Ministeriöiden paisuneet esikunnat ja virkavastuu

Val­tio­varain­valiokun­ta kir­joit­ti kehys­mi­et­intöön­sä kannanoton

Valiokun­ta toteaa, että min­is­te­rien esikun­tien koko on kas­vanut merkit­tävästi viime vuosi­na. Valiokun­ta pitää tärkeänä, että esikun­tien rooli ei saa hämärtää virkamies­vas­tu­ul­la tapah­tu­vaa virkamies­valmis­telua ja valmis­telun yhteyt­tä ministeriin.”

Lisäsimme tämän hal­li­tus­puoluei­den val­tiokun­tavas­taavien toimes­ta. Olimme asi­as­ta täysin yksimielisiä. Esi­tys ei tul­lut min­ul­ta, mut­ta olen kan­nan­oto­s­ta hyvin ilahtunut.

Tuon me siis hyväksy­imme yhdessä. Tästä alkaa oma tulkintani.

Ongel­mana ei ole se, että min­is­ter­il­lä on paljon avus­ta­jia, vaan se, että pienessä maas­sa asiantun­te­vaa väkeä ei löy­dy oikein muual­ta kuin työ­markki­na­jär­jestöistä ja muista etu­ryh­mistä. Suomek­si tämä tarkoit­taa, että lob­bar­it ovat päässeet aivan val­lankäytön ytimeen. Tämä joukko sijoit­tuu jon­nekin virkami­esten ja poli­itikko­jen väliselle har­maalle vyöhyk­keelle. Hallinnon pitäisi toimia niin, että virkamiehet valmis­tel­e­vat esi­tyk­set ja tekevät esimerkik­si niiden taustal­la ole­vat laskel­mat ja ovat niiden oikeel­lisu­ud­es­ta vas­tu­us­sa. Nyt lob­bar­i­jär­jestöt saa­vat oman esi­tyk­sen­sä keit­tiön kaut­ta suo­raan päät­täjien eteen ja virkamies­valmis­telu tulee päät­täjien tietoon vah­vasti suodatettuna.

Tämä näkyi hal­li­tuk­sen osinkoveropäätök­sessä. Min­ul­la on vah­va vaikutel­ma – joskaan ei tes­tat­tua tietoa – että lob­bareil­la oli sor­men­sa pelis­sä myös, kun hal­li­tuk­selle ker­rot­ti­in, kuin­ka kan­nat­tavaa on nos­taa rekko­jen enim­mäiskoko­ja ja ‑pain­o­ja. Minus­ta päätök­seen vah­vasti vaikut­tanut laskel­ma näyt­ti kovin tarkoi­tushakuiselta, sel­l­aiselta, joi­ta on totut­tu saa­maan eturyhmiltä.

= = =

Aika vähän on lehdis­tö kiin­nit­tänyt huomio­ta poli­it­tis­ten val­tiosi­h­tee­rien ja min­is­te­rien eri­tysavus­ta­jien taus­toi­hin. Kivien heit­te­lyyn ei yhdel­läkään ryh­mäl­lä ole varaa. Min­ul­lakin oli eri­ty­isavus­ta­ja, joka oli virkava­paal­la OAJ:sta. Tosin jouduin vai­h­ta­maan hänet, kun OAJ ei antanut enem­pää virkavapautta(!).

 

58 vastausta artikkeliin “Ministeriöiden paisuneet esikunnat ja virkavastuu”

  1. Onko näin pienelle kansalle jota on yhden suurkaupun­gin ver­ran val­tiona olem­i­nen liian kallista ja jäykkää touhua?

    Hallinnot pöhöt­tyvät ja asioi­ta ulkois­te­taan kon­sul­teille. Esimerkik­si val­tion säästöo­hjel­ma on siirtänyt hom­mia kon­sul­teille, joka on aivan hölmöläis­ten touhua.

  2. Voisiko olla mah­dol­lista, että valmis­teluis­sa käytet­ty­jen asiantun­ti­joiden, lob­barei­den, viestin­tä­toimis­to­jen ja avus­ta­jien nimet ja sidok­set tuli­si­vat liit­teek­si esi­tyk­si­in ja oli­si­vat julk­isia. Jos joku nimi jää mainit­se­mat­ta, olisi kyseessä virhe jos­ta joutuu vastuuseen. 

    Lisäk­si olisi hyvä olla lyhyesti tiedot siitä miten on osal­lis­tut­tu osal­lis­tu­i­v­at valmisteluun?

  3. Tuo on ollut ongel­ma myös käänteisesti.
    Erääessä min­is­ter­iössä virkamiehet asiantun­ti­joina osoit­ti­vat laskelmin ja lain­säädän­töön perus­tu­vin argu­mentein että min­is­terin toivei­ta ei ole mah­dol­lista toteut­ta. Tämä johti tilanteeseen jos­sa esikun­ta miehitet­ti­in toivei­den mukaises­ti ajat­televil­la avus­ta­jil­la, seu­rauk­se­na melkoisen seka­va ja ris­tiri­itainen ehdo­tus lainnsäädäntömuutokseksi.

  4. Jor­ma Nordlin:
    Esimerkik­si val­tion säästöo­hjel­ma on siirtänyt hom­mia kon­sul­teille, joka on aivan hölmöläis­ten touhua. 

    Minä ihmette­len kovin kaikkia näitä val­tion ja kun­tien säästöo­hjelmia, kun lop­putu­los on välil­lä sel­l­ainen, että “säästö­jen” myötä touhu tuleekin kalliimmaksi.

    Kaiken lisäk­si julk­isu­u­teen tule­vat jutut ovat sel­l­aisia, että kuka tahansa olisi voin­ut sanoa jo etukä­teen ettei tei­dän touhus­sa ole mitään järkeä.

  5. Ei pelkästään avus­ta­jien määrä, joi­ta on 36 kpl., vaan myös min­is­te­rien määrä on tur­von­nut. Ihan pelkästään sil­lä, että saataisi­in suhdelu­vut tasan puoluei­den kesken. Kort­tipeliä lainatak­seni tulok­se­na on hul­lunkuriset hallitukset.

    Määräl­lä on yritet­ty kor­va­ta laat­ua — on käynyt päin vastoin.

    Auton jo mopon ajoko­rt­tiu­ud­is­tuk­sis­sa bis­nesin­tres­sit vaikut­ti­vat laki­in. Nyt meil­lä on Euroopan kalleim­mat ajoko­r­tit ja olemme onnet­to­muusti­las­to­jen kärk­isi­joil­la. Syy onnet­to­muuk­si­in ei ole aja­jis­sa vaan län­tisen Euroopan surkeim­mis­sa autoissa.

    Uudessa Raken­nus­maail­ma-lehdessä vasem­mis­toli­iton kansane­dus­ta­ja Mart­ti Korho­nen selit­tää ympäristö­valiokun­nan puheen­jo­hta­jana omaa aikaansaan­nos­taan asun­to­jen ener­gia­todis­tus­ta, jon­ka hin­nan piti olla 500–700 euroa, mut­ta joka onkin nyt heti alku­un­sa jo 1500 euroa.

    Poh­jan­maal­la on vuo­sisato­ja van­ho­ja talouskeskuk­sia, jot­ka ovat hoi­ta­neet jät­teen­sä paikallis­es­ti ja näkymät­tömästi ‑ekol­o­gis­es­ti. Viime keväänä ensim­mäistä ker­taa niiden jät­teet huuhtou­tu­i­v­at ker­ral­la kom­po­s­tor­eista tul­vien mukana vesistöi­hin. Kiitos ääliömäisen jäte­lain, jon­ka kus­tan­nuk­sia koti­talouk­sille voi niitäkin vain arvailla.

    Pitääkö val­tion ja hal­li­tuk­sen ylipään­sä olla tekemässä täl­laisia jut­tu­ja! jot­ka ovat silkkaa bisnestä ja rahastusta. 

    Ylipäätään pitäisi olla vähem­män pait­si avus­ta­jia niin myös min­is­tere­itä ja vähem­män lail­la sääte­lyä ja määräämistä. 

    Tätä menoa lait pian simu­loi­vat ihmis­ten arkea. Mitähän Orwell sanoisi?

    1. Nyt meil­lä on Euroopan kalleim­mat ajoko­r­tit ja olemme onnet­to­muusti­las­to­jen kärkisijoilla.

      Pait­si, että liiken­nekuolemil­la mitat­tuna olemme EU:n kärkikas­tia. Kat­so vaik­ka tästä.

  6. Avoimuud­es­ta ja julk­isu­uskäytän­nöistä on yle­viä lake­ja ja ohjeistuksia.
    Valmis­telu­vai­heessa asi­at pyritään pitämään kuitenkin ulkop­uolis­ten ulot­tumat­tomis­sa ja julka­istaan vas­ta kun asia asial­lis­es­tiot­taen on jo päätet­ty. Muodol­lisen päätök­sen teko on sen jäl­keen vain muodollisuus.

