Helsingin liikenteestä pitäisi jo sopia (2/5): autokaupungissa on slummiutuva keskusta

Kan­ta­kau­pun­gin suu­ret puo­lu­eet, kokoo­mus ja vih­reät suh­tau­tu­vat kovin eri tavoin autoi­hin kan­ta­kau­pun­gis­sa. Rii­dan ovat rat­kais­seet lähiöis­tä äänen­sä saa­vat dema­rit yleen­sä auto­jen hyväk­si, kos­ka lähiöis­sä auto on aika luon­nol­li­nen asia.

Jot­kut kokoo­mus­lai­set halua­vat pal­jon auto­ja, kos­ka he nyt vain pitä­vät autois­ta ja autol­la aja­mi­ses­ta, eivät­kä ole vai­vau­tu­neet miet­ti­mään, mitä auto­jen suo­si­mi­ses­ta seu­raa. Unoh­de­taan hei­dät ja kes­ki­ty­tään valis­tu­neem­pien kokoo­mus­lais­ten ajat­te­lu­ta­paan. He halua­vat auto­ja ja pal­jon park­ki­paik­ko­ja, kos­ka kes­kit­ty­vät kil­pai­luun hyvis­tä veron­mak­sa­jis­ta Espoon kans­sa. Alle puo­let kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­vis­ta ruo­ka­kun­nis­ta omis­taa auton, mut­ta auton omis­ta­jat ovat kes­ki­mää­rin sel­väs­ti varak­kaam­pia kuin ne, jot­ka eivät autoa omis­ta. Täs­tä kokoo­muk­ses­sa teh­dään se joh­to­pää­tös, että pakot­ta­mal­la talo­yh­tiöt raken­ta­maan halua­maan­sa enem­män auto­paik­ko­ja saa­daan Hel­sin­kiin parem­pia veronmaksajia.

Tämä joh­to­pää­tös on kan­sain­vä­li­sen koke­muk­sen valos­sa vää­rä. Kau­pun­gin kes­kus­ta on yleen­sä joko kau­pun­gin arvos­te­tuin­ta asui­na­luet­ta (Parii­si, New York) tai slum­miu­tu­nut­ta, jol­loin arvos­te­tuim­mat alu­eet ovat kau­pun­gin lai­doil­la (Brys­sel). Kes­kus­ta-asu­mi­nen on suo­sios­sa jouk­ko­lii­ken­ne­val­tai­sis­sa kau­pun­geis­sa, jois­sa autoi­lua kes­kus­tas­sa on eri tavoin jar­ru­tet­tu ja vai­keu­tet­tu, ja kes­kus­ta slum­miu­tuu auto­val­tai­sis­sa kau­pun­geis­sa, kos­ka asu­mi­so­lo­suh­teet kes­kus­tas­sa ovat lii­ken­teen takia huo­not ja saa­vu­tet­ta­vuus ruuh­kien takia heikko.

Vara­kas hel­sin­ki­läi­nen var­maan­kin omis­taa mie­lel­lään auton ja park­ki­pai­kan, mut­ta jos samaan dii­liin kuu­luu, että kai­kil­la hänen naa­pu­reil­laan­kin on auto, hänen kan­nat­taa­kin vali­ta auto­ton vaih­toeh­to sekä itsel­leen että naa­pu­reil­leen. Kan­ta­kau­pun­gin katu­jen tuk­ki­mi­nen lii­al­li­sel­la auto­mää­räl­lä ei joh­da sii­hen, mitä kokoo­mus sil­lä tavoit­te­lee, vaan vie pikem­min­kin aivan toi­seen suuntaan.

On teh­ty hir­vit­tä­vä ja kal­lis vir­he, kun Jät­kä­saa­reen ja Kala­sa­ta­maan on pako­tet­tu raken­ta­maan auto­paik­ko­ja yli mak­su­ha­luk­kaan kysyn­nän. Las­ku täs­tä tulee suo­raan kau­pun­gil­le kah­ta kaut­ta. Maa­no­mis­ta­ja­na kau­pun­ki mak­saa nuo sato­jen mil­joo­nien arvoi­set auto­pai­kat, kos­ka kal­lis kaa­va kapi­ta­li­soi­tuu maan hin­taan sitä alentaen.

Lisäk­si se tulee alen­ta­maan asu­mis­viih­tyi­syyt­tä kan­ta­kau­pun­gis­sa, ruuh­kaut­ta­maan lii­ken­net­tä ja vai­keut­ta­maan saa­vu­tet­ta­vuut­ta sekä hei­ken­tä­mään vero­poh­jaa, mikä sekin tulee kau­pun­gil­le kalliiksi.

99 vastausta artikkeliin “Helsingin liikenteestä pitäisi jo sopia (2/5): autokaupungissa on slummiutuva keskusta”

  1. Kes­kus­ta­tun­ne­li = vähem­män lii­ken­net­tä kes­kus­tas­sa = käve­ly­kes­kus­ta = hyvä asia.

    Ei ole uskot­ta­vaa väit­tää, että tun­ne­li — joka vie auto­ja pois kes­kus­tan kaduil­ta — lisää auto­ja keskustaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Per­heem­me asuu kan­ta­kau­pun­gis­sa. Aamul­la vien yhden lap­sis­tam­me päi­vä­ko­tiin ja toi­sen esi­kou­luun, kol­mas on jo ylä­as­tei­käi­nen ja kul­kee omin neu­voin kou­luun ja takai­sin. Ilman autoa aamui­nen rul­jans­si las­ten­kul­je­tuk­ses­sa las­ten­rat­tai­neen ja rep­pui­neen päi­vi­neen vei­si mel­kein puo­li­tois­ta tun­tia, ja sama toi­sin­päin. Auton ansios­ta sama ope­raa­tio hoi­tuu 25 minuu­tis­sa. Auto on meil­le vält­tä­mät­tö­myys. Iltai­sin voim­me kul­jet­taa ylä­as­tei­käi­sen lap­sem­me har­ras­tuk­seen, ilman autoa ei tämä onnistuisi. 

    Ilman autoa emme voi­si asua kan­ta­kau­pun­gis­sa. Sää­lik­si käy­vät ne rau­kat, jot­ka saa­vat päi­vä­ko­ti­pai­kan kau­kaa Itä-Hel­sin­gis­tä, kun kau­pun­ki on sat­san­nut lii­an vähän päi­vä­hoi­toon vii­me vuosina. 

    Auto on myös kan­ta­kau­pun­gis­sa monil­le per­heil­le vält­tä­mät­tö­myys. Toi­von todel­la­kin, ettei vih­rei­den kan­na­tus enää täs­tä kas­va, vaik­ka ympä­ris­tö­myön­tei­nen äänes­tä­jä olen aina ollutkin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Auto on huo­no kapine.
    Kyl­lä vaan vir­kis­tyi ja akti­voi­tua Vaa­san­ka­tu­kin kun sii­tä teh­tiin käve­ly­ka­tu Vih­reän aloi­te­toi­min­nan jäl­keen. Kan­saa val­lan vel­loo sii­nä enti­sel­lä ajo­ra­dal­la. Eikö­hän meno vie­lä vil­kas­tu­kin kun pääs­tään loka-mar­ras­kuu­hun? Ja kivi­jal­kay­rit­tä­jät kiittävät…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Auton ansios­ta sama ope­raa­tio hoi­tuu 25 minuutissa.”

    Se hoi­tuu kah­den asian ansios­ta: (1) että teil­lä on auto, ja (2) että puo­lel­la kau­pun­gin­osan­ne asuk­kais­ta ei ole autoa.

    Jon­kin minul­le tun­te­mat­to­man päät­te­ly­ket­jun seu­rauk­se­na kui­ten­kin kan­na­tat poli­tiik­kaa, että kes­kus­ta-asu­jil­la­kin auton käyt­tö lisään­tyi­si, ja siten ruuh­kat kas­vai­si­vat ja sinun­kin aamu­ru­tii­ni­si venyi­si pal­jon pidem­mäk­si kuin 25 minuuttia.

    Osmon kir­joi­tuk­sen point­ti oli, että ruuh­ka­ton kes­kus­ta oli­si autoi­li­joi­den­kin etu. Siis nii­den jot­ka jat­kai­si­vat autoilua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Tuot­ta­vat ihmi­set tar­vit­se­vat yleen­sä auto­ja Hel­sin­gin mal­liin suun­ni­tel­lus­sa kau­pun­gis­sa. Itä-Hel­sin­gis­sä on uudeh­ko­ja talo­ja sekä raken­teel­la ole­via jois­sa on vain kol­mas­osa tar­vit­ta­vis­ta park­ki­pai­kois­ta. Kun siel­lä ei myös­kään ole asu­kas­py­sä­köin­ti-mah­dol­li­suut­ta niin­kuin kes­kus­tas­sa on, voi näis­sä talois­sa asua vain elä­ke­läi­set ja työttömät.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Aina saa lukea näi­tä stoo­re­ja kuin­ka “auto on meil­le niin vält­tä­mä­tön kun pitää ajaa sin­ne ja tän­ne”. Jos jos­kus pysäh­tyi­si miet­ti­mään sitä että ehkä se auto on juu­ri se syy ja seu­raus sii­hen suhaamiseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Juha­ni: kuu­los­taa sil­tä, että auto on tosi­aan­kin sinul­le välttämätön. 

    Suu­rim­mal­la osal­la ihmi­sis­tä päi­vit­täi­nen logis­tiik­ka on kui­ten­kin sinun tapaus­ta­si yksin­ker­tai­sem­paa ja sen joh­dos­ta hoi­det­ta­vis­sa ilman autoa. 

    En usko, että kukaan vih­reis­tä­kään halu­aa autoi­lua kieltää.
    On kui­ten­kin kaik­kien etu, että kau­pun­gis­sa aje­taan mah­dol­li­sim­man vähän sel­lais­ta ajoa, joka ei ole vält­tä­mä­tön­tä. Sen suun­tais­ta poli­tiik­kaa kan­nat­taa suo­sia myös nii­den, jot­ka autoa päi­vit­täin tar­vit­se­vat, kos­ka se vähen­tää tur­haa lii­ken­net­tä tar­peel­li­sen lii­ken­teen tieltä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Kes­kus­ta­tun­ne­li = vähem­män lii­ken­net­tä kes­kus­tas­sa = käve­ly­kes­kus­ta = hyvä asia.

    Kes­kus­tan pää­see jo nyt ohit­ta­maan kehä­tei­tä yms. väy­liä pitkin.

    Kes­kus­ta­tun­ne­lia vas­taan minul­la ei oikeas­taan ole mitään muu­ta kuin se, että se, kuten yksi­kään muu­kaan auto­tun­ne­li kos­kaan mis­sään, ei iki­päi­vä­nä mak­sai­si itse­ään takai­sin, joten samat rahat kan­nat­taa lait­taa johon­kin jär­ke­väm­pään. Ja sil­lä rahal­la saa pal­jon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Juha­ni Lah­ti­nen: Ilman autoa emme voi­si asua kantakaupungissa.

    Mik­si mui­den ihmis­ten pitäi­si mak­saa tei­dän asuin­paik­ka­va­lin­nas­ta koi­tu­vat kus­tan­nuk­set? Minus­ta on ihan luon­nol­lis­ta, että nen ihmi­set jot­ka eivät pär­jää ilman autoa asu­vat siel­lä mis­sä auton säi­ly­tys on halvempaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Komp­paan kirjoittajaa.

    Vih­reis­sä on pal­jon nuo­ria ja vähän elä­män­ko­ke­mus­ta omaa­via. Tai­taa olla myös sem­moi­sia jot­ka ei ole lap­sia kovin paljoa.

    Vaik­ka on niin kiva aja­tel­la vain itse­ään, tar­vi­taan Suo­meen lap­sia ja per­hei­tä jot­ka hank­ki­vat lap­sia. Ei oli­si kes­tä­vyys vajet­ta jos yksi suku­pol­vi ei oli­si jo aja­tel­lut vain omaa napaan­sa, eikä hank­ki­nut kol­mea las­ta vaik­ka se oli­si ollut mah­dol­lis­ta. Sik­si kol­me kos­ka aina osa ihmi­sis­tä ei vain saa lap­sia vaik­ka haluai­si. Muis­tan vie­lä ‑80-luvul­la ihan viral­li­ses­ti todis­te­tun ettei lap­sia tar­vi­ta, kyl­lä kaik­ki menee hyvin. Joku voi­si kai­vaa esil­le nämä koloi­hin­sa pii­lou­tu­nee ennus­ta­jat ker­to­maan miten­kä lopul­ta kävi­kään. Ehkä pals­tan pitä­jä muis­taa ketä he olivat.

    Lap­si­per­hei­den asu­mis­ta ja oloa pitää kai­kin kei­noin hel­pot­taa. Hei­tä pitää kuun­nel­la. Hei­dän pitää olla mah­dol­lis­ta asua myös kau­pun­kien keskustoissa.

    Pois vih­rey­den nimeen ver­hot­tu omaan napaan tui­jot­ta­mi­nen. Hyvää ympä­ris­tö ja kes­tä­vää elä­mis­tä pitää kehit­tää myös kan­sa­kun­nan kan­nal­ta kestävästi. 

    Juha­ni Lah­ti­nen:
    Per­heem­me asuu kan­ta­kau­pun­gis­sa. Aamul­la vien yhden lap­sis­tam­me päi­vä­ko­tiin ja toi­sen esi­kou­luun, kol­mas on jo ylä­as­tei­käi­nen ja kul­kee omin neu­voin kou­luun ja takai­sin. Ilman autoa aamui­nen rul­jans­si las­ten­kul­je­tuk­ses­sa las­ten­rat­tai­neen ja rep­pui­neen päi­vi­neen vei­si mel­kein puo­li­tois­ta tun­tia, ja sama toi­sin­päin. Auton ansios­ta sama ope­raa­tio hoi­tuu 25 minuu­tis­sa. Auto on meil­le vält­tä­mät­tö­myys. Iltai­sin voim­me kul­jet­taa ylä­as­tei­käi­sen lap­sem­me har­ras­tuk­seen, ilman autoa ei tämä onnistuisi. 

    Ilman autoa emme voi­si asua kan­ta­kau­pun­gis­sa. Sää­lik­si käy­vät ne rau­kat, jot­ka saa­vat päi­vä­ko­ti­pai­kan kau­kaa Itä-Hel­sin­gis­tä, kun kau­pun­ki on sat­san­nut lii­an vähän päi­vä­hoi­toon vii­me vuosina. 

