

    Nykyisessä talousti­lanteessa pidänkin erit­täin epä­to­den­näköisenä, että euroop­palaisil­la poli­itikoil­la olisi suur­ta hinkua suos­tua kiin­tiöi­den merkit­tävään leikkauk­seen tai hin­ta­lat­ti­aan. Tästä voinee ekstrapoloi­da aika hyvin myös sen, mitä mah­dol­lisuuk­sia ilmas­toti­eteen kannal­ta tarvit­tavil­la päästöleikkauk­sil­la tulee nyky­isin nou­datet­ta­van poli­ti­ikan val­lites­sa olemaan.

    Mikä avuk­si? Mis­tään yksit­täis­es­tä tem­pus­ta ei liene ihmelääk­keek­si, mut­ta ennus­tan vah­vasti poli­it­tisen tah­don ole­van suo­raan ver­ran­nolli­nen hiilet­tömän ener­gian saatavu­u­teen ja kään­täen ver­ran­nolli­nen sen hin­taan. Muun­laisen aktivis­min ohel­la pitäisi siis tehdä har­ti­avoimin töitä suh­teel­lisen edullisen, hiilet­tömän ener­gian tuotan­non lisäämiseksi.

  2. Poli­itikko­jen ei pidä ottaa liian suur­ta kun­ni­aa siitä, että lama on sat­tunut pinen­tämään Euroopan päästöjä.

    Jos päästöjä halu­taan tosis­saan pienen­tää, fos­si­iliv­ero olisi paljon parem­pi kuin päästökaup­pa. Se olisi päästökaup­paa var­ma­toimisem­pi mekanis­mi, kos­ka se leikkaisi saas­tut­tamisen kan­nat­tavu­ut­ta automaat­tis­es­ti tietyl­lä pros­en­til­la, eikä olisi yhtä altis vuosit­taisille poli­it­tisille sääte­ly­ille. Se myös kohdis­tu­isi (toiv­ottvasti) kaik­keen fos­si­ilien polttoon.

    Jos pitää toimia päästökaup­pa­mallin puit­teis­sa, ehkä jokin selvä sito­va sopimus siitä, mil­lä tahdil­la Euroopan fos­si­ilien polt­to lop­puu tai läh­es lop­puu (myös muil­la aloil­la kuin nykyisen päästökau­pan aloil­la) pakot­taisi säätämään para­metrit niin, että kulu­tus tosi­aan lask­isi. (Hyvä myös fos­si­iliv­ero­ma­llis­sa.) Ei siis tavoit­tei­ta, vaan päätöksiä.

    Jos asi­as­sa halu­taan ede­tä, pitää myös ottaa käyt­töön fos­si­il­i­t­ullin kaltaisia jär­jeste­lyjä niille maille, jot­ka eivät ole tässä tai saman tasoises­sa jär­jestelyssä mukana. Jos tätä ei valmis­tel­la, päästö­jen vähen­tämi­nen voi jäädä tekemättä.

    Käytän­nön asioista kiin­nos­taisi tietää se, mil­loin Suomen vihrein kaupun­ki, Helsin­ki aikoo luop­ua hiilen ja maakaa­sunkin poltos­ta. Onko suun­nitel­ma jo tehty?

    1. EU:N päästökaup­pa toimii juuri niin kuin Juho Laatu esit­ti. Liik­keel­lä ole­vat päästöoieudet vähenevät asete­tus­sa tahdissa.

  3. Hiili­ton­nin hin­ta lähen­telee nol­laa, kos­ka päästöoikeuk­sia tul­vii ovista ja ikkunoista. Kysyn­tää ei juurikaan ole kiitos taloustaantuman.

    Vaikea pitää jär­jestelmää onnis­tuneena. Jos päästöoikeu­den hin­ta on nol­las­sa, ei päästökaup­pa ohjaa päästövähen­nyk­si­in mil­lään lailla.

  4. Osmo Soin­in­vaara:
    EU:N päästökaup­pa toimii juuri niin kuin Juho Laatu esit­ti. Liik­keel­lä ole­vat päästöoieudet vähenevät asete­tus­sa tahdissa.

    Sito­vasti? Minä vuon­na, mil­lä tasol­la? Alle 5% nykyis­es­tä? Kat­taen muutkin päästöt kuin nykyisen päästökau­pan alan? Näi­hin voisin olla tyy­tyväi­nen (jos vuosimääräkin olisi vähäinen).

    1. Päästökaup­pa kos­kee päästökaup­pasek­to­ria, ei mui­ta hiilid­iok­sid­päästöjä, kos­ka sil­lä ei voi vaikut­taa niihin mui­hin. Tavoieta on 20 % alen­e­ma vuo­teen 2020 men­nessä ja tähän tavoit­teeseen on vedet­ty suo­ra vii­va, jota on nou­datet­tu orjallisesti.

  5. Mil­lä taval­la min­im­i­hin­ta toimisi käytän­nössä? Jos min­ul­la sat­tuisi ole­maan ylimääräisiä päästöoikeuk­sia takataskus­sa, niin jou­tu­isinko lait­ta­maan niille hin­naksi vähin­tään tuon min­im­i­hin­nan? Tämähän tek­isi sen, että yri­tyk­sen sisäl­lä päästöoikeuk­sia voi siirtää sielun­sa kyl­lyy­destä, ulkop­uolelle ei.

    Suurin osa päästöoikeuk­sista on jaet­tu ilmaisek­si his­to­ri­al­lis­ten päästö­jen perus­teel­la. Tämän vuok­si oikeuk­sia on kovin hal­val­la kaupan.

    Olisi mon­ta tapaa fik­sa­ta päästökaup­pa toimi­vak­si. Näille kaikille tavoille on yhteistä se, että päästöoikeuk­sien hin­ta nousisi. Lobitilobitilob.

    1. Päästöoikeudet myy­dään nyt pääasi­as­sa hutokau­pal­la. Tarkoituín tuol­la min­im­i­hin­nal­la tässä kau­pas­sa käytet­täviä hintoja.

  6. Osmo Soin­in­vaara:
    Päästökaup­pa kos­kee päästökaup­pasek­to­ria, ei mui­ta hiilid­iok­sid­päästöjä, kos­ka sil­lä ei voi vaikut­taa niihin mui­hin. Tavoieta on 20 % alen­e­ma vuo­teen 2020 men­nessä ja tähän tavoit­teeseen on vedet­ty suo­ra vii­va, jota on nou­datet­tu orjallisesti.

    Tavoit­teeseen pääsemistä helpot­taa vielä huo­mat­tavasti se, että taan­tu­man aikana käyt­tämät­tä jääneet oikeudet eivät hai­h­du hiilid­iok­sid­i­na ilmaan, vaan ne voi lykätä käytet­täväk­si tuon­nem­pana. Sen vuok­si vuo­teen 2020 men­nessä päästökaup­pa on ham­paa­ton, vaik­ka päästöt nousi­si­vat huomattavasti.

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Päästökaup­pa kos­kee päästökaup­pasek­to­ria, ei mui­ta hiilid­iok­sid­päästöjä, kos­ka sil­lä ei voi vaikut­taa niihin mui­hin. Tavoieta on 20 % alen­e­ma vuo­teen 2020 men­nessä ja tähän tavoit­teeseen on vedet­ty suo­ra vii­va, jota on nou­datet­tu orjallisesti.

    En vielä lähde luot­tavaise­na lep­äilemään, vaan aion yhä patis­tel­la EU:ta, jot­ta han­ke laa­jenisi kaikki­in fos­si­il­isi­in, olisi sito­vampi kuin pelkkä tavoite, tähtäisi 95% vähen­nyk­seen ja olisi nopeampi (esim. 10 v).

    Kiin­nos­tavaa nähdä, mitä tapah­tuu, kun nykyi­nen lama ei enää paina kulu­tus­ta alas. Sak­sa siir­tyy kaiketi jo nyt entistä enem­män hiileen ja mui­hin fos­si­il­isi­in. Työ­paikat vir­taa­vat Kiinaan, jos Kiina ei ole mukana talkois­sa. USA:kaan ei ole kovin innostunut.

    Suomen toivoisin vähen­tävän fos­si­ilis­ten kulu­tus­ta vaik­ka muu EU ei etenisikään. Sama Helsingille. Ja Euroopankin soisi jo miet­tivän, mil­laisin keinoin Euroopan talouden toim­inta taataan tilanteessa, jos­sa mut eivät ole yhtä innokkai­ta vähen­tämään fos­si­ilisen kulutusta.

  8. Min­im­i­hin­ta pn kau­nis aja­tus, mut­tei lop­pu­un asti ajateltu.

    Olete­taan, että min­im­i­hin­ta oli tuo 30 €, mut­ta päästöoikeu­den todel­li­nen arvo (eli se, minkä osta­ja on halukas mak­samaan) olisi 5 €. Jääkö kaup­pa nyt tekemät­tä vai mak­saako osta­ja suo­si­ol­la ylihintaa? 

    Jos myyjä halu­aa oikeasti eroon päästöoikeuk­sista, niin ilman muu­ta hän sopii osta­jan kanssa, että myyn­ti­hin­ta on (lain vaa­ti­ma?) min­i­mi, mut­ta samal­la myyjä mak­saa osta­jalle takaisin tuon ero­tuk­sen, 25 €, niin että osta­jan todel­li­nen osto­hin­ta vas­taa päästöoikeu­den todel­lista arvoa.

    Esim. näin: jos osta­ja tarvit­see yhden päästöoikeu­den, niin hän ostaa myyjältä kak­si oikeut­ta mini­hin­taan 60€ ja sen jäl­keen myyjä ostaa yhden oikeu­den takaisin hin­taan 55€.

    1. Ville Kart­tunen ei nyt hah­mot­tanut sitä, että val­tiot myyvät noi­ta oikeuk­sia joka vuosi ja kun ne on käytet­ty, niitä ei voi myy­dä eteen­päin. Jos val­tio ei mak­sa liik­keelle yhtään päästöoikeut­ta alle 30 euron ton­ni­hin­taan, ei syn­ny jälki­markki­noitakaan, jol­la hin­nat lask­i­si­vat tämän alle.

  9. Jos ne ovat ker­ran niin halpo­ja, niin eikö vihrei­den kan­nat­ta­jil­ta löy­dy sitä ver­taa talkoohenkeä, että ostaisi­vat muu­ta­man sata otn­nia pois kuleksimasta?

    1. Olen esit­tänyt, että lentoli­ikken­teen anekau­pas­sa siir­ryt­täisi­in päästöoikeuk­sien ostamiseen. Voidaan ostaa vaik­ka aiheutet­tuun kuor­mi­tuk­seen näh­den viisinker­tainen määrä. Tästäkin Gen­even matkas­ta pitäisi mak­saa ainakin kymppi.

  10. Euroopan unionis­sa (kuten OECD-mais­sa keskimäärin) primääriener­gian, öljyn ja sähköen­er­gian kulu­tus ovat olleet laskus­sa jo vuodes­ta 2005–2006 läh­tien. Monis­sa län­si­mais­sa autol­la ajet­tu­jen kilo­me­trien määrät ovat laskus­sa jo vuodes­ta 2005, kun ne nousi­vat vuosikym­meniä ennen sitä. Jopa Yhdys­val­lois­sa, joka on yksi­ty­isautoilun mek­ka ja jos­sa väestö kasvaa.

    Voi olla aiheel­lista kysyä, että onko tren­di pysyvä? Var­muudel­la ei tietenkään voi­da sanoa, mut­ta asi­aa kan­nat­taa seu­ra­ta. Samaan aikaan öljyn hin­ta on nelink­er­tais­tunut alle kymme­nessä vuodessa. Läh­es kaikkien ener­giankan­ta­jien hin­nat ovat jos­sain määrin sidok­sis­sa öljyn hin­taan. Met­al­lien, ruuan ja lan­noit­tei­den hin­nat ovat olleet myös his­to­ri­al­lisen korkeal­la vuosi­tuhan­nen vai­h­teesta alka­en. Liuskekaa­su on toki ollut hal­paa mm. liisaus­sopimusten ja Wall Streetin kent­tien yhteen­pake­toin­nin (muis­tut­taa sub­prime-kri­isiä edeltänyt­tä hyvien ja huono­jen asun­to­lain­o­jen yhteen­pake­toin­tia) ansios­ta. Tilanne kor­jaan­tuu läh­es var­masti lähivuosina.

    Kehit­tyvis­sä mais­sa, kuten Kiina, ener­gianku­lu­tus on puolestaan kas­vanut jyrkästi.

    Onko aivan mah­do­ton ske­naario, että talous ei enää län­si­mais­sa kas­va, joten myöskään päästöt eivät kas­va? Onko län­si taan­tu­vaa ja itä nou­se­vaa? Miten tämän pitäisi vaikut­taa päästökaup­paan? Päästöoikeuk­sien hin­noit­telus­sa lie­nee olete­taan jonkin­lainen talouskasvu ja päästöoikeuk­sien tarpeen kor­reloin­ti siihen? Eli niiden hin­ta tulee ole­maan alhainen ja ohjaus­vaiku­tus mitätön, mikäli talous ei lähde Euroopas­sa kasvuun?

  11. Ennus­tan, että vuo­teen 2020 koko päästökaup­pa lop­puu. Poli­it­ti­nen tuki sille nimit­täin vähitellen häviää ilmas­ton läm­pen­e­misen odotel­lessa itseään.

    Syn­tyneet vahin­got kansan­taloudellemme ovat jo siinä vai­heessa sen ver­ran mit­ta­vat, että tule­vat sukupol­vet saa­vat ammen­net­tua aiheesta mon­ta hienoa väitöskirjaa.

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Päästöoikeudet myy­dään nyt pääasi­as­sa hutokau­pal­la. Tarkoituín tuol­la min­im­i­hin­nal­la tässä kau­pas­sa käytet­täviä hintoja.

    Tuo toimii, kos­ka ener­giasek­tori joutuu osta­maan päästöoikeuten­sa. Muuthan taita­vat oikeuten­sa saa­da pääosin ilmaiseksi.

  13. Ode: “Aiem­min blogilla ker­roin, että Thaimaan ilmastopoli­ti­ikan tavoit­teet ovat paljon kun­ni­an­hi­moi­sem­pia kuin Euroopan ja tämän vaiku­tus sähkön hin­taan on suurem­pi. Euroopan vas­tu­useen liit­tyvät päästöt, mut­ta päästökaup­pa ei ole näitä ero­ja aiheuttaneet.”

    Syys­täkin Thaimaas­sa yritetään tehdä jotakin, tilanne on paljon huonom­pi kuin Suomes­sa. Syyt eivät ole mitenkään epäitsekkäät.

    Maa on pahasti riip­pu­vainen ener­gian tuon­nista. Val­taosa sähköstä (70% 2011) tuote­taan maakaa­sul­la, jota tuo­daan Myan­marista. Fos­si­ilis­ten polt­toainei­den osu­us maan ener­gian tuotan­nos­ta 83% (Suo­mi 39% tai 46 % jos las­ke­taan mukaan). Maas­sa käyet­ty kivi­hi­ili on kovasti rikkip­i­toista lig­ni­it­tä. Thaimaal­la on kyl­lä syys­täkin tarve yrit­tää lisätä uusi­u­tu­van ener­gian osu­ut­ta. Eri­tyis­es­ti keski­tytään bio­mas­saan ja aurinkoen­er­giaan, jota siel­lä riit­tää runsaasti

    1. Coun­try­boy,
      Puhu­mat­takaan siitä, että Thaimaa n hiilid­iok­sidipäästöt asukas­ta kohden ovat peräti 40 pros­ent­tia Suomen päästöistä eli siis aivan liian korkeat.

