Hampuri — Bremen

Pyöräily­blog­gaus­ta Travemünde-Pariisi:

Hampurista Bremeniin

Ulos­meno­tien löy­tymi­nen Ham­purista vaati mon­ta pysähdys­tä reit­tiä ihmettelemään Lumi­an kart­tao­hjel­man avul­la. Välil­lä moot­tori­tien laitaa kul­ki pyörätie, välil­lä taas piti etsiä reit­ti muu­ta kaut­ta. Reit­in­val­in­tani ei voin­ut olla lähel­läkään opti­maal­ista, kos­ka aika vähän näkyi mui­ta pyöräil­i­jöitä. Olisi ehkä pitänyt ostaa pyöräi­lykart­ta. Matkalla näin hyviä baana-reit­te­jä, mut­ta ne menivät aina vikasuuntaan.

Mat­ka alkoi sujua, kun olin lop­ul­ta päässyt maantielle. Melkein joka paikas­sa oli pyörätie ja ne oli­vat melkein aina pakol­lisia. Tämä hidasti matkan­tekoa run­saasti. Autoil­i­joille on sileää asfalt­tia, mut­ta  pyöräil­i­jät pakotet­ti­in täl­läiselle hidas­tus­pin­noit­teelle. Kylien ulkop­uolel­la oli myös ihan kun­nol­lista sileää asfalt­tia, mut­ta kyliä oli paljon.

Yhytin jos­sain vai­heessa paikallisen pyöräil­y­seu­ran puheen­jo­hta­jan, joka oli liik­keel­lä maastopy­öräl­lä. Ker­toi lähtevän­sä koh­ta Ruot­si­in polke­maan teltan ja peräkär­ryn kanssa. Pohjo­is­mais­sa on niin kiva ajaa, kun asu­tus on har­vaa. Sanoin, että Kes­ki-Euroopan hyvä puoli ovat lyhyet väli­matkat. Hän pyysi maaansa (osaval­tion?) puoles­ta anteek­si, että heil­lä on type­rä sään­tö, että pyöräti­etä on käytet­tävä, jos sel­l­ainen on. Tässäkin se on aika huono ja asfaltil­la pää­sisi parem­min eteen­päin. Ovat tehneet aloit­teen lain muut­tamis­es­ta. Sanoin, että asi­at voisi­vat olla vieläkin huonom­min. Heil­lä sen­tään on tuo vapaae­htoisen pyörä­tien merk­ki. Meiltä se puut­tuu kokonaan.

Kun matkaa oli, tai piti olla, jäl­jel­lä pari tun­tia, tilasin netistä hotellin. Net­tiy­hteys oli tuskas­tut­ta­van hidas. Kaupungeis­sa se toimii eri­no­mais­es­ti, mut­ta maal­la ei tai­da olla 3G yhteyt­tä lainkaan. Olisiko jokin muu oper­taat­tori kuin O2 pystynyt parempaan?

Vähän ennen Bre­meniä tuli kova sadeku­uro. Min­ul­la ei ole sade­vaat­tei­ta lainkaan, kos­ka ajat­telin, että lämpimässä kesäsäässä niitä ei tarvitse. Tärkein­tä on, että rep­pu on suo­jat­tu eivätkä tavarat kas­tu. Tähän en ollut varautunut. Sadet­ta ja 16 astetta.

Pitelin sadet­ta 15 min­uu­tia yhdessä pyöräilevän naisen kanssa, joka neu­voi pyöräy­htey­den Bre­meni­in. Se olikin oikein hyvä ja kul­ki suo­raan. Märän puseron kanssa oli ensin todel­la kylmä, mut­ta se kuiv­ui kymme­nessä minuutissa.