    Avoimem­pi keskustelu ja kaikkien taho­jen osal­lis­t­a­mi­nen valmis­telu­un on tietysti repivää ja turhaut­tavaa, mut­ta samal­la esi­tyk­sistä voisi seuloutua pois kehys­ri­ihipäätök­si­in jäänei­den lap­susten tapaiset virheet. Poli­itikot anta­vat itses­tään huonon vaikutel­man puo­lus­taes­saan arvo­val­ta­syi­den vuok­si pöhköjä päätök­siä, joiden itsekin tietävät olleen epäon­nis­tunei­ta tai edis­tävän aivan mui­ta tarkoi­tus­per­iä kuin esitetään.

    Kansan arvel­laan ole­van epäkyp­sää käsit­telemään vaikei­ta päätök­siä. Myös oppo­sio on ilmeis­es­ti epäkypsem­pi osal­lis­tu­maan vaikei­den, koko kansakun­nan tule­vaisu­ut­ta käsit­tele­vi­in poli­it­tisi­in lin­jauk­si­in kuin min­is­te­rien kyl­keen uineet etu­jär­jestölähtöiset avustajat.

  7. Hallintokoneis­tomme on kuitenkin kokon­aisu­udessaan hyvin kevyt. Suomes­sa asi­aa min­is­ter­iö­ta­sol­la hoitaa yksi ihmi­nen, kun muual­la samaa asi­aa hoitaa kokon­ainen osas­to. Parhaim­mil­laan tulok­se­na on todel­la ket­terää ja tehokas­ta valmis­telua 🙂 , mut­ta huonoim­mil­laan autovero­tuk­sen kaltaisia taloudel­lisia katastrofeja 🙁 .

  8. Val­tion tuot­tavu­u­so­hjel­man aiheut­tam­ma väen vähen­tämi­nen on johtanut kas­va­neeseen kon­sult­tien käyt­töön ja tavoitel­lut säästöt ovat jääneet vähäisik­si tai kulut ovat jopa kasvaneet

    Mut­ta tämä on johtanut entistä sekavam­paan asioiden valmis­telu­un ‚päätök­sen­tekoon kun asioi­ta valmis­tel­e­vat lob­bar­it, kon­sul­tit, avus­ta­jat ja jopa poli­itikotkin osal­lis­tu­vat jonkin verran.

    Ennen kaikkea päätökss­nteosta on häipynyt kaik­ki läpinäkyvyys eikä voi olla var­ma mikä etu­ryh­mä sai tah­ton­sa läpi-.

    Ja kun kon­sul­titkin oste­taan muista maista niin ulko­val­to­jenkaan vaiku­tus ei ole poissuljettu

  9. Hier­arkkises­ti jär­jestäy­tyneen hallinnon moni­por­tainen esit­te­lyjär­jestelmä näivet­tää tiedon ja kehi­tyk­sen, ja kaikkein pai­hin­ta, siinä työsken­tele­vien ihmis­ten kehi­tyk­sen, vaik­ka he pääsään­töis­es­ti ihan hyviä tyyppe­jä ovatkin.

    Toim­into­jen ulkois­t­a­mi­nen vain pahen­taa tätä tilan­net­ta ja lisää yhden uuden valmis­te­lu­ta­son. Tämä on hirveä sekä henkisiä että taloudel­lisia resursse­ja syövä hukkaputki.

    Hier­arkki­nen päätök­sen­teko­jär­jestelmä ei sovi epävär­man tule­vaisu­u­den ja korkean teknolo­gian digi­maail­man suun­nit­telu­un ja päätök­sen­teon valmis­telu­un ollenkaan. Usein valmis­teli­jat eivät edes tiedä mitä maail­mas­sa nykyisen tehdään!

    Mitä sit­ten?
    Hallinto voi alkaa purkaa omaa hier­arkkisu­ut­taan, lisätä aitoa keskustelua asiantun­ti­joiden ja poli­itikko­jen välil­lä. Korostan, että hallinto voi kor­ja­ta omat toim­intat­a­pansa, jos halu­aa. Hier­arkki­nen valmis­telu ei ole kir­joitet­tu perustuslakiin.

    Ja mikä pahinta(tämä on hätähu­u­to), tämä nyky­isin käytössä ole­va jär­jestelmä ja siihen muo­vau­tuneet valmis­teli­jat tuot­ta­vat tulosta, joka on niin epä­selvää ja kum­mallista, että se tuot­taa viime viikon hesarin etu­sivun kaltaisia reaktioita.

  10. Hyvä kan­nan­ot­to Val­tio­varain­valiokunnal­ta. Toivoisi, etteivät esikun­nat sen enem­pää kuin virkakoneis­totkaan paisu enää suurem­mik­si. Suo­mi on byrokraat­ti­nen maa, jos­sa päätök­sen­teko ylitse kansan tah­don ja tarpei­den on aivan liian suuri. Kansan­val­taa ja päätök­sen­tekom­ah­dol­lisuuk­sia omista arkipäiväi­sistä asioista sen sijaan pitää lisätä ja kansalais­ten aloit­teet ottaa vakavasti. Jär­jestelmämme on hidas ja ylim­ieli­nen. Lain­säädän­tö on van­hanaikaista ja virkamies elää omas­sa pölyt­tyneessä kam­mios­saan, vier­aan­tuneena nyky­todel­lisu­ud­es­ta? En näe pahana sitä, että val­tio käyt­tää ´ulkop­uolisia´ markki­nata­ho­ja asioiden selvit­tämiseen, kuten vaikka­pa val­tion­va­rain­min­is­teri teki Kreikan vaku­us­paketin lail­lisu­ut­ta arvioidessaan. Se on nykyaikaista ajat­telua, kun­han palkkiot tehdys­tä työstä ovat kohtuullisia.

  11. “Tämä näkyi hal­li­tuk­sen osinkoveropäätök­sessä. Min­ul­la on vah­va vaikutel­ma – joskaan ei tes­tat­tua tietoa – että lob­bareil­la oli sor­men­sa pelis­sä myös, kun hal­li­tuk­selle ker­rot­ti­in, kuin­ka kan­nat­tavaa on nos­taa rekko­jen enim­mäiskoko­ja ja ‑pain­o­ja.”

    Mitä enem­män rekkaan sopii, sitä halvem­pi kul­je­tuk­sen kus­tan­nus on sen tilaajalle. 

    Tosin sit­ten sitä suurem­mat ovat voimat onnet­to­muusti­lanteis­sa, sitä suurem­mat kan­tavu­udet tarvi­taan sil­loille ja sitä enem­män lisään­tyy työt­tömyys kuljettajissa.

    Tämä oli täy­delli­nen lob­baus met­sä­te­ol­lisu­udelta. Met­sä­te­ol­lisu­ushan tästä eniten hyötyy.

    Nyt sit­ten pääsee mökkiläiset ja korves­sa asu­vat mum­melit mak­samaan met­säy­htiöi­den uusien rekko­jen vaa­ti­mat remon­tit met­säteille. No, onpa­han koneyrit­täjille taas rumpp­pu­ja asen­net­ta­vana ja sepeliä ajettavana.

    Luulisi vaan että tänä päivänä laskun mak­saa se, jon­ka vuok­si se lasku tehdään.

    Ehkäpä tässäkin asi­as­sa voisi alkaa ajat­tele­maan jotain uusia inno­vaa­tioi­ta. Ehkäpä puut saisi met­sistä myös ilmateitse? Samal­la ilmateitse kulk­isi myös hakkuukalus­to, polt­toaineet, miehet ja naiset töihin.

    Luulisi että tässä maas­sa kyet­täisi­in suun­nit­tele­maan vaikka­pa jät­timäi­nen quadrokopteri tai ilmalai­va. Tai vaikka­pa jaloil­la käp­päilevä “met­säluk­ki” star warsin tyyli­in. Hei, pitää olla mielikuvitusta!

    Siis jos ajatel­laan näin ihan teo­reet­tis­es­ti niin parashan olisi että se puu­tavara tulisi ilmateitse rat­api­halle, jos­ta se menisi rautateitse sahalle tai tehtaalle.

    Jos tavarakul­je­tuk­set väheni­sivät pääväylil­lä, vähenisi myös niiden uusimis­tarve. Liikenne olisi myös suju­vam­paa, kun rekat pois­tu­isi­vat, pois­lukien jakelu­au­tot. Mut­ta jakelu­au­tot nyt aja­vat lähin­nä paikallisesti.

    Ehkäpä joku päevä met­sää hakataankin ilmas­ta käsin ja run­got ote­taan suo­raan hakku­u­jät­tei­neen kyyti­in. Näin voitaisi­in siir­tyä jak­sol­lis­es­ta kas­vatuk­ses­ta jatku­vaan kas­vat­tamiseen ja met­säpo­h­ja säästy­isi muokkauk­selta. Lan­noi­tushan onnis­tuu ilmateitse jo nyt.

    Pon­ssen motot vaan ilmalaivaan kiinni 😛

  12. Määkin pyöräilen: …että “säästö­jen” myötä touhu tuleekin kalliimmaksi… 

    Säästämme kus­tan­nuk­sista välit­tämät­tä ja aika usein sylt­tyte­hdas löy­tyy ainakin min­un mielestäni VM:stä. Tehdään lin­jauk­sia ymmärtämät­tä mitä se vaikut­taa. VM:n pitää pysyä lestis­sään kam­ree­ri­na ja antaa muiden hoitaa substanssi.

