Vuorotteluvapaa ei ole vuorottelua

Vuorot­telu­va­paa luoti­in vuon­na 1996 syvän työt­tömyy­den aikana. Ajatuk­se­na oli, että kun työ­paikko­ja ei riitä kaikille, ne jot­ka halu­a­vat vapaalle töistä voivat tehdä tilaa työt­tömälle. Työtön saa hänen palkkansa ja työssä ole­va työt­tömän työt­tömyysko­r­vauk­sen (toki eri nimel­lä) ja vapaa-aikansa. Molem­mat voit­ti­vat, joten kuka voisi valit­taa. Ei mak­sanut val­ti­ollekaan mitään. Vuorot­telu­va­paalle menevälle mak­set­ti­in suun­nilleen yhtä paljon kuin työt­tömyysko­r­vauk­ses­sa säästyi .

Nopeasti opit­ti­in kiertämään vaa­timus­ta, että tilalle on palkat­ta­va työtön. Ensin sovit­ti­in, kuka menee vuorot­telu­va­paalle ja kuka tekee hänen työn­sä, sit­ten tälle sijais­ta­jalle jär­jestet­ti­in päivä työt­tömänä. Tämä romut­ti koko jär­jestelmän perus­teet ja eri­tyis­es­ti sen, ettei vuorot­telu­va­paa mak­sa yhteiskun­nalle mitään. 

Nyt hal­li­tus aikoo tiuken­taa vuorot­telu­va­paan ehto­ja niin, että tilalle pitää palkata oikea työtön. Tämä kuulem­ma (HS 16.9) romut­taa koko jär­jestelmän, kos­ka oikeat työt­tömät eivät työ­nan­ta­jille kel­paa tai heitä nyt ei ker­takaikkises­ti ole. HUS:n henkilöstöresurssipääl­likkö (sic) Pia Kei­jo­nen on tyr­mistynyt vaa­timuk­ses­ta, kos­ka hoitoalal­la on täystyöl­lisyys ja pitkään työt­töminä ollei­ta sijaisia olisi vaikea löytää.

Sen nyt Pia Keinonen ainakin tuli ker­toneek­si, että hoitoalal­la vuorot­telu­va­paa tulee kalli­ik­si, kos­ka se vain pahen­taa alan työvoima­pu­laa. Asia olisi jopa päin­vas­toin, jos se pakot­taisi työ­nan­ta­jat palkkaa­maan niitä työt­töminä ole­via hoitoalan tutkin­non suorit­tanei­ta, joi­ta työ­nan­ta­jat syys­tä tai tois­es­ta vieroksu­vat. Työ­jak­son aikana he voisi­vat pätevöi­tyä sekä työssään että työ­nan­ta­jan silmis­sä ja näin pala­ta osak­si akti­ivista työvoimaa.

Jos vaa­timus­ta oikean työt­tömän palkkaamis­es­ta ei hyväksytä, vuorot­telu­va­paan nimestä tulee pois­taa harhaan­jo­hta­va osa ”vuorot­telu” ja koko jär­jestelmän rahoi­tus tulee miet­tiä uudestaan.

Sinän­sä voi löy­tyä hyviä perustei­ta siihen, että pidem­pi vapaa töistä voi olla osa hyvää elämää. Jos 40 vuo­den työuras­ta on puoli vuot­ta vapaal­la, ei se ole kuin run­sas pros­ent­ti työ­panok­ses­ta. Sil­loin rahat siihen voitaisi­in per­iä samaan tapaan kuin vuosilomi­in – tai työssä ole­va voisi säästää viikon vuodessa vuosilo­mas­taan tule­vaan pidem­pään vapaaseen.

39 vastausta artikkeliin “Vuorotteluvapaa ei ole vuorottelua”

  1. No joo, mut­ta hoitoala on ehkä poikkeus jäykän hier­arkiansa vuoksi.

    Toimis­toalal­la vuorot­telu yleen­sä tapah­tuu niin, että vuorot­teli­jan hom­mat tekee joku, joka saa pienen ylen­nyk­sen jne. ja ketjun lop­pu­un voi palkata hant­ti­hom­mia tekemään vaikka­pa työt­tömänkin. Ja niitä on saata­vana, perehtyneitäkin.

    Esim. enti­nen pomoni on nyt vuorot­telu­va­paal­la, hänen hom­mansa tekee eräs insinööri, joka on ollut ‘meil­lä’ vak­itöis­sä jo pitkään ja hänen hom­mansa taas työtön tohtori (oikein viehät­tävä!), joka on ollut aikaisem­minkin ja hoi­tanut mm. meikäläisen van­haa hommaa.

    1. Raimo K
      Tuon ylen­nys­ketjun saa tehdä ja on tarkoi­tus saa­da tehdä jatkos­sakin, mut­ta nyt aio­taan vaa­tia, että taloon ote­taan kuitenkin sisään vaik­ka sinne ketjun alapäähän oikea työtön. Se kuulem­ma romut­taa koko järjestelmän.

  2. Oikeus pidem­pään lomaan pitkän työru­pea­man jäl­keen voisi olla työn­tek­i­jän peru­soikeus. Parem­pi näin, kuin että tarvit­sisi suun­nitel­la omia lomi­aan kymme­nen vuot­ta ennakkoon.

    Tämäkin oikeus voisi kään­tyä “vuorot­telu­va­paak­si” niin, että työ­nan­ta­ja palkkaisi (vapaae­htois­es­ti) hänen sijaisek­seen työt­tömän, tai nos­taisi toisen vaa­ti­mat­tomam­mas­sa tehtävässä toimi­van työn­tek­i­jän­sä sijaisek­si ja palkkaisi työt­tömän tämän töihin.

