Terveyskeskukset tarjoamaan työterveyshuoltoa

EU:n elämän­hankaloit­tamisvi­ra­nomaiset vaa­ti­vat Suomeakin yhtiöit­tämään kaik­ki kun­nal­liset toimin­not, jot­ka toimi­vat markki­noil­la. Tämä ei tarkoi­ta vain satamia ja ener­gialaitok­sia, vaan se voi tarkoit­taa myös kun­nan ter­veyskeskuk­ses­saan antamia työter­veyspalvelui­ta vapaae­htoisen työter­veyshuol­lon osalta. Tämä on kyl­lä aika type­r­ää. Ongel­mana on, että monis­sa EU-mais­sa ei ole julk­ista ter­vey­den­hoitoa lainkaan, vaan on pakolli­nen sairaus­vaku­u­tus ja yksi­tyiset palve­lut. Tulee hyvin kalli­ik­si, mut­ta jono­ja ei toisaal­ta ole. Mei­dän kannal­tamme ongel­ma on, että EU:ssa ei ymmär­retä verora­hoit­teista terveydenhuoltoa.

Pie­nille kun­nille tuo yhtiöit­tämis­vaa­timus on jok­seenkin type­rä, kos­ka ter­veyskeskus­ta ei toisaal­ta voi yhtiöit­tää, jol­loin kah­ta työrter­veysasi­akas­ta varten on perustet­ta­va oma organisaatio.

Iso­jen kun­tien osalta yhtiöit­tämi­nen voisi helpot­taa työter­veyspalvelu­jen myymistä. Yri­tyk­set osta­vat työter­veyshuoltona sairaan­hoitopalvelu­ja vapaae­htois­es­ti, kos­ka eivät halua työn­tek­i­jöi­den käyt­tävän tun­tikau­pal­la työaikaa ter­veyskeskus­vas­taan­otoil­la. Ter­veyskeskuk­si­in näitä poti­lai­ta ei voi ohja­ta, kos­ka olisi epä­tasa-arvoista, että mak­sa­vat poti­laat menevät jonon ohi. Tasa-arvoista taas on, että viereen peruste­taan lääkäri­ase­ma ja he menevät sinne.

Entä jos yhtiöitet­täisi­in työter­veyshuolto niin, että osa ter­veyskeskus­lääkäreistä työsken­telisi osapäiväis­es­ti tämän yri­tyk­sen palveluk­ses­sa? Yhtiöl­lä olisi oma ajan­va­raus. Jos esimerkik­si Helsin­ki palkkaisi kymme­nen ter­veyskeskus­lääkäriä lisää ja 30 ter­veyskeskus­lääkäriä olisi kol­ma­sosan työa­jas­taan työter­veyshuol­lon puolel­la, saataisi­in tilankäytössä syn­er­giae­tu­ja ja ter­veyskeskus­lääkärien työnku­va monipuolistuisi. 

132 vastausta artikkeliin “Terveyskeskukset tarjoamaan työterveyshuoltoa”

  1. Paras olisi uud­is­taa koko sys­tee­mi niin, että ter­veyskeskuk­sista han­kki­udut­taisi­in kokon­aan eroon.
    http://www.potilaanlaakarilehti.fi/laakarin-aani/terveyskeskuksen-sietamaton-jonotilanne/

    Näin Hol­lan­nis­sa asu­vana tun­tuu täysin käsit­tämät­tömältä miten vaikea Suomes­sa on saa­da peruster­vey­den­huoltoa. Tääl­lä lääkäri­in pääsee aina samana päivänä ja reseptin uusimiset yms. pienet kon­sul­toin­nit onnis­tu­vat kätevästi sähköpostilla.

    En oikein kek­si tuolle linkissä maini­t­ulle seu­ran­tatutkimuk­sen torp­paamiselle ja salaamiselle muu­ta seli­tys­tä kuin alueel­lis­tamis­poli­ti­ikan. Sille­hän tuon­tyyp­pinen kysyn­nän ja tar­jon­nan kohtaami­nen on pahin­ta mah­dol­lista myrkkyä.

    Vihreät voisi­vat mun mielestä ottaa tämän asi­aan vetääk­seen ja elvyt­tää keskustelun tuon tutkimuk­sen aiheesta.

  2. Lähtöko­htana on, että koke­muk­seni mukaan kun­nalli­nen ter­vey­den­hoito toimii useim­miten ontuen ja yksi­tyi­nen työter­veyshuolto taas toimii eri­no­mais­es­ti: ajan­va­raus suo­raan netistä, lääkärille pääsee nopeasti, veriko­keet ja kuvauk­set samantien jne. 

    Jos jom­pikumpi pitäisi lakkau­taa tai uud­is­taa täysin niin sekö joka toimii eri­no­mais­es­ti vai se joka toimii kehnosti?

    Tässä ei pitäisi puo­lus­taa van­hen­tunei­ta rakenteita.

    Jospa joskus päästäisi­in pohjo­is­maiseen käytän­töön terveyspalveluissa?

  3. Muuten hyvä, mut­ta mik­si osa-aikaisuus?
    Jos 30 lääkäriä työsken­telee 1/3 ajas­ta työter­veyshuol­los­sa, se on 10 lääkäriä.
    Selv­in­tä olisi, jos nuo 10 lääkäriä oli­si­vat kokoaikaises­ti työter­veyshuol­los­sa = hallinnol­lis­es­ti yksinker­tainen ratkaisu. 🙂

  4. Entä jos siitä tehdään osu­uskun­ta ja kaik­ki saa­vat yhtä­su­uren min­i­maalisen osu­us­pääo­man? Jos­sain mielessä iso osa suo­ma­laista julk­ishallintoa on jo osto-osu­uskun­nan muodossa.

    Kil­pailu­vi­ra­nomaisil­la voisi olla san­ot­tavaa, jos uusil­ta yhtiöiltä ei per­itä täysiä kus­tan­nuk­sia tiloista ym., mut­ta eihän sen yri­tyk­sen tarvit­sekaan tuot­taa voit­toa. Aika help­poa rahaa tuo nykyi­nen työter­veyshuolto taitaa olla, kun hoito­toimen­piteet sen osalta min­imis­sä. Olikos Tam­pereel­la jokin yri­tys­ten perus­ta­ma osu­uskun­ta, johon oli help­po liit­tyä — tietääkö joku? Ymmärtääk­seni kyseinen jär­jeste­ly on todel­la edulli­nen Hgin hin­tata­soon verrattuna.

  5. Kum­mallista valit­tamista. Mik­si ihmeessä poli­itikko­jen ja virkami­esten pitäisi saa­da leikkiä yri­tys­toim­intaa eri pelisään­nöil­lä kuin yksi­ty­is­ten yritysten?

    Jotenkin kum­mallista, että toisel­la kädel­lä ollaan tehtaile­mas­sa jatku­vasti tuhan­sia sivu­ja uut­ta sääte­lyä ja toisel­la kädel­lä halut­taisi­in puuhastel­la muka-yri­tyk­sis­sä ilman mitään sääte­lyä. Pankkisääte­lyäkin kiris­tet­ti­in niin, ettei yksikään yri­tys tai­da enää saa­da pankki­lainaa (ainakaan kestävil­lä ehdoil­la). Samal­la kuitenkin jonkun Kun­tara­hoituk­sen kohdal­la nousi heti itku, etteivät mitkään sään­nöt voi sitä koskea, kun sil­lä on “yhteiskun­nalli­nen tehtävä”. Just.

  6. Niin ja kyse on tyoter­veyshuol­losta jon­ka mak­samiseen yhteiskun­ta osal­lis­tuu myös KELA:n kautta.

    Lak­isääteinen ei liene ongel­ma, mut­ta muu.

  7. Maanvil­jeli­jät ovat luovut­ta­neet EU-sään­nösten jär­jel­lisyy­den pohtimisen aiko­ja sit­ten. Sään­nösten valvo­jat luke­vat sään­töjä, turha pul­likoi­da tai valit­taa. Ei ole ensim­mäi­nen eikä viimeinen ker­ta kun huo­mataan etteivät sään­nök­set taivu meikäläisi­in olosuhteisiin.Tiettyjä olo­suhtei­ta ei esi­in­ny muis­sa mais­sa, eikä hyviä direk­ti­ive­jä kan­na­ta vesit­tää pienen maan takia.

    Poli­it­tisen päätök­sen mukaan pohjoiset sääolo­suh­teet eivät ole meille pysyvä hait­ta vaan tilapäi­nen piirre johon sopeudumme jatkos­sa. Suomen ter­vey­de­huolto­jär­jestelmän sopeut­ta­mi­nen EU-yhteen­sopi­vak­si on sen­tään helpompaa.

  8. Sin­ul­la var­maankin on hel­posti saatavil­la hyvin tietoa noista muiden EU-maid­en jär­jestelmistä — olisiko mah­dol­lista saa­da lyhyt valmi­ik­si purek­sit­tu ver­tailu kus­tan­nuk­sista (ja palve­lu­ta­sos­ta) eri mais­sa (ellei sel­l­ainen jo joskus ole tääl­lä sit­ten ollut). 

    Itsel­lä on ollut se käsi­tys että esim Ran­skan jär­jestelmä on ainakin asi­akkaiden mielestä toimi­va ja hyvin palvel­e­va, mut­ta mikä sen todel­li­nen taak­ka yhteiskun­nalle sit­ten oikeasti on?

  9. Mat­ti-Kale­vi:
    Jos jom­pikumpi pitäisi lakkau­taa tai uud­is­taa täysin niin sekö joka toimii eri­no­mais­es­ti vai se joka toimii kehnosti? 

    Per­in­teiseen vasem­mis­to­laiseen tyyli­in pitää tietysti lakkaut­taa se eri­no­mais­es­ti toimi­va, kos­ka “sosi­aa­li­nen oikeu­den­mukaisu­us” ehdot­tomasti vaatii sitä.

  10. Yksi­tyisen terveydenhuollon/sairaanhoidon toimivu­ud­es­ta on vaikea sanoa kokon­aisuute­na juu­ta tai jaa­ta, kun se ei hoi­da vaikeampia tapauk­sia käytän­nössä lainkaan. Etenkin työter­veys hoitaa pelkästään läh­es ter­vei­den ihmis­ten pieniä huo­lia ja murheita.

  11. Hyvin kum­malli­sista syistä ihan nor­maali järkevä kehit­tämi­nen ei kun­nal­lisel­la puolel­la mil­lään onnis­tu — samo­ja asioi­ta, joi­ta työter­vey­dessä ja yksi­ty­i­sis­sä palveluis­sa pide­tään fik­suina ja tyoimiv­ina käytäntöinä.

    Käytön­nön kysymys: Min­ul­la olisi valit­ta­vana pieni leikkaus, jon­ka yksi­tyisel­lä puolel­la saisin alle kuukaudessa ja mak­saa min­ulle n 7 000 euroa tai jono­tan julkisel­la puolel­la kolmisen vuot­ta, olen hie­man sairaslo­ma­l­la siinä välis­sä ja kulut min­ulle ovat luokkaa 700 euroa.

    Teo­ria A: Ilman muu­ta julkisel­la puolel­la, kos­ka muuten julkiset palve­lut köy­htyvät ja sinne jää vain sairai­ta (!) työt­tömiä ja eläkeläisiä. Val­in­ta ylläpitää julk­isten palvelu­iden tasoa, jol­loin veron­mak­sa­ja kiittää.

    Teo­ria B: Yksi­tyisen puolen palvelu paran­taa elämän laat­ua ja samal­la vähen­tää kulu­ja ja jono­ja julkisel­la puolel­la, veron­mak­sa­ja kiittää.

    Kumpi on oikea val­in­ta ja mil­lä perusteella?

  12. Jos EU:n ehdo­tus on yksiselit­teisen huono, sitä ei kan­na­ta toteut­taa. Suo­mi val­itkoon itse, mitkä palve­lut se halu­aa tuot­taa verora­hoil­la, ja mitkä vapaam­man kil­pailu­tuk­sen kaut­ta. Val­tion ja kun­tien omil­la ehdoil­laan tuot­ta­mat palve­lut eivät ole mikään EU:n vapai­ta markki­noi­ta häir­it­sevä tek­i­jä. Ja jos häir­iötä ei syn­ny, EU:n ei tarvitse edes mure­htia asiaa.

  13. Ilari Scheinin: En oikein kek­si tuolle linkissä maini­t­ulle seu­ran­tatutkimuk­sen torp­paamiselle ja salaamiselle muu­ta seli­tys­tä kuin alueel­lis­tamis­poli­ti­ikan. Sille­hän tuon­tyyp­pinen kysyn­nän ja tar­jon­nan kohtaami­nen on pahin­ta mah­dol­lista myrkkyä.

    Miten päädy­it siihen, että syypäänä oli alueellistamispolitiikka? 

    Minus­ta tulosten torp­paamis­es­ta kan­nat­taa enem­mänkin epäil­lä vasem­mis­to­laisia poli­itikko­ja ja virkamiehiä. Olisi­han lääkäri ammat­in­har­joit­ta­jana ollut itsenäi­nen, mah­dol­lis­es­ti rikas­tu­va yrit­täjä, ei poli­it­tises­sa kon­trol­lis­sa ollut vaikkakin rikas­tu­va virkamies.

    Ymmärtääk­seni ammat­in­har­joit­ta­ja per­helääkäri-jär­jestelmä on toimin­ut kaikissa mais­sa ensil­in­jan tevey­den­hoi­dos­sa hyvin ja se on voitu onnis­tuneesti linkit­tää vaa­ti­vam­paan ter­vey­den­hoitoon, joka on EU:ssa mon­esti julk­ista. Kus­tan­nuk­sista en tiedä.

    Suomes­sakin jär­jeste­ly toi­mi edelleen ham­mashoi­dos­sa. Julkisen puolen palve­lut ovat olleet niin surkeita.

    Mon­imutkaisil­la suuril­la koneil­la, esimerkik­si nopeil­la paperikoneil­la oli ainakin takavu­osi­na oma sielunelämän­sä. Sen takia niitä huol­si­vat ja kor­ja­si­vat niille nime­tyt huoltoti­im­it, eivät sat­tumal­ta vapaana olleet miehet. 

    Ihmi­nenkin on aika monimutkainen.

  14. Moni kun­ta itse käyt­tää ulkop­uolisia, yksi­ty­isiä työterveyspalveluja.

    p.s. EU:n elämän­hankaloit­tamisvi­ra­nomaiset näkevät asi­at kesäkanan tarkku­udel­la. Jos sel­l­aisen kesäk­si ottaa, satel­li­it­ti­valvon­ta jäljit­tää sen. Kanas­ta pitää tehdä ilmoituk­set EU:lle ja kanan omis­ta­jan pitää liittyä
    Maa- ja met­sä­talous­tuot­ta­jain Keskusliittoon.

  15. Kir­joitin saman asian jo toisalle pari­in kertaan.

    - Työter­veyslääkäri on työ­nan­ta­jan palkkaa­ma, joten sen laulu­ja laulat…
    — Työter­veyslääkärin rajat on asetet­tu palvelu­sopimuk­ses­sa. Työter­veyslääkäri ei saa toimia eet­tis­es­ti vapaasti, vaan hän voi esim. määrätä työstres­sistä kär­sivälle työn­tek­i­jälle pari ter­api­akeskustelua. Sen jäl­keen pitää hoitaa hom­ma koti­in resepteil­lä. Kus­tan­nuk­sia ei saa syn­tyä liikaa. Palaute­jär­jestelmä, jos­sa työ­paikan ongelmi­in voitaisi­in puut­tua laa­haa noin vuo­den jälk­i­ju­nas­sa. Usein työter­veyslääkäri on mon­een ker­taan vai­h­tunut vuo­den aikana, joten kukaan ei oikeasti väl­itä työn­tek­i­jöistä — kukaan ei voi saa­da käsi­tys­tä työ­paikan ongelmista, jot­ka ovat usein työilmapi­iri­in liittyviä.
    — Nyt kyl­lä uno­hdin muut pointit.. haha. No yksi point­ti vielä:
    — Työter­vey­den­huolto on poli­it­ti­nen val­in­ta. Ei työter­vey­den­huoltoa tarvit­taisi, jos ter­vey­den­huolto olisi hoidet­tu julkise­na palvelu­na riit­tävän hyvin.
    SIIS: työter­vey­den­huolto on ok asia jos halu­taan vähen­tää työperäisiä sairauk­sia yms. Mut­ta nythän työter­vey­den­huolto on sel­l­ainen kvar­taal­i­talouden suure, jon­ka keskiössä ei ole työn­tek­i­jän jak­sami­nen ja kokon­aisu­u­den hallinta. Oh — en jak­sa muo­toil­la sanomaani järkeväm­min. Toiv­ot­tavasti joku tajuaa, mitä tarkoitan.

  16. Mei­dän kannal­tamme ongel­ma on, että EU:ssa ei ymmär­retä verora­hoit­teista terveydenhuoltoa.

    En ymmär­rä minäkään. Ter­veyskeskuk­set tulisi lakkaut­taa ja siir­tyä vapaaseen jär­jestelmään kuten Ilari Scheinin linkitti.

  17. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:
    Itsel­lä on ollut se käsi­tys että esim Ran­skan jär­jestelmä on ainakin asi­akkaiden mielestä toimi­va ja hyvin palvel­e­va, mut­ta mikä sen todel­li­nen taak­ka yhteiskun­nalle sit­ten oikeasti on? 

    Kan­sain­väli­sis­sä ver­tailuis­sa tren­di on ollut se, että ei löy­dy maa­ta, jos­sa olisi Suomea parem­mat objek­ti­ivis­es­ti mitat­ta­vat hoidon tulok­set pienem­mäl­lä BKT-osu­udel­la. Myös sil­loin, kun julki­nen ja yksi­tyi­nen las­ke­taan yhteen.

    Suo­mi saa ver­tailuis­sa tyyp­il­lis­es­ti heikko­ja pis­teitä asi­akkaiden koke­mas­ta palvelun tasos­ta, vaik­ka hoidon tulok­set ovat kan­sain­välisessä ver­tailus­sa erit­täin hyviä. (Jos löy­tyy ver­tailu­ja, joiden mukaan jos­sain on parem­pi hoito­tu­los halvem­mal­la, niin kan­nat­taa ker­toa. Sitä me halu­amme!) Poti­laat pitävät Ran­skan jär­jestelmästä, mut­ta se on erit­täin kallis.

    Peri­aat­teessa tilanne on meil­lä näin ajatel­tuna hyvä — ei kai julk­isil­la rahoil­la pidä mak­saa mukavu­ut­ta, vaan hyvää hoitoa. Tilanteen han­kalu­us syn­tyy kuitenkin peruster­vey­den­huol­lon rapau­tu­mis­es­ta. Jos sille ei tehdä jotain, jär­jestelmä muut­tuu samaan aikaan huonok­si ja kalliiksi.

    Yleen­sä euroop­palaises­sa ympäristössä peruster­vey­den­huolto on paljolti per­helääkäri­tyyp­pistä, ja lääkärit ovat sil­loin ammat­in­har­joit­ta­jia. Tämä paran­taa poti­las-lääkärisuhtei­den pysyvyyt­tä ja mah­dol­lis­taa lääkärille huo­mat­tavasti enem­män tilaisuuk­sia kat­soa poti­laan tilan­net­ta kokonaisvaltaisesti.

    Toinen pom­mi mei­dän jär­jestelmässämme liit­tyy osaop­ti­moin­ti­in, kun jokainen taho tui­jot­taa omaa lom­pakkoaan. Se tulee varsin väistämät­tä johta­maan väärien asioiden tekemiseen väärässä paikassa.

    Eli samal­la, kun Arka­di­an­mäel­lä ote­taan mat­sia sote-sekoilus­ta, jär­jestelmä rapau­tuu vauhdil­la. Nyt tarvit­taisi­in joku, joka uskaltaa tehdä vähän isom­paa uudistusta.

  18. Ilari Scheinin:
    ‘snip’
    Näin Hol­lan­nis­sa asu­vana tun­tuu täysin käsit­tämät­tömältä miten vaikea Suomes­sa on saa­da peruster­vey­den­huoltoa. Tääl­lä lääkäri­in pääsee aina samana päivänä ja reseptin uusimiset yms. pienet kon­sul­toin­nit onnis­tu­vat kätevästi sähköpostilla.
    ‘snip’

    Myös Suomes­sa pääsee lääkäri­in samana päivänä — tosin ei terveyskeskuksessa.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Ajatuk­se­na olisi keven­tää ter­veyskeskus­lääkärien työtaakkaa.

    Siis miten?
    Aja­tus on toki hyvä ja kan­natet­ta­va, mut­ta aja­tus ei riitä, tarvi­taan tekoja.

    1. Siis miten?
      Aja­tus on toki hyvä ja kan­natet­ta­va, mut­ta aja­tus ei riitä, tarvi­taan tekoja.

      Aja­tus oli, että kak­si kol­mannes­ta työstä olisi ter­veyskeskuk­slääkärin työtä ja yksi kol­mannes työter­vyt­tä. Työter­veyslääkärin poti­laat ovat keskimäärin helpom­pia, sanovat lääkärit.

  20. Tapio:
    ‘snip’
    Suomes­sakin jär­jeste­ly toi­mi edelleen ham­mashoi­dos­sa. Julkisen puolen palve­lut ovat olleet niin surkeita.
    ‘snip’

    Julkises­ta ham­mashoi­dos­ta min­ul­la on kokemusta.
    Ham­mas lohke­si, soitin seu­raa­vana aamu­na ter­veyskeskuk­seen ja ham­maslääkäri­ai­ka järjestyi iltapäiväksi.

    Särky­ta­pauk­ses­sa soitin iltapäiväl­lä ter­veyskeskuk­seen ja ham­maslääkäri­ai­ka järjestyi seu­raavak­si päiväk­si klo 12 (kysyt­ti­in, pär­jäänkö siihen saak­ka, pär­jäsin särkylääkkeil­lä, en tiedä olisinko päässyt nopeam­min, jos en olisi pärjännyt).

    Enpä sanoisi palvelua surkeaksi.
    No, ham­paiden tarkas­tuk­seen sain ajan vas­ta parin kuukau­den päähän, mut­ta eipä se kiireelli­nen ollutkaan.

    Myön­nän, että palvelu­jen taso on eri kun­nis­sa eri­lainen, suuris­sa huonom­pi (ja suun­taus on kohti suurem­pia kuntia).

