Valtiovarainvaliokunta kirjoitti kehysmietintöönsä kannanoton
”Valiokunta toteaa, että ministerien esikuntien koko on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Valiokunta pitää tärkeänä, että esikuntien rooli ei saa hämärtää virkamiesvastuulla tapahtuvaa virkamiesvalmistelua ja valmistelun yhteyttä ministeriin.”
Lisäsimme tämän hallituspuolueiden valtiokuntavastaavien toimesta. Olimme asiasta täysin yksimielisiä. Esitys ei tullut minulta, mutta olen kannanotosta hyvin ilahtunut.
Tuon me siis hyväksyimme yhdessä. Tästä alkaa oma tulkintani.
Ongelmana ei ole se, että ministerillä on paljon avustajia, vaan se, että pienessä maassa asiantuntevaa väkeä ei löydy oikein muualta kuin työmarkkinajärjestöistä ja muista eturyhmistä. Suomeksi tämä tarkoittaa, että lobbarit ovat päässeet aivan vallankäytön ytimeen. Tämä joukko sijoittuu jonnekin virkamiesten ja poliitikkojen väliselle harmaalle vyöhykkeelle. Hallinnon pitäisi toimia niin, että virkamiehet valmistelevat esitykset ja tekevät esimerkiksi niiden taustalla olevat laskelmat ja ovat niiden oikeellisuudesta vastuussa. Nyt lobbarijärjestöt saavat oman esityksensä keittiön kautta suoraan päättäjien eteen ja virkamiesvalmistelu tulee päättäjien tietoon vahvasti suodatettuna.
Tämä näkyi hallituksen osinkoveropäätöksessä. Minulla on vahva vaikutelma – joskaan ei testattua tietoa – että lobbareilla oli sormensa pelissä myös, kun hallitukselle kerrottiin, kuinka kannattavaa on nostaa rekkojen enimmäiskokoja ja -painoja. Minusta päätökseen vahvasti vaikuttanut laskelma näytti kovin tarkoitushakuiselta, sellaiselta, joita on totuttu saamaan eturyhmiltä.
= = =
Aika vähän on lehdistö kiinnittänyt huomiota poliittisten valtiosihteerien ja ministerien eritysavustajien taustoihin. Kivien heittelyyn ei yhdelläkään ryhmällä ole varaa. Minullakin oli erityisavustaja, joka oli virkavapaalla OAJ:sta. Tosin jouduin vaihtamaan hänet, kun OAJ ei antanut enempää virkavapautta(!).
Onko näin pienelle kansalle jota on yhden suurkaupungin verran valtiona oleminen liian kallista ja jäykkää touhua?
Hallinnot pöhöttyvät ja asioita ulkoistetaan konsulteille. Esimerkiksi valtion säästöohjelma on siirtänyt hommia konsulteille, joka on aivan hölmöläisten touhua.
Voisiko olla mahdollista, että valmisteluissa käytettyjen asiantuntijoiden, lobbareiden, viestintätoimistojen ja avustajien nimet ja sidokset tulisivat liitteeksi esityksiin ja olisivat julkisia. Jos joku nimi jää mainitsematta, olisi kyseessä virhe josta joutuu vastuuseen.
Lisäksi olisi hyvä olla lyhyesti tiedot siitä miten on osallistuttu osallistuivat valmisteluun?
Tuo on ollut ongelma myös käänteisesti.
Erääessä ministeriössä virkamiehet asiantuntijoina osoittivat laskelmin ja lainsäädäntöön perustuvin argumentein että ministerin toiveita ei ole mahdollista toteutta. Tämä johti tilanteeseen jossa esikunta miehitettiin toiveiden mukaisesti ajattelevilla avustajilla, seurauksena melkoisen sekava ja ristiriitainen ehdotus lainnsäädäntömuutokseksi.
Minä ihmettelen kovin kaikkia näitä valtion ja kuntien säästöohjelmia, kun lopputulos on välillä sellainen, että ”säästöjen” myötä touhu tuleekin kalliimmaksi.
Kaiken lisäksi julkisuuteen tulevat jutut ovat sellaisia, että kuka tahansa olisi voinut sanoa jo etukäteen ettei teidän touhussa ole mitään järkeä.
Ei pelkästään avustajien määrä, joita on 36 kpl., vaan myös ministerien määrä on turvonnut. Ihan pelkästään sillä, että saataisiin suhdeluvut tasan puolueiden kesken. Korttipeliä lainatakseni tuloksena on hullunkuriset hallitukset.
Määrällä on yritetty korvata laatua – on käynyt päin vastoin.
Auton jo mopon ajokorttiuudistuksissa bisnesintressit vaikuttivat lakiin. Nyt meillä on Euroopan kalleimmat ajokortit ja olemme onnettomuustilastojen kärkisijoilla. Syy onnettomuuksiin ei ole ajajissa vaan läntisen Euroopan surkeimmissa autoissa.
Uudessa Rakennusmaailma-lehdessä vasemmistoliiton kansanedustaja Martti Korhonen selittää ympäristövaliokunnan puheenjohtajana omaa aikaansaannostaan asuntojen energiatodistusta, jonka hinnan piti olla 500-700 euroa, mutta joka onkin nyt heti alkuunsa jo 1500 euroa.
Pohjanmaalla on vuosisatoja vanhoja talouskeskuksia, jotka ovat hoitaneet jätteensä paikallisesti ja näkymättömästi -ekologisesti. Viime keväänä ensimmäistä kertaa niiden jätteet huuhtoutuivat kerralla kompostoreista tulvien mukana vesistöihin. Kiitos ääliömäisen jätelain, jonka kustannuksia kotitalouksille voi niitäkin vain arvailla.
Pitääkö valtion ja hallituksen ylipäänsä olla tekemässä tällaisia juttuja! jotka ovat silkkaa bisnestä ja rahastusta.
Ylipäätään pitäisi olla vähemmän paitsi avustajia niin myös ministereitä ja vähemmän lailla säätelyä ja määräämistä.
Tätä menoa lait pian simuloivat ihmisten arkea. Mitähän Orwell sanoisi?
Paitsi, että liikennekuolemilla mitattuna olemme EU:n kärkikastia. Katso vaikka tästä.
Avoimuudesta ja julkisuuskäytännöistä on yleviä lakeja ja ohjeistuksia.
Valmisteluvaiheessa asiat pyritään pitämään kuitenkin ulkopuolisten ulottumattomissa ja julkaistaan vasta kun asia asiallisestiottaen on jo päätetty. Muodollisen päätöksen teko on sen jälkeen vain muodollisuus.