    Ruot­salaiset toki osaa­vat tämänkin parem­min. He kykenevät säästämään vielä suurem­min kus­tan­nuksin. Kan­nat­taa seu­ra­ta ruot­salaista tur­val­lisu­us­poli­it­tista keskustelua. Esimerkik­si SvD:a seu­raa­mal­la saa makeat nau­rut siitä, miten säästämi­nen jos­sain menee vielä kalliimmaksi. 🙂

    Siir­tymi­nen ammat­tiarmei­jaan epäon­nis­tui Ruot­sis­sa surkeasti ja yksi tyh­mä mut­ta ahk­era puo­lus­tus­min­is­teri sekoit­ti han­k­in­nat totaalis­es­ti. Nyt Ruot­si on tilanteessa, että voisin melkein lyödä vetoa hei­dän palaa­van asevelvol­lisu­usarmei­jaan juuri kus­tan­nusten vuok­si. 😀 Lopete­tu­ista han­k­in­tao­hjelmista on jo pääosa aloitet­tu uud­estaan — suurin kustannuksin. 😀 😀 😀

  13. Kun Suomes­ta tulee dik­tatu­uri niin ongel­mat ratkeaa. Minus­ta tulee dik­taat­tori ja tarvit­sen rin­nalle vain tusi­nan neu­vo­nan­ta­jia. Jokainen kansalainen saa kyl­lä mah­dol­lisu­us tuo­da omat näkökul­mansa esille, mut­ta ei siitä mitään erik­seen mak­se­ta. Kon­sen­suk­sel­la vesitet­ty­jen päätök­sten aika on ohi, kos­ka lop­ullisen päätök­sen teen yksin.

  14. Evert The NeveR­est: Väk­iluku­un suh­teutet­tuna olemme Islannin, Ruotsin, Nor­jan ja Tan­skan perässä. Olemme Nip­pa nap­pa Turkin ja Espan­jan edellä. 

    Tuon tilas­ton mukaan olemme 35 eyroopan maan jnoukos­sa yhden­tenä­toista. Paran­taa siis voisi. Halusin vain kor­ja­ta väärän väit­teen, jon­ka mukaan olisimme onnet­to­muu­ustil­sto­jen kärki­mai­ta Euroopas­sa. Yritän voimieni puit­teis­sa tor­ju­ja sitä, että blo­gin kaut­ta välit­tyy vääriä tietoja.
    Jos onnet­to­muudet suh­teutet­taisi­in ajon­m­neu­vok­ilo­me­trei­hn eikä väk­iluku­un, sijamme noususi vielä selvästi.

  15. En pidä pahana sitä, että min­is­ter­iöt käyt­tävät ulkop­uolisia asiantun­ti­joi­ta lakien valmis­telus­sa yms.. 

    Esim. edelli­nen päämin­is­teri M. Van­hanen alkoi puhu­maan työ­nan­ta­jien sosi­aal­i­tur­va­mak­su­jen alen­tamis­es­ta. Ensin­näkin sosi­aal­i­tur­va­mak­su on vain muu­ta­ma pros­ent­ti ja se on vain yksi mak­su siitä palkko­jen lisäkus­tan­nuk­sista, joi­ta työ­nan­ta­jat joutu­vat maksamaan. 

    Itse olen laskenut ja mak­sanut palkko­ja jo noin 50 vuo­den ajan ja tiedän tarkalleen miten ne ovat kas­va­neet koko ajan. Nyky­isin ne ovat noin 60 — 80 % palkan päälle. Jo 35 vuot­ta sit­ten jouduimme väit­telemään tästä asi­as­ta Kaup­pa- ja Teol­lisu­us­min­is­ter­iön virkami­esten kanssa eri­laisia palkkalaskelmia esit­täessämme. KTM:n virkami­esten hyväksymä luke­ma oli sil­loin muis­taak­seni noin 25 — 30 % ja suun­nilleen samaa arvoa käyt­tävät TE-keskuk­sen virkamiehet nykyisin. 

    Samoin 1 — 2 vuot­ta sit­ten käyti­in kovaa keskustelua km-kor­vausten ylikom­pen­soin­nista. Jotkut poli­itikot ja virkamiehet esit­tivät että nyky­isin mak­set­ta­va kor­vaus on liian suuri, eikä mis­sään ole esitet­ty oikeaa laskel­maa kuin­ka suuret ovat auton käytön todel­liset kustannukset. 

    On selvää, että virkamiehet eivät tiedä niitä, jos istu­vat Helsingis­sä toimis­tossaan ja käyt­tävät työ­matkoi­hin­sa ratikkaa. Jokainen autoa työssään käyt­tävä tietää todel­liset kustannukset. 

    Omi­tuiselta tun­tuu sekin, että läh­es jokaiseen asi­aan käytetään asiantun­ti­jalau­son­to­jen anta­jana jotakin yliopis­ton pro­fes­so­ria. Tosi­asi­as­sa pro­fes­sorit elävät melko kaukana todel­lis­es­ta käytän­nön maail­mas­ta samoin kuin kansane­dus­ta­jat ja virkamiehet. 

    Vasem­mis­to pitää oikeana ratkaisuna kaikkien pääo­mat­u­lo­jen verot­tamista. Käytän­nössä se nos­taa esimerkik­si vuokrahin­to­ja, kos­ka vuokranan­ta­ja siirtää pääo­mat­uloveron suo­raan vuokran päälle ja perii sen vuokralaiselta, joka taas saa rahan takaisin val­ti­ol­ta asum­istuen muo­dos­sa. Tämä veron­si­ir­toau­tomaat­ti toimii juuri samoin kuin arvon­lisävero, sen mak­saa aina tuot­teen lop­pukäyt­täjä, eli kuluttaja. 

    Arvon­lisäveron kohdal­la asia vain on lain­säädän­nössä mainit­tu avoimesti ja yksiselit­teis­es­ti; se on tarkoitet­tu perit­täväk­si kulut­ta­jal­ta siinä maas­sa mis­sä tuote kulute­taan. Sen (alv) osu­us näkyy nyky­isin jokaises­sa kas­sakuitis­sa. Pääo­mat­ulovero sen sijaan ei näy vuokran­mak­sukuitis­sa, mut­ta se sisäl­tyy kokon­aisvuokraan. Näin vähän kansane­dus­ta­jat ymmärtävät talous- ja veroasioista.

  16. Jän­nä ettei osaamista löy­dy, kun sut­tui­sista blo­geis­takin saa lukea, miten uud­is­tuk­sen käy jo hyvis­sä ajoin ennen lain voimaan­tu­loa. Osaamista on kyl­lä. Toinen asia on, ettei sitä osata/haluta rekry­toi­da, kos­ka halti­ja on väärän ikäi­nen, omaa väärän tutkin­non (tai ei omaa tutk­in­toa lainkaan, her­ra var­jele), ei ole ollut töis­sä samas­sa kesä­työ­paikas­sa kuin rekry­toi­va virkamies jne. Suomek­si mon­et asiantun­te­vat ja osaa­vat ihmiset eivät saa koskaan edes mah­dol­lisu­ut­ta näyt­tää mihin he pystyvät, kos­ka eivät sovi ylhäältä määritel­tyyn osaajaraamiin.

  17. Evert The NeveR­est: Väk­iluku­un suh­teutet­tuna olemme Islannin, Ruotsin, Nor­jan ja Tan­skan perässä. Olemme Nip­pa nap­pa Turkin ja Espan­jan edellä. 

    Ksa. sivu 66 tästä:
    http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/ylii_ton_201100_2012_7213_net.pdf

    Tuo vihrei­den vas­tus­ta­ma moot­tori­tie Turun ja Helsin­gin välil­lä ainakin paran­si tilan­net­ta todel­la paljon. Ulko­muis­tista kyseisel­lä tiel­lä kuolee nyt keskimäärin alle yksi autoil­i­ja vuodessa. Ennen tietä luku taisi olla kymmeniä.

    Vas­taav­il­la paran­nuk­sil­la pari­in muuhun katas­tro­fi­tiehen, niin Suomen liiken­netur­val­lisu­us olisi aivan pirun hyvä.

  18. Min­is­teri voi ajaa kansakun­nan, puolueen­sa, äänestäjien­sä (5000 henkeä) tai vaa­likam­pan­jansa rahoit­ta­jien etu­ja. Ne ovat kovin eri tulok­seen johtavia valintoja. 

    Virkamieskoneis­ton pitäisi tehdä eri­laisia vai­h­toe­hto­ja päätök­selle — täl­löin vas­ta yhteiskun­taa edus­ta­va poli­it­ti­nen päätök­sen­teko toimii. 

    Kun­nis­sa lääkärit ja sairaan­hoita­jat miehit­tävät SOTE lau­takun­nat, opet­ta­jat ope­tus­lau­takun­nat ja arkkite­hdit kaavoitus­lau­takun­nat — ja sekoit­ta­vat omat etun­sa kansalais­ten etu­ina. Samal­la asiantun­ti­jat voidaan nollata.

