Vantaan lentoaseman laajennus

Hal­li­tuk­sen bud­jet­ti­valmis­teluis­sa jäi vähem­mäl­lä huomi­olle vähän puskas­ta tul­lut esi­tys pääomit­taa Finavi­aa 200 miljoon­al­la, jot­ta se voisi investoi­da 1,2 mil­jar­dia Van­taan ken­tän laa­jen­nuk­si­in. Laa­jen­nus­ta tarvi­taan, jot­ta Helsin­ki voisi kohen­taa ase­maansa Euroopan yhteytenä Aasi­aan. Pal­lokar­tal­ta näkee, että Helsin­gin sijain­ti on läh­es ihanteelli­nen. Vain Riial­la ja Pietar­il­la on yhtä hyvä sijain­ti. Ajatuk­se­na on kehit­tää Helsin­ki-Van­taan lento­ken­tästä hubi, johon eri puo­lil­ta Euroop­paa lennetään keskisu­uril­la koneil­la ja jos­sa matkus­ta­jat las­tataan laa­jarunk­okoneisi­in ja kul­jete­taan Aasi­aan. Ja päinvastoin. 

Tämä esi­tys tuoti­in läpi ilman yhteistä valmis­telua äkkiryn­näköl­lä VM:n esi­tyk­senä. En pidä tätä kult­tuuria hyvänä. Jos asia kestää päivä­val­on, se voidaan valmis­tel­la koko hal­li­tuk­sen tieten kunnolla. 

Voi olla, että han­ke on ihan hyvä. En voi tietää, kun asi­aa ei päässyt käsit­telemään. Jos olisi päässyt, olisin tehnyt esimerkik­si täl­laisia kysymyksiä:

Onko Suomen ylipään­sä järkevää pyrk­iä Euroopan lentoli­iken­teen por­tik­si Aasi­aan. Kysymys on vähän saman­lainen kuin se, hyödym­mekö oikeasti siitä, että Venäjä kul­jet­taa tavaroi­ta rekoil­la Suomen satamien kaut­ta Pietari­in mak­samat­ta tien käytöstä mitään.

Lentoase­malle tulee toki joitakin sato­ja työ­paikko­ja. Tran­sit­matkus­ta­jat eivät paljon rahaa siel­lä tuh­laa. Lounas tai kup­pi kahvia parhaim­mil­laan. Jotkut piipah­ta­vat lentoase­man kaupois­sa ostok­sil­la. Jos ne ovat vielä verova­pai­ta ostok­sia, ei siitä koidu edes arvon­lisäveroa Suomeen. Joku var­maankin tietää, paljonko tran­sit­matkus­ta­jat jät­tävät rahaa Suomeen. Minä en tiedä.

Lentoase­man rak­en­t­a­mi­nen tuot­taa jopa 11000 henkilö­työvuot­ta raken­nusalalle. Ne ovat kuulem­ma pääasi­as­sa suo­ma­laisia, kos­ka tur­val­lisu­us­näköko­h­tien mukaan pääsy­vaa­timuk­set työ­maalle ovat eri­tyisen korkeat? Ovatko ne peräti korkeam­mat kuin ydin­voimalan rakentamisessa? 

Mis­tä ne suo­ma­laiset raken­nustyön­tek­i­jät ote­taan? Helsin­gin seudul­la on kova pula raken­nus­miehistä asun­to­tuotan­nos­sa. Tilas­toista löy­tyy työt­tömiä raken­nus­miehiä, mut­ta työ­nan­ta­jien mukaan hei­dän ammat­ti­tai­dos­saan tai työkyvyssään on puut­tei­ta. En tiedä, ovatko nämä ennakkolu­u­lot oikeutet­tu­ja, mut­ta en voi ymmärtää, miten ne työt­tömät raken­nus­miehet, joi­ta työ­nan­ta­jat eivät kelpu­u­ta asun­to­työ­maille, kel­paisi­vat kuitenkin vaa­ti­vam­malle lentoasematyömaalle.

Valmi­inakin lentoase­ma tuot­taa työ­paikko­ja. Toisaal­ta laa­jene­va lento­toim­inta tuot­taa huo­mat­tavaa hait­taa maankäytölle, eri­tyis­es­ti Vantaalla. 

En ole lainkaan var­ma, että tämä han­ke on hyvä Finnairin kannal­ta. Mitä suurem­pi on asi­akasvir­ta Helsin­gin kannal­ta, sitä enem­män yhteys alkaa kiin­nos­taa hal­pa­len­toy­htiöitä. Nor­we­gian on jo avan­nut reitin Helsingistä Kiinaan. Finnair­il­la ei ole suo­ma­laisel­la työe­htosopimuk­sel­la ole mitään mah­dol­lisuuk­sia selvitä kil­pailus­sa yhtiöi­den kanssa, joka lentää aasialaisel­la henkilökun­nal­la ja aasialaisel­la palkkatasolla.

Se tässä on tietysti hyvä, että suo­ma­lais­ten yhtey­det Euroop­paan ja Aasi­aan paranevat. Mah­tu­uhan noiden englan­ti­lais­ten ja sak­salais­ten joukkoon myös suomalaisia.

Se tässä yhtey­dessä kävi selväk­si, että Helsin­ki-Van­taan lentoase­man tuo­toista siir­retään 50 miljoon­aa euroa vuodessa muiden kent­tien toimin­nan tukemiseen. Oulun lento­kent­tä toimii omil­laan, joten tuo 50 miljoo­nan tuki menee muille reit­eille. Koti­maan lentoli­ikenne on matkus­ta­jaa kohden on liiken­nemuodoista tuetuin.