Suomen kaivospolitiikasta
Kävin tiistaina MTV3:n lähetyksessä Markku Veijalaisen haastateltavana Suomen kaivospolitiikasta. Panen omat pääpointtini tähän.
Suomi on ainoa maa maailmassa, joka on julistanut mineraalivaransa koko maailman yhteiseksi omaisuudeksi niin, ettei suomalaisilla ole niihin mitään sellaista oikeutta, jota ei vaikkapa kanadalaisilla olisi ja niin, ettei kaivoksista peritä mitään erillistä kaivosveroa. Päinvastoin, täällä valtio rakentaa vielä tietkin kaivoksille ilmaiseksi. Jos joku saudiarabialainen tulee Suomeen ja löytää täältä kultaa, se on hänen kultaansa löytäjä saa pitää periaatteella, mutta jos minä menen Saudi-Arabiaan ja löydän sieltä öljyä, se ei jostain syystä kuulukaan minulle.
Mineraalivarojen lahjoittaminen koko maailman yhteiseksi omaisuudeksi on hyvin epäitsekäs teko, sillä Aasian talouskasvun myötä maapallo on käymässä rajalliseksi ja malmivarojen hintojen oletetaan nousevan. Hinnannousua odoteltaessa maailmalla on pantu olevia kaivoksia kiinni.
Löytäjä saa pitää ‑periaatteesta on menty vieläkin pidemmälle. Kuka hyvänsä saa vallata kaavoitetun alueen ulkopuolelta kuinka suuren alueen hyvänsä käytännössä ilmaiseksi niin, että tältä alueelta joskus löytyvät mineraalit kuuluvat hänelle. Näin hyvää mahdollisuutta ei voi jättää käyttämättä – Suomesta on jo vallattu 50 000 neliökilometriä eli Tanskan kokoinen alue. Valtaajalla ei tarvitse olla mitään edellytyksiä kaivostoiminnan aloittamiseen. Yksityishenkilö (outokummun insinööri) valtasi Outokummun hylätyn kaivoksen viereisen järven alla olevan kupariesiintymän omiin nimiinsä ja myi valtauksen sitten ulkomaiselle yhtiölle.
Suomi meni näin epätoivoiseen lainsäädäntöön Pohjois-Suomen surkean työllisyyden takia. En ole varma, että tämä sanottavasti auttaa siihen. Ulkomaiset yhtiöt ovat tehneet valtauksia varastoon odottamaan metallien maailmanmarkkinahintojen mahdollista nousemista. Valtaus on optio, joka ei sido ketään tekemään mitään, mutta antaa oikeuden kaivostoimintaan, jos se muuttuu joskus kannattavaksi. Työpaikkoja tulee, kun niitä tulee, eikä niitä tule kovin paljon, koska nykyaikainen kaivostoiminta on pitkälle automatisoitua. Talvivaaran kaivos on tai oli hyvä työllistäjä, koska massiivinen toiminta toi myös työpaikkoja ja koska järkevällä etäisyydellä oli asutusta.
On surullista, että meillä on tällainen kiire myydä Suomesta ulkomaille kaikki, mikä on myytävissä. Ennen ajateltiin pitkäjänteisemmin. Hyvin tyhmää oli myös myydä Soklin fosfaattiesiintymä lähes ilmaiseksi norjalaisille, vaikka tiedetään, että fosfaatista — erityisesti sellaisesta fosfaatista, jossa ei ole kadmiumia — tulee valtava pula.
Keskelle ei mitään perustettava kaivos ei Lapin asukkaita juuri työllistä, koska sopivaa työvoimaa ei asu lähellä. Työvoima tulee muualta keikkatöihin aivan kuten Norjan öljynporauslautoille. Kenenkään ei kannata kaivoksen lähelle muuttaa ja rakentaa omakotitaloa, koska kaivos on työllistäjänä joka tapauksessa tilapäinen eikä keskelle korpea voi tuoda perhettä, kun ei olke kouluja eikä kauppoja, ei oikein mitään. Esiintymät ovat hyvin köyhiä, joten louhiminen on kallista. Kaivoksista tulee todennäköisesti suhdannekaivoksia, joita avataan ja suljetaan maailmanmarkkinahintojen tahdissa. Talvivaarakin pantaisiin nyt kiinni odottamaan Nikkelin hinnan nousua, jos se olisi teknisesti mahdollista.
Kaivoslaki on siinä suhteessa kummallinen, että kahden elinkeinon – vaikkapa nyt matkailun ja kaivostoiminnan – joutuessa ristiriitaan keskenään kaivostoiminta voittaa aina ilman mitään edullisuusvertailua paitsi kaavoitetuilla alueilla. Luonnonsuojelulain osalta tilanne on epäselvempi.
Suomessa olevat malmiot ovat köyhiä tai näin ainakin oletetaan. Kaivoslakia sorvanneet eivät ilmeisesti pitäneet niitä kovin arvokkaina, joten ne saatettiin mahdollisia työpaikkoja vastaan lahjoittaa maailman yhteiseksi omaisuudeksi. Köyhästä malmista syntyy hirvittävän paljon jätettä minkä lisäksi joudutaan käyttämään paljon ympäristön kannalta ongelmallisia kemikaaleja. Riskinä on, että kun esiintymä on tyhjennetty tai sen tyhjentäminen on osoittautunut kannattamattomaksi, kaivosyhtiö vetäytyy pois ja jättää ympäristöpommin suomalaisten murheeksi. Periaatteessa kaivosyhtiön pitää rahastoida varoja jälkien siivoamiseksi, mutta ainakin Talvivaaran osalta tämä rahasto ei taida riittää alkuunkaan, jos yhtiö sattuisi menemään konkurssiin. (POISTETTU VIRHEELLINEN TIETOTALVIVAARAN RAHASTOINTIVELVOITTEEN ALENTAMISESTA)
Kaivoslakia on muutettava, ennen kuin loputkin Suomesta on vallattu. Vähintä mitä pitäisi tehdä on laittaa varauksille jokin pinta-alaan perustuva vuotuinen maksu, jotta ei kannattaisi tehdä mielivaltaisen suuria valtauksia.
Ely-keskus ei tietääkseni ole alentanut Talvivaaran rahastointivelvoitetta (tuskin sillä valvovana viranomaisena, ei siis lupaviranomaisena, siihen olisi valtuuksiakaan). Ely olisi itseasiassa halunnut ympäristövakuuden tilille tai pankkitakauksena, KHO:lle riitti first demand:
http://www.kainuunsanomat.fi/Kainuu/1194777421863/artikkeli/talvivaaralla+31+miljoonan+ymparistovakuus.html
Samuli. Olet oikeassa.Korjaan tekstin.
On Suomen valtio tehnyt kaivoksilla rahaisaa bisnestäkin. Norjalainen väkilannoitefirma nimeltä Yara meni ja osti Soklin 207 miljoonalla eurolla.
Tiettävästi tai luultavasti malmion arvo voi olla jopa 30 miljardia, kun huomioon otetaan kaikki hyödynnettävät malmit.
Tässä asiassa Osmo on aivan oikeassa. — Mites, sattuisiko Osmo tuntemaan ketään vaikutusvaltaisia ihmisiä, kenties jopa ministereitä..? Asiaan olisi helpoin puuttua nyt heti eikä vasta eduskuntavaalien vaalien jälkeen, oppositiosta käsin >:)
Hyviä pointteja. Kaivosteollisuus on hyvä työllistäjä, mutta oikeus malmiohin pitäisi olla kotimaisilla yhtiöillä.
Tärkeää olisi tosiaan pohtia näitä hyötymismekanismeja kansakunnalle.
Olen ollut jollakin tavalla liikkeellä hankealoitteillani vuodesta 1997 näissä teemoissa. Erityisenä syynä mm. se, että sain olla melko lähinen yrittäjäystävä Dr. Jeffery Robertsille, joka välitti kansainvälisiä pääomia töikseen Suomeen ja ihmetteli meidän tyhmyyttä. Häneltä meni sijoittamisargumentit Suomen pörssiyhtiöihin vähiin — koska vielä 1990-luvun alussa suuri kv-institutionaalinen pääoma. lue eläkeraha, halusi tulla rajallista luonnonvaraa hyödyntäävän toimintaan, jolla oli tuotto-odotuksia mielellään myös Venäjällä. Mutta Neste meni palmupuuhun jne.
Linkissä on vuodelta 2011 mm. Kauppalehden Debatti-palstan keskustelua teemassa. Olen osaltani myös valmis taustaselvityksiin aiheessa
http://yrjomyllyla.com/2011/08/22/helsingin-porssiin-rajallisia-luonnonvaroja-hyodyntavia-yrityksia/
Olikos Vihreät tekemässä uutta kaivoslakia?
Vihreiden peilistä taitaa se osasyyllinen löytyä…
Pitäisi olla laki, joka kuuluisi jotenkuten näin: “Kaikki valtaukset, joissa ei ole aloitettu kaivostoimintaa 2015 vuoteen mennessä, siirtyvät valtion omistukseen.”
“Suomessa olevat malmiot ovat köyhiä tai näin ainakin oletetaan.”
Niinpä, mutta entäs jos joku (ukomaalainen) löytää jättiesiintymän puhdasta kultaa… Kuinka tyhmäksi itsensä voi tuntea?
Lupaus ympärivuotisista työpaikoista, investoinneista alueelle ja kaivoksen myötä syntyvästä muusta liiketoiminnasta on paikallisille päättäjille iso lupaus.
Vielä kun luonnonvarateollisuus, olettaen, että sen tuottamalla raaka-aineelal on kysyntää, voi olla hyvin robustia suhteessa suhdanteisiin, niin kuvio on aika vaikea ratkottavaksi.
Matkailupisneksellä kun on taipumusta reagoida todella vahvasti suhdanteisiin — kannattaa käydä Kreikan turistisaarilla katsomassa, miten siellä menee tällä hetkellä.
Jotka oikeasti työskentelevät jonkun maakunnan elinkeinorakenteen kehittämisen hyväksi, sanovat, että matkailu on vihoviimeinen keino kehittää alueellista elinkeinotoimintaa. Sillä nimittäin pysäytetään aluekehitys aika nopeasti ja matkailutulot keskittyvät usein aika pienelle porukalle, niille joilla on hyvä tuote.
Yliopistokaupungista on helppo huudella, että kaupunkien ulkopuolinen Suomi pitäisi muuttaa luontomatkailukohteeksi ja luonto konservoida. Mutta se on aika mielikuvitukseton ja julma ehdotus. Eikä sillä tule saamaan ääniä ja valtaa — edes kaupungeissa.
Vihreiden kannattaisi keksiä hyviä näkemyksiä sen suhteen, miten haja-asutusaluetta tulisi kehittää.
Kansalaisaloitteen paikka? Luulisi että 50k allekirjoitusta tulisi tähän aiheeseen alta aikayksikön pienellä iltalehti buffilla, sillä uskoisin että suomalaiset eivät ilmaiseksi isänmaastaan tahdo luopua.
Resurssivero olisi könttäsummaverona hyvä ratkaisu, se leikkaisi kaiken supernormaalin voiton pois.
Vero menisi marginaalikustannuksiin jos se perustuisi louhittuun ainesmäärään ja lisäisi kustannuksia. Ympäristövakuutusmielessä rahastoivan maksun pitäisi kuitenkin perustua louhittuun aineismäärään kuten Kiribatin fosfaattivero ja sillä perusteella luotu Sovereign Wealth Fund.
Kaivoksen perustamisen voisi ajatella reaalioptiona, ehkä option arvo olisi pienempi jos siihen liittyy könttäsummavero.
Lähtisikö kansalaisaloitteelle? HYVÄ IDEA, PITÄÄ MUOTOILLA ENSIN HYVIN. PÄÄPONTSI KANSALLISOMAISUUDEN HALLINNAN MÄÄRITTELY SUOMALAISTEN OMAISUUDEKSI JA HYÖTYMISJÄRJESTELMIEN LUOMINEN, MUTTA EI YKSIPUOLINEN VEROTTAMINEN. Oppia Norjasta ja muualta. Ulkomainen saa tulla, mutta ei joka paikkaan ja hyötymisjärjestelmät oltava kunnossa. Esim. Norja jakaa lisenssejä öljykentilleen myös ulkomaisille, mutta saattaa vaatia StatOilin osakkuutta tms. Lisäksi on tunnistettava, että rikkauksilla on tasearvoa itsessään, olipa ne maassa tai yritysten oikeuksina hyöyntää niitä tai käydä niillä kauppaa. Tavallaan malminetsintä ja oikeudet on keskeinen kauppatavara myös. Huonoina aikoina menee kulta, hyvinä aikoina muut. Uusia mineraaleja tullaan hakemaan ja löytämään mm. vihreän teknologian tarpeisiin Suomesta. Teknologia kehittyy, kannattavuus paranee, monimetallikaivokset ovat käytäntö jne. Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi merestä ja maaperän rikkauksista (TEM 43/2010 http://rdaluekehitys.net/2013/05/30/aluekehitys-rd-julkaisuesittely-arktinen-ja-itameren-kasvualue-suomen-intressien-polttopisteessa/ s. 78).
Kommentoin joiltain osin kansanedustaja Soininvaaran ohjelmassa esittämiä väittämiä.
Kirjoitus löytyy osoitteesta:
http://www.prokaivos.fi/ajankohtaista/lisaa-lapinakyvyytta-kaivostoimintaan-myos-poliitikoille/
Ystävällisin terveisin
Pekka Suomela
Kaivannaisteollisuus ry
Toiminnanjohtaja
Ruotsissa on suunnilleen samanalinen valtauslaki kuin Suomessa, mutta siellä on kaivosvero ja jotenkin ne Kiirunan malmivarat ovat päätyneet valtion, siis Ruotsin valtion, omaisuudeksi. Kahdessa muussa naapurimaassamme, Norjassa ja Venäjällä taas suhtaudutaan luonnonvaroihin aivan toisin. Löytäjä ei saa pitää öljyesiitymää, vaan siitä maksetaan huomattavaa maksua valtiolle.
joo ollaan täällä lapissa tosi huolissamme et käykö meille samoin kun nyt ruotsissa tuntuu käyvän. kaivosyhtiöt tulee ja vie kaiken arvokkaan,tuhoaa paikat ja jättää kaiken maksamatta ja korvaamatta.
