Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 8.10.2013

44 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 8.10.2013”

1. Kun Helsinki­in pitäisi ahtaa 300 000 asukas­ta lisää, esikaupunkialuei­den väk­ilu­vun kaksinker­tais­t­a­mi­nen on jok­seenkin vält­tämätön­tä, kos­ka muuten on raken­net­ta­va umpeen kaik­ki vihreä. 

   No ei pidä ahtaa, mut­ta jos halu­taan ahtaa, niin pitää löytää paik­ka ahtamiselle. Toiv­ot­tavasti tiivis­tetään (huonon­netaan) tas­a­puolis­es­ti kaikkia kaupungi­nosia ja tont­te­ja (Kask­isaares­ta alka­uen aina köy­himpi­in alueisi­in). Laa­jasa­lo on siinä mielessä ok, että ymmärtääk­seni kaupun­ki tiivistää omis­ta­maansa vuokrat­aloaluet­ta. Asukkaat eivät siis kär­si siinä mielessä, että voivat muut­taa pois (tap­pi­oit­ta), jos eivät pidä tiivistämis­es­tä. Ehkä vuokratkin laske­vat tiivistämisen jälkeen.

   Hyvä ettei hävitetä kaikkea vihreää. Tosin suurten omakoti­tont­tien tiivistämi­nen on ollut aika puh­das­ta vihrey­den kor­vaamista raken­nuk­sil­la. Nuo oli­vat yksi­ty­istä vihreää tilaa. Laa­jasa­los­sa betonoidaan ja asfal­toidaan kai hie­man yleisem­pää vihreää tilaa. Jos täysin tiivistämät­tä jää vain keskus­puis­to, vihreää on vielä jäl­jel­lä, ja keskus­puis­toon voi men­nä lenkkeilemään, mut­ta asuinaluei­den vihreys vähenee.

   Kumpi on vihreäm­pää (puolueo­hjel­mamielessä), vihreä kaupun­ki vai tiivis kaupunki?

   Vastaa

   1. Juho, mis­tä mah­taa johtua, että Helsingis­sä asun­noista mak­se­taan eniten siel­lä, mis­sä on tiivis­tet­ty eniten?

      Vastaa

2. Osmo Soin­in­vaara:
   Juho, mis­tä mah­taa johtua, että Helsingis­sä asun­noista mak­se­taan eniten siel­lä, mis­sä on tiivis­tet­ty eniten?

   Ei tuo yhtälö tai­da aivan tarkkaan pitää paikkansa. Kai Laa­jasa­lon tiivis­tet­ty­jen aluei­den hin­tata­so (vuokrat, asun­not) las­kee vähän, kun tiivis­tetään. Tiivistämi­nen kai pääsään­töis­es­ti las­kee alueen muiden asun­to­jen hin­tata­soa (vaik­ka jotain posi­ti­ivis­takin voi olla, kuten entistä tiheäm­mät bussivuorot).

   Mut­ta toisaal­ta Helsingis­sä, Suomen kaiketi tiivis­te­ty­im­mässä kaupungis­sa on varsin korkeat hin­nat. Korkea hin­tata­so houkut­telee tiivistämään. Ja kaupun­gin suu­ru­us (läheistä sukua tiiviy­delle) nos­taa hintatasoa.

   Tässä yksi luokit­telu sille, mitkä tek­i­jät yllyt­tävät ihmisiä muut­ta­maan Helsinki­in ja mak­samaan yhä kalli­impia hin­to­ja sen asunnoista.

   1) Yksilön asum­isvi­ihtyvyys. Jotkut voivat pitävää asumis­es­ta tiivi­isti raken­netus­sa kaupungis­sa run­saiden palvelu­iden lähellä.

   2) Yksilön yleinen etu. Jotkut muut voivat hakeu­tua Helsinki­in, kos­ka sieltä saa niin hyvän, korkea­palkkaisen ja nopean urake­hi­tyk­sen mah­dol­lis­ta­van työn, että se kuit­taa asum­isvi­ihtyvyy­den laskun.

   3) Organ­isaa­tion etu. Jotkut muut voivat muut­taa Helsinkin, kos­ka esimerkik­si lennon­jo­htopalve­lut siir­retään Tam­pereelta Helsinki­in organ­isaa­tion edun nimis­sä, vaik­ka muut­ta­mi­nen ei ole itse muut­ta­jan intresseissä.

   4) Jonkun muun etu. Esimerkik­si Hesin­gin pääkont­torin johta­jat voivat pyrk­iä pitämään oman osas­ton­sa puol­ta muiden kont­tor­ei­den kus­tan­nuk­sel­la, vaik­ka kyseessä ei olisi organ­isaa­tion etu, eikä Helsinki­in muut­ta­van yksilön etu.

   Pidän suurten keskusten kasvua, tiivistymistä ja hin­to­jen nousua läh­es luon­non­lak­i­na. Äärim­mil­lään tuo kehi­tys voi kuitenkin johtaa jopa slum­mi­u­tu­miseen. Parem­pi määritel­lä opti­maa­li­nen tiviys­ta­so, jolle pyritään, sen sijaan, että tiivis­tet­täisi­in niin kauan kuin raken­nuskus­tan­nuk­set alit­ta­vat asun­nos­ta saata­van hinnan.

   Asun­to­jen rak­en­tamiskus­tan­nuk­sia korkeampi hin­ta ei siis tarkoi­ta sitä että kaupunkia pitää vielä tiivistää. Kyse on opti­maalisen tiiviys­ta­son valin­nas­ta, ja raja kan­nat­taa vetää johonkin kohtaan, ehkä sel­l­aiseen, jos­sa asun­noista vielä mak­se­taan korkei­ta hin­to­ja (myös kohdan 1 asum­isvi­ihtyvyy­den vuok­si, eikä vain muiden koh­tien vuoksi).

   Mak­si­maal­ista tiivistämistä ei tarvi­ta myöskään kul­je­tuskus­tan­nusten, läm­mi­tyskun­tan­nusten yms. vihreään optimointiin.

   Vastaa

3. Tiedän tuon Gunil­lantien­pätkän. Luku­unot­ta­mat­ta risteyk­sessä ole­vaa plänt­tiä niin lähin­nä kaavoite­taan liiken­nevihreätä. Se gunil­lantien ja rei­her­in­tien var­res­sa ole­va koh­ta ei myöskään näyt­täisi ole­van suures­sa käytössä. Ehkä kaik­ki eivät ole min­un kanssa samaa mieltä , mut­ta itse pidän tuo­ta kaavaa onnistuneena.

   Vastaa

4. Juho, ei ole mitään opti­maal­ista tiiviys­ta­soa. Tai san­o­taanko, että joka paikas­sa se on eri­lainen. Ihmiset halu­a­vat kaupunki­a­sun­non kaupun­gin his­to­ri­al­lis­es­ta keskus­tas­ta sekä punaisen tuvan ja peruna­maan jostain muualta.

   Kaupun­ki on parhaim­mil­laan tiivis ja väljä.

   Vastaa

5. Janne:
   Juho, ei ole mitään opti­maal­ista tiiviys­ta­soa. Tai san­o­taanko, että joka paikas­sa se on eri­lainen. Ihmiset halu­a­vat kaupunki­a­sun­non kaupun­gin his­to­ri­al­lis­es­ta keskus­tas­ta sekä punaisen tuvan ja peruna­maan jostain muualta.

   Kaupun­ki on parhaim­mil­laan tiivis ja väljä.