  21. Kyl­lä se lähtöko­htainen type­r­yys kuitenkin taitaa majail­la tääl­lä ihan koti­maas­sa, ja siinä tavass­sa, jol­la perus­ta­son palvelu­iden julki­nen rahoi­tus kanavoituu eri taval­la peruster­vey­den­huol­lon palveluis­sa ja työter­veyshuol­los­sa. Pitkälti tämän ansios­ta Suo­mi onkin ansain­nut paikan top 3 ‑listal­la OECD-maid­en kil­pailus­sa epä­tasa-arvoisim­mas­ta ter­vey­den­huolto­jär­jestelmästä jo pari­inkin otteeseen. Sitä val­u­vikaa ei valitet­tavasti tuol­la pienel­lä organ­isaa­tiokikkkailul­la kor­ja­ta. Perus­teel­lisem­mal­la reformil­la kyl­lä, mut­ta onhan tuo vaikeak­si näyt­tänyt osoittautuvan…

    Toinen huomio näin ter­veyskeskustyötä tekevältä. En ole kyl­lä itse, enkä kyl­lä kuul­lut kenenkään kol­le­gankaan, koskaan kaivan­nut vai­htelua jo varsin monipuoliseen ter­veyskeskustyöhön sil­lä taval­la, että siihen lisät­täisi­in työter­veyshuoltoa (jos siis puhutaan nimeno­maan työter­veyshuol­losta, johon liit­tyy run­saasti työ­tur­val­lisu­ut­ta ja työkyvyn ylläpi­toa, kuntou­tus­ta, työkyky­isyy­den arvioin­tia, eläke­lausun­to­ja, kuntou­tus­lausun­to­ja, työkyky­isyys­lausun­to­ja…). Sen sijaan se mitä kaipail­laan on toimivia tieto­jär­jestelmiä, vähem­män höpön-pöpön lausun­to­ja (siis niitä juurikin hyvin turhia, joil­la tode­taan tarvet­ta jääkaapille tai housu­vaipoille) ja parem­paa työn­hallintaa ja suju­vam­paa ja jou­tu­isam­paa yhteistyötä erikois­sairaan­hoidon palvelu­iden kanssa. Onko tuo­hon näke­myk­seen ter­veyskeskus­lääkärei­den työ­taakan keven­e­mis­es­tä siis jotain tutk­i­tumpaa tietoa?

  22. Evert The NeveR­est:
    On käsit­tämätön­tä, että­moni kun­ta itse käyt­tää ulkop­uolisia, yksi­ty­isiä työterveyspalveluja.

    p.s. Eu näkee asi­at kesäkanan tarkku­udel­la. Jos sel­l­aisen kesäk­si ottaa, satel­li­it­ti­valvon­ta jäljit­tääsen. Kanas­ta pitää tehdä ilmoituk­set EU:lle ja kanan omis­ta­jan pitää liittyä
    Maa- ja met­sä­talous­tuot­ta­jain Keskusliittoon.

    Terkkarei­den lääkärit eivät ole ammat­ti­taitoisia työterveysasioissa.

    He eivät tee työ­paikkakäyn­te­jä eivätkä ole pere­htyneet minkään yri­tyk­sen toim­intaan tai minkään alan ongelmiin.

    Terkkarei­den lääkärit työsken­televät pääasi­as­sa las­ten ja van­hus­ten kanssa ja jonkin ver­ran työelämästä pudon­nei­den paris­sa. Näin ei syn­ny koke­mus­ta nor­maaleista työelämän ongelmista

    Niin­pä Helsin­gin kaupunkikaan ei ohjaa työn­tek­i­jöitään terkkari­in vaan eril­liseen työter­veysyk­sikköön, kos­ka siel­lä saa ammat­ti­taitoista työterveyshuoltoa.

    Tes­tasin itse terkkarin amamt­ti­taitoa ja sainkin lääkärin kir­joit­ta­maan lausun­non työkyvyt­tömyy­seläket­tä varten.Kirjoittaminen kesti liki 8 kuukaut­ta ja olen sen ver­ran lukenut noi­ta työter­vey­den b‑lausuntoja, että oli selvää, etten sil­lä sepus­tuk­sel­la pääse eläkkeelle.
    Mut­ta kun van­hu­useläk­keeseen oli enää muu­ta­ma kuukausi niin jätin sen sel­l­aise­na , mut­ta se tuli tietysti hylät­tynä takaisn.

    Mut­ta tein kuitenkin valituksen

  23. “Ter­veyskeskuk­si­in näitä poti­lai­ta ei voi ohja­ta, kos­ka olisi epä­tasa-arvoista, että mak­sa­vat poti­laat menevät jonon ohi.”

    Olkoot. Jär­jestelmä on pakko suun­nitel­la mak­sa­jan ehdoil­la kos­ka muuten mak­sa­ja katoaa rin­nakkaiseen jär­jestelmään ja köy­hät jäävät. 

    Ratkaisu ongel­maan on organ­isoi­da ter­veyskeskus niin, ettei siel­lä tarvitse kenenkään jonot­taa kohtu­u­ton­ta aikaa edes siinä tapauk­ses­sa, että mak­savia poti­lai­ta palvel­laan ensin. Tehkää vaik­ka yksi jono pelkästään köy­hille ja mui­hin ote­taan sit­ten mak­sa­vat asi­akkaat ensin. Jos mak­savia ei ole, sit­ten ote­taan niitä köy­hiä kaikki­in jonoihin.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Ajatuk­se­na olisi keven­tää ter­veyskeskus­lääkärien työtaakkaa.

    Tk-lääkärien taak­ka keve­nee, kun myön­netään, että lääkärin­työ ei taivu aika­palkkaan. Piste. Lisäk­si on saata­va oikea ja reaa­li­nen mah­dol­lisu­us todel­la sanoa myös “ei”.

  25. Nuoret vas­ta valmis­tuneet lääkärit halu­a­vat melkein poikkeuk­set­ta työ­sopimuk­sen ter­veyskeskuk­si­in, jos­sa ”per­jan­tait” ovat vapaa­ta toim­i­maan yksi­ty­isil­lä vastaanotoilla.
    Lisäk­si näil­lä untu­vikoil­la työai­ka tuher­tuu johonkin. Konkar­ilääkäri käy samas­sa ajas­sa läpi kolminker­taisen määrän potilaita.
    Untu­vikko­jen työ­tahti on aivan toista yksi­tyisel­lä puolel­la viikon­lop­puisin. Siel­lähän se tili tehdään ja tul­laan alku­vi­ikos­ta TK:hon lepäämään 😉

  26. Sepi:
    …työter­veys hoitaa pelkästään läh­es ter­vei­den ihmis­ten pieniä huo­lia ja murheita. 

    Hyvä että hoitaa — esimerkik­si itsel­läni on täl­lä het­kel­lä seu­ran­nas­sa ja lääk­i­tyk­sessä pari “pien­tä” vaivaa jot­ka saat­taisi­vat hoita­mat­tom­i­na aiheut­taa työkyvyt­tömyy­den ja siten muo­dos­tua jos­sain vai­heessa työ­nan­ta­jalle ja yhteiskun­nalle todel­la han­ka­lik­si ja kalli­ik­si. Itses­tä puhumattakaan.

    Ter­vey­den­hoi­dos­sa on muu­takin vivahtei­ta kuin ne ääripäis­sä ole­vat flun­ssa­s­aikku­pa­pe­rien ruti­inileimaus ja aivokirurgia.

  27. Ver­tailu­ja on tehtynä.
    Tästä blok­ista voi kat­soa lähteitä.
    Ran­s­ka on aika kallis. Halvem­pia ja saman­ta­soisia löy­tyy. Englan­ti on kus­tan­nuk­sil­taa lähel­lä Suomea, mut­ta palvelun ihan eri tasoa.
    Naa­purimme Ruot­si on yllät­tävän hyvä.

    http://drjounilaurila.blogspot.fi/2013_03_01_archive.html

    Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:
    Sin­ul­la var­maankin on hel­posti saatavil­la hyvin tietoa noista muiden EU-maid­en jär­jestelmistä – olisiko mah­dol­lista saa­da lyhyt valmi­ik­si purek­sit­tu ver­tailu kus­tan­nuk­sista (ja palve­lu­ta­sos­ta) eri mais­sa (ellei sel­l­ainen jo joskus ole tääl­lä sit­ten ollut). 

    Itsel­lä on ollut se käsi­tys että esim Ran­skan jär­jestelmä on ainakin asi­akkaiden mielestä toimi­va ja hyvin palvel­e­va, mut­ta mikä sen todel­li­nen taak­ka yhteiskun­nalle sit­ten oikeasti on?

  28. Viherinssi:Poti­laat pitävät Ran­skan jär­jestelmästä, mut­ta se on erit­täin kallis. 

    Okei, tätä juuri etsin. 

    Mut­ta kiin­nos­taisi silti vielä tietää kuin­ka kallis — ja miten ran­skalaisil­la on varaa siihen (eli onko Ran­skas­sa myös erit­täin paljon korkeampi vero­tus vaiko vähem­män esimerkik­si maanti­eteel­lis­es­tä eri­ty­isas­e­mas­ta tai kansan­lu­on­teesta johtu­via julk­isia menoja…?)

  29. Catili­na: Tk-lääkärien taak­ka keve­nee, kun myön­netään, että lääkärin­työ ei taivu aika­palkkaan. Piste. Lisäk­si on saata­va oikea ja reaa­li­nen mah­dol­lisu­us todel­la sanoa myös “ei”.

    Tot­ta, mut­ta vain osittain.
    On kokeil­tu sitäkin, että lääkärille mak­set­taisi­in ‘urakka­palk­ka’ tehty­jen toimen­pitei­den mukaan: jonot hävi­sivät, mut­ta tuli liian kalliiksi.
    Tuo “ei” mah­dol­lisu­us pitäisi kyl­lä ottaa käyt­töön myös julkisel­la puolella.

  30. JÄRVIKYLÄNJUIPPI:
    ‘snip’
    Untu­vikko­jen työ­tahti on aivan toista yksi­tyisel­lä puolel­la viikon­lop­puisin. Siel­lähän se tili tehdään ja tul­laan alku­vi­ikos­ta TK:hon lepäämään 

    Kyl­lä se keikkafir­man 10000 €/kk useim­mille kan­deille riit­tää, ter­veyskeskuk­seen ei haluta.

    Autoe­dun saat­taa keikkafir­ma vielä tar­jo­ta, että pääsee keikalle eri puolille…

  31. Osmo Soin­in­vaara: Aja­tus oli, että kak­si kol­mannes­ta työstä olisi ter­veyskeskuk­slääkärin työtä ja yksi kol­mannes työter­vyt­tä. Työter­veyslääkärin poti­laat ovat keskimäärin helpom­pia, sanovat lääkärit.

    Työter­veyslääkärin vir­ka edel­lyt­tää peri­aat­teessa työter­veyslääkärin erikois­pätevyyt­tä. Ja ota­pa huomioon, että lak­isääteinen työter­veystyö on ennal­taehkäi­sevää ja sekin täy­tyy hoitaa.

  32. Siis miten kun­nalli­nen työter­veyshuolto on nyky­isin jär­jestet­ty? Työn­tek­i­jät jonot­ta­vat tun­tikau­sia työa­jal­laan päästäk­seen ter­veyskeskuk­sen lääkärille? Vai menevät jotain ohi­tuskaistaa tk lekurille? Vai osta­vat työter­veyspalve­lut ulkoa niinkuin nor­maalit yritykset?

  33. Jos Suomes­sa ter­veyskeskusverkko halu­taan säi­lyt­tää, tehokas (ja ehkä ain­oa) keino on yksinker­tais­es­ti velvoit­taa kun­nat käyt­tämään ter­veyskeskuk­sia työter­veyspalvelui­hin. Samoissa jonois­sa muiden asi­akkaiden kanssa. Eipä aikaakaan niin ter­veyskeskusten resurssoin­ti alkaa parantua…

  34. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:
    Mut­ta kiin­nos­taisi silti vielä tietää kuin­ka kallis – ja miten ran­skalaisil­la on varaa siihen 

    Löysin irtoti­eto­ja joiden mukaan Ran­skas­sa menisi ter­vey­den­hoitoon 11% bkt­stä ja Suomes­sa 8%. 

    Kolme pros­en­tiyk­sikköä, aika mon­ta miljardia…

  35. “Työter­veyshuolto on ehkäi­sevää ter­vey­den­huoltoa, jota toteutetaan työter­veyshuolto­lain (743/78) perus­teel­la. Työter­veyshuol­lon tavoit­teena on ter­veelli­nen ja tur­valli­nen työym­päristö, hyvin toimi­va työy­hteisö, työhön liit­tyvien sairauk­sien ehkäisy sekä työn­tek­i­jän työkyvyn ja toim­intakyvyn ylläpitämi­nen ja ter­vey­den edis­tämi­nen.” http://www.suomentyoterveys.fi/mita_on_tyoterveyshuolto/

    Terevyskeskuk­sis­sa ja myös isom­mis­sa lääkäri­fir­moissa työtevrys on organ­isoitu erik­seen. Siihen liit­tyy rapor­toin­tia niin Kelalle kuin työ­nan­ta­jille ja palveluitakin on muitakin kuin lääkärin vastaanottoa.

    Kun­nan sys­teemeis­sä säätöä on tehdä väli­aikainen toimen­pide ja pas­sit­taa ihmi­nen jonoon — siis hal­vat kulut ovat sama kuin vähän hoitoa.

    Työter­vey­desä puolestaan hal­vat kulut ovats ama asia kuin vähän sairaspois­saolo­ja ja nopeasti hoitoon ja kun­toon. Flun­ssaroko­tuk­sil­la on selkeä takas­in­mak­suai­ka, kuan­tamis­ten ja leikka­suten odot­ta­mi­nen myös mak­sa­vat. Suurin tili tehdään ennal­taehkäi­syl­lä, mod­ernissti koulut­ta­mal­la esimiehiä käytäy­tymään asial­lis­es­ti ja otta­maan ongel­mat ajois­sa esiin.

    Jo aiem­min esil­lä oli kun­tayön­tek­i­jöi­den aivan tolkut­tomat sairaspois­saolomäärät — kehnoimil­laan jopa 20 päivää / nup­pi / vuosi, kun yksi­tyisel­lä puoel­la men­nään reilusti alle 10 päivää / nup­pi / vuosi. Siinä näkee toimi­van sys­teemin toimivan.

    1. On pakol­lista, ennal­ta ehkäi­sevää työter­veyshuoltoa, jota tuo siteer­at­tu lakipykälä kos­kee. Lisäk­si työ­nan­ta­ja voi kus­tan­taa vapaae­htoista työter­veyshoitoa, eli taval­lisia lääkäri­palvelu­ja. Kela kor­vaa tästä 50 % toteu­tunei­den todel­lis­ten kus­tan­nusten mukaan yiet­tyyn rajaan asti. Tätä voisi­vat myös ter­veyskeskuk­set tarjota.

  36. Mon­es­sa kun­nas­sa kun­ta itse on suurin työ­nan­ta­ja ja kun­nan työn­tek­i­jät menevät teveyskeskusten jono­jen ohi yksi­tyiselle. Sit­ten voidaankin ter­veyskeskuk­sia sulkea ja lait­taa mum­mut ja pap­at etähoitoon.

    Ter­veyskeskuk­set voitaisi­in lopet­taa. Betoni ei paranna.

    Asun 500 metrin päästä apteek­ista, jos­ta saa lääkkeitä. Ter­veyskeskus on 10 kilo­metrin päässä. Apteekin vier­essä on pieni liiketi­la tyhjänä. Lääkäri voisi tul­la sinne ja hoitaa koko alueen lähihoitona.

    Erikois­lab­o­ra­to­ri­ot ja rönt­gen ym. jutut voidaan keskit­tää. Sil­loin niistä saadaan syn­er­giae­tu­ja. Ter­veyskeskus­lääkärei­den keskit­tämisel­lä ei saa­da syn­er­giae­tu­ja. Saadaan jono­ja ja pitk­iä etäisyyksiä.

  37. Mikko:
    Jos Suomes­sa ter­veyskeskusverkko halu­taan säi­lyt­tää, tehokas (ja ehkä ain­oa) keino on yksinker­tais­es­ti velvoit­taa kun­nat käyt­tämään ter­veyskeskuk­sia työter­veyspalvelui­hin. Samoissa jonois­sa muiden asi­akkaiden kanssa. Eipä aikaakaan niin ter­veyskeskusten resurssoin­ti alkaa parantua…

    Eipä aikaakaan, niin sel­l­aisia työter­veyspalvelu­ja ei osta kukaan. Miten siitä resurssoin­ti paranee?

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Vapaae­htoinen työter­veyshoito ei ymmärtääk­seni vaa­di mitään eri­ty­is­tutk­in­toa. Pakolli­nen vaatii.

    Ehkä näin — mut­ta kun se lak­isääteinenkin on hoidettava.

  39. antti:
    Siis miten kun­nalli­nen työter­veyshuolto on nyky­isin jär­jestet­ty? Työn­tek­i­jät jonot­ta­vat tun­tikau­sia työa­jal­laan päästäk­seen ter­veyskeskuk­sen lääkärille? Vai menevät jotain ohi­tuskaistaa tk lekurille? Vai osta­vat työter­veyspalve­lut ulkoa niinkuin nor­maalit yritykset?

    Yleen­sä kun­ta ostaa työter­veyspalve­lut ter­veyskeskuk­ses­ta, niinkuin nor­maalit yri­tyk­setkin tekevät. Ja osta­vat ei-pakol­lisen sairaan­hoidon, kuten nor­maalit yri­tyk­setkin tekevät.
    Työter­veyshuol­los­sa ei ter­veyskeskuk­sis­sa ole sen enem­pää jonoa kuin yksi­tyisel­lä puolel­la — ja tämä kos­kee ainakin Turun kokoisi­akin kaupunkeja.

    Nim­imerk­ki ‘Koke­mus­ta on’

  40. Ei aivan mene näinkään. Lääkärin tai muun ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­henkilön joka halu­aa työsken­nel­lä pitkäaikaises­ti työter­veyshuol­los­sa tulee suorit­taa Työter­veyslaitok­sen lisäk­oulu­tus eli ennen puhut­ti­in “pitkästä kurssista”. 

    Siir­tymäsään­tö­jen puit­teis­sa myös muut kuin tth:n erikois­lääkärit voivat työsken­nel­lä kokopäiväis­es­ti tth:ssa mut­ta ns. uusien erikoisalelle tule­vien tulisi ilmoit­tau­tua erikois­tu­miso­hjel­maan ja valmis­tua joskus työter­veyshuol­lon erikoislääkäriksi. 

    Sil­lä ei ole väliä onko työ ennal­taehkäi­sevää (1‑luokka) vai vapaae­htoista sairaan­hoitoa (2‑luokka).

    Nyky­muo­toises­sa tth:ssa ed. määräyk­siä ei juurikaan valvota ja var­masti työter­veysasemil­la työsken­telee “vale­työter­veyslääkäre­itä”.

    Toki suuri osa tämän pv:n työter­veyshuol­lon sairaus­vas­taan­ot­tokäyn­neistä olisi järkevä hoitaa yleis­lääkärei­den toimes­ta ja näin myös tapahtuukin. 

    Työter­veyshuol­lon erikois­lääkärin työ­panos jäisi sit­ten han­kalampi­en työkyky­on­gelmien hoitamiseen. 

    Osmo Soin­in­vaara:
    Vapaae­htoinen työter­veyshoito ei ymmärtääk­seni vaa­di mitään eri­ty­is­tutk­in­toa. Pakolli­nen vaatii.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Vapaae­htoinen työter­veyshoito ei ymmärtääk­seni vaa­di mitään eri­ty­is­tutk­in­toa. Pakolli­nen vaatii.

    Täysipäiväis­es­ti työter­veyshuol­los­sa saa toimia työter­veyshuol­lon erikois­lääkäri tai erikois­tu­va lääkäri. Myös sel­l­ainen lääkäri saa toimia täysipäiväis­es­ti työter­veyshuol­los­sa, jon­ka voidaan kat­soa olleen pätevä hoita­maan asioi­ta ennen nykyisen lain voimaan­tu­loa vuon­na 2002.

    Työter­veyshuol­lon pitkän koulu­tuk­sen (11 opin­topis­tet­tä) käynyt lääkäri saa toimia työter­veyshuol­lon tehtävis­sä alle 20 tun­tia viikos­sa. Lisäk­si laki määrit­telee, että osa-aikaises­ti työter­veyshuol­lon tehtävis­sä toimi­van lääkärin tulee kah­den vuo­den sisäl­lä töi­den aloit­tamis­es­ta suorit­taa ko. kurssi, ts. sitä ei tarvitse olla aluk­si aloitet­tunakaan. Kurssi on yhteinen lääkäreille, ter­vey­den­hoita­jille, psykolo­geille, fyssareille.

    Tässä yhtey­dessä työter­veyshuolto pitää tulki­ta kapeasti. Monis­sa työ­paikois­sa val­taosa työ­nan­ta­jan mak­samas­ta ter­vey­den­huol­losta on ihan muu­ta kuin työter­veyshuoltoa. Sitä muu­ta saa toki tar­jo­ta tehtävään lain mukaan pätevä ammattilainen.

    Lisää voi lukea: Laki 1383/2001, ase­tus 1484/2001

  42. Osmo Soin­in­vaara: Työter­veyslääkärin poti­laat ovat keskimäärin helpom­pia, sanovat lääkärit.

    Olisiko tämä myös se todel­li­nen syy (yksi­tyisen) työter­veyshoidon tilas­tol­lis­es­ti parem­pi­in tulok­si­in julkiseen ter­vey­den­hoitoon verrattuna.

    Ainakin käytän­nön koke­muk­set tätä tuke­vat: työter­veyshoita­ja on lähtöko­htais­es­ti vit­si ja työter­veyslääkäri vain vaivoin hie­man vakavam­min otet­ta­va “osaa­ja”. Sairaslo­maa molem­mat kyl­lä osaa­vat myön­tää, muuten varmem­paa tietoa löy­tyy vaikka­pa itse netistä kaivamalla.

