Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.9.2013

54 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.9.2013”

1. Raideli­iken­teen ase­mat ovat oivia toimis­totilo­jen paikko­ja niin, että ase­mal­ta on vain käve­ly­mat­ka toimis­toi­hin. Näin työ­matkali­ikenne voi posi­ti­ivis­es­ti toimia Helsin­gin ydi­nalueil­ta myös toiseen suuntaan.

   Pasi­la on itseasi­as­sa eri­no­mainen toimis­tokeskit­tymä (jos­sa on myös asun­to­ja), vaik­ka beto­ni­a­jan arkkite­htu­uri ei kaikin osin ole onnis­tunut­ta ja käve­lyre­itit eivät ole loogisia. Paikan eri­no­maisu­ut­ta lisäisi vielä metropysäkki.

   On se muuten ihme, että Helsin­gin metrolin­ja ei pysähdy / kul­je Pasilassa.

   Vastaa

2. On aika turha kri­ti­soi­da yri­tys­ten sijain­tia Hert­toniemessä metroase­man läheisyy­dessä oma­l­la ton­til­laan, kun sal­lii siir­to­la­pu­u­tarhan jatkaa hil­jaise­loaan kaupun­gin veron­mak­sajien omis­ta­mal­la ja sub­ven­toimal­la alueel­la käve­ly­matkan päässä metroasemalta.

   Vastaa

3. Björn Mån­sonin (rkp) aloit­teessa esitetään, että kaupun­ki suh­tau­tu­isi suo­peam­min toim­i­tilo­jen muut­tamisek­si asun­noik­si, kos­ka toim­i­tiloista on yli­tar­jon­taa ja asun­noista pulaa. 

   Voit­tepa saa­da muu­ta­man autonkin pois pen­delöin­tiru­uhk­ista. Paljonko­han Helsin­gin keskus­tas­sa on työ­paikko­ja enen­m­män kuin työn­tek­i­jöitä niihin?

   Asun­noista mak­se­taan enem­män siel­lä, mis­sä on hyvä asua ja toimis­toista enem­män siel­lä, mis­sä toimis­ton toim­intaedel­ly­tyk­set ovat hyvät. 

   Hyvä asum­i­nen (mitä kaikkea sit­ten kat­taakin) on kovin rajalli­nen poh­ja asun­to­jen hin­to­jen arvioin­nille. Asumisen hyvyy­den vaiku­tus­ta voisi ehkä yrit­tää läh­estyä niin, että samas­sa paikas­sa ole­van asun­toke­sit­tymän ja toimis­tokeskit­tymän (ei yksit­täis­ten eril­lisen toimis­to­jen) hin­ta­suhdet­ta ver­rat­taisi­in tois­t­en keskit­tymien hin­ta­suhteisi­in. Näin molem­pi­en käyt­tö­muo­to­jen hin­toi­hin samaan suun­taan vaikut­ta­vat tek­i­jät (esim. liiken­teen suju­vu­us, paikan sta­tus, työpäaikko­jen läheisyys) saataisi­in parem­min elim­i­noitua laskukaavas­ta pois.

   Teol­lisu­us ja varas­toin­ti … … … (Hert­toniemen teol­lisu­usalue). Kuun­tal­isin markki­noil­ta tule­via vieste­jä tässäkin. 

   Ei kai uusia varas­toaluei­ta ja tilaa vievää teol­lisu­ut­ta ole uusille käyt­tönote­tu­ille alueille juuri kaavoitet­tu (kaavoit­ta­jatkin ymmärtävät jotain 🙂 ). Ehkä kehä III:n toinen puoli alkaa jo olla lähin paik­ka, minne tilaa vieviä tuotan­totilo­ja kan­nat­taa rak­en­taa. Pääkaupunkiseudun tarpei­ta palvel­e­vat tilaa tarvit­se­vat yksiköt voisi­vat toimia hyvin siel­lä, mis­tä maa­ta saa hal­val­la, mut­ta etäisyys ei ole liian suuri (= hie­man kauem­pana kehä III:sta). Koko val­takun­taa tai maail­maa palvele­vien yksiköi­den ihan­nesi­jain­ti on ehkä mis­sä vain Kes­ki-Suomeen asti, riit­tävien liiken­ney­hteyk­sien lähel­lä. Nämä yri­tyk­set eivät juurikaan tarvitse pääkaupunkiseudun työvoimare­serve­jä, joten työvoima ei niitä vedä lähelle Helsinkiä (vaan korkein­taan logistiikka).

   Voi hyvinkin olla, että opti­maalises­sa rak­en­teessa työ­paikat ovat melko voimakkaasti ryvästyneitä, mut­ta eivät keskit­tyneet yhden suuren keskuk­sen ympärille. 

   Jo mainit­tu­jen syi­den lisäk­si mieleen tulee vielä työ­paiko­jen oma sisäi­nen dynami­ik­ka, joka tyyp­il­lis­es­ti ohjaa niitä keskit­tämään toim­into­jaan yhteen pis­teeseen. Tässäkin blo­gis­sa usein keskustel­tu­i­hin työ­paikko­jen toim­into­jen välisi­in syn­er­gioi­hin (tarve vierail­la naa­pu­ri­fir­mas­sa) en oikein usko, mut­ta työvoimasyn­er­giat (yliopis­tot, puolisot, työ­paikan vai­h­ta­jat) vetävät niitä samoi­hin paikkoi­hin. Kos­ka työ­paikko­ja ei yleis­es­ti pide­tä maise­man koris­tuksi­na eikä asuin­vi­ihtyvyy­den lisääjinä, ne on ehkä hyväkin paka­ta (rumik­si) nipuiksi.

   Yksi keskeinen ryväs­raken­net­ta määräävä tek­i­jä on liikenne. Työ­paikat keskit­tyvät asun­to­ja selvem­min hyvien liiken­ney­hteyk­sien var­teen (työ­matkat, tavaroiden kul­je­tus). Sik­si nauhakaupun­ki tai verkos­tokaupun­ki on niille aika luon­te­va ratkaisu (tai verkos­toitunut maa, tyyli­in Helsin­ki — Tam­pere — Turku). Yksi keskus käy tosi­aan aika nopeasti epäop­ti­maalisek­si (hajaan­tu­mi­nen eril­lisi­in sol­muko­hti­in alkaa ehkä jo 5000 asukkaan kunnissa).

   Vastaa

4. Jos esikaupunkialueen asukkaan työ­paik­ka ei sijaitse keskus­tas­sa, ei hänel­lä ole suur­ta tarvet­ta käy­dä siel­lä. Jos toimis­to­ja muute­taan asun­noik­si, muut­tuu keskus­ta esikaupunkialuei­den näkökul­mas­ta yhä merk­i­tyk­set­tömäm­mäk­si. Mietin että onko pitkässä juok­sus­sa seu­rauk­se­na yhä suurem­pi elämän­tyylien eriy­tymi­nen, jos­sa kan­takaupun­gin asukkaat elävät urbaa­nia unel­maansa, ja miljoona esikaupunkialueen asukas­ta elää omaa elämään­sä esikaupunkialueilla? 

   Keskus­tas­sa ole­vien työ­paikko­jen määrän vähen­tymi­nen taitaa myös tarkoit­taa joukkoli­iken­teen käytön vähen­tymistä. Karkeasti sel­l­aiset 2/3 keskus­tas­sa työsken­tele­vistä tulee sinne joukkoli­iken­teel­lä ja 1/3 autol­la. Esikaupunki­auei­den työ­paikkakeskit­tymis­sä luvut ovat ihan jotain muu­ta, varsinkin esimerkik­si nopeasti kas­va­neel­la Kes­ki-Van­taan työpaikka-alueella.

