Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (3): Työuran katkokset

Työ­uran katkokset

Työ­uran kat­kok­set hei­ken­tä­vät työn­te­ki­jän ase­maa työ­mark­ki­noil­la. Pit­kään jat­kues­saan ne pie­nen­tä­vät työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia ja leik­kaa­vat ansiokehitystä.

1.9              Koh­den­ne­taan nykyi­nen koti­hoi­don­tu­ki puo­lik­si molem­mil­le van­hem­mil­le ja rajoi­te­taan sub­jek­tii­vis­ta päi­vä­hoi­to-oikeut­ta sosi­aa­li­set perus­teet huo­mioi­val­la taval­la osa-aikai­sek­si sil­loin, kun van­hem­pi on koto­na äitiys‑, isyys‑, van­hem­pain- tai hoi­to­va­paal­la tai koti­hoi­don­tuel­la.  Jos toi­nen van­hem­mis­ta ei pidä hänel­le koh­den­net­tua vapaa­ta, per­he menet­tää täl­tä osin per­he­va­paat. (STMOKM)

Oli hyvä yri­tys saa­da KD ulos hal­li­tuk­ses­ta mut­ta ei onnis­tu­nut. 🙂 Vaka­vas­ti sanoen täs­sä lei­ka­taan koti­hoi­don tuen kes­toa voi­mak­kaas­ti, sil­lä kovin moni mies ei tähän läh­te­ne. Onko tämä sääs­tö­toi­mi vai lisää­kö tämä jul­ki­sen talou­den raken­teel­lis­ta ali­jää­mää riip­puu tar­kas­te­lua­jan pituu­des­ta ja ole­tuk­sis­ta. Lyhyel­lä aika­vä­lil­lä koti­hoi­don­tu­ki on hal­vem­pi vaih­toeh­to kuin kun­nal­li­nen päi­vä­hoi­to, vaik­ka vero­tu­lot otet­tai­siin huo­mioon. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä tut­ki­mus­ten mukaan näyt­tää sil­tä, että pit­kät pois­sao­lot työ­elä­mäs­tä hei­ken­tä­vät nais­ten työ­uria pysy­väs­ti, ja siis alen­ta­vat kan­san­tu­loa ja hei­ken­tä­vät jul­ki­sen talou­den kes­tä­vyyt­tä. Jos niin onnel­li­ses­ti kävi­si, että mie­het­kin tart­tui­si­vat tähän mah­dol­li­suu­teen, koko kan­san­ta­lous voit­tai­si. Lyhyt pois­sao­lo työ­elä­mäs­tä vai­kut­taa olen­nai­ses­ti vähem­män tule­vaan työ­uraan kuin pit­kä. Täl­löin astuu kuvaan, että jul­ki­sel­le talou­del­le koti­hoi­don­tu­ki on edul­li­sem­pi kuin päivähoito.

1.10*         Val­mis­tel­laan vuo­rot­te­lu­va­paan­jär­jes­tel­män uudis­tus siten, että jär­jes­tel­män käyt­töä rajoi­te­taan mm. saan­tie­del­ly­tyk­siä tiu­ken­ta­mal­la. (TEMSTM)

Kom­pro­mis­si tai vesi­tys? Pöy­däl­lä oli jär­jes­tel­män lak­kaut­ta­mi­nen. Vuo­rot­te­lu­va­paan piti kier­rät­tää työl­li­syyt­tä työt­tö­mien kes­ken, mut­ta tämä ei ole toi­mi­nut lain­kaan. Sen sijaan vuo­rot­te­lu­va­paa on hyvä tapa vaih­taa työ­paik­kaa, kun suk­set ovat men­neet ris­tiin. Se on toi­mi­nut myös omais­hoi­don mah­dol­lis­ta­ja­na, kun töis­tä on voi­nut jää­dä hoi­ta­maan ikään­ty­nei­tä van­hem­pi­aan. Ja onhan se tie­tys­ti kivaa lomail­la veron­mak­sa­jien kus­tan­nuk­sel­la. Täs­sä on täh­ti, joten jääm­me odot­ta­maan kol­mi­kan­nan ratkaisua.

