Pyöräilybloggausta Travemünde-Pariisi:
Lauantai, juhannus — Lyypekistä Hampuriin
Kävin hankkimassa sim-kortin iPadiin. Nopea yhteys 5 megaa, maksoi 25 €/kk. Ei paha, mutta ei toimi kuin Saksassa. Sellaista, joka toimisi koko Euroopassa, ei saa edes rahalla. Tästä lienee tulossa direktiivi, mutta vasta 2015.
Lübeckin keskusta on mittakaavaltaan viehättävä, mutta jotenkn kylmä ja kuollut. Rakennukset taitavat olla pääsin rakennettu vuoden 1945 jälkeen, vanhan mallin mukaan, mutta henki puuttuu.
Palasin hotelille, josta oli juuri lähdössä kymmenen hengen pyöräilijäjoukko. Missähän heidän fillarinsa olivat olleet?
Matkaan kohti Hampuria ja ehkä vähän sen ohi. Olin valinnut vanhaa maantietä kulkevan Krummerseen kautta. Pelkäsin toivottaman vaikeaa suunnistamista ja harkitsin paikalliskartan ostamista, mutta ei tullut huoltoasemaa vastaan. Ensin tuli risteys Hamburg oikealle ja Kummerse suoraan. Muutaman kilometrin jälkeen tuli viitta Kummerse ja Hampuri suoraan. Sen jälkeen tarvitsi seurata vain tienviittoja. Erittäin hyvä reitti.
Vaikka osa pyöräteistä on vapaaehtoisia, suurin osa on pakollisia. Osittain pyörätiet on hyvin asfaltoituja, mutta isot pätkät ja etenkin kaikki osuudet taajamissa on päällystetty joko tiilen näköisillä kivillä tai muuten vain kivettyjä. Se hidastaa matkantakoa raivostuttavasti, mikä lienee myös sen tarkoitus. Pyöräteiden ajaminen hidastaa muutenkin, kun kaikki risteykset on tehty hitaiksi.
Noin klo 16 saavuin Hampuriin. Ensin päätin jatkaa matkaa, mutta tulin toisiin ajatyksiin, ajoin keskustaan ja yritin löytää hotellia. Sellaisen löysin vasta kolmen tunnin jälkeen. Jos olisin alunperin tiennyt sen noin vaikeksi, olisin istunut puiston penkille ja varannut huoneen netistä. Hotellin saa usein netistä halvemmalla kuin tulemalla väsyneenä respaan ja kysymällä, että onhan teillä vielä huoneita.
Itse asiassa löysin netistä huoneen, joka olisi maksanut 129 euroa ja päätin hyväksyä tuon riistohinnan. Koska paikka oli ihan vieressä, päätin mennä hotelliin, mutta hinta olikin 190. Uhkasin varata sen siinä penkillä istuen netin kautta, mutta katsoin ensin viereistä matkustajakotia, josta sain huoneen 69 eurolla.
Joku aggressiivinen moottiripyöräporukka oli vallanut kaupungin. Ajoivat harrikoillaan päätietä edestakaisin. Harrikassa on tietääkseni vakiovarusteena äänenvaimemmin, mutta näissä ei ollut. Meteli oli välillä infernaalinen, mutta se taisi olla tarkoitus.
Hotellini oli siis matkustajakotitasoinen pensionaatti, mutta kelpasi minulle hyvin. Söin herkullisen aterian kiinalaisessa ravintolassa. Päivän pyöräilyn jälkeen tosin kaikki ruoka on hyvää.
Belgiassa on myös juuri niitä kivettyjä pyöräteitä, jotka ovat tosi epämiellyttäviä. Hollannissa ihanan sileitä asfalttiteitä. Suosittelen Hollantia.
Kun suomalaisen operaattorin on pakko sopia jokaisen eurooppalaisen operaattorin kanssa yhdysliikenteestä datalle, pahoin pelkään että se ei ole pelkästään edullisempi euroopan laajuinen simmi, vaan tarkottaa myös sitä, ettei edullista (~7eur/kk), rajatonta suomalaista dataa voi enää tarjota suomessa. Jos rajatonta voi tarjota enää mihinkään hintaan.
Kyllä minullakin eka ajatus oli että tämä direktiivi on hyvä juttu. Mutta sen jälkeen erehdyin pohtimaan seurauksia, enkä ollut enää yhtä iloinen.
