Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (10): ICT:n hyödyntäminen

ICT:n hyö­dyn­tämi­nen

Kehys­ri­ihessä 2013 lin­jatun ja ICT2015-työryh­män esi­tyk­sen mukaises­ti hal­li­tus panos­taa ICT-alan osaamisen vahvis­tamiseen. Suomen pirstaloitunut tieto­jär­jestelmäpo­h­ja on tuot­tavu­u­songel­ma ja este uusien palvelu­iden kehit­tämiselle. Kun­tien palvelu­iden dig­i­taal­isu­usaste on parhais­sakin kun­nis­sa vain muu­ta­man pros­entin luokkaa. Kun­tasek­to­ril­la on aku­ut­ti tarve edis­tää tuot­tavu­ut­ta tieto­hallintoratkaisu­ja yht­enäistäen. Suomeen on raken­net­ta­va kat­ta­va ja yht­enäi­nen sähköis­ten palvelu­iden palvelu­väylä, jota luo­taes­sa pain­ote­taan kus­tan­nuste­hokku­ut­ta ja kar­toite­taan mah­dol­lisu­udet rajat ylit­tävään yhteistyöhön.

Hyvä, että halu­taan tehdä jotain kun­tien tieto­jär­jestelmien sir­paloi­tu­miselle. Yksi tästä puut­tuu ja sen mukana kaik­ki. Eiväthän kun­nat voi yht­enäistää tieto­jär­jestelmiä keskenään eivätkä edes sisäl­lään, kos­ka jokainen han­ke on kil­pailutet­ta­va erik­seen, eivätkä kun­nat voi kil­pailu­o­hjel­mas­sa antaa pis­teitä siitä, että jär­jestelmä on sama kuin naapurilla.

 2.11            Toteutetaan viipymät­tä kansalli­nen sähköi­nen palvelu­väylä ja sähköi­nen tun­nistau­tu­mi­nen kus­tan­nuste­hokkaasti sekä Viron yhteistyömah­dol­lisu­udet täysimääräis­es­ti hyödyntäen.

2.12            ICT-perus­in­fra­struk­tu­urin edel­ly­tys­ten ja tietoin­ten­si­ivisen teol­lisu­u­den toim­intaedel­ly­tys­ten kehit­tämisek­si panos­te­taan huip­punopei­den ulko­maany­hteyk­sien paran­tamiseen kehys­ri­ihen 2013 lin­jausten mukaises­ti. Val­tion omis­ta­jao­h­jausyk­sikkö varmis­taa Suomen ja Sak­san välisen Itämeren merikaapelin mah­dol­lisim­man nopean toteuttamisen.

2.13            Julk­isten tieto­varan­to­jen avaamista jatketaan.

Tämä on hyvä ja tärkeä. Kun HSL avasi reit­tiop­paan, syn­tyi mitä hienoimpia sovel­luk­sia, jot­ka myös lisä­sivät joukkoli­iken­teen käyt­töä. (Esim: kän­nykkä ker­too yömyöhäl­lä mis­sä olet ja mis­sä asut ja miten pääset koti­isi.) Kart­tati­eto­jen avaami­nen samoin.

 

30 vastausta artikkeliin “Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (10): ICT:n hyödyntäminen”

  1. Ja koulukir­jakus­tan­ta­jat ovat otta­neet suuren roolin siinä, että koh­ta syr­jäyt­tävät koulu­jen opet­ta­jat, että koulu­jen opet­ta­jat eivät olekaan enään niitä, jot­ka päät­tävät perus­ta­soisen opetuk­sien sisäl­löistä (=perusk­oulu + lukio). Ei vaan kir­jakus­tan­ta­ja on työn­tänyt nenän­sä jo niin pitkälle perusk­oulu + lukio asteel­la, että opet­ta­jatkin ovat kus­tan­ta­jien loukku­un astuneet ja loukun hyväksyneet.

  2. H: Suomeen on raken­net­ta­va kat­ta­va ja yht­enäi­nen sähköis­ten palvelu­iden palveluväylä..

    Palvelu­väylä on vain abstrak­tio, jon­ka esi­tystapa vai­htelee kul­loisenkin ICT-muo­tivir­tauk­sen mukaan. Sitä ei käsit­teenä kan­nat­taisi ottaa strate­giseen pohd­in­taan lainkaan. Palvelu­jen sisältö ratkaisee.

    Palvelu­jen tulee olla koneel­lis­es­ti käytet­tävis­sä, yht­enäisyys on imple­men­taa­tiode­talji ja sel­l­aise­na tois­si­jainen. Tois­taisek­si lop­pukäyt­täjää lähel­lä ole­vien palvelu­jen toteu­tus­ta­vat eivät ole olleet kovin stabi­ile­ja, elinkaareltaan alle kymme­nen vuot­ta kun tietoli­iken­nepuolel­la ollaan men­ty jo koh­ta kolmekym­men­tä vuot­ta oleel­lis­es­ti samoil­la ratkaisuil­la. Tämän kanssa täy­tyy vain elää, jät­tää har­mon­isoin­ti vähem­mälle ja keskit­tyä lisäar­von tarjoamiseen.

