Onko kuntien tehtävissä karsimisen varaa

Suomen taloudel­la menee sen ver­ran surkeasti, että mei­dän on tul­ta­va toimeen vähem­mäl­lä. On paljon sel­l­aisia tehtäviä, joi­ta ei nyt vaan tarvitse tehdä enää. Min­un on vaikea ymmärtää, mik­si luki­olu­ok­ka pitää jakaa luter­i­laisi­in, ortodok­sei­hin, katolisi­in, islami­laisi­in ja uskon­not­tomi­in, kun opete­taan maail­manuskon­to­ja, mut­ta ei täl­lai­sista älyt­tömyyk­sistä paljon säästy. Enem­män säästyy, kun pois­te­taan sinän­sä hyvä tarkoit­tavia, mut­ta jäykkyy­dessään kahlit­se­via norme­ja ja vielä enem­män, kun kar­si­taan van­hanaikaisia ja hyvin byrokraat­tisia hallinnol­lisia käytän­töjä. Näitä on esimerkik­si Helsingis­sä aika paljon.

Merkit­tävää säästöä syn­tyy, jos voidaan pois­taa turhia ammat­tikun­tara­jo­ja ja ylim­i­toitet­tu­ja koulu­tus­vaa­timuk­sia. Kuin­ka mon­en vuo­den koulu­tuk­sen nyt esimerkik­si vaatii se, että vie van­huk­sen puis­toon käve­lylle. Sosi­aali-ja ter­vey­den­huol­lon ammat­tikun­tara­jo­ja on pakko pois­taa jo senkin takia, ettei koulutet­tua työvoimaa riitä kaik­keen siihen, mihin sitä nyt vaaditaan.

179 vastausta artikkeliin “Onko kuntien tehtävissä karsimisen varaa”

  1. Nythän uuden ter­vey­den­huolto­lain (?) takia ambu­lanssien valmiusastei­ta nos­tet­ti­in ja tämän takia monel­la seudul­la kus­tan­nuk­set ovat suo­ras­taan räjähtäneet käsiin.

    Uudet säädök­set vaa­ti­vat myös että jatkos­sa jokaises­sa hoitokodis­sa on käytössä henkilöko­htainen suihku. Pienet tipah­ta­vat pois, kil­pailu vähe­nee ja kus­tan­nuk­set kas­va­vat. No onhan se var­masti ihan kiva ja hyödytkin ovat ilmeisiä, mut­ta onko­han kum­minkaan ihan hin­tansa väärti? 

    Nämä ovat niitä asioi­ta, jois­sa pitää ymmärtää säästää oike­as­sa paikkaa.

  2. Van­huk­sen käve­ly­tyk­sen tapai­sis­sa asiois­sa on koko ajan enem­män hyper­varovaisu­us­vas­tu­uon­gelmia joiden seu­rauk­se­na julkisen puolen päät­täjät ja virkamiehet eivät uskalla tehdä mitään ratkaius­ja kaupunki­laisjär­jel­lä nopeasti ja hel­posti kos­ka pelkäävät syytet­tä ja julkisuutta. 

    Taustal­la on älytön määrä lake­ja, ase­tuk­sia ja ohjei­ta sekä kansalais­ten kak­si­jakoinen suh­tau­tu­mi­nen: osa vaatii asioiden tapah­tu­van suit-sait hal­ki, poik­ki ja pinoon — osa taas päitä vadille jos määräyk­siä ei ole nou­datet­tu pilkulleen (ja sil­loin apu­un tulee laki- ja asi­amiesarmei­ja joille kus­tan­nussäästöt ovat se viimeisek­si huomioon otet­ta­va juttu…).

  3. Yksi ulot­tuvu­us teemas­sa on mitkä tehtävät on tarkoituk­sen­mukaista määrit­tää kun­nan tehtäviksi, ja mitkä jollekin muulle taholle.

    Esimerkik­si kun­nal­la on lais­sa yksi­ty­i­sistä teistä määrät­ty lak­isääteinen velvol­lisu­us: “Tässä lais­sa tarkoitet­tu­ja tehtäviä varten kun­nas­sa tulee olla tielau­takun­ta tai kun­nan määräämä muu moni­jäs­eni­nen toimielin, jona ei kuitenkaan voi toimia kunnanhallitus.”

    Käytän­nössä nuo sille ko. lais­sa määrite­tyt tehtävät ovat sen tyyp­pisiä, että maan­mit­taus­laitos olisi tuhat ker­taa parem­pi instanssi niitä ratko­maan, kuin kunnnalli­nen toimielin.

  4. Entä jos hyväksyt­täisi­in se että van­hem­mat ovat AINA ain­oi­ta jot­ka voivat las­taan kas­vat­taa. Eli lopetet­taisi­in las­ten­suo­jelu ja huostaan­otot sekä eri­laiset nuorisokodit. Säästy­isi rahaa kun henkilöt voisi irti­sanoa kun­nan palveluk­ses­ta sekä palvelu­jen ostot voisi lopettaa. 

    Koulun voisi aloit­taa aiem­min, luku­vuo­den pitu­ut­ta päiv­inä piden­tää ja jakaa koul­u­laiset ryh­mi­in että samaa raken­nus­ta voisi käyt­tää tehokkaam­min. Jatko-opin­toi­hin voisi päästä 18 vuo­den iässä.

    Päivähoito oikeu­teen pitää aset­taa rajoituksia…

  5. Mon­et kun­nat ovat jo trim­man­neet talouten­sa, joten ne voivat säästää enää vain siel­lä, mis­sä säädök­set säästämisen sal­li­vat. Koul­u­lu­okkien kokoa ehkä kas­vate­taan, minkä laki sal­lii. Van­huk­sia ei käve­lytetä, vaan lääk­itään hil­jaisik­si — pait­si jos uudet henkilöstön määrää koske­vat säädök­set tekevät täl­laiset säästöt mah­dot­tomik­si. Koul­u­laisille tar­jo­taan huonom­paa ruokaa. Kaik­ki opiskelu­vä­li­neet jätetään van­hempi­en mak­set­tavak­si. Poti­lai­ta ei lähetetä kalli­isi­in hoitoi­hin. Van­huk­set jääkööt mökkei­hin­sä. Uusien säästö­jen saamisek­si monis­sa kun­nis­sa pitäisi siis myös keskeisiä palvelu­vaa­timuk­sia höl­len­tää (= ei hoide­ta sairai­ta, ei koulute­ta lap­sia). Help­po­ja ratio­nal­isoin­tiko­htei­ta (kuten päällekkäi­nen uskon­nonope­tus) ei enää kovin paljon ole.

    Mut­ta toiv­ot­tavasti näin ei käy. Olen vähän eri mieltä sen hal­li­tuk­sen lin­jauk­sen kanssa, että kansalais­ten perus­palve­lut ovat ensim­mäisenä leikkaus­listal­la, kun taloudel­la menee vähän surkeam­min ja val­tio ottaa liikaa lainaa. Käsit­tääk­seni suuri osa Suo­ma­lai­sista kyke­nee edelleen pari­in ulko­maan­matkaan vuodessa, monel­la per­heel­lä on pari kallista autoa, ja muutenkin eletään kuin taan­tu­maa ei olisikaan. Leikkaisi­in siis ylel­lisyysku­lu­tus­ta ja entiseen tapaan ansait­se­vien per­hei­den kulu­tus­ta. Niin surke­as­sa jamas­sa Suo­mi ei vielä ole, että olisimme pakotet­tu­ja leikkaa­maan perus­palvelui­ta. Käytän­nössä hal­li­tus leikkaa köy­hiltä, kun ei viit­si tai osaa rikkaam­mil­ta leika­ta. Peruster­vey­den­huol­losta voi ottaa, kun A‑kansalaisilla on jo oma ter­vey­den­hoiton­sa. Ehkä pian näemme A‑kansalaisten yksi­tyiskolu­jenkin nousun.

    Toinen ilmeinen hyö­dyn­tämät­tä jääänyt säästöko­hde on val­tion palve­lut ja byrokra­tia. Paljonko val­tion viras­toil­ta on tässä säästökam­pan­jas­sa leikat­tu? Puo­lus­tusvoim­il­ta on kyl­lä leikat­tu tehokkaasti, sil­lä sil­lä puolel­la poli­itikko­jen tehtävä on help­po — annetaan vain säästet­tävä pros­ent­tiluku, ja ken­raalit hoita­vat hom­man mukise­mat­ta. Mut­ta ne muut val­tion viras­tot ja laitok­set. Ehkä myös ne voisi­vat osal­lis­tua talkoisi­in enem­män. Var­masti turhaakin byrokra­ti­aa on. Sel­l­aista jon­ka pois­t­a­mi­nen koskisi kansalaisi­in vähem­män kuin soten ja koulu­jen leikkauk­set. Vai ovatko val­tion toimin­nat liian lähel­lä min­is­tere­itä itseään? Pitää kai kysyä myös, paljonko on säästet­ty puoluei­ta lähel­lä ole­vien kohtei­den rahoituk­ses­ta? (taitaa tosin olla turha kysymys)

    Kol­mas kohde voisi olla EU. Eiköhän sil­läkin olisi jotain säästet­tävää. Kri­isi­hän on koko EU:n yhteinen (tai ainakin euroalueen).

    Yksi ilmeinen peru­songel­ma nykyti­lanteessa on se, että Suomen enti­nen patent­tilääke, deval­vaa­tio ei ole euron tulon myötä enää käytet­tävis­sä. Tästä syys­tä poli­itikoil­ta ovat keinot ja ymmär­rys lop­puneet, ja nyt yritetään vas­tuu leikkauk­sista sälyt­tää kun­nille. Pitäisi kek­siä uusia keino­ja uudessa tilanteessa. Eri­laiset sisäiset deval­vaa­tiot taita­vat olla poli­itikoille liian kova pala. Euroalue voisi antaa euron devalvoitua enem­mänkin (en tosin pidä tätäkään kovin järkevänä, sil­lä euron piti alun­perin olla vakaa val­u­ut­ta eikä poli­it­ti­nen säätöruuvi).

    Näil­lä perusteil­la, saam­meko myös artikke­lin “Onko val­tion tehtävis­sä kar­simisen varaa”? (ja ehkä vielä jotain EU:sta ja puoluer­a­hoituk­ses­takin) Säästöjä tarvi­taan heti ja kipeästi (rak­en­teel­lis­ten paran­nusten lisäk­si), mut­ta perus­palve­lut eivät olisi min­un listal­lani keskeisin leikkausko­hde (eikä niis­sä juuri läskiä olekaan, ainakaan köy­hem­mis­sä kunnissa).

  6. Meil­lä on kodeis­sa tänä päivänä ihmisiä, jot­ka eivät suo­ri­udu sel­l­ai­sista päivit­täi­sistä asioista, kun vuo­teesta ylös­nousus­ta tai tuo­lil­la istu­mis­es­ta. Ihmisiä, joiden hal­vaus aiheut­taa sen, että kädestä aut­ta­mal­la olka­pää on lop­pu elämän kipeä. Ihmisiä, jot­ka saat­ta­vat mene­htyä het­ken kulut­tua siihen, että var­vas kolah­taa tuolin jalkaan.

    Van­huk­sen ulos viem­i­nen on usein eri­ty­istä osaamista ja jär­jeste­lykykyä vaa­ti­va asia. Puhutaan siis niistä ihmi­sistä, jot­ka eivät itse pääse, sppb = 0. Toki tutut ihmiset pär­jäävät huonokun­tois­t­en kanssa. Todel­lisu­us on kuitenkin se, että ter­vey­den­hoitoalal­la on aina uusi tek­i­jä edessä ja kuukau­den hoito­suhdet­ta voi pitää pitkänä. 

    Tuo “van­hus puis­toon” esimerk­ki näyt­tää hyvin sen, että poli­tikol­la ei ole käsi­tys­tä siitä, mis­tä päät­tää. Meil­lä ei ole sel­l­aista palvelua sote-alal­la, joten mata­lampi koulu­tus tähän tehtävään on turhaa huutelua. 

    Ammat­tikun­tara­jo­ja tulisi pois­taa ja paljon. Se on selvää. Se kuitenkin vaatii osaamisen tun­nistamista ja tunnustamista.

  7. Merkit­tävää säästöä syn­tyy, jos voidaan pois­taa turhia ammat­tikun­tara­jo­ja ja ylim­i­toitet­tu­ja koulu­tus­vaa­timuk­sia. Kuin­ka mon­en vuo­den koulu­tuk­sen nyt esimerkik­si vaatii se, että vie van­huk­sen puis­toon käve­lylle. Sosi­aali-ja ter­vey­den­huol­lon ammat­tikun­tara­jo­ja on pakko pois­taa jo senkin takia, ettei koulutet­tua työvoimaa riitä kaik­keen siihen, mihin sitä nyt vaaditaan. 

    Tuo malli taitaa olla yksi sisäisen deval­vaa­tion muo­to. Palkko­jen laskem­i­nen on poli­it­tis­es­ti kovin kivu­lias­ta (eli poli­itikoillemme mah­do­ton tehtävä), mut­ta nyky­is­ten kallispalkkaisten virko­jen kor­vaami­nen huokeam­mil­la tek­isi saman asian pienem­mäl­lä metelil­lä. Jälkikä­teen noiden uusien ammat­tikun­tien koulu­tuk­sen tasoa voisi sit­ten taas nos­taa (ja jo palkat­tu­ja työn­tek­i­jöitä jatkok­oulut­taa). Tehdään siis sairaan­hoita­jista sairaan­hoitoas­sis­tent­te­ja, mut­ta vaa­di­taan heiltä samat työt vähem­mäl­lä pal­ka­lla. Tosin meil­lä on tain­nut olla vaikeuk­sia pitää koulut­ta­mamme sairaan­hoita­jat työ­markki­noil­la muutenkin? Menevät pahuk­set Nor­jaan tai mui­hin ammat­tei­hin. Tässä strate­gias­sa voi olla sekin ongel­ma, että työt­tömistäkin pitäisi tehdä nyky­istä vähem­mäl­lä toimeen­tule­via aputyöt­tömiä, jot­ta kansalaiset eivät hakeu­tu­isi sille puolelle varsi­nais­ten työ­paikko­jen käy­dessä vähätuottoisemmiksi. 😉

    No, turhia koulu­tusku­lu­ja tuos­sa kai ensisi­jais­es­ti yritet­ti­in säästää. Mut­ta toki köy­hissä kun­nis­sa halvem­paa työvoimaa käytet­täisi­in heti niin paljon kuin laki sal­lii, ja myös ammat­ti­taitoa vaa­ti­vat tehtävät lip­sah­taisi­vat hel­posti (tai siir­ret­täisi­in hal­li­tuk­sen siu­nauk­sel­la tarkoituk­sel­la vaivihkaa) ammat­ti­taidot­tomien käsiin.

  8. Jos ajatel­laan eri kun­tien hallinnon­alo­jen kus­tan­nusten mit­takaavaa, niin suurin ja hal­lit­se­mat­tomin kuluerä kun­tien kukkarol­la on erikois­sairaan­hoito, johon ei shp:ien tuot­tavu­u­so­hjelmista huoli­mat­ta saa­da mitään rajoitet­ta aikaiseksi.

    Vaik­ka lähete poti­laas­ta esh:oon oliskin alun­perin perustel­tu, mak­sa­jal­la eli kun­nal­la ei ole välinet­tä hal­li­ta erikois­sairaan­hoi­dos­sa syn­tyviä lisäku­lu­ja esimerkik­si lop­ut­tomista kon­trol­likäyn­neistä ja muiden erikoisa­lo­jen konsultoinneista. 

    Pitääkö kaikkien ihmis­ten saa­da elämän­tavois­taan ym huoli­mat­ta läh­es ilmainen ter­vey­den­huolto? Jos poti­laan omavas­tu­u­o­su­us olisi suurem­pi esh:ssa niin suorit­ta­va por­ras jou­tu­isi parem­min perustele­maan poti­laalle esimerkik­si lukuis­ten kon­trol­likäyn­tien, labra- ja kone­tutkimusten käytön esh:ssa. Täl­lä het­kel­lähän suorit­ta­va por­ras mielum­min lisää suorit­tei­ta, joil­la resurssit oma työhön on perusteltavis­sa. Pitääkö tässä yhteiskun­nas­sa mak­saa par­turil­la käyn­nistä enem­män kuin lääkäril­lä käynnistä?

    Turhaa työtä ter­vey­den­huol­los­sa voisi kar­sia myös säätämäl­lä esim 300 euron kor­vauskat­to lääkeku­lui­hin, joka on myös toinen kas­va­va kuluerä tässä yhteiskun­nas­sa. B‑lausuntoja kir­joite­taan lääkkeistä, joista poti­las saa muta­man eruon kela-kor­vauk­sen ja Kelan kor­vauskäsit­telijöil­lä riit­tää töitä. Kuluka­tol­la koko sys­tee­mi voitaisi­in lopet­taa ja lääkärit voisi­vat keskit­tyä enem­män varsi­naiseen potilastyöhön. 

    Vähä­varaisille on ter­vey­den­huolos­sa jo käytössä ns Vihreä kort­ti, jol­loin he vält­tyvät mak­samas­ta poti­las­mak­su­ja ja saman voisi ulot­taa lääkekuluihin.

    Ter­vey­den­huol­lon rahoituk­sen monikanavaisu­us olisi myös puret­ta­va, mik­sei se kuu­lu tämän hal­li­tuk­sen sote-uudistukseen?

  9. Sote-alal­la niitä norme­ja on purettavaksi…
    Esim. mik­si sosiono­mi ei ole pätevä sosi­aal­i­työn­tek­i­jäk­si? Ennen oli eikä se ainakaan tiedol­li­sista valmiuk­sista kiin­ni olisi.
    Esimerkke­jä löy­tyy muitakin…

  10. Entäpä asun­not­to­muus ja kun­tien vuokra-asunnot?
    Jospa esim. helsinkiläiselle asun­non­hak­i­jalle voitaisi­in tar­jo­ta edullisem­paa asun­toa syr­jem­mältä ja mak­sa­jana olisi val­tio? Eli myytäisi­in kun­tien omis­ta­mat vuokra-asun­not (val­ti­olle?) ja jatkos­sa val­tio omis­taisi ja hallinnoisi niitä sosi­aal­isin perustein.

  11. OS: “Merkit­tävää säästöä syn­tyy, jos voidaan pois­taa turhia ammat­tikun­tara­jo­ja ja ylim­i­toitet­tu­ja koulutusvaatimuksia.”

    Tämä helpot­taisi myös töi­den organ­isoin­tia. Nythän esim. kotona ole­van tukea tarvit­se­van van­huk­sen luona käy päivässä 2…5 ihmistä, yksi tuo ruoan, toinen huole­htii hygien­i­as­ta, kol­mas siivoaa, neljäs jakaa lääk­keet ja sit­ten joskus sairaan­hoita­ja käy tark­ista­mas­sa van­huk­sen kun­non. Tämähän tarkoit­taa, että kukin toim­i­ja on enem­män aikaa matkalla kuin asi­akkaan luona.

    Toinen organ­isoin­nin käsit­tämät­tömyys on, ettei apua tarvit­se­val­la ole tuke­naan tut­tu­ja hoita­jia. Esim. edel­lisessä tapauk­ses­sa van­huk­sen luona kävi­jät sat­ta­vat olla joka päivä eri ihmisiä. Tässäkin tuhrautuu aikaa pape­rien ja tilanteen läpi käymiseen. 

    HS:ssa on ollut järkyt­tävä kir­joi­tus­sar­ja siitä, mihin vakiokon­tak­tin puute on ajanut nuoria. 

    Kum­ma, että teol­lisu­udessa konei­den huol­lot osa­taan organ­isoi­da parem­min kuin ihmis­ten huol­lot julkisel­la puolella.

  12. Tehtäviä kun­nista voi vähen­tää, mut­ta eihän se kun­tali­itoskun­tien meno­ja vähen­nä. Säästämi­nen se tehtävien vähen­tämisen aja­tus kai olisi?

    Sitä vaan ihmette­len miten se säästö kun­nis­sa oikein tehdään. Muu­tamia mil­jar­di val­tiono­su­usleikkauk­sia on tehty ja sovit­tuna joku erä lisää + mil­jardite­hos­tus + miljarditehtäväkarsinta.

    Kun­nan menot on enim­mäk­seen palkkamenoja.
    Jokainen näistä yksit­täi­sistä mil­jardieristä 30 000 asukkaan kaupunki­in siir­ret­tynä vas­taa 100 kun­tatyön­tek­i­jän vähen­nys­tä. Van­hoista kun­tali­itok­sista meille on jäänyt “sopeutus“tarvetta parisa­taa ylimääräistä työntekijää.

    On annet­tu ymmärtää jokaisen lainku­u­li­aisen kun­nan tekevän taas uuden kun­tali­itok­sen ja han­kki­van taas uuden 5 vuo­den irti­sanomis­suo­jan henkilöstölle. Nämä yhdis­tet­tynä alkaa kumu­loitua säästö­paine, joka henkilöstö­menoi­hin siir­ret­tynä alkaa olla tasol­la 500 työn­tek­i­jää, mut­ta jota siis ei voi toteuttaa.

    Liitoskun­ta x:n väli­por­ras­es­imiehestä ja liitoskun­ta y:n jo ikään­tyneestä konekir­joit­ta­jattares­ta ei palve­lu­tuotan­nos­sa ole paljon hyö­tyä, jos he eivät halua muu­tosk­oulut­tau­tua, eivätkä he nykyisel­lään saa edes talut­taa vanhuksia.

    San­o­taan Min­is­ter­iön Mus­tatakkisten miesten tule­van neu­vo­maan, jos kun­nas­sa ei osa­ta itse. Pitänee pyytää sitä apua. Liitoskun­nista alkaa olla lopetet­tu, keskitet­ty ja myy­ty kaik­ki kun­nan palvelupis­teet roskaka­tok­sia myöten. Henkilöstö suo­ja rajoit­ta­nee mus­tatakkistenkin miesten “sopeutus“neuvoja.

  13. Mut­ta kenel­lä poli­itikol­la oikeasti on halua lähteä kar­si­maan kun­tien tehtäviä? Se kaven­taa poli­itikko­jen valtaa. 

    Sosi­aal­i­toimes­sa on kaikkea kivaa mut­ta turhaa, jota ilman on pär­jät­ty sato­ja vuosia. Sieltä saadaan nopeasti talouden tas­apain­ot­ta­vat säästöt. Osa tuista on jopa haitallisia, kos­ka ne käytän­nössä vain pas­sivoivat saajaansa. 

    Kun­nat huseer­aa­vat alueil­la, jot­ka eivät kuu­lu kun­tien tehtävi­in. Kukaan ei ole kyen­nyt esimerkik­si selit­tämään, mik­si kun­nil­la on vuokra-asun­to­ja, joi­hin pumpataan verora­haa, jos niitä ei käytetä työ­suhdea­sun­toina. Sen tiede­tään vain nos­ta­van asumiskus­tan­nuk­sia. Entä mitä järkeä on tukea joukkoli­iken­teen toimintaa?

    Kun kun­nat kohden­ta­vat toimen­sa siihen, mikä niille kuu­luu, päästään jo aika pikälle: perus ope­tus, peruster­vey­den­huolto ja infran rak­en­t­a­mi­nen. Kaik­ki muu, ennen kaikkea ylim­i­toitet­tu ja pas­sivoi­va sosi­aal­i­toi­mi, pitää voi­da kyseenalaistaa.

  14. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:
    Van­huk­sen käve­ly­tyk­sen tapai­sis­sa asiois­sa on koko ajan enem­män hyper­varovaisu­us­vas­tu­uon­gelmia joiden seu­rauk­se­na julkisen puolen päät­täjät ja virkamiehet eivät uskalla tehdä mitään ratkaius­ja kaupunki­laisjär­jel­lä nopeasti ja hel­posti kos­ka pelkäävät syytet­tä ja julkisuutta. 

    Taustal­la on älytön määrä lake­ja, ase­tuk­sia ja ohjei­ta sekä kansalais­ten kak­si­jakoinen suh­tau­tu­mi­nen: osa vaatii asioiden tapah­tu­van suit-sait hal­ki, poik­ki ja pinoon – osa taas päitä vadille jos määräyk­siä ei ole nou­datet­tu pilkulleen (ja sil­loin apu­un tulee laki- ja asi­amiesarmei­ja joille kus­tan­nussäästöt ovat se viimeisek­si huomioon otet­ta­va juttu…).

    Tämä kir­joi­tus oli hyvä kuvaus siitä, kuin­ka paras voi olla hyvän viholli­nen. Liial­lisen säädöste­htailun takana tun­tu­isi ole­van sel­l­ainen aja­tusharha, että säätämäl­lä mah­dol­lisim­man monista asioista mah­dol­lisim­man yksi­tyisko­htaisia määräyk­siä, asi­at saadaan hoi­tu­maan ihanteel­lisel­la taval­la. Näin­hän asia ei kuitenkaan ole. Sään­tövi­idakon opet­telem­i­nen, sen nou­dat­tamisen valvom­i­nen ja sään­tö­jen seu­raami­nen syövät sitä resurssia, joka pitäisi käyt­tää kun­nan palve­lute­htävien hoita­miseen. Se lisää kus­tan­nuk­sia ja tehot­to­muut­ta. Se vähen­tää mah­dol­lisuuk­sia tarkoituk­sen­mukaiseen lau­tamiesjär­jen käyt­töön. Ja lop­ul­takin kuvitel­ma siitä, että virheet voitaisi­in ehkäistä ja pois­taa sään­töjä kir­joit­ta­mal­la, on todel­lisu­udelle vieras. 

    Tässäkin asi­as­sa lie­nee niin, että vähem­män on enem­män. Kun­nal­lisia palvelu­ja voidaan tehokkaim­min paran­taa sään­tövi­idakkoa perkaa­mal­la, vähiten tarpeel­lisia palvelui­ta kar­si­mal­la ja päätös­val­lan siirtämisel­lä lähem­mäk­si kun­ta­laisia. Jos emme usko, että kun­tapäät­täjät kykenevät hoita­maan kun­ta­lais­ten asioi­ta, kuin­ka voimme kuvitel­la, että heistä paljon kauem­pana Arka­di­an mäel­lä istu­vat päät­täjät pysty­i­sivät tekemään sen paremmin.

  15. Aus­tri­an:
    Entä jos hyväksyt­täisi­in se että van­hem­mat ovat AINA ain­oi­ta jot­ka voivat las­taan kasvattaa.

    Mihinkähän ihmeel­liseen logi­ikkaan tuo oikein aivopieru perus­tuu? Jos joku ei voi huole­htia edes itses­tään, niin kum­minkin paras huole­hti­maan lapsista? 

    letko todel­lakin sitä mieltä että Anneli Auer on ylivoimais­es­ti paras las­ten­sa huolta­ja, huoli­mat­ta siitä että sai hov­ioikeud­es­ta hyvin raskaaan tuomion koskien las­ten hyväksikäyttöä?

    Oletko todel­lakin sitä mieltä Touko Tark­ki oli ehdot­tomasti se paras van­hempi lapselleen, vaik­ka tuli tap­pa­neek­si sen kuristamalla? 

    Siis miten nyt kukaan ker­takaikkises­ti voi olla huonom­pi van­hempi kuin sel­l­ainen joka kidut­taa lapsen­sa kuoliaaksi? 

    Ajat­telusi on täl­lä kohdal­la ihan täyt­tä paskaa!

    (anteek­si kie­lenkäyut­tö, mut­ta noin vam­maisia ajatuk­sia en ole pitkään aikaan lukenut)

  16. Mitä konkreet­tisia tehtävänku­vien muu­tok­sia ammat­tiryh­mille sit­ten voisi tehdä niin että vas­tuukin tehtävästä siir­ty­isi? Uno­hde­taan nyt se kai­hileikkaus. Peruster­vey­den­huol­los­sa­han tehtäviä on paljon siir­ret­ty esim. lääkäreiltä hoita­jille mut­ta vas­tuu on säi­lynyt lääkäril­lä. Yksi syy lisää että juuri kukaan lääkäri ei halua julkises­sa peruster­vey­den­huol­los­sa työskennellä. 

    Ker­too paljon jär­jestelmästämme että julkisel­la puolel­la yritetään siirtää uusia varsin vaa­tivi­akin tehtäviä lääkäreiltä hoita­jille samal­la kun yksi­tyisel­lä puolel­la koke­neet kirur­git kom­pen­soi­vat huonoa sairaala­palkkaansa tekemäl­lä luomen­pois­to­ja joista suo­ri­u­tu­isi lääketi­eteen kandikin.

    Varsinkin lähi­hoita­jien palkat toisaal­ta ovat niin lähel­lä min­imi­palkkaa että heiltä töi­den siirtämi­nen muille ei säästöjä tai­da tuottaa.

    Peruster­vey­den­huol­los­sa poti­laat ovat olev­inaan sairai­ta ja lääkärit ovat tutkiv­inaan ja hoitavinaan heitä. Ter­veyspalvelu­jen suurku­lut­ta­jille pitäisi saa­da kan­nustin viet­tää vapaa-aikaansa muuten kuin varaa­mal­la lääkäriaika.

    Erikois­sairaan­hoi­dos­sa pitäisi saa­da jär­jen ääni kuu­lu­vi­in pri­or­isoin­nis­sa. Amerikkalainen sys­tee­mi on jo tääl­lä. Lähet­teet sinkoil­e­vat erikoisalal­ta toiselle ja yli­hoide­taan ja yli­tutk­i­taan val­i­tusten pelos­sa. Ei voi tehdä sitä mikä on inhimil­lis­es­ti oikein (ja minkä tek­isi läheiselleen) vaan on tehtävä se miten olet­taa Valvi­ran juristien asian lääketi­eteel­lisiä perustei­ta tulk­it­se­van jos val­i­tus tulee.

  17. Sylt­ty,

    tuol­laisia van­hempia on jälkikä­teen mah­dol­lista ran­gaista. En tietenkään usko että kaikil­la on kykyä las­ten huoltamiseen. Mut­ta pitäisikö asia hoitaa jotenkin muuten kuin että siihen tarvi­taan julkisen val­lan resursseja?

    Pakkos­ter­il­isaa­tio ja/tai jälkikä­teen tule­vat ran­gais­tuk­set riittäisivät.

    Avainkysymys olisi tiet­ty­jen riskiryh­mien etukä­teen tun­nist­a­mi­nen ja perussy­i­hin puut­tumi­nen eikä oikei­den hoitaminen.

  18. Yksi asia voisi olla se, että kun­nat saisi­vat päät­tää päivhoidon maksuista.

  19. Min­ua ihme­tyt­tää tämän hal­li­tuk­sen toimin­nas­sa se, että kun­tia jatku­vasti patis­tel­laan säästämään, ja toisaal­ta kun­nille laite­taan tasaisin väli­a­join uusia velvot­tei­ta. Soin­in­vaaran kysymys on aiheelli­nen ja vakava.

    Pidän myös hyvin per­verss­inä sitä, että toisaal­ta val­tio lisää varo­ja kehi­tys­a­pu­un ja muuhun ilmi­selvästi suo­ma­lais­ten kannal­ta epärel­e­vant­ti­in toim­intaan, samal­la kun tääl­lä puhutaan jo ilmeisen vakavasti perus­palvelu­iden leikkaamisesta.

    Val­ti­ol­ta kyl­lä löy­tyy leikattavaa.

    Soin­in­vaara voisi joskus ottaa tarkem­paan syyni­in koulu­tus­poli­ti­ikan, johon kir­joituk­ses­sakin viitataan. Min­ua ainakin kiin­nos­taisi hänen näke­myk­sen­sä asiaan.

  20. Julkisen puolen aka­teemis­es­ti koulute­tus­ta työvoimas­ta saadaan reilu­ja säästöjä kar­si­mat­ta palve­lu­ta­soa lainkaan — päin­vas­toin, jos vain sal­li­taan palkko­jen hei­jastel­e­van halukkaiden ja päte­vien tuli­joiden määrää. 

    Jostain syys­tä eli­it­ti halu­aa kuitenkin aina hyökätä vain heikoimpi­en kimp­pu­un. Markki­namekanis­mi on niin hirveän hauskaa, kun­han se ei osu oma­lle kohdalle tai kaverei­den työehtoihin.