    Pitkän loman pitäisi men­nä val­tion tai työn­tek­i­jän itsen­sä piikki­in, ei työ­nan­ta­jan, sil­lä muuten pitkän lomaoikeu­den omaavia työn­tek­i­jöitä välteltäisiin.

  3. Vuorot­telu­va­paa on lähin­nä nais­ten jut­tu. Muis­taak­seni yli 70% vuorot­telijoista on naisia, pääosin kes­ki-ikäisiä, hyvässä viras­sa työskenteleviä.

    Mikä puolue uskaltaa uhma­ta tätä “sor­ret­tua” ryhmää?

  4. Turha etu, turhaa byrokra­ti­aa, turhaa rahan haasku­u­ta tyhjän­päiväiseen hom­maan. Jos ihmiset halu­aa down­shif­ta­ta, tehkööt sen täysin omil­la rahoil­laan, ei siihen pidä ainakaan val­tion puoles­ta kannustaa.

  5. Tässä nähdään taas, kuin­ka sinän­sä hyvää tarkoit­tavas­ta jär­jestelmästä on tul­lut saavutet­tu etu jo muutenkin hyvässä ase­mas­sa olleille ihmisille. Lähin­nä val­tion ja kun­tien virois­sa oleville. Pia Kei­josen tyr­mistys vain vahvis­taa tämän. 

    Oma­l­la alal­lani, eli IT-alal­la, vuorot­telu­va­paa­ta ei juuri käytetä. En ole kuul­lut ken­estäkään, joka olisi ollut vuorot­telu­va­paal­la. Syy on hyvin yksinker­tainen. Työte­htävät ovat niin mon­imutkaisia, ettei niihin löy­dy pystymet­sästä työtön­tä, joka noin vain voisi tul­la jotaku­ta tuu­raa­maan. Työtön vaatisi pitkän pere­hdy­tyk­sen. Vuorot­telu­va­paas­ta koi­tu­isi työ­nan­ta­jalle tätä kaut­ta ylimääräisiä kus­tan­nuk­sia ja yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la ei tietenkään niitä halu­ta. Niin­pä meil­lä ei ole vuorotteluvapaatakaan.

  6. Mik­si tuo­hon vaa­di­taan omaa jär­jestelmään­sä? Työt­tömyysko­r­vaushan on juurikin palk­ka siitä että on työt­tömänä. Jos työläi­nen eroaa työstään, ja työ­nan­ta­ja palkkaa tilalle työt­tömän niin homma­han menee jo melko kus­tan­nus­neu­traal­isti. Suju­vasti sujuak­seen vaati­nee tosin että sopii työ­nan­ta­jan kanssa että hän irtisanoo.
    Vuorot­telu­va­paan voisi kor­va­ta sil­lä että työt­tömyysko­r­vaus­ta saa myös itse irti­sanoutues­saan heti?

  7. Aiem­mas­sa työ­paikas­sa tuon vuorot­telu­va­paan kanssa toimit­ti­in juuri Osmon kuvaile­mal­la taval­la. Eipä tain­nut moni pitkäaikaistyötön tuon sys­teemin kaut­ta löytää töitä.

    Pitkä työt­tömyys­jak­so aiheut­taa sig­naali­vaiku­tuk­sen mut­ta monel­la lyhyel­lä työpätkäl­lä ei ehkä ole vas­taavaa vaiku­tus­ta vaik­ka ris­ki pidem­pään työt­tömyys­jak­soon voi lisääntyä.

  8. Vuorot­telu­va­paa ei tai­da kovinkaan mon­elle olla mikään todel­li­nen vapaa, vaan yhteiskun­nan kus­tan­ta­ma mah­dol­lisu­us tehdä välil­lä jotain “luovem­paa”. Eri­tyis­es­ti toimit­ta­jille se on tilaisu­us kir­joit­taa kir­ja. Kir­jas­ta koitu­vat tuo­totkin ajoit­tuvat kätevästi vas­ta vuorot­telu­va­paan jäl­keen, joten ne eivät näy tulois­sa vuorot­telu­va­paan aikana. Esimerkik­si tuor­eim­mas­sa Vihreä Lan­ka lehdessä ker­ro­taan, kuin­ka Timo Harakalla on nyt mukavasti aikaa kir­jan kir­joit­tamiselle hänen jää­tyään Ylestä vuorot­telu­va­paalle. Onko tämä vuorot­telu­va­paan idean mukaista toim­intaa, en osaa sanoa. Se lie­nee kuitenkin var­maa, että jos vuorot­telu­va­paan ehto­ja kiris­tetään, moni kir­ja jää kirjoittamatta.

  9. Nämä ovat juuri sitä täysin turhaa, todel­lisu­ud­es­ta irtaan­tunut­ta puuhastelua jos­ta valtion/kuntien tulee päästä eroon ja keskit­tyä oleelliseen.

    Kokeilu epäon­nis­tui, siitä ei ole mitään hyö­tyä, pois­tet­takoon kokon­aan ilman suurem­pia seremonioita.

    Jos halu­taan antaa mah­dol­lisu­us ihmisille säästää lomi­aan muutet­takoon kir­jan­pito­lais­sa kohtaa siitä miten lomave­lat on kirjattava.

  10. Onpa taas type­rä kehitelmä poli­itikoil­ta. Yhtään ei olla ajatel­tu miten ihmiset alka­vat käyt­täy­tyä eikä kukaan ole seu­ran­nut ja tutk­in­ut vaiku­tuk­sia. Down­shif­taus pitää tehdä aina omil­la rahoil­la eikä siihen pidä tukea mil­lään tavalla!!