    Isot toim­i­jat tekevät muu­toshallinnan niin että samanaikaises­ti pide­tään saatavil­la use­aa eri ver­sio­ta samas­ta palvelus­ta jot­ta ruokaketjus­sa ehditään adap­toitua. Help­poa ja hal­paa. Kaikkea ei vaan voi suun­nitel­la vuosia etukäteen.

    H: Toteutetaan viipymät­tä kansalli­nen sähköi­nen palveluväylä..

    Ei näin. Palvelu­väyliä ei ole, on vain palvelui­ta. Van­hem­mat alan ihmiset muis­ta­vat kansal­lisen Tele­sam­po-pro­jek­tin jon­ka tarkoi­tus oli olla vähän samaa, mut­ta suo­raan lop­pukäyt­täjille. 80-luvul­la ihan edis­tyk­selli­nen, 90-luvul­la se kaa­tui omaan mah­dot­to­muu­teen­sa kun pro­jek­tin puit­teis­sa yritet­ti­in kek­siä www:tä uudelleen. Tätä virhet­tä on turha tois­taa nyt koneel­lis­es­ti käytet­tävien palvelu­jen kanssa.

    H: Toteutetaan .. sähköi­nen tun­nistau­tu­mi­nen kus­tan­nuste­hokkaasti sekä Viron yhteistyömah­dol­lisu­udet täysimääräis­es­ti hyödyntäen.

    Toteu­tus­vas­tu­us­sa on ollut VRK. Joko vas­tu­uor­gan­isaa­tio tai vas­tu­uhenkilöt pitää vai­h­taa. Nykyti­lanne on farssi jota on kat­sel­tu aivan liian pitkään.

    H:ICT-perus­in­fra­struk­tu­urin edel­ly­tys­ten ja tietoin­ten­si­ivisen teol­lisu­u­den toim­intaedel­ly­tys­ten kehit­tämisek­si panos­te­taan huip­punopei­den ulko­maany­hteyk­sien paran­tamiseen kehys­ri­ihen 2013 lin­jausten mukaisesti.

    Tässä on jotain minkä merk­i­tys­tä en var­maankaan hah­mo­ta. Jos nopeil­la ulko­maany­hteyk­sil­lä saadaan Suomeen kone­sali-investoin­te­ja niin hyvä, mut­ta ei tämä ole sen kum­mem­paa kuin suo­ra tuki mille tahansa investoin­nille. Olisi muka­va jos nämä Suomen infra­struk­tu­urin hyö­dyn­täjät mak­saisi­vat Suomeen myös vero­ja. Kai tele­op­er­aat­tor­eil­la on sen ver­ran rahaa että voivat mak­saa omat yhteyten­sä jos Ruotsin kaut­ta kiertämi­nen on liian kallista tai muuten ei-toivottavaa.

    H:Julk­isten tieto­varan­to­jen avaamista jatketaan.

    Suomek­si: Tiet­ty­jen viras­to­jen vas­tar­in­ta pitää saa­da taval­la tai toisel­la mur­ret­tua. PRH ja VRK tule­vat nyt ensim­mäisenä mieleen.

  3. Mik­seivät voi kun­nat antaa kil­pailu­tuk­ses­sa pis­teitä siitä, että jär­jestelmä on sama kuin naa­purikun­nal­la? Johtuuko se kansal­lis­es­ta lain­säädän­nöstä vai EU:sta? Ei kai mikään laki estä kun­tia osta­mas­ta kim­pas­sa jär­jestelmää? Eikö suvereeni val­tio ( = Suo­mi) ja sen eduskun­ta saa määritel­lä tieto­jär­jestelmän standardeja?

  4. Hyvä että halu­taan tehdä jotain kun­tien tieto­jär­jestelmien sir­paloi­tu­miselle. Yksi tästä puut­tuu ja sen mukana kaik­ki. Eiväthän kun­nat voi yht­enäistää tieto­jär­jestelmiä keskenään eivätkä edes sisäl­lään, kos­ka jokainen han­ke on kil­pailutet­ta­va erik­seen, eivätkä kun­nat voi kil­pailu­o­hjel­mas­sa antaa pis­teitä siitä, että jär­jestelmä on sama kuin naapurilla. 

    Pitäisi jo tun­nus­taa, että nykyi­nen käytän­tö, jos­sa ICT:tä enem­män tai vähem­män ymmärtämät­tömät kun­nat tilail­e­vat mon­imutkaisia jär­jestelmiä, ei ole järkevä. Järkevä temp­pu olisi tehdä joitain valmi­ik­si toimivia ja käytän­nössä ilmaisia ohjelmia kun­tien käyt­töön. Ne var­masti voit­taisi­vat kil­pailun monis­sa kun­nis­sa. (Eikä EU voi tätä kikkaa var­maankaan kieltää.)