    Auto on myös kan­ta­kau­pun­gis­sa monil­le per­heil­le vält­tä­mät­tö­myys. Toi­von todel­la­kin, ettei vih­rei­den kan­na­tus enää täs­tä kas­va, vaik­ka ympä­ris­tö­myön­tei­nen äänes­tä­jä olen aina ollutkin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Kes­kus­ta näi­vet­tyy jo sen­kin takia, ettei siel­lä ole mitään muu­ta toi­min­taa kuin kaup­po­ja. Maka­sii­nien­kin toi­min­ta lop­pui jo aiko­ja sit­ten. Ihmis­ten omas­ta aloit­tees­ta syn­ty­vä toi­min­ta halu­taan aina siir­tää jon­ne­kin pois häi­rit­se­mäs­tä. Kes­kus­ta on “bis­ne­se­rä­maa­ta”, joka on aika ankean näköis­tä kun kau­pat mene­vät kiin­ni. Välil­lä vähän “myön­tä­tun­toi­se­na” kat­se­len turis­te­ja, jot­ka ovat eksäh­tä­neet tän­ne sil­loin kun on joku pyhä tms. ja kes­kus­ta on aivan kuollut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Autoi­lun vält­tä­mät­tö­myys kes­kus­tan lap­si­per­heil­le perus­tuu sii­hen, että kau­pun­ki on jo vuo­sien ajan aliar­vioi­nut roi­mas­ti kes­kus­tas­sa asu­vien lap­si­per­hei­den mää­rän. Arvio on perus­tu­nut olet­ta­muk­sel­le, ettei­vät lap­si­per­heet halua asua kes­kus­tas­sa, kos­ka siel­lä on mm. niin pal­jon liikennettä.

    Ali­mi­toi­tet­tui­hin päi­vä­hoi­to­pal­ve­lui­hin vetoa­mal­la Juha­ni ja Jou­ni yrit­tä­vät perus­tel­la mik­si kes­kus­ta-autoi­lua on edis­tet­tä­vä. En tie­dä mitä ihmeen isä­lo­giik­kaa tämä on, kos­ka minus­ta pal­jon ilmei­sem­pi rat­kai­su oli­si pykä­tä enem­män päi­vä­ko­te­ja ja esi­kou­lu­ja kes­kus­taan. Este­hän on lähin­nä hallinnollinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Juha­ni Lah­ti­nen:
    Per­heem­me asuu kan­ta­kau­pun­gis­sa. Aamul­la vien yhden lap­sis­tam­me päi­vä­ko­tiin ja toi­sen esi­kou­luun, kol­mas on jo ylä­as­tei­käi­nen ja kul­kee omin neu­voin kou­luun ja takai­sin. Ilman autoa aamui­nen rul­jans­si las­ten­kul­je­tuk­ses­sa las­ten­rat­tai­neen ja rep­pui­neen päi­vi­neen vei­si mel­kein puo­li­tois­ta tun­tia, ja sama toi­sin­päin. Auton ansios­ta sama ope­raa­tio hoi­tuu 25 minuu­tis­sa. Auto on meil­le vält­tä­mät­tö­myys. Iltai­sin voim­me kul­jet­taa ylä­as­tei­käi­sen lap­sem­me har­ras­tuk­seen, ilman autoa ei tämä onnistuisi. 

    Ilman autoa emme voi­si asua kan­ta­kau­pun­gis­sa. Sää­lik­si käy­vät ne rau­kat, jot­ka saa­vat päi­vä­ko­ti­pai­kan kau­kaa Itä-Hel­sin­gis­tä, kun kau­pun­ki on sat­san­nut lii­an vähän päi­vä­hoi­toon vii­me vuosina. 

    Auto on myös kan­ta­kau­pun­gis­sa monil­le per­heil­le vält­tä­mät­tö­myys. Toi­von todel­la­kin, ettei vih­rei­den kan­na­tus enää täs­tä kas­va, vaik­ka ympä­ris­tö­myön­tei­nen äänes­tä­jä olen aina ollutkin.

    Auto ei ole kan­ta­kau­pun­gis­sa vält­tä­mät­tö­myys. Toki se jos­kus hel­pot­taa asioi­ta, mut­ta ilman sitä­kin tulee toi­meen. Itse asun kan­ta­kau­pun­gis­sa, menen jäl­ki­kas­vun kans­sa jou­ko­bus­sil­la päi­vä­ko­tiin, siel­tä busil­la kes­kus­taan ja vie­lä met­rol­la pari pysäk­kiä ja töis­sä ollaan. Tun­ti menee. Kuu­los­taa han­ka­lal­ta, mut­ta ei se sitä ole, kun jul­ki­nen lii­ken­ne toimii.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Osmo, vas­tus­tat auto­ja nyt ihan peri­aat­tees­ta. Mei­dän kah­den hen­gen talou­des­sa on kak­si autoa. Jos molem­mil­le autoil­le oli­si tal­li tai edes hal­li­paik­ka lähel­lä, oli­si­vat autot entis­tä­kin useam­min siel­lä. Nyt kadun sii­vous ja auraus jne. manöö­ve­rit aiheut­ta­van sen, että autoa on joka tapauk­ses­sa siir­ret­tä­vä, niin sil­loin sen saman tien ottaa töihin. 🙂

    Kes­kus­tan tilan­net­ta en tar­kas­ti tun­ne, mut­ta Töö­lös­sä on lukui­sia enti­siä auto­hal­le­ja muu­tet­tu lii­ke­ti­loik­si. Eli vas­tus­ta­mal­la auto­hal­lien raken­ta­mis­ta vas­tus­tat samal­la elä­vää, toi­mi­vaa kau­pun­kia, kos­ka alu­eel­le ei teh­dä riit­tä­väs­ti toi­mi­ti­lo­ja kau­pal­le ja pienteollisuudelle. 😉

    Jot­ta kau­pun­ki eläi­si, on siel­lä olta­va pal­ve­lu­ja ja kaup­paa. Pal­ve­lui­den eli­neh­to­ja taas on kak­si: joil­lek­kin pal­ve­luil­le tär­kein­tä on riit­tä­vä asia­kas­poh­ja alu­eel­la. Asia­kas­poh­ja tar­koit­taa sekä asuk­kai­ta että (val­ko­kau­lus-) työ­paik­ko­ja. Tämän takia lähiöt oli­vat tuhoon tuo­mit­tu idea.

    Toi­sil­le pal­ve­luil­le taas asiak­kai­den saa­vu­tet­ta­vuus on eli­neh­to, eli pai­kal­le tulee pääs­tä sekä jul­ki­sil­la että hen­ki­lö­au­tol­la. Sen takia kadun­var­si­paik­ko­jen varaa­mi­nen asuk­kail­le ei ole edes asuk­kai­den etu! 😀 Asuk­kai­den autot on saa­ta­va koh­tuu­hin­tai­ses­ti talo­jen alle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kal­le. Uskot­ko markkinatalouteen?
      Jos lukui­si auto­hal­le­ja on muu­tet­tu lii­ke­ti­loik­si, nii­tä tar­vi­taan lii­ke­ti­loi­na enem­män kuin auto­hal­lei­na. Autoi­li­jat nyt vain eivät pidä autoi­lua kui­ten­kaan niin tär­keä­nä, että mak­sai­si­vat auto­pai­kois­taan enem­män kuin lii­ke­ti­lat niis­tä mak­sa­vat. Ker­ro hyvä syy, mik­si tähän tar­vit­tai­siin (kom­mu­nis­tis­ta) yhteis­kun­nal­lis­ta interventiota?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Vir­ta­nen:
    Kes­kus­ta­tun­ne­li = vähem­män lii­ken­net­tä kes­kus­tas­sa = käve­ly­kes­kus­ta = hyvä asia.

    Ei ole uskot­ta­vaa väit­tää, että tun­ne­li – joka vie auto­ja pois kes­kus­tan kaduil­ta – lisää auto­ja keskustaan.

    No aina­kin sitä tun­ne­lia kaup­paa­van vir­ka­mies­kun­nan las­kel­mis­sa auto­jen mää­räs­sä katu­ver­kos­sa ei tapah­du juu­ri mitään muu­tos­ta. Kehot­tai­sin myös het­ken poh­ti­maan sii­tä, että pal­jon­ko koh­tei­ta joi­hin joku on sil­lä autol­la menos­sa on maan alla.

    Oden vas­ta-argu­ment­ti on että vir­ka­mies­kun­ta on han­na­rei­ta, sul­kee vaan reip­paas­ti vas­taa­vas­ti katu­ja, niin kyl­lä sil­le tun­ne­lil­le löy­tyy mak­su­ha­lui­sia käyt­tä­jiä. Täs­sä on vaan mm. sel­lai­nen ongel­ma, että tuol­lai­nen rat­kai­su ei kyl­lä paran­na kes­kus­tan saa­vu­tet­ta­vuut­ta hen­ki­lö­au­tol­la, ja samas­ta syys­tä se vali­tet­ta­vil­la ja val­lit­se­vil­la las­ken­ta­ta­voil­la ei ole kannattava.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Olen ilkeä, mut­ta noin nyrk­ki­sään­tö­nä kun auto­po­li­tii­ses­sa kes­kus­te­lus­sa mai­ni­taan lap­si­per­he, niin toden­nä­köi­ses­ti lop­pu on suh­teel­li­suu­den­ta­ju­ton­ta pup­pua. Näin sik­si että lii­ken­ne­jär­jes­tel­män tasol­la (ruuh­kau­tu­mi­nen, park­ki­paik­ko­jen saa­ta­vuus, jne.) kysy­mys on mas­sois­ta ja sii­tä miten he kulkevat.

    Lap­si­per­hei­tä mer­ki­tyk­ses­sä talou­des­sa asuu alai­käi­nen on Hel­sin­gis­sä 23% asun­to­kun­nis­ta, kon­ser­va­tii­vi­sem­min kak­si aikuis­ta ja kaka­roi­ta on 16% koti­ta­louk­sis­ta. Sil­lä että nämä per­heet autoi­le­vat enem­män kuin hel­sin­ki­läi­set kes­ki­mää­rin, on ehkä jokusen pro­sen­tin vai­ku­tus auto­jen osuu­teen hen­ki­lö­lii­ken­tees­tä. Ei täl­lä voi perus­tel­la sitä että esi­mer­kik­si joka iki­sel­le asun­nol­le pitäi­si olla park­ki­paik­ka, ja jos nyt jos­tain syys­tä halu­taan tukea nime­no­maan lap­si­per­hei­den autoi­lua, niin se toki kan­nat­taa teh­dä suo­raan vaik­ka­pa jol­lain alen­nus­kor­til­la pysäköintimaksuista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Juha­ni Lah­ti­nen: Per­heem­me asuu kan­ta­kau­pun­gis­sa. Aamul­la vien yhden lap­sis­tam­me päi­vä­ko­tiin ja toi­sen esi­kou­luun, kol­mas on jo ylä­as­tei­käi­nen ja kul­kee omin neu­voin kou­luun ja takai­sin. Ilman autoa aamui­nen rul­jans­si las­ten­kul­je­tuk­ses­sa las­ten­rat­tai­neen ja rep­pui­neen päi­vi­neen vei­si mel­kein puo­li­tois­ta tun­tia, ja sama toi­sin­päin. Auton ansios­ta sama ope­raa­tio hoi­tuu 25 minuutissa.

    Aika kau­ka­na ovat teil­lä kan­ta­kau­pun­gis­sa päi­vä­ko­dit, jos mat­kaan meni­si puo­li­tois­ta tun­tia kävel­len tai jul­ki­sel­la lii­ken­teel­lä (pol­ku­pyö­rä lie­nee mah­do­ton aja­tus). Sii­tä pyyh­keet var­hais­kas­va­tus­vi­ras­tol­le, että molem­mil­le lap­sil­le pitäi­si kyl­lä jär­jes­tää hoi­to­paik­ka samas­ta päi­vä­ko­dis­ta (täs­sä tapauk­ses­sa eska­ril­li­ses­ta sellaisesta).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Työ­ni hoi­ta­mi­nen vaa­tii autoa (~400km/kk + koti-työ­siir­ty­mät ~45km), joten en usko, että työ­nan­ta­ja­ni ilah­tui­si, että käyt­täi­sin ~vii­kon työ­tun­nit pyö­räi­le­mäl­lä työ­ai­ka­na. Työ­au­toa se ei kui­ten­kaan tar­joa, joka on ihan yleis­tä minun alal­la. Asun ja työs­ken­te­len PK-seudulla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Esim Van­taal­la näy­te­tään panos­tet­ta­van park­ki­paik­koi­hin jopa kuorma-autoille.(minullakin on autos­sa arviol­ta 700kg työ­ka­lu­ja ja tar­vik­kei­ta). Autoi­lu on aihe joka täl­lä pals­tal­la aina muut­tuu romant­ti­sek­si “satui­lik­si”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. 1. Tie hyö­dyn­ne­tään tehok­kaim­min ns. kau­pun­ki­bu­le­var­di­na, jos­sa nopeus on n.50km/h. Hait­to­jen vähen­tyes­sä raken­nuk­set voi­daan tuo­da lähem­mäk­si tie­tä. Mik­si Hgin lähes­ty­mis­väy­lien ja kehien nopeus on 80km/h?

    2. Polt­to­moot­to­ri­au­to­kin on hie­no väli­ne, kun sisäl­lä on 4–5 ihmis­tä ja tava­rat. Pk-seu­dul­la autos­sa lie­nee nyky­ään kes­ki­mää­rin <1.5 ihmis­tä. “Älyk­kääl­lä” lii­ken­teel­lä mat­kus­ta­jien mää­rä voi­tai­siin monin­ker­tais­taa. Sen kehit­tä­mi­ses­sä oli­si enti­sil­le nokia­lai­sil­le töi­tä. Aika pit­käl­le voi­si pääs­tä vaik­ka­pa kau­pun­ki­tun­ne­lin hinnalla.

    3. Säh­kö­au­ton luva­taan rat­kai­se­van mon­ta ongel­maa, mut­ta sitä mark­ki­noi­daan 2 ton­nin tank­ki­na, jos­sa mat­kus­taa yksi ihmi­nen. Mis­sä on 1–2 hen­gen ver­sio, joka puo­lit­tai­si ajo­kais­tan levey­den tar­peen? Poh­jo­las­sa mat­kus­ta­jien ja akku­jen vaa­ti­ma läm­pö pitä­nee kui­ten­kin tuot­taa polttamalla

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    …Autoi­li­jat nyt vain eivät pidä autoi­lua kui­ten­kaan niin tär­keä­nä, että mak­sai­si­vat auto­pai­kois­taan enem­män kuin lii­ke­ti­lat niis­tä maksavat… 

    Mark­ki­na­ta­lous on ihmeel­lis­tä. Kun kau­pun­ki “myy” ilmai­sek­si kadun­var­si­paik­ko­ja, ei syn­ny muu­ta pai­koi­tus­mah­dol­li­suut­ta kau­pal­li­sel­ta poh­jal­ta. Jos halut­tai­siin ohja­ta asuk­kai­den autot pois kadun var­sil­ta, on yksi mah­dol­li­suus teh­dää se nos­ta­mal­la kadun­var­si­pai­koi­tuk­sen hin­taa. Sata­sen koro­tus­ten sijas­ta, minus­ta ensi­vuon­na voi siir­tää pilk­kua vähän. Tämä vaa­tii toki sen, että samal­la kaa­voi­te­taan mah­dol­li­suuk­sia raken­taa autohalleja. 