    Ongel­man syn­nyt­tämis­es­tä on kulunut 17 vuot­ta ja nyt hiukan viilataan ongel­man kul­mia sen sijaan, että pois­tet­taisi­in kokon­aan. Olette te poli­itikot surkea sakki.

  11. Kyl­lähän tuo vuorot­telu­va­paa kor­jaa perus­ta­van­laa­tu­ista vikaa Suomen työelämässä. Ei kukaan yli 40-vuo­tias todel­lakaan voi ottaa omaa lomaa vuodek­si ja pala­ta suur­in­pi­irtein samoi­hin hom­mi­in. Ain­oas­taan lääkärit voi ja useim­mat niin tekeekin. .. Mut siis kaik­ki nor­maalit nelikymp­piset joutu­vat lop­puiäk­seen työkkärin “uusi suunta”-kursseille täyt­telemään “tunne itsesi”-nelikenttää yhä uudestaan.

  12. Vuorot­telu­va­paan val­u­vi­ka on sama kuin eläjk­keen superkart­tuman — ne on suun­nitel­tu ajatellen vain ja ain­oas­tan julkisen sek­torin virkoja.

    Hyvää on mah­dol­lisu­us saa­da vuo­den tauko työeläm­sätä johonkin ja sille ajalle saa pienen toimeen­tu­lu­tukiko­r­vauk­sen. Hyö­tyä on kun vero­pros­ent­ti on korkea ja vuorot­telu­va­paa on kaht­e­na eri kalen­terivuote­na — ja puoliso ansaitsee.

    Se mah­dol­lis­taa niin omaishoita­jana toim­imista kuin vuo­den keikan kotiäit­inä ulkomailla.

    Suurin ongel­ma on, että se lisää julkisen sek­torin tehot­to­muut­ta. Oikeas­t­aan kenellekääne i voi sanoa vuorotetlu­va­pas­ta ei — sil­loin henkilökun­taa kohdel­laan eri­ar­vois­es­ti. Yksi­ty­sel­lä puolel­la se taas ymmär­retään pehmen­netyk­si lähdök­si, jol­loin pelin hen­ki ovat potkut palu­un jäl­keen. Julkisel­la puolel­la taas sotkut ane­taan jollekin muulle hoidet­tavak­si ja sijaisu­us­ketju johtaa kestämät­tömään toimintatapaan. 

    Alku­peräi­jen idea hyvä, toteu­tus huono.

    Pikku­paikkaus “oiekan tyt­tömän” palkkaam­sieen aiheut­taa vinoumaa julkiseen sek­tori­in entis­es­tään. Kyl­lä siel­lä joku turhake­hom­ma löy­tyy. Yksi­tyisel­lä puolel­la ei niinkään sellaisenaan.

    Sit­ten tuo automaat­ti­nen myön­tö… ei toimi.
    Työy­hteisön kannal­ta ihan katas­tori mallina.

    Toivo­mus — ajatelkaa lake­ja säätäessänne muitakin kuin julkisen sek­torin naisia. Joskus vaik­ka pk-yri­tyk­sen työntekijöitä.

  13. Vuosilomien säästämi­nen on ilmeis­es­ti mah­dol­lista työ- ja virka­suhteis­sa nykyäänkin. Sitä vain käytetään eläk­keelle jäämisen aikaistamiseen, ei työkyvyn ylläpitämiseen. Yli puolen vuo­den loma­jak­sot ennen lop­ullista eläk­keelle­jäämistä eivät ole harv­inaisia. Tässä kohdin jär­jestelmää ja ainakin käytän­töjä olisi ehkä syytä tarkistaa.
    Itse ottaisin pidem­män vapaan förskot­ti­na eläk­keestä eli siirtäisin eläk­keelle menoa pidet­ty­jen vapaiden ver­ran eteen­päin. Tämä tietysti vaatisi lakimuu­tok­sia, että elä­keestäkin saisi kottia.

  14. Kohto:
    Tässä nähdään taas, kuin­ka sinän­sä hyvää tarkoit­tavas­ta jär­jestelmästä on tul­lut saavutet­tu etu jo muutenkin hyvässä ase­mas­sa olleille ihmisille. Lähin­nä val­tion ja kun­tien virois­sa oleville. Pia Kei­josen tyr­mistys vain vahvis­taa tämän. 

    Oma­l­la alal­lani, eli IT-alal­la, vuorot­telu­va­paa­ta ei juuri käytetä. En ole kuul­lut ken­estäkään, joka olisi ollut vuorot­telu­va­paal­la. Syy on hyvin yksinker­tainen. Työte­htävät ovat niin mon­imutkaisia, ettei niihin löy­dy pystymet­sästä työtön­tä, joka noin vain voisi tul­la jotaku­ta tuu­raa­maan. Työtön vaatisi pitkän pere­hdy­tyk­sen. Vuorot­telu­va­paas­ta koi­tu­isi työ­nan­ta­jalle tätä kaut­ta ylimääräisiä kus­tan­nuk­sia ja yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la ei tietenkään niitä halu­ta. Niin­pä meil­lä ei ole vuorotteluvapaatakaan.

    Lakipykälien rus­taami­nen tapah­tuu min­is­ter­iöi­den virkami­esten toimes­ta, joten ei se ole mikään ihme että käsi­tys työelämästä on äärim­mäisen suppea.

    Vuorot­telu­va­paa on esimerk­ki eri­ar­vois­tavas­ta viritelmästä joi­hin kaikil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta muu­toin kuin periaatteessa. 