   Vastaa

5. Mik­si yleen­sä säädel­lään toim­i­ti­la vs. asum­i­nen käyt­töä? Jonkun raskaan teol­lisu­u­den vielä jotenkin ymmär­rän, mut­ta kun­nal­la ei pitäisi olla mitään san­ot­tavaa siitä, onko jos­sain liikkeitä, toimis­to­ja vai asun­to­ja. Val­lankäyt­tö on kivaa, mitään muu­ta syytä sään­te­lyyn en näe. 

   Nuo kak­si muu­ta kuu­lu­vat samaan kat­e­go­ri­aan. Olen ennenkin sanonut, että Län­sisa­ta­man alueen kaa­va on tehty liian kevyesti. Tuo todis­taa sen. 🙂 Alueesta olisi pitänyt tehdä kaupunki­mainen. Mitä ton­til­la tehdään, kuu­luu ennen kaikkea ton­tin omis­ta­jalle. Ker­ros luvun sään­te­ly kaupungi­nosit­tain riit­tää, jos vält­tämät­tä halu­taan ohja­ta. Eli on kah­den ker­roksen kaupungi­nosia ja kuu­den ker­roksen kaupunginosia.

   Vastaa

   1. Län­sisa­ta­man raskaampi kaavoitus kaa­tui pysäköinti­normi­in. Asukkai­ta olisi saatu mah­tu­maan enem­mänkin, mut­ta auto­ja ei kohtuukus­tan­nukjsin. Sitä on vaikea ymmärtää, mik­si alueelle ei olisi voin­ut rak­en­taa enem­män asun­to­ja autottomille.

      Vastaa

6. Juurikin näin. Työ­matkat Helsingis­sä suju­vat lähiöstä keskus­taan — mik­sei myös toiseen suun­taan. Poikit­tainen liikku­mi­nen (Haku­ni­las­ta Lep­pä­vaaraan tai Soukas­ta Tikkuri­laan töi­hin) on läh­es mahdotonta.

   Uuden­maankatu 40:n kiin­teistö on hyvä esimerk­ki nuhjuis­es­ta toimis­toraken­nuk­ses­ta, jos­ta remon­toiti­in komea asuin­ta­lo. Täl­laisia soisi keskus­ta-alueelle enemmänkin.

   Vastaa

7. Tuo kont­to­rien muut­ta­mi­nen asun­noik­si tarkoit­taa että omis­tavalle luokalle annetaan melkein lupa painaa rahaa kun neliöhin­ta kolminker­tais­tuu yhdessä yössä. 

   Toisek­seen, verot­ta­ja var­maan huo­maan ansiot­toman arvon­nousun ja kek­sii kiin­teistölle lisäveron. Tämä käytän­nössä pakot­taa rahas­ta­maan kiin­teistön mah­dol­lisim­man pian ja kont­torit katoa­vat Helsingistä.

   Hyväve­liv­erkos­toille myös oiva tapa päästä “sään­telemään” kuka saa rahas­taa ja kuka ei? Eihän tuo­ta etu­ut­ta taviksille kai ole tarkoitettu?

   Vastaa

8. Eri­no­mainen aloite Månsonilta! 

   Toiv­ot­tavasti KSV on tilanteen tasal­la: toimis­toraken­nusten runk­osyvyy­det ovat tyyp­il­lis­es­ti niin suuria, että keskelle raken­nus­ta ei saa aikaan mielekkäitä asuin­tilo­ja, etenkin kun on myös mui­ta han­kaloit­tavia tekijöitä. 

   Ker­rosala – se kallis – kuitenkin las­ke­taan ulko­seinien mukaan. Pitäisi olla mah­dol­lista vähen­tää käyt­tämät­tä jäävä ala ja siirtää se muuhun osaan tont­tia, ml. lisäk­er­rokset. Onnis­tunee asemakaavalla. 

   Monis­sa mais­sa sal­li­taan näis­sä tilanteis­sa ikku­nat­tomat asuin­huoneet: olen itsekin teet­tänyt van­has­ta teol­lisu­us­raken­nuk­ses­ta ostaa­maani ”lofti­in” sel­l­aisen ja min­ulle se sopi, mut­ta ei se mikään yleis­pätevä ratkaisu ole.

   Vastaa

9. Järkev­in­tä on jät­tää jous­tavu­ut­ta sekä byrokra­t­ian että raken­nustekni­ikan suh­teen jot­ta tarpeen tullen voidan nopeasti ja vähäisin kus­tan­nuksin muut­taa asun­to­ja toimis­toi­hin ja vice ver­sa. Tren­di keskus­tan osalta on täl­lä het­kel­lä kohti asun­to­ja (kiitos asun­to­jen alika­p­a­siteetin ja toimis­to­jen ylika­p­a­siteetin), mut­ta on ollut aiko­ja, jol­loin toimis­toki­in­teistö­jen kysyn­tä keskus­tas­sa on ollut asun­to­ja suurem­paa. Kun keskus­taraken­nusten elinikä on joka tapauk­ses­sa “vuo­sisato­ja”, niin melkoinen osa niistä tulee näkemään eri käyt­tö­tarkoituk­sia elinkaaren­sa aikana.

   Vastaa

10. Kaavavai­heessa in kiva skit­sa­ta ja luon­nos­tel­la. Ei tarvitse mure­htia raken­nuk­sen korkeusase­mas­ta, autopaikoista, elinkaares­ta tai ylipäätän­sä reaalimaailmasta. 

    On käsit­tämätön­tä että näi­den luon­nos­ten poh­jal­ta kir­joite­taan erit­täin yksi­tyisko­htaisia kaavamääräyk­siä. Jos nykyi­nen määräys­ten sisältö halu­taan pitää jatkos­sakin, pitää suun­nitel­mat viedä lop­pu­un saak­ka kaavavai­heessa ja kir­joit­taa niiden poh­jal­ta yksityiskohdat.

    Tuos­sakin vai­h­toe­hdos­sa on haas­teena kaavavai­heen yksi­tyisko­h­tien ikään­tymi­nen, viimeisiä kun raken­netaan vuosien kulut­tua kaa­van vahvistumisesta.

    Vastaa

11. Mik­si kaavoit­ta­jan pitää ylipäätään määrätä jonkin raken­nuk­sen käyt­tö­tarkoi­tus? Varsinkin toimis­to- ja asuin­raken­nusten kohdal­la tämä tun­tuu melkoisen absur­dil­ta ja kun teol­lisu­uskin on nykyään enim­mäk­seen siis­tiä sisä­työtä, en ymmär­rä mik­si kaupun­gin virkamiehen pitäisi yrit­tää arvail­la mihin mikäkin sopisi parhait­en, sen sijaan että annet­taisi­in markki­noiden toimia asi­as­sa. Asun­not sijoit­tuisi­vat sinne mis­sä ihmiset halu­a­vat asua ja toimis­tot sekä teol­lisu­usti­lat sinne mihin yrit­täjät katso­vat niiden parhait­en sopi­van. Täl­lainen jostain 1800-luvun saas­teon­gelmista lähtevästä ja toim­into­jen erot­telu­un perus­tu­vas­ta kivan selkeitä erivärisiä kart­to­ja tuot­ta­maan pyrkivästä näen­näisti­eteel­lis­es­tä funk­tion­alis­es­ta kaupunkisu­un­nit­telus­ta pitäisi päästä eroon. Tää aiheut­taa vain turhia jäykkyyk­siä ja sitä kaut­ta suuria kus­tan­nuk­sia, joi­ta me kaik­ki mak­samme. Samal­la luo­daan turhaa liiken­net­tä ja kuollei­ta kaupungi­nosia jne. sijoit­ta­mal­la toimin­not väk­isin eri alueille.