   Vastaa

6. Hei, ihmette­len kovasti tätä vas­ta 1970-luvul­la raken­net­tu­jen raken­nusten tuhoamisvim­maa. Roi­hu­pel­lon teol­lisu­us alue on jo läh­es kuol­lut, joten mik­si sitä ei raken­neta uud­estaan? Sen “suurin” yri­tys Met­sokin on muut­tanut pois. Alue sijait­see hyväl­lä paikalla, hyvien kulkuy­hteyk­sien päässä palveluista. En ole mis­sään näh­nyt, että tätä aluet­ta olisi otet­tu huomioon. Olisiko jo nyt siihen syytä? Tässä ratkais­us­sa ei tarvit­sisi kajo­ta tärkeisi­in, jo valmi­isi­in palvelu­raken­nuk­si­in, eikä tuho­ta mieli­v­al­tais­es­ti hyviä liikun­ta maas­to­ja. Lisäk­si van­haa 1950–1970 luvun lähiötä ei pidä mieli­v­al­tais­es­ti purkaa ja rak­en­taa uud­estaan! Sama kos­kee Kivi­nokkaa, sil­lä van­han kaupungin­lahti on jo sen lin­tukan­to­jen täh­den arvokas, eikä eläimistön rauhaa pidä häiritä!

   Vastaa

7. … puhun tässä min­ulle tärkeän ja rakkaan ympäristön puolesta.

   Vastaa

8. Janne:
   Juho, ei ole mitään opti­maal­ista tiiviys­ta­soa. Tai san­o­taanko, että joka paikas­sa se on eri­lainen. Ihmiset halu­a­vat kaupunki­a­sun­non kaupun­gin his­to­ri­al­lis­es­ta keskus­tas­ta sekä punaisen tuvan ja peruna­maan jostain muualta.

   Kaupun­ki on parhaim­mil­laan tiivis ja väljä.

   Taidan olla samaa mieltä. Ei ole help­po määritel­lä jotain tiet­tyä opti­maal­ista tiiviys­ta­soa — edes jokaiselle kaupungi­nos­alle erikseen.

   Mut­ta min­ua kin­nos­taisi saa­da vas­taus kysymyk­seen, jatkuuko tiivistämi­nen “ikuis­es­ti”, vai pysäyt­tetäänkö se jollekin, enem­män tai vähem­män järkevästi määritel­lylle tasolle. Nyt näyt­tää siltä, että Helsin­ki tiivistää jatku­vasti, aina sinne mis­sä on hel­poin­ta tiivistää. Ehkä moti­vaa­tio on enem­män naa­purei­den kanssa kil­voit­telemises­sa kuin kaupungi­nosien viihtyvyydessä.

   En siis usko, että olisi opti­maal­ista tiivistää niin pitkään, kuin ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan Helsin­gin asun­noista enem­män kuin raken­nuskus­tan­nusten ver­ran rahaa. Joku raja kai tiivistämiel­lä on. Olisi hyvä sopia, mikä se on, jot­tei tiivis­tet­täisi yli opti­maalisen tason. Pelkkä ikuinen kasvuhalu (jota jokaisel­la kun­nal­la kyl­lä riit­tää) ei ole kovin hyvä argumentti.

   Vastaa

9. … eli siis Länsi-Herttoniemen!

   Vastaa

10. Juho Laatu:
    2) Yksilön yleinen etu. Jotkut muut voivat hakeu­tua Helsinki­in, kos­ka sieltä saa niin hyvän, korkea­palkkaisen ja nopean urake­hi­tyk­sen mah­dol­lis­ta­van työn, että se kuit­taa asum­isvi­ihtyvyy­den laskun. 

    Lisätään tähän myös se, että suurkaupungista löytää työ­markki­nat, jos­sa oma­lle erikoisalalle löy­tyy use­ampia työ­paikko­ja kuin yksi. Tämä tarkoit­taa sitä, että työ­paikan mene­tys (joka nyky­maail­mas­sa on kovin yleistä) ei tarkoi­ta sitä, että per­he joutuu etsimään uuden asuinpaikan. 

    Ja se, että suures­sa kaupungis­sa on merkit­tävästi suurem­pi toden­näköisyys, että kak­si koulutet­tua ihmistä löytää itselleen mieluisan työpaikan. 

    Ja lopuk­si, hyvän työ­paikan arvo ei ole pelkästään palka­s­sa vaan myös sen tuo­mas­sa ilos­sa, nautin­nos­sa, oppimises­sa ja työkavereis­sa. Ne, joil­la on siihen mah­dol­lisu­us, val­it­se­vat työ­paikko­ja nykyään enenevässä määrin sen perus­teel­la, mis­sä koke­vat saa­vansa työstä muu­takin kuin palkkaa.

    Vastaa

11. Siil­i­tie:
    Tarvit­seeko vält­tämät­tä olla varaa _rakentaa_ uusi kir­jas­to? Kuu­lostaa raskaal­ta ja kun tarvekin voi muut­tua paljon ennen raken­nuk­sen käyt­töiän päät­tymistä. Voisiko ajatel­la vuokraa­vansa tilat? En nyt tosi­aan tiedä kuin­ka paljon neliöitä tarvi­taan, mut­ta nykyi­nen kir­jas­to ei tun­nu kovin suurelta. Voisiko se sopia vaikka­pa Giga­hert­si­in? Eiköhän kir­jas­ton tilan­tarve ole pikem­min laske­mas­sa kuin kasvamassa.

    Kaipa sen pysäköin­tiken­tän voisi kaivaa 2–3m syvem­mälle ja rak­en­taa päälle ~8‑kerroksisen asuin­talon? Tai sit­ten tehdä siihen ton­tille sekä pysäköin­ti­hallin (ja vähen­tää maanalaisia muual­ta alueelta, ovat var­maankin kalli­impia?) ja vähän pienem­män ~10-ker­roksisen talon.

    Minus­ta kyl­lä hyvä, että Län­si-Hert­toniemessäkin tapah­tuu. Sopis lisäk­si vielä miet­tiä tämän kuvan vihreäl­lä merkit­tyjä aluei­ta. Olis Hert­toniemen metroase­ma lähellä.
    http://goo.gl/8lV3cH

    Kuvaan liit­tyen:
    Vähit­täiskau­pan duop­o­li voisi sijai­ta metroase­man pääl­lä, jol­loin tilaa eri­no­maiselta paikalta vapau­tu­isi esimerkik­si 8…14 ‑ker­roksis­ten asuin­talo­jen talo­jen käyt­töön. Melkoista haasku­u­ta olla lait­ta­mat­ta metuk­ka-ase­man päälle paria ker­rosta kaup­po­ja, ehkä toinen moko­ma toimis­to­ja ja lisäk­si 5…10 ker­rosta asun­to­ja. Minä en ainakaan ymmär­rä mik­sei näin tehty jo alun­perinkin. Ei tart­tis bus­si­lai­ture­itakaan erik­seen kattaa.

    Vastaa

12. Mikko Särelä: Lisätään tähän myös se, että suurkaupungista löytää työ­markki­nat, jos­sa oma­lle erikoisalalle löy­tyy use­ampia työ­paikko­ja kuin yksi. Tämä tarkoit­taa sitä, että työ­paikan mene­tys (joka nyky­maail­mas­sa on kovin yleistä) ei tarkoi­ta sitä, että per­he joutuu etsimään uuden asuinpaikan. 

    Ja se, että suures­sa kaupungis­sa on merkit­tävästi suurem­pi toden­näköisyys, että kak­si koulutet­tua ihmistä löytää itselleen mieluisan työpaikan. 