    Toinenkin vai­h­toe­hto on ole­mas­sa, ja se on yksi­ty­isille työ­nan­ta­jille tutumpi ja hyvin helppokäyttöinen:

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Lomautus

    Mut­ta vuorot­telu­va­paan kor­vaami­nen lomau­tuk­sel­la ei käy kos­ka sup­pean eli­itin rahat jäävät saamatta.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Raimo K
    Tuon ylen­nys­ketjun saa tehdä ja on tarkoi­tus saa­da tehdä jatkos­sakin, mut­ta nyt aio­taan vaa­tia, että taloon ote­taan kuitenkin sisään vaik­ka sinne ketjun alapäähän oikea työtön. Se kuulem­ma romut­taa koko järjestelmän.

    Toki vuorotel­la saa niinkin, että oikeaa työtön­tä ei palkata, mut­ta sil­loin sitä ei yhteiskun­nan pitäisi rahoittaa.

  16. Mika:
    ‘snip’
    Mut­ta vuorot­telu­va­paan kor­vaami­nen lomau­tuk­sel­la ei käy kos­ka sup­pean eli­itin rahat jäävät saamatta.

    Eipä siinä mitään rahaa jäisi saa­mat­ta, päin­vas­toin: vuorot­telu­va­paako­r­vaus on max. 70% työt­tömyysko­r­vauk­ses­ta, jon­ka lomautet­tu saisi.

  17. Raimo K: Eipä siinä mitään rahaa jäisi saa­mat­ta, päin­vas­toin: vuorot­telu­va­paako­r­vaus on max. 70% työt­tömyysko­r­vauk­ses­ta, jon­ka lomautet­tu saisi.

    Joo, olet oike­as­sa. Eipä palka­nsaa­ja pääse tukiverkoista lipeämään kovin helposti. 

    On mielestäni kuitenkin absolu­ut­tisen väärin mak­saa ansiosi­don­naiseen sidot­tua vuorot­teluko­r­vaus­ta. Vuorot­telu­va­paas­sa­han kyse on lähin­nä henkilön mukavu­u­den­halus­ta, joten tekemät­tömyy­destä palk­it­sem­i­nen on lähin­nä irvokas­ta — kaikil­la­han tuo­ta optio­ta ei ole!

    On näes huono­ja työ­nan­ta­jia, huono­ja pro­jek­te­ja, huono­ja asi­akkai­ta jot­ka lait­ta­vat huonot työ­nan­ta­jat huono­jen pro­jek­tien takia tiukille jne. Ja sit­ten on ei-palka­nsaa­jia eli maanvil­jeli­jöitä, yrit­täjiä jne. joil­la ko. optioi­ta ei ole käsit­tääk­seni edes teoriassa.

  18. Mika: Joo, olet oike­as­sa. Eipä palka­nsaa­ja pääse tukiverkoista lipeämään kovin helposti. 

    On mielestäni kuitenkin absolu­ut­tisen väärin mak­saa ansiosi­don­naiseen sidot­tua vuorot­teluko­r­vaus­ta. Vuorot­telu­va­paas­sa­han kyse on lähin­nä henkilön mukavu­u­den­halus­ta, joten tekemät­tömyy­destä palk­it­sem­i­nen on lähin­nä irvokas­ta – kaikil­la­han tuo­ta optio­ta ei ole!
    ‘snip’

    No, yhteiskun­ta säästää sen työt­tömän työt­tömyysko­r­vauk­sen ja 30% siitä, jon­ka vuorot­telu­va­paal­la ole­va lomautet­tuna saisi.

    Ja kyl­lä tukiverkos­ta pääsee, jos halu­aa. Ei työt­tömyyspäivära­haa eikä vuorot­telu­va­paako­r­vaus­ta ole pakko hakea eikä ottaa vastaan.

  19. JTS:
    Vuorot­telu­va­paan val­u­vi­ka on sama kuin eläjk­keen superkart­tuman – ne on suun­nitel­tu ajatellen vain ja ain­oas­tan julkisen sek­torin työntekijöitä.

    Sama kos­kee eläkeiän nostoa.

    Työl­li­sistä julkisen sek­torin työn­tek­i­jöitä on n 25 % (luku viit­taa suu­ru­us­lu­okkaan, ei ole siis tark­ka luku) kaik­ista työllisistä.

    Mut­ta kun kat­so­taan ikälu­okkaa 55–64-vuotiaat niin julkisen sek­torin osu­us työli­sistä on jo yli 50 % .

    Ja yli 60-vuo­ti­ais­sa julkisen sek­torin osu­us työl­li­sistä on jo ARVIOLTA. 70 %

  20. Osmo,

    on kau­nis aja­tus saa­da pitkään työtä vail­la olleille työt­tömille töitä vuorot­telu­va­paal­la. Se sopii teol­lisu­usy­hteiskun­taan, jos­sa on tar­jol­la paljon sel­l­aisia töitä, joiden tekem­i­nen ei vaa­di ammat­ti­taitoa. Sen sijaan kaikissa vähänkin enem­män ammat­ti­taitoa vaa­tivis­sa töis­sä on kohtu­u­ton­ta vaa­tia työ­nan­ta­jaa palkkaa­maan työhön joku sel­l­ainen työtön, jol­la ei ole ammattitaitoa.