1.11            Sel­vi­te­tään van­hem­muu­den kus­tan­nus­ten tasaa­mi­sen eri mal­lien vaih­toeh­dot ja nii­den kus­tan­nuk­set. (STM)

Onnek­si täs­tä puut­tuu se täh­ti. Täs­tä siis voi jopa tul­la jotain.

Samas­ta syys­tä kuin on (ilmei­ses­ti) kan­nat­ta­vaa lyhen­tää koti­hoi­don tukea oli­si hyvin tär­keä­tä, että alle 35-vuo­ti­aat nai­set nyt yli­pään­sä pää­si­si­vät pysy­viin työ­suh­tei­siin muu­toin­kin kuin näyt­tä­mäl­lä todis­tus­ta ste­ri­loin­nis­ta. Tilas­tol­li­ses­ti on help­po osoit­taa, että työ­nan­ta­jat syr­ji­vät nuo­ria nai­sia työ­hö­no­tos­sa. Niin­pä tämä on vähin­tään­kin yhtä pal­jon kes­tä­vyys­va­je­ky­sy­mys kuin tasa-arvo­ky­sy­mys. Esi­tim­me Juha­nan kans­sa ker­ta­kaik­kis­ta kor­vaus­ta 5000 €, kos­ka sijai­sen kou­lut­ta­mi­nen on kus­tan­nuk­sis­ta suurin.

 

19 vastausta artikkeliin “Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (3): Työuran katkokset”

  1. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä tut­ki­mus­ten mukaan näyt­tää sil­tä, että pit­kät pois­sao­lot työ­elä­mäs­tä hei­ken­tä­vät nais­ten työ­uria pysy­väs­ti, ja siis alen­ta­vat kan­san­tu­loa ja hei­ken­tä­vät jul­ki­sen talou­den kestävyyttä. 

    On sel­vä, että pit­kä pois­sao­lo hidas­taa ura­ke­hi­tys­tä. Onko­han näis­sä tut­ki­muk­sis­sa otet­tu huo­mioon se, että jon­kun toi­sen ura­ke­hi­tys voi hyö­tyä vastaavasti?

    Tar­koi­tan siis sitä, että yri­tyk­ses­sä, jos­sa on kiin­teä mää­rä posi­tioi­ta, pit­kään koti­hoi­ta­ji­na olleet jäi­si­vät kyl­lä alem­piin posi­tioi­hin, mut­ta muut yle­ni­si­vät vas­taa­vas­ti hie­man ylem­mäs. Täl­lais­ta vapaa­eh­tois­ta valin­taa ei tar­vit­si­si rajoit­taa kan­san­ta­lou­del­li­sis­ta eikä yksi­lö­koh­tai­sis­ta­kaan syistä.

  2. Van­hem­muu­den tasaus tar­koit­taa käy­tän­nös­sä rahan siir­tä­mis­tä mies­ten työ­pai­koil­ta nais­ten työ­pai­koil­le eli de fac­to kysees­sä tulee ole­maan tulon­siir­to yksi­tyi­sel­tä jul­ki­sel­le sektorille.

    Kos­ka menot rahoi­te­taan tuloil­la, tämä tar­koit­taa tule­vai­suu­des­sa entis­tä kovem­paa yksi­tyi­sen sek­to­rin verottamista.

  3. OK. Hyvä aja­tus, että ihmi­siä saa­daan koti­hoi­don­tuel­ta työ­elä­mään. Nykyi­sel­lään tosin, mihin hei­dän toi­vo­taan työllistyvän? 