    Ja lopuk­si, hyvän työ­paikan arvo ei ole pelkästään palka­s­sa vaan myös sen tuo­mas­sa ilos­sa, nautin­nos­sa, oppimises­sa ja työkavereis­sa. Ne, joil­la on siihen mah­dol­lisu­us, val­it­se­vat työ­paikko­ja nykyään enenevässä määrin sen perus­teel­la, mis­sä koke­vat saa­vansa työstä muu­takin kuin palkkaa.

    Samaa mieltä. Myös aviop­uoli­son työl­listymi­nen on yksi (kakkoskat­e­go­ri­an) syy, jon­ka vuok­si Helsinki­in hakeudu­taan tai siel­lä pysytään, ja joka nos­taa oma­l­ta osaltaan asun­to­jen hin­to­ja. Suurimpi­en kaupunkien keskit­tymiske­hi­tys on mon­es­ta syys­tä luon­nol­lista. Sen ei tarvitse kor­reloi­da asum­isvi­ihtyvyy­den kanssa.

    Kaupun­gin kasvu (ei niinkään tiivistämi­nen) helpot­taa peri­aat­teessa erikois­t­en ammat­tien pariskun­tien tilan­net­ta. Tosin Helsin­gin metrop­o­lis­sa on jo niin paljon ammat­tikun­tia, että lisäkasvu ei enää uusia ammat­tialo­ja merkit­tävästi lisää tuo. Ehkä voisi ver­tail­la Helsinkiä ja Tam­peretta. Tai Tam­peretta ja Turkua, jot­ta pääkaupunkius ei vaiku­ta. Mitä (ammat­tipätevyy­den määrit­tämiä) ammat­tikun­tia noista pienem­mistä puut­tuu? Eipä tai­da mon­taa puut­tua (ehkä assyri­olo­gian ala yms.), joten noiden kaupunkien kokolu­okas­sa puoliso­työ­paikko­jen merk­i­tys ei tai­da olla enää paljon kaupun­gin koos­ta kiinni.

    Helsin­gin metropolin kokoises­sa kaupungis­sa voivat jo etäisyy­de­tkin rajoit­taa. Metropolin laidal­ta toiselle taitaa ainakin julk­isil­la olla jo tun­nin mat­ka. Tuos­sa ajas­sa kul­kee jo työ­matkan mon­es­ta pikkukaupungista toiseen. Kaupun­gin tiivistämi­nen ei tai­da myöskään enää nopeut­taa yhteyk­siä, vaan ruuhkaut­taa kaupunkia lisää, ja saat­taa jo tehdä etäisyy­det ajas­sa mitat­tuna pidem­mik­si. Sato­jen tuhan­sien lisäys väestöön vaatisi myös ker­talu­okkaa mas­si­ivisem­mat liiken­ner­atkaisut (ja mielel­lään nyky­istä vai­h­dot­tomam­man joukkoliikenteen).

    Vastaa

13. “Luot­ta­mus­miehen ei kan­na­ta alkaa arkkitehdiksi.”

    Heh, heh.

    ATT:ltä tuli siis palautet­ta että talot on jo suun­nitel­tu valmi­ik­si ja lau­takun­nal­la on tapana hyväksyä virkami­esten tekemät suun­nitel­mat sen kum­mem­min mukisematta 🙂

    Her­ra se on her­ral­lakin. Kan­nat­taa kuitenkin muis­tel­la sitä 60-lukua jol­loin oli tärkein­tä tehdä paljon hal­val­la, laadus­ta välittämättä…

    Vastaa

    1. TT:ltä tuli siis palautet­ta että talot on jo suun­nitel­tu valmi­ik­si ja lau­takun­nal­la on tapana hyväksyä virkami­esten tekemät suun­nitel­mat sen kum­mem­min mukisematta. 

       Vähän vain­o­harhainen käsi­tys siitä, miten kaupu­jnkia Helsingis­sä suun­nitel­laan. OLisi itse asi­as­sa parem­pi, jos talo­su­un­nit­telu­jl­la olisi sijaa kaavoituk­ses­sa, kos­ka näi­den irral­lisu­us tuot­taa kallista jälkeä. On joitain kump­panu­uskaavoitushenkkei­ta, jois­sa tule­va toteut­ta­ja on voimakkaasti mukana, mut­ta tämä ei ole niitä.
       En myöskään ymmär­rä, mikä näis­sä päis­te­talois­sa olisi halve­maa kuin umpiko­rtt­telirak­en­teessa. Kyse on puh­taasti makuasiasta.

       Vastaa

14. Nykyisessä paikas­saan Hert­toniemen kir­jas­to palvelee hyvin alueen koul­u­laisia sekä van­huk­sia. Samas­sa raken­nuk­ses­sa on myös nuoriso­ta­lo. Hert­toniemeläiset itse ovat kovasti raken­nuk­sen purkamista vas­taan. Voisiko asi­as­sa kuun­nel­la heitä?

    Vastaa

15. Osmo Soin­in­vaara: eniten siel­lä, mis­sä on tiivis­tet­ty eniten?

    Asi­as­sa on var­masti muitakin selit­täviä tek­i­jöitä; tiiviys ja hin­tata­so ovat molem­mat seu­raus, eikä syy. Keskus­tan alue on yli “kri­it­tisen koon”, mut­ta vaik­ka tehtäisi­in Alp­pi­har­jun tiiviy­del­lä pari neliök­ilo­metriä jon­nekin pel­lon keskelle, ei siel­lä hin­tata­so olisi sama. Tiivistys­tarkastelu pitäisi aloit­taa nykyisen kort­te­likaupun­gin rajal­ta. Taka-Töölö, Meilahti, Her­man­ni, Laut­tasaari, Vallilan avoko­rt­telit jne. Mitä mak­saisi lunas­taa asukkaat ulos ja tripla­ta asukasmäärä/kortteli, tuskin jäisi myymät­tä jos oike­as­sa järjestyk­sessä etenee.

    Ihmis­ten on vaan pakko tehdä enem­män töitä ja pidem­pään, ei voi enää ajatel­la että “nyt kun on asun­to jo mak­set­tu” — sen jäl­keen pitää säästää samaa tah­tia jot­ta sen paikan voi pitää ikuis­es­ti. Tai voidaan tehdä poli­it­ti­nen val­in­ta toisin päin, mut­ta sen seu­rauk­set täy­tyy hyväksyä.

    Vastaa

    1. Asi­as­sa on var­masti muitakin selit­täviä tek­i­jöitä; tiiviys ja hin­tata­so ovat molem­mat seu­raus, eikä syy. Keskus­tan alue on yli “kri­it­tisen koon”, mut­ta vaik­ka tehtäisi­in Alp­pi­har­jun tiiviy­del­lä pari neliök­ilo­metriä jon­nekin pel­lon keskelle, ei siel­lä hin­tata­so olisi sama. 

       Myön­nät kai, että jos Helsin­gin nie­mi olisi raken­net­tu täy­teen väljää omako­ti­a­sum­ista, nuo asun­not oloisi­vat hyvin halpo­ja. Tekemäl­lä tiivi­in nukku­malähiön ei saa toimi­vaa kaupunkia, mut­ta kor­vaa­mal­la har­vaan raken­netun olähiön tiivi­il­lä pikkukaupungilla, sen toimivu­us para­nee olennaisesti.