    Tans­kas­sa on asun­nol­le olta­va yksi­se­lit­tei­ses­ti auto­paik­ka. Ensi­si­jai­ses­ti pai­kan on olta­va auto­tal­li, tois­si­jai­ses­ti kel­paa auto­hal­li. Se vähen­tää oleel­li­ses­ti rikol­li­suut­ta. Asuin mel­kein pari­kym­men­tä vuot­ta Espoon suun­nal­la. Autoo­ni teh­tiin sinä aika­na kak­si ker­taa kili­ka­li­keik­ka ja ker­ran se varas­tet­tiin kuu­kau­dek­si (Kal­lioon) -> vai­ku­tuk­set vakuu­tus­mak­sui­hin! Nii­nä vuo­si­na kuin autol­le oli auto­tal­li, ei se kär­si­nyt ker­taa­kaan, eikä minul­ta men­nyt sitä paria kol­mea päi­vää asioi­den selvittelyyn!!

    Lyhy­tai­kai­nen kadun­var­si­pai­koi­tus taas on eli­neh­to kau­pal­le tai pal­ve­lul­le. Haluam­me­ko pal­ve­lui­ta Hel­sin­kiin? Minä haluan pal­ve­lui­ta tän­ne ja edel­ly­tyk­se­nä sil­le on edul­li­nen auto­paik­ka minul­le sekä monel­le muulle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kal­le. Uskot­ko markkinatalouteen?
    :
    Ker­ro hyvä syy, mik­si tähän tar­vit­tai­siin (kom­mu­nis­tis­ta) yhteis­kun­nal­lis­ta interventiota? 

    Nyt jos ongel­ma on oikeas­ti tämä “kom­mu­nis­ti­nen inter­ven­tio” niin var­mas­ti teet sit­ten kaik­ke­si sen saman pois­ta­mi­sek­si hel­sin­gin kau­pun­gin jouk­ko­lii­ken­teel­tä. (Kun kau­pun­ki mak­saa yli puo­let lipun kustannuksesta.)

    Veik­kaan että et tee. 

    En usko ongel­man oikeas­ti ole­van tämä “kom­mu­nis­ti­nen inter­ven­tio” vaan se ettei se inter­ven­tio koh­dis­tu vih­rei­den kan­nat­ta­maan asiaan.

    Toi­sin sanoen, kir­joi­tuk­ses­sa on kyse poliit­ti­ses­ta retoriikasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Mun mie­les­tä­ni on vää­rin osoi­tel­la sor­mia lähiöis­sä asu­via koh­taan. Lähiöis­sä asu­vat enem­mis­tö lap­si­per­heis­tä, kos­ka lähiöt ovat sopi­vam­pi ja edul­li­sem­pi eli­nym­pä­ris­tö heil­le. kan­ta­kau­pun­gis­sa asuu enem­mis­tö sin­kuis­ta ja hyvin suu­ri osa elä­ke­läi­sis­tä. Täl­lai­nen on työn­ja­ko useim­mis­sa euroop­pa­lai­sis­sa suurkaupungeissa. 

    Autoi­lua kan­ta­kau­pun­gis­sa voi­daan vähen­tää raken­ta­mal­la luo­teis-ete­lä­suun­tai­nen met­ro joko Pisa­ra-radan osa­na tai koko­naan eril­lään sekä jo ennen sitä peri­mäl­lä tie­tul­le­ja kes­kus­taan pyr­ki­vil­tä autoilijoilta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Mik­si mui­den ihmis­ten pitäi­si sub­ven­toi­da jouk­ko­lii­ken­teen käyttäjiä???

    KKK: Mik­si mui­den ihmis­ten pitäi­si mak­saa tei­dän asuin­paik­ka­va­lin­nas­ta koi­tu­vat kustannukset?Minusta on ihan luon­nol­lis­ta, että nen ihmi­set jot­ka eivät pär­jää ilman autoa asu­vat siel­lä mis­sä auton säi­ly­tys on halvempaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Kal­le
    Lyhy­tai­kai­nen kadun­var­si­pai­koi­tus taas on eli­neh­to kau­pal­le tai pal­ve­lul­le. Haluam­me­ko pal­ve­lui­ta Hel­sin­kiin? Minä haluan pal­ve­lui­ta tän­ne ja edel­ly­tyk­se­nä sil­le on edul­li­nen auto­paik­ka minul­le sekä monel­le muulle. 

    Just just. Vähän niin­kuin Stock­mann ja Sokos kär­si­vät täs­tä kadun­var­si­pai­koi­tuk­sen puut­tees­ta. Se tun­tuu ole­van niil­le suo­ras­taan elinehto.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hyvä, sinul­le auto on vält­tä­mä­tön ja var­maan lukui­sil­le muil­le­kin. Se ei tar­koi­ta, että se oli­si vält­tä­mä­tön kai­kil­le. Sik­si monet nuo­ret eivät han­ki autoa, eivät­kä edes ajo­kort­tia Helsingissä. 

    Kom­ment­ti­ni kri­ti­soi­kin lähin­nä sitä kuin­ka hel­pos­ti kans­saih­mi­set tun­tu­vat tie­tä­vän kuka autoa tar­vit­see ja kuka ei. Yleis­tä­mi­nen on help­poa. Autoi­lua ei vähen­nä myös­kään se, että kovin­kaan kau­ak­si ei tar­vit­se kotoa läh­teä, kun auto tulee hal­vem­mak­si vain 1–2 mat­kus­ta­jan las­til­la esim. junaan verrattuna.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Kal­le: Jos halut­tai­siin ohja­ta asuk­kai­den autot pois kadun var­sil­ta, on yksi mah­dol­li­suus teh­dää se nos­ta­mal­la kadun­var­si­pai­koi­tuk­sen hin­taa. Sata­sen koro­tus­ten sijas­ta, minus­ta ensi­vuon­na voi siir­tää pilk­kua vähän. Tämä vaa­tii toki sen, että samal­la kaa­voi­te­taan mah­dol­li­suuk­sia raken­taa autohalleja. 

    Luu­len, että tuo sopi­si vih­reäl­le val­tuus­to­ryh­mäl­le hyvin. Siis radi­kaa­li kadun­var­si­py­sä­köin­nin hin­nan koro­tus. (vaik­ka nyt ei ihan edes täy­del­lä deka­dil­la — saa­ko nii­tä sii­ten pois­taa käy­tös­tä, jos nii­den havai­tan jää­vän osit­tain tyhjäksi?) 

    Täs­men­täi­sin vie­lä, että kau­pun­gin oli­si siis annet­ta­va lupa auto­hal­lin raken­ta­mi­seen haluk­kail­le? Sen ei tar­vit­si­si raken­taa nii­tä itse tai mää­rä­tä talo­yh­tiö tai sel­lai­sen raken­nut­ta­ja sel­lai­nen tai sel­lai­sen osa kustantamaan?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Minus­ta täs­sä on kyse vie­lä­kin suu­rem­mas­ta asias­ta kuin auto­jen vie­mäs­tä tilasta.

    Kysy­mys mie­les­tä­ni kuu­luu, että mitä auto­jen tilalle?

    Miten ihmi­set saa­daan tule­maan keskustaan?

    Oli­si­ko kes­kus­ta ilman auto­ja enti­ses­tään­kin tyhjempi?

    Suo­ma­lai­sen kau­pun­gin kes­kus­tas­sa, Hel­sin­ki mukaan luet­tu­na, on ne tutut ket­ju­jen liik­keet, ket­ju­jen ravin­to­lat, apteek­ki, alko, rau­ta­tie­a­se­ma- ja linja-autoasema.

    Ihmi­set juo­vat alko­ho­lin­sa nyky­ään pää­osin koto­na, kos­ka “räkä­lät” eivät hir­veäs­ti hou­ku­ta ja “laa­du­kas­ta” alko­ho­lia saa hal­val­la kotiin.

    Ostok­set suju­vat hel­pom­min netis­sä ja suu­res­sa automarketissa. 

    Itsea­sias­sa se auto­mar­ket­ti on sel­lai­nen, kuin viih­tyi­sän kes­kus­tan pitäi­si olla. Aina­kin osa näis­tä on var­sin onnis­tui­nei­ta, siel­lä on “pää­ka­tu”, jon­ne tul­laan pää­ovis­ta, kau­pan kas­sal­ta ja sen var­rel­la on sit­ten mui­ta liik­kei­tä, kah­vi­loi­ta ja ruo­ka­paik­ko­ja­kin. Ei ole lii­ken­teen­me­lua, eikä saas­tei­ta. Ihmis­vi­li­nää riit­tää. Ainoa hait­ta on ettei aurin­gon­va­loa näe.

    Itse­kin asioin Tam­pe­reel­la suu­res­sa auto­mar­ke­tis­sa, jon­ne ajan pyö­räl­lä. Siel­lä on hyvä pyö­rä­te­li­ne katok­sen alla, pos­ti­au­to­maat­ti, laa­jan vali­koi­man ruo­ka­kaup­pa ja var­sin­kin kala­tis­ki, ja niin edel­leen. Samas­ta kau­pas­ta löy­tyy myös ihan hyvä ret­kei­ly­osas­to ja taloustavaraosasto.

    Kun ver­taan enti­sen koti­kau­pun­ki­ni kes­kus­taa, Tam­pe­reen kes­kus­taa ja Hel­sin­gin kes­kus­taa klo 17–18 jäl­keen arki-ilta­na niin aika kuol­lut­ta se on jokai­ses­sa kol­mes­sa paikassa.

    Elo­ku­via­kin kat­so­taan hyvin pit­käl­ti koti­teat­te­reis­sa, musii­kis­ta puhumattakaan. 

    Jos ihan kek­si­mäl­lä pitäi­si kek­siä mik­si men­nä kes­kus­taan niin ei tule oikein muu­ta mie­leen kuin bus­sin vaih­ta­mi­nen, ohi aja­mi­nen jon­nek­kin muu­al­le menos­sa olles­sa tai teat­te­riin meneminen.

    En usko että pel­käl­lä auto­jen pois­ta­mi­sel­la kes­kus­tat puh­kea­vat kuk­kaan, kyl­lä siel­lä pitää olla jokin syy mik­si men­nä sin­ne. Nyky­ään kun ei tar­vit­se men­nä kah­vi­laan tapaa­maan tut­ta­via, vaan voi jutel­la sosi­aa­li­sen median kaut­ta tai vaik­ka­pa Skypellä.

    Toi­saal­ta, jos kes­kus­tas­ta saa­tai­siin asu­mis­ta aja­tel­len viih­tyi­säm­pi alue ja myös lap­si­per­heet otet­tai­siin hyvin huo­mioon, esi­mer­kik­si raken­ta­mal­la leik­ki- ja lii­kun­ta­paik­ko­ja myös kes­kus­toi­hin niin asia voi­si muut­tua. Eri­lai­sia katok­sia kävelykatuineen.

    Mut­ta, edel­leen­kin on ongel­ma­na se, että miten ihmi­set ja elin­kei­not nyky­ai­ka­na saa­daan hou­ku­tel­tua kes­kus­toi­hin? Kun ne ovat kui­ten­kin kadon­neet siel­tä “luon­nol­li­sen talous­ke­hi­tyk­sen” nimissä.

    Kes­kus­tat ovat ahtai­ta ja siten tie­tys­ti auto­jen pois­ta­mi­nen toi­si tilaa muil­le, jota kan­nat­taa var­mas­ti osit­tain kokeil­la. Ehkä vaik­ka muu­ta­man kadun kokei­lu­na. Itse pidän kyl­lä pal­jon eri­lai­sis­ta käve­ly­ka­duis­ta, joi­den reu­noil­la ole­vat kah­vi­lat ja liik­keet ovat “avoi­mia” kadulle.

    Toi­saal­ta, meil­lä­hän on jo tori- ja kaup­pa­hal­li­kult­tuu­ri. Toi­mi­si­vat­ko käve­ly­ka­dut ja riit­täi­si­kö niil­le asiakkaita?

    Mihin­kään yksi­tyis­koh­tiin minun on tur­ha men­nä, kun on kyse Hel­sin­gis­tä, jota tun­nen kovin huonosti. 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Rii­dan ovat rat­kais­seet lähiöis­tä äänen­sä saa­vat dema­rit yleen­sä auto­jen hyväk­si, kos­ka lähiöis­sä auto on aika luon­nol­li­nen asia.

    Jos Hel­sin­ki yhdis­tyy Van­taa ja/tai Espoon kans­sa, niin tämän jäl­keen kan­ta­kau­pun­gin asiois­ta pää­te­tään entis­tä suu­rem­mas­sa mää­rin lähiöis­tä käsin. Aja­tus on var­sin huolestuttava.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Se hoi­tuu kah­den asian ansios­ta: (1) että teil­lä on auto, ja (2) että puo­lel­la kau­pun­gin­osan­ne asuk­kais­ta ei ole autoa.

    Jon­kin minul­le tun­te­mat­to­man päät­te­ly­ket­jun seu­rauk­se­na kui­ten­kin kan­na­tat poli­tiik­kaa, että kes­kus­ta-asu­jil­la­kin auton käyt­tö lisään­tyi­si, ja siten ruuh­kat kas­vai­si­vat ja sinun­kin aamu­ru­tii­ni­si venyi­si pal­jon pidem­mäk­si kuin 25 minuuttia.

    Kyl­lä ihan tun­ne­tun ja ymmär­ret­tä­vän päät­te­ly­ket­jun seu­rauk­se­na las­ten­hoi­to­paik­ko­jen sijain­ti (tai kah­den hoi­to­pai­kan eri sijain­ti) joh­taa jouk­ko­lii­ken­teen käy­tön mah­dot­to­muu­teen. Ja sama pätee myös esi­kau­pun­kei­hin, kah­del­la bus­sil­la päi­vä­hoi­toon ei ole tol­kul­li­nen vaihtoehto.

    Suun­nit­te­lul­la voi­si enna­koi­da ja rat­kais­ta täl­lai­sia, mitä ymmär­rän Soi­nin­vaa­ran usein ehdottavan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Opti­maa­li­nen kau­pun­ki­ra­ken­ne on asu­tus­kes­kus (ydin) — pal­ve­lu­ke­hä — asu­tus­ke­hä — pal­ve­lu­ke­hä — jne. 

    Kukin pal­ve­lu­ke­hä on hyvin saa­vu­tet­ta­vis­sa sekä sisem­mäs­tä että sitä seu­raa­vas­ta ulom­mas­ta asu­tus­ke­häs­tä. Lii­ken­ne­verk­ko muo­dos­tuu säde- ja kehäväylistä.

    Se mikä jää puut­tu­maan on “sek­si­käs” yksi ydin joka on help­po miel­tää ja mark­ki­noi­da. Onko suu­ri­kin murhe?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Kone-Kal­le: Kyl­lä ihan tun­ne­tun ja ymmär­ret­tä­vän päät­te­ly­ket­jun seu­rauk­se­na las­ten­hoi­to­paik­ko­jen sijain­ti (tai kah­den hoi­to­pai­kan eri sijain­ti) joh­taa jouk­ko­lii­ken­teen käy­tön mah­dot­to­muu­teen. Ja sama pätee myös esi­kau­pun­kei­hin, kah­del­la bus­sil­la päi­vä­hoi­toon ei ole tol­kul­li­nen vaihtoehto.