  21. Juho Laatu: Mon­et kun­nat ovat jo trim­man­neet talouten­sa, joten ne voivat säästää enää vain siel­lä, mis­sä säädök­set säästämisen sallivat. 

    Ehkä olisi täs­mäl­lisem­pää sanoa, että muu­ta­mat kunnat. 

    Kri­isikun­nat tule­vat toimeen ällistyt­tävän pienel­lä hallinnol­la, kun taas varsinkin keskisu­uris­sa ja suuris­sa kun­nis­sa (kaupungeis­sa) hallinto on yleen­sä pöhöttynyt.

    Tässäkin blo­gis­sa on väitet­ty, että kun­tien hallinnon kus­tan­nu­so­su­us ovat vain viitisen pros­ent­tia, mikä ei mielestäni vas­taa arkikoke­mus­ta. Esimerkik­si sairaalas­sa työsken­televän sairaan­hoita­jan ja kaupung­in­jo­hta­jan välil­lä on hel­posti 6…8 organ­isaa­tio­ta­soa. Saman­laisia ihmeel­lisyyk­siä esi­in­tyy myös sosi­aali- ja koulu­tus­puolel­la, minkä lisäk­si sek­tori­hallinnois­sa pyörii tukku suun­nit­telijoi­ta, pro­jek­tipääl­liköitä jne. 

    Olisiko­han niin, että kun­nis­sa hallintokus­tan­nuk­sik­si las­ke­taan vain keskushallinnon kus­tan­nuk­set. Hedelmäl­lisem­pi tarkaste­lu­ta­pa olisi ver­ra­ta, bench-marka­ta, etulin­jan toim­intakus­tan­nuk­sien osu­ut­ta kokon­aiskus­tan­nuk­sista hallintoalueit­tain ja kustannuslajeittain.

    Kysymys ei ole vain kus­tan­nuk­sista, sil­lä ylimääräi­nen hallinto kuor­mit­taa etulin­jan ihmisiä turhilla kyse­ly­il­lä ja yksi­tyisko­htaisel­la valvon­nal­la. Kyl­lä koulutet­tu­jen ihmis­ten ammat­ti­taidon ja suori­tusten valvon­ta ja arvioin­ti pitäisi olla lähies­imiehen asia, ei ylem­män hallinnon. Mik­si ihmeessä esim. opet­ta­jien pitää tehdä joka lukukausi hyvin yksi­tyisko­htainen ope­tus­su­un­nitel­ma, joka sit­ten jos­sain tarkastetaan.

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Merkit­tävää säästöä syn­tyy, jos voidaan pois­taa turhia ammat­tikun­tara­jo­ja ja ylim­i­toitet­tu­ja koulutusvaatimuksia. 

    Siinä raken­neu­ud­is­tus­paketis­sa taisi olla jotain sen henkistä, että alem­man korkeak­oulu­tutkin­non houkut­tele­vu­ut­ta työ­markki­noil­la lisät­täisi­in. Nuoriso siir­ty­isi varhem­min yliopis­toista työelämään. 

    Niin: mik­si pitää olla mais­teri kel­vatak­seen koulunopet­ta­jak­si ? Eikö HuK/LiK/LuK/KaK tek­isi ne työt yhtä hyvin ? Miten suuren lisäar­von muu­ta­ma syven­tävä kurssi ja pro gradu tuo­vat ala- tai yläas­teen arkeen ? 

    Reivaa­mal­la kelpoisu­usase­tus­ta tältä osin säästy­isi kaikkien aikaa. Opet­ta­jak­si aiko­vat pää­si­sivät nopeam­min työelämään ja toisaal­ta yliopis­to­henkilökunnal­ta säästy­isi “pakko­tutkin­noista” aiheutu­va vaiva.

  23. Kun­nil­ta voisi kar­sia pois mm.

    -kun­nal­lisen kemikaalivalvonnan
    ‑kun­nal­lisen elintarvikevalvonnan
    — ympäristöter­veysasioiden hoidon (yhteen sote-piirin kanssa)
    ‑kun­nal­lisen kuluttajaneuvonnan
    ‑urheilu­paikoista huole­htimisen (pait­si koulujen)

    Nämä tuli­vat näin ensim­mäisenä mieleen. En tiedä paljonko niistä säästet­täisi­in. Yo. asioista neljä ensim­mäistä on sel­l­aisia, että ne sopi­si­vat parem­min jollekin kun­taa laa­jem­malle taholle (aluekunta/maakunta/landstinget tms).

  24. Kalle
    “Entä mitä järkeä on tukea joukkoli­iken­teen toimintaa?”

    Joukkoli­iken­teen tar­if­fi­tu­ki lisää joukkoli­iken­teen kulku­muo­to-osu­ut­ta. Jos joukkoli­iken­net­tä ei tuet­taisi, liikenne olisi ruuhkaisem­paa. Ruuhkan purkamisek­si tarvit­taisi­in suurem­mat liiken­nein­vestoin­nit tai ruuhka­mak­sut kuin tue­tun joukkoli­iken­teen skenariossa. 

    Kan­nat­taisi ehkä laskea ske­naar­i­oi­ta, jois­sa liikenne kokon­aisuute­na mak­saisi kulun­sa. Ruuhkau­tu­misen lisään­tyessä ruuhka­mak­su­ja korotet­taisi­in ja rahat käytet­täisi­in kus­tan­nuste­hokkaimpi­in liiken­teen suju­voit­tamiskeinoi­hin. Joko tar­if­fi­tu­keen tai liikenneinfraan.

  25. Sylt­ty: Mihinkähän ihmeel­liseen logi­ikkaan tuo oikein aivopieru perustuu?Jos joku ei voi huole­htia edes itses­tään, niin kum­minkin paras huole­hti­maan lapsista? 

    letko todel­lakin sitä mieltä että Anneli Auer on ylivoimais­es­ti paras las­ten­sa huolta­ja, huoli­mat­ta siitä että sai hov­ioikeud­es­ta hyvin raskaaan tuomion koskien las­ten hyväksikäyttöä? 

    Näyt­tö Auerin syyl­lisyy­destä siihen oli niin heikkoa että hän­tä ei olisi mis­sään nimessä pitänyt tuomita.

    Näyt­tää kovasti siltä että sijais­van­hem­mat ovat lait­ta­neet sanat las­ten suuhun. Seit­semästä “uhrista” neljä muu­ta, jot­ka eivät asu hei­dän luon­aan, ovat kiistäneet väit­teet hyväksikäytöstä. 

    Näyt­töä saatanan­palvon­tar­itu­aaleista ja eläin­uhreista ei ole löytynyt.

    Poli­isi ei myöskään salaku­un­telun yhtey­dessä huo­man­nut merkke­jä hyväk­sikäytöistä tai pahoin­pitelystä, eikä myöskään AA:n miesys­täväk­si tekey­tynyt poli­isi “Sep­po”. Pahoin­pite­lyt eivät näkyneet myöskään magneettikuvauksessa.

    Mikko Niskasaari on kir­joit­tanut tapauk­ses­sa käyte­tys­tä lääkärinlausunnosta:
    http://www.mikkoniskasaari.fi/node/162

  26. Jonk­in­ver­ran yhteiskun­nal­liseen säästöti­lanteeseen anal­o­gista on yksit­täisen ihmisen lai­h­du­tu­songel­ma. Ratkaisuna tar­jo­taan liikun­taa, syömisen vähen­tämistä ja yleis­es­ti kaikkia ter­veel­lisiä elämän­tapo­ja. Lopuk­si täh­den­netään, että siihen tarvi­taan ehdot­tomasti oma motivaatio.

    On help­poa ehdot­taa, että kar­si­taan kaikkea turhaa. Sit­ten vas­taus siihen, mikä on turhaa,riippuukin vas­taa­jas­ta. Kaik­ki mitä minä en tarvitse, on turhaa. Henkilö, joka ei har­ras­ta oop­per­aa, pitää sitä turhana. Ter­veelle ihmiselle sairaan­hoito on turhaa. 

    Mielestäni turhaa on se, että joka toinen vuosi uud­estaan käy­dään kiivaat neu­vot­te­lut kyläk­oulun lakkaut­tamis­es­ta. Tehdään päätös lakkaut­tamis­es­ta. Sit­ten nousee vas­tar­in­ta ja päätös perutaan. Sit­ten päätetään, että kyläk­oulu säi­lytetään. Kunnes koko rul­janssi taas aloite­taan alusta.

    Ainakin täl­laises­sa hukataan resursse­ja, joi­ta johonkin muuhun tarvit­taisi­in. Kyl­lästyt­tää myös kun­nan päät­täjiäkin saman jauhami­nen ikuisu­u­teen asti. Henkilö­suh­teet tah­to­vat myös men­nä pilalle.

  27. Seu­raa­va ei kuu­lu aivan täs­mäl­lis­es­ti aiheeseen, mut­ta sivuaa sitä:

    Talouselämän nro 33:ssa HUS:n Aki Lin­den otti mm. Oulun esimerkik­si vas­tuukun­ta­mallin ongelmista. Ouluhan jou­tu­isi otta­maan johdet­tavak­seen maakun­nan Soten. Hänen mukaansa: “Oulu ei olisi enää kaupun­ki… Kaik­ki muu näivet­ty­isi ter­vey­den­huol­lon alle. Kaupung­in­val­tu­us­tossa ei keskusteltaisi muus­ta kuin Lääkärili­iton ja Tehyn virkaehtosopimuksista.”

    Var­teenotet­ta­va näkökul­ma. Suo­ril­la vaaleil­la valit­tu maakun­ta­neu­vos­to, jol­la olisi vero­tu­soikeus, selkiyt­täisi asi­aa. Kukin taso tek­isi tasolleen kuu­lu­via päätök­siä ja kan­taisi seuraukset.

  28. Ote eräästä kun­nal­lis­es­ta pöytäkir­jas­ta. Tal­laisia ase­tuk­sia ja säädök­siä onko miten paljon eri aloilta:

    “Päiväkoti on muut­tunut ryh­mäper­hep­äiväkodista päiväkodiksi. 

    Päivähoito­la­ki sekä ase­tus määrit­tävät henkilöstörak­en­teen ja näin ollen tehtävä vaatii laitoshuolta­jan erityisosaamista. 

    Aikaisem­min työte­htäviä tekivät ryhmäperhepäivähoitajat. 

    Val­tu­us­tolle tul­laan esit­tämään vakinaisen
    laitoshuolta­jan toimen perustamista.”

  29. palvleu­mak­su­is­sa olisi korot­tamisen varaa. Miten ne voivat olla niin tabu?

  30. Hei,
    Ehdo­tuk­seni on todel­la vakavis­saan esitet­ty, ilmeisen epäko­r­rek­ti ja luul­tavasti hie­man vaikeasti läpiajettavissa.
    Aiheena olisi kun­tien työn­tek­i­jöi­den sairaus­pois­saolo­jen vähen­tämi­nen. Viimeisen tiedon mukaan kun­tatyön­tek­i­jät sairas­ta­vat ja “sairas­ta­vat” 18pv vuodessa, kyl­lä: kahdek­san­toista päivää! (keit­tiöa­pu­laiset ja siivoo­jat 30pv/vuosi..) Kun­tatyö­nan­ta­jien mukaan kus­tan­nuk­set tästä n. 1mrd/vuosi.

    Itse toimin van­hus­ten­huol­los­sa ns. hoivaosas­tol­la (sijais­tanut olen useis­sa muis­sa paikois­sa), osa poti­laista lähin­nä vuo­teessa, 1/4 käve­lykun­toisia, tämä tilanne noin keskimäärin. Oma­l­la osas­tol­lamme taas viime vuon­na alle 5vrk/työntekijä lyhy­itä pois­saolo­ja. Vaik­ka on pien­ten las­ten äite­jä ja kym­menkun­ta 50–64v. työn­tek­i­jää. Näen mei­dänkin osas­tol­la erinäisiä puut­tei­ta, mut­ta en juuri ilmapi­iris­sä eli ihmiset tule­vat töi­hin mielel­lään, jopa innokkaasti, upea paik­ka sikäli.
    Mut­ta val­taosas­sa paikoista ei var­mas­tikaan ole ihan kivaa ja työvi­ihty­isyys kum­moistakaan, syitä on monia ja kaikenlaisia. 

    Eli, kun kunnalla/valtiolla saikkua saa ja voi ottaa puhe­lin­soitol­la, oma­l­la ilmoituk­sel­la, 3pv ker­ral­laan, ja kun hin­taa ja mak­sa­jaa loma­lle ei miel­leta, niin ilmapi­irisy­istä, työvi­ihtyvyysongelmista, kiin­nos­tuk­sen puut­teesta, tms. johtuen on kovin luon­te­vaa ja inhimil­listä päät­tääkin jät­tää hom­mat väli­in. Ja mik­sipä ei, kai koton­akin mukavaa on, kek­sii sitä hel­posti miel­lyt­täväm­pää tekemistä jos työ ei kovin huvi­ta. Aika hävy­työn­tä vain, jos min­ul­ta kysytään. Ed. maini­tut ongel­mat pitää ratkoa, tai vaik­ka jäi­sivät ratko­mat­ta: verora­ho­ja ei omi­in lomi­in soisi käytet­tävän. Näen sen vain näin, ihan yksinkertaisesti. 

    Joten huiman paljon kivut­tomam­min, kuin vain kun­nil­ta kokon­aisia tehtäviä vähen­tämäl­lä, saadaan säästöjä aikaan kun nirhais­taan noista sairaus­pois­saoloista edes puo­let pois, siis “sairaus­lo­mail­taisi­in” se määrä mikä yksi­ty­isil­lä työ­nan­ta­jil­la nykyään.
    En usko avuk­si muu­ta kuin heiken­tää kan­nustet­ta jäädä pois töistä. Ruot­sis­sa­han on se kuu­luisa karenssi ensim­mäis­es­tä päivästä ja 80% kor­vaus siitä eteen­päin. Tuo­ta reit­tiä kan­natan meillekin. Palkaton ensim­mäi­nen päivä voi olla tarpee­ton (pikit­täisi lomia?) ja kovahkokin ratkaisu mut­ta tuo­hon pie­neen kor­vauk­seen alen­tamiseen ainakin lähtisin. 20% Alen­nus tosin piene­nee jos jää työ­matkaku­lut pois ja ruokailukin saat­taa olla huokeam­paa. (Var­maan tarpeen maini­ta että koskisi muu­tos min­u­akin, en ole aina terveenä…) 

    Tiuken­nuk­sen läpi­a­jo, niin kuin arva­ta saat­taa, ei ihan läpi­hu­u­to­jut­tu, mut­ta kun vai­h­toe­htona vain palvelu­iden lopet­telu tai heiken­nys, minä ehdot­tomasti käyt­täisin lomista aika hel­posti saatavia ehkä usei­ta sato­ja säästömiljoo­nia. Tiuken­nus olisi aina rehdeille työn­tek­i­jöille pieni heiken­nys, mut­ta kun kun­ta on täl­lä het­kel­lä Suomen lokoisin työ­nan­ta­ja, pidän ihan oikeutet­tuna että työn­tek­i­jät joutu­vat kan­ta­maan edes pienen osan tule­vista tiuken­nuk­sista, eikä vain muut, palvelu­iden käyttäjät.

  31. Sylt­ty: Mihinkähän ihmeel­liseen logi­ikkaan tuo oikein aivopieru … 

    Sylt­ty, minus­ta tun­tuu, että menit hal­paan. Auer on tilas­tolli­nen out­ricer, jota juuri ei pidä ottaa huomioon. Jos halu­taan olla var­mo­ja 1% sekopäistä, tehdään hal­laa 99% ihmisistä.

  32. Kyl­lä säästöko­htei­ta olisi. Esim täl­lä pal­stal­lakin mainit­tu vuorot­telu­va­paa ja sen sel­l­aiset. Näitä rön­syjä on paljon. 

    Raisio jos­sa asun ja jon­ka asioi­ta jonkin ver­ran tun­nen. Kas­vat­ti työn­tek­i­jämäärään­sä noin tuhannes­ta- yli tuhanteen kolmeen­sa­taan vuosien 2000–2008 välil­lä. Sil­loin meni taloudessa liian hyvin. Ei tehtävät sen­tään näin paljon kas­va­neet. Lak­isäätei­sis­sä palveluis­sakin on harkin­nan varaa. Ollessani val­tu­us­tossa 1994–2002 kun­nista ei löy­tynyt esim kansalais­tomin­nan pro­jek­tiko­or­di­naat­tor­e­i­ta. Kansalais­toim­inta toi­mi ihan hvyin itsek­seen. Nyt sel­l­aisi­akin on kun­nas­sa kuin kun­nas­sa. Kyl­lä näitä löy­tyy. Ovatko ne nyt sitä mitä varten hyv­in­voin­ti­val­tio perustet­ti­in. Kaikel­la hyvä tarkoi­tus mut­ta liika on liikaa.

    Iso kysymys on myös julkisensek­troin teho­ton työvoiman käyt­tö. Työ­sopimuk­sista aiheuten siel­lä tehdään vähem­män työtä kuin esim keskiver­to sähkömies noin 160h vuodessa. Min­ua vähem­män jo paljon enem­män. Kun­nis­sa sairaslomapros­en­tit ovat korkei­ta ver­rat­tuna vaik­ka fir­maan jos­sa olen töis­sä. Tämä johtuu siitä, että työ tun­netaan tur­val­lisek­si ja ollaan helpom­min pois. Ehkä se on hyväkin. En tosin itsekään ole sairaana töis­sä. Mut­ta on var­ma, että yksi­tyisessä yri­tyk­sessä, kun ale­taan henkilöstöä vähen­tämään, paljon pieniä pois­saolo­ja käyt­tävä henkilö kyl­lä pääsee lis­tan kär­keen. Ihmiset siis hark­it­se­vat enem­män. Tämä on inhimmillistä. 

    Omako­htaisia koke­muk­sia tehokku­ud­es­ta on. Tarkas­tus­lau­takun­nan puheen­jo­hta­jana kävin fri­isilän palvelukeit­tiöl­lä, siel­lä työ oli huip­pute­hokas­ta, kas se on help­po kel­lot­taa. Näyt­ti hel­vetin rak­saal­ta ja en tek­isi sitä koskaan. Itse mietin, että koulu­aikana opet­ta­ja ei ollut koskaan ajois­sa tun­nil­la, lopet­ti aina hiukan aikaisem­min. Onko muut­tunut. Olin tuos­sa naan­talis­sa keikalla koulus­sa. Kas opet­ta­ja aloit­ti tun­nit taas 5–10 min­u­ut­tia myöhem­min. Ei opet­ta­ji­in kukaan uskalla puut­tua. Heil­lä on kaikkia muitakin etu­ja. Kaiken­laisil­la koulu­tusvisi­iteil­lä men­nään ja sijaisia tarvi­taan paljon. Onko tuo työaikakaan enää perustel­tua. Kun­nan viras­toista puhu­mat­takaaan. Niis­sä elet­ti­in kuin pellossa.
    Vieläpä tulee mieleen sairaan­hoi­dos­ta esimerk­ki. Työn­jako. Min­ua valmis­telti­in leikkauk­seen. Huipp­puki­ireinen hoita­ja odot­ti 15 vier­essä purkin kanssa, että lähi­hoita­ja tuli ja leikkasi kar­vat. Sit­ten sain purk­ista lääk­keen. No näis se var­maan menee. Mut­ta tehtävää olisi paljon. Julkisensek­torin työn­tek­i­jöi­den ase­ma on vah­va. En usko, että siihen pysy­tyy muu­ta kuin se lop­ulli­nen pakko kun lainaa ei enää saada.

    Vero­jen nos­to aiheut­taa vain työt­tömyyt­tä, asioi­ta sil­lä keinoin ei enää pystytä korjaamaan.

    “Käsit­tääk­seni suuri osa Suo­ma­lai­sista kyke­nee edelleen pari­in ulko­maan­matkaan vuodessa”
    Mis­sähän maail­mas­sa tämä juho elää. Uskoisin veron­mak­sa­jana ole­vani aivan peruska­maa. Kak­si las­ta , kak­si van­haa autoa, oma van­ha töllin röit­skö, jos­ta vielä lainaa. 46v sähköasen­ta­ja, vaimo hoitoalal­la. Itse painanut duu­nii aina ylimääräistä ja päässyt yli suo­ma­laisen keski­t­u­lon. Silti ei olla ker­taakaan las­ten tulon jäl­keen päästy ulko­maan­matkoille, iha tota viroa pitem­mälle. Ok se on val­in­ta kysymys ja peri­aate päätös, että lainaa ei sitä varten ote­ta. On pis­tet­ty 15000 maaläm­pöön. Siihen­hän ne säästöt menivät. Veikkaan, että keskimääräiset suo­ma­laiset lap­siper­heet eivät ainakaan omil­la rahoil­laan kauheasti matkus­ta. Kyl­lä perus­tarpei­den hin­ta, ruo­ka, asum­i­nen, vaku­u­tuset jne.. ovat vievät mei­dän rahat. No jos olisimme kah­den tilanne olisi eri. Sitä vois käytän­nön esimerkkinä ajatel­la eloku­va reis­sua. Viimek­si kun kävin yksin, rahaa meni 12e elokuvalippu+3e namua+ ham­puri­laisate­ria sen jäl­keen 8.5e eli 23.5e. Yleen­sä kun käy­dään tän voi ker­toa neljäl­lä. Satasen keik­ka. Jos päivässä jää käteen 120e. On täm­möi­nenkin huvi mah­dot­toman kallista.

  33. Tapio: Ehkä olisi täs­mäl­lisem­pää sanoa, että muu­ta­mat kunnat. 

    Kri­isikun­nat tule­vat toimeen ällistyt­tävän pienel­lä hallinnol­la, kun taas varsinkin keskisu­uris­sa ja suuris­sa kun­nis­sa (kaupungeis­sa) hallinto on yleen­sä pöhöttynyt.

    Suuris­sa rikkaissa kun­nis­sa tarpee­ton­ta tuh­lailua voi olla, pienis­sä usein ei (on jo ollut pakko trim­ma­ta). Kri­isikun­tia ja huonos­ti hoidet­tu­ja kun­tia on kai mon­en kokoisia. Pakol­lista val­tion määräämää byrokra­ti­aa on kai pakostakin kaikilla.

    Tässäkin blo­gis­sa on väitet­ty, että kun­tien hallinnon kus­tan­nu­so­su­us ovat vain viitisen pros­ent­tia, mikä ei mielestäni vas­taa arkikoke­mus­ta. Esimerkik­si sairaalas­sa työsken­televän sairaan­hoita­jan ja kaupung­in­jo­hta­jan välil­lä on hel­posti 6…8 organ­isaa­tio­ta­soa. Saman­laisia ihmeel­lisyyk­siä esi­in­tyy myös sosi­aali- ja koulu­tus­puolel­la, minkä lisäk­si sek­tori­hallinnois­sa pyörii tukku suun­nit­telijoi­ta, pro­jek­tipääl­liköitä jne. 

    Lukuisat hallinto­por­taatkin lienevät lähin­nä iso­jen ongel­ma (ja liitoskun­tien, jois­sa ketään ei voin­ut potkia pois, vaan kaikille piti kek­siä virka).

    Olisiko­han niin, että kun­nis­sa hallintokus­tan­nuk­sik­si las­ke­taan vain keskushallinnon kus­tan­nuk­set. Hedelmäl­lisem­pi tarkaste­lu­ta­pa olisi ver­ra­ta, bench-marka­ta, etulin­jan toim­intakus­tan­nuk­sien osu­ut­ta kokon­aiskus­tan­nuk­sista hallintoalueit­tain ja kustannuslajeittain.

    Suuri osa kun­tien tehtävistä on suo­raa ihmis­ten välistä vuorovaiku­tus­ta (ope­tus, sairaiden hoito, van­hus­ten hoito, neu­von­tatyö). Kun­nan tehokku­ut­ta voisi ehkä aika hyvin mita­ta ver­taa­mal­la asi­akkaiden kanssa käytet­tyä aikaa sisäiseen asioiden pyöri­tyk­seen käytet­tyyn aikaan (palaver­it, johdon hom­mat kokon­aisu­udessaan, asi­akkaiden odottelu).

    Kysymys ei ole vain kus­tan­nuk­sista, sil­lä ylimääräi­nen hallinto kuor­mit­taa etulin­jan ihmisiä turhilla kyse­ly­il­lä ja yksi­tyisko­htaisel­la valvonnalla.Kyllä koulutet­tu­jen ihmis­ten ammat­ti­taidon ja suori­tusten valvon­ta ja arvioin­ti pitäisi olla lähies­imiehen asia, ei ylem­män hallinnon. Mik­si ihmeessä esim. opet­ta­jien pitää tehdä joka lukukausi hyvin yksi­tyisko­htainen ope­tus­su­un­nitel­ma, joka sit­ten jos­sain tarkastetaan.

    Selvit­telisin mielu­usti näitä asioi­ta men­emäl­lä käytän­nön työtä teke­vien puheille, ja kysymäl­lä mitä turhaa, itse asi­aa palvelema­ton­ta työtä he joutu­vat työssään tekemään.

  34. Niin kyl­lä tämä kun­tien noin 535 tehtävää ja niiden lisään­tymi­nen par­il­la sadal­la sit­ten 1990-luvun alun on mieletön­tä. Lie­nee maail­ma­nen­nä­tys alallaan.

    Tärkein ja suurin taloudel­lisil­ta vaiku­tuk­sil­taan olisi koko ter­vey­den­huol­lon otta­mi­nen ois kun­nil­ta. Suomi­han on läh­es ain­oa EU maa, jos­sa se vielä on kun­nil­la. Hal­li­tuk­sen lakkaut­ta­mat sairaan­hoitopi­ir­it olisi hyvä lähtöko­h­ta. Niiden hallinto pitäisi vali­ta suo­ril­la vaaöeil­la ja niil­lä tulisi olla verotusoikeus.

    Niin tämä Orpon/isäntäkunta malli on aivan jär­jetön. Se johtaa suureen ja jatku­vaan riite­lyyn. Edes sen taloudel­lista poh­jaa ei mietit­ty kun päätös tehti­in hal­li­tuk­ses­sa. Mut­ta sitähän ei saa kri­ti­soi­da kuten Ode tietää. Mut­ta minä saan. Miten esimerkik­si ratkaistaan kenelle kuu­luu renkikun­tien juuri raken­netun ter­veyskeskuk­sen kulut, kenelle keskus­sairaalan omis­tus ja kulut. Mitä jos isän­täkunt enem­mistöl­lään ja monop­o­lil­laan rahas­taa renkikun­tia. Miten demokra­ti­ava­je ratkaistaan ? Ja avoimia kysymyk­siä on paljon lisää sanovat asiantuntijat.

  35. Coun­try­boy:
    Kun­nil­ta voisi kar­sia pois mm.

    -kun­nal­lisen kemikaalivalvonnan
    ‑kun­nal­lisen elintarvikevalvonnan
    — ympäristöter­veysasioiden hoidon (yhteen sote-piirin kanssa)
    ‑kun­nal­lisen kuluttajaneuvonnan
    ‑urheilu­paikoista huole­htimisen (pait­si koulujen)

    Nämä tuli­vat näin ensim­mäisenä mieleen. En tiedä paljonko niistä säästet­täisi­in. Yo. asioista neljä ensim­mäistä on sel­l­aisia, että ne sopi­si­vat parem­min jollekin kun­taa laa­jem­malle taholle (aluekunta/maakunta/landstinget tms).

    Hyvä havain­to! Ja näin­hän se on yleen­sä jär­jestet­tykin (esim. meil­lä 9 kuntaa).

  36. Out­sider:
    ‘snip’
    Mielestäni turhaa on se, että joka toinen vuosi uud­estaan käy­dään kiivaat neu­vot­te­lut kyläk­oulun lakkaut­tamis­es­ta. Tehdään päätös lakkaut­tamis­es­ta. Sit­ten nousee vas­tar­in­ta ja päätös perutaan. Sit­ten päätetään, että kyläk­oulu säi­lytetään. Kunnes koko rul­janssi taas aloite­taan alusta.
    ‘snip’

    Eipä niitä päätök­siä peruta. Lakkaut­tamisen jäl­keen kestää het­ken ja sit­ten pöly laskeu­tuu — ja kaik­ki ovat tyytyväisiä.

  37. Ope­tus­puolel­la esitän, että ote­taan käyt­töön ns. supis­tet­tu koulu, jota käyti­in vuos­i­tolkul­la sotien jäl­keen. Sil­loin koulu alkoi syysku­un alus­sa ja lop­pui toukoku­un lopus­sa, ja perunannosto‑, joulu‑, hiih­to- ja pääsiäis­lo­mat oli­vat pitkät.
    Ihan hyvin sil­loinkin opit­ti­in, isois­sa luokissa. Oppi­sisältö­jen pakol­lisu­ut­ta kan­nat­taa miet­tiä tarkkaan, ja liikun­taa voidaan lisätä, kun se yhdis­tetään liikun­taseu­ro­jen hoidet­tavak­si — kor­vaus­ta vas­taan toki.

    Kun supis­te­taan koulu­vuot­ta, palkkaval­ti­aat opet­ta­jat voidaan lomaut­taa vähin­tään 2 viikok­si, luul­tavasti 3–4 viikok­si vuodessa pysyvästi — kunnes rahaa riit­tää enempään. 

    On ole­mas­sa myös toinen jär­jeste­ly­vai­h­toe­hto: kol­mas lukuvuosi

  38. Kun­tien tehtäviä voi var­masti tark­istaa, mut­ta ennen kuin perus­palvelui­ta leikataan, pitäisi kiin­nit­tää huomio­ta julkisen sek­torin työvoiman tehokkuuteen.

    Vuosilo­mat yksi­tyisen sek­torin tasolle, vuorot­telu­va­paat pois ja vain osan vuot­ta työsken­tele­vien eri­ty­is­ryh­mien, kuten opet­ta­jien, työe­htosopimuk­set uusik­si. Julkisen puolen run­saista sairaus­pois­saoloista ketjus­sa onkin jo mainittu.

  39. Koulu­tuk­ses­ta vielä.

    Nythän esik­oulu tulee pakol­lisek­si kaikille, ja se on hyvä eri­tyis­es­ti sosiaalisesti.
    Kaik­ki osaa­vat kuitenkin jo lukea, kun menevät ekalu­okalle, ja ne, jot­ka eivät ole oppi­neet, pää­sevät eri­ty­isopetuk­seen (jos ymmär­retään oikein asia hoitaa) aikaisem­min kuin ennen. Voidaan ennal­ta ehkäistä tule­via ongelmia.

    Ennen van­haan voivat lah­jakkaat alkuop­pi­laat myös siir­tyä seu­raavalle luokalle esimerkik­si yhden lukukau­den jäl­keen. Se pitäisi mah­dol­lis­taa myös. Ei mitään pakkososi­aal­is­tamista tois­t­en oppimista odot­taes­sa ja lisätöitä tehden vaan mutkit­ta eteen­päin, varsinkin, jos sitoutuu itse kotona opiskelemaan.

  40. Ammat­tipätevyys vaa­timuk­sia pitäisi ehdot­tomasti löy­sen­tää. Mon­et työt yksinker­tais­es­ti eivät vaa­di sitä kol­men vuo­den koulu­tus­putkea. Riit­täisi ain­oas­taan lyhyt oppisopimus­jak­so, jon­ka jäl­keen pitäisi solmia työ­sopimus. Mik­si ihmeessä meil­lä on näin paljon tyhjäkäyn­tiä koulu­tuk­ses­sa? Todel­lisu­us on sit­ten ihan jotain muu­ta mitä koulun­penkil­lä annetaan ymmärtää. Tästä taas lisään­ty­isi aka­teem­i­nen mas­satyöt­tömyys, kun kaikkia opet­ta­jia ei sit­ten enää tarvittaisi.

    Toisek­seen mon­et koulu­tuk­set ovat jopa 20 vuot­ta jäl­jessä aikaansa ja on jopa mah­dol­lista, ettei alan työ­paikko­ja ole lainkaan tai tutk­in­to ei vas­taa alan vaa­timuk­sia. Sieltä pitäisi voi­da kar­sia, jos on ihan pakko.