  5. Ei ain­oa ongel­ma ole tietojärjestelmät.

    Vielä suurem­pi ongel­ma on tiedon luokit­telu ja stan­dar­d­oin­ti. Yritimme käyt­tää kun­tien paikkati­eto­ja telev­erkon suun­nit­telu­un, mut­ta tehtävä osoit­tau­tui mahdottomaksi.

    Se olisi edel­lyt­tänyt kon­ver­siosovel­luk­sia yli 400 kun­nan kanssa ja niiden jatku­vaa ylläpitoa.

    Kun vielä tieto­stan­dard­e­ja oli muutet­tu aika ajoin niin eri­aikaisia tiedos­to­ja piti kon­ver­toi­da hyvinkin mon­imutkaisil­la sovelluksilla.

    Lop­putule­ma on rnem­män tai vähem­män virheeelinen

    Kun yksit­täne tieto on luokitel­tu 400–700 eri taval­la ja sisäl­lössä on hor­ju­vu­ut­ta niin jokainen tieto joudu­taan käymään läpi manuaalisesti

    Jamak­saa min­in­ver­roin enem­män kuin itse järjestelmä

  6. timo kar­jalainen:
    Mik­seivät voi kun­nat antaa kil­pailu­tuk­ses­sa pis­teitä siitä, että jär­jestelmä on sama kuin naa­purikun­nal­la? Johtuuko se kansal­lis­es­ta lain­säädän­nöstä vai EU:sta? Ei kai mikään laki estä kun­tia osta­mas­ta kim­pas­sa jär­jestelmää? Eikö suvereeni val­tio ( = Suo­mi) ja sen eduskun­ta saa määritel­lä tieto­jär­jestelmän standardeja?

    Suo­mi ei ole suvereeni määrit­telemään ns. EU-han­k­in­to­jen (ylit­tävät EU-han­k­in­to­jen kyn­nysar­von) ehtora­joituk­sia, vaan niiden pitää men­nä direk­ti­ivin mukaan. Lisäpis­teet naa­purikun­nas­sa käytössä olemis­es­ta oli­si­vat omankin ymmär­ryk­seni mukaan kiel­let­tyjä. Yhteis­hank­in­nat ovat kyl­lä täysin sal­lit­tu­ja, ja Suomes­sa on esim. kun­tali­iton omis­ta­ma yhteis­hank­in­tay­htiö KL-kun­ta­hank­in­nat Oy. Mut­ta pyhän kun­nal­lisen itse­hallinnon oikeut­ta­mana jokainen kun­ta päät­tää itse osal­lis­tuuko kimppahankintoihin.

    1. Täl­laista yhteis­hank­in­taa suun­nitel­laan Uudel­la­maal­la, mut­ta niin kuin kaik­ki osasi­vat ennus­taa, Espoo halusi alle­vi­iva­ta itsenäisyyt­tään ja irtaan­tui siitä. Min­ua kiin­nos­taa, kenen lasku­un tehdään sil­ta Espoon oman täysin yhteen­sopi­mat­toman ja muiden kun­tien otta­man jär­jestelmän välille.

  7. Liian van­ha: Ei ain­oa ongel­ma ole tietojärjestelmät.

    Vielä suurem­pi ongel­ma on tiedon luokit­telu ja standardointi. 

    Kyl­lä meil­läpäin tiedon semant­ti­nen eheys on osa tieto­jär­jestelmää. Jos tarve tiedon keräämiseen on joku dif­fu­usi hallinnolli­nen oikku, niin se hei­jas­tuu väistämät­tä semant­tises­sa luokit­telus­sa. Epämääräiset tarpeet tuot­ta­vat epämääräistä meta­dataa, ja tiedot sovel­tu­vat sil­loin vain ihmisluettavaksi.

    Asian toinen puoli on että tarpei­den epämääräisyys ei merk­itse sitä etteivätkö ne olisi todel­lisia. Ei www-sivuil­lakaan ole sisään­raken­net­tua semant­tista luokit­telua, ja silti ne toimi­vat hyvin tietolähteenä.

  8. Toiv­ot­tavasti tuo ICT-alan osaamisen vahvis­t­a­mi­nen ei tarkoi­ta koulu­tus­määrien lisäämistä.

    Minä olen kaukana expertistä, mitä tulee ICT-puoleen, mut­ta jonkin ver­ran tun­nen alas­ta jotain tietäviä, ja mon­et nau­rut on min­ullekin osat­tu selit­tää val­tion hallinnon emä­mu­nauk­sista niin yksinker­tais­es­ti, että minäkin ymmärsin kuin­ka retu­peräl­lä tämä puoli on. 

