Valkoinen ruudukko tieliikennelakiin?

Helsin­gin liiken­net­tä hidas­ta­vat huo­mat­tavasti autoil­i­jat, jot­ka ovat otta­neet tavak­seen ajaa risteyk­set tukkoon, jot­ta oli­si­vat paalu­paikalla, kun val­ot seu­raa­van ker­ran vai­h­tu­vat. Tämä on peri­aat­teessa kiel­let­tyä, mut­ta sitä ei valvota. Hait­ta täl­lais­es­ta itsekkyy­destä muulle liiken­teelle on huomattava.

Helsin­ki on maalan­nut joi­hinkin risteyk­si­in ohjeel­lisen valkoisen ruudukon osoit­ta­maan, että tälle alueelle ei pitäisi pysähtyä. Seu­raavak­si täl­lainen ruudukko on tulos­sa Rautatiekadun ja Meche­linkadun risteykseen.

Muis­sa mais­sa näitä ruudukko­ja on käytössä paljon enem­män ja niil­lä ei vain neu­vota vaan kiel­letään. Jos tuol­laisen ruudukon päälle pysähtyy, saa sakot. Pitäisikö meil­läkin tieli­iken­nelaki­in lait­taa sama määräys? vaikka­pa lievästä 30 euron rikesakosta.

(Keltainen muutet­tu valkoiseksi)

69 vastausta artikkeliin “Valkoinen ruudukko tieliikennelakiin?”

  1. “Helsin­gin liiken­net­tä hidas­ta­vat huo­mat­tavasti autoil­i­jat, jot­ka ovat otta­neet tavak­seen ajaa risteyk­set tukkoon, jot­ta oli­si­vaty paalu­paikalla, kun val­ot seu­raa­van ker­ran vaihtuvat.”

    Väärä tulk­in­ta. He ovat vaan kyvyt­tömiä ennakoimaan liiken­neti­lanteen. Kyl­lä heitäkin siinä risteyk­sen tuk­keena kököt­täessään har­mit­taa. Luulisin ainakin.

    Ruudukon väri muuten on kyl­lä valkoinen.

    1. Joku Venäjän suu­rituhti­nas rapor­toi tsaar­ille, että suo­ma­laiset ovat liian tyh­miä nouse­maan koskaan euroop­palais­ten sivistyskan­so­jen joukkoon. Näitä arvioi­ta on sit­tem­min lieven­net­ty. Meinasin kir­joit­ta, että osa autoil­i­joista on liian tyh­miä kaupunkili­iken­teeseen, mut­ta jätin tämän mah­dol­lisu­u­den pois. Jos britit sel­vivät tästä risteyk­seen pysähtymiskiel­losta, kyl­lä suo­ma­laisetkin siitä seliävät.

  2. Tämä on hyvä ehdo­tus. Ja hyvä että huomioit ongel­man oikeasti koske­van kaikkia mui­ta — ei pelkästään raitiovaunuja.

    Valvon­ta tosin han­kalaa (pait­si sit­ten siinä tulevas­sa ihan­nemaail­mas­sa kun auton nav­i­gaat­tori havait­see nopeudek­si 0 km/h jär­jestelmään määritel­ty­jen koor­di­naat­tip­is­tei­den kohdal­la ja lähet­tää auton­o­mis­ta­jan pankki­tilille välit­tömän rike­sakon suoraveloitukseen…) 

    Kan­nat­taa muis­taa myös että liiken­neval­ois­sa paikallaan seistessä ei kan­na­ta pitää puolen auton mit­taista tur­vaväliä edel­liseen kos­ka sil­loin välien ker­tautues­sa jono hel­posti jatkuu sei­so­maan sinne seu­raavaan ris­tekyk­seen. Tämä on sitä ilmaisen kaupunki­ti­lan väärinkäyttöä.

    Ja saisiko tuon ruudukon lisäk­si vielä kevyen liiken­teen väylän pyöräkaistalle bus­sipysäkkien kohdal­la (…olen­pa tain­nut tästä pahoit­taa mie­leni tääl­lä joskus ennenkin…).

  3. Pete:
    “Helsin­gin liiken­net­tä hidas­ta­vat huo­mat­tavasti autoil­i­jat, jot­ka ovat otta­neet tavak­seen ajaa risteyk­set tukkoon, jot­ta oli­si­vaty paalu­paikalla, kun val­ot seu­raa­van ker­ran vaihtuvat.”

    Väärä tulk­in­ta. He ovat vaan kyvyt­tömiä ennakoimaan liiken­neti­lanteen. Kyl­lä heitäkin siinä risteyk­sen tuk­keena kököt­täessään har­mit­taa. Luulisin ainakin.

    Ruudukon väri muuten on kyl­lä valkoinen.

    Helsin­gin ongel­ma on se, että liiken­neval­o­jen välit täyt­tyvät koko­matkaltaan, jol­loin jono liikah­taa vas­ta kun vihreä aal­to on saavut­tanut sel­l­aisen risteyk­sen jon­ka takana ei ole jonoa. Jos toimit­taisi­in täysin liiken­nesään­tö­jen mukaan, jonon hän­täpäässä pitäisi odotel­la kol­met-neljät vihreät val­ot ennenkuin risteyk­sen yli var­muudel­la pääsee. 

    Risteyk­sen tukkimi­nen on siis pääosin huonoa liiken­nesu­un­nit­telua joka “pakot­taa” auu­toil­i­jat itsekkyy­teen ja rikko­maan sääntöjä. 

    Liiken­nesu­un­nit­telul­la, siis val­o­jen säätämisel­lä niin, että ruuhkas­sa koko kadun matkalla syt­tyy vihreät samanaikaises­ti aal­toma­llin sijaan, koko jono liikkuisi eteen­päin ja risteyk­set eivät tukkeu­tu­isi yhtä pahasti. Näin­hän suurkaupungeis­sa maail­mal­la toim­i­taankin, lisänä on sit­ten nuo Osmon esoit­tämät keinot.

  4. Liiken­nesu­un­nit­telul­la, siis val­o­jen säätämisel­lä niin, että ruuhkas­sa koko kadun matkalla syt­tyy vihreät samanaikaises­ti aal­toma­llin sijaan, koko jono liikkuisi eteen­päin ja risteyk­set eivät tukkeu­tu­isi yhtä pahasti. Näin­hän suurkaupungeis­sa maail­mal­la toimitaankin––[.]

    Ymmärtääk­seni on mah­do­ton­ta toteut­taa vihre­itä aal­to­ja kaikki­in suun­ti­in samanaikaises­ti. Tämä voidaan siis todis­taa matemaat­tis­es­ti mah­dot­tomak­si. Nämä maail­mal­la sijait­se­vat suurkaupun­git sijain­nevat siis muis­sa maail­mankaikkeuk­sis­sa, jois­sa logi­ikan sään­nöt ovat erilaiset.

  5. Oliko­han se New Yorkissa, jos­sa se ruudukko on käytössä (ja keltainen) niin, että siinä ruudukol­la lukee, että jos olet tässä pysähtyneenä kun val­ot vai­h­tu­vat, saat min­imis­sään $1000 (tms) sakot. Luulisi toimi­van täälläkin. 

    Toinen ratkaisu voisi olla, että jos park­keer­aat keskelle risteystä, niin mak­sat vaik­ka toinen ajaisi kyl­keen tahal­laan. Se voisi olla vähän rajua tietysti. 

    Sin­ga­pores­sa oli myös keltainen ruudukko risteyk­sis­sä, ja sel­l­ainen oli myös muuten bus­sipysäkin etu­osas­sa siinä kohtaa mis­tä bus­si oletet­tavasti siir­tyy takaisin kaistalle. 

    Suomes­sa ei ole tava­ton­ta, että jos jäät odot­ta­maan että risteys tyh­je­nee, niin torvi alkaa soi­da takana. Ja jos valo vai­h­tuu keltaisek­si, niin torvet soi­vat oikein raivoisasti. 

    (Muuten olen sitä mieltä, että jar­run painamis­es­ta voisi antaa vaik­ka viiden euron sakon)

    1. Kir­joitin aluk­si muis­tista keltainen, kos­ka olen jok­seenkin varf­ma, että olen näh­nyt jos­sain keltaisen ruudukon. Ehkä se on sit­ten ulko­mail­la, vai löy­tyykö sel­l­ainen Suomes­takin? Stock­an edessä se kuitenkin on valkoinen.

  6. Osmo Soin­in­vaara: Meinasin kir­joit­ta, että osa autoil­i­joista on liian tyh­miä kaupunkili­iken­teeseen, mut­ta jätin tämän mah­dol­lisu­u­den pois.

