Helsingin seudun on nopeutettava kaavoitusta (1) Mikä on aluepolitiikkamme tavoite?

Suomen talousongel­mat johtu­vat Erk­ki Liikasen ja VM:n mukaan siitä, että asum­i­nen on Helsin­gin seudul­la niin kallista. Täl­lä ei ilmeis­es­ti tarkoite­ta sitä, että Helsin­gin seudul­la asun­to­jen kysyn­tä on kohtu­ut­toman suur­ta, kos­ka on liikaa työ­paikko­ja ja alue on muu­toin liian houkut­tel­e­va, vaan, ettei asun­to­ja raken­neta kysyn­tää vastaavasti.

Kun puhutaan talous­poli­ti­ikas­ta ja kestävyys­va­jeesta, Suomen men­estys on siis kiin­ni siitä, että mah­dol­lisim­man suuri osa suo­ma­lai­sista siir­retään mah­dol­lisim­man nopeasti Helsin­gin seudulle, jos­sa työ on tuot­tavam­paa ja työl­lisyysaste korkeampi kuin muual­la Suomes­sa. Kun puhutaan alue­poli­ti­ikas­ta, tavoite onkin aivan toinen, suo­ras­taan päin­vas­tainen. On jonk­i­nasteinen ongel­ma, että val­ti­ol­la on alue­poli­it­tisia tavoit­tei­ta, jot­ka toimi­vat toisi­aan vas­taan ja joi­hin kaikki­in käytetään paljon rahaa. Olisi helpom­pi saavut­taa päämäärä, jos tietäisi mitä haluaa.

Nyt siis vaa­di­taan Helsin­gin seudun kun­tia kaavoit­ta­maan enem­män. Näin olisi tehty ajat sit­ten, jos kyse olisi vain siitä, että kaavoit­ta­jan kynään pitäisi ostaa enem­män mustetta.

Kun­nan kannal­ta rak­en­t­a­mi­nen tarkoit­taa lisää katu­ja, vesi­jo­hto­ja, viemäre­itä, tont­tien saat­tamista raken­nuskelpoisek­si perus­tuk­sia vahvis­ta­mal­la, pato­ja rak­en­ta­mal­la ja myrkyl­listä maa­ta vai­h­ta­mal­la. Tarvi­taan ratikoi­ta, metro­ja, perusk­oulu­ja, päivähoitopaikko­ja. Sanal­la sanoen tarvi­taan investoin­te­ja ja niitä tarvi­taan paljon.

Kun­nil­la ei ole varaa ottaa vas­tatak­seen sel­l­aista määrää investoin­te­ja. Espoo esimerkik­si investoi 500 miljoon­aa euroa vuodessa vas­tatak­seen noin 5000 hen­gen vuo­tuiseen väestönkasvu­un. Siis 100 000 euroa uut­ta asukas­ta kohden!  Ei tämä toki kaik­ki ole vain uusista asukkaista johtu­vaa, vaan on siinä myös investoin­tivelkaa, mut­ta ilman jatku­vaa uusien aluei­den rak­en­tamista investoin­ti­tarve olisi paljon pienem­pi. Jos val­tio­val­ta halu­aa Helsin­gin seudun rak­en­ta­van asun­to­ja nopeam­min, tämä pitäisi tehdä kun­nille mahdolliseksi.

Osas­ta investoin­neista val­tio on suo­raan vas­tu­us­sa — esimerkik­si radat ja pääti­et sekä eräät oppi­laitok­set. Val­tion investoin­tien viipymi­nen jar­rut­taa huo­mat­tavasti Helsin­gin seudun asun­to­tuotan­toa. Näin käy, kun alue­poli­ti­ikalla on ris­tiri­itaisia päämääriä.

Jokin järkevä tas­apain­okin noille alue­poli­ti­ikan päämäärille olisi saavutet­tavis­sa, sil­lä väestön asut­ta­mi­nen uud­estaan on järkyt­tävän kallista. Joku arvioi kesäl­lä, että Suomes­sa on menos­sa asun­to­var­al­lisu­u­den uus­jako, kun miljoona asun­toa muut­tuu arvot­tomik­si, kos­ka ne sijait­se­vat väärässä paikas­sa. Jos asun­non ja sitä ympäröivän infra­struk­tu­urin ja palvelu­raken­nusten arvo on vaikka­pa vain 200 000 euroa kap­pale, tuo väestön siirtämi­nen mak­saa 200 mil­jar­dia euroa. Kos­ka hin­ta pitää laskea uuden rak­en­tamis­es­ta uudelle paikkakun­nalle, tuo 200 000 euroa on ala-arvio, mut­ta toisaal­ta moni muut­to­tap­pioaluei­den asun­noista asu­taan lop­pu­un ennen kuin lau­dat pan­naan ikkunoi­hin, joten vai­h­toe­hdos­sakin tarvi­taan perusko­r­jaus­in­vestoin­te­ja. Silti: jos ajatel­laan vain rahaa, aika paljon tuot­tavam­paa pitää elämän kas­vavis­sa kaupungeis­sa olla, että moinen kannattaa.

 

43 vastausta artikkeliin “Helsingin seudun on nopeutettava kaavoitusta (1) Mikä on aluepolitiikkamme tavoite?”

  1. Heh heh, oli­han seliseli­tyk­sen mes­tar­inäyte. Kyl­lä Helsin­gin kaavoituk­sen ogel­mat ovat ihan kaupun­gin omien päät­täjien, ja eri­tyis­es­ti Vihrei­den jatku­van EI-poli­ti­ikan tulosta. Turha siitä on jotain val­tion alue­poli­ti­ikkaa syyttää. 

    Helsinkiläis­poli­itikko­jen ja gryn­derei­den tiivi­it välit ovat johta­neet tilanteeseen, jos­sa gryn­derei­den annetaan kuo­ria ker­ma päältä ja vuol­la kul­taa älyt­tömil­lä neliöhin­noil­la samal­la kun nor­maal­i­hin­tainen omis­tusasun­to­tuotan­to ja vuokra-asun­to­tuotan­to on ajet­tu läh­es nollaan.

  2. “Kun puhutaan talous­poli­ti­ikas­ta ja kestävyys­va­jeesta, Suomen men­estys on siis kiin­ni siitä, että mah­dol­lisim­man suuri osa suo­ma­lai­sista siir­retään mah­dol­lisim­man nopeasti Helsin­gin seudulle, jos­sa työ on tuot­tavam­paa ja työl­lisyysaste korkeampi kuin muual­la Suomes­sa.” Vähän kalskah­taa tuo sana “siir­retään”, kun pitäisi käyt­tää ilmaisua “annetaan mah­dol­lisu­us siir­tyä”. Täl­läi­sistä sanan­valin­noista kepu­laiset salali­it­to­te­o­reetikot saa­vat taas ben­saa liekkeihin.