  41. Sylt­ty:
    Nythän uuden ter­vey­den­huolto­lain (?) takia ambu­lanssien valmiusastei­ta nos­tet­ti­in ja tämän takia monel­la seudul­la kus­tan­nuk­set ovat suo­ras­taan räjähtäneet käsiin.

    Ja se on ihan oikein.

    Veikkaisin toden­näköisyyt­tä tarvi­ta ambu­lanssikyytiä elämän aikana aika suurek­si. Sydänko­htaus, avh, tap­atur­ma. Hatus­ta heit­et­tynä tässä järjestyk­sessä. Paljonko lai­tat euro­ja siihen, että tar­jol­la on ensi­hoito vs. kol­men h:n hoito?

    Veikkaan myös, että se on kus­tan­nuste­hokas­ta, vaik­ka määriteltäisi­in ihmishen­gen arvok­si nolla.

  42. “Kum­ma, että teol­lisu­udessa konei­den huol­lot osa­taan organ­isoi­da parem­min kuin ihmis­ten huol­lot julkisel­la puolella.”

    En het­keäkään epäile, että LUT:ista valmis­tunut, tuotan­to­talouden ammat­ti­lainen ei tuot­taisi palkkaansa näh­den moninker­tais­es­ti hyvää mis­sä tahansa suo­ma­laises­sa shp:ssä.

  43. z: palvleu­mak­su­is­sa olisi korot­tamisen varaa. Miten ne voivat olla niin tabu?

    Kos­ka toisil­la ei ole niin paljon rahaa käytet­tävis­sä kuin toisil­la. Tois­taisek­si­han noi­ta ei per­itä pros­ent­teina tulosta vaan ihan euroina.

  44. Kun­tien tehtäviä jos vähen­netään, henkilöstö­menot eivät tai­da vähetä samas­sa suhteessa.

    Yksi­tyisel­lä puolel­la esimerkik­si, kun val­tio las­ki yhteisöveroa, niin se toimii tehokkaana inten­si­iv­inä vähen­tää henkilöstöku­lu­ja, jot­ta verokeven­net­ty tulos saadaan maksimoitua.

    Kun­nal­lisel­la puolel­la vas­taavaa inte­si­iviä ei ole. Mik­si kar­sia jotain palvelu­ja, kun henkilökun­taa ei kuitenkaan voi vähen­tää tai edes siirtää toisi­in tehtävi­in. Kun­nan päät­tävis­sä elimis­säkin suurin ryh­mä on omia etu­jaan valvo­vat kun­nan työntekijät.

  45. Jouni Mar­tikainen:
    Yksi ulot­tuvu­us teemas­sa on mitkä tehtävät on tarkoituk­sen­mukaista määrit­tää kun­nan tehtäviksi, ja mitkä jollekin muulle taholle.

    Esimerkik­si kun­nal­la on lais­sa yksi­ty­i­sistä teistä määrät­ty lak­isääteinen velvol­lisu­us: “Tässä lais­sa tarkoitet­tu­ja tehtäviä varten kun­nas­sa tulee olla tielau­takun­ta tai kun­nan määräämä muu moni­jäs­eni­nen toimielin, jona ei kuitenkaan voi toimia kunnanhallitus.”

    Käytän­nössä nuo sille ko. lais­sa määrite­tyt tehtävät ovat sen tyyp­pisiä, että maan­mit­taus­laitos olisi tuhat ker­taa parem­pi instanssi niitä ratko­maan, kuin kunnnalli­nen toimielin.

    Ei vält­tämät­tä. olen itse istunut tiet­lau­takun­nas­sa. ne voat sel­l­aisia pien­ten ihmis­ten pieniäö asioi­ta, jot­ka pitää huolel­la hoitaa. Tielau­takun­ta edus­taa paikallista asiantun­te­mus­ta. Liäs­ki se on jäse­nille kein­po olal kuu­lo­lal siitä, mitöä kun­nasa tapah­tuu ja välit­tää tietoa eteen­päin kumpaankin suuntaan.

    Tieku­nan asi­at ovat tioe­toim­i­tuk­set, so tiekun­nan perus­t­a­mi­nen ja tiemak­suyk­siköi­den määräämi­nen pykälien perus­teel­la. Toinen tehtävtä on olla alin, maal­likko­tuomiois­tu­in tieri­ita-asiois­sa. Antaa hyvän valmis­telupo­h­jan. Yleen­sä tielau­takun­nan ratkaisu­un tyy­dytään, tai sit­ten maaoikeus pysitt­tää päätök­sen voimassa.

  46. Vaan miten se kuroo julkisen sek­torin vajeen umpeen, että mum­mot pää­sevät nyky­työvoimal­la muu­ta­man ker­ran kuukaudessa use­am­min ulos?

    Toki se paran­taa elämän­laat­ua ja täten tavoiteltavaa, mut­ta jos julki­nen sek­tori ottaa vuodessa yli 10mrd syömävelkaa ja näköpi­iris­sä on vain vero­tu­lo­jen laskua, niin on aivan ilmeistä, että mitä mei­dän on koh­ta pakko tehdä.

    Paljonko on julkisen sek­torin kokonaisbudjetti?
    Paljonko on suorien tulon­si­ir­to­jen osu­us tuosta?
    Paljonko on julkisen sek­torin palkkasumma?
    Paljonko on jäl­jelle jäävä siivu (nois­takin iso osa ulkois­tet­tu­ja ostopalvelui­ta ja täten palkkoja).

    Eli kun nuo selvit­tää, niin voi miet­tiä, että mitkä hal­lit­se­vat. Ja jot­ta 5mrd vajet­ta kuro­taan umpeen, niin pitäisi säästää reip­paasti yli 5mrd kuluista, kun vero­tu­lot putoa­vat samalla.

    Tulo­ja ei ole luvas­sa kovinkaan hel­posti lisää, kun teol­lisu­us senkun kui­h­tuu ja työ­markki­na ei ole tarpeek­si flexi­ibeli luo­maan kor­vaavia töitä palvelu­aloille. Puhu­mat­takaan siitä, että kasvukeskuk­set joi­hin niitä palvelu­alan duune­ja voisi muo­dos­tua ovat asun­top­u­las­ta kär­siviä aluei­ta ja työt­tömät eivät voi edes halutes­saan muut­taa sinne töi­hin kun asum­i­nen on liian kallista.

  47. ft. maail­mal­ta: Ja se on ihan oikein.

    Veikkaisin toden­näköisyyt­tä tarvi­ta ambu­lanssikyytiä elämän aikana aika suurek­si. Sydänko­htaus, avh, tap­atur­ma. Hatus­ta heit­et­tynä tässä järjestyk­sessä. Paljonko lai­tat euro­ja siihen, että tar­jol­la on ensi­hoito vs. kol­men h:n hoito?

    Veikkaan myös, että se on kus­tan­nuste­hokas­ta, vaik­ka määriteltäisi­in ihmishen­gen arvok­si nolla.

    Tähän asi­aan taisi liit­tyä hallinto-oikeu­den päätös, joka romut­ti ambu­lanssiyrit­täjien hal­van ja toimi­van (ensi­hoita­jien) varallaolosysteemin. 

    Tulok­se­na on ollut kulu­jen kasvun lisäk­si vasteaiko­jen oleelli­nen piden­tymi­nen syr­jäseudul­la. Saa­pu­va ambu­lanssi on kyl­lä komeampi kuin aiem­min, joten jotain hyö­tyäkin päätök­ses­tä on.

    Var­maankin kaik­ki päät­täjät ovat tässäkin tapauk­ses­sa tarkoit­ta­neet oikeut­ta, vel­jeyt­tä, tasa-arvoa ja kaikkea muu­ta hyvää, mut­ta se maksaa.

  48. Poh­jan Akka:
    Ope­tus­puolel­la esitän, että ote­taan käyt­töön ns. supis­tet­tu koulu, jota käyti­in vuos­i­tolkul­la sotien jäl­keen. Sil­loin koulu alkoi syysku­un alus­sa ja lop­pui toukoku­un lopus­sa, ja perunannosto‑, joulu‑, hiih­to- ja pääsiäis­lo­mat oli­vat pitkät.
    Ihan hyvin sil­loinkin opit­ti­in, isois­sa luokissa. Oppi­sisältö­jen pakol­lisu­ut­ta kan­nat­taa miet­tiä tarkkaan, ja liikun­taa voidaan lisätä, kun se yhdis­tetään liikun­taseu­ro­jen hoidet­tavak­si – kor­vaus­ta vas­taan toki.

    Kun supis­te­taan koulu­vuot­ta, palkkaval­ti­aat opet­ta­jat voidaan lomaut­taa vähin­tään 2 viikok­si, luul­tavasti 3–4 viikok­si vuodessa pysyvästi – kunnes rahaa riit­tää enempään. 

    On ole­mas­sa myös toinen jär­jeste­ly­vai­h­toe­hto: kol­mas lukuvuosi

    Ote­taan vaan käyt­töön tämä sys­tee­mi. “Säästöä” syn­tyy, mutt­ta samal­la rom­ah­dute­taan osaami­nen ja vähen­netään sivistys­tä. Suo­mi nousuun?

    (“Palkkaval­tias” luokanopet­ta­jan perus­palk­ka on kun­nal­lises­sa koulus­sa 2568 EUR / kk — I kalleuslu­okan kunnissa)

  49. Ton­ni käteen:
    Joukkoli­iken­teen tar­if­fi­tu­ki lisää joukkoli­iken­teen kulku­muo­to-osu­ut­ta. Jos joukkoli­iken­net­tä ei tuet­taisi, liikenne olisi … 

    Entäpä sit­ten? Nyt vääris­teään liiken­nemuo­to­jen kil­pailua taval­la, joka ei auta oikeasti ketään. Ymmär­rän liiken­nein­vestoin­nit, tehti­in niitä sit­ten moot­tori- tai raitiotei­hin. En ymmär­rä kan­nat­ta­mat­toman toimin­nan tukemista varsinkaan nykyisessä taloudel­lises­sa tilanteessa.

  50. @ mr. hoit­su: Ehdo­tuk­seni on todel­la vakavis­saan esitet­ty, ilmeisen epäko­r­rek­ti ja luul­tavasti hie­man vaikeasti läpi­a­jet­tavis­sa. Aiheena olisi kun­tien työn­tek­i­jöi­den sairaus­pois­saolo­jen vähen­tämi­nen. Viimeisen tiedon mukaan kun­tatyön­tek­i­jät sairas­ta­vat ja “sairas­ta­vat” 18pv vuodessa, kyl­lä: kahdek­san­toista päivää! (keit­tiöa­pu­laiset ja siivoo­jat 30pv/vuosi..) Kun­tatyö­nan­ta­jien mukaan kus­tan­nuk­set tästä n. 1mrd/vuosi.

    Mata­la­palkkatyön­tek­i­jöi­den sairaus­pois­saolo­jen tiuk­ka seu­ran­ta ja kepi­tys var­masti toimi­vat itseään vas­taan. Jos tot­ta puhutaan, niin tuol­lainen työ ei kovin herkkua ole, vai­h­tu­vu­us on suuri, eri­tyis­es­ti nuoris­sa. Ihan käytän­nön puolelta ei tai­da ihan hirveästi yleis­es­ti merk­itä, jos kuukaudessa pari päivää jäisi perus­si­ivous tekemät­tä… Seu­rauk­se­na näen, että täl­lais­ten toimen­pitei­den kohteet alka­vat pyrk­iä mihin muuhun työhön tahansa… …juuri, kun eri­tyis­es­ti hoita­jia kas­vavas­sa määrin tarvitaan.

    Mut­ta ei siinä mitään! Kokeillaan!

  51. @Pohjan Akka: Kaik­ki osaa­vat kuitenkin jo lukea, kun menevät ekalu­okalle, ja ne, jot­ka eivät ole oppi­neet, pää­sevät eri­ty­isopetuk­seen (jos ymmär­retään oikein asia hoitaa) aikaisem­min kuin ennen. Voidaan ennal­ta ehkäistä tule­via ongelmia.

    Minä en osan­nut ekalu­okalle men­nessä lukea. Tosin opin sit­ten hyvin nopeasti. Tässä sitä ollaan toista korkeak­oulu­tutk­in­toa suorit­ta­mas­sa, enkä ole ongelmi­ani tiedostanut. Kauhiaa!

  52. > Ammat­tipätevyys vaa­timuk­sia pitäisi ehdot­tomasti löy­sen­tää. Mon­et työt yksinker­tais­es­ti eivät vaa­di sitä kol­men vuo­den koulu­tus­putkea. Riit­täisi ain­oas­taan lyhyt oppisopimus­jak­so, jon­ka jäl­keen pitäisi solmia työ­sopimus. Mik­si ihmeessä meil­lä on näin paljon tyhjäkäyn­tiä koulu­tuk­ses­sa? Todel­lisu­us on sit­ten ihan jotain muu­ta mitä koulun­penkil­lä annetaan ymmärtää. Tästä taas lisään­ty­isi aka­teem­i­nen mas­satyöt­tömyys, kun kaikkia opet­ta­jia ei sit­ten enää tarvittaisi.

    > Toisek­seen mon­et koulu­tuk­set ovat jopa 20 vuot­ta jäl­jessä aikaansa ja on jopa mah­dol­lista, ettei alan työ­paikko­ja ole lainkaan tai tutk­in­to ei vas­taa alan vaa­timuk­sia. Sieltä pitäisi voi­da kar­sia, jos on ihan pakko.

    No niin, joukosta­han löy­tyi koulu­tusasiantun­ti­ja. Jos lähetät Osmolle henkilöti­etosi, niin eiköhän me kun­non hem­molle järkätä tuom­moinen ope­tus­min­is­terin tehtävä näin tarpeet­tomien kynän­pyörit­täjien ohitse.

    Kiitos vielä kerran!

  53. Luin joskus artikke­lin jon­ka mukaan esim lähi­hoita­jak­si koulut­tau­tu­mi­nen kestää puoli vuot­ta englannissa.

    Suomes­sa kestää kak­si vuot­ta tai enemmänkin.
    Kun kat­soo lähi­hoita­jien koulu­tu­so­hjel­man sisältöä niin huo­maa että koulu­tuk­sen tehostamiseen olisi paljon mahdollisuuksia.

    Tääl­lä haaskataan aikaa ja ihmis­ten resursse­ja venyt­tämäl­lä koulu­tuk­set moni­in työte­htävi­in aivan liian pitkiksi.

  54. “Ylim­i­toite­tu­ista” koulu­tus­vaa­timuk­sista puhumi­nen avaa Pan­do­ran lip­paan. Seu­raavak­si ihan oikeasti ale­taan vaa­tia esimerkik­si perusk­oulun opet­ta­jien kelpoisu­use­hto­jen “väl­jen­tämistä” eli madaltamista. 

    Suo­ma­laisen perusk­oulun ja hyv­in­voin­ti­val­tion kovaa ydin­tä edus­taa korkeasti koulutet­tu ja itseo­h­jau­tu­va opet­ta­jakun­ta. Perusk­oulun laadun rom­ah­dut­ta­mi­nen toteu­tuu kaikkein varmim­min opet­ta­jakun­nan kelpoisu­use­hto­jen madal­tamisen kautta. 

    Vai miten asian lai­ta on Osmo Soin­in­vaara: kir­jekurssi­lainen opet­ta­maan fysi­ikkaa yläasteelle?

  55. Koulu­tus­vaa­timuk­sis­sa ei ole kysymys valmiuk­sista suoritua työte­htävistä vaan ammat­tikun­tien arvos­tuk­sista. Opet­ta­jat, kir­jas­ton­hoita­jat ja muut virkamiehet pitävät kiin­ni ylim­i­toite­tu­ista koulu­tus­vaa­timuk­sis­taan, kos­ka koulu­tus­vaa­timusten laskem­i­nen alen­taisi hei­dän ammat­tikun­tansa arvos­tus­ta suuren yleisön silmissä. 

    Ajat­te­lu­ta­pa, jon­ka mukaan ammatin arvos­tus määräy­tyy muodol­lis­ten koulu­tus­vaa­timuk­sen perus­teel­la, tulee yhteiskun­nalle hyvin kalli­ik­si. Työurien piden­tämis­es­tä puhutaan paljon. Keskustelu kuiten valitet­tavasti keskit­tyä läh­es kokon­aan työran lop­pupään piden­tämiseen. Koulu­tus­vaa­timusten höl­len­tämistä har­voin tuo­da esille tässä keskustelussa.

  56. Oss­ian Opet­ta­ja:

    Vai miten asian lai­ta on Osmo Soin­in­vaara: kir­jekurssi­lainen opet­ta­maan fysi­ikkaa yläasteelle?

    Luulen, että Osmol­la oli ylim­i­toite­tu­ista koulu­tus­vaa­timuk­sista puhues­saan mielessä aivan muut tehtävät kuin opettajan.

    Tämänkään aiheen ei pitäisi olla sel­l­ainen tabu, että siitä ei saisi puhua. Jos jos­sain tehtävis­sä korkeat vaa­timuk­set ovatkin paikallaan, niin onko näin vält­tämät­tä kaikissa hommissa.

    Toisaal­ta, Osmon voisi olla aiheel­lista myös kysyä, että jos jol­lain alal­la on val­tavasti kysyn­tää sekä koulu­tuk­selle että täl­laisen koulu­tuk­sen saa­neelle työvoimalle, niin mik­si yhteiskun­ta sään­nöstelee kyseisen koulu­tuk­sen saatavu­ut­ta. Siitäkin huoli­mat­ta että kyvykkäitä ja halukkai­ta koulut­tau­tu­jia riit­täisi. Ter­vey­den­hoitoalal­la työvoiman saatavu­us on todel­li­nen ongel­ma ja pul­lonkaula esimerkik­si bio- ja lääkealan kehit­tämiselle ja ter­veyspalvelu­jen kehit­tämiselle ulko­maalaisille kau­pat­tavak­si vien­ti­tuot­teek­si. Onko Suomel­la varaa jät­tää tasokkaan lääketi­eteel­lisen tutkimuk­sen ja koulu­tuk­sen luo­mat vien­timah­dol­lisu­udet hyödyntämättä?

  57. Oss­ian Opettaja
    …miten asian lai­ta on Osmo Soin­in­vaara: kir­jekurssi­lainen opet­ta­maan fysi­ikkaa yläasteelle? 

    Jäi huo­maa­mat­ta se koh­ta jos­sa olisi ehdotet­tu kir­jekurssia ratkaisuk­si. Ettet nyt pistä ihan omiasi…?

  58. Oss­ian Opet­ta­ja:
    “Ylim­i­toite­tu­ista” koulu­tus­vaa­timuk­sista puhumi­nen avaa Pan­do­ran lip­paan. Seu­raavak­si ihan oikeasti ale­taan vaa­tia esimerkik­si perusk­oulun opet­ta­jien kelpoisu­use­hto­jen “väl­jen­tämistä” eli madaltamista. 

    Suo­ma­laisen perusk­oulun ja hyv­in­voin­ti­val­tion kovaa ydin­tä edus­taa korkeasti koulutet­tu ja itseo­h­jau­tu­va opet­ta­jakun­ta. Perusk­oulun laadun rom­ah­dut­ta­mi­nen toteu­tuu kaikkein varmim­min opet­ta­jakun­nan kelpoisu­use­hto­jen madal­tamisen kautta. 

    Vai miten asian lai­ta on Osmo Soin­in­vaara: kir­jekurssi­lainen opet­ta­maan fysi­ikkaa yläasteelle?

    Tässä lie­nee ongel­mana se, että esim. las­ten­tarhan opet­ta­jat halu­a­vat “aka­teemisen statuk­sen” jota voivat sit­ten käyt­tää kep­pi­hevose­na palkka­neu­vot­teluis­sa. Nais­val­taisen mata­la­palk­ka-alat ovat huo­man­neet että tähän kan­nat­taa vedo­ta palkkaver­tailuis­sa vaik­ka miehisiä palomiesa­lo­ja vastaan.

    Kos­ka kyl­lähän aka­teemisen varhaiskas­tuk­sen monipuoliselle, moni­alaiselle ja kan­sain­väliselle ammat­tialaiselle pitää mak­saa enem­män. Puhu­mat­takaan vaik­ka luut­tuamis- ja pyy­hin­tä- alan maistereista.

  59. Nukku­Mat­ti:

    Tämänkään aiheen ei pitäisi olla sel­l­ainen tabu, että siitä ei saisi puhua. Jos jos­sain tehtävis­sä korkeat vaa­timuk­set ovatkin paikallaan, niin onko näin vält­tämät­tä kaikissa hommissa.

    Koulu­tus­taso­vaa­timuk­sen hark­i­t­ul­la alen­tamisel­la saat­taisi olla myös “out­o­ja” vaiku­tuk­sia: Se voisi lisätä hakeu­tu­mista han­kalien alo­jen koulutukseen. 

    The Econ­o­mist-lehti esit­telee tois­tu­vasti Suomen hyvää sijoi­tus­ta Pisa- ja muis­sa oppimis­tu­lostutkimuk­sis­sa. Ana­lyy­seis­saan se on aina pää­tynyt siihen, että men­estyk­sen keskeisenä syynä ovat hyvät opettajat.

    Lehti hie­man ihaillen ihmettelee, mik­si Suomes­sa opet­ta­jik­si hakeu­tuu vuosilu­okkansa parhaim­mis­toa, kun monis­sa mais­sa tilanne on läh­es päin­vas­tainen. Yhdek­si syyk­si lehti analysoi sen, että Suomes­sa opet­ta­jatutkin­nol­la on aka­teem­i­nen sta­tus, mikä avaa pääsyn useisi­in mui­hin julkisen puolen korkeak­oulu­tutk­in­toa vaa­tivi­in virkoi­hin. Edessä ei ole umpiperä kuten muualla.

  60. Poikani käve­lyt­tää van­huk­sia siva­ri­na vail­la mitään koulutusta.

  61. Mitä jos pois­tet­taisi­in vaik­ka tak­sien luvanvaraisuus?

  62. åke: Tässä lie­nee ongel­mana se, että esim. las­ten­tarhan opet­ta­jat halu­a­vat “aka­teemisen statuk­sen” jota voivat sit­ten käyt­tää kep­pi­hevose­na palkka­neu­vot­teluis­sa. Nais­val­taisen mata­la­palk­ka-alat ovat huo­man­neet että tähän kan­nat­taa vedo­ta palkkaver­tailuis­sa vaik­ka miehisiä palomiesa­lo­ja vastaan.

    Kos­ka kyl­lähän aka­teemisen varhaiskas­tuk­sen monipuoliselle, moni­alaiselle ja kan­sain­väliselle ammat­tialaiselle pitää mak­saa enem­män. Puhu­mat­takaan vaik­ka luut­tuamis- ja pyy­hin­tä- alan maistereista.

    Jos rak­samiehet halu­aisi­vat parem­paa palkkaa, hei­dän kan­nat­taisi pyrk­iä saa­maan rak­saope­tus­ta amk-tai yliopistotasolle.

  63. Jos näil­lä resepteil­lä ei Suomes­ta tule seu­raavaa Kreikkaa niin ei sit­ten millään!

  64. Suo­ma­lais­ten pitäisi luop­ua jous­ta­mat­tomas­ta legal­is­tis­es­ta asen­teesta ja hallintokult­tuurista, koulu­tuk­sen ja tutk­in­to­jen palvon­nas­ta sekä valtiouskovaisuudesta.

    Parem­pi olisi pieni ja ket­terä, osal­lis­ta­va paikall­ishallinto sekä kar­sit­tu keskushallinto.

    Käytän­nössä ihmiset tämän jäl­keen saisi­vat palvelui­ta sen mukaan mitä paikallis­es­ti pide­tään tärkeänä ja mihin paikallis­es­ti kerä­tyt resurssit riittävät.

    Täy­tyy myön­tää että jotkut menet­täi­sivät tämän seurauksena…

  65. Aus­tri­an: Parem­pi olisi pieni ja ket­terä, osal­lis­ta­va paikall­ishallinto sekä kar­sit­tu keskushallinto.

    Eduskun­ta on täyn­nä kun­tapoli­itikko­ja, jot­ka tehtail­e­vat siel­lä kun­tien tehtäviä ja velvoit­tei­ta Suomen val­tion lakei­hin ja ase­tuk­si­in ilman, että tarvit­see ottaa vas­tu­u­ta tai edes kan­taa kustannuksista.

    Sit­ten samat poli­itikot havait­se­vat kun­tien val­tu­us­tois­sa, että se muuten mak­saakin jonkin ver­ran palkata koiran ulkoilut­ta­jia. No, koiria on help­po ulkoilut­taa. Ote­taan lisää velkaa ja/tai korote­taan vero­ja ja maksuja.

    Vaik­ka kuin­ka sormet syhyää kun­ta-asioi­hin, eduskun­nan tulisi päät­tää vain selkeästi val­takun­nal­li­sista asioista, eikä alueel­li­sista ja paikalli­sista asioista.

    Pääsään­tö pitäisi olla, että se päät­tää, joka maksaa.

  66. “Kun­nis­sa sairaslomapros­en­tit ovat korkei­ta ver­rat­tuna vaik­ka fir­maan jos­sa olen töis­sä. Tämä johtuu siitä, että työ tun­netaan tur­val­lisek­si ja ollaan helpom­min pois. Ehkä se on hyväkin. En tosin itsekään ole sairaana töis­sä. Mut­ta on var­ma, että yksi­tyisessä yri­tyk­sessä, kun ale­taan henkilöstöä vähen­tämään, paljon pieniä pois­saolo­ja käyt­tävä henkilö kyl­lä pääsee lis­tan kärkeen”

    Julkisen sek­torin korkeat saraslu­vut johtu­vat henkilöstön rak­en­teen eri­laisu­ud­es­ta yksi­tyiseen verrattuna.

    Julkisen sek­torin henkilöstöstä 85 % on naisia .
    Naiset ovat use­am­min pois­sa saiaru­den tai lapsen sairau­den vuok­si kuin miehet. Myös yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la nai­il­la on enem­män sairaspäiviä.

    Julkisel­la sek­to­ril­la ikään­tyneet pide­tään töis­sä eläkeikään saak­ka, yksi­tyisel­lä ei.
    Kaik­ista työl­li­sistä julkisen sek­torin työn­tek­i­jöitä on noin 25 %

    Mut­ta +55-vuo­ti­ais­sa julkisen sek­torin työn­tek­i­jöi­den osu­us on jo yli 50 % ja yli 60-vuo­ti­ais­sa arvi­ol­ta 70–80 % !!

    Yksi­tyisel­lä ei sairas­ta pide­tä vaan heit­etään eläk­keelle tai sos­sun luukul­ta ruokittavaksi.

    Kun julkises­sa viras­sa työu­ra on merkit­tävästi pidem­pi kuin yksi­tyisel­lä niin ei pidä tui­jot­taa vuos­i­työaikaa vaan työu­ran työtunteja

  67. Coun­try­boy:
    ‘snip’
    Niin tämä Orpon/isäntäkunta malli on aivan jär­jetön. Se johtaa suureen ja jatku­vaan riite­lyyn. Edes sen taloudel­lista poh­jaa ei mietit­ty kun päätös tehti­in hal­li­tuk­ses­sa. Mut­ta sitähän ei saa kri­ti­soi­da kuten Ode tietää. Mut­ta minä saan. Miten esimerkik­si ratkaistaan kenelle kuu­luu renkikun­tien juuri raken­netun ter­veyskeskuk­sen kulut, kenelle keskus­sairaalan omis­tus ja kulut. Mitä jos isän­täkun­ta enem­mistöl­lään ja monop­o­lil­laan rahas­taa renkikun­tia. Miten demokra­ti­ava­je ratkaistaan? Ja avoimia kysymyk­siä on paljon lisää sanovat asiantuntijat.

    Eihän siitä mitään riitaa tule: isän­täkun­ta päät­tää ja kaik­ki kun­nat maksavat.
    Ja kaiken omaisu­u­den omis­tus tulee isän­täkun­nalle, ei tule riitaa siitä.
    Demokra­t­ian hoitaa isän­täkun­nan vaaleil­la valit­tu val­tu­us­to, ei riitaa siitäkään.
    Yksinker­taista, mut­ta simppeliä!

  68. Evert The Nev­er­Rest:
    ‘snip’
    Sit­ten samat poli­itikot havait­se­vat kun­tien val­tu­us­tois­sa, että se muuten mak­saakin jonkin ver­ran palkata koiran ulkoilut­ta­jia. No, koiria on help­po ulkoilut­taa. Ote­taan lisää velkaa ja/tai korote­taan vero­ja ja maksuja.
    ‘snip’

    Rin­nas­tatko van­huk­set koiri­in vai mitä tarkoitat?

  69. Ton­ni käteen: “Kalle: Entä mitä järkeä on tykea joukkoli­iken­teen toim­intaa?” Joukkoli­iken­teen tar­if­fi­tu­ki lisää joukkoli­iken­teen kulku­muo­to-osu­ut­ta. Jos joukkoli­iken­net­tä ei tuet­taisi, liikenne olisi ruuhkaisem­paa. Ruuhkan purkamisek­si tarvit­taisi­in suurem­mat liiken­nein­vestoin­nit tai ruuhka­mak­sut kuin tue­tun joukkoli­iken­teen skenariossa. 

    Joukkoli­iken­teen alen­nus­liput pois­ta­mal­la sub­ven­tio voitaisi­in laskea 49 %:sta suun­nilleen 42 %:iin. Niistä henkilöistä, jot­ka alen­nus­lip­pu­ja käyt­tävät (lapset, opiske­li­jat, eläkeläiset), vain mar­gin­aa­li­nen osa lopet­taisi joukkoli­iken­teen käytön (eli hin­ta­jous­to on hyvin pieni). Vai­h­toe­htois­es­ti voidaan lisätä joukkoli­iken­teen määrära­ho­ja (pitää sub­ven­tio samana), jos se on kaupun­gin talouden kannal­ta kannattavaa.

  70. z: Jos rak­samiehet halu­aisi­vat parem­paa palkkaa, hei­dän kan­nat­taisi pyrk­iä saa­maan rak­saope­tus­ta amk-tai yliopistotasolle.

    Näin­hän Suomes­sa käykin ja sen takia etelä­naa­purin rak­samies on niin kovas­sa huudossa.

    Jokainen suo­ma­lainen huip­pu­fik­su hakeu­tuu raken­nusinsinöörik­si rak­sa-amisk­oulu­tuk­sen sijaan -> vain keskinker­taiset pää­tyvät suomes­sa raksaduunareiksi.

    Virossa sen­si­jaan monel­la todel­la fik­sul­lakaan ei ole mah­dol­lisuuk­sia korkeak­oulu­un -> sieltä löy­tyy näitä huip­pu­fik­su­ja myös rak­sami­esten joukosta.

    Karu totu­us on se, että koulu­tus nos­taa vain rajal­lis­es­ti ihmisen osaamista. Huip­ulle vaa­di­taan sekä geene­jä, että har­joit­telua ja opiskelua. Suomes­sa kaik­ki joil­la geen­it edes etäis­es­ti suo­si­vat pää­tyvät korkeim­malle koulu­tus­ta­solle. Etelä­naa­puris­sa mon­et huip­pu­fik­sut jäävät duunareik­si kun koului­hin ei vaan ole varaa.

  71. Miet­tikääpäs tämän kansan kokoa!

    Näin pieni kansa, joka on yhden kaupun­gin väestön kokoinen. Ollaan mukana eri­lai­sis­sa kan­sain­väli­sis­sä touhuis­sa. Periteisen val­tion mallil­la toim­imi­nen on aivan liian kallista, sen takia olemme ongelmis­sa. Toim­imme yhtä jäykästi kuin isom­mat valtiot.

    Var­masti moni on jo vuosia vuosia sit­ten ajatel­lut, että tämäkin hul­lu­tus lop­puu vielä joskus. Nyt sen aika on tul­lut ja onnek­si on näin!

    Meitä on vähän enem­män kuin Pietaris­sa on väestöä, tätä olen use­am­paan ker­taan toistellut.

    Tästä syys­tä olemme toim­i­neet aivan jär­jet­tömäl­lä taval­la ja viimekädessä kri­isit pakot­ta­vat muuttumaan.

