Suomessa on OECD-maiden eriarvoisin terveydenhuolto

(Kir­joi­tus on julka­istu 30.6.2013 Savon Sanomis­sa, hie­man lyhyem­mässä muodossa)

 

Run­sas kymme­nen vuot­ta sit­ten OECD arvioi Suo­ma­laisen ter­vey­den­huol­lon eri­ar­voisim­mak­si tutk­i­tu­ista 22 maas­ta — tai tulkin­nas­ta riip­puen kol­man­nek­si eri­ar­voisim­mak­si Mek­sikon ja Yhdys­val­to­jen jäl­keen. Sen jäl­keen eri­ar­voisu­us on vain kas­vanut, kos­ka työssä käyvät käyt­tävät yhä enem­män työter­veyshuoltoa ja ter­veyskeskuk­si­in pääsy on vaikeu­tunut lääkärip­u­lan ja aliresur­soin­nin vuok­si. Olisiko jum­bosi­jamme nyt jo kiistaton?

Eri­ar­voisu­us on jät­tänyt jälken­sä. Sosi­aaliset ter­vey­serot ovat Suomes­sa kan­sain­välis­es­ti ver­rat­tuna huo­mat­ta­van suuret ja kas­va­vat koko ajan. Mitä alem­pi koulu­tus ja pienem­mät tulot, sitä lyhyem­pi elämä.  Todel­lisu­us on tätäkin karumpi, sil­lä koulu­tus on huono mit­taa­maan yhteiskun­nal­lista ase­maa. Pelkäl­lä kansak­oulupo­h­jal­la on kohot­tu merkit­tävi­in asemi­in eikä aka­teem­i­nen tutk­in­to suo­jaa syr­jäy­tymiseltä. Asuinaluei­den välil­lä on paljon suurem­pia ero­ja eli­na­jan odot­teessa. Asum­i­nen ker­too yhteiskun­nal­lis­es­ta ase­mas­ta enem­män kuin koulutus.

Kaik­ki ei ole ter­vey­den­huol­lon vika. Suo­ma­lais­ten eli­na­jan odote on nous­sut run­saas­sa sadas­sa vuodessa noin kolmel­lakymmenel­lä vuodel­la. Kansan­ter­veyslaitok­sen entisen pääjo­hta­jan Jus­si Hut­tusen mukaan tästä vain kymme­nen vuot­ta on ter­vey­den­huol­lon ansio­ta ja tästä kymmen­estä vuodes­ta kahdek­san on antibioot­tien ja roko­tusten ansio­ta. Koko muu yli läh­es kah­denkymme­nen mil­jardin panos­tus piden­tää elinikää vain kahdel­la vuodel­la. Muu on ravin­non, hygien­ian ja tap­atur­mien vähen­e­misen ansio­ta. Sosi­aaliset ter­vey­serot johtu­vat paljolti tuos­ta muus­ta, eri­tyis­es­ti elin­tavoista mut­ta myös työhön liit­tyvistä tek­i­jöistä. Huono-osais­ten varhainen kuolleisu­us on paljolti elin­tapo­jen ansio­ta. Lyhen­täähän jo pelkkä tupakoin­ti elämää keskimäärin kymmenel­lä vuodel­la. On lop­ut­toman riidan aihe, ovatko huonot elämän­ta­vat oma vika vai yhteiskun­nan syy.

Turhia kuolemia köy­hillä on kuitenkin paljon enem­män kuin rikkail­la — turhia siinä mielessä, että kuole­ma olisi ollut väl­tetävis­sä ter­vey­den­hoidon konstein.

Yhdys­val­lois­sa pres­i­dent­ti Oba­ma yrit­tää muut­taa amerikkalaista ter­vey­den­huoltoa tasa-arvoisem­mak­si niin, että kaikil­la olisi sairaus­vaku­u­tus ja siten pääsy tarvit­taes­sa hoitoon. Olemme oudok­suneet uutisia Yhdys­val­loista kuin­ka ihmisiä kuolee syöpään, joka olisi paran­net­tavis­sa, mut­ta per­he ei pysty mak­samaan hoi­dos­ta. Täl­laista ei meil­lä tapah­du, mut­ta muis­tet­takoon, että mei­dän ter­vey­den­huoltomme on aivan yhtä eri­ar­vois­ta­va kuin Yhdys­val­tain, ellei eriarvoistavampi.

Erikois­sairaan­hoit­o­mme on erit­täin tasa-arvoinen ja samal­la laadukas. Kan­sain­väli­sis­sä ver­tailuis­sa esimerkik­si syöpähoidon tulok­set ovat huip­puta­soa.  Meil­lä jokainen on oikeutet­tu huip­puhoitoon,  jota monis­sa mais­sa saa­vat vain rikkaim­mat. Kun­han siihen hoitoon ensin saa lähetteen.

Eri­ar­voisu­u­den ydin on peruster­vey­den­hoi­dos­sa, siinä, että työssä käyvät pää­sevät vai­vat­tomasti työter­veyslääkärin vas­taan­otolle ja muil­la on vaikeuk­sia päästä ter­veyskeskuk­si­in tai he eivät niihin edes hakeudu.

Jos peruster­vey­den­huoltoa ei olisi jaet­tu “tarpeel­lis­ten kansalais­ten” työter­veyshuoltoon ja “hyödyt­tömien kansalais­ten” ter­veyskeskuk­si­in, vaan kaik­ki oli­si­vat samoissa ter­veyskeskusjonois­sa, ter­veyskeskuk­sis­sa olisi paljon vähem­män jono­ja. Useim­mis­sa kun­nis­sa enem­mistö kun­nan­val­tu­us­to­jen jäsenistä on työter­veyshuol­lon  asi­akkai­ta, eikä ter­veyskeskusten rap­pio sik­si ole heille läheinen asia.

Monis­sa mais­sa lääkäri­palvelu­jen tar­joami­nen työter­veyshuol­lon yhtey­dessä on kiel­let­ty — tai se siis tulk­i­taan palkan mak­samisek­si ja sitä verote­taan palkkana.  Suomes­sa otet­ti­in vuo­den 1999 hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa  harp­paus kohti ter­vey­den­huol­lon yksi­ty­istämistä ja eri­ar­vois­tamista, kun työter­veyshuoltona annet­tu­jen sairaan­hoitopalvelu­jen Kela-kor­vauk­sia paran­net­ti­in. Irvokas­ta on, että tämä hyvin oikeis­to­lainen askel otet­ti­in poli­it­tisen vasem­mis­ton ja ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen vaa­timuk­ses­ta. Tiesit­tekö, että Kela mak­saa paljon enem­män kor­vaus­ta siitä, jos käytte työ­nan­ta­jan mak­samana yksi­ty­is­lääkäril­lä kuin jos kävisitte siel­lä itse maksaen?

Ter­veyskeskuk­si­in pääsy on vaikein­ta suuris­sa kaupungeis­sa. Se voi johtua siitä, että niis­sä päät­täjät eivät ter­veyskeskuk­sia arvos­ta, mut­ta varoisin tekemästä tästä hätiköi­tyjä kun­tien välisiä ver­tailu­ja. Hyvin pieni osa väestöstä aiheut­taa suurim­man osan peruster­vey­den­huol­lon tarpeesta ja nämä ovat aset­tuneet asumaan  maas­sa hyvin epä­ta­sais­es­ti.  Kaupun­git houkut­tel­e­vat hyvin etuoikeutet­tu­ja mut­ta myös erit­täin huono-osaisia asukkai­ta.  En luot­taisi myöskään lähin­nä ikä­jakau­maan perus­tu­vi­in tarve­vakioin­tei­hin, kos­ka ne eivät asian ydin­tä oikein tavoita. Kan­nat­taisi kat­soa lääkärimääriä asukas­ta kohden, kos­ka se ker­too, paljonko on ter­veyskeskuk­si­in on panostettu.

Jos halu­amme, että työter­veyshuol­lon asi­akkaat palaa­vat ter­veyskeskuk­si­in ja ter­veyskeskusten toim­intaan ale­taan tämän seu­rauk­se­na kiin­nit­tää parem­paa huomio­ta, mei­dän on hyväksyt­tävä tiet­ty määrä eri­ar­voisu­ut­ta julkises­sa ter­vey­den­huol­los­sa. Tuskin kukaan protestoi sitä, että Tero Pitkämäen kylki­vam­ma leikat­ti­in heti kun voiti­in eikä hän­tä pan­tu odot­ta­maan vuoroaan joskus Mosko­van MM-kiso­jen jäl­keen. Joidenkin aika on vielä arvokkaam­paa kuin tois­t­en ja tämä on otet­ta­va huomioon hoitoa ajoitet­taes­sa. Työ­nan­ta­jat tar­joa­vat vapaae­htois­es­ti lääkäri­palvelu­ja, jot­ta työn­tek­i­jät eivät jonot­taisi ter­veyskeskuk­si­in työa­jalle ja jot­ta pikku­vai­vat paran­net­taisi­in heti. Kun­nan kan­nat­taisi myy­dä ter­veyskeskuk­sis­taan työ­nan­ta­jille  nopeat palve­lut tuotan­tokus­tan­nush­in­taan. Ter­veyskeskuk­sista tulisi vahvem­pia ja kaikkien hoito paranisi.

Ruot­sis­sa saa vali­ta, kir­jau­tuuko ter­veyskeskuk­sen vain yksi­ty­is­lääkärin poti­laak­si. Mak­su on sama. Voisiko näin tehdä Suomes­sakin? Yleis­lääkärit ovat melkein kaikkial­la ammat­in­har­joit­ta­jia eivätkä kuukausipalkkalaisia.

Meil­lä on tehty näin ham­maslääkärei­den osalta. Mak­su tosin ei ole sama, mut­ta ham­maslääkärin kuluista saa kor­vaus­ta sairaus­vaku­u­tuk­ses­ta, jon­ka mak­saa Kela, siis val­tio. Ter­veyskeskuk­si­in on hirveät jonot ja yksi­ty­isil­lä on pulaa asi­akkaista. Jos val­in­tamyymälässä olisi A‑kassoja ja B‑kassoja, joista B‑kassoissa hin­nat ovat puol­ta halvem­pia, B‑kassoihin olisi aina jonoa. Kun­nan taas ei kan­na­ta lisätä ham­mashoitoa niin paljon, että jonot pois­tu­isi­vat, kos­ka sil­loin se saisi kaik­ki omik­si poti­laik­seen ja val­tio säästäisi rahaa.

Ruot­sis­sa maakun­ta mak­saa molem­mat, myös yksi­tyisen hoidon kulut. Valin­nan­va­paus yksi­tyisen hoidon ja kun­nan hoidon välil­lä ei voi toteu­tua niin kauan kuin niil­lä on eri mak­sa­ja. Muuten­han kun­nan kan­nat­taisi työn­tää kaik­ki poti­laat yksi­ty­isille val­tion kustannettaviksi.

Ruot­sis­sa yksi­ty­is­lääkärille mak­se­taan pääasi­as­sa poti­laiden määrän, ei käyn­tien mukaan. Käyn­tien mukaan mak­sami­nen räjäyt­täisi kus­tan­nuk­set, kos­ka käyn­te­jä voidaan tuot­taa kuin­ka paljon tahansa.

 

 

 

119 vastausta artikkeliin “Suomessa on OECD-maiden eriarvoisin terveydenhuolto”

  1. Työter­veys tekee ennal­taehkäi­sevää toim­intaa ja nopea hoitosys­tee­mi säästää kaikkien kuluja.
    Aiem­pi keskustelu ei oikein avan­nut ideaa?

    Työter­veys on asia, jos­sa ollaan edellä. 

    Muuten — kumpi on parem­pi vai­h­toe­hto (val­in­ta on min­un pian tehtävä): mak­san itse 7 000 euroa oper­aa­tios­ta vai odotan hoito­jonos­sa kolme neljä vuot­ta, jona aikana on vaivo­ja ja pois­saolo­ja työstä. 

    Kumpi lisää eri­ar­voisu­ut­ta ja kumpi lyhen­tää jonoja?
    Kumpi lisää onnel­lisu­ut­ta yhteiskunnassa?

  2. DDR:stä kopi­oitu ter­veyskeskus­malli ei pär­jää län­si-euroop­palaiselle yksi­ty­is­lääkäri­mallille. Kuka on jo vuosia kyseenalais­tanut tämän 😉 Sen lisäk­si että ter­veyskeskus on teho­ton, se on myös kallis.

  3. “Eri­ar­voisu­u­den ydin on peruster­vey­den­hoi­dos­sa, siinä, että työssä käyvät pää­sevät vai­vat­tomasti työter­veyslääkärin vas­taan­otolle ja muil­la on vaikeuk­sia päästä ter­veyskeskuk­si­in tai he eivät niihin edes hakeudu.”

    Ter­veisiä täältä Utsjoelta, yöt­tömän yön maasta !
    Kalaa tulee tuos­ta jär­vestä ihan mukavasti

    Työter­veyshuolto ei kata läh­eskään kaikkia työssäkäyviä, n 500000 työn­tek­i­jää on tämän palvelun ulkopuolella.

    He ovat juuri niitä, jot­ka eniten hyö­ty­i­sivät työtervyshuollosta.

    He eivät voi käyt­tää terkkari­akaan, kos­ka terkkar­it ovat auki vain päivä­saikaan eli sil­loin kun nämä henkilöt ovat töissä.

    Päivystyk­sessä voi tietysti käy­dä, mut­ta jono­tus on tun­te­ja ja sil­loin on olta­va jo vaka­va kiireelli­nen vai­va, sieltäkin lentää ulos jos kyseessä on rutiinikäynti.

    Elin­tapo­jen merk­i­tys­tä liioitel­laan, sil­lä muual­la tupakoidaan enem­män esim Japanis­sa tupakoin­ti on hyvin yleistä, yleisem­pää kuin Suomessa.

    Sukupuolten ja ikälu­okkien välisiä ero­ja on mut­ta ne ovat pienen­tyneet mut­ta eli­naikaerot siitä huoli­mat­ta kasvaneet ???

    Viinaa juo­daan muual­lakin ja kun alimpaan 20 % kuu­luu miehiä jo 500000 niin pult­sar­itkin alka­vat hävitä tilas­ton syövereihin.

    Kun alko­holis­teista yli 80 % on töis­sä niin pult­sar­it ovat huono selit­täjä eriarvoisuudelle

    Yli­paino ei ole ain­oas­taan Suomen ongel­ma eikä Suo­mi pahiten yli­pain­ois­tunut vaan epäter­veelli­nen syömi­nen on län­si­maid­en yleinen vitsaus.

    Mik­si nuo eli­ta­paerot eivät aiheuta muaal­la eri­ar­voisu­ut­ta ter­vey­teen ja elinaikaan ?

  4. Tuos­sa on aika tuoret­ta tietoa elintavoista.

    Tupakoin­nis­sa on suurim­mat erot koulus­tu­ta­so­jen välillä.Jako on tässä tutkimuk­ses­sa kou­tus­ta­son, ei tulolu­okan mukaan, joten se ei ole täysin vertailukelpoinen

    Mon­et tek­i­jät ovat lähen­tyneet niin paljon, että on vaikea pitää elin­tapo­ja sosi­aaliryh­mien välisen eli­na­jan­odot­teen pääsyynä.

    EKuiten­jkin myös ver­tailumais­sa on saman­laisia ero­ja eli­natavois­sa sosi­aaliryh­mien välillä.

    Mut­ta onhan help­poa tode­ta ilman laa­jem­paa tutkimus­ta syyn ole­van elin­tavois­sa, sil­loin ei tarvitse tehdä mitään

    http://www.julkari.fi/handle/10024/90839

  5. Olemme oudok­suneet uutisia Yhdys­val­loista kuin­ka ihmisiä kuolee syöpään, joka olisi paran­net­tavis­sa, mut­ta per­he ei pysty mak­samaan hoi­dos­ta. Täl­laista ei meil­lä tapah­du

    Meil­lä ei tapah­du täl­laista, mut­ta meil­lä tapah­tuu hyvin paljon sitä, että ihmisiä kuolee syöpään, kos­ka epämääräis­ten oirei­den ilmaantues­sa poti­las tode­taan “depres­si­ivisek­si”, ja kun se ker­ran on tul­lut paperei­hin, niin kaik­ki oireet tulk­i­taan johtu­van siitä.

    Tiedän san­gen läheltä tapauk­sen, jos­sa etenevästä lihasheikkoud­es­ta poti­las tutkit­ti­in vas­ta kun jalat eivät enää kan­ta­neet, ja syynä oli kas­vain selkäy­timessä. Ei kuulem­ma kan­na­ta tutkia, jos poti­las on masen­tunut. Ja siis tämä on ilmeis­es­ti ihan viralli­nen politiikka. 

    Siis, julkisel­la puolel­la kyl­lä hoide­taan, jos diag­noosi on tehty. Diag­noosia vain ei tehdä, kos­ka ei halu­ta, kun jos on diag­noosi, niin on pakko hoitaa. Kumpi sit­ten on parem­pi, pistää miettimään…

  6. Kaikille kansalaisille samat perus­palve­lut. Työ­nan­ta­jat voivat mak­saa yksi­ty­isille toim­i­joille ekstraa työn­tek­i­jöi­den­sä pikaises­ta hoi­dos­ta, jos niin haluavat.

    Hal­li­tus ja eduskun­ta voivat siis min­un puolestani yksinker­tais­es­ti pois­taa vähitellen eri­ar­vois­ta­vat etu­udet rikkail­ta hyvässä työ­suh­teessa olevil­ta. Näin taval­lis­ten ter­veyskeskusten palvelu­iden taso nousee sille tasolle, jol­la niiden tulisi Suomes­sa olla.

  7. Kalle:
    DDR:stä kopi­oitu ter­veyskeskus­malli ei pär­jää län­si-euroop­palaiselle yksi­ty­is­lääkäri­mallille. Kuka on jo vuosia kyseenalais­tanut tämän Sen lisäk­si että ter­veyskeskus on teho­ton, se on myös kallis.

    Niinkö? Mik­si sit­ten nykyi­nen Sak­sa pohtii ko. sys­teemin kopi­oimista — siis käyt­töön itselleen?
    Ja tois­taisek­si Suomen ‘kallista’ jär­jestelmää halvem­paa ei ole keksitty.

  8. Tiedemies: Meil­lä ei tapah­du täl­laista, mut­ta meil­lä tapah­tuu hyvin paljon sitä, että ihmisiä kuolee syöpään, kos­ka epämääräis­ten oirei­den ilmaantues­sa poti­las tode­taan “depres­si­ivisek­si”, ja kun se ker­ran on tul­lut paperei­hin, niin kaik­ki oireet tulk­i­taan johtu­van siitä.

    Tätä tapah­tuu kaikkial­la maail­mas­sa. Olen seu­ran­nut läheltä paria tapaus­ta, jois­sa suo­ma­lainen yksi­tyi­nen työter­veyshuolto kohaut­ti olka­päitään oireille, jot­ka aiheu­tu­i­v­at pahan­laa­tu­i­sista kasvaimista. 

    Ilmiö johtunee pääosin siitä, että suuri osa pahan­laa­tu­i­sista kas­vaimista ei tuo­ta mui­ta kuin yleisiä ja läh­es aina har­mit­tomista syistä johtu­via oire­i­ta. Help­poa diag­nos­ti­ikkaakaan ei ole, vaan tarvit­ta­vat tutkimuk­set ovat usein varsin kalli­ita ja poti­laallekin raskai­ta. Sama kos­kee mon­ta muu­takin vakavaa sairaut­ta. Jokaista närästyspoti­las­ta ei kan­na­ta hoitaa sydänpotilaana.

    Tästä syys­tä yksit­täiset anek­dootit eivät ole kovin hyviä ker­tomaan jär­jestelmän tilas­ta. Lääketiede on käytän­nön tasol­la enem­män näp­pitun­tu­maa kuin tiedettä.

    Diag­nos­ti­ikan ääripäässä on amerikkalaistyy­li­nen kokoke­hon CT/MRI vuosit­tain kas­vain­ten havait­semisek­si. Sil­lä voidaan voit­taa tilas­tol­lis­es­ti pieni määrä lisäaikaa (elleivät CT:n säteilyan­nok­set vie bal­anssia miinuk­selle), mut­ta kus­tan­nuk­set ovat jok­seenkin huikeita.

    Tas­apain­oilua joudu­taan tekemään sekä kus­tan­nusten että hoidon tason kanssa. Myös yli­hoita­misen ris­ki on olemassa.

    Jos suo­ma­laista ter­vey­den­huolto­jär­jestelmää moiti­taan huonoista tulok­sista joil­takin osin, se olisi syytä pystyä osoit­ta­maan ihan kvan­ti­tati­ivis­es­tikin. PTH:n kohdal­la ongel­ma lie­nee enem­män lääkäri­in­pääsyn han­kalu­us kuin huono diagnostiikka.

    Jos näin on, PTH on huono nimeno­maan aku­uteis­sa (mut­tei piipaa-aku­uteis­sa) sairauk­sis­sa. Huo­nouden pitäisi näkyä esimerkik­si hoidet­tavien tules-vaivo­jen kroon­is­tu­mises­sa ja lisään­tyneis­sä sairauspoissaoloissa.

    Sen sijaan kroon­i­sis­sa sairauk­sis­sa lääkäri­in­pääsyn hitaus ei vält­tämät­tä ole ongel­ma. Tätä on tutkit­tu eri sairauk­sien osalta, ja esimerkik­si syövässä kohtu­ulli­nen viive oirei­den havait­semisen ja diag­noosin välil­lä ei tyyp­il­lis­es­ti vaiku­ta ennus­teeseen juurikaan. Sama kos­kee myös mui­ta merkit­täviä kuolin­sy­itä. (Tosin tyyp­il­listä syöpää ei ole, joten sik­si kaik­ki on tilastollista.)

    Ter­vei­den elin­vu­osien lisäämi­nen väestö­ta­sol­la merkit­tävästi vaatisi ennal­taehkäisyä. Tämä on kuitenkin vähän sel­l­aista liiken­netur­vatyötä luon­teeltaan. Kun helpot hom­mat on tehty, jäl­jelle jää kova ydin. Liik­keelle, rehua lau­taselle, viina pois, röö­ki pois, yli­paino pois. Oliko tässä jollekulle jotain epäselvää?

    (En väitä, että julki­nen PTH olisi hyvä tässä ennal­taehkäi­sevässä työssä. Toisaal­ta sinne on kipat­tu juuri ne poti­laat, joiden kohdal­la hom­ma on vaikeaa.)

  9. Juho Laatu: Hal­li­tus ja eduskun­ta voivat siis min­un puolestani yksinker­tais­es­ti pois­taa vähitellen eri­ar­vois­ta­vat etu­udet rikkail­ta hyvässä työ­suh­teessa olevil­ta. Näin taval­lis­ten ter­veyskeskusten palvelu­iden taso nousee sille tasolle, jol­la niiden tulisi Suomes­sa olla.

    Työter­veyshuol­lon piiris­sä on Suomes­sa noin 2 miljoon­aa ihmistä. On ilah­dut­tavaa kuul­la, että meil­lä on näin paljon rikkaita!

    Mut­ta kieltämät­tä jär­jestelmässä jokin ontuu pahasti. Sen saisi ilmeis­es­ti toim­i­maan esimerkik­si pudot­ta­mal­la työ­nan­ta­jan Kela-kor­vauk­sen samak­si kuin yksi­ty­ishenkilön Kela-kor­vauk­sen ja tekemäl­lä ter­vey­den­huol­lon palveluista verovähen­net­täviä yksityishenkilöillekin.

    En ole verovähen­nys­ten ystävä, mut­ta tässä kohdas­sa asi­aa on vaikea muuten hoitaa. Jos ter­vey­den mieltää yhdek­si työkaluk­si (edel­ly­tys tulon­hank­in­nalle), kuvio näyt­täy­tyy järkevänä. (Kuinka­han paljon tämä verovähen­nys maksaisi?)

    Työ­nan­ta­jan saa­ma Kela-kor­vaus on regres­si­ivisyy­dessään ääliömäi­nen. Käytän­nössä hyvin asiansa hoitaval­la työ­nan­ta­jalle kyse on könt­tä­sum­mas­ta, ei kulusi­don­nais­es­ta kor­vauk­ses­ta. Jär­jestelmä on nyt sen näköi­nen, ettei sen kan­nuste­vaiku­tuk­sia ole jak­set­tu ihmeem­min pohtia.

  10. Liian van­ha: Elin­tapo­jen merk­i­tys­tä liioitel­laan, sil­lä muual­la tupakoidaan enem­män esim Japanis­sa tupakoin­ti on hyvin yleistä, yleisem­pää kuin Suomessa.

