Kotiin!

Per­jan­tai — lauantai

Hotel­lielämä alkoi tympiä. Yri­tyk­seni aikaistaa lentoni kaa­tui siihen, että toisin kuin muistin, Air Balti­cil­la ei ollut per­jan­taina iltapäivälentoa.

Ajoin lento­ken­tälle, kir­jauduin lento­kent­tähotel­li­in ja lähdin kiertämään lähiseu­tu­ja fil­lar­il­la ilman rep­pua. Olin kuvitel­lut, että ilman rep­pua kestäisi hel­let­tä parem­min, kos­ka hai­h­dut­tavaa pin­taa on enem­män, mut­ta uno­hdin, että rep­pu suo­jaa myös suo­ral­ta auringonpais­teelta. Yksi argu­ment­ti pois retkipyörän ja sat­u­lalaukku­jen puolelta.

Päämäärätön ajelu on kovin päämäärätön­tä. Min­ulle sopii parem­min vaelt­a­mi­nen kohti jotain.

Fil­lar­ista piti pois­taa polkimet, kään­tää ohjaus­tanko pitkit­täin (pukin­sarv­i­fil­lar­il­la jok­seenkin hyödytön­tä, mut­ta ei siihen kauan men­nyt) ja tyh­jen­tää renkaat. Renkaiden tyh­jen­tämistä en ymmär­rä lainkaan. Renkaissani on kahdek­san ilmake­hän paine, suosi­tus on 6–10 ilmake­hää. Paineis­ta­mat­tomas­sa ruumas­sa painet­ta tulee lisää alle yksi ilmake­hä lisää. Ei se renkai­ta räjäytä.

Olin lait­tanut fil­lar­in lentokun­toon per­jan­tai-iltana hotellille tul­lessani. Aamul­la hotel­livirkail­i­ja haki fil­lar­i­ni, kat­soi ihmeis­sään eikä voin­ut olla kysymät­tä, eikö fil­lar­il­la ole vähän epäkäytän­nöl­listä ajaa, kun ohjaus­tanko on noin.

Kos­ka aav­istin vaikeuk­sia ole­van edessä, olin jonos­sa heti kun bag­gage drop avau­tui. Ensim­mäisek­si vas­taan­ot­tovirkail­i­ja vaati, että min­un on laitet­ta­va fil­lar­i­ni laukku­un. Sanoin valin­neeni Air Balticin juuri sik­si, että lupaa­vat kul­jet­taa neljä fil­lar­ia lentoa kohden ilman laukkua ja että olin varan­nut noista neljästä paikas­ta yhden. Seurasi pitkä puhe­linkeskustelu ja kan­tani voit­ti. Pakkasin sisään myös rep­puni ja siihen työkalu­ni, kos­ka niihin sisäl­tyi veit­si, ja otin mukaan etu­laukun ja siihen pakat­tuna kuu­siokoloavain­sar­jan pyörän kokoamista varten.

Tur­vatarkas­tuk­ses­sa kuu­siokoloavain­sar­jani tietysti bon­gat­ti­in ja virkail­i­ja vaati min­ua jät­tämään sen tarkas­tuk­seen. Sanoin, ettei se muis­tu­ta veistä miltään osin. Hän otti yhteyt­tä esi­henkilöön­sä ja esi­henkilö ilmeis­es­ti sai hänet vaku­ut­tuneek­si, että yri­tys vuol­la puulin­tu kuu­siokoloavaimel­la on tuomit­tu epäonnistumaan.

Koneessa tajusin, ettei min­ul­la ole kuit­tia kuin repus­ta eikä lento­kent­tävirkail­i­ja ollut tul­lut tiskin takaa lait­ta­maan fil­lari­i­ni minkään­laista osoitet­ta. Toiv­ot­tavasti fil­lar­in hak­i­ja huo­maa tämän ja toiv­ot­tavasti virkail­i­ja muis­taa, mihin fil­lari oli menossa.