  14. Iso ongel­ma on sekin, että jos päästökau­pan kanssa ede­tään nyky­tahdil­la, merkit­tävä osa EU:n vähäpäästöisem­mästä fos­si­ilis­es­ta sähkön­tuotan­toka­p­a­siteetista eli maakaa­su­laitok­sista on jo ajet­tu alas vuo­teen 2020 men­nessä, ja sit­ten olemme entistä pahem­min kiin­ni kivi­hi­ilessä, varsinkin Saksassa.

    Ei nyt maakaa­sukaan mikään todel­la pitkän aikavälin ratkaisu ole, mut­ta olisi todel­la tärkeää, että 2020-luvun fos­si­ilise­na säätövoimana oli­si­vat edes maakaa­su­laitok­set, eivätkä kivi- ja rusko­hi­ililaitok­set. Tarvit­ta­vat laitok­set kun ovat jo ole­mas­sa, ja niihin ei siis edes tarvit­taisi juuri lisäin­vestoin­te­ja. Täl­lä het­kel­lä näyt­tää kuitenkin siltä, että Sak­sas­sa sul­je­taan kaa­su­voimaloi­ta ja avataan hiilivoimaloita.

  15. Minus­ta suury­htiöt tarkasti laske­vat mitä tehdas­ta kan­nat­taa pyörit­tää ja pienikin päästöoikeusmak­su voi siirtää suurenkin tuotan­non muualle, vieläpä niin että päästöt moninker­tais­tu­vat. Ja euroop­palais­ten hiilipäästöthän eivät ole laske­neet vaan ne on vain siir­ret­ty rajo­jen taakse. Vihreille tässä on ostet­tu kalli­il­la hyvä omatun­to, vahinko vain että teol­lisu­ustyö suomes­ta on samal­la rom­ah­tanut. Vihre­itä down­shif­taa­jia se ei tietysti koske ennenkuin sosi­aaliluukut joudu­taan raha­pu­las­sa sulkemaan.

    1. Euroopas­ta on tuotan­toa siir­ret­ty muualle, mut­ta kyl­lä Euroopan päästöt ovat myös laske­neet. Eivät Suomes­sa, mut­ta esimerkik­si Sakd­sas­sa ja Puolassa.

  16. Osmo, mihin peru­s­tat väit­teesi palkkaero­jen merkit­täväm­mästä vaiku­tuk­ses­ta ver­rat­tuna ener­gian hin­taan? Oma käsi­tyk­seni on nimit­täin toinen.

    Jos tuo pitäisi paikkansa, olisi se aikamoinen isku suo­ma­laiselle työlle. Käytän­nössä se tarkoit­taisi, ettei Suomes­sa ole muu­ta­man vuo­den päästä työtä, jollei varsinkin suori­tus­portaan palkkoi­hin tule todel­la merkit­tävää laskua.

    Oma käsi­tyk­seni on toinen. Toki palkkaero­jen on suo­tavaa kas­vaa, mut­ta niiden ei ole suo­tavaa revetä yhtä suurik­si kuin kehit­tyvis­sä mais­sa ovat.

    1. Kalle. Aloi­ta nyt vaik­ka laske­mal­la, mikä on palkko­jen ker­tau­tu­va osu­us tuot­tei­den lop­puhin­nas­ta ja mikä on palkko­jen. Täältä Gen­evestä en lähde tilas­to­ja etsimään, mut­ta Suomen BKT:sta palkko­jen osu­us on kyl­lä moninker­tainen ener­gian osu­u­teen. Lisäk­si, jos yri­tyk­set meni­sivätkin hal­van työvoiman mai­hin ei halpo­jen palkko­jen vaan hal­van sähkön hin­nan perässä, pitäisi kai sen sähkön edes olla halvem­paa. Sen lisäk­si, että sitä pitäisi olla saatavil­la ihan päivit­täin. Kiina nyt esimerkik­si on maa, joka on jatku­vas­sa energiakriisissä.

  17. Kalle:
    Osmo, mihin peru­s­tat väit­teesi palkkaero­jen merkit­täväm­mästä vaiku­tuk­ses­ta ver­rat­tuna ener­gian hin­taan? Oma käsi­tyk­seni on nimit­täin toinen.

    Jos tuo pitäisi paikkansa, olisi se aikamoinen isku suo­ma­laiselle työlle. Käytän­nössä se tarkoit­taisi, ettei Suomes­sa ole muu­ta­man vuo­den päästä työtä, jollei varsinkin suori­tus­portaan palkkoi­hin tule todel­la merkit­tävää laskua.

    Oma käsi­tyk­seni on toinen. Toki palkkaero­jen on suo­tavaa kas­vaa, mut­ta niiden ei ole suo­tavaa revetä yhtä suurik­si kuin kehit­tyvis­sä mais­sa ovat.

    Suo­mi on taan­tu­va maa. Pari uut­ta ydin­voimalaa ei sitä muuk­si muu­ta. Talouskasvu näyt­tää siir­tyneen kehit­tyvi­in mai­hin ken­ties pysyvästi ja sitä on hyvin han­kala muuk­si muut­taa. Teol­lisu­u­den osu­us Suomen brut­tokansan­tuot­teesta on pudon­nut kol­man­nek­sel­la alle kymme­nessä vuodessa. Suomes­sa teol­lisu­us saa sähkön­sä halvem­mal­la kuin mis­sään muual­la Euroopas­sa (http://www.energy.eu/). Eli kalli­ista ener­gias­ta suo­ma­laisen teol­lisu­ustyön ongel­mat eivät todel­lakaan johdu.

    Suomen ongel­ma ei niinkään ole suuret palkkaerot vaan se, että keskipalkkainen työ muut­tuu nopeasti alhaisen tuot­tavu­u­den työk­si. Toki myös iso­jen palkko­jen määrä nousee, mut­ta niin vähän että se ei kom­pen­soi tätä ikävää kehi­tys­tä. Tämä keskilu­okkaisen työn katoami­nen on ollut Yhdys­val­lois­sakin ongel­ma jo pitkään.

    Kol­mas maail­man­so­ta käy­dään taloudessa ja se on jo varsin pitkällä:

    http://henkilot.vihreat.fi/aki.suokko/2013/06/17/kolmas-maailmansota-kaydaan-maailmantaloudessa/

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Euroopas­ta on tuotan­toa siir­ret­ty muualle, mut­ta kyl­lä Euroopan päästöt ovat myös laske­neet. Eivät Suomes­sa, mut­ta esimerkik­si Sakd­sas­sa ja Puolassa. 

    Sak­sas­sa CO2-“päästöt” nousi­vat 1.6% vuon­na 2012 edel­lis­es­tä vuodes­ta. On oletet­tavaa, että nousu lähivu­osi­na jatkuu edelleen johtuen mielipuolis­es­ta uusi­u­tu­van ener­gian poli­ti­ikas­ta sekä ympäristöys­täväl­lis­ten ydin­voimaloiden alasajosta.

    Vuo­teen 1990 ver­rat­tuna ollaan toki 25% alem­mal­la tasol­la johtuen erit­täin epäte­hokkaan Itä-Sak­san teol­lisu­u­den alasajos­ta tai saneerauksesta.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle. Aloi­ta nyt vaik­ka laske­mal­la, mikä on palkko­jen ker­tau­tu­va osu­us tuot­tei­den lop­puhin­nas­ta ja mikä on palkko­jen. Täältä Gen­evestä en lähde tilas­to­ja etsimään, mut­ta Suomen BKT:sta palkko­jen osu­us on kyl­lä moninker­tainen ener­gian osu­u­teen. Lisäk­si, jos yri­tyk­set meni­sivätkin hal­van työvoiman mai­hin ei halpo­jen palkko­jen vaan hal­van sähkön hin­nan perässä, pitäisi kai sen sähkön edes olla halvem­paa. Sen lisäk­si, että sitä pitäisi olla saatavil­la ihan päivit­täin. Kiina nyt esimerkik­si on maa, joka on jatku­vas­sa energiakriisissä. 

    Ener­gian edulli­nen hin­ta ja luotet­ta­va saan­ti on niitä har­vo­ja kil­pailu­valt­te­ja, joi­ta meil­lä on jäl­jel­lä ener­giain­ten­si­ivisen raskaan teol­lisu­u­den pitämisek­si maas­sa. Pide­tään tämä asianti­la täl­laise­na, eikö? 

    Se tarkoit­taa ydin­voiman lisärak­en­tamisen nopeut­tamista sekä uusi­u­tu­van ener­gian tukien ja syöt­tö­tar­iffien vastustamista.

    Mikään muu tääl­lä Suomes­sa ei olekaan hal­paa ja nyt myös rahdista on tehty kallista vihrei­den aja­mal­la rikkidirektiivillä.

    Koko teol­lisu­u­den palkka­sum­man ja ener­gialaskun ver­tailu ei ker­ro mitään siitä miten ener­gian hin­ta vaikut­taa sitä eri­tyis­es­ti tarvit­se­vaan teol­lisu­u­teen, kuten puun- ja metallinjalostus.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Euroopas­ta on tuotan­toa siir­ret­ty muualle, mut­ta kyl­lä Euroopan päästöt ovat myös laske­neet. Eivät Suomes­sa, mut­ta esimerkik­si Sakd­sas­sa ja Puolassa.

    Päästö­jen vähen­e­m­i­nen on todel­lista, jos joko kulu­tus siir­tyy vähäpäästöisem­pään suun­taan tai tuotan­to muut­tuu vähäpäästöisem­mäk­si. En oikein osaa nähdä Euroopan päästövähen­nyk­siä tästä perspektiivistä.

    Päästöt ovat siir­tyneet osin muualle, osin kulu­tus on vähen­tynyt talous­taan­tu­man vuok­si, ja osin itäblokin (ja vähän muidenkin) surkeaa teknolo­giaa on uusit­tu. Näistä korkein­taan hiilivuodon voisi lait­taa päästökau­pan ansiok­si. Kulu­tus­tot­tumuk­sis­sa on vähän vaikea vuosikym­men­per­spek­ti­ivil­lä nähdä mitään puhdistumista.

    Ainakin päästöoikeuk­sien nyky­hin­noil­la on aika vaikea kek­siä todel­lisia päästövähennyksiä.

  21. Mis­tä noi­ta päästöoikeuk­sia voi ostaa ja minkälaisin menettelyin?

  22. Kaup­paa: Ener­gian edulli­nen hin­ta ja luotet­ta­va saan­ti on niitä har­vo­ja kil­pailu­valt­te­ja, joi­ta meil­lä on jäl­jel­lä ener­giain­ten­si­ivisen raskaan teol­lisu­u­den pitämisek­si maas­sa. Pide­tään tämä asianti­la täl­laise­na, eikö? 

    Se tarkoit­taa ydin­voiman lisärak­en­tamisen nopeut­tamista sekä uusi­u­tu­van ener­gian tukien ja syöt­tö­tar­iffien vastustamista.

    Mikään muu tääl­lä Suomes­sa ei olekaan hal­paa ja nyt myös rahdista on tehty kallista vihrei­den aja­mal­la rikkidirektiivillä.

    Koko teol­lisu­u­den palkka­sum­man ja ener­gialaskun ver­tailu ei ker­ro mitään siitä miten ener­gian hin­ta vaikut­taa sitä eri­tyis­es­ti tarvit­se­vaan teol­lisu­u­teen, kuten puun- ja metallinjalostus.

    Eikö tuo ener­giain­ten­si­ivisen teol­lisu­u­den alasajo ole jo niin pitkäl­lä, ettei sitä enää kään­netä? Vaik­ka Suomen teol­lisu­us saa sähkön­sä kaikkein halvim­mal­la Euroopas­sa, niin teol­lisu­u­den osu­us brut­tokansan­tuot­teesta on pudon­nut kol­man­nek­sel­la alle kymme­nessä vuodessa. Peli on pitkälti raskaan teol­lisu­u­den suh­teen jo pelat­tu. Yhdys­val­lois­takin raskas teol­lisu­us on pitkälti läht­enyt ja siel­lä ei esimerkik­si ole teräs­te­ol­lisu­ut­ta enää juuri lainkaan, joten kyse on jos­sain määrin väistämät­tömästä kehi­tyk­ses­tä, johon pitäisi yrit­tää parhaim­man mukaan sopeu­tua. Nähtäväk­si jää, jääkö meille enti­nen elin­ta­so kun teol­lisu­us läh­tee ja palve­lut jäävät. Itse en siihen usko. Vaclav Smil on kir­joit­tanut hil­jan amerikkalaiselta kan­til­ta aiheesta kir­jan “Made in USA”, jos­sa hän vyöryt­tää luk­i­jalle dataa, joka viestii siitä, että teol­lisu­u­den myötä menee elin­ta­son kasvu, joka näkyy mm. mii­nus­merkkisenä kauppataseena.

    Voisi olla paljon parem­pi, jos koti­markki­namme muis­tut­taisi­vat sitä maail­maa jonne yritämme osaamis­tamme viedä eli maail­maa jos­sa ener­gian ennustet­ta­va saatavu­us on ongel­ma ja sen hin­ta on suuri? Täl­lä het­kel­lä Suomes­sa ener­gia on niin hal­paa, että tääl­lä on erit­täin haas­tavaa kehit­tää vien­ti­tuotet­ta täl­lä sar­al­la eli vien­tiä on olta­va ener­giate­knolo­giayri­tyk­sel­lä heti, että se voi pärjätä. 

    Voisim­me­han tietysti vali­ta myös strate­gian jos­sa raken­namme Suomeen kymme­nen uut­ta ydin­voimalaa ja käytämme niistä saadun sähkön banaanin kasvi­huonevil­je­lyyn. Kas­va­va Kiinan keskilu­ok­ka var­masti tykkää banaaneista.

    Tai sit­ten mei­dän pitäisi jo pikkuhil­jaa ymmärtää, että maail­ma janoaa uusia, kestäviä ener­gia­ratkaisu­ja ja jos viemme kon­septe­ja ja uut­ta teknolo­giaa maail­malle niin siinä ei rikkidi­rek­ti­iv­it paljon hait­taa. Meil­lä on muuten Suomes­sa joitakin toim­i­joi­ta, jot­ka har­joit­ta­vat liike­toim­intaa rikkidi­rek­ti­ivi­in sopeutuen, joten ei siitä pelkästään hait­taa ole. Jospa teol­lisu­us sopeu­tu­isi haas­teeseen eikä vaatisi kompensaatioita.

    Tuo Osmon kom­ment­ti, jos­sa ener­gian ja palkko­jen suh­teel­lista tärkeyt­tä voidaan arvioi­da niiden brut­tokansan­tuo­teo­su­udel­la, on selvästi ekon­o­mistin koulu­tuk­sen saa­neen kom­ment­ti. Valitet­tavasti se hei­jastelee yhtä uusklas­sisen talousti­eteen suurim­mista ere­hdyk­sistä. Pro­fes­sorit Rein­er Küm­mel, Charles Hall ja Robert Ayres ovat julka­isu­is­saan osoit­ta­neet, että val­tavir­tat­alousti­eteen työhön ja pääo­maan perus­tu­vat talouskasvu­mallit aliarvioi­vat ener­gian ja mate­ri­aalin käytön roolin tuot­tavu­u­den ja elin­ta­son kasvus­sa 1900-luvul­la noin kymme­nenker­tais­es­ti. Tästä seu­raa, että vaik­ka ener­gian osu­us BKT:sta olisi vain 5 %, niin sen rooli talouskasvus­sa voi hyvin olla yli 50 %.