    Lääkäripuolel­la vaikut­taisi muutenkin ole­van työn­tek­i­jän markki­nat. Vai mitä voi päätel­lä siitä, että edes Espoos­sa ei saa­da kaikkia virko­ja täytet­tyä. Yksi­tyisen puolen mah­dol­lis­ta­mat verokikkailut ja vedä­tyk­set yhdis­tet­tynä merkit­tävänkin keven­tämisen mah­dol­lis­tavaan huip­pu­palkkaan takaa­vat, että näin tulee tois­taisek­si jatku­maankin. Miten olisi vas­tave­t­ona vaikka­pa pääkaupunkiseudun kun­tien ter­vey­den­huol­lon (yksit­täis­ten ter­veysasemien toim­into­jen) ulkois­t­a­mi­nen Viroon?

  43. Ja vielä itse kaipaa­maani tilastoa:

    http://data.worldbank.org/indicator/SH.XPD.TOTL.ZS

    Health expen­di­ture, total (% of GDP)

    World Health Orga­ni­za­tion Nation­al Health Account database

    Esto­nia 6,0 %
    Latvia 6,2 %
    Lithua­nia 6,6 %
    Poland 6,7 %
    Turkey 6,7 %
    Fin­land 8,9 %
    Nor­way 9,1 %
    Japan 9,3 %
    UK 9,3 %
    Spain 9,4 %
    Swe­den 9,4 %
    Italy 9,5 %
    Por­tu­gal 10,4 %
    Aus­tria 10,6 %
    Bel­gium 10,6 %
    Greece 10,8 %
    Ger­many 11,1 %
    Den­mark 11,2 %
    France 11,6 %
    Nether­lands 12,0 %
    USA 17,9%

  44. Koti-isä: Ainakin käytän­nön koke­muk­set tätä tuke­vat: työter­veyshoita­ja on lähtöko­htais­es­ti vit­si ja työter­veyslääkäri vain vaivoin hie­man vakavam­min otet­ta­va “osaa­ja”. Sairaslo­maa molem­mat kyl­lä osaa­vat myön­tää, muuten varmem­paa tietoa löy­tyy vaikka­pa itse netistä kaivamalla.

    Osit­tain samaa mieltä. Oman koke­muk­seni on, että työter­veyshuolto­jen taso vai­htelee enem­män kuin terveyskeskusten.

    Työter­veyslääkärit näyt­tävät ole­van huonom­pia tun­nista­maan harv­inaisia sairauk­sia. Ymmär­ret­tävää, sil­lä poti­laskir­jo ei ole yhtä laa­ja kuin ter­veyskeskuk­sis­sa. Koke­mus­ta ei ker­ry yhtä nopeasti.

    En mal­ta olla kopi­oimat­ta HS 9.5. ollut­ta uutista: “Vaku­u­tusy­htiö Pohjolan vuo­den­vai­h­teessa perus­ta­ma Oma sairaala on onnis­tunut pienen­tämään alle puoleen yleisimpi­en pol­vi­vam­mo­jen aiheut­ta­man työkyvyt­tömyysa­jan … Julkisel­la puolel­la hoi­dos­sa voi olla kuukausien viiveitä niin diag­noosis­sa kuin leikkauk­seen pääsemisessä ja kuntoutuksessa.”

    Kysymys näyt­tää siis ole­van hoitop­utkien organ­isoin­nista, ei niinkään ter­veyskeskusten organisoinnista.

  45. Raimo K: Julkises­ta ham­mashoi­dos­ta min­ul­la on kokemusta.
    Ham­mas lohke­si, soitin seu­raa­vana aamu­na ter­veyskeskuk­seen ja ham­maslääkäri­ai­ka järjestyi iltapäiväksi.

    Omat koke­muk­set vas­taavas­ta oli­vat sel­l­aiset, että ajan­va­rauk­ses­sa (kun soit­to lop­ul­ta pääsi läpi ja siihen vas­tat­ti­in) kysyt­ti­in ensin sär­keekö lohjen­nut­ta ham­mas­ta ja, kun ei särkenyt, niin todet­ti­in, että siinä tapauk­ses­sa ajan saa vas­ta 6 kk päähän. Tosin sen päivän aikaki­in­tiö oli jo kuule­ma myön­net­ty ja neu­vo oli, että pitäisi soit­taa heti kahdek­salta aamul­la ja toivoa, että aika pika­puoli­in irtoaisi.

    Olisi tehnyt mieli kysyä, että eikö se lohkea­ma olisi helpom­pi kor­ja­ta heti eikä sit­ten kun sitä ham­mas­ta alkaa särkeä, mut­ta enpä kysynyt.

    Eipä ole sen jäl­keen edes käynyt mielessä yrit­tää julkiseen hammashoitoon.

  46. Koti-isä: Lääkäripuolel­la vaikut­taisi muutenkin ole­van työn­tek­i­jän markkinat.

    Ei mikään ihme, kun koulu­tu­s­paikat eivät riitä paikkaa­maan edes eläk­keelle jääviä. Ne voisi ihan suo­si­ol­la kaksin- tai kolminker­tais­taa. Eläk­keelle jäävien paikko­jen täytön jäl­keen kak­si kol­ma­sosaa voisi palkata julkiselle puolelle, puo­let näistä ter­veyskeskuk­si­in vak­i­tu­isik­si ja työolot sen mukaisek­si, että jäävät.
    “Joku” var­maan voisi vähän huudel­la tästä eduskun­nas­sa; vaik­ka pykätä jotain lakialoit­teen tynkää…

  47. TL: En ymmär­rä minäkään. Ter­veyskeskuk­set tulisi lakkaut­taa ja siir­tyä vapaaseen jär­jestelmään kuten Ilari Scheinin linkitti.

    Hyvä idea. Lopete­taan kaik­ki jär­jestelmät, joi­ta joku ei ymmärrä.

  48. Poth1ue1: …kysyt­ti­in ensin sär­keekö lohjen­nut­ta ham­mas­ta ja, kun ei särkenyt, niin todettiin… 

    Näin opete­taan kansalainen vas­taa­maan “oikeal­la” taval­la jot­ta pää­sisi hoitoon. Kivun koke­mus­ta­han ei voi kukaan toinen arvioida.

    Eli julk­ista palvelua saa parhait­en se jolle rehellisyy­del­lä ja toden­mukaisu­udel­la ei ole ihan niin hirveästi väliä. 

    Tämä on todel­lista tasa-arvoa ja vapaut­ta rahan tai tit­telien vallasta.

  49. Jouni L:
    Ver­tailu­ja on tehtynä.
    Tästä blok­ista voi kat­soa lähteitä.
    Ran­s­ka on aika kallis. Halvem­pia ja saman­ta­soisia löy­tyy. Englan­ti on kus­tan­nuk­sil­taa lähel­lä Suomea, mut­ta palvelun ihan eri tasoa.
    Naa­purimme Ruot­si on yllät­tävän hyvä.

    OECD:n datan mukaan osu­us BKT:sta:

    Suo­mi (2010): 6,7 % (julki­nen) + 2,2 % (yksi­tyi­nen)
    Ruot­si (2009): 8,2 % (julki­nen) + 1,9 % (yksi­tyi­nen)

    Kokon­ais­ra­hankäytön ero on siis 1,2 %-yksikköä ja julkisen rahankäytön ero 1,5 %-yksikköä BKT:sta. Euroik­si muutet­tuna julkisen rahan käytössä puhutaan noin 2,5 mil­jardista eurosta vuodessa. Ei ihan vähän.

    Toisen läh­teen mukaan ostovoimako­r­jat­tu ter­vey­den­huol­lon hin­ta (USD, PPP) oli vuon­na 2011 seu­raa­van­lainen eri maissa:

    Nor­ja: 5 674
    Alanko­maat: 5 123
    Tan­s­ka: 4 564
    Sak­sa: 4 371
    Ran­s­ka: 4 086
    Ruot­si: 3 870
    Suo­mi: 3 332

    Jot­ta pää­sisimme siis Ruotsin tasoon rahanku­lu­tuk­ses­sa, käyte­tyn raha määrää pitäisi nos­taa noin 16 % tai vuo­den 2011 PPP-dol­lar­ia käyt­täen aika tarkkaan 500 euroa per nup­pi. Pitäisi siis löytää jostain 2,5 mil­jar­dia euroa vuodessa.

    Kun lis­tas­ta yrit­tää löytää halvem­pia, niin ei sieltä nyt ainakaan heti pomp­paa ter­vey­den­huolton­sa tasos­ta tun­net­tu­ja mai­ta silmille. Tosin laadun ver­tailem­i­nen on vaikeaa. Kansan­ter­vey­del­liset indikaat­torit (joi­ta OECD:lta esimerkik­si löy­tyy iso liu­ta) eivät kovin paljon mairit­tele Suomea, mut­ta nämä indikaat­torit mit­taa­vat pikem­min elin­tapo­ja kuin ter­vey­den­huoltoa. Jos indikaat­tor­eik­si val­i­taan ennuste tietyn sairau­den kohdal­la, Suo­mi pär­jää hyvin.

    Tästä seu­raakin sit­ten se kysymys, että jos meil­lä laitet­taisi­in mil­jar­di ennal­taehkäi­sevään ter­vey­den­huoltoon, mitä tapahtuisi.

  50. Jonot johtuu liian vähästä henkilökun­nas­ta ja rak­en­tei­den tehot­to­muud­es­ta, mut­ta ei se yksi­ty­istämi­nen ole tähän ratkaisu vaan lisää henkilökuntaa!

    Jos ei löy­dy Suomes­ta niin sit­ten ulkomailta.

  51. “Mei­dän kannal­tamme ongel­ma on, että EU:ssa ei ymmär­retä verora­hoit­teista terveydenhuoltoa.”

    Ymmär­rys on itsel­läkkin täl­läais­ten jut­tu­jen lukemisen jäl­keen vähissä:

    http://yle.fi/uutiset/olisiko_suomen_aika_luopua_kunnallisesta_terveydenhuollosta/6660841

    Suo­ras­taan etoo, kun miet­tii että nykyke­hi­tys johtaa suurkun­tien kaut­ta enstistä isom­pi­in ter­veyskeskuk­si­in jois­sa liukuhi­h­na-meinin­ki ja kiire lisään­tyy nykyisestäänkin…

  52. Osmo Soin­in­vaara:
    On pakol­lista, ennal­ta ehkäi­sevää työter­veyshuoltoa, jota tuo siteer­at­tu lakipykälä kos­kee. Lisäk­si työ­nan­ta­ja voi kus­tan­taa vapaae­htoista työter­veyshoitoa, eli taval­lisia lääkäri­palvelu­ja. Kela kor­vaa tästä 50 % toteu­tunei­den todel­lis­ten kus­tan­nusten mukaan yiet­tyyn rajaan asti. Tätä voisi­vat myös ter­veyskeskuk­set tarjota.

    Juuri tätä ter­veyskeskuk­set yleen­sä tar­joa­vat työ­nan­ta­jille, ml. yleis­lääkäri­ta­soinen avosairaanhoito.

  53. Poth1ue1: Omat koke­muk­set vas­taavas­ta oli­vat sel­l­aiset, että ajan­va­rauk­ses­sa (kun soit­to lop­ul­ta pääsi läpi ja siihen vas­tat­ti­in) kysyt­ti­in ensin sär­keekö lohjen­nut­ta ham­mas­ta ja, kun ei särkenyt, niin todet­ti­in, että siinä tapauk­ses­sa ajan saa vas­ta 6 kk päähän. Tosin sen päivän aikaki­in­tiö oli jo kuule­ma myön­net­ty ja neu­vo oli, että pitäisi soit­taa heti kahdek­salta aamul­la ja toivoa, että aika pika­puoli­in irtoaisi.

    Olisi tehnyt mieli kysyä, että eikö se lohkea­ma olisi helpom­pi kor­ja­ta heti eikä sit­ten kun sitä ham­mas­ta alkaa särkeä, mut­ta enpä kysynyt.

    Eipä ole sen jäl­keen edes käynyt mielessä yrit­tää julkiseen hammashoitoon. 

    Kuten todet­tua, kun­tien välil­lä on suuria ero­ja — suuret ovat huonoimpia.
    Meil­lä on ajan­va­rauk­ses­sa automaat­ti­nen vas­taa­ja ja ter­veyskeskus soit­taa takaisin — toimii hyvin.

  54. Jos ottaisit sini­valkoiset lasit silmiltä niin huo­maisit kuin­ka surkea Suomen taso on.
    Siitä löy­tyy oikein hyviä kan­sain­välisiä mit­tauk­sia joi­ta vain ei sini­valkoises­sa tiedo­tuk­ses­sa ker­ro­ta. Mon­es­ta vetailus­ta Suo­mi on jäänyt pois. Miksiköhän??
    Suomes­sa on Euroopan sairaim­mat ihmiset ja naa­puris­sa Ruot­sis­sa ter­veim­mät. Kus­tan­nusero pieni.

    Huom.

    Jos ihan oikeasti teet ver­tailu­ja niin ensim­mäi­nen asia on käyt­tää molem­mil­la saman vuo­den lukuja.
    Kai se opete­taan ainakin Espoos­sa insinöörikoulussa?

    Viherinssi: OECD:n datan mukaan osu­us BKT:sta:

    Suo­mi (2010): 6,7 % (julki­nen) + 2,2 % (yksityinen)Ruotsi (2009): 8,2 % (julki­nen) + 1,9 % (yksi­tyi­nen)

    Kokon­ais­ra­hankäytön ero on siis 1,2 %-yksikköä ja julkisen rahankäytön ero 1,5 %-yksikköä BKT:sta. Euroik­si muutet­tuna julkisen rahan käytössä puhutaan noin 2,5 mil­jardista eurosta vuodessa. Ei ihan vähän.

    Toisen läh­teen mukaan ostovoimako­r­jat­tu ter­vey­den­huol­lon hin­ta (USD, PPP) oli vuon­na 2011 seu­raa­van­lainen eri maissa:

    Nor­ja: 5 674
    Alanko­maat: 5 123
    Tan­s­ka: 4 564
    Sak­sa: 4 371
    Ran­s­ka: 4 086
    Ruot­si: 3 870
    Suo­mi: 3 332

    Jot­ta pää­sisimme siis Ruotsin tasoon rahanku­lu­tuk­ses­sa, käyte­tyn raha määrää pitäisi nos­taa noin 16 % tai vuo­den 2011 PPP-dol­lar­ia käyt­täen aika tarkkaan 500 euroa per nup­pi. Pitäisi siis löytää jostain 2,5 mil­jar­dia euroa vuodessa.

    Kun lis­tas­ta yrit­tää löytää halvem­pia, niin ei sieltä nyt ainakaan heti pomp­paa ter­vey­den­huolton­sa tasos­ta tun­net­tu­ja mai­ta silmille. Tosin laadun ver­tailem­i­nen on vaikeaa. Kansan­ter­vey­del­liset indikaat­torit (joi­ta OECD:lta esimerkik­si löy­tyy iso liu­ta) eivät kovin paljon mairit­tele Suomea, mut­ta nämä indikaat­torit mit­taa­vat pikem­min elin­tapo­ja kuin ter­vey­den­huoltoa. Jos indikaat­tor­eik­si val­i­taan ennuste tietyn sairau­den kohdal­la, Suo­mi pär­jää hyvin.

    Tästä seu­raakin sit­ten se kysymys, että jos meil­lä laitet­taisi­in mil­jar­di ennal­taehkäi­sevään ter­vey­den­huoltoon, mitä tapahtuisi.

  55. Tuo käsi­tys Suomen hyvyy­destä on sitä sini­valkoista tiedottamista.
    Ikäviä asioi­ta ei saa kansalle kertoa.….

    Joku voi vielä vaa­tia tilanteeseen korjausta.

    Viherinssi: Kan­sain­väli­sis­sä ver­tailuis­sa tren­di on ollut se, että ei löy­dy maa­ta, jos­sa olisi Suomea parem­mat objek­ti­ivis­es­ti mitat­ta­vat hoidon tulok­set pienem­mäl­lä BKT-osu­udel­la. Myös sil­loin, kun julki­nen ja yksi­tyi­nen las­ke­taan yhteen.

    Suo­mi saa ver­tailuis­sa tyyp­il­lis­es­ti heikko­ja pis­teitä asi­akkaiden koke­mas­ta palvelun tasos­ta, vaik­ka hoidon tulok­set ovat kan­sain­välisessä ver­tailus­sa erit­täin hyviä. (Jos löy­tyy ver­tailu­ja, joiden mukaan jos­sain on parem­pi hoito­tu­los halvem­mal­la, niin kan­nat­taa ker­toa. Sitä me halu­amme!) Poti­laat pitävät Ran­skan jär­jestelmästä, mut­ta se on erit­täin kallis.

    Peri­aat­teessa tilanne on meil­lä näin ajatel­tuna hyvä – ei kai julk­isil­la rahoil­la pidä mak­saa mukavu­ut­ta, vaan hyvää hoitoa. Tilanteen han­kalu­us syn­tyy kuitenkin peruster­vey­den­huol­lon rapau­tu­mis­es­ta. Jos sille ei tehdä jotain, jär­jestelmä muut­tuu samaan aikaan huonok­si ja kalliiksi.

    Yleen­sä euroop­palaises­sa ympäristössä peruster­vey­den­huolto on paljolti per­helääkäri­tyyp­pistä, ja lääkärit ovat sil­loin ammat­in­har­joit­ta­jia. Tämä paran­taa poti­las-lääkärisuhtei­den pysyvyyt­tä ja mah­dol­lis­taa lääkärille huo­mat­tavasti enem­män tilaisuuk­sia kat­soa poti­laan tilan­net­ta kokonaisvaltaisesti.

    Toinen pom­mi mei­dän jär­jestelmässämme liit­tyy osaop­ti­moin­ti­in, kun jokainen taho tui­jot­taa omaa lom­pakkoaan. Se tulee varsin väistämät­tä johta­maan väärien asioiden tekemiseen väärässä paikassa.

    Eli samal­la, kun Arka­di­an­mäel­lä ote­taan mat­sia sote-sekoilus­ta, jär­jestelmä rapau­tuu vauhdil­la. Nyt tarvit­taisi­in joku, joka uskaltaa tehdä vähän isom­paa uudistusta.

  56. Raimo K: Meil­lä on ajan­va­rauk­ses­sa automaat­ti­nen vas­taa­ja ja ter­veyskeskus soit­taa takaisin – toimii hyvin.

    Toimii… Pait­si jos sat­tuu ole­maan sel­l­ai­sis­sa työte­htävis­sä, jois­sa puhe­limeen vas­taami­nen kesken työpäivän on vaikeaa. Sil­loin tuo use­an toim­i­jan käyt­tämä tapa soit­taa takaisin on varsin raivos­tut­ta­va. Eläkeläiselle tai lep­poisaa kont­tor­i­työtä tekevälle tuo toki sopii.

  57. Viherinssi: Pait­si jos sat­tuu ole­maan sel­l­ai­sis­sa työte­htävis­sä, jois­sa puhe­limeen vas­taami­nen kesken työpäivän on vaikeaa. 

    Varsinkin jos avokont­toris­sa joutuu yllät­täen luet­tele­maan het­u­aan ääneen sekä ker­tomaan nykyisen lääk­i­tyk­sen, hoito­his­to­ri­an ja oireet…

    On aika has­sua myös joutua tavaa­maan kalen­te­ria ja kel­lon­aiko­ja suullis­es­ti puhe­lin­lin­jan väl­i­tyk­sel­lä kun se ajan­va­raushenkilö kuitenkin itse kat­soo niitä tieto­ja ruudulta.

    Eri asia on jos ajan­va­raushenkilön asiantun­te­muk­seen kuu­luu vaikka­pa oikeaa osaamista edus­ta­van lääkärin val­in­ta. Tai kiireel­li­sis­sä tapauk­sis­sa ensi­hoidon ohjeis­tus. Tai hän aut­taa seu­lo­ma­l­la selkeät para­noidis­et hypokon­drikot pois varaa­mas­ta eri sivu­per­soonilleen kym­men­tä vas­taan­ot­toaikaa päällekkäin eri tohtoreilta.

    Yleen­sä näin ei ole vaan se ylimääräi­nen välikäsi todel­lakin vain kat­soo kalen­ter­inäkymää ja luet­telee sieltä luuri­in päiväyk­siä ja kellonaikoja…

  58. Viherinssi: Kan­sain­väli­sis­sä ver­tailuis­sa tren­di on ollut se, että ei löy­dy maa­ta, jos­sa olisi Suomea parem­mat objek­ti­ivis­es­ti mitat­ta­vat hoidon tulok­set pienem­mäl­lä BKT-osu­udel­la. Myös sil­loin, kun julki­nen ja yksi­tyi­nen las­ke­taan yhteen.

    Sin­ga­pore. Ter­vey­den­huol­lon menot alle 5% bkt:stä, ja lap­sikuolleisu­us maail­man toisek­si pienin.

    En pysty lakkaa­maan ihmettelemästä, että miten on mah­dol­lista, että poli­it­tises­sa keskustelus­sa jauhetaan vuos­i­tolkul­la kestävyys­va­jeesta, mut­ta ter­vey­den­huol­lon mallista, jol­la todis­tet­tavasti ainakin joku on päässyt erit­täin kus­tan­nuste­hokkaaseen ratkaisu­un, vai­etaan läh­es täysin.

    Kestävyys­va­jeen sijaan tämän maan todel­li­nen ongel­ma on päät­täjien kom­pe­tenssi­va­je. Taitaa vain olla aika tyyp­illi­nen ongel­ma demokratiassa.

  59. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Varsinkin jos avokont­toris­sa joutuu yllät­täen luet­tele­maan het­u­aan ääneen sekä ker­tomaan nykyisen lääk­i­tyk­sen, hoito­his­to­ri­an ja oireet…

    On aika has­sua myös joutua tavaa­maan kalen­te­ria ja kel­lon­aiko­ja suullis­es­ti puhe­lin­lin­jan väl­i­tyk­sel­lä kun se ajan­va­raushenkilö kuitenkin itse kat­soo niitä tieto­ja ruudulta. 

    Hauskin­ta­han on, jos joutuu vielä lait­ta­maan kän­nykän kaiutin­puhe­lin­toimin­nolle, että voisi samaan aikaan sela­ta omaa kalen­te­ri­aan sopi­van ajan löytämiseksi.

    Yleen­sä näin ei ole vaan se ylimääräi­nen välikäsi todel­lakin vain kat­soo kalen­ter­inäkymää ja luet­telee sieltä luuri­in päiväyk­siä ja kellonaikoja…

    Kum­masti net­ti­a­jan­va­raussys­teemit toimi­vat esim. yksi­tyisessä työter­veyshuol­los­sa ja hammaslääkäriasemilla.

