Opintotuki nousee, mutta opiskelijat vastustavat

Hal­li­tus on sopin­ut opin­to­tukikuukausien vähen­tämis­es­tä niin, että säästynyt raha käytetään opin­totuen korot­tamiseen.  Opiske­li­joiden mielestä tämä on petos. Eihän muu­tos vähen­nä kenenkään opin­to­tukea! Opiskelu­aikanaan saa saman euromäärän opin­to­tukea, mut­ta aiem­paa nopeam­min. Jos ei pidä tästä, voi aina pan­na koro­tuk­sen pankki­in ja nos­taa sit­ten, kun opin­to­tu­ki lakkaa.

Jos opiskelee nyky­istä takara­jaa nopeam­min, hyö­tyy uud­is­tuk­ses­ta. Opin­to­tu­ki ei laske keneltäkään. Minä olin henkises­ti varautunut siihenkin, että opin­to­tukea oikeasti leikattaisiin.

74 vastausta artikkeliin “Opintotuki nousee, mutta opiskelijat vastustavat”

  1. Hesarin jutus­ta: “Molem­pi­en jär­jestö­jen puheen­jo­hta­jat tyr­määvät opin­totuen ajal­lisen lyhen­tämisen, vaik­ka kuukausimääräistä opin­to­tukea korotettaisiinkin.
    “Ei se kuukausituen nos­to voi mitenkään kovin kum­moinen olla”, SYL:n puheen­jo­hta­ja Mari­na Lampinen sanoo.”

    http://www.hs.fi/politiikka/Opiskelijaj%C3%A4rjest%C3%B6t+Kev%C3%A4iset+lupaukset+petetty/a1377741899831

    Taisi­vat puheen­jo­hta­jat ymmärtää asian väärin epä­selvästä uuti­soin­nista. Eiköhän ne kuitenkin nyt tajua, että tuleville opiske­li­joille tämä tarkoit­taa opin­totuen tosi­asial­lista paran­nus­ta, kun tulot keskit­tyvät lähem­mäs nykyhetkeä.

    1. Voi tietysti olla, että VM:n tasku­lask­in­miehet huo­maa­vat, että tuo lisää meno­ja, kos­ka jotkuthan sen­tään valmis­tu­vat nytkin määräa­jas­sa. Sil­loin kus­tan­nus­neu­traal­isu­us tarkoit­taisi, että pitkään opiskele­vien saa­ma tuki piene­nee yhtä paljon kuin nopeasti opiskele­vien tuki kasvaa.

  2. Se tuos­ta paketista jäi työurien alkupään piden­nyk­ses­tä puut­tumaan, että opiskelu­paikan heti lukion jäl­keen saaneille pitäsi saa­da sub­jek­ti­ivi­nen oikeus suorit­taa 6kk asepa­lvelus kaht­e­na kesänä 3 kk pätkissä (ja mah­dol­lis­es­ti muu­ta­mana tal­vivi­ikon­lop­puna), jol­loin opiske­lut eivät veny armei­jan vuok­si. Ja niille, jot­ka eivät opiskelu­paikkaa saa, pitäisi olla yhtäläis­es­ti sub­jek­ti­ivi­nen oikeus aloit­taa asepa­lvelus heti kun opiskelu­paikan saa­mat­to­muus on selvinnyt. 

    Ai ei onnis­tu? Ilmoite­taan puo­lus­tusvoimien komen­ta­jalle, että onnis­tuu, tai komen­ta­jan soti­lasar­vo muut­tuu alik­er­san­tik­si ja tilalle ote­taan uusi komen­ta­ja joka saa hom­man onnis­tu­maan. Ei kai se sen mon­imutkaisem­paa ole.

  3. Opin­to­tu­ki voitaisi­in muut­taa kokon­aan lainapo­h­jaisek­si. Jos valmis­tuville ei löy­dy asial­liseen kor­vauk­seen oikeut­tavaa työtä, lainaa ei tarvit­sisi mak­saa takaisin. Saataisi­in joku kan­nustin ylik­oulu­tu­songel­maan, siis val­tion puolelle.

  4. Hienoa, nyt luoti­in todel­la kan­nustin opiskel­la nopeasti. Mis­täköhän opiske­li­jat saa­vat rahansa kuin opin­to­tu­ki lop­puu? Olisko­han sos­sus­ta. Taitaa hal­li­tus vähän aliar­voi­da opiskelijoita.

  5. Eikös opiske­li­jakin ole oikeutet­tu toimeen­tu­lo­tu­keen sen jäl­keen kun opin­to­tu­ki lop­puu. Kai opiske­li­ja hyö­ty­isi eniten siitä, että koko opin­to­tu­ki lopetet­taisi­in ja pää­sisi sos­sun tuelle.

  6. Todet­takoon kuitenkin, että vaik­ka opin­to­tu­ki olisi lyhen­net­tynä aikana suurem­pi, niin tukikuukausien vähen­tämi­nen lyhen­tää myös asum­is­lisän saan­ti­aikaa, eivätkä tal­lete­tulle koro­tuk­selle ker­tyneet korot tai­da ihan riit­tää vuokran­mak­su­un opin­totuen lakat­tua. Joten tuo koro­tuk­set pankki­in ja myöhem­min ulos ‑puo­lus­tus ei ole ihan pätevä.

    Yliopis­to-opin­to­jen alku­vai­heessa ole­vana pidän kuitenkin aikaansaat­ua kokon­aisu­ut­ta sen ver­ran hyvänä, että tuol­laisia pienehköjä jut­tu­ja sietää ilman itkupotkuraivareita.

  7. Minä taisin käyt­tää vain vähän päälle puo­let opin­to­tukikuukau­sista, kun yliopis­tossa opiske­lin. Tosin ensim­mäi­nen vuosi meni van­han jär­jestelmän mukaises­ti eli min­un kohdal­lani kokon­aan ilman tukea (pait­si van­hem­mil­ta). Mut­ta alle neljänkym­men olisi jäänyt, vaik­ka ekana vuote­na jotain olisin saanut.

  8. “Hal­li­tus on sopin­ut opin­to­tukikuukausien vähen­tämis­es­tä niin, että säästynyt raha käytetään opin­totuen korot­tamiseen. Opiske­li­joiden mielestä tämä on petos.”

    Oma koke­muk­seni yliopis­to-opiskelun todel­lisu­ud­es­ta on seuraava.

    Kurssit alka­vat syysku­un toisel­la viikol­la. Ne lop­pu­vat joskus jo ennen jouluku­u­ta, joskus jouluku­un alus­sa. Tästä tulee opiskelua kolmisen kuukautta.

    Kurssit jatku­vat selvästi uuden vuo­den jäl­keen ja lop­pu­vat jo varsin varhain kevääl­lä. Hajon­ta lop­pumisajois­sa on keväisin suuri. Tästä tulee noin neljä kuukaut­ta opiskelua.

    Tehokkaak­si kokon­aisopiskelu­a­jak­si vuodessa ker­tyy selvästi alle seit­semän kuukaut­ta, kos­ka peri­o­di­en välil­lä on tauot (pisin tauko kestää viikon) ja tent­tei­hin menee luentoja. 

    Sik­si on tärkeää, että opin­to­tu­ki on pitkä. Ope­tus­ta on vähän, joten opin­not väistämät­tä venyvät. 

    Joil­lain laitok­sil­la raha­pu­la on niin ankara, että sama kurssi kel­paa sekä peru­sopin­toi­hin, aineopin­toi­hin että syven­tävi­in opin­toi­hin. Niis­säkin sen paik­ka on valin­nainen. Idea näyt­tää ole­van se, että kun­han nyt edes jotain opiskelette, kos­ka ei meil­lä parem­paakaan tai enem­pää ole tarjota. 

    Toinen näkökul­ma on se, että opin­totuen pitäisi nous­ta todel­la paljon, jot­ta se riit­täisi elämiseen. Tämä kos­kee eri­tyis­es­ti opiske­li­joi­ta, jot­ka joutu­vat mak­samaan korkei­ta vuokria. Jos opin­to­tu­keen tulee mar­gin­aa­li­nen koro­tus, niin se ei muu­ta mil­lään taval­la opiskelun käytän­töä, vaan työtä on yritet­tävä edelleenkin löytää ja tehdä.

  9. No en minä tätä nyt suo­ranais­es­ti petok­sek­si kut­su­isi, sil­lä argu­ment­ti säästötilille lait­tamis­es­ta on täysin pätevä. Silti onhan se nyt kuitenkin var­maan kaikille selvää, että tämän myötä entistä use­ampi perus­tutk­in­to-opiske­li­ja joutuu grad­ua tehdessään sos­sun asiakkaaksi.

    Opiske­li­jat­alout­ta hienom­mis­sakin jär­jestelmis­sä viisivuo­tis­su­un­nitel­mat menevät joskus poskelleen. Ihanteel­lis­es­ti suo­raan lukios­ta korkeak­oulu­un jatka­va opiske­li­ja on tul­lessaan hädin tuskin 20-vuo­tias. Lisäk­si mon­et tekevät jo nyt yhden vuo­den opin­to­ja jos­sain tois­si­jaises­sa oppi­aineessa odot­taes­saan pääsyä ensisi­jaiseen. Olen tästä tukikuukausien haaskaamis­es­ta tuor­e­i­ta yliop­pi­lai­ta varoit­tanut sekä töis­sä että sukukok­ouk­sis­sa, mut­ta eivät ne yleen­sä kuuntele.

    Jos siis esitetään jonkin­laisia arvauk­sia mitä täl­lainen opin­totuen muu­tos tulee aiheut­ta­maan, niin se on kyl­lä kulu­jen kasvua kahdes­ta päästä. Niille, jot­ka valmis­tu­vat mais­terik­si viidessä vuodessa tai alle, uud­is­tus on kiis­tat­ta edulli­nen. Min­un oppi­aineessani keskimääräi­nen valmis­tu­mi­sai­ka on muuten noin 6,2 vuotta.

    Aivan ker­takaikkisen pilalle hem­motel­luille ja kiit­tämät­tömyy­dessään puis­tat­taville opiske­li­joille voi tietenkin esit­tää kaiken­laisia vaa­timuk­sia lyhyem­mistä opin­toa­joista tai jotakin muu­ta sel­l­aista, mut­ta pide­tään nyt kuitenkin mielessä se tosi­a­sia, että opin­totuen reaaliar­vo on noin kuu­den­nek­sen pienem­pi kuin mitä se oli 90-luvun alus­sa. Sum­man kään­te­ly teo­ri­as­sa kus­tan­nus­neu­traal­isti ei muu­ta tätä pitkän aikavälin kehitystä.

    Min­un verotet­ta­vat vuosi­t­u­loni vuon­na 2011 oli­vat melkein tasan 11000 euroa. Ihan hyvin olen pär­jäil­lyt. (Opin­tora­ha on verotet­tavaa tuloa, asum­is­lisä 1800e/v verotonta.)

  10. Mietin vain, että mitenkähän tuo kos­ket­taa nyky­isiä opiske­li­joi­ta, joil­la on jo nyt pula kuukau­sista? Tukikuukaudet lop­pu­vat jo aiemmin?

    Kos­ka, jos olet ottanut opiskelu­paikan vas­taan ja opiskel­lut vaik­ka vuo­den ja sit­ten lopet­tanut tuon opiskelun, niin aloit­taes­sasi uudessa paikas­sa sin­ul­la ei enää ole tarpeek­si tukikuukau­sia koko opiskeluajalle.