       Vastaa

16. Juho Laatu:Mut­ta min­ua kin­nos­taisi saa­da vas­taus kysymyk­seen, jatkuuko tiivistämi­nen “ikuis­es­ti”, vai pysäyt­tetäänkö se jollekin, enem­män tai vähem­män järkevästi määritel­lylle tasolle. 

    Lähde­tään nyt siitä, että mitään “oikeaa” tiivistys­ta­soa ei ole. Suurkaupunki­in tot­tuneelle Helsin­ki on maaseu­tua, Suomen maaseu­tu­un tot­tuneelle jo Helsin­ki on suurkaupunki.

    Lähin­nä sitä “oikeaa” tiivistys­ta­soa lie­nee se, mil­lä ihmiset vielä halu­a­vat mak­saa markki­nahin­taa asun­nois­sa aina vain tiivi­im­mil­lä alueil­la. Mut­ta tämäkin “oikea” tietysti vai­htelee ajanko­hdan ja ihmis­ten mukaan.

    Sinän­sä kan­nat­taisi rak­en­taa eniten lisää sitä, mitä ihmiset näyt­tävät mak­suhalukkuuten­sa perus­teel­la halu­a­van, eli kan­takaupunkia. Haulikol­la kaavoitet­tu­jen lähiöi­den tiivistämi­nen ei luo lisää kaupunkia, mis­tä kuitenkin on hin­to­jen perus­teel­la pulaa.

    Vastaa

17. juminy: Siilitie:Tarvitseeko vält­tämät­tä olla varaa _rakentaa_ uusi kirjasto? 

    Minus­ta kyl­lä hyvä, että Län­si-Hert­toniemessäkin tapah­tuu. Sopis lisäk­si vielä miet­tiä tämän kuvan vihreäl­lä merkit­tyjä aluei­ta. Olis Hert­toniemen metroase­ma lähel­lä.http://goo.gl/8lV3cHP>

    Juu, kir­jas­to­han on nykyään melko keskeisel­lä paikalla Län­si-Hert­toniemeä. Hert­toniemen­ran­nas­ta puolestaan ei ole kovin pitkä mat­ka Roi­hu­vuoren kirjastoon.

    Jät­täisin kyl­lä miet­timät­tä kart­tasi vihreäl­lä merkit­tyjä aluei­ta ainakaan Itäväylän luoteis­puolel­la. Tun­tu­isi aika hur­jalle alkaa naker­ta­maan hienoa ulkoilu­aluet­ta ja samal­la rak­en­taa tiivistä asu­tus­ta kiin­ni luon­non­suo­jelu­alueeseen. Oletko muuten käynyt koskaan paikan pääl­lä? Eniten lisärak­en­tamis­po­ten­ti­aalia alueelle saataisi­in Itäväyän bule­vardis­oimisel­la / kat­tamisel­la. Teol­lisu­usalueen toim­into­ja ainakin metroase­man lähet­tyvil­lä voisi myös miettiä.

    Vastaa

18. Osmo Soin­in­vaara: En myöskään ymmär­rä, mikä näis­sä päis­te­talois­sa olisi halve­maa kuin umpiko­rtt­telirak­en­teessa. Kyse on puh­taasti makuasiasta.

    Ainakin Helsin­gin tapa rak­en­taa mis­sä umpip­i­hat varataan autopaikoik­si, tai sit­ten pis­te­talot jot­ka ympäröidään parkkiken­til­lä, niin tulok­set ovat aika tas­apak­su­ja. Kuitenkin, jos­sain Käpylässä kovasti tun­tu­vat pitävän viher­pi­hois­taan, mut­ta autopaikkanormit..

    Vastaa

19. Paula:
    Nykyisessä paikas­saan Hert­toniemen kir­jas­to palvelee hyvin alueen koul­u­laisia sekä van­huk­sia. Samas­sa raken­nuk­ses­sa on myös nuoriso­ta­lo. Hert­toniemeläiset itse ovat kovasti raken­nuk­sen purkamista vas­taan. Voisiko asi­as­sa kuun­nel­la heitä?

    Ymmär­rän tämän täysin, että ne, jot­ka asu­vat nyt lähin­nä kir­jas­toa eivät sen siirtämistä tietenkään kan­na­ta. Vaan entäpä jos se olisi Hert­toniemen metroase­man tun­tu­mas­sa, eikä se palvelisi huo­mat­tavasti isom­paa väkimäärää paljon parem­min. Voisiko asi­as­sa kuun­nel­la heitä?

    (myön­nän, että huo­maan itsekin ole­vani taval­laan* hyö­ty­puolel­la, jos kir­jas­to siir­tyy metroase­man välit­tömään läheisyy­teen; san­o­taan nyt kuitenkin näin, en minä sik­si sen siir­toa kan­na­ta: jos voit osoit­taa, että se kir­jas­to nykyisessä paikas­saan palvelee use­ampia ihmisiä — koul­u­laisia ja van­huk­sia ei tarvitse eritel­lä — parem­min kuin metroase­man tienoil­la, kään­nyn kannallesi!)

    *) taval­laan, kos­ka kyl­lähän se olisi sit­ten lähempämä, mut­ta toisaal­ta polkaisen sen ker­ran kuus­sa mielel­läni nykyiseen kir­jas­toon, Hert­toniemen läpi on muka­va fil­laroi­da; varaan joka tapauk­ses­sa aina mate­ri­aalin, jota kaipaan ja haen ja yleen­sä palau­tankin sen Herttoniemeen

    Vastaa

20. ML: Juu, kir­jas­to­han on nykyään melko keskeisel­lä paikalla Län­si-Hert­toniemeä. Hert­toniemen­ran­nas­ta puolestaan ei ole kovin pitkä mat­ka Roi­hu­vuoren kirjastoon.

    Myön­netään, että itse hah­motan kir­jas­ton ole­van lähin­nä syr­jässä. Siis edelleen, et saanut vielä hereille, vaik­ka yritin kyl­lä tark­istaa kan­taani! Käyn siis itse kyl­lä tuos­sa kir­jas­tossa (tai joskus itik­sen) enkä Roi­hu­vuores­sa, en osaa sanoa mik­sen ole koskaan edes käynyt Roi­hu­vuoren kir­jas­tossa. Var­maankin sik­si, että kun teen varauk­sia, klikkaan sen kotoisim­man kuu­loisen vai­h­toe­hdon, Hert­toniemen. Tosi hil­jaista siel­lä on sil­loin kun käyn, mut­ta yleen­sä se on lähel­lä sulkemi­saikaa, joten voi vaikut­taa asiaan.

    Uskoisin, että kir­jas­to voisi tar­jo­ta parem­paa palvelua, jos yksikkö olisi Hert­toniemen metroase­man tienoil­la ja se söisi (hui kauhis­tus!) Län­si-Hert­toniemen kir­jas­ton ja Roi­hu­vuoren kir­jas­ton. Mut­ta, tämä nyt on vaan mielipide.

    ML:
    Jät­täisin kyl­lä miet­timät­tä kart­tasi vihreäl­lä merkit­tyjä aluei­ta ainakaan Itäväylän luoteis­puolel­la. Tun­tu­isi aika hur­jalle alkaa naker­ta­maan hienoa ulkoilu­aluet­ta ja samal­la rak­en­taa tiivistä asu­tus­ta kiin­ni luon­non­suo­jelu­alueeseen. Oletko muuten käynyt koskaan paikan pääl­lä? Eniten lisärak­en­tamis­po­ten­ti­aalia alueelle saataisi­in Itäväyän bule­vardis­oimisel­la / kat­tamisel­la. Teol­lisu­usalueen toim­into­ja ainakin metroase­man lähet­tyvil­lä voisi myös miettiä.