    Elin­tapo­ja on paljon muitakin kuin tupakointi:

    - ruokailu­tot­tumuk­set (ener­giamäärä, laatu)

    - päi­htei­den käyttö

    - liikun­ta­tot­tumuk­set

    - riskikäyt­täy­tymiseen liit­tyvät tottumukset

    - huole­htimi­nen omas­ta hyvinvoinnista

    Sekä tap­atur­maiset että sairauk­si­in liit­tyvät kuolin­syyt keskit­tyvät tietylle väestönos­alle voimakkaasti. Riskikäyt­täy­tymi­nen ja heikko impulssikon­trol­li näkyvät niin tap­atur­makuole­mis­sa kuin koulutustasossakin.

    Työelämän ulkop­uolel­la ole­vien ja ylem­män toim­i­henkilön eli­na­jan­odot­teessa on miehillä 12 vuo­den ero 35-vuo­ti­aana. Tästä eros­ta noin 6 vuot­ta selit­tyy viinal­la ja tupakalla. Tap­atur­mat, väki­val­ta ja itse­murhat selit­tävät eros­ta pari vuotta.

    Muis­sa tek­i­jöis­sä on mukana mui­ta elin­ta­p­atek­i­jöitä, valikoi­tu­mi­nen (työelämän ulkop­uolel­la on huo­mat­tavasti enem­män vakavasti sairai­ta, työelämässä eten­e­m­i­nen yleen­sä edel­lyt­tää ter­veyt­tä) ja sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­iden saatavuus. 

    Kuolin­syit­täin kat­sot­tuna tupakoin­ti ja alko­holi aiheut­ta­vat suo­raan vajaan kol­man­nek­sen kuolemista. Reilu kol­mannes on sydän- ja verisuon­i­sairauk­sia, ja siinä tun­netusti elin­tavoil­la on suuri osa. 

    Mah­dol­liset ter­vey­den­huoltopalvelu­iden saatavu­u­den aiheut­ta­mat erot voisi­vat olla kas­vaimis­sa (pois­lukien keuhkosyöpä) ja sydän- ja verisuon­i­sairauk­sien huonom­mas­sa hoi­dos­sa. Tämä menee kuitenkin enem­män ESH:n kuin PTH:n piikki­in, ja suu­ru­us­lu­ok­ka on korkeim­mil­laan muu­ta­ma pros­ent­ti kokon­ais­eros­ta. (Ainakin sepel­val­ti­mo­taudin hoi­dos­sa on hyvin vah­va epäilys siitä, että hoitopäätök­sis­säkin on sosioekonomisia ero­ja, mut­ta syy tähän ei ole selvä.)

    Elin­tavoista ker­too jotain se, että dia­beetikon ris­ki kuol­la sepel­val­ti­mo­tau­ti­in iässä 35–74 on noin viisinker­tainen ver­rat­tuna ei-dia­beetikkoon. Tässä tapauk­ses­sa kyse on siis lähin­nä II-tyypin sairaud­es­ta, joka isol­ta osin hei­jastelee elämäntapoja.

    Mie­lenki­in­toinen tulos on se, että naisil­la erot ovat paljon pienem­piä, ja parisuh­teessa elävil­lä miehillä menee paljon parem­min kuin yksi­na­suvil­la. Tämä varsin voimakkaasti puoltaisi sitä näke­mys­tä, että tilas­to­erot tule­vat paljolti yksinäi­sistä syr­jäy­tyneistä miehistä. Hyvän otok­sen löytänee lähiökapakasta.

    Tilas­toista muuten näkee muu­takin mie­lenki­in­toista. Työn­tek­i­jä­naisetkin elävät pidem­pään kuin johtavas­sa ase­mas­sa ole­vat miehet, mut­ta ero kape­nee. Korkeim­min koulute­tut miehet alka­vat läh­estyä korkeim­min koulutet­tu­ja naisia kil­voit­telus­sa hyvistä elämän­tavoista. Vas­taavasti mata­lasti koulute­tut naiset alka­vat luisua kohti mata­lasti koulutet­tu­jen miesten huono­ja elämäntapoja.

    (Miesten ja nais­ten väli­nen eli­naikaero on vielä jos­sain määrin selit­tämät­tä. Näyt­tää siltä, että samoil­lakin elämän­tavoil­la miehet ovat vähän lyhytikäisempiä.)

    Tule­vaisu­u­den kannal­ta erit­täin ikävää on se, että nuorten kesku­udessa koulu­tuk­sen vaiku­tus elämän­tapoi­hin on erit­täin suuri. Tätä taus­taa vas­ten ainakaan reak­ti­ivisen sairaan­hoidon mah­dolli­nen rooli ero­jen kaven­tamises­sa ei ole kovin suuri.

    1. Kulin­syyti­las­tot ovat erit­täin mie­lenki­in­toista luet­tavaa niille, jot­ka halu­a­vat seu­ra­ta suo­ma­laisen tasa-arvoisen hyv­in­voin­ti­val­tion rapistumisa.
      Itsekin sydänkirur­gian ansios­ta hengis­sä ole­vana halu­an väit­tää, että tilast3oissa hel­posti osoitet­tava­hoidon eri­ar­voisu­us ei ole erikois­sairaan­hoidon vika vaan peruster­vey­den­hoidon. Toiset poim­i­taan lähetet­täväk­si herkem­min kuin toiset. Min­ut pelasti kansane­dus­ta­ju­us ja työter­vey­den­hoito. En olisi var­maankaan tul­lut itse hakeu­tuneek­si ajois­sa hoitoon ja tätäkään blo­gia ei olisi. (Syn­nyn­näi­nen tai hyvin varhainen läp­pävi­ka, joka oli pää­tyä kuole­maan, kun läp­pä päät­ti sulkeu­tua kokonaan.) 

      Miet­sen ja nais­ten eri­lainen elin­iän odote on kyl­lä pelkkää biolo­gia ja evoluu­tio­ta, niin epäko­r­rek­tia kun täl­laista on sanoa. Van­has­ta miehesstä, joka ei tuonut enää ruokaa taloon, ei olut kuin hait­taa, kun taas hänen vaimostaan on hyö­tyä las­ten­las­ten kas­vat­tamises­sa ja miniän/tyttären vapaut­tamises­sa hyödyl­lisi­in töihin.

  11. “Jos peruster­vey­den­huoltoa ei olisi jaet­tu “tarpeel­lis­ten kansalais­ten” työter­veyshuoltoon ja “hyödyt­tömien kansalais­ten” ter­veyskeskuk­si­in, vaan kaik­ki oli­si­vat samoissa ter­veyskeskusjonois­sa, ter­veyskeskuk­sis­sa olisi paljon vähem­män jono­ja. Useim­mis­sa kun­nis­sa enem­mistö kun­nan­val­tu­us­to­jen jäsenistä on työter­veyshuol­lon asi­akkai­ta, eikä ter­veyskeskusten rap­pio sik­si ole heille läheinen asia.”

    H..lv..tin osu­vasti laitet­tu ja sanottu!

  12. Evert The NeveR­est:
    “Jos peruster­vey­den­huoltoa ei olisi jaet­tu “tarpeel­lis­ten kansalais­ten” työter­veyshuoltoon ja “hyödyt­tömien kansalais­ten” terveyskeskuksiin… 

    Ongel­man muo­dosta­vat juuri nuo DDR:stä kopi­oidut ter­veyskeskuk­set. Eihän mikään sosial­lis­mis­sa toimin­ut, kuin­ka joku voi kuvitel­la ter­veyskeskusjär­jestelmän toimi­van? 😀 Raken­netaan raskas­ta infraa, kun oikeasti pitää vain mak­saa riit­tävästi lääkärille.

    Niis­sä mais­sa jois­sa peruster­vey­den­huolto toimii, se toimii vaku­u­tusten ja yksi­ty­is­lääkäri­jär­jestelmän kom­bi­naa­tiona. Niis­sä mais­sa, jois­sa sairaalata­soinen ter­vey­den­hoito toimii kohtuu kus­tan­nuksin, se taas toimii yhteiskun­nan omistuksessa.

  13. Osmo Soin­in­vaara:

    Miet­sen ja nais­ten eri­lainen elin­iän odote on kyl­lä pelkkää biolo­gia ja evoluu­tio­ta, niin epäko­r­rek­tia kun täl­laista on sanoa. Van­has­ta miehesstä, joka ei tuonut enää ruokaa taloon, ei olut kuin hait­taa, kun taas hänen vaimostaan on hyö­tyä las­ten­las­ten kas­vat­tamises­sa ja miniän/tyttären vapaut­tamises­sa hyödyl­lisi­in töihin.

    Jostain syys­tä tämä on kor­rek­tia sanoa, mut­ta ei ole kor­rek­tia edes speku­loi­da, että esimerkik­si miesten korkeampi riskinot­to­halu selit­täisi työ­markki­noil­la palkkaeroa. Ei ole myöskään kor­rek­tia huo­maut­taa, että yhdek­si suurim­mak­si epäko­hdak­si mainit­tu pörssiy­htiöi­den hal­li­tusten sukupuoli­jakau­ma on vähem­män vino kuin esimerkik­si työelämästä syr­jäy­tyvien sukupuoli­jakau­ma, ja että näil­lä voisi olla vaikka­pa jokin yhteinen biologi­nen taustatekijä.

    Eli: On kor­rek­tia sanoa, että kaik­ki se epä­tasa-arvo, jos­sa mies saa huonom­mat kor­tit, on biolo­giaa, eikä sille pidä koskaan edes yrit­tää tehdä mitään. Sen­si­jaan ei ole kor­rek­tia edes vih­ja­ta, että biolo­gial­la voisi olla yhtään mitään tekemistä sil­loin, kun jokin tilas­tomit­tari näyt­tää että naisil­la asi­at ovat “huonom­min”. Itseasi­as­sa ei ole kor­rek­tia edes huo­maut­taa, jos täl­laista mit­taria käytetään väärin. 

    Se on kumma.

  14. Liian van­ha:Elin­tapo­jen merk­i­tys­tä liioitel­laan, sil­lä muual­la tupakoidaan enem­män esim Japanis­sa tupakoin­ti on hyvin yleistä, yleisem­pää kuin Suomessa.

    Sinä liioit­telet ter­vey­den­huol­lon ja eri­tyis­es­ti työter­vey­den merkitystä. 

    Esimerkkinä elin­tavoista voidaan ottaa työssäkäyvien ja työt­tömien per­hei­den las­ten ham­paat. Ei kai se van­hempi­en työter­vey­den­huolto estä las­ten ham­pai­ta reiki­in­tymästä? Eikä rahatukun lyömi­nen yksi­ty­is­lääkärin kouraan enää auta mitään reiki­in­tymiseen, se kun vain poraa ole­mas­saol­e­vat reiät umpeen.

    Voisi kuvitel­la että työt­tömil­lä olisi aikaa huole­htia las­ten­sa ham­paiden pesus­ta, mut­ta niin­pä vain on että kun piir­retään kaupun­gin kar­talle tulot, piir­retään samal­la las­ten ham­paiden reikiintymiskartta.

  15. Viherinssi:
    ‘snip’
    Elin­tavoista ker­too jotain se, että dia­beetikon ris­ki kuol­la sepel­val­ti­mo­tau­ti­in iässä 35–74 on noin viisinker­tainen ver­rat­tuna ei-dia­beetikkoon. Tässä tapauk­ses­sa kyse on siis lähin­nä II-tyypin sairaud­es­ta, joka isol­ta osin hei­jastelee elämäntapoja.
    ‘snip’

    Katin kon­tit!
    Aliarvioit pahasti gee­nien merkityksen.
    Elämän­ta­painsinööri pysyköön lestis­sään ja antakoon lääkärien hoitaa sairaudet.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Miet­sen ja nais­ten eri­lainen elin­iän odote on kyl­lä pelkkää biolo­gia ja evoluutiota, 

    Tämä voi kyl­lä pitää paikkansa.

    Van­has­ta miehesstä, joka ei tuonut enää ruokaa taloon, ei olut kuin hait­taa, kun taas hänen vaimostaan on hyö­tyä las­ten­las­ten kas­vat­tamises­sa ja miniän/tyttären vapaut­tamises­sa hyödyl­lisi­in töihin. 

    Tämä sen sijaan haiskah­taa aika pitkälle menevältä speku­laa­ti­ol­ta siitä mekanis­mista, jol­la tämä mah­dol­lis­es­ti biologi­nen ero on kehittynyt.

    Olen antanut itsel­leni ker­toa, että ns. alkuy­hteisössä (ja tuol­laista teo­reet­tista kon­struk­tio­ta muis­tut­tavis­sa nykya­jan keräilijä/metsästäjä ‑heimoy­hteisöis­sä) sukupuolten väli­nen työn­jako on ollut paljon tasaisem­pi ja vähem­män jäykkä kuin sit­tem­min maatalousyhteiskunnassa.

  17. Sylt­ty: Sinä liioit­telet ter­vey­den­huol­lon ja eri­tyis­es­ti työter­vey­den merk­i­tys­tä. Esimerkkinä elin­tavoista voidaan ottaa työssäkäyvien ja työt­tömien per­hei­den las­ten ham­paat. Ei kai se van­hempi­en työter­vey­den­huolto estä las­ten ham­pai­ta reiki­in­tymästä? Eikä rahatukun lyömi­nen yksi­ty­is­lääkärin kouraan enää auta mitään reiki­in­tymiseen, se kun vain poraa ole­mas­saol­e­vat reiät umpeen.Voisi kuvitel­la että työt­tömil­lä olisi aikaa huole­htia las­ten­sa ham­paiden pesus­ta, mut­ta niin­pä vain on että kun piir­retään kaupun­gin kar­talle tulot, piir­retään samal­la las­ten ham­paiden reikiintymiskartta.

    Niin, kuten Osmo yllä kor­joit­taa, tulota­so ja ter­veys kor­reloi­vat. Jos menetät työsi ja tulosi myös ter­veyte­si (ja laste­si ter­veys) uhkaa heiken­tyä. Tähän vaikut­ta­vat mon­et asi­at, mut­ta osasyy on var­masti työssäkäyvien parem­mal­la terveydenhuollolla.

    Vai yritätkö sanoa, että työt­tömyys ja köy­hyys johtuu huonoista elin­tavoista? Mitäs ovat köy­hiä ja kipeitä?

  18. Sylt­ty: Esimerkkinä elin­tavoista voidaan ottaa työssäkäyvien ja työt­tömien per­hei­den las­ten ham­paat. Ei kai se van­hempi­en työter­vey­den­huolto estä las­ten ham­pai­ta reikiintymästä?

    Kun työssäkäyvä van­hempi tulee tietoisek­si ongel­mas­taan, ajois­sa tai myöhään, hän patis­telee myös lapsen­sa lääkäri­in. Tästä tulee osa perhekulttuuria.
    Työt­tömältä, jne. periy­tyy passiivisuus.

  19. Viherinssi: Työter­veyshuol­lon piiris­sä on Suomes­sa noin 2 miljoon­aa ihmistä. On ilah­dut­tavaa kuul­la, että meil­lä on näin paljon rikkaita! 

    Hyvä työ­suhde tekee tässä mielessä rikkaak­si toisi­in vähäon­nisem­pi­in kansalaisi­in ver­rat­tuna. En pidä hyvänä sitä, että yhteiskun­ta tar­joaa ylim­mälle 10%:lle parem­pia palvelui­ta, enkä sitä, että ylin 90% saa yhteiskun­nan kus­tan­nuk­sel­la parem­pia palvelui­ta kuin loput.

    Mut­ta kieltämät­tä jär­jestelmässä jokin ontuu pahasti. Sen saisi ilmeis­es­ti toim­i­maan esimerkik­si pudot­ta­mal­la työ­nan­ta­jan Kela-kor­vauk­sen samak­si kuin yksi­ty­ishenkilön Kela-kor­vauk­sen ja tekemäl­lä ter­vey­den­huol­lon palveluista verovähen­net­täviä yksityishenkilöillekin.

    Esimerkik­si noin. On mielestän aika outoa, että yhteiskun­ta tukee toisia kansalaisi­aan enem­män kuin toisia.

    Jäin miet­timään asi­aa siltä kannal­ta, että ilmeis­es­ti alku­jaan työ­nan­ta­jien velvoit­ta­mi­nen ter­työter­vey­den­hoitoon oli tarkoitet­tu paran­ta­maan heikoimpi­en ase­maa, mut­ta ajan kanssa jär­jestelmä on jo muut­tunut pedok­si, joka rak­en­taakin jo yhteiskun­taan eri­ar­voisu­ut­ta. Ehkä on muu­tok­sen aika. En sulk­isi pois myöskään mah­dol­lisu­ut­ta, että koko työter­vey­den­hoito­jär­jestelmä vähitellen pure­taan ja jätetään vapaae­htoisek­si ja val­tios­ta riip­pumat­tomak­si toimin­naksi (ter­veyskeskuk­set voisi­vat tietenkin nos­taa vas­taavasti akti­ivi­su­ut­taan työterveysasioissa).

    En ole verovähen­nys­ten ystävä, mut­ta tässä kohdas­sa asi­aa on vaikea muuten hoitaa. Jos ter­vey­den mieltää yhdek­si työkaluk­si (edel­ly­tys tulon­hank­in­nalle), kuvio näyt­täy­tyy järkevänä. (Kuinka­han paljon tämä verovähen­nys maksaisi?)

    Työ­nan­ta­jan saa­ma Kela-kor­vaus on regres­si­ivisyy­dessään ääliömäi­nen. Käytän­nössä hyvin asiansa hoitaval­la työ­nan­ta­jalle kyse on könt­tä­sum­mas­ta, ei kulusi­don­nais­es­ta kor­vauk­ses­ta. Jär­jestelmä on nyt sen näköi­nen, ettei sen kan­nuste­vaiku­tuk­sia ole jak­set­tu ihmeem­min pohtia.

    Olen yksinker­tais­ten jär­jeste­lyi­den ystävä. Nuo tukikiemu­rat tun­tu­vat minus­ta mutkikku­udessaan jo pois­tamisen arvoiselta. En kek­si mitään syytä, mik­si näitä palvelui­ta ei voisi toteut­taa kaikille kansalaisille saman­laisi­na, ilman mitään tuki­aisia millekään erityisryhmälle.

    Tulon­hankimisvähen­nyk­set yksit­täisille ihmisille ovat mielestäni ok (sil­lä en halua aset­taa fir­mo­ja yksit­täisiä ihmisiä parem­paan ase­maan). Ter­veys on toisaal­ta niin perusa­sia, että sen yhteiskun­ta voisi hoitaa perus­ta­sol­la kun­toon kaikille ilman mitään eri­ty­istä rahaliikennettä.

  20. Jos tun­nuste­taan, että miesten keskimäärin use­am­man vuo­den alhaisem­pi elinikä johtuu ainakin osit­tain biel­o­gi­sista syistä, eikö olisi korkea aika huomioi­da asia eläkkei­den leikkaamiseen käyte­tyis­sä eli­naikaodot­teis­sa, eikä käyt­tää miehille todel­listä korkeam­paa odotet­ta ja naisille todel­lista alhaisem­paa odotet­ta? Näin etenkin, kun sukupuolen vaiku­tus voi olla paljon suurem­pi kuin erot syn­tymävuodessa ja se use­am­man vuo­den ero elin­iässä on huo­mat­ta­van suuri pros­en­tu­aa­li­nen osu­us eläke­vu­o­sista. Lisäk­si naiset pitkäikäisemp­inä ja puolisoaan nuoremp­ina perivät eläkepäivil­lään vielä miehen­sä omaisuutta.

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Miet­sen ja nais­ten eri­lainen elin­iän odote on kyl­lä pelkkää biolo­gia ja evoluu­tio­ta, niin epäko­r­rek­tia kun täl­laista on sanoa. Van­has­ta miehesstä, joka ei tuonut enää ruokaa taloon, ei olut kuin hait­taa, kun taas hänen vaimostaan on hyö­tyä las­ten­las­ten kas­vat­tamises­sa ja miniän/tyttären vapaut­tamises­sa hyödyl­lisi­in töihin. 

    Ihmisiä voi ver­ra­ta myös mehiläis­pesään, jos­sa pesän ulkop­uolel­la raata­vat työme­hiläiset (mehiläisil­lä naarai­ta, ihmisil­lä koirai­ta) kan­nat­taakin polt­taa mak­simite­hol­la loppuun.

    Ihmisen eli­na­jan­odot­teen ollessa aiem­min nyky­istä lyhyem­pi ja lajin ole­mas­saolon uha­tumpi, lisään­tymiskyky­isiä naarai­ta kan­nat­ti kai pitää sisätilois­sa ja suo­jat­tuina. Koirai­ta piisaa aina riit­tävästi lisääntymistarpeisiin.

  22. a_l:
    Vai yritätkö sanoa, että työt­tömyys ja köy­hyys johtuu huonoista elin­tavoista? Mitäs ovat köy­hiä ja kipeitä?

    Kausaa­tio on eri asia kuin kor­re­laa­tio, mut­ta kyl­lä huonot elin­ta­vat aiheut­ta­vat työt­tömyyt­tä ja köy­hyyt­tä. Jos lapse­na syö huonos­ti, aiv­ot eivät kehi­ty hyvin. Jos ei nuku tarpeek­si ja on stres­saan­tunut nuore­na, niin van­hempana työkyky menee nopeam­min. Jne.

    Kyl­lä huonot elin­ta­vat aiheut­ta­vat köy­hyyt­tä. Olisi aika kum­mallista, jos eivät aiheuttaisi.

  23. Juho Laatu: Ter­veys on toisaal­ta niin perusa­sia, että sen yhteiskun­ta voisi hoitaa perus­ta­sol­la kun­toon kaikille ilman mitään eri­ty­istä rahaliikennettä.

    Mil­lä ajat­telit mak­saa lääkäreille sitten?

  24. a_l:Vai yritätkö sanoa, että työt­tömyys ja köy­hyys johtuu huonoista elin­tavoista? Mitäs ovat köy­hiä ja kipeitä?

    Yritän sanoa, että työter­veyshuolto ei voi vaikut­taa las­ten ham­paiden reiki­in­tymiseen (eikä myöskään las­ten onnet­to­muusalt­tiu­teen!). Eli vas­toin vasem­mis­ton yleistä kuvitel­maa, työter­veyshuolto yksinään ei kykene mitenkään selit­tämään merkit­tävää osaa terveyseroista. 

    Osansa sil­läkin on, mut­ta pieni osa. 

    Mitä tulee huonon ter­vey­den ja työt­tömyy­den ydis­telmään, niin yleen­sä samat asi­at johta­vat sekä huonoon ter­vey­teen että työ­paikan mene­tyk­seen. Hyvä esimerk­ki on viina, juopol­la on suuria vaikeuk­sia säi­lyt­tää työ­paikkansa ja toisaal­ta ilman töitä ei ole sitäkään pien­tä tarvet­ta rajoit­taa juomista.

  25. Osmo, mik­si muuten meil­lä ei voisi toimia saman­lainen sys­tee­mi, kun Thaimaassa?

    Siel­lä on sel­l­aisia apteekke­ja, jois­sa on lääkäri. Kun on flun­ssaa tai jotain muu­ta pienem­pää vaivaa, lääkäri kat­soo ja tutkii suo­raan ja myy siinä lääk­keet samalla.

    Tosin Thaimaas­sa se menee vielä niin, että se lääkäri on siinä tiskin takana ja asi­akkaat jonot­ta­vat osta­maan lääkkeitä. Se myy lääkkeitä ja tarvit­taes­sa tutkii siinä asi­akas­ta. Ei tietenkään tee mitään perus­teel­lista tutkimus­ta. Voi kuun­nel­la sydän­tä, kat­soa kurkkua, tutkia korvia jne.

  26. Tiedemies: Mil­lä ajat­telit mak­saa lääkäreille sitten? 

    Ok. Lääkäreille, sairaan­hoita­jille ja muu­tamille muillekin mak­set­takoon palkkaa :-). “Eri­tyisen” rahali­iken­teen vält­tämisel­lä tah­doin sanoa vain, että työ­paikkave­toisia ratkaisu­ja ei tulisi val­tion toimin suosia nor­maali­in ter­vey­den­hoitoon verrattuna.

  27. Tämä on tärkeä lukea ajatuk­sel­la jos elät ikuisen ter­vey­den ja nuoru­u­den harhas­sa ja mit­tari alkaa näyt­tää 40 tai olet vanhempi.

    40 jäl­keen kas­vaa hyvin nopeasti ris­ki pudo­ta alem­paan luokkaan. Kun val­tion mak­sama työreveyshuolto lop­pu, ei rahat enään riitä jos sairas­taa oikeasti. Pri­vaat­ti on kallista ja kun et ole enään palka­nsaa­ja. Mak­sat kyl­lä vero­ja ja ja mui­ta kuten ennen vaik­ka tulosi rom­ah­ta­vat hel­posti puoleen. Ruo­ka mak­saa saman kuin ennen. Jos asun­to­laina ei lopu samal­la ovat myös asum­is­menot samat. Jos sairas­ta tulee siitä äkkiä isot uuden menot.