    Talouskasvus­ta vain pieni osa on saatu johdet­tua työn ja pääo­man kasvus­ta. Taloustiede antoi tälle tuot­tavu­u­den kasvun val­taos­alle, jota työ ja pääo­ma eivät selitä, mys­tisen nimen “teknologi­nen kehi­tys”. Sit­tem­min on selvin­nyt, että tuos­ta tek­nol­o­gis­es­ta kehi­tyk­ses­tä ener­gian ja mate­ri­aalien käytön tehos­tu­misel­la ja lisään­tyneel­lä kulu­tuk­sel­la selit­tyy 75–90 %. Varsinkin malli jos­sa ei käytetä primääriener­giaa, vaan sitä osaa primääriener­gias­ta, joka pää­tyy hyö­tykäyt­töön, selit­tää talouskasvun oival­lis­es­ti. Esimerkik­si sähkön­tuotan­non hyö­ty­suhde parani usei­ta sato­ja pros­ent­te­ja 1900-luvul­la. Tämä johti hal­ven­tuneeseen ener­giaan ja edelleen lisään­tyneeseen ener­gianku­lu­tuk­seen ja talouskasvu­un. Harmil­lista tässä on se, että sähkön­tuotan­non hyö­ty­suhde fos­si­il­i­sista ener­giankan­ta­jista voi paran­tua arvos­ta 4 % arvoon 40 % suh­teel­lisen hel­posti, kuten 1900-luvun aikana esimerkik­si kivi­hi­ilen osalta tapauh­tui, mut­ta ei enää juurikaan tämän jäl­keen fysi­ikan laieista johtuen. Tämän vuok­si tästä ei enää ole saatavis­sa juurikaan talouskasvua, vaan se täy­tyy saa­da jostain muual­ta. Valitet­tavasti talouskasvu ei väistämät­tä hakeudu mihinkään pitkän ajan luon­taiseen keskiar­voon, vaan sen eteen täy­tyy jotain täy­tyy oikeasti tehdä. 

    En oikein usko, että nykyi­nen erit­täin alhainen päästöoikeuk­sien hin­ta olisi syynä Euroopan ahdinkoon vaan kyse on jostain paljon fun­da­men­taal­im­mas­ta asiasta.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Täältä Gen­evestä en lähde tilas­to­ja etsimään, mut­ta Suomen BKT:sta palkko­jen osu­us on kyl­lä moninker­tainen ener­gian osuuteen. 

    Niin,keskiarvo. Miten ihmeessä tuos­ta voidaan päätel­lä, että ener­giain­ten­sivisil­lä aloil­la ener­gian hin­nal­la ei olisi mitään merkitystä?

    Tuulivoiman osu­us suomen ener­giantuotan­nos­ta on ihan olema­ton. Samal­la logi­ikalla niitä on aivan turha rak­en­taa yhtään lisää, ei niilä ole mitään merkitystä.

  24. Kaup­paa:
    Vuo­teen 1990 ver­rat­tuna ollaan toki 25% alem­mal­la tasol­la johtuen erit­täin epäte­hokkaan Itä-Sak­san teol­lisu­u­den alasajos­ta tai saneerauksesta.

    Ihan täysin tuo lasku ei harp­pi-Sak­san alasajos­ta johdu, mut­ta tämä on kyl­lä hyvin tärkeä tiedonjyvä, jota näis­sä keskusteluis­sa ei kovin usein maini­ta. Vas­taisu­u­den var­alle, tässä tutkimusti­etoa aiheesta: Fraun­hofer-insti­tuutin paperi vuodelta 2001:

    http://www.isi.fraunhofer.de/isi-media/docs/x/de/publikationen/wallfall/co2report-isi-e-final.pdf

    (olen­nais­es­ti ottaen samat asi­at ovat myös ver­tais­arvioidus­sa julkaisussa: 

    http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.3763/cpol.2001.0136#.UlOXrGQY1hR )

    Johtopäätös: vuosien 1990 ja 2000 välil­lä Sak­sas­sa tapah­tuneista kaik­ista päästövähen­nyk­sistä n. 50% oli “wallfall”-bonusta eli näitä Itä-Sak­san pikavoit­to­ja. Jos vain ener­giasek­tori las­ke­taan, luku on n. 60%. 

    Inhot­taa kuu­lostaa näin rikkinäiseltä levyltä, mut­ta tämä aset­taa “ei ydinvoimaa”-päästövähennysstrategian jos­sain määrin arve­lut­tavaan val­oon. Jos se tiedonjyvä, että Sak­san tavoite on tehdä 60 vuodessa sama minkä Ran­s­ka teki alle 20 vuodessa (80% sähköstä hiilet­tömästi) ei sitä jo tee. Tai IPCC:n SRREN-raportin lop­putu­los. Tai Sak­san ener­giantuotan­non viimeaikainen päästökehitys.

    Henk. koht. epäilen vah­vasti, että Sak­san tilanne vaikut­taa olen­nais­es­ti päästökau­pan nykyiseen alen­nusti­laan. Ener­gian hin­ta on kyseisessä maas­sa muutenkin jo poli­it­tis­es­ti arka aihe.

  25. Mielestäni edelleen paras ratkaisu olisi hiil­i­t­ul­lit, eli esim. EU käytän­nössä aloit­taa kaup­pa­so­dan iskemäl­lä tullin kaikkien niiden talousaluei­den tuot­teille, jois­sa ei käy­dä päästökaup­paa tai ei täytä tiet­tyjä päästö­vaa­timuk­sia. Tämä ainakin ratkai­sisi hiilivuodon ongel­maa ja lait­taisi euroop­palaisen tuotan­non samalle viivalle tuon­tika­man kanssa. Hom­ma pitäisi tosin aloit­taa hien­o­varais­es­ti ja koordi­noidusti muiden maid­en kanssa, muuten voisi tul­la rumaa jälkeä kun EU-USA-Kiina nokit­telisi toisi­aan ja iskisi myös tulkin­nan­varaisia tulle­ja joi­ta sit­ten ratkot­taisi­in ja lobat­taisi­in WTO:ssa lop­ut­tomi­in. Mut­ta silti, täl­lainen mekanis­mi olisi paras kos­ka tässä ratkeaisi se ongel­ma mitä eri­tyis­es­ti USA on aina pelän­nyt että “juu muuten kyl­lä päästöjä leikat­taisi­in mut­ta kun työ­paikat ja teollisuus”. 

    Ja ennen kuin joku älähtää että “ei mee läpi” niin tästä mekanis­mista on jo ennakko­ta­paus WTO:ssa muis­taak­seni kalas­tuk­seen liit­tyen, eli maa saa lait­taa ran­gais­tus­tul­lia myös vapaakau­pan piiris­sä sil­lä ehdol­la, että omas­sa maas­sa omia tuot­tei­ta kos­kee samat vaa­timuk­set. Muis­taak­seni Krug­mankin on tätä vai­h­toe­htoa ehdottanut.

  26. Sylt­ty: Niin,keskiarvo. Miten ihmeessä tuos­ta voidaan päätel­lä, että ener­giain­ten­sivisil­lä aloil­la ener­gian hin­nal­la ei olisi mitään merkitystä? 

    Osmon logi­ikalla voisi tehdä myös sel­l­aisen johtopäätök­sen, että mitä suurem­pi on julkisen sek­torin osu­us (hyvin työvoimaval­taista toim­intaa), sen pienem­pi merk­i­tys ener­gian hin­nal­la on kansantaloudelle.

    Tietysti paras­ta tulos saadaan mak­si­moimal­la julkisen sek­torin koko ja ener­gian hin­ta yhtäaikaa.

  27. Päästöoikeuk­sien hin­ta ei liene kuitenkaan ain­oa ympäristöön liit­tyvä tek­i­jä, joka on Euroopas­sa kalli­im­paa kuin kehi­tys­mais­sa. Ympäristöä saa tuho­ta ilmaisek­si muil­lakin keinoil­la, kuten päästämäl­lä jätevesiä puhdis­ta­mat­ta tai kier­rät­tämät­tä teol­lisu­usjätet­tä. Kokon­aisu­us ratkaisee. Samoin työvoiman palkkaamisen kus­tan­nus kokon­aisu­udessaan on ratkai­se­vaa. Tiety­il­lä aloil­la nuo ympäristöl­liset tek­i­jät saat­ta­vat olla huomattaviakin.

    Minus­ta asia kaipaisi vaku­ut­tavaa lisä­tutkimus­ta, eli jota ei ole tehty työ­markki­na­jär­jestö­jen toimes­ta tai rahoituksella.

    1. Sha­keem,
      Oletko tul­lut ajatelleek­si, mitä tarkoit­taa, että Euron kurssi on kel­lu­va? Se tas­apain­oit­taa alueen vai­h­to­taseen. Jos me heiken­nämme omaa kil­pailukykyämme sil­lä, että jätevedet on puhdis­tet­ta­va, euron arvo heikke­nee sen ver­ran, että kil­pailukyky suun­nilleen palau­tuu. Lop­putu­lok­se­na on, että me erkkois­tumme puh­taaseen tuotan­toon ja vas­tu­ut­tomat maat likaiseen tuotantoon.

  28. Vihreät eivät lep­ää ennen kuin viimeinenkin ener­giaa tarvit­se­va vien­ti­te­ol­lisu­u­den työ­paik­ka on Suomes­ta kadon­nut. Ja maail­ma pelas­tuu! (Sil­lähän ei tietenkään ole merk­i­tys­tä, että sama tuote tehdään jos­sain muual­la huo­mat­tavasti suurem­mal­la hiilijalanjäljellä)

  29. Kai jonkin­lainen hait­tavero kivi­hi­ilelle olisi tarpeen. Päästökaup­pa ei oikein toi­mi laske­van talouden olois­sa. Muis­taak­seni aikanaan täl­lainen olikin ja se pois­tet­ti­in 1990-luvul­la Pekka Haav­is­ton ollessa ympäristömin­is­ter­inä, syyt joh­tu­i­v­at muka­mas EU:sta. Eräät maathan, mm. USA ovat tehneet päätök­sen, ettei hiilivoimaloi­ta enään tueta.

    Vihreät ovat pro­filoituneet epä­suo­rasti kivi­hi­ilipuolueek­si, vaik­ka he sitä viral­lis­es­ti vas­tus­ta­vatkin. Ydinen­er­giaa ei saa käyt­tää, jät­teitä ja turvet­ta polt­taa eikä vesivoimaa rak­en­taa. Kivi­hi­iltä käytetään eri­tyis­es­ti Suomen suuris­sa kaupungeis­sa, jois­sa vihreät ovat vahvoil­la. En nyt tietenkään väitä, että tämä olisi kokon­aan vihrei­den syytä, kyl­lä kokoomus siinä hyvin avittaa.

    Wind­fall-vero on myös paradok­si. Verote­taan ener­giaa päästöt­tömyy­destä (vesivoima, ydin­voima). Saman logi­ikan mukaan pitäisi verot­taa myöhem­min myös tuuli- ja aurinkoenergiaa.

    1. Wind­fal­lverol­la verote­taan ennen vuot­ta 2004 raken­net­tua päästötön­tä ener­giaa, myös aurinko- ja tuulivoimaloi­ta. Ajatuk­se­na on, että nuo ovat saa­neet päästökau­pas­ta ansioton­ta hyö­tyä, kun pelisään­töjä on muutet­tu. Minus­ta aikara­ja 2004 on väärä, sil­lä ainakin minä tiesin päästökau­pan tulosta etukä­teen, mut­ta EU ei hyväksynyt aikaisem­paa aikara­jaa. Uusi­in investoin­tei­hin tämä ei vaiku­ta mitään.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Countryboy,
    Puhu­mat­takaan siitä, että Thaimaa n hiilid­iok­sidipäästöt asukas­ta kohden ovat peräti 40 pros­ent­tia Suomen päästöistä eli siis aivan liian korkeat.

    No aika hyvä taso näin kehi­tys­maak­si. Esimerkik­si naa­puri­val­tio Viet­namin CO2-päästöt/hen­ki ovat noin 10% Thaimaan päästöistä. Maakaa­sun päästöt ovat kas­va­neet räjähdys­mäis­es­ti Thaimaassa(ennen vuot­ta 1980 nol­la). Thaimaan lukui­hin voi myös suh­tau­tua hie­man kri­it­tis­es­ti, siinä tuskin on mukana maas­sa yleinen hajapoltto.

  31. Päästökaup­pa ohjaa lop­ul­ta vain investoin­te­ja, joi­ta taas ei tehdä laman aikana. Tai jos markki­noil­ta ei ole kasvua odotet­tavis­sa. Päästökaup­pa ohjaa vain jos markki­noil­la on niin paljon vetoa, että investoi­ja halu­aa investoi­da, mak­soi mitä maksoi.

    Tästä syys­tä päästökaup­pa ei toi­mi Euroopas­sa. Laman aikana, tai hiipuvil­la markki­noil­la, päästökaup­pa ei ohjaa. Iso virhe siis.

    1. Kyl­lä päästöka­su­jp­pa ohjaa ole­mas­sa ole­vien laitosten käyt­täjärjestys­tä ja polt­toaineval­in­to­ja monikäyt­töi­sis­sä voimaloissa.

  32. Päästökaup­pa on oikeu­den­mukaisin mekanis­mi liike­toimin­nan ohjauk­ses­sa. CO2 sys­tee­mis­sa pienet poli­it­tiset viilauk­set “helpo­tuksi­na” ovat tuot­ta­neet kupru­ja, mut­ta toim­inta­malli on oikea.

    Vai­h­toe­htona on normio­h­jaus, jolle sillekin on paikkansa. Nor­mit taas ovat paljon jäykempiä.

    Päästökaup­pa ohjaa kohtu­ullisen pehmeäl­lä taval­la hin­noit­tele­mal­la puh­taan ympäristön, jolle aiem­min ei ollut hin­taa. Täl­löin pystytään käyt­tämään tehtyjä investoin­te­ja järkevästi kohti elinkaaren lop­pua ja samal­la ohjataan uusia investointeja.

    Min­un on ollut vaikea ymmärtää tääl­läkin ollut­ta nit­inää? Jos toki halu­taan tuho­ta Suomen teolli­nen poh­ja kokon­aan — kuten EK taitaa yrit­tää — niin toki jatke­taan kuten ennenkin ja jätetään höyd­ntämät­tä inno­vaa­tiot toim­i­nas­sa. Ilman koti­markki­naa vien­tiäkään ei liikaa löy­dy, joten tun­netusti täl­lainen ohjaus enem­mänkin tukee teollisuutta.

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä päästöka­su­jp­pa ohjaa ole­mas­sa ole­vien laitosten käyt­täjärjestys­tä ja polt­toaineval­in­to­ja monikäyt­töi­sis­sä voimaloissa.

    Kyl­lä tästä taitaa olla min­i­maalisen vähän esimerkkejä.