    Sinä olet sitä mieltä, että tämä nyky­malli ei ole “vuorot­telua” vaan pelkkää vapaan käyt­töä. Olen eri mieltä. Esimerkik­si min­un työ­paikallani vuorot­telu­va­paa takaa töitä sel­l­aisille nuo­rille ihmisille, jot­ka muuten oli­si­vat työt­tömänä. Vuorot­telun ansios­ta he voivat jatkaa töis­sä suo­raan esim. kesätöi­den jäl­keen ilman, että hei­dän on olta­va pitkä pätkä työttömänä. 

    Jos min­un työ­nan­ta­jani täy­ty­isi palkata vuorot­telu­va­paan sijaisek­si joku yli kolme kuukaut­ta työt­tömänä ollut, jol­la ei ole alan koulu­tus­ta, niin voit olla var­ma, että vuorot­telu­va­paan saami­nen mei­dän työ­maal­lamme lop­puu siihen. Mei­dän työmme on näet luot­ta­muk­sel­lista ja vaatii syväl­listä ymmär­rystä siitä, mitä ollaan tekemässä. Ja Osmo kat­sos mei­dän työ­paikallamme on 20 ihmistä, eikä meil­lä ole mitään “hier­arki­aketjua”, jon­ka alapäähän voitaisi­in palkata joku pitkäaikaistyötön. Onko Osmo kuul­lut, että työelämä on muuttunut?

    Jos hal­li­tus siis halu­aa estää esim. lääkäre­itä, opet­ta­jia ja mui­ta korkeak­oulutet­tu­ja pääsemästä vuorot­telu­va­paalle, niin siitä vaan. Ei tämä hal­li­tus paljon muutenkaan ole työn­tek­i­jöi­den etua ajanut. Jos arvon hal­li­tus­ta ja kansane­dus­ta­jia sen sijaan kiin­nos­taa työelämän todel­lisu­us, niin ter­ve­tu­loa kat­so­maan. Työ­nan­ta­jienkin mielipi­det­tä kan­nat­taa joskus kuunnella.

  21. Sinän­sä voi löy­tyä hyviä perustei­ta siihen, että pidem­pi vapaa töistä voi olla osa hyvää elämää. … Sil­loin rahat siihen voitaisi­in per­iä samaan tapaan kuin vuosilomi­in – tai työssä ole­va voisi säästää viikon vuodessa vuosilo­mas­taan tule­vaan pidem­pään vapaaseen.

    Eikö tuol­lainen loman­säästö- eli sap­at­ti­va­paa­jär­jestelmä ole jo olemassa?

  22. Eikös tuo vuorot­telu­va­paan kor­vaus las­ke­ta perus­päivära­has­ta, eikä siis ansiosidonnaisesta?

    Ja siils eikö tuos­sa osa­tavoit­teena tosi­aan ole tukea työssä jak­samista ja työurien piden­tämistä myös? Se, että joku saa työtä tuos­sa ei voi olla keneltäkään pois, vai onko sil­lä väliä kumpi työt­tömistä (1 pv tai 1 v) on työssä tuon ajan ja kumpi työttömänä?

  23. Jos vuorot­telu­va­paan ajak­si ei ole saatavis­sa — mitä en het­keäkään usko — työvoimaa, sil­loin vuorot­telu­va­paaseen ei tule olla mah­dol­lisu­ut­ta. Vuorot­telu­va­paa on myös työt­tömän oikeus; ei ain­oas­taan vakkarin elit­isti­nen etu­us pitää lomaa sil­loin kun huvittaa. 

    Itse asi­as­sa edes hoitoalal­la ei ole työvoima­pu­laa. Tuo HUS:n henkilöstöpääl­likön vuo­da­tus osoit­taa vain sen, kuin­ka työ­nan­ta­jat ovat tot­tuneet val­tavi­in hake­mus­mas­soi­hin. Työvoima­pu­las­ta huudel­laan, jos ei ole kuin 50 hakijaa. 

    Asia on juuri kuten Osmo kir­joit­taa. Jär­jestelmä ansait­see paikkansa vain, jos se hyödyt­tää aidosti niitä ihmisiä, joi­ta työ­nan­ta­jat vieroksu­vat. Yksi täl­lainen on juuri ikä. Ikäsyr­jin­tä alkaa nimit­täin jo huo­mat­ta­van varhain. Jos tämä ei kel­paa, jär­jestelmä joutaa mennä.

  24. Kor­jaan omaa kom­ment­tiani, kun tsekkasin eli jos kuu­luu liit­toon tai työt­tömyyskas­saan, niin sieltä mak­se­taan ansiosi­don­nais­es­ta las­ket­tuna. Eli jotain iloa siitäkin.

    1. Kor­jaan omaa kom­ment­tiani, kun tsekkasin eli jos kuu­luu liit­toon tai työt­tömyyskas­saan, niin sieltä mak­se­taan ansiosi­don­nais­es­ta laskettuna.

      Tämä on kyl­lä aivan väärin. Myös niistä kas­saan kuu­lumzt­ty­omisx­ta mak­se­taan työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sut ja he mak­sa­vat niitä myös itse. Kos­ka kas­san jäsen­mak­sul­la ei ole mitään tekemistä tuon etu­isuyu­den rahoituk­sen kanssa, on hyvin outoa pan­na etu­us riip­pumaan siitä.

  25. Oikeis­tode­mari:
    ‘snip’
    Jos min­un työ­nan­ta­jani täy­ty­isi palkata vuorot­telu­va­paan sijaisek­si joku yli kolme kuukaut­ta työt­tömänä ollut, jol­la ei ole alan koulu­tus­ta, niin voit olla var­ma, että vuorot­telu­va­paan saami­nen mei­dän työ­maal­lamme lop­puu siihen.
    ‘snip’

    Eipä se nyt sitä vaa­di, ei mil­lään muotoa.