    Joka paikas­sa on tieto­hallinto­jo­hta­jaa, osas­toa ja ties mitä elin­tä aja­mas­sa omaa agen­daansa; lop­putu­lok­se­na mönkään men­neitä han­kkeit­ta, älyt­tömän kalli­ita han­kkei­ta, ja lop­u­ton­ta kil­pailut­tamista, jos­sa kil­pailut­ta­ja itse ei enää ymmär­rä alas­ta mitään. Tämä muut­tuu niin nopeasti, että osaamisen vahvis­t­a­mi­nen tarkoit­taisi osaa­jien vai­h­tamista säännöllisesti.

    Ja sit­ten luoti­in joku keskitet­ty jut­tu, oliko se Rovaniemelle, joka ei toi­mi lainkaan. Lop­putu­lok­se­na val­tion­hallinto piilot­taa IT-osaamista muiden virka­n­imikkei­den taakse, jot­ta apua saa kun sitä tarvitsee.

  9. Liian van­ha:
    …Vielä suurem­pi ongel­ma on tiedon luokit­telu ja standardointi…

    Tuo­hon olen tör­män­nyt omis­sa töis­sänikin. Kol­man­te­na ongel­mana on huonos­ti kir­joitet­tu tieto­suo­jalain­säädän­tö. Se estää vira­nomamisia paikoin saa­mas­ta suo­raan tarvit­se­maansa tietoa vaik­ka vira­nomaiselle olisi oikeus kyseiseen tietoon. Tieto joudu­taan erik­seen kysymään henkilöltä.

    Ter­vey­den­hoi­dos­sa tieto­suo­ja on sit­ten sitä luokkaa, että työn­tek­i­jät har­voin edes tietävät, mitä saa luovut­taa ja mitä ei. Pahin­ta on, että HUS:in tapainen mam­mut­tikin on välil­lä ihan pihal­la ja teet­tää ihmisil­lä turhia, paperisia luovu­tus­lo­makkei­ta. Pahas­tu­vat vielä, kun ker­too mitä lais­sa oikeasti on kirjoitettuna.

    Kään­töpuole­na taas vuode­taan tieo­ta, joka tur­val­lisu­ussy­istä on syytä pitää suo­jat­tuna. Lehdis­töön pääs­seitä esimerkke­jä ovat sil­loisen päämin­is­terin asun­non poh­jaku­vat ja nyt­tem­min poli­isien ja vang­in­var­ti­joiden henkilötiedot.

  10. Eikös sieltä Helsin­gin val­tu­us­tos­ta Osmonkin puolueryh­mästä löy­dy sel­l­aisia IT-alan osaa­jia, jot­ka ovat näitä Apot­ti-kuvioi­ta kovasti kri­ti­soi­neet. Se että ajaudu­taan itse raken­netus­ta toimit­ta­jaloukus­ta (de fac­to monop­o­li) toiseen toimit­ta­jaloukku­un, ei pelas­ta mitään. Kokon­aisjär­jestelmän sisäl­lä eri mod­ulien välil­lä tiedon­si­ir­to saat­taa toimia jos jär­jestelmäarkkite­htu­uri on raken­net­tu riit­tävän hyvin, mut­ta ulkoinen tiedon­si­ir­to onkin sit­ten toinen jut­tu. Jär­jestelmähankkeis­sa suurelta, haas­taval­ta, pitkäkestoiselta ja kalli­il­ta näyt­tävä pro­jek­tisu­un­nitel­ma osoit­tau­tuu yleen­sä jär­jet­tömän kalli­ik­si, ainakin joil­takin osin mah­dot­tomak­si ja pahasti myöhästyneeksi. 

    Julkisen hallinnon tieto­hallinnon suurim­mat ongel­mat ovat päätök­sen­teon hajanaisu­us ja johta­ju­u­den puute sekä osaop­ti­moin­ti organ­isaa­tion sisäl­lä. Tähän kun vielä lisätään huono osto-osaami­nen ja neu­vot­telukyvykkyys tilaa­jan puolel­la, on sop­pa valmis. Puhu­mat­takaan siitä ett­tä julk­i­sis­sa organ­isaa­tiois­sa on paljon läskiä eli ihmisiä joiden pitää tehdä itsen­sä eri­laisil­la täysin tuot­ta­mat­tomil­la ja usein jopa vahin­gol­lisil­la tavoil­la tarpeellisiksi. 