Min­ul­la oli välilasku Riias­sa. Air Balticin kone oli potkurikone, jol­la tuskin olisi Helsinki­in asti tankkaa­mat­ta päässytkään. Mik­si ympäristövä­ki ei puhu näi­den pro­pel­likonei­den puoles­ta suihkukonei­ta vas­taan? Ne eivät nouse yläil­make­hään, jol­loin niiden hiilid­iok­sidipäästöjä ei tarvitse ker­toa mil­lään lentokonei­den haitallisu­usker­toimel­la. Päästöt matkus­ta­jak­ilo­metriä kohden ovat maaseu­tubussin luokkaa. Mat­ka-aika on vajaan tun­nin suihkukonet­ta pidempi.

Helsingis­sä fil­lari saa­pui hyväkun­toise­na samal­la hih­nal­la matkalaukku­jen kanssa. Paris­sa min­uutis­sa polkimet oli­vat paikallaan ja ohjaus­tanko suo­ras­sa. Renkaiden pump­paamiseen pienel­lä käsipumpul­la meni pidem­pi aika. Eikö tätä type­r­ää määräys­tä voisi kumota?

Oli jäl­jel­lä mat­ka ken­tältä Kata­janokalle. Ulkona oli virk­istävän kylmä. Arvioin läm­pöti­lak­si jotain 16 astet­ta, mut­ta fil­lar­in läm­pömit­tari arvioi läm­pöti­lak­si 20,7 astet­ta ja sai tälle tukea Ilmati­eteen­laitok­selta. Ero 30 asteeseen oli iso. En muis­tanutkaan, että polkem­i­nen voi olla näin helppoa.

 

24 vastausta artikkeliin “Kotiin!”

  1. “Mik­si ympäristövä­ki ei puhu näi­den pro­pel­likonei­den puoles­ta suihkukonei­ta vastaan?”

    Kos­ka sil­lä ei ole merk­i­tys­tä, mil­lä korkeudel­la hiilid­iok­sidia pääsee ilmakehään.

    1. Suihkukonei­den hiilid­iok­sipäästöt ker­ro­taan kolmel­la, kos­ka yläil­make­hään tehdy­il­lä päästöil­lä väitetään ole­van kolme ker­taa suurem­pi vaiku­tus. Potkurikone ei nouse niin korkealle.

  2. “Renkaissani on kahdek­san ilmake­hän paine, suosi­tus on 6–10 ilmake­hää. Paineis­ta­mat­tomas­sa ruumas­sa painet­ta tulee lisää alle yksi ilmake­hä lisää.”

    Mie­lenki­in­toinen prob­leema. Googlailin nopeasti asian tiimoil­ta. Matkus­ta­ja­len­tokoneis­sa käytetään paineis­tet­tu­ja ruumatilo­ja, jois­sa on sama paine kuin matkus­ta­jatilois­sa ja hie­man alhaisem­pi läm­pöti­la, kuitenkin yli +18°C. Matkus­tustilo­jen alhaisin paine vas­taa ilman­painet­ta n. 2,4 km korkeudessa (kabi­inin korkeus 8000 jalkaa). Tämä tarkoit­taa n. 750 mbar painetta.

    Paineis­te­tus­sa ruumas­sa polkupyörän renkaan 9 bar absolu­ut­ti­nen paine aiheut­taa siis n. 8,25 bar painer­a­situk­sen renkaaseen, kos­ka läm­pöt­lan vaiku­tus on mitätön. Renkaaseen on ehkä pumpat­tu ilma sisään samas­sa läm­pöti­las­sa mikä paineis­te­tus­sa ruumas­sa vallitsee.

    Täysin paineis­ta­mat­tomas­sa ja läm­mit­tämät­tömässä ruumas­sa läm­pöti­la lask­isi 10 km korkeudessa lennet­täessä ‑50 asteen tietämi­in ja ilman­paine olisi vain 260 mbar. Jos renkaas­sa ole­va ilma kyl­menisi ‑50°C läm­pöti­laan, lask­isi renkaan absolu­ut­ti­nen paine kaa­su­jen yleisen tilay­htälön mukaan (olete­taan isokoori­nen tilanmuutos):

    paine = 9 bar * (273 — 50) / (273 + 20) = 6,85 bar.