    Riit­tää, kun siel­lä ketjun päässä on työtön (mielel­lään toki koulutet­tu, niinkuin esim. vaikka­pa ‘meil­lä’ tohtori) — sitä kun ei tarvitse ottaa suo­raan vapaalle lähtevän sijaiseksi.

  26. Mie­lenki­in­toinen oli tämän päivän A‑studion Paula Risikon haas­tat­telu. Risikkoa haas­tatelti­in työt­tömien pakkotyöllistämisestä

    A‑studio oli kaiv­el­lut raken­neu­ud­is­tuk­sen papere­i­ta ja pää­tynyt työt­tömien määrään NOIN 320000 ja , että heistä ei aktivoitu NOIN 220000.
    Muis­tui mieleen van­ha TEM selvi­tys työt­tömien vir­roista. Työt­tömistä LIKI. 70 % löysi itselleen selvän suun­nan kolmes­sa kuukaudessa: Opiskelun tai uuden työpaikan.

    Nykysään­nösten mukaan mitään toimen­piteitä ei tehdä kuin kolme kuukaut­ta on täyttynyt.

    Ollaanko nyt pitämässä 420 miljoon­aa sys­teemi­in, jos­sa on tarkoi­tus tehdä mah­dol­lisi­man paljon pape­ria ? Työl­listymistå tuskin paljoa nopeut­taa, että vas­ta työt­tömäk­si jäänyt pis­tetään toimen­piteisi­in ja estetän työnhaku.

    Suomes­sa keskimääräi­nen työt­tömyys­jak­so on 15 viikon luokkaa, esim Ruot­sis­sa 26 ja USA:ssaperäti 37 viikkoa http://www.bls.gov/

    Ver­tailus­sa suurim­mal­la osal­la työt­tömistä ei ole ongelmia uudelleen­työlistymisessä, joten panos­ten uhraami­nen täl­laisi­in tun­tuu turhalta.

    Toisaal­ta , kun­tien pitäisi jär­jestää nytkin pitkäaikaistyöt­tömille tie työelämään . Heitä on YLI 70000 ja yli kak­si vuot­ta työt­tömänä ollei­ta NOIN 32000
    Pitkäaikaistyöt­tömistä noin. 2/3. on +50-vuo­ti­ai­ta.

    Kun kun­tien on pitänyt Nytkin lain mukaan jär­jestää työter­veys-työl­listämis­palve­lut näille niin tun­tuu ihmeel­liseltä, että lakien nou­dat­ta­mat­ta jät­tämistä kor­jataan säätämäl­lä lisää lake­ja rikottavaksi 

    Suurin uud­is­tus näyt­ti ole­van, että työkkärin tädeille ale­taan mak­saa bonuk­sia siitä, kun saa­vat lätkäistyä uhrille karenssin

  27. Nii­i­i­in… Onhan se mukavaa kun muillekin kuin ain­oas­taan pitkäaikaistyöt­tömille tar­jo­taan mah­dolisu­ut­ta heit­täy­tyä laak­ereilleen vaikka­pa kehit­tämään omaa osaamistaan.

    Työt­tömän vaan tulee kysyä lupa työkkärin tädiltä voidak­seen toteut­taa lail­lisia oikeuk­si­aan (PS. vaarana on, että työt­tömyysko­r­vaus katkaisteaan, jos et tiedä mitä teet.)

    Tuo­ta laak­ereilleen heit­täy­tymistä ansiosi­don­naisen suu­ruisel­la “vai­h­dos­sa vai­hdet­taes­sa” tasol­la muuten ei työtömille aivan tuos­ta vaan tarjotakaan.

  28. Tämä on puh­taim­mil­laan sel­l­ainen palvelu, jos­sa toiset käyt­tävät edut ja toisille jäävät vain mak­sut. Jos kat­sotte ketkä näitä käyt­tävät innokkaim­min. Kohtu­ullisen hyvä­tu­loiset var­moissa työ­suhteis­sa ole­vat (julki­nensek­tori) ole­vat ihmiset. Itse en tiedä ain­oatakaan sähköasen­ta­jaa, joka sel­l­aisel­la olisi ollu. Jos fir­mas­sa on 10 asen­ta­jaa ja kaikkien pitää pysy­tyä yksin työsken­telemään. Tilalle ei löy­dy työkkäristä ketään. Lisäk­si vuorot­telu­va­paa kor­vaus tah­too jäädä pien­estä palka­s­ta liian pienek­si. Itse sitä joskus pohdin. Olis voin­ut tehdä pari pimeetä keikkaa.
    Tämä pitäisi lopet­taa kokon­aan. Rahan­haaskaus­ta. En halua mak­saa tähän vero­ja. Ay-liike vas­tus­taa. Mik­si? Ay-toim­it­si­joista suuri osa hyö­dyn­tää tätä. Hyvät palkat. Ikuinen suojatyö.

  29. Joo, ei min­ul­la ole mitään sitä vas­taan että vuorot­telu­va­paan ehto­ja kiris­tetään tältä osin, kikkailu yhden päivän työt­tömien kanssa vie poh­jaa reilu­u­den perusajatukselta.