“Kenenkään ei kannata kaivoksen lähelle muuttaa ja rakentaa omakotitaloa, koska kaivos on työllistäjänä joka tapauksessa tilapäinen eikä keskelle korpea voi tuoda perhettä, kun ei olke kouluja eikä kauppoja, ei oikein mitään.”
Sodankylän pitkään laskenut asukasluku kääntyi nousuun Kevitsan kaivoksen avaamisen jälkeen, ja läheiseen Petkulan kylään on muuten rakennettu niitä omakotitalojakin.
Mitäpäs jos kaivoksen avaamisesta Sodankylässä saisivat päättää sodankyläläiset ja kaivoksen avaamisesta Helsingissä helsinkiläiset, sen sijaan että ihmiset tietävät toistensa asiat paremmin kuin nämä itse?
Valtio toki voisi myydä kaivosoikeuksia huutokaupalla eikä lahjoittaa, mutta hinta taitaa joka tapauksessa olla halvahko. Kotimaisia pääomia ei ole.
Mistähän näkisi sellaisen suomen kartan, johon on merkitty jo vallatut alueet? Rupes vähän kiinnostelemaan että josko me muut suomalaiset vallattais ne alueet joita monikansalliset kaivosyhtiöt ei vielä ole ehtineet. Tuo lainmuuttaminen kun on niin hidasta, että siinä vaiheessa kun sitä aletaan sorvaamaan kasaan, niin nuo edellämainitut tahot tulloo ja korvamerkitsee koko Lapin. Siinä onkin sitten eripuraa kun mietitään miten jo annetut oikeudet otetaan takaisin ilman korvauksia tjsp.
En ole ulkomaalaisvastainen, mutta kyllä nyt edes suomen maaperä kuuluu suomalaisille prkl! Samaan syssyyn vois miettiä tuon maanomistamisen vaatimukseksi myös suomen passia. Pohjavesialueet kun on meidän kallein omaisuus, ja tulevaisuudessa arvokkaampaa kuin mikään muu. Voiko tänne kuka tahansa muuttaa ja ostaa tontin hyviltä vesiapajilta ihan tuosta vaan? Kun vesisodat joskus alkaa, niin me ollaan sitten ne janoiset, ja rikkaat venäläismiljonäärit istuu kaivojensa päällä ja tekee tiliä. Saako esim oman mökkitonttinsa pohjavettä pumpata säiliöautoon kuinka paljon huvittaa, ja viedä pois maasta?
Eikö hallituspuolueen olisi hyvä tehdä näille asioille jotain, vai kenelle se kuuluu?
> Aasian talouskasvun myötä maapallo on käymässä rajalliseksi
Nyt kun joka kiinalaisella on jo se jääkaappi, eikä maailmanloppu ole vieläkään tullut… Tällainen ideologinen ujuttaminen on hiukan lapsellista hei.
Ei pidä paikkaansa, ettei Suomessa perittäisi kaivosveroa. Maanomistajalle maksetaan maasta lunastuskorvaus ihan samalla tavalla kuin lunastettaessa maata vaikka sähkölinjan rakentamiseksi. Tämän päälle maanomistajalle maksetaan rojaltia.
Rojaltilla tarkoitetaaan kaivosveroa. Eri maissa on hieman erilaiset laskutavat rojaltin suuruuden määrittämiseksi. Suomessa kaivosvero lasketaan euromäärä per kaivettu malmitonni. Muita mahdollisuuksia olisi esimerkiksi prosenttiosuus liikevoitosta tai malmitonnit suhteessa malmin maailmanmarkkinahintaan.
Useimmissa muissa maissa kaivosveron saaja on valtio. Ruotsissa kaivosvero lasketaan samalla periaatteella kuin Suomessa, mutta kaivosveron saaja on 75 % maanomistaja ja 25 % valtio. Suomessa on vain päädytty maksamaan koko veron tuotto maanomistajalle.
Taloustieteellisesti ei ole mitään järkevää syytä verottaa yhtä toimintaa useilla päällekkäisillä eri tavoin laskettavilla pisteveroilla. Järkevämpää on säätää käytettävä verotusjärjestelmä halutunlaiseksi ja tämän jälkeen päättää, kuinka suuri osa veron tuotosta maksetaan valtiolle ja kuinka suuri osa maanomistajalle.
Taloudellisesti lunastuskorvauksen päälle maanomistajalle maksettua osuutta voidaan pitää windfall-voittona.
Miksi Norja verottaa öljyä eri tavalla?
Kummallista, ettei tätä päivänselvää pölhöyttä saada kuriin. Jotenkin tuntuu, että suomalaisesta kansanluonteesta tai asioidenhoidosta puuttuu järkevää business-ajattelua. Kyllä jokaisen pitää huolehtia siitä, ettei lahjoita omaisuuttaan kansainvälisille suuryrityksille.
Jos olettaa että setä onkin täti, niin kovinhan se on vaikeaa, mutta ikävä totuus on se, että luonnonvarateollisuus on erittäin myötäsyklistä. Talvivaaran kannattaisi nykyhinnoilla jättää nikkeli louhimatta, mutta kun louhokseeen ja tehtaaseen on jo kaadettu satoja miljoonia, niin pakkohan siellä on jatkaa.
Valtaukset luonnollisesti tehdään täysin spekulatiivisesti syklin siinä vaiheessa kun esiintymän arvo on nolla tai negatiivinen siinä toivossa että hinnat nousevat riittävästi tekemään sen hyödyntämisestä kannattavan.
Kirjoituksessa mainitaan myös, että “Suomi meni näin epätoivoiseen lainsäädäntöön Pohjois-Suomen surkean työllisyyden takia.”
Valtausjärjestelmä otettiin käyttöön 1734, eikä järjestelmän perusteita ole juurikaan sen jälkeen muutettu. Perusteena oletettavasti oli juurikin työllisyys ja elinkeinot.
Mutta eihän Suomen lainsäädäntö sitä määritäkään, vaan EU. Joten aivan varmasti siitäkin asiasta on EU säädös olemassa ja tapahtunut on tutkittu EU:ssa. Ei todellakaan Suomi ole mikään vallattavissa oleva maapala jossain metsän keskellä ja EU varmaan siihen ottaa sitten kantaa, että miten ottaa kantaa. On aika yleinen harhaluulo ulkomailla ja erityisesti Amerikassa ollut se, että Suomesta lakkautettiin osa lainsäädännöstä vuonna-95 EU:n myötä, mutta se on vain väärinkäsitys, jossa on EU unohtunut. Että ei EU:ta sentään saisi unohtaa politiikassa, sillä EU on suurvalta.
Kyse on ETA-lainsäädännöstä, joten se koskee myös Norjaa.
Meidän on kohdeltava kaikkia ETA-alueen yrityksiä tasapuolisesti, mutta se ei tarkoita, että meidn pitää antaa maaperämme rikkaucdet ilmaiseksi kaikille. Norjakaan ei anna öljyään.
Hyvä Osmo!
Mielestäni Vihreät ei ymmärrä kaivostoimintaa . Valtaukset ovat hyvä asia niin Suomen valtiolle kuin ympäristöllekkin. Valtauksia tekevät ulkomaiset yhtiöt sijoittavat pitkäjänteistä tutkimusrahaa Suomeen. Esimerkiksi AA Sakatti Mining sijoittaa kymmenniä miljoonia euroja vuodessa tutkiakseen esiintymää, jonka toteutettavuus on kyseenalainen. Mikäli Suomen valtiolla olisi luonnonvarayhtiö sillä ei olisi tämän mahdollistavia riskipääomia. Näillä ulkomaisilla riskipääomilla tutkitaan tällä hetkellä Suomen kallioperää ja tieto on käytettävissä myös jatkossa.
Toinen asia, jota myös Vihreiden olisi syytä seurata on pääomien liike. Suomessa ei ole merkittävästi voittoa tuottaneita investointeja Pyhäsalmen kaivosta lukuunottamatta. Tilikauden voitot eivät tarkoita pääomaintensiivisessä kaivostoiminassa tuottavia investointeja.
Kolmas asia, jonka haluan tuoda esiin liittyy valtiolliseen luonnonvarayhtiöön. Suomella oli vahva luonnonvarayhtiö, joka luopui lähes kaikesta kaivostoiminnastaan 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa. Kyse on siis Outokummusta, silloisesta valtionyhtiöstä. Te olette käsittääkseni ollut eduskunnassa ja ehkäpä jopa hallituksessa näitä päätöksiä tehtäessä.
Lopuksi haluaisin tuoda esiin virheellisen väitteenne työllisyydestä. Hyvänä esimerkkinä toimii Kittilän kunta. Voisitte tutustua tämän kunnan talouteen, matkailuun ja työllisyyteen hieman tarkemmin. Se auttaisi teitä ymmärtämään kaivostoiminnan merkityksen Lapille.
Mikäli haluatte keskustella asiasta lisää, käyn mielelläni asiasta faktoihin perustuvaa debattia. Sähköpostini on liitettynä viestiin.
APUA!
Kuusamoon puuhaavat myös kulta/uraani kaivosta. Uraanipitoisuus 20–30 enemmän kuin Talvivaarassa.
Merta ei ole joten purku luonnon tilaisiin järviin ja koskiin. mm. Kitka
Sijoittuu mm. 100 metrin päähän Natura suojelualueesta.
Lisäksi alueella on mm. matkailu, poronhoito ja kalastus elinkeinoja ennestään, aika iso huoli elinkeinoista.
Louhosten toimintajaksi arvioitu alle 5 vuotta, osassa vain 2 vuotta tms. Hyöty jää mitättömän pieneksi, verrattuna että mm. matkailu ja virkistyskäyttö on peruuttamattomasti ohi sen jälkeen?
Kuusamoon on perustettu yhdistys suojelemaan Kuusamoa:
http://prokuusamo.fi/
Hyvä että joku uskaltaa puhua asiasta.
Civilization (tietokone)peleissä malmivarat rikastavat ja tehostavat valtion tuontantoa, mutta tosielämässä ja suomessa ne valuvat ulkomaille, ja kokonaishyödystä saadaan talteen ehkä noin 1%.
Mitä jos valtio omistaisi luonnonvarat maan pinnan alla ja niiden hyödynnysoikeuksia vuokrattaisiin yksityisille, jonkinlaista korvausta vastaan. Voisiko kokonaishyödyn nostaa jopa 10 prosenttiin tai korkeammalle?
Olisiko lain muuttaminen mahdollista suomen lain puitteissa? Toivottavasti on, sillä suomen luonnonvarojen kuppaaminen ei voi jatkua enää pidempään.
Olisi todellakin aika tehdä jotain. Mutta tuskin menee hallituksessa läpi, sillä rahaa ja valta puhuu–
Jos talvisodassa kannatti uhrata 26000 ihmishenkeä jotta Suomi säilyi suomalaisilla, niin kuinka monta työpaikkaa kannattaa uhrata nyt sen puolesta ettei suomi mene kaivosyhtiöille.
No, eihän nyt tietenkään ole korrektia verrata näin, koska ne työpaikat on korvattavissa.
Tuulimyllyjä putkahtelee, kuin sieniä sateella ja kaikki voitot menevät ulkomaille! Niitä varten ovat ulkomaalaiset yhtiöt vuokranneet maata jo varmasti enemmän, kuin kaikkien Suomen kaivosten käyttämät pinta-alat ovat yhteensä. Eräskin kunta ja sen maanomistajat ovat vuokranneet 20% kunnan pinta-alasta tuulimyllyfirmoille. Ketään ei kuitenkaan kiinnosta kritisoida tuollaista toimintaa, kun tuulivoima on muka niin ympäristöystävällistä ja mediaseksikästä tänä päivänä.
Ihmettelen juuri tuota, että ylikansalliset kaivosyhtiöt saavat mellastaa Suomessa miten tahtovat, laskea päästöt minne huvittaa, samaan aikaan viedään leipä suomalaisen kullan lapiokaivajan suusta (ja konekaivajan), joiden käsittelemät maamassat ovat promillen sadasosien luokkaa… kyllä todellakin tarvisi tehdä jotakin!
Näillä suomalaisilla kaivajilla on ankarat maisemointi- ja ympäristövelvoitteet, sakkomaksut ja muut, ja he hoitavat asiansa hyvin.
Vaikka yleensä puolustan yrittämisen vapautta, kaivoslaki antaa yrittäjälle suhteettomat oikeudet (maan)omistajaan nähden.
Jossain päin maailmaa on saatu hyviä tuloksia sillä, että kaivosyhtiö joutuu maksamaan maanomistajille tuntuvia korvauksia, josta sitten kunta ja valtio ottaa windfall-verona osansa. Paikallinen vastustus on vähentynyt.
Ketkä kaivoslain järkeistämistä oikein vastustavat? Kokoomus, kepu, demarit, PS:t, vai voimakkaat virkamiehet?
Hyvä kirjoitus, vaan lieneekö tämä totta vai liioittelua?
Joka tapauksessa myönteinen yllätys. Olisin luullut Soininvaaran puolustelevan luonnonvarojen lahjoittamista jollakin markkinateorialla ja jonkin monimutkaisen mekanismin kautta.
Avaruus on täynnä mineraalivaroja. On ihmisen omaa typeryyttä jos emme opi hyödyntämään niitä ennekuin kaikki pelimerkit maapallolta on tuhlattu.