 

Hotelli­ni oli Bre­menin van­has­sakaupungis­sa. Se oli oikein hienon näköi­nen alue, joka oli varat­tu lähin­nä jalankulk­i­joille, pyöräil­i­jöille ja ratikoille. Pyöräil­i­jöitä oli todel­la paljon. Mut­ta kaupun­ki oli ihan kuol­lut ja autio. Min­un oli vaikeuk­sia löytää puoli yhdek­sältä rav­in­to­laa, joka olisi myynyt vielä ruokaa! Mikähän tässä on men­nyt vikaan? Elämääkin Bre­menis­sä on pakko olla, mut­ta ilmeis­es­ti van­han kaupun­gin ulkopuolella.

26 vastausta artikkeliin “Hampuri — Bremen”

  1. Omien koke­musten val­os­sa ain­oas­tana Telekomin verkol­ta voi olet­taa minkään­laista datan­si­ir­toa tai ylipäätään luotet­tavu­ut­ta. Olen ollut O2:sen kanssa naimi­sis­sa nyt pari vuot­ta ja aina kun läh­tee keskus­tan ulkop­uolelle voi uno­htaa inter­netin kokonaan.

    Con­gstarin pre­paidil­la tun­tu­isi palvelu pelaa­van aika paljon parem­min, eikä se ole edes O2:sen verkkoa käyt­täviä oper­aat­tor­e­i­ta kalli­impi vaihtoehto.

    Vastaa

  2. Ostitko jo sen pyöräiykar­tan? Kun ne Suomes­sakin toimi­vat hienos­ti, niin luulisi myös Sak­sas­sa, jota eräs tut­ta­va kut­sui pyöräil­i­jän parati­isik­si (vuosit­tain turnee jokilaaksoissa/viinialueilla)

    Vastaa

  3. Olisi ihan kiva tietää tääl­lä päässä novi­isi­na fil­lar­isti­na, että kuin­ka suuret korkeuserot reit­il­läsi ovat. Tyyli­in 1000 m matkaa hypotenu­usaa pitkin tietyl­lä korkeuserolla.

    Vastaa

  4. Sepi:
    Omien koke­musten val­os­sa ain­oas­tana Telekomin verkol­ta voi olet­taa minkään­laista datan­si­ir­toa tai ylipäätään luotet­tavu­ut­ta. Olen ollut O2:sen kanssa naimi­sis­sa nyt pari vuot­ta ja aina kun läh­tee keskus­tan ulkop­uolelle voi uno­htaa inter­netin kokonaan.

    Komp­paan tätä täysin sil­lä lisäyk­sel­lä että kaupungis­sakin yhteys O2:lla on aivan mitä sat­tuu. Vaimol­lani on ollut Telekomin yhteys ja on kuulem­ma ollut paljon parempi.

    Jos monien asioiden maris­taankin ole­van Suomes­sa huonos­ti, niin kyl­lä tasais­es­ti toimi­vaan verkkoy­htey­teen tot­tunut Suo­mi-poi­ka oli Sak­saan muut­taes­saan ihmeis­sään että aikakoneel­lako tänne lennettiin.

    Vastaa

  5. Jul­maa real­is­mia mukavaan matkaasi:Bremenin van­hakaupun­ki “Schnoor” on raken­net­tu v. 1959- . Hieno on, mut­ta kopio liit­toutunei­den ‘plat­t’pom­mit­ta­man sijaan. Muu­toin, eikö olisi hienoa jos Suomen kepu­laisen väljyy­den fil­lar­is­tille voisi yhdis­tää kun­non hip­ster­i­fil­lar­istin palvelui­hin. Mut­ta miten? Joudutko osta­maan HDn?

    Vastaa

    1. Kyl­lä. Van­hat kaupun­git eivät ole Sak­sas­sa mitkään van­ho­ja. Vaik­ka van­ho­ja piirus­tuk­sia on jäljitel­ty, hen­ki on kadon­nut. Näistä on vaikea sanoa viihty­isik­si niin kuin vaikka­pa Ital­ias­sa. Sota on hirveä asia.