    Olen toki käynyt siel­lä lukuisia ker­to­ja, kulkenut nuo vihreäk­si maalatut alueet maas­toa pitkin, osin mon­eenkin ker­taan. On siis ihan kohta­laisen harkit­tu kan­nan­ot­to tuo kuva. Sen myön­nän toki, että aluei­den rajo­ja en ole ihan metri metriltä miet­tinyt. Mah­doitko kat­soa kar­taa riit­tävän tarkasti? Siinä ei men­nä kovin pohjoiseen ja ollaan sen ran­nan ulkoil­ure­itin itäpuolel­la suurim­mal­ta osin. 

    Kat­so sitä tum­mem­man­vihreää ympyrää ja mieti tätä: siinä on paik­ka, jos­sa on jo liiken­nein­fra, joka ottaa nuo lisäa­sukkaat vas­taan sen kum­mem­pia nikot­telemat­ta. Siihen voi rak­en­taa tiivistä, että kun­nol­liset ulkoilumaas­tot siel­lä vähän kauem­pana metroase­mas­ta voidaan pitää meil­lä käytössä (käytän met­sien epävi­ral­lista polku­verkos­toa varsin paljon ja pidän sitä varsin suures­sa arvossa).

    Itäkadus­ta ja teol­lisu­usalueen — etenkin juuri metroase­man läheisyy­dessä, se vihreä ympyrä — järkeistämis­es­tä olen samaa mieltä. Se olisi voin­ut näkyä tuos­sa kuvas­sa enemmänkin.

    Nuo raskas­raiteen ympäristöt nyt vaan tulee ottaa hyö­tykäyt­töön ja tehokkaasti, että voidaan säästää myös met­säaluei­ta. Siis jos halu­taan säästää, minä todel­la haluaisin.

    Ja aiheen vier­estä: Kulosaar­i­han oikein huu­taa lisää leikkikavere­i­ta: http://goo.gl/kgyslo

    Vastaa

21. juminy: Vaan entäpä jos se olisi Hert­toniemen metroase­man tun­tu­mas­sa, eikä se palvelisi huo­mat­tavasti isom­paa väkimäärää paljon parem­min. Voisiko asi­as­sa kuun­nel­la heitä?

    Heh, haus­ka kir­joi­tusvirhe min­un tap­piok­seni 🙂 Ei tosi­aan pidä siirtää, jos ei palvelisi parem­min. Ote­taas silti uusiks:

    Vaan entäpä jos se olisi Hert­toniemen metroase­man tun­tu­mas­sa, eikö se palvelisi huo­mat­tavasti isom­paa väkimäärää paljon parem­min. Voisiko asi­as­sa kuun­nel­la heitä?

    Vastaa
22. Paluuviite: Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 8.10.2013 | Mikko Särelä

23. Tekemäl­lä tiivi­in nukku­malähiön ei saa toimi­vaa kaupunkia, mut­ta kor­vaa­mal­la har­vaan raken­netun olähiön tiivi­il­lä pikkukaupungilla, sen toimivu­us para­nee olennaisesti.

    Tästä on help­po olla samaa mieltä. Nuo pis­te­talot eivät vaan näytä minkään lajin kaupungilta.

    Vastaa

24. Simo Mele­nius: Lähde­tään nyt siitä, että mitään “oikeaa” tiivistys­ta­soa ei ole. 

    Tuo kuu­lostaa minus­ta siltä ikuisen tiivistämisen poli­ti­ikalta, jota monis­sa kapupungeis­samme on jo vuosikym­meniä har­joitet­tu. Jos tavoit­teista ei osa­ta sopia, käytän­nössä jokaisel­la tiiviys­ta­sol­la löyyy vielä mah­dol­lisuuk­sia lisätiivistämiseen.

    Tämä jatku­van rak­en­tamisen hinku on sama van­ha tun­net­tu onge­ma, har­joit­ti­vat sitä sit­ten vihreät, kokoomus, demar­it, gryn­der­it, sikari­por­ras tai kuka tahansa. Lop­putu­los on typ­il­lis­es­ti se, että matkan var­rel­la hävitetään luon­toko­htei­ta, his­to­ri­al­lisia kohtei­ta ja arkkite­hton­isia kokon­aisuuk­sia. Tiivis­tet­ty lop­putu­los ei aina miel­lytä silmää eikä lisää kaupung­i­na arvoa. Tuol­lais­es­ta (Turun?) taud­ista olisi jo hyvä päästä eroon.

    Lähin­nä sitä “oikeaa” tiivistys­ta­soa lie­nee se, mil­lä ihmiset vielä halu­a­vat mak­saa markki­nahin­taa asun­nois­sa aina vain tiivi­im­mil­lä alueilla. 

    Jos tiivis­tetään niin kauan, kuin uusista tiloista mak­se­taan yli raken­nuskus­tan­nusen hin­ta, lop­putu­los ei liene kovin hyvä.

    Vastaa

25. Mikko H: Nuo pis­te­talot eivät vaan näytä minkään lajin kaupungilta.

    Joo, ei. Laa­jasa­lon kaavas­sa eri­tyis­es­ti koil­liskul­man ton­tin pis­te­talot ihme­tyt­tävät. Ton­tille saisi tosi hienon lounaaseen aukea­van suo­jaisen pihan (umpiko­rt­telin mata­lampi osu­us siis lounaas­sa) ja pitkän riv­in parvekkei­ta ilta-aurinkoon. Suun­nitel­lun ratikan päät­tärin vier­essä saisi näyt­tää vähän enem­män kaupungilta.

    70-luvun nos­turi­ra­ta-lay­outista voidaan olla mon­taa mieltä, mut­ta se tuot­ti Laa­jasa­loon paljon toimivia, sopi­van kokoisia ja suo­jaisia piho­ja kuten eri­tyis­es­ti Yliskylää tarkastele­mal­la voi hel­posti nähdä.

    Vastaa

26. Hert­tonie­mi-seu­ra lähet­ti lau­takun­nalle 8.10. käsiteltävän Siil­i­tien — Ket­tutien kaavakäsit­te­lyn evästyk­sek­si kir­jeen, jos­sa todet­ti­in mm. seuraavaa: 

    Hert­tonie­mi-seu­ra on huolestunut kaavae­hdo­tuk­sen vai­h­toe­hdos­ta, joka toteutues­saan merk­it­see kir­jas­ton, nuoriso­talon, liikun­tasalin ja sosi­aal­i­toimen tilo­ja sisältävän raken­nuk­sen purkamista. Raken­nus on eritäin hyväkun­toinen, sil­lä se on remon­toitu vuon­na 2007. Raken­nuk­sen sijain­ti keskel­lä Hert­toniemeä on mielestämme ihanteelli­nen julk­isille palveluille sekä tule­vaisu­udessa myös asukastiloille.

    Ase­makaavae­hdo­tuk­ses­sa on esitet­ty mah­dol­lisu­us toteut­taa kaa­va vai­heit­tain. Kaavaselostuk­sen sivul­la 13 tode­taan, että ”kir­jas­ton ja nuoriso­talon raken­nus­ta ei saa purkaa ennen kuin kor­vaa­vat tilat toimin­nalle on toteutet­tu muual­la Hert­toniemessä.” Näistä uusista tiloista ei olekaan mitään takeita. 