Jussi. Jos joku löytää sinun PuuCeesi alta valtavan kultaesiintymän, hän varmaankin joutuu korvaamaan sinulle sen PuuCeen teknisen arvon, mutta kaivosverolla ei tarkoiteta tätä. Sillä tarkoitetaan osuutta luonnonvaran arvosta, siltä osin, kuin se ylittää hyödyntämisen kustannukset. Yleensä tuo vero on lähempnä sataa prosenttia kuin nollaa. Esimerkkiä voidaan ottaa siitä, miten Norjan valtio laskuttaa maan öljyverojen tyhjiin pumppaamisesta.
Yksityishenkilö teki valtauksen Outokummun vanhan kaivoksen vieressä olevaan yleisesti tunnettuun kupariesiintymään. Hän ei sijoittanut siihen itse euroakaan, vaan möi valtgauksen ulkomaille.
Sotkeat asiaa tahallasi. Kaivoslaki ei koske pelkästään valtgausoikeuksia vaan, mitä tapahtuu sen jälkeen. Olen aika varma, että jos australialainen kaivostyhtiö olisi vuonna 1735 tullut ja vallannut Outokummun kupariesiintymän, se ei olisi saanut karkottaa väkeä pois kaivosalueelta, perustaa kaivosta ja viedä kuparin pois maasta maksamatta kruunulle äyriäkään. Monissa maissa kaivosoikeudet huutokaupakaat ja jopa Kongossa on erillinen kaivosvero.
Nuo maanomistajat ovat tehneet sen vapaaehtoisella kaupalla. Niissä saa olla myös tyhmä. Kaivoslain tulkinta olisi ollut tässä se, että ulkomainen yrittäjä olisi saanut tulla, ilmoittaa rakentavansa tähän tuulimyllyn, maksanut peltomaasta peltomaan hinnan ja vienyt voitot verottomína kotimaahansa.
Kaivosverolla voitaisiin kattaa valtion menoja.
Ruotsissa on samanlainen rojaltisäännös kuin Suomen kaivoslaissa. Suomessa koko osuus menee maanomistajalle. Ruotsissa maksu jakautuu valtion ja maanomistajien kesken. Ja Ruotsissa koskee vain 2005 jälkeen käyttöön otettuja kaivoksia. Suomessa ollut koko ajan ainakin vuodesta 1966 alkaen.
Saudia-Arabia; ei muuten kuulu EU:hun, joten sieltä ei voi tänne suoraan tulla ilman eurooppalaista yhtiötä.
Kaivannaisteollisuus ry
Eivät kuulu Australia tai Kanadakaan EU:hun, mutta ne ovat pääasassa Suomen kaivospolitiikassa.kuka vain voi perustaa pöytälaatikkoyhtiön vaikka Lichtensteiniin.
Vai käänsit jutun Ruotsin puoleen, siellä on jo mekkaloita joten erittäin hyvä, että astuit esiin onpahan ihmisillä mihin kääntää katseensa..
Korvaus on lähinnä hyttysen ininää kärpäsen p****a eli ei taida omalle kohdalle osua kuin korkeintaan rahastusmielessä?
Venäjästä en osaa sanoa. Mutta olen täällä Venäjän lähetystön Murmansk-seminaarissa, ja näyttäisi siltä, että kaivostoimintaan tehdään melkoisia investointeja Kuolan alueelle. Perinteiseen tapaan yhtiöt ovat pääosin venäläisiä. Mutta suomalaisia urakoitsijoita ja yrittäjiä kaivataan. Innovaatiopolitiikan hengessä.
Resurssiverolla voi verottaa pois koko supernormaalin voiton eikä se vaikuta tuotannon kustannuksiin..
Miten muuten Osmo hinnoittelisit kaivoksen reaalioptiona jos könttäsummavero olisi olemassa? Oletetaan että pitoisuuksia ei vielä tiedetä ja aloituskustannus on merkittävä.
” Kuka hyvänsä saa vallata kaavoitetun alueen ulkopuolelta kuinka suuren alueen hyvänsä käytännössä ilmaiseksi niin, että tältä alueelta joskus löytyvät mineraalit kuuluvat hänelle. ”
Hetkinen. Voin siis vallata omat maani käyttööni ja sitten olla antamatta niitä kaivoskäyttöön. Miksi kukaan Pohjois-Suomen asukkaista ei ole tajunnut tätä?
Vihreät olivat yksi voimakkaimmin nykyistä kaivoslakia ajanut puolue joten nauttikoot aikansaannoksestaan.
Taidat sotkea vihreät keskustaan.
Suomessa vaan on kymmeniä kertoja Ruotsia korkeammat valtausmaksut eli tilanne on melko fifty-sixty Ruotsiin verrattuna!
Potaskaa!
Mineraalistrategia on Mauri Pekkarisen käsialaa, jota tuki Keskustan silloinen ykköskööri mm. Matti Vanhanen ja ympäristöministeri Paula Lehtomäki.
Pekkarinen oli elinkeinoministerinä masinoimassa kaivosalasta seuraavaa Nokiaa.
Mineraalistrategia on edelleen luettavissa verkossa alkuperäisessä muodossaan.
Eikä siinä mitään, jokainen taloudellisesti kannattava kaivos, joka työllistää suomalaisia ja jättää rahaa Suomeen, on hyvä juttu. Jos vielä päästötkin pysyvät kurissa niin aivan mahtava juttu.
Svedujen kaivosvero on ruhtinaallinen 2 promillea mineraalin arvosta. 1,5 promillea maanomistajalle, 0,5 promillea valtiolle. Siis 0,05 prosenttia kansakunnan maaperän aarteista päätyy yhteiseen kassaan.
Merkittävissä kaivosmaissa kuten Australiassa 30–40%, Kanadassa 15%. Että se siitä Ruotsin kaivosverosta tällä erää.
Kaivospuolen supersykli lienee ollut ohi jo hyvän aikaa. Uutta ei liene luvassa pitkään aikaan. Kysynnän laskiessa samaan aikaan uutta kapasiteettia on noussut ympäri maailmaa valtavasti. Talvivaara on osa tätä kapasiteetin lisäystä.
Tossa on kartta http://yle.fi/uutiset/tuoko_ryntays_kaivoksen_naapuriisi_katso_kartalta/6476988 ja http://yle.fi/uutiset/lukuisilla_suojelualueilla_kaivoshankkeita/6607227
Miten Suomessa päättäjät on niin yksiaivoisia ettei nähdä sikaa säkissä. Herää kysymys voisiko olla lahjontaa.….….…? Voisiko joku viisata.
Sen verran vielä, että ei kai mikään estä Suomea ulottomasta haluamaansa kiinteistöveroa kaivoskiinteistöihin?
Ruotsissa onnistui esimerkiksi vesivoimalakiinteistöjen verotuksen kiristäminen, mistä Suomi — eikun Fortum — jaksoi kitistä.
Kielletäänkö siis ulkomaisten kaivannaisalan yritysten tulo Suomeen?
Miten?
Miten määritellään kaivosyritykset?
Vastavuoroisesti siis on kiellettävä myös suomalaisten kaivannaisalan
yritysten meno ulkomaille, vai…?
Vai kansallistetaanko Suomen kaivannaiset?
Miksi sitten vain kaivannaiset, miksei kaikki Suomen luonnonvarat?
Miten kansallistaminen sopii Suomen EU-jäsenyyteen?
Perustetaanko verovaroin jättimäinen Suomen Kaivos Oy ‑yritys, joka
ottaa haltuunsa kaikki kansallistetut mineraalivarat?
Vai suljetaanko kaikki kaivokset, koska “…Kyllähän ne mineraalivarat
pysyvät siellä tallessa. Ei ne mitenkään happane, vaan päinvastoin
niiden arvo nousee”…?
Ostammeko siis jatkossa kaikki mineraalimme ja metallimme ulkomailta?
Kaivosten sulkemisesta seuraa tuhansien työttömyys, miten heidät hoidetaan?
Missä vaiheessa mineraalien arvo on noussut riittävästi, että ne voidaan
ottaa käyttöön?
Jos kaivostoiminta on ollut maassamme kielletty pitkäänkin, mistä
otetaan kaivosalan ammattilaiset sillä hetkellä, kun/jos päätetään ottaa
mineraalit käyttöön?
Olisi kiva tietää mitä Häkämiehen päässä liikkui silloin kun hän möi Soklin Yaralle. No nythän hän edustaa elinkeinoelämää. Yaralla on muuten toimisto Helsingissä, ainakin pk-seutulaisia Yara työllistää. Ehkä Soklista saisi jotain takaisin joskus sijoittamalla Yaran osakkeisiin.
Kepulaiset eivät mitenkään yllätä siinä että he näkevät luonnonvarat aluepoliitikan pelinappulana, eivät kuitenkaan kestävällä tavalla. Eduskuntavaalit ovat parin vuoden päässä ja kepu isoimpana puolueena nyt. Persut toisena ja heille kaivosten puolustaminen on vihreitten vastustamista (paitsi silloin kun kaivokset tulevat omalle takapihalle).
Hei,
blogissa on joitain eroja (esim. varaus vai valtaus) Veijalaisen ohjelmassa esitettyyn verrattuna varsinkin lakitermien käytössä. Johtuu ainakin osin siitä, että yleisesti käytetään vanhan kaivoslain termistöä, joka sivumennen sanoen oli helpommin täsmällisesti ymmärrettävää.
Kannattaa lukea uusi kaivoslaki, esim. pykälä (76 §):
“Varauspäätöksen voimassaolo.
Varauspäätös on voimassa enintään kaksikymmentäneljä kuukautta siitä, kun varausilmoitus on tehty. Kaivosviranomaisen on varauspäätöksen voimassaolon pituutta harkitessaan otettava huomioon erityisesti tutkimussuunnitelman laadintaan ja muihin malminetsintälupahakemuksen valmisteleviin toimenpiteisiin tarvittava aika.
Varauspäätös raukeaa määräajan päättyessä. Varauspäätös raukeaa myös kokonaan tai osittain, kun sen tuottamalla etuoikeudella on haettu malminetsintälupaa 34 §:ssä säädetyllä tavalla. Kaivosviranomaisen on lisäksi päätettävä, että varauspäätös raukeaa, jos varaaja tekee asiasta kirjallisen ilmoituksen kaivosviranomaiselle.
Kaivosviranomainen voi peruuttaa varauspäätöksen, jos varausilmoituksessa tai sen liitteissä on annettu virheellisiä tai puutteellisia tietoja, jotka ovat olennaisesti vaikuttaneet varauspäätökseen liittyvään harkintaan.”
Tästäkin, kuten muistakin säännöistä näkyy, että laki edellyttää ammattitaitoa ja resursseja, luvan hakijoilta. Varauksen perusteella saa tehdä vain suunnitelmia, joiden mukaan haetaan malminetsintälupaa tarkemmin kohdennetulle ja suppealle alueelle.
Kahden vuoden kuluttua onkin sitten Tanskan kokoinen alue uudelleen haettavissa. Siitä vaan yrittämään.
Kyllä Soininvaara on suorastaan “kiusallisen” oikeassa tässä asiassa.
En lainkaan ymmärrykseni mukaan käsitä mikä “vietävän” hinku se oli, kun vuoden 1965 kaivoslaki piti mennä muuttamaan,joka oli hyvä laki joka pykälässään.
Jo kaivoslaki-komitean kokoonpano oli hyvin kyseenalainen.
Vuoriinsinöörinä minulla on sentään jonkinmoinen käsitys asioista.
Hyvä Osmo, että nostit esille asian, mikä on ihmetyttänyt minuakin suuresti jo pitkään. On aika käsittämätöntä, että kaivoslakimme sallii moisen, liki siirtomaa-aikojen kaltaisen toiminnan.
Afrikassa kantajat saattoivat toki ansaita muutaman roposen, kun siellä aikoinaan alkoi luonnonvarojen hyödyntäminen, paljolti ulkopuolisten toimesta. Suomen ei pitäisi olla mikään “banaanivaltio”, Kongo tai raiskioksi muuttuva hylättyjen avolouhosten hautuumaa. Banaanikin taitaa sentään tuottaa uuden sadon korjatun tilalle, mutta kaivos on yleensä vain kertakäyttöinen.
Kun kaivos tyhjenee tai kaivannaisten maailmanmarkkinahinnat lähtevät sukeltamaan, ovat työpaikatkin mennyttä, mutta raiskio jää! Pitäisi edes jalostaa kaivannaiset mahdollisimman kehittyneiksi tuotteiksi omassa maassamme, jolloin merkittävämpi osuus lisäarvosta jäisi Suomeen, kansantalouttamme kohentaen.
Kuinka Soininvaara herää kirjoittamaan tästä tärkeästä aiheesta vasta nyt? Kaivoslaki epäkohtineen on ollut tapetilla jo pitkään.
Olen kirjoittanut ja puhunut kaivoslaista aiemminkin.
Miksei tässä kelpaa se sama perustelu kuin tuulimyllyjen tukemisessa? Eli meidän pitää tukea tuulimyllyjä ja cleantechiä että saadaan vientituotteita. Nyt kun tänne perustellaan kaivoksia, meidän kaivosklusterimme osaaminen vahvistuu ja siitä saadaan myös hyvä vientisektori.
Melkein kaikki vihreät ovat käyttäneet tätä “tarvitaan paikallisia projekteja että voidaan viedä”-perustelua, kyllä kait sen pitäisi toimia kaivostenkin kohdalla? Kaivos on miljardilluokan investointi, eli kyllä se työllistää rakennusvaiheessa ja koska täältä löytyy järjestelmätoimittajia, niin rahat jäävät vielä pääosin Suomeen.
Ei kun Jaakko herää lukemaan vasta nyt.
Lapista Suomen Kongo, 2012.
Luonnonvarojen arvonpalautus, 2007.
Viikon mietteet, 2006.