    1. Meil­lä ei muuten ole kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa yhtää arkkite­htiä. Opet­ta­jat taas ovat jääve­jä ope­tus­löau­takun­nas­sa, jos ovat Hels­ingn palveluk­seesa j alääkräit samoin perustein sotelautakunnassa.

  19. Jor­ma Nordlin:
    Onko näin pienelle kansalle jota on yhden suurkaupun­gin ver­ran val­tiona olem­i­nen liian kallista ja jäykkää touhua?

    Hallinnot pöhöt­tyvät ja asioi­ta ulkois­te­taan kon­sul­teille. Esimerkik­si val­tion säästöo­hjel­ma on siirtänyt hom­mia kon­sul­teille, joka on aivan hölmöläis­ten touhua.

  20. Osmo Soin­in­vaara: Tuon tilas­ton mukaan olemme 35 eyroopan maan jnoukos­sa yhden­tenä­toista. Paran­taa siis voisi. Halusin vain kor­ja­ta väärän väit­teen, jon­ka mukaan olisimme onnet­to­muu­ustil­sto­jen kärki­mai­ta Euroopas­sa. Yritän voimieni puit­teis­sa tor­ju­ja sitä, että blo­gin kaut­ta välit­tyy vääriä tietoja.
    Jos onnet­to­muudet suh­teutet­taisi­in ajon­m­neu­vok­ilo­me­trei­hn eikä väk­iluku­un, sijamme noususi vielä selvästi.

    Voisi kuvitel­la, että haas­ta­va ilmas­tomme osaltaan synken­tää tilastojamme.

  21. Osmo Soin­in­vaara: Tuon tilas­ton mukaan olemme 35 eyroopan maan jnoukos­sa yhden­tenä­toista. Paran­taa siis voisi.

    Nuo tilas­tot ovat vielä siinä mielessä aika han­kalia tulkit­tavia, että niihin sisäl­tyy ver­tailukelpoisu­u­songelmia. Las­ke­taanko onnet­to­muudessa kuolleek­si vain välit­tömästi kuol­lut vai esimerkik­si kuukau­den tai vuo­den sisäl­lä kuol­lut? Las­ke­taanko itse­murhat onnet­to­muuk­sik­si? Las­ke­taanko sairausko­htauk­set tieliikennekuolemiksi?

    Suomes­sa asi­at on määritel­ty näin:

    - itse­murhat liiken­teessä ovat tieliikennekuolemia

    - sairausko­htauk­set eivät ole tieli­iken­nekuolemia, jos kuole­ma joh­tui selvästi vain sairaud­es­ta (sydänko­htuk­seen kuolem­i­nen ei ole tieli­iken­nekuole­ma, mut­ta jos se sydänko­htaus johtaa tör­mäyk­seen, joka johtaa kuole­maan, kyseessä on tieliikennekuolema)

    - polkupyöräl­lä kaa­tu­mi­nen on tieliikennekuolema

    - jalankulk­i­jan kaa­tu­mi­nen ei ole tieliikennekuolema

    - tieli­iken­nekuole­man aikara­ja on 30 vuorokaut­ta (ts. jos viet­tää koomas­sa 31 vuorokaut­ta onnet­to­muud­es­ta ja kuolee sit­ten, kyse on loukkaantumisesta)

    Näi­den vaiku­tus tilas­toi­hin on jos­sain määrin huo­mat­ta­va. Kan­sain­välis­es­ti itse­murhia ei yleen­sä tilas­toi­da tieli­iken­nekuolemik­si. Niiden vaiku­tus täl­lä het­kel­lä on suu­ru­us­lu­okas­sa 10–15 % kaik­ista tieli­iken­nekuolemista. Luke­mat ovat olleet Ruot­sis­sa saman­su­un­taisia, ja siel­lä siir­ryt­ti­in muu­ta­ma vuosi sit­ten pois­ta­maan itse­murhat liiken­netur­val­lisu­usti­las­toista. Toisaal­ta maail­mal­lakin ollaan eri syistä varovaisia tilas­toimaan onnet­to­muuk­sia itse­murhik­si, joten vai­htelua on.

    Jos tässä kohdas­sa tilas­toin­ti yht­enäis­tetään kan­sain­välis­es­ti ja liiken­neon­net­to­muu­den suh­teutetaan ajo­suorit­teeseen, Suomen sijoi­tus nousee muu­ta­man pykälän. Olemme kuitenkin vielä kaukana maail­man tur­val­lisim­pana liiken­nemaana tun­netus­ta Ruot­sista, ja sitä olisi hyvä vähän tarkem­min analysoida. 

    Tiestöl­lä (paljon liiken­nesuoritet­ta yksi­a­jo­rataisil­la maan­teil­lä) ja liiken­nejär­jeste­ly­il­lä on jotain tekemistä asian kanssa. Kelil­läkin voisi olla, mut­ta toisaal­ta vaka­vat onnet­to­muudet eivät pain­o­tu talvi­saikaan. Autokan­nal­lakin voisi olla, mut­ta sen pitäisi näkyä lähin­nä siinä, että olemme vuo­den tai pari perässä turvallisuuskehityksessä.

    Kaikkial­la län­tisessä maail­mas­sa liiken­netur­val­lisu­us­tren­di on ollut saman­su­un­tainen. Onnet­to­muuk­sien vähen­emä on ollut muual­la suurem­paa kuin Pohjo­is­mais­sa (tästä johtuu viimeaikainen uuti­soin­ti huonos­ta liiken­netur­val­isu­ud­es­ta), kos­ka tääl­lä asi­at oli­vat jo 90-luvul­la kohtu­ullisel­la tolal­la kan­sain­välis­es­ti kat­sot­tuna. Kaikkial­la onnet­to­muuk­si­in näyt­tää jäävän kova ydin, jos­sa on elämästään syr­jäy­tynei­den ihmis­ten holtit­to­muud­es­ta ja ter­vey­del­li­sistä syistä tapah­tu­vat onnettomuudet.

    Liiken­netur­vakin on kiin­nit­tänyt tilas­toin­nin haasteisi­in huomio­ta.

  22. Yleisem­min — minus­ta min­is­teri kuten muutkin luot­ta­mushenkilöt edus­ta­vat kansakun­nan ja kansalais­ten etua ja siihen liit­tyvää hark­in­taa. Virkami­esten ja esikun­tien tehtävä on tuo­da päätöse­hdo­tus, mielel­lään päätös­vai­h­toe­hto­ja, joiden välil­lä tätä hark­in­taa pitää käyttää.

    Yleisem­mät lin­jauk­set ja toim­intata­vat, joiden mukaan esi­tyk­siä teghdään, kuu­lu­vat siihen poli­it­tiseen ohjauk­seen, joka ei saa olla lil­lukan­var­sia ja mikrojohtamista.

    Sil­loin demokra­tia toimii.

    (Noin hyvin kuin Helsingis­sä, ei ole tääl­lä… ja vähän noloa kun arkkite­hti luot­ta­mushenkilönä on enemän tekemässä omaa duu­ni­aan — ei sen­tään jäävinä)

  23. Viherinssi: Olemme kuitenkin vielä kaukana maail­man tur­val­lisim­pana liiken­nemaana tun­netus­ta Ruot­sista, ja sitä olisi hyvä vähän tarkem­min analysoida. 

    Arvaus yhdestä merkit­tävästä syys­tä: Ruot­sis­sa suo­jatie tarkoit­taa jalankulk­i­jan etuoikeut­ta, Suomes­sa suo­ja­tien kohdal­la saa ylit­tää tien ilman sakko­ja ja jos muis­taa väistää autoil­i­joi­ta, säi­lyy vielä hengis­säkin. (siis de fac­to, ei de jure)

  24. Lau­takun­tien jääviyssään­nök­sil­lä on tietysti perus­teen­sa, mut­ta osaamista jää käyt­tämät­tä kun esim. ope­tushenkilökun­ta ei kel­paa sivistys/opetuslautakuntaan.

    Vielä kun johta­va sivistysvirkamies on lapse­ton ja ilman mitään koulu­alan opin­to­ja tai työhis­to­ri­aa… Pienem­mis­sä kun­nis­sa asi­at valmis­tel­laan aika pienen piirin osaamisella.

  25. Vaku­u­tusy­htiöi­den liiken­netur­val­lisu­us­toimikun­ta VALT:n tuoreesta raportista:

    “Nuorten, 18–24-vuotiaiden kul­jet­ta­jien suh­teelli­nen osu­us kuolonko­larei­den aiheut­ta­ji­na on laskenut, mut­ta se on edelleen 21 prosenttia.”

    “Onnet­to­muu­den aiheut­ta­neen nuoren miehen auto on keskimäärin 14,8 vuot­ta van­ha ja 41 pros­en­tis­sa autoista oli yksi tai use­ampia kulunei­ta renkai­ta. Onnet­to­muusautoista 22 pros­ent­tia oli takavetoisia.”

    Luin jostain, että Sak­sas­sa sivi­il­iope­tus on varsin yleistä ja että sil­lä olisi tur­val­lisu­u­den kannal­ta parem­mat tulok­set. Suomes­sa ajo-ope­tus on on edel­lyt­tänyt, että opet­ta­ja on per­heen­jäsen ja asuu samas­sa osoit­teessa ja että opet­ta­ja läpäisee mak­sulliset teoriakokeet. 