Avoimempi keskustelu ja kaikkien tahojen osallistaminen valmisteluun on tietysti repivää ja turhauttavaa, mutta samalla esityksistä voisi seuloutua pois kehysriihipäätöksiin jääneiden lapsusten tapaiset virheet. Poliitikot antavat itsestään huonon vaikutelman puolustaessaan arvovaltasyiden vuoksi pöhköjä päätöksiä, joiden itsekin tietävät olleen epäonnistuneita tai edistävän aivan muita tarkoitusperiä kuin esitetään.
Kansan arvellaan olevan epäkypsää käsittelemään vaikeita päätöksiä. Myös opposio on ilmeisesti epäkypsempi osallistumaan vaikeiden, koko kansakunnan tulevaisuutta käsitteleviin poliittisiin linjauksiin kuin ministerien kylkeen uineet etujärjestölähtöiset avustajat.
Hallintokoneistomme on kuitenkin kokonaisuudessaan hyvin kevyt. Suomessa asiaa ministeriötasolla hoitaa yksi ihminen, kun muualla samaa asiaa hoitaa kokonainen osasto. Parhaimmillaan tuloksena on todella ketterää ja tehokasta valmistelua 🙂 , mutta huonoimmillaan autoverotuksen kaltaisia taloudellisia katastrofeja 🙁 .
velkakello.fi
Valtion tuottavuusohjelman aiheuttamma väen vähentäminen on johtanut kasvaneeseen konsulttien käyttöön ja tavoitellut säästöt ovat jääneet vähäisiksi tai kulut ovat jopa kasvaneet
Mutta tämä on johtanut entistä sekavampaan asioiden valmisteluun ,päätöksentekoon kun asioita valmistelevat lobbarit, konsultit, avustajat ja jopa poliitikotkin osallistuvat jonkin verran.
Ennen kaikkea päätökssnteosta on häipynyt kaikki läpinäkyvyys eikä voi olla varma mikä eturyhmä sai tahtonsa läpi-.
Ja kun konsultitkin ostetaan muista maista niin ulkovaltojenkaan vaikutus ei ole poissuljettu
Hierarkkisesti järjestäytyneen hallinnon moniportainen esittelyjärjestelmä näivettää tiedon ja kehityksen, ja kaikkein paihinta, siinä työskentelevien ihmisten kehityksen, vaikka he pääsääntöisesti ihan hyviä tyyppejä ovatkin.
Toimintojen ulkoistaminen vain pahentaa tätä tilannetta ja lisää yhden uuden valmistelutason. Tämä on hirveä sekä henkisiä että taloudellisia resursseja syövä hukkaputki.
Hierarkkinen päätöksentekojärjestelmä ei sovi epävärman tulevaisuuden ja korkean teknologian digimaailman suunnitteluun ja päätöksenteon valmisteluun ollenkaan. Usein valmistelijat eivät edes tiedä mitä maailmassa nykyisen tehdään!
Mitä sitten?
Hallinto voi alkaa purkaa omaa hierarkkisuuttaan, lisätä aitoa keskustelua asiantuntijoiden ja poliitikkojen välillä. Korostan, että hallinto voi korjata omat toimintatapansa, jos haluaa. Hierarkkinen valmistelu ei ole kirjoitettu perustuslakiin.
Ja mikä pahinta(tämä on hätähuuto), tämä nykyisin käytössä oleva järjestelmä ja siihen muovautuneet valmistelijat tuottavat tulosta, joka on niin epäselvää ja kummallista, että se tuottaa viime viikon hesarin etusivun kaltaisia reaktioita.
Hyvä kannanotto Valtiovarainvaliokunnalta. Toivoisi, etteivät esikunnat sen enempää kuin virkakoneistotkaan paisu enää suuremmiksi. Suomi on byrokraattinen maa, jossa päätöksenteko ylitse kansan tahdon ja tarpeiden on aivan liian suuri. Kansanvaltaa ja päätöksentekomahdollisuuksia omista arkipäiväisistä asioista sen sijaan pitää lisätä ja kansalaisten aloitteet ottaa vakavasti. Järjestelmämme on hidas ja ylimielinen. Lainsäädäntö on vanhanaikaista ja virkamies elää omassa pölyttyneessä kammiossaan, vieraantuneena nykytodellisuudesta? En näe pahana sitä, että valtio käyttää ´ulkopuolisia´ markkinatahoja asioiden selvittämiseen, kuten vaikkapa valtionvarainministeri teki Kreikan vakuuspaketin laillisuutta arvioidessaan. Se on nykyaikaista ajattelua, kunhan palkkiot tehdystä työstä ovat kohtuullisia.
”Tämä näkyi hallituksen osinkoveropäätöksessä. Minulla on vahva vaikutelma – joskaan ei testattua tietoa – että lobbareilla oli sormensa pelissä myös, kun hallitukselle kerrottiin, kuinka kannattavaa on nostaa rekkojen enimmäiskokoja ja -painoja.”
Mitä enemmän rekkaan sopii, sitä halvempi kuljetuksen kustannus on sen tilaajalle.
Tosin sitten sitä suuremmat ovat voimat onnettomuustilanteissa, sitä suuremmat kantavuudet tarvitaan silloille ja sitä enemmän lisääntyy työttömyys kuljettajissa.
Tämä oli täydellinen lobbaus metsäteollisuudelta. Metsäteollisuushan tästä eniten hyötyy.
Nyt sitten pääsee mökkiläiset ja korvessa asuvat mummelit maksamaan metsäyhtiöiden uusien rekkojen vaatimat remontit metsäteille. No, onpahan koneyrittäjille taas rumpppuja asennettavana ja sepeliä ajettavana.
Luulisi vaan että tänä päivänä laskun maksaa se, jonka vuoksi se lasku tehdään.
Ehkäpä tässäkin asiassa voisi alkaa ajattelemaan jotain uusia innovaatioita. Ehkäpä puut saisi metsistä myös ilmateitse? Samalla ilmateitse kulkisi myös hakkuukalusto, polttoaineet, miehet ja naiset töihin.
Luulisi että tässä maassa kyettäisiin suunnittelemaan vaikkapa jättimäinen quadrokopteri tai ilmalaiva. Tai vaikkapa jaloilla käppäilevä ”metsälukki” star warsin tyyliin. Hei, pitää olla mielikuvitusta!