    Jos jol­lakin luk­i­jal­la on hyviä perustelu­ja sille, mik­si toim­into­jen sijoit­telua tulisi nykyisel­lä taval­la säädel­lä, niin kuulisin mielelläni. 

    Kaavoitus­ta täy­ty­isi muutenkin uud­is­taa, toise­na räikeänä ongel­mana esim. pysäköinti­nor­mit, jot­ka tekevät per­in­teis­es­tä kaupunki­rak­en­tamis­es­ta (Punavuori, Töölö, Kallio jne.) käytän­nössä mahdotonta. 

    Mitä jos ajateltaisi­in koko kaavoitus puh­taal­ta pöy­dältä? Mitä jos kaavas­sa määritet­täisi­in kullekin ton­tille (mah­dol­lisen raken­nus­suo­jelun lisäk­si) ain­oas­taan korkein sal­lit­tu räystäs/harjakorkeus? (jot­ta voidaan säädel­lä alueen toim­intoti­heyt­tä mm. liiken­teel­li­sistä syistä). Mitä muu­ta olisi syytä säädel­lä, jos mitään?

    Vastaa

12. Asun­toti­lanne on (poli­it­tisen) tah­don asia. Toimis­totilo­jen vacan­cy rate sen todis­taa. Kaavoit­ta­ja on tah­tonut toimis­to­ja joten niitä on liikaa, päin­vas­toin kuin asuntoja.

    Muu­toin olen sitä mieltä, että kan­takaupunki­in tulee rak­en­taa asun­to­ja opiske­li­joille, ei hitas-arpajaisiin.

    Vastaa

13. Osmo Soin­in­vaara:
    Län­sisa­ta­man raskaampi kaavoitus kaa­tui pysäköinti­normi­in. Asukkai­ta olisi saatu mah­tu­maan enem­mänkin, mut­ta auto­ja ei kohtuukus­tan­nukjsin. Sitä on vaikea ymmärtää, mik­si alueelle ei olisi voin­ut rak­en­taa enem­män asun­to­ja autottomille. 

    Oikeesti? Kukaan ei halun­nut rak­en­taa kor­keem­paa? (Sisältäen autopaikat)

    Vai tarkoi­tatko, että kun ensin olti­in sidot­tu kädet raken­nuk­sien korkeudel­la ja sit­ten autopaikoil­la ja sit­ten monel­la muul­la asial­la, tästä kokon­aisu­ud­es­ta ei saatu enem­pää kerrosneliöitä?

    Vastaa

    1. Autopaikat olisi joudut­tu louhi­maan kah­teen ker­rokseen. Kun olleen meren pin­nan ala­puolel­la täyt­tö­maal­la., sille tulee aikalail­la hintaa.
       Oike­as­sa kan­takaupungis­sa on päästy huo­mat­tavasti suurem­pi­in tehokku­us­lukuin ilman korkeam­paa rake­tamista, mut­ta auto­ja sinne ei mahdukaan. 

       Vastaa

14. Mika:
    …omis­tavalle luokalle annetaan … 

    Mika on lukenut Marx­in­sa, mut­ta uno­htaa, että se aate meni jo konkkaan Neu­vos­toli­iton myötä. Markki­nat tuot­ta­vat parem­paa kaupunkisu­un­nit­telua kuin virkamiehet tai poli­itikot — se vain on niin. 

    Lop­ul­ta myös “omis­tam­a­ton luok­ka” hyö­tyy, kos­ka asun­not ovat halvem­pia kuin (liikaa) sään­nellyssä yhteiskun­nas­sa. Suomen asun­topoli­ti­ik­ka on epäon­nis­tunut ja sen me näemme valitet­tavasti hintatasossa.

    Vastaa

15. Petri Sakki­nen: ikku­nat­tomat asuinhuoneet

    Palo­tur­val­lisu­us ehdot­tomasti edel­lyt­tää, että jokaises­ta huoneesta on vara­pois­tu­mistie (= ikku­na). Ei virkamies, tai edes poli­itikko, voi sal­lia kellekään riskiä kuol­la tuli­palos­sa vara­tien puut­tumisen takia.

    Vastaa

16. Kalle: Mika on lukenut Marx­in­sa, mut­ta uno­htaa, että se aate meni jo konkkaan Neu­vos­toli­iton myötä. Markki­nat tuot­ta­vat parem­paa kaupunkisu­un­nit­telua kuin virkamiehet tai poli­itikot – se vain on niin. 

    Lop­ul­ta myös “omis­tam­a­ton luok­ka” hyö­tyy, kos­ka asun­not ovat halvem­pia kuin (liikaa) sään­nellyssä yhteiskun­nas­sa. Suomen asun­topoli­ti­ik­ka on epäon­nis­tunut ja sen me näemme valitet­tavasti hintatasossa. 

    Suomen ja pääkaupunkiseudun asun­topoli­ti­ik­ka ei tai­da olla ihan noin suo­ravi­ivaista ja simp­peliä kuin esität. Asun­tosi­joit­ta­jil­la on ollut 15 vuot­ta onnen­päivät kun lama-ajan jäljiltä hal­val­la saadun omaisu­u­den hin­ta on kivun­nut taivaisi­in, ja toki samal­la vuokratuot­to on tuonut tasaista tuloa sijoittajalle.

    Täl­lä het­kel­lä mm. yksiö­markki­nat ovat rankasti yliku­umen­neet ja Vuokratur­vakin on alka­nut kotiut­taa noista voit­to­jaan. Eli velka­ra­hal­la pelaa­vat mat­timyöhäiset höynäytetään osta­maan kuplahin­taiset kanako­pit tolkut­toma­l­la hin­nal­la, ja samal­la tankataan toimis­totilo­ja sään­te­lyn vapaut­tamisen toivossa.

    Tämä näin marx­i­laise­na mielip­i­teenäni asi­as­ta, jän­ni­tyk­sel­lä odotan että tuoko tuon sään­te­lyn purku jät­tipotin sijoit­ta­jille ja kenel­lä jää mus­ta pekka käteen.

    Asun­tokau­pas­sa, kuten muus­sakin kau­pas­sa tavoit­teena on voiton mak­si­moin­ti, se hal­pa asun­to­tuotan­to voi onnis­tua jenkkilässä kil­pailun kautta(oikeisto-oikeisto tilanne, kaavoitus­poli­ti­ik­ka taitaa olla myös vähän eri?), mut­ta viher-vasem­mis­to-oikeis­to­lainen poli­ti­ikan jakau­ma tun­tuu aina menevän siihen että kokoomus höynäyt­tää mui­ta ja osaa pela­ta sään­te­lyko­rt­tin­sa oikein.

    Muis­telepa vaik­ka Sukarin Idea­park-han­ket­ta Vihdis­sä, Vapaavuoren kom­men­toin­tia ja piakkoin Lom­mi­laan tule­vaa kau­pan suuryk­sikköä. Mis­sä sään­nelti­in, kenen kus­tan­nuk­sel­la, toteu­tuiko markki­na­t­alous ja syn­tyikö kamala automarkettikeskittymä?

    Sään­te­ly-kort­tia voi ja saa käyt­tää vapaasti kun sel­l­aiset lyömäaseet on annet­tu äänestäjien toimes­ta käteen. Olisin itse sitä mieltä että jos jotain omis­taa niin tehköön omaisu­udel­laan mitä lystää kun­han ei ydin­reak­to­ria tai muu­ta ympäristöä vaaran­tavaa luvat­ta rakenna.

    Eli mielip­i­teeni lyhyesti:

    - Sukari rak­en­takoon Ideapark:insa
    — Toimis­tois­sa asut­takoon jos siltä vaan tuntuu
    — Sään­te­ly esim. ydin­voima-alal­la on läh­es toivottavaa.