    Painer­a­situs renkaalle olisi siten “vain” 6,85 bar — 0,26 bar = 6,6 bar. Tosin ‑50°C polkupyörän ren­gas lie­nee melkoisen hauras murtumaan.

    Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa ren­gas on pumpat­tu kylmäl­lä ilmal­la (esim. ±0°C) ja lentokoneen ruuma on läm­mitet­ty (+20°C), mut­ta paineis­tam­a­ton. Täl­löin renkaan absolu­ut­ti­nen paine on 9,66 bar ja painer­a­situs 9,4 bar.

  3. Ympäristövä­ki ei puhu potkurikonei­den puoles­ta, kos­ka lentämi­nen on ABSOLUUTTINEN PAHA. Kuten ydin­voima tai turk­istarhaus. Har­maan sävyjä ei kan­na­ta etsiä, kos­ka sil­loin maail­mas­ta tulisi mon­imutkaisem­pi paik­ka. Kaiken sortin puh­da­sop­pisille ihmisille epä­var­muus on pahin uhka — sitä väl­tetään viimeiseen asti. Tiedän tämän, kos­ka nuorem­pana kuu­luin joukkoon.

  4. San­ot­takoon että ruuma on ihan samal­la taval­la paineis­tet­tu ja saman läm­pöi­nen kuin matkus­ta­mokin. Ei olisi mitään järkeä lähteä tekemään paineis­tet­tua väli­seinää keskelle lentokonetta. 

    Kuvit­telisin että jos ne puhkeaa niistä saat­taa kuu­lua pamah­dus, ja ihmiset ei pääsään­töis­es­ti tykkää pamah­duk­sista lentokoneissa.

  5. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuomas.
    Oletko var­ma tuos­ta paineis­tamis­es­ta? Ilma
    on painavaa.

    Nyky­i­sis­sä lentokoneis­sa tavarati­la on paineis­tet­tu. Ilma painaa, mut­tei sitä kovin mon­ta sataa kiloa ruumas­sa ole. On lop­ul­ta helpom­pi käyt­tää pyöreää lier­iötä paineas­t­iana kuin rak­en­taa paineti­ivis lat­tia väli­in. Ruuman ja matkus­ta­mon välil­lä on paineen­tasausvent­ti­ilit ja irti­len­tävät paneel­it, jos paine-ero kas­vaa liikaa (haku­sana Amer­i­can Air­lines Flight 96 ker­too syyn).

    Ruuma ei vält­tämät­tä ole ainakaan kaik­il­ta osil­taan läm­mitet­ty, joten kylmää siel­lä voi olla.

  6. Osmo Soin­in­vaara:
    Suihkukonei­den hiilid­iok­sipäästöt ker­ro­taan kolmel­la, kos­ka yläil­make­hään tehdy­il­lä päästöil­lä väitetään ole­van kolme ker­taa suurem­pi vaiku­tus. Potkurikone ei nouse niin korkealle.

    Vai puhut­ti­inko sit­tenkin NOx-päästöistä? 

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Suihkukonei­den hiilid­iok­sipäästöt ker­ro­taan kolmel­la, kos­ka yläil­make­hään tehdy­il­lä päästöil­lä väitetään ole­van kolme ker­taa suurem­pi vaiku­tus. Potkurikone ei nouse niin korkealle.

    Mis­tä tuo luku kolme on peräisin?

    Potkurikoneen tehokku­us ei riitä vas­taa­maan suihkukoneeseen. 

    Tropopaussin ympäristössä lentämi­nen tuo paljon etu­ja, kuten sääilmiöi­den vält­tämi­nen, ilman­vas­tus on pienem­pi, viileämpi läm­pöti­la moot­tor­eille ja suihkuvirtaukset.

    Tropopaus­sia ei hirveästi kan­na­ta ylit­tää, kos­ka sit­ten ilma alkaa taas läm­pen­emään ja muut­tuu liian ohueksi. 