    Täy­sin samaa mieltä!
    Itse kokei­lin kah­den lap­sen yksin­huol­ta­ja­na parin vuo­den ajan jul­ki­sel­la lii­ken­teel­lä kulkemista.
    Työ + tar­ha­mat­koi­hin meni päi­väs­sä noin kol­me tun­tia ja vi***us yltyi lopul­ta niin pahak­si, että ostin auton ja vi***us lop­pui. Kun lap­set meni­vät kou­luun, vaih­doin auton fil­la­riin. Asuin­paik­ka­na oli Ruo­ho­lah­ti, tar­ha­pai­kat Kam­pis­sa ja Puna­vuo­res­sa, ja työ­paik­ka Espoossa.

    Omal­la autol­la kul­ke­mi­nen tuli sitä­pait­si hal­vem­mak­si, kun kilo­met­re­jä oli vähän ja välis­sä seu­tu­li­pun raja.

    Jul­ki­nen lii­ken­ne on muka­vuu­del­taan edes suu­rin­piir­tein kil­pai­lu­ky­kyi­nen auton kans­sa vas­ta sil­loin, kun se on autoi­lua kal­liim­paa, ja toi­saal­ta hin­nal­taan se on kil­pai­lu­ky­kyi­nen vas­ta sil­loin, kun se on autoa niin pal­jon epä­mu­ka­vam­paa, ettei sitä käy­te­tä kuin talou­del­li­ses­ta tai ideo­lo­gi­ses­ta pakosta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. AV:

    Jos ei oli­si jouk­ko­lii­ken­net­tä, kau­pun­kis­sa oli­si sel­lai­set ruuh­kat, että kenel­lä­kään ei oli­si haus­kaa. Jouk­ko­lii­ken­teen sub­ven­toin­nis­ta hyö­tyy epä­suo­ras­ti myös yksityisautoilijat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Itä­väy­läl­lä oli aivan pos­ket­to­mat ruuh­kat 1960-luvul­la. Mat­ka Puo­ti­las­ta kes­kus­taan kes­ti 40 minuut­tia. Ruuh­kat pois­tet­tii teke­mäl­lä Itä­väy­läl­le bus­si­kais­tat, jon­ka jäl­keen riit­tä­vän moni siir­tyi bus­siin ja ruuh­kat kato­si­vat. Jouk­ko­lii­ken­teen suo­si­mi­ses­ta hyö­tyi­vät todel­la­kin kaikki.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. VMM:
    Juha­ni: kuu­los­taa sil­tä, että auto on tosi­aan­kin sinul­le välttämätön. 

    Suu­rim­mal­la osal­la ihmi­sis­tä päi­vit­täi­nen logis­tiik­ka on kui­ten­kin sinun tapaus­ta­si yksin­ker­tai­sem­paa ja sen joh­dos­ta hoi­det­ta­vis­sa ilman autoa. 

    En usko, että kukaan vih­reis­tä­kään halu­aa autoi­lua kieltää.
    On kui­ten­kin kaik­kien etu, että kau­pun­gis­sa aje­taan mah­dol­li­sim­man vähän sel­lais­ta ajoa, joka ei ole vält­tä­mä­tön­tä. Sen suun­tais­ta poli­tiik­kaa kan­nat­taa suo­sia myös nii­den, jot­ka autoa päi­vit­täin tar­vit­se­vat, kos­ka se vähen­tää tur­haa lii­ken­net­tä tar­peel­li­sen lii­ken­teen tieltä.

    Vih­reät ovat aivan vää­rä poruk­ka sot­keu­tu­maan näi­hin auto­asioi­hin ne jos saa päät­tää tääl­lä lii­kut­tai­siin hevosilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vii­den­kym­me­nen park­ki­pai­kan hin­nal­la tekee yhden päi­vä­ko­din kuu­del­le­kym­me­nel­le lap­sel­le. Lap­si on päi­vä­ko­dis­sa kes­ki­mää­rin nel­jä vuotta.

    Park­ki paik­ka 100 vuotta

    VMM:
    Juha­ni: kuu­los­taa sil­tä, että auto on tosi­aan­kin sinul­le välttämätön. 

    Suu­rim­mal­la osal­la ihmi­sis­tä päi­vit­täi­nen logis­tiik­ka on kui­ten­kin sinun tapaus­ta­si yksin­ker­tai­sem­paa ja sen joh­dos­ta hoi­det­ta­vis­sa ilman autoa. 

    En usko, että kukaan vih­reis­tä­kään halu­aa autoi­lua kieltää.
    On kui­ten­kin kaik­kien etu, että kau­pun­gis­sa aje­taan mah­dol­li­sim­man vähän sel­lais­ta ajoa, joka ei ole vält­tä­mä­tön­tä. Sen suun­tais­ta poli­tiik­kaa kan­nat­taa suo­sia myös nii­den, jot­ka autoa päi­vit­täin tar­vit­se­vat, kos­ka se vähen­tää tur­haa lii­ken­net­tä tar­peel­li­sen lii­ken­teen tieltä.

    Vih­reät ovat aivan vää­rä poruk­ka sot­keu­tu­maan näi­hin auto­asioi­hin ne jos saa päät­tää tääl­lä lii­kut­tai­siin hevosilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Park­ki paik­ka 100 vuotta

      Päi­vä­ko­ti­ra­ken­nuk­sen käyt­töi­kä on myös juok­seen­kin raja­ton. Kyse oli siis invest6oinista, ei käyt­tö­me­nois­ta. Käyt­tö­me­not ovat yhtä’ suu­ria, oli päi­vä­ko­ti lähel­lä tai kau­ka­na kotoa. Nii­tä pitäi­si teh­dä asuin­ta­loi­hin niin, että päi­vä­ko­ti on muu­tet­ta­vis­sa asuinhuoneisto(i)ksi, kun tarve3 päi­vä­ko­dil­le hiipuu.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. KKK: Jos ei oli­si jouk­ko­lii­ken­net­tä, kau­pun­kis­sa oli­si sel­lai­set ruuh­kat, että kenel­lä­kään ei oli­si haus­kaa. Jouk­ko­lii­ken­teen sub­ven­toin­nis­ta hyö­tyy epä­suo­ras­ti myös yksityisautoilijat.

    Eikö täl­löin väki siir­tyi­si ihan oma­toi­mi­ses­ti jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jik­si ilman mitään net­to­mak­sa­jien tas­kuis­ta kai­vet­tu­ja subventointeja?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Pothue1
      Tuytus­tu teo­ri­aan ulkois­vai­ku­tuk­sis­ta. Sii­tä, että Vir­ta­nen jät­tää auton­sa tal­liin ja siir­tyy rati­kan käyt­tä­jäk­si hyö­ty­vät kaik­ki muut. Sik­si kaik­kien mui­den kan­nat­taa sub­ven­toi­dea jouk­ko­lii­ken­net­tä. Niin teh­dään jok­seen­kin jokai­ses­sa suur­kau­pun­gis­sa maailmassa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. En minä Brys­se­lin kes­kus­tas­sa ole huo­man­nut slum­miu­tu­mis­ta. Tosin pers­pek­tii­vi­ni on aika lyhyt, ensim­mäi­ses­tä vie­rai­lus­ta­ni kau­pun­gis­sa on noin 15 vuot­ta. Minus­ta Brys­se­lin kes­kus­ta on oikein muka­va run­sai­ne käve­ly­ka­tui­neen. Uskon kui­ten­kin, että ydin­kes­kus­ta ei ole kovin muka­va asuin­paik­ka turis­mis­ta johtuen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Brys­se­lin kes­kus­taa siel­lä poh­joi­sen ase­man tie­noil­la pan­naan nyt voi­mak­kaas­ti uuteen uskoon, mut­ta pahaan kun­to­pon se pää­si fyy­si­ses­ti ja sosi­aa­li­ses­ti. Tulo­ta­so kau­pun­gin uyl­ko­puo­lel­la on sel­väs­ti kor­keam­pi kuin kes­kus­tan alueil­la. Tai oli. Nyt­hän kaik­kial­la maa­il­mas­sa kes­kus­ta-asu­mi­sen suo­sio kasvaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Lait­ta­kaa­pas kaa­va­mää­räyk­siin päi­vä­ko­ti­vel­voi­te auto­paik­ka­vel­voit­teen sijaan. Autoa­han ei edes tar­vi­ta, jos ei tar­vit­se lap­sia kus­ka­ta päi­vä­ko­tiin. Samal­la sääs­tyi­si kau­pun­gil­ta päi­vä­ko­tien rakentamisrahat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Brys­se­lin kes­kus­taa siel­lä poh­joi­sen ase­man tie­noil­la pan­naan nyt voi­mak­kaas­ti uuteen uskoon, mut­ta pahaan kun­to­pon se pää­si fyy­si­ses­ti ja sosi­aa­li­ses­ti. Tulo­ta­so kau­pun­gin uyl­ko­puo­lel­la on sel­väs­ti kor­keam­pi kuin kes­kus­tan alueil­la. Tai oli. Nyt­hän kaik­kial­la maa­il­mas­sa kes­kus­ta-asu­mi­sen suo­sio kasvaa.

    Joo, rau­ta­tie­a­se­man­seu­dut ovat muu­al­la­kin maa­il­mas­sa lähes poik­keuk­set­ta muu­ta kau­pun­kia epä­siis­tim­piä. Mut­ta eikös Brys­se­lis­sä ole aika toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne? Tämän arvion esi­tin puh­taas­ti koke­muk­sil­la­ni turistina.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Poth1ue1: Eikö täl­löin väki siir­tyi­si ihan oma­toi­mi­ses­ti jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jik­si ilman mitään net­to­mak­sa­jien tas­kuis­ta kai­vet­tu­ja subventointeja?

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pothue1
    Tuytus­tu teo­ri­aan ulkoisvaikutuksista. 

    Keho­tan myös tutus­tu­mis­ta käsit­tee­seen “yhteis­maan tra­ge­dia: http://en.wikipedia.org/wiki/Tragedy_of_the_commons

    Autoi­lu on juu­ri täl­lai­nen. Autoi­lun valin­ta hyö­dyt­tää aina valin­nan teke­vää yksi­löä ilman, että tämän pitäi­si mak­saa aiheut­ta­mas­taan hai­tas­ta muil­le. Tie­ten­kin jos meil­lä oli­si riit­tä­vän kor­kea ruuh­ka­mak­su, ei jouk­ko­lii­ken­net­tä tar­vit­si­si subventoida.

    Sitä pait­si jouk­ko­lii­ken­teen sub­ven­tios­ta suu­rin osa tai­taa valua sii­hen, kun jouk­ko­lii­ken­net­tä pitää tasa-arvo­syis­tä ajaa myös pit­kin auto­kau­pun­gin katu­ja. Jouk­ko­lii­ken­teen varaan suun­ni­tel­lus­sa kan­ta­kau­pun­gis­sa sitä ei juu­ri tar­vi­ta. Jos tar­vi­taan, sekin joh­tuu lähin­nä auto­jen aiheut­ta­mas­ta hai­tas­ta jouk­ko­lii­ken­teen suju­vuu­del­le. Esi­mer­kik­si kal­liik­si hau­kut­tu rai­tio­lii­ken­ne on itse­kan­nat­ta­vaa, ja jos se voi­si lii­ken­nöi­dä ilman auto­jen häi­riöi­tä, sen tulois­ta voi­si mak­saa ratik­ka­ra­dat­kin. (Kau­pun­ki­han mak­saa autoi­lul­le­kin kaik­ki sen tar­vit­se­mat väy­lät, joten sikä­li jouk­ko­lii­ken­teen­kään väy­lien raken­ta­mi­nen ei edes ole subventiota.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Mau­no:
    Esim Van­taal­la näy­te­tään panos­tet­ta­van park­ki­paik­koi­hin jopa kuorma-autoille.(minullakin on autos­sa arviol­ta 700kg työ­ka­lu­ja ja tarvikkeita). 

    Kyl­lä hel­sin­ki­läis­lä­hiös­sä­kin on mah­dol­lis­ta pysä­köi­dä työ­vä­li­nee­nä käy­tet­tä­vä kuor­ma-auto yön yli. Paik­ko­ja ei tosin ole sii­hen erik­seen suun­ni­tel­tu vaan pysä­köin­ti tapah­tuu kevyen lii­ken­teen väy­lil­lä, val­von­taa­han ei kos­kaan ole klo 16 jälkeen. 

    Näin se käy. Hom­mat hoi­tuu ja kukaan ei ole vas­tuus­sa (kun­han kukaan ei jää peruut­taes­sa alle). Ilmei­ses­ti lähiöi­tä ei kui­ten­kaan oikeas­ti suun­ni­tel­la työs­sä­käy­vil­le asuk­kail­le tai aina­kaan duunareille…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Meil­lä on kaa­vois­sa kuor­ma-auto­jen pysä­köin­ti­paik­ko­ja ihan niin kuin Vantaallakin. 

    Jos­tain kum­man syys­tä pai­kat sijait­se­vat sen ver­ran kau­ka­na asun­nois­ta että työs­tä rasit­tu­neet rek­ka­mie­het eivät jak­sa kävel­lä siel­tä asti kotiin­sa vaan park­kee­raa­vat ikku­nan (ja myös naa­pu­rien ikku­nan) alle.

    Paperilla/tietokoneruudulla nor­min mukaan suun­ni­tel­tu ei aina toteu­du käy­tän­nös­sä. Ter­ve­tu­loa jos­kus vie­rai­le­maan todellisuudessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Päi­vä­ko­ti­ra­ken­nuk­sen käyt­töi­kä on myös juok­seen­kin rajaton. 

    Niin­pä joo, teo­rias­sa tie­ten­kin näin. 

    Käy­tän­nös­sä mukaan tulee muut­tu­ja nimel­tä suo­ma­lai­nen raken­ta­mi­sen laa­tu (ns. elvy­tyk­ses­tä puhut­taes­sa mai­ni­taan­kin usein mantra/klisee “home­kou­lu”)…

    Mut­ta hyvä että exce­lil­lä asia on kun­nos­sa ja aina­kin se home on edes sit­ten ikuista…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Juha­ni Lah­ti­nen: Aamul­la vien yhden lap­sis­tam­me päi­vä­ko­tiin ja toi­sen esi­kou­luun, kol­mas on jo ylä­as­tei­käi­nen ja kul­kee omin neu­voin kou­luun ja takaisin.

    Esi­kou­lui­käi­nen osaa kävel­lä yksin­kin. Päi­vä­ko­ti-ikäi­sen voi käve­lyt­tää tai vie­dä pyö­räl­lä, ellei sit­ten ole valit­tu päi­vä­ko­ti niin kau­kaa, ettei jak­sa. Jos on, niin syyl­li­nen löy­ty­nee pei­liin katsomalla.

    Näh­tä­väs­ti ilman autoa ei pär­jää, kun teh­dään kau­pun­gin­osaa autoi­lun ehdoil­la. Kan­nat­tai­si siis muut­taa lähi­öön, jos­sa ihan oikeas­ti pär­jää käve­le­mäl­lä, pyö­räi­le­mäl­lä ja joukkoliikenteellä. 

    Vir­ta­nen: Onkin erit­täin käte­vää ajaa esim. Laut­ta­saa­res­ta Kehä I:n kaut­ta Laajasaloon.

    Jos pus­sin­pe­räs­tä ajaa toi­seen pus­sin­pe­rään, niin väki­sin­kin jou­tuu kiertämään.