Siis jos ajatellaan näin ihan teoreettisesti niin parashan olisi että se puutavara tulisi ilmateitse ratapihalle, josta se menisi rautateitse sahalle tai tehtaalle.
Jos tavarakuljetukset vähenisivät pääväylillä, vähenisi myös niiden uusimistarve. Liikenne olisi myös sujuvampaa, kun rekat poistuisivat, poislukien jakeluautot. Mutta jakeluautot nyt ajavat lähinnä paikallisesti.
Ehkäpä joku päevä metsää hakataankin ilmasta käsin ja rungot otetaan suoraan hakkuujätteineen kyytiin. Näin voitaisiin siirtyä jaksollisesta kasvatuksesta jatkuvaan kasvattamiseen ja metsäpohja säästyisi muokkaukselta. Lannoitushan onnistuu ilmateitse jo nyt.
Ponssen motot vaan ilmalaivaan kiinni 😛
Väkilukuun suhteutettuna olemme Islannin, Ruotsin, Norjan ja Tanskan perässä. Olemme Nippa nappa Turkin ja Espanjan edellä.
Ksa. sivu 66 tästä:
http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/ylii_ton_201100_2012_7213_net.pdf
Säästämme kustannuksista välittämättä ja aika usein sylttytehdas löytyy ainakin minun mielestäni VM:stä. Tehdään linjauksia ymmärtämättä mitä se vaikuttaa. VM:n pitää pysyä lestissään kamreerina ja antaa muiden hoitaa substanssi.
Ruotsalaiset toki osaavat tämänkin paremmin. He kykenevät säästämään vielä suuremmin kustannuksin. Kannattaa seurata ruotsalaista turvallisuuspoliittista keskustelua. Esimerkiksi SvD:a seuraamalla saa makeat naurut siitä, miten säästäminen jossain menee vielä kalliimmaksi. 🙂
Siirtyminen ammattiarmeijaan epäonnistui Ruotsissa surkeasti ja yksi tyhmä mutta ahkera puolustusministeri sekoitti hankinnat totaalisesti. Nyt Ruotsi on tilanteessa, että voisin melkein lyödä vetoa heidän palaavan asevelvollisuusarmeijaan juuri kustannusten vuoksi. 😀 Lopetetuista hankintaohjelmista on jo pääosa aloitettu uudestaan – suurin kustannuksin. 😀 😀 😀
Kun Suomesta tulee diktatuuri niin ongelmat ratkeaa. Minusta tulee diktaattori ja tarvitsen rinnalle vain tusinan neuvonantajia. Jokainen kansalainen saa kyllä mahdollisuus tuoda omat näkökulmansa esille, mutta ei siitä mitään erikseen makseta. Konsensuksella vesitettyjen päätöksten aika on ohi, koska lopullisen päätöksen teen yksin.
Tuon tilaston mukaan olemme 35 eyroopan maan jnoukossa yhdentenätoista. Parantaa siis voisi. Halusin vain korjata väärän väitteen, jonka mukaan olisimme onnettomuuustilstojen kärkimaita Euroopassa. Yritän voimieni puitteissa torjuja sitä, että blogin kautta välittyy vääriä tietoja.
Jos onnettomuudet suhteutettaisiin ajonmneuvokilometreihn eikä väkilukuun, sijamme noususi vielä selvästi.
En pidä pahana sitä, että ministeriöt käyttävät ulkopuolisia asiantuntijoita lakien valmistelussa yms..
Esim. edellinen pääministeri M. Vanhanen alkoi puhumaan työnantajien sosiaaliturvamaksujen alentamisesta. Ensinnäkin sosiaaliturvamaksu on vain muutama prosentti ja se on vain yksi maksu siitä palkkojen lisäkustannuksista, joita työnantajat joutuvat maksamaan.
Itse olen laskenut ja maksanut palkkoja jo noin 50 vuoden ajan ja tiedän tarkalleen miten ne ovat kasvaneet koko ajan. Nykyisin ne ovat noin 60 – 80 % palkan päälle. Jo 35 vuotta sitten jouduimme väittelemään tästä asiasta Kauppa- ja Teollisuusministeriön virkamiesten kanssa erilaisia palkkalaskelmia esittäessämme. KTM:n virkamiesten hyväksymä lukema oli silloin muistaakseni noin 25 – 30 % ja suunnilleen samaa arvoa käyttävät TE-keskuksen virkamiehet nykyisin.
Samoin 1 – 2 vuotta sitten käytiin kovaa keskustelua km-korvausten ylikompensoinnista. Jotkut poliitikot ja virkamiehet esittivät että nykyisin maksettava korvaus on liian suuri, eikä missään ole esitetty oikeaa laskelmaa kuinka suuret ovat auton käytön todelliset kustannukset.
On selvää, että virkamiehet eivät tiedä niitä, jos istuvat Helsingissä toimistossaan ja käyttävät työmatkoihinsa ratikkaa. Jokainen autoa työssään käyttävä tietää todelliset kustannukset.
Omituiselta tuntuu sekin, että lähes jokaiseen asiaan käytetään asiantuntijalausontojen antajana jotakin yliopiston professoria. Tosiasiassa professorit elävät melko kaukana todellisesta käytännön maailmasta samoin kuin kansanedustajat ja virkamiehet.
Vasemmisto pitää oikeana ratkaisuna kaikkien pääomatulojen verottamista. Käytännössä se nostaa esimerkiksi vuokrahintoja, koska vuokranantaja siirtää pääomatuloveron suoraan vuokran päälle ja perii sen vuokralaiselta, joka taas saa rahan takaisin valtiolta asumistuen muodossa. Tämä veronsiirtoautomaatti toimii juuri samoin kuin arvonlisävero, sen maksaa aina tuotteen loppukäyttäjä, eli kuluttaja.
Arvonlisäveron kohdalla asia vain on lainsäädännössä mainittu avoimesti ja yksiselitteisesti; se on tarkoitettu perittäväksi kuluttajalta siinä maassa missä tuote kulutetaan. Sen (alv) osuus näkyy nykyisin jokaisessa kassakuitissa. Pääomatulovero sen sijaan ei näy vuokranmaksukuitissa, mutta se sisältyy kokonaisvuokraan. Näin vähän kansanedustajat ymmärtävät talous- ja veroasioista.
Ei liity aiheeseen mitenkään, mutta tämän blogin lukijoille hieno kuva päivän Hesarista:
http://www.hs.fi/ulkomaat/Turvallisuusvirasto+vaatii+rikostutkintaa+vuodoista/a1370740782267
Wau!