    Ja toki meis­sä kaikissa asuu pieni marx­i­lainen, meil­lä saat­taisi olla sosi­aal­ista hal­paa asun­to­tuotan­toa jos Haka olisi vielä kehissä mukana mut­ta oikeis­to­lainen hal­li­tus päästi sen konkurssi­in. Mah­toi vasem­mis­toa har­mit­taa. (omaa mutu-tun­tu­maa, kuten kaik­ki kirjoitteluni).

    Taval­laan toki hupaisaa että Koivis­to oli yksi laman arkkite­hdeistä joka kaa­toi Hakan, STS:n jne.

    Vastaa

17. Toimis­to­talo­jen run­got ovat tavanomais­es­ti asuin­talo­jen runk­o­ja syvem­piä. Helsin­gin keskus­tas­sa tämä ei vält­tämät­tä ole ongel­ma, koska:
    (1) Mon­et toimis­toki­in­teistöt ovat entisiä asuinki­in­teistöjä. Runk­osyvyys on täl­löin asumiseen sopiva.
    (2) Etenkin keskus­tan ruu­tukaa­va-alueel­la on rin­nakkain toimis­to- ja asuin­talo­ja. Ruu­tukaa­van joh­dos­ta yhdel­lä talol­la (pl. katu­jen kul­mat) ei tyyp­il­lis­es­ti ole naa­pureista merkit­tävästi poikkeavaa runkosyvyyttä.

    Väl­jem­min raken­ne­tu­il­la toimis­toalueil­la (Pitäjän­mä­ki, Vat­tunie­mi) poikkeav­ia runk­osyvyyk­siä esi­in­tyy. Toimis­to­talon muu­tospro­jek­ti asuin­talok­si kan­nat­ta­nee tuol­loin aloit­taa tilaa­mal­la pusku­trak­tori. Onnis­tuneis­takin muu­tok­sista on toki esimerkke­jä — esim. Hel­varin tehdas Pitäjänmäentiellä.

    Vastaa

18. Oikein hyvä kir­joi­tus, Osmo.
    Tyhjää toimis­toti­laa on Stadis­sa valtavasti.

    Vastaa

19. Tutk­i­ja Punavuores­ta:
    …Työ­matkat Helsingis­sä suju­vat lähiöstä keskus­taan – mik­sei myös toiseen suun­taan. Poikit­tainen liikku­mi­nen (Haku­ni­las­ta Lep­pä­vaaraan tai Soukas­ta Tikkuri­laan töi­hin) on läh­es mahdotonta… 

    Eihän tuos­sa ole mitään ongelmia. Liikenne kehien suun­taan toimii moni­in mui­hin kaupunkei­hin ver­rat­tuna ihan hyvin henkilöau­tol­la. Vähän hidastelee, jos halu­at vält­tämät­tä osua siihen vartin aamuruuhkaan. 🙂

    Teimme val­in­tamme jo 50-luvul­la, kun lähdimme rak­en­ta­maan lähiöitä. Siihen type­r­yy­teen ei auta vaik­ka ajaisimme kuin­ka paljon tahansa tyhjil­lä bus­seil­la pitkin Espoon met­siä. Nekin tuki­ra­hat kan­nat­taa mielum­min pan­na liiken­nein­vestoin­tei­hin niin, että henkilöau­toli­ikenne toimii entistä paremmin. 😉

    On ihan toinen asia, oliko valit­tu lähiörak­en­tami­enn mitenkään järkevää. Jos halu­amme paran­taa joukkoli­iken­teen mah­dol­lisuuk­sia, se tehdään kaavoituk­sel­la, ei syytämäl­lä miljoo­nia kan­nat­ta­mat­tomaan toim­intaan. Nykyisel­lään joukkoli­ikenne ei ole kestäväl­lä pohjalla.

    Vastaa

20. Toimis­tot sopi­vat hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien var­teen junaradan viereen, jos­sa on liian meluisaa asuinrakentamiselle.

    Vastaa

21. Andy: On se muuten ihme, että Helsin­gin metrolin­ja ei pysähdy / kul­je Pasilassa.

    Mitä ihmettä? Pysähtyy­hän siel­lä jo A‑, M‑, I‑, K- ja N‑tunnuksin ajet­ta­vat metrolin­jat, joi­ta nyt vain kut­su­taan edelleen van­hah­tavasti nimel­lä “lähi­ju­na”, vaik­ka metro­rataa ajavatkin.

    Vastaa

22. Kovin mon­et tah­too ajaa autol­la, mut­ta perin har­vat tah­too asua sen väylän vier­essä, jos­ta ne mon­et ajaa. Tulok­se­na on aika älytön hajanainen kaupunki­rakenne, joka pakot­taa han­kki­maan per­heeseen kak­si autoa joil­la van­hem­mat kul­jet­ta­vat lap­si­aan joka paikkaan, kun muuten ei pääse. Autot­to­mia pide­tään jonkin­laisi­na invalideina, van­han miehen kauhun paik­ka on kun kort­ti menee. Sit­ten alkaa men­ovesi kallis­tua samaan aikaan kun reaal­i­t­u­lot las­kee. Se aika on nyt. Nyt pitäisi paika­ta men­neen ajan virheitä.

    Vastaa

23. Pet­teri Koso­nen:
    Mietin että onko pitkässä juok­sus­sa seu­rauk­se­na yhä suurem­pi elämän­tyylien eriy­tymi­nen, jos­sa kan­takaupun­gin asukkaat elävät urbaa­nia unel­maansa, ja miljoona esikaupunkialueen asukas­ta elää omaa elämään­sä esikaupunkialueilla? 

    Eiks tää olisi juuri toiv­ot­tavaa, sil­lä lähiöo­mako­ti­a­su­jil­la ja kan­takaupunki­a­su­jil­la on keskimäärin ihan omat elämä­tyylin­sä ja kum­matkin halu­a­vat esimerkik­si kehit­tää omaa ympäristöään varsin eri tavoin?

    Vastaa

24. Kalle:Teimme val­in­tamme jo 50-luvul­la, kun lähdimme rak­en­ta­maan lähiöitä. 

    Voimme kuitenkin rak­en­taa Helsinki­in lisää (kanta)kaupunkia, kos­ka sinne on selkeästi tunkua ja tilaa kyl­lä riittää¹.

    Mitä use­ampi ihmi­nen, joka halu­aa asua kan­takaupungis­sa, myöskin voi asua kan­takaupungis­sa, niin sitä use­ampi ihmi­nen voi asua lähiössä sik­si, että halu­aa asua siel­lä eikä sik­si, että on pakko, kun lähempänä keskus­taa ei ole varaa asua.

    ¹) Tilaa kyl­lä riit­tää, pait­si kaavoit­ta­jan ikiomil­la kart­tale­hdil­lä, joiden mukaan maa on ikuis­es­ti lop­pu ja ain­oa enää tehtävis­sä ole­va asia on pakkoli­it­tää Pohjois-Kar­jala Helsinki­in, jot­ta saadaan tilaa uusille motar­ili­it­tymille, lähiöille ja omakotitaloille.

    Vastaa

25. Kalle K.:
    On aika turha kri­ti­soi­da yri­tys­ten sijain­tia Hert­toniemessä metroase­man läheisyy­dessä oma­l­la ton­til­laan, kun sal­lii siir­to­la­pu­u­tarhan jatkaa hil­jaise­loaan kaupun­gin veron­mak­sajien omis­ta­mal­la ja sub­ven­toimal­la alueel­la käve­ly­matkan päässä metroasemalta.