    Jaa, ajat­te­let, että Laut­ta­saa­res­ta pitäi­si saa­da ajaa kes­kus­tan kaut­ta. Ok, mut­ta ei sit­ten espoo­lai­set eli sul­je­taan Län­si­väy­lä ja lii­ken­ne ohja­taan Hiet­sun koh­dal­la poh­joi­seen Kehäl­le pois keskustasta.

    Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Oli­si­ko kes­kus­ta ilman auto­ja enti­ses­tään­kin tyhjempi?

    Oli­si, jos katu­ti­laa ei ote­ta takai­sin kevyel­le lii­ken­teel­le, teras­seil­le tai viher­kais­toil­le. Eli siis ihmisille.

    Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Itsea­sias­sa se auto­mar­ket­ti on sel­lai­nen, kuin viih­tyi­sän kes­kus­tan pitäi­si olla. […] Ei ole lii­ken­teen­me­lua, eikä saasteita.

    Nyky­ään tosin har­ras­te­taan vain kovia pin­to­ja eikä sisä­kat­to­le­vy­jä lai­te­ta. Erääs­sä­kin kehän­vie­rys­mar­ke­tis­sa sisä­me­lu on suu­rem­pi kuin ulko­me­lu, kos­ka mitään vai­men­nus­ta ei sisäl­lä ole.

    Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Paik­ko­ja ei tosin ole sii­hen erik­seen suun­ni­tel­tu vaan pysä­köin­ti tapah­tuu kevyen lii­ken­teen väy­lil­lä, val­von­taa­han ei kos­kaan ole klo 16 jälkeen.

    Eräs yrit­tä­jä pysä­köi rek­kan­sa sil­lal­le. Nyt on joko lopet­ta­nut tai pitää tau­koa. Par­haim­mil­laan oli kak­si­kin samal­la sil­lal­la. Vai­ku­tuk­sis­ta sil­taan en tie­dä. Toi­vot­ta­vas­ti kor­jaus­kus­tan­nuk­set las­ku­te­taan, jos raken­teet väsyivät.

    Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Paperilla/tietokoneruudulla nor­min mukaan suun­ni­tel­tu ei aina toteu­du käy­tän­nös­sä. Ter­ve­tu­loa jos­kus vie­rai­le­maan todellisuudessa.

    Niin­pä. Jos oli­si ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­nen pysä­köin­nin­val­von­ta, joka myös hinai­si autot heti pois, löy­täi­si rek­ka­mies­kin itses­tään ener­gi­aa kävel­lä jon­kin matkaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Päi­vä­ko­ti­ra­ken­nuk­sen käyt­töi­kä on myös juok­seen­kin raja­ton. Kyse oli siis invest6oinista, ei käyt­tö­me­nois­ta. Käyt­tö­me­not ovat yhtä’ suu­ria, oli päi­vä­ko­ti lähel­lä tai kau­ka­na kotoa. Nii­tä pitäi­si teh­dä asuin­ta­loi­hin niin, että päi­vä­ko­ti on muu­tet­ta­vis­sa asuinhuoneisto(i)ksi, kun tarve3 päi­vä­ko­dil­le hiipuu.

    Ei aivan näin yksein­ker­tias­ta. Eläm­me kuu­na­li­se­sa maa­ilams­sa, jos­sa kaik­ki on alt­tii­na rap­pe­tu­mi­sel­le. (toe­taa nimim. epä­toi­voi­nen oma­ko­ti­tas­lon omis­ta­ja). — Päi­vä­ko­din muunt­mai­nen asun­to­kä­tyyöön ei vält­tä­mä­tä oel simppeliä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Täs­sä on pahas­ti muna vai kana ‑tyy­li­nen ongel­ma. Kun kau­pun­ki raken­ne­taan autoi­lun ehdoil­la, sii­tä tulee sel­lai­nen että ilman autoa ei pär­jää (etäi­syy­det pit­kiä, pal­jon tilaa park­kee­raus­ta var­ten, pie­ni asu­kas­ti­heys). Kun täs­tä joh­tuen autoi­le­vaa väes­töä on pal­jon, raken­ne­taan uusi­kin kau­pun­ki auto­ja var­ten. Jos­tain oli­si hyvä lait­taa kier­re poik­ki ennen­kuin Hel­sin­kiin ei enää mah­du muu­ta­kuin park­ki­paik­kaa ja vii­si­kais­tai­sia autoteitä.

    Auto­pai­kan raken­ta­mi­nen talo­yh­ti­öön mui­den asuk­kai­den kus­tan­nuk­sel­la nyt on vain itse­käs­tä ja tör­ke­ää, en ymmär­rä miten tuol­lais­ta voi pääs­tä läpi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. mart­ti:
    1. Tie hyö­dyn­ne­tään tehok­kaim­min ns. kaupunkibulevardina… 

    Tuo pitää teo­rias­sa paik­kan­sa, mut­ta kau­pun­ki­bu­le­var­di tar­vit­see onnis­tuak­seen sen kau­pun­gin. Jos Man­ner­hei­min­tien alku­pää halut­tai­siin muut­taa kau­pun­ki­bu­le­var­dik­si, se voi­si onnis­tua johon­kin Tul­lin­puo­miin asti: nopeus­ra­joi­tus vii­teen­kymp­piin, pai­koi­tus­ta lisää, pyö­rä­kais­ta­kin pitäi­si sopia mukaan ja puut. Tul­lin­puo­mis­ta eteen­päin puut­tuu sit­ten se kaupunki!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Olet­ko huo­man­nut, että Man­ner­hei­mien­tien ympä­ris­töä kaa­voi­te­taan kau­pun­ki­mai­sek­si pie­nin aske­lin Rus­kea­suon korkeudella? 

    Hyvin pie­nin aske­lin ja vain aivan kadun vier­tä. Nyt teh­dään nii­tä pää­tök­siä, jot­ka oli­si pitä­nyt teh­dä 40-luvun lopul­la. Mut­ta kuten sanoit, ollaan menos­sa oike­aan suuntaa.

    Jos kat­sot vaik­ka Google Maps’n ilma­ku­vaa alu­ees­ta, niin havait­set heti ongel­man yti­men. Spå­ran pitäi­si kerä­tä mat­kus­ta­jia 300 m:n käy­tä­väs­tä molem­min puo­lin rataa. Tul­lin­puo­mil­ta eteen­päin ei ole mitään mitä kerä­tä! Esi­mer­kik­si kadun poh­jois­puo­li on pelk­kää puis­to muu­ta­man pis­te­ta­lon jälkeen.

    Hel­sin­gis­sä on varaa ja tar­vet­ta tii­vis­tää raken­ta­mis­ta aivan kes­kus­tan lähel­lä­kin. Raken­nus­koh­tei­ta löy­tyy jopa Taka-Töö­lös­tä! Vain riit­tä­vän tii­vis kau­pun­ki­ra­ken­ne takaa pal­ve­lut ja pidem­män pääl­le jul­ki­sen liikenteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Olet­ko huo­man­nut, että Man­ner­hei­mien­tien ympä­ris­töä kaa­voi­te­taan kau­pun­ki­mai­sek­si pie­nin aske­lin Rus­kea­suon korkeudella? 

    Olen aina­kin huo­man­nut. Ruman näköis­tä jäl­keä, kyl­mää ja uute­na­kin kuin enti­nen “köy­hien stoc­ka” Ehkä viih­tyi­syys palaa, kun­han ne teras­sit ja kevyt lii­ken­ne tule­vat pai­kal­le. Aina­kin tutut pyr­ki­vät muut­ta­maan pois heti kun kuk­ka­ro antaa perik­si. Vaik­ka onhan siel­lä se punai­nen mök­ki muistona.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Auto­kau­pun­kia esiin­työn­tä­vis­tä voi­mis­ta kaup­pa on suu­rim­pia syn­ti­siä. Kau­pun­git ovat syn­ty­neet kaup­pa­pai­koik­si ja vaih­dan­ta kes­kit­tyi kau­pun­gin saa­vu­tet­ta­vim­paan koh­taan, keskustaan.

    Kun tämä kuvio sär­kyi auton yleis­tyt­tyä, kau­pun­ki­ke­hi­tyk­sen pal­lo oli hukas­sa vuo­si­kym­me­niä. Nyt auto­kau­pun­ki on havait­tu hyvin ylei­ses­ti huo­nok­si kehi­tys­suun­nak­si ja mm Hel­sin­gis­sä puo­lu­eet lai­das­ta lai­taan ovat jo tii­viin kau­pun­ki­ra­ken­teen puolesta.

    Mikä puo­lue on täs­sä aktii­vi­sin ja ket­kä kul­ke­vat vana­ve­des­sä, on hyvä kes­kus­te­lu­nai­he. Sanoi­sin, että ei-auto­puo­luet­ta kan­nat­taa nykyi­sin valtaosa
    kun­kin puo­lu­een jäse­nis­tä. Lai­van kään­tä­mi­nen rei­tin mut­kas­sa vaa­tii navigointitaitoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Sep­po Vep­sä­läi­nen:
    kaup­pa­pai­koik­si ja vaih­dan­ta kes­kit­tyi kau­pun­gin saa­vu­tet­ta­vim­paan koh­taan, keskustaan.

    Mikä on muu­ten nyky­ai­kai­sen suur­kau­pun­gin saa­vu­tet­ta­vin pis­te? Se ei vält­tä­mät­tä ole his­to­rial­li­nen kes­kus­ta tai se mitä pide­tään kau­pun­gin kes­kus­ta­na. Ja jos kau­pun­ki kas­vaa onko se yhä sama ja onko jär­ke­vää pitää se sama­na kuin on ollut 1900-luvul­la? Mikä on Hel­sin­gin väes­töl­li­nen kes­ki­pis­te? Kau­pun­geil­la halu­taan ole­van pal­ve­lu­ydin. Tämä pal­ve­lee eten­kin turis­mia mut­ta ei vält­tä­mät­tä kau­pun­gin koko asu­kas­kan­taa. Asuk­kai­ta voi­si pal­vel­la parem­min pal­ve­lu­ke­hä tai ‑ver­kos­to.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Sep­po Vep­sä­läi­nen:
    Nyt auto­kau­pun­ki on havait­tu hyvin ylei­ses­ti huo­nok­si kehi­tys­suun­nak­si ja mm Hel­sin­gis­sä puo­lu­eet lai­das­ta lai­taan ovat jo tii­viin kau­pun­ki­ra­ken­teen puolesta. 

    Auto­kau­pun­ki” ehkä joo. Mut­ta “met­ro­kau­pun­ki” myös.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Olen Osmon kans­sa sinän­sä samaa miel­tä sii­tä, etten ymmär­rä mik­si Hel­sin­gin­nie­mel­lä pitäi­si autoil­la. Minus­ta kui­ten­kin Vih­rei­den agi­toi­ma mene­tel­mä autoi­lun vähen­tä­mi­sek­si menee taka­puo­li edel­lä puuhun.

    Sulut­ta­mal­la nie­mel­le joh­ta­vat moot­to­ri­tiet saa­daan hel­pos­ti aikaan lii­ken­ne­kaa­os kan­ta­kau­pun­gis­sa (var­sin­kin 4–5 aikoi­hin ilta­päi­väl­lä). Jos­tain syys­tä Hel­sin­kiin on sijoit­tu­nut lii­ak­si työ­paik­ko­ja, jos­ta seu­raa lii­an pal­jon liik­ku­mi­sen tar­vet­ta. Monet työ­pai­kois­ta ovat ns. kor­kean sta­tuk­sen paik­ko­ja, joi­hin ei bus­seil­la ole tapa­na kul­kea. Onko yhteis­kun­nan vii­sas­ta pyr­kiä vie­lä enem­män uuvut­ta­maan näi­tä hen­ki­löi­tä vai­keut­ta­mal­la hei­dän työ­mat­ko­jaan entisestään?

    Lii­ken­teen tar­koi­tuk­sel­li­nen hait­taa­mi­nen on kui­ten­kin saman­kal­tai­nen toi­men­pi­de kuin että säh­kön kulu­tuk­sen vähen­tä­mi­sek­si vaih­det­tai­siin ihmis­ten sula­ke­tau­lui­hin kol­men ampee­rin sulak­keet. Kyl­lä­hän kan­sa­lai­nen sinän­sä oppi­si muu­ta­man pala­neen pro­pun jäl­keen säh­kön­käyt­töään sään­te­le­mään, mut­ta silti… 

    Mut­ta ei sii­nä vie­lä kaik­ki. Kun säh­kön­käyt­töä vie­lä halut­tai­siin sii­tä­kin vähen­tää, niin asen­net­tai­siin­pa pää­joh­toon niin suu­ri vas­tus, että pis­to­ra­sias­sa oli­si kor­kein­taan vajaa sata volt­tia mikä­li edes hyys­kän kat­to­va­lo oli­si kuor­ma­na. Tämä­kö oli­si ratkaisu? 

    Kyl­lä­hän kiel­tä­mät­tä sil­lä taval­la asu­kas­pa­ran lie­met pysyi­si­vät pal­jon­kin entis­tä vii­leäm­pi­nä, eikä ste­reois­ta­kaan läh­te­vä hil­jai­nen pii­pi­tys enää naa­pu­rin kor­via pilai­si. Ongel­ma on sii­nä, että kaik­ki näin “sääs­tet­ty” ener­gia muut­tui­si huk­ka­läm­mök­si sii­nä pää­joh­don vas­tuk­ses­sa, ja ainoa vai­ku­tus oli­si asuk­kaan moraa­lin väi­tet­ty paran­tu­mi­nen. Tar­koi­tus oli kui­ten­kin sääs­tää säh­köä eikä jär­keä, eikö niin?

    Tämän takia mei­dän ei ehkä pitäi­si niin innok­kaas­ti pyr­kiä lisäää­mään resis­tii­vi­siä ele­ment­te­jä pää­joh­toi­hin säh­kö­asen­nuk­sis­sa sen enem­pää kuin yhteis­kun­ta­suun­nit­te­lus­sa­kaan. Parem­pi on vähen­tää hyö­ty­kuor­maa ratio­na­li­soi­mal­la tar­pee­ton pois. Yhteis­kun­taa­kin voi­si pää­sään­töi­ses­ti pyr­kiä kehit­tä­mään muil­la mene­tel­min kuin ideo­lo­gis-eli­tis­ti­sen nimby‑v*ttuilun kaut­ta, mikä on vii­me vuo­si­na muo­tou­tu­nut vih­reän liik­keen pää­asial­li­sek­si toi­min­ta­ta­vak­si. Lii­ke on lakan­nut ole­mas­ta yhteis­kun­taa eteen­päin vie­vä aktii­vi­nen voi­ma, ja muut­tu­nut reak­tii­vi­sek­si lau­mak­si sivu­rai­teel­le ajau­tu­nei­ta kat­ke­ria jää­riä, joi­den pää­e­lin­kei­no on pyr­kiä vii­mei­seen hen­gen­ve­toon osoit­taa “ole­van­sa peri­aat­tees­sa oikeas­sa” käy­tän­nöl­li­syy­sas­pek­teis­tä vähät välit­täen. (En lue Osmoa tähän kärkijoukkoon.)