    Mut­ta se, että vuorot­telu­va­paas­ta luovut­taisi­in kokon­aan… oma ref­er­enssi­ni on se yksi työkaveri­ni — miespuo­li­nen insinööri yksi­tyisel­lä puolel­la — joka piti vuorot­telu­va­paan. Ihan inhimil­lisel­läkin tasol­la hän on nyt pari vuot­ta ollut töis­sä paljon iloisem­man näköi­nen ja tehokkaam­man oloinen. Ei se ainakaan minus­sa herätä mitään katkeru­ut­ta jostain absolu­ut­tis­es­ta vääryy­destä, että täl­lainen mah­dol­lisu­us on ole­mas­sa. Ennem­minkin on reilua, että myös tämä sosi­aal­i­tur­vaa kym­meniä vuosia työn­te­ol­laan ja veron­mak­sul­laan ylläpitänyt ryh­mä saa mah­dol­lisu­u­den täl­laisi­in työu­raa piden­tävi­in henkireiki­in — etenkin kun tiuken­nusten jäl­keen nämä eivät oikeastikaan lisää val­tion menoja.

    Mut­ta sit­ten on vielä tämä laa­jem­pi visio tule­vaisu­u­den työelämästä. Tänä vuon­na EK on jo vuorot­telu­va­paiden lisäk­si ehtinyt kri­ti­soi­da ja vaa­tia pois­tet­tavak­si työa­jan tasaus­ta (eikun siis pekkaspäiviä, pidem­mät työa­jat var­masti sopi­vat edelleen EK:lle hyvin). Ajat­telumalli on selvästi, että suo­ma­lai­sista pitää saa­da entistäkin parem­pia renke­jä — tasaisia puur­ta­jia jot­ka tekee mitä käs­ketään ilman suurem­pia älynväläyksiä. 

    Tässä ei ole mitään järkeä nykyaikaisen tieto­työn näkökul­mas­ta — omas­ta mielestäni pekkaspäivät ja vuorot­telu­va­paat ovat (tai niiden ainakin pitäisi pienel­lä viilauk­sel­la olla) niitä ain­oi­ta rak­en­teel­lisia kil­pailu­valt­te­ja joi­ta suo­ma­laises­sa työelämässä on. Luovu­ut­ta, inno­vaa­tioi­ta ja kasvuyri­tyk­siä ei ilmesty jos aivoille ei anneta välil­lä lep­oa ja aikaa oppia. 

    Mut­ta näitä tämän suo­ma­laisen yhteiskun­nan sat­tumal­ta kehit­tyineitä eri­ty­ispi­irteitä ei ymmär­retä pitää arvos­sa ja käyt­tää poh­jana uuden­laisen työkult­tuurin luomiseen, vaan esimerkik­si vuorot­telu­va­paa­ta pide­tään jotenkin julkisen sek­torin syöt­tö­por­saiden häpeäl­lisenä laiskot­telu­na — ja pekkaspäiviä pide­tään vain jon­ain men­neisyy­den kaiku­na vahvem­pi­en työn­tek­i­jäjär­jestö­jen ajoilta.

  30. Mikko:Ennem­minkin on reilua, että myös tämä sosi­aal­i­tur­vaa kym­meniä vuosia työn­te­ol­laan ja veron­mak­sul­laan ylläpitänyt ryh­mä saa mah­dol­lisu­u­den täl­laisi­in työu­raa piden­tävi­in henkireikiin 

    Jos työ oikeasti tun­tuu niin raskaal­ta, että tarvit­see about vuo­den mit­taista veron­mak­sajien spon­ssaa­maa henkireikää, niin on yksinker­tais­es­ti väärässä paikas­sa. Joko työ on omi­in kyky­i­hin näh­den liian vaa­ti­vaa taik­ka työ­paikan ilmapi­iri, työka­lut, joht­a­mi­nen tms. viihtyvyy­teen vaikut­ta­va seik­ka on pielessä. 

    Kumpaankaan ei pidem­män päälle vuo­den lep­olo­ma auta yhtään mitään.

    Meil­lä jos huil­isi kokon­aisen vuo­den, niin tipah­taa kyl­lä kyy­dis­tä ja aikaisem­malle tekemisen tasolle pääsem­i­nen ottaa sit­ten aikansa.

  31. Raimo K: Eipä se nyt sitä vaa­di, ei mil­lään muotoa.Riittää, kun siel­lä ketjun päässä on työtön (mielel­lään toki koulutet­tu, niinkuin esim. vaikka­pa ‘meil­lä’ tohtori) – sitä kun ei tarvitse ottaa suo­raan vapaalle lähtevän sijaiseksi.

    No kun ongel­ma on meil­lä nimeno­maan se, että ei ole niitä “ketjun pään töitä”. Kaik­ki tekevät samaa hom­maa, ei ole vah­times­tarin, siivoo­jan eikä apupo­jan töitä tehtäväksi.

  32. Sylt­ty: Jos työ oikeasti tun­tuu niin raskaal­ta, että tarvit­see about vuo­den mit­taista veron­mak­sajien spon­ssaa­maa henkireikää, niin on yksinker­tais­es­ti väärässä paikas­sa. Joko työ on omi­in kyky­i­hin näh­den liian vaa­ti­vaa taik­ka työ­paikan ilmapi­iri, työka­lut, joht­a­mi­nen tms. viihtyvyy­teen vaikut­ta­va seik­ka on pielessä. 

    Kumpaankaan ei pidem­män päälle vuo­den lep­olo­ma auta yhtään mitään.

    Meil­lä jos huil­isi kokon­aisen vuo­den, niin tipah­taa kyl­lä kyy­dis­tä ja aikaisem­malle tekemisen tasolle pääsem­i­nen ottaa sit­ten aikansa.