    1. Esimerkik­si Helsin­gin ener­gialaitok­sel­la on tämä mah­dol­lisu­us. Koko maas­sa voimaloil­la on tiet­ty taloudel­lisu­u­teen perus­tu­va käyt­töjärjestys, johon päästökaup­pa vaikut­taa puun ja maakaa­sun puoles­ta ja kivi­hi­iltä ja turvet­ta vastaan.

  34. Jyväskylässä on isot kasat kivi­hi­iltä ja JE tilasi juuri lisää. Hal­pa hin­ta. Sopii ker­rostaloa­sukin yrit­tää boiko­toi­da kivi­hi­ilen louhin­taa Jyväskylässä ensi talvena…

    Ei päästökaup­pa toi­mi, jos kivi­hi­ili on kil­pailukyky­isin polttoaine.

  35. Osmo Soin­in­vaara: Lop­putu­lok­se­na on, että me erkkois­tumme puh­taaseen tuotan­toon ja vas­tu­ut­tomat maat likaiseen tuotantoon.

    Ei se nyt valitet­tavasti näin käytän­nössä mene. Esimerkik­si ilmake­hään pumpatut kasvi­huonekaa­sut lev­iävät ympäri­in­sä ja mak­samme aikanaan seurauksista. 

    Vaik­ka OS toisin väit­tää, Euroop­pa on menet­tänyt päästökau­pan, ener­giavero­jen, ide­ol­gian yms. aiheut­tamien ener­giahin­taodotusten takia paljon teol­lisu­ut­ta ja tuotan­toa “vas­tu­ut­tomi­hin” mai­hin, jois­sa kasvi­huonekaa­su­jen omi­nais­päästöt ovat oleel­lis­es­ti täkäläisiä suurem­mat. Koko maa­pal­lo on tästä kärsinyt. 

    Päästökaup­pa on sinän­sä hyvä asia. Euroop­pa on lamas­sa, mut­ta kun nousu läh­tee aikanaan liik­keelle, päästöoikeuk­sille tulee Sak­san Energiewen­den takia nopeasti hin­taa. Poh­jahin­ta vääristäisi tilan­net­ta tarpeet­tomasi, pitkit­täisi vain tätä ja seu­raavaa lamaa.

  36. Kyl­lä työ­nan­ta­jani kat­soo erit­täin tarkasti lop­putuot­teen ja panos­ten suhdet­ta kun tuotan­toa optimoidaan.

    Hiililauh­teen ajamises­sa ns. Clean-Dark Spread on tärkeä tek­i­jä kos­ka se vaikut­taa suo­raan tuotan­non kannattavuuteen.

  37. Kaup­paa: Ennus­tan, että vuo­teen 2020 koko päästökaup­pa lop­puu. Poli­it­ti­nen tuki sille nimit­täin vähitellen häviää ilmas­ton läm­pen­e­misen odotel­lessa itseään.
    .

    Itsekin kuulin Teboilin pisuaar­il­la vas­taavaa tietoa rekkamiehiltä.

  38. Åke
    “Kyl­lä tästä taitaa olla min­i­maalisen vähän esimerkkejä.” 

    For­tum sul­ki Inkoon hiilivoimalaitok­sen­sa etu­a­jas­sa kan­nat­ta­mat­tomana. Suuri osa Suomen polt­tovoimaloista on sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­nos­sa. Sähkövoimaloiden käytön sijas­ta kan­nat­tavam­paa on usein ollut sähkön tuon­ti. Viime vuosi­na Suo­mi on ollut paljolti tuon­tisähkön varas­sa. Uudelle ener­gian tuotan­nolle on koti­maista ja euroop­palaista kysyn­tää, kun­han se on kan­nat­tavaa markkinahintaan.

  39. åke: Kyl­lä tästä taitaa olla min­i­maalisen vähän esimerkkejä. 

    Tuotan­tokus­tan­nuk­sen laskem­i­nen ja sitä kaut­ta ajo­järjestyk­sen määrit­tämi­nen on ener­giay­htiöi­den jokapäiväistä työtä. Tiedän, kun olen itsekin sitä tehnyt.

    Päästökaup­pa nykyti­lanteessa ei toi­mi, sil­lä päästöoikeuk­sien alhainen hin­ta yhdessä kaukoläm­mön vero­tuk­sen kanssa tekee hiililauh­teesta kan­nat­tavam­man sähkön tuotan­to­muodon kuin yhteis­tuotan­nol­la tuote­tus­ta kaa­susähköstä. Toivoa antaa se, että hiililauh­teen kus­tan­nuk­set kas­va­vat nopeasti päästöoikeu­den hin­nan noustes­sa, kos­ka sil­lä on sekä suuri päästök­er­roin että huono hyö­ty­suhde. Niin­pä edes kohtu­ulli­nen hin­tata­son elpymi­nen kor­jaisi tämän nurinkurisen tilanteen.

  40. JTS: toki jatke­taan kuten ennenkin ja jätetään höyd­ntämät­tä inno­vaa­tiot toiminassa.

    Kovaa puhet­ta.

    Esimerkke­jä?

  41. Osmo Soin­in­vaara: Sha­keem,
    Oletko tul­lut ajatelleek­si, mitä tarkoit­taa, että Euron kurssi on kel­lu­va? Se tas­apain­oit­taa alueen vai­h­to­taseen. Jos me heiken­nämme omaa kil­pailukykyämme sil­lä, että jätevedet on puhdis­tet­ta­va, euron arvo heikke­nee sen ver­ran, että kil­pailukyky suun­nilleen palau­tuu. Lop­putu­lok­se­na on, että me erkkois­tumme puh­taaseen tuotan­toon ja vas­tu­ut­tomat maat likaiseen tuotantoon.

    En ajatel­lut tätä tästä näkökulmasta.

  42. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Jyväskylässä on isot kasat kivi­hi­iltä ja JE tilasi juuri lisää. Hal­pa hin­ta. Sopii ker­rostaloa­sukin yrit­tää boiko­toi­da kivi­hi­ilen louhin­taa Jyväskylässä ensi talvena…

    Ei päästökaup­pa toi­mi, jos kivi­hi­ili on kil­pailukyky­isin polttoaine. 

    Jyväskylässä tilat­ti­in Venäläistä kivi­hi­iltä kat­ti­laan, kos­ka Keljon­lah­den uusi voimala ei toimin­utkaan odote­tusti hakkeella. 

    Ei sinän­sä huono asia — saati­in­han hiilel­lä voimala toim­i­maan myös paljon kustannustehokkaammin.

    Ja sivu­tuot­teena syn­tyy har­mi­ton­ta kasvi­lan­noitet­ta nimeltä hiilid­iok­si­di, joka tutk­i­tusti nos­taa läh­es kaikkien kasvien kasvua vil­jakasveista meriheinään.

  43. Ton­ni käteen:
    Åke
    “Kyl­lä tästä taitaa olla min­i­maalisen vähän esimerkkejä.” 

    For­tum sul­ki Inkoon hiilivoimalaitok­sen­sa etu­a­jas­sa kannattamattomana. 

    Päästökau­pal­la ja Inkoon voimalan alasajol­la ei ole juurikaan tekemistä keskenään. Alasajon syy on Inkoon voimalan vähäiset käyt­tö­tun­nit, jol­loin kiin­teät kulut eivät tule katetuksi.

    Inkoo­ta on jo pitkään käytet­ty lähin­nä tur­vaa­maan sähkön saan­ti tal­ven kovim­mil­la pakkasil­la. On erit­täin huolestut­tavaa, että tuo viimeinen oljenko­r­si on koh­ta pois­sa käytöstä.

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Esimerkik­si Helsin­gin ener­gialaitok­sel­la on tämä mah­dol­lisu­us. Koko maas­sa voimaloil­la on tiet­ty taloudel­lisu­u­teen perus­tu­va käyt­töjärjestys, johon päästökaup­pa vaikut­taa puun ja maakaa­sun puoles­ta ja kivi­hi­iltä ja turvet­ta vastaan. 

    Suomes­ta ei löy­dy sel­l­aista määrää haket­ta, että Helsin­gin Ener­gial­la olisi mitään mah­dol­lisu­ut­ta ajaa voimalaansa sil­lä. Jos tuo­hon men­nään, tuo­daan hake jostain muual­ta kuin Suomesta.

    Muutenkin Helsin­gin Ener­gian voimaloiden otta­mi­nen mukaan tähän on älyl­listä epäre­hellisyyt­tä, sil­lä yhteis­tuon­non toista osaa — läm­pöä — on joka tapauk­ses­sa tuotet­ta­va, jot­ta Vihrei­denkin kan­nat­ta­jat saa­vat läm­pöä pat­terei­hin­sa ter­mostaat­tia säätämäl­lä kaukoläm­mön muodossa. 

    Helsin­gin Ener­gial­la ei juurikaan ole mah­dol­lisu­ut­ta olla käyt­tämät­tä voimaloitaan talvipakkasilla.

    Tässä tapauk­ses­sa päästökau­pal­la saadaan aikaan vain ja ain­oas­taan Helsin­gin ener­gian kan­nat­tavu­u­den heiken­tymi­nen, jol­loin kaupun­gin on entis­es­täänkin supis­tet­ta­va menojaan.

    1. Tarkoitin Helsin­gin ener­gian osalta sitä, että se voi opti­moi­da kivi­hi­ilen ja kaa­sun välil­lä. Tois­taisek­si päästökaup­pa on vain lihot­tanut HE:n tulosta, kos­ka se on nos­tanut sähkön hin­taa, mut­ta tämä tulosta paran­ta­va vaiku­tus liki nol­laan­tuu, kun päästöoikeuk­sista tulee maksullisia.

  45. z: Itsekin kuulin Teboilin pisuaar­il­la vas­taavaa tietoa rekkamiehiltä. 

    Hienoa, että olet saanut tämän tiedon use­asta kanavasta.

  46. Maaria: Tuotan­tokus­tan­nuk­sen laskem­i­nen ja sitä kaut­ta ajo­järjestyk­sen määrit­tämi­nen on ener­giay­htiöi­den jokapäiväistä työtä. Tiedän, kun olen itsekin sitä tehnyt.

    Päästökaup­pa nykyti­lanteessa ei toi­mi, sil­lä päästöoikeuk­sien alhainen hin­ta yhdessä kaukoläm­mön vero­tuk­sen kanssa tekee hiililauh­teesta kan­nat­tavam­man sähkön tuotan­to­muodon kuin yhteis­tuotan­nol­la tuote­tus­ta kaa­susähköstä. Toivoa antaa se, että hiililauh­teen kus­tan­nuk­set kas­va­vat nopeasti päästöoikeu­den hin­nan noustes­sa, kos­ka sil­lä on sekä suuri päästök­er­roin että huono hyö­ty­suhde. Niin­pä edes kohtu­ulli­nen hin­tata­son elpymi­nen kor­jaisi tämän nurinkurisen tilanteen.

    Joo, tot­ta ajo­järjestyk­seen tiet­ty vaikuttaa.

    Ajat­telin itse lähin­nä muu­ta teollisuutta.

    Mut­ta käyneekö päästökau­pan kanssa niin, että suomes­ta sul­je­taan näitä län­sir­an­nikon hiilivoimalaitok­sia jot­ka ei nytkään käy kesäl­lä. Niitä tap­paa joko uusi ydin­voimala tai sit­ten päästökaup­pa tai molem­mat. Tilalle tulee sit­ten ydin­sähköä ja tuon­tisähköä. Min­ulle tämä sopii, mut­ta hie­man vinos­ti voi kysyä , että tämäkö se tavoitel­tu ohjaus­vaiku­tus oli?? heh

  47. Hak­keen tuot­ta­mi­nen vaatii paljon fos­si­il­isia polt­toainei­ta. Ensin täy­tyy istut­taa, sit­ten rai­va­ta, kor­ja­ta ja lop­ul­ta kul­jet­taa. Koko ketju on täysin fos­si­ilis­ten varassa. 

    Mitä enem­män ja mitä kauem­paa, sitä pienem­mäk­si hak­keen “net­toen­er­gia” jää.

    Puukaa­suputk­isto voisi olla kokeilemisen arvoinen.

  48. Ei se hak­keen tuot­ta­mi­nen nyt niin paljoa fos­si­il­isia vaa­di. Met­sänvil­jelyssäkin ollaan Suomes­sa siir­tymässä luon­taisen uud­is­tu­misen suun­taan. Asi­as­ta on tehty äsken väitöskir­jakin Lappeen­ran­nan teknille­sessä yliopis­tossa. Sen mukaan sitä kan­nat­taisi tuo­da vielä melko kaukaakin. En nyt löytänyt linkkiä tähän, mut­ta löy­tyy netistä.

    Tukhol­man kaupun­ki käyt­tää paljon eri­laisia bio­mas­so­ja ja sil­lä on oma pel­let­tite­hdaskin pohjoisem­pana Ruotsissa.Kaupunki myös käyt­tää oli­iviöljyn puris­tusjätet­tä etelä-Euroopas­ta asti. Samoin Ruot­sis­sa näkyy pajupeltoja.
    IPCC:n uusim­man raportin mukaan bio­mas­so­jen CO2-päästöt ovat kuitenkin pien­im­mästä päästä vesivoiman ja ydin­voiman jälkeen.

  49. Sylt­ty: Niin,keskiarvo. Miten ihmeessä tuos­ta voidaan päätel­lä, että ener­giain­ten­sivisil­lä aloil­la ener­gian hin­nal­la ei olisi mitään merkitystä?Tuulivoiman osu­us suomen ener­giantuotan­nos­ta on ihan olema­ton. Samal­la logi­ikalla niitä on aivan turha rak­en­taa yhtään lisää, ei niilä ole mitään merkitystä.

    Kat­so­taan­pa asi­aa siitä keskeisim­mästä näkökul­mas­ta, eli mikä on palkka­meno­jen ja ener­gia­meno­jen osu­us vaikka­pa sanomale­hden arvoketjus­sa a) tilanteessa ilman päästöveroja/päästökauppa tai b) päästöverojen/päästökaupan kanssa. Tästä on julka­istu tutkimuk­si­akin 2000-luvun alus­sa ennen päästökau­pan astu­mista voimaan, Lin­na­nen ym. 2002:

    https://db.tt/8G5BXhA8

    Jos sieltä kat­so­taan kuvaa 2, niin siinä keskel­lä on sanomale­hden arvoketjun hin­nan­muo­dos­tus a) ilman päästövero­ja vuon­na 1998 ja b) päästövero­jen kanssa 2020. Valkoisel­la on ener­giakus­tan­nusten osu­us, mustal­la työn ja har­maal­la muiden.

    Kun puhutaan hiilivuo­dos­ta, niin Osmo tekee edel­lä aivan oikean huomion, että kyl­lä päätök­sen­tek­i­jöil­lä on paine men­nä sinne muualle riip­pumat­ta siitä, onko päästökaup­paa vai ei. Mei­dän korkeampi palkkata­so teol­lisu­us­tuotan­nos­sa ei voi jatkua kovinkaan pitkään ilman, että se näkyy kilpailukyvyssä. 