    Nyt lob­bar­it sai­vat ajoko­rt­tiu­ud­is­tuk­seen sel­l­aisen hin­tarak­en­teen, että kotiope­tus lop­puu, kun se tulee melkein yhtä jär­jet­tämän kalli­ik­si kuin autokouluopetus.

    Helsin­gin Sanomien kaavioku­vat min­is­ter­iöi­den ja intres­sipi­irien väli­sistä vuorovaiku­tuk­sista oli­vat var­maan päte­viä tapo­ja valmis­tel­la asioi­ta viime vuosi­tuhan­nel­la, mut­ta ei enää 2000-luvulla.

    Lain valmis­te­lut etupi­irien kuulemisi­neen tämän tapai­sis­sa asiois­sa on jär­jetön­tä, kun mm. sosi­aalises­sa medi­as­sa voisi saa­da paljon parem­man ja oikeel­lisem­man kokon­aisku­van aiheesta.

    1. Sanon nyt jotain inhot­tavaa, mut­ta jos nuorten kuskien aiheut­tamista onnet­to­muuk­sista erotet­taisi­in maaseudul­la asu­vat (lukumääräis­es­ti vähän) nuoret, kaupunki­lais­nuorten tilas­tot oli­si­vat aika kau­ni­ita. Tämä ei perus­tu mihinkään tutkj­muk­seen vaan vaikutel­maa maanan­taimaa­mu Hesarista, jos­sa luetel­laan, mis­sä nuoriso on taas tap­panut itseään autoil­la. Kaupunki­lais­nuoret tun­tu­vat ole­van kovin aliedustet­tuina syvään maaseu­tu­un näh­den, vaik­ka pääosa nuorista asuu kaupungeissa.

  26. Joskus lob­baa­jil­la ja lobat­tavil­la tun­tuu myös ole­van yhteinen tavoite, jota ei lausu­ta ääneen, vaik­ka se kyl­lä lehdis­tössäkin huo­mataan. Niinkin yksinker­tainen seik­ka kuin asioiden tarkem­pi pöytäkir­jaami­nen (rah­vaalle) val­ot­taisi (rah­vas­ta), mis­tä ken­ties on kysymys.

    Viimeaikainen lob­baa­jien ja lobat­tavien yhteisyri­tyk­sen mallies­imerk­ki on Suomen näke­mys EU:n IV rautatiepaketista.
    http://www.rautatiematkustajat.fi/EU_RATAPAKETTI4_EHD.pdf
    http://www.rautatiematkustajat.fi/EU_RAILWAYPACKAGE4.pdf

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Sanon nyt jotain inhottavaa… 

    Niin minäkin:

    Pitääkö sin­un hakea kaikessa kaupun­gin ja maaseudun vas­takkainaset­telua? Kun suo­ma­laises­sa liiken­nekult­tuuris­sa on ongelmia, niin ain­oa ratkais­usi on ilmeis­es­ti mieliku­vien perus­teel­la syyl­listää tästäkin maaseudun asukkaat.

    Ei se ihme ole, että Vihrei­den kan­na­tus ei nouse kehäkol­mosen ulkop­uolel­la. Tämä on sinän­sä sääli, mut­ta syitä tähän olisi ehkä paikallaan hakea myös kat­so­ma­l­la peili­in… voisiko ken­ties oma ajat­telumaail­ma olla hiukan ennakkolu­u­loinen ja kapeakatseinen… 

    Oletko Osmo koskaan asunut pääkaupunkiseudun ulkop­uolel­la tai ulkomailla?

    1. Nukku­Mat­ti
      Jos yrit­täisit miet­tiä väitet­tä sen sisäl­lön eikä syyl­listämiso­le­tusten perus­teel­la. Olemme pohti­mas­sa, mik­si meil­lä on paljon liiken­neon­net­to­muuk­sia. Kun maaseudun nuoret ovat tilas­tois­sa yliedustet­tuina ja kun meil­lä on enem­män maaseu­tua kuin nyt vaik­ka Hol­lan­nis­sa, tämä on yksi syy liiken­neon­net­to­muuk­si­in. Eikö sitä voi analysoi­da vai onko seli­tys nyt vain epäsopiva.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Sanon nyt jotain inhot­tavaa, mut­ta jos nuorten kuskien aiheut­tamista onnet­to­muuk­sista erotet­taisi­in maaseudul­la asu­vat (lukumääräis­es­ti vähän) nuoret, kaupunki­lais­nuorten tilas­tot oli­si­vat aika kau­ni­ita. Tämä ei perus­tu mihinkään tutkj­muk­seen vaan vaikutel­maa maanan­taimaa­mu Hesarista, jos­sa luetel­laan, mis­sä nuoriso on taas tap­panut itseään autoilla.

    Kauanko­han kestää, ennenkuin joku ammat­tiloukkaan­tu­ja tun­tee kuin­ka maalaisia taas syyllisetään? 

    Jos nyt vähän miet­tii asi­aa, niin havain­tosi kuu­lostaa erit­täin loogiselta. Keksin heti mon­ta syytä, jot­ka vaikut­ta­vat juuri tuo­hon suuntaan:

    1) Maaseudul­la ollaan jumis­sa kuin tatit, ellei ole autoa. Niin­pä maaseudul­la han­ki­taan auto nuorem­pana ja use­am­min kuin kaupungilla. Kul­jet­ta­jat ovat siis nuorem­pia, heitä on enem­män ja autotkin huonompia.

    2) Maaseudul­la on paljon valvo­mat­to­mia taipalei­ta, jois­sa voi kaa­ha­ta pelkäämät­tä poli­isia, toisin kuin kaupunkialueel­la jos­sa poli­isi voi mil­loin tahansa ajaa vastaan

    3) Kos­ka maaseudul­la on yleen­sä pakko liikkua autol­la, myös kul­jet­ta­jat ovat use­am­min humalas­sa kos­ka tak­si tai lin­ja-auto ei ole real­isti­nen mahdollisuus

    4) Maaseudulle jää se osa nuorista, joka ei lähde jatko-opiskele­maan tai muu­ta työn perässä pois. Tämä poruk­ka on muutenkin itse­tuhoisem­paa ja rämäpäisem­pää ja käyt­tää enem­män päi­hteitä kuin kaupungis­sa asu­vat korkeakouluopiskelijat

    5) Maaseudul­la on myös huono­laa­tuisem­pia ja mutkaisem­pia teitä.

    Edel­lä­maini­tut tek­i­jät johta­vat toden­näköis­es­ti myös huonoon ajokult­tuuri­in, jos­sa ihail­laan juha kankkusia.

    1. Juuri nuo syyt siihen johta­vat. LIsätään, että Suopmes­sa on enem­män maaseu­tua ja saadaan yksi syy lisää liiken­neon­net­to­muuk­sien suh­teel­liseen määrään.

  29. tcrown: Arvaus yhdestä merkit­tävästä syys­tä: Ruot­sis­sa suo­jatie tarkoit­taa jalankulk­i­jan etuoikeut­ta, Suomes­sa suo­ja­tien kohdal­la saa ylit­tää tien ilman sakko­ja ja jos muis­taa väistää autoil­i­joi­ta, säi­lyy vielä hengis­säkin. (siis de fac­to, ei de jure) 

    Hyvä arvaus ja kan­natet­ta­va idea. 

    Tilas­tot eivät kuitenkaan pidä tätä kovin merkit­tävänä syynä liiken­nekuolemi­in. Viimeisen kol­men vuo­den aikana jalankulk­i­joi­ta kuoli suo­jatieon­net­to­muuk­sis­sa yhteen­sä 20. 

    Suurin osa onnet­to­muuk­sista sat­tui huonon näkyvyy­den vuo­de­naikaan, ja muutenkin näistä onnet­to­muuk­sista suurin osa johtuu havain­tovirheistä. Kaikki­aan (taa­ja­ma + maantie yhteen­sä) suun­nilleen yhtä mon­ta (20 kolmes­sa vuodessa) jalankulk­i­jaa olisi säästänyt henken­sä käyt­tämäl­lä heijastinta.

    Jalankulk­i­joiden suo­jatiekuolemat vas­taa­vat siis kaikki­aan vain paria pros­ent­tia kaik­ista liiken­nekuolemista. Suurin osa jalankulk­i­jan kuole­maan johtaneista onnet­to­muuk­sista sat­tuu taa­ja­man ulkop­uolel­la, ja osal­lise­na sekä taa­ja­mas­sa että ulkop­uolel­la usein raskas ajoneuvo.

    Ikäryh­mit­täin tapauk­set jakau­tu­vat siten, että ver­tailu­a­jan­jak­sol­la liiken­teessä kuolleista jalankulk­i­joista (2010–2012, n = 105) alle 18-vuo­ti­ai­ta oli 8 ja yli 65-vuo­ti­ai­ta 48. Kän­nis­sä oli huo­mat­ta­va osa uhreista.

    (Loukkaan­tu­misi­in johtavien onnet­to­muuk­sien ana­lyysi antaisi eri­laisen näkökul­man, kos­ka taa­jamis­sa niitä tulee varsin paljon.)