    Ehdo­tam­mekin, että kaavae­hdo­tus palaute­taan uudelleen valmis­telu­un evästyk­sel­lä, että lähtöko­htana on raken­nuk­sen säi­lyt­tämi­nen ja asuin­talo­jen kaavoit­ta­mi­nen sen viereen. Tämän vai­h­toe­hdon arkkite­hdit ovat jo esit­täneetkin (kaa­va-aineis­ton havain­neku­va: kir­jas­to paikoillaan).

    Perustelu­ja:

    1. Asukas­määrä kir­jas­ton ja nuoriso­talon lähiym­päristössä tulee entis­es­tään kas­va­maan tulev­ina vuosi­na. Jo tämä ase­makaa­va tuo aivan viereen 8 uut­ta ker­rostaloa. Muu­ta­man sadan metrin päähän tul­laan kaavoit­ta­maan Siililaak­son alue ja asun­tokaa­va on jo nyt tekeil­lä Karhunkaata­jan alueelle Pohjois-Herttoniemeen.

    2. Kaa­va-alueel­la on täl­lä het­kel­lä hyvin toimi­va palvelukom­plek­si, jon­ka osat täy­den­tävät eri­no­mais­es­ti toisi­aan: koulut, van­hus­ten palve­lu­ta­lo, sairaala, ter­veysase­ma, sosi­aal­i­toimen tilat, kir­jas­to, nuoriso­ta­lo, liikun­tasali. Päiväkoti sisäl­tyy kaavae­hdo­tuk­seen. Tule­vaisu­udessa näi­hin raken­nuk­si­in saadaan sopi­maan myös asukasti­lat, jos näin päätetään. 

    3. Kaa­va-alue rajoit­tuu Siil­i­tien vuokrat­aloalueeseen, joka on kaupun­gin suurimpia. Asukkaiden hyv­in­voin­ti edel­lyt­tää hyvin saavutet­tavia julk­isia palveluita.

    4. Hert­toniemen kir­jas­to ja alueen asukkaat ovat mukana Helsin­gin kaupun­gin Lähiöra­has­ton 45.000 eurol­la rahoit­ta­mas­sa han­kkeessa ”Pien­ten lähiöis­sä sijait­se­vien kir­jas­to­jen muokkaami­nen asukkaiden omak­si tilak­si – alueen olo­huoneek­si”. Kir­jas­to­työn uud­is­tamisen lähtöko­htana ovat alueen asukkaat ja hei­dän tarpeen­sa. Tavoit­teena on kehit­tää yhteisölähtöisiä palveluym­päristöjä, jot­ka miel­letään omak­si tilak­si. Han­kkeeseen osal­lis­tu­vien asukkaiden kannal­ta on olen­naista, että tiede­tään kir­jas­ton jatka­van nyky­isil­lä sijoillaan.

    Vastaa

27. Meilah­den sairaala-alueen suunnitteluperiaatteet

    Las­ten­sairaalaa ja muu­ta sel­l­aista varten tarvi­taan kymme­nen hehtaaria raken­nusalaa. Tääl­läkin museovä­ki tuo lusikkansa sop­paan. Jos nyt saa esit­tää jotain moukka­maista, niin en ole ihan var­ma, että näin tiivi­isti raken­net­tavalle alueelle, jos­sa raken­nus­tarpei­ta on run­saasti, on järkevää museoi­da entisiä sairaan­hoita­jien asuntoloita.

    Miten suuret las­ten­sairaalan syn­er­giae­dut ovat siitä, että se on muiden sairaaloiden vier­essä, varsinkin kun vas­ta­syn­tynei­den teho-osas­to tulee toim­i­maan Nais­ten­klinikalla? Voisi etsiä vähän väl­jem­män ton­tin, niin voitaisi­in ehkä saa­da se maail­man paras sairaala sinne sopi­maankin. Jostain syys­tä las­ten­sairaalan toteu­tus on päätet­ty viedä vai­h­toe­hdot­tomasti läpi, mitään suun­nit­teluk­il­pailui­ta ei ole aikaa pitää ja raken­nut­ta­jasäätiö varautuu otta­maan raskaasti velkaa — kuka senkin sit­ten lop­pu­jen lopuk­si maksanee…

    Vastaa

28. Juho Laatu:

    Tuo kuu­lostaa minus­ta siltä ikuisen tiivistämisen poli­ti­ikalta, jota monis­sa kapupungeis­samme on jo vuosikym­meniä harjoitettu.

    Mis­sä kaupungeis­sa on har­joitet­tu “ikuisen tiivistämisen poli­ti­ikkaa” ja miten tämä näkyy? Ainakin Helsingis­sä on tähän men­nessä har­joitet­tu lähin­nä ikuisen levit­täy­tymisen politiikkaa.

    Vastaa

    1. Vielä ker­ran. Kun Helsin­gin seudun kaupunki­maisen asu­tuk­sen asukasluku kaksinker­tais­tui, sen vaa­ti­ma tila kymmenkertaistui.

       Vastaa

29. Jos tiivis­tetään niin kauan, kuin uusista tiloista mak­se­taan yli raken­nuskus­tan­nusen hin­ta, lop­putu­los ei liene kovin hyvä. 

    Eikös tuos­ta loogisin lop­putule­ma olisi Hong Kong? Mikä ei todel­lakaan vaikut­tanut minus­ta slum­mil­ta tai edes epävi­ihty­isältä siel­lä v. 2008 kevääl­lä käy­dessäni. Etenkään ver­rat­tuna Kiinan puolel­la ole­vaan Guangzhouhunm jos­sa kävin samal­la reissulla.

    Joku muu tun­te­nee his­to­ri­aa ja kaupunkisu­un­nit­telun teo­ri­oi­ta parem­min, mut­ta kuvit­telisin tämän klas­sisen slum­mi­u­tu­misen tapah­tu­van sil­loin kun kaupunki­in on kova tunku ja kun­nol­lisia asun­to­ja ei kaavoite­ta ja raken­neta kysyn­nän tahdis­sa ja rak­en­tamisen sal­li­taan tapah­tu­van _täysin säätelemättä_ kaupun­gin rajo­jen ulkopuolelle.

    Vastaa

30. ze: Mis­sä kaupungeis­sa on har­joitet­tu “ikuisen tiivistämisen poli­ti­ikkaa” ja miten tämä näkyy? Ainakin Helsingis­sä on tähän men­nessä har­joitet­tu lähin­nä ikuisen levit­täy­tymisen politiikkaa. 

    Helsin­gin seudul­la on har­joitet­tu sekä ikuisen levit­täy­tymisen poli­ti­ikkaa (=metropoli kas­vaa ypäryskun­ti­in) että ikuista tiivistymistä (Helsingis­sä viher­aluei­den lisäk­si myös jo raken­ne­tu­il­la alueil­la). Helsin­ki on levit­täy­tynyt viime aikoina vain Sipooseen. Tiivistämi­nen jatkunee ja näkynee. En usko OS:n asut­ta­van 400 000 uut­ta asukas­ta puistoihinkaan.

    Vastaa

31. Osmo Soin­in­vaara: Kun Helsin­gin seudun kaupunki­maisen asu­tuk­sen asukasluku kaksinker­tais­tui, sen vaa­ti­ma tila kymmenkertaistui.

    Helsin­gin vaa­ti­ma tila ei ole Suomen ongelmista pahimpia. Säästyypähän tilaa vihreäm­mil­lä alueil­la, kun ihmiset pakkau­tu­vat yhteen pisteeseen.

    Jos halu­taan tiivistä kaupunkia ja halu­taan käyt­tää vain vähän maa­ta, suosit­telisin nauhakaupunkia joukkoli­iken­neväylien yhtey­teen tiivi­isti raken­ne­tu­in sol­muin. Puu­tarhakaupungi­nosien tiivistämi­nen ei ole yhtä tehokasta.