    Mie­les­tä­ni Hel­sin­gin lii­ken­neon­gel­mien rat­kai­sus­sa oli­si paras­ta kes­kit­tyä vähen­tä­mään lii­ken­teen _tarvetta_ eikä mene­tel­miä. Ei Hel­sin­gin maa­pe­rä ole yhtä pyhää kuin Jerusa­le­min, kos­ka yksi­kään pro­feet­ta ei ole Kal­lios­sa tai Töö­lös­sä syn­ty­nyt eikä kuol­lut. Sik­si etu­ri­vin työ­pai­kat (jois­sa työs­ken­te­le­vät edel­lyt­tä­vät ja myös naut­ti­vat por­va­ril­lis­ta elin­ta­soa eikä beto­ni­sia neuk­ku­kuu­tioi­ta) voi­si­vat hyvin sijai­ta jos­sain muu­al­la kuin tuol­la ahtaal­la nie­mel­lä, jon­ne pää­se­mi­nen on tus­kan taka­na sekä seu­tu­bus­sil­la että työsuhde-Jaguaarilla. 

    Vai pide­tään­kö Sto­ra-Enson pää­kont­to­ria­kin Kata­ja­no­kan kat­vees­sa vain sik­si, että satun­nai­set pape­ri­ko­ne­asiat on rivi­kan­sa­lai­sen käte­vä hoi­taa mat­kal­la lai­va­ter­mi­naa­liin spriin­ha­ku­reis­sul­le? Vai­kut­taa aika kau­kaa hae­tul­ta hyö­dyl­tä, mikä­li sen takia kym­me­niä kuu­tio­met­re­jä parem­man tason kont­to­ri­rot­taa on sin­ne ja siel­tä pel­tias­tiois­sa rah­dat­ta­va jok’i­ki­nen arkipäivä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Työ­pai­kat valit­secat aika pal­jon itse sen, mihin kat­so­vat jär­ke­väk­si aset­tua. Hel­sin­gin nie­mel­tä pyri­tään nyt pois. Ymmär­tääk­se­ni Sto­ra Enso­kin on siir­ty­mäs­sä ellei jo siir­ty­nyt. Talo aina­kin on remon­tis­sa ja kaavoite4ttu muu­hun käyttöön.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. max: MKau­pun­geil­la halu­taan ole­van palveluydin. 

    His­to­rial­li­set kes­kus­tat ovat olleet eri­lai­sia tuk­ku- yms. tore­ja joil­la tapah­tui sitä vaihdantaa. 

    Elin­tar­vi­ke­tu­kut ovat siir­ty­neet mota­rei­den var­sil­le. Tie­to, raha ja osak­keet ovat vir­tu­aa­li­sia. Fyy­sis­ten objek­tien kulut­ta­ja­kaup­pa­kin tapah­tuu yhä enem­män netis­sä ja toi­mi­tus kurii­ril­la kotiin tai työ­pai­kal­le. Vaih­dan­ta tapah­tuu muualla.

    Nyky­ään kes­kus­ta mää­rit­tyy­kin sen kaut­ta mis­sä nuo­reh­kot ihmi­set kokoon­tu­vat tar­koi­tuk­se­na pääs­tä vaih­ta­maan ruumiinnesteitä…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. max: Mikä on muu­ten nyky­ai­kai­sen suur­kau­pun­gin saa­vu­tet­ta­vin pis­te? Se ei vält­tä­mät­tä ole his­to­rial­li­nen kes­kus­ta tai se mitä pide­tään kau­pun­gin kes­kus­ta­na. Ja jos kau­pun­ki kas­vaa onko se yhä sama ja onko jär­ke­vää pitää se sama­na kuin on ollut 1900-luvul­la? Mikä on Hel­sin­gin väes­töl­li­nen kes­ki­pis­te? Kau­pun­geil­la halu­taan ole­van pal­ve­lu­ydin. Tämä pal­ve­lee eten­kin turis­mia mut­ta ei vält­tä­mät­tä kau­pun­gin koko asu­kas­kan­taa. Asuk­kai­ta voi­si pal­vel­la parem­min pal­ve­lu­ke­hä tai ‑ver­kos­to.

    Kat­soin Hel­sin­gin suur­pii­rien väes­tö­mää­rät ja sijain­nin. Väes­töl­li­nen kes­ki­pis­te tai­taa olla ehkä pie­nel­lä yllä­tys­mo­men­til­la kes­ki­nen suur­pii­ri. Sii­hen kuu­luu Wiki­pe­dian mukaan mm. Pasi­la. Pasi­las­sa on muis­tin­va­rai­ses­ti Pasi­lan ase­ma. Onko se hyvin saa­vu­tet­ta­vis­sa ole­vaa aluet­ta? Hel­sin­kiin suun­ni­tel­laan uut­ta val­ta­kun­nan kir­jas­toa. Oli­si­ko kir­jas­ton mie­lek­käin paik­ka siis Pasi­las­sa? Onko turis­tien ydin-Hel­sin­ki eri asia kuin asuk­kai­den ydin-Hel­sin­ki? Onko nii­den olta­va sama kun 1900-luvul­la­kin oli niin. Hel­sin­gin kaik­ki ongel­mat ovat heti ker­ta­luok­kaa pie­nem­piä jos asuk­kai­den kau­pun­gin ydin ja mit­ta­kep­pi on ~Pasi­la? Ete­läi­nen suur­pii­ri on rat­kai­su enin­tään kym­me­nik­si vuo­sik­si. Kes­ki­nen suur­pii­ri on tuhat­vuo­ti­nen val­ta­kun­ta :). Kuten huo­maat­te en todel­la­kaan asu Hel­sin­gis­sä enkä tie­dä sii­tä juu­ri mitään. Mut­ta Hel­sin­ki on kui­ten­kin Suo­men mit­ta­kaa­vas­sa Iso­Ve­li ja elin­ta­po­jen mit­ta­ri nume­ro 1. Sik­si mie­len­kiin­toi­nen seurattava.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Hel­sin­gin pää­kir­jas­to on nyt Pasi­las­sa, mut­ta aika vähän siel­lä käy asiak­kai­ta ver­rat­tu­na pik­ku­rui­seen sivu­pis­tee­seen Pos­ti­ta­lol­la tai Ric­har­din­ka­dun kir­jas­toon, vaik­ka sekin on var­si­nai­sen kes­kus­tan ulkopuolella.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Jar­mo Mali­nen: Mie­les­tä­ni Hel­sin­gin lii­ken­neon­gel­mien rat­kai­sus­sa oli­si paras­ta kes­kit­tyä vähen­tä­mään lii­ken­teen _tarvetta_ eikä mene­tel­miä. Ei Hel­sin­gin maa­pe­rä ole yhtä pyhää kuin Jerusa­le­min, kos­ka yksi­kään pro­feet­ta ei ole Kal­lios­sa tai Töö­lös­sä syn­ty­nyt eikä kuol­lut. Sik­si etu­ri­vin työ­pai­kat (jois­sa työs­ken­te­le­vät edel­lyt­tä­vät ja myös naut­ti­vat por­va­ril­lis­ta elin­ta­soa eikä beto­ni­sia neuk­ku­kuu­tioi­ta) voi­si­vat hyvin sijai­ta jos­sain muu­al­la kuin tuol­la ahtaal­la nie­mel­lä, jon­ne pää­se­mi­nen on tus­kan taka­na sekä seu­tu­bus­sil­la että työsuhde-Jaguaarilla. 

    Et sinä työ­paik­ko­ja kes­kus­tas­ta pois siir­tä­mäl­lä saa liik­ku­mi­sen tar­vet­ta vähen­net­tyä, toden­nä­köi­sem­min päin­vas­toin. Asuin­pai­kan valin­ta pää­kau­pun­ki­seu­dun sisäl­lä kun ei mene kovin­kaan vah­vas­ti työ­pai­kan mukaan, ja vaik­ka meni­si­kin niin sil­lä puo­li­sol­la on sit­ten kui­ten­kin työ­paik­ka jos­sain muualla.

    Ampu­mal­la työ­pai­kat asun­to­jen tavoin hau­li­kol­la ympä­ri seu­tua kes­kus­tan ruuh­kat kyl­lä pie­ne­vät, mut­ta kehä­tiet ovat sit­ten kah­ta kau­heam­mas­sa tukos­sa kun jouk­ko­lii­ken­ne ei toi­mi sitä­kään ver­taa kuin nyt. Säteit­täi­nen lii­ken­ne kes­kus­taan kun nyt on vie­lä aika hel­pos­ti jär­jes­tet­tä­vis­sä ver­rat­tu­na jär­jes­tel­mään, jos­sa mat­koil­la ei ole min­kään­lai­sia yhtei­siä alku- tai loppupisteitä.

    Tie­tys­ti lähiöi­hin mah­tuu hel­pom­min uut­ta moot­to­ri­tie­tä moni­ker­tais­tu­vaa auto­lii­ken­net­tä var­ten, mut­ta en nyt var­si­nai­ses­ti pitäi­si sitä kovin­kaan tavoi­tel­ta­va­na tilana.

    Por­va­ril­li­nen elin­ta­so tar­koit­ti muu­ten aika pit­kään kivi­ta­loa kau­pun­gis­sa. Jopa sana “por­va­ri” tar­koit­taa kau­pun­ki­lais­ta. Ehkä sitä kau­pun­kia pitäi­si raken­taa lisää, eikä niin­kään lähiöitä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Sik­si etu­ri­vin työ­pai­kat (jois­sa työs­ken­te­le­vät edel­lyt­tä­vät ja myös naut­ti­vat por­va­ril­lis­ta elin­ta­soa eikä beto­ni­sia neuk­ku­kuu­tioi­ta) voi­si­vat hyvin sijai­ta jos­sain muu­al­la kuin tuol­la ahtaal­la nie­mel­lä, jon­ne pää­se­mi­nen on tus­kan taka­na sekä seu­tu­bus­sil­la että työsuhde-Jaguaarilla.

      Tar­vit­see­ko täs­tä asias­ta väi­tel­lä, kun sen voi sel­vit­tää paik­ka­tie­toai­neis­tos­ta. Ymmär­tääk­se­ni väi­te on, että kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la ole­viin työ­paik­koi­hin ihmi­set tule­vat lyhyem­män mat­kan pääs­tä kuin kan­ta­kau­pun­gis­sa ole­viin työ­paik­koi­hin. Minul­le ei ole (vie­lä) täs­tä tut­kit­tua tie­toa, mut­ta oli­sin val­mis lyö­mään vetoa, että niis­sä kes­ki­mää­räi­nen työ­mat­ka on pidem­pi ja että nii­hin tul­laan har­vem­min jalan, fil­la­ris­sa tai joukkoliikenteellä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Elmo Allén: Autoi­lun valin­ta hyö­dyt­tää aina valin­nan teke­vää yksi­löä ilman, että tämän pitäi­si mak­saa aiheut­ta­mas­taan hai­tas­ta muille.

    Siis mitä ihmet­tä nyt oikein kir­joi­tat? Autoi­lun valit­se­vat mak­sa­vat val­lan helk­ka­ris­ti vero­ja eri muo­dois­saan. Vapaa­mat­kus­ta­jia ovat lähin­nä kaik­ki muut. Jouk­ko­lii­ken­teel­lä on tie­ten­kin hyö­tyn­sä myös autol­la liik­ku­vil­le, mut­ta sitä sub­ven­toi­daan mel­ko run­saas­ti. Pol­ku­pyö­ris­tä ei mak­se­ta pyöräveroa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Outo­tec muut­ti juu­ri Niit­ty­kum­mus­ta uusiin tiloi­hin Matin­ky­lään Län­si­väy­län var­teen Ison Ome­nan kupee­seen. Yri­tys halusi säi­lyä samal­la alu­eel­la, kos­ka kam­puk­sen yli 800:sta työn­te­ki­jäs­tä suu­rin osa asuu kävely/pyörämatkan päässä.

    Samoin ymmär­tääk­se­ni mui­den­kin lähia­lu­een suur­ten yritysten(Orion,Metsä,Tapiola,Kone,Neste,Nokia,Outokumpu jne) työn­te­ki­jät asu­vat pää­osin Espoos­sa Län­si­väy­län molem­min puolin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tar­vit­see­ko täs­tä asias­ta väi­tel­lä, kun sen voi sel­vit­tää paik­ka­tie­toai­neis­tos­ta. Ymmär­tääk­se­ni väi­te on, että kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la ole­viin työ­paik­koi­hin ihmi­set tule­vat lyhyem­män mat­kan pääs­tä kuin kan­ta­kau­pun­gis­sa ole­viin työ­paik­koi­hin. Minul­le ei ole (vie­lä) täs­tä tut­kit­tua tie­toa, mut­ta oli­sin val­mis lyö­mään vetoa, että niis­sä kes­ki­mää­räi­nen työ­mat­ka on pidem­pi ja että nii­hin tul­laan har­vem­min jalan, fil­la­ris­sa tai joukkoliikenteellä. 

    Oli­si mie­len­kiin­toi­nen tut­ki­mus. Mie­le­käs­tä (inhi­mil­li­sel­tä kan­til­ta) oli­si tar­kas­tel­la myös mat­ka-ajan suhteen.

    Kuin­ka pal­jon kes­ki­mää­räi­nen lii­ken­teen nopeus hidas­tuu etäi­syy­den funk­tio­na pai­kas­ta jota pide­tään Hel­sin­gin yti­me­nä. Yti­mes­sä lii­ken­ne­no­peus lie­nee käy­tän­nös­sä jalan­kul­ku­no­peus (en kiel­lä hölk­kää­mäs­tä­kään vaan kan­nus­tan). Jos­sa­kin, ei niin kovin kau­ka­na, ede­tään 120 km/h.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: “Auto­kau­pun­ki” ehkä joo. Mut­ta “met­ro­kau­pun­ki” myös.

    Met­ro­kau­pun­ki ei ole kuo­le­mas­sa. Kau­pun­git tii­vis­ty­vät ja kun hen­ki­lö­lii­ken­ne on rat­kais­ta­va tehok­kail­la, edul­li­sil­la ja nopeil­la kul­ku­ta­voil­la — moot­to­ri­tiet ovat kau­pun­ki­lii­ken­tees­sä pois­sul­keu­tu­va vaih­toeh­to — met­ro pitää pintansa.
    Oikeas­sa jouk­ko­lii­ken­ne­kau­pun­gis­sa on Hel­sin­gin koko­luo­kas­sa met­rol­le sel­keä tilaus. Kan­nat­taa seu­ra­ta, mitä valin­to­ja maa­il­mal­la teh­dään täs­sä kau­pun­gis­tu­mi­sen kiih­keäs­sä vaiheessa.

    Pel­käl­lä met­rol­la ei tul­la toi­meen, vaan lisäk­si on olta­va lähi­ju­nia, rati­koi­ta ja bus­se­ja verk­koa täydentämässä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­gin pää­kir­jas­to on nyt Pasi­las­sa, mut­ta aika vähän siel­lä käy asiak­kai­ta ver­rat­tu­na pik­ku­rui­seen sivu­pis­tee­seen Pos­ti­ta­lol­la tai Ric­har­din­ka­dun kir­jas­toon, vaik­ka sekin on var­si­nai­sen kes­kus­tan ulkopuolella.