    Työ­voi­ma­pu­lan alla kär­vis­te­le­vään vien­ti­teol­li­suu­teen, jos­sa YT-neu­vot­te­luis­ta, lomau­tuk­sis­ta ja irti­sa­no­mi­sis­ta ei olla kuul­tu vuo­si­kausiin? Jul­ki­sel­le sek­to­ril­le, jota toki piti lei­ka­ta vai ken­ties yksi­tyi­sel­le koti­mark­ki­na­puo­lel­le, jon­ka onnek­si taval­li­set kulut­ta­jat par­hail­laan miet­ti­vät mitä he kai­kil­la hui­mien pal­kan­kor­tus­ten, paran­tu­neen työl­li­syy­den ja vähen­ty­nei­den vero­jen mah­dol­lis­ta­mil­la rahoil­laan tekisivät?

  4. On myös sel­lai­sia tapauk­sia, jois­sa äiti kyl­lä menee töi­hin, mut­ta lap­sen tai lap­set hoi­taa esi­mer­kik­si iso­van­hem­pi tai työ­tön kummi.
    Nämä yhteis­kun­nal­le edul­li­set koti­hoi­to­vaih­toeh­dot kar­siu­tu­vat sit­ten aika lailla.

  5. Vapaa­ehoi­nen pak­ko ” tun­ne­tus­ti on paras hallintomuoto.

  6. Tie­dän, että omas­ta lähi­pii­ris­tä argu­men­toin­nis­sa on vaka­va otos­har­ha, mut­ta kun ei tut­ki­mus­tie­toa asias­ta ei ole käsil­lä niin men­nään näillä.

    Itse olen esi­koi­sen kans­sa ollut jae­tul­la hoi­to­va­paal­la (kak­si päi­vää koto­na, kol­me töis­sä) rei­lun vuo­den ja jär­jes­te­ly oli lois­ta­va! Lisäk­si lähi­pii­ris­sä moni mies jäi, aikoi jää­dä tai on hoi­to­va­paal­la joko jae­tus­ti tai jot­kut koko­naan­kin. Oikeas­taan omas­ta lähi­pii­ris­tä vain muu­ta­ma oli ole­mat­ta hoi­to­va­paal­la lain­kaan. Poruk­kaan mah­tuu kor­kea­kou­lu­te­tus­ta duu­na­riin, joten ei mikään puh­das käpy­lä-ilmiö ole kysees­sä. Ehkä kult­tuu­ri täs­sä on muuttumassa?

    1. Kult­tuu­ri isien roo­lis­sa on muut­tu­mas­sa. Vih­reis­sä pii­reis­sä isä­osuut­ta tul­laan kjäyt­tä­mään run­saas­ti, eräis­sä muis­sa ala­kult­tuu­reis­sa aika vähän. Ongel­ma on myös sii­nä, että vasik­ka työ­nan­ta­jan on lain mukaan pak­ko hoi­to­va­paa­seen suos­tua, saa­te­taan antaa ymmär­tää, että ura­ke­hi­tys päät­tyi sit­ten tähän.

  7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kult­tuu­ri isien roo­lis­sa on muut­tu­mas­sa. Vih­reis­sä pii­reis­sä isä­osuut­ta tul­laan kjäyt­tä­mään run­saas­ti, eräis­sä muis­sa ala­kult­tuu­reis­sa aika vähän. Ongel­ma on myös sii­nä, että vasik­ka työ­nan­ta­jan on lain mukaan pak­ko hoi­to­va­paa­seen suos­tua, saa­te­taan antaa ymmär­tää, että ura­ke­hi­tys päät­tyi sit­ten tähän. 

    Suh­tau­dun ihan käy­tän­nön syis­tä aika skep­ti­ses­ti sii­hen, että isät alkai­si­vat käyt­tää koti­hoi­don­tu­kea kovin laa­join mitoin tämän uudis­tuk­sen vuoksi.

    Koti­hoi­don­tuen kans­sa rahal­li­set kysy­myk­set ovat toi­sel­la taval­la tär­kei­tä kuin van­hem­pain­va­paal­la. Van­hem­pain­va­paan ansio­si­don­nai­suus tekee sen, että koh­tuul­li­set tuloe­rot van­hem­pien välil­lä eivät ole kovin tär­keäs­sä roo­lis­sa sii­nä poh­din­nas­sa, kum­pi vapai­ta käyt­tää. Koti­hoi­don­tuel­la taas koko ero­tus menee per­heen omas­ta kuk­ka­ros­ta, ja tuki muu­ten­kin on niin pie­ni, että se vaa­tii useim­mil­la tark­kaa las­ke­mis­ta vaik­ka­pa lai­nan­ly­hen­nys­ten kanssa.