    Jos muu­tos tapah­tuu sun­nit­telemat­ta olet vaikeuk­sis­sa ja näin olet hel­posti tuos­sa alim­mas­sa sosi­aaliryh­mässä jon­ka ter­veyt­tä ei Suomen val­tio enään tur­vaa kuten aiemmin. 

    Se on sitä tasa-arvoa jota jopa sos­dem min­is­teri on ollut päät­tämässä viimek­si tuoreessa SOTE:ssa.
    Silti Suomen kanssa on valmis vaik­ka mak­samaan lisää vero­ja tur­vatak­seen tur­van terveydenhuollossa.

    Olsiko päät­täjien aika tul­la taval­lisen kansan pari­in sieltä tum­men­net­tu­jen Audein takapenkiltä ja val­tion mak­saman ter­vey­den­huol­lon piiristä?

  28. Työter­veyshuol­lon tila on Suomes­sa huolestut­ta­van hyvä, kuka lie­nee ase­tuk­sel­la säätäneen työter­veyshuol­lon peri­aat­teista ja sisäl­löistä, että tähän on päästy?

    🙂

  29. “Jäin miet­timään asi­aa siltä kannal­ta, että ilmeis­es­ti alku­jaan työ­nan­ta­jien velvoit­ta­mi­nen ter­työter­vey­den­hoitoon oli tarkoitet­tu paran­ta­maan heikoimpi­en ase­maa, mut­ta ajan kanssa jär­jestelmä on jo muut­tunut pedok­si, joka rak­en­taakin jo yhteiskun­taan eri­ar­voisu­ut­ta. Ehkä on muu­tok­sen aika. En sulk­isi pois myöskään mah­dol­lisu­ut­ta, että koko työter­vey­den­hoito­jär­jestelmä vähitellen pure­taan ja jätetään vapaae­htoisek­si ja val­tios­ta riip­pumat­tomak­si toiminnaksi.”

    Se, että nykyi­nen laa­jamit­tainen työter­veyshuolto on läht­enyt kehit­tymään on osin sat­tumaa. Työter­veyshuol­losta päätet­ti­in työe­htosopimus­neu­vot­teluis­sa kolmikan­nas­sa vuon­na 1971, kun ter­veyskeskuk­set perustet­ti­in Kansan­ter­veyslail­la vuon­na 1972. Kyse on siis alun perin TES-neu­vot­teluis­sa pääte­tys­tä työvoimakus­tan­nusten kanavoin­nista palkko­jen sijas­ta työter­veyshuoltoon, joka oli työ­nan­ta­jan kannal­ta parem­pi sijoi­tus, kuin suo­rat palkanko­ro­tuk­set ja jota val­tio tuki verohelpotuksin.

    Ongel­mana on, että jär­jestelmä on nykyisel­lään kehit­tynyt vah­vasti eri­ar­vois­tavak­si, kun se ohjaa suurem­man osan ter­vey­den­huoltoresurs­seista suh­teel­lisen ter­veelle työssäkäyvälle väestönos­alle. Lisäk­si sitä koske­va ratkaisut tehdään edelleen pitkälti ay-liike — työ­nan­ta­jata­sol­la, jol­loin se on yleisen ter­veyspoli­it­tisen ohjauk­sen ulkop­uolel­la, vaik­ka sitä verovähen­nys­ten muo­dos­sa julk­i­sista varoista tuetaankin.

  30. Raimo K: Katin kontit!
    Aliarvioit pahasti gee­nien merkityksen.
    Elämän­ta­painsinööri pysyköön lestis­sään ja antakoon lääkärien hoitaa sairaudet.

    En toki aliarvioi gee­nien vaiku­tus­ta. Geeneil­lä on iso vaiku­tus hyvin mon­een sairauteen. Toiset voivat elää hyvinkin jous­tavil­la elämän­tavoil­la, toisille elämän­tapo­jen vaiku­tus ter­vey­teen on suurempi.

    Sydän- ja verisuon­i­sairauk­sis­sa on merkit­tävästi geneet­tistä poh­jaa. Taipumus tautei­hin on geneet­ti­nen, taipumus lihomiseen saat­taa olla geneet­ti­nen (tai ainakin syn­nyn­näi­nen), taipumus vyötäröli­havu­u­teen on geneet­ti­nen, taipumus sok­e­ri­aineen­vai­h­dun­nan häir­iöi­hin on geneet­ti­nen. Näi­den lisäk­si — ja eri­tyis­es­ti geneet­tis­ten riskitek­i­jöi­den kanssa — elämän­ta­p­atek­i­jöil­lä on hyvin suuri merkitys.

    Näi­den ja muiden vas­taavien sairauk­sien (esimerkik­si II-tyypin dia­betes) kasautu­mi­nen sosioekonomis­es­ti epäedullises­sa ase­mas­sa oleville voi ker­toa mon­es­ta asiasta.

    Tiede­tään kuitenkin kiis­tat­ta, että alem­mis­sa sosi­aaliryh­mis­sä läh­es kaik­ki näi­den sairauk­sien riskitek­i­jät ovat yleisem­piä kuin ylem­mis­sä sosi­aaliryh­mis­sä. Pelkästään nämä riskitek­i­jät riit­tävät selit­tämään ter­vey­serot hyvin suurelta osin.

    Lisäk­si näis­sä sairauk­sis­sa on ikävä kierre toim­intakyvyn kannal­ta. Sairaus vie toim­intakyvyn, jota poti­las tarvit­sisi sairau­den oirei­den helpot­tamiseen. Hel­poin­ta olisi ennal­taehkäisy, ja juuri sen toimivu­us tun­tuu huonoim­mal­ta alim­mis­sa sosioekonomi­sis­sa ryhmissä.

    Ter­vey­den­huolto on kyl­lä tässä kohdas­sa pahasti epäon­nis­tunut. Sairaan­hoidon osalta näyt­töä on vähem­män. Tämä taas vinkkaa siihen, että jokin kallis peruster­vey­den­huol­lon remont­ti ei vält­tämät­tä paran­na tilan­net­ta yhtään. Jos tavoit­teena on ter­vey­den sosioekon­o­mis­ten ero­jen kaven­t­a­mi­nen, niin syr­jäy­tymisen ehkäisem­i­nen ja sairauk­sien ennal­taehkäisy täy­tyy ottaa fokuk­seen. Muu on näpertelyä.

  31. Tyh­mä kysymys:

    Mikä on työ­nan­ta­jan Kela-kor­vaus, ja miten se poikkeaa taval­lisen kanslaisen saa­mas­ta Kela-kor­vauk­ses­ta? Sisäl­tyykö sum­maan ken­ties jotakin peruster­vey­den­hoidon (lääkärin­tarkas­tuk­set jne) kus­tan­nuk­sia, joi­ta ei muuten Kela korvaa.

    Toinen, ei enää niin merkit­tävä seik­ka on, että työter­veysku­lut ovat vero­tuk­ses­sa vähen­nyskelpoisia menoeriä.

    1. Val­tion kor­vaus työter­veyshuoltona mak­se­tu­ista lääkärin­palkkioista on 50%, kun taval­liselle kanalaisille mak­se­taan noin 60 % noin vuo­den 1990 hin­tata­son mukai­sista palkkioista, käytän­nössä 25 — 30 % tod­del­li­sista kuluista.

  32. Osmo: “Run­sas kymme­nen vuot­ta sit­ten OECD arvioi Suo­ma­laisen ter­vey­den­huol­lon eri­ar­voisim­mak­si tutk­i­tu­ista 22 maas­ta – tai tulkin­nas­ta riip­puen kol­man­nek­si eri­ar­voisim­mak­si Mek­sikon ja Yhdys­val­to­jen jäl­keen. Sen jäl­keen eri­ar­voisu­us on vain kas­vanut, kos­ka työssä käyvät käyt­tävät yhä enem­män työter­veyshuoltoa ja ter­veyskeskuk­si­in pääsy on vaikeu­tunut lääkärip­u­lan ja aliresur­soin­nin vuok­si. Olisiko jum­bosi­jamme nyt jo kiistaton?”

    No USAs­sa tilanne on enenevässä määrin se, että edes kaik­ki työssäkäyvät eivät enää saa sairaus­vaku­u­tus­ta ja ilman sitä hoitoa on vaikea saa­da — kyl­lä se aika eri­ar­voiselta tun­tuu. Ja Oba­maCarea vas­tuste­taan hen­keen ja ehkä vereenkin.

    Ja eräässä aivan muun alan lehdessä kolum­nisti valit­ti, että kah­den silmän kai­hileikkaus, jota hänen sairaus­vaku­u­tuk­sen­sa ei kor­vaa, mak­saa 15.000 dol­lar­ia, ei meil­lä sentään.

    Ja on se aika outoa, että Helsin­gin päät­täjä valit­taa ter­veyskeskuk­sen tilan­net­ta blo­gis­sa — sen sijaan, että tek­isi jotakin. Tuskin työter­veyshuolto ter­veyskeskuk­sia ruuhkaut­taa, päinvastoin.

  33. Juho Laatu: Olen yksinker­tais­ten jär­jeste­lyi­den ystävä. Nuo tukikiemu­rat tun­tu­vat minus­ta mutkikku­udessaan jo pois­tamisen arvoiselta. En kek­si mitään syytä, mik­si näitä palvelui­ta ei voisi toteut­taa kaikille kansalaisille saman­laisi­na, ilman mitään tuki­aisia millekään erityisryhmälle.

    Keksin yhden syyn: raha.

    TTH:n kokon­aiskus­tan­nuk­set ovat noin 700 M€, jos­ta työ­nan­ta­jat mak­sa­vat suo­raan noin 400 M€ ja Kela 300 M€. Tästä sum­mas­ta ennal­taehkäi­sevää on reilu kolmannes.

    Tämän voi lukea niin, että koko maas­sa Kela käyt­tää noin 200 M€ vajaan kah­den miljoo­nan ihmisen peruster­vey­den­huol­lon jär­jestämiseen ilmeis­es­ti aika korkeata­sois­es­ti. Työ­nan­ta­jat käyt­tävät noin 300 M€.

    Jos työ­nan­ta­jan tar­joa­mas­ta ter­vey­den­huol­losta (pois­lukien Kela I‑luokka) tehdään verotet­tavaa tuloa työn­tek­i­jälle, ko. palvelu häviää kuin flat­u­lenssi hiekka-aavikolle.

    Sen jäl­keen val­ti­ol­la on käytet­tävis­sään 200 M€ nyky­istä enem­män rahaa peruster­vey­den­huoltoon. Täl­lä lisära­hal­la pitäisi saa­da PTH hoidet­tua sekä sille kahdelle miljoon­alle ihmiselle, jot­ka siir­tyvät julkiselle puolelle, että nos­tet­tua niiden muiden palve­lu­ta­so samaksi.

    No, real­is­min nimis­sä val­tio voi toki verot­taa fir­moil­ta sen ylimääräisen 300 M€ muut­ta­mat­ta työl­listämisen kus­tan­nuk­sia. Yhteen­lasku ei siltikään toimi.

    Eri­ar­voisu­us toki vähenisi, mut­ta kansan­talouden kannal­ta ne pitkät jonot eivät tek­isi hyvää, kos­ka ne voisi­vat piden­tää työkyvyt­tömyy­saiko­ja. Tästä syys­tä sit­ten fir­mat alka­isi­vat ostaa kalli­im­malle väelle vaku­u­tuk­sia, vaik­ka siitä menisi veroa. Kalli­im­man väen vaku­u­tuk­set oli­si­vat suh­teel­lisen halpo­ja, kos­ka se kalli­impi väki sairas­taa vähiten.

    Tämäkään ei ehkä johtaisi ihan tasa-arvoiseen lop­putu­lok­seen, vaik­ka epä­tasa-arvon raja liikkuisi.

    Ongel­mas­ta päästään eroon joko sil­lä, että yksi­tyi­nen ter­vey­den­huolto kiel­letään, tai saat­ta­mal­la julkisen peruster­vey­den­huol­lon palve­lu­ta­so huo­mat­tavasti nyky­istä korkeam­malle. Jälkim­mäi­nen on luon­nol­lis­es­ti hyvä vai­h­toe­hto, mut­ta miten se tehdään?

    Osmo on siinä oike­as­sa, että real­is­ti­sis­sa jär­jestelmis­sä pitää olla jokin pri­or­isoin­timah­dol­lisu­us. Se on epä­tasa-arvoista, mut­ta työssäkäyvän turhat työkyvyt­tömyy­det ovat oikeasti kalli­ita yhteiskunnalle.

    Ja tois­tan vielä sen, että tuon työ­nan­ta­jan Kela-kor­vauk­sen voisi pois­taa. Se on lop­ul­ta pienehkö raha, joka aiheut­taa paljon sotkua ja vähän hyvää. Sil­lä on merk­i­tys­tä lähin­nä pie­nille yri­tyk­sille, jois­sa mata­la­palkkainen työvoima tekee työter­veysriske­jä sisältävää työtä.

  34. Kiitos Juho Laadulle hyvästä kom­men­tista edel­lä ja ennen kaikkea Odelle koko asian esiinnnostamisesta.

    Ruot­sis­sa ei ole työter­veyshuolto­lakia ja eikä 50% val­tion kor­vaus­ta työter­veyshuol­lon kuluista. Joku on ehdot­tanut 50% Kela-kor­vauk­sen pois­tamista Suomes­sakin, mut­ta varsinkin yksi­tyi­nen ter­vey­den­huoltosek­tori pistää hant­ti­in. Samoin ilmeis­es­ti kokoomus ja demar­it, jot­ka aja­vat ensisi­jas­sa työssäkäyvien ansiosi­don­naisia etuja.

    Sit­ten elin­tavoista. Mikä aiheut­taa mitäkin on tietysti mun vai kana tyyp­pinen kysymys, mut­ta kyl­lä se, että val­tio tukee ter­vey­den­huol­los­sa varakkaampia enem­män (yksi­ty­is­lääkärien kor­vauk­set ja työter­veyshuolto) kuin köy­hiä (kun­tien terveyshuolto)on päin peetä. Ei ihme, että OECD:lta tulee huo­mau­tuk­sia. Köy­hät ja duu­nar­it tupakoi­vat enem­män (ylin ja alin viidennes, 37% vs 5%). Alko­holin käytössä on taas U‑muotoinen käyrä, rikkaim­mat ja köy­him­mät juo­vat eniten, keski­t­u­loiset vähem­män. Sekä alko­holi että tupak­ka näkyvät kyl­lä selvästi eli­na­jan odotteessa.

    Itse joudun tässä hoi­dat­ta­maan ham­pai­tani ja yksi silta/kruunu mak­saa yl 2000 euroa. En enää ihmettele, että köy­hiltä ja Lapin miehiltä puut­tuu ham­pai­ta. Lisäk­si on viime vuosil­ta paljon näyt­töä, että ham­masperäiset jatku­vat tule­hduk­set lisäävät sydäntautiriskiä.

  35. Terkkarei­den ongel­mat ovat nyky­isin kun­nis­sa. Ensik­si kun­nat osaa­vat säästää, sairaan­hoitopi­ir­it taas nos­ta­vat laslutustaan.
    Kun­tien joht­a­mi­nen vai­htelee hyvästä huonoon, samoin ter­veyskeskuk­sis­sa meno on kovin vai­htel­e­vaa ja pääosin jäykkää. 

    Yksi­tyisessä ter­vey­den­huol­los­sa on ammat­ti­jo­hta­jia ja toim­intapo­ja kehitetään myös poti­laiden etu­jen vuok­si. Ennen muu­ta asioi­ta voidaan kokeilla.

  36. Coun­try­boy: val­tio tukee ter­vey­den­huol­los­sa varakkaampia enem­män (yksi­ty­is­lääkärien kor­vauk­set ja työter­veyshuolto) kuin köy­hiä (kun­tien terveyshuolto)on päin peetä.

    Val­tio mak­soi yllä­mainit­tu­ja viime vuon­na noin 370 M€.

    Kun­tien PTH-menot ovat noin 4 000 M€ vuodessa, ja val­tio mak­saa koko menon­i­pus­ta (sosi­aali- ja ter­veystoi­mi) noin kol­man­nek­sen. Tämä antaisi karkeasti 1 300 M€ val­tion mak­samaa osuutta.

    1. Työte­fr­veyslääkärit voivat lähet­tää poti­laitaan kun­nan mak­samaan erikois­sairaan­hoitoon ja tilas­to­jen mukaan nlähet­tävät myös aika herkästi.

  37. Coun­try­boy:Itse joudun tässä hoi­dat­ta­maan ham­pai­tani ja yksi silta/kruunu mak­saa yl 2000 euroa. En enää ihmettele, että köy­hiltä ja Lapin miehiltä puut­tuu hampaita.

    Ham­mashoito­han on kaikille ilmaista, tosin käytän­nössä jono tarkas­tuk­seen voi olla vuo­den verran.

    Mut­ta kyl­lä ham­paat tip­pu­vat pääosin sik­si ettei niistä pide­tä huol­ta, ei sik­si että tarvit­taisi­in rahaa kalus­ton kun­nos­api­toon. Jos joku ei jak­sa pestä ham­paitaan, ne pitäisi repiä sitä­mukaa pois kun menevät piloille ja lait­taa tekar­it tilalle, ei alkaa epä­toivois­es­ti suo­jele­maan niitä isol­la rahalla.

  38. Suomes­sa on aikanaan valit­tu sel­l­ainen lin­ja, että val­tio tukee työter­veyshuoltoa. Jois­sakin mais­sa, mm. Etelä-Korea, Hol­lan­ti jne val­tio taas tukee työ­paikoil­la tehtäviä työolo­jen parannuksia.

    Ruot­sis­sa työter­veyshuol­losta sovi­taan työ­markki­naos­a­puolten kesken, eikä val­tio tue jär­jestelmää rahal­lis­es­ti eikä säädä lail­la asi­as­ta.. Silti maas­sa on melko hyvä työterveyshuolto !

  39. Coun­try­boy kirjoitti

    “Itse joudun tässä hoi­dat­ta­maan ham­pai­tani ja yksi silta/kruunu mak­saa yl 2000 euroa. En enää ihmettele, että köy­hiltä ja Lapin miehiltä puut­tuu ham­pai­ta. Lisäk­si on viime vuosil­ta paljon näyt­töä, että ham­masperäiset jatku­vat tule­hduk­set lisäävät sydäntautiriskiä.”

    Sikäli kuin minä tiedän, pro­teet­ti­nen hoito, ts. implan­tit, kru­unut, sil­lat yms. eivät kuu­lu kela-kor­vauk­sen eivätkä myöskään kun­nal­lisen ham­mashoidon piiri­in. Ainakaan min­un ikäryh­mässäni. (s. 1953). On kallista lystiä.

  40. Markku af Heurlin:
    Coun­try­boy kirjoitti

    “Itse joudun tässä hoi­dat­ta­maan ham­pai­tani ja yksi silta/kruunu mak­saa yl 2000 euroa. En enää ihmettele, että köy­hiltä ja Lapin miehiltä puut­tuu ham­pai­ta. Lisäk­si on viime vuosil­ta paljon näyt­töä, että ham­masperäiset jatku­vat tule­hduk­set lisäävät sydäntautiriskiä.”

    Sikäli kuin minä tiedän, pro­teet­ti­nen hoito, ts. implan­tit, kru­unut, sil­lat yms. eivät kuu­lu kela-kor­vauk­sen eivätkä myöskään kun­nal­lisen ham­mashoidon piiri­in. Ainakaan min­un ikäryh­mässäni. (s. 1953). On kallista lystiä.

    Sikäli kun minä tiedän, niin kaik­ki myöhem­mäl­lä iäl­lä tule­vat ham­m­mas- ja ienon­gel­mat ovat ehkäistävis­sä ennakoival­la hoidol­la ja huolel­lisel­la lee­go­jen puhdis­tamisel­la. Ja lopet­ta­mal­la tupakoin­ti. Suomes­sa on ehkäi­sevä hoito aloitet­tu jo 1970-luvul­la. Nykyti­lan­net­ta en tiedä, mah­taako olla “säästet­ty”.

    Olli-Pekka Heinos­ta mukaellen: ham­mashoitoon nyt sijoitet­tu euro tulee moninker­tais­es­ti takaisin säästyneinä kli­inisen hoidon kustannuksina.

  41. Markku af Heurlin: Mikä on työ­nan­ta­jan Kela-kor­vaus, ja miten se poikkeaa taval­lisen kanslaisen saa­mas­ta Kela-kor­vauk­ses­ta? Sisäl­tyykö sum­maan ken­ties jotakin peruster­vey­den­hoidon (lääkärin­tarkas­tuk­set jne) kus­tan­nuk­sia, joi­ta ei muuten Kela korvaa.

    Työter­veyshuol­lon lak­isäätei­sistä kus­tan­nuk­sista (ennal­taehkäisy, työ­paikkakar­toituk­set, osin lääkärin­tarkas­tuk­set) käytetään nim­i­tys­tä Kela I. Näistä kor­vataan tietyin edel­ly­tyksin 60 %, mut­ta yri­tysko­htainen kor­vauskat­to on 96 €/työntekijä/vuosi (las­ke­taan ker­toma­l­la tämä luke­ma työn­tek­i­jämääräl­lä). Alle 10 hen­gen yri­tyk­sel­lä kat­to on 960 €/yritys.

    Varsi­nainen sairaan­hoito on II-kor­vaus­lu­okan asi­aa. Siitä kor­vataan 50 % kus­tan­nuk­sista, ja kat­to on 120,05 €/työntekijä/vuosi (pie­nil­lä yri­tyk­sil­lä 1200,50 €/vuosi). Kat­to­sum­mat ovat eri kor­vaus­lu­okissa toi­sis­taan riip­pumat­to­mia, ja ne vahvis­te­taan vuosit­tain. Yllä­maini­tut ovat vuo­den 2012 lukemia, kos­ka vuo­den 2013 luke­mat ker­ro­taan vas­ta jälkikäteen.

    Hyvin tyyp­il­lis­es­ti II-luokan kulut menevät kat­toon asti. Kelan oman tutkimuk­sen mukaan todel­li­nen kor­vaus­pros­ent­ti on noin 40 %, mut­ta esimerkik­si pääkaupunkiseudul­la se on vähem­män. Kat­ta­van työter­veyshuol­lon jär­jestävis­sä yri­tyk­sis­sä kor­vaus­pros­ent­ti on mar­gin­aalil­la useim­miten nol­la, jollei väki ole eri­tyisen tervettä.

    TTH-kulut ovat liike­toimin­nan kulu­ja siinä kuin mate­ri­aalit tai palkat, joten ne saa vähen­tää tuloista ennen yhteisöveron laskemista.

    TTH:lle on myös ole­mas­sa rajat. Se pitää tar­jo­ta kaikille tas­a­puolis­es­ti. Jos Möt­tö­nen tarvit­see kai­hileikkauk­sen, ja työ­nan­ta­ja päät­tää Möt­tösen tarpeel­lisu­u­den vuok­si mak­saa sen yksi­tyisel­lä, kyseessä on veronalainen tulo Möt­töselle. Tosin jos Möt­tö­nen on hit­sari, tilanne saat­taa olla toinen (työ on voin­ut aiheut­taa sairau­den), sil­loin vaku­u­tusy­htiö voi ehkä maksaa.

    Sama kos­kee sairaan­hoito­vaku­u­tuk­sia. Jos työ­nan­ta­ja ottaa avain­työn­tek­i­jöille erikois­lääkäri­palve­lut kat­ta­van vaku­u­tuk­sen, se on työn­tek­i­jöille veronalaista tuloa. Jos työ­nan­ta­ja ottaa vas­taa­van vaku­u­tuk­sen kaikille, se on TTH:ta, mikäli vaku­u­tuk­sen vuosi­mak­su ja mak­simiko­r­vaus­sum­ma ovat tiet­ty­jen rajo­jen alla.

    Tässä kohdas­sa vero­tus on kovin mon­imutkaista, ja päätök­set haetaan oikeud­es­ta. Rajat eivät tule laista tai ase­tuk­sista, vaan ne ovat verot­ta­jan tulk­in­to­ja. Verot­ta­jan ohjeis­tus vilisee viit­tauk­sia tiet­tyyn KHO:n päätök­seen ja puhuu kovin paljon sel­l­aisil­la fraa­seil­la kuin “vero­tuskäytän­nössä on hyväksyt­ty” ja “Vero­hallinnon käsi­tyk­sen mukaan”.

    Esimerkik­si ham­mashoi­dos­sa raja toden­näköis­es­ti menee juuri­hoidon ja sil­lan välis­sä. Juuri­hoidon saa työ­nan­ta­ja mak­saa (tai ottaa vaku­u­tuk­sen, jol­laista tuskin on ole­mas­sa), sil­taa, implant­tia tai pro­teesia ei.

    Olen­naista tässä vielä on se, että vero­tuskäytän­nössä ei puhuta siitä, onko palvelu verovähen­net­tävä työ­nan­ta­jalle. Sitä se automaat­tis­es­ti on. Kyse on siitä, onko palvelu verotet­tavaa tuoloa työn­tek­i­jälle, jol­loin luon­nol­lis­es­ti puhutaan aivan toisen­lai­sista veroprosenteista.