    1. Kum­masti net­ti­a­jan­va­raussys­teemit toimi­vat esim. yksi­tyisessä työter­veyshuol­los­sa ja hammaslääkäriasemilla.

      Niil­lä on eri kohde­funk­tio. Julki­nen ter­vey­den­hoito yrit­tää käyt­tää voimavaransa ensisi­jais­es­ti niiden hyväk­si, joiden tarve on suurin eivätkä ne sik­si halua, että henkilö, joka ei aikaa lainkaan tarvitse, pääsee varaa­maan sen kiireel­lisessä tarpeessa ole­van enän edestä. Yksi­tyisen kannal­ta olen­naista on saa­da mah­dol­lisim­man paljon aiko­ja myy­dyk­si. Jos käyn­ti on turha, ei se hei­dän ongel­mansa ole.

  60. Lau­ri Kumpu­lainen: Jonot johtuu liian vähästä henkilökun­nas­ta ja rak­en­tei­den tehot­to­muud­es­ta, mut­ta ei se yksi­ty­istämi­nen ole tähän ratkaisu vaan lisää henkilökuntaa!

    Ehkä sitä henkilökun­taakin tarvi­taan lisää, mut­ta julkises­sa peruster­vey­den­hoi­dos­sa tarvit­taisi­in myös parem­paa organ­isoin­tia, parem­paa resurssien allokoin­tia, parem­paa tuotan­nono­h­jaus­ta ja parem­pia työkalu­ja, siis yksinker­tais­es­ti vain parem­paa johtamista.

    Ter­veyskeskus­lääkäri on käsit­tääk­seni ter­veysase­man pul­lonkaularesurssi. Jos hän voi käyt­tää vain reilut puo­let ajas­taan poti­laan tutkimiseen ja hoita­miseen, jotain on pielessä. Pul­lonkaulare­sus­si­han pitäsi saa­da toimia mak­si­maalis­es­ti, t.s. organ­isaa­tion tulisi vapaut­taa hänet muus­ta työstä.

    Täl­lä en todel­lakaan moiti yksit­täis­ten ter­veysasemien johtamista, ongel­mat ovat ylem­pänä. En myöskään tarkoi­ta, että lääkärin pitäisi tehdä työtään koko päivä tuoli­in­sa liimau­tuneena. Turha työ vain pitäisi saa­da pois.

  61. tcrown: Sin­ga­pore. Ter­vey­den­huol­lon menot alle 5% bkt:stä, ja lap­sikuolleisu­us maail­man toisek­si pienin.

    Sin­ga­pore on aika ihmeelli­nen val­tio ja siel­lä toimi­vaa ter­vey­den­huolto­jär­jestelmää voi olla vaikea tuo­da Suomeen. Asukaslu­vut ovat melko lähel­lä toisi­aan, mut­ta sin­ga­pore­laiset ovat ahtau­tuneet läh­es 500 ker­taa pienem­mälle maa-alueelle ja heis­sä on ennä­tys­määrä miljonääre­jä. Yli kol­mannes Sin­ga­pores­sa asu­vista on ulko­maalaisia, jot­ka osal­lis­tu­vat ilmeis­es­ti jär­jestelmän rahoit­tamiseen, mut­ta eivät kuu­lu sen palvelu­jen piiri­in. He tai hei­dän työ­nan­ta­jansa mak­sa­vat hei­dän ter­vey­den­huol­lon menon­sa kokonaisuudessaan.

    Toisin kuin Raimo Puus­tisen ehdo­tuk­ses­sa, ter­vey­den­huolto ei ole Sin­ga­pores­sa asi­akkaalle ilmaista. Kansalaisil­la on henkilöko­htaiset ter­veystilin­sä, joil­ta veloite­taan hei­dän ter­vey­den­huol­lon kulun­sa. Val­tio tukee näitä tile­jä, mut­ta vain osit­tain. Tämän on tarkoi­tus kar­sia ter­vey­den­huol­lon palvelu­jen turhaa käyt­töä ja kan­nus­taa ter­veel­lisi­in elämän­tapoi­hin. Kuin­ka nämä kan­nus­timet ovat toteutet­tu Puus­tisen ehdo­tuk­ses­sa, eli Sak­sas­sa, Tan­skas­sa ja Hollannissa?

    Sin­ga­pores­sa val­tio kus­tan­taa ter­vey­den­huol­lon kokon­aan vaan niille kansalaisille, joiden tulot ovat hyvin alhaiset. Näitä ei ole paljon maas­sa, jos­sa työt­tömyys on kah­den pros­entin tienoilla.

    tcrown:
    En pysty lakkaa­maan ihmettelemästä, että miten on mah­dol­lista, että poli­it­tises­sa keskustelus­sa jauhetaan vuos­i­tolkul­la kestävyys­va­jeesta, mut­ta ter­vey­den­huol­lon mallista, jol­la todis­tet­tavasti ainakin joku on päässyt erit­täin kus­tan­nuste­hokkaaseen ratkaisu­un, vai­etaan läh­es täysin.

    Tarkoi­tatko nyt Puus­tisen esimerkke­jä (Sak­sa, Tan­s­ka ja Hol­lan­ti), jot­ka ovat Suomen mallia kalli­impia, vai Sin­ga­poren mallia? Wikipedia sanoo Sin­ga­poren ter­vey­den­huol­lon järjestelmästä:

    The spe­cif­ic fea­tures of the Sin­ga­pore health­care sys­tem are unique, and have been described as a “very dif­fi­cult sys­tem to repli­cate in many oth­er countries.”

  62. tcrown: Sin­ga­pore. Ter­vey­den­huol­lon menot alle 5% bkt:stä, ja lap­sikuolleisu­us maail­man toisek­si pienin.

    Sin­ga­pores­sa on sat­tumal­ta vähän van­huk­sia ja erit­täin pieni syn­tyvyys. Sin­ga­poren väestöpyra­mi­di on keskeltä lev­eä, alhaal­ta ja ylhäältä kapea. Suomes­sa on hiukan eri näköi­nen.

    Otin nuo väestöpyra­mid­it ja tämän kanadalaisen tiedon iästä riip­pu­vista ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­sista. Näpyt­telin käp­pyrät takaisin numeroik­si ja pistin tietokoneen hom­mi­in. Sen mukaan meil­lä pitäisi olla noin kol­man­nek­sen suurem­mat menot kuin Singaporessa.

    Jos asia menisi aivan näin hel­posti, niin Sin­ga­poren sys­tee­mi meille otet­tuna tuot­taisi noin 6,5 %:n BKT-osu­u­den. Jippiii!

    BKT-osu­us voi kuitenkin olla Sin­ga­poren kohdal­la haas­ta­va mit­tari. Sin­ga­poren eri­ty­i­som­i­naisuute­na on erit­täin korkea ostovoimako­r­jat­tu BKT (Sin­ga­pore: $60 000, Suo­mi: $36 000). Muuten­han Suomen ja Sin­ga­poren BKT on suun­nilleen sama. Ostovoimaero antaa ainakin vähän syytä miet­tiä esimerkik­si palkkakus­tan­nuk­sia. Ymmärtääk­seni esimerkik­si hoita­jien palkkakus­tan­nuk­sis­sa on suurehko ero (huo­mat­tavasti pienem­pi palk­ka ja enem­män työ­tun­te­ja vuodessa).

    PPP-dol­lareina Sin­ga­poren ter­vey­den­huolto mak­soi vuon­na 2009 noin 2110 taalaa, Suomen 3226 taalaa. Ikäko­r­jaus huomioiden ver­tailukelpoinen luku Sin­ga­porelle olisi 2810 taalaa, joten jär­jestelmä olisi noin 13 % halvem­pi kuin mei­dän jär­jestelmämme. Ero ei siis ole ihan niin dra­maat­ti­nen kuin miltä se aluk­si näyttää.

    Ana­lyysi­ni on kuitenkin monel­la taval­la ontu­va. Eri­tyis­es­ti kus­tan­nus­rak­en­teeseen liit­tyvät asi­at ovat vaikei­ta ver­tail­la näil­lä karkeil­la numeroil­la. Lisäk­si pitäisi ver­tail­la sairas­tavu­usero­ja ja niiden syitä. Esimerkik­si työt­tömyys on Sin­ga­pores­sa hyvin mata­la, mikä voisi viita­ta syr­jäy­tynei­den pie­neen määrään, jol­la voi olla vaiku­tus­ta terveydenhuoltokustannuksiin.

    Todel­li­nen ero maid­en välil­lä voi olla paljon isom­pi, pienem­pi tai jopa toisin päin. Paikallisia olo­ja hyvin tun­te­va Tiedemies osan­nee sanoa huo­mat­tavasti enem­män aiheesta.

    Kestävyys­va­jeen sijaan tämän maan todel­li­nen ongel­ma on päät­täjien kom­pe­tenssi­va­je. Taitaa vain olla aika tyyp­illi­nen ongel­ma demokratiassa.

    Jos poli­itikko on rohkea, hän tekee lyhyel­lä tähtäimel­lä epä­su­osit­tu­ja päätök­siä. Täl­lais­ten päätösten tek­i­jää äänestävät ne, jot­ka itse osaa­vat kat­soa pitkälle. Sen pop­u­lan määrä on kuitenkin varsin rajat­tua, joten suurin osa äänistä menee pop­ulis­tisem­mille aineksille.

    Tämä mekanis­mi rajaa demokra­ti­as­sa pitkäjän­teis­ten päätösten tek­i­jöi­den määrää. Suurin osa poli­itikoista on äänestäjiä nuole­via tuuliviirejä.

    Kansaa ran­gais­taan sel­l­aisil­la hal­lit­si­joil­la, jot­ka he ansaitsevat.

  63. Han­nu Ves­sari: “Kyl­lä se lähtöko­htainen type­r­yys kuitenkin taitaa majail­la tääl­lä ihan koti­maas­sa, ja siinä tavass­sa, jol­la perus­ta­son palvelu­iden julki­nen rahoi­tus kanavoituu eri taval­la peruster­vey­den­huol­lon palveluis­sa ja työter­veyshuol­los­sa. Pitkälti tämän ansios­ta Suo­mi onkin ansain­nut paikan top 3 ‑listal­la OECD-maid­en kil­pailus­sa epä­tasa-arvoisim­mas­ta ter­vey­den­huolto­jär­jestelmästä jo pari­inkin otteeseen. Sitä val­u­vikaa ei valitet­tavasti tuol­la pienel­lä organ­isaa­tiokikkkailul­la kor­ja­ta. Perus­teel­lisem­mal­la reformil­la kyl­lä, mut­ta onhan tuo vaikeak­si näyt­tänyt osoittautuvan”

    Yo kom­men­toi­ja on todel­la oikessa, näin on. On myös huo­mat­tavaa, etta Suomes­sa lie­nee Euroopan kat­tavin työter­veyshuolto, yli 85% työikäis­es­tä väestöstä. Ja val­tio että työ­natya­jat tuke­vat tätä yli puolel­la mil­jardil­la vuodessa.

    Ruot­sis­sa ja muis­sa Pohjo­is­mais­sa ei ole myöskään työter­veyshuolto­lakia, vaan se perus­tuu vain sopimuk­si­in ja on erään­lainen työ­nan­ta­jan erityietu.

  64. Osmo Soin­in­vaara: Niil­lä on eri kohde­funk­tio. Julki­nen ter­vey­den­hoito yrit­tää käyt­tää voimavaransa ensisi­jais­es­ti niiden hyväk­si, joiden tarve on suurin eivätkä ne sik­si halua, että henkilö, joka ei aikaa lainkaan tarvitse, pääsee varaa­maan sen kiireel­lisessä tarpeessa ole­van enän edestä. Yksi­tyisen kannal­ta olen­naista on saa­da mah­dol­lisim­man paljon aiko­ja myy­dyk­si. Jos käyn­ti on turha, ei se hei­dän ongel­mansa ole.

    Julkisen sek­torin ajan­va­rausjär­jestelmässä on kyse aika paljon puh­taas­ta palvelun sään­nöstelystä. Kun aiko­ja ei oikeasti ole kysyn­tään näh­den riit­tävästi tai niitä ei ole allokoitu oikein, niitä on sään­nösteltävä. Muuten olisi aivan sama, hoide­taanko var­vask­ipuinen poti­las huomen­na vai kuukau­den päästä. Ja suo­ma­laiset eivät kyl­lä koke­muk­seni mukaan ramp­paa huvikseen lääkäris­sä ilman syytä.

    Muuten olen ham­maslääkärinä samaa mieltä jonkin aiem­man kir­joit­ta­jan kanssa: Kuukausi­palk­ka ei sovi lääkärin työhön. Vaik­ka toimen­pide­po­h­jainen palkkaus on selkeästi kalli­impi, jonot oli­si­vat pois­sa het­kessä. Toisaal­ta julkisen ter­vey­den­huol­lon pitäisi saa­da rahoituk­sen­sa myös toimen­pideko­htais­es­ti. Alka­isi kiin­nos­taa tieto­jär­jestelmien kun­toon lait­ta­mi­nenkin, kun ruudun tui­jot­telus­ta ei tulisi rahaa..

  65. Osmo Soin­in­vaara: Niil­lä on eri kohde­funk­tio. Julki­nen ter­vey­den­hoito yrit­tää käyt­tää voimavaransa ensisi­jais­es­ti niiden hyväk­si, joiden tarve on suurin eivätkä ne sik­si halua, että henkilö, joka ei aikaa lainkaan tarvitse, pääsee varaa­maan sen kiireel­lisessä tarpeessa ole­van enän edestä. Yksi­tyisen kannal­ta olen­naista on saa­da mah­dol­lisim­man paljon aiko­ja myy­dyk­si. Jos käyn­ti on turha, ei se hei­dän ongel­mansa ole.

    Kyl­lä meil­lä ainakin turhista työter­veyskäyn­neistä voi peri­aat­teessa joutua itse mak­sum­iehek­si (sopimuk­sen mukaan työ­nan­ta­ja mak­saa vain aiheel­li­sista käyn­neistä), joten aika har­va niitä taitaa ihan huvikseen vara­ta. Lisäk­si varsi­naiset päivystysa­jat jae­taan puhe­lim­itse ja siten kiireel­liset tapauk­set saa­vat kyl­lä aina tarvit­se­mansa hoidon.

    Toisaal­ta takaako puhe­lim­itse tehty karsin­takaan mitenkään reilua ja oikeu­den­mukaista aiko­jen allokaa­tio­ta? Käytän­nössähän sys­tee­mi houkut­telee jos nyt ei suo­raan vale­htele­maan, niin ainakin liioit­tele­maan oire­itaan — ja tässä var­maan jous­toselkärankainen supli­ikkimies menee heit­tämäl­lä ohi vaa­ti­mat­tomas­ta ja rehellis­es­tä mummelista.

  66. Osmo Soin­in­vaara: Niil­lä on eri kohde­funk­tio. Julki­nen ter­vey­den­hoito yrit­tää käyt­tää voimavaransa ensisi­jais­es­ti niiden hyväk­si, joiden tarve on suurin eivätkä ne sik­si halua, että henkilö, joka ei aikaa lainkaan tarvitse, pääsee varaa­maan sen kiireel­lisessä tarpeessa ole­van enän edestä. Yksi­tyisen kannal­ta olen­naista on saa­da mah­dol­lisim­man paljon aiko­ja myy­dyk­si. Jos käyn­ti on turha, ei se hei­dän ongel­mansa ole.

    Useim­mat yksi­tyisen asi­akkaat ovat työter­veyshuol­lon palvelui­ta käyttäviä

    Kyl­lä se palvelun ossta­van yri­tyk­sen ongel­ma on, jos palvelua käytetään turhaan .Ja myöskin val­tion, joka mak­saa osan kuluista.

    Mut­ta sopii hyvin por­var­il­liseen luokka­jakoon, parem­pi väki voi käyt­tää turhaan julkises­ti tuet­tu­ja palvelui­ta, rupusak­ki ei.

    Itse aisi­as­sa julkine on kehit­tymässä siihe suun­taan, että sairau­den annetaan pah­ne­t­ua niin, ettei sitä voi­da enää parantaa

    Hyvä esimerk­ki on isäni: Ambu­lanssimiehet kävivät kolme ker­taa tark­ista­mas­sa, josko pap­pa olisi niin huonos­sa kun­nos­sa , että hänet uskaltaa viedä sairaalaan.Vasta kun soitin häly­tyk­sesuk­sen johta­jalle hänet vieti­in pitkin ham­pain sairaalaan

    Senkin jäl­keen pap­pa kotiutet­ti­in enneaikaises­ti muu­ta­man päivän jäl­keen ja lääkkeil­lä jatket­tu antibioot­tiku­uri ei tehon­nutkaan ja taas sama rum­ba: Ambu­lanssimiehet paikalle, ei uskalleta viedä sairaalaan kun ei ole vielä tarpeek­si huonos­sa kunnossa .

    Minä taas soit­ta­mana häke-johta­jalle ja lop­ul­ta pap­pa sairaalaan

    Lop­putule­ma oli sit­ten kuukau­sia kestänyt toipuminen.

    Indone­si­as­sakin hoidet­ti­in ihmisiä paremmin

  67. Raimo K: Yleen­sä kun­ta ostaa työter­veyspalve­lut ter­veyskeskuk­ses­ta, niinkuin nor­maalit yri­tyk­setkin tekevät. Ja osta­vat ei-pakol­lisen sairaan­hoidon, kuten nor­maalit yri­tyk­setkin tekevät.
    Työter­veyshuol­los­sa ei ter­veyskeskuk­sis­sa ole sen enem­pää jonoa kuin yksi­tyisel­lä puolel­la – ja tämä kos­kee ainakin Turun kokoisi­akin kaupunkeja.

    Eipä ole tuol­laista yri­tys­tä kohdal­leni vielä osunut mikä kun­nal­lis­es­ta ter­veyskeskuk­ses­ta ostaisi työter­veyspalve­lut. Jos tuol­laista sit­ten esi­in­tyy, tun­tuu että hel­posti lip­sah­taa puurot ja vel­lit sekaisin, eli yleisen ter­veyshuol­lon resursse­ja lip­sah­taa työter­veyshuoltoon. Parem­pi kyl­lä että EU palaut­taa ruotuun.

  68. Poth1ue1: …ja tässä var­maan jous­toselkärankainen supli­ikkimies menee heit­tämäl­lä ohi vaa­ti­mat­tomas­ta ja rehellis­es­tä mummelista. 

    Mon­esti ihastel­laan kuin­ka henkilöko­htainen palvelu mah­dol­lis­taa kokon­ais­val­taisen ihmis­näke­myk­sen ja jous­ta­van tilan­neta­jun kaut­ta parhaan palvelun.

    Todel­lisu­udessa vaarana on palvelun pri­or­isoin­ti ns. pärstäk­er­toimen perus­teel­la ja lipevien pyrkyrei­den tai jopa suo­ranais­ten vale­htelijoiden palk­it­sem­i­nen. Etu­ilu ja öykkäröin­ti on aika kaukana tasa-arvois­es­ta pohjo­is­mais­es­ta hyvinvointiyhteiskunasta…

  69. JV: Kuukausi­palk­ka ei sovi lääkärin työhön. Vaik­ka toimen­pide­po­h­jainen palkkaus on selkeästi kalli­impi, jonot oli­si­vat pois­sa hetkessä.

    Kuin­ka moni lääkäri lähtisi lisäämään tarpeet­tomasti toimen­pitei­den määrää, jos jonot häviäisivät?

    Viherinssi: Tämä mekanis­mi rajaa demokra­ti­as­sa pitkäjän­teis­ten päätösten tek­i­jöi­den määrää. Suurin osa poli­itikoista on äänestäjiä nuole­via tuuliviirejä.

    Tässä on uutis­me­di­an viih­teel­listymisel­lä iso rooli. Sen pitäisi tehdä oikea­ta jour­nal­is­mia ja ana­lyysiä eikä puo­livil­laista ja pin­ta­puolista lausun­to­jen puh­taak­sikir­joit­tamista ja isku­lau­sei­den etsimistä.

    Viherinssi: Ostovoimaero antaa ainakin vähän syytä miet­tiä esimerkik­si palkkakus­tan­nuk­sia. Ymmärtääk­seni esimerkik­si hoita­jien palkkakus­tan­nuk­sis­sa on suurehko ero (huo­mat­tavasti pienem­pi palk­ka ja enem­män työ­tun­te­ja vuodessa).

    Sin­ga­porel­la on ympäril­lä paljon paikallista kieltä osaavaa väestöä ja iso­ja hal­van hin­tata­son mai­ta. Tämä tuot­taa hie­man eri­laisen paineen palkkata­solle. Pääkaupunkiseu­tukin näyt­täisi taloudel­lisin mittarein kovin eri­laiselta, jos sen ympäril­lä olisi val­tion­ra­ja eikä muus­ta Suomes­ta tarvit­sisi huolehtia.
    Lisäk­si tietysti pitää (taas) kysyä minkälaista yhteiskun­taa halu­taan rak­en­taa. Sin­ga­poren GINI on suurem­pi kuin Yhdys­val­lois­sa ja se on jo paljon sanottu.

  70. Jouni L ja L (sama henkilö?), kiva että osaat­te laina­ta kom­ment­te­ja, mut­ta voisit­teko myös tehdä sen siten, että
    a) lainaat­te vain sen pätkän viestiä, johon vas­taat­te, ja
    b) vas­taat­te lainatun pätkän ala­puolelle kontekstissa.
    Nykyi­nen tapanne on harv­inaisen ärsyt­tävä, enkä ainakaan minä sen vuok­si edes viit­si lukea viestejä.

  71. antti: Eipä ole tuol­laista yri­tys­tä kohdal­leni vielä osunut mikä kun­nal­lis­es­ta ter­veyskeskuk­ses­ta ostaisi työter­veyspalve­lut. Jos tuol­laista sit­ten esi­in­tyy, tun­tuu että hel­posti lip­sah­taa puurot ja vel­lit sekaisin, eli yleisen ter­veyshuol­lon resursse­ja lip­sah­taa työter­veyshuoltoon. Parem­pi kyl­lä että EU palaut­taa ruotuun.

    Eivät niitä osta edes kun­natkaan jos vain palve­lut ovat muuala­ta ostettavissa .

    Tai ne on jär­jestet­ty erilisen yksikön kaut­ta kuten Helsin­gin kaupunkikin on tehnyt

    Ei kukaan järkevä luo­ta ter­veyt­tään terkkarin palvelu­jen varaan.