Jännä ettei osaamista löydy, kun suttuisista blogeistakin saa lukea, miten uudistuksen käy jo hyvissä ajoin ennen lain voimaantuloa. Osaamista on kyllä. Toinen asia on, ettei sitä osata/haluta rekrytoida, koska haltija on väärän ikäinen, omaa väärän tutkinnon (tai ei omaa tutkintoa lainkaan, herra varjele), ei ole ollut töissä samassa kesätyöpaikassa kuin rekrytoiva virkamies jne. Suomeksi monet asiantuntevat ja osaavat ihmiset eivät saa koskaan edes mahdollisuutta näyttää mihin he pystyvät, koska eivät sovi ylhäältä määriteltyyn osaajaraamiin.
Tuo vihreiden vastustama moottoritie Turun ja Helsingin välillä ainakin paransi tilannetta todella paljon. Ulkomuistista kyseisellä tiellä kuolee nyt keskimäärin alle yksi autoilija vuodessa. Ennen tietä luku taisi olla kymmeniä.
Vastaavilla parannuksilla pariin muuhun katastrofitiehen, niin Suomen liikenneturvallisuus olisi aivan pirun hyvä.
Ministeri voi ajaa kansakunnan, puolueensa, äänestäjiensä (5000 henkeä) tai vaalikampanjansa rahoittajien etuja. Ne ovat kovin eri tulokseen johtavia valintoja.
Virkamieskoneiston pitäisi tehdä erilaisia vaihtoehtoja päätökselle – tällöin vasta yhteiskuntaa edustava poliittinen päätöksenteko toimii.
Kunnissa lääkärit ja sairaanhoitajat miehittävät SOTE lautakunnat, opettajat opetuslautakunnat ja arkkitehdit kaavoituslautakunnat – ja sekoittavat omat etunsa kansalaisten etuina. Samalla asiantuntijat voidaan nollata.
Meillä ei muuten ole kaupunkisuunnittelulautakunnassa yhtää arkkitehtiä. Opettajat taas ovat jäävejä opetuslöautakunnassa, jos ovat Helsingn palvelukseesa j alääkräit samoin perustein sotelautakunnassa.
Voisi kuvitella, että haastava ilmastomme osaltaan synkentää tilastojamme.
Nuo tilastot ovat vielä siinä mielessä aika hankalia tulkittavia, että niihin sisältyy vertailukelpoisuusongelmia. Lasketaanko onnettomuudessa kuolleeksi vain välittömästi kuollut vai esimerkiksi kuukauden tai vuoden sisällä kuollut? Lasketaanko itsemurhat onnettomuuksiksi? Lasketaanko sairauskohtaukset tieliikennekuolemiksi?
Suomessa asiat on määritelty näin:
– itsemurhat liikenteessä ovat tieliikennekuolemia
– sairauskohtaukset eivät ole tieliikennekuolemia, jos kuolema johtui selvästi vain sairaudesta (sydänkohtukseen kuoleminen ei ole tieliikennekuolema, mutta jos se sydänkohtaus johtaa törmäykseen, joka johtaa kuolemaan, kyseessä on tieliikennekuolema)
– polkupyörällä kaatuminen on tieliikennekuolema
– jalankulkijan kaatuminen ei ole tieliikennekuolema
– tieliikennekuoleman aikaraja on 30 vuorokautta (ts. jos viettää koomassa 31 vuorokautta onnettomuudesta ja kuolee sitten, kyse on loukkaantumisesta)
Näiden vaikutus tilastoihin on jossain määrin huomattava. Kansainvälisesti itsemurhia ei yleensä tilastoida tieliikennekuolemiksi. Niiden vaikutus tällä hetkellä on suuruusluokassa 10-15 % kaikista tieliikennekuolemista. Lukemat ovat olleet Ruotsissa samansuuntaisia, ja siellä siirryttiin muutama vuosi sitten poistamaan itsemurhat liikenneturvallisuustilastoista. Toisaalta maailmallakin ollaan eri syistä varovaisia tilastoimaan onnettomuuksia itsemurhiksi, joten vaihtelua on.
Jos tässä kohdassa tilastointi yhtenäistetään kansainvälisesti ja liikenneonnettomuuden suhteutetaan ajosuoritteeseen, Suomen sijoitus nousee muutaman pykälän. Olemme kuitenkin vielä kaukana maailman turvallisimpana liikennemaana tunnetusta Ruotsista, ja sitä olisi hyvä vähän tarkemmin analysoida.
Tiestöllä (paljon liikennesuoritetta yksiajorataisilla maanteillä) ja liikennejärjestelyillä on jotain tekemistä asian kanssa. Kelilläkin voisi olla, mutta toisaalta vakavat onnettomuudet eivät painotu talvisaikaan. Autokannallakin voisi olla, mutta sen pitäisi näkyä lähinnä siinä, että olemme vuoden tai pari perässä turvallisuuskehityksessä.
Kaikkialla läntisessä maailmassa liikenneturvallisuustrendi on ollut samansuuntainen. Onnettomuuksien vähenemä on ollut muualla suurempaa kuin Pohjoismaissa (tästä johtuu viimeaikainen uutisointi huonosta liikenneturvalisuudesta), koska täällä asiat olivat jo 90-luvulla kohtuullisella tolalla kansainvälisesti katsottuna. Kaikkialla onnettomuuksiin näyttää jäävän kova ydin, jossa on elämästään syrjäytyneiden ihmisten holtittomuudesta ja terveydellisistä syistä tapahtuvat onnettomuudet.
Liikenneturvakin on kiinnittänyt tilastoinnin haasteisiin huomiota.
Yleisemmin – minusta ministeri kuten muutkin luottamushenkilöt edustavat kansakunnan ja kansalaisten etua ja siihen liittyvää harkintaa. Virkamiesten ja esikuntien tehtävä on tuoda päätösehdotus, mielellään päätösvaihtoehtoja, joiden välillä tätä harkintaa pitää käyttää.
Yleisemmät linjaukset ja toimintatavat, joiden mukaan esityksiä teghdään, kuuluvat siihen poliittiseen ohjaukseen, joka ei saa olla lillukanvarsia ja mikrojohtamista.
Silloin demokratia toimii.