Osmo,
Ruotsissa tilanne saattaa olla aavistuksen parempi siinä mielessä, että siellä huomattava osa kaivostoiminnasta on kotimaisissa käsissä, joka valtion tai ruotsalaisten yritysten omistamana, mutta varsinainen lainsäädäntö ei taida kovin kaukana suomalaisesta olla. Samat esiin nostamasi ongelmat on sielläkin havaittu ja vaadittu kaivoslain muuttamista:
http://debatt.svt.se/2013/08/24/gruvbolagens-rovdrift-visar-att-sverige-behover-ny-minerallag/
Veikkaan, että Ruotsissa asia saadaan korjattua ennemmin kuin Suomessa. Ehkä Suomen ja Ruotsin Vihreät voisivat tehdä asian johdosta yhteisen kampanjan?
Rajaton mineraalinälkä on EU:n tahtotila tuloksella 135–1:
“Muuta kuin energiantuotantoa palveleva kaivosteollisuus Euroopassa.”
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 9.–10. heinäkuuta 2008 pitämässään 446. täysistunnossa
(heinäkuun 9 päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 135 ääntä puolesta ja 1 vastaan 10:n pidättyessä äänestämästä.
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2009:027:0082:0082:FI:PDF
mm.
— Järjestetään mainoskampanjoita kannustamaan koekaivauksia tekevien yritysten perustamiseen ja houkuttelemaan EU:n ulkopuolisia yrityksiä tekemään koekaivauksia EU:n alueella (14).
— koekaivausten ja louhinnan helpottaminen tarkistamalla nykyistä lainsäädäntöä ja varmistamalla lainsäädännön parempi täytäntöönpano tehokkaampien menettelyjen ja määräaikojen avulla
- varmistamalla, että EU:n jokaisella jäsenvaltiolla on tarjontaa koskeva kansallinen politiikka, joka julkaistaan säännöllisesti kokonaisuudessaan englanniksi
— lyhennetään arviointien suorittamisaikoja ja viranomaisten reagointiaikoja, mikä parantaa sijoittajien toiminnan oikeudellista vakautta ja ennustettavuutta
jne jne jne
Käytännössä kunta antaa tuulimyllyoikeudet sopivalle taholle kilpailuttamatta ja maanomistajille jää oikeus kirjoittaa nimensä paperiin että saisi ne muruset (n.1 %) myllyn tuotosta. Rahat (joka on käytännössä oikeus verottaa sähkönkäyttäjiä vrt Pirkkalaiset “annettiin Lappalaiset Pirkkalaisille “omaisuudeksi“, s. o. vallan-alaisiksi ja melkein orjiksi”) menevät ulkomaisille pääomasijoittajille.
Tuulivoima on johdonmukainen jatko päästökauppa ja rikkidirektiivisekoiluihin. Lopputulos on että ulkomainen pääoma ja teollisuus hyötyvät ja suomalaisen teollisuuden kilpailukyky murentuu.
Minun iedossani ei ole, että tuulivoimalan voisi tehdä toisen maalle ilman tämän suostumusta.
“Jos joku löytää sinun PuuCeesi alta valtavan kultaesiintymän, hän varmaankin joutuu korvaamaan sinulle sen PuuCeen teknisen arvon, mutta kaivosverolla ei tarkoiteta tätä. Sillä tarkoitetaan osuutta luonnonvaran arvosta, siltä osin, kuin se ylittää hyödyntämisen kustannukset. Yleensä tuo vero on lähempnä sataa prosenttia kuin nollaa. Esimerkkiä voidaan ottaa siitä, miten Norjan valtio laskuttaa maan öljyverojen tyhjiin pumppaamisesta.”
Siis Suomi kantaa kaivosveroa parhaillaan. Uuden kaivoslain mukainen vero on 50 €/ha + 0,15 % louhitun metallimalmin arvosta. Useimmissa muissa maissa vaan kaivosveron tuotto menee valtiolle, kun taas Suomessa summa menee kokonaisuudessaan maanomistajalle. Ruotsissa tuotto menee 25 % valtiolle ja 75 % maanomistajalle.
Se, kuuluuko veron tuotto maanomistajalle vai valtiolle ja missä suhteessa on maanomistusoikeuteen liittyvä eettinen ja taloustieteellinen kysymys. Suomessa on ajateltu, että maaperässä kuuluvat kaivannaiset kuuluvat maanomistajalle. Voidaan myös kysyä, miksi ei tontin päällä oleva ilmatilakin kuuluisi tontin omistajalle. Ilmatilaakin voisi sitten periaatteessa vallata lentoliikennekäyttöön laissa määriteltyä korvausta vastaan.
Jos olen PuuCeeni tehnyt rikkaan kultamalmion päälle ja joku muu haluaa sitä hyödyntää, voi olla, etten mökkitontin omistajana ole merkittävästi myötävaikuttanut malmion löytymiseen tai sen hyödyntämiseen. Tältä osin verotuoton maksaminen minulle lunastuskorvauksen päälle on maan ansiotonta arvonnousua samalla tavalla kuin kaavoituksesta saatava hyöty.
Jos tontti pakkolunastetaan ratakiskon tekemiseksi, tontin omistajalle maksetaan samalla tavalla maan arvon menetyksestä käypä korvaus. Vaan voisi kai louhintakorvauslogiikkaa soveltaa niinkin, että jokaisen tontin läpi kulkeneen junamatkustajan lippuun sisältyisi esim. 1 sentin maksu, joka vuosittain tilitetään tälle maanomistajalle lunastuskorvauksesta riippumatta.
Miksiköhän suomalaiset firmat ja pääomatahot eivät ole valtauksia tekemässä. Ja miksi Outokumpu luopui kaivoksistaan 1990-luvulla ?
Ilmeisesti kaivokset ovat kuitenkin aika riskisijoituksia.
Ja vihreäthän olivat hallituksessa kun lakia sorvattiin, miksi ette huomanneet asiaa silloin asiaa ?
Voitko ajatella, että minulla voisi olla joitakin omiakin mielipiteitä. Huomautin ongelmasta ensimmäisen kerran vuonna 2006. Tämä ongelma oli jo vanhassa laissa.
“Sotkeat asiaa tahallasi. Kaivoslaki ei koske pelkästään valtgausoikeuksia vaan, mitä tapahtuu sen jälkeen. Olen aika varma, että jos australialainen kaivostyhtiö olisi vuonna 1735 tullut ja vallannut Outokummun kupariesiintymän, se ei olisi saanut karkottaa väkeä pois kaivosalueelta, perustaa kaivosta ja viedä kuparin pois maasta maksamatta kruunulle äyriäkään. Monissa maissa kaivosoikeudet huutokaupakaat ja jopa Kongossa on erillinen kaivosvero.”
En sotke. Asia on kuten esitit ja puhumme samasta asiasta. Vaihtoehtoja on kolme:
1. Maanomistaja omistaa mineraalin, päättää, saaako sitä kaivaa ja mihin hintaan.
2. Valtio omistaa maaperässä olevan mineraalin siitäkin huolimatta, että kyse on yksityismaasta. Valtio päättää, mihin kaivoksia saa perustaa ja huutokauppaa hyödyntämisoikeuden (konsession).
3. Kuka hyvänsä saa vallata kenen hyvänsä maaperässä olevia mineraaleja. Valtauksen tarkoitus on myöntää valtaajalle yksinoikeus malmin hyödyntämiseen muiden halukkaiden ohi.
Valinta siitä, että käytämme valtausjärjestelmää tehtiin vuonna 1734. Kannatan itsekin mainitsemaasi konsessiomallia kaivannaisiin, joka on käytössä useissa muissa maissa. Venäjällähän konsessiomalli ulottuu esimerkiksi puuntuotantoon. Eli yksityistä metsänomistusta ei tunneta, vaan valtio myy hakkuuoikeuksia.
Tässä vähän akateemisempaa pohdintaa uuden kaivoslain vaikutuksista.
http://www.aka.fi/fi/T/Tiedetapahtumat/Tiedekahvilat-/Uusi-kaivoslaki-kiinnostaa/
Tuntuu , että varsinkin tämä uraanilla pelottelu puree hyvin suureen yleisöön, vaikka mitään säteillyriskiä ei olisikaan.
Miksi ette tehneet siitä johtopäätöksiä ja lähteneet hallituksesta.
Hallituksella ja ELY-keskuksilla on valitettavasti samat intressit kaivosten suhteen.
Ympäristöjärjestöt ja paikalliset kyllä löytävät kaivostoiminnasta epäkohtia, mutta ne jäävät ympäristöaktiivien omaksi tiedoksi.
Uraanikaivokselle saa lopulta luvan kun kaivaa ensin kannattamatonta malmia samalta alueelta. Kynnys ikäänkuin madaltuu kun ympäristö on jo kerran sotkettu. Tätä ei saisi sallia.
Hohhoijaa. Hallitukset eivät kauan istuisi, jos puolueet aina jäätyään vähemmistöön, lähtisivät hallituksesta.
Vuonna 2006 vihreät eivät kertakaikkisesti voineet lähteä hallituksesta vuoden 1965 kaivoslain epäkohtien vuoksi, koska vihreät eivät olleet hallituksesssa.
Uskotaan, uskotaan, että olet aina vastustanut lakia.
Uusi kaivoslaki käsittääkseni hyväksyttiin kyllä vasta kesäkuussa 2011, jolloin vihreät olivat hallituspuolue.
Tilanne oli nyt kai vähän sama kuin kristillisillä kotihoidontuen suhteen.
Laki hyväksyttiin 15.3.2011, muodollisesti vuoden 2010 valtiopäivillä.
Jussi Airaksinen,
tuo mineraalien tilanne vertautuu hyvin myös metsiin.
Miksi Suomessa ei saa mennä kaatamaan muiden puita ja myydä niitä ominaan maksamalla ensin maanomistajalle pienen korvauksen?
Tai miksi valtio ei omista maata ja vaadi vuokraa aluetta hyödyntämään pyrkiviltä?
Useimmissa maissa resurssien yksityisen omistuksen on ajateltu olevan tehokkain tapa varmistaa niiden taloudellinen käyttö. Lainsäädäntöä on yleensä haluttu laatia siksi että joskus noiden resurssien käyttö voisi loukata muiden oikeuksia kun toiminnasta syntyy omistettavan alueen ulkopuolelle vaikutuksia..
Osmo,
miten verolainsäädäntöön sopisi supernormaalien voittojen verottaminen eri toiminnoista? Luonnonvarat sekä urheilusankarien ja taitelijoiden saamat tulot ovat esimerkkejä tällaisista.
Austrian kirjoitti: “tuo mineraalien tilanne vertautuu hyvin myös metsiin.
Miksi Suomessa ei saa mennä kaatamaan muiden puita ja myydä niitä ominaan maksamalla ensin maanomistajalle pienen korvauksen?
Tai miksi valtio ei omista maata ja vaadi vuokraa aluetta hyödyntämään pyrkiviltä?
Useimmissa maissa resurssien yksityisen omistuksen on ajateltu olevan tehokkain tapa varmistaa niiden taloudellinen käyttö. ”
Nykyinen valtausoikeuteen perustuva järjestelmä on voimallisimpaan luonnonvarojen käyttöön johtava vaihtoehto. Valtausjärjestelmässä kuka hyvänsä, joka haluaa hyödyntää jossain sijaitsevaa malmia saa niin tehdä maan yksityisomistuksen sitä estämättä.
Yksityisellä maanomistajalla ei ole taloudellisia resursseja tai muutenkaan mielenkiintoa alkaa tutkimaan maapohjansa mineraalikoostumusta, sen taloudellista hyödynnettävyyttä puhumattakaan kaivoksen perustamisesta.
Malmiesiintymien löytyminen on jo olemassaolevan tiedon sekä uuden malminetsinnän varassa. Jos yksityinen maanomistaja saa päättää mineraalien hyödyntämisestä ja hinnoitella sen, kaivoksia perustetaan vähemmän, sillä kaikki maanomistajat eivät ole halukkaita myymään maitaan tarjottuun hintaan. Tosielämä saattaa olla oikeasti monimutkaisempaa. Maanomistaja voisi ollakin halukas myymään maansa kaivosyhtiölle, jos tietäisi hinnan, mutta ei välttämättä valmis sallimaan malminetsintää tiedon puutteessa, jolloin ostotarjouksiakaan ei voida jättää.
Konsessiojärjestelmässä puolestaan valtio voi ihan vapaasti päättää, paljonko kaivetaan ja missä (jos kaivosoikeuksille on huutokaupassa ostajia).
Metsätalouteen kaivannaisia ei voi verrata siksi, että metsä on uusiutuva luonnonvara. Toisaalta metsän uudistuminen jopa vaatii tiettyjä hakkuu- tai uudistusmenetelmiä, ollakseen kestävää pitkällä aikavälillä.
Yksityismetsänomistus on ensisijaisesti ollut tapa jakaa yhteiskunnallisesti tuottavaa varallisuutta yksityisille ihmisille. Isojaon aikaan yhteiskunnallinen liikkuvuus perheiden välillä oli hillitympää, jolloin järjestelmä näyttäytyi oikeudenmukaisena. Mitä nyt torpparit jäivät osaansa vaille.
Nykyisellään perheet ja suvut eivät ole enää niin selkeästi toistensa elätettäviä ja samassa kylässä kiinni, jolloin riippuu onnenkantamoisesta, sattuuko perimään suvulta metsää vai ei. Yksityismetsänomistusjärjestelmä ei silti objektiivisesti katsoen turvaa luonnonvarojen fiksumpaa käyttöä kuin muutkaan mahdolliset omistus- ja hallintajärjestelmät.
Aivan aluksi voisi Ville Niinistö tarkentaa jokamiehenoikeuksien tulkintaa; miksi kenellä tahansa maailmassa on oikeus tulla poimimaan ennemmin kyläläisille kuuluneet marjat kansainvälisten firmojen “alihankkijoina”. Samasta kai tässä kaivoslaissakin on kysymys, mutta marjojen osalta vihreillä olisi täysi mahdollisuus vastustaa jokamiehenoikeuksien laajentamista yrityksille.