    Eräs met­sä­te­ol­lisu­u­den edus­ta­ja (yksi esimerk­ki ener­giain­ten­si­ivis­es­tä sek­torista) ker­toi parisen vuot­ta sit­ten, että suo­ma­lainen puu mak­saa enem­män tehtaan por­tille tuo­tu­na kuin mitä on kui­v­atun sel­l­un koko valmis­tus­ketjun kus­tan­nuk­set Etelä-Amerikas­sa. Mikä siinä suo­ma­laises­sa puus­sa mak­saa? Työvoima, päästövero­tus vai joku muu? Ja toisaal­ta, ener­gia-inten­si­ivi­nen teol­lisu­us on rak­en­tanut itselleen ja parhail­laankin rak­en­taa Suomeen CO2-neu­traalia, kil­pailukykyiseen hin­taan tuotet­tavis­sa ole­vaa energiantuotantoa.

  50. åke: Joo, tot­ta ajo­järjestyk­seen tiet­ty vaikuttaa.

    Ajat­telin itse lähin­nä muu­ta teollisuutta.

    Paperi­te­ol­lisu­us ainakin on oppin­ut käyt­tämäänn hyväk­si kysyn­täjous­ton mah­dol­lisu­ut­ta sähkön hin­tapi­ikkien aikaan. Paperikone voidaan ajaa alas muu­ta­mak­si tun­niksi, jos tuotan­tokus­tan­nus nousee liikaa ja toim­inta muut­tuukin tap­pi­ol­lisek­si. Täl­lä on ollut vähen­tävä vaiku­tus sähkön hin­tapi­ikkei­hin parin viime vuo­den aikana. Muu teol­lisu­us seu­ran­nee perässä. Päästökau­pal­la tosin ei ole tähän suo­raa vaikutusta.

    åke:
    Mut­ta käyneekö päästökau­pan kanssa niin, että suomes­ta sul­je­taan näitä län­sir­an­nikon hiilivoimalaitok­sia jot­ka ei nytkään käy kesäl­lä. Niitä tap­paa joko uusi ydin­voimala tai sit­ten päästökaup­pa tai molem­mat. Tilalle tulee sit­ten ydin­sähköä ja tuon­tisähköä. Min­ulle tämä sopii, mut­ta hie­man vinos­ti voi kysyä , että tämäkö se tavoitel­tu ohjaus­vaiku­tus oli?? heh

    Komeasti kävivät tänä kesänä. Enem­mänkin olis tuotet­tu, jos ei olisi ollut tuotan­toteknisiä ongelmia use­am­mal­lakin län­sir­an­nikon laitoksella.

    Ohjaus­vaiku­tuk­ses­ta voidaan tosi­aan olla use­aa mieltä. Minus­takaan tämä “lisää ydin­tä ja Skan­di­na­vian vettä”-vaihtoehto ei nyt ole se huonoin vai­h­toe­hto. Toiv­ot­tavasti edes osa hiililauh­teesta kor­vau­tuu vaikka­pa aurinko- tai bioen­er­gial­la toimi­val­la pientuotannolla.

  51. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Hak­keen tuot­ta­mi­nen vaatii paljon fos­si­il­isia polt­toainei­ta. Ensin täy­tyy istut­taa, sit­ten rai­va­ta, kor­ja­ta ja lop­ul­ta kul­jet­taa. Koko ketju on täysin fos­si­ilis­ten varassa. 

    Mitä enem­män ja mitä kauem­paa, sitä pienem­mäk­si hak­keen “net­toen­er­gia” jää.

    Puukaa­suputk­isto voisi olla kokeilemisen arvoinen.

    No, tässä olisi yksi idea, Jout­senon biokaa­su­jalosta­mo. Maakaa­su­verkos­to on jo ole­mas­sa. Kan­nat­tavu­u­den kom­pas­tuskivenä lie­nee puukaa­sun jalost­a­mi­nen läh­es puh­taak­si metaaniksi, joka vie paljon energiaa.

  52. Tuo­mas:
    “Kat­so­taan­pa asi­aa siitä keskeisim­mästä näkökul­mas­ta, eli mikä on palkka­meno­jen ja ener­gia­meno­jen osu­us vaikka­pa sanomale­hden arvoketjussa..”
    Ensin­näkin, sanomale­hti on aika ontu­va esimerk­ki. Ja ennen kaikkea: keskeisin näkökul­ma kil­pailukyvyn kannal­ta on tuot­teen hin­ta asi­akkaalle (laadun ohel­la). Hal­patyövoimaa ei Suomes­sa ole (Euroopan tasol­la ei eri­tyisen kallis­takaan), joten mik­si ihmeessä teol­lisu­ut­ta pitäisi vielä kurit­taa kalli­il­la ener­gial­la? CO2 päästö­jen vuok­si? Ei hal­van työvoiman mais­sa ainakaan ener­giate­hokku­udessa ja puh­taas­sa ener­giatuotan­nos­sa olla Suomea edel­lä. Eli tuotan­to ja työ­paikat siir­tyvät esimerkik­si Inti­aan ja CO2 päästöt vain kas­va­vat. Päästökau­pan taustal­la on kyl­lä kau­nis aja­tus, mut­ta toimi­ak­seen oikeasti sen pitäisi olla huo­mat­tavasti kat­tavampi maail­man­laa­juis­es­ti. Nykyisel­lään se “oikein” toimies­saan lähin­nä vääristää kil­pailua Euroopan tappioksi.

  53. Tuo­mas:Kun puhutaan hiilivuo­dos­ta, niin Osmo tekee edel­lä aivan oikean huomion, että kyl­lä päätök­sen­tek­i­jöil­lä on paine men­nä sinne muual­leri­ip­pumat­ta siitä, onko päästökaup­paa vai ei. 

    Eli argu­ment­ti on käytän­nössä “ener­gian hin­ta ei merkkaa mitään, kun työvoimakus­tan­nuk­set ovat suuremmat”. 

    Selvä, kokeil­laan­pas tätä logi­ikkaa ilmastoasioihin:
    “Ei mei­dän kan­na­ta tääl­lä Suomes­sa tehdä mitään hiilipäästö­jen suit­semisek­si, kos­ka Kiinan päästöt ovat niin paljon suurem­mat, että mei­dän toimet ovat merkityksettömiä”

    Ener­gian osu­us Suomen BKT:sta on sin­un ja Osmon mielestä merk­i­tyk­setön. Toisin sanoen kos­ka Suomen osu­us maail­man hiilid­iok­sidipäästöistä on pienem­pi mitä ener­gian osu­us suomen BKT:sta, mei­dän ei kan­na­ta tehdä senkään eteen yhtään mitään.

    1. Jot­ta suo­ma­lainen teol­lisu­us muut­taisi­hal­van ener­gian perässä kehi­tys­mai­hin, pitäisi kai tuon ener­gian olla kohde­maas­sa halvempaa.

  54. Coun­try­boy:
    Ei se hak­keen tuot­ta­mi­nen nyt niin paljoa fos­si­il­isia vaa­di. Met­sänvil­jelyssäkin ollaan Suomes­sa siir­tymässä luon­taisen uud­is­tu­misen suun­taan. Asi­as­ta on tehty äsken väitöskir­jakin Lappeen­ran­nan teknille­sessä yliopis­tossa. Sen mukaan sitä kan­nat­taisi tuo­da vielä melko kaukaakin. 

    Suo­ma­lainen met­sänvil­je­ly ei ole lähi­mail­lakaan luontaista.

    Kan­nat­tavu­us on eri­a­sia kuin ekologisuus.

    Esimerkik­si nyt on kan­nat­tavaa haket­taa tukke­ja hak­keek­si Yhdys­val­lois­sa ja rou­da­ta se Isoon Bri­tan­ni­aan poltet­tavak­si biopolt­to­laitok­ses­sa. Ekol­o­gis­es­ti ajatellen tämä on järjetöntä.

    1. Sitä met­sähaket­ta tulee Bri­tan­ni­aan Kanadas­ta eikä Yhdys­val­loista ja ne puut ovat tuho­hyön­teis­ten tap­pamia ja pilaamia, eikä niistä sik­si ole kuin poltettavaksi.

  55. Maaria: Paperi­te­ol­lisu­us ainakin on oppin­ut käyt­tämäänn hyväk­si kysyn­täjous­ton mah­dol­lisu­ut­ta sähkön hin­tapi­ikkien aikaan. Paperikone voidaan ajaa alas muu­ta­mak­si tun­niksi, jos tuotan­tokus­tan­nus nousee liikaa ja toim­inta muut­tuukin tap­pi­ol­lisek­si. Täl­lä on ollut vähen­tävä vaiku­tus sähkön hin­tapi­ikkei­hin parin viime vuo­den aikana. Muu teol­lisu­us seu­ran­nee perässä. Päästökau­pal­la tosin ei ole tähän suo­raa vaikutusta.

    Oli­pa yllä­tys, en ole tästä ennen kuullutkaan.

    Jos siis päästöoikeuk­seisen hin­nan noustes­sa sähkön hin­ta nousee niin sehän tarkoit­taa sit­ten sitä että paperi­te­ol­lisu­us seisoo vielä enemmän.

    Ja tämähän on tietysti myrkkyä vien­ti­te­ol­li­u­udelle ja ‑tuloille. Paperi­te­ol­lisu­us on pääo­maval­taista ja vuo­den jokainen tun­ti pitäisi käyt­tää joko tuot­toon tai huoltoon. Toiv­ot­tavasti muut eivät seu­raa perässä.

    1. åke
      Pidätkö yri­tysjo­hta­jia aivan tol­loina? Kyl­lä he osaa­vat laskea upote­tut kus­tan­nuk­set ja muut­tuvat erilleen. Paperite­hdas kan­nat­taa sulkea, kun pros­es­si­in sitoutu­va sähkö on niin kallista, että tuotan­non muut­tuvat kus­tan­nuk­set ylit­tävät tuotan­non arvon. Parhaim­mil­laan sähkön hin­ta on käynyt tuhan­nes­sa eurossa /MWh.

  56. Osmo Soin­in­vaara:
    Jot­ta suo­ma­lainen teol­lisu­us muut­taisi­hal­van ener­gian perässä kehi­tys­mai­hin, pitäisi kai tuon ener­gian olla kohde­maas­sa halvempaa.

    Kysymys ei ole vält­tämät­tä muut­tamis­es­ta, sil­lä jos suo­ma­lainen yri­tys ei investoi Suomeen, mut­ta esim. vas­taa­va kiinalainen yri­tys investoi Kiinaan, se näyt­tää aikaa myöten tuotan­non siirtymisenä.

    Ener­gian hin­ta esim. BRIC-mais­sa ja vas­taavis­sa on aika jous­ta­va varsinkin maan oma­lle suur­te­ol­lisu­udelle. Usein myös merkit­tävän ulko­maisen investoi­jan ener­gian hin­ta on neu­vot­telukysymys. Luvut ovat salaisia eivätkä näy tilastoissa.

  57. Coun­try­boy:
    Ei se hak­keen tuot­ta­mi­nen nyt niin paljoa fos­si­il­isia vaa­di. Met­sänvil­jelyssäkin ollaan Suomes­sa siir­tymässä luon­taisen uud­is­tu­misen suun­taan. Asi­as­ta on tehty äsken väitöskir­jakin Lappeen­ran­nan teknille­sessä yliopis­tossa. Sen mukaan sitä kan­nat­taisi tuo­da vielä melko kaukaakin. 

    (snip)

    IPCC:n uusim­man raportin mukaan bio­mas­so­jen CO2-päästöt ovat kuitenkin pien­im­mästä päästä vesivoiman ja ydin­voiman jälkeen.

    Tässä nyt on erit­täin tärkeä hok­sa­ta kak­si asi­aa: että linkkaa­masi Eero Jäp­pisen väikkäri tarkasteli vain kul­je­tusten vaiku­tuk­sia bio­mas­san hiil­i­taseeseen, ja kun maankäytön muu­tok­set ym. huomioidaan, niin bio­mas­sa ei vält­tämät­tä ole ollenkaan niin vihreää kuin kuvitel­laan. Pienis­sä määrin käytet­tynä bio­mas­sa on ihan hyvä jut­tu, isom­mas­sa skaalas­sa hiil­i­tase ei vält­tämät­tä hirveästi eroa hiilestä!

    Tästä aiheesta löy­tyy paljon ete­viä asiantun­ti­joi­ta, kuten VTT:n Sam­po Soimakallio ja Tuo­mas Helin, mut­ta hei­dän kom­ment­te­jaan odotel­lessa mun val­is­tunut arvauk­seni on, että nuo IPCC:n arviot tule­vat men­emään aika rankasti uusik­si. Sen ver­ran on uut­ta tutkimus­ta aiheesta ihan viime vuosi­na tullut.

  58. åke: Toiv­ot­tavasti muut eivät seu­raa perässä.

    Ovat tehneet sovel­tuvin osin jo paperi­te­ol­lisu­ut­ta aiemmin.

  59. Osmo Soin­in­vaara:
    Sitä met­sähaket­ta tulee Bri­tan­ni­aan Kanadas­ta eikä Yhdys­val­loista ja ne puut ovat tuho­hyön­teis­ten tap­pamia ja pilaamia, eikä niistä sik­si ole kuin poltettavaksi.

    Joka tapauk­ses­sa, välis­sä on Atlantin valtameri.

  60. @Fidel & Syltty

    Käsit­tääk­seni edel­lä blogikir­joituk­ses­sa ja kom­ment­tiketjus­sa on keskustel­tu siitä, aiheut­taako Euroopan päästökaup­pa­jär­jestelmä hiilivuo­toa. Onko tavoit­teenne keskustel­la siitä (=jatkanko keskustelua kanssanne siitä aiheesta?) vai olet­teko tääl­lä vain purka­mas­sa turhau­tu­mis­tanne ener­giakus­tan­nusten nousus­ta (samal­la kun hal­li­tus on leikan­nut työ­nan­ta­jien mak­samia vero­ja työvoimas­ta)? Jos jälkim­mäistä, niin jatkakaa ilman minua.

    Fidel kir­joit­ti:

    ennen kaikkea: keskeisin näkökul­ma kil­pailukyvyn kannal­ta on tuot­teen hin­ta asiakkaalle

    Sitähän se arvoketjun hin­nan­muo­dos­tus juurikin kuvaa. En osta raakasel­lua, vaan valmi­ita tuot­tei­ta, kuten sanomalehden.

    Eli tuotan­to ja työ­paikat siir­tyvät esimerkik­si Inti­aan ja CO2 päästöt vain kasvavat.

    Keskustel­laanko siitä, mik­si ne sinne siir­tyvät ja onko Euroopan päästökaup­pa merkit­tävä aiheut­ta­ja sille? Vai itketäänkö vain ringis­sä glob­al­isaa­tion mukanaan tuo­maa kehi­tys­tä? Min­ua kiin­nos­taa näistä vai­h­toe­hdoista täl­lä haavaa tuo ensim­mäi­nen, blogikir­joituk­sen teemas­sa pysytellen.

    Sylt­ty kirjoitti:

    Eli argu­ment­ti on käytän­nössä “ener­gian hin­ta ei merkkaa mitään, kun työvoimakus­tan­nuk­set ovat suuremmat”

    Jos tuotan­non­tek­i­jän A kus­tan­nus on tuot­teen X hin­nan­muo­dos­tuk­selle merkit­tävin, ja huo­mat­tavasti pienem­pi muual­la kuin Suomes­sa, niin miten vali­di argu­ment­ti on väit­tää että tuotan­to siir­tyy toiseen maa­han tuotan­non­tek­i­jän B kasvun myötä eikä tuon A:n? Argu­ment­tisi on yhtä puut­teelli­nen kuin ay-väkeä pelkäävän teol­lisu­usjo­hta­jan, joka julk­i­sis­sa lausun­nois­saan syyt­tää 3. mai­hin muut­tamisen syyk­si ener­giavero­tus­ta. Varsinkin, kun saman teol­lisu­usjo­hta­jan fir­mal­la on suo­rat sähkönos­tosopimuk­set osit­tain omis­ta­mansa ydin­voimalan kanssa (=ei päästökau­pan mukanaan tuo­maa hin­tal­isää energialaskulla)?