    Nyt yhteiskun­nan toim­into­jen tehostamista ajatel­laan aivan väärästä suun­nas­ta, keski­tytään nip­pelei­hin ja eri­laisi­in meno­eri­in, kun pitäisi ensin miet­tiä suurem­paa kokon­aisu­ut­ta, eli sitä minkälaiset toimin­not ovat vält­tämät­tömiä tämän kokoiselle kansakun­nalle ja sit­ten hei­va­ta muut pois.

    Nyt tämä joudu­taan tekemään pakon edessä ja ikävin seurauksin.

    Esimerkik­si onko mitään järkeä, että näin pieni kansakun­ta osal­lis­tuu kehi­tys­a­pu­un siinä laa­ju­udessa, kuin se osallistuu?
    Entäs muu kan­sain­vä­li­nen toim­inta, esimerkik­si lähetys­töverkko jne?

    On aivan suu­ru­u­den­hul­lua, että noin 5.4 miljoon­ainen kansa pitäisi olla edustet­tuna kaikkial­la maailmassa.
    Suomen kan­sain­vä­li­nen toim­inta on men­nyt joka suh­teessa överiksi.

    Sit­ten kun­tien menoihin.
    Luin tässä vähän aikaa sit­ten erään pienen kun­nan paikallisle­hdestä, kun joku paikalli­nen julk­i­sivu­ja valvo­va vira­nomainen oli puut­tunut jonkun omakoti­talon lau­ta-aidan ulkonäköön, se pitää kuule­ma kor­ja­ta. Ei ole uusi aita lin­jas­sa alueel­la val­lit­se­van tyylin kanssa. Ajatelkaa, verovaroin joku kyt­täilee onko mei­dän ympäristömme
    yht­enäisen näköistä!!!

    Onko tämä tuot­tanut miel­lyt­tävän näköistä asuinympäristöä? Eipä ole!

    Viisaus löy­tyy sieltä, kun ymmär­rämme, ettemme voi toimia samankaltaise­na val­tiona kuin isom­mat valtiot,
    vaan mei­dän on sovitet­ta­va toim­intamme kansakun­nan kokoon näh­den järkevälle tasolle.

  72. Mikä on julkisen sek­torin pidem­män työu­ran ja pienem­män vuos­i­työa­jan option hin­ta kun ote­taan huomioon että mon­et etu­udet ovat ansiosidonnaisia?

    Jos option arvon suh­teut­taa elinkaar­i­an­sioon niin en näk­isi että ‑15–20 % palkkapre­emio (=alen­nus) julkisel­la sek­to­ril­la työsken­televil­lä olisi aiheeton…

  73. Eikö tässä olla jo ihan makro­ta­sol­la nähty, miten siinä käy kun julki­nen talous kuris­te­taan hengiltä säästöillä? 

    Euroop­pa kituu seu­raa­vat 10–15 vuot­ta, eikä lop­pua tule säästölinjalla.

    Ei markki­na­t­alous ja talouskasvu perus­tu säästämiselle.

  74. Sel­javaara kri­ti­soi Osmoa 😉

    http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/62575-helsingin-hallinnossa-4-porrasta-liikaa

    “Jos Soin­in­vaara väit­tää, että kun­ta­halli­nos­sa on liikaa por­tai­ta, miten hän voi kan­nat­taa metropoli­hallintoa? Jos val­it­semme vaaleil­la alue­val­tu­us­ton, on meil­lä poli­it­tisia päät­täjiä mon­es­sa ker­rokses­sa. Meil­lä on kaupung­in­val­tu­us­to, metropo­li­val­tu­us­to, HUS hal­li­tus, HSY hal­li­tus, HSL hal­li­tus ym ym.”

    1. Nuo HUS ja HSL ovat siis nyt ja paljon muu­ta him­meliä. Jos olisi metropoli­hallinto, ne oli­si­vat osa sitä. Kum­mallista, ettei Sel­javaara tätä ymmärrä.

  75. Evert The Nev­er­Rest:
    Ote eräästä kun­nal­lis­es­ta pöytäkir­jas­ta. Tal­laisia ase­tuk­sia ja säädök­siä onko miten paljon eri aloilta:

    “Päiväkoti on muut­tunut ryh­mäper­hep­äiväkodista päiväkodiksi. 

    Päivähoito­la­ki sekä ase­tus määrit­tävät henkilöstörak­en­teen ja näin ollen tehtävä vaatii laitoshuolta­jan erityisosaamista. 

    Aikaisem­min työte­htäviä tekivät ryhmäperhepäivähoitajat. 

    Val­tu­us­tolle tul­laan esit­tämään vakinaisen
    laitoshuolta­jan toimen perustamista.”

    Olisi kiva nähdä vähän tarkem­min, mitä on muut­tunut päiväkodin muu­tok­ses­sa. Onko lap­sia tul­lut lisää, onko las­ten ikä muuttunut?

    Ensi­vaikutel­ma on, että aiem­min lap­sia on ollut niin vähän, että aiem­min las­ten­hoita­jat ovat ehti­neet siivoa­maan päivän aikana syn­tyneet sotkut, mut­ta muu­tok­sen myötä erilli­nen siivoo­ja (eli laitoshuolta­ja) on todet­tu tarpeelliseksi.

    Minus­ta kuu­lostaa ihan hyvältä ajatuk­selta, että lap­sia hoita­vat keskit­tyvät hoita­maan lap­sia, eivätkä siivoa­maan, sil­lä siiv­otes­sa lap­sia vahtii yksi silmä­pari vähemmän.

  76. mr. hoit­su:
    Hei,
    Ehdo­tuk­seni on todel­la vakavis­saan esitet­ty, ilmeisen epäko­r­rek­ti ja luul­tavasti hie­man vaikeasti läpiajettavissa.
    Aiheena olisi kun­tien työn­tek­i­jöi­den sairaus­pois­saolo­jen vähen­tämi­nen. Viimeisen tiedon mukaan kun­tatyön­tek­i­jät sairas­ta­vat ja “sairas­ta­vat” 18pv vuodessa, kyl­lä: kahdek­san­toista päivää! (keit­tiöa­pu­laiset ja siivoo­jat 30pv/vuosi..) Kun­tatyö­nan­ta­jien mukaan kus­tan­nuk­set tästä n. 1mrd/vuosi.

    Itse toimin van­hus­ten­huol­los­sa ns. hoivaosas­tol­la (sijais­tanut olen useis­sa muis­sa paikois­sa), osa poti­laista lähin­nä vuo­teessa, 1/4 käve­lykun­toisia, tämä tilanne noin keskimäärin. Oma­l­la osas­tol­lamme taas viime vuon­na alle 5vrk/työntekijä lyhy­itä pois­saolo­ja. Vaik­ka on pien­ten las­ten äite­jä ja kym­menkun­ta 50–64v. työn­tek­i­jää. Näen mei­dänkin osas­tol­la erinäisiä puut­tei­ta, mut­ta en juuri ilmapi­iris­sä eli ihmiset tule­vat töi­hin mielel­lään, jopa innokkaasti, upea paik­ka sikäli.
    Mut­ta val­taosas­sa paikoista ei var­mas­tikaan ole ihan kivaa ja työvi­ihty­isyys kum­moistakaan, syitä on monia ja kaikenlaisia. 

    Eli, kun kunnalla/valtiolla saikkua saa ja voi ottaa puhe­lin­soitol­la, oma­l­la ilmoituk­sel­la, 3pv ker­ral­laan, ja kun hin­taa ja mak­sa­jaa loma­lle ei miel­leta, niin ilmapi­irisy­istä, työvi­ihtyvyysongelmista, kiin­nos­tuk­sen puut­teesta, tms. johtuen on kovin luon­te­vaa ja inhimil­listä päät­tääkin jät­tää hom­mat väli­in. Ja mik­sipä ei, kai koton­akin mukavaa on, kek­sii sitä hel­posti miel­lyt­täväm­pää tekemistä jos työ ei kovin huvi­ta. Aika hävy­työn­tä vain, jos min­ul­ta kysytään. Ed. maini­tut ongel­mat pitää ratkoa, tai vaik­ka jäi­sivät ratko­mat­ta: verora­ho­ja ei omi­in lomi­in soisi käytet­tävän. Näen sen vain näin, ihan yksinkertaisesti. 

    Etkö ole nyt vähän ris­tiri­itainen? Ensin ker­rot, että oma­l­la osas­tol­lasi on vähän sairaspois­saolo­ja (vaik­ka ilmeis­es­ti sään­nöt ovat samat), mut­ta jos­sain muual­la kuitenkin käytetään väärin pois­sao­lo-oikeut­ta. Eikö ero pois­saolo­jen määrässä eri osas­toil­la, mut­ta samoil­la sään­nöil­lä, kumoa koko perustelusi? Vika ei ole sään­nöis­sä, vaan työ­paikan ilmapiirissä.

    Meil­lä on töis­sä saman­lainen 3 päivän sairaspois­sao­lo-oikeus oma­l­la ilmoituk­sel­la. Sairaspois­saolo­ja on tietääk­seni keskimääräistä vähem­män. Jos jol­lakin alka­isi olla paljon lyhy­itä pois­saolo­ja, työter­veyshuol­lon pitäisi huo­ma­ta asia ja alkaa selvit­tää, mis­tä on kysymys (työu­upumus, alko­holis­mi, masen­nus, jokin krooni­nen sairaus), jot­ta syy voidaan hoitaa. Sin­un ratkais­usi hoitaa pelkkiä oire­i­ta, mut­ta ei kor­jaa syytä.

    Joten huiman paljon kivut­tomam­min, kuin vain kun­nil­ta kokon­aisia tehtäviä vähen­tämäl­lä, saadaan säästöjä aikaan kun nirhais­taan noista sairaus­pois­saoloista edes puo­let pois, siis “sairaus­lo­mail­taisi­in” se määrä mikä yksi­ty­isil­lä työ­nan­ta­jil­la nykyään.
    En usko avuk­si muu­ta kuin heiken­tää kan­nustet­ta jäädä pois töistä. Ruot­sis­sa­han on se kuu­luisa karenssi ensim­mäis­es­tä päivästä ja 80% kor­vaus siitä eteen­päin. Tuo­ta reit­tiä kan­natan meillekin. Palkaton ensim­mäi­nen päivä voi olla tarpee­ton (pikit­täisi lomia?) ja kovahkokin ratkaisu mut­ta tuo­hon pie­neen kor­vauk­seen alen­tamiseen ainakin lähtisin. 20% Alen­nus tosin piene­nee jos jää työ­matkaku­lut pois ja ruokailukin saat­taa olla huokeampaa. 

    Sin­un hieno sys­teemisi johtaisi siihen, että ihmiset tuli­si­vat sairaana töi­hin, tar­tut­taisi­vat työkaverin­sakin ja samal­la lisäi­sivät sairau­den pitkit­tymisen ja jälk­i­tau­tien riskiä. Eikä työte­ho sairaana tietenkään ole liki­mainkaan samal­la tasol­la kuin ter­veenä onnet­to­muus- ja virheriskin kas­vamis­es­ta puhumattakaan.

    Jos ensim­mäi­nen sairaspäivä olisi palkaton, kyn­nys jäädä potemaan koti­in nousisi todel­la korkeal­la. Vaik­ka tehtäisi­in ehdot­ta­mal­lasi taval­la, palkan putoami­nen edes vähän on niin iso ran­gais­tus sairas­tu­mis­es­ta, että aika moni tulisi muu­tok­sen jäl­keen sairaana töihin.

    Luovut­taisi­inko samal­la oikeud­es­ta olla pois oma­l­la ilmoituk­sel­la? Taval­lisen flun­ssan tai vas­taa­van takia ei kan­na­ta juok­sut­taa ihmisiä tuh­laa­mas­sa lääkärin tai edes ter­vey­den­hoita­jan aikaa, sil­lä ain­oa lääke on lepo. Lääkäril­lä juok­sen­telu ei ole lep­oa, joten se vain pahen­taa tilannetta.

    Minä olen ollut tänä vuon­na pois­sa töistä kak­si päivää oman sairau­den takia ja kak­si päivää las­ten sairas­tamisen takia. Min­un työni on sel­l­aista, johon ei palkata sijaisia, vaan teen itse ne työt, jot­ka sairas­tamisen aikana jäivät tekemät­tä. Mik­si sin­un mielestäsi min­un palkkaani pitäisi alen­taa noiden pois­saolo­jen takia, vaik­ka teen täs­mälleen samat työt sairastelus­ta huolimatta? 

    Meil­lä ei myöskään mak­se­ta yli­työko­r­vauk­sia, sil­lä meil­lä on jous­ta­va työai­ka eli teen yksinker­tais­es­ti pitem­pää työpäivää, kun on kiire ja vähän lyhyem­pää, kun ei ole kiire.

    Ehdo­tuk­ses­ti kuu­lostaa minus­ta melko puh­dasveriseltä sim­putuk­selta ja työn­tek­i­jöi­den pom­pot­telul­ta. Ter­ve, hyvin viihtyvä työn­tek­i­jä on paljon arvokkaampi myös työ­nan­ta­jalle kuin tarpeet­tomil­la sank­tioil­la kiusattu.

  77. Jp Lehto: Raisio jos­sa asun ja jon­ka asioi­ta jonkin ver­ran tun­nen. Kas­vat­ti työn­tek­i­jämäärään­sä noin tuhannes­ta- yli tuhanteen kolmeen­sa­taan vuosien 2000–2008 välil­lä. Sil­loin meni taloudessa liian hyvin.

    Sil­loin­han ammat­tili­itot menivät siihen työ­nan­ta­japuolen hal­paan, etteivät lait­ta­neet kun­non palkkavaa­timuk­sia, jot­ta talous ei “yliku­umenisi”. Niin­pä oli hal­paa palkata ihmisiä julkiselle puolelle ja yksi­tyisel­lä puolel­la help­po pistää säästyneet voitot pomoille ja omis­ta­jille (eli “investoin­tei­hin”).
    Kun järkyt­tää tas­apain­oa, tas­apaino järkkyy. Tämä kan­nat­taisi vastapuolenkin aina yrit­tää muistaa.

  78. Tuot­tavu­u­den paran­t­a­mi­nen on keskiössä, kun kun­tien talout­ta hinataan kohti vakaam­paa tulevaisuutta. 

    Kun­nis­sa kan­nuste­taan liian vähän ja lyhytjän­teis­es­ti tuot­tavu­u­den nos­toon. Jokaiselle palveluyk­sikölle tarvi­taan vuosit­tainen oma konkreet­ti­nen tuot­tavu­u­den kehit­tämis­tavoite, jon­ka saavut­tamis­es­ta palkitaan. 

    Jokaiselle palvelusek­to­rille ( ter­vey­den­hoito, koulu­tus, sosi­aal­i­toi­mi jne ) tarvi­taan voimakas ylikun­nalli­nen osaamisen lisäämiseen keskit­tynyt tuki. Ja kuntare­mon­tin on tultava.

  79. Suomes­sa on sutat­tu mil­jarde­ja ter­vey­den­huol­lon tieto­jär­jestelmi­in. Virossa vas­taavast sys­teemit tehti­in pikku­ra­hal­la käden käänteessä.

    Epäon­nis­tu­mi­nen pan­ti­in jär­jestelmän kehit­täjien syyk­si ja kut­sut­ti­in viro­laisen sys­teemin tek­i­jä Suomeen konsultoimaan.

    Kyse ei kuitenkaan ole suo­ma­laisen IT-osaamisen kehnoud­es­ta, vaan siitä, että suo­ma­lainen mon­imutkainen ter­vey­den­huolto on mah­do­ton mallintaa sys­teemi­työkaluil­la tieto­jär­jestelmän tekoa varten.

    Jär­jestelmä­su­un­nit­teli­jan sijaan Suomeen olisi pitänyt kut­sua viro­lainen ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä, joka on yksinker­tais­takin yksikertaisempi.

    Mitäpä jos asen­net­taisi­in tämä yksik­er­tainen hallinto- ja toim­inta­malli aluelliselle/maakunnalliselle tasolle. Siinä häipyy mon­en mon­ta turhaa tehtävää ja voidaan vielä rak­en­taa se tietojärjestelmäkin.

  80. Koulu­tus­vaa­timuk­sien alen­t­a­mi­nen tuo kus­tan­nussäästöjä vain, jos se mah­dol­lis­taa samal­la halvem­man työn­tek­i­jän palkkauk­sen. Näin on epäilemät­tä ter­vey­den­huoltoalal­la, jos­sa on näitä ammat­tikun­tara­jo­ja. Entä muualla?

    On tärkeää huo­ma­ta, ettei korkeasti koulute­tus­ta työvoimas­ta ole pulaa. Koulu­tus­vaa­timuk­sia ei tarvit­sisi alen­taa, jos sal­lit­taisi­in koulute­tun työvoiman palkkauk­sen hei­jastel­e­van sitä tuli­jamäärää, joka meil­lä on useimpi­in avoimi­in virkoi­hin. Tätä yritin itse argu­men­toi­da jo edellä. 

    Toisek­si voisiko koulute­tumpi työn­tek­i­jä hakea työ­paikkaa, johon ei enää edel­lytetä korkeak­oulut­tutk­in­toa? Tot­ta kai voi, ja niin­hän aka­teemiset tekevät nykyäänkin, kun heille ei riitä koulu­tus­ta vas­taavaa työtä. Edelleen alem­pi korkeak­oulu­tutk­in­to jäisi use­asti kakkosek­si. Koulutet­tu työvoima syr­jäyt­tää heikom­min koulutet­tua työvoimaa tehtävistä, jos­sa ei tarvi­ta korkeaa koulutusta. 

    Hom­man purkami­nen pitää aloit­taa ylik­oulu­tuk­sen purkamis­es­ta. Säästöjä saadaan välit­tömästi yliopis­toista ja ammat­tiko­rkeak­ouluista. Sen jäl­keen säästöjä alkaa tul­la pikku hil­jaa muualtakin.

  81. Ter­vey­den­hoi­dos­sa tosi­aan se käve­lyt­täjä tarkkailee samal­la uusia oire­i­ta — asia, jos­ta koulut­tam­a­ton ei tiedä mitään. 

    Voi silti miet­tiä, mik­si apuhoita­jien ammat­tikun­ta pois­tet­ti­in, varsinkin, kun samaan aikaan sairaan­hoita­jan koulu­tus­ta muutet­ti­in entistäkin teo­reet­tisem­paan suun­taan? Kuka tekee varsi­naiset työt? 

    Todel­lisu­udessa laitok­sis­sa on jo kovin paljon epäpätevää henkilökun­taa, joka joutuu otta­maan kokon­ais­vas­tu­u­ta, jol­loin poti­las­tur­val­lisu­us selkeästi vaaran­tuu. Koulutet­tu henkilökun­ta hakeu­tuu mui­hin ammat­tei­hin uupuneena väärin mitoitet­tuun työhön.

    Samoin fys­ioter­apeut­tien koulu­tuk­ses­ta on kuu­lunut vieste­jä, että ope­tus­su­un­nitelmien muu­tosten jäl­keen valmis­tu­mis­vai­heessa olevil­ta puut­tuu vielä käytän­nön taidot kokon­aan. Kuka ne poti­laat sit­ten hoitaa? 

    Jos säästöjä oikeasti halut­taisi­in, olisi jo vuosia sit­ten pes­tat­tu konekir­joit­ta­jien ammat­tikun­ta, mut­ta sen sijaan konekir­joit­ta­ji­na käytetään kallispalkkaisia lääkäreitä. 

    Ei siis ole tarkoi­tuskaan toimia säästäen tai tulosta tuot­taen. On vain kivaa pitää val­taa ja saa­da määrätä asioista. 

    Muu­ta ei ainakaan voi päätel­lä, kun yhdessä ja toises­sa asi­as­sa selkeät viestit kokon­aiskus­tan­nuk­sista ja seu­rauk­sista sivu­ute­taan, ja tehdään päätök­siä, jot­ka johta­vat entistäkin kauem­mas tavoit­teista ja mak­sa­vat veron­mak­sajille entistäkin enem­män. Säästö­jen ja tehokku­u­den peitenimissä.

  82. Evert The Nev­er­Rest: Jär­jestelmä­su­un­nit­teli­jan sijaan Suomeen olisi pitänyt kut­sua viro­lainen ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä, joka on yksinker­tais­takin yksikertaisempi.

    Pop­ulis­mi on hieno laji, mut­ta suo­ma­laisen ja viro­laisen jär­jestelmän spe­si­fikaa­tiot eivät ole saman­laisia, eivätkä myöskään julk­isu­udessa ollei­den kulu­jen lasken­ta­pe­rus­teet ole suo­raan ver­tailukelpoisia. Perunat ovat kuitenkin halvem­pia kuin viinirypäleet.

    En väitä Suomes­sa esil­lä ole­vien jär­jestelmien ole­van fik­su­ja niidenkään, mut­ta koko maan kat­ta­van ter­vey­den­huol­lon tieto­jär­jestelmän hin­ta­lap­pu on absolu­ut­tises­sa rahas­sa joka tapauk­ses­sa val­ta­va, kun mukaan las­ke­taan kaik­ki kulut (ml. käyt­töönot­to, ylläpi­to, koulu­tus). Jär­jestelmää ei saa hal­val­la mil­lään ilveel­lä, mut­ta investoin­nin pilaami­nen on helppoa.

    Näi­den absolu­ut­tis­ten raha­sum­mien ei pitäisi kuitenkaan antaa hämätä liikaa. Tietotekni­ik­ka ja tieto­jär­jestelmät ovat todel­lisu­udessa yksi niitä har­vo­ja työkalu­ja, joil­la ter­vey­den­huol­lon tehokku­ut­ta voidaan paran­taa. Mil­jar­di-investoin­ti voi olla ihan fik­su, jos sil­lä saadaan ter­vey­den­huol­losta ihan vähän teho­ja lisää.

    Tätä taus­taa vas­ten suo­ma­laisen julkisen sek­torin ter­vey­den­huol­lon kulu­ta­so tieto- ja viestin­täte­knolo­giaan (2–2,5 % bud­jetista) on kovin mata­la. Tuol­lainen taso ker­too minim­i­toimin­nas­ta ja hyvin vähäis­es­tä kehit­tämistyöstä. Luke­ma on huo­mat­tavasti mata­lampi kuin muis­sa län­si­mais­sa (4 %).

    Tieto­jär­jestelmien kehit­tämistä toisaal­ta vähän hidas­taa sekin, että lop­ullisen toim­intahim­melin muo­to ei ole selvil­lä. Siihen tarpeeseen on vaikea kehit­tää toimi­vaa toiminnanohjausta.

    Emmekä me ole kovin hyviä tässä asi­as­sa muutenkaan. Tieto­jär­jestelmiä ei ter­vey­den­huol­los­sa joka paikas­sa nähdä strate­gisi­na asioina, joi­ta ihan oikeasti pitäisi käsitel­lä sil­lä pain­oar­vol­la. Ne roikku­vat mukana jonkin­laise­na vält­tämät­tömänä pahana, jos­ta päätök­sen­tek­i­jät ymmärtävät lähituen.

    Teknisel­lä puolel­la yksi meil­lä huka­tu­ista asioista on se, että jär­jestelmähank­in­nois­sa pitäisi aina huole­htia rajap­in­to­jen yksinker­taisu­ud­es­ta ja avoimuud­es­ta. Jär­jestelmä­toimit­ta­jalle tuo on myrkkyä, joten siitä suun­nas­ta asia halu­taan pitää täs­mälleen päinvastaisena.

  83. Suo­ras­taan hellyyt­tävä yksimielisyys näyt­tää löy­tyneen siitä, että muiden työte­htävät ovat help­po­ja ja Suomes­sa on alal­la kuin alal­la käsit­tämätön ylikoulutusongelma. 

    Minä teetän työk­seni työtä ja sen perus­teel­la mitä näen, Suo­mi on täyn­nä työn­tek­i­jöitä, jot­ka eivät osaa sitä mitä tekevät tai tekevät työn­sä huonos­ti. Työn ulkop­uolel­la tör­mään samaan ilmiöön jatku­vasti, niin kuin var­masti moni muukin. Huonoa palvelua saa mis­sä vain, koti­maisia lehtiä ei viit­si enää heikon tason vuok­si lukea, jos löytää hyvän ham­maslääkärin, sen perässä kan­nat­taa suun­nilleen muut­taa jne.

    Sil­loin kun itse suoritin korkeak­oulu­tutkin­non 90-luvul­la, oli jo nähtävis­sä, että rimaa las­ke­taan yhden valmis­tu­misen vuok­si tarvit­taes­sa hyvinkin alas. Sit­tem­min on ymmärtääk­seni tapah­tunut jonkin­lainen tutk­in­toraken­neu­ud­is­tus, jos­ta ylias­sa­ri­na uud­is­tuk­sen aikaan toimin­ut vel­jeni tote­si lakonis­es­ti, että se on tasa-arvoa, kun mais­terius ei vaa­di kykyjä.

    Mitä tästä nyt pitäisi päätel­lä? Suomes­sa tuote­taan mais­tere­i­ta liukuhi­hnal­ta, nämä suo­ri­u­tu­vat työte­htävistään korkein­taan tyy­dyt­tävästi, mut­ta vält­täväkin riit­täisi arvon raadin mielestä? Sanat­tomak­si vetää.

    Suomen talouden ongel­ma on jär­jetön vero­tus ja neu­vos­toli­it­to­lainen sään­te­ly. Tehokku­u­den perään olisi parem­pi huudel­la, jos ensin kokeil­taisi­in vaik­ka markkinataloutta.

  84. “Jär­jestelmä­su­un­nit­teli­jan sijaan Suomeen olisi pitänyt kut­sua viro­lainen ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä, joka on yksinker­tais­takin yksikertaisempi.”

    Tuskin­pa tilanne muut­tuisi, Virossa ei ollut jär­jestelmää, joten siel­lä lähdet­ti­i­in läh­es nollasta.Ja jos jotain on ollut niin se on jo valmi­ik­si yht­enäistä, kos­ka sen on rak­en­tanut yksi organisaatio

    Meil­lä on taas jo ole­mas­sa 400–500 jär­jestelmää, jot­ka pitäsi yhdistää.

    Ja kun jokainen kun­ta on miinoit­tanut jär­jestelmät tur­vatak­seen oman jär­jestelmän ja asunatun­ti­jat niin yhdis­tämi­nen on kallista.

    Suurin kus­tan­nus syn­tyy kun jokainen tietoalkio täy­ty luokitel­la uud­estaa yhdel­lä yhteisel­lä tavalla.

    Ei tämä ole ain­oa jär­jestelmä , jon­ka uud­is­t­a­mi­nen mak­saa esim Oulus­sa pitää yhdis­tää muut­man kun­nan vesi­laitok­set. Tieto­jär­jestelmien yhdis­tämi­nen mak­saa kym­meniä miljoo­nia, sil­lä jokainen tietoalkio pitää tark­istaa ja luokitel­la uudestaan

  85. “Sit­ten kun­tien menoihin.
    Luin tässä vähän aikaa sit­ten erään pienen kun­nan paikallisle­hdestä, kun joku paikalli­nen julk­i­sivu­ja valvo­va vira­nomainen oli puut­tunut jonkun omakoti­talon lau­ta-aidan ulkonäköön, se pitää kuule­ma kor­ja­ta. Ei ole uusi aita lin­jas­sa alueel­la val­lit­se­van tyylin kanssa. Ajatelkaa, verovaroin joku kyt­täilee onko mei­dän ympäristömme
    yht­enäisen näköistä!!!”

    Suurin ongel­ma kun­tien saneer­auk­ses­sa on, että kaik­ki keskit­tyvät näpertelemään detaljeissa.

    Kun­tien menot ovat n 40 mil­jar­dia euroa ja raken­nus­valvon­ta mak­saa 80 miljoon­aa ja se rahoite­taan asi­akas­mak­suil­la, ei siis kunnalliverolla.

    Tietysti näistäkin pitää säästää, mut­ta sil­lä paljon main­os­te­tul­la maal­si­jär­jel­lä pitää selvitä näistä ongelmista

  86. Liian van­ha: “Jär­jestelmä­su­un­nit­teli­jan sijaan Suomeen olisi pitänyt kut­sua viro­lainen ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä, joka on yksinker­tais­takin yksikertaisempi.”
    Tuskin­pa tilanne muut­tuisi, Virossa ei ollut jär­jestelmää, joten siel­lä lähdet­ti­i­in läh­es nollasta.Ja jos jotain on ollut niin se on jo valmi­ik­si yht­enäistä, kos­ka sen on rak­en­tanut yksi organisaatio

    En tarkoit­tanut tässä ter­vey­den­hoito­jär­jestelmäl­lä tietojärjestelmää. 

    Tieto­jär­jestelmän tekem­i­nen jos mikä, on paik­ka jol­loin toim­intaor­gan­isaa­tio pitää ensin tai rin­nal­la miet­tiä uusik­si ja virtaviivaistaa.

    Se mitä Suomes­sa on yritet­ty, on malli jos­sa tieto­jär­jetelmän on odotet­tu simu­loivan nyky­istä toimintatapaa. 

    Edus­tuk­sel­liset johto- tai valvon­taryh­mät ovat vieläpä sit­ten kat­soneet päälle, että it-sys­tee­mi nou­dat­taisi mah­dol­lisim­man tarkasti nyky­isiä proseduureja.

  87. Opiske­li­ja: Joukkoli­iken­teen alen­nus­liput pois­ta­mal­la sub­ven­tio voitaisi­in laskea 49 %:sta suun­nilleen 42 %:iin…

    Vas­taus­ta perus kysymyk­seen, mik­si joukoli­iken­net­tä yleen­säkään pitäisi tukea, et anna. Investoin­nit joukkoli­iken­teeseen ovat usein fik­su­ja, mut­ta toimin­nan tukem­i­nen ei sitä ole. Sub­ven­toitu joukkoli­ikene ei ole kestäväl­lä pohajalla.

    1. Kalle,
      Koeta nyt kuitenkin muis­taa, että Helsin­ki tukee autoli­iken­net­tä enem­män kuin joukkoli­iken­net­tä. Siis ihan rahana. Sen päälle tulee tila.

  88. Liian van­ha:
    …Tuskin­pa tilanne muut­tuisi, Virossa ei ollut jär­jestelmää, joten siel­lä lähdet­ti­i­in läh­es nollasta… 

    Viro­laiset onnis­tu­i­v­at imple­men­toimaan käytän­nössä ilmaisek­si saa­mansa sähköisen iden­ti­teetin! Niin sai­vat sen Suomes­ta, joka ei kyen­nyt otta­maan kehit­tämään­sä teknis­es­ti edis­tyk­sel­listä sähköistä henkilöko­rt­tia käyt­töön!!! Jotain mätää suo­ma­laises­sa julkisen sek­torin IT-ostamises­sa on.

    Pari selkeää virhet­tä voi sanoa suo­ral­ta kädeltä:
    — on ulkois­tet­tu liikaa, jol­loin perus osaami­nen häviää
    — ei uskallet­ta lopet­taa mak­su­ja, kun toim­i­tus ei ole sovittua.

    Nykyi­nen han­k­in­tasään­nöstö on niin kir­joitet­tua, että huonos­ti toimi­valle kon­sullti­talolle ei tarvit­sisi mak­saa mitään. Toki se tarkoit­taisi talon nurin menoa, mut­ta kuka sitä kaipaisi?

  89. Mut­ta miten oikeasti voidaan tehdä säästöjä isom­mis­sa kohteis­sa, niin että toim­inta tehostuu?

    Ei auta yhtään, että ain­oas­taan leikataan rahoi­tus­ta ja lakkaute­taan toim­into­ja tai niitä yhdis­tel­lään, jos ei ensin suun­nitel­la tehokkaampia toimintaprosesseja.