    Lisäk­si julk­ishallinto on päätök­sen­teko­rak­en­teeltaan ja nykyiseltä tieto­jär­jestelmäarkkite­htu­uril­taan sel­l­ainen him­meli, ettei nopei­ta voit­to­ja ole saatavil­la vaan on pakko ede­tä vähitellen palvelu­väylien ja muiden vas­taavien kuvioiden kaut­ta. Osaa­va ja riit­tävän päätös- ja bud­jet­ti­val­tainen alueen “dik­taat­tori” voisi saa­da hom­man nopeahkosti kun­toon (tai sit­ten totaalis­es­ti karille)…

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Täl­laista yhteis­hank­in­taa suun­nitel­laan Uudel­la­maal­la, mut­ta niin kuin kaik­ki osasi­vat ennus­taa, Espoo halusi alle­vi­iva­ta itsenäisyyt­tään ja irtaan­tui siitä. Min­ua kiin­nos­taa, kenen lasku­un tehdään sil­ta Espoon oman täysin yhteen­sopi­mat­toman ja muiden kun­tien otta­man jär­jestelmän välille.

    Eikös Ker­avakin irtaan­tunut, jos siis Apo­tista on kyse?

    Mik­si muuten Helsingillä/Vantaalla pitää olla mah­dol­lisu­us tehdä muun maan kanssa yhteen­sopi­ma­ton järjestelmä? 

    Kai se Apot­ti käyt­tää tuo­ta palvelu­väylää? Eikös palvelu­väylän ideana ole olla se “sil­ta”.

    Mik­si näitä ylipäätään puuhastel­laan kunta/maakunta/sairaanhoitopiiri tasol­la. Eikö siitä muka olisi etu­ja jos koko Suomen julkis­sairaan­hoito käyt­täisi samaa järjestelmää?

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Täl­laista yhteis­hank­in­taa suun­nitel­laan Uudel­la­maal­la, mut­ta niin kuin kaik­ki osasi­vat ennus­taa, Espoo halusi alle­vi­iva­ta itsenäisyyt­tään ja irtaan­tui siitä.

    Oliko­han tuo var­masti Espoon peruste poisjään­nille? Jos olisin minkä tahansa tämän yhteis­toim­inta-alueen kun­nan päät­tävis­sä elimis­sä, olisin varsin varovainen mukaan­menon suh­teen, sil­lä paljon rahaa syöneitä ja vähän vil­lo­ja tuot­tanei­ta julk­isten yhteisö­jen jär­jestämiä mam­mut­ti-ICT-han­kkei­ta his­to­ri­as­ta löy­tyy usei­ta. Ehkä juuri tämä han­ke tulee ole­maan lois­ta­va ja tuot­taa lois­tavia tulok­sia, mut­ta toisaal­ta juuri tämän tyyliset han­kkeet ovat korkean riskin hankkeita.

    (Hyvä varoit­ta­va esimerk­ki on BBC:n juuri lakkaut­ta­ma Dig­i­tal Media Ini­tia­tive, joka söi muu­ta­mas­sa vuodessa 100 000 000 puntaa.)

  13. Löy­ty­isiköhän porukkaa tekemään strate­gia, data­mallit, rajap­in­taku­vauk­set ja mik­sei sovel­luk­setkin crowd­sourc­ing pohjalla?

    Esim. tuo tun­nist­a­mi­nen olisi suh­teel­lisen simp­peli, mut­ta nyt meil­lä on tulok­se­na vain tur­va­ton ratkaisu, jos­ta pankit tien­aa­vat miljoonia.

  14. Ei ole tarkoituk­sen­mukaista pyrk­iä yhteen ratkaisu­un. Mikäli yksi ratkaisu pääsee monop­o­liase­maan, sen ylläpi­tokus­tan­nuk­set nou­se­vat tähti­ti­eteel­lisik­si ja innovoin­ti uusien toimin­nal­lisuuk­sien osalta katoaa. 

    Kolme kil­pail­e­vaa ratkaisua on sopi­va kokoluokka.

  15. Mikko:
    Löy­ty­isiköhän porukkaa tekemään strate­gia, data­mallit, rajap­in­taku­vauk­set ja mik­sei sovel­luk­setkin crowd­sourc­ing pohjalla? 

    Tässä alkaa ole­maan oikeaa otet­ta. Jos tuulet ovat suo­tu­isia, han­ke vosi hyvinkin pestä mam­mut­ti­hankkeet men­nen tullen, ja olisi hal­pakin. Myös ratkaisut, jois­sa tulok­sista kiin­nos­tuneet tahot (kun­nat, val­tio, yhteistyöjär­jestöt) spon­soroisi­vat joko kukausi­palkkaisia tai vapaae­htoisia tek­i­jöitä ovat mah­dol­lisia. Näistä palikoista voi rak­en­taa eri­laisia hybride­jäkin. Lop­putu­lok­set voisi­vat olla ilmaisia tai hyvin maltil­lis­es­ti hin­noitel­tu­ja (= vain ylläpi­don rahoittamiseksi).

  16. Mikko:
    Ei ole tarkoituk­sen­mukaista pyrk­iä yhteen ratkaisu­un. Mikäli yksi ratkaisu pääsee monop­o­liase­maan, sen ylläpi­tokus­tan­nuk­set nou­se­vat tähti­ti­eteel­lisik­si ja innovoin­ti uusien toimin­nal­lisuuk­sien osalta katoaa. 