  42. Viherinssi: Keksin yhden syyn: raha.

    … …

    Ongel­mas­ta päästään eroon joko sil­lä, että yksi­tyi­nen ter­vey­den­huolto kiel­letään, tai saat­ta­mal­la julkisen peruster­vey­den­huol­lon palve­lu­ta­so huo­mat­tavasti nyky­istä korkeam­malle. Jälkim­mäi­nen on luon­nol­lis­es­ti hyvä vai­h­toe­hto, mut­ta miten se tehdään?

    Osmo on siinä oike­as­sa, että real­is­ti­sis­sa jär­jestelmis­sä pitää olla jokin pri­or­isoin­timah­dol­lisu­us. Se on epä­tasa-arvoista, mut­ta työssäkäyvän turhat työkyvyt­tömyy­det ovat oikeasti kalli­ita yhteiskunnalle.

    Tuo kuu­lostaa jo vähän pelot­taval­ta. Nyky-yhteiskun­nan “kehit­tyvi­in” arvoihin voisi ehkä sopia aja­tus, että ihmis­ten hoito opti­moidaan talouden kasvun mak­si­moin­nin mukaan, ja joitain kansalaisia pri­or­isoitaisi­in hoi­dos­sa, mut­ta pidem­mälle vietynä tuo voisi jo men­nä siihen, että heikoim­mille ja tuot­ta­mat­tomim­mille suositeltaisi­in hoit­o­muodok­si eutanasi­aa. Kai kansan (jäl­jelle jäävien) rahal­lista elin­ta­soa voisi noinkin nos­taa. Siitähän tässäkin ketjus­sa on puhut­tu, että heikoim­mille ei tar­jo­ta samo­ja hyviä hoito­ja kuin töis­sä käyville, vaan hei­dän vaikeat tautin­sa jäävät totea­mat­ta ja hoitamatta.

    Jos tilanne on sel­l­ainen, että osa kansas­ta saa hyvää hoitoa ja osa ei, eikä meil­lä ole varaa nos­taa huonoa hoitoa saavien hoitoa tois­t­en tasolle, olisin ilomielin valmis myös huonont­maan hyvää hoitoa saa­van (enem­mistön) hoitoa sen ver­ran (hie­man), että myös lopuille voidaan tar­jo­ta samat peruspalvelut.

    fir­mat alka­isi­vat ostaa kalli­im­malle väelle vaku­u­tuk­sia, vaik­ka siitä menisi veroa

    Tämä on ihan jees. Rikkaat voivat ostaa itselleen lisä­palvelui­ta vapaasti, jos tekevät sen omil­la rahoil­laan. Kan­nan huol­ta lähin­nä siitä, että yhteiskun­nan yhteisil­lä varoil­la toteutetut perus­palve­lut ovat samat (ja riit­tävän hyvät) kaikille.

  43. Sylt­ty: työter­veyshuolto ei voi vaikut­taa las­ten ham­paiden reikiintymiseen

    Sin­ul­la on tästä var­maan jotain tutkimustietoa..?
    Minus­ta on luon­nol­lista, että jos van­hempi­en ter­vey­den­huoltoa helpote­taan, he jär­jestävät myös lap­sil­len­sa ter­vey­den­huoltoa use­am­min jo pelkästään sen vuok­si, että asia on hei­dän mielessään useammin.

    Viherinssi: Ongel­mas­ta päästään eroon joko sil­lä, että yksi­tyi­nen ter­vey­den­huolto kiel­letään, tai saat­ta­mal­la julkisen peruster­vey­den­huol­lon palve­lu­ta­so huo­mat­tavasti nyky­istä korkeam­malle. Jälkim­mäi­nen on luon­nol­lis­es­ti hyvä vai­h­toe­hto, mut­ta miten se tehdään?

    Kieltämäl­lä yksi­tyi­nen ter­vey­den­huolto. Tämän jäl­keen kenel­läkään ei enää ole intresse­jä huonon­taa tai olla välin­pitämätön julkisen ter­vey­den­huol­lon suh­teen. Koko kansa olisi vihainen ter­vey­den­huol­lon tilas­ta (ja päät­täjätkin sen tun­ti­si­vat omas­sa elämässään), jol­loin sille pitäisi tehdä jotain.

  44. anonyy­mi
    Kieltämäl­lä yksi­tyi­nen ter­vey­den­huolto. Tämän jäl­keen kenel­läkään ei enää ole intresse­jä huonon­taa tai olla välin­pitämätön julkisen ter­vey­den­huol­lon suh­teen. Koko kansa olisi vihainen ter­vey­den­huol­lon tilas­ta (ja päät­täjätkin sen tun­ti­si­vat omas­sa elämässään), jol­loin sille pitäisi tehdä jotain. 

    Haha.

    Tyyp­il­listä vasem­mis­toid­i­o­tismia. Huonon­netaan hyvin pär­jäävien ase­maa ja maail­ma pelastuu.

  45. anonyy­mi: Sin­ul­la on tästä var­maan jotain tutkimustietoa..?

    Siis tarvitko sinä oikeasti jotain tutkimusti­etoa siitä, kuin­ka paljon TYÖTERVEUSHUOLTO vaikut­taa las­ten hampaisiin?

    No ei suo­raan tasan tarkkaan mitenkään muuten kuin että henkilöt jot­ka tup­paa­vat ole­maan työter­vey­den piiris­sä, tup­paa­vat myös huole­hti­maan lap­sis­taan enem­män kuin ne, jot­ka eivät ole.

    Mik­si on niin vaikea­ta myön­tää että toiset ihmiset ovat parem­pia van­hempia kuin toiset, eikä se johdu mis­tään epik­ses­tä yhteiskun­nal­lis­es­ta suosimisesta?

    Onhan se nyt aivan käsit­tämätön­tä jos kas­vatuk­sel­la ei olisi mitään tekemistä minkään kanssa ja että las­ten ter­vey­den­ti­la riipuisi vain ja ain­oasti yhteiskun­nan suorit­tamista toimen­piteistä! Koko aja­tuskin on täysin pähkähullu!

    Minus­ta on luon­nol­lista, että jos van­hempi­en ter­vey­den­huoltoa helpote­taan, he jär­jestävät myös lap­sil­len­sa terveydenhuoltoa 

    Ham­maslääkäri ei auta enää siinä vai­heessa kun ham­paat ovat täyn­nä reik­iä. Reik­iä ehkäi­sevä työ tehdään kotona, ei kelas­sa, ei ter­veyskeskuk­sis­sa, eikä työ­nan­ta­jan mak­samien erikois­lääkärei­den avul­la. Las­tan reiki­in­tymisen ehkäisem­i­nen tarkoit­taa sitä, että van­hem­mat kin­nit­täväh huomio­ta las­ten ruokaan, ham­paiden har­jaamiseen ja ksyl­i­tosi­tuot­tei­den syömiseen. 

    Ylipäätän­sä van­hempi­en pitää olla kiin­nos­tunei­ta lap­sista ja hei­dän ter­vey­destään. Tätä kiin­nos­tus­ta tun­tuu työssäkäyviltä löy­tyvän enem­män kuin työt­tömiltä ja koulute­tu­il­ta enem­män kuin kouluttamattomilta.

    Siihen ei tarvi­ta erikois­lääkre­itä, ei vaku­u­tuk­sia eikä mitään muu­takaan. Ham­maslääkäri ei estä reiki­in­tymistä, se vain paikkaa jo syn­tyneet reiät.

  46. anonyy­mi:
    Kieltämäl­lä yksi­tyi­nen ter­vey­den­huolto. Tämän jäl­keen kenel­läkään ei enää ole intresse­jä huonon­taa tai olla välin­pitämätön julkisen ter­vey­den­huol­lon suh­teen. Koko kansa olisi vihainen ter­vey­den­huol­lon tilas­ta (ja päät­täjätkin sen tun­ti­si­vat omas­sa elämässään), jol­loin sille pitäisi tehdä jotain.

    Pystyn sielu­ni silmin kuvit­tele­maan 24h ter­veysris­teilyt, jois­sa sairaalalai­vat rah­taa­vat mak­sukyky­isiä asi­akkai­ta aluevesir­a­jan ulkop­uolelle tar­joten kaikkea hoitoa aina päiväkirur­gisi­in oper­aa­tioi­hin asti. Pidem­pää hoitoa vaa­tiville voisi tar­jo­ta Itämeren terveysristelyjä.

    Yri­tyk­sille voisi tar­jo­ta kok­ous­paket­te­ja, joi­hin kuu­luisi nor­maalien kok­ous­palvelu­iden lisäk­si vaikka­pa ter­veystarkas­tuk­set ja mah­dol­liset hoitokontrollit.

    Akuu­tit vai­vatkin voisi hoitaa eri­tyisel­lä aamuris­te­lyl­lä — jos vai­va ei vaa­di saikkua, niin työpäivää voisi jatkaa etätöi­den merkeis­sä erik­seen vuokrat­tavis­sa työpisteissä.

  47. Onko sosioekon­o­mis­ten ter­vey­sero­jen kasvu yksi­no­maan huono sig­naali? Mielestäni se on seu­raus­ta mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvon kasvus­ta. Yhteiskun­nalli­nen ase­ma määräy­tyy aikaisem­paa enem­män henkilöko­htais­ten val­in­to­jen ja omi­naisuuk­sien mukaan kuin esim. suku­taus­tan. Samat omi­naisu­udet (itsekuri, tavoite­hakuisu­us jne.) johta­vat hyvään ter­vey­teen ja korkeaan yhteiskun­nal­liseen ase­maan. Sik­si on aivan luon­nol­lista, että korkeis­sa tulolu­okissa on enem­män ter­veel­lis­ten elämän­ta­paa nou­dat­tavia yksilöitä kuin matal­im­mis­sa tuloluokissa.

  48. Juho Laatu: Tuo kuu­lostaa jo vähän pelot­taval­ta. Nyky-yhteiskun­nan “kehit­tyvi­in” arvoihin voisi ehkä sopia aja­tus, että ihmis­ten hoito opti­moidaan talouden kasvun mak­si­moin­nin mukaan, ja joitain kansalaisia pri­or­isoitaisi­in hoi­dos­sa, mut­ta pidem­mälle vietynä tuo voisi jo men­nä siihen, että heikoim­mille ja tuot­ta­mat­tomim­mille suositeltaisi­in hoit­o­muodok­si eutanasi­aa. Kai kansan (jäl­jelle jäävien) rahal­lista elin­ta­soa voisi noinkin nos­taa. Siitähän tässäkin ketjus­sa on puhut­tu, että heikoim­mille ei tar­jo­ta samo­ja hyviä hoito­ja kuin töis­sä käyville, vaan hei­dän vaikeat tautin­sa jäävät totea­mat­ta ja hoitamatta.

    (Hei, tämähän alkaa saavut­taa net­tikeskustelulle tyyp­il­lisen tason! Odotan jän­nit­tyneenä sitä kort­tipeliä, jos­sa käytetään viime vuo­sisadan his­to­ri­al­lisia hahmoja…)

    Hyväksytkö sen, että jos pres­i­dent­ti on vaikka­pa kai­hin takia työkyvytön, hänen kai­hin­sa leikataan nopeasti ja hänen han­kali­in aikataului­hin­sa sopi­val­la tavalla?

    Tai entä Osmon jo omas­sa kir­joituk­ses­saan mainit­se­man huip­pu-urheil­i­jan urheilu­vam­man hoitamisen?

    Jos näistä jom­pikumpi menee läpi, niin olet jo pri­or­isoin­ut. Pri­or­isoin­ti ei automaat­tis­es­ti tarkoi­ta sitä, että jotaku­ta hoide­taan ja toista ei. Se voi tarkoit­taa mon­ta muu­takin asiaa.

    Hyväksytkö sen, että hoitoon motivoituneelle ihmiselle tehdään enem­män toimen­piteitä kuin hoitoon motivoitumattomalle?

    Jos tilanne on sel­l­ainen, että osa kansas­ta saa hyvää hoitoa ja osa ei, eikä meil­lä ole varaa nos­taa huonoa hoitoa saavien hoitoa tois­t­en tasolle, olisin ilomielin valmis myös huonont­maan hyvää hoitoa saa­van (enem­mistön) hoitoa sen ver­ran (hie­man), että myös lopuille voidaan tar­jo­ta samat peruspalvelut.

    Kyse ei nyt ollut siitä “hie­man” ‑osas­ta. Täl­lä het­kel­lä yhteiskun­ta käyt­tää yksi­tyiseen lääkäri­hoitoon (mukaan­lukien työter­veyshuol­lon sairaan­hoito) noin 300 M€/vuosi. Täl­lä hoide­taan noin 40 % kansas­ta. Lop­ut 60 % hoide­taan käyt­tämäl­lä noin 4000 M€/vuosi. Jos las­ke­taan ihan kärsää kohden, niin 40 % kansas­ta saa noin 150 €/vuosi, lop­ut saa­vat noin 1 300 €/vuosi yhteistä rahaa peruster­vey­den­huoltoon. (Päällekkäisyy­den vuok­si suhde ei ole ihan noin suuri, mut­ta suun­ta on tuossa.)

    Tästä voidaan laskea, että noil­la työter­vey­den­huol­lon rahoil­la ei ihmeitä tehdä suun­taan tai toiseen. Jos lähde­tään siitä, että yksi­tyisen puolen poti­laiden koke­ma palvelun laatu las­kee hie­man, ja sama taso tar­jo­taan julkisel­la puolel­la, raha tarvi­taan todel­la paljon lisää.

    Tämä on ihan jees. Rikkaat voivat ostaa itselleen lisä­palvelui­ta vapaasti, jos tekevät sen omil­la rahoil­laan. Kan­nan huol­ta lähin­nä siitä, että yhteiskun­nan yhteisil­lä varoil­la toteutetut perus­palve­lut ovat samat (ja riit­tävän hyvät) kaikille.

    Olemme siis siitä näköko­hdas­ta samaa mieltä, että yhteiskun­nan pitää tar­jo­ta tiet­ty min­im­i­hoito­ta­so, joka on lääketi­eteel­lis­es­ti perusteltu.

    Tämä johtaa kuitenkin siihen, että jos halu­amme pitää yhtei­sistä rahois­tamme huol­ta, kan­nat­taa työssäkäyvien hoidon nopeu­teen sijoit­taa, jot­ta koko yhteiskun­nan työ­panos mak­si­moituu. Tämä tuo enem­män rahaa mak­saa muidenkin hoitoa.

    Nykysys­tee­mis­sä työ­nan­ta­jat vapaae­htois­es­ti mak­sa­vat tuotan­tokoneis­ton käyn­nis­säpitämis­es­tä. Jos työssäkäyvien ter­vey­den­huoltoa heikenetään, koko kansan­talouden työ­panos piene­nee, mikä kyl­lä paran­taa tasa-arvoa mut­ta heiken­tää heikom­pio­sais­ten tilannetta.

  49. Viherinssi:
    Hyväksytkö sen, että jos pres­i­dent­ti on vaikka­pa kai­hin takia työkyvytön, hänen kai­hin­sa leikataan nopeasti ja hänen han­kali­in aikataului­hin­sa sopi­val­la tavalla? 

    En hyväksy sitä, että taval­lisen duu­nar­in kai­hi jätetään leikkaa­mat­ta, vaik­ka se estää hänen työn­tekon­sa. Fik­su pres­i­dent­ti menisi taval­liseen leikkausjonoon. Näin jonon pitu­u­den järkevyys tulisi tehokkaasti arvioiduk­si. Hyväksyn pres­i­dentin erikoisko­htelun vaikka­pa sodan aikana, mut­ta rauhal­lisi­na aikoina voisi mak­saa itse, jos halu­aa yksi­tyiselle puolelle ohi julk­isten jonojen.

    Tai entä Osmon jo omas­sa kir­joituk­ses­saan mainit­se­man huip­pu-urheil­i­jan urheilu­vam­man hoitamisen? 

    En hyväksy. Jos urheil­i­joille halu­taan nopeaa hoitoa, mak­set­takoon jostaan urheil­u­ra­has­tos­ta. Ei siis niin, että joku tavis heit­etään jonon hän­nille urheil­jan loukkaantuessa.

    Jos näistä jom­pikumpi menee läpi, niin olet jo priorisoinut. 

    Hyväksyn nor­maalin pri­or­isoin­nin eli lääkärin hoito­valin­nat yleis­es­ti hyväksyt­ty­jen peri­aat­tei­den mukaan, esim. niin, että lapset hoide­taan ter­veyskeskuk­sis­sa ensin.

    Hyväksytkö sen, että hoitoon motivoituneelle ihmiselle tehdään enem­män toimen­piteitä kuin hoitoon motivoitumattomalle? 

    Liian vaikea arvioi­da ihmis­ten moti­vaa­tio­ta, joten parem­pi käyt­tää pääasi­as­sa mui­ta kri­teere­itä. Mut­ta kyl­lä lääkäri voi hoitaa ensin poti­laan, jon­ka olet­taa paran­ta­van taudin aiheut­ta­neet huonot tapansa, ja jät­tää toisek­si poti­laan, joka on jo osoit­tanut, että ei paran­na tapo­jaan, eikä sik­si hyödy yhtä paljon annetus­ta hoidosta.

    Jos lähde­tään siitä, että yksi­tyisen puolen poti­laiden koke­ma palvelun laatu las­kee hie­man, ja sama taso tar­jo­taan julkisel­la puolel­la, raha tarvi­taan todel­la paljon lisää. 

    En tunne luku­ja tarkkaan, mut­ta en usko että julki­nen puoli olisi kovasti yksi­ty­istä kalli­impi toteut­taa. Jos yri­tyk­set vapaute­taan jär­jestämis­vas­tu­us­ta, niiltä voisi kai kerätä vas­taa­van määrän vero­ja julk­isten palvelu­iden kustantamiseen.

    Olemme siis siitä näköko­hdas­ta samaa mieltä, että yhteiskun­nan pitää tar­jo­ta tiet­ty min­im­i­hoito­ta­so, joka on lääketi­eteel­lis­es­ti perusteltu. 

    Saatamme olla samaa mieltä siitäkin, että tuon min­im­i­hoito­ta­son ylit­tävät varakkaiden palve­lut kus­tan­netaan pääasi­as­sa palvelu­iden tarvit­si­joiden rahoil­la, ei val­tion verorahoilla.

    Tämä johtaa kuitenkin siihen, että jos halu­amme pitää yhtei­sistä rahois­tamme huol­ta, kan­nat­taa työssäkäyvien hoidon nopeu­teen sijoit­taa, jot­ta koko yhteiskun­nan työ­panos mak­si­moituu. Tämä tuo enem­män rahaa mak­saa muidenkin hoitoa. 

    Tuo­ta en allekir­joi­ta ollenkaan. Voisi sanoa, että yhteiskun­ta toimii hyvin sil­loin, kun kaik­ki kansalaiset voivat luot­taa siihen, että ketään ei syr­jitä, eikä kenellekään mak­se­ta verora­hoin parem­pia palvelui­ta kuin toisille. On myös niin, että heikoimpi­enkin ter­vey­destä kan­nat­taa pitää huol­ta. Ter­ve työtön tulee kai yhteiskun­nalle halvem­mak­si kuin sairas työtön, ja on parem­min käytet­tävis­sä työte­htävi­in sit­ten, kun niitä löy­tyy. Rikkaimpi­en ter­veyt­tä ei tarvitse sik­sikään eri­tyis­es­ti vaalia verora­hoil­la, että heil­lä on myös itse varaa mak­saa, jos halu­a­vat perus­ta­soa parem­paa tai nopeam­paa palvelua. Sijoit­taisin kuitenkin julk­isi­in palvelui­hin sen ver­ran, että tarvet­ta ohit­taa hitaat jonot ei juuri esi­in­ty­isi, ei köy­hillä eikä rikkailla.

    Nykysys­tee­mis­sä työ­nan­ta­jat vapaae­htois­es­ti mak­sa­vat tuotan­tokoneis­ton käynnissäpitämisestä. 

    Pakol­la kai.

    Jos työssäkäyvien ter­vey­den­huoltoa heikenetään, koko kansan­talouden työ­panos piene­nee, mikä kyl­lä paran­taa tasa-arvoa mut­ta heiken­tää heikom­pio­sais­ten tilannetta. 

    En allekir­joi­ta. Täl­lä perus­teel­la pitäisi kai jär­jestää mui­ta tasokkampia erikois­sairaaloi­ta yli miljoo­nan vuodessa tien­aav­ille. Nuo ovat kai niitä tuot­tavimpia kansalaisia, rahal­la mitat­tuna. Kan­natan nyt huonolle hoidolle jäävien kansalais­ten palvelu­iden nos­tamista muiden kansalais­ten palvelu­iden tasolle.

    1. Juho laatu.

      Hyväksyt kuitenkin sen, että itse mak­samal­la saa ohit­taa jonos­sa. Täl­lä olet maalan­nut itsesi nurkkaan.
      Työ­markki­na­jär­jestöt ilmoit­ta­vat, että ne mak­sa­vat työter­veyshoidon itse, kos­ka se tahoite­taan työ­nan­ta­jien (ja työn­tek­i­jöi­den?) sairaus­vaku­u­tus­mak­sul­la. Tpsin sitä tue­taan kyl­lä ylei­sistä verora­hoista noiden mak­su­jen ja työ­nan­ta­jan kulu­jen verovähennysoikeudella.

  50. Viherinssi: “Kyse ei nyt ollut siitä “hie­man” ‑osas­ta. Täl­lä het­kel­lä yhteiskun­ta käyt­tää yksi­tyiseen lääkäri­hoitoon (mukaan­lukien työter­veyshuol­lon sairaan­hoito) noin 300 M€/vuosi. Täl­lä hoide­taan noin 40 % kansas­ta. Lop­ut 60 % hoide­taan käyt­tämäl­lä noin 4000 M€/vuosi. Jos las­ke­taan ihan kärsää kohden, niin 40 % kansas­ta saa noin 150 €/vuosi, lop­ut saa­vat noin 1 300 €/vuosi yhteistä rahaa perusterveydenhuoltoon.” 

    Yo. laskel­mas­sa on se virhe, että siinä sotke­taan valtion/kelan rahat ja kun­tien verora­hat. Täl­lä 40% kansas­ta on käytössään myös kun­nalli­nen reit­ti, esim, vaa­tivim­mat leikkauk­set tehdään keskus­sairaalois­sa kun­tien rahoil­la, jot­ka tule­vat tästä 4000 M€ rahas­ta. Työter­veyshuolto kuorii ker­man päältä ja tekee yleen­sä helpom­mat hoidat.

  51. Osmo Soin­in­vaara:
    Hyväksyt kuitenkin sen, että itse mak­samal­la saa ohit­taa jonossa. 

    En hyväksy rahal­la ohit­telua julk­i­sis­sa jonois­sa, mut­ta hyväksyn sen, että joku ostaa omil­la rahoil­laan _yksityiseltä_puolelta_ julk­ista palvelua nopeam­paa hoitoa.

    Työ­markki­na­jär­jestöt ilmoit­ta­vat, että ne mak­sa­vat työter­veyshoidon itse, kos­ka se tahoite­taan työ­nan­ta­jien (ja työn­tek­i­jöi­den?) sairaus­vaku­u­tus­mak­sul­la. Tpsin sitä tue­taan kyl­lä ylei­sistä verora­hoista noiden mak­su­jen ja työ­nan­ta­jan kulu­jen verovähennysoikeudella.

    Jos parem­pia kansalaisia ei halu­ta tukea heikom­pia enem­män, ehkä tuon mon­imutkaisen kuvion voisi purkaa. Perus­palvelui­ta ei tarvitse kus­tan­taa työ­nan­ta­jien tai työn­tek­i­jöi­den rahoil­la, vaan ne tulisi kus­tan­taa kaikille saman­laisi­na, yhteisil­lä verovaroilla.

  52. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho laatu.

    Hyväksyt kuitenkin sen, että itse mak­samal­la saa ohit­taa jonos­sa. Täl­lä olet maalan­nut itsesi nurkkaan.
    Työ­markki­na­jär­jestöt ilmoit­ta­vat, että ne mak­sa­vat työter­veyshoidon itse, kos­ka se tahoite­taan työ­nan­ta­jien (ja työn­tek­i­jöi­den?) sairaus­vaku­u­tus­mak­sul­la. Tpsin sitä tue­taan kyl­lä ylei­sistä verora­hoista noiden mak­su­jen ja työ­nan­ta­jan kulu­jen verovähennysoikeudella.

    En kyl­lä huo­maa Juho Laadun aja­neen itseään pahem­min nurkkaan, olen hänen kom­ment­tien­sa kanssa läh­es täysin samaa mieltä. 