    Pasi­lan tavoi­tet­ta­vuus on Hel­sin­gin par­hai­ta. Sin­ne pää­see junal­la, bus­sil­la ja rai­tio­vau­nul­la. Ja lisäk­si pyö­räl­lä ja kävel­len erin­omai­sia kevyen­lii­ken­teen­väy­liä pit­kin. Mik­si se ei hou­kut­te­le kävijöitä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kos­ka Pasi­laan ei pää­se kävel­len siel­tä, mis­sä ihmi­set liik­ku­vat nor­maa­lis­ti, vaan sin­ne pitää teh­dä eril­li­nen juna­mat­ka. Kir­jas­to kymp­piin pal­jon useam­pi voi pis­täy­tyä kävel­len siel­tä, mis­sä he liik­ku­vat muu­ten­kin. Yhtä hyvin voi­sit kysyä, mik­si Stock­man­nin pää­myy­mä­lä on Alek­sil­la eikä Pasilassa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kos­ka Pasi­laan ei pää­se kävel­len siel­tä, mis­sä ihmi­set liik­ku­vat nor­maa­lis­ti, vaan sin­ne pitää teh­dä eril­li­nen juna­mat­ka. Kir­jas­to kymp­piin pal­jon useam­pi voi pis­täy­tyä kävel­len siel­tä, mis­sä he liik­ku­vat muu­ten­kin. Yhtä hyvin voi­sit kysyä, mik­si Stock­man­nin pää­myy­mä­lä on Alek­sil­la eikä Pasilassa.

    Höp­sis­miä. Olet useam­man vuo­den ja pos­tauk­sen ajan ylis­tä­nyt jouk­ko­lii­ken­teen yli­ver­tai­suut­ta, kat­ta­vuut­ta ja edul­li­suut­ta (“kausi­lip­pu on käy­tän­nös­sä ilmai­nen”). Ilmei­ses­ti kal­liit yhtey­det eivät sit­ten­kään toi­mi. Oli­si­ko syy­tä pie­nen­tää jouk­ko­lii­ken­teen 50 % subventiota?

    Stock­mann on Alek­san­te­rin­ka­dul­la sik­si, että yhtiö­tä perus­tet­taes­sa Fredriks­ber­gin tila oli lähin­nä kal­liois­ta jou­to­maa­ta ja myö­hem­min kaa­to­paik­ka. Ei tava­ra­ta­loa kukaan kaat­sil­le perusta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Vaik­ka jouk­ko­lii­ken­ne oli­si ilmais­ta, huo­nos­sa pai­kas­sa ole­va pal­ve­lu­pis­te on huo­nos­sa pai­kas­sa, kos­ka myös ajal­la on mer­ki­tys­tä. Pasi­la ei ole hyvä paik­ka kes­kus­kir­jas­tol­le ei aina­kaan pit­kään aikaan, kos­ka kukaan ei pii­pah­da Pasi­laan huvik­seen. Siel­lä on pie­ni ker­ros­ta­lo­lä­hiö ja pal­jon sisään­päin kään­ty­nei­tä toi­mis­to­ja, mut­ta ei mitään kaupunkikulttuuria.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Kyse on lähin­nä auto­kau­pun­ki-ideo­lo­gian mukai­ses­ta toi­min­to­jen erot­ta­mi­ses­ta, eli sii­tä, että työ­pai­kat ovat yhdes­sä pai­kas­sa, asun­not toi­ses­sa ja pal­ve­lut kol­man­nes­sa. Täl­löin mat­ko­ja tulee väki­sin­kin pal­jon ja ne ovat pit­kiä. Kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä toi­min­to­jen välil­lä ei ihan­ne­ta­pauk­ses­sa pitäi­si olla min­kään­lais­ta eroa, vaan sekä asun­to, työ­paik­ka, lähi­kaup­pa ja illal­lis­ra­vin­to­la voi­vat löy­tyä samas­ta kort­te­lis­ta (tai jos ei, niin sit­ten naapurikorttelista).

    Vaik­ka tilan­ne täs­sä suh­tees­sa on jo nyt kes­kus­ta-alu­eel­la aika hyvä, raken­nus­ten käyt­töä pitäi­si saa­da kaut­taal­taan nykyis­tä jous­ta­vam­mak­si mää­räyk­siä keven­tä­mäl­lä. Mark­ki­na­ta­lous pitäi­si kyl­lä huo­len toi­min­to­jen jakau­tu­mi­ses­ta (käy­tän­nös­sä siis toi­mis­to­ja muu­tet­tai­siin asunnoiksi).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. teek­ka­ri: Kyse on lähin­nä auto­kau­pun­ki-ideo­lo­gian mukai­ses­ta toi­min­to­jen erot­ta­mi­ses­ta, eli sii­tä, että työ­pai­kat ovat yhdes­sä pai­kas­sa, asun­not toi­ses­sa ja pal­ve­lut kol­man­nes­sa. Täl­löin mat­ko­ja tulee väki­sin­kin pal­jon ja ne ovat pitkiä. 

    Tämä ei ole mikään auto­kau­pun­ki-ideo­lo­gia­ky­sy­mys. Toi­min­to­jen eriy­ty­mi­nen on kau­pun­gin luon­tais­ta kehi­tys­tä, ja luo kau­pun­ki­jat­ku­moon kont­ras­tia ja elä­vyyt­tä. Se että mat­kat ovat pit­kiä on seu­raus­ta hajau­tu­nees­ta kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta, joka ei ole toi­min­to­jen eriy­ty­mi­sen seu­raus­ta vaan tie­toi­nen suunnittelupäätös. 

    Euroop­pa­lai­sis­sa met­ro­po­leis­sa on kaup­pa­ka­tu­ja, käve­ly­ka­tu­ja, rää­tä­li­ka­tu­ja, ken­kä­ka­tu­ja, aikuis­viih­de­ka­tu­ja, ruo­kai­luau­kioi­ta, bilea­luei­ta, pank­ki­ka­tu­ja, toi­mis­to­kau­pun­gi­no­sia jne. käve­lye­täi­syy­del­lä toi­sis­taan ilman että välis­sä täy­tyy olla kau­pun­ki­mo­ta­rin ja/tai juna­ra­dan hal­ko­ma melua­lue. Isom­mat työ­paik­ka­kes­kit­ty­mät hoi­tu­vat ras­kas­rai­teel­la kun­han on ensin huo­leh­dit­tu riit­tä­väs­tä tiheydestä.

    Kaup­pa kes­kit­tyy kaup­pa­kes­kuk­siin meil­lä ihan ilmas­to­syis­tä, vähän ete­läm­mäs­sä riit­tää joku viih­tyi­sä puo­li- tai täys­kä­ve­ly­ka­tu. Olen aika mon­ta hiih­to­lo­maa viet­tä­nyt mil­loin mis­sä­kin euroop­pa­lai­ses­sa suur­kau­pun­gis­sa, eikä mis­sään (no, Pie­ta­ria lukuu­not­ta­mat­ta) ei ole tul­lut vas­taan saman­lais­ta ilmastosurkeutta.

    Kun kaa­voi­te­taan tar­peek­si tihe­ää asui­na­luet­ta (oike­aa kau­pun­kia), sin­ne ei voi olla syn­ty­mät­tä rit­tä­vää pal­ve­lu­ra­ken­net­ta jol­lei se ole kaa­vas­sa eri­tyi­ses­ti estet­ty (ja mik­si oli­si?). Jos kilowat­ti­tun­nil­la pää­see kym­me­nen kilo­met­riä, ei pit­kät­kään etäi­syy­det (lue: ykkös­ke­häl­le, Pasi­laan, Pitä­jän­mäel­le yms) ole mikään ongel­ma edel­lyt­täen että jouk­ko­lii­ken­ne on asian­mu­kai­ses­ti järjestetty.

    Toi­min­to­jen eriy­ty­mi­sen ja auto­kau­pun­gin väis­tä­mä­tön suh­de on poh­jim­mil­taan aja­tus­har­ha. Kehien toi­min­to­ja voi­daan tuo­da isos­sa­kin mit­ta­kaa­vas­sa jalan­kul­ku­mit­ta­kaa­vaan jos vaan halu­taan, ja tuot­taa vaik­ka­pa huo­ne­ka­lu­kaup­pa­kort­te­li joka luul­ta­vas­ti vetää mui­ta saman alan yri­tyk­siä puo­leen­sa, eli lop­pu­tu­los oli­si täs­sä esi­mer­kis­sä vähän kuin jär­jel­li­sek­si skaa­lau­tet­tu Lommila.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. spot­tu: Kun kaa­voi­te­taan tar­peek­si tihe­ää asui­na­luet­ta (oike­aa kau­pun­kia), sin­ne ei voi olla syn­ty­mät­tä rit­tä­vää pal­ve­lu­ra­ken­net­ta jol­lei se ole kaa­vas­sa eri­tyi­ses­ti estet­ty (ja mik­si olisi?). 

    Kyl­lä ne lähiöt on nime­no­maan kaa­voi­tet­tu sil­lä taval­la, että toi­min­not ovat eril­lään. Ja nime­no­maan sii­tä syys­tä, että aika­naan auto­kau­pun­gin suun­nit­te­lui­deo­lo­gia­na oli se, että toi­min­not eivät saa limit­tyä. Eli lähiöis­sä ei vahin­gos­sa­kaan ole toi­mis­to­ja, kaup­pa on siel­lä osta­ril­la eikä mis­sään muu­al­la ja ulko­syöt­töi­nen lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä mah­dol­lis­taa “suju­van” lii­ken­teen mota­ril­le ja sitä pit­kin töi­hin (ja mota­rit tehok­kaas­ti kat­kai­se­vat yhtey­det lähiöis­tä toi­seen. Mut­ta eihän sin­ne naa­pu­ri­lä­hi­öön ole tar­koi­tus­kaan men­nä, ei sitä niin ole suunniteltu). 

    Kyl­lä näis­tä suun­nit­te­lui­deo­lo­giois­ta on kir­joi­tet­tu koko­nai­sia kir­jo­ja jois­sa seik­ka­pe­räi­ses­ti todis­te­taan mik­si juu­ri täl­lai­nen mal­li on “paras”, nyky­ään ne toki onnek­si jo kyseenalaistetaan.

    Riit­tä­vän tiheä perin­tei­nen kau­pun­ki tosi­aan on se “oikea vas­taus” tähän ongel­maan, mut­ta sel­lais­ta­han ei Suo­mes­sa olla raken­net­tu pit­kään aikaan. Eikä se sil­loin­kaan mei­kä­läi­sil­lä nor­meil­la ole mikään auto­maa­tio että pal­ve­lui­ta syn­tyy; saas näh­dä min­kä­lai­nen nuk­ku­ma­lä­hiö Kala­sa­ta­mas­ta­kin tulee.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. teek­ka­ri: Mut­ta eihän sin­ne naa­pu­ri­lä­hi­öön ole tar­koi­tus­kaan men­nä, ei sitä niin ole suunniteltu). 

    Suun­ni­tel­mat tai­si­vat toi­mia­kin noin vii­den vuo­den ajan lähiöi­den tul­tua koko­naan val­miik­si. Sit­ten aika ajoi val­miik­si annet­tu­jen pii­rus­tus­ten kun yhteis­kun­ta ja ihmis­ten elin­ta­vat muuttuivat.

    Sen sii­tä saa kun leik­kii juma­laa ja kuvit­te­lee että ihmi­set ja yhteis­kun­ta aset­tu­vat kil­tis­ti val­mii­seen muot­tiin vuo­si­kym­me­nien ajaksi.

    Alun­pe­rin liu­ku­hih­na­lä­hiöt oli tar­koi­tus pur­kaa ja raken­taa uusik­si uuden muo­din mukaan sit­ten kun nii­den “tek­ni­nen” aika tulee täy­teen. Vali­tet­ta­vas­ti tämä kaik­kein tär­kein osa suun­nit­te­lui­deo­lo­gias­ta on unoh­det­tu kokonaan…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. teek­ka­ri: Ja nime­no­maan sii­tä syys­tä, että aika­naan auto­kau­pun­gin suun­nit­te­lui­deo­lo­gia­na oli se, että toi­min­not eivät saa limittyä.

    Kyl­lä toi­min­to­ja on eriy­tet­ty iät ajat. Sel­lai­sia ehjiä ja homo­gee­ni­sia koko­nai­suuk­sia kuten Tork­ke­lin­mä­ki, Enge­li­nau­kio tai Senaa­tin­to­ri on sit­tem­min pidet­ty hyvin­kin vie­hät­tä­vi­nä, kuta­kin omal­la tavallaan.

    Kau­pun­ki hajo­si sii­nä vai­hees­sa kun mit­ta­kaa­vaa ja nopeut­ta ryh­dyt­tiin kas­vat­ta­maan, ja täs­sä on kes­keis­tä nime­no­maan yksi­tyi­sau­tol­la liik­ku­mi­sen tavoi­te­no­peus. Sig­naa­lien ja vies­tien koko jou­du­taan monin­ker­tais­ta­maan jot­ta ne yli­pää­tään oli­si­vat autoi­li­jan havait­ta­vis­sa, ja yhdes­sä liik­ku­mi­sen vie­män tilan kas­vat­ta­mi­sen kans­sa luo­daan jalan­kul­ki­jan kan­nal­ta vie­ras ja epä­miel­lyt­tä­vä ympä­ris­tö, siis juu­ri sel­lai­nen jol­la tehok­kaas­ti eris­te­tään lähiöt tai pahim­mil­laan kau­pun­gin­osat toisistaan.

    Mie­li­pi­de­ky­sy­mys, mut­ta itse pidän vää­ris­ty­nyt­tä mit­ta­kaa­va­kä­si­tys­tä ensi­si­jai­se­na estee­nä hyväl­le kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­le. Täl­le on sukua “lii­ken­teen suju­vuus” jol­la käy­tän­nös­sä tar­koi­te­taan yksi­tyi­sau­toi­lun vai­vat­to­muut­ta. Vää­rä mit­ta­kaa­va joh­taa sit­ten ajo­no­peuk­sien kas­vuun, meluun, tur­vat­to­muu­den tun­tee­seen ja yli­pää­tään epä­miel­lyt­tä­vään kaupunkikokemukseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Sep­po Vep­sä­läi­nen:
    Auto­kau­pun­kia esiin­työn­tä­vis­tä voi­mis­ta kaup­pa on suu­rim­pia syntisiä.

    Tämä on hyvin mah­dol­lis­ta. Mut­ta sit­ten kan­nat­taa kysyä kysy­mys sii­tä, mik­si kau­pat saa­vat asiak­kai­ta pel­to­jen kes­kel­le, ja voi­si­ko tämän kehi­tyk­sen kään­tää ympäri.

    Täl­lä het­kel­lä esi­kau­pun­ki­per­he käy pari ker­taa vii­kos­sa kau­pas­sa ja hakee siel­tä muu­ta­man kym­me­nen kiloa elin­tar­vik­kei­ta ynnä muu­ta ker­ral­laan. Samai­nen per­he arvos­taa kau­pas­sa suur­ta vali­koi­maa sekä koh­tuul­li­sia hin­to­ja ja pyr­kii mini­moi­maan ruo­ka­kau­pas­sa käy­tet­tä­vän ajan kokonaisajankäytöstä.