Tätä toimeenpantu kansallisesti, EU:n jäsenvaltioissa ja erityisesti Fennoskandiassa:
— koekaivausten ja louhinnan helpottaminen tarkistamalla nykyistä lainsäädäntöä ja varmistamalla lainsäädännön parempi täytäntöönpano tehokkaampien menettelyjen ja määräaikojen avulla
Määrätietoisesti yhteisestä tahtotilasta kansalliseen toteutukseen.
Poliitikkomme ovat ehkä vain ulkoaohjattuja operatiivisia yhteisötason politiikan toimeenpanijoita. Missä jäsenvaltiossa innokkaammin, missä vähemmän.
Tiedossahan on mihin ryhmään Suomi näissä yhteyksissä kuuluu. Kansallisen edun nimissä.
Ihan hyvä ajatus, saisipa korvausta meluhaitasta.
Vertaus ole kuitenkaan täysin pätevä. Kaivoshan tyhjentyy ainutkertaisesti, junaradan maapohja sen sijaan voidaan palauttaa alkuperäiseen käyttöön ja otaa sitten taas tarvittaessa junaradaksi jne.
Kaivosten sallimisessa ei kannattaisi pitää kiirettä, sillä mineraalivarantojen arvo vuosikymmenten saatossa nousee, ellei mineraali satu olemaan pelkkää lyijymineraalia tms., tai että fuusioenergia tekee satumaisen läpimurron.
Eikö tähän olisi ratkaisuna kiinnostavan korkea louhintamaksu?
Eikö Vihreät ole Hallituksessa???!!!?
Samalla voisi myöntää Talvivaaralle uraanin keräysluvat ettei pääse yhtään enempää haitallista ainetta ympäristöön.
Ehkä olisi syytä tutustua taustoihin, tekijöihin ja tuloksiin ennen kirjottamista ja puhumista. En ihmettele kaivoslain epäonnistumista, mikäli poliitikkojen tieto puolin ja toisin on näin vajavaista. Keskustelu tuntuu perustuvan tunteisiin, ei faktoihin.
Puhutte hyvin kevein tiedoin asiasta, joka vaikuttaa tuhansien suomalaisten työpaikkoihin.
Ja tässä hieman tietoa näistä teidän mainitsemistanne “ilmaisista” valtauksista.
http://www.kideve.fi/sites/kideve.fi/files/Ajankohtaista/Ajankohtaista_2012/Luosto2012_luennot_pdf/Uuden_kaivoslain_kaytannot_Kaivos_seminaari_Luosto_120606.pdf
niin korvaus 20 EUR hehtaarilta, pliis ONHAN TÄMÄ VITSI! Ei jumalauta. Eihän se kata edes kitukasvuisen metsän vuosituottoa. Vertaa jos teet risuista vaikka halkoja ja myyt ne. Saatika jos on oikeata metsää.
Kuuleppas, ei tässä ole kyse poliitikoista tai laista. Höristäppä vähän korviasi ja raota silmiäsi. Kymmenet tuhannet ihmiset on olleet yhteydessä kaivoksien aiheuttamien ongelmien vuoksi. Kyllä asialle vaan pitää tehdä jotain ja NOPEASTI.
Niin kaivosala valittaa tästä nykyisestä kohonneesta korvaustasostakin, joka on 10–50 euroa/ha/vuosi. Luulisin, että valtaosa nykyisistä tutkimusvarauksista on tehty ennen nykyisen kaivoslain voimaantuloa 1.7.2011.
http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/mt+uusi+kaivoslaki+moninkertaistaa+korvaukset+maanomistajille/a652131
Eikös se Raahen kultakaivoskin mennyt konkkaan? Eikös se nyt ollut parempi että ruotsalaiset menettivät siinä rahansa eikä suomalaiset?
Tuskimpa suomessa mitään LKAB:n rautakaivosta on maan alla odottamassa. Antaa ulkomaalaisten pistää rahansa perustamiseen. Jos näyttää hyvältä niin voihan sitten ostaa ko firman osakkeita.
En siis pidä nykyistä kaivoslakia mitenkään huonona. Antaa toiveikkaiden ulkomaalaisten polttaa rahaa.
Provosoivana kysymyksenä: oisko ollut parempi että talvivaara olisi ollut ulkomaalainen firma? Ei olisi “suomi-hengessä” kiusausta antaa ympäristötuhoja anteeksi.
Kun minun tietoni Suomen kaivostoiminnasta rajoittuu kasaan jostakin syntyneitä (harha)luuloja, lukisin mielelläni faktoihin perustuvaa debattia tällä palstalla.
Mutta ihan ystävällishenkisenä vihjeenä, tällainen linkkien heittely antaa parhaimmillaankin ylimielisen kuvan. Faktoihin perustuva debatti on sitä, että selitetään miten asiat ovat, ja lähdeviitteeksi ja faktojen tueksi annetaan linkkejä. Tuolta nyt selviää, että jotakin pitää maksaa 20 euroa hehtaarilta vuodessa, ja ilmeisesti kaivostoiminnan alettua vähän enemmän (oliko se 0,015% malmin arvosta). Mutta kun minä en ymmärä kaivostoiminnasta, sen kustannusrakenteesta enkä alan ammattijargonista yhtään mitään, eivät nuo numerot kerro mitään. Voitko yrittää perustella miten nuo korvaukset toimivat ja miksi nuo korvaukset ovat kohtuullisia tai kohtuuttomia jompaan kumpaan suuntaan, ja miten ne vertautuvat kansainvälisessä vertailussa?
Ai niin, ja tällaisen arvuuttelun sijaan olisi hienoa, jos jaksaisit esittää niitä relevantteja numeroita Kittilän taloudesta, matkailusta ja työllisyydestä.
http://www.kittila.fi/tiedote-talousarvio-2013-kittilassa-verotulot-ja-toimintamenot-kasvavat
Yhteisövero 1,9 miljoonasta 4 miljoonaan, kaivoksen ansiosta.
Kittilän kaltaiselle tuppukylälle aika kova juttu.
Kaivoslain ongelma on mm. se, että minä voin mennä kenen tahansa omistamalle maalle etsimään malmia.
Malmin etsimisen nimissä voin kaataa vaikka puun tieltä ja poistaa metsäpohjaa. Mitään velvoitteita minulla ei ole jälkieni siivoamiseen.
Ehkä sitten mieli muuttuu, kun jonkun kansanedustajan, ministerin tai silmää tekevän metsässä käydään häärimässä.
Tätähän voisi käydä kokeilemassa, ehkäpä vaikka Joensuun tilan mailla. 😀
Ehkä juuri sinulla ei ole omilla maillasi, mutta kaivoslain mukaan on kyllä tehtävä mm. kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma ja asetettava viranomaiselle ennen aloittamista vakuus vahingon, haitan ja jälkitoimenpiteiden varalle — ja tämä koskee nimenomaan malminetsintää, joka siis vaatii luvan.
Vanhan lain mukainen valtaus, nykyisin varaus, antaa vain etuoikeuden malminetsintäluvan hakemisessa ja varausilmoituksessa tulee olla suunnitelma malminetsintälupahakemuksen
valmistelusta.
Uusi kaivoslakihan on nyt ollut voimassa vasta kaksi vuotta. Olisi ehkä hyvä odotella joitakin vuosia vielä, että nähdään sen vaikutukset kunnolla.
Kun lakia sitten mahdollisesti uusitaan, olisi hyvä ottaa sen piiriin myös kaikkein yleisimmät kaivokset eli kivimurskaamot. Niistähän kärsivät erityisesti suurteen kaupunkien naapurissa olevien kuntien asukkaat. Ja ompa kai Helsingissäkin parustettu murskaamo aivan Kulosaaren sillan lähelle (Loka Laitisen kolumnin mukaan).
Yleinen oikeusperiaatehan on, ettei niitä saisi perustaa alle 600 m lähimmästä asutuksesta. Tämäkin on melko lyhyt matka, jos joutuu kuuntelemaan 20 vuotta räjäytyksiä ja kivimurskainten louskutusta.
Jos viranomaisella tarkoitetaan paikallista tai alueellista viranomaista, voisi kyynisesti todeta esim. vakuussumman arvioinnissa kaivattavan ainakin suurempaa asiantuntemusta kuin mitä esim. Talvivaaran tapauksessa ympäristövaikutusten etukäteen tapahtuneessa arvioinnissa taisi taannoin tulla käytettyä.
Oliko intiaanien aikoinaan maahanmuuttajille myymästä Manhattanin saaresta saama korvaus, ns. “kovana valuuttana”, riittävä, mitä arvelette? Kaupathan syntyivät!
Puut ja marjat voivat sentään tuottaa uuttakin satoa, mutta uusia kaivannaisia ei kertaalleen louhitun malmin tilalle, tai maata kertaalleen myydyn, tilalle synny. (Paikalle osuva meteori voi toki muuttaa tilanteen.) Tässä suhteessa maakaupat ja kaivosoikeudet ovat oma lukunsa.
Pitäisi muistaa Andersenin tarinan (sen, joka kertoi kultamunia munivasta hanhesta) sisältämä opetus!
Sinä saat käydä kuorimassa kiviä paljaaksi ja ottaa näytteitä kivistä, ilman maanomistajan lupaa.
Jos etsintä voidaan toteuttaa “pienimuotoisena” etsintänä niin sitä voi tehdä suuryrityksen työntekijät kenen tahansa mailla, ilman että kukaan siihen voi sanoa mitään vastaan.
Jos sinulla on lupa, niin vasta silloin olet velvollinen korvauksiin ja vakuuteen.
Kiitos luvasta, mutta laissa sitä ei ole.
Ilman lupaa pätee vain jokamiehenoikeus — ja siinäkään moista lupaa ei ole.
Lisää faktaa. Kaivoksia Suomessa 50 kpl, näistä metallikaivoksia 12 kpl. Suomen raaka-aineomavaraisuus metallijalostuksessa alle 10 % — ko. rikasteiden viennin arvo n.50 miljoonaa euroa vuodessa, raaka-ainetuonti 2 miljardia euroa, jalosteiden vienti lähellä 10 miljardia euroa. Ja silti verrataan Kongoon?. Kittilän kultakaivoksen investoinnit 300 M euro (Agnico-Eagle), työllistää 600 henkeä,joista Kittiläalueelta 400. Yritysten vuotuinen malminetsintäpanostus Suomessa luokkaa 60 Me — 80 Me. Vain n. 1 tuhannesta malminetsintäkohteesta johtaa kaivokseen. Riskibisnestä. Hyvä, että ulkomaiset kaivosyritykset jaksavat investoida Suomeen. Kaivosten louhimasta malmimäärän rahallisesta arvosta jää ‘aina’ 60–80 % kotimaahan — miksi vielä valitamme.?. Tai uskomme aiheeseen täysin perehtymättömien — kuten Osmo Soininvaaran populistisia väittämiä. Hän sotkee jo peruskäsitteetkin — varaukset , valtaukset (malminetsintäluvat), kuvittelee niiden olevan maksuttomia ja olevan kaikkien saatavissa. Väittää virheellisesti kaivoslakiamme ‘poikkeukselliseksi’, ja kuitenkin samaperusteinen (löytäjällä etuoikeus) löytyy esim. Ruotsista.
http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kaivokset/Malminetsintaluvat-ja-jatkoajat/
***
Uusi kaivoslaki on nykyaikainen ja vastaa paremmin kestävän käytön ja kehityksen periaatteita. Kaivoslaki ottaa huomioon niin malminetsinnän ja kaivostoiminnan edellytysten varmistamisen kuin ympäristönäkökohdat, kansalaisten perusoikeudet, maanomistajien oikeudet ja kuntien vaikuttamismahdollisuudet. Lain mukaan malminetsintää on mahdollista tehdä etsintätyönä, joka muistuttaa osittain jokamiehenoikeuksia. Malminetsintälupa tarvitaan kuitenkin, jos malminetsintää ei voida toteuttaa etsintätyönä tai kiinteistön omistaja ei ole antanut siihen suostumustaan.
Jos toiminnasta voi aiheutua haittaa ihmisten terveydelle, yleiselle turvallisuudelle tai muulle elinkeinotoiminnalle taikka maisemallisten tai luonnonsuojeluarvojen heikentymistä, on malminetsintälupa myös oltava.
Uraanin ja toriumin etsintään vaaditaan aina malminetsintälupa.
***
“Lain mukaan malminetsintää on mahdollista tehdä etsintätyönä, joka muistuttaa osittain jokamiehenoikeuksia.”
Esimerkiksi voidaan poistaa kallion päältä sammalta ja ottaa näytteitä, ilman minkäänlaisia lupia.
http://plus.edilex.fi/tukes/fi/lainsaadanto/20110621
“Jokaisella on toisenkin alueella oikeus kaivosmineraalien löytämiseksi tehdä geologisia mittauksia ja havaintoja sekä ottaa vähäisiä näytteitä, jos toimenpiteistä ei aiheudu vahinkoa eikä vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä (etsintätyö).”
Juuri tuo, “suurempaa haittaa tai häiriötä”, on hyvin häilyvä käsite.
Hyvä huomio, koska liikaa keskitytään pelkkään yhteisöveroon. Palkat maksetaan ja palkoista suuri osa menee veroina kunnille ja valtiolle.
Esimerkiksi Talvivaaran työntekijät ovat kyllä varmasti jättäneet euroja Sotkamoon, vaikka itse kaivos ei ole yhteisöveroa tainnut vielä maksaa.
Tietenkin olisi parasta, että myös sitä yhteisöveroakin maksettaisiin, varsinkin kun kuntien budjetit ovat helisemässä.
Jokainen toimiva kaivos, jossa myös ympäristöasiat ovat kunnossa, on lottovoitto Suomelle.
Mutta, kaivoksia perustettaessa ja kaivoksien ollessa tuotannossa, ei saa muiden perusoikeuksia polkea. Tähän kuuluu myös puhtaat vedet.
Tämä alkaa jo muistuttaa todellista tilannetta ja on melko lailla eri asia kuin:
‘snip’
Malmin etsimisen nimissä voin kaataa vaikka puun tieltä ja poistaa metsäpohjaa. Mitään velvoitteita minulla ei ole jälkieni siivoamiseen.