    En tiedä onko val­ti­ol­la ja Kelal­la kor­vamerkit­tyjä raho­ja. Työ­markki­na­jär­jestöil­lä lie­nee hie­man kau­nis­tel­tu käsi­tys asi­as­ta. Vähän samal­la tavoin kuin, että kaik­ki eläk­er­a­hat on jo hei­dän osaltaan kerät­ty heiltä. Todel­lisu­udessa­han aina työssä käyvä väestö rahoit­taa eläk­keet pääosin. Muis­taak­seni eläke­mak­su­ista (pääosin työ­nan­ta­ja) menee noin 75% nyky­is­ten elääkei­den mak­su­un ja vain 25% rahastoidaan.

    1. Minä en hyväksy työ­markki­na­jär­jestö­jen tulk­in­taa kor­vamerk­i­ty­istä veroista lainkaan, jot­ta ei tulisi väärinkäsitystä.

  53. Tylöter­veyshuoltokin on hyvin eri­ar­voinen, sil­lä n 20 % työssäole­vista on ilman työterveyshuoltoa.

    Ja myös niil­lä, joil­la on työter­veyshuolto niin työter­veyshuol­lon laa­ju­us ja kat­tavu­us eriy­tymässä työn­tek­i­jän ase­man mukaan

    Niin­pä työelämän alakasti­in kuu­luvil­la ei ole työter­veyshuoltoa tai se on rajoitet­tua minimiin.

    Ylem­pi­en kastien oikeuk­sia ja etuuk­sia on taas laajennettu. 

    Terkkari­in pääsee vain ns nor­maali­na työaikana ja noil­la huonoim­mas­sa työ­markki­na-ase­mas­sa olevil­la ei ole oikeut­ta käyt­tää työaikaa terkkarikäyn­tei­hin vaan on otet­ta­va palkaton­ta vapaata .

    Tämä tietysti joh­ta eri­tyis­es­ti pieni­palkkaisil­la siihen, että lääkäri­in men­nään liian myöhään ja sairaudet ovat pahen­tuneet ja aiheut­ta­vat usein pysyviä ongelmia

  54. Sylt­ty: Yritän sanoa, että työter­veyshuolto ei voi vaikut­taa las­ten ham­paiden reiki­in­tymiseen (eikä myöskään las­ten onnet­to­muusalt­tiu­teen!). Eli vas­toin vasem­mis­ton yleistä kuvitel­maa, työter­veyshuolto yksinään ei kykene mitenkään selit­tämään merkit­tävää osaa terveyseroista. 

    Osansa sil­läkin on, mut­ta pieni osa. 

    Mitä tulee huonon ter­vey­den ja työt­tömyy­den ydis­telmään, niin yleen­sä samat asi­at johta­vat sekä huonoon ter­vey­teen että työ­paikan mene­tyk­seen. Hyvä esimerk­ki on viina, juopol­la on suuria vaikeuk­sia säi­lyt­tää työ­paikkansa ja toisaal­ta ilman töitä ei ole sitäkään pien­tä tarvet­ta rajoit­taa juomista.

    Taat­tua Sylt­tyä, hän näkee kaiken mustavalkoisena.

    Alko­holin kulu­tus on kas­vanut 70-luvun jäl­keen voimakkaasti ja vaik­ka 70-luvun ja sitä aikaisem­pia vuosikym­meniä pidet­ti­in kosteina tytöelämävu­osi­na niin todel­lisu­us on toista.

    Niin­pä alko­holin käyt­tö työelämässä on vain kas­vanut ja etenkin johto-ja asiantun­ti­jate­htävis­sä se on arkipäiväsi­tynyt ja vain suori­tus­ta­son alko­holin työaikaista käyt­töä pide­tään ongelmana.

    Suoro­tus­portaas­sa useim­mat tehtävät ovat huma­likolle riske­jä itselle ja ympäristölle ja niin­pä suori­tus­portaan alko­holin käyt­töä tarkkail­laan , ylem­pi­en por­taiden ei, kos­ka alko­holi kat­sotan kuu­lu­van nor­maali­in työelämään.

    Niin­pä alko­holis­tit ovat pääosin työelämässä kuten alla ole­va ote Suomen Kuvale­hden artikke­lista osoittaa.

    “Toisek­seen mieliku­va puis­tossa tyhjää toimit­tavas­ta pult­sarista vie huomion työssä käyvien ihmis­ten juomis­es­ta. Alko­holin suurku­lut­ta­jista nimit­täin suurin osa on työelämässä, ker­toi ylilääkäri Timo Leino A‑klinikkasäätiön päi­hde­tiedo­tussem­i­naaris­sa Helsingissä.

    Suurku­lut­ta­jista on työelämässä jopa 78 pros­ent­tia, kun kohtuukäyt­täjistä töis­sä käy 77 pros­ent­tia. Varsi­nai­sista alko­holis­teista on hie­man enem­män työt­töminä ja eläk­keel­lä, mut­ta heistäkin käy töis­sä 62 prosenttia.”

    Johta­ja voi olla rapajuoppo,mutta kukaan ei puhal­lu­ta hän­tä. Sen sijaan hänen autonkul­jet­ta­jaansa seur­taan tarkasti

    Sama kos­kee työt­tömyyt­tä, Syl­tyn maail­amssa on vain pysyvästi työt­tömiä ja pysyvästi työssäkäyviä.

    Minäkin päätin 40 vuo­den työu­rani työt­tömyy­teen, mut­ta se tuskin huonon­si lap­sieni hampaita .
    Nyt olen eläk­keel­lä ja las­teni ham­paat ovat edelleen reiät­tömiä vaik­ka Syl­tyn mukaan niiden olisi pitänyt tip­pua pois .

  55. “Sik­si on aivan luon­nol­lista, että korkeis­sa tulolu­okissa on enem­män ter­veel­lis­ten elämän­ta­paa nou­dat­tavia yksilöitä kuin matal­im­mis­sa tuloluokissa.”

    Tuokaan ei ole noin yksinker­taista, ylem­mis­sä tulolu­okissa työ­nan­ta­ja ja yhteiskun­ta tuke­vat ter­veel­lisiä elämän­tapo­ja, alem­mis­sa ei.

    Esim työ­paikkaruokailu on tuet­tua tai tar­jol­la on enem­män tai vähem­män tuet­tu lounasseteli/kortti.

    Kun kevyt­tä työtä tekevän ener­gianku­lu­tus on pieni ja vakio , sen vuok­si raa­ka-aineet voivat olla kalli­impia joukos­sa voi olla vähäkalorista, mut­ta muuten ter­veel­listä ravintoa 

    Työ­maaruokalat auki vain rajatun ajan , joten ne tuke­vat ter­veel­lisiä elämän­tapo­ja ja epäter­vei­den vai­h­toe­hto­jen etsimi­nen edel­lyt­tää vaivaa ja aikaa.

    Kun ympäristö on raken­net­tu niin, että se suosii ter­vet­tä ruokailua ja estää epäter­vel­listä niin tuskin­pa on enää kysymys vapaista valin­noista vaan tehokkaas­ta ohjauksesta.

    Lisä­ki työter­vys ottaa veren kuvan joka vuosi ja tässä näkyvät väärät tavat ja palute tulee ajoissa

    Alim­man kastin miehet tekevät yleen­sä ruumi­il­lista työtä vai­htele­vis­sa sijain­neis­sa ja ener­gianku­lu­tus on suuri.
    ‘Heil­lä ei ole työ­nan­ta­jan sub­ven­toimaa ruoailua ja niin­pä ter­veelli­nen ruo­ka olisi tolkut­toman kallis tuloi­hin nähden.

    Niin­pä he etsivät ruo­laiku­paikat, jot­ka tar­joa­vat ener­giapi­toista ja hal­paa ruokaa eli ympäristö ajaa epäter­veel­liseen käyttäytymiseen.

    Kun työter­vyshuolto puut­tuu niin mitään palautet­ta ter­vey­den uhk­ista ei saa.

    Ja tähän kun lisätään pätkä­työläisyys niin työperäinne rasitus vai­htelee, mut­ta ruumis ja hen­ki ei sop­udu muut­tuneisi­in tilanteisi­in ja niin­pä katkot aiheutt­vat lihomista, kos­ka syömistä ei kyetä vähentämään.

    On hal­pahin­taista puhua vapaista valin­noista kun niitä ei oikeasti ole

  56. Ihmi­nen ei ole täysin itsenäisiä ja vapai­ta val­in­to­ja tekevä otus.

    Ihmi­nen on lau­maeläin ja tekee päätök­siä sosi­aalisen paineen ohjaamana.

    Niin­pä päätök­set nou­dat­ta­vat ympäristön ohjausta.

    Ruokailu on tärkeä sosi­aa­li­nen tapah­tu­ma ja se ohja ruokailutottumuksia.

    Ruokailus­sakin tämä näkyy: Valkokaulusköy­hät syövät omis­sa ryh­misäään, omis­sa rav­in­tolois­sa ja duu­nar­it omissaaan

    Tämä johtuu pait­si ruualle asetet­tavista vaa­timuk­sista myös sosi­aal­i­sista tarpeista.
    Ruokailu on tärkeä ver­tais­ten­sa tapaamistapahtuma.

    Eri­tyiseti ruumi­il­lista työtä tekevät työsken­televät ryh­mis­sä eikä yksi voi syödä muual­la kuin enem­mistö syö.Aikaa ei voi käyt­tää ajelu­un mon­een kohteeseen.

    Valkokaulustyöläi­nen on vapaampi tekemään val­in­to­ja, kos­ka toimis­toym­päristössä on use­ampia ruoka­paikko­ja, ruokava­likoima on suurem­pi ja hin­nat tuet­tu­ja monel­la tavalla

  57. Liian van­ha: Tuokaan ei ole noin yksinker­taista, ylem­mis­sä tulolu­okissa työ­nan­ta­ja ja yhteiskun­ta tuke­vat ter­veel­lisiä elämän­tapo­ja, alem­mis­sa ei.

    Esim työ­paikkaruokailu on tuet­tua tai tar­jol­la on enem­män tai vähem­män tuet­tu lounasseteli/kortti.

    Tämä on taas tätä itselle vale­htelua jos­sa syyst ja seu­raa­muk­set menevät sekaisin.

    Minä väitän että valkokaulustyöläi­nen, jol­la ei ole työ­paikkaruokalaa eikä lounas­setelia, elää silti ter­veel­lisem­min kuin dunuari, jol­la on työ­paikkaruokala tai lounasseteli.

    Minä väitän, että isoil­la työ­nan­ta­jil­la, joil­la on _samat_ työpoaikkaruokalat koko henkilöstölle, ero valkokaulustyöläis­ten ja duunarei­den kohdal­la on ihan sama kuin muuallakin.

    Alim­man kastin miehet tekevät yleen­sä ruumi­il­lista työtä vai­htele­vis­sa sijain­neis­sa ja ener­gianku­lu­tus on suuri.

    Tyh­mem­pi voisi luul­la että enem­män liikun­taa työpäivän aikana johtaisikin vähäisem­pään ylipainoon.

  58. Ja vielä lopuk­si liian vanhalle:
    Vaik­ka kuin­ka paljon paasaat lounas­seteleistä, työtevey­destä ja tyhö­paikkaruokailus­ta, niin voisitko vielä ker­toa kuin­ka ihmeessä nämä asi­at voivat vaikut­taa työn­tek­i­jöi­den las­ten reiki­in­tymisi­in? Ja jos menet johonkin gril­liruokalaan, mik­si ne ovat aina täyn­nä duu­narim­iehiä ja naiset sekä valkokaulustyöläiset, joi­ta kyl­lä par­veilee naa­purin lounas­rav­in­to­las­sa, lois­ta­vat poissaolollaan?

  59. Prometheus: Tyyp­il­listä vasem­mis­toid­i­o­tismia. Huonon­netaan hyvin pär­jäävien ase­maa ja maail­ma pelastuu.

    Tyyp­illi­nen oikeis­toasenne: Palve­lu­ta­son paran­t­a­mi­nen mak­sajia, asi­akkai­ta ja vaikut­ta­jia motivoimal­la toimii aina yksi­ty­is­ten yri­tys­ten kanssa, mut­ta ei koskaan julk­isten palvelu­jen osalta.

  60. Sylt­ty: No ei suo­raan tasan tarkkaan mitenkään muuten kuin että henkilöt jot­ka tup­paa­vat ole­maan työter­vey­den piiris­sä, tup­paa­vat myös huole­hti­maan lap­sis­taan enem­män kuin ne, jot­ka eivät ole.

    Minus­ta olisi kovin kiva nähdä jonkin­laista tutkimusti­etoa tästä ENNAKKOLUULOSTASI, että kor­re­laa­tios­sa ei ole mukana minkään­laista kausaa­tio­ta. On aina erit­täin kätevää tutkimisen sijaan arvail­la tosi­seikko­ja ja mekanis­me­ja, jol­loin omia arvo­val­in­to­ja ei koskaan joudu tutkaile­maan eikä ainakaan perustele­maan niitä omalletunnolleen.

  61. Liian van­ha:
    Alim­man kastin miehet tekevät yleen­sä ruumi­il­lista työtä vai­htele­vis­sa sijain­neis­sa ja ener­gianku­lu­tus on suuri.
    ‘Heil­lä ei ole työ­nan­ta­jan sub­ven­toimaa ruoailua ja niin­päter­veelli­nen ruo­ka olisi tolkut­toman kallis tuloi­hin nähden.

    Niin­pä he etsivät ruo­laiku­paikat, jot­ka tar­joa­vat ener­giapi­toista ja hal­paa ruokaa eli ympäristö ajaa epäter­veel­liseen käyttäytymiseen. 

    Ympäristö tai oma ener­gianku­lu­tus eivät pako­ta ketään “gril­likios­ki” ‑dieetille. Ei myöskään vähävaraisuus. 

    Kilon pus­si maapähk­inöitä mak­saa 4–5 euroa eli 100 gram­man väli­pala on hin­talu­okkaa 50 snt. Ja tuo 100g antaa 600 kilo­kalo­ria ter­veysväit­tämil­lä (kts. wikipedia) höystettynä…

    KKK:
    Samat omi­naisu­udet (itsekuri, tavoite­hakuisu­us jne.) johta­vat hyvään ter­vey­teen ja korkeaan yhteiskun­nal­liseen ase­maan. Sik­si on aivan luon­nol­lista, että korkeis­sa tulolu­okissa on enem­män ter­veel­lis­ten elämän­ta­paa nou­dat­tavia yksilöitä kuin matal­im­mis­sa tuloluokissa. 

    Samaa mieltä.

    Sosioekonomiset ter­vey­serot ei ole epäko­h­ta vaan luonnonvakio.

  62. Olen seu­ran­nut tätä keskustelua, ja tuli mieleeni tapaus nuoru­usvu­osil­tani. Val­itin broidil­leni kipeää vasen­ta nilkkaani. Hän potkaisi oikeaa: “Nyt asi­at ovat tas­apain­os­sa. Mitä enää valitat?”

  63. anonyy­mi: Minus­ta olisi kovin kiva nähdä jonkin­laista tutkimusti­etoa tästä ENNAKKOLUULOSTASI, että kor­re­laa­tios­sa ei ole mukana minkään­laista kausaatiota.

    Kyl­lä se nyt vaan niin on ja se on logi­ikan perus­seikko­ja: kor­re­laa­tios­ta ei voi päätel­lä syy-seu­raus-suhtei­ta, mut­ta kor­re­laa­tion puut­tumi­nen tietenkin ker­too, että seikoil­la ei tois­t­en­sa kanssa tekemistä. Kor­re­laa­tio ei esim. kuitenkaan ker­ro, kumpi on syy ja kumpi seu­raus vai onko syy jokin ihan muu seikka.

    Toki kor­re­laa­tios­ta on paljon hausko­ja kasku­ja, joi­ta tilas­toti­eteen peruskurssil­la ker­ro­taan (esim. pro­fes­sor­eista ja kalosseista).

    1. Kor­re­laa­tion puut­tumi­nenkaan ei poista kausali­teetin mah­dol­lisu­ut­ta, muyt­ta tekee siitä kyl­lä epätodennäköisen.

  64. Sylt­ty:
    Ja vielä lopuk­si liian vanhalle:
    Vaik­ka kuin­ka paljon paasaat lounas­seteleistä, työtevey­destä ja tyhö­paikkaruokailus­ta, niin voisitko vielä ker­toa kuin­ka ihmeessä nämä asi­at voivat vaikut­taa työn­tek­i­jöi­den las­ten reiki­in­tymisi­in? Ja jos menet johonkin gril­liruokalaan, mik­si ne ovat aina täyn­nä duu­narim­iehiä ja naiset sekä valkokaulustyöläiset, joi­ta kyl­lä par­veilee naa­purin lounas­rav­in­to­las­sa, lois­ta­vat poissaolollaan?

    Kuten ker­roin, vaik­ka olen ollut työtön niin lap­sil­lani on reik­iä nol­la. Tark­istin eilen.

    Ei van­hempi­en työt­tömyys vaiku­ta reikiintymiseen

  65. Coun­try­boy: Täl­lä 40% kansas­ta on käytössään myös kun­nalli­nen reit­ti, esim, vaa­tivim­mat leikkauk­set tehdään keskus­sairaalois­sa kun­tien rahoil­la, jot­ka tule­vat tästä 4000 M€ rahas­ta. Työter­veyshuolto kuorii ker­man päältä ja tekee yleen­sä helpom­mat hoidat.

    Tuo 4 000 M€ on nimeno­maan julkisen PTH:n hin­ta. ESH on kalli­im­paa (noin 6 mrd. euroa).

    Joten jos olete­taan, että työ­nan­ta­jat huole­hti­vat työter­veyshuol­lol­la 2 miljoo­nan suo­ma­laisen peruster­vey­den­huol­lon, sen hin­ta yhteis­es­tä kas­sas­ta on noin 300 M€. Jos sit­ten lop­ut ovat julkisen puolen armoil­la, niin 3 miljoo­nan ihmisen PTH:n hin­ta on 4 000 M€.

    Käytän­nössä nois­sa on tutkimustenkin mukaan jonkin ver­ran päällekkäisyyt­tä. Myös työter­veyshuol­lon sairaan­hoitopalvelu­iden piiris­sä ole­vat ihmiset käyt­tävät rin­nakkaista kun­nal­lista reit­tiä, mut­ta ainakin Kelan oman tulkin­nan mukaan varsin vähän.

    Pilkun­paikan ero per capi­ta ‑kus­tan­nuk­sis­sa ei tietenkään johdu siitä, että eri kanav­il­la olisi noin suuri tehokku­usero. Käytän­nössä on niin, että työter­veyshuolto ja muu yksi­tyi­nen saa halvim­mat 2 miljoon­aa ihmistä ja lop­ut ovat paljon kalliimpia.

    Tämä rakenne kuitenkin tekee sen, että jos tavoitel­laan sel­l­aista “tänään lääkäri­in” ‑tasoista ter­vey­den­huoltoa sille 3 miljoon­alle ihmiselle, se tulee erit­täin kalli­ik­si. TTH:n saa­mat tuet ovat täysin nap­pikaup­paa sen rinnalla.

  66. Liian van­ha: Niin­pä alko­holin käyt­tö työelämässä on vain kas­vanut ja etenkin johto-ja asiantun­ti­jate­htävis­sä se on arkipäiväsi­tynyt ja vain suori­tus­ta­son alko­holin työaikaista käyt­töä pide­tään ongelmana.

    Jäitkö 80-luvulle? Nykyään johta­jan tun­tee siitä, että ruoka­juo­mana on kiven­näisvesi ja illal­la töi­den jäl­keen lenkkipolku kut­suu. Yhä use­am­mal­la fir­mal­la on se lin­ja, että päivä­saikaan ei fir­man kor­tilla mak­se­ta lounasjuo­mia neu­vot­telu­lounaal­la. Sama kos­kee ainakin joitakin kuntia.

    Työaikaises­sa työ­nan­ta­jan rahoil­la tehtävässä ryyp­päämisessä ei ole mitään uut­ta, se kuu­luu van­haan ja väistyvään kult­tuuri­in. Onneksi.

    Ylim­mis­sä tulolu­okissa on kyl­lä yhtä paljon alko­holin käyt­töä kuin alim­mis­sa. Ero on kuitenkin jakau­mas­sa. Suurku­lut­ta­jia ja humala­hakuista juomista on enem­män alim­mis­sa tulolu­okissa, samoin täys­rait­ti­ita. Tois­t­en täys­rait­tius ei riitä kom­pen­soimaan tois­t­en ryyp­päämistä, jol­loin ter­veysvaiku­tuk­set jakaan­tu­vat epätasaisesti.

    EVarsi­naiset alko­holis­tit ovat hel­posti siel­lä alim­mas­sa tulolu­okas­sa, mikä tietysti näkyy ter­vey­seroina. Alko­holisoitunut johta­ja muut­tuu nyky­maail­mas­sa nopeasti työt­tömäk­si johta­jak­si. Myös rekry­toin­ti­ti­lanteis­sa työhönot­ta­jat ovat yleen­sä aika tarkkana asian kanssa.

    Tosin sel­l­ainen mie­lenki­in­toinen ilmiö on nos­ta­mas­sa päätään, että eläk­keelle jääneet korkeak­oulute­tutkin alka­vat eläk­keel­lä juo­da selvästi enem­män. Tässä on vielä sel­l­ainen yleis­es­tä lin­jas­ta poikkea­va ilmiö, että naisil­lakin löy­tyy pul­lon poh­ja suh­teel­lisen nopeasti. Ilmiöstä ei ole kovin hyvää tutkimus­ta, kyse on enem­män heikos­ta sig­naal­ista, joka saat­taa tul­la näkymään ikäih­mis­ten ter­vey­den­ti­las­sa tulev­ina vuosina.

    Alko­holi aiheut­taa ongelmia suh­teel­lisen har­valle, mut­ta kos­ka ongel­mat ovat hyvinkin dra­maat­tisia, ne näkyvät tilas­tossa. Alko­holis­mi lyhen­tää elinikää.

  67. Liian van­ha: Ruokailus­sakin tämä näkyy: Valkokaulusköy­hät syövät omis­sa ryh­misäään, omis­sa rav­in­tolois­sa ja duu­nar­it omissaaan

    Kun puhutaan tulolu­okka­jaos­ta, alim­mas­sa tulolu­okas­sa ollaan työelämän ulkop­uolel­la. Sil­loin pitäisi olla aikaa tehdä edulli­sista raa­ka-aineista ter­veel­listä ja hyvää ruokaa. Lounas­setelin tue­tul­lakin hin­nal­la saa varsin mon­en­laiseen raaka-aineita.

    Jos (ja kun) näin ei tapah­du, se ei liene lounas­setelei­den vika. On huo­mat­ta­va, että lounas­setelin anta­ma rahalli­nen etu (muu­ta­ma kymp­pi kuus­sa) on sama tulota­sos­ta riippumatta.

    Siitä olen kyl­lä samaa mieltä, että tiety­istä sosioekonomi­sista ryh­mistä on vaikea pin­nistää ylöspäin. En oikein osaa kuitenkaan nähdä, mik­si työter­veyshuolto tai lounas­setelit oli­si­vat tässä kovin olen­naisia asioi­ta. Niitä on aika mah­do­ton­ta käyt­tää selit­tämään erit­u­lois­t­en työssäkävi­jöi­den välisiä eroja.

  68. Viherinssi: Jäitkö 80-luvulle? Nykyään johta­jan tun­tee siitä, että ruoka­juo­mana on kiven­näisvesi ja illal­la töi­den jäl­keen lenkkipolku kut­suu. Yhä use­am­mal­la fir­mal­la on se lin­ja, että päivä­saikaan ei fir­man kor­tilla mak­se­ta lounasjuo­mia neu­vot­telu­lounaal­la. Sama kos­kee ainakin joitakin kuntia.

    Tämä on tot­ta. Alko­holin juon­ti on vähen­tynyt koko ajan mitä minä olen ollut työelämässä ‑94 jälkeen.

    Nykyään hom­man nimi on just tuo mitä inssi yllä sanoi, eli baarin sijaan lenkille ja sit­ten lap­sia hoitamaan.

    Hil­jat­tain saati­in iso sopimus mei­dän fir­maan. Ei mitään juh­lia asi­akkaan kanssa eikä oma­l­la porukalla. Allekir­joituk­sen jäl­keen kaik­ki lähti oma­l­la autol­la kotiin.

    Työ­matkoil­la juomi­nenkin lop­pui kuin seinään kun työ­nan­ta­ja kiel­si lennot businek­ses­sa joskus 3–4 vuot­ta sitten.

    Yritin joku aika sit­ten saa­da porukkaa isos­ta met­sä­fir­mas­ta juh­li­maan. Olin vuokran­nut pikkubussin ja lähti­jöitä oli 2. heh..

    No kyl­lä tietysti vielä poikkeuk­si­akin on ja joskus on bileet mut­ta har­voin. Bileet on brasil­ian ja venäjän keikoilla.