    55 kk kuitenkin teki mah­dol­lisek­si sen, että siinä oli vähän ilmaa.

    Tämä muu­tos voi itseasi­as­sa pahen­taa tilan­net­ta, että yliopis­tossa mais­terivai­heessa joutuu töihin.

    Sen lisäk­si se johtaa siihen, että jos ensisi­jaiseen opiskelu­paikkaan ei ensi yrit­tämäl­lä pääse, niin opiske­li­jat eivät sit­ten ota vas­taan tois­si­jaista paikkaa vaan jäävät työttömiksi.

    On myös tilantei­ta, jois­sa opiske­li­ja on joskus jät­tänyt opiskelun kesken ja käyt­tänyt tukikuukau­sia, jol­loin hänel­lä ei jo alun­perin ole tarpeek­si niitä.

    Toimeen­tu­lotuen varas­sa opiskelu ei ole ihan herkkua, siihen kun taitaa vaikut­taa puoli­son tulot aika rankasti. Joka kuukausit­tainen lip­pu­lap­pusten keräämi­nen ja hake­muk­sen tekem­i­nen ei myöskään ole oikein viisas ratkaisu suh­teessa opin­to­tu­keen, joka haetaan ker­ran opiskeluajalle.

    Muu­tos on sinän­sä hyvä, mut­ta vielä on liikaa loukku­ja, jois­sa opin­to­tukikuukaudet lop­pu­vat kesken.

    Pitäisi olla takuu siitä, että tukikuukaudet saa sille arvioidulle valmis­tu­misa­jalle, riip­pumat­ta siitä, mitä opiske­li­ja on tehnyt aiemmin.

    Opiskelu­paikan­vai­h­to­rum­ba taas estet­täisi­in hel­posti hakuprosessissa.

  11. Vaik­ka sinän­sä en pidä huonona, jos tukea mak­se­taan enem­män opiskelus­ta ja vähem­män opiske­li­jana olosta, kak­si asi­aa tulee mieleen: Ensin­näkin ei kai ole kovin ihmeel­listä, jos opiske­li­ja­jär­jestöt ajat­tel­e­vat itsen­sä etupäässä nyky­is­ten opiske­li­joiden etu­jär­jestönä. Siis niiden, joil­la on keskimäärin 2–3 vuot­ta (jär­jestöak­ti­iveil­la enem­män) opin­to­ja takanaan, ja joille tuskin ollaan taku­tu­vasti mak­samas­sa jo opiskel­luil­ta vuosil­ta mitään lisää, mut­ta (jollei tähän tule siir­tymäkaut­ta, jos­ta ei uuti­sis­sa mitään main­in­taa ole) joil­ta uud­is­tus olisi leikkaa­mas­sa tule­vien opin­to­tukikuukausien määrää suh­teel­lis­es­ti paljon. Tuskin tässä opin­ton­sa jo aloit­ta­neet keskimäärin “voitolle” pää­sevät oli­vat yksi­tyisko­h­dat uud­is­tuk­ses­ta mitä tahansa.

    Toisek­si: Lisätäänkö tässä entis­es­tään nuorimpi­en opiske­li­joiden porkkanaa muut­taa “omaan” vuokrakämp­pään, sil­loinkin, kun siihen ei olisi muuten ulkoi­sista syitä tai elämän­ti­lanteesta johtu­vaa pakkoa? Nykyisel­läänkin tukien kasvu voi olla vuokraa suurem­pi ja, riip­puen tietysti van­hempi­en­sa luona asu­vi­in kohdis­tet­tavista erikois­sään­nöistä, tuen kohdis­t­a­mi­nen enem­män opiskelu­jen alku­vu­osi­in hyvin mah­dol­lis­es­ti tätä vielä entis­es­tään voimis­taa? Onnek­si toki vuokra-asun­noista ei ole mis­sään yliopis­tokaupungeis­sa pulaa…

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Voi tietysti olla, että VM:n tasku­lask­in­miehet huo­maa­vat, että tuo lisää meno­ja, kos­ka jotkuthan sen­tään valmis­tu­vat nytkin määräa­jas­sa. Sil­loin kus­tan­nus­neu­traal­isu­us tarkoit­taisi, että pitkään opiskele­vien saa­ma tuki piene­nee yhtä paljon kuin nopeasti opiskele­vien tuki kasvaa.

    Lukukausi­mak­sul­la tämä ratkaistaan 😉

  13. Opiske­li­ja­jär­jestö­jen point­ti lie­nee siinä, että jos opin­to­tu­ki rajataan nykyis­es­tä 55 kuukaud­es­ta vaik­ka 45:een (5x9kk), kas­vaisi opin­tora­ha reilu kuusikymp­piä. Se ei vielä varsi­nais­es­ti kor­vaa töi­den tekemistä opin­to­jen ohes­sa, mut­ta perseraiskaa vaikka­pa opiskelu­alaa vai­h­tavaa opiskelijaa.

    Sinän­sä kuden ode sanoi muu­tos on korko­lasken­nal­lis­es­ti koro­tus, mut­ta ei sil­lä mitään vaiku­tus­ta tule olemaan.

  14. Opin­totuen osalta hyvä huomio. Kokon­aisu­u­den kannal­ta kan­nat­taa huo­ma­ta, että asum­is­tukea­han ei mitenkään siir­retä aiem­mille kuukausille, vaan se jää vain sit­ten saamatta.

    1. Jos menet­tää opin­totuen, menet­tää myös sen asum­is­lisän, mut­ta jos tulot ovat vähäisiä, saa tilalle yleisen asumistuen.

  15. Opiske­li­joiden tilanne on hyvä esimerk­ki hyv­in­voin­ti­val­tion mukavuuk­sien ja myös kulu­jen pikkuhil­jaa huo­maa­mat­ta tapah­tuneesta paisumisesta. 

    Samal­la saavute­tu­ista eduista on uusille sukupolville tul­lut niin itses­tään­selviä että niiden menet­tämi­nen saat­taa tun­tua vakaval­ta ihmisoikeuskyskymykseltä. 

    Eri­tyis­es­ti tämä koros­tuu opiske­li­ja­maail­mas­sa juuri sik­si että elämän­vai­he kestää sen seit­semän vuot­ta eikä yhteisössä sik­si ole samaa koke­mus­per­in­töä kuin vaik­ka työ­paikoil­la jos­sa koke­neem­pi kol­le­ga saat­taa oikeasti tietää ihan kah­denkymme­nenkin vuo­den takaises­ta todel­lisu­ud­es­ta. Per­spek­ti­ivi viiden vuo­den päähän eteen­päin ver­tau­tuu omaan koke­muk­seen siitä mis­sä itse oli viisi vuot­ta aikaisem­min, eli yläas­teel­la kas­vat­ta­mas­sa finnejä.

    Opiske­li­jan minäku­va on myös vas­ta kehit­tymässä ja ver­tailuko­htana on kau­pal­lisen medi­an tyrkyt­tämä kuva kulu­tuskeskeis­es­tä opiskeluelämästä joka ei mil­lään lail­la mate­ri­aalis­es­ti saisi ero­ta itse ansait­semil­laan rahoil­la elävän tyylistä. 

    Kun poh­jana vielä on koulun ja kodin tar­joa­ma heikko yleisti­eto sekä oman että kansan taloud­es­ta perusteista, tun­tuu elämä var­masti ihan oikeasti kovin raskaute­tu­il­ta ja riistetyltä.

  16. Pl Koin:Tämä kos­kee eri­tyis­es­ti opiske­li­joi­ta, jot­ka joutu­vat mak­samaan korkei­ta vuokria.

    “Joutua” tarkoit­taa tässä tapauk­ses­sa yleen­sä “ei suos­tu asumaan soluasunnossa”.

  17. Ongel­mana tässä on se että hal­li­tus kuvit­telee opin­totuel­la elämisen ole­van niin herkkua että sitä tekee mielel­lään. Jos nykysys­teemil­lä joku on opiskelu­jen ohel­la men­nyt töi­hin saadak­seen parem­man elin­ta­son (tai mak­saak­seen vuokran) ei se tule muut­tumaan mik­sikään sil­lä että saa 30e lisää kuus­sa opin­tora­haa. Työssäkäyvät opiske­li­jat tule­vat edelleenkin käymään töis­sä. Tukikuukaudet lop­puu nopeam­paa, mut­ta sen jäl­keen pitää vain siir­tyä sos­sun asiakkaaksi.

    Sos­sun asi­akkaana on sama lopet­taa osa-aikatyöt ja opiskel­la viimein pää­toimis­es­ti, kunnes muu­ta­man kuukau­den jäl­keen sos­su alkaa rankaise­maan opiskelus­ta ja pienen­tää tukea huo­mat­tavasti. Tämän jäl­keen kan­nat­taakin opiske­li­jan pistää opin­not täysin jäi­hin ja men­nä työkkärin asi­akkaak­si. Tulevil­la muu­tok­sil­la osa-aikatyötä voi taasen jatkaa kos­ka työt­tömänä saa tien­ata 400e kuukaudessa. Kun opin­not ovat olleet vuo­den jäis­sä, voi opiske­li­ja taasen pala­ta alku­un ja jatkaa opin­to­jaan, mut­ta täl­lä ker­taa työt­tömyysko­r­vauk­sel­la ja lisäk­si seu­raa­vat 2 vuot­ta onkin juh­laa kos­ka opiske­li­ja saa työt­tömyysko­r­vaus­ta + sen lisäk­si hän saa edelleen tien­ata 400e/kk.

    Näin opiske­li­jalle tulee “pakotet­tu” välivu­osi opin­noista ja vain sen takia ettei se 30e koro­tus todel­lisu­udessa riit­tänytkään siihen että osa-aikatyöt olisi voitu lakkaut­taa. Mielestäni järkev­in­tä olisi vain antaa opin­to­tukea jos opiskelee, riip­pumat­ta siitä kuin­ka kauan on opiskel­lut, sil­lä opin­to­tu­ki on pien­impiä tukia ja jos­sain vai­heessa opiske­li­jat kuitenkin halu­a­vat valmis­tua. On ole­mas­sa ihmisiä jot­ka elävät työttömyyskorvauksella/sossun tuel­la koko elämän­sä, joten mik­si opiske­li­jat jot­ka elävät opiskel­lak­seen ovat jotenkin huonom­pia ja heitä pitäisi rangaista/kannustaa kepil­lä? Entäpä jos kepin sijas­ta koitet­taisi­inkin porkkanaa ja koitet­taisi­in kan­nus­taa ihmisiä kehit­tämään omaa osaamis­taan ja sitä myöten työl­listymistään eikä sys­tee­mi koit­taisi ran­gaista jos ere­htyy opiskelemaan.

  18. Osmo Soin­in­vaara: Voi tietysti olla, että VM:n tasku­lask­in­miehet huo­maa­vat, että tuo lisää meno­ja, kos­ka jotkuthan sen­tään valmis­tu­vat nytkin määräa­jas­sa. Sil­loin kus­tan­nus­neu­traal­isu­us tarkoit­taisi, että pitkään opiskele­vien saa­ma tuki piene­nee yhtä paljon kuin nopeasti opiskele­vien tuki kasvaa.