    Kuvit­telisin että ruuhkas­sa vähän jokaisen tiel­läli­ikku­jan ajatuk­set ovat jos­sain muual­la ja käytös sen mukaista. Pieni pelote voisi aut­taa skarppaamaan.

  7. Itse rankaisen moisia tötöil­i­jöitä min. 10 sekun­nin tor­ven­töräy­tyk­sel­lä. Moinen häpeäran­gais­tus olisi saata­va yleiseen käyt­töön, ehkä ne sit­ten hitaasti oppivat.

  8. KariS: Liiken­nesu­un­nit­telul­la, siis val­o­jen säätämisel­lä niin, että ruuhkas­sa koko kadun matkalla syt­tyy vihreät samanaikaises­ti aal­toma­llin sijaan, koko jono liikkuisi eteen­päin ja risteyk­set eivät tukkeu­tu­isi yhtä pahasti. 

    Usko­ma­ton­ta, että tämä aja­tus tyyli­in “koko Man­ner­heim­intien mital­ta vihreää aal­toa” vaan jak­saa pysyä pin­nal­la. Kun valo-ohjat­tu­ja risteyk­siä on muu­ta­man sadan metrin välein ja lisäk­si samal­la kadul­la liikku­vat tiheään pysäkeil­lä pysähtyvät raitio­vaunut ja vähän harvem­min pysähtyvät bus­sit, on vähänkin pidem­pi vihreä aal­to käytän­nön mah­dot­to­muus. Jos piden­netään ennestään val­o­jen kier­toaikaa, ris­teävä liikenne tukkii kadut entistä pahemmin.

    Kevyen liiken­teen jous­ta­va kulkem­i­nen on tälle tavoit­teelle jo uhrat­tu varus­ta­mal­la läh­es jokainen risteys pain­on­apein. Ja sit­ten ihme­tel­lään, kun kävel­lään ja pyöräil­lään päin punaisia valoja.

    Tiheään asu­tul­la kaupunkialueel­la tas­a­puolisem­pi ja kokon­aisu­u­den kannal­ta toimi­vampi olisikin jär­jestelmä, jos­sa kevyen liiken­teen pain­on­apit pois­te­taan, ja niiden sijaan autoille valo vai­h­tu­isi erik­seen pyy­det­täessä (kän­nykäl­lä tms). Kaik­ki joukkoli­ikenne kytket­täisi­in jo käytössä ole­van tyyp­piseen automaat­tiseen liiken­teeno­h­jausjär­jestelmään. Tämä voisi myös toimia käytän­nön keinona toteut­taa ruuhkamaksut.

    1. Man­ner­heim­intien liiken­teestä val­taosa on joukkoli­iken­net­tä. Autoli­iken­net­tä on vain mar­gin­aalis­es­ti (matkus­ta­jamääril­lä mitat­tuna) joten val­ot on ajoitet­tu joukkoli­iken­teen mukaan.

  9. KariS:

    Risteyk­sen tukkimi­nen on siis pääosin huonoa liiken­nesu­un­nit­telua joka “pakot­taa” auu­toil­i­jat itsekkyy­teen ja rikko­maan sääntöjä. 

    En tiedä Helsingistä, mut­ta Turus­sa tuo ilmiö johtuu vain autoil­i­joiden tyh­myy­destä ja täy­del­lis­es­tä välin­pitämät­tömyy­destä mui­ta kohtaan. Itse en todel­lakaan kehtaisi ajaa keskelle ristäys­tä tukki­maan risteystä, mut­ta mä olenkin maalainen. Ei ole tuo­ta kaupunki­laisen röyhkeyttä.

    Eikä tuon ilmiön kitkemiseen tarvit­taisi mitään muu­ta kuin sivi­ilipukuinen poli­isi kuvaa­maan tien­tukki­jat ja sakko perään. Itse autoil­i­jana hyväksy­isin ja oikeas­t­aan pitäisinkin tuos­ta rahas­tuk­ses­ta, kos­ka se kohdis­tu­isi todel­lisi­in törppöihin.

    Täysin vas­tako­h­ta ylinopeudel­la rahas­tamiseen, mis­sä poli­isi lait­taa tutkan heti nopeusra­joituk­sen vai­h­tu­misen jäl­keen, joka on pelkästään kyseenalainen tapa ryöstää tielläliikkujia.

  10. En usko, että ne brititkään osais, ellei paikalliset bob­byt kävisi sään­nöl­lis­es­ti sakot­ta­mas­sa noi­ta nutaa­jia. Porkkana on kiva, mut­ta porkkana toimii parhait­en, kun tietää, että kep­pikin on olemassa.

    Ja siitä seu­raa se, että valvon­ta siir­tyy osit­tain autoil­i­joiden keskinäisek­si pain­os­tuk­sek­si. Siel­lä torvet soi, jos joku ääliö jää vahin­gos­sa keskelle risteystä ja käy niin, että tämä ääliö kään­tyy sit­ten äkkiä pois tieltä ihan mihin suun­taan vaan, minne nyt liiken­nevir­ran mukana pääsee aja­maan, jot­ta liikenne pääsee ylipään­sä kulkemaan.

    Suomes­sa noi keskelle risteystä jääneet autot on vinos­sa siel­lä eivätkä hievah­dakaan, kul­jet­ta­jat yrmis­telee ratin takana, eikä sel­l­ainen mah­dol­lisu­us ole edes ole­mas­sa, että risteyk­ses­tä vois jatkaa jon­nekin muualle kuin siihen omaan alku­peräiseen suun­taan, joka siis oli alku­jaankin tukossa.

    1. Eilen kat­se­likn autooil­i­jaa, joka oli kään­tymässä man­ner­heim­intieltä Postikadul­la ja jou­tui pysähtymään ratikan kiskoille. Siinä se vain seisoi, vaik­ka olisi voin­ut edes peru­ut­taa pois tööt­täävän ratikan edestä.

  11. Osmo Soin­in­vaara: Meinasin kir­joit­ta, että osa autoil­i­joista on liian tyh­miä kaupunkili­iken­teeseen, mut­ta jätin tämän mah­dol­lisu­u­den pois. Jos britit sel­vivät tästä risteyk­seen pysähtymiskiel­losta, kyl­lä suo­ma­laisetkin siitä seliävät.

    Olen aivan samaa mieltä. Kaupungien välil­lä on ero­ja. Muis­tan kun ensim­mäisen ker­ran kävin Turus­ta Tam­pereel­la. En mil­lään käsit­tänyt , kun sään­tönä oli, että risteyk­set tukit­ti­in juurikin täl­lä tavalla. 

    Huvit­tavin mitä Tam­pereel­la on sat­tunut oli pysäköin­nis­sä. Olin lin­ja-autoase­man parkkipaikalla vilkku pääl­lä ja odotin ruu­tu­un pääsyä. Sanoin vieruskaver­ille, että ei ole var­muut­ta päästäänkö tuo­hon. Tääl­lä on tavat sel­l­aiset. Ruudus­ta pois­tu­va auto tuli min­un eteeni ja samal­la het­kel­lä tois­es­ta suun­nas­ta tul­lut auto livahti vilkkua näyt­tämät­tä ruutuun.

    Mut­ta tarvi­taanko mitään ruu­tu­ja. Risteyk­sen tukki­joi­ta ja mui­ta häiriköitä pitäisi sakot­taa liiken­teen vaarantamisesta. 

    Suomes­sa poli­isi ei liiken­nekäyt­täy­tymiseen puu­tu kuin vas­ta kolar­i­ta­pa­pauk­sis­sa. Kyl­lä meno muut­tuisi, jos poli­isi sakot­taisi keskelle risteystä leiriytyviä.

  12. Osmo,

    valkoinen ruudukko on kyl­lä tieli­iken­nelain­säädän­nössä. Tieli­iken­nease­tuk­sen 39 §:

    Sulkualue osoite­taan sulku­vi­ival­la rajat­ul­la keltaisel­la tai valkoisel­la viivoituk­sel­la. Sulkualue voi rajau­tua myös reunakiveen. Viivoitus voidaan kor­va­ta kokon­aan tai osit­tain yht­enäisel­lä valkoisel­la tai keltaisel­la merkinnällä.

  13. Luulisi että liiken­neval­o­jen älykkyyt­tä lisäämäl­lä voisi hiukan vielä paran­taa liiken­net­tä. Tietysti vihreä aal­to yhdelle tielle yleen­sä tekee hait­taa muille. Joten sit­ten vaan jae­taan epä­mukavu­ut­ta kaikillee suun­nille demokraat­tis­es­ti. Käsi­tyk­seni on, että jos­sakin esikaupunkialueel­la on risteyk­sessä tahal­lis­es­ti säädet­ty val­ot hitaalle siten että näytetään joka suun­taan punaista pitkään. Olisko tämän syynä se, että siinä on tapah­tunut run­saasti onnettomuuksia.

    Jos­sakin vilkkaas­sa risteyk­sessä taas vihreää palaa vain kol­men auton ver­ran. ne, jot­ka aja­vat täl­laista reit­tiä sään­nöl­lis­es­ti, osaa­vat ja tietävät miten toimia. 

    Ihanne olisi, että val­o­jen ohjaus tietäisi päästää juuri opti­m­imäärän auto­ja ker­ral­laan. Asi­aa on tietysti mutk­ista­mas­sa mon­ta para­metriä, vaikka­pa jalankulku, ratikat jne.

    Kum­ma kyl­lä Tallinnas­sa on aivan outoa kävel­lä, kun autot aina pysähtyvät antaen tietä suo­jatiel­lä kulkijalle.

    Yleen­sä uusia kiel­to­ja on asetet­ta­va hyvin varovasti. Kun­han nyky­isiä edes valvot­taisi­in tiukem­min. Oikeusta­jua kyl­lä infla­toi jäykät määräyk­set. On ajet­ta­va sitä 40:n nopeut­ta keskel­lä yötä vaikkei mitään liiken­net­tä olekkaan. Sit­ten poli­isi nousee sieltä puskan takaa kir­joit­ta­maan sakon. Samoin pakol­lisen stop-merkin kohdal­la ei auta ajaa hil­jaa. Pitää pysähtyä eikä sekään auta jos vaan sekun­nin ver­ran seisahtuu.

    1. Käsi­tyk­seni on, että jos­sakin esikaupunkialueel­la on risteyk­sessä tahal­lis­es­ti säädet­ty val­ot hitaalle siten että näytetään joka suun­taan punaista pitkään.

      Val­ot ovat älykkäämpiä kuin uskotkaan. Joskus niil­lä jar­rute­taan liiken­net­tä, jot­ta edessä ole­va katu­verkko ei menisi infark­ti­in, jol­loin väl­i­tyskyky romahtaa.

  14. Ei toi­mi sys­tee­mi, mis­sä val­ot vai­h­tu­vat koko matkalta samanaikaises­ti. Väistämät­tömän viiveen vuok­si jono läh­tee liik­keelle aal­tomais­es­ti sik­si että kukin auto pääsee liik­keelle vas­ta kun sen edel­lä ole­va on siir­tynyt metrin-pari eteenpäin.
    Jonos­sa “tur­vaväli” on nol­la, liik­keel­lä enem­män. Tämän välin syn­tymi­nen (liik­keel­lelähtiessä) ja supis­tu­mi­nen pysähdyt­täessä vie aikaa, mikä johtaa viiveeseen.

    Val­ot pitää säätää siten, että edeltävän risteyk­sen vihreän val­on liik­keelle päästämät autot ovat jo ehti­neet etään­tyä “tur­vavälien” ver­ran ja koko venyvä jono on jo liikku­mas­sa, kun taem­pi valo voi vai­h­tua. Jos punais­ten vai­h­tu­miseen laite­taan vihreätä pienem­pi viive, ehtivät viimeiset autot pois­tua risteysalueelta, eikä seu­raavia enää päästetä tukki­maan risteystä.

    Tässä kohtaan vain tarvit­taisi­in nol­la­tol­er­anssi punaisia päin ajamiseen (=“van­hat vihreät”) sil­lä he ovat niitä itsekkäitä hölmöjä, jot­ka risteyk­sen keskelle yleen­sä jäävät sitä tukkimaan.

  15. Tämä jalankulkija/pyöräilijäautoilija kannattaa
    jyrkästi tätä esi­tys­tä ja ihmettelee samalla
    miten autoil­i­jat ei tätä muuten tajua.

    Itse ker­ran risteyk­sen tukkoa ennakoidessani
    (siis jään odot­ta­maan risteystä ennen sen
    purkau­tu­mista) takana olev­as­ta autosta
    kul­jet­ta­ja nousi autostaan ja tuli koputtelemaan
    ikku­naani ja vouhkasi “mik­set idioot­ti mene”

  16. Tuos­sa ei kai sinän­sä ole mitään uut­ta. Ainakin itsel­lä on jostakin opit­tuna, että risteysalueelle ei aje­ta ilman kohtu­ullista “tietoa”, että liikenne vetää siitä poiskin. Eiköhän kyse tuol­laises­sa rik­keessä ole ennem­minkin “ere­hdyk­ses­tä”. En tiedä kuin­ka järkevää on luo­da liiken­nesään­töjä, jot­ka edel­lyt­tävät sato­ja tois­to­ja jot­ta syn­tyy koke­muk­seen perus­tu­va käsi­tys eri risteysten vetoisu­ud­es­ta näkyvien että olo­suhde­para­me­trien perus­teel­la. Eikö nimeno­maan halu­ta, että ihmiset ovat vain sat­un­nais­es­ti autol­la liiken­teessä. Sil­loin “ere­hdyk­set” ovat val­lit­se­va tila. Sum­ma: en sakot­taisi. Opas­teena kyl­lä risteyk­sis­sä jos­sa ilmiö koetaan laa­jem­mak­si kuin sat­un­naisek­si “ere­hdyk­sek­si”.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Kir­joitin aluk­si muis­tista keltainen, kos­ka olen jok­seenkin varf­ma, että olen näh­nyt jos­sain keltaisen ruudukon. Ehkä se on sit­ten ulko­mail­la, vai löy­tyykö sel­l­ainen Suomes­takin? Stock­an edessä se kuitenkin on valkoinen.

    Keltainen ajo­rata­maali on varat­tu erot­ta­maan vas­takkaisia ajo­su­un­tia (esim. maan­tei­den sulkuviivat)

    “(Muuten olen sitä mieltä, että jar­run painamis­es­ta voisi antaa vaik­ka viiden euron sakon)”

    Tuol­la saataisi­in val­tion­talous kun­toon, sel­l­aiseen tahti­in jar­ru­val­ot kaupungis­sa vilkkuvat.

  18. Itse olen joskus juut­tunut keskelle risteystä, kun olen ajanut siihen vihreäl­lä ja jono edessä onkin äkkiar­vaa­mat­ta pysähtynyt. Siinä sit­ten yrit­tää peruutel­la tai ajaa edessäoli­jan puskuri­in kiin­ni, ja kyl­lä potut­taa — ja vielä ankaram­min potut­taisi, jos vielä sakotettaisiin.
    Jän­nää, että kun tulee liiken­teestä puhe, niin kie­lenkäyt­tö on kuin sisällissodassa…

  19. Eras­totenes alek­san­dri­alainen:
    Osmo,

    valkoinen ruudukko on kyl­lä tieli­iken­nelain­säädän­nössä. Tieli­iken­nease­tuk­sen 39 §:

    Sulkualue­han se vas­ta risteyk­sis­sä paran­taisikin liiken­teen sujuvuutta…

    Suo­ma­lainen viivoitet­tu sulkualue on sel­l­ainen, jol­la ei saa ajaa lainkaan. Sinän­sähän ristyk­sien tukkimi­nen kyl­lä on laiton­ta jo nyky­lain­säädän­nöl­lä; ongel­ma on lähin­nä valvon­nan puute ja osaa­mat­to­muus, mihin tietysti risteysalue­merkin­nät voisi­vat aut­taa. Ainakin sakot­ta­mi­nen on helpom­paa jos voi suo­raan sanoa että kyl­lä, takapyörät ovat ruudukon pääl­lä. Vähen­tää turhaa tulkintaa.

  20. Tässä taitaa olla kak­si eri tapausta.

    Jos joku jää risteyk­seen tukki­maan ris­teävää liiken­nevir­taa, kyse on puh­taas­ta tyh­myy­destä, kos­ka tukki­ja ei voita mitään. (Muu­ta kuin ehkä kanssali­ikku­jien jaka­mat­toman huomion het­kek­si aikaa.)

    Jos taas risteyk­sen tukki­ja ja tukkimis­es­ta kär­si­jä ovat lop­ul­ta matkalla samaan ruuhkaiseen paikkaan, kyse on kil­pailu­ti­lanteesta ja ihmiselle hyvin tyyp­il­lis­es­tä itsekkyy­destä. Teko on täl­löin ratio­naa­li­nen sään­tö­jen rikkominen.

    Oma vah­va veikkauk­seni on se, että myös autoil­i­joista merkit­tävä osa on ajat­tele­via ja opti­moivia ihmisiä. Tämä voisi vahvis­tua ruuhkati­lanteis­sa, jois­sa on paljon päivit­täin samaa reit­tiä kulke­via. Näin ollen toden­näköis­es­ti suurin osa risteyk­sen tukkimis­es­ta tapah­tunee tilanteis­sa, jois­sa tukki­jalle on siitä ihan aidosti hyö­tyä. Sil­loin raidoit­ta­mi­nen tai val­is­t­a­mi­nen ei auta, vaan tar­jo­taan sakko­ja. (Tässä ei kep­pi ja porkkana toi­mi, kos­ka porkkanaa ei ole.)

    Paras ratkaisu tietenkin olisi huole­htia siitä, että insen­ti­iviä risteyk­sen tukkimiseen ei ole. Liiken­neval­o­jen väli ei saisi mis­sään täl­laises­sa paikas­sa tul­la täy­teen auto­ja, jol­loin autot aina pää­si­sivät seu­raavaan väli­in odot­tele­maan. Läpi­menoaikaan täl­lä ei pitäisi olla merk­i­tys­tä. Ilmeis­es­ti liiken­neval­o­jen ajoituk­sen rak­en­t­a­mi­nen tuol­la tarkku­udel­la ei kuitenkaan vielä onnistu.

    Ja sit­ten tietysti… Ongel­ma syn­tyy ruuhkas­ta. Ruuh­ka tarkoit­taa tilan­net­ta, jos­sa liiken­neval­oi­hin tulee enem­män kuin yhden val­ovuoron vetämä määrä auto­ja. Ruuhka­mak­su vähen­täisi näitä tilanteita.

  21. Tyh­mä kysyys. Mihin tämä valkoinen ruudukko oikein maalat­tasi­in: risteyk­sen keskelle? 5 nm metriä enen suo­jatieät vai miten?

    Kat­selin Googlen kuvia Man­hat­tanista, mut­ta en ollut näkev­inäni valkosia ruudukoi­ta keskel­lä risteystä.

  22. Hehe, KariS kir­joit­ti “val­o­jen säätämisel­lä niin, että ruuhkas­sa koko kadun matkalla syt­tyy vihreät samanaikaises­ti aal­toma­llin sijaan”. Siis ehdot­ti jotain aal­toma­llin sijaan, siis ehdot­ti että tehtäisi­in jotain muu­ta kuin vihreää aaltoa.

    Ja tähän nimik­erk­it “Eras­totenes alek­san­dri­alainen” ja “Koti-isä” vas­ta­si­vat, ettei vihreää aal­toa onnis­tu saa­maan kaikkialle. Kokon­aan heiltä meni ohi se, ettei KariS vihreää aal­toa kaivannutkaan

  23. Tuon lisäk­si voisi valvoa muu­ta­maa risteystä jos­ta kään­tyviä auto­ja tulee van­hoil­la vihreil­lä kun ovat ärsyyn­tyneitä vihreäl­lä suo­jati­etä ylit­tävi­in. Tähän type­r­yy­teen ei kadun­maalaus auta.

  24. TieL 15 2. mom. “Läh­estyessään risteystä tai sinne ajaes­saan kul­jet­ta­jan on sovitet­ta­va ajo­ta­pansa niin, ettei ris­teävän tien liikenne häiri­in­ny, jos ajoneu­vo joudu­taan pysäyt­tämään risteykseen.”
    Tämä on jo lais­sa, mut­ta valkoinen ruudukko paran­taa — tutkimuk­senkin mukaan ‑tilan­net­ta, kos­ka muis­tut­taa asiasta.

    Poli­isi ei kuitenkaan ehdi näitä juuri valvo­maan. Ain­oa tehokas olisi kam­er­avalvon­ta, kuten Bri­tan­ni­as­sa usein tehdään.
    Sulkualue on muu­ta tarvet­ta varten, kuten aiem­min on kommentoitu.

  25. Osmo, valkoinen ruudukko on vain yksi­tyisko­h­ta tieli­iken­nelain­säädän­nön ongelmista. Huonoa lain­säädän­töä on paikkail­tu ja saatu aikaisek­si entistä sekavam­paa sään­te­lyä. Pyöräil­i­jöi­den väistämis­sään­nöt ovat yksi esimerk­ki täy­del­lis­es­tä epäon­nis­tu­mis­es­ta. Koko sotku pitää lait­taa uusiksi.

    Valitet­tavasti näytöt osoit­ta­vat, ettei LVM ehkä ole se oikea pai­ka työn tekoon. Paras ratkaisu olisi, jos saataisi­in pikaises­ti koko EU:n kat­ta­va tielain­säädän­tö. Sil­loin LVM ei pää­sisi sotke­maan, vaan työ tehtäisi­in käytän­nössä Sak­sas­sa, jos­sa tuo osa­taan. Nopea yht­enäistämi­nen on valitet­tavasti toiveuni.

    Eli vas­tauk­se­na kysymyk­seesi on: EI. Sen sijaan koko lain­säädän­tö tulee kir­joit­taa uud­estaan. Mm. type­r­ää nopeusvalvon­taa tulee järkiperäistää ja siirtää valvon­nan pain­opiste alueille, joil­la on merk­i­tys­tä tur­val­lisu­u­den kannalta.

  26. “Ymmärtääk­seni on mah­do­ton­ta toteut­taa vihre­itä aal­to­ja kaikki­in suun­ti­in samanaikaisesti. ”

    NS ja EW omi­in kerroksiin.

  27. Ettan:
    Itse rankaisen moisia tötöil­i­jöitä min. 10 sekun­nin tor­ven­töräy­tyk­sel­lä. Moinen häpeäran­gais­tus olisi saata­va yleiseen käyt­töön, ehkä ne sit­ten hitaasti oppivat.

    Eikös tuol­la taval­la tule “rankaistua” aika monia muitakin siinä lähistöl­lä? Kymme­nen sekun­tia auton tor­ven ään­tä on aika pitkä rupea­ma tuol­lais­es­ta pikkuasi­as­ta. Sitä pait­si tieli­iken­nelais­sa lukee: “Ään­imerk­ki ei saa olla pitem­pi kuin on välttämätöntä.”

  28. Ettan:
    Itse rankaisen moisia tötöil­i­jöitä min. 10 sekun­nin tor­ven­töräy­tyk­sel­lä. Moinen häpeäran­gais­tus olisi saata­va yleiseen käyt­töön, ehkä ne sit­ten hitaasti oppivat. 

    Itse mielu­um­min näk­isin, että ään­imerk­ki liiken­teessä palautet­taisi­in puh­taasti siihen tieli­iken­nelain­säädän­nön mukaiseen käyt­tö­tarkoituk­seen, eli asian­mukaises­ti käyte­tyk­si varoi­tussig­naa­lik­si vaarati­lanteesta tai tulev­as­ta ohituksesta.

    Nykyisel­lään ainakin auto­jen ään­imerkke­jä käytetään liian usein yleisenä protes­timerkkinä jos ei tykätä jostakin — tulok­se­na se, että niihin sit­ten reagoidaan turhan negati­ivis­es­ti sil­loin kun merkin käyt­töön olisi oikeasti aihetta.

    (Joku ehkä muis­taa kuulleen­sa lapse­na sadun paimen­po­jas­ta, joka huvikseen huuteli sud­es­ta, vaikkei elikkoa ollut mail­la halmeilla.)

  29. Voisiko tuon kään­tää tois­in­päin. Vihreät eivät vai­h­du kuin jos ja ennenkuin jotkin antu­rit risteyk­sessä ovat taas “auki”. Turhaan­han ne vai­h­tu­vat vihreik­si ennenkuin risteys on vapaa. Täl­lä välin esimerkik­si kevyt liikenne voisi ylit­tää odot­ta­van liiken­teen. Opti­moitaisi­in se pyöräi­ly. Auto­jonot liikku­vat vain ja ain­oas­taan sil­loin kun ne todel­lakin pää­sevät liik­keelle eivätkä tuki muita.

    En tiedä toimisiko. Tuskin. Enhän onnis­tu loto­ssakaan. Pörssis­sä menee mukavasti ainakin tois­taisek­si. Hyvä Suomi!

  30. Kalle: Mm. type­r­ää nopeusvalvon­taa tulee järkiperäistää ja siirtää valvon­nan pain­opiste alueille, joil­la on merk­i­tys­tä tur­val­lisu­u­den kannalta.

    Min­un havain­to­jeni mukaan val­taosa automaat­tisen nopeusvalvon­nan kameroista on risteyk­sis­sä, koulu­jen kohdal­la ym. paikois­sa joi­ta minä kut­su­isin paikoik­isi “joil­la on merk­i­tys­tä tur­val­lisu­u­den kannal­ta”. Yleis­es­ti min­ulle on syn­tynyt mieliku­va, että autop­uolueen mielestä ylinopeuk­sia saa valvoa vain sel­l­ai­sis­sa paikois­sa mis­sä ylinopeu­den ajami­nen niin, että pysyy tiel­lä, vaatii Tom­mi Mäkisen kalus­ton ja ajo­taidot. Lisäk­si nopeusvalvon­taan käyte­tyt rahat pitäisi käyt­tää johonkin hyödyl­lisem­pään, ja se vas­ta hirveää onkin, jos nopeusvalvon­nan tuo­tot ylit­tävä kulut kun autoil­i­jat mak­sa­vat muutenkin tämän yhteiskun­nan verot.

  31. Ase­tuk­sen “sulkualue” on jotain ihan muu­ta, alue johon ei vaan saa ikinä ajaa — pait­si ehkä häly­tysajos­sa. Ohi­tuskaistan päässä sulkualueelle osu­va ren­gas voi olla kri­teeri jol­la poli­isi valikoi sakotet­ta­vat (“liiken­netur­val­lisu­u­den vaarantaminen”). 

    Risteysten ruudukot on liiken­ne­m­i­nis­ter­iön kokeilu­lu­val­la ties kuin­ka mon­et­ta vuot­ta testikäytössä — ekat tulok­set helsingistä väit­ti että ei ollut havait­tu tilas­tol­lis­es­ti merkit­tävää vaiku­tus­ta videoi­tu­ina tutkimus­päiv­inä, vaan ruudukos­ta huoli­mat­ta suo­ma­lainen ajoi sen risteyk­sen tukkoon yhtä usein kuin ilman sitä.

    Kuvaa­vana voisi pitää sitä tapaus­ta, jos­sa jalka­isin näin kuin­ka jonon ensim­mäi­nen ei läht­enyt liik­keelle kos­ka olisi joutunut pysähtymään keskelle risteystä (Hki Sofi­an­le­hdonkadul­ta Koske­lantielle län­teen). Kun 1. auton pois­tu­mis­su­un­ta lop­ul­ta alkoi liikkua, siihen asti tööt­tiä jonos­sa 2. huu­dat­tanut kaa­hasi punaisia päin suo­jatielle ja vain vaivoin ehti pysähtyä (suo­ja­tien päälle) ennen kuin olisi ajanut jo sille astu­vien jalankulk­i­joiden päälle.

  32. tcrown: Min­un havain­to­jeni mukaan val­taosa automaat­tisen nopeusvalvon­nan kameroista…

    Ensin­näkin havain­tosi ovat vääriä ja toisek­si nopeusvalvon­nas­ta on tur­val­lisu­u­den kannal­ta hyö­tyä vain 40km/h ja sitä alhaisem­mil­la nopeuk­sil­la. Sen vuok­si muual­la liiken­nevalvon­taa pain­ote­taan eri taval­la ja ylinopeus sakot ovat mur­to-osa suo­ma­lais­es­ta käytännöstä. 😀 

    Ei kan­na­ta kuun­nel­la Liiken­neturhan jut­tu­ja, niis­sä on hyvin har­voin mitään järkeä. Kan­nat­taa mielum­min miet­tiä, mik­si asi­at tehdään muual­la eri taval­la! Siihen on syynsä.

    1. Kalle
      Vaatisi kohtu­ullista perustelua, mik­si liiken­nevalvon­nas­ta ei olisi hyö­tyä vaikka­pa Sörnäis­ten Rantatiel­lä. Voiko siinä ajaa tur­val­lis­es­ti niin paljon kuin autos­ta läh­tee. Jos ilmoite­taan, että mui­ta nopeuk­sia ei valvota, sehän tarkoit­taa, että ajaa saa kuin­ka lujaa halu­aa. Sörnäis­ten Rantatiel­lä on sat­tunut kak­si kuole­maan johtanut­ta onnet­to­muut­ta, jois­sa molem­mis­sa oli kyse huo­mat­tavs­ta ylinopeud­es­ta. Neljän kympin alueel­la en muista sat­tuneen yhtään, mut­ta voi olla väärässä. 

  33. Koti-isä: Kevyen liiken­teen jous­ta­va kulkem­i­nen on tälle tavoit­teelle jo uhrat­tu varus­ta­mal­la läh­es jokainen risteys pain­on­apein. Ja sit­ten ihme­tel­lään, kun kävel­lään ja pyöräil­lään päin punaisia valoja.

    Samaa mieltä. Ja sil­loin kun käy tuuri ja vihreä palaa, veit­sen­terävät ja korkeat kant­tar­it pitävät huolen, että polkupyörä on aina pysäytet­tävä risteyk­sis­sä. Kos­kee myös valo-ohjaa­mat­to­mia tien ylityksiä.

  34. Kalle: Ensin­näkin havain­tosi ovat vääriä ja toisek­si nopeusvalvon­nas­ta on tur­val­lisu­u­den kannal­ta hyö­tyä vain 40km/h ja sitä alhaisem­mil­la nopeuksilla.

    No, ker­ropa yksi tien­pätkä Suomes­sa mis­sä yli 50% valvon­takameroista on jos­sain muual­la kuin risteysalueilla.

    Ja sen jäl­keen voit ker­toa kuin­ka mon­ta pros­ent­tia autoil­i­joiden kuole­maan johtaneista onnet­to­muuk­sista on syn­tynyt neljänkympin alueella.

  35. Sha­keem: Samaa mieltä. Ja sil­loin kun käy tuuri ja vihreä palaa, veit­sen­terävät ja korkeat kant­tar­it pitävät huolen, että polkupyörä on aina pysäytet­tävä risteyk­sis­sä. Kos­kee myös valo-ohjaa­mat­to­mia tien ylityksiä.

    Olen kyl­lä ehdot­tomasti samaa mieltä siitä, että pyöräi­ly ei ole mitenkään kovin helpok­si tehtyä, kos­ka liiken­nejär­jeste­lyis­sä polkupyörä on kat­sot­tu käve­ly­vauhdil­la eteneväk­si lait­teek­si. Eri tienkäyt­täjäryh­mien mah­dol­lisu­udet havai­ta toisia on huolel­lis­es­ti min­i­moitu, ja eri­tyis­es­ti polkupyörien kohdal­la jär­jeste­lyt ovat muo­dos­tuneet, ei suunniteltu.

    Kant­tar­i­jut­tu jäi kuitenkin vähän mieti­tyt­tämään. En ole omil­la reit­eil­läni mitenkään merkit­tävästi tör­män­nyt sel­l­aisi­in pyörä­tien jatkeisi­in, jois­sa olisi viistämät­tömiä kanttare­i­ta. Tok­i­han mon­es­sa paikas­sa joutuu hidas­ta­maan niiden viis­tet­ty­jenkin takia, mut­ta samai­sis­sa paikois­sa joutuu hidas­ta­maan surkei­den näkemien takia vielä enemmän.

    En kuitenkaan siis halua väit­tää, että kant­tar­i­havain­to olisi väärä. Ensim­mäi­nen reak­tioni hei­jastet­tuna omi­in reit­tei­hi­ni on kuitenkin se, että val­i­tuk­ses­sa on hiukan samaa kuin Fer­rarin omis­ta­jan val­i­tus hidastetöyssy­istä — kalus­tol­la ja tilan­nenopeudel­la on vaikutusta.

    Mut­ta onko siis jos­sain viistämät­tömiä täysiko­rkei­ta kanttare­i­ta fil­larire­it­eil­lä? Kai ne sen­tään saisi pois valit­ta­mal­la ankarasti.

    1. Viistämät­tömiä kanttare­i­ta ei ole — sel­l­ainen olisi todel­la vaar­alli­nen — mut­ta viis­tet­tykin on kyol­lä melkoinen hid­faste, jos ei osaa hypätä sen yli. Hyp­päämi­nen taas vie aja­jal­ta huomion vaar­allses­ti pois muus­ta liikenteestä.

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Viistämät­tömiä kanttare­i­ta ei ole – sel­l­ainen olisi todel­la vaar­alli­nen – mut­ta viis­tet­tykin on kyol­lä melkoinen hid­faste, jos ei osaa hypätä sen yli. Hyp­päämi­nen taas vie aja­jal­ta huomion vaar­allses­ti pois muus­ta liikenteestä.

    Min­un point­ti­ni tähän oli se, että kysymys on osaltaan tilan­nenopeud­es­ta ja kalus­tos­ta. Jos kaupunkipyöräi­lyä halu­taan merkit­tävästi lisätä, se lisäys ei aja maantiepyöril­lä. Lisäk­si useim­miten (ei suinkaan aina) pyörätei­den jat­keet on suun­nitel­tu niin, että tur­valli­nen risteyk­sen yli­tysnopeus on nau­ret­ta­van hidas, jol­loin kant­tarin aiheut­ta­ma hidas­tus on merk­i­tyk­setön ver­rat­tuna risteyk­sen muuten aiheut­ta­maan hidastukseen.

    Pienetkin esteet kan­nat­taa toki siiv­ota pois, jos niistä hel­posti päästään. Todel­liset kaupunkipyöräi­lyn laa­jen­e­mista koske­vat ongel­mat tun­tu­isi­vat kuitenkin ole­van muual­la. Kanttarei­den kor­vaami­nen asvalt­tiluiskil­la tuskin olen­nais­es­ti vaikut­taisi kulkutapaosuuksiin.

    1. Kaupunkipyöräi­ly on viimaaikoina lisääntynyt5 juuri nopei­den maantiepyörien muio­dos­sa. Helsin­ki kun on aika laa­jalle alueelle levittäytynyt.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Hyp­päämi­nen taas vie aja­jal­ta huomion vaar­allses­ti pois muus­ta liikenteestä. 

    Ihan samal­la peri­aat­teel­la raken­netaan ns. “töyssyjä” suo­jatei­den kohdalle. Autoil­i­ja ehkä hidas­taa, mut­ta samal­la huomio keskit­tyy vain nopeusmit­tari­in ja tiehen eikä suinkaan ris­teävään jalankulkuliikenteeseen.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Viistämät­tömiä kanttare­i­ta ei ole – sel­l­ainen olisi todel­la vaar­alli­nen – mut­ta viis­tet­tykin on kyol­lä melkoinen hid­faste, jos ei osaa hypätä sen yli. Hyp­päämi­nen taas vie aja­jal­ta huomion vaar­allses­ti pois muus­ta liikenteestä.

    Nois­sa tun­tu­isi ole­van kum­mallista epä­jatku­vu­ut­ta. Ainakin Viik­i­tiel­lä vier­essä ole­val­la klv:llä on niin, että on sekä viis­tet­tyjä kant­tikiviä että pelkkä laskeu­tu­va asfalt­ti. Samoin löy­tyy nor­maale­ja kant­tikiviä, jot­ka on asetet­tu vinoon asen­toon. Nois­sa ei aina ole jak­set­tu kaivaa ihan lop­pu­un saak­ka vaan kiv­en reuna tör­röt­tää pari kolme sent­tiä pinnasta.

  39. tcrown: …tien­pätkä Suomes­sa mis­sä yli 50% valvon­takameroista on jos­sain muual­la kuin risteysalueilla. 

    Ajapa vaik­ka viisykköstä Karjaalle.

  40. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Kan­nat­taa muis­taa myös että liiken­neval­ois­sa paikallaan seistessä ei kan­na­ta pitää puolen auton mit­taista tur­vaväliä edel­liseen kos­ka sil­loin välien ker­tautues­sa jono hel­posti jatkuu sei­so­maan sinne seu­raavaan ristekykseen. 

    Liiken­neval­ois­sa pitisi nimeno­maan pitää tarpeek­si pitkät välit edel­läol­e­vaan. Näin liik­keel­lelähtö on nopeam­paa, kun kaik­ki voivat lähteä liik­keelle samaan aikaan val­on vai­h­dut­tua vihreäk­si. Jos välit ovat liian pienet joutuu odot­ta­maan, että edel­lä ole­va on läht­enyt liik­keelle, ennen kuin voi itse lähteä.
    Kat­so kuin­ka F1-autot lähtevät. Niil­lä on auton mit­ta edessä ole­vaan ja kun val­ot vai­h­tu­vat niin kaik­ki lähtevät samaan aikaan. Jos oli­si­vat tiivi­isti, niin pitäisi odotel­la että edel­lä ole­va lähtisi alta pois. Jonon kymmes auto jou­tu­isi odot­ta­maan use­am­man sekun­nin ennen kuin pää­sisi liikkeelle.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaupunkipyöräi­ly on viimaaikoina lisääntynyt5 juuri nopei­den maantiepyörien muio­dos­sa. Helsin­ki kun on aika laa­jalle alueelle levittäytynyt.

    Niitä näkee tosi­aankin paljon enem­män kuin ennen, ehkä viiskymp­pinen han­kkii nykyään uuden auton sijaan (vai lisäk­si?) hienon Bianchin tai Focuk­sen. Mut­ta vielä enem­män Helsingis­sä on lisään­tynyt jopo­jen määrä, ja niil­lä aje­taan kyl­lä aika huo­leti punaisia päin, jalka­käytäväl­lä ja kiel­let­tyä ajosuuntaa.

  42. Tuo­mas:
    Kat­so kuin­ka F1-autot lähtevät. Niil­lä on auton mit­ta edessä ole­vaan ja kun val­ot vai­h­tu­vat niin kaik­ki lähtevät samaan aikaan. 

    Suo­ma­laiset, maail­man nopein kansa. Jotenkin halu­aisin nähdä kyl­löstyyli­in selostet­tuna sen videon jos­sa novaa kuun­tel­e­vat, nenää kaiva­vat, huulipunaa kohen­ta­vat ja tek­staria lähet­tävät aamu­ru­uh­ka-autoil­i­jat nos­ta­vat simul­taanis­es­ti kytk­in­tä mil­lisekun­nin tarkku­udel­la vihreän syttymisestä.

    Paalul­ta lähtemään päässeet katoa­vat horisont­ti­in ja lop­ut soit­ta­vat kiroilun lakat­tua pomolle että aamu­palaveri­in tulo hie­man myöhästyy kun on pieni perää­na­joketjuko­lari tässä selvitet­tävänä. Saat­taa kestää lounasaikaan…

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Viistämät­tömiä kanttare­i­ta ei ole – sel­l­ainen olisi todel­la vaar­alli­nen – mut­ta viis­tet­tykin on kyol­lä melkoinen hid­faste, jos ei osaa hypätä sen yli. Hyp­päämi­nen taas vie aja­jal­ta huomion vaar­allses­ti pois muus­ta liikenteestä. 

    Reunakivet eivät ole pelkästään pyörätei­den ongel­ma. Olen ollut jäädä auton alle las­ten­rat­taiden kanssa, kun autoil­i­ja ei tajun­nut, että joudun pysähtymään suo­ja­tien lopus­sa vään­tääk­seni rat­taiden etupyörät reunakiv­en yli. Ongel­ma on pienem­pi pie­nil­lä rat­tail­la, mut­ta sil­loin liikuin iso­jen kah­den lapsen rat­taiden kanssa. Autoil­i­ja kai luuli, että pääsen suo­jatieltä pois pysähtymät­tä, joten autoil­i­ja jou­tui tekemään äkil­lisen jar­ru­tuk­sen, kun pysähdyin reunakiv­en takia. Alueel­la oli 30 km/h rajoi­tus, joten kovin suur­ta tör­mäys­vaaraa ei ollut.

    Suo­jatei­den ja pyörätei­den reunakivistä tun­tuu ole­van hait­taa kaikille. Mikä on se ryh­mä, jon­ka takia reunakiviä yhä käytetään ja onko se ryh­mä todel­la niin suuri, että sen saa­ma hyö­ty ylit­tää muille aiheutu­van hai­tan ja vaaran?

    1. Reunakivet ovat ole­mas­sa näkö­vam­mais­ten takia. Heistä on kiva tietää, mis­sä jalka­käytävä lop­puu ja autotie alkaa.

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaupunkipyöräi­ly on viimaaikoina lisääntynyt5 juuri nopei­den maantiepyörien muio­dos­sa. Helsin­ki kun on aika laa­jalle alueelle levittäytynyt.

    Nopei­ta maantiepyöriä näkee enem­män kuin ennen, ja pääkaupunkiseu­tu on levin­nyt laa­jalle. Olen samaa mieltä.

    Tästä huoli­mat­ta en usko maantiepyörien ole­van kaupunkialueen kulku­ta­pao­suuk­sien kannal­ta kovin olen­nainen tek­i­jä. Peruste­len tätä kahdel­la asial­la, toinen on VO2max ja toinen suihkuviive.

    Tavalli­nen ter­ve medi­aan­työssäkäyvä pystynee polke­maan noin 15 km/h hikoilemat­ta merkit­tävästi. Hyväkun­toinen maantiepyöräil­i­jä pääsee 30 km/h Bian­chillaan asian­mukai­sis­sa varusteis­sa. Risteyk­set ja liiken­neval­ot hidas­ta­vat kumpaakin suun­nilleen yhtä mon­ta min­u­ut­tia. Maantiepyöräil­i­jä voit­taa 2 min/km.

    Bian­chilla menevä käy suihkus­sa ja vai­h­taa vaat­teet, mis­tä tulee olo­suhteista riip­puen tuol­lainen 10+ min­u­ut­tia aikasakkoa. Jo pelkästään tämä tek­i­jä rajaa maantiepyörän järkeä kovin paljon alle 10 km:n matkoilla.

    Toinen olen­nainen tek­i­jä on se, että har­va meistä taval­li­sista tal­laa­jista on oikeasti siinä kun­nos­sa, että esimerkik­si kymme­nen kilo­metrin päivit­täi­nen työ­mat­ka sujah­taisi suju­vasti 30 km/h. Hapenot­tokyky ja peruskestävyys lop­pu­vat kovin hel­posti kesken. Nuorelle ja hyväkun­toiselle tai akti­iviselle pyöräi­lyn har­ras­ta­jalle suori­tus onnis­tuu, medi­aanikansalaisen kohdal­la jää unelmaksi.

    Ihmiset ovat eri­laisia ja toki oma laji sujuu parhait­en. Pyöräilyssä vielä varusteil­lakin on merk­i­tys­tä, mut­ta pyöräi­ly 30 km/h ymmärtääk­seni vaatii yksilöltä suun­nilleen VO2max = 50 mg/kg/min hapenot­tokykyä, ja sil­loinkin kyse on jo selvästi rasit­tavas­ta liikun­ta­suorituk­ses­ta. Tuo­hon luke­maan päästäk­seen täy­tyy olla mielel­lään mies, mielel­lään nuori ja har­ras­taa paljon liikun­taa. Vai­h­toe­htona eri­no­maiset geen­it. (Karkeana ver­tailu­na mui­hin lajei­hin se, että noil­la lukemil­la kymme­nen kilo­metrin juok­su­lenkin pitäisi men­nä noin 50 minuuttiin.)

    Tämä on toki kovin arviokau­pal­la tehtyä. Aina voi ajaa hitaam­min, ja sil­loin ener­gianku­lu­tus las­kee rajusti. Samoin las­kee maantiepyörän ja hikoilun hyö­ty vs. pystypäiseen lev­eärenkaiseen kaupunkipyörään ja hikoilemat­tomaan menoon. Maantiepyörän kanssa myös reit­ti­val­in­ta on vähän tarkem­paa, karkeam­mal­la kalus­tol­la pui­s­tor­e­itit ovat parem­min käytettävissä.

    Tun­nus­tan toki ole­vani tässä höt­töisel­lä poh­jal­la. En tiedä, onko kenel­läkään oikeasti kovaa fak­taa pyöräil­i­jöi­den moti­vaa­tios­ta ja ennen kaikkea siitä, mil­lä porkkanoil­la väkeä saataisi­in pyörän selkään.

    Kalus­ton hin­takysymys tuskin on kovin olen­nainen ainakaan autoil­i­joiden kannal­ta. Hyvän maantiepyörän saa alu­van­tei­den ja met­al­livärin hin­nal­la, ja pyörän vuo­tu­inen ylläpi­to mak­saa vähem­män kuin sen met­al­livärin pesettämiset.

    Tästä huoli­mat­ta en ihan pure­mat­ta niele sitä, että maantiepyöristä saataisi­in merkit­tävä lisä pyöräi­lyn hyö­ty­i­hin. Ker­ran viikos­sa kau­ni­ina päivänä maantiepyöräl­lä töi­hin viuhah­ta­va talousjo­hta­ja ei kovin paljon helpota mitään liiken­teen tai kansan­ter­vey­den merkit­tävää ongelmaa.

    Ei silti, suurin osa reitit maantiepyörille hyviksi teke­vistä toimen­piteistä teke reit­eistä hyviä myös rauhal­lisem­min pyöräileville. Jos kuitenkin merkit­tävä osa kansas­ta halu­taan pyörän selkään työ­matko­jaan tait­ta­maan, lähtöko­hdan pitää olla suh­teel­lisen hidas ja keskikun­toinen pyöräilijä.

    1. Min­un havain­toni maantiepyörien nopeas­ta yleistymis­es­tä perus­tuu siihen, että niitä tulee paljon aiem­paa enem­män vas­taan ja suhah­taa ohi. Mitään tarkkaa lasken­taa en ole t5ehnyt, mut­ta pajon niitä opn, sam­l­la kun maastopy­örien määrä on (lop­ul­takin) vähentynyt.

  45. On kyl­lä surkeaa, miten paljon näkö­vam­maisia pyöräil­i­jöitä seudul­la liikkuu. Kun noi­ta kiveyk­siä nimit­täin pitää tehdä myös pyöräteille paikkoi­hin, jois­sa ei liiku ihmisiä yleen­säkään kävellen, eikä varsinkaan valkoisen kepin kanssa.

    Yhteen paikkaan työ­matkani var­rel­la on kuitenkin onnis­tut­tu rak­en­ta­maan risteyk­set, jois­sa ei ole reunakiviä. Kiitos siitä. Paik­ka on kolme peräkkäistä risteystä Mäkkylän Puis­totieltä Han­nu Olav­in­po­jan tielle, eli näkö­vam­mais­ten ammat­tik­oulun kohdalla.

  46. Osmo Soin­in­vaara: Mitään tarkkaa lasken­taa en ole tehnyt, mut­ta pajon niitä on, samal­la kun maastopy­örien määrä on (lop­ul­takin) vähentynyt. 

    Eri­laisia välimuo­to­ja on tul­lut myös lisää kuten kaik­ki trekking‑, fit­ness- ja cyclocross-pyörät. Ja maastopy­örät ovat äärim­mil­lään eriy­tyneet raskaan sar­jan crossareik­si tai fat­bikeik­si joil­la ei var­maan huvi­ta edes asvaltil­la ajaa. 

    Van­hat maantiepyörän run­got ja muut “kip­purasarviset” saat­taa nykyään olla myös muodis­tet­tu­ja sinku­loi­ta tai fiksejä.

    Reunakivet ovat ainakin 23-mil­lisil­lä renkail­la todel­la stres­saavia ja joil­lain suo­ril­la on pitkit­täisiä routavau­ri­oi­ta joiden vaar­al­lisu­ut­ta voi ver­ra­ta raitiotiekiskouraan…

    1. Maastopy­öräl­lä ajami­nen on vähän kuin kumisaap­paat jalas­sa juok­sisi. Voi olla, että niitä on maas­tossa, mut­ta asfalt­titeil­lä ne ovat selvästi vähen­tyneet. Tilalle on tul­lut myös kevyen näköis­es­ti kulke­via city­bike­ja. Kaiken kaikki­aan keskinopeudet pyöräteil­lä ovat kas­va­neet selvästi.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­un havain­toni maantiepyörien nopeas­ta yleistymis­es­tä perus­tuu siihen, että niitä tulee paljon aiem­paa enem­män vas­taan ja suhah­taa ohi. Mitään tarkkaa lasken­taa en ole t5ehnyt, mut­ta pajon niitä opn, sam­l­la kun maastopy­örien määrä on (lop­ul­takin) vähentynyt.

    Maastopy­örien määrä alueen met­sis­sä tun­tuu lisään­tyneen viime vuosi­na. Mut­ta niin­pä nuo maastopy­örätkin alka­vat olla sel­l­aisia, että ei niil­lä kukaan huvikseen asvaltil­la aja. Taval­laan tämä on ihan järkevä kehi­tys, maastopy­örät sopi­vat maastoon.

    Mut­ta ovatko maantiepyöräil­i­jät niitä, jot­ka eivät aikaisem­min polke­neet mil­lään pyöräl­lä, vai onko siir­tymä vain pyöräil­i­jöi­den välil­lä? Ts. jos aikaisem­min maastopy­örän näköisil­lä aja­vat ovatkin vai­h­ta­neet kip­purasarvisi­in kapearenkaisi­in, niin tämä ei muu­ta kulkutapaosuuksia.

    Mut­ta pidän sitä mitä kum­mallisim­pana, että toisaal­ta kaupun­git rak­en­ta­vat pyöräilystrate­gioi­ta, toisaal­ta pyöräi­lyn tren­deistä meil­lä ja maail­mal­la on kovin ohuesti tietoa. Esimerkik­si polkupyörä­tyyp­pi­en jaot­telu, aja­jien jaot­telu, ajanku­lun jaot­telu, nopeus­jakau­mien analysoin­ti, mah­dol­lis­ten uusien pyöräil­i­jöi­den pref­er­enssit, jne. on hyvin satunnaista. 