    Yksi mie­lenki­in­toinen jut­tu tässä onkin se, että työ­nan­ta­jan eivät nykyään oikein tiedä, että miten suh­tau­tua mei­hin myyn­timiehi­in. Ennen pidet­ti­in hyvänä että juo­daan asi­akkaiden kanssa. Nykyään asi­akkaat eivät halua juo­da ja johto ei tiedä että mitä sen tilalle? Miten yhtey­den­pito hoide­taan ilman alko­ho­lia. Eihän kukaan asi­akas nyt selvin päin jak­sa myyn­timi­esten kanssa hengata…

  69. Liian van­ha: Kuten ker­roin, vaik­ka olen ollut työtön niin lap­sil­lani on reik­iä nol­la. Tark­istin eilen.

    Ei van­hempi­en työt­tömyys vaiku­ta reikiintymiseen 

    Meil­lä on töis­sä pari melkein 6‑kymppistä, jot­ka on palkat­tu jo hyväl­lä iäl­lä ja sen jäl­keen kun iso luu­ta lakaisi isos­sa pörssifirmassa. 

    Suomes­sa ei kukaan yli 5‑kymppinen jää työt­tömäk­si ellei ole laiska pum­mi. Ei ikä vaiku­ta työllistymiseen.

  70. Raimo K: Kyl­lä se nyt vaan niin on ja se on logi­ikan perus­seikko­ja: kor­re­laa­tios­ta ei voi päätel­lä syy-seu­raus-suhtei­ta, mut­ta kor­re­laa­tion puut­tumi­nen tietenkin ker­too, että seikoil­la ei tois­t­en­sa kanssa tekemistä.

    Eli henkilöt jot­ka ovat työter­vey­den piiris­sä eivät huole­h­di lap­sis­taan enem­män mut­ta näil­lä lap­sil­la on silti parem­mat ham­paat? Kuu­lostaa minus­ta juuri joltain ulkoiselta vaiku­tuk­selta, kuten työter­veyshuol­lon mah­dol­lis­ta­ma tietoisu­u­den kasvu.
    Tai jos nämä huole­hti­vat enem­män, niin kai siihenkin joitain syitä voidaan löytää ilman, että tarvit­see heti tur­vau­tua uskonkap­paleeseen huonom­mista ihmisistä.

    Kor­re­laa­tio ei esim. kuitenkaan ker­ro, kumpi on syy ja kumpi seu­raus vai onko syy jokin ihan muu seikka.

    Min­ua nimeno­maan kiin­nos­taisi syy siihen, mik­si työter­veyshuolto ei voisi paran­taa las­ten ter­vey­den­ti­laa. Jos asi­as­ta ker­ran absolu­ut­tisia väit­tämiä esitetään, näi­den esit­tämiselle var­masti löy­tyy jotain perusteita.

    Jos tietoisu­u­den lisäämisel­lä ei ker­ran ole mitään vaiku­tus­ta, kaikki­naiset turvavyö‑, “älä aja hönössä”, “vesil­lä selvänä”, pelastusliivi‑, “varo alko­holis­mia”, kierrätys‑, jne. kam­pan­jat ovat ilmeis­es­ti olleet pelkkää rahan­tuh­laus­ta ja ihmis­ten kiusausta.
    Kyl­lä lääkäris­sä käymi­nen tuo ter­veysasi­at eri taval­la ajatuk­si­in kuin siel­lä käymät­tä jät­tämi­nen, ellei sit­ten ole joku unissalääkärissäkävijä.

  71. Sylt­ty: Suomes­sa ei kukaan yli 5‑kymppinen jää työt­tömäk­si ellei ole laiska pum­mi. Ei ikä vaiku­ta työllistymiseen.

    Noil­la kahdel­la virk­keel­lä ei tun­nu ole­van yhteisiä tekijöitä…

    Pääsään­töis­es­ti olen samaa mieltä siitä, että ikä sinän­sä ei vaiku­ta työl­listymiseen. Kuitenkin iän mukanaan tuo­mat tai sel­l­aisik­si olete­tut asi­at vaikuttavat.

    Työ­nan­ta­javinkke­listä iäkkäämpi työn­tek­i­jä on toden­näköis­es­ti kalli­impi, vähem­män jous­ta­va, hitaampi oppi­maan, vähem­män ter­ve ja van­hem­mal­la ammat­ti­taidol­la kuin nuori. Jos ikä lähe­nee eläke­vu­osia, pere­hdyt­tämiseen tarvit­ta­va panos kan­taa lyhyem­män ajan. Isois­sa fir­moissa työkyvyt­tömyy­den ris­ki on taloudel­lis­es­ti ihan huomattava.

    Toises­sa vaakakupis­sa on koke­mus. Tehtävästä riip­puen iän tuo­ma­l­la arvo­val­lal­la voi myös olla vaiku­tus­ta, joskaan ei yleen­sä koti­mai­sis­sa tehtävissä.

    Tämän huomioonot­taen on kovin ylireagoin­tia väit­tää, että yli viisikymp­pinen työtön olisi laiska pum­mi. Iän karttues­sa on kuitenkin vaikea kil­pail­la nuorem­pi­en kanssa hin­ta-laa­tusuh­teessa. Vika on paljolti rak­en­teis­sa eikä ihmisissä.

    Ja tot­ta­han viisikymp­pinen voi itse vaikut­taa omaan markki­na-arvoon­sa ja mah­dol­liseen työl­listymiseen­sä. Yksi peru­songel­ma siinä kuitenkin on se, että vaikut­ta­mi­nen pitäisi useim­miten tehdä jo ennen kuin jää työt­tömäk­si. Ikään­tyvä ihmi­nen ikään­tyneel­lä ammat­ti­taidol­la on vaikea yhdistelmä.

  72. åke: Tämä on tot­ta. Alko­holin juon­ti on vähen­tynyt koko ajan mitä minä olen ollut työelämässä ‑94 jälkeen.

    Nykyään hom­man nimi on just tuo mitä inssi yllä sanoi, eli baarin sijaan lenkille ja sit­ten lap­sia hoitamaan.

    Hil­jat­tain saati­in iso sopimus mei­dän fir­maan. Ei mitään juh­lia asi­akkaan kanssa eikä oma­l­la porukalla. Allekir­joituk­sen jäl­keen kaik­ki lähti oma­l­la autol­la kotiin.

    Työ­matkoil­la juomi­nenkin lop­pui kuin seinään kun työ­nan­ta­ja kiel­si lennot businek­ses­sa joskus 3–4 vuot­ta sitten.

    Yritin joku aika sit­ten saa­da porukkaa isos­ta met­sä­fir­mas­ta juh­li­maan. Olin vuokran­nut pikkubussin ja lähti­jöitä oli 2. heh..

    No kyl­lä tietysti vielä poikkeuk­si­akin on ja joskus on bileet mut­ta har­voin. Bileet on brasil­ian ja venäjän keikoilla.

    Yksi mie­lenki­in­toinen jut­tu tässä onkin se, että työ­nan­ta­jan eivät nykyään oikein tiedä, että miten suh­tau­tua mei­hin myyn­timiehi­in. Ennen pidet­ti­in hyvänä että juo­daan asi­akkaiden kanssa. Nykyään asi­akkaat eivät halua juo­da ja johto ei tiedä että mitä sen tilalle? Miten yhtey­den­pito hoide­taan ilman alko­ho­lia. Eihän kukaan asi­akas nyt selvin päin jak­sa myyn­timi­esten kanssa hengata…

    Alko­holin kulu­tus oli 1960 n 2,5 litraa per nenä, vuon­na 1970 n 5 litraa ja nyt n 10 litraa.

    Kyl­lä myös työaikana kulute­tun määrä on kas­vanut sil­lä suurku­lut­ta­jista suurin osa on työelämässä

    Tietysti se on voin­ut painua pöy­dän alle ja tavat ovat joka tapauk­ses­sa muuttuneet.Perjantaipullon sijas­ta juo­daan viiniä tai olut­ta viikon aikana useasti

    http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/uutinen?id=31454

    Val­taosa alko­holin suurku­lut­ta­jista käy
    töis­sä: työikäi­sistä riskiku­lut­ta­jista 85 %
    ja alko­holiri­ip­pu­vai­sista 70 % on mukana
    työelämässä. 

    http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/2ab522d4-3a5f-4c61-bb3f-770d033cbe75

  73. anonyy­mi:Min­ua nimeno­maan kiin­nos­taisi syy siihen, mik­si työter­veyshuolto ei voisi paran­taa las­ten ter­vey­den­ti­laa. Jos asi­as­ta ker­ran absolu­ut­tisia väit­tämiä esitetään, näi­den esit­tämiselle var­masti löy­tyy jotain perusteita.

    Sekoi­tat nyt asioita.

    1. Peruste­lut on jo esitet­ty, mut­ta ne eivät kel­paa kos­ka ovat sin­un ide­olo­gian vastaisia

    2. Sinä se tässä väität, että on ole­mas­sa kausali­teet­ti. Pelkäl­lä vasem­mis­to­laisel­la näkökan­nal­la kun ei itsessään ole minkään­laista todis­tusvoimaa. Perustelu­na val­is­tuk­sen teho on huono, kos­ka tun­netusti val­is­tuk­sel­la ei saa­da paljoa mitän aikaan. 

    3. Kom­ment­tisi Raimo K:n kor­re­laa­tio-kausali­teet­ti­lausah­duk­seen taas ker­too päivän­selväti, että et edes ymmär­rä mis­tä puhutaan.

    Jos minä väitän että pakka­nen ja lumi aiheut­ta­vat joulun juh­lim­ista, kos­ka joulu­juh­lien aikaan maas­sa tup­paa ole­maan lun­ta ja pakkas­ta, niin kyl­lä kait min­un pitäisi osoit­taa että näin on, eikä vaa­tia toisia osoit­ta­maan päinvastaista.

  74. Liian van­ha:Kyl­lä myös työaikana kulute­tun määrä on kas­vanut sil­lä suurku­lut­ta­jista suurin osa on työelämässä

    Tietysti se on voin­ut painua pöy­dän alle ja tavat ovat joka tapauk­ses­sa muuttuneet.Perjantaipullon sijas­ta juo­daan viiniä tai olut­ta viikon aikana useasti

    Kyl­lä minä ainakin uskon että vaik­ka alko­holin kulu­tus o kas­vanut rutkasti, niin sen kulu­tus työa­jal­la on vähen­tynyt ihan vain sik­si, että sitä ei enää suvai­ta. Ain­oa mah­dol­lisu­us juo­da työaikana on juo­da piilos­sa eikä piilos­sa voi juo­da paljoa.

    Jokail­tainen six­päk nos­taa kulu­tus­lukemia aivan hur­jasti vaik­ka ne ovat taas aamul­la kadon­neet. Tyyp­illi­nen alkoholisti/melkein alko­holisti voi juo­da 4 krt viikos­sa vaik­ka sen six­päkin ja 24 pul­loa pe ja lauan­taina ja sun­nun­tain maa­ta kra­pu­las­sa. Täl­löin viikkoku­lu­tuk­sek­si tulee huimat 68 annos­ta ilman, että ollaan töis­sä alko­holin vaiku­tuk­sen alaise­na (ellei kra­pu­laa tai väsymys­tä lasketa).

    Mut­ta alko­holin työelämälle aiheut­ta­mat kokon­aiskus­tan­nuk­set ovat kyl­lä var­masti nousseet kulu­tuk­sns uhteessa vaik­ka itse työaikana ryyp­päämi­nen on vähentynyt.

  75. Sylt­ty: Sinä se tässä väität, että on ole­mas­sa kausaliteetti.

    En, vaan kysyn perustelu­ja siihen ole­tuk­seen, ettei kausali­teet­tia olisi olemassa.

    Sylt­ty: Peruste­lut on jo esitetty

    Mis­sä? Minä olen lähin­nä näh­nyt sin­ul­ta vain perustelemat­to­mia olet­ta­muk­sia siitä, ettei kausali­teet­tia ole, vaik­ka kor­re­laa­tio ilmeis­es­ti kuitenkin löytyy.

  76. Viherinssi: Tuo 4 000 M€ on nimeno­maan julkisen PTH:n hin­ta. ESH on kalli­im­paa (noin 6 mrd. euroa).

    Joten jos olete­taan, että työ­nan­ta­jat huole­hti­vat työter­veyshuol­lol­la 2 miljoo­nan suo­ma­laisen peruster­vey­den­huol­lon, sen hin­ta yhteis­es­tä kas­sas­ta on noin 300 M€. Jos sit­ten lop­ut ovat julkisen puolen armoil­la, niin 3 miljoo­nan ihmisen PTH:n hin­ta on 4 000 M€. 

    Päälekkäisyy­dek­si en sitä kut­su­isi, mut­ta onhan tuos­sa peruster­vey­den huol­lon hin­ta­la­pus­sa paljon sel­l­aista, mitä työter­veyshuol­los­sa ei ole. Näi­den luku­jen perus­teel­la mil­jardin ver­ran vuodeosas­to­jen kus­tan­nuk­sia. Kolmisen­sa­taamiljoon­aa ham­mashoitoon ja koti­sairaan­hoitoon kumpaankin, noin kak­sisa­taamiljoon­aa neu­voloi­hin ja kouluter­veyshoitoon jne. 

    En minä sitä tiedä, paljonko “työter­veysta­soinen peruster­vey­den­hoito kaikille” (tulk­it­sen: yleis­lääkäri tavoitet­tavis­sa samana päivänä tai ainakin seu­raa­vana. Jonkin­lainen asi­akas­mak­su var­maan hyväksyt­täisi­in) mak­saisi; var­maankin todel­lisen kus­tan­nus­laskel­man pitäisi olla pitkälti epä­suo­raa: A) Lääkäril­lä käytäisi­in use­am­min -> lähet­teitä tulisi myös enem­män erikois­sairaan­hoitoon (mak­saa)
    B) Osa pahenevista ongelmista hoidet­taisi­in aikaisem­min (säästöä)
    C) Ter­veem­mät ihmiset elävät kauem­min eläk­keel­lä (bru­taal­isti: maksaa)

  77. Viherinssi: Tuo 4 000 M€ on nimeno­maan julkisen PTH:n hin­ta. ESH on kalli­im­paa (noin 6 mrd. euroa).
    Joten jos olete­taan, että työ­nan­ta­jat huole­hti­vat työter­veyshuol­lol­la 2 miljoo­nan suo­ma­laisen peruster­vey­den­huol­lon, sen hin­ta yhteis­es­tä kas­sas­ta on noin 300 M€. Jos sit­ten lop­ut ovat julkisen puolen armoil­la, niin 3 miljoo­nan ihmisen PTH:n hin­ta on 4 000 M€.

    Ei se nyt aivan noin ole. Kyl­lä työter­veyshuolto kuorii ker­man päältä helpoil­la hoidoil­la, vähänkin han­kalim­mis­sa tapauk­sis­sa (esim. psykoterapia/masennus) laite­taan julkiselle sek­to­rille. Usein olen joutunut työter­veyshuol­losta julkiselle puolelle vaikeampi­in ja joskus helpom­pi­inkin (luomien pois­to) toimenpiteisiin.

    Kyl­lä THL ja prof. Mart­ti Kekomä­ki ovat kanssasi toista mieltä. ter­vey­den­huol­lon monikanavaisu­us on ongel­ma, joka on Suomelle tyyp­illi­nen. Tästä OECD:n nuh­teet pääasi­as­sa ovat tulleet.

    varakkaam­mal­la väestöl­lä on valit­tavis­sa yksi­ty­is­lääkäri (jos­ta saa usein kor­vauk­sia), työter­veyshuolto ja sit­ten julki­nen sektori.

  78. Sylt­ty: Sekoi­tat nyt asioita.

    3. Kom­ment­tisi Raimo K:n kor­re­laa­tio-kausali­teet­ti­lausah­duk­seen taas ker­too päivän­selväti, että et edes ymmär­rä mis­tä puhutaan.

    Jos minä väitän että pakka­nen ja lumi aiheut­ta­vat joulun juh­lim­ista, kos­ka joulu­juh­lien aikaan maas­sa tup­paa ole­maan lun­ta ja pakkas­ta, niin kyl­lä kait min­un pitäisi osoit­taa että näin on, eikä vaa­tia toisia osoit­ta­maan päinvastaista.

    Kyl­lä joulua vietään myös Brasil­ias­sa. josa on täysi kesä joulu aikaan. — On asia erik­seen , ettö joulu oli alun­perin sekä Roomas­sa että Alp­pi­en pohjois­puolis­esa Euroopas­sa talvipäivän seisauk­sen juhla.

  79. Varsi­naista kausaa­tio­ta olen­naisem­pi kysymys on se, voidaanko asi­aan vaikut­taa, ja miten. Jos nyt olete­taan, että vaikka­pa työter­veyshuolto lakkaute­taan, niin alka­vatko työssäkäyvien las­ten ham­paat tästä reiki­in­tyä? (Täl­lainen väite sivu­men­nen sanoen on tietenkin absur­di, mut­ta en nyt jak­sa siihen puuttua) 

    Jos työter­veyshuol­lon lakkaut­ta­mi­nen ceteris paribus todel­la lisäisi las­ten ham­paiden reiki­in­tymistä, niin sil­loin voitaisi­in puhua arkikie­len “kausaal­isu­ud­es­ta”. Tätä ei voi suo­raan kovin hel­posti selvit­tää, mut­ta sen voi, onko työter­vey­den tasol­la ja las­ten ham­paiden reiki­in­tymisel­lä jokin korrelaatio. 

    Suuri(n) osa sosi­aal­i­ti­eteitä tun­tuu käyt­tävän kor­re­laa­tion ja kausaal­isu­u­den käsit­teitä täysin sekaisin vail­la mitään sen kum­mem­paa tutkimuk­sel­lista otet­ta. Meto­di näyt­täisi menevän niin, että pos­tu­loidaan teo­ria kausaal­isu­ud­es­ta ja jos kor­re­laa­tio sitä teo­ri­aa tukee (tai siis, ei ole sen kanssa ris­tiri­idas­sa), niin sit­ten se kausaal­isu­us päätel­lään. Esimerkik­si riip­pumat­to­mia kokei­ta ei tehdä lainkaan. 

    Tämä ei tietenkään olisi mikään ongel­ma, ellei näil­lä teo­ri­oil­la tehtäisi poli­ti­ikkaa ja yritet­täisi “vaikut­taa”. Lop­putu­lok­se­na saadaan kuitenkin jotain sel­l­aista, että kos­ka läm­pömit­tar­iluke­ma maalisku­us­sa kor­reloi parhait­en jäi­den­lähdön kanssa, niin laite­taan maalisku­un alus­sa kynt­tilä läm­pömit­tarin alle ja tode­taan että näin saadaan veneilykaut­ta piden­net­tyä toimasti.

  80. Sylt­ty: Kyl­läminä ainakin uskon että vaik­ka alko­holin kulu­tus o kas­vanut rutkasti, niin sen kulu­tus työa­jal­la on vähen­tynyt ihan vain sik­si, että sitä ei enää suvai­ta. Ain­oa mah­dol­lisu­us juo­da työaikana on juo­da piilos­sa eikä piilos­sa voi juo­da paljoa.

    Jokail­tainen six­päk nos­taa kulu­tus­lukemia aivan hur­jasti vaik­ka ne ovat taas aamul­la kadon­neet. Tyyp­illi­nen alkoholisti/melkein alko­holisti voi juo­da 4 krt viikos­sa vaik­ka sen six­päkin ja 24 pul­loa pe ja lauan­taina ja sun­nun­tain maa­ta kra­pu­las­sa. Täl­löin viikkoku­lu­tuk­sek­si tulee huimat 68 annos­ta ilman, että ollaan töis­sä alko­holin vaiku­tuk­sen alaise­na (ellei kra­pu­laa tai väsymys­tä lasketa).

    Mut­ta alko­holin työelämälle aiheut­ta­mat kokon­aiskus­tan­nuk­set ovat kyl­lä var­masti nousseet kulu­tuk­sns uhteessa vaik­ka itse työaikana ryyp­päämi­nen on vähentynyt.

    Keväl­lä ja syksyl­lä kun pyörähtää tun­turis­sa niin ymmärtää, ettei tuo työelämän raitis­tu­mi­nen ole aivan todellista

  81. Coun­try­boy: Ei se nyt aivan noin ole. Kyl­lä työter­veyshuolto kuorii ker­man päältä helpoil­la hoidoil­la, vähänkin han­kalim­mis­sa tapauk­sis­sa (esim. psykoterapia/masennus) laite­taan julkiselle sek­to­rille. Usein olen joutunut työter­veyshuol­losta julkiselle puolelle vaikeampi­in ja joskus helpom­pi­inkin (luomien pois­to) toimenpiteisiin.

    En väit­tänyt, että työter­veyshuolto kan­taisi mitään väestö­vas­tu­u­ta. Psykoter­apia on erikois­sairaan­hoitoa, eikä TTH kan­na kovin paljon vas­tu­u­ta erikois­sairaan­hoi­dos­ta. (Tosin psykoter­apia on siinä mielessä huono esimerk­ki, että sen joutuu yllät­tävän moni mak­samaan ihan itse.)

    Kuitenkin Kela näyt­täisi ole­van sitä mieltä, että rin­nakkaisu­ut­ta PTH:ssa on vähän, ja että työter­veyshuolon II-luok­ka kor­vaa peruster­vey­den­huol­lon avo­hoitopalvelui­ta. Tässä Kelan tutk­i­joiden tekstiä:

    Kor­vaus­lu­okan II sairaan­hoidon kus­tan­nuk­set ovat merkit­täviä metropo­lialueel­la sekä muis­sa suuris­sa ja keskisu­uris­sa kaupungeis­sa. Näil­lä alueil­la työter­veyshuol­lon sairaan­hoito saat­taa kor­va­ta merkit­tävän osan peruster­vey­den­huol­lon avo­hoidon palveluista. Toisin sanoen, sairaus­vaku­u­tuk­sen kaut­ta kanavoitu­va rahoi­tus ja työ­nan­ta­jat tuke­vat mit­tavasti näi­den kun­tien avoterveydenhuoltoa.

    [Kelan net­ti­työ­pa­peri 42/2013, sivu 54]

    Se on ilmi­selvää, että kun­tien PTH-kus­tan­nuk­set menevät hyvin paljolti muuhun kuin kohtu­uter­veeseen aikuisväestöön (vuodeosas­tot tai vaik­ka neu­vola­toim­inta). Tässä suh­teessa työter­veyshuolto todel­la kuorii ker­mat ihan määritelmän mukaan.

    Kuitenkin ennen TTH:n alasajoa olisi hyvä esit­tää vähän kysymyk­siä siitä, mil­lä rahal­la ja kuin­ka hyvin vai­h­toe­htoiset jär­jeste­lyt toimi­si­vat. TTH:sta vapau­tu­val­la yhteiskun­nan rahal­la ei saataisi jär­jestet­tyä edes TTH:sta julkiseen PTH:oon siir­tyvien poti­laiden hoitoa.

    Kyl­lä THL ja prof. Mart­ti Kekomä­ki ovat kanssasi toista mieltä.

    Ja tässä vai­heessa tietenkään min­un sanani ei voi painaa mitään Kekomäen sanaa vas­taan. Kekomä­ki ei kuitenkaan ole mikään suuren yhteisym­mär­ryk­sen sanansaat­ta­ja tutk­i­japi­ireis­sä. Tässä vähän sano­ja Kelan tutkimusosastolta:

    Ongelmien ratkaisuk­si on jopa esitet­ty sairaus­vaku­u­tusko­r­vausten mak­samisen lopet­tamista kokon­aan ja palka­nsaa­jil­ta ja muil­ta vaku­ute­tu­il­ta kerät­tävän sairaus­vaku­u­tus­mak­sun antamista kun­nille ter­vey­den­huol­lon jär­jestämisek­si. Keskustelu on ollut osin kiivas­ta, mut­ta tästä huoli­mat­ta jär­jestelmien toim­imista rin­nakkain on tutkit­tu hyvin vähän. Tilas­tot eivät tue sitä keskustelus­sa usein esitet­tyä väitet­tä, että vain varakkaat käyt­täi­sivät yksi­ty­isiä ter­veyspalvelu­ja. Yksi­ty­isiä palvelu­ja käyt­tävä kaik­ki kansalais­ryh­mät, myös kaikkein pientuloisimmat.

    [Suuria kään­neko­htia vai tasaista kehi­tys­tä?, s. 264]

    Tässä on muuten sekin has­su piirre, että kan­nat jakaan­tu­vat poli­it­tises­sa ken­tässä aika selkeästi oikeis­ton ja vasem­mis­ton välil­lä. Kuitenkin toden­näköis­es­ti mata­la­palkkaisel­la työn­tek­i­jäl­lä on eniten hävit­tävää tässä pelis­sä, kos­ka häneltä TTH läh­tee vikke­lim­min pois, jos siitä tulee rasite työnantajalle.

    varakkaam­mal­la väestöl­lä on valit­tavis­sa yksi­ty­is­lääkäri (jos­ta saa usein kor­vauk­sia), työter­veyshuolto ja sit­ten julki­nen sektori.