    Jos ajatel­laan lentokonei­den tehokku­ut­ta ja lentoli­iken­teen tehokku­ut­ta niin tropopaussin ympäristössä lentämi­nen on tehokkain­ta. Mut­ta tehokkaim­man lentoradan mallint­a­mi­nen on matemaat­tis­es­ti melko haas­ta­va tehtävä, kos­ka olo­suh­teet muut­tuvat jatkuvasti.

    Todel­la lyhy­il­lä reit­eil­lä ei toki ole hyö­tyä nous­ta tropopaussin tuntumaan.

    Lentoli­iken­teen määräl­lä on myös val­ta­va merkitys. 

    Ajatel­laan esimerkik­si Yhdys­val­to­ja, jos­sa lennetään noin 90 000 lentoa vuorokaudessa. 

    Kos­ka me elämme pal­lol­la, niin lentopin­to­jen pin­ta-ala on suurem­pi mitä korkeam­malle pin­nalle me men­emme. Eli 5 000 metris­sä ole­valle lentopin­nalle sopii vähem­män lentokonei­ta, kuin 10 000 metris­sä ole­valle lentopinnalle.

    1. Yläil­make­hään päästetyl­lä hiilid­iok­sidil­la ja vesi­höyryl­lä väitetään ole­van suurem­pi vaiku­tus ilmas­ton läm­pen­e­miseen kuin alem­malle tasol­la tehdy­il­lä päästöil­lä ja lisäk­si väitetään, että nuo ilma­mas­sat eivät sekoitu. Sik­si lentoli­iken­teen päästöt yleen­sä ker­ro­taan kolmel­la, kun selvitetään lentoli­iken­teen ilmastovaikutuksia.
      Maa­pal­lon säde on noin 6400 kilo­metriä. Kym­menne kilo­metriä siihen lisää ei paljon tuo väljyyt­tä lentoliikenteelle.

  8. IPCC:n mukaan lentokonei­den läm­mit­tävä vaiku­tus on kyl­lä huo­mat­tavasti suurem­pi kuin CO2-päästö­jen vaiku­tus, mut­ta ker­roin tulee lähin­nä NOx-päästöistä. Aikaisem­min IPCC käyt­ti lentokonei­den kohdal­la ker­roin­ta 2,7 ver­rat­tuna pelkki­in CO2-päästöi­hin. Tämä sisältää mm. NOx:ien liik­keellepane­man O3:n syn­nyn ja lentokonei­den tekemän pil­vi­vanan mut­tei yläil­make­hän pil­vien mah­dol­lisia muutoksia.

    Kuitenkin nykyään IPCC:kin on sitä mieltä, että tätä mekaanista ker­roin­ta ei pidä käyt­tää eri­lais­ten aikaskaalo­jen vuok­si. Pil­vi­vana hai­h­tuu nopeasti, otsoni sekoit­tuu joskus mut­ta CO2 on kovin pitkäikäistä.

    Edelleen olen­naista on se, että lentokonei­den pelkkä CO2-päästö on las­ket­tavis­sa ihan CO2-päästönä. Muiden päästö­jen (vesi, NOx, HC) osalta päästöko­rkeudel­la on enem­män merk­i­tys­tä. Näis­sä on kuitenkin syytä huo­ma­ta, että vet­tä luku­unot­ta­mat­ta päästö­jen määrä riip­puu olen­nais­es­ti moot­torite­knolo­gias­ta, joten lentokone­tyyp­piko­htaiset erot ovat merkittäviä.

    Lyhy­il­lä ja keskip­itkil­lä matkoil­la joka tapauk­ses­sa tur­bo­pro­pit ovat ener­giate­hokkaimpia. Ener­gian­säästö tulee lähin­nä hitaam­mas­ta lentonopeud­es­ta, joka myös mah­dol­lis­taa mata­lam­man lentoko­rkeu­den. Mii­nus­puole­na tule­vat kyy­din epä­mukavu­us ja pidem­mät lentoajat.