  3. Kos­ka asum­ien, ainakin omis­tusasum­i­nen, on tun­netusti halvem­paa muual­la Suomes­sa kuin pk-seudul­la, niin mik­si esim palkko­ja ei alen­neta muual­la? Sil­loin saaataisi­in yri­tyk­siä siir­tymään muualle ja kaik­ki oli­si­vat tyy­tyväisiä? Tiedän, että AY-liike vas­tus­taa aja­tus­ta että samas­ta työstä mak­set­taisi­in eri palkkaa paikkakun­nas­ta riip­puen mut­ta kukaan tuskin voi kiistää sen että maakkun­nis­sa työ­paikat katoa­vat juuri liian korkei­den työvoimakus­tan­nusten takia.

  4. Kun puhutaan talous­poli­ti­ikas­ta ja kestävyys­va­jeesta, Suomen men­estys on siis kiin­ni siitä, että mah­dol­lisim­man suuri osa suo­ma­lai­sista siir­retään mah­dol­lisim­man nopeasti Helsin­gin seudulle, jos­sa työ on tuot­tavam­paa ja työl­lisyysaste korkeampi kuin muual­la Suomessa. 

    Tarkoit­taako tuo, että jos insinööri­fir­mal­la on kont­torit Helsingis­sä, Tam­pereel­la ja Här­mässä, nuo Tam­pereen ja Här­män kont­torit tulisi lopet­taa, ja toim­inta siirtää Helsinki­in? Tulisiko fir­man toim­inta tehokkaam­mak­si? Jos ei näin, niin mis­tä tuo väitet­ty Helsinki­in siirtämisen työtä tehosta­va vaiku­tus koostuu?

    Jos val­tio­val­ta halu­aa Helsin­gin seudun rak­en­ta­van asun­to­ja nopeam­min, tämä pitäisi tehdä kun­nille mahdolliseksi. 

    Jaa että jos markki­navoimat eivät halua rak­en­taa ja siir­tyä Helsin­gin seudulle, tätä siir­tymistä tulee kiihdyt­tää yhteisil­lä verorahoilla?

  5. Ker­taatko vielä mik­sei investoin­tiriske­jä ja kus­tan­nuk­sia voi siirtää kunnal­ta pois huu­tokaup­paa­mal­la oikeu­den rak­en­taa asuinalueen alus­ta loppuun?

  6. Osmo Soin­in­vaara:
    Kari S
    Mis­tä ajat­telöiu löytää rahat niihin kun­nan investointeihin?

    Yksinker­tais­es­ti Helsin­gin kaupun­gin tont­ti­mo­nop­o­li purka­mal­la ja sal­li­mal­la rak­en­t­a­mi­nen myös muiden omis­tamille maille, tietysti sitä infraa vastaan

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho
    Lui­ta kir­joi­tus­tani loppuun? 

    Ok, lopus­sa puhutaan myös tas­apain­ois­es­ta alue­poli­ti­ikas­ta ja väestön­si­ir­to­jen lisäkustannuksista.

    Tulk­it­senko kir­joituk­sen oikein siis niin, että Helsingis­sä työn­teko ei ole muu­ta maa­ta tehokkaam­paa, ja että keskit­tymistä Helsin­gin seudulle ei tule tukea taloudellisesti?

    Lisäk­si voin ehkä tulki­ta kir­joituk­sen lop­pu­osan tas­apain­oisen alue­poli­ti­ikan koros­timisen niin, että kir­joituk­sen aset­ta­ma tavoite on tur­va­ta tasainen kehi­tys kaikille Suomen kolkille, pääkaupunkiseu­tua korostamatta.

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko muil­la maa­ta Helsingis­sä ja missä?

    On. Mut­ta kaupun­ki ei suos­tu kaavoit­ta­maan muiden mai­ta. Näin kävi mm Kru­unuvuoren alueel­la. Yksi­tyiset maat laite­taan suo­jelu­un jot­ta kaupungille ei tulisi kil­pail­i­jaa. Kaupun­ki käyt­tää väärin monop­o­li­aan ja sen seu­rauk­se­na oikeas­t­an vain gryn­der­it rikas­tuu (näytön puut­teessa ei voi sanoa kuin­ka paljon jär­jeste­lyn takana ole­vat päät­täjät hyö­tyvät, mut­ta jotain hei­dän täy­tyy hyö­tyä eihän muu­toin kukaan olisi niin type­rä että olisi tuol­laista hyväksymässä)

  9. ‘Tulk­it­senko kir­joituk­sen oikein siis niin, että Helsingis­sä työn­teko ei ole muu­ta maa­ta tehokkaam­paa’ (J Laatu)
    Vaik­ka olisikin, eron pitäisi olla hel­vetin­moinen, jot­ta kaikkien siir­tymi­nen pääkaupunkiseudulle kannattaisi.

  10. Asun­non ostamista kalli­ista paikas­ta mon­et pitävät sijoituk­se­na. Se nos­taa hin­to­ja kanssa. On niitä “kalli­ita asun­to­ja” Pohjois-Suomes­sakin. Kelo­ma­jat hiih­tok­sekuk­sis­sa nimittäin.

  11. KariS: On. Mut­ta kaupun­ki ei suos­tu kaavoit­ta­maan muiden mai­ta. Näin kävi mm Kru­unuvuoren alueel­la. Yksi­tyiset maat laite­taan suo­jelu­un jot­ta kaupungille ei tulisi kilpailijaa. 

    Tämä on kiin­nos­ta­va ja osu­va väite. Osal­lis­tu­in noin kymme­nen vuot­ta sit­ten kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton audi­to­rios­sa pidet­tyyn Kru­unuvuoren alueen suun­nit­telun yleisösem­i­naari­in. Siel­lä ihme­telti­in, mik­si Kru­unuvuoren van­hat huvi­lat mätänevät pystyyn??

    Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton demarivirkamies (nyt jo eläk­keel­lä) ilmoit­ti pyhää vihaa huokuen, että Aarniolle ei kaavoite­ta mitään. Ne paikallaoli­jat, jot­ka eivät tun­te­neet 50-luvul­ta asti periy­tyvää kiis­taa ihmette­liv­ät outoa kohtausta.