    Kuten ylläkin tode­taan, poli­it­tisia into­hi­mo­ja on paljon, tutkimus­ta vähän. Siitä ei kuitenkaan ole erim­ielisyyt­tä, etteikö yksi­ty­is­ten palvelu­iden käyt­tö vähen­täisi julk­isia kus­tan­nuk­sia. Jos sama palve­lu­ta­so halu­taan tar­jo­ta ilman yksi­ty­isiä palvelui­ta, julki­nen puoli joutuu panos­ta­maan paljon enem­män rahaa. Käytän­nössä tässä tapauk­ses­sa pääosin puhutaan kun­tien panostuksesta.

    Jos olen oikein ymmärtänyt, Oden point­ti on se, että kos­ka nyt päät­täjät käyt­tävät lähin­nä yksi­ty­isiä palvelui­ta, on vaikea löytää rahaa julk­isten palvelu­iden kehit­tämiseen. Kun­nat työn­tävät rahansa mielu­um­min jon­nekin muualle. Päätök­sen­tek­i­jöi­den ja äänestäjien lait­ta­mi­nen ter­veyskeskuk­sen jonoon siirtäisi painei­ta hoitaa hom­mat kuntoon.

    Oma näke­myk­seni on se, että tavoite on hyvä, keino ei niinkään. Parem­pi kon­sti olisi määritel­lä vaa­dit­ta­va min­im­i­hoito­ta­so kun­nol­la ja työn­tää se lain­säädän­töön. Hom­mansa hutiloivia kun­tia voisi sit­ten ran­gaista kunnolla.

    = = =

    Toinen mie­lenki­in­toinen kysymys — johon ei oikein tun­nu ole­van vas­taus­ta — on se, kuin­ka paljon TTH lähet­tää poti­lai­ta julkiseen erikois­sairaan­hoitoon. Jos kyn­nys on alem­pana kuin ter­veyskeskuk­sis­sa, sil­loin asi­as­sa on mietit­tävää, kos­ka epäy­ht­enäi­nen lääketi­eteelli­nen lin­ja on hoidolle huono asia. Ja jos tästä yhteiskun­nalle koitu­vat kulut ovat merkit­täviä, niille pitäisi löy­tyä maksaja.

    Henk. koht. koke­muk­seni ovat päin­vas­taisia, lähete tulee aina kul­loisenkin lääkäriputi­ikin oma­lle erikois­lääkärille. Ja sit­ten, kun ihan oikeasti pitäisi kir­joit­taa vakavas­ta sairaud­es­ta lähete julkiselle puolelle, sitä ei osa­ta tehdä. Mut­ta tässä hom­mas­sa henk. koht. koke­muk­sia on sen ver­ran mon­ta miljoon­aa, että anek­do­taalisel­la evi­denssil­lä ei ole kuin viihdearvo.

    Hoito­takuu on ainakin sel­l­ainen kapis­tus, joka jos­sain määrin vähen­tää turhien lähet­tei­den kir­joit­tamista. Poti­laatkin alka­vat tietää, että hoito­takuu tarkoit­taa pakol­lista kuu­den kuukau­den jonot­tamista, jol­loin puoli­turha lähete julkiselle ei ole kovin houkutteleva.

  82. Liian van­ha: Keväl­lä ja syksyl­lä kun pyörähtää tun­turis­sa niin ymmärtää, ettei tuo työelämän raitis­tu­mi­nen ole aivan todellista 

    Se voi kuitenkin olla todel­lista niille 1 900 000 työn­tek­i­jälle, jot­ka eivät ole tun­turis­sa ryyppäämässä.

    Min­ul­la on edus­tusti­laisuuk­sista åken kanssa sama koke­mus. Nykyään kut­su­taan äijäkööre­jäkin teat­teri­in, jon­ka jäl­keen syödään ilta­pala parin kal­jatuopin tai viini­lasin kera ja lähde­tään koti­in. Sem­i­naari- ja mes­sumatkat oli­vat aikanaan palk­in­tomatko­ja, jonne lähdet­ti­in ryyp­päämään ja räl­läämään. Nyt sem­i­naareis­sa opiskel­laan ja mes­suil­la eduste­taan jalat tohjona.

    Tämän muuten huo­maa myös lennoil­la. Aikanaan lop­pu­vi­ikon palu­u­len­not oli­vat kau­ni­isti san­ot­tuna rempseähenkisiä. Nykyään penkissä istu­taan kiltisti juo­mas­sa kahvia ja näpytetään läp­päril­lä viikon töitä.

    En suinkaan väitä, että alko­holi olisi kokon­aan hävin­nyt edus­tamis­es­ta. Pikku­joulu­jakin jär­jestetään vielä ihan kosteina ver­sioina laa­jasti. Tok­i­han edus­tus­ryyp­päämisel­lä sil­lä on paljon ilman­su­un­nan ja alako­htaisen kult­tuurin kanssa tekemistä. Suun­ta on kuitenkin selvä, ryyp­päämi­nen ei enää ole työelämään inte­groitunut ilmiö, ja kra­pu­laista kat­so­taan useim­mis­sa paikois­sa pahasti.

    Sylt­tyä kom­pat­en on kuitenkin todet­ta­va, että suurku­lut­ta­ja selviää täl­laises­sakin kult­tuuris­sa. Työelämässä ole­van ja sen ulkop­uolel­la ole­van ero on kuitenkin se, että suh­teel­lisen kui­va työkult­tuuri estää rappioitumista.

    Tässä muuten TTH:lla voi olla ihan oikeakin rooli. Viime vuosi­na kaik­ki TTH:n kanssa tekemi­sis­sä olleet ovat päässeet tutus­tu­maan vatu­un (= varhaisen tukemisen toim­inta­malli). Hienon nimen taakse piiloutuu aja­tus siitä, että alko­ho­lion­gel­mat yritetään saa­da mah­dol­lisim­man nopeasti kiin­ni. (= Kra­pu­laisen pitäisi löytää itsen­sä hyvin vikkelästi TTH:n lem­peän­tiukas­ta syleilystä.)

  83. Ris­to: Päälekkäisyy­dek­si en sitä kut­su­isi, mut­ta onhan tuos­sa peruster­vey­den huol­lon hin­ta­la­pus­sa paljon sel­l­aista, mitä työter­veyshuol­los­sa ei ole. Näi­den luku­jen perus­teel­la mil­jardin ver­ran vuodeosas­to­jen kus­tan­nuk­sia. Kolmisen­sa­taamiljoon­aa ham­mashoitoon ja koti­sairaan­hoitoon kumpaankin, noin kak­sisa­taamiljoon­aa neu­voloi­hin ja kouluter­veyshoitoon jne.

    On, tot­takai. Nämä kus­tan­nuk­set eivät kuitenkaan juurikaan kohdis­tu (ham­mashoitoa luku­unot­ta­mat­ta) työssäkävi­jöi­hin. Neu­volat ovat lap­sia varten, vuodeosas­tot kroonikoille, samoin kotisairaanhoito.

    Sairaan­hoidon kus­tan­nuk­set kohdis­tu­vat pääosin sairaisi­in. Työssäkävi­jät ovat pääosin ter­veitä. Sik­si työssäkävi­jöi­hin kohdis­tu­vat kus­tan­nuk­set ovat kovin pieni osa kokon­aisu­ud­es­ta, joten vaik­ka sille osu­udelle tehtäisi­in mitä, sil­lä ei ole isoa vaiku­tus­ta kokonaiskuvaan.

  84. Liian van­ha: Keväl­lä ja syksyl­lä kun pyörähtää tun­turis­sa niin ymmärtää, ettei tuo työelämän raitis­tu­mi­nen ole aivan todellista

    Jaa, työssäkö siel­lä käydään?

  85. Liian van­ha: Keväl­lä ja syksyl­lä kun pyörähtää tun­turis­sa niin ymmärtää, ettei tuo työelämän raitis­tu­mi­nen ole aivan todellista

    80-luvul­la, kun siir­ryin työelämään, pitkät kosteat työlounaat oli­vat yleisiä ja duu­nar­ien har­ras­ta­ma työ­maa­juopot­telu ainakin raken­nustyö­mail­la oli niin taval­lista, ettei siihen puu­tut­tu jos hom­mat sujui­v­at edes jotenkuten. Nykyään moinen toim­inta ei tulisi kuuloonkaan.

    80- ja 90-luvuil­la kosteat kor­rup­tiomatkat laivoille, lap­pi­in ja ulko­maille oli­vat hyvin taval­lisia, nykyään harv­inaisem­pia. Mainit­se­mas­sasi tun­turis­sa humalas­sa töis­sä ole­vat ovat asi­akkai­ta kor­rup­toi­vat myyn­timiehet. Asi­akkaat eivät koe ole­vansa töis­sä vaan huvit­tele­mas­sa. Matkao­hjel­maan tekaistaan jotain työn tapaista, että reis­su saadaan fir­man piikki­in, niin kuin Har­jakainen asian ilmaisisi.

  86. Pitää muis­taa, että työter­veyshuol­lon ja julkisen ter­vey­den­huol­lon väli­in jää myös väli­in­putoa­jia. Itse olin sel­l­ainen sairastuessani. 

    a) Työter­vey­den­huolto oli ostet­tu suurelta työter­veyshuoltoa tar­joaval­ta yri­tyk­seltä lak­isääteisen min­imin osalta. Se ei puu­tu sairau­den­hoitoon. Sairau­den ollessa työperäistä sitä ei tutki­ta, kos­ka ei ole päätöstä siitä että se on työperäistä. 

    b) Julki­nen ter­vey­den­huolto ei toi­mi. Sairau­den ollessa työperäistä julki­nen toteaa, että työ kuu­luu työter­veyshuol­lolle. Ei kuu­lu heille. 

    Nämä kak­si eivät voi keskustel­la keskenään ja päät­tää sitä, kumpi hoitaa. Molem­mat voivat osoit­taa sormel­la toista, kuten hiekkalaatikol­la lapsena.

    Molem­mat nos­ta­vat kädet pystyyn. Samal­la julkiselta puolelta saa hätäis­es­ti kir­joitet­tu­ja viikon / parin sairaus­lo­mia, jot­ka johta­vat siihen, että työ­nan­ta­jan palka­n­mak­su­velvol­lisu­us lop­puu. Kelal­ta ei sen jäl­keen saa sairaus­päivära­haa jonkin muo­to­seikan vuok­si. Pyy­det­täessä selvi­tys­tä kelal­ta sain kir­jal­lise­na vas­tauk­sen, että ihmi­nen jol­la on työkykyä jäl­jel­lä johonkin työhön ei ole oikeutet­tu kor­vauk­seen vaik­ka ei voi enää omaa työtä tehdä. Pitää olla kokon­aan työkyvytön. Ja vaik­ka julkisen puolen lääkäri toteaa, että on kokon­aan työkyvytön ei dg. numero kel­paa siihen, että on kokon­aan työkyvytön.

    Pankista ei muuten saa suomes­sa lainaa sairau­den­hoitoon edes vakuuk­sil­la. Että se siitä yksi­tyisen puolen hoi­dos­ta. Kolme las­ta, asun­to­laina, auto­laina, opiskel­e­va vaimo ja tulo­ja puh­das nol­la. Kos­ka sairaus esti min­ua nukku­mas­ta ja usein myös syömästä en pystynyt päivisin toim­i­maan edes siten, että ihmis­ar­von ja moraalin menet­täneenäkään olisin voin­ut huole­htia perus­tarpeista. Hark­itsin vanki­laan men­e­mistä, mut­ta resurssit eivät riit­täneet sinne pääsemisek­si. Yrit­täessä paikalli­nen poli­isi otti yhteyt­tä ja jotenkin on kum­mallista, että ensim­mäi­nen henkilö, joka kuun­telee ja ymmärtää on poli­isi. Poli­isin oma toim­inta saa toden­näköis­es­ti aikaan sen, että hän voi nukkua yön­sä parem­min, mut­ta pykälien mukaan se ei var­masti päivän­val­oa sietäisi.

    Julkisen puolen jonois­sa olin käytän­nössä koko ajan. Hom­ma toimii siten, että jonos­sa saa jonot­taa ja pitkään, lääkärin viisimin­u­ut­tisen saat­u­aan lääkäri ei ehdi tekemään työtä kun­nol­la. Useim­miten on aina uusi lääkäri, jos­ta sit­ten tuuril­la löy­tyy se, joka lait­taa eteenpäin.

    Erikois­sairaan­hoitoon pääsem­i­nen tun­tui ensim­mäistä ker­taa todel­la huo­jen­taval­ta. Käytän­tö oli sit­ten toista. Ensim­mäi­nen käyn­ti oli ohi ennenkuin ehti kissaa sanomaan ja oper­aa­tioai­ka kädessä. Oper­aa­tios­ta ulos hyvin pian sen jäl­keen jälk­i­tarkas­tu­sai­ka kädessä. Joka käyn­nil­lä yritin puhua syys­tä, joka oli hoitoon tuonut, mut­ta sitä ei kukaan noteer­an­nut. Tosin saat­toi olla siihen aikaan aika paljon vikaa myös puhekyvyssäni, en ollut nukkunut pitkään aikaan ja kipu oli usein todel­la kovaa. Puheen tuot­ta­mi­nen oli pahim­mil­laan erit­täin han­kalaa enkä pystynyt seu­raa­maan keskustelua tai ole­maan var­ma sanoinko oikeasti sen, mitä kuvit­telin sanoneeni.

    Jälk­i­tarkas­tuk­ses­sa kaik­ki oli oper­aa­tion suh­teen hyvin. Pääkin olisi voin­ut pikkuhil­jaa alkaa toipumaan. Sairaus­lo­man lop­ut­tua 3 päivää töis­sä, altistus ja sama rum­ba uud­estaan. Jälk­i­tarkas­tuk­sen jäl­keen ei ole enää hoito­suhdet­ta erikoissairaanhoitoon.

    Kuvio toisti itseään. Oper­aa­tio meni hyvin, jälk­i­tarkas­tuk­ses­sa kaik­ki ok ja parane­m­i­nen käyn­nis­sä. Taas sairaus­lo­man lop­ut­tua töi­hin, uusi altistus ja odot­ta­maan uut­ta aikaa erikois­sairaan­hoitoon ja leikkaukseen. 

    Jokin oli kuitenkin muut­tunut. Pääkaupunkiseudul­ta oli tul­lut nuori lääkäri purka­maan jono­ja. Puhuikin kuin ihmiselle. Sanoi, että asia ei oikeasti hei­dän hoidet­tavak­si kuu­lu, mut­ta jollekin sen on kuu­lut­ta­va. Hoiti byrokra­t­ian ja jos en väärin veikkaa, niin koton­aan, vapaa-ajal­la. Eläkepäätös tuli ennenkuin ehti kissaa sanoa, kukaan ei pyytänyt selvit­tämään mitään.

    Päätök­sen tul­lessa kouraan oli kouluil­la juuri hakuai­ka. Soitin eläke­vaku­u­tusy­htiöön. En muista juuri mitään keskusteluista eläke­vaku­u­tusy­htiön kanssa enkä mis­sään vai­heessa päässyt sil­loin jyvälle siitä, miten eläk­keeltä lähde­tään opiskele­maan. Mieleen jäi vain, että hae niin selvitel­lään jos onnis­tuu. Pääsykoe tuli vas­taan nopeasti hakua­jan pää­tyt­tyä. Läpi meni. Eläke­vaku­u­tusy­htiöstä mainit­ti­in, että korkeak­oulu­opin­to­ja ei oikein voisi lähteä tuke­maan, mut­ta tekevät sen silti kun eivät muu­takaan järkevää vai­h­toe­htoa näe. 

    Mitä halu­an vielä lop­pu­un tode­ta on se, että ammat­tirikol­lisen, elä­man­ta­painti­aanin, taval­lisen keskilu­okkaisen per­heenisän ja korkeak­oulun lehtorin välil­lä ei ihmisessä itsessään ole vält­tämät­tä mitään eroa. Voisin olla mil­lä tahansa edel­lä maini­tu­ista “koulu­tusasteista”. Elämän suun­nas­sa voi olla kyse vain paskas­ta säkästä tai hyvästä mäihästä.

  87. Viherinssi: On, tot­takai. Nämä kus­tan­nuk­set eivät kuitenkaan juurikaan kohdis­tu (ham­mashoitoa luku­unot­ta­mat­ta) työssäkävi­jöi­hin. Neu­volat ovat lap­sia varten, vuodeosas­tot kroonikoille, samoin kotisairaanhoito. 

    Tarkoitin siis sitä, että nuo ovat kus­tan­nuk­sia jot­ka eivät ainakan mil­lään suo­ral­la mekanis­mil­la kas­vaisi, vaik­ka työter­veyshuol­lon kaltainen yleis­lääkärin saavutet­tavu­us olisi mah­dol­lista muillekin.

  88. Viherinssi: Kun puhutaan tulolu­okka­jaos­ta, alim­mas­sa tulolu­okas­sa ollaan työelämän ulkop­uolel­la. Sil­loin pitäisi olla aikaa tehdä edulli­sista raa­ka-aineista ter­veel­listä ja hyvää ruokaa. Lounas­setelin tue­tul­lakin hin­nal­la saa varsin mon­en­laiseen raaka-aineita.

    Jos (ja kun) näin ei tapah­du, se ei liene lounas­setelei­den vika. On huo­mat­ta­va, että lounas­setelin anta­ma rahalli­nen etu (muu­ta­ma kymp­pi kuus­sa) on sama tulota­sos­ta riippumatta.

    Mut­ta kun tar­jouk­ses­sa on euron pit­sa tai euron hamp­pari niin se ohit­taa ter­veel­lisem­mät vaihtoehdot.

    Köy­hä tar­rautuu tar­jouk­si­in ja ne eivät ole niitä ter­veel­lisem­piä vaihtoehtoja.

    Sekin kyl­lä onnis­tuu, mut­ta tarvit­see tukea esim poikani opiskelee ja saa päivit­täisen ruuan 2,5 eurol­la yliopis­tol­la , mut­ta sekin on jo niin hal­pa ettei sekään ole kaikkien ter­veel­lisin vaihtoehto.

    On help­po jakaa vii­sai­ta neu­vo­ja 5000–10000 euron kuukausi­t­u­loil­la 500‑1000 euroa ansait­se­valle. Se on saman­laista kuin Lam­mion suh­tau­tu­mi­nen asi­aan Tuntemattomassa

    Ruo­ka kun on köy­hän ain­oa jous­tom­ah­dol­lisu­us, kun tarvi­taan meno­jen vai­htelu­un säästöjä jostakin.

    Köy­hän menoista n 70 % menee asun­toon ja kun muuhunkin vält­tämät­tömään kuluu jotain niin ruokaan jää muu­ta­ma euro päivässä, jos­ta on kah­mit­ta­va säästöt kulupoikkeamiin

    Mut­ta nois­sa tarkasteluis­sa pääosa on kyl­lä töis­sä, sil­lä ryh­män koko on n 500000 henkeä

  89. Jouko Ollila: 80-luvul­la, kun siir­ryin työelämään, pitkät kosteat työlounaat oli­vat yleisiä ja duu­nar­ien har­ras­ta­ma työ­maa­juopot­telu ainakin raken­nustyö­mail­la oli niin taval­lista, ettei siihen puu­tut­tu jos hom­mat sujui­v­at edes jotenkuten. Nykyään moinen toim­inta ei tulisi kuuloonkaan.

    80- ja 90-luvuil­la kosteat kor­rup­tiomatkat laivoille, lap­pi­in ja ulko­maille oli­vat hyvin taval­lisia, nykyään harv­inaisem­pia. Mainit­se­mas­sasi tun­turis­sa humalas­sa töis­sä ole­vat ovat asi­akkai­ta kor­rup­toi­vat myyn­timiehet. Asi­akkaat eivät koe ole­vansa töis­sä vaan huvit­tele­mas­sa. Matkao­hjel­maan tekaistaan jotain työn tapaista, että reis­su saadaan fir­man piikki­in, niin kuin Har­jakainen asian ilmaisisi.

    Joo nykyään juop­pot­telu on tehty vähän han­kalam­mak­si myös hallinnnon kaut­ta, vaik­ka sitä ei tietysti ole täysin kiel­let­tykään. Esim seu­raa­vat koh­dat vaikeuttavat:

    1- matkalaskut ovat SAPis­sa tai muus­sa ERPis­sä koko lin­ja­jo­hdon nähtävinä
    2- asi­akkail­letar­joami­sista on monis­sa fir­moissa tiukat eet­tiset sään­nöt ja rajoituk­set. Usein tar­jon­ta täy­tyy etukä­teen hyväksyt­tää johdol­la ja tiedot syöt­tää data­baseen. Lahjon­ta­syyt­teitä pelätään
    3- työ­tur­val­lisu­us on niin koros­tunut, että humalas­sa olo nähdään usein ns. near miss tapah­tu­mana (vaik­ka lai­turil­ta hyp­päämi­nen) — kaik­ista tap­atur­mista seu­raakin tutk­in­ta. Tun­nus­luku­jen heiken­tymistä pelätään
    4- liian ron­skista läpästä voi seu­ra­ta tutk­in­ta sek­suaalis­es­ta häirin­nästä, jos naisia oli mukana. Syyt­teitä pelätään
    5- alko­holin liikakäyt­tö voi pal­jas­tua työter­veystarkas­tuk­sis­sa, jot­ka sään­töken vas­tais­es­ti saat­ta­vat hyvinkin pää­tyä johdon nähtäviksi. Leimaan­tu­mista pelätään

    Siis: alko­holin käyt­tö alkaa olla aika lail­la miinoitet­tua aluet­ta. Vaik­ka ei toki täysin kiellettyä.

  90. Viherinssi: Kuitenkin ennen TTH:n alasajoa olisi hyvä esit­tää vähän kysymyk­siä siitä, mil­lä rahal­la ja kuin­ka hyvin vai­h­toe­htoiset jär­jeste­lyt toimisivat.

    En ole esit­tämässä TTH:n alasajoa, vaan sitä, että toimit­taisi­in niin kuin muis­sakin Pohjo­is­mais­sa. Siel­lä tth:n peruster­vey­den­huolto ei saa erik­seen val­tion­tukea (Suomes­sa noin 50%). Silti tth toimii siel­läkin kohtu­ullisen hyvin ilman lain­säädän­töä sopimus­po­h­jais­es­ti. Suomen ter­vey­den­huoltoa­han on yleis­es­ti syytet­ty siitä, että peruster­vey­den­huoltoon sat­sa­taan liian vähän.

  91. Liian van­ha: Mut­ta kun tar­jouk­ses­sa on euron pit­sa tai euron hamp­pari niin se ohit­taa ter­veel­lisem­mät vaihtoehdot.

    Köy­hä tar­rautuu tar­jouk­si­in ja ne eivät ole niitä ter­veel­lisem­piä vaihtoehtoja.

    Et vis­si­inkään tai­da itse tehdä ostoksia? 

    Jos kat­so­taan ruokatuot­tei­den kilo­hin­to­ja, niin hamp­par­it ja valmispit­sat ovat kalli­ita, jopa alen­ne­tu­in hin­noin. Ja toisek­seen, kyl­lä siel­lä kau­pas­sa ihan taval­lisetkin ruokatuot­teet ovat mon­esti alen­nuk­ses­sa, eivät ne alen­nuk­set keski­ty ain­oas­taan pit­soi­hin ja hamp­parei­hin. Esimerkik­si näin kesäisin _mikään_ valmis­ruokatuote ei tule halvem­mak­si kuin puh­das salaattilounas.

    Kun minä elin opin­totuel­la, en koskaan syönyt valmis­ruokia niiden kalli­in hin­nan takia. Jos joku työtön ei ker­takaikkises­ti osaa kat­soa hin­ta­lap­pu­ja, tehdä ruokaa taik­ka suun­nitel­la ruokalis­taa, niin ei kai sitäkään voi­da pitää puut­tuvan työteveyshuol­lon vikana?

  92. Coun­try­boy: En ole esit­tämässä TTH:n alasajoa, vaan sitä, että toimit­taisi­in niin kuin muis­sakin Pohjo­is­mais­sa. Siel­lä tth:n peruster­vey­den­huolto ei saa erik­seen val­tion­tukea (Suomes­sa noin 50%). Silti tth toimii siel­läkin kohtu­ullisen hyvin ilman lain­säädän­töä sopimuspohjaisesti.Suomen ter­vey­den­huoltoa­han on yleis­es­ti syytet­ty siitä, että peruster­vey­den­huoltoon sat­sa­taan liian vähän. 