    Vastaa

32. Janne Pel­to­la: Eikös tuos­ta loogisin lop­putule­ma olisi Hong Kong? Mikä ei todel­lakaan vaikut­tanut minus­ta slum­mil­ta tai edes epävi­ihty­isältä siel­lä v. 2008 kevääl­lä käy­dessäni. Etenkään ver­rat­tuna Kiinan puolel­la ole­vaan Guangzhouhunm jos­sa kävin samal­la reissulla.

    Hong Kong on hieno elämys tiiviy­dessään, ja Suomikin voisi rak­en­taa yhden tuol­laisen alueen kokeek­si jon­nekin Helsin­gin ulkop­uolelle. (vai tiivis­tetäänkö Helsin­gin keskus­ta noin näyt­täväk­si ja vetovoimaiseksi 😉 )

    Joku muu tun­te­nee his­to­ri­aa ja kaupunkisu­un­nit­telun teo­ri­oi­ta parem­min, mut­ta kuvit­telisin tämän klas­sisen slum­mi­u­tu­misen tapah­tu­van sil­loin kun kaupunki­in on kova tunku ja kun­nol­lisia asun­to­ja ei kaavoite­ta ja raken­neta kysyn­nän tahdis­sa ja rak­en­tamisen sal­li­taan tapah­tu­van _täysin säätelemättä_ kaupun­gin rajo­jen ulkopuolelle.

    Tuo pätee per­in­teisi­in slum­mei­hin. Tarkoitit tosin ehkä “kaupun­gin kaa­van ulkop­uolelle”. Käytin ter­miä slum­mi­u­tu­mi­nen viit­taa­maan vas­taavaan kehi­tyk­seen kaupun­gin itsen­sä toimesta.

    Varsi­naista per­in­teistä slum­mi­u­tu­mista Helsingis­sä ei kai juuri vielä näy. Toki Espoo on alueena ehkä keskimäärin arvoste­tumpaa. Jotkut tiivi­isti raken­netut kohteet ovat vähem­män arvostet­tu­ja, kuin niitä suun­niteltaes­sa kuvitelti­in (Itä-Pasi­la, Mer­i­ha­ka, huono­maineisim­mat lähiöt). Jonkin tasoista arvon alen­e­maa on tuot­tanut van­ho­jen jugend-kaupungi­nosien “paran­telu” mod­ern­im­meil­la raken­nuk­sil­la. Tuskin rin­ta­mami­estalonkaan arvoa nos­taa puu­tarhan ilmestynyt mod­erni omakoti­ta­lo, eikä ker­rostaon arvoa sen eteen nous­sut toinen ker­rosta­lo. Har­voin tiivistämi­nen nos­taa alueen van­ho­jen raken­nusten arvoa. Useim­miten kai laskee.

    Vastaa

33. Janne Pel­to­la:kuvit­telisin tämän klas­sisen slum­mi­u­tu­misen tapahtuvan 

    Hong Kong on eri­ty­istapaus jos­sa tiukasti rajat­ul­la alueel­la kuitenkin tapahti huo­mat­tavaa taloudel­lista kehi­tys­tä ja alue houkut­teli väkeä. Helsingis­sä täl­laista tiukkaa hallintora­jaa ei ole vaan kauaskin kaupun­gin ulkop­uolelle saa muut­taa ja silti käy­dä tääl­lä töissä. 

    Detroit ja jotkut itäisen Kes­ki-Euroopan tai ex-Neu­vos­toli­iton alueet taas ovat tyh­jen­tyneitä asuinaluei­ta ja kun raken­nuk­sil­la tai ton­teil­la ei ole kysyn­tää, kun­nos­s­api­toon ei käytetä rahaa eikä raken­nu­soikeudel­lakaan kan­na­ta speku­loi­da. Täl­laisia “slum­me­ja” saat­taa syn­tyä Suomes­sakin tyh­jenevien savupi­ip­pu­paikkakun­tien elementtilähiöihin. 

    Asun­to­jen hin­nois­sa maltill­i­nen “jatku­va kasvu” ja kysyn­nän pysymi­nen hie­man korkeam­pana kuin tar­jon­ta on yleen­sä hyvä asia (Helsingis­sä se ei ole maltillista).

    Mm. Pari­i­sis­sa ja Ruot­sis­sa on kaikkien tun­temia ele­ment­tilähiöitä jois­sa “slum­mi­u­tu­mi­nen” ei syn­ny vält­tämät­tä arkkite­htu­urista tai mis­tään olete­tus­ta tiiviy­destä. Asukkaiden (usein ehkä “asutet­tu­jen” tai “sijoitet­tu­jen”) panos­ta tarvi­taan myös. 

    Suh­dan­nerom­ah­duk­set syn­nyt­tävät aavekaupunke­ja kun kupla puhkeaa kuten esim. nyt Espan­jas­sa. Jos taan­tu­ma lakkaa järkevässä ajas­sa, alka­vat nuokin alueet vähitellen täyt­tyä ennen kuin uudehkot talot pää­sevät lop­ullis­es­ti huonoon kun­toon. Kesken­eräisik­si jäänyt kokon­aisu­us puo­li­valmi­ine taloi­neen, puut­tuvine palveluineen ja liiken­nein­fra­struk­tu­urei­neen toki tekee asumis­es­ta ikävää.

    Ja sit­ten on vielä tuo mainit­se­masi kehit­tyvien maanosien slum­mi­alueet jos­sa kaupun­git houkut­tel­e­vat koulut­tam­a­ton­ta väkeä ja joutomaalle syn­tyy hökke­likyliä täysin kontrolloimattomasti.

    Ja suo­ma­laiset kut­su­vat usein “slum­mik­si” melkein mitä tahansa kol­men ele­ment­tivuokrat­alon ryh­mää jos­sa on keski­o­lut­baari ja viisi työtöntä…

    Vastaa

34. Juho Laatu: Jos halu­taan tiivistä kaupunkia ja halu­taan käyt­tää vain vähän maa­ta, suosit­telisin nauhakaupunkia joukkoli­iken­neväylien yhtey­teen tiivi­isti raken­ne­tu­in solmuin

    Kalasa­ta­ma — tyhjää — Kulosaari — tyhjää — Hert­tonie­mi — tyhjää — Itäkeskus/Puotinharju. Itä-Helsingis­sä on jo helminauha, mut­ta se ei tuo­ta lainkaan mukavaa ympäristöä keskit­tymien välille, pikem­minkin asu­tuk­sen vält­telemän motarin ja melu­alueen keskelle kaupunkia.

    Mikä on se logi­ik­ka jol­la uusi helminauhakaavoitus tuot­taisi yhtään parem­man lop­putu­lok­sen? Hyvä kaupun­ki on käve­lymit­takaavainen jatku­mo jos­sa joukkoli­ikenne muo­dostaa verkon.

    Vastaa

35. Ehkä vain mar­gin­aalis­es­ti tähän liit­tyen, mut­ta kom­men­tit toi mieleen, ja ääries­imerk­it tuo aina hyvää per­spek­ti­iviä: Kajaanin Otan­mäeltä saisi velat­toman 77 neliön ker­rostaloa­sun­non alle 200 e/neliö, raken­net­tu 70-luvul­la. Ja niitä on mon­ta myyn­nis­sä, osa vain vähän kovem­mal­la neliöhin­nal­la. Kun liian suuri osa työ­paikoista katoaa, niin asun­to­jen arvo voi rom­ah­taa näinkin paljon.