    Mitään ihan terävää rajaa tur­bo­prop­pi­en ja ohivir­taus­moot­to­rien välil­lä ei kuitenkaan ole. Tilanne oli parikym­men­tä vuot­ta sit­ten aika eri­lainen, nykyään myös ohivir­taus­moot­to­rien teknolo­gia on varsin kehit­tynyt­tä. Ehkä vähän yllät­täen lentokonei­den matkanopeude­tkin ovat olleet pikem­min laske­maan kuin nouse­maan päin.

    Kaikki­aan ilmailun GHG-tase on aika mon­imutkainen tapaus. Lentoy­htiöt tietysti huseer­aa­vat alal­la ja laske­vat kaiken alakant­ti­in. Tieteelli­nen tutkimus taas saa aika mon­en­laisia tulok­sia riip­puen aikaskaalas­ta ja huomioitavista seikoista.

  9. OS: “Mik­si ympäristövä­ki ei puhu näi­den pro­pel­likonei­den puoles­ta suihkukonei­ta vastaan?”

    Eipä sil­lä olisi vaiku­tus­ta, polt­toaineen hin­ta ratkaisee, ja siis on ratkaissut:

    ATR also point­ed out that when look­ing at the 70-seat seg­ment where today most com­pe­ti­tion takes place, 75% of air­craft ordered since 2005 are TPs. Cur­rent­ly 92% of the 70-seat back­log are for TPs, reflect­ing increas­ing mar­ket share. (lähde)

    Helsingistä Kes­ki-Euroop­paan matkustel­lessa ei tule ajatelleek­si kuin­ka käyt­tökelpoinen tur­bo­prop muual­la maail­mas­sa (lyhyem­mil­lä reit­eil­lä) on. Euroopas­sakin jo jostain Zürichista pääsee Välimeren pikkukaupunkei­hin kätevästi, ja omil­la rahoil­la matkustet­taes­sa Riikan kaut­ta kiertämi­nen on hyvin rel­e­vant­ti vaihtoehto.

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Yläil­make­hään päästetyl­lä hiilid­iok­sidil­la ja vesi­höyryl­lä väitetään ole­van suurem­pi vaiku­tus ilmas­ton läm­pen­e­miseen kuin alem­malle tasol­la tehdy­il­lä päästöil­lä ja lisäk­si väitetään, että nuo ilma­mas­sat eivät sekoitu. Sik­si lentoli­iken­teen päästöt yleen­sä ker­ro­taan kolmel­la, kun selvitetään lentoli­iken­teen ilmastovaikutuksia.
    Maa­pal­lon säde on noin 6400 kilo­metriä. Kym­menne kilo­metriä siihen lisää ei paljon tuo väljyyt­tä lentoliikenteelle.

    Ker­roin on pii 3.14159.….

  11. Täysi ren­gas on ilmailun tur­val­lisu­us­määräys­ten mielestä kiel­let­ty paineas­t­ia. (Samas­ta syys­tä myöskään laiskan ihmisen fil­lar­in­pumpun käyt­tämiä ilmas­ton­muu­tospa­tru­unoi­ta ei saa tilat­tua Gün­ther­iltä lentorahtina.)

  12. Itse kyl­lästyneenä muun muas­sa Vihrei­den ympäristö- ja talous­poli­ti­ikkaan olen siir­tynyt vasem­malle. Samat­en olen lento­lakos­sa ympäristösy­istä, näen sen samankaltaise­na elämän­ta­paval­in­tana kuin kasvissyönnin. 

    Aluk­si aloitin 1,5 lento­lakol­la, saatan siir­tyä kokon­aan lentämät­tömyy­teen taik­ka sit­ten lasken lentoni siten, että ne ja muu oma elämän­tyyli­ni on sel­l­ainen, että jokainen maa­pal­lon asukas pysty­isi sen ver­ran hiil­i­jalan­jälkeä kerryttämään. 