      Vastaa

  7. Fahrad-fer­n­weg kar­tat paperisi­na ja netistä ovat hyviä ja melkein­pä vält­tämät­tömiä tosi­aankin, muuten kyl­lä eksyy sak­san suurkaupungien lop­ut­tomi­in esikaupun­ki-moot­tori­tievi­idakkoi­hin. Ja minä vält­telisin suurkaupun­ki- keskus­to­ja ja yöpy­isin mielu­um­min pikkukylien Gasthau­seis­sa tai Zim­mer frei tyyli­in, niitä löy­tyy hel­posti ja jotakin ruokaakin aina löytyy.

    Vastaa

  8. Nimeno­maan tämä itseä häir­it­see eniten pyöräilyssä. Siis se, että reitin löytämi­nen on vaikee­ta. Vaik­ka hyvä pyörätie olisikin.

    Jos minä oisin dik­taat­tori (ja toiv­ot­tavasti en koskaan ole), käskisin kaver­it ekana lait­ta­maan viitat kun­toon, se ei voi olla kovin kallista. Vas­ta sit­ten vaatisin asfalttia. 

    (Tämän voi myös nähdä myös vinkkinä niille, jot­ka ovat lähempänä val­lan sisäpiirejä.)

    Toki reitin löytämi­nen ei ole ongel­ma jos samaa reit­tiä menee jatkuvasti.

    Vastaa

  9. Bre­menis­sä vierail­lessa elämä tun­tuu löy­tyvän joen­var­res­sa sijait­se­val­ta “Sclacht­en” bier­garten-/teras­sialueelta.

    Vastaa

  10. Sak­sas­sa on paljon aluei­ta, jois­sa ei toi­mi minkään­lainen kän­nykkä. Tekni­nen edis­tys ei ole sitä luokkaa, mitä Suomes­sakin usein kuvitel­laan. Telekomista ja t‑onlinesta on parhaat kokemukset.

    Vastaa

  11. Hienoa Ode! Seu­raan retke­si eten­e­mistä täältä Pari­i­sista. Joskus minäkin kerään rohkeut­ta ja läh­den matkaan Trekil­läni. Ter­veisiä entiselle työkaverilleni!

    Vastaa

  12. Kysyit/ihmettelit: Mikähän tässä on men­nyt vikaan? Elämääkin Bre­menis­sä on pakko olla…

    Koko Euroop­pa eläköi­tyy, joten väk­i­ti­heys las­kee. Varakkail­la alueil­la kehi­tys lie­nee vielä rajumpaa kuin robusteim­mil­la alueil­la. Nuoriso­työt­tömyyshän on 20%:n luokkaa jos muis­tan oikein. Niitä, jot­ka kulut­taisi­vat iltamyöhän palvelu­ja on liian vähän.

    Vastaa

  13. Reitin löytämi­nen on tosi­aan haas­teel­lista. Sak­sas­sa ja Suomes­sa ikävä kyl­lä pyöräil­i­jä löytää per­ille parem­min kom­passin kuin tien­vi­it­to­jen avul­la (pois­lukien autotei­den viitat, niil­lä vaan on paha tapa johtaa moottoriteille)

    Kom­passin ja tien­vi­it­to­jen (mukaan luet­tuna autoille tarkoitet­tu­jen) sekä turisti/bussireittikarttojen avul­la löytää per­ille, mut­ta harvem­min kovin tehokkaasti.

    Vastaa

  14. Pert­ti Rönkkö:
    Sak­sas­sa on paljon aluei­ta, jois­sa ei toi­mi minkään­lainen kän­nykkä. Tekni­nen edis­tys ei ole sitä luokkaa, mitä Suomes­sakin usein kuvitel­laan. Telekomista ja t‑onlinesta on parhaat kokemukset.

    Toinen asia on sit­ten se, onko lan­gat­to­muus itseis­ar­vo jos on toimi­va ja edulli­nen lankaverkko. Etu­ina mm. puhe­linko­jeen kestävyys. Ei tarvitse uusia 2–3 vuo­den välein.