    Toi­nen kysy­mys per­heen ja työn yhteen­so­vit­ta­mi­sen koh­dal­la liit­tyy sii­hen työ­hön. Per­he­va­paat eivät ole työ­nan­ta­jal­le yleen­sä mikään suu­ri ilo­nai­he. Jos päte­vän sijai­sen saa hel­pos­ti, sil­loin työ­nan­ta­jal­le hoi­to­va­paa on ihan ok. Tämä on kui­ten­kin hyvin ala­koh­tais­ta. Eikä kyse aina ole pel­käs­tä työ­nan­ta­jas­ta, työyh­tei­söis­sä­kin voi olla se tilan­ne, että pois­jää­vän työt ekstra­na teke­vät eivät oikein arvos­ta poisjäämistä.

    Työs­tä pois­jää­mi­sen help­pous on kui­ten­kin kar­keas­ti ala­koh­tais­ta. Ope­tus- ja hoi­toa­loil­la asiat ovat var­sin suo­ra­vii­vai­sia. Jul­ki­sis­sa teh­tä­vis­sä ylei­ses­ti samoin, kun ei tar­vit­se stres­sa­ta fir­man menes­tyk­ses­tä. Yksi­tyi­sen alan kou­lu­te­tuil­la kui­ten­kin kyn­nys voi olla kor­keam­mal­la, samoin ylei­ses­ti pk-sektorilla.

    Näp­pi­tun­tu­mal­ta oli­sin Syl­tyn kans­sa samaa miel­tä sii­tä, että ihan jo työ­teh­tä­vien puo­les­ta jotain suku­puo­lit­tu­mis­ta saat­taa olla. En suin­kaan yri­tä väit­tää, ettei­kö asen­teil­la ja aja­tus­maa­il­mal­la oli­si hyvin suu­ri mer­ki­tys, mut­ta aika opti­mis­tis­ta on aja­tel­la, että nyt teh­ty uudis­tus sai­si isät jää­mään hoi­to­va­paal­le san­koin joukoin.

    Jotain täs­sä ole­vas­ta taka­mat­kas­ta ker­too se, ettei­vät isät miten­kään san­koin jou­koin ole van­hem­pain­va­pai­ta­kaan käyt­tä­mäs­sä. Isyys­va­paat käy­te­täät, mut­ta sil­loin­kin yri­te­tään huo­leh­tia sii­tä, että äidil­lä on vuo­si­lo­ma samaan aikaan.

    (Jos asi­aa halu­taan edis­tää, kan­nat­taa mai­nos­taa hyvin kovaan ääneen jaet­tua hoi­to­va­paa­ta ja teh­dä se mah­dol­li­sim­man helpoksi.)

  8. Eikö van­hem­muu­den kus­tan­nus­ten tasaus­ta voi­si teh­dä niin että vain yksi­tyi­sen sek­to­rin työ­nan­ta­jat voi­si­vat saa­da ko. korvauksen?

    Lisäk­si voi­si teh­dä niin että myös jul­ki­sel­la sek­to­ril­la sotu­mak­su­ja nos­te­taan jon­kin ver­ran näi­den kulu­jen kat­ta­mi­sek­si. Ja rahat nii­hin voi­si ottaa nykyi­sis­tä määrärahoista.

  9. Vuo­rot­te­lu­va­paa on erin­omai­nen kei­no edis­tää työs­sä jak­sa­mis­ta. Sen rahoi­tus vain pitäi­si jär­jes­tää uudes­taan, ei val­tion pus­sis­ta. Kos­ka se edis­tää työs­sä pysy­mis­tä pdem­pään, niin ote­taan se tule­vas­ta eläk­kees­tä. Eli jokai­nen vuo­rot­te­tu­va­paa­kuu­kausi lyk­käi­si eläk­keel­le siir­ty­mis­tä kuukaudella.