  72. anonyy­mi: Kuin­ka moni lääkäri lähtisi lisäämään tarpeet­tomasti toimen­pitei­den määrää, jos jonot häviäisivät?

    No kuukausi­palkkainen lääkäri ei nyt vält­tämät­tä toi­mi ihan optimiteholla…

    Ei ole tarkoi­tus tehdä turhia toimen­piteitä, vaan tehdä tarpeel­lisia toimen­piteitä niille jonos­sa odot­tavil­la. Tun­nen alan kohta­laisen hyvin sekä julkkisel­la että yksi­tyisel­lä puolel­la toim­i­neena ja toim­intaa seu­raa­vana. Uskallan väit­tää, että lääkärien tehokku­usero kuukausi­pal­ka­lla ja toimen­pide­pal­ka­lla on huomattava. 

    Yhtei­somis­tuk­ses­sa ole­vat kom­bi­naatit eivät noin yleen­sä ottaen ole osoit­tau­tuneet tehokkaim­mik­si ja inno­vati­ivisim­mik­si tavoik­si tuot­taa hyödykkeitä ja palvelu­ja. Ter­veyspalve­lut eivät poikkea tästä mil­lään tavalla

  73. Osmo Soin­in­vaara:
    Turhas­ta käyn­nistä voi asi­akas joutua itse mak­samaan, mut­ta se ei edelleenkään ole lääkäri­ase­man ongelma.

    Mikä on turha käyn­ti ? Pitääkö asi­akkaan olla lääkäri, jot­ta voi sanoa, että hänel­lä on ongelma.

    Mon­et vaar­al­liset sairaudet alka­vat lievil­lä oireil­la ja niiden luon­net­ta maal­likon on vaikea arvioida .

    Kun kyn­nys pis­tetään tarpeek­si korkeak­si niin var­maan kap­a­siteet­ti saadan kun­toon ja hoito hal­vak­si , ruumi­inavaus kun on hal­pa keino kat­soa mikä poti­las­ta vaivasi.

    Mut­ta mitä virkaa sel­l­aisel­la hoidol­la on ?

    Nykyisessä jär­jestelmässä ei analysoi­da kuo­liko poti­las hoitovi­iveieden vuok­si enneaiko­jaan eli peit­el­lään ongelmia

    Suureen ongel­maan viit­taa se, että terkkarin vas­tu­ul­la ole­vien elinikä on jopa 16 vuot­ta lyhye­mepi kuin toises­sa kanavas­sa hoidettujen

  74. Osmo Soin­in­vaara: Niil­lä on eri kohde­funk­tio. Julki­nen ter­vey­den­hoito yrit­tää käyt­tää voimavaransa ensisi­jais­es­ti niiden hyväk­si, joiden tarve on suurin eivätkä ne sik­si halua, että henkilö, joka ei aikaa lainkaan tarvitse, pääsee varaa­maan sen kiireel­lisessä tarpeessa ole­van enän edestä. Yksi­tyisen kannal­ta olen­naista on saa­da mah­dol­lisim­man paljon aiko­ja myy­dyk­si. Jos käyn­ti on turha, ei se hei­dän ongel­mansa ole.

    Käytän­nön tasol­la tämä tarkoit­taa, että terkkaris­sa on luovut­tu ennl­taehkäi­sevästä hoi­dos­ta , eli tehdään aivan toisin kuin työter­veyshuol­los­sa tai yksityiselä.

    Näis­sa kahdessa jäkim­mäisessä tark­iste­tan ainakin ker­ran vuodessa onko alka­via sairauk­sia esim II tyypin dia­betes­ta tai veren­paine­taudin alkua ja taute­ja voidaan lieven­tää tai estää aikaisel­la puuttumisella

    Mut­ta terkkarin mukana täl­lainen on ter­ve eikä tarvitse hoitoa eikä aikaa lääkärille verikokeista ym puhumattakaan.

    Terkkaris­sa asi­akkan tau­tien annetan pahen­tua niin, että asikk­a­sita tulee taak­ka terkkar­ille ja yhteiskunnalle

    Kuten tuo isäni esimerk­ki osoit­ti, ter­vey­den­hoidon tavoite onkin odot­taa, että sairaus on mah­dol­li­sis­m­man vaikeasti hoidettava

  75. Ei kai kukana oikeasti kuvit­tele, että jonot katoa­vat jos toteutet­tavien toimen­pitei­den määrää nos­te­taan mut­ta hin­ta pide­tään silti siel­lä ilmaisen ja puoli-ilmaisen välillä? 

    Ham­mashoi­dos­sa ei ainakaan toi­mi, sil­lä nimit­täin vuo­den jono rajaa aika tehokkaasti hoitoon tuli­joiden määrää. Itsel­länikin on edel­lis­es­tä ker­ras­ta taas use­ampi vuosi aikaa, ei vaan jak­sa jonotel­la. Se on selvä että jos jonot kato­vat, entistä pienem­pää vaivaa kan­nat­taa lähteä näyt­tämään julkiselle. Ja myös sem­moista, jota on aikaisem­min näytet­ty yksityiselle. 

    Ei kai kukaan kuvit­tele, että minäkin veisin lapseni yksi­ty­is­lääkärille, jos julkisel­la saisi saman palve­lu­ta­son mur­to-osal­la yksi­tyisen sek­torin kustannuksista??!?!?!

  76. Liian van­ha: Suureen ongel­maan viit­taa se, että terkkarin vas­tu­ul­la ole­vien elinikä on jopa 16 vuot­ta lyhye­mepi kuin toises­sa kanavas­sa hoidettujen

    Tämä ero selit­tyy kuitenkin läh­es kokon­aan elin­tavoista. (Ihan yhtä hyvin voisi sanoa, että sään­nöl­lis­es­ti gynekologilla käyvät kansalaiset elävät kymme­nen vuot­ta pidem­pään kuin ne, jot­ka eivät käy.)

    Kanavien eriy­tymi­nen on ongel­ma, mut­ta hoidon tason tuo­ma ter­vey­sero ei ole suuri. Ongel­ma tulee siitä, että eriy­tymi­nen sysää mei­dät kohti jenkkisys­teemiä, joka on ihan älyt­tömän kallis.

    Hoitovirheet ovat aina erit­täin valitet­tavia, ja niistä eroon­pääsemisek­si pitää pon­nis­tel­la. Yksi­tyi­nen puoli ei kuitenkaan ole hoitovirhei­den osalta mitenkään moitteeton.

  77. Viherinssi: jär­jestelmä olisi noin 13 % halvem­pi kuin mei­dän jär­jestelmämme. Ero ei siis ole ihan niin dra­maat­ti­nen kuin miltä se aluk­si näyttää.

    Vaik­ka tuo Sin­ga­poren sys­tee­mi olisi kalli­impi kuin suomen sys­tee­mi, pitäisin sitä silti parem­pana (toki vain johonkin rajaan asti) kuin tämä nykyi­nen. Ja onko sin­ul­la ideoita miten leikataan edes tuo 13% suo­ma­laisen ter­vey­den­hoidon kus­tan­nuk­sista muuten kuin Sin­ga­poren mallil­la? Tuokaan ei ole pikkuraha.

    Lep­oti­la zZ: Tarkoi­tatko nyt Puus­tisen esimerkke­jä (Sak­sa, Tan­s­ka ja Hol­lan­ti), jot­ka ovat Suomen mallia kalli­impia, vai Sin­ga­poren mallia? Wikipedia sanoo Sin­ga­poren ter­vey­den­huol­lon järjestelmästä:

    En tiedä kuka on Puusti­nen enkä mitä hän on esit­tänyt, mut­ta joka tapauk­ses­sa viit­tasin Sin­ga­poreen. Tuo wikipedi­an lähde mainit­si kak­si syytä, mik­si sin­ga­poren mallin toteut­ta­mi­nen muual­la on han­kalaa. Ensin­näkin sen, että Sin­ga­pores­sa on hie­man vajaa demokra­tia (eli siel­lä ei ole esimerkik­si tarvin­nut kuun­nel­la mielip­iteitä, joiden mukaan sys­teemin, mis­sä kenenkään ei tarvitse koskaan pelätä että ei ole rahaa ter­vey­den­huoltoon, merkit­tävä ongel­ma on se, että “val­tio kus­tan­taa ter­vey­den­huol­lon kokon­aan vaan niille kansalaisille, joiden tulot ovat hyvin alhaiset”). Toisek­si ongel­mak­si maini­taan maantiede. Toki jos yliopis­tolli­nen keskus­sairaala pitää saa­da 15 kilo­metrin säteelle jokaises­ta suo­ma­lais­es­ta kodista, tulee taloudel­lisia haastei­ta, mut­ta kyl­lä minä näk­isin, että Sin­ga­poren mallin taloudel­liset insen­ti­iv­it eri toim­i­joille ovat huo­mat­tavasti merkit­tävämpi tehokku­u­teen vaikut­ta­va tek­i­jä kuin maan pieni fyysi­nen koko.

  78. tcrown: Vaik­ka tuo Sin­ga­poren sys­tee­mi olisi kalli­impi kuin suomen sys­tee­mi, pitäisin sitä silti parem­pana (toki vain johonkin rajaan asti) kuin tämä nykyi­nen. Ja onko sin­ul­la ideoita miten leikataan edes tuo 13% suo­ma­laisen ter­vey­den­hoidon kus­tan­nuk­sista muuten kuin Sin­ga­poren mallil­la? Tuokaan ei ole pikkuraha.

    Ei todel­lakaan ole pikku­ra­ha. Tuon rahan löytämi­nen jostain tek­isi todel­la hyvää taloudellemme.

    Min­un point­ti­ni oli kuitenkin se, että Sin­ga­poren sys­tee­mi ei ihan vält­tämät­tä ole halvem­pi kuin suo­ma­lainen siinä mielessä, että Suomeen kopi­oitu­na se tulisi nyky­istä halvem­mak­si. Meil­lä lähipalvelui­ta joudu­taan jär­jestämään liian pienel­lä väestöpo­h­jal­la, mei­dän väestöpyra­midimme on nyky­isil­lä elin­tavoil­laan kallis hoitaa, ja meil­lä Sari Sairaan­hoita­jan tun­tipalk­ka on tuplat sin­ga­pore­laisen kol­le­gansa palkkaan verrattuna.

    Tämä ei tietenkään tarkoi­ta sitä, etteikö Sin­ga­poren mallis­sa voisi olla ele­ment­te­jä, joi­ta mei­dän kan­nat­taisi miet­tiä itsellemme. Se kuitenkin saat­taa meille sovitet­tuna olla sitä samaa osas­toa “kalli­impi ja parem­pi” kuin mon­et län­sieu­roop­palaiset mallit.

    Peruster­vey­den­huol­lon ja ennal­taehkäi­sevän toimin­nan saami­nen kun­nol­la käyt­töön on Suomes­sa avain siihen, että selviämme tule­vaisu­udessakin järkevästi ter­vey­den­huoltomme kanssa. Mut­ta ei min­ul­la tähän mitään help­poa ja hal­paa resep­tiä ole. Ennal­taehkäisy on erit­täin vaikeaa, ja suju­va julki­nen sys­tee­mi tulee nyky­istä kalliimmaksi.

    Tässä voisi myös olla arvokeskustelun paik­ka siitä, mitä julkisen ter­vey­den­huol­lon pitää tehdä, ja miten sitä mitataan.

  79. “Tämä ero selit­tyy kuitenkin läh­es kokon­aan elin­tavoista. (Ihan yhtä hyvin voisi sanoa, että sään­nöl­lis­es­ti gynekologilla käyvät kansalaiset elävät kymme­nen vuot­ta pidem­pään kuin ne, jot­ka eivät käy.)”

    Eipä tuo­ta noin selitetty.

    Ja elin­tapoi­hinkin vaikut­taa oleel­lis­es­ti se kuin­ka ihmistä konsultoidaan.Olen seu­ran­nut ihmisiä hei­dän ikään­tyessään ja jokainen on muut­tanut käyt­täy­tymistään seli­tyk­sel­lä “kun lääkäri määräsi”.

    Sel­l­ainen joka ei koskaan pääse lääkäri­in ei saa lääkärin määräystä.

    Kun noin 500000 työtätekevältä puut­tuu työter­vyshuolto ja terkkari hoi­da ennal­ta ehäkäisyä ja kos­ka olet vielä ter­ve niin kon­sul­toin­tia ei ole ja kokei­den puuttues­sa ei ole myöskään ennakkoti­etoa tilan heikken­e­mis­es­tä ennen kuin on myöhäistä .

    Ruotsin malli kan­nus­taa hoita­va terkkaria sat­saa­maan ennaltaehkäisyyn

    Suomen ter­vey­den­hoito­jär­jestelmä on amerikkalaisen huono kopio , jos­sa köy­hiä hoide­taan miten sattuu

    1. Merkit­tävin eli­na­jan odot­teeseen vaikut­ta­va tek­i­jä on tupakoin­ti, joka las­kee sitä läh­es kymme­nen vuot­ta. Voiko joku väit­tää vakavis­saan, että ei ole kuiul­lut mis­tään, että tupakoin­ti on vaarallista?

  80. Olisin todel­lakin halukas kuule­maan, mil­lä ilveel­lä työter­veyshoito oikein vähen­tää tupakan­polt­toa ja alko­holis­mia? Meinaan kun mikään val­is­tus ei tun­nut ainakaan siihen viinan kulu­tuk­seen aut­ta­van ollenkaan, mut­ta ilmeis­es­ti työter­veyshuol­los­sa on löy­det­ty jonk­in­sort­ti­nen viisas­ten kivi kun ker­ra sen piiris­sä ole­vat eivät käytä niin paljoa alko­ho­lia kuin työttömät.

  81. JV: Ei ole tarkoi­tus tehdä turhia toimen­piteitä, vaan tehdä tarpeel­lisia toimen­piteitä niille jonos­sa odot­tavil­la. Tun­nen alan kohta­laisen hyvin sekä julkkisel­la että yksi­tyisel­lä puolel­la toim­i­neena ja toim­intaa seu­raa­vana. Uskallan väit­tää, että lääkärien tehokku­usero kuukausi­pal­ka­lla ja toimen­pide­pal­ka­lla on huomattava. 

    On muitakin palkkaus­vai­h­toe­hto­ja kuin kuukausi- tai urakka­palk­ka, esimerkik­si henkilö- ja ryh­mäko­htaiset tulospalkkiot. Alaa lie­nee tutkit­tu niin paljon, että eri­laisille ter­veysasemille voitaisi­in kehit­tää oikeu­den­mukaiset ja kan­nus­ta­vat jär­jestelmät koko henkilöstölle. 

    Tulospalkkioiden avul­la on muu­tamia sako­tusuhan alla ollei­ta leikkausjono­ja puret­tu yllät­tävänkin nopeasti.

  82. Osmo Soin­in­vaara:
    Merkit­tävin eli­na­jan odot­teeseen vaikut­ta­va tek­i­jä on tupakoin­ti, joka las­kee sitä läh­es kymme­nen vuot­ta. Voiko joku väit­tää vakavis­saan, että ei ole kuiul­lut mis­tään, että tupakoin­ti on vaarallista?

    Täy­tyy kyl­lä min­unkin ei-tupakoi­jana sanoa, että moni asia kuu­lostaa kovin eri­laiselta lääkärin kah­denkesken hil­jaisel­la äänel­lä sanomana kuin yleisenä totea­muk­se­na mas­sa­me­di­an kautta.

  83. Liian van­ha: Ja elin­tapoi­hinkin vaikut­taa oleel­lis­es­ti se kuin­ka ihmistä konsultoidaan.Olen seu­ran­nut ihmisiä hei­dän ikään­tyessään ja jokainenon muut­tanut käyt­täy­tymistään seli­tyk­sel­lä “kun lääkäri määräsi”.

    Meil­lä on seu­raa­vat merkit­tävät elintapaongelmat:

    - tupak­ka

    - viina

    - liikku­mat­to­muus

    - liika ener­giansaan­ti (yli­paino)

    - väärän­lainen syöminen

    Näille haasteille yhteistä on se, että ne vaikut­ta­vat suo­raan yksilön välit­tömään mieli­hyvämekanis­mi­in. Lisäk­si kaikil­la on yksilö­ta­son vaiku­tusten lisäk­si vaiku­tuk­sia myös sosi­aalis­es­ti — jos lätkää ei voi kat­soa ilman kal­jaa, kal­jas­ta luop­umi­nen merk­it­see myös muus­ta har­ras­teesta luopumista.

    Täl­lais­ten elin­ta­pako­r­jausten tekem­i­nen on hyvin vaikeaa. Kaik­ista tiede­tään se ihan tutkimuk­sel­lis­es­ti, että tehokkai­ta inter­ven­tioi­ta on vaikea tehdä. Kos­ka tapo­jen muut­ta­mi­nen vaatii pitkäjän­teistä ja motivoitunut­ta asen­net­ta ihmiseltä itseltään, sitä on vaikea saa­da kaadet­tua ulkopuolelta.

    Lääkäri voi saa­da hyväl­lä puheel­la ihmisen vai­h­ta­maan voin Benecol­i­in. Samoin alko­holin osalta kohtuuku­lu­tuk­sen ylälaidal­la ole­van saa kulut­ta­maan vähän vähem­män, jos on hyvät perus­teet. Näil­lä on kuitenkin kansan­ter­vey­del­lis­es­ti pieni vaiku­tus. Sen sijaan alko­holistin raitis­t­a­mi­nen tai selvästi yli­pain­oisen saami­nen nor­maali­pain­oisek­si on hyvin vaikeaa.

    Merkit­tävät muu­tok­set vaa­ti­vat sitkeyt­tä, moti­vaa­tio­ta ja ymmär­rystä. Yleen­sä nämä omi­naisu­udet omaav­ista ihmi­sistä tilas­tol­lis­es­ti suurem­pi osa on yksi­tyisen ter­vey­den­huol­lon piiris­sä jo ihan koulu­tuk­sel­li­sista syistä. Elämän­hallintansa muutenkin hukan­neen kohdal­la taas useim­miten osoit­teena on ter­veyskeskus, mut­ta ei se ter­vey­sero tk:sta johdu.

    Se pitää kyl­lä paikkansa, että vaka­van sairas­tu­misen jäl­keen ihmiset ovat valmi­ita muut­ta­maan elin­tapo­jaan. Sairaud­es­ta ja tilanteesta riip­puen siitäkin on yleen­sä hyö­tyä, mut­ta se suurin hyö­ty saataisi­in ennen kuin lääkäri puhuu hil­jaisel­la äänel­lä ikäviä asioita.

    Van­hempi­en ikälu­okkien kohdal­la ter­vey­sero­ja syn­tyy ihan aidosti työn­teon kaut­ta. Sota tuhosi mon­en miehen ter­vey­den poh­jan, ja raskas teol­lisu­ustyö myrkyl­li­sis­sä höyryis­sä, kaivostyö pölyssä tai vaik­ka raken­nustyö asbestin kera näkyy elin­iässä. Tässä kuitenkin nuorem­mat ovat onnekkaampia, mut­ta jakolin­ja menee nyt työelämässä ole­vien ja sen ulkop­uolelle jäänei­den välissä.

  84. No min­ul­la on vaan hyvää ker­rot­tavaa ter­veyskeskuk­ses­ta, mikä henkilökun­nal­laan put­sasi kor­vakäytäväni. Mut­ta puhdis­tus­ta ennen tuli han­kkia mainit­se­ma­ton­ta kor­vava­han sula­tusnestet­tä apteek­ista a’ hin­taan 20 e per muu­ta­ma millilitra.

    Mut­ta kyl­lähän sairas mak­saa mitä vaan saadak­seen “kun­ton­sa” tai “ter­veyten­sä” jälleen toimivaksi.

  85. Työter­veyshuolto­lain alku­peräi­nen tarkoi­tus oli Suomes­sa työym­päristöstä johtu­vien ter­veyshait­to­jen ehkäisy (melu, kemikaalit, ergono­mia, onnet­to­muudet jne.). Alku­peräis­es­tä ideas­ta on pikkuhil­jaa liut­tu paljolti yleiseen peruster­vey­den­huoltoon ja flun­ssien hoitoon. Tästä yksi­tyiset yri­tyk­set ovat keksi­neet hyvän bis­nek­sen, kun vielä lakikin pakot­taa siihen. Ruot­sis­sa esim. ei ole työter­veyshuolto­lakia ja mm. Ran­skas­sa on kiel­let­ty työter­veyshuol­lol­ta yleinen peruster­vey­den­huolto. Tämä on osasyynä Suomen julkisen ter­vey­den­huol­lon huonoon tilaan. Tätä suo­ma­laiset poli­itikot eivät ole huo­man­neet tai eivät halua huo­ma­ta (yksi­ty­isiä palvelu­ja suo­si­vat puolueet/puolue). Tästä ongel­mas­ta ovat puhuneet asiantun­ti­jata­hot, mm. Kekomä­ki ja THL, mut­ta aihe ei vaan nouse yleiseen keskusteluun. 

    Olen ollut alal­la 1970-luvul­ta lähtien.

  86. Viherinssi: Se kuitenkin saat­taa meille sovitet­tuna olla sitä samaa osas­toa “kalli­impi ja parem­pi” kuin mon­et län­sieu­roop­palaiset mallit.

    Olet esit­tänyt kvan­ti­tati­ivista ana­lyysiä mik­si Sin­ga­poren malli Suomes­sa olisi kalli­impi kuin Sin­ga­pores­sa. Saisinko pyytää kval­i­tati­ivista ana­lyysiä, mik­si Sin­ga­poren malli edes voisi olla kalli­impi Suomes­sa kuin Suomen nykyi­nen malli? Jos peruster­vey­den­holto saadaan yksi­ty­is­ten toim­i­joiden tuot­ta­mak­si ja palvelun osta­ja ja mak­sa­ja pääosin samak­si tahok­si, niin min­un järkeni mukaan nuo eivät voi kuin laskea kokon­aiskus­tan­nuk­sia. Enkä kek­si mikä on se ele­ment­ti mikä voisi nos­taa kus­tan­nuk­sia. Siis ele­ment­ti, minkä kor­jaami­nen ei olisi triv­i­aalia. Type­r­yyk­sil­lä saadaan mikä tahansa malli kuin­ka kalli­ik­si tahansa.

  87. Raimo K: Myös Suomes­sa pääsee lääkäri­in samana päivänä – tosin ei terveyskeskuksessa.

    Kyl­lä minä pääsen lääkäri­in ter­veyskeskuk­seen samana päivänä, jos min­ul­la on aku­ut­ti sairaus.