(Noin hyvin kuin Helsingissä, ei ole täällä… ja vähän noloa kun arkkitehti luottamushenkilönä on enemän tekemässä omaa duuniaan – ei sentään jäävinä)
Arvaus yhdestä merkittävästä syystä: Ruotsissa suojatie tarkoittaa jalankulkijan etuoikeutta, Suomessa suojatien kohdalla saa ylittää tien ilman sakkoja ja jos muistaa väistää autoilijoita, säilyy vielä hengissäkin. (siis de facto, ei de jure)
Lautakuntien jääviyssäännöksillä on tietysti perusteensa, mutta osaamista jää käyttämättä kun esim. opetushenkilökunta ei kelpaa sivistys/opetuslautakuntaan.
Vielä kun johtava sivistysvirkamies on lapseton ja ilman mitään koulualan opintoja tai työhistoriaa… Pienemmissä kunnissa asiat valmistellaan aika pienen piirin osaamisella.
Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta VALT:n tuoreesta raportista:
”Nuorten, 18–24-vuotiaiden kuljettajien suhteellinen osuus kuolonkolareiden aiheuttajina on laskenut, mutta se on edelleen 21 prosenttia.”
”Onnettomuuden aiheuttaneen nuoren miehen auto on keskimäärin 14,8 vuotta vanha ja 41 prosentissa autoista oli yksi tai useampia kuluneita renkaita. Onnettomuusautoista 22 prosenttia oli takavetoisia.”
Luin jostain, että Saksassa siviiliopetus on varsin yleistä ja että sillä olisi turvallisuuden kannalta paremmat tulokset. Suomessa ajo-opetus on on edellyttänyt, että opettaja on perheenjäsen ja asuu samassa osoitteessa ja että opettaja läpäisee maksulliset teoriakokeet.
Nyt lobbarit saivat ajokorttiuudistukseen sellaisen hintarakenteen, että kotiopetus loppuu, kun se tulee melkein yhtä järjettämän kalliiksi kuin autokouluopetus.
Helsingin Sanomien kaaviokuvat ministeriöiden ja intressipiirien välisistä vuorovaikutuksista olivat varmaan päteviä tapoja valmistella asioita viime vuosituhannella, mutta ei enää 2000-luvulla.
Lain valmistelut etupiirien kuulemisineen tämän tapaisissa asioissa on järjetöntä, kun mm. sosiaalisessa mediassa voisi saada paljon paremman ja oikeellisemman kokonaiskuvan aiheesta.
Sanon nyt jotain inhottavaa, mutta jos nuorten kuskien aiheuttamista onnettomuuksista erotettaisiin maaseudulla asuvat (lukumääräisesti vähän) nuoret, kaupunkilaisnuorten tilastot olisivat aika kauniita. Tämä ei perustu mihinkään tutkjmukseen vaan vaikutelmaa maanantaimaamu Hesarista, jossa luetellaan, missä nuoriso on taas tappanut itseään autoilla. Kaupunkilaisnuoret tuntuvat olevan kovin aliedustettuina syvään maaseutuun nähden, vaikka pääosa nuorista asuu kaupungeissa.
Joskus lobbaajilla ja lobattavilla tuntuu myös olevan yhteinen tavoite, jota ei lausuta ääneen, vaikka se kyllä lehdistössäkin huomataan. Niinkin yksinkertainen seikka kuin asioiden tarkempi pöytäkirjaaminen (rahvaalle) valottaisi (rahvasta), mistä kenties on kysymys.
Viimeaikainen lobbaajien ja lobattavien yhteisyrityksen malliesimerkki on Suomen näkemys EU:n IV rautatiepaketista.
http://www.rautatiematkustajat.fi/EU_RATAPAKETTI4_EHD.pdf
http://www.rautatiematkustajat.fi/EU_RAILWAYPACKAGE4.pdf
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Niin minäkin:
Pitääkö sinun hakea kaikessa kaupungin ja maaseudun vastakkainasettelua? Kun suomalaisessa liikennekulttuurissa on ongelmia, niin ainoa ratkaisusi on ilmeisesti mielikuvien perusteella syyllistää tästäkin maaseudun asukkaat.
Ei se ihme ole, että Vihreiden kannatus ei nouse kehäkolmosen ulkopuolella. Tämä on sinänsä sääli, mutta syitä tähän olisi ehkä paikallaan hakea myös katsomalla peiliin… voisiko kenties oma ajattelumaailma olla hiukan ennakkoluuloinen ja kapeakatseinen…
Oletko Osmo koskaan asunut pääkaupunkiseudun ulkopuolella tai ulkomailla?
NukkuMatti
Jos yrittäisit miettiä väitettä sen sisällön eikä syyllistämisoletusten perusteella. Olemme pohtimassa, miksi meillä on paljon liikenneonnettomuuksia. Kun maaseudun nuoret ovat tilastoissa yliedustettuina ja kun meillä on enemmän maaseutua kuin nyt vaikka Hollannissa, tämä on yksi syy liikenneonnettomuuksiin. Eikö sitä voi analysoida vai onko selitys nyt vain epäsopiva.
Kauankohan kestää, ennenkuin joku ammattiloukkaantuja tuntee kuinka maalaisia taas syyllisetään?
Jos nyt vähän miettii asiaa, niin havaintosi kuulostaa erittäin loogiselta. Keksin heti monta syytä, jotka vaikuttavat juuri tuohon suuntaan:
1) Maaseudulla ollaan jumissa kuin tatit, ellei ole autoa. Niinpä maaseudulla hankitaan auto nuorempana ja useammin kuin kaupungilla. Kuljettajat ovat siis nuorempia, heitä on enemmän ja autotkin huonompia.
2) Maaseudulla on paljon valvomattomia taipaleita, joissa voi kaahata pelkäämättä poliisia, toisin kuin kaupunkialueella jossa poliisi voi milloin tahansa ajaa vastaan
3) Koska maaseudulla on yleensä pakko liikkua autolla, myös kuljettajat ovat useammin humalassa koska taksi tai linja-auto ei ole realistinen mahdollisuus
4) Maaseudulle jää se osa nuorista, joka ei lähde jatko-opiskelemaan tai muuta työn perässä pois. Tämä porukka on muutenkin itsetuhoisempaa ja rämäpäisempää ja käyttää enemmän päihteitä kuin kaupungissa asuvat korkeakouluopiskelijat
5) Maaseudulla on myös huonolaatuisempia ja mutkaisempia teitä.
Edellämainitut tekijät johtavat todennäköisesti myös huonoon ajokulttuuriin, jossa ihaillaan juha kankkusia.