  10. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kult­tuu­ri isien roo­lis­sa on muut­tu­mas­sa. Vih­reis­sä pii­reis­sä isä­osuut­ta tul­laan kjäyt­tä­mään run­saas­ti, eräis­sä muis­sa ala­kult­tuu­reis­sa aika vähän. Ongel­ma on myös sii­nä, että vasik­ka työ­nan­ta­jan on lain mukaan pak­ko hoi­to­va­paa­seen suos­tua, saa­te­taan antaa ymmär­tää, että ura­ke­hi­tys päät­tyi sit­ten tähän.

    Tut­ta­va­pii­reis­sä­ni on tapauk­sia. ei väl­tä­tä­mät­tä kovin vih­rei­tä on tapauk­sia. Yksi oli moot­to­ri­pyö­tä­ker­hon vetä­jä ja faktori.

    On ammat­te­ja, jois­ta on hyvin vai­ke­aa irroit­tau­tua pois. Esim tra­ko­to­ri­kai­vu­riy­rit­tä­jä. Tai joi­den har­joit­ta­jia on vähän ja todel­la vai­kea löy­tää, esim. konstruktioinsinööri.

    Suu­rin osa ihmi­sis­tä ei ole ura-amma­teis­sa. 80-luvul­la suo­sit­tu sanon­ta on nyky­ään lähi­nä mau­ton­ta pilaa: “Taval­li­sen pal­kan­saa­jan uran­huip­pu on se, kun fir­maa sanee­rat­tae­sa ei pot­kais­ta pellolle.”

  11. Tun­tuu ettei mis­sään puo­lueis­sa oikein olla ymmär­ret­ty perus­tei­ta, joil­la koti­hoi­don­tu­kea myön­ne­tään. Aio­taan­ko­han koti­hoi­don­tu­kea nos­ta­vat van­hem­mat jat­kos­sa pakot­taa pois töis­tä, vai miten isät saa­daan tämän laki­muu­tok­sen myö­tä hoi­ta­maan las­ta kotiin? Itse aika­na­ni hoi­din lap­sia osan aikaa koto­na, ja tuet meni­vät vai­mon tilil­le. Osan hoi­toa­jas­ta olim­me molem­mat töis­sä. Tilas­toi­hin sit­ten kir­jau­tui, että koti­hoi­don­tu­ki mak­set­tiin vain las­ten äidil­le. Todel­lis­ta isien osuut­ta koti­hoi­dos­ta ei voi­da mää­rit­tää, kos­ka tätä ei tilastoida.

    1. On muu­ten hyvä huo­mio, että koti­hoi­don tuki ei edel­ly­tä sitä, että kum­pi­kaan van­hem­mis­ta jää pois töis­tä. Tätä ei ole tai­det­tu ajatella.

  12. Van­hem­muu­den tuet ja oikeu­det ovat mel­koi­sen sot­kui­sia, joten ei se ihme ole, ettei uudis­tus ihan aukea. Alla puit­teet osa­puil­leen, mut­ta kor­jat­kaa ihmees­sä mah­dol­li­ses­ti jät­tä­mä­ni virheet!

    Lain­sää­dän­nöl­li­ses­ti on olen­nais­ta, että tuet ja työ­suh­de­asiat ovat toi­sis­taan eril­lään. Koko uudis­tuk­sen arvioin­ti on aika han­ka­laa ennen kuin vai­ku­tuk­set kum­paan­kin on kerrottu.

    Tuki (hoi­to­ra­ha, kun­ta­li­sä, hoi­to­li­sä) tulee sii­tä, että tena­va ei ole kun­nal­li­ses­sa hoi­dos­sa. Hoi­to­ra­ha on muu­ta­man sata­sen kuus­sa, mut­ta sii­hen voi saa­da lisiä joko paik­ka­kun­ta­koh­tai­ses­ti, per­heen koon tai per­heen pien­ten tulo­jen perus­teel­la. Kah­den työs­sä­käy­vän van­hem­man per­heet saa­vat koti­hoi­don tukea, kos­ka ole­tuk­se­na on se, että sil­loin lapselle/lapsille on jos­tain han­kit­tu hoi­to rasit­ta­mat­ta kun­nal­lis­ta päi­vä­hoi­toa. Tämä on erit­täin edul­lis­ta kunnalle.