  88. Coun­try­boy: Alku­peräis­es­tä ideas­ta on pikkuhil­jaa liut­tu paljolti yleiseen peruster­vey­den­huoltoon ja flun­ssien hoitoon. Tästä yksi­tyiset yri­tyk­set ovat keksi­neet hyvän bis­nek­sen, kun vielä lakikin pakot­taa siihen.

    Ei kai sen­tään pako­ta. Työter­veyshuolto­la­ki pakot­taa jär­jestämään työhön liit­tyvien sairauk­sien ennal­taehkäisyn ja hoidon. Sen lisäk­si työ­nan­ta­ja voi halutes­saan jär­jestää yleis­lääkäri­ta­soisen hoidon työn­tek­i­jöilleen. Erikois­lääkäri­ta­soisen hoidon jär­jestämi­nen alkaa hel­posti tör­mätä verot­ta­jaan, ja se onkin harvinaisempaa.

    Tietääk­seni mikään TES:kään ei vaa­di sairaan­hoitoa lain vaa­ti­man yli. Käytän­nössä kuitenkin on niin, että työ­nan­ta­jille yleis­lääkäri­ta­soinen hoito on varsin edullista ja työn­tek­i­jöi­den arvosta­maa. Jos vielä hoidol­la saadaan joskus joku yksit­täi­nen sairaus­päivä pois, niin siitä tulee kovin edullista työnantajalle.

    Varsi­nainen lak­isääteinen työter­veyshuolto ei kovin mon­ta kiin­neko­htaa taval­lisen toimis­to­työläisen työelämään omaa. Eikä se kyl­lä kovin paljon yri­tyk­selle sit­ten mak­sakaan, kos­ka kyse on lähin­nä paper­itöistä, jois­sa tode­taan, että eri­ty­isiä työhön liit­tyviä riske­jä ei ole. Tämän tason toim­inta mak­saa net­tona suu­rus­lu­okas­sa satasen vuodessa per työn­tek­i­jä, joten kovin isoa bis­nistä siitä ei saa. (Ver­tailu­na se, että jo yleis­lääkäri­ta­soisen toimin­nan kanssa puhutaan tyyp­il­lis­es­ti use­am­mas­ta satasesta.)

    1. Vapaae­htoiseen työter­vey­teen liit­tyvästä lääkärin­hoi­dos­ta veron­mak­sa­jat kus­tata­vat 62,25%. Ensin Kela kor­vaa 50 % ja lop­pu on yri­tyk­sen tulok­ses­sa vähen­nyskelpoinen meno (0,5x24,5 = 12,25). Edun saa­jalle se ei ole verotet­tavaa tuloa toisin kuin palkka.

  89. Ruotsin malli on eri­tyisen type­rä. Siinä työ­nan­ta­ja mak­saa lääkkeet. 

    Kela kor­vaa 60% työter­vey­den ennal­taehkäi­se­vistä kuluista. 

    Osmo, eikö jonkin­lainen arvo ole, että ihmiset saadaan nopeasti takaisin töi­hin? Sairaus­päivän hin­ta työ­nan­ta­jalle on 300 euroa. Työter­vey­den kulut ovat taas luokkaa 600 euroa / työn­tek­i­jä vuodessa.

  90. tcrown: Jos peruster­vey­den­holto saadaan yksi­ty­is­ten toim­i­joiden tuot­ta­mak­si ja palvelun osta­ja ja mak­sa­ja pääosin samak­si tahok­si, niin min­un järkeni mukaan nuo eivät voi kuin laskea kokonaiskustannuksia.

    Täl­laises­sa jär­jestelyssä lääkärille pääsemisen sääte­ly on paljon vaikeam­paa kuin julkiseen nojaavas­sa mallis­sa, joten kokon­aiskus­tan­nuk­set saat­ta­vat nous­ta käytön lisään­tyessä. Lisäk­si parane­va pth:n taso väistämät­tä vetää asi­akkai­ta yksi­tyiseltä julkiselle, mikä eri­tyis­es­ti lisää julk­isia kustannuksia.

    Kul­jet­tavia teitä on usei­ta, mut­ta ääripäät ovat tässä:

    1. Siir­ry­tään täysin julkiseen jär­jestelmään, jos­sa yksi­tyi­nen on kiel­let­ty. Tämä pitää kulut kuris­sa, mut­ta jos palve­lu­ta­so halu­taan hyväk­si, jär­jestelmään pitää kaataa kaik­ki nykyi­nen raha (julkinen+yksityinen) ja vielä lisää (à la Kana­da). Jotain takaisin­mak­sua voisi tul­la erikois­sairaan­hoidon taakan kevenemisestä.

    2. Siir­ry­tään täysin yksi­tyiseen jär­jestelmään, jos­sa peruster­vey­den­huolto on ammat­in­har­joit­ta­jien hoita­maa. Rahoi­tus tulee julk­i­sista rahoista (= verot, pakol­liset vaku­u­tuk­set). Tämä olen­nais­es­ti siirtäisi kaiken nykyisen yksi­tyisen rahoituk­sen julkisek­si. Ter­vey­den­huol­lon käyt­tö oletet­tavasti lisään­ty­isi saatavu­u­den parantuessa.

    Jälkim­mäi­nen malli on lähel­lä erit­täin hyväk­si poti­laan kannal­ta todet­tua Alanko­maid­en jär­jestelmää. OECD:n vuo­den 2010 datan mukaan Alanko­mais­sa on BKT:hen näh­den OECD:n toisek­si kalleim­mat kokon­aiskus­tan­nuk­set (USA:n jäl­keen) ja kalleim­mat julkiset kustannukset.

    Sin­ga­poren mallis­sa jär­jestelmän ylikäyt­töä rajoite­taan sil­lä, että poti­las joutuu aina mak­samaan jotain. Tämä on myös mah­dolli­nen tapa rak­en­taa jär­jestelmä, joka ei tule nyky­istä kalli­im­mak­si, mut­ta sil­loin käytän­nössä köy­hät kär­sivät. Sin­ga­pores­sakin mak­su­jär­jestelmän tulo­por­ras­tus ja tuk­ilu­okat ovat varsin monimutkaisia.

    Suomes­sa eri­ty­ishaaste tulee syr­jäseuduista. Jos tehdään ammat­in­har­joit­ta­ji­in perus­tu­va jär­jestelmä, tarvi­taan tar­if­fit. Mut­ta mitä sit­ten tehdään, jos sil­lä val­takun­nal­lisel­la tar­if­fil­la yksikään lääkäri ei suos­tu syr­jäseudun asukkaiden oma­lääkärik­si? Jotain virkalääkäre­itä siis tarvi­taan kuitenkin.

    En väitä ole­vani niin viisas, että osaisin ker­toa oikean ratkaisun. Jos men­nään tuonne kalli­impi ja parem­pi ‑osas­tolle, pidän yksi­tyis­es­ti tuotet­tua peruster­vey­den­huoltoa hyvin var­teenotet­ta­vana ratkaisuna ainakin siel­lä, mis­sä väestöpo­h­ja siihen riit­tää. Sin­ga­porestakin voi löy­tyä hyviä ideoita, mut­ta mei­dän pitää lop­ul­ta löytää oma tiemme, mitään yleisko­pi­oitavaa hyvää esimerkkiä ei maail­mal­la ole. Huono­ja ja varot­tavia kyllä.

    1. Jos yleis­lääkäri­toim­inta siir­retään ammat­in­har­joit­ta­jas-puolelle, mikä on mielestäni hyvinkin harkin­na­nar­voista, se pitää tehdä kuten Ruot­sis­sa. Lääkärille mak­se­taan lähein­nä poti­laik­si kir­jau­tunei­den määrän, ei heille tehty­jen temp­pu­jen tai käyn­tien mukaan. Jos jokaises­ta käy­hn­nistä mak­se­taan erik­seen, kulut moninker­tais­tu­vat. Näin kävi ns. lap­si­vazku­u­tuk­sen kanssa.

  91. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos jokaises­ta käy­hn­nistä mak­se­taan erik­seen, kulut moninker­tais­tu­vat. Näin kävi ns. lap­si­vazku­u­tuk­sen kanssa. 

    Las­ten käyt­tämistä julkisel­la puolel­la rajaa hyvin tehokkaasti se, että sairaan lapsen kanssa ei kovin moni jak­sa istua päivystyk­sessä tun­ti­tolkul­la eikä mui­ta aiko­ja vält­tämät­tä saa, ellei voi osoit­taa lapsen pään tai vai­h­toe­htois­es­ti raa­jo­jen lähtevän ihan koh­ta irti paikoiltaan. 

    Pitkä jono­tus on siis eri­tyisen tehokas tapa rajoit­taa las­ten pääsyä lääkäri­in. Vas­taavasti turhia tk-käyn­te­jä voitaisi­in vähen­tää vaa­ti­mal­la jokaista poti­las­ta juok­se­maan kolme ker­taa sairaalaraken­nuk­sen ympäri. Kyl­lä ainakin jalko­jen hoito­tarve väh­jenisi hyvin radikaalisti.

  92. Ruotsin mallin mukainen yksi­tyi­nen ammat­in­har­joit­ta­ja­malli olisi ain­ut mikä voisi peruster­vey­den­huol­lon pelas­taa. Saataisi­in koke­neet yleis­lääketi­eteen erikois­lääkärit pois työter­vey­den sairas­vas­taan­otoil­ta takaisin peruster­vey­den­huoltoon. Pitkät hoito­suh­teet vähen­täi­sivät esh-puolen kustannuksia.

    Täysin utopisti­nen aja­tus silti. Peruster­vey­den­huol­los­sa on sadoit­tain ter­vey­den­huol­lon mais­tere­i­ta ja mui­ta puolipoli­it­tis­es­ti valit­tu­ja ei-ydin­työtä teke­viä jot­ka tuos­sa mallis­sa jäi­sivät ilman töitä. Muutenkin kun­nal­lis­val­tu­ute­tut eivät tuo­hon suos­tu­isi mis­tään hinnasta. 

    Eikö voisi miet­tiä asteit­taista luop­umista peruster­vey­den­huol­losta ja yleis­lääkäreistä? Työn­jaon kehit­tämis­es­tähän siinä vain on kyse. Nyt jo yleis­lääkäritkin “erikois­tu­vat” tekemään tiet­tyjä jut­tu­ja. Päivystys­lääketi­eteestäkin on tul­lut oma erikoisalansa. En ymmär­rä mik­sei voitaisi suo­si­ol­la men­nä siihen että kutakin asi­aa hoitaa siihen erikois­tunut lääkäri?

  93. JÄRVIKYLÄNJUIPPI:
    Nuoret vas­ta valmis­tuneet lääkärit halu­a­vat melkein poikkeuk­set­ta työ­sopimuk­sen ter­veyskeskuk­si­in, jos­sa ”per­jan­tait” ovat vapaa­ta toim­i­maan yksi­ty­isil­lä vastaanotoilla.
    Lisäk­si näil­lä untu­vikoil­la työai­ka tuher­tuu johonkin. Konkar­ilääkäri käy samas­sa ajas­sa läpi kolminker­taisen määrän potilaita.
    Untu­vikko­jen työ­tahti on aivan toista yksi­tyisel­lä puolel­la viikon­lop­puisin. Siel­lähän se tili tehdään ja tul­laan alku­vi­ikos­ta TK:hon lepäämään 

    Ne vaikea­hoitoiset poti­laat, jot­ka tarvit­se­vat yksi­ty­is­lääkäriä, eivät val­itse untu­vikko­ja vaan konkare­i­ta. Yksi­tyisel­lä untu­vikot siis kohtaa­vat vain help­po­hoitoisia, kun taas ter­veyskeskuk­ses­sa heille ohjau­tuu valikoimat­tomasti kaik­ki nekin, jot­ka tarvit­si­si­vat erikois­sairaan­hoitoa. Untu­vikko­jen kuu­luukin käyt­tää pere­htymiseen aikaa, jot­ta työn jäl­ki olisi moitteetonta.

  94. Viherinssi: Täl­laises­sa jär­jestelyssä lääkärille pääsemisen sääte­ly on paljon vaikeam­paa kuin julkiseen nojaavas­sa mallis­sa, joten kokon­aiskus­tan­nuk­set saat­ta­vat nous­ta käytön lisään­tyessä. Lisäk­si parane­va pth:n taso väistämät­tä vetää asi­akkai­ta yksi­tyiseltä julkiselle, mikä eri­tyis­es­ti lisää julk­isia kustannuksia.

    En tunne Sin­ga­poren jär­jestelmän detal­je­ja, ja vaikut­taa siltä, että näke­myk­semme Sin­ga­poren jär­jestelmän oleel­li­sista kohdista eroa­vat, joten siir­ryn argu­men­toimaan tcrown­in jär­jestelmän puoles­ta. Seu­raavas­sa jär­jestelmän oleel­liset piirteet:

    -Jokainen joutuu säästämään tietyn osan palka­s­taan ns. terveystilille.
    ‑Tarvit­ta­vat ter­vey­den­huoltopalve­lut mak­se­taan tuol­ta terveystililtä.
    ‑Ainakin peruster­vey­den­huolto yksi­ty­is­tetään. Erikoisterveydenhoito/keskussairaala/yliopistosairaala saat­taa olla han­kala saa­da toim­i­maan Suomes­sa tehokkaasti yksityisenä.
    ‑Jos rahat lop­pu­vat ter­veystililtä, yhteiskun­ta mak­saa loput.
    ‑Jos ter­veystilin raho­ja ei ole käytet­ty tietyn ajan kulues­sa, ne saa nos­taa vapaaseen käyttöön.

    Käsitel­lään sit­ten kritiikkisi:

    Viherinssi: Täl­laises­sa jär­jestelyssä lääkärille pääsemisen sääte­ly on paljon vaikeam­paa kuin julkiseen nojaavas­sa mallis­sa, joten kokon­aiskus­tan­nuk­set saat­ta­vat nous­ta käytön lisääntyessä. 

    Kun mak­sa­ja ja palvelun osta­ja on sama henkilö, käyt­tö vähe­nee. Nyt kun ter­vey­den­huoltopalvelu­jen mak­sa­ja on joku muu kuin asi­akas, on selvät kan­nus­teet tehdä tarpeet­to­mia tutkimuksia.

    Viherinssi: Lisäk­si parane­va pth:n taso väistämät­tä vetää asi­akkai­ta yksi­tyiseltä julkiselle, mikä eri­tyis­es­ti lisää julk­isia kustannuksia.

    Ei ole julk­ista peruster­vey­den­huoltoa, minne voisi vetää asiakkaita.

    Viherinssi: Sin­ga­poren mallis­sa jär­jestelmän ylikäyt­töä rajoite­taan sil­lä, että poti­las joutuu aina mak­samaan jotain. Tämä on myös mah­dolli­nen tapa rak­en­taa jär­jestelmä, joka ei tule nyky­istä kalli­im­mak­si, mut­ta sil­loin käytän­nössä köy­hät kärsivät.

    Tcrown­in jär­jestelmä takaa, että kenenkään ei koskaan tarvitse pelätä, että rahat eivät riitä ter­vey­den­huoltoon. En ymmär­rä, kuin­ka punav­i­herkom­mu­nisti­nen maail­mankat­so­mus pitää olla, jos vakavl­la naa­mal­la esit­tää, että köy­hät kär­sivät täl­lais­es­ta jär­jestelmästä. Pien­i­t­u­lois­t­en rahat lop­pu­vat nopeasti tuol­ta ter­veystililtä, minkä jäl­keen yhteiskun­ta mak­saa lop­ut. Toki pien­i­t­u­loiset joutu­vat mak­samaan osansa ter­vey­den­huoltokulis­taa, mut­ta niin ne joutu­vat nytkin, tai siis ainakin ne jot­ka vero­ja maksavat.

  95. Osmo Soin­in­vaara:
    Vapaae­htoiseen työter­vey­teen liit­tyvästä lääkärin­hoi­dos­ta veron­mak­sa­jat kus­tata­vat 62,25%. Ensin Kela kor­vaa 50 % ja lop­pu on yri­tyk­sen tulok­ses­sa vähen­nyskelpoinen meno (0,5×24,5 = 12,25). Edun saa­jalle se ei ole verotet­tavaa tuloa toisin kuin palkka.

    Laite­taan paho­laisen asiana­ja­ja asialle… Väitän, että veron­mak­sa­jat kus­tan­ta­vat nol­la pros­ent­tia marginaalissa!

    Peruste­len väitet­täni ensik­si sil­lä, että Kela II-kor­vaus­lu­okan kor­vauskat­to tulee useim­mil­la yri­tyk­sil­lä täy­teen (mak­simiko­r­vaus 120 €/työntekijä), jos työter­veys tar­joaa ne flun­ssa­hoidot. Tämän jäl­keen syn­tyvistä kuluista Kela ei kor­vaa mitään, joten käytän­nössä Kelan kor­vaus on könt­tä­sum­ma, ei prosenttiosuus.

    Toinen perustelu on se, että yhteisöveron laskem­i­nen mukaan tähän on ihan hölmöä. Samal­la voisi tode­ta, että ergonomisen työ­tuolin ost­a­mi­nen ei ole vähen­nyskelpoinen meno. Tai että konei­den ja lait­tei­den huolt­a­mi­nen ei olisi vähen­nyskelpoinen liike­toimin­nan meno.

    = = =

    Tästä siis voi saa­da aika mon­en­laisia näke­myk­siä. Kelan sub­ven­tio on selvää rahaa, joten sen käsit­telem­i­nen on help­poa. Vero­sub­ven­tio ei ole rahaa, jol­loin sub­ven­tion määrä riip­puu ver­tailuko­hdas­ta. Oden laskel­mas­sa ver­tailuko­h­ta on se, että ter­vey­den­huoltoa ei tehdä lainkaan, jol­loin raha jää yri­tyk­sen voitoksi.

    Uno­hde­taan Kela het­kek­si ja tarkastel­laan vai­h­toe­hto­ja siihen, että yri­tys lait­taa rahaa työn­tek­i­jän terveydenhoitoon.

    1. Nyky­malli: 100 % terveyspalveluun.

    2. Nyky­malli ilman verovähen­nysoikeut­ta: 75,5 % ter­veyspalvelu­un, 24,5 % julkiseen kassaan.

    3. Yri­tys pesee käten­sä: 0 % ter­veyspalvelu­un, 24,5 % julkiseen kassaan.

    4. Yri­tys mak­saa työn­tek­i­jälle lisä­palkkaa ter­vey­den­hoitoon: 20 % työn­tek­i­jän eläk­keeseen, 40 % tuloveroina julkiseen kas­saan, 40 % terveyspalveluun.

    Jos näitä vai­h­toe­hto­ja kat­so­taan pelkästään tästä vinkke­listä, numero 4 on ilman muu­ta julkisen talouden kannal­ta paras. Eli kiel­letään työterveyspalvelut.

    Tässä on kuitenkin kak­si seu­ran­nais­vaiku­tus­ta, joi­ta kan­nat­taa miet­tiä. Osa työter­veyt­tä nyt käyt­tävistä poti­laista menisi julkiselle puolelle lääkärille (ver­rat­tuna tapauk­seen 1). Tämä veisi tilanteen miinuk­selle kaikissa näis­sä tapauk­sis­sa. Toinen on se, että jos julkisel­la puolel­la sairaus tulee hoide­tuk­si hitaam­min, kansan­taloudessa jää työ­tun­te­ja tekemättä.

    Kokon­aisuute­na kat­sot­tuna minus­ta on kak­si loogista lähet­ymistapaa. Ensim­mäi­nen on se, että annetaan työ­nan­ta­jalle vapaat kädet mak­saa työn­tek­i­jän ter­veysku­lu­ja. Tämä rin­nas­taa työn­tek­i­jät koneisi­in ja kalus­toon, jon­ka ylläpi­toa saa mak­saa niin paljon kuin halu­aa. Toinen on se, että ter­veysku­lu­jen mak­sami­nen kiel­letään (ts. ne kat­so­taan aina veronalaisek­si tulok­si), mut­ta työ­nan­ta­ja ei mak­sa sairausa­jan palkkaa.

    Nykysys­tee­mi on siis loogi­nen luku­unot­ta­mat­ta tuo­ta Kelan mak­samaa kum­mallista könt­tä­sum­maa. Sen mak­sami­nen voi olla julkiselle taloudelle viisas­ta, mut­ta lasken­takaa­va ja aja­tus on outo. (Ja muuten yksi syy lisää olla palkkaa­mat­ta sairastel­e­vaa työntekijää.)

  96. tcrown:
    ‑Jokainen joutuu säästämään tietyn osan palka­s­taan ns. terveystilille.

    -Tarvit­ta­vat ter­vey­den­huoltopalve­lut mak­se­taan tuol­ta terveystililtä.

    -Ainakin peruster­vey­den­huolto yksi­ty­is­tetään. Erikoisterveydenhoito/keskussairaala/yliopistosairaala saat­taa olla han­kala saa­da toim­i­maan Suomes­sa tehokkaasti yksityisenä.

    -Jos rahat lop­pu­vat ter­veystililtä, yhteiskun­ta mak­saa loput.

    -Jos ter­veystilin raho­ja ei ole käytet­ty tietyn ajan kulues­sa, ne saa nos­taa vapaaseen käyttöön. 

    Ehdot­ta­masi jär­jestelmä on pien­tä nyanssia vajaa sel­l­ainen, jos­sa henkilölle määrätään henkilöko­htainen omavas­tu­u­ra­ja, jon­ka yli menevät kus­tan­nuk­set julki­nen val­ta hoitaa. Siihen asti kaik­ki menee omas­ta piikistä.

    Nyanssi on se, että jär­jestelmään liit­tyy pakkosäästämisen ele­ment­ti. Omavas­tu­usum­ma on ilmeis­es­ti jol­lain juok­se­val­la aikavälil­lä ole­va summa.

    Jär­jestelmän hyvä puoli on se, että kaikil­la on halutes­saan täs­mälleen sama palve­lu­ta­so saatavis­sa. Raha ei koskaan akuutisti ole rajoit­teena lääkäri­in pääsemiseen.

    Jär­jestelmä on myös voimakkaasti ohjaa­va, tilil­lä plus­sas­al­doa kan­ta­va henkilö vält­tää hoitoon men­e­mistä, kos­ka sen joutuu mak­samaan omas­ta pus­sis­taan. Sama kos­kee eri­tyis­es­ti jatkotutkimuksia.