    Miten ontu­va maan X ja maan Y päästö­tasover­tauk­sesi liit­tyy pohd­in­taan siitä, mikä todel­li­nen syy ajaa bulkki­tuote­te­ol­lisu­ut­ta pois Suomesta?

    @J.M. Korho­nen: Kom­men­toin töitä liip­paavia asioi­ta mielum­min huomenis­sa ihmis­ten aikaan ja tuor­ein silmin.

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    åke
    Pidätkö yri­tysjo­hta­jia aivan tol­loina? Kyl­lä he osaa­vat laskea upote­tut kus­tan­nuk­set ja muut­tuvat erilleen. Paperite­hdas kan­nat­taa sulkea, kun pros­es­si­in sitoutu­va sähkö on niin kallista, että tuotan­non muut­tuvat kus­tan­nuk­set ylit­tävät tuotan­non arvon. Parhaim­mil­laan sähkön hin­ta on käynyt tuhan­nes­sa eurossa /MWh.

    Tämähän olikin hyvä kysymys. Kyl­lä paperi- ja teräs­te­ol­lisu­udessa on tiet­tävästi muutenkin pitk­iä ajan­jak­so­ka per vuosi jol­loin tuotan­non kus­tan­nuk­set ylit­tävät tuotan­non arvon. Sopii käy­dä vilkaise­mas­sa ko. fir­mo­jen tuloksia.

    1. åke
      Niis­sä fir­mo­jen tulok­sis­sa ov at mukana myös pääo­maku­lut, jot­ka vir­taab­vaty vaik­ka yhtiö seisoo. Yhtiön johto tekee päätök­set muuttuvi9en kulu­jen perusteella.

  62. J. M. Korho­nen: Tässä nyt on erit­täin tärkeä hok­sa­ta kak­si asi­aa: että linkkaa­masi Eero Jäp­pisen väikkäri tarkasteli vain kul­je­tusten vaiku­tuk­sia bio­mas­san hiil­i­taseeseen, ja kun maankäytön muu­tok­set ym. huomioidaan, niin bio­mas­sa ei vält­tämät­tä ole ollenkaan niin vihreää kuin kuvitel­laan. Pienis­sä määrin käytet­tynä bio­mas­sa on ihan hyvä jut­tu, isom­mas­sa skaalas­sa hiil­i­tase ei vält­tämät­tä hirveästi eroa hiilestä!

    Tästä aiheesta löy­tyy paljon ete­viä asiantun­ti­joi­ta, kuten VTT:n Sam­po Soimakallio ja Tuo­mas Helin, mut­ta hei­dän kom­ment­te­jaan odotel­lessa mun val­is­tunut arvauk­seni on, että nuo IPCC:n arviot tule­vat men­emään aika rankasti uusik­si. Sen ver­ran on uut­ta tutkimus­ta aiheesta ihan viime vuosi­na tullut.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Life-cycle_greenhouse-gas_emissions_of_energy_sources

    No kyl­lä tässä yo linkissä ole­vat arvot ovat 50% persen­ti­ile­jä, tietysti lukuisia eri­laisia tutkimuk­sia ja väit­teitä on. Suomes­sa kyl­lä käytetään pääosin hakku­utäteitä ja nuorista har­ven­nus­met­sistä (mm. hieskoivikot) saatavaa puu­ta. Maankäyt­tö ei paljoa muu­tu, kos­ka uusi met­sä on saata­va aikaan. Jäp­pisen väitöskir­jas­sa oli tarkastel­tu myös met­sä­maan hiili­varas­to­jen mmu­tok­sia. Sen sijaan en löytänyt siitä arvioi­ta kivi­hi­ilen kul­je­tus­matkan päästöistä ainakaaan äkkiä selaa­mal­la. Ehkä ne siel­lä ovat. Suomen hiil­i­hän tulee pääosin pitkän matkan takaa Siperi­as­ta ja Venäjältä (70%).

  63. Tuo­mas: Jos tuotan­non­tek­i­jän A kus­tan­nus on tuot­teen X hin­nan­muo­dos­tuk­selle merkit­tävin, ja huo­mat­tavasti pienem­pi muual­la kuin Suomes­sa, niin miten vali­di argu­ment­ti on väit­tää että tuotan­to siir­tyy toiseen maa­han tuotan­non­tek­i­jän B kasvun myötä eikä tuon A:n?

    Tavaran ja palvelu­jen ostot tehdään sen het­k­isten hin­to­jen, toim­i­tus­var­muu­den jne. perus­teel­la, investoin­nit taas odotusten (kysyn­tä, hin­nat, kus­tan­nuk­set, rahan hin­ta, verot, poli­it­ti­nen vakaus jne.) perusteella.

    Ener­gian hin­ta ja sen odotet­tu kehi­tys on vain yksi tek­i­jä kokon­ais­arvios­sa. Ener­giain­ten­si­ivisessä perus­te­ol­lisu­udessa, m.l. puoli­jo­hde­te­ol­lisu­us sil­lä on kuitenkin suuri merkitys.

  64. Markki­nat eivät tietenkään toi­mi, jos tuot­teen hin­ta on nol­la, mut­ta se on nol­la, kos­ka päästöt ovat vähen­tyneet niin kuin oli tarkoi­tuskin. Eli kumpi oli tarkoi­tus? Saa­da päästökaup­pa toim­i­maan vai saa­da päästöt vähenemään?

    En edelleenkään ymmär­rä, mik­si Fee-and-Div­i­dend ‑malli ei ole saanut enem­pää huomio­ta? Se ilmeis­es­ti toimisi. Ainakaan sen aset­ta­ma hin­ta ei olisi riip­pu­vainen mis­tään ennal­ta sovi­tu­ista kiin­tiöistä. Lisäk­si se kohdis­tu­isi kaikkiin
    fos­si­il­isi­in sek­torista riippumatta.

    http://planeetta.wordpress.com/2009/05/23/hiilivero-james-hansenin-mallin-mukaan/

  65. Tuo­mas: Jos tuotan­non­tek­i­jän A kus­tan­nus on tuot­teen X hin­nan­muo­dos­tuk­selle merkit­tävin, ja huo­mat­tavasti pienem­pi muual­la kuin Suomes­sa, niin miten vali­di argu­ment­ti on väit­tää että tuotan­to siir­tyy toiseen maa­han tuotan­non­tek­i­jän B kasvun myötä eikä tuon A:n?

    Älä nyt viit­si, ihan turhaa henkistä kuperkeikkaa yrität nyt tehdä. 

    Jos palkkaku­lut ratkai­se­vat kaiken, mik­si miel­lä edes _on_ teol­lisu­ut­ta? Eikö kaiken teol­lisu­u­den olisi tuon logi­ikan mukaan pitänyt jo men­nä? Eli se teol­lisu­us joka tääl­lä on, on var­maan sem­moista jon­ka kohdal­la jotkut muut kuin palkkakus­tan­nuk­set ratkai­se­vat. Esimerkik­si paperite­hdas vs. t‑paitatehdas.

    Ei tuo ener­gian hin­nan kieltämi­nen eroa mitenkään ilmas­to­de­nial­is­mista. Kum­mas­sakin tapauk­ses­sa maail­manku­va on rak­en­tunut tietyl­lä taval­la ja väärän­lainen tieto hor­jut­taisi sitä.

  66. Osmo Soin­in­vaara:
    åke
    Pidätkö yri­tysjo­hta­jia aivan tol­loina? Kyl­lä he osaa­vat laskea upote­tut kus­tan­nuk­set ja muut­tuvat erilleen. Paperite­hdas kan­nat­taa sulkea, kun pros­es­si­in sitoutu­va sähkö on niin kallista, että tuotan­non muut­tuvat kus­tan­nuk­set ylit­tävät tuotan­non arvon. Parhaim­mil­laan sähkön hin­ta on käynyt tuhan­nes­sa eurossa /MWh.

    Olethan tietoinen, että nuo tuhan­nen euron megawat­ti­hin­nat ovat johtuneet yksi­no­maan tuulivoiman tuotan­non suures­ta vai­htelus­ta lähin­nä Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa, jos­ta tuo hin­ta on yhteisen markki­na-alueen vuok­si val­unut myös Suomeen.

    Yri­tysjo­hta­jat kyl­lä osaa­vat laskea. Muut­tuneil­la kus­tan­nuk­sil­la päätetään kunkin het­ken tuotan­non tilas­ta. Vuosi­ta­son kus­tan­nusker­tymä vs. tuo­tot määräävät onko toim­inta kannattavaa.

    Jokainen keinotekoinen piik­ki ener­gian hin­nas­sa naker­taa kan­nat­tavu­ut­ta ja tekee investoin­nit Suomeen entistä epätodennäköisiksi.

    1. Tuo tuhat euroa joh­tui siitä, että Ruot­si sopimusten vas­tais­es­ti kiel­si sähkön vien­nin, kun tehos­ta alkoi olla pulaa. Siitä on muu­ta­ma vuosi eikä sil­loin vielä ollut Ruot­sis­sa juurikaan tuulivoimaa.

  67. Coun­try­boy:

    J. M. Korho­nen: Tässä nyt on erit­täin tärkeä hok­sa­ta kak­si asi­aa: että linkkaa­masi Eero Jäp­pisen väikkäri tarkasteli vain kul­je­tusten vaiku­tuk­sia bio­mas­san hiil­i­taseeseen, ja kun maankäytön muu­tok­set ym. huomioidaan, niin bio­mas­sa ei vält­tämät­tä ole ollenkaan niin vihreää kuin kuvitel­laan. Pienis­sä määrin käytet­tynä bio­mas­sa on ihan hyvä jut­tu, isom­mas­sa skaalas­sa hiil­i­tase ei vält­tämät­tä hirveästi eroa hiilestä!”

    Coun­try­boy:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Life-cycle_greenhouse-gas_emissions_of_energy_sources

    No kyl­lä tässä yo linkissä ole­vat arvot ovat 50% persen­ti­ile­jä, tietysti lukuisia eri­laisia tutkimuk­sia ja väit­teitä on. Suomes­sa kyl­lä käytetään pääosin hakku­utäteitä ja nuorista har­ven­nus­met­sistä (mm. hieskoivikot) saatavaa puu­ta. Maankäyt­tö ei paljoa muu­tu, kos­ka uusi met­sä on saata­va aikaan. Jäp­pisen väitöskir­jas­sa oli tarkastel­tu myös met­sä­maan­hi­ili­varas­to­jen mmu­tok­sia. Sen sijaan en löytänyt siitä arvioi­ta kivi­hi­ilen kul­je­tus­matkan päästöistä ainakaaan äkkiä selaa­mal­la. Ehkä ne siel­lä ovat. Suomen hiil­i­hän tulee pääosin pitkän matkan takaa Siperi­as­ta ja Venäjältä (70%).

    J.M. Korho­nen kaipasi edel­lä kom­ment­tia. Ensim­mäisek­si taus­tot­ta­va kysymys: Jos Suomen soille ker­ty­isi vuosit­tain enem­män hiiltä kuin turvesoil­ta vuosit­tain kor­jat­taisi­in, niin olisiko turpeen polt­to ilma­s­toneu­traalia toim­intaa (=alue­ta­son hiil­i­taseen tarkastelu)? Vai onko syytä kat­soa, miten turvesuon kasvi­huonekaa­su­taseet muut­tuvat turpeen nos­ton & polton joh­dos­ta ver­rat­tuna alueen kehi­tyk­seen ilman turpeen­nos­to­toimia? Suo­ma­laisen tiedeakatemi­an kan­nan­oton mukaan jälkim­mäistä (s. 27–29):

    http://www.acadsci.fi/kannanottoja/turpeenenergiakaytto.pdf

    Eeron väitöskir­ja taas keskit­tyy logis­ti­ikkaketju­jen fos­si­ilis­ten päästö­jen ympärille, ei met­sän hiil­i­ta­sei­den muu­tosten tutkimuk­seen. Se selviää jo väitöskir­jan otsikos­ta tahi tiivis­telmästä. Väitöskir­jas­sa kyl­lä niihin met­sän hiil­i­ta­seisi­in viitataan, mut­ta tode­taan että olete­taan ne nollaksi:

    Fur­ther­more, on a nation­wide scale, the current
    annu­al growth of forests in Fin­land also clear­ly exceeds the amount felled, result­ing in a net
    incre­ment of wood vol­ume and car­bon stocks in liv­ing wood. This trend is expect­ed to
    con­tin­ue (Finnish For­est Research Insti­tute 2012). There­fore, the emis­sions relat­ed to carbonstock
    changes caused by land-use change were assumed to be zero, in line with IPPC
    guide­lines (IPCC 2006).

    Anal­o­gis­es­ti ensim­mäiseen kysymyk­seeni liit­tyen, onko puun ener­giakäytön ilmas­to­vaiku­tus nol­la (tai viilen­tävä), jos alueelli­nen met­sien hiil­i­tase ei pienene? Vai olisiko syytä tarkastel­la elinkaarisia ilmas­to­vaiku­tuk­sia yo. tiedeakatemi­an kan­nan­oton lin­jan mukaises­ti, eli kat­soa kor­ju­un vaiku­tus­ta hiil­i­taseeseen vs. tilanne, jos­sa sitä ener­gia­pu­u­ta ei kor­jatakaan? Jos halu­taan arvioi­da kaikkia ener­giantuotan­to­tapo­ja objek­ti­ivis­es­ti samoil­la menetelmil­lä, niin ilman muu­ta jälkimmäistä.

    Coun­try­boyn Wikipedia-linkin takaa löy­tyvät, IPCC SRREN 2011 julka­is­us­ta löy­tyvät bioen­er­gian elinkaariset päästök­er­toimet pitävät sisäl­lään vain fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käytön. Niistä elinkaaris­ten päästö­jen arvioista puut­tuu tuo maankäytön suo­ra vaiku­tus. Tästä maankäytön suo­ras­ta vaiku­tuk­ses­ta, ja sen arvioin­nista kiin­nos­tuneille vaikka­pa tämä luentovideo,

    http://ilmastotieto.wordpress.com/2013/09/12/luento-biopolttoaineiden-energiakaytosta/

    tämä esi­tys IEA Bioen­er­gy 2012 workshopista,

    http://ieabioenergy-task38.org/workshops/vienna12_II/Helin_T.pdf

    tai tämä review artikke­li met­sän hiil­i­ta­se­vaiku­tusten huomioin­nista elinkaaritarkasteluissa,

    http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/gcbb.12016/abstract

    On hyvä ymmärtää, että maankäytöstä voi syn­tyä (ja syn­tyy) ilmas­to­vaiku­tuk­sia ilman, että maankäyt­tölu­ok­ka vai­h­tuu toiseen (=nimelli­nen maankäytön muu­tos). Maankäytöl­lä on siten aina ilmas­to­vaiku­tuk­sia, liit­tyy se maa-alan tarve sit­ten ener­giantuotan­toon tai mihin tahansa muuhun ihmistoimintaan. 