    Tuen lisäk­si asi­aan kui­ten­kin liit­tyy hyvin olen­nai­ses­ti työ­suh­de­tur­va. Pie­nen lap­sen van­hem­pi voi jää­dä hoi­ta­maan las­ta kotiin (hoi­to­va­paa) ja työ­suh­de säi­lyy, kun­nes lap­si täyt­tää kol­me. Rajoi­tuk­se­na on se, että vain toi­nen van­hem­mis­ta voi teh­dä tämän saman­ai­kai­ses­ti, mut­ta käy­tän­nös­sä jaon voi teh­dä päi­vä ker­ral­laan, jos työ­nan­ta­jat sii­hen suos­tu­vat. Työ­nan­ta­jan ei ole mikään pak­ko suos­tua nyky­lain­sää­dän­nön puit­teis­sa tähän.

    Lisäk­si joka tapauk­ses­sa pien­ten las­ten van­hem­mil­la on nuo­rim­man lap­sen perus­kou­lun toi­sen luo­kan lop­puun asti oikeus teh­dä lyhen­net­tyä työ­viik­koa tai ‑päi­vää (osit­tai­nen hoi­to­va­paa, läh­tö­koh­tai­se­ti 30 tun­tia vii­kos­sa), mikä­li se ei aiheu­ta työ­nan­ta­jal­le eri­tyi­siä ongelmia.

    Ei ole miten­kään tri­vi­aa­lia ujut­taa esi­tet­tyä uudis­tus­ta tähän sop­paan. Yhteis­kun­nal­le oli­si pit­käl­lä aika­vä­lil­lä edul­li­sin­ta, jos lap­set oli­si­vat osa­viik­koi­ses­ti hoi­dos­sa ja vapaat jaet­tai­siin täl­lä taval­la van­hem­pien kes­ken. Sil­loin ammat­ti­tai­to ja työ­elä­mä­kon­tak­tit eivät häviä ja ura­ke­hi­tys voi säi­lyä. Tähän pitäi­si kui­ten­kin tul­la hyvin sel­keä mal­li, jos­sa mak­sut, tuet ja työ­nan­ta­jan toi­min­ta mene­vät yksinkertaisesti.

    Lain­sää­dän­tö kai­paa vii­laus­ta mones­ta koh­das­ta. Lisäk­si esi­mer­kik­si päi­vä­hoi­don voi olla aihet­ta siir­tyä päi­vä­koh­tai­seen las­ku­tuk­seen, jos­sa eri vii­kon­päi­vät voi­vat olla eri hin­tai­sia. Muu­ten kuor­ma ei jakau­du tasaisesti.

    On muu­ten mie­len­kiin­tois­ta näh­dä sekin, alka­vat­ko ihmi­set irti­sa­nou­tua työt­tö­mik­si lyhen­ne­tyn hoi­to­va­paan jäl­keen. Tätä opti­moin­tia ilmei­ses­ti teh­dään jo nyt sil­loin, kun uuden työ­pai­kan löy­tä­mis­tä ei koe­ta kovin vai­keak­si. Ansio­si­don­nai­nen on usein pal­jon parem­pi kuin hoitoraha.

  13. Täy­tyy sanoa, että pää­tök­sen­te­ko huo­les­tut­taa, kun ilmei­ses­ti kukaan sen parem­min hal­li­tus­puo­lueis­sa kuin oppo­si­tios­sa­kaan ei ole ollut tie­toi­nen näis­tä tuen mää­räy­ty­mis­pe­rus­teis­ta. Luu­li­si, että edes joku vir­ka­mies STM:stä oli­si valis­ta­nut. Polii­ti­kot ovat vain joko kehu­neet tai hauk­ku­neet esi­tys­tä huo­maa­mat­ta ettei esi­tyk­sel­lä lie­ne mer­ki­tys­tä. Tus­kin kel­lään on ollut tar­koi­tuk­se­na estää vaik­ka vuo­ro­työs­sä ole­vien van­hem­pien kotihoito.