    Nopeasti valmis­tu­vat ovat mar­gin­aa­li­nen ryh­mä meno­jen lisäyk­sen kannal­ta. Ainakin oman entisen oppi­laitok­seni opin­to­tuki­a­sioista vas­taa­va ker­toi aikoinaan, että selvästi alle puo­let opiske­li­joista nos­taa kaikkia tukikuukau­sia. Syynä on se, että tulo­ra­jat alka­vat paukkua jos­sain vai­heessa. Ja toinen syy on siinä, että monel­la opin­not jäävät kesken, jol­loin tukikuukaudet eivät myöskään ker­ry lop­pu­un asti. Tuo uud­is­tus edel­lä maini­tu­ista syistä lisän­nee opin­to­tuki­meno­ja oletet­tavasti ainakin 10 % vuodessa.

    Kol­mas syy on siinä, että osa hyp­pää ansiosi­don­naiselle työt­tömyys­tur­valle. Jos keskeyt­tää opin­not vähin­tään 12 kuukaudek­si, ja on sen ajan töis­sä, voi saa­da opiskel­la opin­not lop­pu­un ansiosi­don­naisel­la työt­tömyys­tur­val­la. Ansiosi­don­naisel­la työt­tömyys­tur­val­la opiskele­vien osu­us kas­vaa koko ajan huimaa vauh­tia. On aika eri asia nos­taa opin­to­tukea reilu 300 euroa kuus­sa tai ansiosi­don­naista sum­ma, joka yleen­sä opiske­li­joil­la ylit­tää tuhan­nen euron rajan, joskus use­am­mankin tuhan­nen euroa. Tuen nos­to ei riit­täne vähen­tämään houku­tus­ta tuo­hon. Ja myös tukikuukaudet ylit­tävistä moni tulee hyp­päämään nimeno­maan ansiosi­don­naiselle työt­tömyys­tur­valle, jota ei saa niin kauan kuin on tukikuukau­sia jäl­jel­lä, ellei vuo­den opin­noista pois­saoloe­hto ole toteu­tunut. Tukikuukausien lop­ut­tua on erit­täin houkut­tel­e­vaa pois­tua vuodek­si töi­hin, ja pala­ta ansiosi­don­naisel­la opiskele­maan. Osa opiskelee var­maan jatkos­sa tukikuukausien pää­tyt­tyä myös toimeen­tu­lotuel­la. Siitä ker­tynee jonkin ver­ran lisäku­lu­ja, mut­ta ne menot kir­jau­tu­vat sosiaaliturvasektorille.

  19. KKK:
    Hienoa, nyt luoti­in todel­la kan­nustin opiskel­la nopeasti. Mis­täköhän opiske­li­jat saa­vat rahansa kuin opin­to­tu­ki lop­puu? Olisko­han sos­sus­ta. Taitaa hal­li­tus vähän aliar­voi­da opiskelijoita.

    Toden­näköisem­min kyl­lä työt­tömyyskas­sas­ta. Jos on tehnyt töitä opin­to­jen aikana pää­toimis­es­ti jonkin aikaa, voi saa­da ansiosi­don­naista työt­tömyys­tur­vaa nos­ta­mal­la moninker­taisen rahamäärän siihen ver­rat­tuna mitä voi saa­da sos­sus­ta. Ole­mal­la välis­sä vuo­den opin­noista pois­sa töis­sä voi sen jäl­keen opin­to­ja jatkaa ansiosi­don­naisel­la työt­tömyys­tur­val­la. Näin moni myös tekee.

    Tuo on yksi niistä yksi­tyisko­hdista, joi­ta har­va poli­it­ti­nen päät­täjä muis­taa huomioi­da opin­to­tuki­a­sioi­ta käsiteltäessä. Mut­ta ansiosi­don­nainen työt­tömyys­tur­va on olen­nainen osa nyky­istä opintotukipalapeliä.

  20. OS: Jos ei pidä tästä, voi aina pan­na koro­tuk­sen pankki­in ja nos­taa sit­ten, kun opin­to­tu­ki lakkaa.

    Tosin nykyisel­lään inflaa­tio syö sitä rahaa sieltä pankista…

    Entäpä jos opin­totuen muut­taisi kokon­aan lainaksi, jota saa kui­tata tutk­in­toon kuu­luvil­la opintopisteillä?

  21. Kurssit alka­vat syysku­un toisel­la viikol­la. Ne lop­pu­vat joskus jo ennen jouluku­u­ta, joskus jouluku­un alus­sa. Tästä tulee opiskelua kolmisen kuukautta.

    Kurssit jatku­vat selvästi uuden vuo­den jäl­keen ja lop­pu­vat jo varsin varhain kevääl­lä. Hajon­ta lop­pumisajois­sa on keväisin suuri. Tästä tulee noin neljä kuukaut­ta opiskelua.

    Tämä on kyl­lä alako­htainen ongel­ma. Esimerkik­si alma materis­sani on käytössä neliperi­odi­jär­jestelmä: syys­lukukausi 26.8.–20.12.2013 ja kevätlukukausi 6.1.–23.5.2014. Ope­tus­ta edeltää kum­mankin lukukau­den alus­sa pelkästään uusille opiske­li­joille varat­tu ori­en­taa­tiovi­ikko. Kaik­ki kurssit alka­vat ja päät­tyvät peri­o­disidon­nais­es­ti. Kaikkien kurssien ten­tit pide­tään yhtä aikaa tent­tivi­ikoil­la peri­o­di­en päät­tyessä. Tehokas­ta opiskelu­aikaa tulee n. 36 viikkoa eli yhdek­sän kuukautta.

    Ain­oa tehot­to­muus on tässä kesälo­ma, mut­ta sen suurin osa opiske­li­joista voi käyt­tää oman alan töis­sä. Oman koke­muk­seni mukaan kesälo­ma­l­la ehti 2000-luvun alus­sa (taan­tu­man aikaan) tien­ata oikein hyvin rahaa niin, ettei opin­to­lainaa tarvin­nut ottaa koko lukuvuotena.

    Teknil­lis-tieteel­lisel­lä alal­la opiskelu on kyl­lä paljon koulumaisem­paa kuin muis­sa yliopis­tois­sa ja opiske­li­joiden kesä­työmah­dol­lisu­udet parem­mat. Silti esimerkki­ni osoit­taa, että yliopis­to-opetuk­sen voi jär­jestää myös tarkoituksenmukaisesti.

  22. Ville K: On ole­mas­sa ihmisiä jot­ka elävät työttömyyskorvauksella/sossun tuel­la koko elämän­sä, joten mik­si opiske­li­jat jot­ka elävät opiskel­lak­seen ovat jotenkin huonom­pia ja heitä pitäisi rangaista/kannustaa kepillä?

    Kos­ka hal­lit­se­val­la luokalla ei ole mitään muu­ta ryh­mää, jota voi kohdel­la miten haluaa. 

    Osa ihmi­sistä uskoo kuri­in ja pakkoon yhteiskun­nal­lise­na jär­jestelmänä. Hei­dät saa pidet­tyä tyy­tyväisenä kun antaa hei­dän määrätä edes jonkun elämästä ja tule­vaisu­ud­es­ta. Eihän siitä ole mitään haittaa.

  23. Ville K:Tämän jäl­keen kan­nat­taakin opiske­li­jan pistää opin­not täysin jäi­hin ja men­nä työkkärin asiakkaaksi. 

    Joas joku opiske­li­ja suh­tau­tuu omi­in opin­to­jen jälkeiseen työl­listymis­mah­dol­lisuuk­si­in­sa noin pes­simistis­es­ti, niin minkä ihmeen takia hän on valin­nut moi­sen haistapas­ka-valmis­tun-kum­minkin-suo­raan-kor­ti­soon-alan? Olisiko kan­nat­tanut suo­si­ol­la men­nä sinne amik­sen putkilinjalle?

    Tai jos on noin lyhyt­näköi­nen taik­ka surkea matikkapää, että lopet­taa opiske­lut parin satasen takia, ei todel­lakaan kuu­lu korkeak­oulu­un. Täm­möiset kver­it pitääkin rai­va­ta huis hel­vetti­in koulus­ta ja lait­taa sinne minne kuu­lu­vat: leipäjonoon. Ei noin löysä sak­ki pär­jää työ­markki­noil­la ja hei­dät pitäisikin saa­da siiv­ot­tua suo­raan kortis­toon viemästä opiskelu­paikko­ja niiltä, jot­ka saat­taisi­vatkin valmis­tua ajois­sa ja joi­ta työn­teko kiinnostaa.

  24. Sylt­ty: Sylt­ty kir­joit­ti 30.8.2013 kel­lo 10:19

    Ville K:Tämän jäl­keen kan­nat­taakin opiske­li­jan pistää opin­not täysin jäi­hin ja men­nä työkkärin asiakkaaksi. 

    Joas joku opiske­li­ja suh­tau­tuu omi­in opin­to­jen jälkeiseen työl­listymis­mah­dol­lisuuk­si­in­sa noin pes­simistis­es­ti, niin minkä ihmeen takia hän on valin­nut moi­sen haistapas­ka-valmis­tun-kum­minkin-suo­raan-kor­ti­soon-alan? Olisiko kan­nat­tanut suo­si­ol­la men­nä sinne amik­sen putkilinjalle?

    Tai jos on noin lyhyt­näköi­nen taik­ka surkea matikkapää, että lopet­taa opiske­lut parin satasen takia, ei todel­lakaan kuu­lu korkeakouluun.

    Kyse ei ole sata­sista. Eikä kyse ole työt­tömäk­si valmis­tu­mis­es­ta. Vaan siitä, että jos on kesken opin­to­jen vuo­den töis­sä tekemät­tä opin­to­ja, saa sen jäl­keen opiskel­la 500 päivää ansiosi­don­naisel­la, jos ilmoit­tau­tuu työt­tömäk­si — ja ker­too että paran­taa työl­listymis­mah­dol­lisuuk­si­aan opiskele­mal­la. Tutut, jot­ka ovat opiskelleet ansiosi­don­naisel­la, ovat tien­an­neet parikym­men­tä tuhat­ta euroa enem­män kuin mitä oli­si­vat tien­an­neet opin­to­tukea saamalla.

  25. En ymmär­rä mik­si opiske­li­jat eivät voisi asua solu­a­sun­nois­sa ja syödä opiske­li­jaruokaa. Ottaen huomioon, että opiske­li­joil­la on (tai ainakin yliopis­to-opiske­li­joil­la ennen oli) ter­vey­den­huolto, joka toimii parem­min kuin kun­nalli­nen, ja matkus­tuskin on hal­paa, niin en ymmär­rä mitä ne vielä haluavat. 

    No, ymmär­rän­hän sen taval­laan. Minä valmis­tu­in yli 12 vuot­ta sit­ten tavoiteaikaa hie­man nopeam­min. Opiske­li­ja­jär­jestöis­sä vaikut­taa vieläkin min­un ikäisiäni ihmisiä. En tajua mik­si media ja poli­itikot eivät pistä yksinker­tais­es­ti boikot­ti­in kaik­ki yli 25-vuo­ti­ai­ta opiske­li­japoli­itikko­ja. Ei niitä kuu­lu edes kuunnella.

  26. ““Joutua” tarkoit­taa tässä tapauk­ses­sa yleen­sä “ei suos­tu asumaan soluasunnossa”.”

    Joskus var­masti näinkin, mut­ta kysymys tuskin on sinän­sä siitä, etteikö pieni kop­pi ja yhteiset tilat kel­paisi, vaan siitä, että asuinkump­paneik­si voi tul­la ihan mil­laisia ihmisiä tahansa. 