    Heikkoudet liit­tyvät siihen, onko tuo ohjaavu­us omavas­tu­umuo­dos­sa paras mah­dolli­nen. Ainakin se on selvää, että jos henkilö on vetänyt tilin­sä nollille, sen jäl­keen ohjaavu­ut­ta ei ole. Tämä yhdis­tet­tynä palvelu­iden hyvään saatavu­u­teen lisää tiet­ty­jen ryh­mien kesku­udessa palvelu­iden käyttöä. 

    Tämä poti­lasjoukko tekee myös sen, että lääkäri voi perus­taa täysin käsit­tämät­tömiä sum­mia velko­van klinikan, jol­ta ajan saa aina heti. Iso joukko käyt­täjiä on siinä tilanteessa, ettei rahal­la ole väliä.

    Esimerk­ki ohjaavu­u­songel­mas­ta voi olla vaikka­pa neu­vola- ja äitiys­palvelu­iden käyt­tö. Nyt jär­jestelmä on tehty mah­dol­lisim­man tasa-arvoisek­si, mut­ta itse mak­set­tuna neu­vola- ja syn­ny­tyskus­tan­nuk­set tule­vat tekemään aika rajun loven per­heen talouteen. Täl­lä voi olla sekä kansan­ter­vey­del­lisiä että väestöpoli­it­tisia sivuvaikutuksia.

    Toisaal­ta ohjaavu­us lie­nee heikom­paa kuin jos setelit jou­tu­isi tuot­ta­maan omas­ta lomp­sas­ta saman tien. Jokin ehkä viiden vuo­den kulut­tua käytet­tävis­sä ole­va raha on osalle porukas­ta vähän liian kaukana tule­vaisu­udessa ollak­seen rahaa.

    Aika-aspek­ti­inkin liit­tyy väärän opti­moin­nin ris­ki. Ohi­tusleikkaus­ta odot­ta­va henkilö halu­aa työn­tää leikkauk­sen seu­raa­van vuo­den puolelle, jot­ta saisi edel­lisen vuo­den palau­tuk­set ennen tilin tyhjentämistä.

    Näi­hin haasteisi­in löy­tyy var­masti vas­tauk­sia. Tietyt hoidot voidaan raja­ta jär­jestelmän ulkop­uolelle, ja jär­jestelmässä liikku­vien raho­jen vuosit­tainen määrä ja pakkosäästökausi vaikut­ta­vat huo­mat­tavasti kan­nus­timi­in. Samoin jär­jestelmään voi toden­näköis­es­ti liit­tää joitain käyt­tö­mak­su­ja, joi­ta ei saa kor­vat­tua jär­jestelmästä. Lääkärien tar­iffienkin pitää olla sään­nel­tyjä (mikä yleen­sä samal­la luo sit­ten myös alara­jan), jot­tei niiden kanssa tule vaikeaa.

    Näil­lä lähtötiedoil­la en pysty sanomaan, olisiko jär­jestelmä nyky­istä parem­pi vai huonom­pi. Siinä on ainek­sia mon­een suun­taan, ja para­metrivalin­noil­la on suuri vaiku­tus lopputulokseen.

  97. Osmo Soin­in­vaara:
    Merkit­tävin eli­na­jan odot­teeseen vaikut­ta­va tek­i­jä on tupakoin­ti, joka las­kee sitä läh­es kymme­nen vuot­ta. Voiko joku väit­tää vakavis­saan, että ei ole kuiul­lut mis­tään, että tupakoin­ti on vaarallista?

    Muual­lakin tupakoidaan ja monis­sa mais­sa enemmänkin.Ja viinaakin juo­daan muual­lakin kuin Suomessa

    Samoin muual­la syödään liikaa ja liiku­taan liian vähän.

    Mut­ta ei yli­pain­ois­t­en ero ole merkittävä:Ylin koulu­tusaste 57 % , alin 66 %.

    Ero on ruuan sisäl­lössä: Ylim­mis­sä tulolu­okissa syödään enem­män tai vähem­män fir­man piikki­in, kevyem­min, monipuolis­es­ti ja ruokailu­un on aikaa.

    Suoritepal­ka­lla ja ruumi­il­lis­sa töis­sä ruuan on olta­va hal­paa ja ener­giaa siältävää, kos­ka 100 % menee työn­tek­i­jän lom­pakos­ta ja urak­ka kusee , jos istuskel­laan seurustelemassa

    Alim­mis­sa tulolu­okissa tehdään ruumi­il­lista työtä ylim­mis­sä liiku­taan muuten vain. Ero on liikun­nan monipuolisuudessa.

    Ei elämän­tavois­sa ole suuria ero­ja kansakun­tien välillä

    Mut­ta jostain syys­tä Suomes­sa on suurim­mat erot eli­na­jas­sa sosioekonomisen ase­man mukaan

    Yksi merkit­tävä ero on ter­veyspalvelu­jen käytössä.
    Meil­lä on 500000 työn­tek­i­jää, joil­la ei ole tyoter­vyshuoltoa , he ovat terkkarin armoil­la ja näkyy vähäis­inä lääkärikäynteinä.
    Tuskin­pa he ter­vey­deltään poikkea­vat muista ruyh­mistä, päin­vas­toin, alhaisen eli­na­jan­odot­teen mukaan hei­dän pitäisi olla suurkuluttajia

    http://demo.seco.tkk.fi/tervesuomi/item/ktl:9845

    http://www.coronaria.fi/vaihe3/yle/kl/kl62004/terveyden_eriarvoisuus_suomessa.pdf

  98. “Nyanssi on se, että jär­jestelmään liit­tyy pakkosäästämisen ele­ment­ti. Omavas­tu­usum­ma on ilmeis­es­ti jol­lain juok­se­val­la aikavälil­lä ole­va summa.

    Jär­jestelmän hyvä puoli on se, että kaikil­la on halutes­saan täs­mälleen sama palve­lu­ta­so saatavis­sa. Raha ei koskaan akuutisti ole rajoit­teena lääkäri­in pääsemiseen.”

    Täl­laisen syteemin toim­inta edel­lyt­tää, että ihmisel­lä on tuloja

    Ongel­ma on , että tulot­tomil­la ei ole tiliä tai se on tyhjä.Lapset ovat suuri tulot­tomien ryhmä.
    Sin­ga­pores­sakin tili on vain 3 miljoon­al­la eli n 60 % kansalaisista

    Lap­sil­la ei ole tiliä, mut­ta ei myöskään yli 85-vuotiailla.

    Sin­ga­pores­sa ongel­ma on ratkaistu niin, että tilit ovat myös suvun käytössä eli per­heen kollek­ti­ivi­nen vas­tuu ulot­tuu ainakin lähisukulaisiin.

    Toinen rahoi­tus­muo­to on, että henkilön kuol­lessa säästöt eivät siir­ry suo­raan per­il­lisille vaan hei­dän tilien­sä kat­teek­si tai jos ne ovat täyn­nä, muiden tili­n­o­mis­ta­jien hyväksi.

    Ongel­ma on tilien kup­paami­nen tyhjäk­si feikeil­lä lääkärin­laskuil­la ja niin­pä tilein käyt­töä joudu­taan valvo­maan tarkasti .

    Täl­lainen tili­jär­jestelmä on vain vero­tuk­sen siir­toa etu­pain­ot­teisik­si. Rahanku­lun näkökul­mas­ta on sama jos kerätään vero­ja kollek­ti­ivis­es­ti tai pakkosäästetään etukäteen.
    Mut­ta moti­vaa­tio oman ter­vey­den hoitoon voi olla eri­lainen, jos mukana on pieni porkkana rahas­tuk­seen ‚jos onnis­tuu, kuten Sin­ga­pores­sakin on.

  99. Viherinssi: Ainakin se on selvää, että jos henkilö on vetänyt tilin­sä nollille, sen jäl­keen ohjaavu­ut­ta ei ole. 

    Siis seu­raavaan palkkapäivään asti, eli odotusar­vois­es­ti n. 2 viikkoa. Tuon jäl­keen tilil­lä on taas rahaa. 

    Viherinssi: Tämä poti­lasjoukko tekee myös sen, että lääkäri voi perus­taa täysin käsit­tämät­tömiä sum­mia velko­van klinikan, jol­ta ajan saa aina heti. Iso joukko käyt­täjiä on siinä tilanteessa, ettei rahal­la ole väliä.

    Tämä on aika hilpeä argu­ment­ti. Meil­lä on täl­lä het­kel­lä sys­tee­mi, jos­sa merkit­täväl­lä osal­la pop­u­laa­tios­ta on sairas­vaku­u­tus, tap­atur­mavaku­u­tus tai kat­ta­va työter­veyshuolto. Nykyisessä mallis­sa mon­ta kym­men­tä pros­ent­tia ihmi­sistä on siinä tilanteessa, että “rahal­la ei ole väliä”.

  100. Ei ongel­ma ole 500000 tuhan­nen työter­veyshuol­lon puute, kos­ka monis­sa mais­sa­han tämä on paljon vähem­män kat­ta­va. Lisäk­si peruster­vey­den­huolto on yleen­sä kiel­let­ty työter­veyshuol­lol­ta. Suomes­sa on 1970-luvul­la päätet­ty lähteä voimakkaasti tuke­maan työter­veyshuoltoa val­tion varoin.

    Ehkä elin­iän odot­teeseen saisi jotakin lisä­selvyt­tä kat­so­ma­l­la vaik­ka van­haa tutkimus­ta ammat­ti ja elinikä. Muis­taak­seni Kelan tutkimus­porukan tekemä. Siitä jäi mieleeni, että lyhin elin­iän ennuste oli rav­in­to­latyön­tek­i­jöil­lä ja asfalt­timiehillä. Ja kaikkein lyhyin tietysti työt­tömil­lä. Kyl­lä tupak­ka (keuhkosyöpä), alko­holin suurku­lu­tus, liikun­nan määrä ja ravin­non vinou­tu­mat ovat suurim­mat ter­vey­sero­ja selit­tävät tek­i­jät. Pitkän elin­iän ammateis­sa tupakoin­ti on vähäistä !

  101. Tili­jär­jestelmä ilman palvelun tuot­ta­jien hin­to­jen sään­te­lyä johtaa usalaiseen ter­vy­den­hoito­jär­jestelmään, jos­sa tehdään paljon turhia toimen­piteitä ja jos­sa lääkärit ja sairaalat muo­dosta­vat kartelleja.

    Sin­ga­pores­sa val­tio valvoo ja rajoit­taa palvelun­tuot­ta­jien hin­noit­telua ja toisaal­ta tile­jä, eikä tileiltä voi nos­taa rajat­tomasti rahaa.

    Mitä tiukem­paa valvon­ta on, niin sitä vähem­män toim­i­jat ovat vapai­ta päät­tämään asioistaan.

    Tuo ruot­salainen sys­tee­mi on paljon pare­mi, sil­lä siinä palvelun­tuot­ta­ja palk­i­taan, jos väki pysyy terveenä.

    Ja palve­lu­ta­sokin on aivan jotain muu­ta :Ruot­sis­sa lääkärin puheille pääsee asi­akkaista 93 % viikos­sa , Suomes­sa alle 20 %.

    Helsingis­säkin palve­lu­ta­so on rom­ah­tanut paris­sa vuodessa: Nyt jono­tu­sai­ka on 6–8 viikkoa kiiret­tömässä hoi­dos­sa. Siinä on mon­ta vaivaa hoi­tanut aika

  102. Huh huh. On se vaan hyvä asia, että Liian Van­ha ei ole poli­itikko, sil­lä poli­itikoin­nin perus­teel­la ja osal­l­lis­tu­mal­la poli­ti­ikkaan hänen arviointin­sa taloud­es­ta jäisi suurelle yleisölle kertomatta.

  103. tcrown: Siis seu­raavaan palkkapäivään asti, eli odotusar­vois­es­ti n. 2 viikkoa. Tuon jäl­keen tilil­lä on taas rahaa.

    Ok. Kuin­ka pitkän ajan kulut­tua ajat­telit, että raha on “vapaa­ta”? Tämähän on olen­naisem­pi para­metri kuin se, täytetäänkö tiliä päivit­täin, kuukausit­tain tai vuosit­tain. Tal­letushetkel­lä ei ole väliä, tal­letuk­sen pois­saan­ti­hetkel­lä on. (Tiheys kyl­lä vie yhden väärän opti­moin­nin mah­dol­lisu­u­den pois, joten se on hyvä ajatus.)

    Tämä on aika hilpeä argu­ment­ti. Meil­lä on täl­lä het­kel­lä sys­tee­mi, jos­sa merkit­täväl­lä osal­la pop­u­laa­tios­ta on sairas­vaku­u­tus, tap­atur­mavaku­u­tus tai kat­ta­va työter­veyshuolto. Nykyisessä mallis­sa mon­ta kym­men­tä pros­ent­tia ihmi­sistä on siinä tilanteessa, että “rahal­la ei ole väliä”.

    Kaikissa näis­sä kuitenkin on se tilanne, että jokin kat­to on ole­mas­sa. Työter­vey­den kohdal­la työ­nan­ta­ja kyl­lä syynää kulu­ja. Jos ne kas­va­vat liikaa, muute­taan kat­tavu­ut­ta tai vai­hde­taan palvelun­tar­joa­jaa. Siinä hom­mas­sa muuten myös oppii sen, että palvelun­tar­joa­jat yrit­tävät myy­dä sekä yri­tyk­selle että työn­tek­i­jöille vaik­ka mitä palvelui­ta. Kulut lähtevät lapas­es­ta saman tien, jos niitä ei tui­jo­ta tarkasti.

    Vaku­u­tusten osalta kaikissa sairasku­lu­vaku­u­tuk­sis­sa lukee klausu­uli, jon­ka mukaan “kohtu­ulliset kulut” kor­vataan. Jos lääkäri yrit­tää laskut­taa kovin paljon yli, vaku­u­tusy­htiöltä tulee äkkiä palautet­ta. Val­tion on vaikeampi kir­joit­taa näin epämääräistä ehtoa, joten tarvi­taan tariffi.

    Ainakin yri­tyspuolel­la vaku­u­tusy­htiöt ovat siir­tyneet koko ajan siihen suun­taan, että palvelu pitää ottaa tietyltä tai tiety­iltä palvelun­tar­joa­jil­ta. Nämä palvelun­tar­joa­jat neu­vot­tel­e­vat hin­tansa vaku­u­tusy­htiön kanssa. Tar­if­fikon­trol­li siis on. Enkä olisi yllät­tynyt, jos lääkäri­ase­mat tai vaku­u­tusy­htiöt alka­isi­vat tar­jo­ta näitä paket­te­ja yksi­ty­isas­i­akkaillekin nyky­istä enemmän.

    Näistä kon­trol­limekanis­meista huoli­mat­ta yksi­tyisel­lä puolel­la vaku­u­tuk­sil­la on selvästi ten­denssi siihen, että niiden kaut­ta palvelu­iden hin­nat nou­se­vat. Ääries­imerkkinä on USA:n jär­jestelmä, joskin sikäläiseen sekoilu­un on muitakin syitä.

    Yritän tässä selit­tää sitä, että jär­jestelmä ei tule toim­i­maan ilman tiukahkoa tar­if­fikon­trol­lia. Sil­loin tar­if­fe­ja kon­trol­loimat­ta voidaan säätää hin­nan ja saatavu­u­den suhdet­ta. tcrown­in jär­jestelmässä nimit­täin on sel­l­ainen haus­ka piirre, että jos jär­jestelmä ei kiin­nos­ta, voi ottaa vaku­u­tuk­sen ja mak­saa kaiken sitä kaut­ta vähän kalli­im­mis­sa paikoissa.

  104. Täysi­järk­istä työ­nan­ta­jaa motivoi asi­as­saan kulut, joka on n 300 eur/sairaspäivä. Kulu­ja tulee niin palkoista kuin sijaisjär­jeste­ly­istä ja vas­taav­ista sotkuista. 

    Ennal­taehkäisy on suo­ma­laisen sys­teemin vahvu­us. Juopot­telu­un puu­tu­taan ja muutenkin ymmär­rys varhaisen välit­tämisen menetelmistä on lisään­tynyt. Kiusaami­nen ja epäasialli­nen käytös lisäävät pois­saolo­ja ja kulu­ja. Sik­si siihen on moti­vaa­tio­ta puuttua. 

    Surkeaa touhua on kun­nis­sa, jois­sa kuluil­la ei tun­nu ole­van väliä. Kun nor­maalis­sa työ­paikas­sa pois­saolot ovat luokkaa 6 — 8 päivää, kun­nis­sa voi huidel­la 20 päivää ilman ihmette­lyä ja kun­nan johdon vaihtamista.

  105. Viherinssi: Ok. Kuin­ka pitkän ajan kulut­tua ajat­telit, että raha on “vapaa­ta”?

    No täy­tyy tun­nus­taa, että en ole detal­je­ja kovin paljoa poht­in­ut. Mut­ta näk­isin, että jokin osa pitää vapaut­taa suh­teel­lisen nopeasti (ennem­min vuosia kuin vuosikym­meniä) insen­ti­ivien vuok­si, mut­ta jokin osa pitää kyl­lä jät­tää tilille van­hu­us­päivien kovien ter­vey­den­hoitoku­lu­jen varalle.

    Viherinssi: Val­tion on vaikeampi kir­joit­taa näin epämääräistä ehtoa, joten tarvi­taan tariffi.

    Jos tosi­aan tulee ongel­mak­si, että mas­si­ivi­nen joukko ihmisiä alkaa huvikseen käymään äärim­mäisen kalli­il­la lääkäreil­lä ihan vain kos­ka… (…niin mik­si?), niin eiköhän nyt ole kohtu­ullisen help­poa aset­taa jokin peruster­vey­den­huol­lon toimen­pitei­den tar­if­fi, jol­la estetään pahim­mat ylilyön­nit. Ellei muu­ta kek­sitä, niin piraute­taan sinne Singaporeen.

  106. tcrown: No täy­tyy tun­nus­taa, että en ole detal­je­ja kovin paljoa poht­in­ut. Mut­ta näk­isin, että jokin osa pitää vapaut­taa suh­teel­lisen nopeasti (ennem­min vuosia kuin vuosikym­meniä) insen­ti­ivien vuok­si, mut­ta jokin osa pitää kyl­lä jät­tää tilille van­hu­us­päivien kovien ter­vey­den­hoitoku­lu­jen varalle.

    Tähän voi liit­tyä tosi­aan vähän haastet­ta, kun se viimeinen elin­vu­osi on usein aika korkea ter­vey­den­hoitoku­luil­taan. Tässä on pieni moti­vaa­tiopul­ma tiedos­sa, mut­ta toisaal­ta osa ihmi­sistä kyl­lä hyvin mielel­lään säästää perillisilleenkin.

    Sin­ga­pores­sa tosin tehdään toisin päin, per­il­liset mak­sa­vat van­huk­sen hoidon omil­ta tileiltään.

    Jos tosi­aan tulee ongel­mak­si, että mas­si­ivi­nen joukko ihmisiä alkaa huvikseen käymään äärim­mäisen kalli­il­la lääkäreil­lä ihan vain kos­ka… (…niin mik­si?), niin eiköhän nyt ole kohtu­ullisen help­poa aset­taa jokin peruster­vey­den­huol­lon toimen­pitei­den tar­if­fi, jol­la estetään pahim­mat ylilyön­nit. Ellei muu­ta kek­sitä, niin piraute­taan sinne Singaporeen.

    Vas­taus mik­si-kysymyk­seen on varsin triv­i­aali. Jos hin­nas­ta ei ole väliä, sitä ei tarvitse kysel­lä tai mure­htia. Ja jos liik­keel­lä on osa ihmi­sistä oikeasti mak­samas­sa oma­l­la rahal­laan, he vält­tävät kalli­impia paikko­ja, jol­loin niis­sä on väljempää.

    Sin­ga­poren koke­muk­sia kan­nat­taa luon­nol­lis­es­ti seu­ra­ta. Siel­lä ymmärtääk­seni hallinto aika tiukasti reg­u­loi asioi­ta, vaik­ka suo­ras­ta hin­to­jen määräämis­es­tä on vältytty.

    Ehkä suurin kri­ti­ik­ki Sin­ga­poren sys­teemiä vas­taan on sen epä­tasa-arvoisu­us. Toisaal­ta se voi olla vaikea mit­tari, jon­ka käyt­tämi­nen on han­kalaa. On aika vaikea määritel­lä sitä, mikä on hoitoa ja mikä muu­ta. Sairaalas­sa voi esimerkik­si vali­ta osas­ton mukavu­us­ta­son perus­teel­la saa­mansa julkisen tuen.

    Ongel­mana on ollut se, että jos rahat lop­pu­vat kesken, siitä seu­raa todel­lisu­udessakin se, ettei ole varaa hoitoon. Sitä varten Sin­ga­pores­sa on toinen jär­jestelmä (MediShield), mut­ta sitäkin on aika paljon viritet­ty vuosien var­rel­la, kos­ka sitä on ollut vaikea saa­da toim­i­maan kohtuukus­tan­nuk­sil­la ja riit­tävän kat­tavasti. (Tässä on ero tcrown­in ja Sin­ga­poren välil­lä, tcrown antaa hoidon ilmaisek­si, jos rahat lop­pu­vat terveyssäästötililtä.)

    Esimerkik­si tämä doku­ment­ti antaa vähän lisänäke­mys­tä Sin­ga­poren jär­jestelmään ja siitä käytävään debattiin.

  107. JTS:
    Täysi­järk­istä työ­nan­ta­jaa motivoi asi­as­saan kulut, joka on n 300 eur/sairaspäivä. Kulu­ja tulee niin palkoista kuin sijaisjär­jeste­ly­istä ja vas­taav­ista sotkuista. 

    Ennal­taehkäisy on suo­ma­laisen sys­teemin vahvu­us. Juopot­telu­un puu­tu­taan ja muutenkin ymmär­rys varhaisen välit­tämisen menetelmistä on lisään­tynyt. Kiusaami­nen ja epäasialli­nen käytös lisäävät pois­saolo­ja ja kulu­ja. Sik­si siihen on moti­vaa­tio­ta puuttua. 

    Surkeaa touhua on kun­nis­sa, jois­sa kuluil­la ei tun­nu ole­van väliä. Kun nor­maalis­sa työ­paikas­sa pois­saolot ovat luokkaa 6 – 8 päivää, kun­nis­sa voi huidel­la 20 päivää ilman ihmette­lyä ja kun­nan johdon vaihtamista.