    Tehokkaam­man toimin­nan perus­ta on pros­es­si­a­jat­telun ymmärtämi­nen ja sisäistämi­nen organ­isaa­tiois­sa. Väitän ettei julk­ishallinnon laitok­sis­sa yhdessäkään ole kovin kyp­siä toim­intapros­esse­ja, eli niiden kyp­syysaste on mata­lahko. Tästä seu­raa enem­män tai vähem­män kaot­tista ja epäon­nis­tu­vaa tehostamista

  90. Liian van­ha: Ei tämä ole ain­oa jär­jestelmä , jon­ka uud­is­t­a­mi­nen mak­saa esim Oulus­sa pitää yhdis­tää muut­man kun­nan vesi­laitok­set. Tieto­jär­jestelmien yhdis­tämi­nen mak­saa kym­meniä miljoo­nia, sil­lä jokainen tietoalkio pitää tark­istaa ja luokitel­la uudestaan

    Niin siis mik­si pitää tark­istaa ja luokitel­la kaik­ki van­ha data, eikö ne voisi jät­tää ark­istoon nykyiseen jär­jestelmään tai vaik­ka pape­ri­ark­istoon, ja uudet tiedot tal­len­netaan uuteen järjestelmään?

  91. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Ja kun jokainen kun­ta on miinoit­tanut jär­jestelmät tur­vatak­seen oman jär­jestelmän ja asunatun­ti­jat niin yhdis­tämi­nen on kallista.
    ‘snip’

    Kun­nat eivät miinoi­ta mitään, jär­jestelmien (jos niitä voi sel­l­aisik­si kut­sua) toimit­ta­jat sitä vas­toin kyllä.

  92. Liian van­ha:
    Ei tämä ole ain­oa jär­jestelmä , jon­ka uud­is­t­a­mi­nen mak­saa esim Oulus­sa pitää yhdis­tää muut­man kun­nan vesi­laitok­set. Tieto­jär­jestelmien yhdis­tämi­nen mak­saa kym­meniä miljoo­nia, sil­lä jokainen tietoalkio pitää tark­istaa ja luokitel­la uudestaan 

    http://www.hel.fi/static/taske/apotti/Kustannushy%C3%B6tyanalyysi.pdf

    Tuol­la arvioi­vat, että näi­hin “kon­ver­sioi­hin” palaa Apotin investoin­tiku­luista jopa 3%. Sen sijaan “sovel­lus- ja lisenssikus­tan­nuk­si­in” menee 51%.

    Huo­mat­tavaa myös, että sof­t­aa “tes­tataan” saman 3% edestä. Ei jää var­maan yhtään ongel­maa noin tiukan seu­lan jälkeen.

    Uskalletaanko­han muual­la julkisel­la sek­to­ril­la joskus koekäyt­tää Kelan mallia it-han­kkeis­sa? Oma työ on ilmeis­es­ti hal­paa, ja jäl­ki jotain ihan muu­ta kuin Tuna­torin ja Acci­den­turen tekeleet kunnissa.

  93. N: Tari­nani osas­toltamme oli vain ontu­va eli sinän­sä kovin vähän todis­tusvoimainen yksit­täi­nen esimerk­ki eroista pois­saolois­sa. Ehkä kuitenkin sinän­sä kiin­nos­ta­va kun kyse sen­tään ehkä “raskaim­mas­ta” työstä mitä kun­tasek­to­ril­la on, ‑ainakin uskon että mon­et kont­tori- ym. hom­mat osin kevyem­piä. Mut­ta ei siitä enempää.
    Se huomio­ta ansait­se­va fak­ta oli nuo läh­es 20 päivää mitkä kun­nal­la, siis keskimäärin ja kevy­im­mät hom­mat mukaan­luet­tuna, ollaan pois töistä sairaus­lo­ma­l­la. Siis kuka voi uskoa ihmis­ten kun­nal­la ole­van noin sairai­ta? (vielä kun 15vuoden työhis­to­ri­an jäl­keen ollaan läh­es kahdek­san viikkoa vuosilo­ma­l­lakin, eli heille jakaan­tui sairaus­lomapäivät n.8kk ajalle..) 

    Eikä siinä mitään, ollaan vaan pois.. Mut­ta jos asia on niin, niin kuin olen ymmärtänyt, että rahaa ei ole nytkään määrät­tömästi ja että tule­vaisu­udessa olisi tarkoi­tus jopa hie­man säästää, tulisi eteen niukem­mat ajat. Niin sit­ten voisi tuonkin aiheen ottaa tarkastelu­un, siis kat­soa olisiko pois­saolois­sa kun­nal­la mitenkään mah­dol­lista päästä yksi­tyisen sek­torin tasolle, eli mekaanis­es­ti lask­ien säästää 500 miljoon­aa… Jakaa tule­vaa säästö­taakkaa hie­man muillekin kuin palvelu­iden käyt­täjille. Siis myös nyky­suomen, mon­elta kan­til­ta lokoisim­man työ­nan­ta­jan palveluk­ses­sa oleville (varmin, potku­jen saan­ti läh­es mah­do­ton­ta, palkkakin jonk­in­moinen, ja varsinkin lomaedut).

    Ja: mainitsinkin että karenssipäivässä voisi olla mm. mainit­semi­asi hait­to­ja, tul­laan kipeänä töi­hin jne. En siis heti tuol­ta osin kan­nat­taisi naa­purin vau­raan hyv­in­voin­ti­val­tion mallia. Mut­ta vähän alen­net­tu palk­ka tuskin kovin kipeää töi­hin ajaa, eikä tietysti poista lus­muilu­akaan kokon­aan ‑mut­ta eiköhän sitä sen­tään jonkin ver­ran sitä vähentäisi. 

    Työvi­ihtyvyys ja moti­vaa­tion paran­t­a­mi­nen on aina kan­natet­tavia asioi­ta, samaa mieltä, harmik­seni en vaan usko ratkai­se­via val­takun­nan­ta­son ihmeitä alueel­la tuos­ta vaan tapah­tu­van. Hyvin hidas­ta hom­maa, ja usein siinä kun jos­sain tilanne para­nee, toisaal­la heikke­nee. Ja työolo­suhteista riip­pumat­takin ilmainen ja läh­es riskitön oma loma on kuitenkin ymmär­ret­tävästi puoleen­sa vetävä etu, joten kun loman vetovoimaa ei ole help­po vähen­tää niin ehkä sen “hin­nan” muut­tamista kan­nat­taa miet­tiä. (Oliko­han muuten Ruot­sis­sa ennen ko. kiristyk­siä maail­man huonoin työvi­ihtyvyys, moti­vaa­tiot jne.? Kun sairaus­pois­saolo­jen määrät oli maail­man suurimmat.)

  94. Helsingillä on töis­sä n.40 000ihmistä palkkalistoilla.

    yritin googlet­taa ammat­tin­imikkeitä-en löytänyt.

    tuol­ta joukosta(40 000)löytynee arvi­ol­ta 5% ainakin ns. turhaa joukkoa, joiden siir­tymi­nen yksi­tyiselle puolelle ei vaaran­na kaupun­gin tärkei­den tehtävien hoituamista.(jos priorisoidaan)

    mut­ta sen päät­tämi­nen on poli­it­ti­nen itse­murha, joten se siitä.

  95. N: Ter­ve, hyvin viihtyvä työn­tek­i­jä on paljon arvokkaampi myös työ­nan­ta­jalle kuin tarpeet­tomil­la sank­tioil­la kiusattu.

    Nyt ilmeis­es­ti pro­jisoit oman, asiantun­ti­jate­htäväsi ja siihen liit­tyvän työilmapi­irin, kat­ta­maan koko työelämän.

    Ensin­näkin työelämässä on hirveästi huono­ja työn­tek­i­jöitä. Niiden lisäk­si tulee yksinker­tais­es­ti laiskat ja motivoimat­tomat ja tietenkin juopot. Ja huonol­la työn­tek­i­jäl­lä en tarkoi­ta tässä nyt mitään eri­tyisen huonoa, vaan huo­nous voi ilmetä esimerkik­si rajoit­tuneena oppimiskykynä, jol­loin työte­htävien pienikin muut­tumi­nen aiem­mas­ta aiheut­taa suur­ta stres­siä ja suo­ras­taan työte­hon rom­ah­tamisen pitkäk­si aikaa.

    No demari tietenkin syyt­tää het­ei johto­por­ras­ta, mut­ta minkään­lainen pomo ei kykene istut­ta­maan työn iloa ihmiseen, jon­ka pääte­htävä on käytävien mop­paami­nen, mut­ta joka ei pidä käytävien mop­paamis­es­ta vaan olisi mielum­min juo­mas­sa kal­jaa. Toisek­si, ne esimiehetkin ovat niitä samo­ja työn­tek­i­jöitä, joi­ta juuri moitiske­lin epäpäte­viksi ja laiskoik­si. Eli pomoissa on ihan samaa kas­tia ja var­maan suh­teel­lis­es­ti aika lail­la yhtä paljon näitä tehtvi­in­sä näh­den tor­po­ja kuin rivityöntekijöissäkin.

    Kyl­lä se on vaan niin että suo­ma­laiseen työelämään tarvi­taan ryhtili­iket­tä. Suun­nilleen se suo­ma­lainen insinööri on enää kan­sain­välis­es­ti kil­pailukykyi­nen kun kaik­ki muut ovat menet­täneet entiset valt­tin­sa. Kuvaavaa on, että täl­läkin het­kel­lä 10v asiantun­ti­jakoke­muk­sel­la varuste­tun suun­nit­teluinsinöörin saa samal­la hin­nal­la kuin lapi­omiehen omakoti­talon maarakennustyömaalle!

    Mei­dän teol­lisu­ustyön­tek­i­jät ovat tuplas­ti kalli­impia kuin itä-euroopan kil­pail­i­jat ja toisaal­ta taas tehot­tomampia kuin kalli­im­mat sak­salaiset. Jos joku rakenne mak­saa Tsekeis­sä 300 000 euroa, niin Suomes­ta ostet­tuna siitä saa mak­saa 600 000 euroa. Ei täm­möisil­lä hin­taeroil­la ker­takaikkises­ti ylläpi­de­tä teollisuutta.

    Insinöörit ovat edelleen kil­pailukyky­isiä, mut­ta nyky­vauhdil­la tuskin kovin kauaa, suun­nit­teluhom­maa siir­tyy hal­pa­mai­hin aivan solke­naan, esimerk­si kaik­ki ne hom­mat mitä minä tein 5–7v sit­ten, tehdään nykyään Kiinassa. 

    Ei täl­lä nyky­touhul­la ylläpi­de­tä minkään­laista teol­lisu­ut­ta. Ain­oa tapa saavut­taa ryhtili­ike on vähen­tää työelämän jäykkyyksiä. 

    Erään tehtään johta­ja ker­toi min­ulle, että kun he tässä muu­ta­ma vuosi sit­ten jou­tu­i­v­at liike­vai­h­don laskun takia saneer­aa­maan 25% väestä ulos, tapah­tui aivan kum­malli­nen ihmeparan­tu­mi­nen. Sairaspäivät rom­ah­ti­vat ja seu­raa­vana vuon­na sil­lä pienem­mäl­lä porukalla lyöti­in _kaikki_ vuoroko­htaiset tuotan­toen­nä­tyk­set ja kirkkaasti, rekla­maa­tioiden määrä tipahti jne. Eli on ihan slvää että pehmeät keinot, porkkanat ja työelämässä viihtymi­nen, ei niil­lä oikeasti saa­da yksinään mitään aikaan. Ihmi­nen on niin laiska että tarvit­see aina pien­tä pakkoa.

  96. Raimo K: Kun­nat eivät miinoi­ta mitään, jär­jestelmien (jos niitä voi sel­l­aisik­si kut­sua) toimit­ta­jat sitä vas­toin kyllä.

    Kun­nat määrit­televät tieto­sisäl­lön itse, ei jär­jestelmä­toimit­ta­ja voi määritel­lä sel­l­aisia asioita.

    Esim jokainen kun­ta on halun­nut oman kood­is­ton paikkati­eto­jär­jestelmien alkioille. Oli­si­vathan ne voineet vali­ta saman jota käyt­tää valtio.

    Tai kun­nil­la on myös omia koor­di­naatis­to­ja, oli­si­vathan ne voineet vali­ta val­tion koor­di­naatis­ton etc

  97. Ville: Niin siis mik­si pitää tark­istaa ja luokitel­la kaik­ki van­ha data, eikö ne voisi jät­tää ark­istoon nykyiseen jär­jestelmään tai vaik­ka pape­ri­ark­istoon, ja uudet tiedot tal­len­netaan uuteen järjestelmään?

    Jär­jestelmien määrä ja ylläpi­to tuplaantuu.

    Pape­ri­arkos­to taas tarkoit­taa, että poti­lasasioi­ta on ton­git­ta­va sekä pape­ri­ark­istos­ta, että tietojärjestelmistä

  98. Raimo K: Kun­nat eivät miinoi­ta mitään, jär­jestelmien (jos niitä voi sel­l­aisik­si kut­sua) toimit­ta­jat sitä vas­toin kyllä.

    No, eivät ehkä miinoi­ta, mut­ta val­it­se­vat tahal­laan eri jär­jestelmän kuin suurim­mas­sa naa­purikun­nas­sa. Syynä on kuulem­ma itsenäisyy­den varmis­t­a­mi­nen. Asia on tun­nustet­tu julkisesti.

  99. En ole tark­istanut; tämä siis on vain kuultua.

    Kunan paljoista sairaspois­saoloista selit­tävät suurim­man osan pitkät (todel­lisen syyn aiheut­ta­mat) sairaslomat.

  100. Kalle: Vas­taus­ta perus kysymykseen,miksi joukoli­iken­net­tä yleen­säkään pitäisi tukea, et anna. Investoin­nit joukkoli­iken­teeseen ovat usein fik­su­ja, mut­ta toimin­nan tukem­i­nen ei sitä ole. Sub­ven­toitu joukkoli­ikene ei ole kestäväl­lä pohajalla.

    Yleen­sä se vas­taus tääl­lä on tyyli­in: Kun hakkaamme autoil­i­jan varpai­ta vasar­al­la hänen ajaes­saan autoa, moni autoil­i­ja jät­tää aja­mat­ta ja ruuhkaa on vähempi. Joten tämä vasar­al­la hakkaus on itseasi­as­sa autoil­i­ja etu.

  101. “Ensin­näkin työelämässä on hirveästi huono­ja työn­tek­i­jöitä. Niiden lisäk­si tulee yksinker­tais­es­ti laiskat ja motivoimat­tomat ja tietenkin juopot. Ja huonol­la työn­tek­i­jäl­lä en tarkoi­ta tässä nyt mitään eri­tyisen huonoa, vaan huo­nous voi ilmetä esimerkik­si rajoit­tuneena oppimiskykynä, jol­loin työte­htävien pienikin muut­tumi­nen aiem­mas­ta aiheut­taa suur­ta stres­siä ja suo­ras­taan työte­hon rom­ah­tamisen pitkäk­si aikaa.”

    Onnek­si fir­mas­sasi on yksi Isä Aurinkoinen ja pelas­taa laiskat ja kelvot­tomat työn­tek­i­jät perikadolta.

    Ollila oli nero, mut­ta suo­ma­laiset duu­nar­it ajoi­vat Nokian konkurssiin.

    Mut­ta onhan meitä , jot­ka olemme työsken­nelleet mon­es­sa maas­sa ja näh­neet sen moti­vaa­tion mon­es­sa kulttuurissa.Eivät ihmiset poikkea muuallakan

    Eipä se suo­ma­lais­es­ta poikkea.Itse asi­asaa byrokraat­ti­nen ja hier­arki­nen organ­isaa­tio toimii hitaasti ja toim­inta pysähtyy, jos se poikkeaa rutiinista.

    Ja kun toim­intaa muute­taan niin perussään­tö on, että JOKAINEN ihmi­nen on muutet­ta­va toim­i­maan uudel­la tavalla

    Ja nau­rat­taa, kun Sylt­ty pitää sak­salaista organ­isaa­tio­ta jous­ta­vana .Olen tehnyt töitä sak­sal­is­ten kanssa koko työu­rani ja jäykem­pää , byrokraat­tisem­paa ja hier­arkisem­paa yhteistyökump­pa­nia on vaikea löytää:Pienikin ongel­ma ja lähetetään kir­je Sak­saan ja odote­taan muu­ta­ma kuukausi ohjet­ta miten toim­i­taan ja vas­ta sit­ten neu­votel­laan ongel­man ratkaisusta.

    Sak­sas­sa työn­tek­i­jöil­lä on laa­ja myötämääräämisoikeus ja jo pienis­sä fir­moissa suo­ma­laisen luot­ta­mus­miehen tilal­la onkin jo kokon­ainen toimikunta

  102. Kalle: Vas­taus­ta perus kysymykseen,miksi joukoli­iken­net­tä yleen­säkään pitäisi tukea, et anna. Investoin­nit joukkoli­iken­teeseen ovat usein fik­su­ja, mut­ta toimin­nan tukem­i­nen ei sitä ole. Sub­ven­toitu joukkoli­ikene ei ole kestäväl­lä pohajalla.

    Koko maan tasol­la tuo­hon on kai ilmeisim­pänä vas­tauk­se­na sosi­aaliset syyt. On ihmisiä jot­ka ei syys­tä tai tois­es­ta (ikä, ter­vey­den­ti­la, ym.) pysty henkilöau­toa käyt­tämään, vaik­ka se kyseisel­lä alueel­la kus­tan­nuste­hokkain liikku­mistapa olisikin. Vai­h­toe­htoina on ajat­taa tap­pi­ol­la busse­ja edes joitakin ker­to­ja päivässä, kek­siä jotain ket­teräm­pää kuten bussien kor­vailua tak­seil­la (vaik­ka aika rajalli­nen poten­ti­aali tuos­sakin on kos­ka kuskien palkat on niin iso osa kuluista), tyy­tyä siihen että kyseiset henkilöt kököt­tää koton­aan, tai kan­nus­taa heitä muut­ta­maan jon­nekin mis­sä joukkoli­iken­teeseen riit­tää niitä joukkoja.

    Tiivim­mässä kaupunki­rak­en­teessa taas joukkoli­ikenne on usein tuken­sakin huomioiden kus­tan­nuste­hokkain­ta, syistä joista mm. Osmo on messunnut.

  103. Käytän­nössä nuo [tielau­takun­nalle] ko. lais­sa määrite­tyt tehtävät ovat sen tyyp­pisiä, että maan­mit­taus­laitos olisi tuhat ker­taa parem­pi instanssi niitä ratko­maan, kuin kunnnalli­nen toimielin.

    On huo­mat­ta­va, että luot­ta­mus­miespo­h­jainen elin on hirveän hal­pa. Se hoitaa hallintoa melkein talkoil­la. Ja suurim­mas­ta osas­ta päätök­siä ei valite­ta. Tämän vuok­si on paljon halvem­paa hoi­dat­taa yksi­ty­istiehallinto tielau­takun­nil­la kuin maanmittauslaitoksella.

    Sama kos­kee lau­tamiesjär­jestelmää. Lau­tamieskokoon­panol­la saadaan moni­jäs­eni­nen tuomiois­tu­in kokoon mur­to-osal­la kol­men käräjä­tuo­marin kokoon­panon hinnasta.

    Samal­la tavoin voitaisi­in harki­ta esim. kun­nal­lisen elin­tarvike- ja ympäristö­valvon­nan siirtämistä konkreet­tis­es­ti paikallisille lau­takun­nille: miltä kuu­lostaisi Ala-Malmin piirin elin­tarvike­tur­val­lisu­us­lau­takun­ta? Entäs Tat­tarisuon ympäristövalvontalautakunta?

  104. ‘Yleen­sä se vas­taus tääl­lä on tyyli­in: Kun hakkaamme autoil­i­jan varpai­ta vasar­al­la hänen ajaes­saan autoa, moni autoil­i­ja jät­tää aja­mat­ta ja ruuhkaa on vähempi. Joten tämä vasar­al­la hakkaus on itseasi­as­sa autoil­i­ja etu.’ (K.Uokka)
    Mikä on se sin­un kil­pail­e­va teo­ri­asi? Että autoil­i­jan kannal­ta on aina parem­pi, mitä use­ampi autoilee samaan aikaan samaan paikkaan? Koke­mus­ta on enkä ole nauttinut.

  105. Lain­säädän­töä tehdessä suuryri­tyk­sil­lä on sanaval­taa, jol­loin Suomeen on saatu mon­es­ta asi­as­ta tulk­in­ta, joka suosii sio­ja toim­i­joi­ta ja kar­sii pienet toim­i­jat pois — käytän­nössä siis nos­taa kuluja.

    - Ambu­lanssien lähtö­valmius muut­tui 15 min­uutista alle min­u­ut­ti­in — olisiko vaik­ka 10 min­u­ut­tia ollut järkevämpi (=ei tarvii olla auton sisällä).
    — Pien­tuot­ta­jien hygien­i­avaa­timusten tulk­in­ta ja valvonta.
    — Kil­pailu­tu­sosami­nen kunnissa.

    Ylipäätään tarvi­taan lain­säädän­töä, jol­la voidaan _kokeilla_ asioiden vaiku­tuk­sia ensin käytännössä.
    Tämä mah­dol­lis­taisi asioita.
    esimerik­si — Helsinki­in ja isom­pi­in kapunkiehin lie­nee mah­dol­lista kokeil­la uskon­totei­de pain­ot­teista uskon­non ope­tus­ta lukios­sa. Jos on sitetn tarvet­ta muut­taa pääsykoetat lut ja ort pap­pi­en, shia ja sun­ni imaamien ja muiden druiden ja shamaanien yliopis­tok­oulu­tuk­seen, niin ei se liene ylivoimaista. Lukion jäl­keen kun lie­nee hyödyl­listä tun­tea kaiken­laisia usko­musjär­jestelmiä, joi­ta maail­mas­sa löytyy.

    Kapeat toimenku­vat ovat tuhon tie.

  106. Tapio: No, eivät ehkä miinoi­ta, mut­ta val­it­se­vat tahal­laan eri jär­jestelmän kuin suurim­mas­sa naa­purikun­nas­sa. Syynä on kuulem­ma itsenäisyy­den varmis­t­a­mi­nen. Asia on tun­nustet­tu julkisesti.

    Eivät tahal­laan, vaan han­k­in­ta­lakia nou­dat­taen (joil­lakin on pakono­mainen tarve tun­nus­taa mitä tahansa).

    Todet­takoon, että vuon­na 1972 300 kun­taa perus­ti­vat Kun­nal­listi­eto Oy:n ja 1977 pääkaupunkiseudun suuret kun­nat perus­ti­vat Pääkaupunkiseudun tietokeskuskun­tain­li­it­to PTK-tietokeskuk­sen, nämä fuu­sioitu­vat 1990.
    Siinä olisi ollut merkit­tävä mah­dol­lisu­us kun­tien tieto­jär­jestelmien yhteenso­vit­tamiseen, mut­ta se menetettiin.

    Yhdis­tämis­es­tä syn­tynyt Novo meni pörssi­in. Ei ole enää edes sitä rahaa jäljellä.

  107. Eero:
    ‘snip’
    Vai­h­toe­htoina on ajat­taa tap­pi­ol­la busse­ja edes joitakin ker­to­ja päivässä, kek­siä jotain ket­teräm­pää kuten bussien kor­vailua tak­seil­la (vaik­ka aika rajalli­nen poten­ti­aali tuos­sakin on kos­ka kuskien palkat on niin iso osa kuluista)
    ‘snip’

    No, bus­si mak­saa miljoo­nan, tilatak­si sen­tään vain 50.000 — kyl­lä sil­lä ero­tuk­sel­la on merkitystä.

  108. Liian van­ha:
    Onnek­si fir­mas­sasi on yksi­Isä Aurinkoinen ja pelas­taa laiskat ja kelvot­tomat työn­tek­i­jät perikadolta.

    No oli­pa yllä­tys että työt­tömäk­si jääneeltä van­hal­ta ay-jäärältä tulee tuik­i­tavalli­nen “ite oot”.

    Ollila oli nero, mut­ta suo­ma­laiset duu­nar­it ajoi­vat Nokian konkurssiin.

    Niin, menikö sul­ta jotenkin ohi se koh­ta esimi­esten tunar­i­ud­es­ta? Ollila­han oli palkka­jo­hta­ja ja ensin nos­ti suos­ta ja sit­ten upot­ti suo­hon koko firman. 

    On ihan idioot­ti­maista lähteä rak­en­ta­maan Suomen kil­pailukykyä siitä lähtöko­hdas­ta, että nyt suit sait kaik­ki suomen epäpätevät johta­jat muut­tuvat päte­viksi, jol­loin mei­dän muiden ei sit­ten tarvikaan tehdä yhtään mitään. Varsinkaan työt­tömien ei tarvitse tehdä mitään, kos­ka pätevät johta­jat kek­sivät uusia nokioi­ta, jol­loin­ka työt­tömiä tul­laan kotoa asti hake­maan täysi­palkkaiseen vak­i­työhön hienoil­la ehdoil­la. Ihan yhtä hyvin voitaisi­in odot­taa että ensi vuon­na kaik­ki työt­tömät ovat päte­viä koodare­i­ta Rovi­o­l­la ja talousongel­mat ratke­si­vat sillä.

    Eli tuo on täysin epärelis­tista puhet­ta, jon­ka tarkoi­tus on osoit­taa että vika on aivan jos­sain muual­la, tässä tapauk­ses­sa yri­tys­ten johto­por­taas­sa, mikä taas tarkoit­taa että meikäläisen ei tartte tehdä yhtään mitään.

    Ne epäpätevät johta­jat eivät katoa yhtään mihinkään pelkil­lä puheil­la, aivan kuten eivät työn­tek­i­jätkään ala osaa­maan korkean vaa­tivu­us­ta­son töitä sil­lä, että tode­taan “mei­dän on nos­tet­ta­va jalostusastetta”.

    Tosi­a­sioiden tun­nus­t­a­mi­nen on viisauden alku ja jos tosi­aan Suomen talouselämän vaikeudet pis­tetään vain ja ain­oas­taan epäpätevän johdon piikki­in, niin kyl­lä saa aika paljon vet­tä vir­ra­ta Aura­joes­sa ennenkuin kaik­ki epäpätevät johta­jat on saatu vai­hdet­tua maail­man parhaisi­in kun ker­ran miljoon­a­palkkaiset hal­li­tusam­mat­ti­laisetkaan eivät näytä siinä onnistuvan.

    Mut­ta onhan meitä , jot­ka olemme työsken­nelleet mon­es­sa maas­sa ja näh­neet sen moti­vaa­tion mon­es­sa kulttuurissa.Eivät ihmiset poikkea muuallakan

    Eli muual­la ei ole yhtään mikään parem­min, muuten vaan teol­lisu­us katoaa Tsekkei­hin ja Kiinaan. Onko se sit­ten joku luon­non­la­ki että Itä-Euroop­pa nyt vain on kil­pailukykyisem­pi eikä sille mah­da mitään?

    Ja kun toim­intaa muute­taan niin perussään­tö on, että JOKAINEN ihmi­nen on muutet­ta­va toim­i­maan uudel­la tavalla

    Joo, mut­ta mitä teet jos viisi min­u­ut­tia sit­ten annetut ohjeet ovat hävin­neet muis­tista? Muut­tuuko esimies jotenkin esimerkik­si työn­tek­i­jän muis­tilohkok­si vai onko tarkoi­tus, että esimies istuu kuukaisikau­pal­la työn­tek­i­jän vier­essä pitämässä kädest, kun nor­maali parin viikon kurssi ei riitä, ei kak­si kuukauttakaan?

    a nau­rat­taa, kun Sylt­ty pitää sak­salaista organ­isaa­tio­ta joustavana

    Sanoinko sak­salaisia jous­taviksi? Sanoin niitä tehokkaik­si, ei se ole sama asia kuin jous­ta­va. Jos­sain autote­htaal­la ei var­masti ole jous­tavu­ut­ta nähtykään eikä sitä edes kai­va­ta, vaan kaik­ki tehdään kel­lon ja pilkun­tarkasti täysin etukä­teen sään­nel­lyn ohjel­man mukaisesti. 

    Selvästikin talous­luku­jen perus­taal­la Sak­sas­sa on oikeasti alet­tu tehdä työtä kun siel­lä teol­lisu­us porskut­taa kun taas tääl­lä se vain taantuu.

  109. Kaikkea ei tarvit­sekaan säilöä. Kovin van­ha aineis­to ei yksinker­tais­es­ti ole rel­e­vant­tia tässä ja nyt. Meil­lä vai­h­tui jär­jestelmä vuo­den vai­h­teessa. On varsin harv­inaista, että joudun men­emään van­haan jär­jestelmään. Ehdot­toman vält­tämätön­tä se ei niil­läkään ker­roil­la ole ollut.

  110. Sylt­ty:
    Eli muual­la ei ole yhtään mikään parem­min, muuten vaan teol­lisu­us katoaa Tsekkei­hin ja Kiinaan. 

    Niin. Jos­sain juuri yritet­ti­in todis­tel­la että kos­ka paper­il­la eri­laisia valit­tu­ja tilas­toluku­ja järjestyk­seen aset­tele­mal­la on saatu aikaan sat­un­nainen lista jos­sa Suo­mi komeilee kymme­nen parhaan joukos­sa, ei mitään oikeasti tarvit­sekaan tehdä.

    Pisa-tutkimuk­sen suh­teen sama jut­tu. Mut­ta asi­at eivät vaan hoidu pelkäl­lä teo­reet­tisel­la listasijoituksella. 

    Lop­ul­ta vai­heessa pitää kat­soa kuitenkin sitä exceliä jos­sa tiet­ty sarake on 9 mil­jar­dia miinuksella.

  111. Raimo K: No, bus­si mak­saa miljoo­nan, tilatak­si sen­tään vain 50.000 – kyl­lä sil­lä ero­tuk­sel­la on merkitystä.

    Ei seloainen kai noin kallis ole, olet­tasi­in että siinä 200 — 300 kiloegua.

  112. Evert The Nev­er­Rest: Kyse ei kuitenkaan ole suo­ma­laisen IT-osaamisen kehnoud­es­ta, vaan siitä, että suo­ma­lainen mon­imutkainen ter­vey­den­huolto on mah­do­ton mallintaa sys­teemi­työkaluil­la tieto­jär­jestelmän tekoa varten.

    Kyse ei suinkaan ole tästä vaan kyse on siitä, että aina val­i­taan joku hov­i­hankki­joista eli iso talo, joka elää lihavasti julkisen puolen han­k­in­noil­la, joi­ta tulee aina lisää kuin liukuhi­hnal­ta riip­pumat­ta aikaisem­pi­en pro­jek­tien lopputuloksesta.

    Kyl­lä meillekin saisi tuon tehtyä pikku­ra­hal­la, kun lähdet­täisi­in perusteista eli määriteltäisi­in tietokan­nan rakenne, var­men­nuk­set, hajau­tus ja tietenkin käyt­töra­jap­in­ta ja ‑ohjeis­tus, jot­ka huole­hti­si­vat myös tarpeel­lis­ten tieto­jen ole­mas­saolosta, käyt­töoikeuk­sista sekä tieto­suo­jas­ta. Sit­ten vain toteutet­taisin tuol­lainen jär­jestelmä. Help­po hom­ma. Siinä on jo iso osa itse tuos­ta “mon­imutkaisu­ud­es­ta”. Tätä vas­ten toim­i­maan saisi (ja osaisi) sit­ten melkein kuka tahansa tehdä käyttöliittymän.
    Val­tio voisi sit­ten vaik­ka tila­ta vapaaseen käyt­töön oman avoimen lähdekood­in sof­t­ansa, mut­ta kukin saisi toki käyt­tää vapaasti omaa koval­la rahal­la ostet­tuakin, jos vain haluaisivat.

  113. @Syltty: Erään tehtään johta­ja ker­toi min­ulle, että kun he tässä muu­ta­ma vuosi sit­ten jou­tu­i­v­at liike­vai­h­don laskun takia saneer­aa­maan 25% väestä ulos, tapah­tui aivan kum­malli­nen ihmeparan­tu­mi­nen. Sairaspäivät rom­ah­ti­vat ja seu­raa­vana vuon­na sil­lä pienem­mäl­lä porukalla lyöti­in _kaikki_ vuoroko­htaiset tuotan­toen­nä­tyk­set ja kirkkaasti, rekla­maa­tioiden määrä tipahti jne. Eli on ihan slvää että pehmeät keinot, porkkanat ja työelämässä viihtymi­nen, ei niil­lä oikeasti saa­da yksinään mitään aikaan. Ihmi­nen on niin laiska että tarvit­see aina pien­tä pakkoa.