    Kolme kil­pail­e­vaa ratkaisua on sopi­va kokoluokka.

    Kau­pal­lisel­la puolel­la monop­o­li olisi todel­la paha jut­tu. Usein valmis­ta­jat onnis­tu­vat luk­it­se­maan asi­akkaat omaan jär­jestelmään­sä myös tekemäl­lä siir­tymisen pois jär­jestelmästä hankalaksi.

    Avoimis­sa pro­jek­teis­sa täl­laiset asi­at oli­si­vat huo­mat­tavasti ongel­mat­tomampia. Use­ampi kil­pail­e­va han­ke tai osa­hanke voi olla sil­läkin puolel­la eduk­si ihan kirit­tämis­mielessä, ja jot­ta varmis­te­taan, että yksi jumi­u­tunut han­ke tai osa­hanke ei pysäytä kehitystä.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Täl­laista yhteis­hank­in­taa suun­nitel­laan Uudel­la­maal­la, mut­ta niin kuin kaik­ki osasi­vat ennus­taa, Espoo halusi alle­vi­iva­ta itsenäisyyt­tään ja irtaan­tui siitä. 

    Tarkoi­tatko Apot­tia? Siitä irtau­tu­mi­nen taitaa olla armaan kotikaupunk­i­ni fik­suimpia polit­tisia päätök­siä pitkään aikaan. Vaik­ka yhteis­hank­in­nat ovatkin järke­viä, ei hirvit­tävää seka­sotkua silti kan­na­ta ostaa.

    Jos itse saisin päät­tää, kaik­ki kun­tien ja val­tion jär­jestelmät tehtäisi­in niin avoimesti kuin mah­dol­lista. Kaik­ki mah­dol­liset rajap­in­nat pitäis ava­ta (ml. doku­men­toin­ti), jot­ta ulkop­uoliset yri­tyk­set ja yhteisöt voivat halutes­saan tehdä niiden päälle omia sovel­luk­si­aan. Jot­ta kood­in yhteis- ja uudelleenkäyt­tö saataisi­in oikeasti toim­i­maan, pitäisi kaiken itse teh­dyn ja teete­tyn kood­in olla open sourcea. Tilaa­jalle­han kood­in pitämi­nen “omas­sa kaapis­sa” ei anna mitään lisäar­voa, ja sen anta­mi­nen tek­i­jöi­den omaisu­udek­si ja monop­o­lik­si on aivan järjetöntä.

  18. Yhteis­hank­in­nat ovat mah­dol­lisia ja toisaal­ta kun ICT:ssä tyyp­il­lis­es­ti kopi­oin­nin hin­ta on aika pieni, pitäisi markki­nankin suosia saman ohjelmis­ton han­k­in­taa, jos tarpeet ovat samat. Mut­ta jostain syys­tä jokainen kun­ta on tarpei­den­sa osalta uni­ik­ki, heil­lä on juuri niin eri­lainen terveyskeskus/koulu/rakennusvirasto/jne. että jär­jestelmät pitää räätälöidä heille.

    Ja mis­sä on ICT-kaavoitus? Tieto­jär­jestelmiä raken­netaan nyt kuin kaupunke­ja tilanteessa, jos­sa maa olisi kaikille ilmaista ja mitään infraa ei olisi. Jokainen rak­en­taa omat tien­sä ja kaapelin­sa oman raken­nuk­sen­sa ympärille, kukaan ei kat­so ison kuvan perään.

  19. Tieto­jär­jestelmät on pakko alkaa nähdä toisel­la taval­la. Ne eivät ole ver­rat­tavis­sa taloi­hin ja lait­teisi­in. Tieto­jär­jestelmät ovat aivan sen tavan ydin­tä, jol­la toim­inta ja palve­lut on järjestetty.

    Tieto­jär­jestelmän rakenne on erot­tam­a­ton osa itse toimin­nan raken­net­ta. Ei ole mitenkään mah­dol­lista ostaa juuri omaan toim­intaan sopi­vaa paket­tia valmi­ina tuotteena.

    Ts. ei ole mah­dol­lista saa­da hyviä julk­ishallinnon ja val­tion palvelu­iden tieto­jär­jestelmiä mitenkään muuten kuin tekemäl­lä ne itse. Alhaal­ta ylöspäin, omista lähtöko­hdista. Jos jotain pitää kil­pailut­taa, niin olkoon se ohjelmis­to­su­un­nit­telijoiden tun­tiveloi­tus suh­teessa koke­muk­seen vas­taa­van tyyp­pi­sistä hankkeista.

    Ter­vey­den­huol­lon tieto­jär­jestelmän han­k­in­taa kil­pailu­tuk­sel­la voisi ver­ra­ta ennem­minkin siihen, että han­kkisimme puh­taal­ta pöy­dältä uuden ter­vey­den­huol­lon koko jär­jestelmän maail­mal­ta. Sitä ennen potkit­taisi­in alal­ta kaik­ki pois, puret­taisi­in talot, myytäisi­in lait­teet ja tyh­jen­net­täisi­in rekisterit.