    Vastaa

36. spot­tu: Kalasa­ta­ma – tyhjää – Kulosaari – tyhjää – Hert­tonie­mi – tyhjää – Itäkeskus/Puotinharju. Itä-Helsingis­sä on jo helminauha, mut­ta se ei tuo­ta lainkaan mukavaa ympäristöä keskit­tymien välille, pikem­minkin asu­tuk­sen vält­telemän motarin ja melu­alueen keskelle kaupunkia. 

    Kulosaari ei ole tyhjä, vaan käsit­tääk­seni aika avostet­tu asuinympäristö (ja tiivistämi­nen siis tuhoaisi van­haa arvostet­tua kaupungi­nosaa). Helsin­gin sata­mat voi laskea läh­es tyhjik­si alueik­si, kos­ka niiden satam­a­toim­inta on siir­tynyt muualle.

    Mikä on se logi­ik­ka jol­la uusi helminauhakaavoitus tuot­taisi yhtään parem­man lop­putu­lok­sen? Hyvä kaupun­ki on käve­lymit­takaavainen jatku­mo jos­sa joukkoli­ikenne muo­dostaa verkon.

    OS:n kuningasa­ja­tus oli aikoinaan nauhakaupun­ki pääradan var­teen Helsingistä Tam­pereelle. Tuol­ta väliltä löy­tyy var­masti uusia “tyhjiäkin” paikko­ja uusille keskuk­sille. Parem­pi niin, kuin tuho­ta vanhaa.

    Nauhakaupun­ki olisi tehokas joukkoli­iken­teen kannal­ta. Nauha tai muu­ta­ma ris­teävä nauha on tehokkaapi kuin tiivis­tet­tyyn kaupunki­in raken­net­tu verkko (vai­h­to­jen määrä pienem­pi, yksit­täis­ten lin­jo­jen matkus­ta­jamäärä suurem­pi, yksit­täiset lin­jat nopeampia).

    Nauhakaupun­gin sol­mut tulisi rak­en­taa käve­lymit­takaavaisek­si, ja sol­mut mielel­lään niin lähekkäin, että naa­purisol­mui­hin vei kulkea myös polkupyörällä.

    Vastaa

37. Juho Laatu: spot­tu: Kalasa­ta­ma – tyhjää – Kulosaari – tyhjää – Hert­tonie­mi – tyhjää – Itäkeskus/Puotinharju. Itä-Helsingis­sä on jo helminauha, mut­ta se ei tuo­ta lainkaan mukavaa ympäristöä keskit­tymien välille, pikem­minkin asu­tuk­sen vält­telemän motarin ja melu­alueen keskelle kaupunkia. 

    Kulosaari ei ole tyhjä, vaan käsit­tääk­seni aika avostet­tu asuinympäristö (ja tiivistämi­nen siis tuhoaisi van­haa arvostet­tua kaupungi­nosaa). Helsin­gin sata­mat voi laskea läh­es tyhjik­si alueik­si, kos­ka niiden satam­a­toim­inta on siir­tynyt muualle.

    Point­ti taisi olla, että rakennettujen/rakennettavien aluei­den välil­lä on aina aika iso väli tyhjää. Ei ole yht­enäistä kaupunki­mat­toa, vaan helminauhakaupun­ki, joka ei ole sekään kovin onnistunut.

    Vastaa

38. Ville: Point­ti taisi olla, että rakennettujen/rakennettavien aluei­den välil­lä on aina aika iso väli tyhjää. Ei ole yht­enäistä kaupunki­mat­toa, vaan helminauhakaupun­ki, joka ei ole sekään kovin onnistunut. 

    Joo, luin näköjään tuon kohdan väärin. Mielestäni nauhakaupun­ki kan­nat­taa rak­en­taa pääsään­töis­es­ti yht­enäisek­si nauhak­si. Jos nauha on pitkä (esim. Tam­pere-Helsin­ki), tarvi­taan joukkoli­iken­nevä­lineitä, jot­ka ovat nopei­ta ja joiden pysäkkiväli on pitkä. Mut­ta silti väl­itkin kan­nat­taa täyttää.

    Helsingis­sä välien täyt­tämi­nen on mutkikkaampi kysymys. Riip­puu siitä, onko väleis­sä jotain suo­jeltavaa (luon­toa, viher­aluet­ta, väljyyt­tä, maise­maa, kult­tuuria). Helsin­gin itä­su­un­nas­sa on myös salmia yms.

    Täy­den kaupunki­ma­ton ongel­ma on joukkoli­iken­teen kannal­ta se, että siinä nopei­den joukkoli­iken­ney­hteyk­sien väle­jä joudu­taan paikkaa­maan hitail­la bus­sivuoroil­la, jot­ka vai­h­toi­neen piden­tävät kulkuaiko­ja huo­mat­tavasti. Hie­man irral­lisem­pi­in nauhoi­hin perus­tu­va ratkaisu saadaan tehokkaam­mak­si (eikä ratkaisun tarvitse olla umpeen tiivistetty).

    Uusien lähiöi­den rak­en­t­a­mi­nen (uusien tai ole­mas­saole­vien nauho­jen var­teen) on tehokkaam­paa kuin van­ho­jen lähiöi­den kor­vaami­nen, ja vähem­män vahin­gol­lista asu­jien ja kult­tuuriym­päristö­jen kannal­ta kuin van­ho­jen tiivistäminen.

    Vastaa

39. Paula:
    Nykyisessä paikas­saan Hert­toniemen kir­jas­to palvelee hyvin alueen koul­u­laisia sekä van­huk­sia. Samas­sa raken­nuk­ses­sa on myös nuoriso­ta­lo. Hert­toniemeläiset itse ovat kovasti raken­nuk­sen purkamista vas­taan. Voisiko asi­as­sa kuun­nel­la heitä?

    Kir­jas­ton edessä on tuo vihreä kolmio, iki­aikainen ryteikkö, vain 300m päässä metroase­mal­ta. Miten tuo­hon kohtaan jätetään ryteikkö joka ei palvele mitään eikä ketään. Samaan kohtaan voisi tehdä vaik­ka Hert­toniemen maamerkin, 20 ker­roksisen yhdis­telmän toimis­toa, kir­jas­toa, asun­to­ja. Van­han kir­jas­toraken­nuk­sen voisi purkaa ja sen tilalle sit­ten uuden­malli­nen raken­nuskokon­aisu­us jos­sa olisi nuorisoti­lat, uima­hal­li ( jota puuhastel­tu Hert­toniemeen noin 50 vuot­ta ainakin) ja taas niitä asun­to­ja. Samoi­hin raken­nuk­si­in lähelle ase­maa on pystyt­tävä suun­nit­tele­maan ja toteut­ta­maan, tiivistä tilaa sekä monitoimisuutta.

    Vastaa

40. Hilk­ka Hel­sti:
    Kaavaselostuk­sen sivul­la 13 tode­taan, että ”kir­jas­ton ja nuoriso­talon raken­nus­ta ei saa purkaa ennen kuin kor­vaa­vat tilat toimin­nalle on toteutet­tu muual­la Hert­toniemessä.” Näistä uusista tiloista ei olekaan mitään takeita. 

    Eikös uut­ta kir­jas­to- ja nuorisoti­laa olla juuri rak­en­ta­mas­sa Töölön­lah­den alueelle. Sinne pääsee kätevästi hyvin toimi­val­la joukkoliikenteellä.…

    Vastaa