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tilas­tol­li­ses­ti on help­po osoit­taa, että työ­nan­ta­jat syr­ji­vät nuo­ria nai­sia työhönotossa. 

    Mut­ta nyt ei mar­gi­naa­lis­sa sat­tu­nut ole­maan tilaa osoitukselle?

    Per­he­va­pai­den takia nais­ten aloil­la on tar­jol­la pal­jon mää­rä­ai­kai­suuk­sia, jol­loin nohe­va työn­te­ki­jä pää­see pie­nel­lä ris­kil­lä näyt­tä­mään työ­nan­ta­jal­le mil­lai­nen työn­te­ki­jä on. Per­he­va­paat todel­li­suu­des­sa hel­pot­ta­vat nais­ten työl­lis­ty­mis­tä, nuor­ten nais­ten työt­tö­myys onkin ollut jo pit­kään sama­ni­käi­siä mie­hiä pie­nem­pi, lama­vuo­si­na reilustikin.

    Per­he­va­pai­den ansios­ta myös ne nai­set, jot­ka muu­al­la oli­si­vat koti­rou­va­na tai osa­päi­vä­duu­nis­sa, pai­na­vat Suo­mes­sa koko­päi­vä­hom­mia. Jos pitää vali­ta per­heen ja uran uur­ta­mi­sen välil­lä, osa toki valit­see sen uran, mut­ta iso osa jää koko­naan kotiin. Jos tilas­tos­sa näyt­täi­si­kin sil­tä, että per­he­va­paat häi­rit­se­vät nais­ten työ­uraa, niis­sä ei ote­ta huo­mioon sitä, että nii­den kotiin jää­vien ura ei edis­ty lainkaan.

    Suo­mes­sa ei nyt tar­vit­se vali­ta, vaan työ­hön palaa­vat nekin joi­ta se uran teke­mi­nen ei nyt niin hir­veäs­ti kiin­nos­ta, kan­san­tu­lo nousee ja kes­tä­vyys­va­je kape­nee. Työ­hön palaa­mi­nen on kui­ten­kin pal­jon vai­keam­paa, jos hoi­to­va­paan sijaan pitää­kin ottaa lopa­rit ja sin­ni­tel­lä ansio­si­don­nai­sel­la ja työ­mark­ki­na­tuel­la (jota hal­li­tus höve­lis­ti alkoi vuo­den alus­ta mak­saa myös koto­na mie­hen pal­kal­la lap­sia hoitavalle).

    1. Pes­si. Jos tuo meni­si noin, nuor­ten nais­ten oli­si pal­jon hel­pom­pi kuin mies­ten pääs­tö töi­hin, kos­ka on tar­jol­la pal­jon sijai­suuk­sia ja YHTÄ HELPPO pääs­tä pysy­viin työ­suh­tei­siin. Niin­pä nuo­ris­sa nai­sis­sa oli­si yhtä pal­jon pysy­vis­sä työ­suh­teis­sa ole­via eikä työt­tö­miä juu­ri lainkaan.

  15. Pek­ka Pes­si: Per­he­va­pai­den takia nais­ten aloil­la on tar­jol­la pal­jon mää­rä­ai­kai­suuk­sia, jol­loin nohe­va työn­te­ki­jä pää­see pie­nel­lä ris­kil­lä näyt­tä­mään työ­nan­ta­jal­le mil­lai­nen työn­te­ki­jä on. 