‘snip’
Yhteistöveroa maksetaan, kun on tuottoa. Muistaakseni ainakin Yara ja Inmet kaivosyhtiöistä olivat Suomen 30 suurimman yhteisöveromaksajan joukossa.
Ns. kaivosveroissa iso kysymys onkin se, halutaanko louhintavero (Ville Niinistö) kaivettujen tonnien mukaan vai lisämaksuja vasta mahdollisista tuotoista normaalin yhteisöveron päälle. Ensimmäinen vaikeuttaa toiminnan aloittamista ja rajaa vähävaraisempia yrittäjiä pois, toista taasen saadaan odottaa useita vuosia koska alkuinvestoinnit ovat alalla niin kovat.
yksikään kaivos ei ole maksanut vielä veroja. Tuotot ohjataan emoyhtiölle, suomalaista tytäryhtiötä ajetaan tahallaan nollatuotolla. Täytyy saada jokin vero jota ei voi kiertää, kiinteistövero tai kaivos- tai haittavero.
Esim. polttonaineissa veroa 70% haittojen vuoksi. Kaivoksissa nolla.
Luitteko juttua ollenkaan? Juuri siitähän oli yksi aihe, että Suomeen jää VAIN välilliset hyödyt. Kyllä kaivosyhtiöllä kuten muillakin yrityksillä pitäisi maksaa myös yhteisöveroa.
Ai miksikö, kaivoksista on valtavat kustannukset valtiolle.
Toit hyvin esille kaivoksien hyötyjä kun kaikki menee hyvin. Jätät kuitenkin mainitsematta kokonaan kolikon kääntöpuolen. Kovin on yksipuolinen näkökanta jos vaiktukset arvioidaan vain pankkitilillä.
niinpä, kerrotko yhdenkin kaivoksen, missä ympäristöasiat olisi kunnossa? =) Sellainen olisi tosiaan lottovoitto, jos vielä saadaan verot maksuun.
No kyllä suurimmalla osalla kaivoksia ympäristöasiat ovat kohtuullisessa kunnossa lukuunottamatta Talvivaaran kokeellista prosessia. Netissä on valokuva, jossa etualalla lopetettu Hannukaisen kaivos Kolarissa ja taustalla Ylläs. Kyllä turismi ja Ylläs on muuttanut ympäristöä enemmän. Ja Kolarin kunnassa ainakin näyttää kaivostoiminta ja turismi tulleen toimeen keskenään.
Suomen kaivosteollisuus on maailman puhtaimpia ja Talvivaaran päästöt eivät ole mitään verrattuna mm. Afrikan ja Etelä-Amerikan kaivoksien täysin puhdistamattomiin jätevesiin. Monet näistä kaivoksista ovat myös laittomia, osalla työskentelee orjat rosvojoukkioiden komentamina.
Kiinan hiilikaivoksissa kuolee sadoittain, jopa tuhansittain ihmisiä, jotta tehtaissa riittää sähköä meidän krääsän tuottamiseen.
Petterikin voi käydä läpi kaiken irtaimistonsa ja todeta että lähes poikkeuksetta, vaatteita myöten, kaikki on tuotettu kaivannaisia apuna käyttäen.
Nimby asenne on vain harvinaisen tekopyhää ja tyhmää.
Mistäpä suomalainen tietää, onko kihlat peräisin vaikkapa tälläisestä kaivoksesta?
http://stephenleahy.files.wordpress.com/2012/01/west-africa-gold-mining-sml.jpg
Onko tämä totta?
Eikö näitäkään ole, ei edes kiinteistöveroa?
Siltä osin olen samaa mieltä, että resussin ainutkertaiselle hyödyntämiselle pitää olle vero, jota ei voi kiertää. Kiinteistövero ei ole kovin hyvä keino, ellei kaivoskiinteistön arvoa määritellä täysin uudella tavalla.
“kaivoskunnat saavat tyytyä kiinteistöveroon, jota peritään vain kaivoksen kiinteistöistä. Kittilän kunta sai Suurkuusikon kaivoksesta kiinteistöveroa viime vuonna vain parisataatuhatta euroa.”
Suomen Kuvalehti 20.11.2011
Tässä kolme esimerkkejä — ilman lottoa tosin. Kolme merkittävintä ja suurinta maanalaista kaivostamme hoitaneet/hoitavat ympäristöasiat esimerkillisesti. Nämä kaivokset ovat Pyhäsalmi Mine Oy:n Cu-Zn‑S kaivos Pyhäjärvellä — tuotanto maan alta 1,3 Mt per vuosi. Kaivos maksanut myös yhteisöveroa vuosittain luokkaa 5 miljoonaa euroa jo monta vuotta, työllistänyt SUOMALAISIA jatkuvasti urakoitsijat muk.lukien n.250 henkeä. Paikkakuntalaiset varmasti tyytyväisiä — ota selvää, jos et usko. Toinen esimerkillinen on Outokummun omistama Kemin Cr-kaivos, tuotanto ollut myös luokkaa 1,3 Mtpa. Nyt tuplaamassa tuotantoa ja on oleellinen raaka-ainelähde Tornion jaloteräsketjussa. Ympäristöasiat kunnossa. Kolmas malliesimerkii on Kittilän ‘nuori’ kultakaivos, omistaja Agnico-Eagle Finland Oy. Kaivos myös nostamassa tuotantoa 1,3Mtpa tasolta 50%. Työllistää 600 henkeä. Investoinnit olleet jo yli 300 miljoonaa euroa. Ympäristö-yms. asiat kunnossa. Matkailuväen kanssa ei myöskään ongelmia. Paikkakuntalaiset pääsääntöisesti hyvin tyytyväisiä. Suorastaan buumi päällä. Myös päättäjät, ks. Kittilän kunnan sivuja.
Nämä olivat 3 ‘malli’esimerkkiä Suomen viidestäkymmenestä toimivasta kaivoksesta. Kaikilla toiminta perustuu ‘high tech’ teknologiaan — kaikissa automaatio & mekanisointi huipputasolla, esim. kaivoksen kattava langallinen/langaton tietoverkko etäohjattavine kaivoskoneineen yms. Johdon vastuullisuus esimerkillistä, kaivosmiesten ammattitaito korkeaa, työturvallisuus tietysti myös.
Kaivosten synnyttämät ympäristöongelmat todella vähäisiä verrattuna esim. Pohjanmaan peltoalueilta mereen jatkuvasti liukenevien fosfori-yms. päästömääriin verrattuna. Hiukan asiallisuutta ja suhteellisuuden tajua toivoisi ‘ongelmien hahmottelussa’, edes faktoihin pohjautuvia. Pelkkä ‘mutu’ ei riitä.
Ehdotus hyvästä kiinteistöverosta:
Kiinteistövero kohdistuu pelkästään maanomistukseen. Kokainen verovelvollinen saa itse päättää paljonko maksaa kiinteistöveroa vuodessa. Kuka tahansa saa ostaa minkä tahansa tontin maksamalla x*(omistajan maksama kiinteistövero). Noin 100 voisi olla sopiva x.
Tällä tavoin kaikesta maasta saataisiin veroa tontin arvon mukaan minimibyrokratialla.
Petja Y
Esitin joskus, että rakennusliikkeet, jotka omistavat spekulatiivista maata, saisivat itse määrätä sen tontin arvon, josta maksavat kiinteistöveroa. Tätä itse ilmoitettua arvoa käytettäisiin myös lunastustoimiktuksissa.
Jos katsotaan ympäristön saastumista pinta-alan perusteella niin ylivoimaisesti suurimmat tuhot ovat metsä- ja turveteollisuuden ansiota.
Ei ole montaa järveä tai koskea, jota ei ole saastutettu happamilla valumilla tai turvehumuksella.
Metsää kasvatetaan jaksollisella kasvatuksella, vaikka jatkuva kasvatus olisi kaikkien etu, varsinkin metsästäjien, marjastajien, sienestäjien, retkeilijöiden ja lintubongareiden etu.
Metsä- ja suo-ojitukset aiheuttavat myös huomattavasti nopeammin nousevia tulvia, koska maaston luonnolliset “vesitaskut” on puhkottu. Tulvat myös nopeuttavat eroosiota vesistöissä.
Vastustamisella ei päästä mihinkään, ongelmien ratkaisemisella päästään.
Talvivaara on hyvä esimerkki tästä, jos kaivos suljetaan jää jäljelle vain kasa paskaa. Sen sijaan pitäisi keskittyä vedenpuhdistukseen ja kaivoksen prosessin kehittämiseen.
Kaivosteollisuus on ihmiskunnan kivijalka, ilman sitä palaisimme metsästäjä-keräilijöiksi, joka ei ole mahdollista tällä väestöllä edes Suomessa. Edes Lapin 200 000 asukasta eivät kykenisi elämään luonnosta, koska ravintoa ei riittäisi.
Luomutilakin on täysin riippuvainen kaivoksista saatavista kaivannaisista. Tuskin maata paljain käsin käännetään, ilman auraa tai kuokkaa.
Toki joku voisi mennä tässäkin äärimmilleen ja alkaa tekemään kivestä työkaluja. Mutta miksi mennä taaksepäin, kun voi mennä eteenpäin ja ratkoa ongelmia?
Kaivosasiassa suomalaisista luonnonsuojelijoista tulee punaniskoja, joilla on paha nimby asennevamma. Olen itsekin syyllistynyt tähän ja kun tunnepitoinen reaktio laantui, niin pystyin ajattelemaan vähän laajemmin.
Jokainen kaivos perustetaan meitä varten, meitä ihan tavallisia ihmisiä varten. Ne eivät ole mitään eliitin salamyhkäisiä rikastumissampoja, vaan kaivoksista saadaan raaka-aineet meidän ostamiin tai tekemiin tavaroihin.
Mitä enemmän kysyntää, sitä enemmän kaivoksia.
Mitä vähemmän kulutetaan ja mitä enemmän kierrätetään, sitä vähemmän kaivoksia.
Ympäristöliikkeen tärkein tavoite pitäisi olla yksinkertaisesti kulutuksen vähentäminen, koska se vaikuttaa kaikkeen.
Toissijainen tehtävä pitäisi olla ongelmien ratkominen, koska sillä tavalla saastuttavat vaihtoehdot saadaan puhtaammaksi.
Pelkkä vastustaminen vastustamisen vuoksi on tekopyhää ja turhanpäiväistä paskanjauhantaa. Piste.
Pitäisikö tosiaan tunnearvonkin olla verotettavaa?
Niinpä niin, juuri kukaan ei ole huolestunut siitä, mitä hiilikaivoksiin liittyy. Suomessa poltetaan valtaosin venäläistä Siperiasta tuotua hiiltä. Onnettomuusluku on suuri ja metaani päästöt myös. Oikea kuolleisuusluku hiilikaivoksissa on 2000–5000 henkeä vuodessa ja pahimmat Kiina ja Venäjä.
Ihan pöhkä ajatuskin. Vai että moottoritien pohjasta pitäisi siis maksaa moottoritien pohjkan “käypä hinta”, ei pelkkää raakamaan hintaa? Tai kohta kaavoitettavaksi tulveasta alueesta pitäisi maksaa täysi tonttien markkinahinta raakamaan sijasta.
Mikäs järki tuossa oikein on? Raakamaa on raakamaan hintaista. Spekulatiivinen omistus on ihan yhtä tyhjän kanssa jos kunta käyttää lunastusmenettelyä. Lisäksi lunastusmenettely toimii jos sitä halutaan käyttää. Jos kunnan päättäjät ovat niin idiootteja että haluavat lahjoittaa kaavoitushyödyn kokonaan rakennusyhtiöille ja maanomistajille, niin minkäs sille mahtaa. Jo valmiiksi kaavoitetut tontit pitää myydä/vuokrata markkinahintaan ja niiden panttaaminen pitää estää määräajalla, jonka jälkeen rakennuksen pitää olla pystyssä.
Jos kenelläkään muulla ei ole samanlaista tunnetta tonttiasi kohtaan, niin voisit melko turvallisesti maksaa veroa arvon mukaan joka on lähempänä markkinahintaa kuin omaa tunnearvolla lisättyä arvoasi.
Näin on. Toisaalta meillä ei ole mitään kiirettä luovuttaa maaperän rikkauksia lähes ilmaiseksi, sillä ajan myötä niiden arvo pääsääntöisesti nousee. Eiköhän Yarakin vain odottele, että kadmiumittoman fosforilannoitteen pula kärjistyy ja hinta nousee.
Jonkinlainen louhintavero normaalien yhteisö- ja kiinteistöverojen lisäksi saattaisi olla toimivin ratkaisu, sillä yleiset haitat korreloivat paljolti louhinnan määrään.
Tulevaisuudessa ihmiset ovat kumminkin keskimäärin rikkaampia kuin menneisyydessä. Jos mietitään niin kuinkahan järkevää olisi ollut 50-luvulla jemmata jo kannattavasti louhittavissa olevia mineraaleja esimerkiksi siksi, että 2014 niisä saa paremman hinnan? Meillä on aika paljon enemmän fyrkkaa käytettävissä kuin 50-lukulaisilla.
Ottaen huomioon minkälaisia naapuruussuhteita tähän maahn mahtuu, ihan kiusantekokin joskus riittäisi motivaatioksi. Olisi se minusta myös aika kummallista, että olisi pakkomyyntivelvellollisuus (kenelle tahansa, ihan mistä syystä tahansa) talostasi tai perintötilastasi, mutta ei osakehuoneistostasi ja muusta vähäpätöisemmästä irtaimesta omaisuudestasi.
Lunastus nyt ei kyllä koske ihmisen asumaa omakotitonttia vaan rakentamatonta maata ja ytleensä kaupunkialueilla. Asunnon voi menettää vain tien pohjaksi tai puolustusvoimille ja joskus myös voimalinjan alle.