(Ehkä se johtaa euroopan teleoperaattoreiden liittoihin ja konsolidaatioon, ja sitten voidaan, mutta taas näihin sitten liittyy omat ongelmansa..)
Rajatonta dataa ei kohta tarjoa kukaan, koska on keksitty sovellutuksia, jotka kä’yttävät dataa rajattomasti. Tullaan väkisin palaamaan käytön mukaiseen hinnoitteluun tai jos rajatonta dataa myydään, oletuksena on, että sitä käytetään useampi gigatavu päivässä.
Ilman muuta Belgiaan. Joko Flanderin kautta, Koppenberg, Oude Kwaremont, Paterberg, Muur-Kappelmuur ja muut Ronde van Vlaanderin klassiko-osuudet. Tai sitten Vallonian puolelta ja yhtä klassiset, Fleche Valloniasta tutut muurit.
Suomen tai muiden pohjoismaiden Merimieskirkot on myös hyviä majapaikkoja ja pääsee saunaan. Hampurissakin olis ollut yksi!
“… kaikki osuudet taajamissa on päällystetty joko tiilen näköisillä kivillä tai muuten vain kivettyjä. Se hidastaa matkantakoa …”
Olisiko tässä oivallinen idea parantaa Suomessakin esim. bussi- ja raitiovaunupysäkeille poistuvien jalankulkijoiden turvallisuutta liian kovaa ajavien pyöräilijöiden aiheuttamaa törmäysvaaraa ehkäisemään?
Joillakin pysäkeillä riski on melkoinen, kun kaikki pyöräilijät eivät esimerkiksi pysäkille pysähtyneen bussin sivuutusta, vaaraa ennakoiden, ajonopeuttaan hidastaen, ymmärrä/halua omaa pysäytysmatkaansa lyhentäen ennakoida ja jalankulkijalle taas näkyvyys sivulle on äärimmäisen huono.
Miksi turvallisuutta parantava (pysäytysmatkaa lyhentävä ja törmäysenergiaa sekä mahdollisia vahinkoja vähentävä) ajonopeuden laskeminen on niin vaikea asia?
Tai vastaavaasti voisi käyttää pysäkkien kohdalla jotain päällystettä jossa pitempi seisoskelu on sietämätöntä mutta nopea pyörällä ohi ajaminen ei haittaa.
Bussimatkustajilla kun tuntuu olevan joskus se käsitys että kaikki pysäkin ympäristössä oleva tila sisältyy jotenkin matkakorttin hintaan ilmaisena vetelehtimisalueena, myös se pyörätie…
Miksi Euroopan laajuinen dataliittymä johtaisi siihen, että nykyiset hinnoittelumallit häviäisivät? Onko ajatuksena, että nykyään data-roamingilla saaduilla tuloilla subventoidaan sitä kansallista palvelua? Nythän operaattorit eivät saa data-roamingista paljoakaan, koska hinnat ovat niin järjettömät, että kukaan ei käytä dataa ulkomailla kuin sähköpostien otsikoihin.
Rajatonta dataa ei tarjoa nykyisinkään yksikään operaattori, ei langallisena eikä langattomana. Käytännön ylärajat johtuvat useista eri tekijöistä ja vaihtelevat alueittain. Nopeammissa langallisissa liittymissä kaistanrajoitus iskee tyypillisesti jossain puolen-parin minuutin kohdalla, ja tavallinen pulliainen siirtää edelleen isompia datamääriä ottamalla kovalevyn kantoon. Rajoituksia voi kiertää isolla rahalla ja viime kädessä kaivinkoneella.
Langattomissa liittymissä “rajaton tiedonsiirto” on mahdollinen koska mainostettujen nopeuksien harhaanjohtavuus sallitaan. Käytännössä siis “jopa 21 Mbit/s” liittymä voi toimia kaupungissa vähän aikaa 10 Mbit/s nopeudella, mutta haja-asutusalueella 3G:n ulottumattomissa 0.2 Mbit/s on ihan tyydyttävä vauhti. Sovellukset jotka käyttävät dataa kapasiteettiin näden “rajattomasti” ei ole uusi ilmiö, vaan status quo niin pitkään kun dataa ylipäätään on langattomasti siirretty.
Operaattorit tietysti haluaisivat flat-rate ‑liittymistä eroon koska käyttäjä ei enää voi arvioida edes siirretyn datamäärän suuruusluokkia, ja tekee helposti omalta kannaltaan kohtuuttoman huonoja sopimuksia.