    Täs­sä pelis­sä kes­kus­tan kivi­jal­ka­kau­pat putoa­vat pois vali­koi­man­sa, hin­ta­ta­son­sa ja saa­vu­tet­ta­vuu­ten­sa vuok­si. Kaik­kea toki on saa­ta­vil­la, mut­ta se edel­lyt­tää mones­sa kau­pas­sa käy­mis­tä, min­kä jäl­keen nii­den kaup­pa­kas­sien siir­te­ly muut­tuu­kin kovin työ­lääk­si ja aikaa­vie­väk­si. Yksi rat­kai­su on käy­dä Tuk­ki­mie­hen ruo­kao­sas­tol­la hake­mas­sa kaik­ki, mut­ta siel­lä pitää käy­dä useam­man ker­ran, jos kai­ken aikoo itse kantaa.

    Esi­kau­pun­gin oman osta­rin pik­ku­kaup­pa menes­tyy sil­lä, että siel­tä voi­vat pai­kal­li­set elä­män­ta­pa­lep­pois­ta­jat hakea päih­teen­sä ja unoh­te­li­aat esi­kau­pun­ki­lai­set unoh­tu­neen kah­vi­mai­ton­sa kel­lo 22.30. Ja sil­loin­kin mer­kit­tä­vä osa asia­kas­kun­nas­ta tulee pai­kal­le pel­ti­leh­män pötsissä.

    Tämä kaup­pa­ha­vain­to on sinän­sä mer­kit­tä­vä, kos­ka se on aika sel­keäs­ti havait­ta­vis­sa hyvin mones­sa kau­pun­gis­sa. Päi­vit­täis­ta­va­ra­kau­pat ovat muu­al­la kuin kes­kus­tas­sa, kos­ka kes­kus­tan logis­tiik­ka ja hin­ta­ta­so eivät päi­vit­täis­ta­va­roi­ta suosi.

    Hin­ta­ta­soon voi olla vai­kea vai­kut­taa, mut­ta kehi­tyk­sen kään­tä­mis­tä aut­tai­si sekin, että kan­sa­lai­nen sai­si päi­vit­täis­ta­va­ran­sa mah­dol­li­sim­man nopeas­ti ja suju­vas­ti. Jos vas­taus sisäl­tää joka­päi­väi­sen kau­pas­sa­käyn­nin työ­mat­kal­la, kau­pas­sa­käyn­nin pitää olla todel­la nope­aa. Toi­saal­ta nykyi­sel­lään vaik­ka­pa net­ti­kaup­pa kotiin­kul­je­tuk­sel­la voi­si olla ihan var­tee­no­tet­ta­va vaihtoehto.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. Olli Pot­to­nen: kan­ta­kau­pun­gin asiois­ta pää­te­tään entis­tä suu­rem­mas­sa mää­rin lähiöis­tä käsin. Aja­tus on var­sin huolestuttava.

    Eikös tut­ki­mus­tie­to nyt­kin jo ker­ro, että Hel­sin­gin asiois­ta päät­tää nyt enim­mäk­seen kan­ta­kau­pun­gis­sa tai sen lähel­lä asu­va edus­ta­jis­to eikä suin­kaan lähiöi­den asujat?
    Ken­ties siis saa­tai­siin myös lähiö­nä­kö­kul­maa mukaan päätöksentekoon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Osmo Soi­nin­vaa­ra:Ymmär­tääk­se­ni väi­te on, että kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la ole­viin työ­paik­koi­hin ihmi­set tule­vat lyhyem­män mat­kan pääs­tä kuin kan­ta­kau­pun­gis­sa ole­viin työ­paik­koi­hin. Minul­le ei ole (vie­lä) täs­tä tut­kit­tua tie­toa, mut­ta oli­sin val­mis lyö­mään vetoa, että niis­sä kes­ki­mää­räi­nen työ­mat­ka on pidem­pi ja että nii­hin tul­laan har­vem­min jalan, fil­la­ris­sa tai joukkoliikenteellä. 

    Väi­te ei ole se min­kä ymmär­sit, Osmo, ja sen min­kä ymmär­sit, pys­tyt toden­nä­köi­ses­ti paik­ka­tie­doin todistamaan. =)

    Työ­mat­kan kilo­met­rei­nä mita­tun pituu­den sijas­ta pitää tar­kas­tel­la työ­mat­kan ajal­lis­ta pituut­ta, ja lisäk­si työ­mat­kas­ta aiheu­tu­van koke­muk­sen epä­miel­lyt­tä­vyyt­tä ja stressaavuutta. 

    Valit­se­mal­la jopa ajal­li­ses­ti pitem­pi työ­mat­ka voi koet­tu elä­män­laa­tu paran­tua huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin mitä tun­tee auton ratis­sa menettävänsä. 

    Erääs­sä toi­ses­sa kom­men­tis­sa huo­mau­tet­tiin “por­va­ril­li­sen” elä­män­ta­van nime­no­maan tar­koit­ta­van kau­pun­gis­sa asu­mis­ta. Kapean his­to­rial­li­ses­ti tämä väi­te on sinäl­lään tosi, mut­ta nyky­ai­kai­nen kau­pun­kia­su­mi­nen on, pois­lu­kien muu­ta­mat poik­keus­ta­pauk­set Eiras­sa, kaik­kea muu­ta kuin mitä tuo por­va­ril­li­sen luo­kan asu­mi­nen kau­an sit­ten lop­pu­neel­la eep­pi­sel­lä kul­ta­kau­del­la oli. 

    Neuk­ku­kuu­tioi­ta (jois­sa itse­kin olen asu­nut elä­mäs­tä­ni 75%, ja sik­si oikein hyvin tie­dän mis­tä puhun) voi parem­min ver­ra­ta slum­mia­su­mi­seen. Sii­nä mää­rin virik­kee­tön ja rajoit­ta­va asu­mis­muo­to se on, ja siel­tä pois­pää­se­mi­nen on monel­le var­hais­kes­ki-ikäi­sel­le ja kes­ki­luok­kai­sel­le suu­ri talou­del­li­nen kannuste.

    Minun tee­si­ni on se, että val­tao­sa Län­si­väy­län aamu- ja ilta­ruuh­kis­sä käk­ki­vis­tä ovat siel­lä pako­tet­tu­na, vas­toin tah­to­aan, teh­ty­ään vas­ten­tah­toi­sen kom­pro­mis­sin muun elä­män­laa­tun­sa tur­vaa­mi­sek­si. Täs­sä kes­kus­te­lus­sa pää­asial­li­se­na ruuh­kan­pois­ta­mis­me­net­te­ly­nä ehdo­te­taan sanal­la sanoen tätä yksi­löä lisää kur­jis­ta­via pakkotoimia. 

    Osmo tote­aa myös, että työ­pai­kat valit­se­vat itse mis­sä työ­pai­kat halua­vat olla. Tämä­kin on sinäl­lään tot­ta, tois­tai­sek­si. Vas­tak­kain on kui­ten­kin se, halu­taan­ko kepit­tää elä­viä ihmi­siä (työs­sä kävi­jöi­tä) vai ins­ti­tuu­tioi­ta (työ­paik­ko­ja) kus­tan­nusoh­jauk­sel­la ja pak­ko­hiil­los­tuk­sel­la. Haja­si­joi­tus­ta ei vält­tä­mät­tä tar­vit­se teh­dä edes kehä­kol­mo­sen ulkopuolelle. 

    Muil­ta osin tämä kes­kus­te­lu vai­kut­taa minus­ta lil­lu­kan­var­siin taker­tu­mi­sel­ta. Tek­nil­li­siin yksi­tyis­koh­tiin ja tar­koi­tus­ha­kui­sen ete­väs­ti valit­tui­hin “tilas­toi­hin” vetoa­mal­la tus­kin pääs­tään mihin­kään suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan elin­voi­mai­suu­den kehit­tä­mi­ses­sä. Sel­lai­nen toi­min­ta ei ole muu­ta kuin jar­ru­vau­nun virit­te­lyä, mikä on muo­dos­tu­nut Suo­men pää­e­lin­kei­nok­si pian Neu­vos­to­lii­ton kaa­tu­mi­sen jäl­keen. Epäi­len kes­kus­te­lun osa­not­ta­jien myös itse tie­dos­ta­van tämän sisimmässään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. Jor­pak­ka:
    Aina saa lukea näi­tä stoo­re­ja kuin­ka “auto on meil­le niin vält­tä­mä­tön kun pitää ajaa sin­ne ja tän­ne”. Jos jos­kus pysäh­tyi­si miet­ti­mään sitä että ehkä se auto on juu­ri se syy ja seu­raus sii­hen suhaamiseen.

    Mah­ta­vaa logiik­kaa. Ihmi­sen liik­ku­mi­sen­tar­ve joh­tuu väli­nees­tä joka on teh­ty tuo­ta tar­vet­ta tyydyttämään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Osmo, se hir­vit­tä­vä ja kal­lis vir­he pysä­köin­nin suh­teen Jät­kä­saa­res­sa ja muil­la uusil­la asui­na­lueil­la on se, että auto­paik­ko­ja ei lai­te­ta kadun­var­siin. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa on teh­ty ideo­lo­gi­nen rat­kai­su, että kadun­var­si­paik­ko­ja pitää kei­no­te­koi­ses­ti vähen­tää. Se lukee jo viral­li­ses­sa pysä­köin­ti­stra­te­gias­sa­kin. Kun kau­his­te­let asun­to­jen hin­to­ja uusil­la asui­na­lu­eel­la, niin kat­so kui­ten­kin ensin peiliin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Osmo, se hir­vit­tä­vä ja kal­lis vir­he pysä­köin­nin suh­teen Jät­kä­saa­res­sa ja muil­la uusil­la asui­na­lueil­la on se, että auto­paik­ko­ja ei lai­te­ta kadunvarsiin. 

      Las­ke vähän. Jät­kä­saa­ren auto­pai­at eivät mah­du kadun­var­teen. Maan alle pitäi­siu men­nä joka tapauk­ses­sa. Kadun­var­si­py­sä­köin­ti vaa­ti­si katu­jen levit­tä­mis­tä eli tont­tien pie­nen­tä­mis­tä, eli tuhan­sia asuk­kai­ta vähem­män. Mene­tet­ty­nä raken­nusoi­keu­te­na maan­pääl­li­nen pysä­köin­ti oli­si vie­lä kalliimpaa.
      Kadun­varf­sil­la on kui­ten­kin paik­ko­ja tila­päi­seen pysäköintiin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jät­kä­saa­ren auto­pai­at eivät mah­du kadun­var­teen. Maan alle pitäi­siu men­nä joka tapauk­ses­sa. Kadun­var­si­py­sä­köin­ti vaa­ti­si katu­jen levit­tä­mis­tä eli tont­tien pie­nen­tä­mis­tä, eli tuhan­sia asuk­kai­ta vähemmän.

    Jos ote­taan annet­tu­na se, että val­tuu­tet­tu­jen enem­mis­tö ei nykyi­sis­tä auto­paik­ka­nor­meis­ta luo­vu, vih­reil­lä voi­si olla asias­sa kak­si vaih­toeh­tois­ta ääri­lin­jaa. Joko hyväk­sy­tään kan­ta­kau­pun­gin vah­va lisä­au­tois­tu­mi­nen (esim. Mec­he­li­nin­ka­dul­la) ja voi­te­taan kau­pun­gin asu­kas­lu­vun mak­si­maa­li­nen kas­vat­ta­mi­nen, tai sit­ten kaa­voi­te­taan Jät­kä­saa­reen suu­ria puu­tar­hao­ma­ko­ti­tont­te­ja. Kadun­var­sil­le jäi­si täs­sä mal­lis­sa auto­maat­ti­ses­ti vie­rail­le riit­tä­vä mää­rä paikoitustilaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Las­ke vähän. Jät­kä­saa­ren auto­pai­at eivät mah­du kadun­var­teen. Maan alle pitäi­siu men­nä joka tapauk­ses­sa. Kadun­var­si­py­sä­köin­ti vaa­ti­si katu­jen levit­tä­mis­tä eli tont­tien pie­nen­tä­mis­tä, eli tuhan­sia asuk­kai­ta vähem­män. Mene­tet­ty­nä raken­nusoi­keu­te­na maan­pääl­li­nen pysä­köin­ti oli­si vie­lä kalliimpaa.
    Kadun­varf­sil­la on kui­ten­kin paik­ko­ja tila­päi­seen pysäköintiin.

    Ensin­nä­kään ei pidä paik­kaan­sa että kadut voi­si­vat olla kaik­kial­la huo­mat­ta­vas­ti kapeam­pia ilman auto­paik­ko­ja. Talo­ja ei usein­kaan voi lait­taa vie­ri vie­reen, muu­ten tulee pime­ää sisäl­le. Käy­tän­nös­sä­kin sen näkee uusil­la alueil­la, talot eivät ole yhtään lähem­pä­nä vaan kadun­var­ret ovat täyn­nä tar­peet­to­mia ulok­kei­ta. Väit­tee­si on myös ris­ti­rii­tai­nen: jos ker­ran on mah­dol­li­suus asioi­mis­py­sä­köin­tiin, niin mik­sei sit­ten asu­kas­py­sä­köin­tiin? Ovat­ko ne asioi­vien autot joten­kin kapeam­pia? Jät­kä­saa­res­ta: Kuin­ka pal­jon siel­lä tar­vi­taan tila­päis­tä pysä­köin­tiä? Luul­ta­vas­ti ei juu­ri lain­kaan. Eihän siel­lä ole mitään pal­ve­lu­ja ulko­puo­li­sil­le. Tosia­sias­sa on ideo­lo­gi­nen, ei talou­del­li­nen pää­tös ajaa autot park­ki­hal­lei­hin. Ja juu­ri tämä ideo­lo­gia, eivät autot sinän­sä, nos­ta­vat tar­peet­to­mas­ti asun­to­jen hin­to­ja. Osmo, sinä olet yksi syyl­li­sis­tä tähän jär­jet­tö­myy­teen, joten fei­daa vähän paa­saa­mis­ta sii­tä, että autot nos­ta­vat asun­to­jen hin­to­ja. Argu­ment­ti­si “kaik­ki autot ei mah­du kadul­le” on myös outo. Las­ke vähän. Jos vaik­ka 70% autois­ta saa­daan kadun var­teen ja 30% hal­liin, niin onhan se huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­paa kuin lait­taa 100% hal­liin ja kadun­var­sil­le jotain orpo­ja paju­ja ja lumi­ka­so­ja. Aina löy­tyy nii­tä, jot­ka hala­ja­vat autol­le omaa pesää, no mak­sa­koot sii­tä. Lopuil­le riit­tää katupaikka.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Jos asuk­kai­den autot mah­tui­si­vat edes aut­ta­vas­ti kaduil­le, pitäi­si olla vino­py­sä­köin­ti molem­mil­la puo­lil­la. Se vioe tilaa ver­rat­tu­na sii­hen, että on asioin­ti­py­sä­köin­ti toi­sel­la puo­lel­la. Lisäk­si se, että kadun­var­si­pai­kat anne­taan asuk­kai­den vii­kon­lop­pui­sin tar­vit­ta­vien auto­jen sei­sot­ta­mi­seen tar­koit­taa sitä, että satun­nai­seen pysä­köin­tiin ei jää tilaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.