    On siinä nyt kuitenkin sem­moinen pikkuero, että Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarha on 10 hehtaaria ja teol­lisu­usalue 80 hehtaaria. Viik­in­tien liit­tymä on suo­ja-aluei­neen 10–15 hehtaaria, ja Hert­toniemen metroase­man kohdal­la Itäväylä kol­men Man­ner­her­mein­in­tien levyi­nen. On hie­man vaikea ymmärtää miten minkään näistä ottamista kort­telirak­en­tamiseen estää se että jotain toista ei ole otet­tu, ja varsinkaan sitä miten kaik­ki ker­ral­la vaa­timus edis­tää sitä.

    Vastaa

26. Osmo Soin­in­vaara:
    Autopaikat olisi joudut­tu louhi­maan kah­teen ker­rokseen. Kun olleen meren pin­nan ala­puolel­la täyt­tö­maal­la., sille tulee aikalail­la hintaa.
    Oike­as­sa kan­takaupungis­sa on päästy huo­mat­tavasti suurem­pi­in tehokku­us­lukuin ilman korkeam­paa rake­tamista, mut­ta auto­ja sinne ei mahdukaan. 

    No jaa, on siel­lä tilaa noin yhteen autoon kolmea tai neljä asun­toa kohti, ja ihan hyvin mah­tuu aja­maankin. Ongel­ma ei ole autot autoil­i­joista puhu­mat­takaan, vaan vinksah­tanut aja­tus että ensin mietitään miten kaik­ki mah­dollsi­est autot mah­tuu ja sit­ten mietitään että josko tehtäisi­in talo­jakin jäl­jelle jäävään tilaan. Liikenne, autotkin, sopeu­tuu kaupunki­in eli ei siitä tule huole­htia, sen kun tekee kaupunkia.

    Vastaa

27. tpyy­lu­o­ma: On siinä nyt kuitenkin sem­moinen pikkuero, että Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarha on 10 hehtaaria ja teol­lisu­usalue 80 hehtaaria. Viik­in­tien liit­tymä on suo­ja-aluei­neen 10–15 hehtaaria, ja Hert­toniemen metroase­man kohdal­la Itäväylä kol­men Man­ner­her­mein­in­tien levyi­nen. On hie­man vaikea ymmärtää miten minkään näistä ottamista kort­telirak­en­tamiseen estää se että jotain toista ei ole otet­tu, ja varsinkaan sitä miten kaik­ki ker­ral­la vaa­timus edis­tää sitä.

    On kiis­ta­ton tosi­a­sia, että Hert­toniemen yri­tysalue on suuri alue, vaikkakin teol­lisen toimin­nan on paljolti kor­van­nut autokaup­pa ali­hankki­joi­neen. Minus­ta on varsin asi­akasys­täväl­listä, että sijain­ti ohjaa auton huoltoon vienyt­tä siir­tymään joukkoli­iken­teeseen päiväk­si tai muutamaksi!

    Silti: kaik­ki siir­to­la­pu­u­tarhat ja ikimuis­tois­t­en nautin­taoikeuk­sien mökkialueet täy­den­nys­rak­en­tamiseen kel­paav­il­la alueil­la pitäisi ottaa suuren­nus­lasin alle, ja metron var­si etunenässä. 

    Pitäisi, ja toki tiedän, ettei ote­ta. Ei niin kauan kuin tärkeä yhteiskun­nalli­nen (luot­ta­mushenkilöi­den) etu vaatii säilyttämistä.

    Vastaa

28. Simo Mele­nius: Voimme kuitenkin rak­en­taa Helsinki­in lisää (kanta)kaupunkia, kos­ka sinne on selkeästi tunkua ja tilaa … 

    Juuri noin! Kos­ka aloite­taan talkoot ja piir­retään uudet kaa­vat Meilah­teen sekä Haa­gaan? 🙂 Munkkiniemeen onkin jo ole­mas­sa kaa­va, kun­han sitä noudatettaisiin.

    Vastaa

    1. Kalle,
       Jos tarkoi­tat Munkkiniemen kaaval­la Elien Saarisen kaavaa, niin kyl­lä se ulot­tuu Haagaankin.

       Vastaa

29. “On se muuten ihme, että Helsin­gin metrolin­ja ei pysähdy / kul­je Pasilassa.”

    Siinä ihmettelemistä niin paikkakun­ta­laisille kuin käypäläisille. Helsin­gin nykyisessä yleiskaavas­sa on vielä varaus Pasi­lan metrolle, mut­ta tulevas­sa ei tai­da olla.

    Nyt usko­taan “pikaratikkaan” ja Pisaraan.

    Vastaa

30. Taa ollan päsä­ty Pis­ran, joten pistän siitä taas ylös omia ajatukl­siani. Eli siis tois­tan niitä.

    NYT ON NOSTETTAVA PISARA PÖYDÄLLE

    Kun jotakin ker­ran tehrähän se tehrähän sit­ten kun­nol­la. Ja kun jotakin ker­ran han­ki­ta­han, han­ki­ta­han sit­ten kun­nol­lista.” (Sanan­lasku Kannukssta)

    Pis­ara eli lähi­ju­nara­ta Pasi­las­ta Töölön, Rauta­tien­torin, Hakaniemen ja Alp­pi­lan kaut­ta takaisin Pasi­laan on nyt hyvin pitkälle suun­nitel­tu, ja rahoi­tus­takin valmis­tel­laan. Radan tarpeel­lisu­us on jok­seenkin mut­ta ei aivan selvä. 

    Nyt kun Pis­ara raken­netaan seu­raavak­si 150 vuodek­si, kan­nat­taa selvit­tää tulisiko se toteut­taa oleel­lis­es­ti toisin tavoin. Sil­loin rata myös tar­joaisi suo­ran junay­htey­den lento­ken­tältä Meilah­teen ja Töölöön ja suo­ran lähi­ju­nay­htey­den Meilah­den klinikoille. Sekaan­nuk­sien vält­tämisek­si käytän radas­ta parem­man puut­teessa nimeä Hurma-rata.(Huopalahti — Ruskea­suo — Alppila) 

    Ehdot­ta­mani rata lähtisi Huopalahdes­ta maan alle jatkaisi Ruskea­suon sekä Meilahdessa HUS:in klinikoiden alta Töölön­to­rille. Sieltä edelleen Kampin kaut­ta Rauta­tien­to­rille, Hakaniemeen, mah­dol­lis­es­ti Alp­pi­laan, edelleen Pasi­las­sa maan alla Käpylään, jos­sa liit­ty­isi Ker­a­van kaupunki­rataan. Vaikut­taa nimit­täin aika han­kalal­ta yrit­tää saa­da rata maan päälle Pasi­las­sa, joten seu­raa­va ase­ma eli Käpylä on helpompi. 

    Kamp­pi – Rautatiease­ma – Hakanie­mi ‑rata kulk­isi samas­sa tasos­sa kuin metro. Tämä merk­it­see sitä, että Töölön metroa ei voi toteut­taa, mut­ta toisaal­ta tämä rata on sama kuin Töölön metro.

    Radan pitu­us olisi noin 12–13 km. Maanalaisia asemia siinä olisi kuusi tai seit­semän. Pis­aran kus­tan­nuk­set ovat noin 800 Me ja radan pitu­us 8 km, asemia riisu­tus­sa ver­sios­sa vain kolme. Kus­tan­nuk­sia tulisi siis arvi­ol­ta 1200–1400 Me eli lisää 400–600 Me. Iso raha, mut­ta ei sen suurem­pi kuin Län­simetron jatkami­nen Matinkylästä Kiven­lah­teen. Ja tämä ratkaisu paran­taisi oleel­lis­es­ti pääkaupunkiseudun liikenneoloja.