    Rel­e­vant­ti kysymys kuu­luukin, miten ilmake­hän hiilid­iok­sidip­i­toisu­us muut­tuu, jos (kun) käytämme maa-alaa enem­män tai inten­si­ivisem­min bioen­er­gian tuotan­toon. Sitä voi pohdiskel­la vaikka­pa tämän kuvan äärellä:

    http://www.ipcc.ch/publications_and_data/ar4/wg1/en/figure‑7–3.html

    -Tuo­mas

  68. Sylt­ty: Jos palkkaku­lut ratkai­se­vat kaiken, mik­si miel­lä edes _on_ teol­lisu­ut­ta? Eikö kaiken teol­lisu­u­den olisi tuon logi­ikan mukaan pitänyt jo men­nä? Eli se teol­lisu­us joka tääl­lä on, on var­maan sem­moista jon­ka kohdal­la jotkut muut kuin palkkakus­tan­nuk­set ratkai­se­vat. Esimerkik­si paperite­hdas vs. t‑paitatehdas.

    Ei tuo ener­gian hin­nan kieltäminen […]

    Tot­ta kai ener­gian hin­nal­la on vaiku­tus­ta ener­giaa käyt­tävän toim­i­jan kil­pailukykyyn, sehän on päivän­selvää. Sik­si ilmas­ton­muu­tok­sen hillintä­toimet (mikäli ne kokee tarpeel­lisek­si, onko­han meil­lä tässä näke­my­sero?) täy­tyy toteut­taa keinoil­la, jot­ka ovat kansan­taloudelle edullisimpia. Men­estyvä toim­i­ja seu­raa ja ennakoi toim­intaym­päristön­sä tule­via muu­tok­sia ja toimii sen mukaises­ti (vrt. ydin­voimaloiden omis­tus­rakenne & mah­dol­lisu­us saa­da sähköä ohi Nordpoolin). 

    Ja ethän lai­ta sano­ja suuhu­ni, en edelleenkään väitä että palkkaku­lut on ain­oa kus­tan­nustek­i­jä. Mut­ta jos ollaan kiin­nos­tut­tu pohti­maan mitkä syyt aja­vat tuotan­toa X pois Suomes­ta, ja onko todel­li­nen syy oikeasti väitet­ty hiilivuo­to, niin tot­ta kai pitää sit­ten kat­soa sitä toim­i­jan kus­tan­nus­raken­net­ta kokon­aisuute­na. Var­masti taloudessa ja eri tuotan­toketjuis­sa on yksit­täisiä toim­i­joi­ta, joille ener­giakus­tan­nuk­set ovat juuri se kri­it­ti­nen tek­i­jä. Niidenkö vuok­si päästövähen­nyk­sistä (ja keskei­sistä hillinnän hin­ta­lap­pua min­i­moivista työkaluista) pitäisi luop­ua? Tähän asti se on kom­pen­soitu ilmais­ten päästöoikeuk­sien jaol­la näille kri­it­tisille toimijoille.

    -Tuo­mas

  69. Lähin­nä tärkeää on kuitenkin se, vähenevätkö met­sä­varan­not vai eivät. Suomes­sa ne ovat lisään­tyneet, kuten mon­es­sa muus­sakin maas­sa viime vuosi­na (esim. Pekka Kaupin tutkimuk­set ym.)
    Myös suot ovat pääosin alka­neet kas­vaa met­sää parem­min sit­ten oji­tusten, 80% niistä on onnis­tunei­ta met­sän­tutk­i­joiden mukaan. Tätä tietysti on vaikea fun­da­men­tal­is­tisen luon­non­suo­jeli­jan hyväksyä. Toki niistä on aikanaan ollut metaanipäästöjä.

  70. Fak­taa, oletko pere­htynyt sähkö­markki­noiden logi­ikkaan? Päästökaup­pa ohjaa polt­tovoimaloiden muut­tuvia kus­tan­nuk­sia, voimaloiden muut­tuvat kus­tan­nuk­set ohjaa­vat ajo­järjestys­tä ja ajo­järjestys käyttötunteja. 

    Fak­taa
    “Päästökau­pal­la ja Inkoon voimalan alasajol­la ei ole juurikaan tekemistä keskenään. Alasajon syy on Inkoon voimalan vähäiset käyt­tö­tun­nit, jol­loin kiin­teät kulut eivät tule katetuksi.”

  71. Ton­ni käteen:
    Fak­taa, oletko pere­htynyt sähkö­markki­noiden logi­ikkaan? Päästökaup­pa ohjaa polt­tovoimaloiden muut­tuvia kus­tan­nuk­sia, voimaloiden muut­tuvat kus­tan­nuk­set ohjaa­vat ajo­järjestys­tä ja ajo­järjestys käyttötunteja. 

    Olen pere­htynyt.

    Edelleenkään Inkoon alasajon syynä ei ole päästökaup­pa vaan Inkoon ongel­ma on se, että se tuot­taa pelkkää sähköä. Yhteis­tuotan­to hiilel­lä (esim. Helsin­gin ener­gial­la) on aina kus­tan­nuk­sis­sa selvästi pelkkää sähkön­tuotan­toa halvem­paa ja siis ajo­järjestyk­sessä ensin.

    Inkoo­ta on vuosia käytet­ty lähin­nä huip­pu­voimana tal­ven kovimp­ina pakkasi­na. Täl­laises­sa käytössä se ei juuri CO2-“päästöjä” tuo­ta, mut­ta pitää meil­lä pat­ter­it lämpimänä ja tehtaat käyn­nis­sä nois­sa tilanteissa.

    Kun ajo­tun­te­ja Inkoolle tulee pelkän sähkö­tuotan­tokyvyn vuok­si vähän, ei päästökaup­pa juuri tilan­net­ta muu­ta — voimala tekee tap­pi­o­ta muutenkin.

  72. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo tuhat euroa joh­tui siitä, että Ruot­si sopimusten vas­tais­es­ti kiel­si sähkön vien­nin, kun tehos­ta alkoi olla pulaa. Siitä on muu­ta­ma vuosi eikä sil­loin vielä ollut Ruot­sis­sa juurikaan tuulivoimaa. 

    Noi­ta kovia hin­tapi­ikke­jä oli­vat mm.:
    — 17.12.2009 klo 16–18
    — 8.1.2010 klo 7–10
    — 22.2.2010 klo 7–12 ja 17–19

    Nois­sa kaikissa oli per­im­mäi­nen syy se, että tuotan­toa oli liian vähän kulu­tuk­seen näh­den ja tähän vaikut­ti mm. pitkäk­si men­neet Ruotsin ydin­voimaloiden revisiot.

    Tal­ven koville kulu­tus­pi­ikelle hyvin tyyp­il­listä kuitenkin on sekin, että tuulivoima ei tuo­ta juuri mitään. Tal­ven korkea­paine tiput­taa tuuli­tuotan­non yleen­sä läh­es nol­laan kun kuitenkin noiden pitkäk­si men­nei­den ydin­voimaloiden revi­sioidenkin aikaan oli 50–60% Ruotsin ydin­voimas­ta saatavilla.

    Sik­si tuulivoiman varaan ei voi laskea mitään. Sama määrä kap­a­siteet­tia on raken­net­ta­va var­muu­den vuok­si jol­lakin muul­lakin — luotet­taval­la — tuotantotavalla.

    Tal­ve­na 2009–2010 oli Ruot­sis­sa raken­net­tua tuulivoimaka­p­a­siteet­tia n. 2500 MW, kun sitä nyt on noin 3500 MW. Eli kyl­lä siel­lä oli sitä sil­loinkin merkit­tävästi. Se vain on tal­ven korkea­paineen aikaan jok­seenkin hyödytöntä.

  73. Osmo Soin­in­vaara:
    åke
    Niis­sä fir­mo­jen tulok­sis­sa ov at mukana myös pääo­maku­lut, jot­ka vir­taab­vaty vaik­ka yhtiö seisoo. Yhtiön johto tekee päätök­set muuttuvi9en kulu­jen perusteella.

    Heh, eihän se nyt noin yksinker­taista ole. Kyl­lä päätök­si­in ajamisesta/seisomisesta vaikut­taa paljon enem­män vaik­ka asiakassuhde.

    Joka tapauk­ses­sa voidaan tode­ta, että jos jo nol­lahin­taisil­la päästöoikeuk­sil­la tehtai­ta seisote­taan, niin päästöoikeuk­sien hin­nan nousu tulee tekemään tuhoa suo­ma­laises­sa vientiteollisuudessa.

    Itse kyl­lä uskon että tuo Maar­i­an kom­ment­ti paperite­htaiden seisot­tamis­es­ta sähkön hin­nan vuok­si kuvaa jotain varsin harv­inaista tilan­net­ta ja on aika vah­vasti liioitel­tu. Tuskin sähkön het­kelli­nen hin­ta on mikään oikea ohhaus­mekanis­mi paperite­htaiden ajossa.

  74. On investoitu hiil­isähkövoimaa vähäpäästöisem­pään ener­giantuotan­toon ja se on men­nyt ajo­järjestyk­sessä ohi. Tämä oli päästökaup­pa­jär­jestelmän tarkoi­tus ja näin on tapahtunut. 

    Olisiko hiil­isähkövoimalat ajo­järjestyk­sessä ohit­tavia maakaa­su ja biovoimaloi­ta raken­net­tu nykyisessä määrin, jos päästökaup­paa ei olisi?
    ‑toden­näköis­es­ti ei olisi. 

    Tuo­taisi­inko Ruot­sista ja Nor­jas­ta nyky­istä määrää vesivoimasähköä, jos päästökaup­paa ei olisi ‑toden­näköis­es­ti ei tuo­taisi, vaan ajet­taisi­in enem­män hiilivoimaloita. 

    Olisiko Suomes­sa enem­män ener­giain­ten­si­ivistä hiilivoimasähköä kulut­tavaa teol­lisu­ut­ta, jos sähkön hin­ta olisi edullisem­pi ilman päästökaup­paa? ‑Hyvin toden­näköis­es­ti olisi.

    -> Ilman päästökaup­paa hiilivoimaloille olisi enem­män kysyn­tää ja niiden kan­nat­tavu­us olisi parempi. 

    Päästökaup­pa on nimeno­maan suun­nitel­tu tietyn kokon­ais­val­taisen päästövähen­nys­tu­lok­sen saavut­tamisek­si välil­lis­ten vaiku­tusten kautta. 

    Sik­si mihinkään yksit­täiseen ratkaisu­un ei vaiku­ta pelkästään päästökaup­pa, vaan se toimii yht­enä vaikut­ti­me­na kokon­aisu­u­den ohjaamisek­si halut­tuun suuntaan. 

    Voi siis olla, että Inkoo olisi sul­jet­tu vaikkei päästökaup­paa olisi, mut­ta toden­näköisem­min sitä olisi ajet­tu nor­maalin käyt­töikän­sä lop­pu­un kuin nyt.

    Pitäisikö kaikesta huoli­mat­ta Inkoo­ta pitää reser­vivoimalana kovien pakkas­ten var­alle, vaik­ka kan­taverkon piikki­in, on erilli­nen kysymys. 

    Fak­taa
    “Edelleenkään Inkoon alasajon syynä ei ole päästökaup­pa vaan Inkoon ongel­ma on se, että se tuot­taa pelkkää sähköä. Yhteis­tuotan­to hiilel­lä (esim. Helsin­gin ener­gial­la) on aina kus­tan­nuk­sis­sa selvästi pelkkää sähkön­tuotan­toa halvem­paa ja siis ajo­järjestyk­sessä ensin.”

  75. åke: tse kyl­lä uskon että tuo Maar­i­an kom­ment­ti paperite­htaiden seisot­tamis­es­ta sähkön hin­nan vuok­si kuvaa jotain varsin harv­inaista tilan­net­ta ja on aika vah­vasti liioitel­tu. Tuskin sähkön het­kelli­nen hin­ta on mikään oikea ohhaus­mekanis­mi paperite­htaiden ajossa.

    Ehkä parem­pi esimerk­ki on val­okaar­i­u­u­nien käyt­tö met­al­lur­gises­sa teol­lisu­udessa. Niiden ajos­sa on iät ja ajat otet­tu huomioon sähkön hin­ta muu­ta­man seu­raa­van tun­nin aikana.

  76. Tapio: Ehkä parem­pi esimerk­ki on val­okaar­i­u­u­nien käyt­tö met­al­lur­gises­sa teollisuudessa.Niiden ajos­sa on iät ja ajat otet­tu huomioon sähkön hin­ta muu­ta­man seu­raa­van tun­nin aikana.

    Joo, mut­ta toisaal­ta masu­une­ja, titaani­d­iok­sidin valm­si­tus­ta tai öljyn­jal­so­ta­mo­ja ei niin vaan pysäytetä. Näitä ei siis päästökaup­pa oikein ohjaa. Vink­ki: nyt kan­nat­taisi ostaa kun­non päästöoikeudet

  77. Sylt­ty:
    Jos ne ovat ker­ran niin halpo­ja, niin eikö vihrei­den kan­nat­ta­jil­ta löy­dy sitä ver­taa talkoohenkeä, että ostaisi­vat muu­ta­man sata otn­nia pois kuleksimasta?

    Pelot­taa ajatel­lakin, mitä tahoa (ja bis­nes­mall­ia) täl­lä toimen­piteel­lä suo­raan tuet­taisi­in luon­non­suo­jelun varjolla.

    Tapio: Vaik­ka OS toisin väit­tää, Euroop­pa on menet­tänyt päästökau­pan, ener­giavero­jen, ide­ol­gian yms. aiheut­tamien ener­giahin­taodotusten takia paljon teol­lisu­ut­ta ja tuotan­toa “vas­tu­ut­tomi­hin” mai­hin, jois­sa kasvi­huonekaa­su­jen omi­nais­päästöt ovat oleel­lis­es­ti täkäläisiä suurem­mat. Koko maa­pal­lo on tästä kärsinyt.

    Hiilivuo­toon ei olla puu­tut­tu. Tulle­ja ei ole lyö­ty rajoille. Päästökaup­pa­mallin ongel­ma on se, ettei ole ole­mas­sa yksiselit­teistä tul­li­hin­taa, jon­ka tuon­ti­tavaroille voisi aset­taa. Tämä avaa ovet syytök­sille epäreilus­ta kohtelus­ta, mikäli tul­lit asete­taan. Läh­estymistapa on siis väärä.

  78. åke: Heh, eihän se nyt noin yksinker­taista ole. Kyl­lä päätök­si­in ajamisesta/seisomisesta vaikut­taa paljon enem­män vaik­ka asiakassuhde.

    Joka tapauk­ses­sa voidaan tode­ta, että jos jo nol­lahin­taisil­la päästöoikeuk­sil­la tehtai­ta seisote­taan, niin päästöoikeuk­sien hin­nan nousu tulee tekemään tuhoa suo­ma­laises­sa vientiteollisuudessa.

    Itse kyl­lä uskon että tuo Maar­i­an kom­ment­ti paperite­htaiden seisot­tamis­es­ta sähkön hin­nan vuok­si kuvaa jotain varsin harv­inaista tilan­net­ta ja on aika vah­vasti liioitel­tu. Tuskin sähkön het­kelli­nen hin­ta on mikään oikea ohhaus­mekanis­mi paperite­htaiden ajossa.