Juuri nuo syyt siihen johtavat. LIsätään, että Suopmessa on enemmän maaseutua ja saadaan yksi syy lisää liikenneonnettomuuksien suhteelliseen määrään.
Hyvä arvaus ja kannatettava idea.
Tilastot eivät kuitenkaan pidä tätä kovin merkittävänä syynä liikennekuolemiin. Viimeisen kolmen vuoden aikana jalankulkijoita kuoli suojatieonnettomuuksissa yhteensä 20.
Suurin osa onnettomuuksista sattui huonon näkyvyyden vuodenaikaan, ja muutenkin näistä onnettomuuksista suurin osa johtuu havaintovirheistä. Kaikkiaan (taajama + maantie yhteensä) suunnilleen yhtä monta (20 kolmessa vuodessa) jalankulkijaa olisi säästänyt henkensä käyttämällä heijastinta.
Jalankulkijoiden suojatiekuolemat vastaavat siis kaikkiaan vain paria prosenttia kaikista liikennekuolemista. Suurin osa jalankulkijan kuolemaan johtaneista onnettomuuksista sattuu taajaman ulkopuolella, ja osallisena sekä taajamassa että ulkopuolella usein raskas ajoneuvo.
Ikäryhmittäin tapaukset jakautuvat siten, että vertailuajanjaksolla liikenteessä kuolleista jalankulkijoista (2010-2012, n = 105) alle 18-vuotiaita oli 8 ja yli 65-vuotiaita 48. Kännissä oli huomattava osa uhreista.
(Loukkaantumisiin johtavien onnettomuuksien analyysi antaisi erilaisen näkökulman, koska taajamissa niitä tulee varsin paljon.)
Ylläolevaan luvut löytyvät täältä. Jos asia kiinnostaa havainnoinnin ja onnettomuustyyppien kannalta, tämäkin kannattaa katsoa hiukan vanhoista luvuista huolimatta.
Kaikkiaan maallikkojärjellä analysoituna näyttää siltä, että jalankulkuonnettomuuksissa liikennejärjestelyt ovat avainasemassa, vaikka toki osapuolten käyttäytymisessä on myös parannettavaa.
Viherinssi
Se, että meillä suojatiekäyttäytyminen on kovin itäeurooppalaista, tarkoitaa myös, että nopeudet taajamissa ovat suurempia kuin niissä maissa, joissa suojatiesääntöjä pitää noudattaa. Tämä tuottaa kaikenlaisia onnettomuuksia – siis taajamissa.
Eipa mennyt kauaa, itseasiassa NukkuMatti oli ehtinyt jo loukkaantua ennenkuin minä olin kirjoittanut kommenttini, hänen loukkaantumisensa ei vain ollut vielä näkyvillä 🙂
Tässä on vika suomalaisessa poliittisessa keskustelussa. Aina joku laukkaantuu, järkyttyy, pöyristyy siitä että hänen viiteryhmäänsä syyllistetaan/mollataan/vähätellään. Eli ei katsota ollenkaan niitä argumentteja, todetaan vai että ne ovat järkyttäviä, ei näin saa ajatella.
Lopuksi vielä usein omilla argumenteilla alleviivataan sitä, että kritisoija on joissain kohdissa täysin oikeassa. Esimerkiksi kun joku valittaa että ”ay-liike muodostaa kartellin ja estää sopimusvapautta” ja siihen vastataan että ”yleissitovuus koskee myös niitä, jotka eivät ole jäseniä”. Olisiko kumminkin loogista vastata, miksi tämä on oikein tässä tapauksessa eikä vain omalla argumentilla vahvistaa väitteen paikkaansapitävyys?
Onko tieliikennekuolema muuten tieliikennekuolema silloinkin, jos kuolleen verestä tms löytyy huumeita? Ainakin se on automaattisesti ns huumekuolema. Tämän tilastoinnin vuoksi Suomessa esimerkiksi joidenkin toimittajien mielestä ihmisiä kuolee kannabikseen.
Tätäkin on tutkittu, ero johtuu suojateiden määrästä ja sijainnista.
Suomessa on paljon enemmän suojateitä ja niitä on kaduilla, joilla nopeudet kohoavat .
Meillä ei välitetä jalankulkijan todellisesta turvallisuudesta vaan suojateitä sijoitetaan kaavamaisesti ja luotetaan sääntöihin.
Ihminen on kuitenkin rajallinen ja tekee virheitä ja työsuojelussakin tärkein kulmakivi on virheiden estäminen ja niiden vaikutusten minimointi.
Lisäksi suojatien turvallisuuden mainostaminen johta kohonneisiin onnettomyyksiin.
Ruotsissa suojatievalvontaa lisättiin , mutta onnettomuudet liääntyivät, koska ihmiset luottivat liikaa autoilijoihin.
liikkuvan poliisin lakkauttaminen on kiinnostava esimerkki hallinnon ja liikenneturvallisuuden hankauksesta.
Käytännössä LP on ollut se osa poliisia, joka saadaan paikalle liikenneonnettomuuksiin, koska he pystyvät irtautumaan tehtävistään – siis puhalluttamisesta ja nopesuvalvonnasta. Muut poliisit ovat yleensä rahtaamassa juoppoja jonnekin, kotikäynneillä tai muussa pitkäkestoisessa toiminnassa.
Samoin jos on tapahtumia tai rekkajonoja, mistä saadaan poliisin reserviä? Millaisella kokoonpanolla rekkoja punnitan ja testataan jarruja?
Perustuslain kohto, että ”merkittävää julkista valtaa” voi käyttää vain virkamies on tulkittu ja tulkitaan hölmösti.
Joku 50 euron pysäköintisakko ei ole merkittävää valtaa, vankien ja vangittujen kuljettaminen paiaksta toiseen käsiraudoissa ei myökään ole kovin suurta vallan käyttöä eikä ainakaan juppojen räyhääjien vahtimen putkassa. Kesäisin poliisn aika saadaan kulumaan mukavasti kun tanssipaikoilta ja festareilta kuljetetaan räyhääjiä yhä kauemmaksi, aiemmin lavoilla oli oma putka säilöönottoa varten.
Liikkuvan poliisin valtakunnallinen hallinto oli toki vähän turha, mutta aluepoliisilaitokset tuskin homma hoitavat sen pienemmällä johtamisella. Tulosvastullisesti vain näkyvä liikennevalvonta ja syrjäsutujen teillä liikkuminen loppuu.