    Ehkä tästä syys­tä naiset on enem­män vuorot­telu­va­pail­la — he ymmärtävät äitiys­lo­makoke­muk­sien­sa kaut­ta ettei se jonkun muun asian tekem­i­nen vuo­den ver­ran hävitä sitä syväl­listä osaamista — tai että töistä pois­sao­lo olisi automaat­tis­es­ti huil­im­ista. Väit­täisin että asia on päin­vas­toin ja että jos jak­saa opetel­la uusia asioi­ta vaik­ka vain puoli työpäivää päivässä, se nos­taa osaamisen ja innos­tuk­sen van­hal­lakin alal­la ihan uuteen lentoon.

    Kyy­dis­tä tipah­tamisen pelko ja velt­toil­i­jak­si leimaamisen sosi­aa­li­nen paine tun­tuu ole­van suuri ongel­ma. Cv:ssä ei saa olla aukko­ja, ettei muut vain kuvit­telisi downshiftaajaksi…

  33. Mikko: he ymmärtävät äitiys­lo­makoke­muk­sien­sa kaut­ta ettei se jonkun muun asian tekem­i­nen vuo­den ver­ran hävitä sitä syväl­listä osaamista

    … ja jos hävit­tääkin, ura- ja palkkake­hi­tyk­sen hidas­tu­mis­es­ta voi syyt­tää nais­ten syr­jin­tää ja lasikattoa.

  34. Liian van­ha: Suurin uud­is­tus näyt­ti ole­van, että työkkärin tädeille ale­taan mak­saa bonuk­sia siitä, kun saa­vat lätkäistyä uhrille karenssin

    Tämä kyl­lä särähti min­ullekin kor­vaan. Pidän tätä väärän­laise­na kan­nus­ti­me­na. Vähän sama kuin se, että lääkäri saa bonus­ta mitä enem­män poti­lai­ta kyke­nee juok­sut­ta­maan vas­taan­ot­ton­sa läpi päivässä. Ainakin yksi­tyisel­lä puolel­la työsken­televä ystäväni las­ki ääneen tulo­jaan, että kuin­ka hirveästi voi tehdä rahaa, kun pääsee poti­laista eroon viidessä minuutissa.

  35. Oikeis­tode­mari: No kun ongel­ma on meil­lä nimeno­maan se, että ei ole niitä “ketjun pään töitä”. Kaik­ki tekevät samaa hom­maa, ei ole vah­times­tarin, siivoo­jan eikä apupo­jan töitä tehtäväksi.

    Noin utopis­tisen hienos­ta paikas­ta kukaan ei var­maan edes halua lähteä mihinkään… ei edes yök­si kotiin 😉

  36. A‑studion ohjel­mal­la oli vain heikko­ja yhtymäko­htia siihen, mitä osal­lis­tavas­ta sosi­aal­i­tur­vas­ta on san­ot­tu. Esim. Hesarin jut­tu oli tehty samas­ta tilaisu­ud­es­ta ja se oli hyvin eri­lainen. Asi­aa ollaan vas­ta alka­mas­sa selvit­tää, joten mitään ohjeis­tuk­sia tai tulostavoit­tei­ta ei voi olla ole­mas­sa. En ymmär­rä, mikä oli A‑studion ohjel­man tarkoi­tus. Se oli ala-arvoinen journalistisesti.

    Vuorot­telu­va­paan vapaana ymmär­rän hyvin. Nykyi­nen toteu­tustapa on type­rä. Työaika­pankkien käyt­töönot­to olisi ratkaisu mon­een asi­aan. Se aut­taisi tuot­tavu­u­den lisäämiseen ja ihmis­ten hyv­in­voin­ti­in. Lomia, sal­do­ja ja ylitöitä voisi säästää ja pitää joskus pitem­piä tauko­ja ja palau­tua. Ei mak­saisi yhteiskun­nalle mitään, kohdis­tu­isi oikeu­den­mukaisem­min niihin, jot­ka tekevät enem­män ja ei vähen­täisi teh­dyn työn kokonaismäärää.

  37. Tämä on näitä hyv­in­voin­ti­val­tion rön­syjä. Näitä on paljon. Jokainen mak­saa. Jokaista hoita­maan tarvi­taan ihmisiä. Tämä ei edes toi­mi, niin kuin pitäisi, joten hyödyt ovat kyseenalaiset. Pure­taan tämä ja muut rönsyt.

    Ehkä sit­ten olisi varaa las­ten­sairaalaan. Kestävyys­va­jekin paranisi. Mut­ta on tyyp­il­listä, että mis­tään ei luovu­ta. Joten odotel­laan sitä pakkoa. 

    Has­sua, että soin­in­vaarat ja var­ti­aset, jot­ka ovat maan älykkäimpiä. Eivät kykene esit­tämään mitään konkreet­tista tilanteen kor­jaamiseen. Kaik­ki ehdo­tuk­set ovat vain pikku viilauk­sia ole­mas­sa ole­vi­in sys­teemei­hin. Näis­sä liian laa­jalle leivin­neille palveluk­sis­sa lie­nee syy nyky tilaan. Eli siihen mitä varten olemme hvy­in­voin­ti­val­tion luoneet, ei rahat enää riitä. Ihmis­ten veron­mak­su into on rom­ah­ta­mas­sa. Ainakin ihan oman mutu­tun­tu­mani perus­teel­la. Ihmis­ten kanssa kohtaami­siss­sa. Toki se sotii yleisiä tutkimuk­sia vas­taan. Tutkimuk­sis­sa kun yleen­sä kysytään tyyli­in. Oletko valmis mak­saaan lisää vero­ja ter­vey­den­huoltoon. Vas­taus kyl­lä. Kysyt­täisi­in oletko valmis mak­samaan suo­jatyö­paikkalais­ten pitk­istä lomista. Tai eduskun­nan lisäraknnuksista.

Vastaa käyttäjälle Mikko Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.