    Kru­unuvuori on usko­ma­ton luon­toilmestys, mut­ta jos ajat­telee yhtä aikaa myös Var­tiosaar­ta ja San­ta­ham­i­naa niis­säkin on usko­mat­toman hieno miljöö, joka vain yksinker­tais­es­ti tuhoutuu pois, kun kaavoit­ta­ja vetää ensim­mäisen viivan paperei­hin­sa. Toisaal­ta Ullan­lin­nan silokallioiden ole­mas­saoloa ei kukaan enää tiedos­ta ja osaa kai­va­ta. Kaupun­ki tuli tilalle. Ja siinä on.

    Olen tul­lut siihen tulok­seen, että parhaim­mat asum­is­miljööt ovat syn­tyneet yksi­ty­is­ten toim­i­joiden ratkaisuina. Asun­tosäätiön kat­son myös yksi­tyisek­si toim­i­jak­si. Ruuk­ki- ja uudem­matkin tehdasy­hdyskun­nat ovat mallies­imerkke­jä yksi­tyisen toim­i­jan kyvys­tä tehdä onnis­tunei­ta asum­isy­hteisöjä. Kaavoitus­mo­nop­o­li tekee useim­miten mah­dot­tomak­si kaik­ki yri­tyk­set onnis­tuneen miljöön aikaansaamiseksi. 

    Kaupun­gin virkamies piirtää raken­nus­te­ol­lisu­usyri­tyk­sille tont­te­ja, jot­ta niihin pystytään sar­jatuotan­tona liukuhi­hnal­ta valmis­ta­maan asumiskonei­ta (Cor­busierin oppi­en mukaises­ti). Raken­nus­te­ol­lisu­usyri­tyk­sen omis­ta­jille on aivan sama, mitä näille alueille tapah­tuu 10 vuo­den päästä, kun viimeinenkin taku­uai­ka on umpeutunut.

    Kaavoituk­sen pain­opiste pitäisi olla mini­ton­teis­sa, joi­ta kuka tahansa pianonvirittäjä(vrt. Sea Hors­en talo) voisi han­kkia ja raken­nut­taa siihen oman kiv­i­talon­sa, jon­ka kat­to­huoneis­toon hän itse muut­taa asumaan. Vain se takaa, että raken­nut­ta­ja aidosti ymmärtää miljöön arvon. Jos näin toim­i­taan, voidaan rak­en­taa myös herkkiä luon­toko­htei­ta, kos­ka luon­nos­ta tuleekin osa raken­nus­ta (esim. Falling water). Miljööstä tulee ain­ut­laa­tu­ista, mikä vetää matkail­i­joi­ta ja syn­nyt­tää työ­paikko­ja ja elinkeinoa asukkaille.

    Nyt kaupunkia raken­netaan vain tehokku­uskri­teereil­lä. Tähän ajaa normis­to, joka on niin tarkkaa, että edes SAFA-arkkite­hdit eivät siitä tajua mitään ja raken­nusmes­tarien koulu­tus onnis­tut­ti­in lopet­ta­maan, jot­ta var­masti työ­maal­la ei ole ketään, joka ymmärtäisi mil­lainen on hyvä rakennus.

    Kaupunki­laiset mak­sa­vat kukkarois­taan home­hel­vetin, joka on tämän täy­del­lisen suun­nit­teluy­hteiskun­nan komea kru­unu — merk­ki täy­del­lis­es­tä osaamattomuudesta.

  12. “Suomen talousongel­mat johtu­vat Erk­ki Liikasen ja VM:n mukaan siitä, että asum­i­nen on Helsin­gin seudul­la niin kallista.” “Kun puhutaan talous­poli­ti­ikas­ta ja kestävyys­va­jeesta, Suomen men­estys on siis kiin­ni siitä, että mah­dol­lisim­man suuri osa suo­ma­lai­sista siir­retään mah­dol­lisim­man nopeasti Helsin­gin seudulle, jos­sa työ on tuot­tavam­paa ja työl­lisyysaste korkeampi kuin muual­la Suomessa.”

    Kumpikin väite on täyt­tä potaskaa. Ei kestävyys­va­jet­ta ratko­ta Helsin­gin kaavoitus­ta lisäämäl­lä ja nopeuttamalla.

    Talous­foo­ru­mis­sa ja kaikkial­la muual­lakin on hoet­tu samo­ja mantro­ja rak­en­teel­li­sista uud­is­tuk­sista kestävyys­va­jeen ratkaisemiseksi:
    — työurien piden­tämi­nen (aikaisem­min työelämään ja myöhem­min eläkkeelle)
    — työvoiman tar­jon­nan lisäämi­nen (työurien piden­tämi­nen lisää työvoiman tar­jon­taa, lisäk­si on halut­tu lisätä “työperäistä” maahanmuuttoa)
    — maltill­i­nen palkkaratkaisu (koro­tuk­set inflaa­tio­ta pienemmät=sisäinen devalvaatio)
    — kil­pailukyvyn paran­t­a­mi­nen suh­teessa hal­van työvoiman maihin
    — eläkkei­den kart­tumis­pe­rustei­den heikentäminen
    — työt­tömyys­tur­van ja muiden sosi­aalietuuk­sien heikentäminen

    Työurien piden­tämi­nen ja työperäi­nen maa­han­muut­to kiis­tat­ta lisäävät työvoiman tar­jon­taa. Kysymys kuu­luukin, kuka ottaa kuusikymp­pisen (joka nyt on keskimääräi­nen eläk­keelle jäämisikä) töi­hin. Jos eläkeikä nos­te­taan esim. 67 vuo­teen, niin työväestöl­lä jää keskimäärin seit­semän vuot­ta eläk­keelle pääsyn odot­telua sosi­aal­i­tur­van varas­sa. Eläke­menot kyl­läkin pienenevät kun odot­telu­a­jal­ta ei ker­ry eläket­tä. Maa­han­muut­ta­jien kotou­tus on kallista. On kyseenalaista, ehti­ikö kotoutet­ta­va maa­han­muut­ta­ja (vaik­ka saisikin töitä) ker­ryt­tää kansan­tu­loa ennen sosi­aal­i­tur­van varaan jään­tiään niin paljon, että se peit­täisi hänestä ja hänen usein suures­ta per­heestään aiheutu­via kustannuksia.