    Hul­lunkuriselta tun­tuu myös keskilu­okan suut­tumus siitä, jos vaikka­pa kysyt­täessä ker­too, että en lennä, siihen suh­taudu­taan samoin kuten aikanaan kasvissyöntiin.

  13. Lentoli­ikenne on tur­val­lisin matkus­tus­muo­to. Se on myös käytän­nölli­nen ja nopea. Ei tarvitse rai­va­ta tilaa raiteille tai teille.

    Lentoli­iken­teen vaiku­tus ilmas­ton­muu­tok­ses­sa ei voi olla kauhean suuri, kun ote­taan huomioon miten vähän aikaa Maa­pal­lol­la on ollut lentoliikennettä.

    Ilmas­to on kaoot­ti­nen jär­jestelmä jon­ka syv­in­tä ole­mus­ta ei edelleenkään tun­neta. Ei tun­neta sitäkään, miten Aurinko vaikut­taa ilmastoon.

    Minä voin heit­tää tähän, että ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen johtuu auringonpilkuista. Minä voin perustel­la sen sil­lä, että auringonpilkku­jen määrä lähti lätkä­maila­graafin kanssa yhtä aikaa kasvu­un. En tosin voi ker­toa, että mikä se mekanis­mi olisi auringonpilkku­jen ja ilmas­ton läm­pen­e­misen välillä 🙂

    Liikaa puhutaan ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ja aivan liian vähän siitä, että saas­tut­ta­mi­nen on tyh­mää, läm­peni ilmas­to tai ei. 

    On siis fik­sua siir­tyä uusi­u­tu­vi­in ener­gia­muo­toi­hin, oli sil­lä merk­i­tys­tä ilmas­toon tai ei. Joka tapauk­ses­sa fos­si­iliset polt­toaineet aiheut­ta­vat päästöjä, jot­ka ovat tap­pavia ihmisille ja samoin myös kaikille samaa ilmaa hen­git­täville. Pien­hiukkaspäästöistä pitäisi päästä eroon jo pelkästään ihmis­ten vuoksi.

    Ilmas­ton­muu­tok­ses­sa uno­hde­taan myös se, että se on luon­non omaa kier­tokulkua. Se ei ole koskaan ollut staat­ti­nen, eikä tule ole­maan, ellei nyt ihmiset suures­sa “viisaudessaan” lähde sitä yrit­tämään “luon­non­suo­jelun” nimis­sä. Ei sitä pidä “tor­jua”.

    Voi olla täysin luon­nol­lista että ilmas­to läm­pe­nee, jo pelkästään siinä merk­i­tyk­sessä että elämme peri­aat­teessa vieläkin “jääkau­si­aikaa”.

    Ongel­mana onkin se, että ihmiset eivät halu­aisi sopeu­tua ilmas­ton läm­pen­e­miseen. New Yorkia ei halu­ta siirtää pois ran­nikol­ta. Tulisi liikaa taloudel­lisia kus­tan­nuk­sia, joten entäpä jos laitet­taisi­inkin ilmas­to sopeu­tu­maan ihmiseen?

    Ihmiset saat­ta­vat näin ollen tehdä suurim­man mah­dol­lisen virheen, kun emme tiedä tarpeek­si ilmastosta.

    Onhan puhut­tu jo siitäkin että ilmas­toa alet­taisi­in viilen­tämään esimerkik­si keinotekois­es­ti vaikka­pa tuot­ta­mal­la keinotekoisia pilviä.

    Ehkä me kuitenkin hukkaamme aikaa ilmas­ton­muu­tok­ses­ta tapel­lessa, kun pitäisi jo sopeu­tua siihen?

    Entä jos ilmas­to läh­teekin viilenemään? 

    Entä jos se viile­neekin voimakkaasti?

    Me yksinker­tais­es­ti tiedämme liian vähän ilmas­tos­ta voidak­semme sanoa mitään var­mak­si ja luon­to edelleenkin yllät­tää mei­dät, joka iki­nen päivä.