    Solu­a­sumisen suo­sio nousisi, kun voisi varmis­tua siitä, että 

    a) solus­sa ei ryypätä
    b) solus­sa ei hajote­ta paikkoja
    c) solus­sa ei käytetä väkivaltaa
    d) solus­sa siiv­otaan tas­a­puolis­es­ti ja riit­tävän usein
    e) solus­sa ei saa har­ras­taa joka iltaista uskon­nol­lista julistamista

    Olen asunut solus­sa use­am­man vuo­den, enkä enää siihen hom­maan ryhdy, jos pakko ei ole. Solu­a­sum­i­nen sinän­sä ei mitenkään vas­ten­mielistä ole, mut­ta se on, jos samaan solu­un sat­tuu aines­ta, joka ei ole yhteiskun­takelpoista, aiheut­taa pelkoa, ei suo rauhaa tai pitää kämp­pää kaatopaikkanaan.

    1. Solu­a­sum­i­nen toimisi, jos solu­a­sun­to­ja voisi anoa yhdessä kaverei­den­sa kanssa. Min­un on vaikea ymmärtää, mik­si näin ei ole.

  27. “Joas joku opiske­li­ja suh­tau­tuu omi­in opin­to­jen jälkeiseen työl­listymis­mah­dol­lisuuk­si­in­sa noin pes­simistis­es­ti, niin minkä ihmeen takia hän on valin­nut moi­sen haistapaska-valmistun-kumminkin-suoraan-kortisoon-alan?”

    Mikä se var­ma ala sit­ten on? Kat­so tuos­ta Aka­van tilas­tos­ta ja ker­ro. Nykyään työn­haus­sa on syytä päästä kyyti­in heti ensim­mäisel­lä kier­roksel­la. Jos siltä tip­puu, niin sen jäl­keen men­nään ohi oikeal­ta ja vasem­mal­ta. Sen ver­ran paljon on tarjontaa. 

    http://goo.gl/EJ94GM

    Halu­an nos­taa myös esi­in mie­len­ter­veysongelmien vaiku­tuk­sen opin­to­jen kestoon ja hidas­tu­miseen. Kun pari kym­men­tä pros­ent­ti­akin on avun tarpeessa, niin se on koko mas­sas­ta paljon. Näitä ihmisiä eivät kiristyk­set auta.

    “Ammat­ti­a­pua kaipaa Lah­den mukaan joka viides opiske­li­ja. Hei­dän kohdal­laan ahdis­tuneisu­us ja masen­tuneisu­us vievät elämästä niin suuren osan, että ne naker­ta­vat myös opiskelumahdollisuuksia.”

    http://www.iltalehti.fi/mieli/2009091110230878_md.shtml

    http://goo.gl/AEQJCE

  28. Kuto­ja: Kos­ka hal­lit­se­val­la luokalla ei ole mitään muu­ta ryh­mää, jota voi kohdel­la miten haluaa.

    Onnek­si Suomen hal­lit­se­va hege­mo­nia on kan­sain­välis­es­ti kat­sot­tuna varsin lep­peä tässä suh­teessa. Mon­es­sako maas­sa maail­mas­sa on opintotukijärjestelmä?

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Solu­a­sum­i­nen toimisi, jos solu­a­sun­to­ja voisi anoa yhdessä kaverei­den­sa kanssa. Min­un on vaikea ymmärtää, mik­si näin ei ole.

    Hallinnos­sa tun­tuu noil­ta osin ole­van muutenkin vähän haastei­ta. Osit­tain kysymys lie­nee siitä, että seg­re­gaa­tio­ta halu­taan vält­tää, jol­loin ihan tietois­es­ti eri ase­mas­sa ole­via ihmisiä sirotel­laan samoi­hin taloi­hin. Opiskelun kannal­ta olisi kuitenkin hyvä, jos opiske­li­ja voisi ruk­sia halu­a­vansa tiukkasään­töiseen ja opiskelu­pain­ot­teiseen soluun.

    Opiske­li­ja-asumisen ei tarvitse olla kovin hienoa, mut­ta opiske­li­jal­lakin pitäisi olla oikeus tur­val­liseen ja rauhal­liseen ympäristöön.

  30. Halu­an nos­taa myös esi­in mie­len­ter­veysongelmien vaiku­tuk­sen opin­to­jen kestoon ja hidas­tu­miseen. Kun pari kym­men­tä pros­ent­ti­akin on avun tarpeessa, niin se on koko mas­sas­ta paljon. Näitä ihmisiä eivät kiristyk­set auta.“Ammattiapua kaipaa Lah­den mukaan joka viides opiske­li­ja. Hei­dän kohdal­laan ahdis­tuneisu­us ja masen­tuneisu­us vievät elämästä niin suuren osan, että ne naker­ta­vat myös opiskelumah­dol­lisuuk­sia.”http://www.iltalehti.fi/mieli/2009091110230878_md.shtmlhttp://goo.gl/AEQJCE

    Tätä minäkin jäin miet­timään. Mitä nyt käy niille joiden opiske­lu­tahti on sairau­den tai luk­i­häir­iön takia hitaampi? Ennen Kela on antanut opiskelu­iden ede­tä hitaam­min kuin vaa­timus on, jos on esit­tää lääkärin­todis­tus tai vas­taa­va. Eikä tukikuukausien riit­tämistä ole tarvin­nut murehtia. 

    Onko näin että uudessa jär­jestelmässä (ja yhteiskun­nas­sako?) ei ole sairaille tai muuten muo­tista poikkeav­ille tilaa? Kaikkien tulee tuot­taa tehokkaasti lisäar­voa läpi elemän?

  31. Ville: Lukukausi­mak­sul­la tämä ratkaistaan 

    Lukukausi­mak­sul­la tuho­taan lop­utkin Suomesta.

    1. Lukukausi­mak­sul­la tuho­taan lop­utkin Suomesta.

      Melkein koko muu maail­ma onkin jo tuhoutunut…
      En kan­na­ta lukukausi­mak­su­ja, mut­ta sitä on vaikea ymmärtää, miten opiske­li­jat eivät tiedos­ta, kuin­ka etuoikeutet­tu­ja he ovat muuiden maid­en opiske­li­joi­hin nähden.

  32. Viherinssi: Onnek­si Suomen hal­lit­se­va hege­mo­nia on kan­sain­välis­es­ti kat­sot­tuna varsin lep­peä tässä suh­teessa. Mon­es­sako maas­sa maail­mas­sa on opintotukijärjestelmä?

    Yleistämät­tä liikaa, mais­sa jois­sa ei ole opin­to­tukea, pääsee työelämään neliv­uo­tisen BSc koulu­tuk­sen jäl­keen. Suomes­sa kandin papereil­la ei tee mitään.

    Tuo neliv­uoti­nen koulu tuskin sisältää kursse­ja jois­sa on joka ten­tis­sä n. 50% repu­tus­pros­ent­ti, kuten monis­sa entisen TKK:n kursseissa.

    Jos oikeasti halut­taisi­in lyhen­tää opiskelu­aiko­ja, olisi tehokkaam­paa kurit­taa tsaari­naikaisia opiskelukäytän­töjä ylläpitäviä koulu­ja, opiske­li­joiden kepit­tämisen sijaan.

  33. “En kan­na­ta lukukausi­mak­su­ja, mut­ta sitä on vaikea ymmärtää, miten opiske­li­jat eivät tiedos­ta, kuin­ka etuoikeutet­tu­ja he ovat muuiden maid­en opiske­li­joi­hin nähden.”

    Kiitol­lisu­us olisi suurem­pi, jos opiskelu ei tun­tu­isi siltä, että se on ain­oas­tan päivähoitoa, joka johtaa työttömyyteen.

    Opiske­len alaa, jon­ka osaa­jista vähin­tään kuukausit­tain, usein viikoit­tain, väitetään ole­van pulaa. Silti laitok­sel­lamme on sel­l­ainen fiilis, että työtä ei tule­vaisu­udessa löy­dy. Tälle fiilik­selle on ole­mas­sa myös tosi­asil­liset perus­teet. Jostain syys­tä päät­täjät ja media nämä tosi­asi­at ohit­ta­vat, eivätkä suos­tu myön­tämään, että meillekään ei ole luvas­sa koulu­tus­tamme vas­taavaa työtä.

    Tämä ei tietenkään koske kaikkia. Paras tai sopeu­tu­vin poruk­ka työl­listyy aina. Mut­ta kaik­ki eivät voi olla parhai­ta. Useim­mat ovat keskiver­to­ja, niin minäkin. Tätä taus­taa vas­ten esimerkik­si lainan otta­mi­nen merk­it­see min­ulle vas­tu­ut­to­muut­ta. Kotona kun on opetet­tu, että teoil­la on seu­rauk­set ja niistä on kan­net­ta­va vastuu. 

    Ja mitä tulee kiitol­lisu­u­teen, niin näkyykö kiitol­lisu­us julk­i­sista palveluista töis­sä ole­vien kesku­udessa? Vaik­ka palk­ka riit­täisi hyvin omakoti­taloon ja mon­en­laisi­in huvi­tuk­si­in, niin silti nar­i­na veroista on lop­puma­ton. Suomes­sa työn­tek­i­jöille on pitkät lomat, työt­tömyys on tur­vat­tu ja vaka­vat sairaudet hoide­taan edelleen varsin hyvin veroeu­roin, mut­ta silti kitisi­jöitä riittää.

    Mik­si näytät nos­ta­van tikun­nokkaan juuri opiske­li­jat? Eikö kiit­tämät­tömyy­den asenne näy kaikkial­la yhteiskun­nas­sa? Kaik­ki ovat mielestään oikeutet­tu­ja omi­in etu­i­hin­sa, mut­ta muiden eduista kyl­lä saisi kar­sia. Tästähän Hesarikin kirjoitti.

  34. Osmo Soin­in­vaara: Melkein koko muu maail­ma onkin jo tuhoutunut…
    En kan­na­ta lukukausi­mak­su­ja, mut­ta sitä on vaikea ymmärtää, miten opiske­li­jat eivät tiedos­ta, kuin­ka etuoikeutet­tu­ja he ovat muuiden maid­en opiske­li­joi­hin nähden.

    Niin, kyl­lä kaik­ki opin­tososi­aaliset edut mak­se­taan takaisin myös Suomes­sa vero­tuk­sel­lisin instrumentein.

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Solu­a­sum­i­nen toimisi, jos solu­a­sun­to­ja voisi anoa yhdessä kaverei­den­sa kanssa. Min­un on vaikea ymmärtää, mik­si näin ei ole.

    Solu­a­sumisen hin­ta on karkeasti puo­let opin­tora­has­ta ja asum­is­lisästä eli luokkaa 250e/kk.

    Lop­ut jää elämiseen, ruokaan ja niin edelleen. Käytän­nössä hyvin har­va opiske­li­ja kyke­nee elämään ilman van­hempi­en apua.

    Olisiko vaikka­pa 1/4 opin­totues­ta parem­pi? Täl­löin jäisi reilu sata­nen enem­män elämiseen.

    Tai mik­sei kään­teinen tuki, jos­sa asum­is­lisää ei mak­set­taisi lainkaan, vaan tuki olisi asum­isoikeus solussa?

    Opin­to­lainan nos­t­a­mi­nen varsinkin tässä talousti­lanteessa ei vält­tämät­tä ole vii­sain veto. Vaik­ka se on val­tion takaa­ma ja korko­ta­so on nau­ret­ta­van alhainen. 