    Peri­aat­teessa, joskaan toden­näköis­es­ti ei käytän­nössä radal­la voisi liiken­nöidä metrokalus­tol­la. Tule­vaisu­udessa olisi luon­nol­lista, että paikallisju­nia liiken­nöi HSL. 

    Laskin mielessäni, että ainakin kak­si reit­tiä voi kulkea tätä kaut­ta: Kehära­ta Helsin­ki – Tikkuri­la – Lento­kent­tä – Huopalahti – Helsin­ki ja kaupunki­ra­ta Kauk­lahti – Helsin­ki – Ker­a­va. U‑, S‑, L- ja Y‑junat tar­joaisi­vat siis län­nen suun­nas­ta suo­ran yhtey­den Pasi­laan ja Helsin­gin keskusrautatieasemalle.

    Meilah­den sairaala- ja ope­tuskom­pleksin päivit­täis­ten käyt­täjien lukumäärä — henkilökun­ta, opiske­li­jat, polik­linikkakäyn­nit, mag­neet­tiku­vauk­set, omaisvierailut jne. — on siinä 10 – 12.000. Käyt­täji­in on lisät­tävä vielä Folkhäl­san, työter­veyslaitos, Akti­ivi-insti­tu­ut­ti, Markki­noin­ti-Insti­tu­ut­ti ja 11-ker­roksisen Aura-talon toimis­tot. Englan­ti­lainen koulu, Stein­er-koulu, Nor­den­skiöldinkadun jäähal­li ja Urheilukadun jalka­pal­loa­reena ovat samoin 6 ‑800 metrin päässä. Pasi­las­sa on nyt n. 25.000 työ­paik­ka ja sinne suun­nitel­laan Ruo­ho­lah­den ver­ran, so. n. 10.000 työ­paikkaa. Mitään uut­ta kaupun­gin keskus­taa Pasi­las­ta ei tule, vaik­ka sata vuot­ta on uumoiltu.

    Asem­i­na Ruskea­suo ja Alp­pi­la voisi­vat olla optioi­ta. Ne voi olla järkev­in­tä jo valmi­ik­si louhia, sil­lä se ei ole mah­do­ton kus­tan­nus ( n. 100 e/m3), ja tilaa voi jotenkin käyt­tää hyödyk­si vaik­ka varas­tona. Samoin on mielekästä rak­en­taa rata myös kaukoli­iken­nekalus­tol­la kul­jet­tavak­si, jos kus­tan­nus­lisä ei ole kohtu­u­ton. Itse arvioisin sen ole­van 2–3 Me/km.

    Ensi hätään ja joka tapauk­ses­sa tule­vaa tarvet­ta varten on syytä rak­en­taa pysäk­ki Helsinginkadun ja radan risteyk­seen. Tämä on mielestäni ver­rat­en huokea toteut­taa, sil­lä riit­tää rak­en­taa yksinker­taiset pysäk­it Lep­pä­vaaran (Espoon) ja Ker­a­van kaupunki­ra­to­ja varten, esiku­vana Berli­inin S‑Bahnin Bellevue-asema

    Vastaa

31. Metro palvelee vain osaa Helsinkiä ja vielä pienem­pää osaa Espoo­ta. Se on hyvin pääkaupunkikeskeinen. Pis­ara sen sijaa palvelee koko seu­tua, myös meitä kauem­pana asu­via. Kan­natan Pis­araa ja lentokenttärataa.

    Vastaa

32. Sep­po Vep­säläi­nen:
    “On se muuten ihme, että Helsin­gin metrolin­ja ei pysähdy / kul­je Pasilassa.”

    Siinä ihmettelemistä niin paikkakun­ta­laisille kuin käypäläisille. Helsin­gin nykyisessä yleiskaavas­sa on vielä varaus Pasi­lan metrolle, mut­ta tulevas­sa ei tai­da olla.

    Nyt usko­taan “pikaratikkaan” ja Pisaraan.

    Onko tässä mitään ihmettelemistä? Pasi­lan kulke­vat mm. metro­ju­nal­in­jat U, S, L, Y, M, K, I R, H ja Z. Niitä osin ei kut­su­ta metro- vaan lähijuniksi.

    Vastaa

33. Mika: …Asun­tosi­joit­ta­jil­la on ollut 15 vuot­ta onnen­päivät kun lama-ajan jäljiltä hal­val­la saadun omaisu­u­den hin­ta on kivun­nut taivaisi­in, ja toki samal­la vuokratuot­to on tuonut tasaista tuloa sijoittajalle… 

    Pääkaupunkiseudun asun­topoli­ti­ik­ka on ollut hyvinkin yksivi­ivaista koko sodan jälkeisen ajan. Sään­te­lyl­lä on kyet­ty kon­trol­loimaan, eli nos­ta­maan hin­to­ja. Rahat ovat val­uneet har­vo­jen gryn­de­rien tasku­un. Osmokin kir­joit­ti tääl­lä joskus, miten raha aikoinaan siir­tyi gryn­dereiltä poli­itikoille. Enkä usko, että poli­itikot oli­si­vat jääneet nykyäänkään osat­tomik­si, kyl­lä taustal­la yhä pyörii jokin ansain­ta­logi­ik­ka myös päättäjillä.

    Ennen sotia rak­en­ta­ja ja raken­nut­ta­ja oli­vat eri taho. Kaupungilla ei ollut mah­dol­lisu­ut­ta käh­miä, eikä varaakaan käh­miä, hyvä että sai­vat koulut ja muut tarpeel­liset raken­nuk­set raken­nett­tua. Markki­nat loi­vat ne kaupungi­nosat, jot­ka nyt ovat kaikkein halu­tu­impia. Esimerkik­si Kallion, kos­ka sil­loinkin oli tarvet­ta pienistä asunnoista.

    Tarkasti sään­nel­ty rak­en­t­a­mi­nen yhdessä kaavoitus­mo­nop­o­lin ja pakkol­u­nas­tu­soikeu­den kanssa on pääsyy kohtu­ut­tomaan hin­tata­soon pääkaupunkiseudul­la. Jos oikeasti halut­taisi­in kohtu­uhin­taista asum­ista, puret­taisi­in ainakin kak­si noista kolmes­ta älyt­tömyy­destä ja annet­taisi­in markki­noiden hoitaa hin­tata­so kohdalleen.

    Vastaa

34. Mika: Tuo kont­to­rien muut­ta­mi­nen asun­noik­si tarkoit­taa että omis­tavalle luokalle annetaan melkein lupa painaa rahaa kun neliöhin­ta kolminker­tais­tuu yhdessä yössä.

    Kolminker­tais­tu­mi­nen voi kir­jaimel­lis­es­ti pitää paikkansa, mut­ta sil­loin puhutaan kiin­teistön purkamis­es­ta ja uuden rak­en­tamis­es­ta, jol­loin kulu­jakin tulee huima määrä.

    Jotain ver­tailua saa siitä, että pääkaupunkiseudul­la van­ho­jen toimis­to­jen vuokrat ovat kesku­stam­pana luokkaa 20 €/m2/kk, syr­jem­pänä 14 €/m2/kk. Uudet tilat voivat olla kalli­impia kauem­panakin. Vuokrata­so ei siis kovin paljon lop­ul­ta poikkea asun­to­jen vuokrata­sos­ta, mut­ta teknis­es­ti asuin­ti­lat ovat mon­imutkaisem­pia (lin­jas­tot, vesip­is­teet, märkätilat).

    Asun­to-osakey­htiöis­sä ole­vien liiketilo­jen myyn­ti­hin­nat ovat huo­mat­tavasti alhaisem­pia kuin vas­taa­van kokois­t­en asun­to­jen hin­nat samas­ta yhtiöstä. Tähän on usein seli­tyk­senä se, että liiketiloil­la on tyyp­il­lis­es­ti huo­mat­tavasti korkeampi yhtiö­vastike. Lisäk­si liiketi­la voi olla osit­tain kel­lar­i­tiloi­hin tai muuten huonom­pi­in tiloi­hin rakennettu.