    On kyl­lä, mut­ta samoil­la aloil­la näi­hin ote­taan tyy­pil­li­ses­ti nime­no­maan sijai­nen, ei vaki­nais­ta. Vaki­nai­sen otta­mi­nen per­he­va­paa­si­jai­sek­si edel­lyt­tää työ­nan­ta­jal­ta joko run­sas­ta vaih­tu­vuut­ta tai vah­vaa näke­mys­tä kas­vus­ta. Tätä ei aina­kaan jul­ki­sel­ta puo­lel­ta yleen­sä löydy.

    Per­he­va­pai­den aiheut­ta­mien haas­tei­den lisää­mi­nen työ­nan­ta­jil­la joh­taa jos­sain mää­rin per­he­va­paa­ris­kin pie­nen­tä­mi­seen rek­ry­toin­ti­vai­hees­sa. Sil­le on aika mah­do­ton­ta voi­da mitään.

    Jos van­hem­pien työ­nan­ta­jil­le säly­te­tään lisää vel­vol­li­suuk­sia (rahal­li­ses­ti tai muu­ten), työ­nan­ta­jat suo­si­vat mah­dol­li­suuk­sien mukaan mui­ta. Esi­mer­kik­si rasi­tuk­sen tasaa­mi­nen van­hem­pien työ­nan­ta­jien välil­lä voi olla sel­lai­nen toi­men­pi­de, jon­ka net­to­vai­ku­tus ei vält­tä­mät­tä ole lap­si­per­hei­den tai talou­den kan­nal­ta nolla.

    Tämä perus­tuu sii­hen, että mei­dän työ­mark­ki­nam­me ovat kovin eriy­ty­neet nais­ten ja mies­ten työ­mark­ki­noi­hin. Se taas tun­tuu ole­van asia, jon­ka syi­tä ja rat­kai­su­ja on hyvin han­ka­la löytää.

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos tuo meni­si noin, nuor­ten nais­ten oli­si pal­jon hel­pom­pi kuin mies­ten pääs­tö töi­hin, kos­ka on tar­jol­la pal­jon sijai­suuk­sia ja YHTÄ HELPPO pääs­tä pysy­viin työ­suh­tei­siin. Niin­pä nuo­ris­sa nai­sis­sa oli­si yhtä pal­jon pysy­vis­sä työ­suh­teis­sa ole­via eikä työt­tö­miä juu­ri lainkaan. 

    No juu­ri niin­hän tuo näyt­tää tilas­to­jen mukaan ole­van. Ikä­luo­kas­sa 25–34 oli työt­tö­miä nai­sia 19 000, mää­rä­ai­kai­sia 59 000, työl­li­siä 236 000, vas­taa­vas­ti mie­hiä työt­tö­mi­nä 24 000, mää­rä­ai­kai­sia 40 000 ja työl­li­si­nä 290 000. Isoin ero työt­tö­myy­des­sä suku­puol­ten välil­lä on juu­ri par­haas­sa las­ten­saan­ti-iäs­sä ole­vien nais­ten koh­dal­la, nais­ten hyväk­si. stat.fi, suo­sit­te­len, käy jos­kus katsomassa.

    Mut­ta se toi­nen point­ti­ni on siis se, että hoi­to­va­paan jäl­keen pitäi­si pääs­tä aina­kin teo­rias­sa takai­sin samoi­hin hom­miin ja jat­ka­maan työ­uraa. Nyt ollaan luo­mas­sa insen­tii­vi jää­dä kotiin hoi­ta­maan lap­sia työt­tö­myys­tuel­la, eli lap­sia hoi­ta­va puo­li­so jou­tuu eroa­maan työ­pai­kas­taan ennen kuin saa fat­tas­ta fyrk­kaa. Toi­saal­ta rahan tulo ei edes lopu kun nuo­rin lap­si täyt­tää kol­me vuot­ta, vaan kotiin voi jää­dä lusi­maan pal­jon pidem­pään jol­loin uuden työ­pai­kan löy­tä­mi­nen on vie­lä­kin han­ka­lam­paa. Täl­lai­nen ei todel­la­kaan auta työ­urien piden­tä­mi­ses­sä ja kes­tä­vyys­va­jeen kaventamisessa.

Vastaa käyttäjälle Juho Laatu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.