    Ylläol­e­vaan luvut löy­tyvät täältä. Jos asia kiin­nos­taa havain­noin­nin ja onnet­to­muustyyp­pi­en kannal­ta, tämäkin kan­nat­taa kat­soa hiukan van­hoista luvuista huolimatta.

    Kaikki­aan maal­likko­jär­jel­lä analysoitu­na näyt­tää siltä, että jalankulkuon­net­to­muuk­sis­sa liiken­nejär­jeste­lyt ovat avainase­mas­sa, vaik­ka toki osa­puolten käyt­täy­tymisessä on myös parannettavaa.

    1. Viherinssi
      Se, että meil­lä suo­jatiekäyt­täy­tymi­nen on kovin itäeu­roop­palaista, tarkoitaa myös, että nopeudet taa­jamis­sa ovat suurem­pia kuin niis­sä mais­sa, jois­sa suo­jatiesään­töjä pitää nou­dat­taa. Tämä tuot­taa kaiken­laisia onnet­to­muuk­sia — siis taajamissa.

  30. Sylt­ty: Kauanko­han kestää, ennenkuin joku ammat­tiloukkaan­tu­ja tun­tee kuin­ka maalaisia taas syyllisetään?

    Nukku­Mat­ti:Kun suo­ma­laises­sa liiken­nekult­tuuris­sa on ongelmia, niin ain­oa ratkais­usi on ilmeis­es­ti mieliku­vien perus­teel­la syyl­listää tästäkin maaseudun asukkaat.

    Eipa men­nyt kauaa, itseasi­as­sa Nukku­Mat­ti oli ehtinyt jo loukkaan­tua ennenkuin minä olin kir­joit­tanut kom­ment­ti­ni, hänen loukkaan­tu­misen­sa ei vain ollut vielä näkyvillä 🙂

    Tässä on vika suo­ma­laises­sa poli­it­tises­sa keskustelus­sa. Aina joku laukkaan­tuu, järkyt­tyy, pöyristyy siitä että hänen viiteryh­mään­sä syyllistetaan/mollataan/vähätellään. Eli ei kat­so­ta ollenkaan niitä argu­ment­te­ja, tode­taan vai että ne ovat järkyt­täviä, ei näin saa ajatella. 

    Lopuk­si vielä usein omil­la argu­menteil­la alle­vi­ivataan sitä, että kri­ti­soi­ja on jois­sain kohdis­sa täysin oike­as­sa. Esimerkik­si kun joku valit­taa että “ay-liike muo­dostaa kartellin ja estää sopimus­va­paut­ta” ja siihen vas­tataan että “yleis­si­tovu­us kos­kee myös niitä, jot­ka eivät ole jäseniä”. Olisiko kum­minkin loogista vas­ta­ta, mik­si tämä on oikein tässä tapauk­ses­sa eikä vain oma­l­la argu­men­til­la vahvis­taa väit­teen paikkaansapitävyys?

  31. Onko tieli­iken­nekuole­ma muuten tieli­iken­nekuole­ma sil­loinkin, jos kuolleen ver­estä tms löy­tyy huumei­ta? Ainakin se on automaat­tis­es­ti ns huumekuole­ma. Tämän tilas­toin­nin vuok­si Suomes­sa esimerkik­si joidenkin toimit­ta­jien mielestä ihmisiä kuolee kannabikseen.

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Viherinssi
    Se, että meil­lä suo­jatiekäyt­täy­tymi­nen on kovin itäeu­roop­palaista, tarkoitaa myös, että nopeudet taa­jamis­sa ovat suurem­pia kuin niis­sä mais­sa, jois­sa suo­jatiesään­töjä pitää nou­dat­taa. Tämä tuot­taa kaiken­laisia onnet­to­muuk­sia – siis taajamissa.

    Tätäkin on tutkit­tu, ero johtuu suo­jatei­den määrästä ja sijainnista.

    Suomes­sa on paljon enem­män suo­jateitä ja niitä on kaduil­la, joil­la nopeudet kohoavat .
    Meil­lä ei välitetä jalankulk­i­jan todel­lis­es­ta tur­val­lisu­ud­es­ta vaan suo­jateitä sijoite­taan kaava­mais­es­ti ja luote­taan sääntöihin.

    Ihmi­nen on kuitenkin rajalli­nen ja tekee virheitä ja työ­suo­jelus­sakin tärkein kul­makivi on virhei­den estämi­nen ja niiden vaiku­tusten minimointi.

    Lisäk­si suo­ja­tien tur­val­lisu­u­den main­os­t­a­mi­nen joh­ta kohon­neisi­in onnettomyyksiin.

    Ruot­sis­sa suo­jatievalvon­taa lisät­ti­in , mut­ta onnet­to­muudet liään­tyivät, kos­ka ihmiset luot­ti­vat liikaa autoilijoihin.

  33. liikku­van poli­isin lakkaut­ta­mi­nen on kiin­nos­ta­va esimerk­ki hallinnon ja liiken­netur­val­lisu­u­den hankauksesta.

    Käytän­nössä LP on ollut se osa poli­isia, joka saadaan paikalle liiken­neon­net­to­muuk­si­in, kos­ka he pystyvät irtau­tu­maan tehtävistään — siis puhal­lut­tamis­es­ta ja nope­su­valvon­nas­ta. Muut poli­isit ovat yleen­sä rah­taa­mas­sa juop­po­ja jon­nekin, kotikäyn­neil­lä tai muus­sa pitkäkestoises­sa toiminnassa.

    Samoin jos on tapah­tu­mia tai rekka­jono­ja, mis­tä saadaan poli­isin reserviä? Mil­laisel­la kokoon­panol­la rekko­ja pun­ni­tan ja tes­tataan jarruja?

    Perus­tus­lain kohto, että “merkit­tävää julk­ista val­taa” voi käyt­tää vain virkamies on tulkit­tu ja tulk­i­taan hölmösti.

    Joku 50 euron pysäköin­ti­sakko ei ole merkit­tävää val­taa, vankien ja van­git­tu­jen kul­jet­ta­mi­nen paiak­s­ta toiseen käsir­au­dois­sa ei myökään ole kovin suur­ta val­lan käyt­töä eikä ainakaan jup­po­jen räy­hääjien vah­ti­men putkas­sa. Kesäisin poli­isn aika saadaan kulumaan mukavasti kun tanssi­paikoil­ta ja festareil­ta kul­jete­taan räy­hääjiä yhä kauem­mak­si, aiem­min lavoil­la oli oma put­ka säilöönot­toa varten.

    Liikku­van poli­isin val­takun­nalli­nen hallinto oli toki vähän turha, mut­ta alue­poli­isi­laitok­set tuskin hom­ma hoita­vat sen pienem­mäl­lä johtamisel­la. Tulos­vas­tullis­es­ti vain näkyvä liiken­nevalvon­ta ja syr­jä­su­tu­jen teil­lä liikku­mi­nen loppuu.

    Val­tion van­han tuot­tavu­u­so­hjel­man epäonnsi­tu­mi­nen on ydi­noneglmia. kamer­ri­hengessä tehty leikkaus ilman poli­it­tista näke­mys­tä johtaa aina kum­mallisuuk­si­in. Kansalaiselle toimi­va poli­isi ja oikeuslaitos ovat tärkeitä — jos joku kiskimur­ta­ja odot­telee oikeu­denkäyn­tiä vuo­den, se ei palvele kenenkään etuja.

    Siis: Poli­it­ti­nen esikun­ta ei saa olla kovinkaan suuri, pari avus­ta­jaa riit­tänee. Säästöis­sä pitää muuten olla tolkku mukana.

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Juuri nuo syyt siihen johta­vat. LIsätään, että Suopmes­sa on enem­män maaseu­tua ja saadaan yksi syy lisää liiken­neon­net­to­muuk­sien suh­teel­liseen määrään.

    Suomes­sa on myös enem­män autoja.Meillä on n 20 % enem­män auto­ja kuin keski-Euroopassa. 

    Ja maaseudun nuo­ril­la on käytössä ne kaikkein van­him­mat ja tur­vat­tomim­mat autot.

    Raha­pu­la pakot­taa pitämään auto­ja seison­nas­sa, niidenkin määrä on korkea , ja seisot­ta­mi­nen heiken­tää nykyau­toa huomattavasti

  35. Sylt­ty:
    Eipa men­nyt kauaa, itseasi­as­sa Nukku­Mat­ti oli ehtinyt jo loukkaan­tua ennenkuin minä olin kir­joit­tanut kom­ment­ti­ni, hänen loukkaan­tu­misen­sa ei vain ollut vielä näkyvillä

    En minä mitenkään henkilöko­htais­es­ti tuos­ta loukkaan­tunut. Ihmettelin vain Osmon argu­men­toin­nin tasoa, jos­sa syitä ei tarkem­min eritel­lä vaan vain yli­malkaises­ti tode­taan tämänkin ongel­man johtu­van maaseudus­ta, ja annetaan ikään kuin vaikutel­ma, että kaupun­ki on parem­pi kasvuym­päristö, jos­sa lap­sista kas­vaa kaikin puolin fik­sumpia aikuisia. 