  20. Mikko: Esim. tuo tun­nist­a­mi­nen olisi suh­teel­lisen simp­peli, mut­ta nyt meil­lä on tulok­se­na vain tur­va­ton ratkaisu, jos­ta pankit tien­aa­vat miljoonia.

    Kyl­lä VRK:lla on ihan toimi­va tun­nistau­tu­mis­in­fra, mut­ta yritäpä liit­tyä siihen yksi­tyisenä palveluntarjoajaorganisaationa.

    Pankeil­la liit­tymiseen tarvit­ta­va byrokra­tia on kutis­tet­tu yhteen lomak­keeseen, jois­sain tapauk­sis­sa samal­la saa myös mobi­ili­var­menteen. Ohjeet ja inte­graa­tiotestiym­päristöt ovat niin hyviä että kun­nol­lisel­la ohjel­moin­tiym­päristöl­lä TUPAS-inte­graa­tion tekee tot­tuma­tonkin puo­lessa päivässä kood­in­si­ivouksi­neen (on kokeil­tu). Tässä olisi julk­ishallinnolle konkreet­ti­nen esikuva.

    HST-lop­pukäyt­täjän kannal­ta poli­isi on jo paran­tanut toim­intaansa merkit­tävästi. Ensim­mäisen HST-kort­ti­ni nouto vei tun­te­ja jono­tuksi­neen mut­ta nyt ajan­va­raus tapah­tui netitse, kont­tori oli käytän­nössä raskas­raidease­mal­la, kortin sai posti­in, ja tiedot haet­ti­in automaat­tis­es­ti poli­isin (?) tietokan­noista ilman turhia paper­ilo­makkei­ta. Aikaavievin osa oli pas­si­val­oku­van han­kkimi­nen, sekin kor­jaan­tu­isi vas­taan­ot­to­tiskin kam­er­al­la amerikkalaiseen tyyliin.

  21. Her­bert Havu: Ja mis­sä on ICT-kaavoitus? Tieto­jär­jestelmiä raken­netaan nyt kuin kaupunke­ja tilanteessa, jos­sa maa olisi kaikille ilmaista ja mitään infraa ei olisi. Jokainen rak­en­taa omat tien­sä ja kaapelin­sa oman raken­nuk­sen­sa ympärille, kukaan ei kat­so ison kuvan perään.

    Niin houkut­tel­e­vaa, retoris­es­ti suju­vaa ja näen­näis­es­ti loogista kuin analo­gioiden vetämi­nen fyy­sis­es­tä maail­mas­ta ICT:hen onkin, on se yleen­sä harhaan­jo­htavaa ja keskustelun poh­jana suo­ras­taan haitallista. 

    Oma suosikki­ni analo­giakukka­sista on takavu­osien “Kou­vola, tietoli­iken­teen risteysasema”.

  22. IT-alal­la muu­ta­man vuo­den työsken­nelleenä pari kom­ment­tia säikeeseen.
    i) “Kun­nat eivät voi antaa pis­teitä siitä, että jär­jestelmä on saman­lainen kuin naapurilla”
    => Voivat. Tar­jous­pyyn­töi­hin vain lisätään vaa­timus siitä, että jär­jestelmä on inte­groin­tikelpoinen erik­seen mainit­tu­jen jär­jestelmien ja /tai alus­tate­knolo­gioiden kanssa. Jos vaa­timus ei täy­ty, sul­je­taan tar­joa­ja kil­pailus­ta ulos.

    ii) Luul­tavasti IT-pro­jek­teis­sa “kohel­letaan” yhtä paljon kuin muis­sakin vas­taa­van kokolu­okan (htp, bud­jet­ti) han­k­in­nois­sa. Jos uusi, kallis uima­hal­li on parin vuo­den päästä remon­tis­sa, uudet spo­rat jatku­vasti pajal­la tai las­ten koulu­ruo­ka mais­tuu pahal­ta ja lop­puu kesken, ylit­tyy uutiskyn­nys vain har­voin. Infrarak­en­tamisen tavoin onnis­tunut IT-han­ke “ei näy ulospäin”, vaan helpot­taa ihmisen elämää kenenkään huomaamatta.

  23. Tutk­i­ja Punavuores­ta: Luul­tavasti IT-pro­jek­teis­sa “kohel­letaan” yhtä paljon kuin muis­sakin vas­taa­van kokolu­okan (htp, bud­jet­ti) hankinnoissa.

    Kohelt­a­mi­nen on var­masti nor­maalia kaikkial­la, mut­ta julkissek­torin IT-pro­jek­tien eri­tyi­nen omi­naispi­irre on monop­o­lien jakami­nen ilman että tätä ymmär­retään ottaa sopimustekni­ikas­sa huomioon.