    Näi­den mantro­jen hok­i­jat eivät uskalla sanoa ääneen, vaik­ka kaik­ki sen tietävät, mihin näil­lä rak­en­teel­lisil­la uud­is­tuk­sil­la on pakko pyrk­iä. Suo­mi tarvit­see laa­jan uusköy­hälistön. Täl­lainen kaikkien väestöryh­mien hul­va­ton meno, jota on elet­ty 1960 luvul­ta 1990 luvulle lähin­nä puun­jalostus­te­ol­lisu­u­den ja konepa­ja­te­ol­lisu­u­den, 1990 luvul­ta 2000 luvulle Nokian ja It-teol­lisu­u­den vien­ti­t­u­loil­la ja 2000 luvul­ta alka­en velak­si, ei mil­lään glob­al­isoituneessa maail­mas­sa ole enää mah­dol­lista. Yri­tysjo­hta­jat ja muut iso­kenkäiset ovat tähän osan­neet varautua jo pitkään kas­vat­ta­mal­la tulo­jaan ja var­al­lisu­ut­taan ennen näkemät­tömäl­lä vauhdil­la, osa jopa veroparati­isien avulla.

  13. KariS:
    Heh heh, oli­han seliseli­tyk­sen mes­tar­inäyte. Kyl­lä Helsin­gin kaavoituk­sen ogel­mat ovat ihan kaupun­gin omien päät­täjien, ja eri­tyis­es­ti Vihrei­den jatku­van EI-poli­ti­ikan tulosta. Turha siitä on jotain val­tion alue­poli­ti­ikkaa syyttää. 

    Helsinkiläis­poli­itikko­jen ja gryn­derei­den tiivi­it välit ovat johta­neet tilanteeseen, jos­sa gryn­derei­den annetaan kuo­ria ker­ma päältä ja vuol­la kul­taa älyt­tömil­lä neliöhin­noil­la samal­la kun nor­maal­i­hin­tainen omis­tusasun­to­tuotan­to ja vuokra-asun­to­tuotan­to on ajet­tu läh­es nollaan.

    Niin ja kaiken lisäk­si iso joukko Helsin­gin kaupun­gin raken­nusvi­ras­ton virkamiehiä on epäiltynä lahjusten oto­s­ta, vai onko poli­isi­tutk­in­ta jo valmis ?

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Kari S
    Mis­tä ajat­telöiu löytää rahat niihin kun­nan investointeihin? 

    Nyt en ymmär­rä.. onhan tääl­lä puhut­tu kaavoitushyödys­tä, siitä kuin­ka kerätään rahat kaavoituk­sen arvonnoususta.

    Eikö näin nyt sit­ten ole?

    Ja aina voi rak­en­taa kor­keem­paa, jol­lon saadaan enem­män asuin­neliöitä ja rahaa samas­ta tontista.

    (En sinän­sä tiedä onko kovin hyvä idea se, että kaupun­ki voi pakkol­u­nas­taa maa­ta ja sit­ten myy­dä sitä kalli­im­mal­la pois.)

  15. Siis Helsingis­sä tehdään tuot­tavaa työtä? Miten se on mitat­tu? Helsin­gin palkkata­so on tietysti muu­ta maa­ta korkeampi, mut­ta sitä korkeaa palkkata­soa ylläpitävät ensisi­jais­es­ti val­tion keskushallinto, teho­ton eläke­by­rokra­tia, val­tion yhtiöt,etujärjestöt sekä pääkont­torit. Avoin markki­na­t­alous on Helsingis­sä pien­tä vähem­mistöä kos­ket­ta­va asia. Ja Suomen vien­tisek­tori toimii myös pääosin Helsin­gin ulkop­uolel­la. Ja ihmisiä muut­taa Helsinki­in pääosin sik­si, että Helsin­ki on Suomen pääkaupun­ki ja sinne on sijoitet­tu työ­paikko­ja, jois­sa hoide­taan mei­dän kaikkien suo­ma­lais­ten asioi­ta. Vuosien var­rel­la työ­paikko­ja on yritet­ty siirtää muualle Suomeen, mut­ta varsin huonol­la menestyksellä.

  16. KariS: On. Mut­ta kaupun­ki ei suos­tu kaavoit­ta­maan muiden maita. 

    Tämä on ollut Oulun kohtu­ullis­es­ti men­estyneen kaavoitus­poli­ti­ikan salaisu­us. Maakeinot­telu on vuosikym­menten saatossa rauhoittunut.

    Kyl­lä Oulus­sakin on tehty virheitä mm. ajoituk­ses­sa, mut­ta peruslin­ja on tois­taisek­si pitänyt eikä suo­jelu­un ole tarvin­nut turvatua.

  17. Kun­tau­ud­is­tus­ta tarvi­taan kipeästi. Helsin­gin jakami­nen parik­sikymmenek­si parem­mintoimi­vak­si kaupungik­si ratkaisee kaavoitu­songel­mankin ter­veel­lä kilpailulla. 😉

    Se ei kuitenkaan ratkaise kaupunkien mah­dol­lisu­ut­ta pela­ta markki­noil­la eikä val­tio­jo­htoista turhaa sään­te­lyä. Joten pelkkä Helsin­gin pil­lkomi­nen järkeväm­mik­si kun­tayk­siköik­si ei riitä, vaik­ka onkin hyvä alku.

  18. Antsa: …Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton demarivirkamies (nyt jo eläk­keel­lä) ilmoit­ti pyhää vihaa huokuen, että Aarniolle ei kaavoite­ta mitään… 

    Saman­laisia asen­nevam­maisia type­r­yk­siä on yhä sekä poli­itikois­sa että virkamiehissä. Ain­oa hyvä ratkaisu olisi maan­omis­tuk­sen kieltämi­enn kun­nil­ta, mut­ta se lie­nee liian radikaalia vaik­ka var­masti toimisikin.

  19. ” mah­dol­lisim­man suuri osa suo­ma­lai­sista siir­retään mah­dol­lisim­man nopeasti Helsin­gin seudulle, jos­sa työ on tuottavampaa”

    Mil­lä taval­la tuottavampaa?

    Hallintoa, kaup­paa, finas­sia, rak­en­tamista, kiinteistö-bisnestä. 

    Asunto/kiinteistökuplan puhkeamisen merk­it ovat jo nähtävis­sä. Myyn­ti­a­jat ovat piden­tyneet, kont­tor­e­i­ta on tyhjänä… Ihme pitää tapah­tua, ettei koh­ta niksah­da ja kunnolla.