    Toimis­totilo­jen muut­tamisen vapaa sal­lim­i­nen toisi nykyisel­lään joil­lakin alueil­la lisää asun­to­ja, mut­ta ei siitä kuitenkaan mitään kovin suurim­it­taista liiket­tä aikaan saisi, eikä omis­ta­va luok­ka senkään jäl­keen vielä saisi kyl­lik­seen työläisen verta.

    Vastaa

35. Kalle: Jos oikeasti halut­taisi­in kohtu­uhin­taista asum­ista, puret­taisi­in ainakin kak­si noista kolmes­ta älyt­tömyy­destä ja annet­taisi­in markki­noiden hoitaa hin­tata­so kohdalleen.

    Olen mon­es­ta asi­as­ta jok­seenkin samaa mieltä, mut­ta mil­lä taval­la pakkol­u­nas­tu­soikeus on tässä ongel­malli­nen? Ongelma­han on se, että sitä ei käytetä. Jos pks:n kaupun­git lunas­taisi­vat raaka­maa­ta raaka­maan hin­taan Oulun tapaan, tont­tip­u­las­ta luet­taisi­in historiankirjoista.

    Vastaa

36. Osmo Soin­in­vaara:
    Autopaikat olisi joudut­tu louhi­maan kah­teen ker­rokseen. Kun olleen meren pin­nan ala­puolel­la täyt­tö­maal­la., sille tulee aikalail­la hintaa.
    Oike­as­sa kan­takaupungis­sa on päästy huo­mat­tavasti suurem­pi­in tehokku­us­lukuin ilman korkeam­paa rake­tamista, mut­ta auto­ja sinne ei mahdukaan. 

    Tästähän on tulos­sa oikein klassi­nen olk­iukko. Kos­ka jätkäsaari on jo valmi­ik­si läh­es täysin keinotekoinen, ei olisi ollut mitenkään vaikeaa lait­taa puo­let saaren pin­ta-alas­ta kan­nen alle. Sinne olis sitte mah­tunu vaik­ka kuin­ka paljon parkki­ti­laa kuten myös huoltoli­ikenne ja kun­nal­lis­tekni­ik­ka. Mut­ta jos suun­nit­telus­sa ei ole mitään tarvet­ta kus­tan­nuste­hokku­u­teen, niin kalli­il­la ratkaisuil­la saadaan näp­pärästi pidet­tyä sosi­aaliset ongel­mat kaukaisem­mis­sa lähiöis­sä. Kokon­aan toinen jut­tu on tiet­ty se, että jo nyt suun­nitel­tu liiken­nemäärä sumput­taa koko alueen alim­i­toite­tun kap­a­siteetin takia. Ei sinne ruuhkaan mah­du enää kon­gres­si­hotel­liasi­akkai­ta jonottamaan…

    Vastaa

    1. Tästähän on tulos­sa oikein klassi­nen olk­iukko. Kos­ka jätkäsaari on jo valmi­ik­si läh­es täysin keinotekoinen, ei olisi ollut mitenkään vaikeaa lait­taa puo­let saaren pin­ta-alas­ta kan­nen alle

       Tämä Mer­i­haas­ta ja Itä-Pasi­las­ta tut­tu ratkaisu ei jostain syys­tä houkutel­lut kaavoittajaa.

       Vastaa

37. hukkaan meni: Palo­tur­val­lisu­us ehdot­tomasti edel­lyt­tää, että jokaises­ta huoneesta on vara­pois­tu­mistie (= ikku­na). Ei virkamies, tai edes poli­itikko, voi sal­lia kellekään riskiä kuol­la tuli­palos­sa vara­tien puut­tumisen takia.

    Miten ikku­na on parem­pi vara­pois­tu­mistie kuin vaik­ka toinen ovi? Vaa­timus “luon­non­va­l­osta” on jostain ajal­ta ennen keino­val­oa ja maise­mat voidaan hoitaa parin vuo­den päästä oled-tapetilla…

    Vastaa

38. Tutk­i­ja Punavuores­ta:
    Onnis­tuneis­takin muu­tok­sista on toki esimerkke­jä – esim. Hel­varin tehdas Pitäjänmäentiellä.

    Loft-sana on kokenut aikamoi­sen inflaa­tion koh­dat­tuaan suo­ma­laisen rak­en­tamiskult­tuurin. Radiote­htaas­sakin käm­pän osta­jal­la oli mah­dol­lisu­us päät­tää vain muu­ta­man väli­seinän ole­mas­saolosta. Seinän siirtämi­nen tai par­ven rak­en­t­a­mi­nen vaati­nee melkein kaava­muu­tos­ta, mut­ta on ainakin taval­liselle osakkaalle läh­es mah­do­ton­ta. Taisi­vat lait­taa putket ja johdotkin väli­seinien sisään… No, ei tyh­mä ole se joka hin­tavaa­timuk­sen esit­tää, vaan…

    Vastaa

39. Osmo Soin­in­vaara: Tämä Mer­i­haas­ta ja Itä-Pasi­las­ta tut­tu ratkaisu ei jostain syys­tä houkutel­lut kaavoittajaa.

    Mer­i­ha­ka ja Itä-Pasi­la on suun­nitel­tu aikakaut­en­sa arkkite­hton­is­ten ihantei­den poh­jal­ta. Sama kos­kee myös lähiöitä. Niitä pidet­ti­in aikoinaan hyvinkin suure­na paran­nuk­se­na ihmis­ten asum­isoloi­hin. Oli juok­se­va kuuma vesi ja kaikkea. Mer­i­ha­ka on voit­tanut jonkun betoni­raken­nepalkin­nonkin. Kuka sanoo, että nyt tehtävät ratkaisut kestävät kri­ti­ikkiä vuosikym­me­nien päästä? 

    Muis­tat­teko Ara­van alkuaiko­ja? Sil­loin määrät­ti­in mm. min­i­mi asum­isväljyys, jos­ta tulikin yllä­tys, yllä­tys, mak­si­mi. Nyt meil­lä on run­saasti asun­tokan­taa, jos­sa on asum­isväljyys “hyvää itäeu­roop­palaista tasoa”. Täl­läkin pal­stal­la on mainit­tu, että lähiöitä ei tehty kestämään kuin muu­ta­ma kymme­nen vuot­ta. Onko tästä jotain primäärilähdet­tä? Noin puupäisen idean esit­täjä pitäisi lait­taa sul­je­tulle osas­tolle hoitoon. 

    Kom­men­toi­jis­sa on mielipuo­lia, jot­ka halu­a­vat asut­taa ihmiset 10–20 neliömetrin koppei­hin. Mik­si ihmeessä?

    Vastaa

40. Osmo Soin­in­vaara: Tämä Mer­i­haas­ta ja Itä-Pasi­las­ta tut­tu ratkaisu ei jostain syys­tä houkutel­lut kaavoittajaa.

    Mik­si kaavoit­ta­ja sit­ten halu­aa laa­jen­taa Itä-Pasi­lan ratkaisua Kes­ki-Pasi­laan? Kos­ka Itä-Pasi­la ei toi­mi kaupunk­i­na, yritetään kor­ja­ta se rak­en­ta­mal­la samaa enemmän?

    Vastaa

41. Kyl­lästynyt:
    Kom­men­toi­jis­sa on mielipuo­lia, jot­ka halu­a­vat asut­taa ihmiset 10–20 neliömetrin koppeihin. 

    Olet tain­nut käsit­tää hie­man väärin ja sen takia tulk­it­set kär­jistäen muuten hyvin asial­lisia kommentteja.