    15 000 euron (5 vuot­ta opiskelua) lyhen­tämi­nen on sit­ten työt­tömyysko­r­vauk­ses­ta jo aika iso raha, jotain 200e/kk tai enem­mänkin. Tuo on melkein puo­let työ­markki­nat­ues­ta. Käytän­nössä saman ver­ran kuin yleinen asumistuki.

    Mitä tämä tarkoit­taa käytän­nössä on siis se, että opin­to­lain­o­ja mak­saa kun­nat toimeen­tu­lotuen muodossa… 

    Ellei valmis­tunut sit­ten pääse töi­hin parin vuo­den kulues­sa valmistumisesta.

  36. Osmo Soin­in­vaara: Solu­a­sum­i­nen toimisi, jos solu­a­sun­to­ja voisi anoa yhdessä kaverei­den­sa kanssa. Min­un on vaikea ymmärtää, mik­si näin ei ole.

    Käytän­nössä voi olla vaikea toteut­taa täl­läistä jär­jeste­lyä. Solukämp­istä vapau­tuu har­voin kaikkia huonei­ta samaan aikaan. Uusis­sa solu­a­sun­nois­sa täl­läistä jär­jeste­lyä voisi hyvin kokeil­la. Myös Viherinssin esit­tämä rastiru­u­tu­un ‑sys­tee­mi voisi toimia. Asun­non hak­i­ja voisi esit­tää toivei­tansa tule­vien solukämp­pis­ten suhteen.

  37. Kuto­ja: Yleistämät­tä liikaa, mais­sa jois­sa ei ole opin­to­tukea, pääsee työelämään neliv­uo­tisen BSc koulu­tuk­sen jäl­keen. Suomes­sa kandin papereil­la ei tee mitään.
    Tuo neliv­uoti­nen koulu tuskin sisältää kursse­ja jois­sa on joka ten­tis­sä n. 50% repu­tus­pros­ent­ti, kuten monis­sa entisen TKK:n kursseissa.

    Toisaal­ta suo­ma­laises­sa sys­tee­mis­sä on kovin help­po käy­dä vain kokeile­mas­sa, kun ei ole isom­pia painei­ta. Näin tapah­tui taan­noin omana opiskelu­aikanani (bit­til­in­jalaiset: 01010101 ten­teistä), näin tun­tuu tapah­tu­van nykyäänkin ainakin niiden tent­tien osalta, joi­ta olen korjaillut.

    Iso repu­tus­pros­ent­ti alku­vai­heen opin­nois­sa ker­too joil­lakin aloil­la myös kult­tuurieroista. Koulus­sa selvisi läs­näolol­la ja paris­sa aineessa työn­te­ol­la. Yliopis­to­ta­sol­la jo peruskurssien han­skaami­nen vaatii hikoilua, ja se on eri­tyis­es­ti tek­nis-luon­non­ti­eteel­lisel­lä alal­la mon­elle opiske­li­jalle uusi tunne.

    Hutiloidut opin­to­jen alkupään opin­not ja nip­panap­pa tuuril­la läpäistyt ten­tit syövät tehokkaasti opin­to­jen vauh­tia myöhem­min, jos opin­toala on luon­teeltaan sel­l­ainen, jos­sa uusi oppi rak­en­tuu van­han päälle.

    Tun­tuu siltä, että eri­lai­sis­sa uud­is­tuk­sis­sa kyl­lä yritetään opin­to­jen ulkop­uolel­la vaikut­taa opiske­li­joiden valmis­tu­misnopeu­teen. Sen sijaan opin­to­jen sisäl­lä siihen ei yritetä kovin paljon vaikut­taa. Esimerkik­si kandi­u­ud­is­tus pikem­min toi lisää jäykkyyt­tä jär­jestelmään, jol­loin nopeam­mil­la opiske­li­joil­la valmis­tu­mi­nen tun­tuu pikem­min hidas­tu­van kuin nopeutuvan.

    Yksi tapa saa­da asi­aa eteen­päin olisi tehdä opin­to­jen ohjauk­ses­ta huo­mat­tavasti nyky­istä tiukem­paa. Asia pitäisi vielä velvoit­taa niin, että opin­to­jen ohjaa­jaa mitat­taisi­in ohjat­tu­jen opiske­li­joiden men­estyk­sel­lä. Eikä hom­maan kan­na­ta nakit­taa tutk­i­japrof­faa, jota se ei voisi yhtään vähempää kiinnostaa.

  38. Kuto­ja: Yleistämät­tä liikaa, mais­sa jois­sa ei ole opin­to­tukea, pääsee työelämään neliv­uo­tisen BSc koulu­tuk­sen jäl­keen. Suomes­sa kandin papereil­la ei tee mitään.

    Tuo neliv­uoti­nen koulu tuskin sisältää kursse­ja jois­sa on joka ten­tis­sä n. 50% repu­tus­pros­ent­ti, kuten monis­sa entisen TKK:n kursseissa. 

    Olisiko osasyy siihen myös se, että monis­sa nois­sa mais­sa lentää yliopis­tos­ta nopeasti pihalle, jos reput­taa liian mon­es­sa ten­tis­sä. Niin­pä tent­ti­in tul­laan oikeasti hyvin valmistuneina.

    Omien havain­to­jeni mukaan TKK:lla ei ollut mitenkään harv­inaista, että mon­et opiske­li­jat alkoi­vat valmis­tau­tua 5 opin­topis­teen kurssin tent­ti­in (kurssin suun­nitel­tu työmäärä noin 133 tun­tia) pari kolme päivää ennen tent­tiä. Sitä ennen ei siis oltu opiskel­tu kurssin asioi­ta mil­lään tavalla.

    Toki on aina myös sel­l­aisi­akin kursse­ja, jois­sa pitäisi tehdä selviä parannuksia.

    Käsit­tääk­seni ainakin Sak­sas­sa tilanne on vielä se, että yliopis­tossa suorite­taan pääsään­töis­es­ti mais­terin tutk­in­to eikä kandin tutkin­nol­la ole juurikaan virkaa työelämässä. Vaik­ka Sak­sas­sa onkin opin­to­tu­ki, sitä saa­vat vain pien­i­t­u­lois­t­en van­hempi­en lapset. Keskilu­okan van­hem­mat joutu­vat mak­samaan itse las­ten­sa opiskelukustannukset.

  39. newyork­ista: Niin, kyl­lä kaik­ki opin­tososi­aaliset edut mak­se­taan takaisin myös Suomes­sa vero­tuk­sel­lisin instrumentein.

    Miten niin mak­se­taan? Ei veroaste riipu yhtään siitä, kuin­ka paljon on istunut koulun penkil­lä. Osa valmis­tuneista sitä­pait­si muut­taa ulko­mai­hin töi­hin. Lukukausi­mak­sut ja val­tion takaa­ma opin­to­laina oli­si­vat reiluin tapa hyvit­tää opin­noista saata­va hyö­ty val­ti­olle. Opin­to­lainan takaisin­mak­su voitaisi­in sitoa valmis­tu­misen jälkeisi­in ansiotuloihin.

  40. Mitä jos opiske­li­jat tek­i­sivät opiskelupäätök­sen­sä sen perus­teel­la, miten työl­listymi­nen tapah­tuu? Meil­lä on pil­vin pimein ihmisiä jot­ka valmis­tu­vat kortis­toon, ja samaan aikaan joudu­taan monil­la aloil­la 100% työl­lisyy­den val­lites­sa koulut­ta­maan ihmisiä joil­la ei ole todel­lisu­udessa paljoakaan men­taal­isia eväitä sille alalle jolle he ovat opiskelemassa.

  41. @Viherinssi&Kepa

    TKK:lla oli liikaa tent­te­jä, jois­sa kysyt­ti­in ulkoaluet­tavia nip­peli­ti­eto­ja läpipääsyn edellytyksenä.

    Tuol­laisi­in ten­tei­hin oli mah­dol­lista valmis­tau­tua vain hau­ki on kala peri­aat­teel­la, käy­dä oksen­ta­mas­sa aiv­ot paper­ille ja uno­htaa asia välittömästi.

    Valitet­tavasti esim kir­jal­lisu­ustöi­den tai selkkarei­den tarkas­t­a­mi­nen on työlääm­pää kuin oikei­den sano­jen lukumäärän laskem­i­nen tenttipaperista.

  42. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Ellei valmis­tunut sit­ten pääse töi­hin parin vuo­den kulues­sa valmistumisesta. 

    Opiske­li­joiden kom­menteis­sa puhutaan usein sekä töis­sä käymis­es­tä opiskelu­aikana että pitkään työt­tömänä olemis­es­ta valmis­tu­misen jälkeen. 

    Valmis­tu­mi­nen johtaakin siis työt­tömyy­teen — joka kai johtuu siitä että opiske­li­jana pystyy tekemään osa-aikatyötäkin kun taas valmis­tuneena pitäisi tehdä vähin­tään 37,5 tun­tia viikos­sa jot­ta pysyy tuilla.

    Perus­tu­lo siis aut­taisi tässäkin. Ja onhan esitet­ty 400 e/kk myös siinä mielessä parannus…

  43. Sha­keem:
    Opin­to­tu­ki voitaisi­in muut­taa kokon­aan lainapo­h­jaisek­si. Jos valmis­tuville ei löy­dy asial­liseen kor­vauk­seen oikeut­tavaa työtä, lainaa ei tarvit­sisi mak­saa takaisin. Saataisi­in joku kan­nustin ylik­oulu­tu­songel­maan, siis val­tion puolelle. 

    Kyl­lä laina pitää aina takaisin mak­saa, ja lainan­ot­ta­jal­la tulee tästä olla vah­va ymmär­rys. Muuten ollaan pian kuplan äärel­lä, ja se on jo niin nähtyä. 

    Opiskelun tulee olla saman­lainen sijoi­tus yksilön tule­vaisu­u­teen kuin vaikka­pa omis­tusasun­to. Sik­si tarvi­taan parem­paa opin­to-ohjaus­ta, jos­sa opiskelua hark­it­se­va pääsee tutus­tu­maan työl­lisyys­näkymi­in ja tilastoihin. 

    Ei ole mitään järkeä rak­en­taa nyky­istä yhteiskun­taa sen varaan, että ihmisiä suo­jeltaisi­in epära­tionaal­is­ten päätösten­sä seu­rauk­sil­ta. Parem­pi aja­tus päin­vas­toin on kohdel­la ihmisiä jo nuo­ri­na ratio­naal­isi­na olen­toina, ja yrit­tää lisätä heis­sä halua ja kykyä ratio­naaliseen riskinottoon.

  44. Pl Koin:a) solus­sa ei ryypätä
    b) solus­sa ei hajote­ta paikkoja
    c) solus­sa ei käytetä väkivaltaa
    d) solus­sa siiv­otaan tas­a­puolis­es­ti ja riit­tävän usein
    e) solus­sa ei saa har­ras­taa joka iltaista uskon­nol­lista julistamista

    Ilmeis­es­ti opiske­li­joiden nykyi­nen tapa han­kkia yksiöt on johtanut ns. “paskan rikas­tu­miseen” eli nykyään “kaik­ki” han­kki­vat yksiöt, pait­si ne jot­ka eivät siihen jär­jenköy­hyy­den takia kykene. Olen itse asunut kah­den sekä kol­men hen­gen solu­a­sun­nos­sa eikä niis­sä kum­mas­sakaan ollut mitään ongelmia, ellei yleis­ten tilo­jen lievää sotkuisu­ut­ta las­ke­ta mukaan. 