    Sit­ten mei­dän pitää hakea tap­pelu­nai­heemme muual­ta… Olen samaa mieltä tuos­ta Kelan tues­ta, sen kohdal­la on paljon melua vähästä. Tuki sairaan­hoitoon (Kela II) on keskimäärin noin 40 %, pääkaupunkiseudul­la yri­tyk­set saa­vat keskimäärin reilun kol­man­nek­sen kuluis­taan. Kyseessä on useim­miten tasasum­ma per työn­tek­i­jä, eikä sum­ma ole kuin pieniä promille­ja työvoimakus­tan­nuk­sista, työ­nan­ta­jan sv-mak­sun vuo­tuiseen vai­htelun suuruusluokkaa.

    Min­un argu­ment­ti­ni tässä on se, että työ­nan­ta­jan työn­tek­i­jälle mak­saman sairaan­hoidon pitäisi olla vero­tuk­sel­lis­es­ti samas­sa ase­mas­sa kuin konei­den huol­lon ja kor­jaamisen. Jos sitä lähde­tään verot­ta­maan ansio­tuloverol­la, tulok­set voivat olla aika mielenkiintoisia.

  93. Viherinssi: Min­un argu­ment­ti­ni tässä on se, että työ­nan­ta­jan työn­tek­i­jälle mak­saman sairaan­hoidon pitäisi olla vero­tuk­sel­lis­es­ti samas­sa ase­mas­sa kuin konei­den huol­lon ja kor­jaamisen. Jos sitä lähde­tään verot­ta­maan ansio­tuloverol­la, tulok­set voivat olla aika mielenkiintoisia.

    Mie­lenki­in­toinen argu­ment­ti. Päteekö sama argu­ment­ti työ­nan­ta­jan mak­sami­in loma­matkoi­hin ja har­rasteisi­in, joil­la työn­tek­i­jä pide­tään henkises­ti työsken­te­lykun­nos­sa? Tai työ­nan­ta­jan mak­sami­in ruokailui­hin, tuskin se työn­tek­i­jä syömät­tä kovin hyvää työtä kovin pitkään tekee?

    Minä lähtisin ennem­min siitä, että työn­tek­i­jä myy työtään työan­ta­jalle ja pitää pal­ka­llaan itsen­sä siinä kun­nos­sa, että pystyy työ­suorit­teen­sa toimit­ta­maan. Jos työ­nan­ta­ja halu­aa varmis­taa, että työn­tek­i­jä syö ter­veel­lisen lounaan mak­samal­la sen, tai jos työ­nan­ta­ja halu­aa mak­saa kylypylähoidon sveit­sis­sä, niin senkun, mut­ta mik­si nuo eivät olisi molem­mat tulovero­tuk­sen piirissä?

  94. Sylt­ty: Et vis­si­inkään tai­da itse tehdä ostoksia? 

    Jos kat­so­taan ruokatuot­tei­den kilo­hin­to­ja, niin hamp­par­it ja valmispit­sat ovat kalli­ita, jopa alen­ne­tu­in hin­noin. Ja toisek­seen, kyl­lä siel­lä kau­pas­sa ihan taval­lisetkin ruokatuot­teet ovat mon­esti alen­nuk­ses­sa, eivät ne alen­nuk­set keski­ty ain­oas­taan pit­soi­hin ja hamp­parei­hin. Esimerkik­si näin kesäisin _mikään_ valmis­ruokatuote ei tule halvem­mak­si kuin puh­das salaattilounas.

    Kun minä elin opin­totuel­la, en koskaan syönyt valmis­ruokia niiden kalli­in hin­nan takia. Jos joku työtön ei ker­takaikkises­ti osaa kat­soa hin­ta­lap­pu­ja, tehdä ruokaa taik­ka suun­nitel­la ruokalis­taa, niin ei kai sitäkään voi­da pitää puut­tuvan työteveyshuol­lon vikana?

    Tuo oma valmis­tus pitää paikkansa jos tekee ruokaa HK-sinisestä.

    Koti­valmisuk­seen sisäl­tyy hävikkiä niin kuin muuhunkin ruuan valmistukseen.
    Esim kalan käsit­telyssä suurin osa menee hukkaan ruo­toina ja sisälmyksinä.Halvimmissa kun on kaik­ki mukana.
    Kalaa pitäisi kuitenkin syödä 2–3 ker­taa viikos­sa, mut­ta tänä päivänä se on kallista

    Samoin kasvis­ten käsit­telyssä tapah­tuu hukaa kuorien, päi­den ym käsittelyssä

    Samoin lihan ras­van poistossa 

    Kyp­syt­tämisessä tapah­tuu myös hävikkiä

    Varas­toin­nis­sa pilaan­tuu ruokaa 

    Koti­valmis­tuk­sen hävik­ki on yllät­tävän suuri.

    Ja vaatii taitoa, jota monel­la ei ole.Esim Ressun oppi­lail­ta se puut­tui useim­mil­ta , kos­ka kotona sai kaiken valmiina.Voisi sanoa, että mitä korkeampi yhteiskun­nalli­nen ase­ma taustal­la , sitä avut­tomampi kotitalousjutuissa

    Myös rahoi­tus on ongel­ma, sil­lä han­k­in­nat tule­vat edullisek­si vain suuris­sa erissä.

    Esim riisiä kan­nat­taa ostaa etni­sistä kaupoista 20 kg säkeis­sä ja lihaa puoliruhoina samoista lähteistä.

    Mut­ta ongel­ma on kul­je­tus ja varastointi.
    Ja rahoi­tus, kun vuokran jäl­keen on jäl­jel­lä mui­hin menoi­hin 250–300 euroa niin eipä edullisia ostok­sia tehdä.

    Min­ul­la on tähän nyt omako­htaista tietoa, poikani opiskelee nyt Otaniemessä ja hän on arvioin­ut mikä on edullista ja iten ruokaa kan­nat­taa hankkia

    Ja hän on myös hyvä kokki

  95. “Kun minä elin opin­totuel­la, en koskaan syönyt valmis­ruokia niiden kalli­in hin­nan takia. Jos joku työtön ei ker­takaikkises­ti osaa kat­soa hin­ta­lap­pu­ja, tehdä ruokaa taik­ka suun­nitel­la ruokalis­taa, niin ei kai sitäkään voi­da pitää puut­tuvan työteveyshuol­lon vikana?”

    Minä elin opin­to­lainal­la ja kävin töis­sä kaik­ki vapaa-ajat.

    Min­un ikäpolvel­la oli varaa syödä ravintolassa

  96. Liian van­ha:
    Esim kalan käsit­telyssä suurin osa menee hukkaan ruo­toina ja sisälmyksinä.Halvimmissa kun on kaik­ki mukana.

    Kala on mon­esti kallista, mut­ta jos siitä halvem­mas­ta päästä pitäisi maini­ta esimerkke­jä, niin nor­jalainen tar­jous­lo­hi­file, muikku ja pak­ste­sei. Hukkapros­ent­ti nol­lan ja hyvin vähän välil­lä kaikissa (muikun osalta ainakin jos niin halu­aa ja ostaa pieniä kaloja). 

    Esim riisiä kan­nat­taa ostaa etni­sistä kaupoista 20 kg säkeissä

    Voi olla, mut­ta päivän riisian­nok­seen ei joka tapauk­ses­sa kovin mon­taa kym­men­tä sent­tiä mene. Etnis­ten suosi­maa valkoista ei tääl­lä yleen­sä pide­tä ter­veel­lisim­pänä vaihtoehtona. 

    Neli­henkisen per­heen mukana jotain (toiv­ot­tavasti) oppii ruuan­valmis­tuk­ses­ta. Einek­siäkin joskus tulee ostet­tua, mut­ta ei säästön nimis­sä. Sen sijaan peruselin­tarvikkei­den hin­nat tun­nen aika hyvin, noteer­aan tar­jouk­set ja tiedän suu­nilleen mikä hedelmä tai vihannes on edullisem­paa (ja toden­näköis­es­ti parem­pi laa­tu­is­takin) mihinkin vuodenaikaan. 

    Sitä en voi kuin arvail­la, mikä on keskimäärisen “uusavut­to­muu­den” ja van­hempi­en sosi­aalisen ase­man väli­nen suhde. Voi olla U:nkin muotoinen.

  97. “Esimerkik­si näin kesäisin _mikään_ valmis­ruokatuote ei tule halvem­mak­si kuin puh­das salaattilounas.”

    Käv­in­pä päiväl­lä tapaa­mas­sa alokas­ta .Hän on tark­ka ravin­non suh­teen kun har­ras­taa akti­ivista kuntoilua.

    Hän toet­si, että nykyiset rav­in­to­su­osi­tuk­set on ethty naisille/tytöille/lapsille.

    Koulu­ruo­ka menet­telee vielä ala-asteel­la, mut­ta jo yläas­teel­la pojat saa­vat liian vähän pro­tei­ine­ja. Ener­gia on pakat­tu hiil­i­hy­draat­tei­hin, mut­ta lihas­mas­saa kas­vat­ta­va vuori aikuinen mies tarvit­see pro­tei­ine­ja paljon enemmän.

    Tämä näkyy lihomise­na ja lihas­ten puut­tumise­na. Eli huonona kuntona.

    Armei­jan muonatkaan eivät ole parem­pia, ruokalista sopisi parem­min naisarmeijalle.

    Salaatista saa hive­nainei­ta ja vita­mi­ine­ja mut­ta ain­oa kun­non pro­tei­inin lähde ovat liha ja kala.

    Kun liikun­taa har­ras­ta­va tarvit­see isokokoinen mies tarvit­see 3000–5000 kalo­ria päivässä ja pro­tei­inia pitäis olla 1,5–2,5 g per painokilo

    Alokkaalle tämä tarkoit­ti pro­tei­inia n 150–200 g per päivä ja eli n 600–800 gr lihaa tai kalaa per päivä.

    Raavas mies ei elä salaateil­la ellei ala makaa­maan päivät pitkät .

    Ikään­tyessä pro­tei­inin tarve vain kas­vaa ja ikään­tynei­den miesten ongel­mana onkin lihas­ten surkas­tu­mi­nen pro­tei­inin puut­ten vuoksi.

    Olen nyt mukana vapaae­htoistyössä ja yksi osa-alue on ikään­tynei­den kun­non kehit­tämi­nen ja myös tässä yhtey­dessä miesten liian vähäi­nen pro­tei­inin saan­ti tuli esille.

    Ehkäpä tämä johtuu siitä , että ruokalis­to­ja ja ‑suosi­tuk­sia laa­di­taan enem­mistölle, joka käist­tää lapset, naiset, kevyt­tä työtä tekevät tai pienikokoiset miehet.

    Raavaan miehen , siis isokokoisen ja liikku­van tai ruumi­ilista työtä tekevän ‚suosi­tus­ta en ole löytänyt kuin urheilusivuilta.

    Koulu-armei­ja-työ­maaruokalois­sa näi­den tarve huomioidaan huonosti

  98. Liian van­ha: Tuo oma valmis­tus pitää paikkansa jos tekee ruokaa HK-sinisestä.
    Koti­valmisuk­seen sisäl­tyy hävikkiä niin kuin muuhunkin ruuan valmistukseen.
    Esim kalan käsit­telyssä suurin osa menee hukkaan ruo­toina ja sisälmyksinä.Halvimmissa kun on kaik­ki mukana.
    Kalaa pitäisi kuitenkin syödä 2–3 ker­taa viikos­sa, mut­ta tänä päivänä se on kallista

    Höpö,höpö. Pakaste­sei mak­saa fileoitu­na 5 euroa/ kilo ja silakkafile pakas­teena 6 euroa/kilo (tuoreenakin vain 8 euroa/kilo ja näistä saa ihan hyvää ruokaa jos vain on edes vähäisen viit­seliäisyyt­tä. Ter­veel­lisen ja maukkaan ruoan valmis­t­a­mi­nen edulli­sista raa­ka-aineesta onnis­tuu jokaiselta luku­taitoiselta ihmiseltä.

  99. Liian van­ha: Kun liikun­taa har­ras­ta­va tarvit­see isokokoinen mies tarvit­see 3000–5000 kalo­ria päivässä ja pro­tei­inia pitäis olla 1,5–2,5 g per painokilo

    Rav­in­toti­eteen pro­fes­sori Mikael Fogel­holmin mukaan liikun­taa har­ras­ta­van pro­teinin osu­us ener­gian määrästä on yhtä suuri kuin nor­maalil­la ihmisel­lä. Itse uskon enem­män asiantun­ti­joi­ta kuin armei­jan alokkai­ta tai naa­purin Penaa.

  100. Jaa, nytkö se työter­veys pistää muu­ta­man pus­sil­lisen pro­tei­ini­jauhei­ta tarkas­tuk­sen mukana kotia vietäväksi? 😉

  101. KKK: Rav­in­toti­eteen pro­fes­sori Mikael Fogel­holmin mukaan liikun­taa har­ras­ta­van pro­teinin osu­us ener­gian määrästä on yhtä suuri kuin nor­maalil­la ihmisel­lä. Itse uskon enem­män asiantun­ti­joi­ta kuin armei­jan alokkai­ta tai naa­purin Penaa.

    Niin onkin,mutta kun ener­giantarve kas­vaa niin myös pro­tei­inin määrä kas­vaa jos halu­taan pitää pro­tei­inin suh­teelli­nen osu­us vakiona

  102. KKK: Höpö,höpö. Pakaste­sei mak­saa fileoitu­na 5 euroa/ kilo ja silakkafile pakas­teena 6 euroa/kilo (tuoreenakin vain 8 euroa/kilo ja näistä saa ihan hyvää ruokaa jos vain on edes vähäisen viit­seliäisyyt­tä. Ter­veel­lisen ja maukkaan ruoan valmis­t­a­mi­nen edulli­sista raa­ka-aineesta onnis­tuu jokaiselta luku­taitoiselta ihmiseltä.

    Aika tyl­sä ruokavalio

  103. KKK: Höpö,höpö. Pakaste­sei mak­saa fileoitu­na 5 euroa/ kilo ja silakkafile pakas­teena 6 euroa/kilo (tuoreenakin vain 8 euroa/kilo ja näistä saa ihan hyvää ruokaa jos vain on edes vähäisen viit­seliäisyyt­tä. Ter­veel­lisen ja maukkaan ruoan valmis­t­a­mi­nen edulli­sista raa­ka-aineesta onnis­tuu jokaiselta luku­taitoiselta ihmiseltä.

    Silakan syön­nille on lisäk­si rajoi­tus myrkkyjäämien vuoksi.

  104. Oden ylly­tyk­ses­tä luin Observerin verkko­sivu­ja. (60–70 ‑luvuil­la lehti oli tilat­tu äidil­leni joululahjaksi).

    Käsit­tääk­seni myös Yhdis­tynyt kuningaskun­ta on OECD-maa. Observeris­sa oli kir­joi­tus maan hälyt­tävän korkeas­ta imeväiskuolleisuudesta.

  105. tcrown:
    Minä lähtisin ennem­min siitä, että työn­tek­i­jä myy työtään työan­ta­jalle ja pitää pal­ka­llaan itsen­sä siinä kun­nos­sa, että pystyy työ­suorit­teen­sa toimit­ta­maan. Jos työ­nan­ta­ja halu­aa varmis­taa, että työn­tek­i­jä syö ter­veel­lisen lounaan mak­samal­la sen, tai jos työ­nan­ta­ja halu­aa mak­saa kylypylähoidon sveit­sis­sä, niin senkun, mut­ta mik­si nuo eivät olisi molem­mat tulovero­tuk­sen piirissä? 

    Muiden poten­ti­aal­is­ten ongelmien lisäk­si tulee mieleen täl­läkin blogilla (varsinkin ter­vey­den­huol­lon kohdal­la) usein nousseet ongel­mat vai­h­toe­htoi­sista kus­tan­nuk­sista, joil­la on eri mak­sa­ja. Siis työn­tek­i­jä mak­saisi siitä, että hän pitää itsen­sä työkun­nos­sa, mut­ta erit­täin suurelta osin joku toinen mak­saa, jos hän näin ei tee.

  106. Ter­veyt­tä voi edis­tää myös liial­lisen alko­holin käytön vält­tämisel­lä. Tutkimusten mukaan rikkain ja köy­hin osa kansas­ta juo­vat eniten. 

    Kun vält­tää alko­ho­lia, säästää sekä ter­veyt­tä että rahaa. No kuu­lostaa ehkä liian opet­ta­ja­maiselta, mut­ta kuolee­han alko­holi­in varovais­es­ti las­ket­tuna noin 3000 henkeä vuodessa. Ja tässä luvus­sa ei ole mukana esim. alko­holi­in liite­tyt syöpä­ta­pauk­set (rin­ta­syöpä jne).

  107. tcrown: Mie­lenki­in­toinen argu­ment­ti. Päteekö sama argu­ment­ti työ­nan­ta­jan mak­sami­in loma­matkoi­hin ja har­rasteisi­in, joil­la työn­tek­i­jä pide­tään henkises­ti työsken­te­lykun­nos­sa? Tai työ­nan­ta­jan mak­sami­in ruokailui­hin, tuskin se työn­tek­i­jä syömät­tä kovin hyvää työtä kovin pitkään tekee?

    Osit­tain tuo ainakin nykyään pätee työ­nan­ta­jan mak­sami­in har­ras­tuk­si­in. Yri­tys voi myös itse jär­jestää mon­en­laista virk­istys­toim­intaa. Esimerkik­si kult­tuuri- ja liikun­tasetelei­den kohdal­la raja on 400 €/vuosi, ja käytän­nössä päälle voi kipa­ta aika isol­la rahal­la vaikka­pa teatteri-iltoja.

    Myös työ­paikkaruokailua tue­taan. Jos työ­nan­ta­ja kil­pailut­taa ruokailun, etu on mak­simis­saan 3,70 €/työpäivä (siis noin 800 €/vuosi). Jos työn­tek­i­jä kil­pailut­taa ruokailun (lounas­seteli), etu on mak­simis­saan 2,33 €/päivä.

    Nämä sum­mat ovat tyyp­il­lisi­in työ­nan­ta­jan mak­sami­in sairaan­hoitokus­tan­nuk­si­in näh­den paljon suurem­pia. Sairaan­hoitokus­tan­nuk­sis­sa kuitenkin koko maan tasol­la puhutaan noin 200 €/nenä ‑kus­tan­nuk­sista.

    Mut­ta olet ihan oike­as­sa siinä, että jos­sain tulee raja vas­taan. Itse näen asian niin, että TTH toteut­taa funk­tioi­ta, joi­ta pelkkä työn­tek­i­jän oman työkyvyn ylläpitämi­nen ei toteu­ta. Näitä ovat luon­nol­lis­es­ti Kela I ‑luokan tekemiset (ennal­taehkäi­sevä ja työn riskei­hin keskit­tyvä) sekä se, että Kela II-luokas­sa TTH oletet­tavasti vähen­tää sairaus­päiviä, mikä on nimeno­maan työ­nan­ta­jan edun mukaista.

    Toisaal­ta asian voisi kyl­lä ihan loogis­es­ti ja toimin­nankin kannal­ta järkevästi ajatel­la niin, että työn­tek­i­jä on kokon­aan vas­tu­us­sa omas­ta työkyvys­tään. Täl­löin kuitenkin pitää tehdä pieni muu­tos yleisi­in työe­htosopimuk­si­in ja muut­taa sairaus­päivät palkat­tomik­si. Olisi aika kestämätön­tä, että työ­nan­ta­ja jou­tu­isi mak­samaan sairaus­pois­saoloista eikä saisi vaikut­taa niiden pitu­u­teen tar­joa­mal­la työterveyshuoltoa.

    Ei tämäkään mikään huono vai­h­toe­hto olisi, joskin joitakin tuk­i­jär­jeste­lyjä pitäisi oletet­tavasti miet­tiä uudelleen, jot­tei influ­enssa veisi taloa alta. Voisi jopa olla niin, että työ­nan­ta­jien kyn­nys palkata riski­henkilöitä jonkin ver­ran madal­tu­isi, mikä olisi työl­lisyy­den kannal­ta hyvä.

  108. Lop­putule­ma kuitenkin on, että mitä koulute­tumpi ja mitä parem­mas­sa työ­markki­na-ase­mas­sa henkilö on niin sitä enem­män työ­nan­ta­jat tuke­vat ter­veitä elämän­tapo­ja , ter­vey­den­hoitoa , liikun­taa ja tar­joa­vat infoa ter­vy­den säi­lyt­tämis­es­tä etc

    Kun työ­nan­ta­ja mak­saa palve­lut eikä niitä voi vai­h­taa rahak­si niin palvelui­ta myös käytetään ja saavute­taan tuloksia.

    Esim kun köy­hät ja varakkat ryyp­päävät yhtä paljon niin varakkat säi­lyvät kuitenkin ter­veinä ‘? Tai ainakin elävät pitempään

    Vähiten koulute­tu­il­la ja pien­im­mil­lä eväil­lä varuste­tu­il­la miehiltä ne puut­tuvat ja ns heikom­man ainek­sen pitäisi selvitä ilman tukijärjestelmiä.

    Jos noil­la tuk­i­jär­jestelmil­lä ei ole merk­i­tys­tä niin mik­si työ­nan­ta­jat tuh­laa­vat rahaa niihin ?

    Hyvä esimerk­ki ovat pien­i­t­u­loiset naiset ja miehet. Vaik­ka käyt­täy­tymis­ero­ja on edelleen niin nais­ten elinikä on nous­sut vaik­ka eli­nata­vat ovat huonon­tuneet ja tasoittuneet.

    Suurin ero on työter­veyshuol­los­sa, se puut­tuu miehiltä, naiset ovat useim­miten kun­nan töis­sä ja heil­lä työter­veys on samoin kuin muutkin tukijärjestelmät

  109. Liian van­ha:Kun työ­nan­ta­ja mak­saa palve­lut eikä niitä voi vai­h­taa rahak­si niin palvelui­ta myös käytetään ja saavute­taan tuloksia.

    No höpö höpö sen­tään. Noi­ta työan­ta­jan palvelui­ta käyt­tävät käytän­nössä ne, jot­ka käyt­täi­sivät niitä muutenkin.

    Meil­lä on työ­paikalla punt­ti­sali naa­puris­sa. Työ­nan­ta­ja mak­soi kaikille halukkaille kor­tit. Ain­oat jot­ka siel­lä sit­ten lop­ul­ta kävivät, oli­vat niitä jot­ka kävivät jo muutenkin salil­la. Niin­pä vuo­den 2008 laman kohdal­la mak­sami­nen lopetet­ti­in. Punt­ti­salil­la käymiseen täl­lä ollut tul­lut mitään vaikutusta.

    Myön­netään että kyseessä on yksit­täistapaus, mut­ta min­ua vähän huvit­taa tämä ihmis­ten nol­laami­nen aloit­teet­tomik­si idiooteik­si, joi­ta yhteiskun­ta ja ympäristö ohjailee miten mielii.

    Esim kun köy­hät ja varakkat ryyp­päävät yhtä paljon niin varakkat säi­lyvät kuitenkin ter­veinä ‘? Tai ainakin elävät pitempään

    Köy­hät juo­vat ker­ral­la paljon kun taas varakkaat siemail­e­vat use­am­min mut­ta vähem­män. On selvää että yksi viin­lasi päivässä on vähem­män haitallista kuin mäyräkoira lauan­taina. Sen mäyräkoiran jäl­keen voi kun­to voi johtaa loukkaan­tu­miseen kotisohvalla.

    Jos noil­la tuk­i­jär­jestelmil­lä ei ole merk­i­tys­tä niin mik­si työ­nan­ta­jat tuh­laa­vat rahaa niihin ?

    Ne nopeut­ta­vat töi­hin palu­u­ta ja ylläpitävät työkykyä, mut­ta ei niil­lä kum­minkaan saavute­ta vuosien keskimääräistä eli­na­jan piden­nys­tä. Vuosien erot eli­na­jas­sa saadaan aikaan lähin­nä viinal­la ja tupakalla sekä ras­vaises­sa ruoal­la. Näi­hin työ­nan­ta­ja ei paljoa voi vaikuttaa.

    Kult­tuuri- ja liikun­ta­har­rastei­den tukemisel­la ei ole min­un mielestäni mitään todel­lista merk­i­tys­tä. Ne ovat ihan puh­tai­ta etu­ja ja palkan jatketta.

  110. Liian van­ha: Jos noil­la tuk­i­jär­jestelmil­lä ei ole merk­i­tys­tä niin mik­si työ­nan­ta­jat tuh­laa­vat rahaa niihin ?

    Imagosy­istä, työ­nan­ta­jat vaali­vat reilun työ­nan­ta­jan mainetta.

    Nais­ten eli­na­jan odote on kas­vanut vähem­män kuin miesten. Myös pien­i­t­u­lois­t­en elin­iän odote on kas­vanut mut­ta vähem­män kuin hyvätuloisten.

    Liian van­ha: Hyvä esimerk­ki ovat pien­i­t­u­loiset naiset ja miehet. Vaik­ka käyt­täy­tymis­ero­ja on edelleen niin nais­ten elinikä on nous­sut vaik­ka eli­nata­vat ovat huonon­tuneet ja tasoittuneet.

Vastaa käyttäjälle Jouko Ollila Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.