    En yhtään ihmettele, että saneer­aami­nen, varsinkin “oikein” kohdis­tet­tuna, paran­taa tehokku­ut­ta. Van­hat ihmiset reagoi­vat asioi­hin hitaam­min, koulu­tus on keskimäärin huonom­paa, jotkut ovat saa­neet työ­paikkansa ei osaamisen vaan vaku­ut­tavu­u­den perus­teel­la, jopa hel­lä­varais­es­ti kiristämällä.

    Kun saneer­auk­ses­sa ote­taan edes jol­lain lail­la koulu­tuk­sen (ja sitä kaut­ta osaamisen) näkökul­ma, niin vähänkään isom­mas­sa puljus­sa lähin­nä esteenä ole­vat ihmiset tup­paa­vat vähen­tymään. 25 % saneer­auk­sen jäl­keen täl­laiset työn­tek­i­jät var­maankin ovat vähen­tyneet merkit­tävästi, ainakin pahim­mat kehi­tyk­sen tiel­lä olleet.

    Ohjel­moin­tipuolel­la on ohjel­moin­tipro­jek­teis­sa ihmisiä, joil­la ei ole hajua ohjel­moin­nista eikä siitä erikoisalas­ta, joille ohjelmia kehitetään. Nämä ihmiset keskit­tyvät maanis­es­ti ohjel­moin­ti­maail­man “pehmeämpi­in” puoli­in, kuten tes­tauk­seen ja asi­akastyy­tyväisyy­teen, graafiseen ja ään­i­maail­man suun­nit­telu­un yms.. Seu­rauk­se­na on asi­akastyy­tyväisyy­den takia han­kalasti ylläpi­det­tävän kood­in lisään­tymi­nen, ohjel­man väri­maail­man säätöön käyte­tyn ajan moninker­tais­tu­mi­nen jne.. Näil­lä asioil­la on tun­tu­va merk­i­tys pro­jek­ti­in käytet­tävään aikaan, ylläpi­det­tävyy­teen, ohjelmis­ton laa­jen­net­tavu­u­teen. Lop­pu­jen lopuk­si nämä ihmiset ehdot­ta­vat hyvin har­voin mitään sel­l­aista, jota aikaansaa­va koodari ei jo olisi harkin­nut. Jos (lähi)johto ei ole selvil­lä ohjel­moin­ti­työn luon­teesta, heille nämä ihmiset var­masti tun­tu­vat joka-miehen mielip­itei­neen jär­jen ääneltä todel­lisu­ud­es­ta-vier­aan­tunei­den koodarei­den maail­mas­sa; tämä on niin koettu.

    Jos alun perin palkataan ylik­oulut­ta­mat­to­mia ihmisiä työhön, ei ole ihme, että sel­l­ais­ten ihmis­ten saneer­aus paran­taa tehokkuutta.

  114. Sylt­ty: Selvästikin talous­luku­jen perus­taal­la Sak­sas­sa on oikeasti alet­tu tehdä työtä kun siel­lä teol­lisu­us porskut­taa kun taas tääl­lä se vain taantuu. 

    Sak­sas­sa ja Suomes­sa teol­lisu­u­den pros­ent­tio­su­us kansan­talouden arvon­lisäyk­ses­tä on läh­es täs­mälleen sama. Molem­mat ovat saman­laisia erit­täin palvelu­val­taisia, leimallis­es­ti jälki­te­ol­lisia yhteiskuntia.

    Yhdis­tävä tek­i­jä on myös se, että molem­mis­sa mais­sa julki­nen keskustelu elää silti yhä vain jos­sakin harhai­sis­sa huu­ruis­sa, joiden mukaan pien­tä hupenevaa vähem­mistöä edus­ta­va teol­lisu­us on suurin piirtein yhtä kuin koko kansantalous.

  115. Työn­tek­i­jän kannal­ta on kyl­lä kätevää että voi syyt­tää pomo­ja siitä että inno­vati­ivisia tuot­tei­ta ei tule markki­noille ja joka vuosi lik­san määrä ei kas­va yli +5%… 🙂

  116. “Joo, mut­ta mitä teet jos viisi min­u­ut­tia sit­ten annetut ohjeet ovat hävin­neet muis­tista? Muut­tuuko esimies jotenkin esimerkik­si työn­tek­i­jän muis­tilohkok­si vai onko tarkoi­tus, että esimies istuu kuukaisikau­pal­la työn­tek­i­jän vier­essä pitämässä kädest, kun nor­maali parin viikon kurssi ei riitä, ei kak­si kuukauttakaan?”

    Näin se vain on, ei muu­tos­ta tehdä kah­den viikon kurssil­la, useim­miten se on se turhin juttu.
    Yleen­sä riit­tää muu­ta­man päivän koulu­tus ja ker­tauk­set jonkin ajan kuluttua. 

    Ihmisen kyky omak­sua uusia asioi­ta on rajalli­nen ja vaatii aikaa ja opas­tus­ta, että ihmi­nen on oppin­ut asian yksi­tyisko­htia myöten.

    Eli jos halu­taan, että muu­tok­set viedään läpi kun­nol­la niin esimiehel­lä riit­tää töitä jok­sikin aikaa.

    Mitä tulee johta­ji­in niin he tekevät päätök­set suun­nista joi­hin fir­ma kulkee.
    Hyvä esimerk­ki on paperi­te­ol­lisu­us : Paperin kulu­tuk­sen laskua ounastelti­in jo 90-luvul­la ja itsekin totesin jo 90-luvun puo­livälis­sä, että yht’äkkiä paperi­posti lop­pui ja kaik­ki siir­tyi sähköiseen muotoon.

    Mitä tekivät paper­i­jo­hta­jat ? Suomen raken­net­ti­in joka niemeen ja notkoon saarel­maan paperitehdas.

    Usaliset oli­vat viisaampia, eivätkä investoi­neet enää tehtaisi­in.. Etenkin kun ovelle ilmeistyi suo­ma­lainen paperikin­gi ja halusi ostaa romuk­si aje­tut tehtaan kalli­il­la hin­nal­la ja onnistui.

    Siitä palkit­ti­in vuorineu­vok­sen tit­telil­lä ja suuril­la bonuksilla.
    Kaik­ki tietysti myös kir­jat­ti­in alas aikoinaan.

    Olisi siis kan­nat­tunut miet­tiä mitä muu­ta puus­ta voi tehdä.

    Mut­ta syy­hän on ahneessa paper­im­iehessä hän kun ei suos­tunut kan­ta­maan rahaa tappionieluun.
    Vuorineu­vok­sen bonuk­sis­ta­han tap­pi­oi­ta ei makseta

  117. Syltyl­lä on kyl­lä point­ti. Ainakin palvelu­alan töis­sä nopein tapa toimin­nan laadun paran­tamiseen on usein huonoimpi­en työn­tek­i­jöi­den irti­sanomi­nen, valitettavasti.

    Sen lisäk­si että huonoim­mat työ­suorituk­set jäävät tekemät­tä, alka­vat jäl­jelle jääneet hyvät työn­tek­i­jät kirit­tää toisi­aan. Työvi­ihtyvyyskin para­nee, vaik­ka tehty työmäärä lisääntyy.

    Jos porukas­sa on laiska lus­muil­i­ja tai muuten vain osaam­a­ton tunari, ei kukaan viit­si kovin pitkään yrit­tää. Pahin­ta tietysti on, jos se tunari on osas­ton esimies.

  118. Liian van­ha: Tieto­jär­jestelmien yhdis­tämi­nen mak­saa kym­meniä miljoo­nia, sil­lä jokainen tietoalkio pitää tark­istaa ja luokitel­la uudestaan

    Tämä on taas tätä julk­ishallinnolle tyyp­il­listä meta­datafeti­sis­miä jol­la saadaan mis­tä tahansa yksinker­tais­es­ta jär­jestelmien yhdis­tämis­es­tä mon­imutkainen ja kallis.

    Jos jokainen tietoalkio luokitel­laan uud­estaan tarkoit­taa se siis ettei kyseistä luok­i­tusti­etoa ole ennen ollut ole­mas­sa eli sitä ilman on tul­tu tähän asti ihan hyvin toimeen. Jostain tun­tem­at­tomas­ta syys­tä tarve näi­hin aiem­min tarpeet­tomi­in luokit­telui­hin iskee juurikin jär­jestelmien yhdis­tämisen yhtey­dessä. Sama pätee tieto­tur­vaan, eli se on yhtäkkiä maail­man ensik­si tärkein asia vaik­ka fyy­sisessä maail­mas­sa vas­taa­va data kul­kee postikortilla.

  119. Spot­tu,

    eikös tuo mas­ter data man­age­ment ole nyt pinnalla?

    Siitä saadaan erit­täin kivat pienet pro­jek­tit pystyyn konsulteille…

    Ja tot­ta­han toki suures­sa federoin­nis­sa kan­nat­taa pistää kun­toon myös perustiedot… 🙂

  120. a_l:
    Syltyl­lä on kyl­lä point­ti. Ainakin palvelu­alan töis­sä nopein tapa toimin­nan laadun paran­tamiseen on usein huonoimpi­en työn­tek­i­jöi­den irti­sanomi­nen, valitettavasti.

    Sen lisäk­si että huonoim­mat työ­suorituk­set jäävät tekemät­tä, alka­vat jäl­jelle jääneet hyvät työn­tek­i­jät kirit­tää toisi­aan. Työvi­ihtyvyyskin para­nee, vaik­ka tehty työmäärä lisääntyy.

    Jos porukas­sa on laiska lus­muil­i­ja tai muuten vain osaam­a­ton tunari, ei kukaan viit­si kovin pitkään yrit­tää. Pahin­ta tietysti on, jos se tunari on osas­ton esimies.

    Näin on, mut­ta jäl­jelle jääneis­säkin on paras ja huonoin ja taas pitää se huonoin sanoa irti.
    Eikä kierre lopu tähän vaan aina joku on huonoin, pait­si kun jäl­jel­lä on yksi.

    Johtamisen taito onkin siinä, että epä­ta­sais­es­ta porukas­ta saa kuiytenkin hvän tulok­sen ulos.

    Jos lähde­tän siitä, että kaik­ki saa­vat olla till­in tallin niin var­maan palve­lu­ta­so on kirjava.

    Mut­ta jos kon­sep­tia kehitetään ja pros­es­si on help­po ja ymmär­ret­tävä niin se huonoinkin osaa tehdä työn

  121. Sylt­ty:
    ‘snip’
    Sanoinko sak­salaisia jous­taviksi? Sanoin niitä tehokkaik­si, ei se ole sama asia kuin jous­ta­va. Jos­sain autote­htaal­la ei var­masti ole jous­tavu­ut­ta nähtykään eikä sitä edes kai­va­ta, vaan kaik­ki tehdään kel­lon ja pilkun­tarkasti täysin etukä­teen sään­nel­lyn ohjel­man mukaisesti. 

    Selvästikin talous­luku­jen perustal­la Sak­sas­sa on oikeasti alet­tu tehdä työtä kun siel­lä teol­lisu­us porskut­taa kun taas tääl­lä se vain taantuu.

    No, auto­te­ol­lisu­udessa Suo­mi on kil­pai­lykyi­nen. Kum­ma juttu.

  122. mr.hoitsu: Ehkä kuitenkin sinän­sä kiin­nos­ta­va kun kyse sen­tään ehkä “raskaim­mas­ta” työstä mitä kun­tasek­to­ril­la on—

    Se huomio­ta ansait­se­va fak­ta oli nuo läh­es 20 päivää mitkä kun­nal­la, siis keskimäärin ja kevy­im­mät hom­mat mukaan­luet­tuna, ollaan pois töistä sairaus­lo­ma­l­la. Siis kuka voi uskoa ihmis­ten kun­nal­la ole­van noin sairaita? 

    Kun­nat ovat suuria työ­nan­ta­jia. Kun työn­tek­i­jä sairas­tuu pitkäaikaises­ti, suuri työ­nan­ta­ja odot­taa, kunnes työn­tek­i­jä kuntoutuu tarpeek­si palatak­seen töi­hin sopi­vaan tehtävään. Siinä voi kulua vuosia. 

    Voi käy­dä myös niin, että työn­tek­i­jä ei koskaan kun­toudukaan, mut­ta kela tai vaku­u­tus­laitos pitkit­tää työkyvyt­tömyy­seläk­keen myön­tämistä. Nythän se on jopa viralli­nen tavoite. Sil­loinkin työtek­i­jä on vuosia henkilökun­taa olemat­ta päivääkään töis­sä (ja saa­mat­ta palkkaa).

    Ei siis pidä ajatel­la, että jokainen on vähän väliä poissa. 

    Sen sijaan pitää hyvin oikeasti ja tosis­saan huolestua siitä, että työn­mi­toi­tus on liian kireä ja työn laatu koulu­tuk­si­in kuu­lu­vien puut­tei­den ja liian kireän aikataulu­tuk­sen takia heikkoa. Heikko työn laatu tarkoit­taa joko val­i­tusten tai virhei­den takia tule­via lisäkus­tan­nuk­sia. Vaik­ka vapaae­htois­toim­inta heiken­tää tun­net­ta työn hallinnas­ta, yleishyödyl­lisyys lisää tutkimuk­sen mukaan työhyvinvointia. 

    Väärä työn­mi­toi­tus tarkoit­taa uupu­vaa henkilökun­taa ja korkei­ta työkysyvttömyyskustannuksia.

  123. Tom­mi U,

    nykyään nuo talousti­las­tot eivät kuvaa kovin hyvin kansan­taloudessa tapah­tu­vaa tuotantoa.

    Esimerkik­si ohjelmis­tokom­po­nent­tien osu­us voi olla erit­täin suuri “teol­lisu­u­den” tuot­ta­mas­sa tuotteessa.

    Talout­ta pitäisi kuva­ta hyödyk­er­ak­en­teen tuotan­non kautta,
    ei toimialojen.

  124. Raimo K: Eivät tahal­laan, vaan han­k­in­ta­lakia noudattaen 

    Tarkoit­tanet, että han­k­in­ta­la­ki käytän­nössä pakot­taa val­it­se­maan halvim­man tarjouksen.

    Ei voi pakot­taa, jos tar­jous­pyyn­nössä edel­lytetään yhteen­sopivu­ut­ta X:n jär­jestelmän kanssa tms. Ei kai han­k­in­ta­la­ki niin huono ole, ettei osta­ja voi aset­taa joitain pakkoja.

    Tuo tari­na Kun­nal­listiedos­ta on surullista luet­tavaa. Kenelle siinä ahneus tuli?

  125. Eero: Kalle: Vas­taus­ta perus kysymykseen,miksi joukoli­iken­net­tä yleen­säkään pitäisi tukea, et anna. Investoin­nit joukkoli­iken­teeseen ovat usein fik­su­ja, mut­ta toimin­nan tukem­i­nen ei sitä ole. Sub­ven­toitu joukkoli­ikene ei ole kestäväl­lä pohajalla.

    Koko maan tasol­la tuo­hon on kai ilmeisim­pänä vas­tauk­se­na sosi­aaliset syyt.

    Eivätkä ain­oas­taan sosi­aaliset syyt. Joukkoli­iken­teen sub­ven­toin­ti toimii kaupunkiseuduil­la huo­mat­ta­vana palkkatuke­na mata­la­palk­ka-alo­jen yri­tyk­sille. Pääkaupunkiseudul­la kau­pan alan työn­tek­i­jöistä työssä oma­l­la autol­la käy osa­puilleen ei kukaan. 

    Jos joukkoli­ikenne merkit­tävästi kallis­tuu, työn­tek­i­jän ei kan­na­ta tul­la tekemään sitä muu­ta­man tun­nin työvuoroa kahdesti päivässä nykyisel­lä nälkä­pal­ka­lla. Mik­si? Kos­ka jää miinukselle. 

    Samas­ta syys­tä kau­pan alan johto­hah­mot itkevät toisi­naan kaupun­gin suun­taan, että julkisen val­lan on raken­net­ta­va lisää halpo­ja vuokra-asun­to­ja. Mik­si? Kos­ka hei­dän mak­sama palk­ka ei riitä vuokri­in. Samas­ta syys­tä kau­pan ala työl­listää lähin­nä van­hempi­en­sa luona asu­via lap­sia, jol­loin van­hem­mat osal­lis­tu­vat kau­pan alan työn­tek­i­jöi­den meno­jen kattamiseen.

  126. Tom­mi Uschanov: Sak­sas­sa ja Suomes­sa teol­lisu­u­den pros­ent­tio­su­us kansan­talouden arvon­lisäyk­ses­tä on läh­es täs­mälleen sama. 

    Sopi­iko kysyä, että mikä tämä osu­us on ja kuin­ka se lasketaan?

    Kuin­ka suuri osa ns. “ei teol­lis­es­ta” arvon­lisäyk­ses­tä jäisi myös toteu­tu­mat­ta, jos teol­lisu­us häviäisi?

  127. Tom­mi Uschanov:

    Yhdis­tävä tek­i­jä on myös se, että molem­mis­sa mais­sa julki­nen keskustelu elää silti yhä vain jos­sakin harhai­sis­sa huu­ruis­sa, joiden mukaan pien­tä hupenevaa vähem­mistöä edus­ta­va teol­lisu­us on suurin piirtein yhtä kuin koko kansantalous.

    Näin on. Ensi vuosikymmenel­lä teol­lisu­u­den osu­us Suomen BKT:sta putoaa alle 10 pros­ent­ti­in. Alle 15 pros­entin men­nään jo täl­lä vuosikymmenellä.

  128. Liian van­ha: Ihmisen kyky omak­sua uusia asioi­ta on rajalli­nen ja vaatii aikaa ja opas­tus­ta, että ihmi­nen on oppin­ut asian yksi­tyisko­htia myöten.

    Eli jos halu­taan, että muu­tok­set viedään läpi kun­nol­la niin esimiehel­lä riit­tää töitä jok­sikin aikaa.

    Täysin samaa mieltä. Muu­tok­sia ei kan­na­ta tehdä liian taa­jaan. Noki­akin saati­in niil­lä solmuun.

    Kun puhutaan tieto­jär­jestelmistä, on todel­la merkil­listä, että organ­isaa­tion tieto­jär­jestelmän “suuren” uud­is­tuk­sen jäl­keen tavalli­nen käyt­täjä on yleen­sä samas­sa tilanteessa kuin siir­tyessään kotikoneessa XP:stä Vis­taan (tai kun puhe­li­men peruskäyt­täjä joutuu osta­maan älypuhelimen).

    Luulisi, että perus­toimin­not voisi pitää ennal­laan ja sit­ten rak­en­taa sen taakse ja/tai lisäk­si se uusi.

  129. Raimo K: No, auto­te­ol­lisu­udessa Suo­mi on kil­pai­lykyi­nen. Kum­ma juttu.

    Kun robot­ti tekee työt niin Suomikin on kilpailukykyinen.

  130. Tapio: Tarkoit­tanet, että han­k­in­ta­la­ki käytän­nössä pakot­taa val­it­se­maan halvim­man tarjouksen.

    Ei voi pakot­taa, jos tar­jous­pyyn­nössä edel­lytetään yhteen­sopivu­ut­ta X:n jär­jestelmän kanssa tms. Ei kai han­k­in­ta­la­ki niin huono ole, ettei osta­ja voi aset­taa joitain pakkoja.
    ‘snip’

    Halv­in­ta ei ole pakko ostaa ja esit­tämäsi kri­teerin voi aset­taa, mut­ta kun sen nykyisen ohjelmis­ton toimit­ta­ja ei avaa para­me­tre­jaan, niin osta­jan on pakko ostaa — ja kalliilla.

  131. Lau­ri Kumpu­lainen: Kun robot­ti tekee työt niin Suomikin on kilpailukykyinen.

    Robot­tien kun ei tarvitse mak­saa suo­ma­laisen asumisen hin­to­ja eikä ostaa ruokaa per­heelleen Suomen elin­tarvikkei­den hin­noil­la, niiden “ter­vey­den­hoitokin” on työ­nan­ta­jan puoles­ta hoidet­tu kokonaan. 

    Lehtiuuti­sis­sa on tieto siitä, miten lähiym­päristön rav­in­tolan­pitäjät halu­a­vat kuri­in koulun, joka myy jämäan­nok­set edullis­es­ti tarvitseville.

    Suomes­ta on tulos­sa maa, jos­sa ei ole luval­lista toimia järkevästi; ei tehdä sel­l­aista, mitkä helpot­taa tois­t­en tilannetta.

    Kansalais­ten näke­myk­sil­lä, mielip­iteil­lä ei ole mitään arvoa, sil­lä kansalaisil­la on vain kak­si tehtävää: olla kulut­ta­ja ja veron­mak­sa­ja. Eikä ole suo­tavaa, että jälkim­mäi­nen häir­it­see ensimmäistä.

    Hie­man alkaa kyl­lästyt­tää kehi­tyk­sen suunta…

  132. Tapio: Luulisi, että perus­toimin­not voisi pitää ennal­laan ja sit­ten rak­en­taa sen taakse ja/tai lisäk­si se uusi.

    Niin­hän sitä luulisi. Juuri näin IT-ihmiset rak­en­ta­vat työkalu­ja toisilleen mut­ta jostain syys­tä ei loppuasiakkaille.

  133. SOTE:n takia Suomes­sa pitäisi olla Ruotsin tapaan esimerkik­si joku Cam­bio, joka Cam­pio on “alueel­lisen yhteisen ter­vey­den­huol­lon jär­jestelmä, joka yhdis­tää peruster­vey­den­huol­lon, sosi­aal­i­huol­lon ja erikoissairaanhoidon”.

    Uusien tieto­jär­jestelmien avul­la voidaan järkeistää työ- ja palvelupros­esse­ja, kun nyt on tehty niin, että on yritet­ty rak­en­taa totun­naisia pros­esse­ja pönkit­täviä kankei­ta ja mas­si­ivisia tietojärjestelmiä.

    Ei kan­na­ta haaska­ta mil­jarde­ja euro­ja vuosia kestävi­in raskaisi­in tieto­jär­jestelmäpro­jek­tei­hin, kun on valmi­ita aihioi­ta ja kom­po­nent­te­ja saatavissa.

  134. uusi kas­vo tääl­lä: Helsingillä on töis­sä n.40 000ihmistä palkkalistoilla.yritin googlet­taa ammat­tin­imikkeitä-en löytänyt.tuolta joukosta(40 000)löytynee arvi­ol­ta 5% ainakin ns. turhaa joukkoa, joiden siir­tymi­nen yksi­tyiselle puolelle ei vaaran­na kaupun­gin tärkei­den tehtävien hoituamista.(jos priorisoidaan)mutta sen päät­tämi­nen on poli­it­ti­nen itse­murha, joten se siitä.

    Helsin­ki voisi pääsään­töis­es­ti lopet­taa eril­liset ruotsinkieliset palve­lut. Kaik­ki ruotsinkieliset osaa­vat Helsingis­sä suomea ja voivat hyvin käyt­tää samo­ja palvelui­ta kuin muutkin helsinkiläiset. Mitään palvelui­ta ei jäisi saa­mat­ta ja säästy­isi paljon rahaa.

  135. Lau­ri Kumpu­lainen: Näin on. Ensi vuosikymmenel­lä teol­lisu­u­den osu­us Suomen BKT:sta putoaa alle 10 pros­ent­ti­in. Alle 15 pros­entin men­nään jo täl­lä vuosikymmenellä.

    BKT on aika mieletön mit­tar mm. siinä mielessä, että se kas­vaa kun van­ho­ja asun­to­ja myy­dään entistä korkeam­mal­la hin­nal­la tai jos vaik­ka talvel­la sataa paljon lun­ta. Tot­ta on, että alk­tuotan­non ja teol­lisu­u­den vaiku­tus siihen on melko pieni. Suuri osa tulee kau­pas­ta ja palveluista yms. Mut­ta niiden merk­i­tys ei kuitenkaan ole aivan sama. Kyl­lä ne käsit­tääk­seni ovat jonkin­lainen poh­ja. Muuten­han Kreikkakin saataisi­in nousu­un vain toisia palvele­mal­la ja myymäl­lä asun­to­ja yhä korkeam­paan hintaan.

  136. Tom­mi Uschanov: Sak­sas­sa ja Suomes­sa teol­lisu­u­den pros­ent­tio­su­us kansan­talouden arvon­lisäyk­ses­tä on läh­es täs­mälleen sama. Molem­mat ovat saman­laisia erit­täin palvelu­val­taisia, leimallis­es­ti jälki­te­ol­lisia yhteiskuntia.” 

    Yhdis­tävä tek­i­jä on myös se, että molem­mis­sa mais­sa julki­nen keskustelu elää silti yhä vain jos­sakin harhai­sis­sa huu­ruis­sa, joiden mukaan pien­tä hupenevaa vähem­mistöä edus­ta­va teol­lisu­us on suurin piirtein yhtä kuin koko kansantalous.

    Ei nyt ihan aliarvio­da teol­lisu­u­den merk­i­tys­tä Sak­salle ja Suomellekaan. 

    Wikipedi­an mukaan “Jalostus työl­listää noin 30 % Sak­san työvoimas­ta ja tuot­taa suun­nilleen saman ver­ran myös BKT:sta. Sak­sa on suo­jel­lut pro­tek­tion­is­tis­es­ti vien­ti­te­ol­lisu­usa­lo­ja, sen sijaan palvelusek­tori on yhä melko alikehittynyt.”

    Voi tietysti olla vähän van­haakin tietoa?

  137. “Lehtiuuti­sis­sa on tieto siitä, miten lähiym­päristön rav­in­tolan­pitäjät halu­a­vat kuri­in koulun, joka myy jämäan­nok­set edullis­es­ti tarvitseville.

    Suomes­ta on tulos­sa maa, jos­sa ei ole luval­lista toimia järkevästi; ei tehdä sel­l­aista, mitkä helpot­taa tois­t­en tilannetta.

    Kansalais­ten näke­myk­sil­lä, mielip­iteil­lä ei ole mitään arvoa, sil­lä kansalaisil­la on vain kak­si tehtävää: olla kulut­ta­ja ja veron­mak­sa­ja. Eikä ole suo­tavaa, että jälkim­mäi­nen häir­it­see ensimmäistä.”

    Mie­lenki­in­toinen logi­ik­ka. YRITTÄJÄT pyrkivät lisäämään sääntelyä,kun vaa­ti­vat ylimääräisen koulu­ru­uan myyn­nin kieltämistä.Kuitenkin yrit­täjt ovat vaati­neet sään­te­lyn purkua ?

    Yrit­täjätkin ovat kansalaisia ja jos kiel­to toteu­tuu niin yrit­täjien kanslais­toim­inta on tuot­tanut tulosta, yhden kiel­lon lisää.

    Ja jos kiel­toa ei luo­da niin yrit­täjät voivat taas väit­tää, ettei heitä kuun­nel­la ja heitä sorretaan ??

  138. Liian van­ha:Johtamisen taito onkin siinä, että epä­ta­sais­es­ta porukas­ta saa kuiytenkin hvän tulok­sen ulos.

    Jep, esimiehen pitää tietää ketkä porukas­ta käs­ketään tauko­huoneeseen vah­ti­maan kahvinkeit­in­tä taik­ka laite­taan pru­jaa­maan kopiokoneel­la kir­jo­ja taik­ka lajit­tele­maan klem­mare­i­ta, jol­loin oike­as­sa työssä tapah­tu­ma virhei­den ja häir­iöi­den määrä min­i­moituu ja saadaan se hyvä tulos ulos 😉

  139. Coun­try­boy: Muuten­han Kreikkakin saataisi­in nousu­un vain toisia palvele­mal­la ja myymäl­lä asun­to­ja yhä korkeam­paan hintaan.

    Nimeno­maan noin se käy, kun­han joku antaa hal­paa luottoa.

  140. Tässähän het­ki sit­ten oli puhet­ta, että yhteisövero voisi kado­ta kokonaan.

    Jo lähi­t­ule­vaisu­udessa 3d-tulostus, automaa­tio ja roboti­ik­ka alka­vat kor­vaa­maan halpatyöläisiä.

    Se tarkoit­taa, että tuotan­to luul­tavim­min palaa lähem­mäk­si asi­akas­ta eri­laisille ali­hankki­joille, jot­ka kykenevät tuot­ta­maan hyvin laa­jal­la skaalal­la tuot­tei­ta lisen­soitu­jen mallien pohjalta.

    Robot­it eivät osta per­jan­taip­ul­loa, eivätkä mak­sa veroja.

    Näin ollen tule­vaisu­u­den teol­lisu­u­den voitoista val­tio jäisi nuole­maan näppejään.

    Osu­us BKT:sta voisi tosin nous­ta, mut­ta ei paljoa, kos­ka Suomes­sa on niin vähän asukkai­ta. Eli kos­ka tuotan­to menisi sinne asi­akkaiden luokse niin Suomeen ei kuitenkaan tulisi val­tavaa määrää mod­erne­ja ultra­te­hokkai­ta tehtai­ta. Ain­os­taan sen ver­ran, että ne kat­taisi­vat Suomen kysynnän.

  141. K. Vas­taran­ta:
    ‘snip’
    Lehtiuuti­sis­sa on tieto siitä, miten lähiym­päristön rav­in­tolan­pitäjät halu­a­vat kuri­in koulun, joka myy jämäan­nok­set edullis­es­ti tarvitseville.

    Suomes­ta on tulos­sa maa, jos­sa ei ole luval­lista toimia järkevästi; ei tehdä sel­l­aista, mitkä helpot­taa tois­t­en tilannetta.
    ‘snip’

    Sinän­sä hupaisaa, että yli­jäämäruokaa voidaan yleen­sä myy­dä ihmisille.
    Tääl­lä ter­veystarkas­tus kiel­si myymästä sitä siko­jen ruoak­si, kun siinä on terveysriskejä.

  142. spot­tu: Juuri näin IT-ihmiset rak­en­ta­vat työkalu­ja toisilleen mut­ta jostain syys­tä ei loppuasiakkaille.

    Kun IT-ihmiset tekevät toisilleen, ei väli­in tule näitä design‑, PR- ja markki­noin­ti-ihmisiä eikä muitakaan asiantun­tem­at­to­mia vaan kyse on usein suh­teel­lisen puh­taas­ta insinöörintyöstä.

    Coun­try­boy: Sak­sa on suo­jel­lut pro­tek­tion­is­tis­es­ti vientiteollisuusaloja

    Suomes­sa taas on vain globalisoiduttu.
    Onko­han Sak­sas­sa myös pomo­jen osalta ymmär­ret­ty, että jos peru­sosaami­nen siir­retään Kiinaan, sitä ei saa­da sieltä takaisin?

  143. @spottu
    » Tapio: Luulisi, että perus­toimin­not voisi pitää ennal­laan ja sit­ten rak­en­taa sen taakse ja/tai lisäk­si se uusi.

    > Niin­hän sitä luulisi. Juuri näin IT-ihmiset rak­en­ta­vat työkalu­ja toisilleen mut­ta jostain syys­tä ei loppuasiakkaille.

    Älä vale­htele!

  144. @Syltty:
    » Liian vanha:Johtamisen taito onkin siinä, että epä­ta­sais­es­ta porukas­ta saa kuiytenkin hvän tulok­sen ulos.

    > Jep, esimiehen pitää tietää ketkä porukas­ta käs­ketään tauko­huoneeseen vah­ti­maan kahvinkeit­in­tä taik­ka laite­taan pru­jaa­maan kopiokoneel­la kir­jo­ja taik­ka lajit­tele­maan klem­mare­i­ta, jol­loin oike­as­sa työssä tapah­tu­ma virhei­den ja häir­iöi­den määrä min­i­moituu ja saadaan se hyvä tulos ulos 😉

    Höp­sis Sylt­ty! Mehän tiede­tään totu­us. Nehän tietysti ylen­netään ja ylen­netään ja ylen­netään. Näin saadaan Syl­tyn hen­gen­heimo­laisia, jot­ka ahneudel­laan ja osaa­mat­to­muudel­laan kuvit­tel­e­vat ole­vansa jumalia asiantun­ti­joiden keskel­lä. He voivatkin sit­ten jär­jestää inter­netin kiilusilmäisiä ide­ol­o­gisia lynkkaus­par­tioi­ta ja reaal­i­maail­mas­sa loba­ta köy­hän ihmis­mas­san tap­pamisek­si nälkään, kylmyy­teen ja tauteihin.