  20. Osmo
    “Aika moni kuitenkin siir­tyy Helsinki­in, vaik­ka asum­i­nen on niin järkyt­tävän paljon kalliimpaa.”

    Suuri osa työ­paikoista on tar­jol­la vain Pääkaupunkiseudul­la. Työ­nan­ta­jaa ei hait­taa, vaik­ka työn­tek­i­jän elin­ta­so las­kee, kun hän joutuu muut­ta­maan maakun­tien väljästä ja edullis­es­ta asuinympäristöstä Pääkaupunkiseudun ahtaaseen ja kalli­iseen asuinympäristöön. 

    Osin tämä on myös ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen vika, kos­ka se ajat­telee palkkavaa­timuk­sis­saan vain rahaa, eikä riit­tävän paljon sitä mitä sil­lä saa.

    Kos­ka Suomes­sa kaikil­la on suur­in­pi­irtein sama net­topalk­ka, maakun­nis­sa on parem­pi elin­ta­so kuin Pääkaupunkiseudul­la, jos töitä sat­tuu olemaan. 

    Siel­lä maakun­nis­sa niitä töitä ei satu niin usein ole­maan, joten ei siel­lä sinän­sä mitenkään etuoikeutet­tu­ja olla.

    Minus­ta ei kuitenkaan olisi kenenkään kannal­ta väärin, että muutenkin ahdas palkanko­ro­tus­vara käytet­täisi­in kalli­iden asumiskusstan­nusten alueil­la asu­vien hyväk­si. Muual­la­han se suurin ongel­ma ei ole pienet palkat, vaan se että töitä ei ylipään­sä ole. Siihen taas parhait­en aut­taa se, että työvoimaa ei hin­noitel­la ulos.

    1. Hei haloo?
      Jos sih­jain­ista ei olisi työn­paikoille mitään hyö­tyä, mik­si pääkont­tor­e­i­ta, insinööri­toimis­to­ja tai intialaisia rav­in­toloi­ta ei siir­retän keskelle korpea?

  21. Kun­nan kannal­ta rak­en­t­a­mi­nen tarkoit­taa lisää katu­ja, vesi­jo­hto­ja, viemäre­itä, tont­tien saat­tamista raken­nuskelpoisek­si perus­tuk­sia vahvis­ta­mal­la, pato­ja rak­en­ta­mal­la ja myrkyl­listä maa­ta vaihtamalla. 

    Kyl­lä. Mut­ta se ei vaa­di luk­sus­ta. On kyseenalaista mis­sä määrin se vaatii puis­to­ja, kävelukatu­ja, bulevardeja.

    Se nimeno­maan ei vaa­di ratikoi­ta eikä metro­ja. Tiet se vaatii (liikkuu niis­sä sit­ten autot tai bus­sit). Se voi vaa­tia kouluja. 

    Ratikoista ja metroista on hyö­tyä, mut­ta ne eivät ole pakol­lisia. Ja jos kyse on määräl­lis­es­tä puut­teesta, niin emme ratikoi­ta ja metro­ja tee.

  22. KariS: On. Mut­ta kaupun­ki ei suos­tu kaavoit­ta­maan muiden maita. 

    Minkä ihmeen takia kaupun­gin pitäisi kaavoit­taa muiden mai­ta? Pait­si tietenkin jos tavoit­teena on siirtää isot fyrkat maan­omis­ta­jien taskuihin.

    Jos Helsin­ki halu­aa tietää miten ton­tit saadaan riit­tämään, kan­nat­taaa kään­tää katse ain­oaan kasvukeskuk­seen, jos­sa se on onnis­tunut. Ja se on Oulu.

    Ratkaisut ovat niitä per­in­teisiä. Oulun kaupun­ki kaavoit­taa vain omia maitaan. Oulu ostaa raaka­maan raaka­maan hin­nal­la ja lait­taa siihen pikkuisen pre­emio­ta kau­pan­tek­i­jäisik­si. Jos maan­omis­ta­ja ei suos­tu myymään niin sit­ten pakkol­u­naste­taan. Ja eikun kaavoit­ta­maan kaupun­gin omille maille. Koko kaavoitushyö­ty tulee näin kaupungille.

    Mikä ihme tässä on niin vaikeata?

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Hei haloo?
    Jos sijain­ista ei olisi työn­paikoille mitään hyö­tyä, mik­si pääkont­tor­e­i­ta, insinööri­toimis­to­ja tai intialaisia rav­in­toloi­ta ei siir­retän keskelle korpea? 

    Pääkont­tor­e­i­ta ja nimeno­maan insinööri­toimosto­ja sijoitet­ti­in 1970-luvul­ta alka­en keskelle kor­pea Espooseen ja Van­taalle. Siihen aikaan ajatelti­in että joka insinööril­lä on kuitenkin oma auto joten töi­hin tulem­i­nen ei ole ogel­ma. Sit­tem­min kaupun­ki on kas­vanut niin että entiset kor­pikont­torit ovat jo tiivi­in asu­tuk­sen keskel­lä, ainakin Tapi­olan seudulla. 

    Rav­in­toloiden kohdal­la, jos on kyse lounas­rav­in­toloista, nini niitäkin on aika hyvin keskel­lä kor­pea, ainakin niil­lä seuduil­la jois­sa on niitä pääkont­tor­e­i­ta. Tosin intialaista niis­sä ei ole vält­tämät­tä muu­ta kuin khenkilökun­ta, omis­tus lon niis­sä Osu­uskaup­pa­po­h­jaista. Anniskelu ja tanssir­av­in­toloi­ta sen sijaan vähem­män mut­ta se johtuu siitä että autol­la ei ole oikein käytän­nöl­listä men­nä sel­l­aiseen, tai ainakaan tul­la pois, kos­ka laki ja yleinen moraali kieltää ankarasti päi­htyneenä ajamisen. Sik­si kor­pi­rav­in­toloiden yhtey­dessäon usein hotel­li­huonei­ta, mut­ta se on keskiver­to­jkansalaiselle aika kallis vai­h­toe­hto. Niin, ja sit­ten­hän on noi­ta suo­ma­lais­ten rakas­tamia ruotsin- ja viron­laivo­ja jot­ka käytän­nössä ovat kor­pi­hotel­lien mer­i­henk­i­nen versio;)

  24. Sylt­ty: Minkä ihmeen takia kaupun­gin pitäisi kaavoit­taa muiden mai­ta? Pait­si tietenkin jos tavoit­teena on siirtää isot fyrkat maan­omis­ta­jien taskuihin.

    Nyt isot fyrkat siir­retään gryn­derei­den tasku­un kos­ka meil­lä on täysin hei­dän talu­tus­nuo­ras­saan sätkivät poli­it­tiset päät­täjät. Kaupun­gin etu ei ole jakaa lot­tovoit­to­ja gryn­dereille vaan varmis­taa asukkaiden­sa etu. 