    Vastaa

    1. Kyl­lä län­gat­tomaan verkkoon saa yhdis­te­tyk­si ihan saman­laisen puhe­li­men kuin lankaverkkoonkin, jos halu­aa, että puhe­lin on kiin­teästi eteisen piiron­gin pääl­lä. Toimii myös myrskyn jälkeen.Lankaverkon ylläpitämisessä ei ole mitään järkeä haja-asutusalueilla.

      Vastaa

  15. Pyöräi­ly GPS lait­tei­ta ja niihin reit­tikart­to­ja on ole­mas­sa, joil­la hom­ma sujuu kuten autol­lakin jos suun­nis­tu­songel­man halu­aa teknis­es­ti ja tehokkaasti ratkaista. Toinen ratkaisumalli voisi olla että eksy­ilee ihan tarkoituk­sel­la, kyse­lee ja pääsee paikallis­ten ihmis­ten kanssa tekemisi­in ja ren­toilee ja relaa.….Miten kukakin halu­aa matkaansa tehdä.

    Vastaa

  16. Pyöräi­lykart­ta on jo webis­sä. Avoimen datan har­ras­ta­jat on tehneet myös kart­taa (openstreetmap.org), jos­ta on myös polkupyöräi­lykart­ta-kart­tatyyli, tässä suo­raan Bre­menin tienoilla:

    http://opencyclemap.org/?zoom=9&lat=53.38&lon=8.34&layers=B000

    Sak­salaiset on erit­täin akti­ivisia muokkaa­maan tuo­ta parem­mak­si. Kart­ta korostaa kansal­liset ja alueel­liset pyörä­matkail­ure­itit, ja ihan vaan pyörätiet.

    Vastaa

  17. Bre­menis­sä taitaa olla sama ilmiö kuin mon­es­sa muus­sakin sak­salaises­sa kaupungis­sa; iltaelämä keskit­tyy muualle kuin kau­pal­liseen keskus­taan. Muis­taak­seni iltaelämän iso keskus on Sten­torin kaupungi­nosas­sa Am Dobben ja vor dem Stein­tor — katu­jen vaiheilla.

    Vastaa

  18. Osmo Soin­in­vaara: Lankaverkon ylläpitämisessä ei ole mitään järkeä haja-asutusalueilla.

    On rajoitet­tua järkeä datasi­ir­toy­hteyk­sien takia. Kulut­ta­jakäyt­töön tarkoite­tut radi­oti­etä käyt­tävät datasi­ir­to­lait­teet ovat rauta­lan­ka- ja kuitutekni­ikkaan ver­rat­tuna aikalail­la roskaa, vaa­ti­vat anten­nien suun­taamista ja puiden karsin­taa, edel­lyt­tävät boot­tailua turhan usein eikä kaista silti tah­do riit­tää edes tv-lähetys­ten streamaukseen. 

    Kuidun vetämi­nen on opti­maal­ista puuhaa kylä­toimikun­nille ja vas­taav­ille talkooporukoille, ja samal­la on mah­dol­lista saa­da parem­pi neu­vot­telu­ase­ma tele­op­er­aat­to­ria vas­taan ja kun­nol­liset datay­htey­det olo­suhteisi­in näh­den edullis­es­ti. Samal­la voi hyö­dyn­tää van­ho­ja puhe­lin­lanko­ja yksit­täisille asun­tokun­nille jos kuidun vetämi­nen käy liian kalliiksi.

    Vastaa

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä län­gat­tomaan verkkoon saa yhdis­te­tyk­si ihan saman­laisen puhe­li­men kuin lankaverkkoonkin, jos halu­aa, että puhe­lin on kiin­teästi eteisen piiron­gin pääl­lä. Toimii myös myrskyn jälkeen.Lankaverkon ylläpitämisessä ei ole mitään järkeä haja-asutusalueilla.