  145. Alku­peräi­nen Osmon kysymys oli, että onko kun­tien tehtävis­sä kar­simisen varaa? 

    No on tietenkin, kun­tien talous on menos­sa niin huonoon jamaan val­tion suo­si­ol­lisel­la avus­tuk­sel­la val­tiono­su­usvähen­nyksi­neen, että on pakko kar­sia palveluita. 

    Tätä kysymys­tä pitäisi läh­estyäkin niin, että mitä palvelui­ta halu­at kotikun­tasi jatkos­sakin tuot­ta­van verorahoilla?

    Vas­taisin itse omaan kysymyk­seeni, että säi­lytetään verovaroil­la kus­tan­net­tuna ope­tus­toi­mi oppi­lashuolto keski­as­teelle saak­ka, las­ten­suo­jelu, toimeen­tu­lo­tu­ki, päivähoito, van­hus­ten ja muiden eri­ty­is­ryh­mien hoito ja tuki, omaishoidon­tu­ki ja peruster­vey­den­hoito ennal­taehkäisyyn painottuen,edellisten tarvit­se­mat ruo­ka- ja huoltopalve­lut sekä tilat, infra ja kaavoitus. Mui­hin palvelui­hin asi­akas­mak­sut vas­taa­maan ainakin osaa kus­tan­nuk­sista. Kult­tuu­uri­in olisin valmis omas­ta puolestani sat­saa­maan, mut­ta mak­sa­vathan teat­teri- ja kon­sert­tiliput nytkin.

    Halu­an siis, että tässä yhteiskun­nas­sa lapset saa­vat edelleen hyvän koulu­tuk­sen, työssäkäyvät saa­vat lapsen­sa jous­tavasti luotet­tavaan päivähoitoon (päivähoit­o­mak­sut kyl­lä kat­ta­vat osan kus­tan­nuk­sista nytkin), van­huk­sista ja vam­mai­sista huole­hdi­taan ja vähä­varais­ten ei tarvit­sisi men­nä ruoka­jonoon ja sairauk­sia hoidet­taisi­in peruster­vey­den­huol­los­sa ja kaikissa käytet­tävis­sä olevin keinoin sairauk­sia ja syr­jäy­tymistä myös ennal­taehkäistäisi­in. Erikoi­sairaan­hoitoon suurem­pi omavas­tuu vapaut­taen vähä­varaiset ns vihreäl­lä kor­tilla kuten aiem­min tässä ketjus­sa ehdotin. Tiet, putket yms infra on pidet­tävä kun­nos­sa jatkos­sakin. Ruuhka­mak­su­ista kun­ta voisi päät­tää itse, että ottaako käyt­töön liiken­teen ohjauk­sel­lise­na toimena.

    Tuleeko muu­ta mieleen, mikä olisi säi­lytet­tävä verovaroin kus­tan­net­tuna palvelu­na kotikunnassasi?

  146. Jatkoa edel­liseen: Kir­jas­tot on säi­lytet­tävä verovaroin kustannettuna!

  147. Kalle: Vas­taus­ta perus kysymykseen,miksi joukoli­iken­net­tä yleen­säkään pitäisi tukea, et anna. Investoin­nit joukkoli­iken­teeseen ovat usein fik­su­ja, mut­ta toimin­nan tukem­i­nen ei sitä ole. Sub­ven­toitu joukkoli­ikene ei ole kestäväl­lä pohajalla.

    Mitä tapah­tu­isi jos lip­pu­jen hin­nat kaksinker­tais­tet­taisi­in eli olisiko sub­ven­tion pois­t­a­mi­nen lip­pu­jen hin­nan koro­tuk­sen kaut­ta kaupun­gin bud­jetin kannal­ta kan­nat­tavaa? Onko lip­pu­jen hin­ta­jous­toa tutkit­tu? Uskoisin, että enin­tään 20 % ostaisi auton ja tiev­erkos­to kyl­lä kestäisi sel­l­aisen lisäyksen.

    Jos sub­ven­tio pois­tet­taisi­in korot­ta­mat­ta lipun­hin­to­ja, kaik­ki bus­sit ja lähi­ju­nat olisi lakkautet­ta­va. Jos kaik­ki bus­sit lopetet­taisi­in myös metro muut­tuisi kan­nat­ta­mat­tomak­si kos­ka liian moni ei asu siitä käve­lyetäisyy­del­lä ja bus­seil­la on tärkeä merk­i­tys Itä-Helsin­gin sisäisil­lä matkoil­la. Noin kol­ma­sosa tulee metroase­malle bus­sil­la. Sit­ten kun jäl­jel­lä olisi vain ratikat, lop­utkin ihmiset ostaisi­vat auton, kos­ka he eivät pää­sisi muuten ratikkaverkos­ton ulkopuolelle.

  148. tik­tak:
    Niin: mik­si pitää olla mais­teri kel­vatak­seen koulunopet­ta­jak­si ? Eikö HuK/LiK/LuK/KaK tek­isi ne työt yhtä hyvin ? Miten suuren lisäar­von muu­ta­ma syven­tävä kurssi ja pro gradu tuo­vat ala- tai yläas­teen arkeen ? 

    Reivaa­mal­la kelpoisu­usase­tus­ta tältä osin säästy­isi kaikkien aikaa. Opet­ta­jak­si aiko­vat pää­si­sivät nopeam­min työelämään ja toisaal­ta yliopis­to­henkilökunnal­ta säästy­isi “pakko­tutkin­noista” aiheutu­va vaiva. 

    Ope­tusalal­la on talousti­eteen kannal­ta erikoinen tilanne, kun palvelun tuot­ta­ja (kun­ta) on monop­o­liase­mas­sa, palvelun käyt­täjä (koul­u­lainen) on lain­säädän­nöl­lä pakotet­tu käyt­tämään palvelua, ja veron­mak­sa­jat lain­säädän­nöl­lä pakotet­tu mak­samaan lysti. Täl­löin palvelun käyt­täjäl­lä ei ole mah­dol­lista vali­ta parem­paa vai­h­toe­htoa, tuot­ta­jal­la taas vähän halua tar­jo­ta hyvää palvelua. Kun­tapäät­täjän arjes­sa tämä tarkoit­taa, että palvelu pyritään tuot­ta­maan mah­dol­lisim­man hal­val­la, eikä palvelun laadul­la ole niin väliä.

    Lisäk­si huonos­ti hoidet­tu ope­tustyö ei näy suo­raan kun­nan omas­sa pus­sis­sa: heikko opetuk­sen taso näkyy pitkän ajan kulues­sa, koko Suomes­sa. Valveu­tunut poli­itikko, joka on tark­ka talouden­pitäjä, tietää kyl­lä että koulu­tuk­seen panos­t­a­mi­nen menee “yhteiseen (koko Suomen) pus­si­in”, mut­ta tietää että kun­ta ei saa koulu­tuk­seen panos­tet­tu­ja euro­ja takaisin. Hän opti­moi kun­nan kannal­ta parhaan koulu­tus­poli­it­tisen ratkaisun vetämäl­lä koulu­tus­määrära­hat min­imi­in. Toki koulu­tus on imagokysymys kun­nalle, eikä sitä sik­si voi aivan retu­perälle jät­tää. Mut­ta kos­ka kaik­ki muutkin kun­nat säästää koulu­tuk­ses­ta, ei täl­lä argu­men­til­la paljoa ole merkitystä.

    Opet­ta­jan ammatin arvos­tus luo­daan opet­ta­jakun­nan ammat­ti­eti­ikan ja osaamisen kaut­ta. Min­ul­la on mieliku­va, että opet­ta­jia pide­tään asiansa osaav­ina ammat­ti­laisi­na, ja mon­en lapsen tai nuoren unel­ma-ammat­ti on opet­ta­ja. Opet­ta­jan ammatin alem­mat pätevyys­vaa­timuk­set johtaisi­vat ennen pitkää opet­ta­jan ammatin arvos­tuk­sen lasku­un. Alalle hakeu­tu­isi vähem­män terävää väkeä ja opetuk­sen taso laskisi.

    Jos kun­nal­lises­sa koulus­sa ei saisi hyvää ope­tus­ta, koulu­tus­ta arvosta­vat van­hem­mat alka­isi­vat vaa­tia yksi­tyisk­oulu­ja. Kun ensim­mäi­nen parem­man väen koulu peruste­taan, heikom­min pär­jäävän ainek­sen suh­teelli­nen osu­us kun­nal­lisen koulun luokissa kas­vaa. Tämä lisää painet­ta lähet­tää oma lap­si parem­paan koulu­un kun­nal­lisen sijaan.

    Esimerkik­si Sak­sas­sa täl­laista oppi­laiden jaot­telua tehdään. Siel­lä on (vähän yksinker­tais­taen) kolmea eri koulu­ta­soa: Hauptschule, Gesamtschule ja Gym­na­si­um. Näistä Hauptschuleen pää­tyy kaik­ki ongel­mat­a­pauk­set, tyyli­in kieli­taidot­tomat (maa­han­muut­ta­jat), käyt­täy­tymishäir­iöiset ja hitaasti oppi­vat. Eli ne tule­vat työt­tömät ja matalapalkka-ihmiset.

    Hauptschuleen ei hakeudu töi­hin käytän­nössä kukaan, joka saa muual­ta töitä, joten näis­sä kouluis­sa on pait­si heikoim­mat oppi­laat, myös heikoim­mat opet­ta­jat. En halu­aisi olla värväämässä Hauptschuleen opet­ta­jia. Lisäk­si sieltä halu­taan pois heti kun mah­dol­lista, jol­loin vai­h­tu­vu­us on suur­ta. Käytän­nössä yhteiskun­nan heikoin aines saa täl­löin heikoin­ta ope­tus­ta, ja sivistyk­selli­nen kuilu ihmis­ryh­mien välil­lä syvenee.

    Luon­nol­lis­es­ti tuol­laises­sa jaot­telus­sa on hyvätkin puolen­sa. Gym­na­si­u­min väelle pystytään anta­maan korkeampia tiedol­lisia valmiuk­sia kuin perusk­oulu­jär­jestelmässä. Keskimäärin perusk­oulus­sa saadaan kuitenkin parem­pia tulok­sia aikaan, mis­tä nyt on tehty vis­si­in jotain tutkimuksiakin.

    Jos halu­taan säi­lyt­tää oppimis­tu­lok­set hyv­inä, on eri­tyisen tärkeää, että opet­ta­jan ammat­ti­in vaa­di­taan korkeak­oulu­tutk­in­to. Se tekee mei­dän koulu­tusjär­jestelmästämme niin toimi­van — ja viime kädessä mah­dol­lis­taa koko peruskoulujärjestelmän.

  149. Raimo K: K. V

    Kaiketi ihmis­ruoak­si se myy­dään samal­ta lin­jas­tol­ta kuin oppi­laillekin? Pos­su­ja ei samaan jonoon huolit­taisi, vaan saisi­vat annok­sen­sa vas­ta epämääräis­ten kul­je­tus-ja säi­ly­tystapo­jen jälkeen

  150. Opiske­li­ja: Mitä tapah­tu­isi jos lip­pu­jen hin­nat kaksinker­tais­tet­taisi­in eli olisiko sub­ven­tion pois­t­a­mi­nen lip­pu­jen hin­nan koro­tuk­sen kaut­ta kaupun­gin bud­jetin kannal­ta kannattavaa? 

    Sen sijaan että yhteiskun­ta sanelee mitä pitäisi tehdä, sen pitäisi tehdä niin, että käyt­täjät mak­sa­vat kus­tan­nuk­set ja sit­ten val­it­se­vat parhaim­man muodon ottaen huomioon omat tarpeen­sa ja toimin­nan kustannukset.

    Ja ehkä parhain muo­to on muut­taa lähelle työ­paikkaa. Ainakin saastei­den val­os­sa se voisi olla paras­ta (toki sil­loin kuin se on mahdollista).

    Iro­nista­han tässä on se, että nyt sub­ven­ti­ol­la tue­taan co2 päästö­jen tuot­tamista, siten kun mat­ka tapah­tuu bus­sil­la. (Jostain syys­tä päästöistä ollaan huolis­saan, mut­ta kuvitel­laan etteivät bus­sit tuo­ta niitä ollenkaan.)

    Toinen ironi­nen asia on, että vaik­ka joukkoli­iken­teeseen panos­te­taan yhä enem­pi, yhä harvem­pi päät­tää vali­ta sen. Jostain syys­tä ihmiset eivät val­itse sitä vai­h­toe­hdok­si omaan elämään­sä, vaik­ka ehkä puheis­sa sitä kannattavatkin.

    1. Moni asia 0olisi parem­min, jos joukkoli­iken­net­tä ei tuet­taisi lainkaan, vaan autoilus­ta laskutet­taisi­in sen ulkoishai­tat tilankäyt­töi­neen kaupungis­sa. Ain­oa näkemäni suurkaupun­ki, jos­sa liikenne toimii kun­nol­la, on Sin­ga­pore, jos­sa menetel­lään näin.

  151. K. Vas­taran­ta: Kaiketi ihmis­ruoak­si se myy­dään samal­ta lin­jas­tol­ta kuin oppi­laillekin? Pos­su­ja ei samaan jonoon huolit­taisi, vaan saisi­vat annok­sen­sa vas­ta epämääräis­ten kul­je­tus-ja säi­ly­tystapo­jen jälkeen 

    No se nyt vielä puut­tuisi, että pos­sut pitäisi tuo­da samalle ruoanjakelulinjalle…

    Ja niitä ‘epämääräisiä’ kul­je­tus- ym. tapo­ja oli sovel­let­tu kym­meniä vuosia ilman ongelmia, mut­ta sit­ten­pä ter­veystarkas­tus huoles­tui siko­jen terveydestä.

  152. Raimo K: Ja niitä ‘epämääräisiä’ kul­je­tus- ym. tapo­ja oli sovel­let­tu kym­meniä vuosia ilman ongelmia, mut­ta sit­ten­pä ter­veystarkas­tus huoles­tui siko­jen terveydestä.

    Täy­tyy­hän sitä lakia noudattaa! 

    Selvästi hölmöä toim­intaa, mut­ta onko kysymys hölmöstä laista vai hölmöstä lain noudattamisesta.

    Tässähän tässä kalli­is­sa virkaval­tais­tu­mises­sa on paljolti kysymys. Olisiko­han sit­tenkin parem­pi se Com­mon Law?

  153. Mikko Rauti­ainen: Valveu­tunut poli­itikko, joka on tark­ka talouden­pitäjä, tietää kyl­lä että koulu­tuk­seen panos­t­a­mi­nen menee “yhteiseen (koko Suomen) pus­si­in”, mut­ta tietää että kun­ta ei saa koulu­tuk­seen panos­tet­tu­ja euro­ja takaisin. Hän opti­moi kun­nan kannal­ta parhaan koulu­tus­poli­it­tisen ratkaisun vetämäl­lä koulu­tus­määrära­hat minimiin.

    Useim­mil­la valveu­tuneil­la poli­itikoil­la on lap­sia, jol­loin he toden­näköis­es­ti myös ymmärtävät että myös oman kul­lan­mus­sukan men­estymis­mah­dol­lisu­udet menevät noiden määrära­ho­jen mukana, oli kul­talusikkaa tai ei.

    Toki on mah­dol­lista muut­taa lain­säädän­töä ja tehdä se suuri tyh­myys, että sal­li­taan yksi­tyisk­oulut. Täl­lä tem­pul­la­han saati­in Yhdys­val­lois­sa koulu­tus retu­perälle kahdessa vuosikymmenessä.

  154. Las­ten päivähoidon ei mielestäni tarvit­sisi kuu­lua kun­nan toimi­alaan. Siitä voitasi­in tehdä työ­suhde-etu, jon­ka työ­nan­ta­jat jär­jestävät halu­a­mal­laan taval­la. Hyvin toimi­va päivähoito olisi työ­nan­ta­jalle kil­pailutek­i­jä parhaas­ta työvoimas­ta. Tämä mah­dol­lis­taisi myös nais­ten urake­hi­tyk­sen paljon parem­min kuin nykyi­nen systeemi.

  155. Tim­oT:
    Las­ten päivähoidon ei mielestäni tarvit­sisi kuu­lua kun­nan toimi­alaan. Siitä voitasi­in tehdä työ­suhde-etu, jon­ka työ­nan­ta­jat jär­jestävät halu­a­mal­laan taval­la. Hyvin toimi­va päivähoito olisi työ­nan­ta­jalle kil­pailutek­i­jä parhaas­ta työvoimas­ta. Tämä mah­dol­lis­taisi myös nais­ten urake­hi­tyk­sen paljon parem­min kuin nykyi­nen systeemi.

    Eihän se nykyään kuu­lukaan — sitä kut­su­taan varhaiskasvatukseksi 😉

  156. Juho Laatu kir­joit­ti 21.9.2013 kel­lo 9:23:

    Olen vähän eri mieltä sen hal­li­tuk­sen lin­jauk­sen kanssa, että kansalais­ten perus­palve­lut ovat ensim­mäisenä leikkaus­listal­la, kun taloudel­la menee vähän surkeam­min ja val­tio ottaa liikaa lainaa. Käsit­tääk­seni suuri osa Suo­ma­lai­sista kyke­nee edelleen pari­in ulko­maan­matkaan vuodessa, monel­la per­heel­lä on pari kallista autoa, ja muutenkin eletään kuin taan­tu­maa ei olisikaan. Leikkaisi­in siis ylel­lisyysku­lu­tus­ta ja entiseen tapaan ansait­se­vien per­hei­den kulu­tus­ta. Niin surke­as­sa jamas­sa Suo­mi ei vielä ole, että olisimme pakotet­tu­ja leikkaa­maan perus­palvelui­ta. Käytän­nössä hal­li­tus leikkaa köy­hiltä, kun ei viit­si tai osaa rikkaam­mil­ta leika­ta. Peruster­vey­den­huol­losta voi ottaa, kun A‑kansalaisilla on jo oma ter­vey­den­hoiton­sa. Ehkä pian näemme A‑kansalaisten yksi­tyiskolu­jenkin nousun.

    Suurin osa kansalai­sista lie­nee täl­lä kan­nal­la, myös minä.

    Sitä ei kom­men­toi­ja ker­ro, miten ylel­lisyysku­lu­tus­ta leikat­taisi­in. Vihrei­den suosikkimenetelmäl­läkö, alvien ja valmis­tevero­jen avul­la? Alvin ja valmis­teveron kohdis­t­a­mi­nen niin, että se kurit­taa vain suun­nitel­lusti tiet­tyä väestöryh­mää, on vaikeata.

    Alv ja valmis­tevero siirtää vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä työn vero­tuk­ses­ta kulu­tuk­sen vero­tuk­seen (työ on pyhää ja kulu­tus pahaa, orju­us vapaut­ta ja sota rauhaa). Aja­tusleik­ki: Olete­taan, että kulu­tusverot nielevät tietyl­lä vält­tämät­tömyysku­lu­tuk­sel­la 500 e/kk (oikeasti lie­nee mah­do­ton­ta määritel­lä “vält­tämät­tömyysku­lu­tus­ta”). Alfakansalaisen, tulot 10 000 e/kk, kulu­tusvero­pros­ent­ti TULOISTA on 5 %. Betakansalaisen, tulot 1500 e/kk, kulu­tusvero­pros­ent­ti TULOISTA on 33 %.

    Itse olen tulovero­tuk­sen pro­gres­sion kiristämisen kan­nal­la; sitä mukaa kuin val­tion tulovero­tus on keven­tynyt, kun­tavero on kiristynyt. Kun­tavero on tasavero. Eikä mui­ta kuin palkkat­u­lo­ja saa tulo­ja verotet­taes­sa kohdel­la lem­peäm­min. Muinainen var­al­lisu­usvero voitaisi­in palaut­taa; niil­lä, jot­ka var­al­lisu­usveroa jou­tu­isi­vat mak­samaan, on siihen varaa. 

    Edel­lä puhun todel­lakin ole­mas­saol­ev­as­ta var­al­lisu­ud­es­ta, en kuvit­teel­lis­es­ta (mikä on blo­gi-isän­nän lem­pi­lap­si kuvit­teel­lisen asun­to­tu­lon muodossa).

  157. Mar­ja Berg kir­joit­ti 21.9.2013 kel­lo 10:45 :

    Turhaa työtä ter­vey­den­huol­los­sa voisi kar­sia myös säätämäl­lä esim 300 euron kor­vauskat­to lääkeku­lui­hin, joka on myös toinen kas­va­va kuluerä tässä yhteiskunnassa.

    Lääkeku­lu­jen hur­jaan kasvu­un vaikut­taa lääk­it­sem­is­filosofi­an muut­tumi­nen. Ennen luet­ti­in madon­luku­ja elämän­tavoista (tosin käsi­tyk­set opti­mista ovat monel­la elämä­nalueel­la muut­tuneet niin että lienevätkö mon­et elämän­ta­pa- ja varsinkin rav­it­se­mus­su­osi­tuk­set lop­ullisen oikei­ta nytkään) ja lääkit­ti­in sairai­ta. Nyt lääk­itään ter­veitä jot­ta eivät sairas­tu­isi ja voisi­vat elää kuin pel­los­sa. Kär­jistän vain vähän, ja kir­jaimel­lis­es­ti tämä pitää paikkansa kakkos­di­a­betek­sen ruokavalio-ohjeissa.

    Kaiken lisäk­si ter­vei­den lääk­it­sem­i­nen ei edes takaa, ettei lääk­keestä huoli­mat­ta sairas­tu juuri siihen, mitä yritetään estää. Lääkkei­den aiheut­tamista haitoista kär­sivät monet.

  158. Anna-Liisa:
    Juho Laatu kir­joit­ti 21.9.2013 kel­lo 9:23:
    Sitä ei kom­men­toi­ja ker­ro, miten ylel­lisyysku­lu­tus­ta leikat­taisi­in. Vihrei­den suosikkimenetelmäl­läkö, alvien ja valmis­tevero­jen avulla? 

    Helpoin vas­taus tuo­hon on ehkä ver­ra­ta tilan­net­ta mark­ka-aikaan. Jos olisimme mark­ka-ajas­sa, Suo­mi olisi kai jo devalvoin­ut, tai antanut markan devalvoitua. Tuol­lainen kik­ka sopii aika hyvin tilanteeseen, jos­sa maan keskeiset vien­tir­tikke­lit (met­sä­te­ol­lisu­us, kän­nykät jne.) eivät käy entiseen tapaan kau­pak­si. Euroaikana yksi peru­songel­ma on se, että deval­vaa­tio ei kuu­lu enää työkalu­va­likoimaamme. Jonkin­lainen sisäi­nen deval­vaa­tio olisi yksi mah­dol­lisu­us, mut­ta kovin vaikea poli­it­tis­es­ti (esim. palkko­jen numeroar­vo­jen pienen­tämi­nen veisi poil­litkoil­ta ääniä), ja vaikea teknis­es­tikin, kos­ka kansalais­ten velat ovat euromääräisiä.

    Väitän että yksi syy, mik­si poli­itikot nyt vaa­ti­vat säästöjä kun­nil­ta ja perus­palveluis­sa, on juuri se, että euroaikana van­hat kon­stit eivät enää toi­mi, ja uusia järke­viä ei ole kek­sit­ty. Näyt­tää siltä, että poli­itikot, jot­ka ovat halun­neet siir­tyä euroaikaan, eivät ole ymmärtäneet, että tuol­laiseen yhteiseen vakaaseen val­u­ut­taan siir­tymi­nen edel­lyt­tää Suomelta kykyä pudot­taa kulu­tus­ta muil­la tavoil­la kuin deval­vaa­ti­ol­la sil­loin, kun talousti­lanne heikke­nee. On siis men­ty euroon joko ymmärtäämät­tä mitä tehdään, tai sit­ten tietäen, että nykyisen kaltaisi­in ongelmi­in tul­laan tör­määmään valmis­tau­tu­mat­tom­i­na. Olisi luul­lut, että tuon ver­ran olisi asioi­ta ajatel­tu ennakkoonkin.

    Itse olen tulovero­tuk­sen pro­gres­sion kiristämisen kannalla;

    Pro­gres­sion kiristämi­nen voisi olla hyvä ratkaisu tässä tilanteessa. Se kävisi “deval­vaa­tionko­rviket­ta” selvem­min rikkaiden kukkarol­la. Tämä ei ehkä sovi Suomen viimeaikaiseen poli­ti­ikkaan hyvin, mut­ta min­ulle yksi askel takaisin kohti tasa-arvoista pohjo­is­maista yhteiskun­taa olisi ok.

    Ylel­lisyysverot oli­si­vat myös ok. Niistäkin on osin luovut­tu tavaroiden entistä vapaam­man liikku­vu­u­den vuoksi.

    Mainit­se­masi vihrei­den kiin­nos­tus alvi­in yms. liit­tyy usein siihen, miten vero­jen rasitus kohdis­tuu Suomeen vs. mui­hin mai­hin. Euroaikana ja vapaiden liikku­vuuk­sien (tavarat, työvoima, palve­lut, pääo­ma) nämäkin asi­at tulee ottaa huomioon. Sovin kuitenkin ensin mielel­läni tavoit­teet, ja sit­ten vas­ta kat­sel­laan, miten nuo tavoit­teet voisi toteut­taa nykyti­lanteessa eri­lais­ten vero­tuskikko­jen avulla.

    sitä mukaa kuin val­tion tulovero­tus on keven­tynyt, kun­tavero on kiristynyt. Kun­tavero on tasavero.

    Valitet­tavasti hal­li­tuk­sen perus­ratkaisu talousongelmi­in näyt­täisi ole­van kun­tien rahoituk­sen kiristämi­nen ja vas­tu­iden siirtämi­nen kun­nille. Tämähän on selvä tulon­si­ir­to köy­hiltä rikkaille, sil­lä kun­tien tasavero kas­vaa, ja pro­gres­si­ivis­ten vero­jen suh­teelli­nen osu­us pienenee.

    Tämä läh­estymistapa toimii myös keskuskaupunkien (rikkaiden ja köy­hien) eduk­si. Ne saa­vat tarvit­se­mansa rahat kasaan (rikkaahkoil­ta) asukkail­taan hel­posti, jo alhaisel­la kun­nal­lisvero­pros­en­til­la. Nykyi­nen hal­li­tus on kai lähin­nä “city-hal­li­tus”, joka voi tehdä täl­laisia oper­aa­tioi­ta enem­mistön­sä turvin nyt, kun molem­mat “junt­tipuolueet”, keskus­ta ja perus­suo­ma­laiset ovat oppositiossa.

    (Min­un ihan­nemallis­sani val­tion kaikille kansalaisille toteutet­tavak­si määrä­tyt perus­palve­lut mak­se­taan yhdessä yhteis­vas­tu­ullis­es­ti, eikä niin, että köy­hät kus­tan­ta­vat omat palvelun­sa ja rikkaat omat vähän parem­mat palvelun­sa. Hal­li­tus näyt­täisi aja­van tuo­ta jälkim­mäistä vaihtoehtoa.)

    Muinainen var­al­lisu­usvero voitaisi­in palaut­taa; niil­lä, jot­ka var­al­lisu­usveroa jou­tu­isi­vat mak­samaan, on siihen varaa. 

    Joo, varaa olisi. Hie­man han­kala tuo var­al­lisu­usvero on toteut­taa selkeästi nyky­is­inä pääo­man vapaan liikku­vu­u­den aikoina. Ok sekin, mut­ta min­un suosikke­jani oli­si­vat jonkin­lainen (van­hanaikaisen deval­vaa­tion kaltainen) sisäi­nen deval­vaa­tio ja venyneen palkka­haitarin supis­t­a­mi­nen pro­gres­si­ol­la. Pääo­mia verot­taisin mielel­läni muiden tulo­jen ver­ran, mut­ta pääomien vapaa liikku­vu­us vähän rajoit­taa tätä intoa.

    Suomen talouden tilan kor­jaamises­sa mielestäni myös työ on keskeinen kom­po­nent­ti (vero­tusasioiden lisäk­si). Eri­tyis­es­ti vaikeina aikoina tulisi yhteiskun­nan varoil­la elävien määrää pienen­tää ja yhteiskun­nalle vau­raut­ta tuot­tavien kansalais­ten määrää lisätä.

  159. Joku tääl­lä kommentoi

    Minä teetän työk­seni työtä ja sen perus­teel­la mitä näen, Suo­mi on täyn­nä työn­tek­i­jöitä, jot­ka eivät osaa sitä mitä tekevät tai tekevät työn­sä huonosti.

    No johan on kum­mallista. Olisiko syy peri­aat­teessa siinä, ettei työ­nan­ta­jat nimeno­maan enää halua sitoutua työvoimaansa ja hei­dän koulut­tamiseen­sa? Koulu­tus nimeno­maan antaa vain poh­jan jos­ta pon­nistaa ja jos työ­nan­ta­ja vain ostaa, suo­mat­ta mitään kehit­tymis­mah­dol­lisuuk­sia, niin sitä lop­ul­ta saa mitä tilaa. Mik­si ihmeessä työ­nan­ta­ja olet­taa saa­vansa kaiken ilmaisek­si valmi­ina yhteiskunnal­ta? Se koke­mus kuitenkin syn­tyy työssä.

    Mitä tuli tuo­hon ylik­oulu­tuk­seen, niin tot­takai heti kun joku ehdot­taa heiken­nök­siä jonkun toisen ton­tille, niin alkaa sapelien kalis­telu. Ote­taan pisa- tutkimuk­set esi­in ja siitä miten meitä kehutaan ulko­mail­la oijoi, siitähän suo­ma­lainen tykkää. Lop­putu­lok­ses­ta ja todel­lisu­ud­es­ta ei niin ole väliä, kun liidel­lään siel­lä koulu­tuk­sen pilvilinnoissa.

  160. Anna-Liisa:
    ‘snip’
    Nyt lääk­itään ter­veitä jot­ta eivät sairas­tu­isi ja voisi­vat elää kuin pel­los­sa. Kär­jistän vain vähän, ja kir­jaimel­lis­es­ti tämä pitää paikkansa kakkos­di­a­betek­sen ruokavalio-ohjeissa.
    ‘snip’

    Enpä ole moisia ohjei­ta nähnyt…
    ‘kir­jaimel­lis­es­ti’ tarkoit­ta­nee jotakin muu­ta kuin mei­dän kir­joi­tusjär­jestelmää, ehkä nuolenpääkirjoitusta?

  161. Jos val­tion 9 mrd vaje kuro­taan umpeen nos­ta­mal­la tulovero­tus­ta, se tarkoit­tais että keskimäärin jokainen palka­nsaa­ja jou­tu­isi mak­samaan 350 e /kk lisää vero­ja. Jos vero lätkäistäisi­in vain parem­min tien­aavalle puoliskolle, se olisi jo 700e/k LISÄÄ VEROJA. 

    Lie­nee sanom­tat­takin selvää että me mak­sum­iehet olemme ihan eri mieltä siitä, että “meil­lä on varaa leikkausten sijas­ta kiristää tuloverotusta”.

  162. Anna-Liisa: tosin käsi­tyk­set opti­mista ovat monel­la elämä­nalueel­la muut­tuneet niin että lienevätkö mon­et elämän­ta­pa- ja varsinkin rav­it­se­mus­su­osi­tuk­set lop­ullisen oikei­ta nytkään

    Aika pienistä detal­jeista keskustel­laan. Älä syö itseäsi lihavak­si, älä tupakoi, älä käytä liikaa alko­ho­lia, liiku riit­tävästi, syö tarpeek­si kasviksia, muista lev­ätä. Noil­la on men­ty jo use­ampi vuosikym­men, vain hienosäätö on muuttunut.

    Ja tuskin ovat lop­ullis­es­ti oikei­ta. Ei kuu­lu tieteen tapoi­hin. Yleen­sä asi­at kuitenkin tarken­tu­vat koko ajan.

    Kär­jistän vain vähän, ja kir­jaimel­lis­es­ti tämä pitää paikkansa kakkos­di­a­betek­sen ruokavalio-ohjeissa.