    Kaavoit­ta­mal­la yksi­ty­isiäkin mai­ta saisimme sitä kil­pailua joka toisi asumiskus­tan­nuk­sia alaspäin. Tämä ei tietenkään ole valit­tu­jen gryn­derei­den etu, ja he pitävät huolen että poli­itikot tekevät kiltisti hei­dän tah­ton­sa mukaisia päätök­siä. Jopa Vihreät, jota kovasti ihmettelen

  25. Osmo Soin­in­vaara: Jos sih­jain­ista ei olisi työn­paikoille mitään hyö­tyä, mik­si pääkont­tor­e­i­ta, insinööri­toimis­to­ja tai intialaisia rav­in­toloi­ta ei siir­retän keskelle korpea? 

    Insinööri­työ­paikko­ja on run­saasti myös keskel­lä kor­pea (tai ainakin taa­jamis­sa kor­pi­en keskel­lä). Intialaisille rav­in­toloille ei ole vielä riit­tävää kysyn­tää kuin suuris­sa kaupungeis­sa, mut­ta turkki­laisia on jo läh­es joka taa­ja­mas­sa. Pieniä ja keskisu­uria pääkont­tor­e­i­ta on myös kaikkial­la, mut­ta suurimpia lähin­nä suuris­sa kapungeissa.

    Sijai­in­ista suuris­sa keskit­tymis­sä on useille aktivi­teeteille hyö­tyä, mut­ta pitää olla tark­ka siinä, mihin hyö­ty­i­hin viitataan. Pääkaupunkiseudun asun­to­jen korkea hin­tata­so ei tarkoi­ta, että kaik­ki suo­ma­laiset (tai edes pääkau­unkiseudulle muut­ta­vat) pitäi­sivät sitä ihanteel­lise­na asuinseutuna.

    Luon­nol­lis­es­ta keskit­tymiske­hi­tyk­ses­tä ei myöskään saa vetää sitä johtopäätöstä, että raja­ton keskit­tymi­nen olisi Suomen talouden (tai kansalais­ten) etu.

  26. R.Silfverberg: Pääkont­tor­e­i­ta ja nimeno­maan insinööri­toimosto­ja sijoitet­ti­in 1970-luvul­ta alka­en keskelle kor­pea Espooseen ja Vantaalle.

    Jos tarkastel­laan asi­aa vaikka­pa Lapista taik­ka Kain­u­us­ta, niin “Espoo” taik­ka “Van­taa” ei näytä sijait­se­van kovinkaan kaukana koko maan talo­du­el­lis­es­ta ja poli­it­tis­es­ta keskipisteestä.

  27. Sylt­ty: Jos maan­omis­ta­ja ei suos­tu myymään niin sit­ten pakkol­u­naste­taan. Ja eikun kaavoit­ta­maan kaupun­gin omille maille. Koko kaavoitushyö­ty tulee näin kaupungille.
    Mikä ihme tässä on niin vaikeata?

    No siinä vai­heessa kun yritetään kaavoit­taa kaik­ki nimby‑, eikun kaupungi­nosa tms aktivis­tiseu­rat, kokoa­vat riv­in­sä ja aktivoivat omat kel­lokkaansa vas­tus­ta­maan kaava­muu­tos­ta. Tai oikeas­t­aan toimi­vat jo aikaisem­min, ettei mah­dol­lista muu­tos­ta ale­ta edes valmis­tel­la. Joku per­su­jen val­tu­utet­tu tais just tode­ta jos­sain ilmais­jakelule­hden jutus­sa jostain kaava­muu­tose­hdo­tuk­ses­ta että “Eniten ääniä saisi kun vaan vas­tus­taisi kaikkia muu­tok­sia”. Aika osu­va totea­ma sinällään.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Kari S
    Mis­tä ajat­telöiu löytää rahat niihin kun­nan investointeihin?

    Onko oikeasti niin, että jos Helsin­ki rak­en­taisi / raken­nut­taisi itse vuokra-asun­to­ja ja kovan rahan asun­to­ja, niin niiden myyn­nil­lä / vuokratuo­tol­la ei kata kun­nal­lis­in­fran rakennuskuluja?

    Uusien kämp­pi­en myyn­ti­hin­nat kehä 3:sen sisäl­lä ovat jotain yli 5000e/neliö ja vuokratkin luokkaa 20e/neliö.

    Ei kai se rak­en­t­a­mi­nen voi mak­saa niin paljon, etteikö tuos­ta tulisi tuot­tavaa investointia?

  29. Sinän­sä mie­lenki­in­toinen ja osit­tain filosofinen kysymys mis­sä yri­tyk­sen tuot­tavin työ tehdään ?

    Pääkont­toris­sa pääkaupunkiseudul­la vai tehtaas­sa maakun­nis­sa ? Esimerkik­si puun­jalostus­te­ol­lisu­u­den tehtaita­han ei ole kovin lähel­lä Helsin­ki (lähim­mät kai Loh­ja, Ter­vakos­ki, Kotka). 

    Vai tehdäänkö se alan tutkimuskeskuk­sis­sa, joi­ta on mm. Espoos­sa, Äänekoskella,Imatralla ja monis­sa maamme yliopistoissa.

  30. Tämä kysymys — mik­si vain Helsingis­sä on tar­jol­la töitä? — on äärim­mäisen tärkeä. Seli­tys, että Helsingis­sä työ on tuot­tavam­paa, vaikut­taa kehäpäätelmältä. Oma käsi­tyk­seni on, että syy on kan­sain­vä­li­nen finanssikap­i­tal­is­mi. Sijoit­ta­jia eivät kiin­nos­ta syr­jäseudut vaan kaik­ki raha val­uu keskuk­si­in, jois­sa on suurim­mat ihmis­mas­sat ja näin mah­dol­lisu­us tehdä suurim­mat voitot.
    Taval­lis­ten ihmis­ten hyv­in­voin­tia täl­lainen “tuot­tavu­us” ei tuo­ta, kyse on ain­oas­taan pääo­man tuo­ton mak­si­moin­nista. Niin kauan kuin pääo­man kasvu­tarpeen annetaan ohja­ta yhteiskun­nan kehi­tys­tä, pakkosi­ir­rot ja työväestön tunkem­i­nen ahtaampi­in ja ahtaampi­in slum­mei­hin jatkuvat