    Samat­en yhdel­läkään kaver­il­la ei ollut moisia ongelmia (yhden kaverin kom­muu­nikämp­pä oli kyl­lä aivan järkyt­tävässä kun­nos­sa, eli sitä kos­ki koh­ta D) Mut­ta tästä onkin yli 10v aikaa eli sil­loin oli tyyp­il­listä asua solussa.

  45. Pl Koin ,

    Et ymmär­rä työvoima­pu­lan käsitet­tä. Se tarkoit­taa sitä, että tek­i­jöitä tarvit­taisi­in töi­hin enem­mänkin. Kokon­aan toinen asia on se, onko hei­dän palkkaamiseen rahaa. 

    Julkisen sek­torin korkeasti koulute­tun työvoiman palkko­ja on alen­net­ta­va. Päte­viä tuli­joi­ta virkoi­hin on yllin kyllin, jopa sato­ja per paik­ka. Voit­ta­jalle tulee iso palk­ka, pitkä loma ja muut työelämän herkut, kuten ruuhka­ton työter­veyshuolto, samal­la kun ikä­tovere­i­ta piisaa kortis­tossa tai koulu­tus­ta vas­taa­mat­tomis­sa tehtävis­sä kau­pan kas­sal­la, jonne työl­listymistä mais­terin opin­not kuulem­ma helpot­ta­vat erään TE-keskuk­sen johta­jan mukaan. 

    Ja vielä pitää etsiä säästökohteita.

  46. Tiedemies:
    Mitä jos opiske­li­jat tek­i­sivät opiskelupäätök­sen­sä sen perus­teel­la, miten työl­listymi­nen tapahtuu? 

    Joo, mut­ta vakio­vas­taushan on tuo­hon “kan­nat­taa opiskel­la sitä mis­tä on kiinnostunut”. 

    En vaan käsitä mitä ideaa on opiskel­la 6v mie­lenki­in­toista alaa ja sit­ten mätään­tyä kortis­tossa taik­ka siivoushom­mis­sa sen seu­raa­vat 40v. Sekö on sit­ten mielenkiintoista?

  47. “Opiskelun tulee olla saman­lainen sijoi­tus yksilön tule­vaisu­u­teen kuin vaikka­pa omis­tusasun­to. Sik­si tarvi­taan parem­paa opin­to-ohjaus­ta, jos­sa opiskelua hark­it­se­va pääsee tutus­tu­maan työl­lisyys­näkymi­in ja tilastoihin.”

    Mitä niistäkään voi päätel­lä? Putkimies maini­taan per­in­teisenä hyvin työl­listävänä ammat­ti­na, mut­ta vastikään uuti­soin­ti­in, että eri­tyis­es­ti putkimiehet kär­sivät työttömyydestä.

    Insinööriä on pidet­ty järkevänä tutk­in­tona, mut­ta tilas­to­jen mukaan dip­painssienkin tule­vaisu­us kul­kee laskusuuntaan.

    Alle linkatun käp­pyräisen mukaan on merkit­tävästi viisaam­paa opiskel­la taideainei­ta kuin insinöörik­si. Human­is­tis­ten tietei­den kan­di­daat­tienkin työt­tömyys on pien­tä. Siihenkö pitäisi tähdätä? 

    http://goo.gl/EJ94GM (Työt­tömät ilman lomautettuja.)

    Tilas­to­ja ei tietenkään voi tulki­ta näin, mut­ta enpä usko, että Suomes­sa on tietäjää, joka pysty­isi ker­tomaan, mitä työl­listymistä tavoit­tel­e­van nuoren kan­nat­taisi opiskel­la, kun opin­toala suh­teutetaan hänen kyky­i­hin­sä ja mie­lenki­in­non kohteisiinsa. 

    Yhteiskun­nal­liseen tarkastelu­un pitäisi saa­da enem­män laadullista otet­ta, jot­ta eri­laiset ongel­maryh­mät pystyt­täisi­in kaiva­maan esi­in. Kaikkia yksilöitä ei tietenkään voi huomioi­da, mut­ta kun esimerkik­si mie­len­ter­veysongel­maisia on opiske­li­joista ainakin 20 % (kuu­lun hei­hin itsekin, kärsin sosi­aal­is­ten tilantei­den pelosta, johon lääk­i­tyskään ei aina tai kokon­aan apua tuo), niin kan­nat­taako hei­hin soveltaa saman­laisia keino­ja kuin vah­vait­se­tun­toisi­in ja horjumattomiin?

    Ran­gais­tuk­sen pelko ja palkkion toi­vo ovat voimia, joiden tiede­tään ohjaa­van ihmistä, mut­ta pop­u­laa­tio ei ohjaudu näi­den voimien vaiku­tuk­ses­ta mekaanis­es­ti, kos­ka se on sisäis­es­ti monimuotoinen.

  48. Osmo Soin­in­vaara:
    Solu­a­sum­i­nen toimisi, jos solu­a­sun­to­ja voisi anoa yhdessä kaverei­den­sa kanssa. Min­un on vaikea ymmärtää, mik­si näin ei ole.

    Solu­a­sun­to­ja voi hakea yhdessä kave­r­ien kanssa, ainakin HOASil­la ja AYY:lla on niin kut­sut­tu­ja “kave­ri­asun­to­ja”. Esimerkik­si AYY:n kave­ri­asun­toon päästäk­seen pitää molem­pi­en opiskel­la Aalto-yliopistolla.

    Ymmär­rän hyvin, etteivät kaik­ki halua asua opiske­li­ja-asun­nos­sa. Esimerkik­si HOASil­la on Espoon keskuk­ses­sa lutik­ka-ongel­ma, Kan­nelmäessä turkiskuo­ri­aisia ja mui­ta tuho­laisia, Olaris­sa viemäri- ja sisäil­maon­gelmia jne. Eikä sitä aina jak­sa her­mot kestää kult­tuuriero­ja mm. pyykin pesus­sa pesu­tu­vas­sa, siistey­dessä, roskien viemisessä roskik­seen jne., jotkut asun­not kun on vai­htarien suosiossa.

    Toisaal­ta kan­nat­taa myös pitää mielessä, että esimerkik­si pääkaupunkiseudul­la HOASil­la riit­tää asun­to­ja vain neljä­sos­alle alueen opiske­li­joista — vaik­ka siis sel­l­aiseen halu­aisi, ei ole taat­tua että pääsee. Pakostakin osa joutuu siis mak­samaan markki­nahin­taista vuokraa eikä uusim­mis­sa opiske­li­ja-asun­toko­hteis­sa vuokrat jää kovin kauas markkinahinnoista.

  49. Opiske­li­jana min­ua raivos­tut­taa tuos­sa päätök­sessä lähin­nä se, että muu­tok­sen voimaan­tu­lon ajanko­htaa ei ole ilmoitet­tu. Muu­tok­sen tarkoi­tus on sinäl­lään ihan hyvä.

  50. Kuto­ja:

    Valitet­tavasti esim kir­jal­lisu­ustöi­den tai selkkarei­den tarkas­t­a­mi­nen on työlääm­pää kuin oikei­den sano­jen lukumäärän laskem­i­nen tenttipaperista.

    Ei muuten yleen­sä ottaen pidä paikkaansa, kun väit­teesi ote­taan kirjaimellisesti.

  51. Itse asuin muu­ta­ma vuosi sit­ten viikon Mon­tre­alis­sa McGill yliopis­ton asun­to­las­sa. Kyl­lä oli vaa­ti­ma­ton­ta nyky­isi­in suo­ma­laisi­in opiske­li­ja-asun­toi­hin ver­rat­tuna. Ja eivät var­mas­tikaan olleet huonom­mas­ta päästä ne, joi­ta tar­jot­ti­in ulko­maisille kongressivieraille.

    Nythän opiske­li­jat halu­aisi­vat Suomes­sa yksiön keskeltä kaupunkia. Ainakin jois­sakin kaupungeis­sa laitakaupun­git asun­not eivät tah­do kel­va­ta. Niin ajat muuttuvat.

  52. kom­men­taat­tori: Ei muuten yleen­sä ottaen pidä paikkaansa, kun väit­teesi ote­taan kirjaimellisesti.

    Pahoit­telu­ni epä­selvästä viestistä,

    Olisi pitänyt ilmaista että helpoin tapa arvostel­la kurssi asteikol­la 0–5 on laskea tent­ti­vas­tauk­sis­sa ole­vien halut­tu­jen sano­jen, lyhen­tei­den, numeroiden tai kaavo­jen määrä.

    Onnek­si se myös kor­reloi asian ymmärtämisen kanssa.

  53. Tiedemies:
    Mitä jos opiske­li­jat tek­i­sivät opiskelupäätök­sen­sä sen perus­teel­la, miten työl­listymi­nen tapah­tuu? Meil­lä on pil­vin pimein ihmisiä jot­ka valmis­tu­vat kortis­toon, ja samaan aikaan joudu­taan monil­la aloil­la 100% työl­lisyy­den val­lites­sa koulut­ta­maan ihmisiä joil­la ei ole todel­lisu­udessa paljoakaan men­taal­isia eväitä sille alalle jolle he ovat opiskelemassa.

    Nimeno­maan.

    Meil­lä on koh­ta use­ampi ikälu­okalli­nen pelkästään medi­anome­ja ja hömppämaistereita.

    Mikä on keskeisin syy sille, että Suomes­sa koulute­taan mas­si­ivisia määriä ihmisiä aloille, joil­la ei ole töitä?

  54. Kuto­ja:
    @Viherinssi&Kepa

    TKK:lla oli liikaa tent­te­jä, jois­sa kysyt­ti­in ulkoaluet­tavia nip­peli­ti­eto­ja läpipääsyn edellytyksenä.

    Tuol­laisi­in ten­tei­hin oli mah­dol­lista valmis­tau­tua vain hau­ki on kala peri­aat­teel­la, käy­dä oksen­ta­mas­sa aiv­ot paper­ille ja uno­htaa asia välittömästi.

    Myön­nän kyl­lä, että muis­tan itsekin opiskelu­a­joil­tani TKK:lla yhden täl­laisen tentin. Siinä oli tietysti yksi liikaa.

    Omien havain­to­jeni mukaan kuitenkin useim­miten tuo nip­peli­ti­eto­jen pänt­täämi­nen ulkoa on opiske­li­jan itsen­sä val­it­se­ma opiskelus­trate­gia sil­loin, kun ei viit­si pere­htyä asioi­hin niin syväl­lis­es­ti, että olisi oikeasti ymmärtänyt ne. Kun asioi­ta ei ole ymmär­ret­ty, yritetään sit­ten opiskel­la ulkoa tarpeek­si mon­ta nip­peli­ti­etoa (ja har­joi­tuste­htävien ratkaisua) ja toiv­otaan, että ne riit­täi­sivät juuri läpipääsyyn.

    Muis­tan itse, kuin­ka eräässä fuk­sivuo­den fysi­ikan väliko­keessa piti laskea eräs asia kap­paleelle A. Jut­telin kokeen jäl­keen kurssikaveri­ni kanssa, joka valit­teli, että oli kyl­lä opetel­lut saman asian laskemisen kap­paleille B, C ja D, mut­ta oli valitet­tavasti jät­tänyt juuri A:n väli­in. Olin täysin ällistynyt, sil­lä asia las­ket­ti­in A:lle täysin samal­la peri­aat­teel­la kuin B:lle, C:lle ja D:lle, mut­ta kos­ka A oli näitä muodoltaan selvästi yksinker­taisem­pi, oli lasku­toim­i­tus A:lle kaikkein helpoin.