Onko näissä hyvin toimivissa yhteisenä tekijänä, että ovat maanalaisia? Onko ongelmia sitten enemmän avolouhouksissa? Jostainhan nämä jatkuvat ongelmat tulevat?
Kullan/hopean käyttö koriste-esineenä pitäisikin kieltää välittömästi. Käyttö vain elektroniikkaan ym. missä se on tarpeellista/pakollista.
Laurin mielestä kaivoslaissa tai kaivosten toiminnassa ei siis ole mitään ongelmaa?
Esim. Vihreätkin ajavat vain toiminnan korjaamista järkevälle tasolle, eivät ole kieltämässä.
Hyötyjä isommaksi, haittoja hiukan pienemmäksi.
Tämä lause paljastaakin paljon. “kiellettävä, kiellettävä, kiellettävä, kiellettävä…”
Lauri on kyllä oikeassa siinä että tärkeintä olisi ratkoa noita ongelmia. Valitettavasti vain suomessa ei ole siihen työkaluja, eikä viranomaisilla valmiuksia. Taivalvaarallekaan ei voida mitään, se vaan jatkuu ja jatkuu.
Tästä syystä joutuu vastustamaan koko hommaa, kunnes asiat saadan paremmalle tasolle. Talous ja työllisyyshyödyt kohtuulliselle tasolle ja haitat siedettävälle tasolle.
Kaivoksen vertaaminen vaikka tuulimyllyihin tai kivihiileen on kyllä turhaa jeesustelua sekin, tässä keskustelussa on nyt kaivosten ongelmat ja niiden ratkominen, kivihiilet ja turvesuot kuuluvat eri ketjuun. Ongelma kerrallaan siis paremaan suuntaan.
Ei riitä että kaivoslakia korjataan, vaan sillä on lisäksi KIIRE! Tulee vain kokoajan kalliimmaksi ja kalliimmaksi.
Toisena agendana nykyisten lakien noudattamista tulisi valvoa paremmin. Mutta valvonta vaatii rahaa ja sitä varten tarvitaan vaikka kaivosvero.
Kaivoshomma maksaa jo nykyisellään Suomelle liikaa.
Kaikki kolme kaivosta — Pyhäsalmi, Kemi, Kittilä — ovat aloittaneet malmin hyödyntämisen avolouhintana, koska esiintymä kaikissa on ‘puhjennut’ pintaan, maakerrosten alle. Vasta myöhemmin ovat siirtyneet maanalaiseen louhintaan, syvyysjatkeiden talteenottamisessa. Pyhäsalmen kaivos nyt on peräti 1,5km syvä.
Nordkalkin Lappeenrannan ja paraisten avolouhokset sekä Yaran Siilinjärven apatiittiavolouhos ovat yhä toiminnassa olevia ‘esimerkillisiä’ avolouhoksia. Avolouhinta ei siis ole este vastulliselle ympäristön hoidolle.
Meuhkaaminen kaivosten ‘aiheuttamien jatkuvien ongelmien ympärillä’ lievästi sanottuna suurta liioittelua. Jopa Talvivaaran kohdalla. Päästöjen aiheuttamia kalakuolemiakin Vantaan joessa havaittu kertaluokkaa enemmän kuin Talvivaaran alapuolisissa vesistöissä.
Soininvaaran populistiset ja perättömät väittämät kaivosalasta — esim. “mineraalivarojen lahjoittamisesta koko maailman yhteiseksi omaisuudeksi”, “vallatuista 50000 neliökilomtristä” — mahdollisesti? perustuvat täydelliseen tietämättömyyteen ja ovat sikäli ymmärrettäviä/anteeksi annettavia. Verrattavissa ehdotukseen nostaa Suomessa tuulivoiman syöttötariffi kymmenkertaiseksi ja korvata teräsrakenteiset tuulimyllyt puurakenteisilla. Suurena tavoitteena hiilijalanjäljen ja energiakulutuksen pienentäminen. Osoittaa Suomen olevan maailman västökasvun pysäyttäjä ja ilmaston pelastaja . Ilman ‑vaaroja.
Ok.
Ja toiselta kantilta ajateltuna, kaivosalan jatkuva ongelmien kieltäminen kokonaan ja lakaisu maton alle. Haittojen vähättely ja hyötyjen liioittelu, suorastaan valehtelu, on omiaan aiheuttamaan vain lisää ongelmia.
Keskustelu pyörii SAMOJEN ongelmien kanssa jatkuvasti, koska mitään ei tehdä.
Samaan aikaan suunnitellaan lisää kaivoksia ihan samanlaisella tekniikalla (ja valvonnalla), joista tulee samat ongelmat kuin aikaisemmistakin.
Kaivoslakia pitää korjata ja kiireesti, mutta sen lisäksi nykyisen lain noudattamisista ja käytännön menetelmiä pitäisi parantaa, koska tilanne on se että asiat voitaisiin tehdä nykyistä paremmin, jättäen isomman hyödyn Suomeen ja paikallisesti ja aiheuttaen vähemmän haittoja. Tähän ei ole vain riittävästi kannustimia/halua..
Lainataan pätkä väitteitä Petteriltä:
“…, kaivosalan jatkuva ongelmien kieltäminen kokonaan ja lakaisu maton alle. Haittojen vähättely ja hyötyjen liioittelu, suorastaan valehtelu, on omiaan aiheuttamaan vain lisää ongelmia. Keskustelu pyörii SAMOJEN ongelmien kanssa jatkuvasti, koska mitään ei tehdä. Samaan aikaan suunnitellaan lisää kaivoksia ihan samanlaisella tekniikalla (ja valvonnalla), joista tulee samat ongelmat kuin aikaisemmistakin. Kaivoslakia pitää korjata ja kiireesti, …”
Tosiaan! Keskustelu pyörii samojen väitteiden ympärillä. Väitteet pyörivät vain samojen väittäjien mielessä. Siihen tuskin vaikuttaa tuoreen kymmenkunta vuotta valmistellun kaivoslain muuttaminen.
On aivan selvää, että jokainen kaivos aiheuttaa tietyt muutokset ympäristöön. Toisaalta alaspäin irtomaan kaivuun ja kallion louhinnan takia. Toisaalta usein myös ylöspäin annottoman kiven (raakun) läjityksestä johtuen. Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset riippuvat ennen kaikkea louhitun malmin ja sen isäntäkiven laadusta. Nämä ovat täysin esiintymäkohtaisia ja eroavat esiintymästä toiseen. Siksi louhinta- ja rikastustekniikka joudutaan valitsemaan näiden mukaan siten, että saadaan hyvä lopputulos. Se sisältää myyntikelpoisen tuotteen lisäksi mahdollisimman hyvän ympäristön säilymisen.
lainaa vain. =)
myös tässä kommentissasi ongelmakohdat on kivasti laitettu maton alle.
Esimerkiksi iltalehden äänestyksen mukaan 96% vaatii lain muuttamista, äänestäjiä yli kymmenen tuhatta, eivät nämä tyhjästä ilmesty.
Tämä ei vielä tarkoita että lain muuttaminen auttaisi, vaan merkki siitä että tarttis tehdä JOTAIN!
Esimerkki ongelmasta, yhä vieläkin on suunnitteilla uusia kaivoksia, jossa esim. altaat/padot suunnitellaan tehtäväksi huonoimmillaan pengertämällä.
Kaikki padot murtuvat joskus, mutta tuollainen tekele murtuu varmasti ennen kuin on edes valmis.
Ja mainittu tekelekin puhtaan juomakelpoisen kalaveden yläpuolellä. Ei ihme että paikallisia vähän punoittaa???
Mutta kun valvontaa ei ole eikä rangaistuksia, mennään siitä mistä aita on matalin ja toivotaan parasta.
Seuraavaksi varmaan kukaan ei edes usko, että ihan yhtä huonoja (tai huonompia) altaita kuin Talvivaarassa on edes vielä suunniteilla. Mutta näin se vaan on, tutkikaapa suunnitteilla olevien kaivosten YVA-ohjelmia, nehän ovat julkisia.
Uskomatonta touhua.
Ihan toinen asia on sitten kaivosalan kannattavuus Suomelle. Korvaukset on suorastaaan säälittäviä, puhutaan promillien luokasta. Ja kun verrataan paljonko suomikin tähän laittaa rahaa…
Petterin käsityksistä poiketen, on kuitenkin niin, että kullakin malmiesiintymällä on omat ominaispiirteensä. Ne on otettava huomioon, kun esiintymän hyödyntämistä suunnitellaan. Vain siten tulos on hyvä niin yhteiskunnan, ympäristön kuin kaivosyrittäjän kannalta.
Iltalehden äänestykseen kaivosasioissa en kovin paljoa painoa anna. Äänestäjät ovat asiantuntemuksensa saaneet siitä samaisesta lähteestä, joka kertoo lähinnä yhden epäonnisen hankkeen vaikeuksista. Ja sitten provosoi äänestämään.
Muuten, kun Soininvaara ja kommentoijat pääosin puhuvat ulkomaisista ryöstelevistä kaivosyhtiöistä, laskin tilastosta 21 kpl ulkomaisia ja 29 kpl suomalaisia kaivosyhtiöitä, yhteensä 50 kaivosta. Näillä oli tuotantoa vuoden 2012 aikana(lähde TUKES). Osa ulkomaisista on ruotsalaisia, sillä Suomesta on ollut vaikea saada rahoitusta kaivosinvestointiin, ja omistajat saattavat olla pääoosin suomalaisia.
Metallikaivoksia on 12 ja niistä 10 on ulkomaisessa omistuksessa. Erilasiset kivilouhokset ovat asia erikseen.
Kaivoslain alaisia kaivoksia, joissa oli tuotantoa vuonna 2012, oli yhteensä 50. Lukuun sisältyvät metallimalmikaivosten, lisäksi erilaiset teollisuusmineraali- ja ‑kivikaivokset. Osa on avolouhoksia, osa maanalaisia kaivoksia.
Edellä esitetyn lisäksi on runsaasti tarvekivi- ja sepelilouhoksia eli kivilouhoksia, joita hallinoidaan maa-aineslain säädösten mukaaan.
Eikö ministeritason kansanedustajalla Soininvaaralla riitä selkärankaa korjata virheväittämiään?.
Toimivia kaivoksia Suomessa on tosiasiassa 50 kpl. Joukossa hyvin merkittäviä ei-metallisia kaivoksia, kuten Siilinjärven apatiittikaivos (malmituotanto avolouhoksesta v.2012 lähes 10 miljoonaa tonnia), Paraisten kalkkikivikaivos (malmia avolouhintana 1,5 Mt v.2012)ja Lappeenrannan kalkkikivikaivos (malmia avolouhintana 1,4 Mt v.2012). Eivät siis ole vähäpätöisiä ‘kivilouhoksia’, kaivoksilla myös prosessilaitokset.
Kaivoslakimme ei anna oikeutta ‘vallata lähes ilmaiseksi’, kuten blogissaan OS antaa täysin virheellisesti ymmärtää. Tanskan kokoisen alueen ‘jemmaaminen’ malminetsintään tulisi maksamaan n. 250 miljoonaa euroa vuodessa, huomioden pelkästään malminetsintälupien ylläpitomaksut (50 e/ha maanomistajalle).
Uusi kaivoslakimme ei myöskään ole ‘ainutlaatuinen’. Samaperusteinen (löytäjää suosiva) on käytössä esim. Ruotsissa. Lupamaksut meillä tosin korkeampia.
Ulkomaiset kaivosyritykset eivät ole meitä ‘ryöstämässä. Malminetsintä, esiintymätutkimukset/-selvitykset, kaivoksen rakentaminen vaatii usein vuosikymmenien työn, ja rahaa kymmeniä, jopa satoja miljoonia euroja investointeina. Ks. Kittilä case. Kotimaasta ko. rahaa ei hevin löydy. Riskibisnestä.
Kaivoksesta käytännössä jää asemamaahan vähintäin 60–80 % malmin arvosta. Kaivosvaihe kallein osa prosessiketjussa. Raaka-aineomavaraisuus metallijalostusketjussa Suomessa vain luokkaa 10 prosenttia. Metallijalosteiden myynti viennissä luokkaa 15% kaikesta Suomen viennistä. Miksi ei Suomessa ympäristövastuistaan huolehtivia metallikaivoksia saisi olla??. Olisiko parempi rahdata lisää rikasteita ulkoa, Kasakstanista tai Afrikasta tai Ausraliasta? — toimia ‘Nimby-periaatteella’.
Luulisi Soininvaaraa hävettävän, jouduttuaan ilmeisesti? ‘höynäytetyksi’ kaivosvastustajien ja kaivosverointoilijoiden äänitorveksi. Esittämään ‘mutua’ tosiasioista välittämättä. Pyhäsalmi Mine Oy maksanut yhteisöveroja yli 130 miljoonaa euroa vv. 2005 — 2012. Pitäisikö maksaa lisää?.
Voi myös kysyä — missä olit Soininvaara silloin kun Sokli tai Pyhäsalmen kaivos myytiin ‘pilkkahinnalla’?. Miksi kello ei soinut ajoissa?.
Onko kaivoslain muutos edistynyt? Onko tehty esityksiä eduskunnassa?
Jos uutisankka Lapin valtavista mineraaliesiintymistä ei olisikaan ollut ankka, olisi tullut suru puseroon.