  31. Julius Jääskeläi­nen:
    Tämä kysymys – mik­si vain Helsingis­sä on tar­jol­la töitä? – on äärim­mäisen tärkeä. Seli­tys, että Helsingis­sä työ on tuot­tavam­paa, vaikut­taa kehäpäätelmältä. Oma käsi­tyk­seni on, että syy on kan­sain­vä­li­nen finanssikap­i­tal­is­mi. Sijoit­ta­jia eivät kiin­nos­ta syr­jäseudut vaan kaik­ki raha val­uu keskuk­si­in, jois­sa on suurim­mat ihmis­mas­sat ja näin mah­dol­lisu­us tehdä suurim­mat voitot.
    Taval­lis­ten ihmis­ten hyv­in­voin­tia täl­lainen “tuot­tavu­us” ei tuo­ta, kyse on ain­oas­taan pääo­man tuo­ton mak­si­moin­nista. Niin kauan kuin pääo­man kasvu­tarpeen annetaan ohja­ta yhteiskun­nan kehi­tys­tä, pakkosi­ir­rot ja työväestön tunkem­i­nen ahtaampi­in ja ahtaampi­in slum­mei­hin jatkuvat

    Mitä työ­paikko­ja se kan­sain­vä­li­nen finanssikap­i­tal­is­mi Helsingis­sä ylläpitää? Helsin­gin Kaup­paka­marin puheen­jo­hta­ja Juk­ka Hienonen tote­si Kaup­pale­hdessä (13.11.2012) Helsin­gin ja ylipäätän­sä Uuden­maan työ­paikkake­hi­tyk­ses­tä seu­raavaa: Uusi­maa on menet­tänyt vuo­den 1980 jäl­keen 30 pros­ent­tia teol­li­sista työ­paikois­taan eli 34000. Hienosen mukaan vähem­män hienoa on se, että julkisen hallinnon työ­paikat ovat kas­va­neet vuodes­ta 1980 noin 50 pros­en­til­la. Val­tion toimil­la on huo­mat­tavasti suurem­pi merk­i­tys Helsin­gin työ­paikko­jen määrään kuin kan­sain­välisel­lä finanssikap­i­tal­is­mil­la. Kuin­ka paljon ja mihin kan­sain­vä­li­nen finanssikap­i­tal­is­mi on investoin­ut viime vuosi­na Helsingissä?

  32. Julius Jääskeläi­nen:
    Niin kauan kuin pääo­man kasvu­tarpeen annetaan ohja­ta yhteiskun­nan kehi­tys­tä, pakkosi­ir­rot ja työväestön tunkem­i­nen ahtaampi­in ja ahtaampi­in slum­mei­hin jatkuvat 

    Suomes­sa ei kyl­lä ketään siir­retä pakol­la yhtään minnekään.

    Kaupungis­tu­mi­nen ei ole mikään Suomen eri­ty­ispi­irre vaan täysin globaalin mit­takaa­van ilmiö.

    Sitä pait­si talous on ohjan­nut ihmiskun­taa aina maat­alouden syntya­joista saakka.

    Sotien jälkeinen ihmis­ten ripot­telem­i­nen kor­pi­maille oli virhe. Nämä ihmiset olisi täy­tynyt sijoit­taa kaupunkien ympäristöön, teol­lisu­u­den työvoimak­si. Ei olisi nyky­istä ongel­maa miljoo­nan rapis­tu­van tönön kanssa. 

    Pienessä kylässä elinkeino­rakenne on joka tapauk­ses­sa suh­teel­lis­es­ti pienem­pi, kuin suures­sa kaupungis­sa. Ero on käsit­tääk­seni jotain 15 % luokkaa, pelkän suurem­man ihmis­määrän vuoksi.

    Her­van­nas­ta voisi ottaa oppia myös pääkaupunkiseu­tua suun­nitel­lessa. Maa on halvem­paa kauem­pana. Van­han ja uuden keskuk­sen välille on “help­po” rak­en­taa nopea ja suo­ra yhteys. Jos yhteys on nopea, ei sen tarvitse olla mah­dol­lisim­man lyhyt.

    Jos uusi lähiö on tarpeek­si suuri, se kyke­nee syn­nyt­tämään tarpeen eri­laisille palveluille. Jos taas liian pieni, se on hil­jainen nukku­malähiö, jos­sa kaik­ki hil­jalleen rapistuu.

  33. Kohtu­ullisen hyvä kir­joi­tus kokon­aisuute­na, mut­ta siinä on yksi erit­täin omi­tu­inen lause, jos­sa varsin kiis­tanalainen väite ja yksinker­tais­tuk­sista syn­tyvä tilas­to­harha esitetään ikään kuin tun­net­tuna tosi­asiana. Vaikea uskoa, että edes Soin­in­vaaran lievästi vääristynyt käsi­tys Suomen mate­ri­aalisen hyv­in­voin­nin alku­perästä olisi niin pahasti pielessä, että kir­jaimel­lis­es­ti tarkoit­taisit sitä mitä kirjoitit:


    Kun puhutaan talous­poli­ti­ikas­ta ja kestävyys­va­jeesta, Suomen men­estys on siis kiin­ni siitä, että mah­dol­lisim­man suuri osa suo­ma­lai­sista siir­retään mah­dol­lisim­man nopeasti Helsin­gin seudulle, jos­sa työ on tuot­tavam­paa ja työl­lisyysaste korkeampi kuin muual­la Suomessa.

  34. Lau­ri Kumpu­lainen:

    Sotien jälkeinen ihmis­ten ripot­telem­i­nen kor­pi­maille oli virhe. Nämä ihmiset olisi täy­tynyt sijoit­taa kaupunkien ympäristöön, teol­lisu­u­den työvoimak­si. Ei olisi nyky­istä ongel­maa miljoo­nan rapis­tu­van tönön kanssa. 

    Sotien jälkeinen läh­es puolen miljoo­nan siir­to­laisen asut­ta­mi­nen maaseudulle oli his­to­ri­al­lis­es­ti kat­sot­tuna ehdot­tomasti oika teko. Suurin kun­nia tästä kuu­luu sil­loiselle maat­alous­min­is­ter­iön asu­tusasi­ain yli­jo­hta­jalle Veikko Ven­namolle. Olisiko­han Suomen yhteiskun­ta­järjestys nykyisen­lainen, jos täl­lainen agraarikult­tuurista reväisty väestön osa olisi jäänyt ajele­hti­maan työt­tömänä kaupunkei­hin. Sotako­r­vaus­te­ol­lisu­us tar­josi työ­paikko­ja, mut­ta vain pienelle osalle siirtolaisia.