    Osmon kom­ment­ti oli samaa sar­jaa kuin toises­sa kir­joituk­ses­sa aiem­min ollut yksinker­tais­tus, että “työt­tömän kan­nat­taa muut­taa Helsinki­in”. Nois­sa Tukhol­man lähiöis­sä Rinke­by ja Hus­by nähdään, että ei sekään ole täysin ongel­ma­ton aja­tus. Ei pitäisi tuho­ta kaikkia työl­listämisen mah­dol­lisuuk­sia kehäkol­mosen ulkopuoleltakaan.

    Sen sijaan tuo Syl­tyn lista asioista, jot­ka vaikut­ta­vat liiken­neon­net­to­muuk­si­in, on jo huo­mat­tavasti parem­pi yri­tys selit­tää tilan­net­ta. Ehkä sitä kaut­ta voi löy­tyä jotain ratkaisu­jakin ongelmiin.

  36. JTS:
    Kansalaiselle toimi­va poli­isi ja oikeuslaitos ovat tärkeitä – jos joku kiskimur­ta­ja odot­telee oikeu­denkäyn­tiä vuo­den, se ei palvele kenenkään etuja.

    Val­tion pitää min­imis­sään hoitaa kak­si asiaa:
    sisäi­nen ja ulkoinen tur­val­lisu­us. Kaik­ki muu on sit­ten bonusta. 

    Suomes­sa ollaan takap­er­ois­es­ti sitä mieltä, että noi­ta kah­ta nyt ei ainakaan kan­na­ta hoitaa tai jos hoitaakin, niihin ei pidä ainakaan rahaa lait­taa ja jos jostain kar­si­taan, niin aina ensim­mäisek­si kansalais­ten turvallisuudesta. 

    Jos ei muuten niin tiput­ta­mal­la tuomiokäytän­tö nol­laan siten, että rikoslais­sa on kyl­lä tuomioi­ta, mut­ta asteikos­ta suurin osa on käyt­tämät­tä kun neljän pasen pitkäaikaises­ti hyväk­sikäytöstäkin tulee ehdol­lista (törkeä lapsen hyväk­sikäyt­tö: asteikko 1–10v, ehdolli­nen tarkoit­taa että tuo­mo on tulee alle 2v).

    Ainakin itse olen tul­lut jo vaikapäiviä sit­ten siihen tulok­seen, että ain­oa tapa han­kkia oikeut­ta tääl­lä on omankä­den oikeus eikä oikeuslaitok­ses­ta ole mihinkään. Tämän takia muu­ta­malle tyyp­ille onkin tul­lut nenä kipeäk­si. Poli­i­sista ja oikeud­es­ta on lähin­nä hyö­tyä sen selvit­tämisessä, _ketä_ pitää vetää turpaan.

  37. Nukku­Mat­ti: Oletko Osmo koskaan asunut pääkaupunkiseudun ulkop­uolel­la tai ulkomailla?

    Osmo on todis­tet­tavasti tehnyt edestakaisen matkan henkilöau­tol­la Helsinki-Sysmä-Helsinki!!!!!!

    Matkan hedelmistä saamme naut­tia sil­loin tällöin.

  38. Osmo Soin­in­vaara:

    Viherinssi
    Se, että meil­lä suo­jatiekäyt­täy­tymi­nen on kovin itäeu­roop­palaista, tarkoitaa myös, että nopeudet taa­jamis­sa ovat suurem­pia kuin niis­sä mais­sa, jois­sa suo­jatiesään­töjä pitää nou­dat­taa. Tämä tuot­taa kaiken­laisia onnet­to­muuk­sia – siis taajamissa.

    Nopeuk­sien vaiku­tus taa­ja­maon­net­to­muuk­si­in on aivan selvä. Siitähän erit­täin suo­tu­isa vakavien henkilö­vahinko-onnet­to­muuk­sien kehi­tys taa­jamis­sa viimeis­ten parin vuosikymme­nen aikana on juon­tanut juurensa.

    Suo­jatiesään­nön pölyt­tymi­nen ei ole hyvä jut­tu, mut­ta kokon­aisuute­na kevyen liiken­teen onnet­to­muudet ovat kuitenkin aika mon­isy­isiä. Jalankulk­i­joille sat­tuu eri­laisia onnet­to­muuk­sia kuin pyöräil­i­jöille. Jalankulkuon­net­to­muuk­sis­sa auton liian suurel­la tilan­nenopeudel­la on usein merkit­tävä osa, pyöräil­i­jli­den kanssa huo­mat­tavasti harvemmin.

    Jalankulk­i­joiden ja auto­jen välisi­in kol­hui­hin avain on havait­sem­i­nen. Laapotin mukaan yli puo­let jalankulk­i­jan kuole­maan johtaneista suo­jatieon­net­to­muuk­sista on sel­l­aisia, jois­sa autoil­i­ja ei lainkaan havain­nut jalankulk­i­jaa. Tyyp­il­lisin onnet­to­muu­s­paik­ka on risteyk­sen jäl­keen ole­va suo­jatie suo­raan ajaval­la autoil­i­jal­la. Tämä viit­taa siihen, että risteys jär­jeste­lyi­neen on vienyt autoil­i­jan havainnointikyvyn.

    Tähänkin nopeu­den alen­t­a­mi­nen on hyvä lääke tiet­tyyn rajaan asti, mut­ta kun asi­aan liit­tyy usein myös jalankulk­i­jan huono näkymi­nen joko näkymäestei­den tai keli­olo­suhtei­den vuok­si vuok­si, tarvi­taan muitakin toimia. Liiken­nejär­jeste­ly­jen pitäisi tukea sitä, että osa­puo­let havait­se­vat toisen­sa. Suo­ran tien ylit­tävä suo­jatie ei ole yleinen onnettomuuspaikka.

    Onnet­to­muusti­las­toista muuten näkee pitkäl­lä aikavälil­lä sel­l­aisen mie­lenki­in­toisen trendin, että kevyen liiken­teen kuole­maan johta­neet onnet­to­muudet ovat vähen­tyneet suh­teessa enem­män kuin henkilöau­to­jen. Jotain on siis osat­tu tehdä oikeinkin, kos­ka tätä kehi­tys­tä ei oikein voi lait­taa tur­valait­tei­den piikkiin.

    Mut­ta tietysti tässä tulee vas­taan sama kuin muus­sakin liiken­netur­val­lisu­ustyössä. Mitä parem­mak­si tur­val­lisu­us menee, sitä vaikeam­paa sen paran­t­a­mi­nen on. Useim­mat toimen­piteet tule­vat kalli­ik­si joko raken­ner­atkaisu­jen vuok­si tai liiken­n­ev­erkos­ton vetävyy­den heikken­e­misen vuok­si, ja yhä suurem­pi osa onnet­to­muuk­sista on jotain ihan muu­ta kuin taval­lis­ten lainku­u­li­ais­ten kansalais­ten välisiä osumia.

    Min­un silmääni tämä ongel­mak­ent­tä näyt­tää siltä, että oikei­den ratkaisu­jen löytämi­nen kaipaa aika paljon nimeno­maan ana­lyysiä siitä, mik­si onnet­to­muuk­sia sattuu.

    No, eksyi vähän kauas alku­peräis­es­tä aiheesta…

  39. Liian van­ha: Ja maaseudun nuo­ril­la on käytössä ne kaikkein van­him­mat ja tur­vat­tomim­mat autot.

    Auton tur­val­lisu­u­teen yleisim­min onnet­to­muusti­lanteessa vaikut­ta­va tekni­nen tek­i­jä on renkaat. Muuten auto­jen tekniset viat eivät mainit­tavasti onnet­to­muuk­sia aiheuta.

    Toki uudet autot ovat osin tur­val­lisem­pia kuin van­hem­mat. Se on kuitenkin vähän sekundääri­nen asia, että kah­tasa­taa met­sään ajaes­saan selviää toden­näköisem­min hengis­sä 2010-luvun Bemar­il­la kuin 1980-luvun Bemar­il­la. Oikea ratkaisu ei ole jär­jestää uusim­man mallin auto­ja tämän kansanosan käyt­töön. Jos asenne on se, että aje­taan ääri­ra­joil­la, kovia kol­hu­ja sattuu.

    Min­ul­la on vakaa usko­mus siitä, että maalaiset ovat kaupunki­laisia parem­pia kul­jet­ta­jia hal­lit­se­maan autoaan ääri­ti­lanteis­sa. Taval­lisen kaupunki­laisjullin kyvyt eivät riit­täisi aja­maan sitä Bemaria kah­tasa­taa met­sään, kos­ka se olisi jo puo­len­tois­tasadan kohdal­la läht­enyt käsistä. 

    Syltyl­lä oli hyvä lista syistä tähän maanti­eteel­liseen painotukseen.

  40. Evert The NeveR­est: Lain valmis­te­lut etupi­irien kuulemisi­neen tämän tapai­sis­sa asiois­sa on jär­jetön­tä, kun mm. sosi­aalises­sa medi­as­sa voisi saa­da paljon parem­man ja oikeel­lisem­man kokon­aisku­van aiheesta.