    Kun­tasek­tori on nais­val­tainen, n 80 % työn­tek­i­jöistä on naisia

    Nais­ten sairaspois­solo­jen määrä on huo­mat­tavsti korkeampi kuin miesten.

    Kun sukupuolierot tasoite­taan niin kun­nis­sa on vain hiemn enem­män pois­solo­ja kuin yksityisellä

    Ero tulee sil­loinkin pien­estä joukosta,yksityiseltä paljon sairas­ta­vat joutu­vat YT ‑jonoon, kun­nal­la ei mikä selit­tää lop­ut erosta

  108. Coun­try­boy:
    Ei ongel­ma ole 500000 tuhan­nen työter­veyshuol­lon puute, kos­ka monis­sa mais­sa­han tämä on paljon vähem­män kat­ta­va. Lisäk­si peruster­vey­den­huolto on yleen­sä kiel­let­ty työter­veyshuol­lol­ta. Suomes­sa on 1970-luvul­la päätet­ty lähteä voimakkaasti tuke­maan työter­veyshuoltoa val­tion varoin.

    Ehkä elin­iän odot­teeseen saisi jotakin lisä­selvyt­tä kat­so­ma­l­la vaikka­van­haa tutkimus­ta ammat­ti ja elinikä. Muis­taak­seni Kelan tutkimus­porukan tekemä. Siitä jäi mieleeni, että lyhin elin­iän ennuste oli rav­in­to­latyön­tek­i­jöil­lä ja asfalt­timiehillä. Ja kaikkein lyhyin tietysti työt­tömil­lä. Kyl­lä tupak­ka (keuhkosyöpä), alko­holin suurku­lu­tus, liikun­nan määrä ja ravin­non vinou­tu­mat ovat suurim­mat ter­vey­sero­ja selit­tävät tek­i­jät. Pitkän elin­iän ammateis­sa tupakoin­ti on vähäistä !

    Alko­holin kulu­tus on tasaan­tunut tulo­ryh­mien välil­lä ja sukupuolten välillä

    Samoin tupakoin­ti on muut­tunut siten, että naiset polt­ta­vat enem­män kuin miehet.

    Ero tai saman­laisu­us on ollut jo niin pitkään, että alko­holi ja tupak­ka eivät enää selitä eroja

    Ruokavalios­sa on ero­ja, mut­ta yli­pain­oisu­udessa ei ole suuria eroja

    Ne tek­i­jät , jot­ka selit­tivät ero­ja 90-luvul­la ovat läh­es hävin­neet ja niin­pä on kek­sit­ty uusia

    Esim sel­l­ainen, että kun alko­holinku­lu­tuk­ses­sa ei ole ero­ja niin juo­mata­vat ratkaisevat ? 

    Naiset ja varakkaat miehet tis­sut­tel­e­vat, köy­hä mies vetää pään täy­teen perjantaina ?

    Ja kun naiset polt­ta­vat enem­män niin luulisi hei­dän myös kuol­e­van use­am­min keuhkosyöpään ?
    Ero on ollut jo niin pitkään, että pitäsi näkyä tilastoissa

    Uskoo ken haluaa

  109. Liian van­ha: Ero on ollut jo niin pitkään, että pitäsi näkyä tilastoissa

    Stres­si? Luulisi, että pienem­mäl­lä tulota­sol­la stres­sa­taan jatku­vasti paljon enem­män raho­jen riittämisestä.

  110. anonyy­mi: Stres­si? Luulisi, että pienem­mäl­lä tulota­sol­la stres­sa­taan jatku­vasti paljon enem­män raho­jen riittämisestä.

    Kyl­lä vilka­isin täl­lais­takin tutkimus­ta , en muista kuka sen oli tehnyt, mut­ta yksi merkit­tävä syy taustal­la oli pien­i­t­u­lois­t­en tressi .

    Koulut­ta­mat­toman miehen työt­tömyys-/työ­suh­teen päät­tymis­ris­ki on niin suuri, että he elävät jatku­vas­sa tressitilassa

  111. Liian van­ha: Kyl­lä vilka­isin täl­lais­takin tutkimus­ta , en muista kuka sen oli tehnyt, mut­ta yksi merkit­tävä syy taustal­la oli pien­i­t­u­lois­t­en tressi .

    Koulut­ta­mat­toman miehen työt­tömyys-/työ­suh­teen päät­tymis­ris­ki on niin suuri, että he elävät jatku­vas­sa tressitilassa

    Joo. Koulute­tuthan eivät edes tiedä mitä ressi on. Koskaan ei ole niskas­sa miljoon­aa täyt­tämistä odot­tavaa raport­tia ja luke­ma­ton­ta sähkö­pos­tia. Rahoi­tus­ta ja uusia pro­jek­te­ja tulee automaat­tis­es­ti kun­han vain muis­taa pyytää, organ­i­sa­tiot toimi­vat jous­tavasti ja tehokaasti — ja pomotkin tekevät kaikken­sa siloit­taak­seen tien laiskot­tele­vien mer­i­tokraat­tien tallustella.

    Varsi­naiset työte­htävätkin ovat suo­ras­taan triv­i­aale­ja ja kun niihin voi halutes­saan (ja viit­sessään) panos­taa työa­jal­la oman mie­len­sä mukaan, kos­ka eihän mikään byrokra­tia koskaan onnek­si pääse häir­it­semään keskit­tymistä. Niin­pä onkin aivan help­po kään­tää pään­sä nollille kel­loko­rin leimauk­sen jäl­keen eikä työt taa­tusti ikinä tule uniin.

    Onnek­si meil­lä on näin help­poa! Kun kaik­ki käy näin automaat­tis­es­ti ja hel­posti, niin työt­tömyy­destä ei ole mitään riskiä — puhu­mat­takaan, että joku vielä syyl­listäisi itsen­sä omas­ta työt­tömyy­destään epäon­nis­tunei­den rahoi­tushaku­jen tms. vuok­si. Mik­si antaa 110%, kun 25%:kin riit­tää ihan mainiosti…

  112. Nais­val­taisu­us ei selitä sairaspois­saolo­ja. Huono joht­a­mi­nen selit­tää. Ennal­taehkäi­se­vaän ter­vey­den­hol­lon heikko panos­tus — säästö, joka aiheut­taa paljon kuk­lu­ja myöhem­min — selit­tää. Puut­tomat­to­muus ajois­sa selittää.

  113. Liian van­ha: Alko­holin kulu­tus on tasaan­tunut tulo­ryh­mien välil­lä ja sukupuolten välillä

    Samoin tupakoin­ti on muut­tunut siten, että naiset polt­ta­vat enem­män kuin miehet.

    Nämähän ovat ihan absur­de­ja väit­teitä. Kek­sitkö näitä kir­joit­taes­sasi vai mis­tä täl­laiset käsi­tyk­set ovat peräisin?

    Jos THL:ään luo­tamme, niin työikäi­sistä miehistä 22% ja nai­sista 15% tupakoi päivit­täin. Alimpaan koulu­tus­ryh­mään kuu­lu­vista miehistä 37% ja ylim­män koulu­tus­ryh­män miehistä 13% ilmoit­taa tupakoivansa päivit­täin. Naisil­la samat luvut ovat 28% ja 8%

    Alko­holin kohdal­la on ihan sama jut­tu, miehet todel­lakin juo­vat enem­män kuin naiset, ja alko­holin liikakäyt­tö on todel­lakin yhtey­dessä sosioekonomiseen ase­maan. THL:n mukaan alko­holin liikakäyt­tö selit­tää miehillä noin neljän­nek­sen sosioekonomi­sista eroista kuolleisuudessa.

  114. Poth1ue1: Joo. Koulute­tuthan eivät edes tiedä mitä ressi on. Koskaan ei ole niskas­sa miljoon­aa täyt­tämistä odot­tavaa raport­tia ja luke­ma­ton­ta sähkö­pos­tia. Rahoi­tus­ta ja uusia pro­jek­te­ja tulee automaat­tis­es­ti kun­han vain muis­taa pyytää, organ­i­sa­tiot toimi­vat jous­tavasti ja tehokaasti – ja pomotkin tekevät kaikken­sa siloit­taak­seen tien laiskot­tele­vien mer­i­tokraat­tien tallustella.

    Varsi­naiset työte­htävätkin ovat suo­ras­taan triv­i­aale­ja ja kun niihin voi halutes­saan (ja viit­sessään) panos­taa työa­jal­la oman mie­len­sä mukaan, kos­ka eihän mikään byrokra­tia koskaan onnek­si pääse häir­it­semään keskit­tymistä. Niin­pä onkin aivan help­po kään­tää pään­sä nollille kel­loko­rin leimauk­sen jäl­keen eikä työt taa­tusti ikinä tule uniin.

    Onnek­si meil­lä on näin help­poa! Kun kaik­ki käy näin automaat­tis­es­ti ja hel­posti, niin työt­tömyy­destä ei ole mitään riskiä – puhu­mat­takaan, että joku vielä syyl­listäisi itsen­sä omas­ta työt­tömyy­destään epäon­nis­tunei­den rahoi­tushaku­jen tms. vuok­si. Mik­si antaa 110%, kun 25%:kin riit­tää ihan mainiosti…

    Tunne kyl­lä tuon tressin, mut­ta johtajalla/asinatuntijalla se on eri­laista, kos­ka hän voi vaikut­taa omi­in suortuksiin.

    Kauhu on ollut paras opet­ta­ja, mut­ta kun asioi­ta voi junail­la niin tressin vaiku­tus on erilainen .
    Tietoakin tulev­as­ta ja yri­tyk­sen tilas­ta on aivan eri taval­la kuin lattiatasolla.

    Jos ymmärtää vähänkään organ­isaa­tio­ta ja yleen­sä organ­iso­tia niin omaa kohtaloa voi ennus­taa ja kun tietää etukä­teen niin voi myös vaikuttaa

    Lat­ti­ta­solle kaik­ki tulee yllätyksinä

    Lat­ti­ata­sol­la ei ole saman­laista tietoa kuin ylem­pänä eikä omaan tule­vaisuuten voi juuri vaikut­taa ennakoimal­la muutoksia.

  115. Ässä: Nämähän ovat ihan absur­de­ja väit­teitä. Kek­sitkö näitä kir­joit­taes­sasi vai mis­tä täl­laiset käsi­tyk­set ovat peräisin?

    Jos THL:ään luo­tamme, niin työikäi­sistä miehistä 22% ja nai­sista 15% tupakoi päivit­täin. Alimpaan koulu­tus­ryh­mään kuu­lu­vista miehistä 37% ja ylim­män koulu­tus­ryh­män miehistä 13% ilmoit­taa tupakoivansa päivit­täin. Naisil­la samat luvut ovat 28% ja 8%

    Alko­holin kohdal­la on ihan sama jut­tu, miehet todel­lakin juo­vat enem­män kuin naiset, ja alko­holin liikakäyt­tö on todel­lakin yhtey­dessä sosioekonomiseen ase­maan. THL:n mukaan alko­holin liikakäyt­tö selit­tää miehillä noin neljän­nek­sen sosioekonomi­sista eroista kuolleisuudessa.

    Lain­auk­set Suvi Pel­tolan kan­di­daat­ti­työstä keväältä 2011. Tämä lie­nee uusimpia tutkimuk­sia, jos­sa tiedot ovat ajan tasalla

    https://www.uef.fi/documents/1299922/1299943/Peltola+2012.pdf/35be6632-f751-4ad4-9573-ec20bf0bbdcc

    “Erot alko­holin kulu­tuk­ses­sa koulutusryhmien
    välil­lä ovat läh­es kadonneet,vaikutukset
    kuitenkin eri­laiset koulutusryhmien
    välillä”

    Naisil­la taas erot tupakoin­nis­sa ovat suurem­mat kuin miehillä sosioekonomisen ase­man mukaan, mut­ta silti eli­naikavaiku­tuk­set vähäisempiä .

    Nuorten miesten ja nais­ten tupakoin­tierot ovat vähäisiä

    “Päivit­täi­nen tupakointi:

    Vain perusas­teen koulu­tuk­sen saa­neet miehet tupakoi­vat yli kak­si ker­taa enemmän
    ver­rat­tuna korkeak­oulutet­tui­hin miehiin

    Nais­ten koulu­tus­ryh­mit­täiset erot vieläkin suurempia”

  116. Liian van­ha: Tunne kyl­lä tuon tressin, mut­ta johtajalla/asinatuntijalla se on eri­laista, kos­ka hän voi vaikut­taa omi­in suortuksiin.

    Kauhu on ollut paras opet­ta­ja, mut­ta kun asioi­ta voi junail­la niin tressin vaiku­tus on erilainen . 

    Joo, tot­ta kai voi vaikkut­taa ihan miljoon­al­la rosen­til­la. Kyl­lähän kaik­ki ylin­tä johtoa myöten kuun­telee mitä painavaa asi­aa asiantun­ti­jan sydämel­lä on ja sitä kaut­ta kaik­ki lutvi­u­tuu aina parhaan mukaan.

    Fik­su ja sanavalmis asiantun­ti­ja kun ilman­muu­ta naut­tii suur­ta arvos­tus­ta ylim­män johdon keskuudessa.

    Tietoakin tulev­as­ta ja yri­tyk­sen tilas­ta on aivan eri taval­la kuin lattiatasolla. 

    Juu, näin­hän se on — ei asiantun­ti­joille ikinä voi tul­la yllä­tyk­senä se, että iskee yyteet — eihän todel­la fik­su tyyp­pi anna oman osas­ton men­estyk­sen ja harhaut­ta­van johdon viestin­nän koskaan hämätä (vko x: “hei meil­lä menee parem­min kuin vuosi­in!”, vko x+1: “hei surkean tilanteen vuok­si aloita­mme koko hölöstön yyteet”).

    Jos ymmärtää vähänkään organ­isaa­tio­ta ja yleen­sä organ­iso­tia niin omaa kohtaloa voi ennus­taa ja kun tietää etukä­teen niin voi myös vaikuttaa 

    No, tätä minäkin olen ollut sanomas­sa! Kyl­lä kun­non pelim­ies luovii myrskyssä kuin myrskyssä ja nousee viimeistää seu­raavis­sa yyteis­sä kukku­lan vara­su­urvisi­irik­si heti varakuninkaan viereen!

    Lat­ti­ta­solle kaik­ki tulee yllätyksinä

    Lat­ti­ata­sol­la ei ole saman­laista tietoa kuin ylem­pänä eikä omaan tule­vaisuuten voi juuri vaikut­taa ennakoimal­la muutoksia.

    Niin — sehän on val­lan kauheaa, kun ei etukä­teen voi kulut­taa ressikuor­maa yhtään piänem­mäk­si. Kyl­lä sitä var­maan potku­jen jäl­keen miet­tii päivät pääksy­tyk­sen, että jos olisi vielä parem­min ras­van­nut trukin haarukat, mopan­nut käytävät sulavam­mal­la ran­neli­ik­keel­lä tai kiristänyt kalanterin viiraa tiukem­malle, olisi voin­ut tältä epäoikeu­den­mukaisu­udelta välttyä.

  117. Liian van­ha: Lain­auk­set Suvi Pel­tolan kan­di­daat­ti­työstä keväältä 2011. Tämä lie­nee uusimpia tutkimuk­sia, jos­sa tiedot ovat ajan tasalla

    “Erot alko­holin kulu­tuk­ses­sa koulutusryhmien
    välil­lä ovat läh­es kadonneet,vaikutukset
    kuitenkin eri­laiset koulutusryhmien
    välillä”

    Naisil­la taas erot tupakoin­nis­sa ovat suurem­mat kuin miehillä sosioekonomisen ase­man mukaan, mut­ta silti eli­naikavaiku­tuk­set vähäisempiä .

    Nuorten miesten ja nais­ten tupakoin­tierot ovat vähäisiä

    “Päivit­täi­nen tupakointi:

    Vain perusas­teen koulu­tuk­sen saa­neet miehet tupakoi­vat yli kak­si ker­taa enemmän
    ver­rat­tuna korkeak­oulutet­tui­hin miehiin

    Nais­ten koulu­tus­ryh­mit­täiset erot vieläkin suurempia”

    Tämä on nyt sil­lä taval­la sekavaa, että en oikein vieste­jä taak­sepäinkään selaa­mal­la saa kun­non tolkkua siitä että mikä on se pääa­jatuk­sesi mitä tässä ajat takaa. Ensin­näkin jo tuo oma doku­ment­tisi kumoaa suuren osan omista väitteistäsi.

    Nuorten miesten ja nais­ten tupakoin­tierot ovat vähäisiä kyl­lä, mut­ta sil­lä ei tämän päivän ter­vey­seroi­hin ole vaiku­tus­ta. Se näkyy ter­vey­dessä vas­ta vuosikym­menten päästä, jos olete­taan että tilanne jatkuu samana, joka taas on varsin rohkea ole­tus. Mis­sään ikäryh­mässä naiset eivät kuitenkaan pol­ta enem­pää kuin miehet, ja aikuisväestössä tupakoin­ti on miesten kesku­udessa yleisempää.

    Alko­holin kokon­aisku­lu­tuk­ses­sa erot sosioekon­o­mis­ten ryh­mien välil­lä ovat kaven­tuneet aika pienek­si (ero on silti ole­mas­sa). Kuitenkin alem­mas­sa sosioekonomises­sa ryh­mässä on enem­män sekä täysin rait­ti­ita, että suurku­lut­ta­jia joille alko­holin hai­tat nimeno­maan kasaantuvat.

    Sum­ma sum­marum, on ole­mas­sa joukko ihmisiä, useim­miten alem­mas­sa sosioekonomises­sa ase­mas­sa ole­via naimat­to­mia miehiä, jolle kasaan­tuu suuri määrä eri­laista ter­vey­del­listä riskikäyt­täy­tymistä. Tämän joukon ole­mas­sao­lo selit­tää ison osan keskimääräi­sistä sukupuolten ja sosioekon­o­mis­ten luokkien väli­sistä terveyseroista.

  118. Käsit­tääk­seni työter­veyshuol­lon yhtiöit­tämisvelvoite kos­kee vain kun­nal­liseen liike­laitok­seen siir­ret­tyä työter­veyshuoltoa (vrt Kun­tale­hti 8/2013). Jos ter­veyskeskus tekee työter­veyshuol­lon edelleenkin osana omaa toim­intaansa eikä liike­laitok­sen kaut­ta, ei yhtiöit­tämisvelvoitet­ta tule olemaan. 

    Kun­nalli­nen liike­laitos on sinän­sä yri­tyk­si­in ver­rat­tuna julkisel­la rahal­la sub­ven­toitu ja konkurssisuo­jat­tu, joten ymmär­rän hyvin yri­tysken­tän vaa­timuk­sen kun­nal­lis­ten liike­laitosten lopet­tamis­es­ta kilapile­mas­sa samoista asi­akkaista eli yri­tys­ten työterveyshuollosta. 

    Vai­h­toe­htoina on siis työter­veyshuol­lon palaut­ta­mi­nen omak­si toimin­naksi ter­veyskeskuk­seen tai osakey­htiöit­tämi­nen. Osakey­htiö voisi osal­lis­tua kil­pailu­tuk­si­in ja ottaa asi­akkaak­seen yksi­ty­isiä yri­tyk­siä mielin määrin. 

    Mut­ta samal­la kun­ta jou­tu­isikin kil­pailut­ta­maan työn­tek­i­jöi­den­sä työter­veyshuol­lon ja eipä aikaakaan, kun kun­nan työn­tek­i­jöi­den työter­veyshuolto onkin veroparati­isi­in tuot­ton­sa ohjaavas­sa val­takun­nal­lises­sa työter­veyshuol­lon yri­tyk­sessä. Tuol­lainen yri­tys kun voi tehdä tar­jouk­sen, jos­ta ei voi kieltäytyä.

    Mitäs sit­ten tehdään kun­nan tai kun­tien omis­ta­mal­la liike­laitok­sel­la, kun suurin asi­akas eli kun­ta ei enää olekaan asi­akas, mut­ta lak­isääteiset asi­aakkaat kuten maanvil­jeli­jät jäävät asaikkaiksi?

  119. Mar­ja Berg: Käsit­tääk­seni työter­veyshuol­lon yhtiöit­tämisvelvoite kos­kee vain kun­nal­liseen liike­laitok­seen siir­ret­tyä työterveyshuoltoa

    Neu­vos­toli­itossa yksi­tyiset yri­tyk­set oli­vat kiel­let­tyjä. Pieleen meni.

    EU on toinen äärim­mäisyys. Julkiset palve­lutkin pitää direk­ti­ivivoimin yksi­ty­istää ide­ol­o­gi­sista syistä. Pieleen menee ja lujaa.

    Suomes­sa pitää vaalia ja kehit­tää pohjo­is­maista sekat­alout­ta. Se kor­reloi hyv­in­voin­nin ja vau­rau­den kanssa.

  120. Ei kai kun­nan omana työnä julk­isia palvelui­ta tarvitse yksi­ty­istää eikä myöskään kun­nan omana työnä tekemää kil­pail­tua työtä. Osakey­htiöit­tämi­nen kos­kee kun­nal­lisia liike­laitok­sia, jot­ka kil­pail­e­vat markki­noil­la samoista asi­akkaista kuin yksi­tyiset yri­tyk­set. Kil­pail­tu­ja töitä ovat siivous ja kiin­teistöhuolto sekä lab­o­ra­to­rio ja kuvantamispalvelut.

  121. Ratkaisuk­si sopii kaik­ki sel­l­ainen, mis­sä huomioidaan että osta­jan on *pakko* saa­da ostettua.

    Osta­jaa *pakote­taan* JA myyjää ei, tästä seu­raa että ei ole kyseessä *vapaa* markki­na­t­alous. Pitää alkaa, joko *pakot­ta­maan* myyjää, tai osta­jan *pako­tus­ta* pitää vähentää. 

    Se mik­si kat­sas­tus­markki­nat eivät toi­mi, johtuu siitä että osta­ja *pakote­taan* Suomen Laki-kir­jois­sa osta­maan ker­ran vuodessa tuotet­ta. Tämä ei ole *vapaa­ta* markki­na­t­alout­ta, markki­noil­la on kak­si osa­puol­ta, hei­dän on molem­pi­en olta­va vapai­ta, vas­ta sit­ten voidaan kut­sua markki­noi­ta *vapaak­si* markkinataloudeksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.