    Kom­men­toi­jis­sa on ihmis­ten _omien_ asum­istapaval­in­to­jen pätevyy­teen luot­tavia. Kah­denkymme­nen neliön asun­noil­la on kysyn­tää. Sel­l­aisia ei kuitenkaan voi rak­en­taa lisää. 

    Pien­asun­to­jen rak­en­tamisen mah­dol­lis­t­a­mi­nen sinkku­un­tu­van väestön kysyn­tää vas­taavasti ei tarkoi­ta asut­tamista. Jokainen voi jatkos­sa vali­ta myös tois­tasa­taaneliöisen kat­to­huoneis­ton jos sel­l­ainen sopii _omaan_ elämän­tyyli­in — niitä ei ole tarkoi­tus kieltää. 

    Ja kom­men­toi­jis­sa on toki myös maal­likkop­syki­a­tre­ja jot­ka käyt­tävät mielestään hauskan van­hah­tavaa lääketi­eteel­listä mie­len­ter­veys­di­ag­noosia toi­sista ihmi­sistä joiden mielip­i­teet eivät satu vas­taa­maan psyki­a­trin omia. Ei siitä toiv­ot­tavasti sen enempää.

    Vastaa

42. Osmo Soin­in­vaara: Tämä Mer­i­haas­ta ja Itä-Pasi­las­ta tut­tu ratkaisu ei jostain syys­tä houkutel­lut kaavoittajaa.

    Eiköhän kyse ole siitä että Mer­i­haas­sa ja Itä-Pasi­las­sa “kan­si” on kohdan­nut suo­ma­laisen raken­nuskult­tuurin. Näin tehdään kan­si asuinalueelle Mar­bel­las­sa. Huo­matkaa katu­jen mittakaava.

    Vastaa

43. Osmo Soin­in­vaara: Tämä Mer­i­haas­ta ja Itä-Pasi­las­ta tut­tu ratkaisu ei jostain syys­tä houkutel­lut kaavoittajaa.

    Äly hoi!
    Jos sun mielestä jotaan asi­aa ei kan­na­ta tehdä ollenkaan, kun siinä on joskus epäon­nis­tut­tu, niin kan­nat­taa uno­htaa (muun muas­sa) demokra­tia ja poli­ti­ik­ka kokon­aan (ja oikeas­t­aan ihan kaikki)!

    Vastaa

    1. Tätä kant­ta sovel­letaan Jätkäsaa­res­sa siel­lä, mihin se sovel­tuu, mut­ta nyt vaa­dit­ti­in, että sitä olisi sovel­let­tu kaikkial­la, mikä olisi kyl­lä muis­tut­tanut enem­män Ita-Pasi­laa, jos­sa kavelyalueet on nos­tet­tu katu­ja korkeam­malle. Ei tuo Espan­jalainenkaan kohde ollu toteutet­tu kuten esitet­ti­in, vaan ain­oas­taan piha oli nos­tet­tu. Tätä ratkaisua esit­telin myös ker­toes­sani Vacou­verin kaavoituk­ses­ta. Se on ihan eri asia kuin lait­taa kadut ja jalankulku eri korkeudelle.
       Van­cou­veriss­sa tämä oli toteutet­tu siten, että kadun var­res­sa oli town­house­riv­istö, ja sen takana tuo korotet­tu piha.
       Ratkaisu on ele­gant­ti, mut­ta se ei ole halpa.

       Vastaa

44. spot­tu: Eiköhän kyse ole siitä että Mer­i­haas­sa ja Itä-Pasi­las­sa “kan­si” on kohdan­nut suo­ma­laisen raken­nuskult­tuurin. Näin tehdään kan­si asuinalueelle Mar­bel­las­sa. Huo­matkaa katu­jen mittakaava.

    Espan­jas­sa osa­taan monia asioi­ta yllät­tävän hyvin, jos ote­taan huomioon kuina “tyh­mää ja laiskaa” kansaa ovat. Olis kiva myös että eräskin kaupun­gin­su­un­nit­telupoli­ti­ikkaa har­joit­ta­va ei putoaisi aina pop­ulis­min kuilu­un, kun keskustelu siir­tyy oma­lle vastuualueelle…

    Vastaa

45. Kort­telip­i­hat on Jätkässä tehty tuol­laisel­la mar­bel­lalaisel­la kan­nel­la, mut­ta se sit­ten taas tekee kohteista kort­telin kokoisia, joten vain isot fir­mat voivat rak­en­taa niitä ja hin­nat karkaa­vat kil­pailun puu­teessa käsistä.

    Vastaa

46. Osmo Soin­in­vaara: Se on ihan eri asia kuin lait­taa kadut ja jalankulku eri korkeudelle.

    Tässä on katu ja jalankulku eri korkeudel­la. Ei lainkaan huonoa kaavoitus­ta, tosin puris­tekivet, kylp­pärikaake­li ja muu ei-kau­ni­isti ikään­tyvä mate­ri­aali tekee ympäristöstä pati­noituneen sijaan nuhjuisen.

    Vastaa

47. Osmo Soin­in­vaara:
    Tätä kant­ta sovel­letaan Jätkäsaa­res­sa siel­lä, mihin se sovel­tuu, mut­ta nyt vaa­dit­ti­in, että sitä olisi sovel­let­tu kaikkial­la, mikä olisi kyl­lä muis­tut­tanut enem­män Ita-Pasi­laa, jos­sa kavelyalueet on nos­tet­tu katu­ja korkeam­malle. Ei tuo Espan­jalainenkaan kohde ollu toteutet­tu kuten esitet­ti­in, vaan ain­oas­taan piha oli nos­tet­tu. Tätä ratkaisua esit­telin myös ker­toes­sani Vacou­verin kaavoituksesta.Se on ihan eri asia kuin lait­taa kadut ja jalankulku eri korkeudelle.
    Van­cou­veriss­sa tämä oli toteutet­tu siten, että kadun var­res­sa oli town­house­riv­istö, ja sen takana tuo korotet­tu piha.
    Ratkaisu on ele­gant­ti, mut­ta se ei ole halpa.

    Kuka on vaat­in­ut “kaikkial­la” ja katu sekä käve­ly eri korkeudelle?

    Vastaa

    1. Myön­nän, luin Token kom­mentin huoli­mat­tomasti ja sekoitin sen usein ajatuk­seen nos­taa koko kaupungi­nosa kan­nelle, mut­ta hän esit­tikin, että vain osa, siis pihat. Sitä sovel­letaankin osas­sa Jätkäsaar­ta, mut­ta se ei riitä parkki­normin tyy­dyt­tämiseen. Tarvi­taan joko kak­si ker­rosta tai koko alueen suu­ru­inen hal­li. Sik­si luola.

       Vastaa

48. Pääkaupunkiseudul­la on help­po kat­soa tarvit­seeko omaa autoa: jos asun­to sijait­see suo­ral­la joka kul­kee rautatiease­man ja työ­paikan kaut­ta, voi käyt­tää julk­ista liiken­net­tä. Kaik­ki julki­nen liikenne ja liiken­neväylät keskit­tyvät siihen, miten saa­da ihmiset kohti Helsin­gin rautatiease­maa tai sieltä pois. Tästä johtuu julkisen liiken­teen toim­i­mat­to­muus ja työ­matkali­iken­teen ruuhkat.

    Helsin­gin rautatiease­ma on siir­ret­tävä Käpylään jos­sa rantara­ta ja päära­ta yhdis­tyvät siten että Turku-Rovanie­mi reitin juna voi pysähtyä siihen parik­si min­uu­tik­si. Ren­gas­metrol­la pääsee sit­ten Töölööseen, Kallioon, Eiraan yms.

    Vastaa