  55. helpoin tapa arvostel­la kurssi asteikol­la 0–5 on laskea tent­ti­vas­tauk­sis­sa ole­vien halut­tu­jen sano­jen, lyhen­tei­den, numeroiden tai kaavo­jen määrä

    Ei pidä muuten paikkaansa. Yleen­sä essee arvostel­laan tietyl­lä mutu-peri­aat­teel­la; opet­ta­jal­la on mielessään kuva täy­del­lis­es­tä vas­tauk­ses­ta ja tätä muis­tut­ta­va essee tai täysin oikein ole­va laskute­htävä saa kuusi pis­tet­tä. Neljä ja viisi pis­tet­tä tule­vat sit­ten siitä, kun jotain uupuu. 

    Sen sijaan pis­teet 1–3 tule­vat sit­ten nol­las­ta ylöspäin laske­mal­la. Mitä tähän on oikein löy­det­ty? Täl­löin tarkas­ta­ja etsii paperi­sta aihei­ta antaa pis­teitä, vaik­ka asi­aa ei ole kun­nol­la osattukaan.

    Kyse ei ole kuitenkaan ulkoaopet­telu­un kan­nus­tamis­es­ta. Jos osaa asian oikeasti, se näkyy kyl­lä. Ulkoa opet­telu oma har­voin kyke­nee sel­l­aiseen suvereenin yhteyk­sien hallintaan, jol­la saa kuusi pistettä.

    Ain­oa oma tent­ti­ni, jos­sa tiedän käyte­tyn tätä kuvaa­maasi sano­jen laskemisen menetelmää, oli RUK:n tak­ti­ikan “koulu­työ”. Myös oikik­sen pääsykoe arvostel­laan ilmeis­es­ti samal­la tapaa, mut­ta siinä en ole koskaan ollut.

    Näistä bit­til­in­jan tapauk­sista voisi sanoa sen, että joskus tent­ti itsessään on help­po, mut­ta aihe menee osalta opiske­li­joista täysin yli hilseen. Täl­löin tulok­sista voi olla karmeaa luet­tavaa: puo­let nol­lia, puo­let nelosia ja viitosia. Joil­lain matem­ati­ikan kurs­seila tämä on normaalitilanne.

  56. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Ei pidä muuten paikkaansa. Yleen­sä essee arvostel­laan tietyl­lä mutu-peri­aat­teel­la; opet­ta­jal­la on mielessään kuva täy­del­lis­es­tä vas­tauk­ses­ta ja tätä muis­tut­ta­va essee tai täysin oikein ole­va laskute­htävä saa kuusi pistettä. 

    Lisäisin tähän vielä sen, että tent­tien kor­jaa­jan tavoit­teena on yrit­tää löytää tentin suorit­ta­jan ajat­telu sieltä vas­tauk­sen takaa. Se ei aina ole ihan help­poa, vas­taan voi tul­la mon­en­laisia ongelmia lukukelvot­tomas­ta käsialas­ta, huonos­ta kieli­tai­dos­ta ja sut­tui­sista kaavioista alkaen.

    Esseen pitu­us tai oikei­den sano­jen käyt­tämi­nen eivät ole arvostelu­pe­rustei­ta. Kaikkein pisim­mis­sä vas­tauk­sis­sa voi olla todel­la lois­tavia suorituk­sia, mut­ta hyvinkin usein kyse on selit­telystä. Vähänkään laa­jem­mis­sa aihep­i­ireis­sä essee kat­taa joka tapauk­ses­sa vain pienen palan otsikon aihep­i­iristä, jol­loin hyvin mon­en­laisil­la valin­noil­la voi saa­da täy­det pisteet.

    On muuten yllät­tävää, kuin­ka nopeasti tent­ti­pa­perin voi lajitel­la kat­e­go­ri­aan “hyvä”, “huono” tai “täy­tyypä syven­tyä”. Jonkun ker­ran olen kokeil­lut kymme­nen sekun­nin arvostelumenetelmää: kymme­nen sekun­nin vilka­isu tent­ti­pa­peri­in ja numeroar­vosana sen perään. Tämän jäl­keen kaveri tarkas­taa ten­tit ilman tietoa min­un arvauk­sis­tani. Min­ul­la ei ole kovin hyvää ruti­inia (en tarkas­ta tent­te­jä kovinkaan paljon), mut­ta silti iso­ja ero­ja tulee vähän.

    Aiem­min tääl­lä maini­tut eri­laiset har­joi­tustyöt ovat main­ioi­ta välineitä opiske­li­jan ajat­telun näkemiseen. Niis­sä on kuitenkin ain­oana väli­neenä käytet­tynä valitet­ta­van iso ris­ki siihen, että ajat­telu ei ole opiske­li­jan omaa. Lisäk­si opiske­li­jat ovat yleen­sä aika halut­to­mia tekemään moisia pon­nis­tuk­sia, jos vai­h­toe­htona on tenttiminen.

    Har­joi­tustöi­den osalta tarkas­ta­jat ovat vielä enem­män inhimil­lisiä ere­htyjiä. Siisti ulkoa­su ja huo­litel­tu kielia­su tuo­vat plus­saa, vaik­ka ne eivät olisikaan arvosteltavien asioiden listal­la. Toisaal­ta näil­lä onnek­si on yleis­es­ti vah­va kor­re­laa­tio sisäl­lön kanssa, har­voin vas­taan tulee siis­ti­in paket­ti­in laitet­tua ruuansulatusjätettä.

    Tämä kaik­ki ei poista sitä, etteikö yliopis­tois­sa olisi suuri määrä huono­ja luen­noit­si­joi­ta ja arvostelijoi­ta. Jos niitä kuitenkin tun­tuu ole­van kovin suuri osa vas­taan­tulleista, niin sit­ten kan­nat­taa myös het­ki pohtia omia opiskelu­valmiuk­sia ja ‑moti­ive­ja. Yliopis­to­ta­sol­la ei yleen­sä opete­ta opiskelemista, mikä on kyl­lä suuri sääli.

  57. Tiedemies:
    Mitä jos opiske­li­jat tek­i­sivät opiskelupäätök­sen­sä sen perus­teel­la, miten työl­listymi­nen tapah­tuu? Meil­lä on pil­vin pimein ihmisiä jot­ka valmis­tu­vat kortis­toon, ja samaan aikaan joudu­taan monil­la aloil­la 100% työl­lisyy­den val­lites­sa koulut­ta­maan ihmisiä joil­la ei ole todel­lisu­udessa paljoakaan men­taal­isia eväitä sille alalle jolle he ovat opiskelemassa.

    Mik­si sen vas­tu­un pitää olla aikuisu­u­den kyn­nyk­sel­lä olevil­la nuo­ril­la? Mitä järkeää on koulut­taa ihmisiä sinne kortis­toon tai koulu­tus­ta vas­taa­mat­tomi­in tehtävi­in? Eikö tässä pitänyt säästää. 

    Toisek­si, meil­lä opin­to-ohjaus pain­ot­taa lap­sille joka vai­heessa val­it­se­maan alan joka kiin­nos­taa. Mik­si? Kos­ka sit­ten saa tehdä sitä mikä kiin­nos­taa. Moni nuorukainen huo­maa tilanteen vas­ta, kun on jo myöhäistä. Sit­ten alkaa se korkeak­oulun venyminen. 

    Jos vas­tuu koulu­tus­poli­ti­ikan järkevyy­destä pitää kokon­aan siirtää opiske­li­joille itselleen, kos­ka päät­täjät eivät siihen kykene, se onnis­tuu vain otta­mal­la käyt­töön kun­non lukukausi­mak­sut. Täl­löin työl­listymistä olisi pohdit­ta­va vaik­ka van­hempi­en avus­tuk­sel­la huolel­lis­es­ti ennen investointipäätöstä.

  58. tcrown:
    Se tuos­ta paketista jäi työurien alkupään piden­nyk­ses­tä puut­tumaan, että opiskelu­paikan heti lukion jäl­keen saaneille pitäsi saa­da sub­jek­ti­ivi­nen oikeus suorit­taa 6kk asepa­lvelus kaht­e­na kesänä 3 kk pätkissä (ja mah­dol­lis­es­ti muu­ta­mana tal­vivi­ikon­lop­puna), jol­loin opiske­lut eivät veny armei­jan vuok­si. Ja niille, jot­ka eivät opiskelu­paikkaa saa, pitäisi olla yhtäläis­es­ti sub­jek­ti­ivi­nen oikeus aloit­taa asepa­lvelus heti kun opiskelu­paikan saa­mat­to­muus on selvinnyt. 

    Paljon hyödyl­lisem­pää niin asepa­lveluk­sen kuin opiskelunkin kan­nat­la olisi tehdä ympäriluku­vuo­tis­es­ta opiskelus­ta _oikea_ vaihtoehto.

  59. Osmo Soin­in­vaara:
    Solu­a­sum­i­nen toimisi, jos solu­a­sun­to­ja voisi anoa yhdessä kaverei­den­sa kanssa. Min­un on vaikea ymmärtää, mik­si näin ei ole. 

    Soin­in­vaara ei nyt ota huomioon etteivät suinkaan kaik­ki lukio- tm kaver­it päädy samaan korkeak­oul­u­laitok­seen tai edes samalle paikkakun­nalle opiskele­maan. Esimerkik­si min­un kaik­ki lukioaikaiset kaveri­ni asu­vat +300 kilo­metrin päässä nykyis­es­tä opiskelu­paikkakun­nas­tani, ja muut koti­paikkakunnal­tani tänne pää­tyneet ihmiset ovat aivan yhtä out­o­ja kuin kut­ka tahansa muutkin.

    HOAS:illa voi hakea kave­ri­asun­toon kyl­lä, on voin­ut jo usei­ta vuosia. En tiedä mitä posti­ivista sen lisäämisessä oikeas­t­aan olisi, myyt­tiset “rauhal­liset solut” jaet­taisi­in epämääräis­ten sosi­aal­is­ten klikkien ja hyväve­liv­erkos­to­jen kautta.

  60. Hal­li­tuk­sen ehdo­tus lisää kus­tan­nuk­sia eikä motivoi opiske­li­joi­ta valmis­tu­maan nopeam­min. Kun opin­to­tu­ki päät­tyy, on vähä­tu­loinen opiske­li­ja oikeutet­tu saa­maan toimeen­tu­lo­tukea, joka on huo­mat­tavasti enem­män kuin opintotuki. 

    Näin kävi aikoinaan min­ulle. Yllä­tyin, kuin­ka paljon hyv­in­voin­ti­ni lisään­tyi suh­teessa aikaisem­paan, kun pääsin sos­sun luukulle. Opin­to­tu­ki + asum­is­lisä + palk­ka oli­vat vero­jen jäl­keen VÄHEMMÄN kuin toimeen­tu­lo­tu­ki + asum­is­tu­ki ilman palkkaa. 

    Järkevä opin­to­tuki­malli olisi sel­l­ainen, jos­sa opin­to­tu­ki asteit­tain vähenisi opiskelu­jen pitkittyessä.

  61. “Mik­si sen vas­tu­un pitää olla aikuisu­u­den kyn­nyk­sel­lä olevil­la nuorilla?” 

    Kir­joita­pa Osmo postaus siitä, mille alalle kan­nat­taa täl­lä het­kel­lä koulut­tau­tua niin että siitä myös koko kansa hyötyisi.

    Tilas­toih­misenä osan­net tehdä perustel­tu­ja päätelmiä.