Valtion vanhan tuottavuusohjelman epäonnsituminen on ydinoneglmia. kamerrihengessä tehty leikkaus ilman poliittista näkemystä johtaa aina kummallisuuksiin. Kansalaiselle toimiva poliisi ja oikeuslaitos ovat tärkeitä – jos joku kiskimurtaja odottelee oikeudenkäyntiä vuoden, se ei palvele kenenkään etuja.
Siis: Poliittinen esikunta ei saa olla kovinkaan suuri, pari avustajaa riittänee. Säästöissä pitää muuten olla tolkku mukana.
Suomessa on myös enemmän autoja.Meillä on n 20 % enemmän autoja kuin keski-Euroopassa.
Ja maaseudun nuorilla on käytössä ne kaikkein vanhimmat ja turvattomimmat autot.
Rahapula pakottaa pitämään autoja seisonnassa, niidenkin määrä on korkea , ja seisottaminen heikentää nykyautoa huomattavasti
En minä mitenkään henkilökohtaisesti tuosta loukkaantunut. Ihmettelin vain Osmon argumentoinnin tasoa, jossa syitä ei tarkemmin eritellä vaan vain ylimalkaisesti todetaan tämänkin ongelman johtuvan maaseudusta, ja annetaan ikään kuin vaikutelma, että kaupunki on parempi kasvuympäristö, jossa lapsista kasvaa kaikin puolin fiksumpia aikuisia.
Osmon kommentti oli samaa sarjaa kuin toisessa kirjoituksessa aiemmin ollut yksinkertaistus, että ”työttömän kannattaa muuttaa Helsinkiin”. Noissa Tukholman lähiöissä Rinkeby ja Husby nähdään, että ei sekään ole täysin ongelmaton ajatus. Ei pitäisi tuhota kaikkia työllistämisen mahdollisuuksia kehäkolmosen ulkopuoleltakaan.
Sen sijaan tuo Syltyn lista asioista, jotka vaikuttavat liikenneonnettomuuksiin, on jo huomattavasti parempi yritys selittää tilannetta. Ehkä sitä kautta voi löytyä jotain ratkaisujakin ongelmiin.
Valtion pitää minimissään hoitaa kaksi asiaa:
sisäinen ja ulkoinen turvallisuus. Kaikki muu on sitten bonusta.
Suomessa ollaan takaperoisesti sitä mieltä, että noita kahta nyt ei ainakaan kannata hoitaa tai jos hoitaakin, niihin ei pidä ainakaan rahaa laittaa ja jos jostain karsitaan, niin aina ensimmäiseksi kansalaisten turvallisuudesta.
Jos ei muuten niin tiputtamalla tuomiokäytäntö nollaan siten, että rikoslaissa on kyllä tuomioita, mutta asteikosta suurin osa on käyttämättä kun neljän pasen pitkäaikaisesti hyväksikäytöstäkin tulee ehdollista (törkeä lapsen hyväksikäyttö: asteikko 1-10v, ehdollinen tarkoittaa että tuomo on tulee alle 2v).
Ainakin itse olen tullut jo vaikapäiviä sitten siihen tulokseen, että ainoa tapa hankkia oikeutta täällä on omankäden oikeus eikä oikeuslaitoksesta ole mihinkään. Tämän takia muutamalle tyypille onkin tullut nenä kipeäksi. Poliisista ja oikeudesta on lähinnä hyötyä sen selvittämisessä, _ketä_ pitää vetää turpaan.
Osmo on todistettavasti tehnyt edestakaisen matkan henkilöautolla Helsinki-Sysmä-Helsinki!!!!!!
Matkan hedelmistä saamme nauttia silloin tällöin.
Nopeuksien vaikutus taajamaonnettomuuksiin on aivan selvä. Siitähän erittäin suotuisa vakavien henkilövahinko-onnettomuuksien kehitys taajamissa viimeisten parin vuosikymmenen aikana on juontanut juurensa.
Suojatiesäännön pölyttyminen ei ole hyvä juttu, mutta kokonaisuutena kevyen liikenteen onnettomuudet ovat kuitenkin aika monisyisiä. Jalankulkijoille sattuu erilaisia onnettomuuksia kuin pyöräilijöille. Jalankulkuonnettomuuksissa auton liian suurella tilannenopeudella on usein merkittävä osa, pyöräilijliden kanssa huomattavasti harvemmin.
Jalankulkijoiden ja autojen välisiin kolhuihin avain on havaitseminen. Laapotin mukaan yli puolet jalankulkijan kuolemaan johtaneista suojatieonnettomuuksista on sellaisia, joissa autoilija ei lainkaan havainnut jalankulkijaa. Tyypillisin onnettomuuspaikka on risteyksen jälkeen oleva suojatie suoraan ajavalla autoilijalla. Tämä viittaa siihen, että risteys järjestelyineen on vienyt autoilijan havainnointikyvyn.
Tähänkin nopeuden alentaminen on hyvä lääke tiettyyn rajaan asti, mutta kun asiaan liittyy usein myös jalankulkijan huono näkyminen joko näkymäesteiden tai keliolosuhteiden vuoksi vuoksi, tarvitaan muitakin toimia. Liikennejärjestelyjen pitäisi tukea sitä, että osapuolet havaitsevat toisensa. Suoran tien ylittävä suojatie ei ole yleinen onnettomuuspaikka.
Onnettomuustilastoista muuten näkee pitkällä aikavälillä sellaisen mielenkiintoisen trendin, että kevyen liikenteen kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat vähentyneet suhteessa enemmän kuin henkilöautojen. Jotain on siis osattu tehdä oikeinkin, koska tätä kehitystä ei oikein voi laittaa turvalaitteiden piikkiin.
Mutta tietysti tässä tulee vastaan sama kuin muussakin liikenneturvallisuustyössä. Mitä paremmaksi turvallisuus menee, sitä vaikeampaa sen parantaminen on. Useimmat toimenpiteet tulevat kalliiksi joko rakenneratkaisujen vuoksi tai liikenneverkoston vetävyyden heikkenemisen vuoksi, ja yhä suurempi osa onnettomuuksista on jotain ihan muuta kuin tavallisten lainkuuliaisten kansalaisten välisiä osumia.
Minun silmääni tämä ongelmakenttä näyttää siltä, että oikeiden ratkaisujen löytäminen kaipaa aika paljon nimenomaan analyysiä siitä, miksi onnettomuuksia sattuu.
No, eksyi vähän kauas alkuperäisestä aiheesta…
Auton turvallisuuteen yleisimmin onnettomuustilanteessa vaikuttava tekninen tekijä on renkaat. Muuten autojen tekniset viat eivät mainittavasti onnettomuuksia aiheuta.