    Entäs huolto­jen ajoit­ta­mi­nen? Huo­mataan, että koneelle pitäisi tehdä muu­ta­man tun­nin kestävä huolto. Väl­itön­tä tarvet­ta ei ole, vaan voit ajaa koneel­la esim. seu­raavaan aamuun asti. Sil­loin kan­nat­taa ajaa yöl­lä hal­van sähkön aikaan ja ottaa kone alas vas­ta aamul­la, kun sähkön hin­ta alkaa koho­ta. Lisäk­si säästät mah­dol­lisen työvoiman kus­tan­nuk­sis­sa, kun huolto­henkilöille ei tarvi mak­saa yölisiä. Tämä on hyvinkin yleinen tilanne.

    Sähköpörssin sään­nöt vaa­ti­vat, että yli 100 MW:n kulu­tuk­sen muu­tok­sista on ilmoitet­ta­va julkises­ti etukä­teen. UPM on ilmoit­tanut tekevän­sä kak­si huoltoa seu­raa­van kuu­den viikon aikana. Toinen 24.10. (to) ja toinen 29.10. (ti). Molem­mat siis keskel­lä päivää ja viikkoa, ei viikon­lop­puna. Viime keskivi­ikkona oli yksi viiden tun­nin huolto, keskel­lä päivää. Huol­lon aikana säästyvä sähkö kan­nat­taa myy­dä mielu­um­min kalli­il­la kuin halvalla.

    http://umm.nordpoolspot.com/ ja lai­ta fil­terik­si com­pa­ny-kohtaan UPM (tai Sto­ra Enso), voit tutkia noi­ta ihan itsekin.

  79. Coun­try­boy:
    Lähin­nä tärkeää on kuitenkin se, vähenevätkö met­sä­varan­not vai eivät. Suomes­sa ne ovat lisään­tyneet, kuten mon­es­sa muus­sakin maas­sa viime vuosi­na (esim. Pekka Kaupin tutkimuk­set ym.)
    Myös suot ovat pääosin alka­neet kas­vaa met­sää parem­min sit­ten oji­tusten, 80% niistä on onnis­tunei­ta met­sän­tutk­i­joiden mukaan. Tätä tietysti on vaikea fun­da­men­tal­is­tisen luon­non­suo­jeli­jan hyväksyä. Toki niistä on aikanaan ollut metaanipäästöjä.

    Oji­tusten vai ilmas­ton läm­pen­e­misen vuoksi?

    Met­sä- ja suo-oji­tuk­set ova Suomen his­to­ri­an suurin ja laa­jin ympäristökatas­trofi. Suurten järvien syvän­teis­sä on metrien pak­su­isia humusker­rostu­mia. Joet ja kos­ket ovat myös saa­neet osansa. Ojista val­u­vat hap­pa­mat vedet tap­pa­vat kalo­ja vielä tänäkin päivänä, varsinkin kun ojia on ennal­lis­tet­tu. Esimerkik­si kuha läh­es hävitet­ti­in oji­tuk­sil­la, joka on merkit­tävä laji kalataloudellisesti.

    Mik­si oji­tuk­set sit­ten tehti­in? Kos­ka suun­nitel­mat­aloudessa eläneessä Suomes­sa ei ollut parem­paakaan tekemistä. Mas­si­iviset alueet ojitet­ti­in ihan vain alue­poli­ti­ikan vuok­si. Samaa Keskus­ta ajaa vielä vuon­na 2013. Pitäisi saa­da lisää rahaa teko­hen­gitet­täville koneyrit­täjille. 80 miljoon­aa veroeu­ro­ja ei tun­nu riit­tävän poh­jat­tomaan kaivoon kipattavaksi.

    Nuo oji­tuk­set tehti­in ilman minkään­laisia selvi­tyk­siä ojitet­tavien aluei­den luon­toar­voista. Järvi­taime­nen poikas­tuotan­toalueil­la jäl­ki oli murhaavaa kun purot vedet­ti­in suo­rak­si ja tukit­ti­in kiin­toainek­sel­la ja humuksella.

    Oji­tuk­set tehti­in täysin yhtä sum­mit­tais­es­ti kuin Lapin savotatkin. Niistä päätet­ti­in kepu­laiseen tapaan.

    Riis­takan­nat kär­sivät luon­non­ti­lais­ten soiden, kosteikoiden ja met­sien katoamis­es­ta. Kalakan­nat hap­pamista val­u­mista ja kiintoainespäästöistä.

    Mihin me tarvit­semme lisää met­sä­varan­to­hacedes taloudel­lises­sa mielessä, kos­ka jo nyt suuri osa jää käyttämättä? 

    Sik­sikö, että lisään­tyvä tar­jon­ta polk­isi hin­nat alas ja teol­lisu­us saisi halvem­paa raa­ka-ainet­ta? Entäpä met­sän omistajat?

    Suo­mi on ollut räh­mäl­lään met­sä­mafi­an edessä reilun vuo­sisadan. Eiköhän ala riit­tämään. Jospa siir­ryt­täisi­in 2000- luvulle?

  80. Maaria: Entäs huolto­jen ajoit­ta­mi­nen? Huo­mataan, että koneelle pitäisi tehdä muu­ta­man tun­nin kestävä huolto. Väl­itön­tä tarvet­ta ei ole, vaan voit ajaa koneel­la esim. seu­raavaan aamuun asti. Sil­loin kan­nat­taa ajaa yöl­lä hal­van sähkön aikaan ja ottaa kone alas vas­ta aamul­la, kun sähkön hin­ta alkaa koho­ta. Lisäk­si säästät mah­dol­lisen työvoiman kus­tan­nuk­sis­sa, kun huolto­henkilöille ei tarvi mak­saa yölisiä. Tämä on hyvinkin yleinen tilanne.

    Sähköpörssin sään­nöt vaa­ti­vat, että yli 100 MW:n kulu­tuk­sen muu­tok­sista on ilmoitet­ta­va julkises­ti etukä­teen. UPM on ilmoit­tanut tekevän­sä kak­si huoltoa seu­raa­van kuu­den viikon aikana. Toinen 24.10. (to) ja toinen 29.10. (ti). Molem­mat siis keskel­lä päivää ja viikkoa, ei viikonloppuna.Viime keskivi­ikkona oli yksi viiden tun­nin huolto, keskel­lä päivää. Huol­lon aikana säästyvä sähkö kan­nat­taa myy­dä mielu­um­min kalli­il­la kuin halvalla.

    http://umm.nordpoolspot.com/ ja lai­ta fil­terik­si com­pa­ny-kohtaan UPM (tai Sto­ra Enso), voit tutkia noi­ta ihan itsekin.

    Joo toki huol­lot kan­nat­taa tehdä päivä­saikaan ja viikol­la ja kalli­in sähkön aikaan.

    POint­ti on se, että kaik­ki kalli­in sähkön vuok­si sei­somi­nen tulee tarpeet­tom­i­na tuotan­non menetyksinä.

    Jos huolto ei vaa­di väl­itön­tä toim­intaa niin toki se kan­nat­taa tehdä paperikoneel­la ns rät­ti­seisokissa eli viikot­taisess­sa seisokissa jol­loin joka tapauk­ses­sa aje­taan kone alas. Jos kone pitää lisäk­si ajaa alas ennen rät­ti­seisokkia niin se merk­it­see tarpee­ton­ta tuotan­non menetystä.

    Toki nämä vahin­gol­liset seisok­it kan­nat­ta hyö­dyn­tää mah­dol­lisuuk­sien mukaan eli tehdä huoltotöitä jos sähkön hin­nan vuok­si pitää ajaa kone alas. Mut­ta lisä­tap­pi­o­ta siitä tulee. Siitä ei pääse mihinkään.

  81. Osmo Soin­in­vaara:
    Countryboy,
    Puhu­mat­takaan siitä, että Thaimaa n hiilid­iok­sidipäästöt asukas­ta kohden ovat peräti 40 pros­ent­tia Suomen päästöistä eli siis aivan liian korkeat.

    Miten Thaimaan päästöt voi olla liian suuret jos ne on vain 40% Suomen päästöistä? Eihän suo­ma­laisil­la ole mitään varaa puhua yhtään mitään niin kauan kuin mei­dän päästöt on PALJON korkeammat

  82. Eipä tun­nu sähkön tuotan­non päästökaup­pa toimi­van sil­lä pohjo­is­mai­ta luku­unot­ta­mat­ta hiili inten­si­teet­ti on muual­la euroopas­sa aika huono.
    Kun Suomen luku nyt on n. 80 g (gCO2eq/Kwh) niin vas­taa­va luku on Sak­sas­sa 300g, Puo­las­sa 650g, Virossa 460g, Ital­ias­sa yli 300g jne, ain­oa poikkeus on Ran­s­ka n.90 g

    Olet Helenin hal­li­tuk­ses­sa, mikä on Helenin strate­gia, Visio ja mis­sio, onko tarkoi­tus pelas­taa maail­man vai tar­jo­ta kohtuu hin­taista kaukoläm­pöä? 21/2021 Helen ker­too että uuden Vuosaaren biolöm­pövoimalan takia kaukoläm­mön hin­to­jen nousu­paine vähenee.
    Hele­nil­lä on jo nyt ~50% kalli­impi kaukoläm­päö kuin Van­taa energilla ja Helen on ilmoit­tanut mit­tavista kaukoläm­mön hin­nan koro­tuk­sista tule­vana tal­ve­na — mitenkä tähän tilanteeseen päädyt­ti­in alle vuodessa kun puuainek­sen poltos­ta ei syn­ny edes kor­vat­tavia CO2 päästöjä.…
    Onko siis pula poltet­tavas­ta puuainek­ses­ta? Tam­mikuss­sa 2022 Met­säle­hti ker­too että “Ener­gia­pu­us­ta uhkaa tul­la pula”, mil­lä bio­mas­san saatavu­us- ja kan­nat­tavu­us­laskelmil­la tämä Vuosaaren bioläm­pövoimalaitos tehti­in kun jo tam­miku­us­sa on maas­sa pulaa poltet­tavas­ta bio­mas­sas­ta ja muis­te­taan että EU kiristää vaa­timuk­sia mitä puuaines­ta saa jatkos­sa käyt­tää kat­tilois­sa (=> hin­nat nousevat)

    Mitä pitäisi Helenin toim­i­tusjo­hta­jan ja hal­li­tuk­sen nyt tehdä kun kaik­ki suun­nitel­mat ja toteu­tuk­set menee pieleen For­tu­min tavoin — sivistyneessä yhteiskun­nas­sa pitäisi paik­ka antaa päte­vim­mille, eikö?
    Miten perustelette että Helen ei pysty toimit­ta­maan kaukoläm­pöä edes liki­main samal­la kus­tan­nuk­sel­la kuin naa­purikun­nan Van­taan energia?

    1. Aikanaan Helsin­gin ener­gia olisi halun­nut tehdä tar­jouk­sen jäteläm­pökeskuk­ses­ta, mut­ta Helsin­gin kaupung­in­hal­li­tus päät­ti, ettei tar­jous­ta saa tehdä. Pääasi­as­sa Van­taal­la polte­taan helsinkiläis­ten jätteitä.

    2. Helsinkiläisenä Helenin sähkö- ja kaukoläm­pöasi­akkaana arvostan että Helen on hajaut­tanut sähkön ja läm­mön tuotan­ton­sa eri primääriener­gialähtei­den kesken vaik­ka se het­kit­täin tarkoit­taisikin tuotan­non epäop­ti­maal­ista jakau­maa. Suo­ma­laise­na ja helsinkiläisenä veron­mak­sa­jana min­ulle sopii myös että kaupung­in­hal­li­tus vähän jar­rut­telee kun­tien välistä kil­pailua vaik­ka ratkaisu olisikin Helsin­gin kannal­ta vähem­män optimaalinen.

      Täl­lä het­kel­lä merk­it viit­taa­vat siihen että kaa­sun hin­tapi­ik­ki Euroopas­sa kor­jaan­tuu muu­ta­mas­sa vuodessa. En pidä Helenin strate­giaa tältäkään osin epäon­nis­tuneena. Hiilestä on tul­lut paljon negati­ivista moraal­isäteilyä, mut­ta nykyti­lanteessa sekin puo­lus­taa paikkaansa, kuten myös kaukoläm­mön tuot­ta­mi­nen öljyl­lä ensi talvena.

      Jos epäon­nis­tu­misia Hele­niltä halu­aa etsiä, niin kaukoläm­mön itsepäi­nen laa­jen­t­a­mi­nen omako­tialueille ja kier­tove­den edelleen turhan korkea läm­pöti­la nyt tule­vat ensim­mäisenä mieleen. Helen Sähköverkko­jen puolel­la pitäisi ottaa enem­män aloitet­ta kysyn­täjous­toa tuke­vien hin­noit­telumallien suh­teen, ja eri­tyis­es­ti kehit­tää koti­talouk­sien mit­taus­ta ja lasku­tus­ta s.e. sähköau­to­jen koti­lataus pörssisähköl­lä olisi sään­tö, ei poikkeus.

      1. Kier­tove­den “turhan” korkea läm­pöti­la on päätet­ty asia joskus kauan sit­ten, kun kaukoläm­mön tuotan­to oli pääasi­as­sa yhteis­tuotan­toa CHP-voimalaitok­sis­sa. Verkko on mitoitet­tu sen mukaises­ti. Ener­giaa siir­tyy tuot­ta­jal­ta asi­akkaalle suh­teessa kah­teen asi­aan; vir­tausnopeu­teen ja läm­pöti­laeroon. Kulut­ta­jien tulisi ottaa vedestä mah­dol­lisim­man paljon läm­pöä, ts. jäähdyt­tää kier­tovet­tä mah­dol­lisim­man paljon. Tämä määrit­tää verkon palu­uläm­pöti­lan, ja se on talvel­la luokkaa 40…45 astet­ta. Men­ove­den läm­pöti­lan lasku ei pudo­ta tätä läm­pöti­laa, vaan pienen­tää verkon paine-eroa, jol­loin pump­paus­ta tarvi­taan enem­män. Tässä taas tulee verkon läpäisykyky vas­taan. Verkol­la on myös eri verkko­jen välis­sä läm­mön­si­ir­ri­nasemia, jot­ka vaa­ti­vat tietyn läm­pöti­laeron verkko­jen välil­lä. Lisäk­si kulut­ta­jille on taat­tu joku minim­i­t­u­loläm­pöti­la, jon­ka mukaan kulut­ta­jalait­teet on mitoitet­tu. Yht­enä rajoit­te­na voidaan myös maini­ta verkkoon kytket­ty­jen läm­pöakku­jen toim­inta, joiden kap­a­siteet­ti ja teho ovat suo­raan ver­ran­nol­lisia käytet­tävis­sä ole­vaan meno- ja tulove­den lämpötilaeroon.

        On ihan tot­ta, että läm­pöti­lan pudo­tus olisi enim­mäk­seen hyödyl­listä, lähin­nä kahdes­ta syys­tä. Se vähen­täisi verkon läm­pöhäviötä ja se paran­taisi suurten läm­pöpump­pu­jen hyö­tysyudet­ta, tai COP-arvoa. Läm­pöti­lata­so­jen pudot­ta­mi­nen on tavoit­teena, mut­ta ihan yksinker­taista se ei ole ja tulee viemään aikaa, ennen kuin suuria muu­tok­sia saadaan aikaan.

Vastaa käyttäjälle Faktaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.