  62. Viherinssi: Lisäisin tähän vielä sen, että tent­tien kor­jaa­jan tavoit­teena on yrit­tää löytää tentin suorit­ta­jan ajat­telu sieltä vas­tauk­sen takaa. 

    Pakko tun­nus­taa ettei noi­ta kursse­ja ollut mon­taa, muu­ta­ma peru­sopin­to­jak­so. Ongel­ma oli että ne oli­vat pakol­lisia, tutkin­non ensim­mäisen osan kursse­ja. Jollei saanut 12 vuo­teen tuol­laista kurssia läpi, ei myöskään voin­ut aloit­taa diplomi­työtä eikä valmistua.

    Mas­sakurs­seil­la tuskin yritetään arvoi­da sato­jen opiske­li­joiden ajat­telukykyä, kos­ka vain har­va tulee jatka­maan sitä sivuaineenaan. Korkein­taan kar­si­maan tuo­ta joukkoa.

    Esseen pitu­us tai oikei­den sano­jen käyt­tämi­nen eivät ole arvosteluperusteita. 

    Min­ulle näytet­ti­in kyl­lä tent­ti­t­u­lok­ses­ta valit­taes­sani saplu­u­naa, jol­la määrät­ti­in myös essei­den arvostelu­pe­rus­teet, jot­ka oli­vat kyseisel­lä kurssil­la ter­me­jä, lyhen­teitä sekä kaavo­ja, 0,5–1p/oikea sana.

  63. Kuto­ja: Mas­sakurs­seil­la tuskin yritetään arvoi­da sato­jen opiske­li­joiden ajat­telukykyä, kos­ka vain har­va tulee jatka­maan sitä sivuaineenaan. Korkein­taan kar­si­maan tuo­ta joukkoa.

    Tämä voi pitää paikkansa jois­sakin aineis­sa, ja jo pelkkä käsite “TKK” oli erit­täin laa­ja. Jos laa­jen­nan sitä kat­ta­maan teknis­ten ainei­den ylem­män opetuk­sen ylipäätään ja supis­tan omi­in koke­muk­si­i­ni (jot­ka eivät kata kuin muu­ta­man oppi­laitok­sen ja muu­ta­man aikapis­teen viime vuosikym­me­niltä), roikku­vat kurssit ovat olleet usein opin­to­jen alkupään kursse­ja. Nämä kurssit oli­vat sel­l­aisia kuin perus­fysi­ikat, perus­matem­ati­ik­ka, teo­reet­ti­nen sähkötekni­ik­ka, ohjel­moin­nin perus­teet, jne.

    Näille kurs­seille on yhteistä se, että tarvit­ta­van ulkoaopet­telun määrä on hyvin vähäi­nen ja tarvit­ta­van ymmär­ryk­sen määrä hyvin suuri. Lisäk­si asioiden hal­lit­sem­i­nen aut­taa merkit­tävästi myöhem­mis­sä opinnoissa.

    Itse asi­as­sa näil­lä mas­sakurs­seil­la opiske­li­joiden ymmär­rys asi­as­ta tulee hyvin selvästi esi­in. Jos asian ymmärtää, ten­tistä tulee erit­täin hyvä arvosana. Jos sitä ei ymmär­rä, läpipääsy on hyvin vaikeaa.

    (Opin­to­su­un­ta toki sanelee hyvin paljon sen, minkälaisia alkupään mas­sakurssit ovat. Joil­lakin aloil­la tarvi­taan enem­män nip­peleitä kuin toisil­la. Yleistämi­nen on vaikeaa.)

  64. Pl Koin:
    Putkimies maini­taan per­in­teisenä hyvin työl­listävänä ammat­ti­na, mut­ta vastikään uuti­soin­ti­in, että eri­tyis­es­ti putkimiehet kär­sivät työttömyydestä. 

    Uuti­soin­nit nyt ovat mitä ovat:

    http://www.hs.fi/talous/a1362365240436

    HS 4.3.2013

    “Rak­en­ta­jien työt­tömyys nousi helmiku­un aikana jo yli 20 prosenttiin.”

    “Paras työl­lisyys­ti­lanne on edelleen putkialan ammat­ti­laisil­la, joiden työt­tömyys oli vain kymme­nen prosenttia.”

  65. Viherinssi: Opiske­li­ja-asumisen ei tarvitse olla kovin hienoa, mut­ta opiske­li­jal­lakin pitäisi olla oikeus tur­val­liseen ja rauhal­liseen ympäristöön.

    Kam­puk­set aut­ta­vat tähän ongel­maan, ja tiedekunta/osasto ‑kohtaiset solut aut­taisi­vat vielä enem­män. Ver­tais­tukior­gan­isaa­tio tulee kau­pan päälle, aut­taa eri­tyis­es­ti niitä opiske­li­joi­ta jot­ka eivät ole kas­va­neet sisään alaansa ennen opiskelu­jen aloittamista.

    Eri­tyis­es­ti: solu­a­sumisen tarkoi­tus ei ole opet­taa suvait­se­vaisu­ut­ta ja eri­laisu­u­den sietoa.

  66. Pl Koin: T
    ““Joutua” tarkoit­taa tässä tapauk­ses­sa yleen­sä “ei suos­tu asumaan soluasunnossa”.”

    Joskus var­masti näinkin, mut­ta kysymys tuskin on sinän­sä siitä, etteikö pieni kop­pi ja yhteiset tilat kel­paisi, vaan siitä, että asuinkump­paneik­si voi tul­la ihan mil­laisia ihmisiä tahansa. 

    Solu­a­sumisen suo­sio nousisi, kun voisi varmis­tua siitä, että 

    a) solus­sa ei ryypätä
    b) solus­sa ei hajote­ta paikkoja
    c) solus­sa ei käytetä väkivaltaa
    d) solus­sa siiv­otaan tas­a­puolis­es­ti ja riit­tävän usein
    e) solus­sa ei saa har­ras­taa joka iltaista uskon­nol­lista julistamista

    Olen asunut solus­sa use­am­man vuo­den, enkä enää siihen hom­maan ryhdy, jos pakko ei ole. Solu­a­sum­i­nen sinän­sä ei mitenkään vas­ten­mielistä ole, mut­ta se on, jos samaan solu­un sat­tuu aines­ta, joka ei ole yhteiskun­takelpoista, aiheut­taa pelkoa, ei suo rauhaa tai pitää kämp­pää kaatopaikkanaan.

    Solu­a­sumisen maine paran­tu­isi jo siitä että samaan asun­toon sijoitet­taisi­in saman oppi­laitok­sen opiske­li­joi­ta. Yliopis­to-opiske­li­jat ja viisi­tois­tavuo­ti­aat ammat­tik­oul­u­laiset eivät kuu­lu samoi­hin asun­toi­hin eivätkä edes samoi­hin taloi­hin! Lisäk­si sen yleisi­in järjestyssään­töi­hin sopeu­tu­mat­toman joka lisäk­si ei ole vielä kiin­nos­tunut sopi­maan yhtei­sistä pelisään­nöistä tulisi muut­taa muualle, ei sen häiriköin­nistä kär­sivän osa­puolen! Opiske­li­ja-asun­tosäätiöi­den näke­mys­ten mukaan­han häiriköis­sä ei ole mitään vikaa, ei ainakaan niin kauan kuin vain vuokran­mak­su on säännöllistä! 

    Kaiken­lainen huono käytös jota ei mis­sään muual­la hyväksyt­täisi, on sal­lit­tu solu­a­sun­nois­sa! Syödään tois­t­en ruoat yhteis­es­tä jääkaapista, käytetään tois­t­en tavaroi­ta ilman lupaa, majoite­taan ylimääräisiä asukkaitad yms. Jos ihmisel­lä ei ole käytöstapo­ja eikä halua sopia yhtei­sistä pelisään­nöistä, niin sil­loin solu­a­sun­to ei ole sopi­va paikka!

    1. Keskus­tas­sa ole­vien työ­paikko­jen määrän vähen­tymi­nen taitaa myös tarkoit­taa joukkoli­iken­teen käytön vähentymistä

      Toisaal­ta niiden määrä kas­vaa, jot­ka sekä asu­vat että ovat töis­sä kan­takaupungis­sa. He tule­vat töi­hin mitä toden­näköisim­min ratikalla, kävellen tai fillarilla.
      Mut­ta olet oike­as­sa, että elämän­tyylit ja arvot eriytyvät.

  67. Lau­ri Kumpu­lainen:

    Toimeen­tu­lotuen varas­sa opiskelu ei ole ihan herkkua, siihen kun taitaa vaikut­taa puoli­son tulot aika rankasti. Joka kuukausit­tainen lip­pu­lap­pusten keräämi­nen ja hake­muk­sen tekem­i­nen ei myöskään ole oikein viisas ratkaisu suh­teessa opin­to­tu­keen, joka haetaan ker­ran opiskeluajalle.

    Mut­ta jos opiske­li­ja asuu yksin, toimeen­tu­lo­tu­ki on yhtä juh­laa ver­rat­tuna opin­to­tu­keen. Jos vuokra on 650 € toimeen­tu­lo­tu­ki on run­saat 1 100 €/kk vrt opin­to­tu­ki noin 470 €/kk + laina. Noin 700 €/kk (parhaas­sa tapauk­ses­sa) on ihan kohtu­ulli­nen kor­vaus lip­pu­lap­pusten keräämisestä.

    Osmo Soin­in­vaara:

    Toisaal­ta niiden määrä kas­vaa, jot­ka sekä asu­vat että ovat töis­sä kan­takaupungis­sa. He tule­vat töi­hin mitä toden­näköisim­min ratikalla, kävellen tai fil­lar­il­la. Mut­ta olet oike­as­sa, että elämän­tyylit ja arvot eriytyvät. 

    Itse asi­as­sa ne ovat jo eriy­tyneet. Tyyp­il­lis­es­ti kehyskun­nis­sa asu­vista autot­tomat käyvät kan­takaupungis­sa joukkoli­iken­net­tä käyt­täen ja autol­liset jum­bo-ompuis­sa eloku­vateat­teris­sa, keilaa­mas­sa, yökerhossa… 

    Autoil­e­vat kehyskun­ta­laiset käyvät kan­takaupungis­sa muu­ta­man ker­ran vuodessa ja ihmettelevät mik­si kukaan asuu Helsingis­sä kun siel­lä on niin kallista asua. Eihän sieltä saa ostet­tua edes omakoti­taloa! Eikä lap­sia voi päästää ulos!

    Tämä on täysin mutu-tun­tu­maa, mut­ta autol­liset kehyskun­ta­laiset käyt­tävät vähem­män kult­tuuri­palvelu­ja kuin kan­takaupunki­laiset. Tämä liit­tynee kult­tuuri­palvelu­jen sijain­ti­in kantakaupungissa.

  68. Opin­totuen takaisin­perin­nän aikataulut ovat liian tiukat. Sotepi­iri lupaa palkka­todis­tuk­sen kolmes­sa työpäivässä ja posti lupaa toim­i­tuk­sen kahdessa päivässä. Kun avaat kir­jeen kuitenkin vas­ta työpäivän jäl­keen ja saat tilat­tua palkka­todis­tuk­sen seu­raa­vana työpäivänä, niin on mah­dol­lista, että val­i­tus­ta ei enää käsitel­lä ja per­in­tään menee. Jos sat­u­it ole­maan työ­matkalla pari yötä, niin ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta ehtiä.

Vastaa käyttäjälle Viherinssi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.