Toki uudet autot ovat osin turvallisempia kuin vanhemmat. Se on kuitenkin vähän sekundäärinen asia, että kahtasataa metsään ajaessaan selviää todennäköisemmin hengissä 2010-luvun Bemarilla kuin 1980-luvun Bemarilla. Oikea ratkaisu ei ole järjestää uusimman mallin autoja tämän kansanosan käyttöön. Jos asenne on se, että ajetaan äärirajoilla, kovia kolhuja sattuu.
Minulla on vakaa uskomus siitä, että maalaiset ovat kaupunkilaisia parempia kuljettajia hallitsemaan autoaan ääritilanteissa. Tavallisen kaupunkilaisjullin kyvyt eivät riittäisi ajamaan sitä Bemaria kahtasataa metsään, koska se olisi jo puolentoistasadan kohdalla lähtenyt käsistä.
Syltyllä oli hyvä lista syistä tähän maantieteelliseen painotukseen.
Ongelma ei ole kuulemisessa. Ongelma on uskomisessa.
Vaikka ehkä tajutaan, että eturyhmät ovat puolueellisia, ei todennäköisesti tajuta, että siellä myös puhutaan puhdasta lööperiä, jos se on tarkoituksenmukaista.
Mitä sitten? Ajaminen nopeusrajoituksien mukaan laskee polttoaineverosta saatavia tuloja. Onko tällä jotain merkitystä?
Ongelma vain saattaa olla siinä, että nämäkään tahot eivät mitenkään välttämättä anna puolueetonta kuvaa vaan sen, joka aiheuttaa heille itselleen parhaiten sopivia toimenpiteitä. Toinen asia on tietysti se, että konsultit tulevat kalliiksi. Olisi järkevämpää pitää asiantuntemus oman talon sisällä.
Sakotusoikeus itsessään on merkittävää vallankäyttöä, samaten vangittujen kuljettaminen. Sinällään ihmisen kuljettaminen paikasta toiseen ei ole ihmeellistä, mutta siihen liittyvät vastuu- ja kurinpitokysymykset sekä ylipäätään vangittuna pitäminen on aika oleellinen osa tehtävää.
Minä en oikein ymmärrä tätä hinkua yksityistää julkishallintoa. Siinä on kansalaisten yhdenvertaisuus lain edessä (ja oikeudet muutenkin) koetuksella, kun vaikeutetaan valvontaa ja kontrollia luomalla tarpeeton maksumuuri.
Alle 30 prosenttia suomalaisista asuu kaupunkien vaikutusalueen ulkopuolella.
Juu, mutta kun Osmon kokemus muista kaupunkiseuduista kuin pääkaupunkiseudusta tuntuu sekin olevan varsin ohut. Myös kotimaan matkailu avartaa. Suosittelisin sitä Osmolle.
Varsinaisella maaseudulla asui vain 6 % väestöstä, siis alueellla, joka kattaa 70 % maan pinta-alasta. Asukkaina se on n 300000 ihmistä.
Nuoria tässä joukossa on vähän ja kun onnettomuukissa kuolleita nuoriakin on lukumääräisesti vähän niin vaikea saada tilastollisesti luotettavaa tulosta.
Luultavampaa on, että syrjäseudulla kuolleet nuoret ovat tulleet jostain taajamasta tai se lievealueelta
Kyllä liikenteessä kuolleista kirjataan muistiin koko nimi ja sosiaaliturvatunnuskin ja peräti kotipaikka. Ei tarvitse siis luulla.
Maalisyöttöä onkin tärkeintä.
Maalaisjärki onkin tärkeintä lautakunnassa. Voisi kyllä olla muutama arkkitehti mutta samalla pitäisi virkamiehien päällekkäisiä mielipiteitä vähentää prosesseissa. Pari osaavaa ja riittävät valtuudet olisi tehokkain malli.
Eilen aamulla ensimmäiseksi tsekkasin tilastokeskuksen tiedotteet. Niissä tärkeimmässä todettiin, että teollisuustuotanto laski huhtikuussa 9,7 prosenttia.
Tänään Suomen Pankki korjasikin odotetusti euroforista talousennustettaan.
Kun lukee tarkasti Suomen Pankin talousennusta, huomaa, että Suomen Pankki elää vielä täysin markka-aikaa.
Tuo mainittus teollisuustuotannon musta huhtikuu oli täysin linjassa huhtikuisen vahvan euron kanssa.
Suomen Pankin ennusteen disclaimerissa sanotaan:
”Ennusteessa oletetaan korkojen kehittyvän rahoitusmarkkinoiden odotusten mukaisesti ja valuuttakurssien pysyvän muuttumattomina ennustejakson aikana.”
Eli Suomen Pankki ottaa euron ns. annettuna ja elää siten yhä markka-aikaa. Suomen Pankin ennusteet eivät olekaan ennusteita vaan huonoja seurantaraportteja.
Suomen pankin hommat pitäisi ostaa Ruotsin valtiopankilta.
Mutta eipä tuon pohjlata tehtyä tilastoa löydy.
Sen sijaan onnettomuudet tilastoidaan tapahtumapaikan mukaan , samoin lehtiuutiset tiedottavat paikan .mutta sehän ei merkitse sitä että uhrit olisivat kotoisin tapahtumapaikalta
Ja kuten sanoin, lukumäärät ovat niin pieniä, että vakavasti otettavan tilaston tekeminen on vaikeaa.
Voidaan tietysti olettaa , että maaseudulla nuorilla on useammin auto käytettävissä kuin kaupungeissa, koska maaseudulla ei ole julkista liikenettä ja sitä kautta syntyy eroja
Mutta silloinkin suora vertaus maaseutu/kaupunki on pölhöpopulismia
Taloussanomat kävi läpi 15 instituution talousennusteet, jotka julkaistiin kesäkuun 2012 jälkeen.
Tarkin ennuste oli Lähi-Tapiolan ennuste 0,3 prosentin virheellä.
Huonoin oli Suomen Pankki. Se ennusti talouden kasvavan 1,5 prosenttia. Talous hiipuikin 0,8 prosenttia eli ennuste meni 2,3 prosenttiyksikköä pieleen.
Suomen Pankin sosialidemokraattisen pääjohtajan suhde euroon on kritiikitön, suorastaan uskonnollinen. Tämä ei voi olla vaikuttamatta pankin tutkimustoimintaan ja ennusteisiin.