  14. Anna R:
    Täysi ren­gas on ilmailun tur­val­lisu­us­määräys­ten mielestä kiel­let­ty paineas­t­ia. (Samas­ta syys­tä myöskään laiskan ihmisen fil­lar­in­pumpun käyt­tämiä ilmas­ton­muu­tospa­tru­unoi­ta ei saa tilat­tua Gün­ther­iltä lentorahtina.)

    Gun­therei­den oma lentoy­htiö sit­ten eri linjoilla;
    If you want to take a bicy­cle with you on Lufthansa flights, please note the fol­low­ing advice: the bicy­cle does not have to be pack­aged; han­dle­bars and ped­als do not need to be turned or dis­man­tled; nor does the air need to be tak­en out of the tyres. 

    Teo­reet­tis­es­ti on tiet­ty mah­dol­lista että hoita­vat itse renkaiden tyh­jen­tämiset. Toisaal­ta, eipä ole yksikään lentoy­htiöä osan­nut sanoa minkä ilman­paineen renkaisi­in voisi jät­tää, luulisi että painer­a­ja olisi speksat­tu baar­illeen johonkin säännökseen?

  15. Air Balticin käyt­tämien potku­rit­ur­bi­inikonei­den rahti­ti­lat eivät sijaitse run­gon alla, vaan ovat samas­sa tasos­sa matkus­ta­mon kanssa. Toki ne voitaisi­in jät­tää paineis­ta­mat­ta, mut­ta sil­loin painerun­gon tekem­i­nen olisi huo­mat­tavasti vaikeampaa. 

    Jos jätetään huomioimat­ta (erit­täin kiis­tanalaiset) korkeal­la lentävien suihkukonei­den päästök­er­toimet, niin polt­toaine­taloudessa 500–650 kmh ilmanopeudel­la lentävä potku­rit­ur­bi­inikone hakkaa päte­vim­mätkin ohivir­taus­moot­to­ril­la varuste­tut suihkukoneet men­nen tullen polt­toaineen kulutuksessa. 

    Ilmailun päästöjä olisi mah­dol­lista laskea 30–40%, jos siir­ry­täisi­in myös pitkil­lä matkoil­la suurten tur­bo­prop­pi­en käyt­töön, tosin lentoa­jat piteni­sivät sil­loin huo­mat­tavasti (ilmanopeus voisi olla jotain 700 kmh luokkaa), mikä merk­it­see suuresti kas­vavia työvoima- ja pääo­maku­lu­ja (samankokoinen kone ei voi kul­jet­taa vuorokaudessa yhtä paljon matkus­ta­jia / rah­tia. Lyhyem­mil­lä reit­eil­lä tämä ei ole ongel­ma, ja pien­im­mät suihkukoneet (50–70 paikkaiset region­al jetit) ovatkin suorit­ta­mas­sa muodon­muu­tos­ta lentokoneista kaljatölkeiksi.

    Vielä parem­paan polt­toaine­talouteen päästään dieselmän­tä­moot­tor­eil­la, mut­ta niiden suuri paino ja (tois­taisek­si) varsin rajalli­nen teho rajaa niiden käytön lähin­nä yleisil­mailukoneisi­in. 8–12 paikkainen 2‑mottinen kone (SMA diesel) tosin olisi jo mah­dol­lista tehdä ole­mas­saol­e­val­la teknolo­gial­la, mut­ta niiden kysyn­tä on varsin pien­tä joten potku­rit­ur­bi­i­ni tulee ole­maan val­lit­se­va teknolo­gia vielä pitkään.

  16. Lau­ri Kumpu­lainen krjoit­ti mm. Liikaa puhutaan ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ja aivan liian vähän siitä, että saas­tut­ta­mi­nen on tyh­mää, läm­peni ilmas­to tai ei. 