    Nimeno­maan kakkostyypin taud­is­sa pyritään ensisi­jais­es­ti siihen, että tau­ti pysy­isi kuris­sa ruokavali­ol­la. On aika vaikea nähdä, miten tämä olisi jotenkin yli­hoita­mista tai lääke­te­ol­lisu­u­den etu­jen ajamista, kun tuo ruokavalio on hyvin lähel­lä yleisiä rav­in­to­su­osi­tuk­sia. Ja muuten suun­nillen sama kuin nuo ylläol­e­vat van­hat viisaudet.

  163. Anna-Liisa: Alvin ja valmis­teveron kohdis­t­a­mi­nen niin, että se kurit­taa vain suun­nitel­lusti tiet­tyä väestöryh­mää, on vaikeata.

    Niiden käyt­tämi­nen on kuitenkin sikäli perustel­tua, että sil­loin verote­taan nimeno­maan elin­ta­soa. Jos elät lev­eästi, mak­sat paljon veroa. Lisäk­si veropo­h­ja on laa­ja ja vaikeasti kier­ret­tävis­sä, jol­loin vero­jen tuot­to val­ti­olle on suuri. Kan­nat­taa pitää mielessä se ikävä tosi­a­sia, että jos val­ti­olle tarvi­taan rahaa, keskilu­ok­ka mak­saa. Köy­hiltä ei saa ja rikkai­ta ei ole kovin paljon, ja rikkail­la on paljon kon­ste­ja olla mak­samat­ta liikaa veroja.

    Jos kulu­tusvero­tus kurit­taa kohtu­ut­tomasti jotain tiet­tyä väestöryh­mää (lap­siper­heet, eläkeläiset, tms.), niin sit­ten kan­nat­taa tehdä täs­mä­toimen­piteitä näi­den ryh­mien suh­teel­lisen ase­man paran­tamisek­si. Meil­lä riit­tää kyl­lä vielä tois­taisek­si tulovero­ja ja yhteiskun­nan tukia niin paljon, että peli­v­araa on.

    Anna-Liisa: Eikä mui­ta kuin palkkat­u­lo­ja saa tulo­ja verotet­taes­sa kohdel­la lempeämmin.

    Pääo­mat­u­lo­jen vero­tus riip­puu nykyisel­lään mon­es­ta asi­as­ta. Pääo­mat­u­lot eivät mitenkään vält­tämät­tä ole palkkaa kevyem­min verotet­tu­ja, mut­ta vero­ja mak­se­taan vähän eri vai­heis­sa, ja mukana on eri­laisia huo­jen­nuk­sia yri­tys­toimin­nas­ta. Yri­tys­toimin­nan kan­nus­t­a­mi­nen on toki poli­it­ti­nen kysymys, mut­ta nimeno­maan yri­tyk­set tar­joa­vat työtä.

    Pääo­mat­u­lo­jen vero­tuk­ses­sa yksi ongel­ma on inflaa­tios­ta mak­sami­nen. Jos ostat nyt jotain ja myyt sen muu­ta­man vuo­den kulut­tua vähän kalli­im­mal­la, joudut mak­samaan luovu­tusvoitos­ta veroa, vaik­ka omaisu­u­den reaaliar­vo olisi pysynyt samana.

    Toinen pääo­mat­u­loi­hin liit­tyvä ongel­ma on jak­sot­ta­mi­nen. Jos ostat nyt jotain ja myyt sen kymme­nen vuo­den kulut­tua arvokkaam­pana, luovu­tusvoit­to verote­taan kokon­aan myyn­ti­hetkel­lä, vaik­ka todel­lisu­udessa arvon­muu­tos on tul­lut asteit­tain. Jos tähän tilanteeseen raken­netaan merkit­tävää pro­gres­sio­ta, esimerkik­si asun­tosi­joit­tamiselle voi jät­tää jäähyväiset.

    Teo­ri­as­sa olisi ihan hyvä aja­tus kat­soa var­al­lisu­u­den käyp­i­en arvo­jen muu­tok­set vuosi­ta­sol­la ja verot­taa arvon­muu­tok­ses­ta sen mukaan. Käytän­nön ongel­mat ovat kuitenkin jok­seenkin ylipääsemät­tömiä tässä mallis­sa. (Puhu­mat­takaan siitä, että taval­lisen kansalaisen mar­gin­aaliv­ero­pros­ent­ti heiluisi asun­to­jen hin­to­jen mukana melkoisen paljon, kun suurin osa var­al­lisu­ud­es­ta on kiin­ni asunnoissa.)

    Anna-Liisa: Muinainen var­al­lisu­usvero voitaisi­in palaut­taa; niil­lä, jot­ka var­al­lisu­usveroa jou­tu­isi­vat mak­samaan, on siihen varaa.

    Var­al­lisu­usvero on teo­ri­as­sa hyvä aja­tus, mut­ta kat­ta­van ja vähän hait­tavaiku­tuk­sia aikaansaa­van var­al­lisu­usveron kanssa ei tiet­tävästi mikään maa ole vielä onnistunut.

    Var­al­lisu­usvero johtaa siihen, että näkyvis­sä ole­vaa var­al­lisu­ut­ta yritetään min­i­moi­da hyvinkin mon­en­laisin keinoin. Perus­pul­ma on siinä, että tietyn henkilön kul­lakin het­kel­lä omis­ta­man omaisu­u­den käyvän arvon määrit­tämi­nen on hyvin ongelmallista.

    Ongel­mat ovat tietenkin osit­tain ihan puh­taasti teknisiä, iso osa var­al­lisu­ud­es­ta on sel­l­aista, että sil­lä ei ole arvoa kuin täs­mälleen sil­lä het­kel­lä, kun se vai­h­taa omis­ta­jaa. Lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten osak­keet ovat tästä ehkä puh­taak­sivil­jel­lyin esimerk­ki, mut­ta ihan sama kos­kee vaikka­pa keräilykokoelmia.

    Teknisiä ongelmia ehkä vielä suurem­mat haas­teet ovat poli­it­tisia. Jos var­al­lisu­usvero määrätään, ensim­mäisenä vapaute­taan omas­sa käytössä ole­va asun­to. Sit­ten tietys­tikään maat­alouden har­joit­tamiseen liit­tyvä omaisu­us ei ole ainakaan täysin verotet­tavaa, sit­ten lähde­tään ronkki­maan tietyn­lais­ten yri­tys­ten vero­tusar­voa, pankki­tal­letuk­set ovat ulkop­uolel­la, jne.

    Jot­ta vero kohdis­tu­isi vain niihin rikkaisi­in, sen alara­ja sääde­tään sopi­van korkealle. Lop­putu­lok­se­na on reikäi­nen veropo­h­ja, jon­ka lop­putu­lok­se­na lähin­nä yrit­täjät ja yri­tys­ten omis­ta­jat mak­sa­vat var­al­lisu­usveroa. Lik­vidimpi omaisu­us sujah­taa näkymättömiin.

    Var­al­lisu­usveros­ta on ole­mas­sa yksi laji, joka toimii, ja se on kiin­teistövero. Kiin­teistöverossakin on tiet­tyjä arvos­tu­songelmia, mut­ta sen saa tarvit­taes­sa kohtu­ullisen hyvin kohdalleen. Kiin­teistöveron kiertämi­nen on san­gen han­kalaa, kun kiin­teistön omis­ta­ja on kiin­teistörek­isteris­sä. Vaik­ka öky­por­sas halu­aisi kuin­ka olla mak­samat­ta vero­ja, ökylin­nan kiin­teistövero on korkea.

    Kiin­teistöverol­la on myös myön­teisiä sivu­vaiku­tuk­sia sitä kaut­ta, että se tasoit­taa kiin­teistö­jen hin­to­jen heittelyä.

    Kiin­teistöveron suurin hait­ta on se, että ker­tarysäyk­sel­lä tehty kiin­teistöveron nos­to ei ole kohtu­ulli­nen juuri kiin­teistön ostanei­ta kohtaan. Tästä päästään eroon siirtymäajalla.

    = = =

    Vero­tuk­sel­la on aina hait­tavaiku­tuk­sia, ja se vaikut­taa aina tulon­jakoon. Tulon­jakoon voidaan kuitenkin vaikut­taa myös muil­la tavoil­la, jol­loin vero­tuk­ses­sa olisi hyvä keskit­tyä toimi­vaan ja tiivi­iseen veropo­h­jaan hyväl­lä vero­tuo­tol­la. Van­hanaikainen reikäju­us­to kovil­la pros­en­teil­la ei auta tulon­jaos­sa mut­ta työl­listää eri­laisia veroneu­vo­jia kovin paljon.

  164. Viherinssi: Aika pienistä detal­jeista keskustel­laan. Älä syö itseäsi lihavak­si, älä tupakoi, älä käytä liikaa alko­ho­lia, liiku riit­tävästi, syö tarpeek­si kasviksia, muista lev­ätä. Noil­la on men­ty jo use­ampi vuosikym­men, vain hienosäätö on muuttunut.

    Tilas­tol­lis­es­ti liikun­ta on ter­veel­listä, mut­ta huip­pu-urheilu ei (esim. elinikä). Lisäk­si urheil­i­jat käyt­tävät alko­ho­lia run­saam­min kuin muut. THL:n pitäisi ken­ties ohjeis­taa, että sauvakäve­lyä rankem­paa liikun­nan­har­ras­tus­ta tulee välttää.

  165. Juho Laatu: Pro­gres­sion kiristämi­nen voisi olla hyvä ratkaisu tässä tilanteessa. Se kävisi “deval­vaa­tionko­rviket­ta” selvem­min rikkaiden kukkarolla. 

    Jos tämän takana on konkreet­ti­nen ehdo­tus, niin aja­tus voi olla pohtimisen arvoinen. Jos ehdo­tus on “yli 100 000 euroa ansait­seville 10 %-yksikön koro­tus tuloveroon”, niin sit­ten sil­lä ei kovin paljon palvel­la valtiontaloutta.

    Pro­gres­sion kiristämi­nen tuo merkit­tävästi lisä­tu­lo­ja, jos se tehdään keski­t­u­loisille. Vaikka­pa kaikkien yli 40 000 euroa vuodessa ansait­se­vien tulovero­tuk­sen kiristämi­nen pros­ent­tiyk­siköl­lä tai par­il­la toisi kum­masti rahaa val­tion kassaan.

    Pro­gres­sion sijas­ta pitäisi puhua todel­lis­es­ta mar­gin­aaliv­ero­tuk­ses­ta. Se on korkeim­mas­sa tulolu­okas­sa jo nyt melko kireää, ja se on erit­täin kireää alim­mis­sa tulolu­okissa. Kos­ka kan­nus­tavu­u­den vuok­si sitä pitäisi saa­da vähen­net­tyä pien­im­mil­lä tuloil­la, paine työ­tu­lon vero­tuk­ses­sa on pikem­min vero­ker­tymää pienen­tävään suun­taan. Toinen vai­h­toe­hto on se, että jostain löy­tyy poli­it­ti­nen yhteisym­mär­rys minim­i­tur­van leikkaamiseen tai vas­taavasti keskilu­okan vero­jen tun­tu­vaan kiristämiseen. Tämä ei tun­nu kovin todennäköiseltä.

    Jos ansio­tu­lo­jen vero­tuk­selle halu­taan tehdä jotain oikeasti val­tion­talout­ta kor­jaavaa, mak­sajia on niin paljon, että han­kkeen taakse on vaikea saa­da par­la­men­taarista tukea. Ylim­män pros­entin verot­ta­mi­nen voi olla poli­it­tis­es­ti tarkoituk­sen­mukaista, mut­ta ei sil­lä val­ti­o­laivan reik­iä tilkitä.

  166. Anna-Liisa:
    Mar­ja Berg kir­joit­ti 21.9.2013 kel­lo 10:45 :

    Lääkeku­lu­jen hur­jaan kasvu­un vaikut­taa lääk­it­sem­is­filosofi­an muut­tumi­nen. Ennen luet­ti­in madon­luku­ja elämän­tavoista (tosin käsi­tyk­set opti­mista ovat monel­la elämä­nalueel­la muut­tuneet niin että lienevätkö mon­et elämän­ta­pa- ja varsinkin rav­it­se­mus­su­osi­tuk­set lop­ullisen oikei­ta nytkään) ja lääkit­ti­in sairai­ta. Nyt lääk­itään ter­veitä jot­ta eivät sairas­tu­isi ja voisi­vat elää kuin pel­los­sa. Kär­jistän vain vähän, ja kir­jaimel­lis­es­ti tämä pitää paikkansa kakkos­di­a­betek­sen ruokavalio-ohjeissa.

    Kaiken lisäk­si ter­vei­den lääk­it­sem­i­nen ei edes takaa, ettei lääk­keestä huoli­mat­ta sairas­tu juuri siihen, mitä yritetään estää. Lääkkei­den aiheut­tamista haitoista kär­sivät monet.

    Elämän­tapo­jen paran­t­a­mi­nen ei vähen­nä yhteiskun­nan kulu­ja. Liikun­nan lisäämi­nen kas­vat­taa urheilu­vam­mo­jen määrää ja nyt niitä tapah­tuu yli 300000 kpl vuodessa.

    Liikun­nan aihaut­ta­mat sairasku­lut ovat suurin piirtein yhtä suuret kuin lihavu­u­den aiheuttamat

  167. Viherinssi: Jos tämän takana on konkreet­ti­nen ehdo­tus, niin aja­tus voi olla pohtimisen arvoinen. Jos ehdo­tus on “yli 100 000 euroa ansait­seville 10 %-yksikön koro­tus tuloveroon”, niin sit­ten sil­lä ei kovin paljon palvel­la valtiontaloutta.

    Pro­gres­sion kiristämi­nen tuo merkit­tävästi lisä­tu­lo­ja, jos se tehdään keski­t­u­loisille. Vaikka­pa kaikkien yli 40 000 euroa vuodessa ansait­se­vien tulovero­tuk­sen kiristämi­nen pros­ent­tiyk­siköl­lä tai par­il­la toisi kum­masti rahaa val­tion kassaan.

    Puhuin palkka­haitarin kaven­tamis­es­ta, joten ole­tusar­vois­es­ti kai nos­te­taan kaikkien pait­si kaikkein köy­himpi­en vero­pros­ent­tia. En pidä yleis­es­tikään eri­ty­is­ryyh­mi­in (esim. tiet­tyä var­al­lisu­us­ta­soa rikkaam­mat) kodis­te­tu­ista ratkaisu­ista, kos­ka ne tuo­vat vero­tus­funk­tioon epä­jatku­vu­usko­htia, joi­ta voi sit­ten kiertää.

    Kir­joitit itse reikäju­us­tom­a­llista, jota on hyvä vält­tää. Olen samaa mieltä. Kir­joitit myös täs­mä­toimen­piteistä eläke­lis­ten ja lap­siper­hei­den ase­man paran­tamisek­si. Näis­sä voi olla reikäju­us­to- tai vero­tuk­sen epä­jatku­vu­usko­htariske­jä. Hyvä jos myös erikoistapauk­set toimi­vat hyvin mah­dol­lisim­man yleisil­lä sään­nöil­lä, jot­ka eivät sisäl­lä por­saan­reik­iä tai vero­su­un­nit­telua palk­it­se­via erikoispykäliä.

    Pro­gres­sion sijas­ta pitäisi puhua todel­lis­es­ta mar­gin­aaliv­ero­tuk­ses­ta. Se on korkeim­mas­sa tulolu­okas­sa jo nyt melko kireää, ja se on erit­täin kireää alim­mis­sa tuloluokissa.

    Yksinker­tainen ja erikoispykälätön vero­ma­lli tuot­taa siis­tit jatku­vat vero­tuskäyrät, jois­sa ei ole kan­nus­timia työn vält­te­lyyn, etuuk­sil­la ele­lyyn tai vero­jen kierte­lyyn. Tämän täy­tyy toimia tietenkin kaikissa tuloluokissa.

    Kos­ka kan­nus­tavu­u­den vuok­si sitä pitäisi saa­da vähen­net­tyä pien­im­mil­lä tuloil­la, paine työ­tu­lon vero­tuk­ses­sa on pikem­min vero­ker­tymää pienen­tävään suun­taan. Toinen vai­h­toe­hto on se, että jostain löy­tyy poli­it­ti­nen yhteisym­mär­rys minim­i­tur­van leikkaamiseen tai vas­taavasti keskilu­okan vero­jen tun­tu­vaan kiristämiseen. Tämä ei tun­nu kovin todennäköiseltä.

    Min­un laskukaa­vani on yksinker­taisu­udessaan jok­seenkin seu­raa­va. Ensin päätetään paljonko halu­amme verot­taa kaikken köy­himpiä, ja paljonko kaikkein rikkaimpia. Tämän jäl­keen vede­tään siisti käyrä noiden pis­tei­den välille. Käyrän tulee antaa riit­tävän kevyt mar­gin­aaliv­eroaste kaikissa tuloluokissa.

    Nykyi­nen mon­imutkainen vero­jen, avus­tusten, helpo­tusten ja mak­su­jen verkko sot­kee alimpi­en tulolu­okkien ansaita­logi­ikkaa aika pahasti. Kansalais­ten ener­gia tulisi kohdis­taa mielekkään työn tekemiseen, ei sään­tövi­idakos­sa luovimiseen ja elämän ja työn­teon opti­moin­ti­in noiden sään­tö­jen mukaan (= niiden hyö­dyn­tämisek­si ja kiertäimseksi).

    Jos ansio­tu­lo­jen vero­tuk­selle halu­taan tehdä jotain oikeasti val­tion­talout­ta kor­jaavaa, mak­sajia on niin paljon, että han­kkeen taakse on vaikea saa­da par­la­men­taarista tukea. Ylim­män pros­entin verot­ta­mi­nen voi olla poli­it­tis­es­ti tarkoituk­sen­mukaista, mut­ta ei sil­lä val­ti­o­laivan reik­iä tilkitä.

    Ansio­tu­lo­jen vero­tus­ta olisi ainakin järkeis­tet­tävä niin, että mar­gin­aaliv­eroas­t­eet saadaan järke­viksi ja työ kan­nat­tavak­si kaikille. Sit­ten voidaan keskustel­la siitä, kuin­ka suuri osa kokon­ais­paketista pitäisi kerätä ansio­tu­loista ja paljonko muista tuloista (tai pääomista, varo­jen siir­roista, arvon lisäyksestä).

    Keski­t­u­loisil­ta­han keski­t­u­lois­t­en maan vero­tu­lot val­taosin kerätään. Mut­ta tietenkin suu­rit­u­loisil­ta saa yksilöä kohden enem­män vero­ja. Kan­nat­taa siis toimia nor­maalin pro­gres­sioma­llin mukaan.

  168. Ei näytä min­is­ter­iöi­den ensi ehdo­tuk­set kun­tien tehtävien vähen­tämisek­si oikein lupaav­il­ta, jos se mil­jar­di pitäisi saa­da kokoon. Tulee mieleen vit­si kun­tavaaliehdokkaan vaalilu­pauk­ses­ta “verot val­tion mak­set­taviksi”. Kestävyys­va­jeeseen ei ole merk­i­tys­tä mak­saako palvelun kun­ta vai valtio.

    Johdon­mukaisu­u­den vuok­si pitää hal­li­tuk­sen täl­läkin ker­taa ottaa laskelmis­sa huomioon myös “dynaamiset vaiku­tuk­set”. Jos kun­nista irti­san­ot­taville ei ole heti osoitet­tavis­sa uut­ta tuot­tavaa työtä on täl­lä mil­jardil­la (vai kahdel­la) kansan­talout­ta näivet­tävä dynaami­nen vaiku­tus. Vai?

  169. Juho Laatu: Yksinker­tainen ja erikoispykälätön vero­ma­lli tuot­taa siis­tit jatku­vat vero­tuskäyrät, jois­sa ei ole kan­nus­timia työn vält­te­lyyn, etuuk­sil­la ele­lyyn tai vero­jen kierte­lyyn. Tämän täy­tyy toimia tietenkin kaikissa tuloluokissa.

    Ei vält­tämät­tä. Jois­sain korkeis­sa tulolu­okissa saat­taa olla parem­pikin, jos juuri kyseinen henkilö ei työtä tee, kos­ka se toden­näköis­es­ti vain yli­palk­it­see tämän henkilön työn, val­lan, vas­tu­un, jne. rohmuamis­es­ta. Yhteiskun­nal­lis­es­ti on parem­pi, jos ainakin asteikon yläpäässä työ ja tulot jakau­tu­vat tasaisesti.

  170. anonyy­mi: Ei vält­tämät­tä. Jois­sain korkeis­sa tulolu­okissa saat­taa olla parem­pikin, jos juuri kyseinen henkilö ei työtä tee, kos­ka se toden­näköis­es­ti vain yli­palk­it­see tämän henkilön työn, val­lan, vas­tu­un, jne. rohmuamis­es­ta. Yhteiskun­nal­lis­es­ti on parem­pi, jos ainakin asteikon yläpäässä työ ja tulot jakau­tu­vat tasaisesti.

    Puhutko jonkin­laisen “palkkaka­ton” / “ansio­tu­loka­ton” puoles­ta? Val­tio siis nos­taisi tarpeek­si paljon ansait­se­vien vero­pros­entin niin korkeak­si, että ylimääräisen työn tekem­i­nen tuot­taisi lisää rahaa vain val­ti­olle? (mar­gin­aaliv­ero­pros­ent­ti läh­esty­isi sataa) Tuo ei kuu­losta nykyisessä Suomen tilanteessa oikein toimi­val­ta jär­jestelmältä, sil­lä suurin osa noista korkea­t­u­loi­sista ei var­maankaan tyy­ty­isi tekemään vain osapäivätöitä, vaan he etsi­sivät mui­ta ratkaisu­ja. Vai tätäkö tavoitteletkin?

  171. Juho Laatu: Min­un laskukaa­vani on yksinker­taisu­udessaan jok­seenkin seu­raa­va. Ensin päätetään paljonko halu­amme verot­taa kaikken köy­himpiä, ja paljonko kaikkein rikkaimpia. Tämän jäl­keen vede­tään siisti käyrä noiden pis­tei­den välille. Käyrän tulee antaa riit­tävän kevyt mar­gin­aaliv­eroaste kaikissa tuloluokissa.

    Todel­lisu­udessa­han puhumme siitä, mikä on ihmisen käteen­jäävä tulo ansio­tu­lo­jen funktiona.

    Nol­lat­u­loil­la käteen pitäisi jäädä minim­i­toimeen­tu­lo jotain kaut­ta. Nykysys­tee­mis­sä tulo­jen nousem­i­nen nol­las­ta ei juuri kohen­na käteen­jäävää, joten ensim­mäis­ten satas­ten tai ehkä tuhan­nen euron kuukausi­palkan kohdal­la todel­li­nen mar­gin­aalipros­ent­ti on esimerkik­si 90.

    Kun henkilön tulot sit­ten nou­se­vat sen pis­teen yli, jon­ka pääl­lä ei enää juuri saa tukea elämiseen, mar­gin­aalipros­ent­ti putoaa varsin pienek­si nous­tak­seen sit­ten taas tulo­jen kasvaessa.

    Jos käyrän alapään erit­täin korkeaa mar­gin­aalia halu­taan pudot­taa, se tarkoit­taa, että kohtu­ullisen pien­i­t­u­lois­t­en tulo­jen pitää nous­ta selvästi minim­i­toimeen­tu­lon yli. Tämä mak­saa paljon, kos­ka näitä pien­i­t­u­loisia on paljon.

    Muis­tu­tan siitä, että mar­gin­aalipros­entin muut­ta­mi­nen tulo­haitarin alapäässä vaikut­taa kaikkien veroi­hin. Mar­gin­aalipros­entin muut­ta­mi­nen tulo­haitarin yläpäässä vaikut­taa vain pienen joukon veroihin.

    Lop­putu­lok­se­na tästä on se, että alimpi­en tulo­jen yläpuolel­la ole­vien mar­gin­aalipros­ent­tia pitäisi nos­taa tun­tu­vasti. Tästä taas seu­raa korkeampi veror­a­situs keskilu­okalle ja pienem­pi progressio.

    Pro­gres­si­ol­la nimit­täin on ole­mas­sa jonkin­lainen ylära­ja. Vaik­ka Laf­ferin käyrä on yleen­sä siteer­at­tuna ihan höpöä, sil­lä on merk­i­tys­tä sil­loin, kun vero­su­un­nit­telu on mah­dol­lista. Voi olla, että nykyi­nen vajaan 60 %:n ylin mar­gin­aali vielä menee, mut­ta sekin luo jo melkoisia kan­nustei­ta verosuunnitteluun.

    Kaikkea ei siis saa. Jos halu­taan alapäässä kan­nus­ta­va jär­jestelmä, jos­sa on suuri pro­gres­sio, net­tovero­ker­tymä jää väistämät­tä pienek­si. (Pelkän ansio­tuloveron ker­tymä toki saadaan ison näköisek­si, mut­ta vas­taavasti tukipuolen menot kas­va­vat huo­mat­tavasti.) Tai jos halu­taan pitää val­tion bud­jet­ti nyky­bal­anssis­sa ja silti pitää kan­nus­tavu­us tulo­haitarin alapäässä, tulon­tasaus­ta alem­man keskilu­okan ja pien­i­t­u­lois­t­en välil­lä lisätään huomattavasti.

  172. Juho Laatu: Kir­joitit itse reikäju­us­tom­a­llista, jota on hyvä vält­tää. Olen samaa mieltä. Kir­joitit myös täs­mä­toimen­piteistä eläke­lis­ten ja lap­siper­hei­den ase­man paran­tamisek­si. Näis­sä voi olla reikäju­us­to- tai vero­tuk­sen epä­jatku­vu­usko­htariske­jä. Hyvä jos myös erikoistapauk­set toimi­vat hyvin mah­dol­lisim­man yleisil­lä sään­nöil­lä, jot­ka eivät sisäl­lä por­saan­reik­iä tai vero­su­un­nit­telua palk­it­se­via erikoispykäliä.

    Olen samaa mieltä. Tarkoitin sitä, että jos vaikka­pa ruuan arvon­lisäveron nos­to aset­taa kansaneläkeläisen tiukkaan paikkaan, kansaneläket­tä voidaan nos­taa jo samas­sa vai­heessa (eikä vas­ta indeksin kautta).

    En siis pidä siitä argu­men­tista, että kulu­tusvero­ja ei voi­da nos­taa, kos­ka ne aset­ta­vat jonkin ryh­män han­kalaan ase­maan. Yleen­sä löy­tyy jokin hyvin suo­ravi­ivainen tapa täs­mäko­r­ja­ta näi­den ryh­mien ase­ma. Sen takia ei tarvitse tehdä vero­tuk­ses­ta monimutkaista.

  173. Viherinssi: Todel­lisu­udessa­han puhumme siitä, mikä on ihmisen käteen­jäävä tulo ansio­tu­lo­jen funktiona.

    Aivan. Ja näin yksinker­tais­es­ti poli­itikko­jenkin pitäisi asi­aa käitel­lä (eikä eri­lais­ten vir­i­tys­ten aina lisään­tyvänä kokoelmana).

    Jos käyrän alapään erit­täin korkeaa mar­gin­aalia halu­taan pudot­taa, se tarkoit­taa, että kohtu­ullisen pien­i­t­u­lois­t­en tulo­jen pitää nous­ta selvästi minim­i­toimeen­tu­lon yli. Tämä mak­saa paljon, kos­ka näitä pien­i­t­u­loisia on paljon.

    Lop­putu­lok­se­na tästä on se, että alimpi­en tulo­jen yläpuolel­la ole­vien mar­gin­aalipros­ent­tia pitäisi nos­taa tun­tu­vasti. Tästä taas seu­raa korkeampi veror­a­situs keskilu­okalle ja pienem­pi progressio.

    Kaikkea ei siis saa. Jos halu­taan alapäässä kan­nus­ta­va jär­jestelmä, jos­sa on suuri pro­gres­sio, net­tovero­ker­tymä jää väistämät­tä pienek­si. (Pelkän ansio­tuloveron ker­tymä toki saadaan ison näköisek­si, mut­ta vas­taavasti tukipuolen menot kas­va­vat huo­mat­tavasti.) Tai jos halu­taan pitää val­tion bud­jet­ti nyky­bal­anssis­sa ja silti pitää kan­nus­tavu­us tulo­haitarin alapäässä, tulon­tasaus­ta alem­man keskilu­okan ja pien­i­t­u­lois­t­en välil­lä lisätään huomattavasti.

    Voi myös ajatel­la verokäyrän vetämistä miinuk­selle. Eli nyky­istä pien­in­tä työhön houkut­tel­e­vaa palkkaa pienem­mät palkat (vaikka­pa) saa­vat veron­palau­tus­ta vero­jen mak­samisen sijaan. Tämä voi olla yhteiskun­nalle kan­nat­tavam­paa kuin noiden ihmis­ten pitämi­nen työt­töminä ja val­tion kokon­aan elät­täminä. Uskon että järkevä kan­nustin­loukut pois­ta­va käyrä saadaan aikaan ilman että val­tion vero­tu­lot katoavat.

    Hie­man lisää (yksinker­tais­te­tus­ta) laskukaavas­tani. P0 on raha­sum­ma, joka mak­se­taan kenelle tahansa, vaik­ka vain makaisi seläl­lään. P1 on sum­ma, jon­ka val­tio halu­aa tule­vaisu­udessa mak­saa kenelle tahansa töistä kiin­nos­tuneelle (tarkoit­taa että henkilö on halukas myös tekemään työtä tuon palkan eteen). P2 on pienin raha­sum­ma, jol­la ihmiset suos­tu­vat nykyään yleis­es­ti tekemään töitä, ja työ­nan­ta­jat mak­samaan hei­dän palkkansa. Olete­taan P2:n vero­pros­en­tik­si 0. P2 > P1 > P0.

    P0-“työntekijän” rahalli­nen arvo työ­nan­ta­jalle (A0) on 0. P2-työn­tek­i­jän rahalli­nen arvo työ­nan­ta­jalle (A2) on P2. P1-työn­tek­i­jän rahalli­nen arvo työ­nan­ta­jalle on A1. P1 > A1 > 0. Jos An > Pn, val­tio saa vero­tu­lo­ja An-Pn. Jos Pn > An, val­tio mak­saa tukea Pn-An.

    P0 on kai nykyäänkin selvästi pienem­pi kuin P2. Ero on niin suuri, että ihmiset suos­tu­vat puur­ta­maan kahdek­san tun­nin työpäiviä nos­taak­seen ansion­sa P2-tasolle. P0:n ja P2:n väli­in mah­tuu myös P1. P1-A1 (= tuen määrä) on pienem­pi kuin P0, eli val­tio säästää, jos hyväksyy täl­laisen työllistämistavan.

    Osapäivätöi­den tulee mah­tua samaan kaavaan. Yhteiskun­nan tuki vähe­nee palkan noustes­sa vähitellen, ei ker­tarysäyk­sel­lä. Samoin käteen jäävä sum­ma nousee vähitellen.

    Suomes­sa P0:n ja P2:n väli­nen alue on kai lähin­nä seka­va sään­tövi­idakko. Se tulisi kor­va­ta uudel­la yksinker­taisel­la vero-/tuk­i­funk­ti­ol­la.

    Minus­ta tuo yhtälö saadaan toim­i­maan. Vai putoaako kan­nus­tavu­us jos­sain kohdas­sa? (tai onko jär­jestelmä huijattavissa?)

  174. Viherinssi: Yleen­sä löy­tyy jokin hyvin suo­ravi­ivainen tapa täs­mäko­r­ja­ta näi­den ryh­mien ase­ma. Sen takia ei tarvitse tehdä vero­tuk­ses­ta monimutkaista.

    Ongel­mallista tästä tekee sen, että se yksinker­tainen tapa täs­mäko­r­ja­ta tilanne on olla tekemät­tä tuo­ta kulu­tusveronko­ro­tus­ta. Noi­ta eri­ty­is­ryh­miä on aivan jär­jetön määrä. Käytän­nössä siihen kaik­ki tulot­tomat ja pien­i­t­u­loiset — nekin jot­ka eivät osu mihinkään eritysryhmään.

    Yksinker­taisin tapa saat­taisi hyvinkin olla tulovero­tuk­sen yksinker­tais­t­a­mi­nen, sen pro­gres­sion nos­t­a­mi­nen sekä veronkier­toon puut­tumi­nen rautahansikkain.

Vastaa käyttäjälle Austrian Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.