Jep, kun suomalainen Nordkalk jo 8 v sitten teki suunnitelman muuttaa taas uusi pala Gotlantia 25 m syväksi kuumaisemaksi ( 170 ha Ojnareskogen, kahden natura- alueen välissä), aloitti ennennäkemätön kansanliike taistelun. Vaikka Nordkalk ilmeisesti osti viranomaisetkin, ja sai jopa lainkin muutettua heille edulliseksi, niin toissakesänä 300 ihmistä lapsista vaareihin, paikallisista kauempaa saapuneisiin, puolusti KUUKAUSIKAUPALLA metsää paikan päällä TELTOISSA, ketjuttaen puihin itsensä, oikein vanhanaikaiseen malliin — ja sai erävoiton. Hakkuut keskeytettiin, ja korkein oikeus palautti asian käsittelyyn. Katkeraa mutta tuloksellista taistelua jo 8 vuott, ( suomalaisen semi-korruption leviämistä vastaan), josta koko Ruotsi on kohissut, kansankotinsa puolesta, mutta josta Suomessa ei ole uutisoitu juuri lainkaan, muistuttaen jopa sensuuria. Suomalaisethan voisivat ottaa siitä oppia avokaivosten vastustamisessa. Tai vaikkapa ainutlaatuisen Vartiosaari-kansankodin puolustajien kansanliike voisi kasvaa kiusallisen isoksi ja vahvaksi. Hyväksyn jonkun Tytyrin, Sipoon, Lappeenrannan valtaosaltaan maan alla olevat kalkkikaivokset, mutta Gotlannin saaristomaiseman (ja makeavetisen sisäjärven) täystuhoyritys oli jo turisminkin tulevaisuuden kannalta törkeää. (Ks. myös hyvin aktiivinen Ojnareskogen facebook-kansanliike, 7000 tykkääjää). Planeettamme on aurinkokunnan life-zonella. Ja lifezonea on maapallolla lähinnä maan pinta. Eikö homo sapiens, viisas ihminen, voisi perustaa kaivoksensa pääasiassa maan alle?
Mutta miksi hallituspuolueet eivät tee asialle mitään?
Päivitetyt kartat varauslupa-alueista, kaivospiireistä yms. löytyvät maanmittauslaitoksen paikkatieto-ikkunan kautta. Siellä ne on helposti ja kätevästi katseltavissa. Näköjään ainakin Ylläksen ja Levin seuduilla kävijöiden ja sieltä mökin ostoa suunittelevien kannattaa erityisesti vilkaista sitä. Vaikka kaavoitetut alueet eivät kaivoksen alle jäisikään, saattavat rekka-ralli, räjäytykset ja sen sellainen, lomailua häiritä. Eli tällä hetkellä en esim. Äkäsjoki varren mökistä/tontista maksaisi euroakaan.
Itseäni maanomistajana ja metsätaloutta harjoittavana, jurppii epätietoisuus maitteni kohtalosta ja se, etten asioille voi mitään. Joku vain tulee ja päättää viedä elinkeinon. Ei siinä “rojaltit”, hehtaari kohtaiset korvaukset, kaivosverot ja muu p¤¤kan jauhanta lämmitä yhtään, kun pitkäjänteinen työ menee “kankkulan kaivoon”. Vastauksena niille, jotka miettivät, miksi omistajat eivät itse varaa omia maitansa, sillekin on pykälänsä. Eli mikäli hakijalla ei katsota olevan aikomustakaan perustaa kaivosta, hakemus voidaan evätä. Tässä kohdassa esiin astuvat luvanmyöntäjälle järjestettävät lätkämatsi-illat, saunaillat ja muut tulevaisuudessa aktualisoituvat hyödyt. Kahta ensimmäistä kutsutaan verkostoitumiseksi ja viimeistä uusiksi haasteiksi, eli työpaikaksi kaivosyhtiössä.
Keskustelu kaivoksen jälkeen tapahtuvista ympäristön siistimisistä, on aivan lapsellista. Ei tietenkään kansainvälinen kaivosyhtiö jätä paikkoja rempalleen. Sen tekee se firma, joka ostaa kaivosalueen eurolla malmion ehdyttyä. Vuoden päästä firma menee konkurssiin ja me veronmaksajat maksamme lopulta siistimisen. Näinhän se menee, meillä ja muualla. Jos jollain on esimerkki jostain muusta, kuulisin siitä mielelläni.
Yva-selvityksiltä voisi myös vaatia vähän terävöitymistä. Asiat saadaan helposti paperilla näyttämään, juuri siltä, miltä niiden halutaan näyttävän. Katsotaanpa esim.valuvesien näytteiden ottoa. Näyte otetaan tulva-ajan ulkopuolella, kuivina kausina. Jaetaan vuosi vain sopiviin jaksoihin ja kas, kaikki näytteet täyttävät normit. Lakeja säädettäessä ja toimintaa valvottaessa, pitäisikin asiaa katsoa huijarin näkökulmasta. Miettiä lisäksi, mitä pahimmillaan voi tapahtua, jos lakia ja säännöksiä kierretään. Nuo kiltisti koulunsa käyneet, valtion palkkaa nauttivat virkamiehet, eivät tosin välttämättä edes huomaa, koska heitä vedätetään.
Jos kyseessä oli yleisesti tunnettu esintyymä, miksi kukaan muu ei tehnyt tätä? Eikö valtauksen tekeminen myös maksa? Eikö tämä paha ulkomaalainen yhtiö joudu sijoittamaan rahaa esiintymän tutkimiseen? Saati hyödyntämiseen?
En olisi uskonut sinulta näin katkeroitunutta kommenttia. Ulkomaisen pääoman vihasi vastaa lähes Persujen vihaa maahanmuuttajia kohtaan.
Päätin palata vanhaan ketjuun luettuani päivän hesarin, missä komissio alkavat olla TTIP’n investointisuojamekanismille suosiollisia;
Ovatkohan päättäjämme tajunneet sitä, että jos TTIP investointisuojamekanismi tulee voimaan, niin Suomen nykyistä yltiöliberaalia kaivoslakia ei enää pysty muuttamaan tolkulliseksi.
Jos Suomi moista yrittää, niin silloin kaivosta paremman & nopeamman tuoton saa nostamalla kanteen Suomen valtiota vastaan.
Tämän aamun Helsigin Sanomissa ollut maininta Komission myöntymisessä TTIP’n investointisuojassa toi tähän vanhaan ketjun uuden vivahteen.
Mikäli TTIP’n investointisuojamekanismi tulee voimaan Suomi ei käytännössä voi (valtavien oikeusteitse haettavien korvausten uhalla) muuttaa kaivoslakiaan enää tolkulliseksi.
Investointisuojamekanisimin jälkeen kaivoksiin perustuvilla oikeudenkäynneillä saisi paremmat tuotot kuin niiden louhinnalla.
Olisi mielenkiintoista kuulla kansanedustajiemme näkemys kuinka moinen edesauttaa Suomen kansantaloutta. Vai jätämmekö maaperämme & ympäristömme suojatta maailman tappiin saakka.
Valtausten runsas määrä selviää täältä:
http://yle.fi/uutiset/tuoko_ryntays_kaivoksen_naapuriisi_katso_kartalta/6476988
pahoittelut muistinvaraisesta kaksoispostauksesta
Jos joku toinen henkilö olisi tehnyt saman tempun, esittäisit saman kysymyksen. Insentiivi on ilmeinen.
Käsittääkseni Ruotsissa on kaivosvero. Miksi ei Suomessa?
Käsittääkseni Ruotsissa on voimassa kaivosvero. Miksi ei Suomessa?
Malmivarannot kuuluvat aina toki omalle kansalleen — niinkuin länsimaat ovat aina ajatelleet Afrikan timanttien suhteen.
Onko kaivoslain korjaaminen edennyt?
Talvivaaran, Kittilän kaivoksen, Brasilian Rio Doce-joen, sekä aiemmin mm. Tonavan (Unkari, Marcal-joki, 2010, ja Romania, Baia Mare, 2000) allasvuototapaukset kertovat jotain siitä, miten asioita ei pidä hoitaa. Miksi tuollaisia valtavan isoja liete- ym. altaita ylipäätään sallitaan? Se on täysin käsittämätöntä. Nehän ovat vaaraksi ympäristölleen, ekosysteemeille sekä ihmisille lähes kaikkialla.
Pitäisikö heikkojen pitoisuuksien malmivarantojen hyödyntäminen, joka edellyttää (voiton tavoittelun seurauksena vuotavia) jättialtaita, sekä maat ja maisemat pilaavat isot avolouhokset (ainakin uudet) kieltää kokonaan?
Maanomistus ja oikeudet maankamaran ainesten käyttöön tulisi ehkä pohtia kokonaan uusiksi.
Tämä! Kuuluuko mitään?
Kiitos Osmo, että nostit asian esille jo yli kaksi vuotta ja kolme kuukautta sitten! Onko kaivoslakia tuon jälkeen korjattu?
Tiedotusvälineet, viimeksi taas tänään (HS/23.12.2015/s. A6-A7), kertovat kaivosteollisuuden toimintatapojen Suomen ympäristölle luomista ongelmista riskeistä.
Miten on mahdollista, että suuria, jopa jättimäisiä altaita (minne varastoidaan mm. malmien rikastusprosessien ongelmajätteitä, kuten syanidiliuoksen sakkaa Kittilässä) on voitu rakentaa ilman kunnollisia pohjustustöitä, tai että sademäärien “yllättävään” kasvuun ei ole kyetty varautumaan?
Eivätkö kaivosteollisuus ja sen valvojat ole ymmärtäneet lainkaan, missä rajoissa sademäärä voi pallollamme, tai edes Suomessa vaihdella? Eikö laskelmissa ole käytetty sen lisäksi minkäänlaista varmuusmarginaalia? Miten tämä voi olla mahdollista nykypäivän Suomessa, jossa mm. ilmastonmuutoksen tuomat muutokset (mm. runsaammat sateet) ovat olleet esillä jo pitkään?
Oman käsittelynsä ansaitsee myös kyseisten, isojen altaiden eristysten rakentamistapa ja sen valvonta. Eivätkö valvojat osaa vaatia muuta, kuin (ehkä?) että käytetään paikallista yritystä, joka ei ehkä kuitenkaan tunne tai osaa käyttää hyväksymisluvan ansaitsevia, rakenteita, materiaaleja sekä työtapoja, saati nopeasti reagoivaa laaduntarkkailua, joka puutteita havaitessaan korjaa virheet välittömästi?
Jos riskejä otetaan tieten tahtoen, pitäisi mahdollisiin ongelmiin kyetä varautumaan edes hyväksyttävällä tavalla.
Maasamme on syytä pitää huoli siitä, että tämän tapaiset ympäristön kannalta vaaralliset ja riskialttiit rikastusprosessit eivät johda siihen, että vain ulkomaiset firmat rikastuvat, vaikka muutamat paikallinen asukas saisikin ei-kestävän leipätyön, mutta ympäristöämme pilataan mittaamattoman pitkäksi ajaksi.
Katsokaa, mitä on tapahtunut Brasiliassa, Doce-joen varrella, missä patoallas ei kestänyt! (ks. “yle.fi/uutiset/ymparistokatastrofista_vastuussa_olevien_kaivosjattien_varoja_jaadytettiin_brasiliassa/8542681”)
Korvaukset eivät tuo menetettyä ympäristöä koskaan takaisin, mutta olisi mielenkiintoista tietää, miten valmisteilla oleva TTIP-sopimus vaikuttaisi asiaan meillä? (Tarkoittaako investointisuojasopimus (ttip) sitä, että kaivosyhtiön varojen jäädytys ja korvausten pakko-otto eivät olisi mahdollisia esimerkiksi Talvivaaran kaltaisessa tapauksessa?) Ei näitä, tällaisia asioita pidä hoitaa siten, että ulkomainen yhtiö kerää voitot, kunta saa aikansa murusia, mutta ongelmien “yllättäessä” jälkihoito ja jättilaskut jätetään veronmaksajien taakaksi.
Suomi-neitoa ja sen luontoa ei pidä lahjoittaa raiskattavaksi!
Missä mennään 2016? Jatkokirjoitus aiheesta kiinnostaisi.
Joo kyllä.Kaivoslaki pitäisi uudistaa!Mutta näyttää taas siltä ‚että ollaan vaan huolissaan miten valtio saisi vetää välistä.Mites se maanomistaja, joka on hehtaarinsa ostanut rahalla ja maksanut erilaisia kuluja jo vuosia maistaan?
Hienoja ovat korvaussummat nostettu 10€stä eurosta
jopa 20–50€ vuodessa/hehtaari..jäljelle jää raiskattu kivikkoinen metsä,joka ei tuota enään sitä surkea hintaista puutakaan joka silti on monin kertainen korvaussummaan nähden.Eikö tuo ole laillistettua varkautta,jos mikä?Kun kaupunki vuokraa omakotitalotontin joutuu vuokraaja maksamaan vuodessa kyllä aivan jotain muuta ja harvallapa on edes niitä hehtaarin tontteja.Ei Suomessa maata voi ostaa vain kulut ovat myynnissä.
Voiko yksityistä kieltää myymästä omistustaan ulkomaille? Sehän nyt on maantapa Suomessa monella alalla… Valtionomistus on ainoa joka turvaa sen, että varannot pysyvät.
Ihan sama kuka kaivoksen omistaa mutta Kolariin ei saa perustaa kaivosta (Hannukaiseen)
Tämä on erittäin tärkeä asia ja saa varmasti kannatusta yli puoluerajojen. Asia nopeasti eteenpäin vain, jos järki kerrankin voittaisi ja asia saisi eduskunnan enemmistön taakseen.
Juha Hämäläisen Uuden Suomen Puheenvuoro-kirjoituksesta 25.2.2018 Suomi, kaivostoiminnan kultamaa on somessa järkytytty, syystäkin. Sitä en ymmärrä miksei samalla tavoin järkytytty Soininvaaran kirjoituksesta.
Vielä vähemmän järkytyttiin Helsingin Sanomien varjoleikkauslistasta vuonna 2015, jossa HS esitti vaihtoehtoja hallituksen leikkauspäätöksille. Varjosäästölistan viimeisessä kohdassa paljastuu järkyttävä detalji: hallitus aikoi keventää kaivostoiminnan verotusta.
Ei ihme etten ole sen jälkeen tullut seuranneeksi kaivostoiminnan veronkevennysten toteutumista. HS:n varjolistaa lukuunottamatta en löytänyt mediauutisia hakulauseella kaivostoiminnan veronkevennykset. Löytyi vain Keskuskauppakamarin hallitusohjelmatavoitteiden etenemisseurantaraportti: