Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (10): ICT:n hyödyntäminen

ICT:n hyö­dyn­tä­mi­nen

Kehys­rii­hes­sä 2013 lin­ja­tun ja ICT2015-työ­ryh­män esi­tyk­sen mukai­ses­ti hal­li­tus panos­taa ICT-alan osaa­mi­sen vah­vis­ta­mi­seen. Suo­men pirs­ta­loi­tu­nut tie­to­jär­jes­tel­mä­poh­ja on tuot­ta­vuuson­gel­ma ja este uusien pal­ve­lui­den kehit­tä­mi­sel­le. Kun­tien pal­ve­lui­den digi­taa­li­suusas­te on par­hais­sa­kin kun­nis­sa vain muu­ta­man pro­sen­tin luok­kaa. Kun­ta­sek­to­ril­la on akuut­ti tar­ve edis­tää tuot­ta­vuut­ta tie­to­hal­lin­to­rat­kai­su­ja yhte­näis­täen. Suo­meen on raken­net­ta­va kat­ta­va ja yhte­näi­nen säh­köis­ten pal­ve­lui­den pal­ve­lu­väy­lä, jota luo­taes­sa pai­no­te­taan kus­tan­nus­te­hok­kuut­ta ja kar­toi­te­taan mah­dol­li­suu­det rajat ylit­tä­vään yhteistyöhön.

Hyvä, että halu­taan teh­dä jotain kun­tien tie­to­jär­jes­tel­mien sir­pa­loi­tu­mi­sel­le. Yksi täs­tä puut­tuu ja sen muka­na kaik­ki. Eivät­hän kun­nat voi yhte­näis­tää tie­to­jär­jes­tel­miä kes­ke­nään eivät­kä edes sisäl­lään, kos­ka jokai­nen han­ke on kil­pai­lu­tet­ta­va erik­seen, eivät­kä kun­nat voi kil­pai­luoh­jel­mas­sa antaa pis­tei­tä sii­tä, että jär­jes­tel­mä on sama kuin naapurilla.

 2.11            Toteu­te­taan vii­py­mät­tä kan­sal­li­nen säh­köi­nen pal­ve­lu­väy­lä ja säh­köi­nen tun­nis­tau­tu­mi­nen kus­tan­nus­te­hok­kaas­ti sekä Viron yhteis­työ­mah­dol­li­suu­det täy­si­mää­räi­ses­ti hyödyntäen.

2.12            ICT-perus­in­fra­struk­tuu­rin edel­ly­tys­ten ja tie­toin­ten­sii­vi­sen teol­li­suu­den toi­min­tae­del­ly­tys­ten kehit­tä­mi­sek­si panos­te­taan huip­pu­no­pei­den ulko­maa­nyh­teyk­sien paran­ta­mi­seen kehys­rii­hen 2013 lin­jaus­ten mukai­ses­ti. Val­tion omis­ta­jaoh­jausyk­sik­kö var­mis­taa Suo­men ja Sak­san väli­sen Itä­me­ren meri­kaa­pe­lin mah­dol­li­sim­man nopean toteuttamisen.

2.13            Jul­kis­ten tie­to­va­ran­to­jen avaa­mis­ta jatketaan.

Tämä on hyvä ja tär­keä. Kun HSL ava­si reit­tiop­paan, syn­tyi mitä hie­noim­pia sovel­luk­sia, jot­ka myös lisä­si­vät jouk­ko­lii­ken­teen käyt­töä. (Esim: kän­nyk­kä ker­too yömyö­häl­lä mis­sä olet ja mis­sä asut ja miten pää­set kotii­si.) Kart­ta­tie­to­jen avaa­mi­nen samoin.

 

30 vastausta artikkeliin “Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (10): ICT:n hyödyntäminen”

  1. Ja kou­lu­kir­ja­kus­tan­ta­jat ovat otta­neet suu­ren roo­lin sii­nä, että koh­ta syr­jäyt­tä­vät kou­lu­jen opet­ta­jat, että kou­lu­jen opet­ta­jat eivät ole­kaan enään nii­tä, jot­ka päät­tä­vät perus­ta­soi­sen ope­tuk­sien sisäl­löis­tä (=perus­kou­lu + lukio). Ei vaan kir­ja­kus­tan­ta­ja on työn­tä­nyt nenän­sä jo niin pit­käl­le perus­kou­lu + lukio asteel­la, että opet­ta­jat­kin ovat kus­tan­ta­jien louk­kuun astu­neet ja lou­kun hyväksyneet.

  2. H: Suo­meen on raken­net­ta­va kat­ta­va ja yhte­näi­nen säh­köis­ten pal­ve­lui­den palveluväylä..

    Pal­ve­lu­väy­lä on vain abstrak­tio, jon­ka esi­tys­ta­pa vaih­te­lee kul­loi­sen­kin ICT-muo­ti­vir­tauk­sen mukaan. Sitä ei käsit­tee­nä kan­nat­tai­si ottaa stra­te­gi­seen poh­din­taan lain­kaan. Pal­ve­lu­jen sisäl­tö ratkaisee.

    Pal­ve­lu­jen tulee olla koneel­li­ses­ti käy­tet­tä­vis­sä, yhte­näi­syys on imple­men­taa­tio­de­tal­ji ja sel­lai­se­na tois­si­jai­nen. Tois­tai­sek­si lop­pu­käyt­tä­jää lähel­lä ole­vien pal­ve­lu­jen toteu­tus­ta­vat eivät ole olleet kovin sta­bii­le­ja, elin­kaa­rel­taan alle kym­me­nen vuot­ta kun tie­to­lii­ken­ne­puo­lel­la ollaan men­ty jo koh­ta kol­me­kym­men­tä vuot­ta oleel­li­ses­ti samoil­la rat­kai­suil­la. Tämän kans­sa täy­tyy vain elää, jät­tää har­mo­ni­soin­ti vähem­mäl­le ja kes­kit­tyä lisä­ar­von tarjoamiseen.

    Isot toi­mi­jat teke­vät muu­tos­hal­lin­nan niin että saman­ai­kai­ses­ti pide­tään saa­ta­vil­la use­aa eri ver­sio­ta samas­ta pal­ve­lus­ta jot­ta ruo­ka­ket­jus­sa ehdi­tään adap­toi­tua. Help­poa ja hal­paa. Kaik­kea ei vaan voi suun­ni­tel­la vuo­sia etukäteen.

    H: Toteu­te­taan vii­py­mät­tä kan­sal­li­nen säh­köi­nen palveluväylä..

    Ei näin. Pal­ve­lu­väy­liä ei ole, on vain pal­ve­lui­ta. Van­hem­mat alan ihmi­set muis­ta­vat kan­sal­li­sen Tele­sam­po-pro­jek­tin jon­ka tar­koi­tus oli olla vähän samaa, mut­ta suo­raan lop­pu­käyt­tä­jil­le. 80-luvul­la ihan edis­tyk­sel­li­nen, 90-luvul­la se kaa­tui omaan mah­dot­to­muu­teen­sa kun pro­jek­tin puit­teis­sa yri­tet­tiin kek­siä www:tä uudel­leen. Tätä vir­het­tä on tur­ha tois­taa nyt koneel­li­ses­ti käy­tet­tä­vien pal­ve­lu­jen kanssa.

    H: Toteu­te­taan .. säh­köi­nen tun­nis­tau­tu­mi­nen kus­tan­nus­te­hok­kaas­ti sekä Viron yhteis­työ­mah­dol­li­suu­det täy­si­mää­räi­ses­ti hyödyntäen.

    Toteu­tus­vas­tuus­sa on ollut VRK. Joko vas­tuu­or­ga­ni­saa­tio tai vas­tuu­hen­ki­löt pitää vaih­taa. Nyky­ti­lan­ne on fars­si jota on kat­sel­tu aivan lii­an pitkään.

    H:ICT-perus­in­fra­struk­tuu­rin edel­ly­tys­ten ja tie­toin­ten­sii­vi­sen teol­li­suu­den toi­min­tae­del­ly­tys­ten kehit­tä­mi­sek­si panos­te­taan huip­pu­no­pei­den ulko­maa­nyh­teyk­sien paran­ta­mi­seen kehys­rii­hen 2013 lin­jaus­ten mukaisesti.

    Täs­sä on jotain min­kä mer­ki­tys­tä en var­maan­kaan hah­mo­ta. Jos nopeil­la ulko­maa­nyh­teyk­sil­lä saa­daan Suo­meen kone­sa­li-inves­toin­te­ja niin hyvä, mut­ta ei tämä ole sen kum­mem­paa kuin suo­ra tuki mil­le tahan­sa inves­toin­nil­le. Oli­si muka­va jos nämä Suo­men infra­struk­tuu­rin hyö­dyn­tä­jät mak­sai­si­vat Suo­meen myös vero­ja. Kai teleo­pe­raat­to­reil­la on sen ver­ran rahaa että voi­vat mak­saa omat yhtey­ten­sä jos Ruot­sin kaut­ta kier­tä­mi­nen on lii­an kal­lis­ta tai muu­ten ei-toivottavaa.

    H:Jul­kis­ten tie­to­va­ran­to­jen avaa­mis­ta jatketaan.

    Suo­mek­si: Tiet­ty­jen viras­to­jen vas­ta­rin­ta pitää saa­da taval­la tai toi­sel­la mur­ret­tua. PRH ja VRK tule­vat nyt ensim­mäi­se­nä mieleen.

  3. Mik­sei­vät voi kun­nat antaa kil­pai­lu­tuk­ses­sa pis­tei­tä sii­tä, että jär­jes­tel­mä on sama kuin naa­pu­ri­kun­nal­la? Joh­tuu­ko se kan­sal­li­ses­ta lain­sää­dän­nös­tä vai EU:sta? Ei kai mikään laki estä kun­tia osta­mas­ta kim­pas­sa jär­jes­tel­mää? Eikö suve­ree­ni val­tio ( = Suo­mi) ja sen edus­kun­ta saa mää­ri­tel­lä tie­to­jär­jes­tel­män standardeja?

  4. Hyvä että halu­taan teh­dä jotain kun­tien tie­to­jär­jes­tel­mien sir­pa­loi­tu­mi­sel­le. Yksi täs­tä puut­tuu ja sen muka­na kaik­ki. Eivät­hän kun­nat voi yhte­näis­tää tie­to­jär­jes­tel­miä kes­ke­nään eivät­kä edes sisäl­lään, kos­ka jokai­nen han­ke on kil­pai­lu­tet­ta­va erik­seen, eivät­kä kun­nat voi kil­pai­luoh­jel­mas­sa antaa pis­tei­tä sii­tä, että jär­jes­tel­mä on sama kuin naapurilla. 

    Pitäi­si jo tun­nus­taa, että nykyi­nen käy­tän­tö, jos­sa ICT:tä enem­män tai vähem­män ymmär­tä­mät­tö­mät kun­nat tilai­le­vat moni­mut­kai­sia jär­jes­tel­miä, ei ole jär­ke­vä. Jär­ke­vä temp­pu oli­si teh­dä joi­tain val­miik­si toi­mi­via ja käy­tän­nös­sä ilmai­sia ohjel­mia kun­tien käyt­töön. Ne var­mas­ti voit­tai­si­vat kil­pai­lun monis­sa kun­nis­sa. (Eikä EU voi tätä kik­kaa var­maan­kaan kieltää.)

  5. Ei ainoa ongel­ma ole tietojärjestelmät.

    Vie­lä suu­rem­pi ongel­ma on tie­don luo­kit­te­lu ja stan­dar­doin­ti. Yri­tim­me käyt­tää kun­tien paik­ka­tie­to­ja tele­ver­kon suun­nit­te­luun, mut­ta teh­tä­vä osoit­tau­tui mahdottomaksi.

    Se oli­si edel­lyt­tä­nyt kon­ver­sio­so­vel­luk­sia yli 400 kun­nan kans­sa ja nii­den jat­ku­vaa ylläpitoa.

    Kun vie­lä tie­tos­tan­dar­de­ja oli muu­tet­tu aika ajoin niin eriai­kai­sia tie­dos­to­ja piti kon­ver­toi­da hyvin­kin moni­mut­kai­sil­la sovelluksilla.

    Lop­pu­tu­le­ma on rnem­män tai vähem­män virheeelinen

    Kun yksit­tä­ne tie­to on luo­ki­tel­tu 400–700 eri taval­la ja sisäl­lös­sä on hor­ju­vuut­ta niin jokai­nen tie­to jou­du­taan käy­mään läpi manuaalisesti

    Jamak­saa minin­ver­roin enem­män kuin itse järjestelmä

  6. timo kar­ja­lai­nen:
    Mik­sei­vät voi kun­nat antaa kil­pai­lu­tuk­ses­sa pis­tei­tä sii­tä, että jär­jes­tel­mä on sama kuin naa­pu­ri­kun­nal­la? Joh­tuu­ko se kan­sal­li­ses­ta lain­sää­dän­nös­tä vai EU:sta? Ei kai mikään laki estä kun­tia osta­mas­ta kim­pas­sa jär­jes­tel­mää? Eikö suve­ree­ni val­tio ( = Suo­mi) ja sen edus­kun­ta saa mää­ri­tel­lä tie­to­jär­jes­tel­män standardeja?

    Suo­mi ei ole suve­ree­ni mää­rit­te­le­mään ns. EU-han­kin­to­jen (ylit­tä­vät EU-han­kin­to­jen kyn­ny­sar­von) ehto­ra­joi­tuk­sia, vaan nii­den pitää men­nä direk­tii­vin mukaan. Lisä­pis­teet naa­pu­ri­kun­nas­sa käy­tös­sä ole­mi­ses­ta oli­si­vat oman­kin ymmär­ryk­se­ni mukaan kiel­let­ty­jä. Yhteis­han­kin­nat ovat kyl­lä täy­sin sal­lit­tu­ja, ja Suo­mes­sa on esim. kun­ta­lii­ton omis­ta­ma yhteis­han­kin­tayh­tiö KL-kun­ta­han­kin­nat Oy. Mut­ta pyhän kun­nal­li­sen itse­hal­lin­non oikeut­ta­ma­na jokai­nen kun­ta päät­tää itse osal­lis­tuu­ko kimppahankintoihin.

    1. Täl­lais­ta yhteis­han­kin­taa suun­ni­tel­laan Uudel­la­maal­la, mut­ta niin kuin kaik­ki osa­si­vat ennus­taa, Espoo halusi alle­vii­va­ta itse­näi­syyt­tään ja irtaan­tui sii­tä. Minua kiin­nos­taa, kenen las­kuun teh­dään sil­ta Espoon oman täy­sin yhteen­so­pi­mat­to­man ja mui­den kun­tien otta­man jär­jes­tel­män välille.

  7. Lii­an van­ha: Ei ainoa ongel­ma ole tietojärjestelmät.

    Vie­lä suu­rem­pi ongel­ma on tie­don luo­kit­te­lu ja standardointi. 

    Kyl­lä meil­lä­päin tie­don semant­ti­nen eheys on osa tie­to­jär­jes­tel­mää. Jos tar­ve tie­don kerää­mi­seen on joku dif­fuusi hal­lin­nol­li­nen oik­ku, niin se hei­jas­tuu väis­tä­mät­tä semant­ti­ses­sa luo­kit­te­lus­sa. Epä­mää­räi­set tar­peet tuot­ta­vat epä­mää­räis­tä meta­da­taa, ja tie­dot sovel­tu­vat sil­loin vain ihmisluettavaksi.

    Asian toi­nen puo­li on että tar­pei­den epä­mää­räi­syys ei mer­kit­se sitä ettei­vät­kö ne oli­si todel­li­sia. Ei www-sivuil­la­kaan ole sisään­ra­ken­net­tua semant­tis­ta luo­kit­te­lua, ja sil­ti ne toi­mi­vat hyvin tietolähteenä.

  8. Toi­vot­ta­vas­ti tuo ICT-alan osaa­mi­sen vah­vis­ta­mi­nen ei tar­koi­ta kou­lu­tus­mää­rien lisäämistä.

    Minä olen kau­ka­na exper­tis­tä, mitä tulee ICT-puo­leen, mut­ta jon­kin ver­ran tun­nen alas­ta jotain tie­tä­viä, ja monet nau­rut on minul­le­kin osat­tu selit­tää val­tion hal­lin­non emä­mu­nauk­sis­ta niin yksin­ker­tai­ses­ti, että minä­kin ymmär­sin kuin­ka retu­pe­räl­lä tämä puo­li on. 

    Joka pai­kas­sa on tie­to­hal­lin­to­joh­ta­jaa, osas­toa ja ties mitä elin­tä aja­mas­sa omaa agen­daan­sa; lop­pu­tu­lok­se­na mön­kään men­nei­tä hank­keit­ta, älyt­tö­män kal­lii­ta hank­kei­ta, ja lopu­ton­ta kil­pai­lut­ta­mis­ta, jos­sa kil­pai­lut­ta­ja itse ei enää ymmär­rä alas­ta mitään. Tämä muut­tuu niin nopeas­ti, että osaa­mi­sen vah­vis­ta­mi­nen tar­koit­tai­si osaa­jien vaih­ta­mis­ta säännöllisesti.

    Ja sit­ten luo­tiin joku kes­ki­tet­ty jut­tu, oli­ko se Rova­nie­mel­le, joka ei toi­mi lain­kaan. Lop­pu­tu­lok­se­na val­tion­hal­lin­to pii­lot­taa IT-osaa­mis­ta mui­den vir­ka­ni­mik­kei­den taak­se, jot­ta apua saa kun sitä tarvitsee.

  9. Lii­an van­ha:
    …Vie­lä suu­rem­pi ongel­ma on tie­don luo­kit­te­lu ja standardointi…

    Tuo­hon olen tör­män­nyt omis­sa töis­sä­ni­kin. Kol­man­te­na ongel­ma­na on huo­nos­ti kir­joi­tet­tu tie­to­suo­ja­lain­sää­dän­tö. Se estää vira­no­ma­mi­sia pai­koin saa­mas­ta suo­raan tar­vit­se­maan­sa tie­toa vaik­ka viran­omai­sel­le oli­si oikeus kysei­seen tie­toon. Tie­to jou­du­taan erik­seen kysy­mään henkilöltä.

    Ter­vey­den­hoi­dos­sa tie­to­suo­ja on sit­ten sitä luok­kaa, että työn­te­ki­jät har­voin edes tie­tä­vät, mitä saa luo­vut­taa ja mitä ei. Pahin­ta on, että HUS:in tapai­nen mam­mut­ti­kin on välil­lä ihan pihal­la ja teet­tää ihmi­sil­lä tur­hia, pape­ri­sia luo­vu­tus­lo­mak­kei­ta. Pahas­tu­vat vie­lä, kun ker­too mitä lais­sa oikeas­ti on kirjoitettuna.

    Kään­tö­puo­le­na taas vuo­de­taan tie­o­ta, joka tur­val­li­suus­syis­tä on syy­tä pitää suo­jat­tu­na. Leh­dis­töön pääs­sei­tä esi­merk­ke­jä ovat sil­loi­sen pää­mi­nis­te­rin asun­non poh­ja­ku­vat ja nyt­tem­min polii­sien ja van­gin­var­ti­joi­den henkilötiedot.

  10. Eikös siel­tä Hel­sin­gin val­tuus­tos­ta Osmon­kin puo­lue­ryh­mäs­tä löy­dy sel­lai­sia IT-alan osaa­jia, jot­ka ovat näi­tä Apot­ti-kuvioi­ta kovas­ti kri­ti­soi­neet. Se että ajau­du­taan itse raken­ne­tus­ta toi­mit­ta­ja­lou­kus­ta (de fac­to mono­po­li) toi­seen toi­mit­ta­ja­louk­kuun, ei pelas­ta mitään. Koko­nais­jär­jes­tel­män sisäl­lä eri modu­lien välil­lä tie­don­siir­to saat­taa toi­mia jos jär­jes­tel­mä­ark­ki­teh­tuu­ri on raken­net­tu riit­tä­vän hyvin, mut­ta ulkoi­nen tie­don­siir­to onkin sit­ten toi­nen jut­tu. Jär­jes­tel­mä­hank­keis­sa suu­rel­ta, haas­ta­val­ta, pit­kä­kes­toi­sel­ta ja kal­liil­ta näyt­tä­vä pro­jek­ti­suun­ni­tel­ma osoit­tau­tuu yleen­sä jär­jet­tö­män kal­liik­si, aina­kin joil­ta­kin osin mah­dot­to­mak­si ja pahas­ti myöhästyneeksi. 

    Jul­ki­sen hal­lin­non tie­to­hal­lin­non suu­rim­mat ongel­mat ovat pää­tök­sen­teon haja­nai­suus ja joh­ta­juu­den puu­te sekä osaop­ti­moin­ti orga­ni­saa­tion sisäl­lä. Tähän kun vie­lä lisä­tään huo­no osto-osaa­mi­nen ja neu­vot­te­lu­ky­vyk­kyys tilaa­jan puo­lel­la, on sop­pa val­mis. Puhu­mat­ta­kaan sii­tä ett­tä jul­ki­sis­sa orga­ni­saa­tiois­sa on pal­jon läs­kiä eli ihmi­siä joi­den pitää teh­dä itsen­sä eri­lai­sil­la täy­sin tuot­ta­mat­to­mil­la ja usein jopa vahin­gol­li­sil­la tavoil­la tarpeellisiksi. 

    Lisäk­si jul­kis­hal­lin­to on pää­tök­sen­te­ko­ra­ken­teel­taan ja nykyi­sel­tä tie­to­jär­jes­tel­mä­ark­ki­teh­tuu­ril­taan sel­lai­nen him­me­li, ettei nopei­ta voit­to­ja ole saa­ta­vil­la vaan on pak­ko ede­tä vähi­tel­len pal­ve­lu­väy­lien ja mui­den vas­taa­vien kuvioi­den kaut­ta. Osaa­va ja riit­tä­vän pää­tös- ja bud­jet­ti­val­tai­nen alu­een “dik­taat­to­ri” voi­si saa­da hom­man nopeah­kos­ti kun­toon (tai sit­ten totaa­li­ses­ti karille)…

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Täl­lais­ta yhteis­han­kin­taa suun­ni­tel­laan Uudel­la­maal­la, mut­ta niin kuin kaik­ki osa­si­vat ennus­taa, Espoo halusi alle­vii­va­ta itse­näi­syyt­tään ja irtaan­tui sii­tä. Minua kiin­nos­taa, kenen las­kuun teh­dään sil­ta Espoon oman täy­sin yhteen­so­pi­mat­to­man ja mui­den kun­tien otta­man jär­jes­tel­män välille.

    Eikös Kera­va­kin irtaan­tu­nut, jos siis Apo­tis­ta on kyse?

    Mik­si muu­ten Helsingillä/Vantaalla pitää olla mah­dol­li­suus teh­dä muun maan kans­sa yhteen­so­pi­ma­ton järjestelmä? 

    Kai se Apot­ti käyt­tää tuo­ta pal­ve­lu­väy­lää? Eikös pal­ve­lu­väy­län idea­na ole olla se “sil­ta”.

    Mik­si näi­tä yli­pää­tään puu­has­tel­laan kunta/maakunta/sairaanhoitopiiri tasol­la. Eikö sii­tä muka oli­si etu­ja jos koko Suo­men jul­kis­sai­raan­hoi­to käyt­täi­si samaa järjestelmää?

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Täl­lais­ta yhteis­han­kin­taa suun­ni­tel­laan Uudel­la­maal­la, mut­ta niin kuin kaik­ki osa­si­vat ennus­taa, Espoo halusi alle­vii­va­ta itse­näi­syyt­tään ja irtaan­tui siitä.

    Oli­ko­han tuo var­mas­ti Espoon perus­te pois­jään­nil­le? Jos oli­sin min­kä tahan­sa tämän yhteis­toi­min­ta-alu­een kun­nan päät­tä­vis­sä eli­mis­sä, oli­sin var­sin varo­vai­nen mukaan­me­non suh­teen, sil­lä pal­jon rahaa syö­nei­tä ja vähän vil­lo­ja tuot­ta­nei­ta jul­kis­ten yhtei­sö­jen jär­jes­tä­miä mam­mut­ti-ICT-hank­kei­ta his­to­rias­ta löy­tyy usei­ta. Ehkä juu­ri tämä han­ke tulee ole­maan lois­ta­va ja tuot­taa lois­ta­via tulok­sia, mut­ta toi­saal­ta juu­ri tämän tyy­li­set hank­keet ovat kor­kean ris­kin hankkeita.

    (Hyvä varoit­ta­va esi­merk­ki on BBC:n juu­ri lak­kaut­ta­ma Digi­tal Media Ini­tia­ti­ve, joka söi muu­ta­mas­sa vuo­des­sa 100 000 000 puntaa.)

  13. Löy­tyi­si­kö­hän poruk­kaa teke­mään stra­te­gia, data­mal­lit, raja­pin­ta­ku­vauk­set ja mik­sei sovel­luk­set­kin crowd­sourcing pohjalla?

    Esim. tuo tun­nis­ta­mi­nen oli­si suh­teel­li­sen simp­pe­li, mut­ta nyt meil­lä on tulok­se­na vain tur­va­ton rat­kai­su, jos­ta pan­kit tie­naa­vat miljoonia.

  14. Ei ole tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta pyr­kiä yhteen rat­kai­suun. Mikä­li yksi rat­kai­su pää­see mono­po­lia­se­maan, sen yllä­pi­to­kus­tan­nuk­set nouse­vat täh­ti­tie­teel­li­sik­si ja inno­voin­ti uusien toi­min­nal­li­suuk­sien osal­ta katoaa. 

    Kol­me kil­pai­le­vaa rat­kai­sua on sopi­va kokoluokka.

  15. Mik­ko:
    Löy­tyi­si­kö­hän poruk­kaa teke­mään stra­te­gia, data­mal­lit, raja­pin­ta­ku­vauk­set ja mik­sei sovel­luk­set­kin crowd­sourcing pohjalla? 

    Täs­sä alkaa ole­maan oike­aa otet­ta. Jos tuu­let ovat suo­tui­sia, han­ke vosi hyvin­kin pes­tä mam­mut­ti­hank­keet men­nen tul­len, ja oli­si hal­pa­kin. Myös rat­kai­sut, jois­sa tulok­sis­ta kiin­nos­tu­neet tahot (kun­nat, val­tio, yhteis­työ­jär­jes­töt) spon­so­roi­si­vat joko kukausi­palk­kai­sia tai vapaa­eh­toi­sia teki­jöi­tä ovat mah­dol­li­sia. Näis­tä pali­kois­ta voi raken­taa eri­lai­sia hybri­de­jä­kin. Lop­pu­tu­lok­set voi­si­vat olla ilmai­sia tai hyvin mal­til­li­ses­ti hin­noi­tel­tu­ja (= vain yllä­pi­don rahoittamiseksi).

  16. Mik­ko:
    Ei ole tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta pyr­kiä yhteen rat­kai­suun. Mikä­li yksi rat­kai­su pää­see mono­po­lia­se­maan, sen yllä­pi­to­kus­tan­nuk­set nouse­vat täh­ti­tie­teel­li­sik­si ja inno­voin­ti uusien toi­min­nal­li­suuk­sien osal­ta katoaa. 

    Kol­me kil­pai­le­vaa rat­kai­sua on sopi­va kokoluokka.

    Kau­pal­li­sel­la puo­lel­la mono­po­li oli­si todel­la paha jut­tu. Usein val­mis­ta­jat onnis­tu­vat lukit­se­maan asiak­kaat omaan jär­jes­tel­mään­sä myös teke­mäl­lä siir­ty­mi­sen pois jär­jes­tel­mäs­tä hankalaksi.

    Avoi­mis­sa pro­jek­teis­sa täl­lai­set asiat oli­si­vat huo­mat­ta­vas­ti ongel­mat­to­mam­pia. Useam­pi kil­pai­le­va han­ke tai osa­han­ke voi olla sil­lä­kin puo­lel­la eduk­si ihan kirit­tä­mis­mie­les­sä, ja jot­ta var­mis­te­taan, että yksi jumiu­tu­nut han­ke tai osa­han­ke ei pysäy­tä kehitystä.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Täl­lais­ta yhteis­han­kin­taa suun­ni­tel­laan Uudel­la­maal­la, mut­ta niin kuin kaik­ki osa­si­vat ennus­taa, Espoo halusi alle­vii­va­ta itse­näi­syyt­tään ja irtaan­tui siitä. 

    Tar­koi­tat­ko Apot­tia? Sii­tä irtau­tu­mi­nen tai­taa olla armaan koti­kau­pun­ki­ni fik­suim­pia polit­ti­sia pää­tök­siä pit­kään aikaan. Vaik­ka yhteis­han­kin­nat ovat­kin jär­ke­viä, ei hir­vit­tä­vää seka­sot­kua sil­ti kan­na­ta ostaa.

    Jos itse sai­sin päät­tää, kaik­ki kun­tien ja val­tion jär­jes­tel­mät teh­täi­siin niin avoi­mes­ti kuin mah­dol­lis­ta. Kaik­ki mah­dol­li­set raja­pin­nat pitäis ava­ta (ml. doku­men­toin­ti), jot­ta ulko­puo­li­set yri­tyk­set ja yhtei­söt voi­vat halu­tes­saan teh­dä nii­den pääl­le omia sovel­luk­si­aan. Jot­ta koo­din yhteis- ja uudel­leen­käyt­tö saa­tai­siin oikeas­ti toi­mi­maan, pitäi­si kai­ken itse teh­dyn ja tee­te­tyn koo­din olla open sourcea. Tilaa­jal­le­han koo­din pitä­mi­nen “omas­sa kaa­pis­sa” ei anna mitään lisä­ar­voa, ja sen anta­mi­nen teki­jöi­den omai­suu­dek­si ja mono­po­lik­si on aivan järjetöntä.

  18. Yhteis­han­kin­nat ovat mah­dol­li­sia ja toi­saal­ta kun ICT:ssä tyy­pil­li­ses­ti kopioin­nin hin­ta on aika pie­ni, pitäi­si mark­ki­nan­kin suo­sia saman ohjel­mis­ton han­kin­taa, jos tar­peet ovat samat. Mut­ta jos­tain syys­tä jokai­nen kun­ta on tar­pei­den­sa osal­ta uniik­ki, heil­lä on juu­ri niin eri­lai­nen terveyskeskus/koulu/rakennusvirasto/jne. että jär­jes­tel­mät pitää rää­tä­löi­dä heille.

    Ja mis­sä on ICT-kaa­voi­tus? Tie­to­jär­jes­tel­miä raken­ne­taan nyt kuin kau­pun­ke­ja tilan­tees­sa, jos­sa maa oli­si kai­kil­le ilmais­ta ja mitään infraa ei oli­si. Jokai­nen raken­taa omat tien­sä ja kaa­pe­lin­sa oman raken­nuk­sen­sa ympä­ril­le, kukaan ei kat­so ison kuvan perään.

  19. Tie­to­jär­jes­tel­mät on pak­ko alkaa näh­dä toi­sel­la taval­la. Ne eivät ole ver­rat­ta­vis­sa taloi­hin ja lait­tei­siin. Tie­to­jär­jes­tel­mät ovat aivan sen tavan ydin­tä, jol­la toi­min­ta ja pal­ve­lut on järjestetty.

    Tie­to­jär­jes­tel­män raken­ne on erot­ta­ma­ton osa itse toi­min­nan raken­net­ta. Ei ole miten­kään mah­dol­lis­ta ostaa juu­ri omaan toi­min­taan sopi­vaa paket­tia val­mii­na tuotteena.

    Ts. ei ole mah­dol­lis­ta saa­da hyviä jul­kis­hal­lin­non ja val­tion pal­ve­lui­den tie­to­jär­jes­tel­miä miten­kään muu­ten kuin teke­mäl­lä ne itse. Alhaal­ta ylös­päin, omis­ta läh­tö­koh­dis­ta. Jos jotain pitää kil­pai­lut­taa, niin olkoon se ohjel­mis­to­suun­nit­te­li­joi­den tun­ti­ve­loi­tus suh­tees­sa koke­muk­seen vas­taa­van tyyp­pi­sis­tä hankkeista.

    Ter­vey­den­huol­lon tie­to­jär­jes­tel­män han­kin­taa kil­pai­lu­tuk­sel­la voi­si ver­ra­ta ennem­min­kin sii­hen, että hank­ki­sim­me puh­taal­ta pöy­däl­tä uuden ter­vey­den­huol­lon koko jär­jes­tel­män maa­il­mal­ta. Sitä ennen pot­kit­tai­siin alal­ta kaik­ki pois, puret­tai­siin talot, myy­täi­siin lait­teet ja tyh­jen­net­täi­siin rekisterit.

  20. Mik­ko: Esim. tuo tun­nis­ta­mi­nen oli­si suh­teel­li­sen simp­pe­li, mut­ta nyt meil­lä on tulok­se­na vain tur­va­ton rat­kai­su, jos­ta pan­kit tie­naa­vat miljoonia.

    Kyl­lä VRK:lla on ihan toi­mi­va tun­nis­tau­tu­mi­sin­fra, mut­ta yri­tä­pä liit­tyä sii­hen yksi­tyi­se­nä palveluntarjoajaorganisaationa.

    Pan­keil­la liit­ty­mi­seen tar­vit­ta­va byro­kra­tia on kutis­tet­tu yhteen lomak­kee­seen, jois­sain tapauk­sis­sa samal­la saa myös mobii­li­var­men­teen. Ohjeet ja inte­graa­tio­tes­tiym­pä­ris­töt ovat niin hyviä että kun­nol­li­sel­la ohjel­moin­tiym­pä­ris­töl­lä TUPAS-inte­graa­tion tekee tot­tu­ma­ton­kin puo­les­sa päi­väs­sä koo­din­sii­vouk­si­neen (on kokeil­tu). Täs­sä oli­si jul­kis­hal­lin­nol­le kon­kreet­ti­nen esikuva.

    HST-lop­pu­käyt­tä­jän kan­nal­ta polii­si on jo paran­ta­nut toi­min­taan­sa mer­kit­tä­väs­ti. Ensim­mäi­sen HST-kort­ti­ni nou­to vei tun­te­ja jono­tuk­si­neen mut­ta nyt ajan­va­raus tapah­tui netit­se, kont­to­ri oli käy­tän­nös­sä ras­kas­rai­dea­se­mal­la, kor­tin sai pos­tiin, ja tie­dot haet­tiin auto­maat­ti­ses­ti polii­sin (?) tie­to­kan­nois­ta ilman tur­hia pape­ri­lo­mak­kei­ta. Aikaa­vie­vin osa oli pas­si­va­lo­ku­van hank­ki­mi­nen, sekin kor­jaan­tui­si vas­taan­ot­to­tis­kin kame­ral­la ame­rik­ka­lai­seen tyyliin.

  21. Her­bert Havu: Ja mis­sä on ICT-kaa­voi­tus? Tie­to­jär­jes­tel­miä raken­ne­taan nyt kuin kau­pun­ke­ja tilan­tees­sa, jos­sa maa oli­si kai­kil­le ilmais­ta ja mitään infraa ei oli­si. Jokai­nen raken­taa omat tien­sä ja kaa­pe­lin­sa oman raken­nuk­sen­sa ympä­ril­le, kukaan ei kat­so ison kuvan perään.

    Niin hou­kut­te­le­vaa, reto­ri­ses­ti suju­vaa ja näen­näi­ses­ti loo­gis­ta kuin ana­lo­gioi­den vetä­mi­nen fyy­si­ses­tä maa­il­mas­ta ICT:hen onkin, on se yleen­sä har­haan­joh­ta­vaa ja kes­kus­te­lun poh­ja­na suo­ras­taan haitallista. 

    Oma suo­sik­ki­ni ana­lo­gia­kuk­ka­sis­ta on taka­vuo­sien “Kou­vo­la, tie­to­lii­ken­teen risteysasema”.

  22. IT-alal­la muu­ta­man vuo­den työs­ken­nel­lee­nä pari kom­ment­tia säikeeseen.
    i) “Kun­nat eivät voi antaa pis­tei­tä sii­tä, että jär­jes­tel­mä on saman­lai­nen kuin naapurilla”
    => Voi­vat. Tar­jous­pyyn­töi­hin vain lisä­tään vaa­ti­mus sii­tä, että jär­jes­tel­mä on integroin­ti­kel­poi­nen erik­seen mai­nit­tu­jen jär­jes­tel­mien ja /tai alus­ta­tek­no­lo­gioi­den kans­sa. Jos vaa­ti­mus ei täy­ty, sul­je­taan tar­joa­ja kil­pai­lus­ta ulos.

    ii) Luul­ta­vas­ti IT-pro­jek­teis­sa “kohel­le­taan” yhtä pal­jon kuin muis­sa­kin vas­taa­van koko­luo­kan (htp, bud­jet­ti) han­kin­nois­sa. Jos uusi, kal­lis uima­hal­li on parin vuo­den pääs­tä remon­tis­sa, uudet spo­rat jat­ku­vas­ti pajal­la tai las­ten kou­lu­ruo­ka mais­tuu pahal­ta ja lop­puu kes­ken, ylit­tyy uutis­kyn­nys vain har­voin. Infra­ra­ken­ta­mi­sen tavoin onnis­tu­nut IT-han­ke “ei näy ulos­päin”, vaan hel­pot­taa ihmi­sen elä­mää kenen­kään huomaamatta.

    1. Jos antaa kovas­ti pis­tei­tä yhdel­le tar­joa­jal­le ja vain hänel­le, tämä dis­kont­taa sen tar­jous­hin­taan­sa. Ei hyvää

  23. Tut­ki­ja Puna­vuo­res­ta: Luul­ta­vas­ti IT-pro­jek­teis­sa “kohel­le­taan” yhtä pal­jon kuin muis­sa­kin vas­taa­van koko­luo­kan (htp, bud­jet­ti) hankinnoissa.

    Kohel­ta­mi­nen on var­mas­ti nor­maa­lia kaik­kial­la, mut­ta jul­kis­sek­to­rin IT-pro­jek­tien eri­tyi­nen omi­nais­piir­re on mono­po­lien jaka­mi­nen ilman että tätä ymmär­re­tään ottaa sopi­mus­tek­nii­kas­sa huomioon.

    Muis­sa saman koko­luo­kan pro­jek­teis­sa har­vem­min on sel­lai­sia rajoit­tei­ta että vain alku­pe­räi­nen sopi­mus­os­a­puo­li pys­tyy huo­leh­ti­maan sopi­muk­sen koh­teen yllä­pi­dos­ta ja/tai jat­ko­ke­hit­tä­mi­ses­tä. On has­sua että jär­jes­tel­män mak­sa­ja luo­vut­taa sopi­mus­tek­nii­kal­la vapaa­eh­toi­ses­ti pois pää­tös­val­taa itse jär­jes­tel­män hal­lin­nas­ta niin pal­jon että jou­tuu toimittajaloukkuun.

  24. Tut­ki­ja Puna­vuo­res­ta:
    IT-alal­la muu­ta­man vuo­den työs­ken­nel­lee­nä pari kom­ment­tia säikeeseen.
    i) “Kun­nat eivät voi antaa pis­tei­tä sii­tä, että jär­jes­tel­mä on saman­lai­nen kuin naapurilla”
    => Voi­vat. Tar­jous­pyyn­töi­hin vain lisä­tään vaa­ti­mus sii­tä, että jär­jes­tel­mä on integroin­ti­kel­poi­nen erik­seen mai­nit­tu­jen jär­jes­tel­mien ja /tai alus­ta­tek­no­lo­gioi­den kans­sa. Jos vaa­ti­mus ei täy­ty, sul­je­taan tar­joa­ja kil­pai­lus­ta ulos.

    Tar­jouk­sien pis­tey­tys ja abso­luut­ti­set vaa­ti­mus­kri­tee­rit ovat eri asia, jon­ka Tut­ki­ja Puna­vuo­res­ta var­maan toki tie­tää­kin. Se mitä aina­kin itse yri­tin sanoa oli, ettei esim. Kun­ta X voi antaa pis­tei­tä koko­nais­ta­lou­del­li­sen edul­li­suu­den ver­tai­lus­sa sii­tä, että tar­jo­taan Efficaa, ja perus­tel­la sitä sil­lä, että naa­pu­ri­kun­nas­sa Y on Effica käytössä.

  25. vee­pee: Ts. ei ole mah­dol­lis­ta saa­da hyviä jul­kis­hal­lin­non ja val­tion pal­ve­lui­den tie­to­jär­jes­tel­miä miten­kään muu­ten kuin teke­mäl­lä ne itse. Alhaal­ta ylös­päin, omis­ta lähtökohdista.

    Asi­aa kan­nat­taa jos­kus aja­tel­la myös niin­päin että jos paras osaa­mi­nen tie­to­jär­jes­tel­män suun­nit­te­luun ja toteu­tuk­seen on oman (julkis)organisaation sisäl­lä, on tämä epä­koh­ta jos­ta pitää pääs­tä eroon. Maa­il­mas­sa on kui­ten­kin aina enem­män mui­ta kuin meitä.

    Epä­koh­ta se on sik­si että ainoa selit­tä­vä teki­jä ilmiöl­le on orga­ni­saa­tion ulko­puo­lel­la ole­va puut­teel­li­nen tie­to, ja tämä epä­koh­ta pois­tuu kun pro­ses­se­ja ja meta­da­taa ava­taan riit­tä­väs­ti. Asian­tun­ti­juu­den kri­tee­rit ovat hyvin eri­lai­sia sil­loin kun kai­kil­la on käy­tet­tä­vis­sä samat lähtötiedot.

    Kun HIL­MAn tar­jous­pyyn­tö­jä lukee aja­tuk­sel­la, niis­tä pais­taa mää­rit­te­ly­hy­bris. Sen sijaan että data, tai edes meta­da­ta anne­taan jul­ki­seen jakoon ja ker­ro­taan ongel­ma, pide­tään­kin data pii­los­sa, mää­ri­tel­lään rat­kai­su orga­ni­saa­tion omin voi­min ja kil­pai­lu­te­taan sen toteutus.

    Tar­jous­pyyn­nöis­sä kes­ki­ty­tään enem­män toi­mit­ta­jan ja jopa yksit­täis­ten hen­ki­löi­den toi­vot­tui­hin omi­nai­suuk­siin ja toi­min­ta­mal­lei­hin kuin sii­hen onko itse ongel­maan mää­ri­tel­ty rat­kai­su lain­kaan tar­koi­tuk­sen­mu­kai­nen, tai onko tilaa­jaor­ga­ni­saa­tiol­la itsel­lään todel­li­suu­des­sa kom­pe­tens­sia mää­ri­tel­lä nii­tä reu­naeh­to­ja joi­den sisäl­lä toi­mit­ta­jan edel­ly­te­tään toimivan.

  26. Spot­tu,

    kyl­lä tilaa­jan täy­tyy tie­tää mitä tar­pei­ta hänel­lä on ja mit­kä niis­tä ovat sel­lai­sia että tie­to­jär­jes­tel­män tilaa­mi­nen tuot­taa sii­hen ratkaisun.

    Eli toi­min­nal­li­set vaa­ti­muk­set pitää pys­tyä muo­dos­ta­maan. Lisäk­si val­veu­tu­nut tilaa­ja ottaa mui­ta­kin asioi­ta huo­mioon, esi­mer­kik­si sen että ei pää­dy­tä sii­loon tai toimittajaloukkuun.

    Mut­ta sen luet­te­le­mi­nen miten rat­kai­su pitää yksi­tyis­koh­tai­ses­ti toteut­taa on tyhmää..

Vastaa käyttäjälle Jouni Martikainen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.