    Asian tutkimi­nen ei olisi kovin kallista, mut­ta siitä saata­va infor­maa­tio aut­taisi suun­taa­maan rajal­liset väyläresurssit fik­suimpi­in paikkoi­hin. Esimerkik­si mah­dolli­nen nopeusero­jen kas­vami­nen tai pyörä­tyyp­pi­en eriy­tymi­nen ovat ilman muu­ta asioi­ta, jot­ka pitää huomioi­da suun­nit­telus­sa. (Rauhalli­nen pyöräil­i­jä halu­aa lyhyen ja tasaisen reitin, nopea pyöräil­i­jä sileäpin­taisen ja hidas­tuk­sia vaa­ti­mat­toman reitin.)

  48. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Ajapa vaik­ka viisykköstä Karjaalle.

    Min­ul­la ei nyt ole aikaa maakun­takier­rokselle, joten käytän läh­teenäni seu­raavaa sivustoa:

    http://www.gps-waypoints.net/gps/?page=map_browse

    Kun lähde­tään kirkkon­um­melta kohti kar­jaa­ta, niin tuol­ta löy­tyy seu­raa­van­laisia kameroita:

    1. Kirkkon­um­men suun­taan juuri ennen sydoback­antien risteystä, vähän ennen kirkkon­um­men keskus­taa ja moot­tori­tien alkua

    2.Karjaan suun­taan juuri ennen Båtvikin­tien risteystä

    3. Kirkkon­um­men suun­taan juuri ennen Störsvikin­tien risteystä, vähän ennen pikkalaa.

    En nyt jak­sa kir­joit­taa enem­pää. Pikaisel­la kat­selul­la tilann ei näytä muut­tuvan radikaal­isti Kar­jaa­ta läh­estyt­täessä, val­taosa kameroista on risteyk­sien läheisyydessä.

    Jos et todel­la havaitse noi­ta risteyk­siä ajaes­sasi autol­la, toivoisin yleisen liiken­netur­val­lisu­u­den vuok­si, että palaut­taisit ajoko­rt­tisi. Toden­näköisem­pää toki on, että ne har­vat kam­er­at, joiden sijoit­telulle ei mitään järkevää syytä löy­dy, jäävät helpom­min mieleen.

  49. Maastopy­örä on kyl­lä lumike­lis­sä ylivoimainen kaikki­in mui­hin verrattuna. 

    Mat­ka-ajos­sa hyväl­lä kelil­lä se on tietenkin huono ver­rat­tuna oikeaan matkapyörään, mut­ta kyl­lä hyvä noin ton­nin maastopy­örä aina sem­moi­sen hal­vahkon perus­pyörän hakkaa matka-ajossakin.

    Mut­ta pyörät pitää tietenkin vali­ta käyt­tö­tarkoituk­sen mukaan. Jos ajaa pitkää matkaa kesäl­lä niin ei maastopy­öräl­lä tee mitään. Jos ajaa ympäri tal­ven ja välil­lä huonos­ti aura­tu­il­la alueil­la, niin maastopy­örä alkaa ole­maan vai­h­toe­hto. Puo­liväli­malleista en pidä ollenkaan.

  50. tcrown: Jos et todel­la havaitse noi­ta risteyk­siä ajaes­sasi autolla… 

    Risteyk­siä tärkeäm­pää on havai­ta risteyk­sistä mah­dol­lis­es­ti eteen tulos­sa ole­va auto. 

    Ja sen havait­sem­i­nen vaikeu­tuu — asial­lis­es­ta tur­vavälistä ja nopeusra­joituk­sen nou­dat­tamis­es­ta huoli­mat­ta — jos edessä kahdek­saakymp­piä aja­va lyö tol­pan vuok­si jar­rut kiin­ni ja hidas­taa ilman mitään pätevää syytä. 

    Siinä mielessä tol­pat keskelä suo­raa kyl­lä ovat tur­val­lisem­pia — ja niitä kyl­lä löy­tyy tuol­ta kun­han jak­sat vielä etsiä noiden kol­men lisäksi.

  51. Sylt­ty:
    Maastopy­örä on kyl­lä lumike­lis­sä ylivoimainen kaikki­in mui­hin verrattuna. 

    Min­ul­la oli viime tal­ve­na ensim­mäistä ker­taa alla cyclocrossari nas­toil­la. Toi­mi aivan lois­tavasti ja samal­la aion men­nä tule­vankin tal­ven. Toki jos har­ras­taisin varsi­nais­es­ti lumes­sa ajamista han­kkisin alle pak­supyörän, mut­ta min­un talvikäyt­töön cyclocrossari on ylivoimainen. Samal­la fil­lar­il­la hoituu sit­ten kesäl­lä maantiea­jot ja vähän pienem­mätkin polut.

  52. En voi vält­tyä tätä lukies­sa ajat­tele­mas­ta rin­nakkaista todel­lisu­ut­ta, jos­sa autoil­i­jat keskustel­e­vat siitä, miten sivistymät­tömiä ihmiset ovat, kun eivät aja urheilu­au­toil­la. Tai maas­tureil­la. Mut­ta siis, nämä väli­mallin far­mari­au­tot, hyvä­nen aika. Ja kaikil­la vakavas­tiotet­tavil­la Euroopan teil­lä aje­taan Maser­atil­la. Tietenkin. Jos­sain maakun­nis­sa ihmiset kuulem­ma ajaa Toy­otal­la, mut­ta ei se ole tästä maailmasta.

  53. Ymmär­rän kyl­lä tuon näkö­vam­mais­ten huomioon ottamisen, ja tuo­ta on perustel­tu joskus jol­lakin EU-tasoisel­la säädöksellä. 

    Ihmette­len vain miten hom­ma on saatu toim­i­maan esim. Hol­lan­nis­sa, jos­sa kuitenkin on ajo­radas­ta erotet­tu­ja pyöräkaisto­ja ja jopa yhdis­tet­tyjä KLV:kin vaik­ka kuin­ka paljon, eikä siel­lä ole kant­tikiviä pyöräkaistoil­la. Oletet­tavasti Hol­lan­nis­sa on näkö­vam­maisi­akin. Eikö siel­lä sit­ten välitetä EU-säädöksistä?

  54. Tiedemies:
    En voi vält­tyä tätä lukies­sa ajat­tele­mas­ta rin­nakkaista todel­lisu­ut­ta, jos­sa autoil­i­jat keskustel­e­vat siitä, miten sivistymät­tömiä ihmiset ovat, kun eivät aja urheilu­au­toil­la. Tai maas­tureil­la. Mut­ta siis, nämä väli­mallin far­mari­au­tot, hyvä­nen aika. Ja kaikil­la vakavas­tiotet­tavil­la Euroopan teil­lä aje­taan Maser­atil­la. Tietenkin. Jos­sain maakun­nis­sa ihmiset kuulem­ma ajaa Toy­otal­la, mut­ta ei se ole tästä maailmasta. 

    Kyl­lä kai tässäkin todel­lisu­udessa monel­la suo­ma­laisel­la on vahvo­ja mielip­iteitä tois­t­en­sa auto­valin­noista: kalli­iden keskieu­roop­palais­ten ja edullis­ten aasialais­ten auto­jen keskinäis­es­tä parem­muud­es­ta, siitä sovel­tuuko katu­maas­turi kaupungis­sa ajelu­un (pysy­isi siel­lä mökki­tiel­lään!), onko joku ökyau­tok­si koet­tu auto ylipäätään tarpeelli­nen kenellekään, jne.

    Ja vino pino mui­ta vään­nö­nai­hei­ta tyyli­in nas­tat vs. kit­ka, man­u­aali vs. automaat­ti, kar­vanopat vs. esteetön näkyvyys. Ei hifis­te­ly fil­lar­istien omaa keksin­töä sen­tään ole.

  55. Eero: Kyl­lä kai tässäkin todel­lisu­udessa monel­la suo­ma­laisel­la on vahvo­ja mielip­iteitä tois­t­en­sa autovalinnoista… 

    Käsitin että kyse oli juuri siitä monille kaukaises­ta ei-vihreästä ja ei-urbaanista todel­lisu­ud­es­ta jos­sa ihmiset oikeasti tarvit­se­vat ja käyt­tävät henkilöau­to­ja ja keskustel­e­vat niiden oikeista ja mieliku­val­li­sista omi­naisuuk­sista sen myyt­tisen esson­paarin pöydässä. 

    Vaik­ka parem­min tietävät kan­tatie 50:n täl­lä puolel­la pilkkaisi­vatkin näitä siitä että menevät nai­ivisti liit­tämään teknisi­in välineisi­in omi­naisuuk­sia taval­la joka tun­tuu ole­van enem­män tekemi­sis­sä hiipu­van suvun­jatkamiskyvyn kom­pen­soin­nin kanssa…

Vastaa käyttäjälle tcrown Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.