    Muis­sa saman kokolu­okan pro­jek­teis­sa harvem­min on sel­l­aisia rajoit­tei­ta että vain alku­peräi­nen sopimu­sos­a­puoli pystyy huole­hti­maan sopimuk­sen kohteen ylläpi­dos­ta ja/tai jatkoke­hit­tämis­es­tä. On has­sua että jär­jestelmän mak­sa­ja luovut­taa sopimustekni­ikalla vapaae­htois­es­ti pois päätös­val­taa itse jär­jestelmän hallinnas­ta niin paljon että joutuu toimittajaloukkuun.

  24. Tutk­i­ja Punavuores­ta:
    IT-alal­la muu­ta­man vuo­den työsken­nelleenä pari kom­ment­tia säikeeseen.
    i) “Kun­nat eivät voi antaa pis­teitä siitä, että jär­jestelmä on saman­lainen kuin naapurilla”
    => Voivat. Tar­jous­pyyn­töi­hin vain lisätään vaa­timus siitä, että jär­jestelmä on inte­groin­tikelpoinen erik­seen mainit­tu­jen jär­jestelmien ja /tai alus­tate­knolo­gioiden kanssa. Jos vaa­timus ei täy­ty, sul­je­taan tar­joa­ja kil­pailus­ta ulos.

    Tar­jouk­sien pistey­tys ja absolu­ut­tiset vaa­timuskri­teer­it ovat eri asia, jon­ka Tutk­i­ja Punavuores­ta var­maan toki tietääkin. Se mitä ainakin itse yritin sanoa oli, ettei esim. Kun­ta X voi antaa pis­teitä kokon­aistaloudel­lisen edullisu­u­den ver­tailus­sa siitä, että tar­jo­taan Effi­caa, ja perustel­la sitä sil­lä, että naa­purikun­nas­sa Y on Effi­ca käytössä.

  25. veepee: Ts. ei ole mah­dol­lista saa­da hyviä julk­ishallinnon ja val­tion palvelu­iden tieto­jär­jestelmiä mitenkään muuten kuin tekemäl­lä ne itse. Alhaal­ta ylöspäin, omista lähtökohdista.

    Asi­aa kan­nat­taa joskus ajatel­la myös niin­päin että jos paras osaami­nen tieto­jär­jestelmän suun­nit­telu­un ja toteu­tuk­seen on oman (julkis)organisaation sisäl­lä, on tämä epäko­h­ta jos­ta pitää päästä eroon. Maail­mas­sa on kuitenkin aina enem­män mui­ta kuin meitä.

    Epäko­h­ta se on sik­si että ain­oa selit­tävä tek­i­jä ilmiölle on organ­isaa­tion ulkop­uolel­la ole­va puut­teelli­nen tieto, ja tämä epäko­h­ta pois­tuu kun pros­esse­ja ja meta­dataa avataan riit­tävästi. Asiantun­ti­ju­u­den kri­teer­it ovat hyvin eri­laisia sil­loin kun kaikil­la on käytet­tävis­sä samat lähtötiedot.

    Kun HILMAn tar­jous­pyyn­töjä lukee ajatuk­sel­la, niistä pais­taa määrit­te­ly­hy­bris. Sen sijaan että data, tai edes meta­da­ta annetaan julkiseen jakoon ja ker­ro­taan ongel­ma, pide­täänkin data piilos­sa, määritel­lään ratkaisu organ­isaa­tion omin voimin ja kil­pailute­taan sen toteutus.

    Tar­jous­pyyn­nöis­sä keski­tytään enem­män toimit­ta­jan ja jopa yksit­täis­ten henkilöi­den toiv­ot­tui­hin omi­naisuuk­si­in ja toim­inta­mallei­hin kuin siihen onko itse ongel­maan määritel­ty ratkaisu lainkaan tarkoituk­sen­mukainen, tai onko tilaa­jaor­gan­isaa­ti­ol­la itsel­lään todel­lisu­udessa kom­pe­tenssia määritel­lä niitä reunae­hto­ja joiden sisäl­lä toimit­ta­jan edel­lytetään toimivan.

  26. Spot­tu,

    kyl­lä tilaa­jan täy­tyy tietää mitä tarpei­ta hänel­lä on ja mitkä niistä ovat sel­l­aisia että tieto­jär­jestelmän tilaami­nen tuot­taa siihen ratkaisun.

    Eli toimin­nal­liset vaa­timuk­set pitää pystyä muo­dosta­maan. Lisäk­si valveu­tunut tilaa­ja ottaa muitakin asioi­ta huomioon, esimerkik­si sen että ei päädytä siiloon tai toimittajaloukkuun.

    Mut­ta sen luet­telem­i­nen miten ratkaisu pitää yksi­tyisko­htais­es­ti toteut­taa on tyhmää..

Vastaa käyttäjälle Juho Laatu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.