    Jos siir­to­lais­ten sijoit­tamista maaseudulle ei olisi toteutet­tu, niin kom­mu­nis­mi ja sosial­is­mi oli­si­vat saa­neet liian hyvän kasvualus­tan. Sodan jäl­keen kom­muin­is­tit riekkui­v­at punaisen Valpon kanssa val­las­sa muu­toinkin aivan tarpeek­si. Puhut­ti­in vaaranvuosista.

    Suomen teol­listues­sa 1960 luvul­ta alka­en väestön siir­tymi­nen kaupunkei­hin ja Ruot­si­in on sil­loisen raken­nemuu­tok­sen tulosta, eikä liity mitenkään sotien jälkeiseen asutuspolitiikkaan.

  35. eläke­vaari: Sotien jälkeinen läh­es puolen miljoo­nan siir­to­laisen asut­ta­mi­nen maaseudulle oli his­to­ri­al­lis­es­ti kat­sot­tuna ehdot­tomasti oika teko. Suurin kun­nia tästä kuu­luu sil­loiselle maat­alous­min­is­ter­iön asu­tusasi­ain yli­jo­hta­jalle Veikko Ven­namolle. Olisiko­han Suomen yhteiskun­ta­järjestys nykyisen­lainen, jos täl­lainen agraarikult­tuurista reväisty väestön osa olisi jäänyt ajele­hti­maan työt­tömänä kaupunkeihin.

    Täysin samaa mieltä!

    eläke­vaari: Suomen teol­listues­sa 1960 luvul­ta alka­en väestön siir­tymi­nen kaupunkei­hin ja Ruot­si­in on sil­loisen raken­nemuu­tok­sen tulosta, eikä liity mitenkään sotien jälkeiseen asutuspolitiikkaan.

    Ei suo­ranais­es­ti, mut­ta Suomes­sa Maalais­li­it­to ja sit­tem­min Kepu jar­rut­ti­vat markki­nave­toista väen muu­toa keskuk­si­in. Oli kai siinä 60…70-luvuilla joitakin puo­lus­tus­poli­it­tisia syitäkin.

    Ruotsin sos.demit päin­vas­toin kiihdyt­tivät samaa keskuk­si­in muut­toa. He mak­soi­vat siir­tokus­tan­nuk­set 30…50 v sit­ten ja paljon alem­mil­la hukkaan men­neil­lä investoin­neil­la kuin me nyt.

    Kir­joitin “ei suo­ranais­es­ti” sik­si, että Suomes­ta läh­tivät Ruot­si­in per­hei­neen juuri ne soille asute­tut nuoret soti­laat ja siirtolaiset.

    Trage­dia, mut­ta pelasti Suomen. Ja kyl­lä suurin osa Ruot­si­in muut­taneista on pär­jän­nyt ihan hyvin. Aluk­si oli­vat sylkykuppeina.

  36. eläke­vaari: Sotien jälkeinen läh­es puolen miljoo­nan siir­to­laisen asut­ta­mi­nen maaseudulle oli his­to­ri­al­lis­es­ti kat­sot­tuna ehdot­tomasti oika teko. Suurin kun­nia tästä kuu­luu sil­loiselle maat­alous­min­is­ter­iön asu­tusasi­ain yli­jo­hta­jalle Veikko Vennamolle. 

    Täysin jär­jetön­tä poli­ti­ikkaa, jon­ka vuok­si Suo­mi menet­ti 20–30 vuot­ta kehi­tyk­ses­tä ja mil­jarde­ja täysin turhaan.

    Maan ja kaupunkien kehi­tys laimin­lyöti­in kor­pi­maid­en raa­mat­ullisen uud­is­raivauk­sen tieltä.

  37. PeNa: Helsin­gin Kaup­paka­marin puheen­jo­hta­ja­Juk­ka Hienonen tote­si Kaup­pale­hdessä (13.11.2012) Helsin­gin ja ylipäätän­sä Uuden­maan työ­paikkake­hi­tyk­ses­tä seu­raavaa: Uusi­maa on menet­tänyt vuo­den 1980 jäl­keen 30 pros­ent­tia teol­li­sista työ­paikois­taan eli 34000. Hienosen mukaan vähem­män hienoa on se, että julkisen hallinnon työ­paikat ovat kas­va­neet vuodes­ta 1980 noin 50 pros­en­til­la. Val­tion toimil­la on huo­mat­tavasti suurem­pi merk­i­tys Helsin­gin työ­paikko­jen määrään kuin kan­sain­välisel­lä finanssikapitalismilla.

    Mie­lenki­in­toisia luku­ja, mut­ta niin kapeasti valikoitu­ja, että johtopäätös ei ole mitenkään kiis­ta­ton. Löy­ty­isikö tämä tilas­to kokon­aisu­udessaan jostain? Kuin­ka paljon julkisen hallinnon työ­paikko­ja on absolu­ut­tis­es­ti? Entä kuin­ka paljon eri­lais­ten yksi­tyisen omaisu­u­den hallinnon paper­in­pyörit­täjien määrä on kasvanut?

    Finanssipääo­ma ei var­masti suo­raan työl­listä mon­takaan. Mut­ta oman koke­muk­seni mukaan ainakin yksi­tyi­nen var­tioin­ti­te­ol­lisu­us ja luk­susasun­to­jen ja muiden ylel­lisyys­tuot­tei­den tar­jon­ta ovat räjähtäneet 80-luvun jäl­keen. Samoin pikavip­it. Nämä ovat suo­raa seu­raus­ta eri­ar­voisu­u­den lisään­tymis­es­tä, mikä taas on suo­raa seu­raus­ta hyv­in­voin­ti­val­tion alasajos­ta finanssipääo­man vaa­timusten mukaisesti.

    Kun työvoima on revit­ty irti juuril­taan ja kasat­tu yhteen paikkaan, sen riis­toa on helpom­pi tehostaa ja täl­lä taval­la kas­vat­taa “tuot­tavu­ut­ta”. Ongel­mana on että asut­tuaan sukupol­ven tai pari kaupungis­sa työväestö alkaa taas juur­tua asuinalueilleen ja löytää pääo­man kier­ron ulkop­uolisia elämän­malle­ja. Onnek­si tähänkin pul­maan on ratkaisu: gen­tri­fikaa­tio eli kaupun­gin sisäiset pakkosiirrot.

    Käytän pahal­ta kuu­lostavaa sanaa pakkosi­ir­to, kos­ka pakko se on taloudelli­nenkin pakko.

Vastaa käyttäjälle Evert The NeverRest Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.