    Saa var­masti, mut­ta mitä sil­lä on sen kanssa tekemistä, että sak­salaiset fik­suna kansana käyt­tävät ole­mas­sa ole­via yhteyk­siä eivätkä raken­na turhaan mobi­il­i­mas­to­ja pilaa­maan maisemia? Sama muuten kos­kee USA:ta. Lankaverkot ovat edelleen kovas­sa käytössä eikä niitä turhaan pureta.

    Tähän nyt ver­tau­tuu tietenkin myös se, että mik­si jotkut lähtevät liikeelle paperikar­tan kanssa kun saatavil­la on hyviä nav­igoin­ti­lait­tei­ta, jot­ka monipuolis­es­ti ilmoit­ta­vat matkan päähän kestävän ajan ja aje­tut kilo­metrit ym. Bonuk­se­na aje­tun reitin saa vielä laitet­tua kar­talle sopi­val­la sof­t­al­la. Tietysti paper­i­nen kart­ta voi olla var­muudek­si mukana ja samoin muu­ta­ma seteli mak­suko­rt­tien lisäksi.

    Vastaa

    1. Saa var­masti, mut­ta mitä sil­lä on sen kanssa tekemistä, että sak­salaiset fik­suna kansana käyt­tävät ole­mas­sa ole­via yhteyk­siä eivätkä raken­na turhaan mobi­il­i­mas­to­ja pilaa­maan maisemia? Sama muuten kos­kee USA:ta. Lankaverkot ovat edelleen kovas­sa käytössä eikä niitä turhaan pureta. 

      Kyse on etäisyyk­sistä. Jos kilo­me­trien piuhan päässä pn yksi puhe­lin, se kan­nat­taa kor­va­ta lan­gat­toma­l­la lit­tymäl­lä. Siitä saa ihan saman­laisen kuin lankali­it­tymästä, jos eri­ty­ses­ti halu­aa vält­tää kaikkia lan­gat­toman liit­tymän etu­ja. Helsingis­säkin kan­nat­taa kupariverkko säi­lyt­tää, erityisesti8, kos­ka myrskyssä puut eivät kaadu sen päälle.

      Vastaa

  20. Eikö pyöräi­lykart­to­ja voisi tehdä lay­erik­si jonkin ole­mas­saol­e­van ja kän­nykässä toimi­van kart­tasovel­luk­sen päälle, siis Gool­gle Mapsin tai vaik­ka ViewRangerin?

    Vastaa

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä. Van­hat kaupun­git eivät ole Sak­sas­sa mitkään van­ho­ja. Vaik­ka van­ho­ja piirus­tuk­sia on jäljitel­ty, hen­ki on kadon­nut. Näistä on vaikea sanoa viihty­isik­si niin kuin vaikka­pa Ital­ias­sa. Sota on hirveä asia. 

    Ei ne amerikkalaiset ihan koko Sak­saa saa­neet pom­mitet­tua. Paljon van­haa on jäl­jel­lä, vaik­ka Dres­denin kaltaisia “onnis­tu­misi­akin” oli. Kun kat­soo Sak­san tuotan­tokäyriä sodan aikana, niin eivät nuo kovin onis­tunei­ta pom­mi­tuk­sia olleet.

    Dres­den on muuten Helsin­gin kokoinen kaupun­ki, johon kohdis­tet­ti­in suurin piirtein sama pom­mi­tusvoima, mitä Venäjä kohdisti Helsinki­in jatkoso­das­sa! Ilma­puo­lus­tus kan­nat­taa pitää nykyäänkin kun­nos­sa, niin on seu­raa­van sodan jäl­keen vähem­män rakennettavaa. 😉

    Vastaa

    1. Mik­si ilma­puo­lus­tus sauo­jeli Suomen taa­jamia? Neu­vos­tokoneet oli­si­vat tehneet ilmaisek­si sen taa­jamien purun, minkä Lions-klu­bi mafia teki myöhyem­min ja maksusta.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.