    Ilmas­ton­muu­tos kuten bios­fääri yleen­säkin on dynaami­nen ja käsite luon­non tas­apaino tarkoit­taakin sitä mitä mei­dän sukupolvemme halu­aisi­vat asi­at ole­van. Saas­tut­ta­mi­nen min­ulle tarkot­taa raskas­met­alle­ja ja mui­ta sel­l­aisia yhdis­teitä, jot­ka eivät pois­tu järkevässä ajas­sa niistä bios­fäärin osista jois­sa ihmi­nen asuu ja aiheut­ta­vat ongelmia ihmiselle. Min­ulle ympäristökatas­trofi on se että n. 1 mil­jar­di ihmistä kär­sii ail­rav­it­se­muk­ses­ta ja toinen moko­ma muista ongelmista (luvut ovat viit­teel­lisiä). Sik­si en pidä ympäritöjär­jestöi­den nykyis­es­tä aika pikku asioi­hin kiin­nit­tävistä pro­jek­teista (olen jopa ilkeyk­sis­säni vetänyt ves­san kak­si ker­taa peräjälkeen).

  17. Ale Närvä­nen: Min­ulle ympäristökatas­trofi on se että n. 1 mil­jar­di ihmistä kär­sii ail­rav­it­se­muk­ses­ta ja toinen moko­ma muista ongelmista (luvut ovat viitteellisiä).

    Täl­löin sin­un pitäisi olla kiin­nos­tunut ilmastomuutoksesta.

    1. Tuo on Juha Sip­ilätä hieno tempaus.
      Pyöräilen pääasi­as­sa Suomes­sa. Tavoit­teeni on 6000 km, jos­ta tämän ulko­maan­matkan osu­us on alta kolmannes.
      Pyöräretk­iä en kuitenkaan Suomes­sa tee koska
      1) Uuden­maan ja Varsi­nais-Suomen ulkop­uolel­la Suo­mi on niin har­vaan asut­tu, että pitäisi olla mukana telt­ta, maku­u­pus­si ja retkikeitin. Seu­raavaan hotewl­li­in voi olla sata kilo­metriä. Liikun maan­itepyöräl­lä, johon niitä ei saa mukaan.
      2) Suomen tiev­erkko ei oikein sovel­lu pyöräi­matkailu­un, kos­ka vain pääteitä voisi ajaa. Sivu­ti­et ovat niin kur­jas­sa kun­nos­sa, ettei niille ole maantiepyöräl­lä asi­aa ja lisäk­si ne varsinkin Itä-Suomes­sa eivät joh­da min­nekään vaan ovat pussiperiä.
      3) Liiken­nekult­tuuri on Suomes­sa pyöräil­i­jän silmis­sä alkeel­lista. Useim­mis­sa mais­sa pyörää ei saa ohit­taa metriä lähempää, mut­ta Suomes­sa täl­laista säätöä ei ole. Tun­tuu kuin autoli­joil­la olisi kil­pailu siitä, kuka uskaltaa ohit­taa lähim­pää. Se on aidosti vaar­al­lista ja se pakot­taa aja­maan koko ajan jän­nit­tyneesti. Pyöräil­i­jä ei aina aja suo­raan. Tuuli voi heit­tää tai voi joutua väistämään jotain kup­pö­paa tai kiveä. Lisäk­si meil­lä pyöräti­etä pitää käyt­tää, oli se kuin­ka huono tahansa ja huono­ja ne usein ovat.
      4) Loma­l­la halu­an olla loma­l­la. Ulko­mail­la kukaan eik tunne.

  18. Tarkoi­tus ei ollut kri­ti­soi­da. Ulko­maan­matkailu muille kielialueille avar­taa var­masti näke­mys­tä vielä koti­maan­matkailu­akin enemmän.

    Mut­ta mah­dol­lisen osal­lis­tu­mis­esi tuo­hon Pyörät pyörimään tapah­tu­maan voisi kai nähdä jos­sain määrin työte­htävänä, jol­loin matkan­teon mukavu­ud­es­ta voinee tin­kiä. Ja tapah­tu­mas­sa lie­nee myös huole­hdit­tu tur­val­lisu­ud­es­ta yhteistyössä poli­isin kanssa, joten auto­ja ei tarvi pelätä niin paljon kuin tavallisesti.

Vastaa käyttäjälle NukkuMatti Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.