    Ongel­ma ei ole kuulemises­sa. Ongel­ma on uskomisessa.
    Vaik­ka ehkä taju­taan, että etu­ryh­mät ovat puolueel­lisia, ei toden­näköis­es­ti taju­ta, että siel­lä myös puhutaan puh­das­ta lööper­iä, jos se on tarkoituksenmukaista.

    Asko Ranta­la: Vasem­mis­to pitää oikeana ratkaisuna kaikkien pääo­mat­u­lo­jen verot­tamista. Käytän­nössä se nos­taa esimerkik­si vuokrahintoja

    Mitä sit­ten? Ajami­nen nopeusra­joituk­sien mukaan las­kee polt­toain­everos­ta saatavia tulo­ja. Onko täl­lä jotain merkitystä?

    Tita Rossi: En näe pahana sitä, että val­tio käyt­tää ´ulkop­uolisia´ markki­nata­ho­ja asioiden selvit­tämiseen, kuten vaikka­pa val­tion­va­rain­min­is­teri teki Kreikan vaku­us­paketin lail­lisu­ut­ta arvioidessaan. Se on nykyaikaista ajat­telua, kun­han palkkiot tehdys­tä työstä ovat kohtuullisia.

    Ongel­ma vain saat­taa olla siinä, että nämäkään tahot eivät mitenkään vält­tämät­tä anna puoluee­ton­ta kuvaa vaan sen, joka aiheut­taa heille itselleen parhait­en sopivia toimen­piteitä. Toinen asia on tietysti se, että kon­sul­tit tule­vat kalli­ik­si. Olisi järkeväm­pää pitää asiantun­te­mus oman talon sisällä.

    JTS: Joku 50 euron pysäköin­ti­sakko ei ole merkit­tävää val­taa, vankien ja van­git­tu­jen kul­jet­ta­mi­nen paiak­s­ta toiseen käsir­au­dois­sa ei myökään ole kovin suur­ta val­lan käyt­töä eikä ainakaan jup­po­jen räy­hääjien vah­ti­men putkassa.

    Sako­tu­soikeus itsessään on merkit­tävää val­lankäyt­töä, samat­en van­git­tu­jen kul­jet­ta­mi­nen. Sinäl­lään ihmisen kul­jet­ta­mi­nen paikas­ta toiseen ei ole ihmeel­listä, mut­ta siihen liit­tyvät vas­tuu- ja kur­in­pitokysymyk­set sekä ylipäätään van­git­tuna pitämi­nen on aika oleelli­nen osa tehtävää.

    Minä en oikein ymmär­rä tätä hinkua yksi­ty­istää julk­ishallintoa. Siinä on kansalais­ten yhden­ver­taisu­us lain edessä (ja oikeudet muutenkin) koe­tuk­sel­la, kun vaikeutetaan valvon­taa ja kon­trol­lia luo­ma­l­la tarpee­ton maksumuuri.

  41. oisiko ken­ties oma ajat­telumaail­ma olla hiukan ennakkolu­u­loinen ja kapeakatseinen… 

    Alle 30 pros­ent­tia suo­ma­lai­sista asuu kaupunkien vaiku­tusalueen ulkopuolella.

  42. Lau­ri Kumpu­lainen: Alle 30 pros­ent­tia suo­ma­lai­sista asuu kaupunkien vaiku­tusalueen ulkopuolella.

    Juu, mut­ta kun Osmon koke­mus muista kaupunkiseuduista kuin pääkaupunkiseudus­ta tun­tuu sekin ole­van varsin ohut. Myös koti­maan matkailu avar­taa. Suosit­telisin sitä Osmolle.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Sanon nyt jotain inhot­tavaa, mut­ta jos nuorten kuskien aiheut­tamista onnet­to­muuk­sista erotet­taisi­in maaseudul­la asu­vat (lukumääräis­es­ti vähän) nuoret, kaupunki­lais­nuorten tilas­tot oli­si­vat aika kau­ni­ita. Tämä ei perus­tu mihinkään tutkj­muk­seen vaan vaikutel­maa maanan­taimaa­mu Hesarista, jos­sa luetel­laan, mis­sä nuoriso on taas tap­panut itseään autoil­la. Kaupunki­lais­nuoret tun­tu­vat ole­van kovin aliedustet­tuina syvään maaseu­tu­un näh­den, vaik­ka pääosa nuorista asuu kaupungeissa.

    Varsi­naisel­la maaseudul­la asui vain 6 % väestöstä, siis alueel­l­la, joka kat­taa 70 % maan pin­ta-alas­ta. Asukkaina se on n 300000 ihmistä.

    Nuo­ria tässä joukos­sa on vähän ja kun onnet­to­muukissa kuollei­ta nuo­ri­akin on lukumääräis­es­ti vähän niin vaikea saa­da tilas­tol­lis­es­ti luotet­tavaa tulosta.

    Luul­tavam­paa on, että syr­jäseudul­la kuolleet nuoret ovat tulleet jostain taa­ja­mas­ta tai se lievealueelta

    1. Kyl­lä liiken­teessä kuolleista kir­jataan muis­ti­in koko nimi ja sosi­aal­i­tur­vatun­nuskin ja peräti koti­paik­ka. Ei tarvitse siis luulla.

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Meil­lä ei muuten ole kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa yhtää arkkite­htiä. Opet­ta­jat taas ovat jääve­jä ope­tus­löau­takun­nas­sa, jos ovat Hels­ingn palveluk­seesa j alääkräit samoin perustein sotelautakunnassa.

    Maal­isyöt­töä onkin tärkeintä.

  45. Maalaisjär­ki onkin tärkein­tä lau­takun­nas­sa. Voisi kyl­lä olla muu­ta­ma arkkite­hti mut­ta samal­la pitäisi virkamiehien päällekkäisiä mielip­iteitä vähen­tää pros­es­seis­sa. Pari osaavaa ja riit­tävät val­tu­udet olisi tehokkain malli.

  46. Eilen aamul­la ensim­mäisek­si tsekkasin tilas­tokeskuk­sen tiedot­teet. Niis­sä tärkeim­mässä todet­ti­in, että teol­lisu­us­tuotan­to las­ki huhtiku­us­sa 9,7 prosenttia. 

    Tänään Suomen Pank­ki kor­jasikin odote­tusti euro­forista talousennustettaan.

    Kun lukee tarkasti Suomen Pankin talousen­nus­ta, huo­maa, että Suomen Pank­ki elää vielä täysin markka-aikaa.

    Tuo mainit­tus teol­lisu­us­tuotan­non mus­ta huhtikuu oli täysin lin­jas­sa huhtikuisen vah­van euron kanssa.

    Suomen Pankin ennus­teen dis­claimeris­sa sanotaan:

    “Ennus­teessa olete­taan korko­jen kehit­tyvän rahoi­tus­markki­noiden odotusten mukaises­ti ja val­u­ut­takurssien pysyvän muut­tumat­tom­i­na ennuste­jak­son aikana.”

    Eli Suomen Pank­ki ottaa euron ns. annet­tuna ja elää siten yhä mark­ka-aikaa. Suomen Pankin ennus­teet eivät olekaan ennustei­ta vaan huono­ja seurantaraportteja.

    Suomen pankin hom­mat pitäisi ostaa Ruotsin valtiopankilta.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä liiken­teessä kuolleista kir­jataan muis­ti­in koko nimi ja sosi­aal­i­tur­vatun­nuskin ja peräti koti­paik­ka. Ei tarvitse siis luulla.

    Mut­ta eipä tuon pohjla­ta tehtyä tilas­toa löydy.
    Sen sijaan onnet­to­muudet tilas­toidaan tapah­tuma­paikan mukaan , samoin lehtiuutiset tiedot­ta­vat paikan .mut­ta sehän ei merk­itse sitä että uhrit oli­si­vat kotoisin tapahtumapaikalta

    Ja kuten sanoin, lukumäärät ovat niin pieniä, että vakavasti otet­ta­van tilas­ton tekem­i­nen on vaikeaa.

    Voidaan tietysti olet­taa , että maaseudul­la nuo­ril­la on use­am­min auto käytet­tävis­sä kuin kaupungeis­sa, kos­ka maaseudul­la ei ole julk­ista liikenet­tä ja sitä kaut­ta syn­tyy eroja

    Mut­ta sil­loinkin suo­ra ver­taus maaseutu/kaupunki on pölhöpopulismia

  48. Evert The NeveR­est: Eli Suomen Pank­ki ottaa euron ns. annet­tuna ja elää siten yhä mark­ka-aikaa. Suomen Pankin ennus­teet eivät olekaan ennustei­ta vaan huono­ja seurantaraportteja.
    Suomen pankin hom­mat pitäisi ostaa Ruotsin valtiopankilta.

    Talous­sanomat kävi läpi 15 insti­tuu­tion talousen­nus­teet, jot­ka julka­isti­in kesäku­un 2012 jälkeen. 

    Tarkin ennuste oli Lähi-Tapi­olan ennuste 0,3 pros­entin virheellä.

    Huonoin oli Suomen Pank­ki. Se ennusti talouden kas­va­van 1,5 pros­ent­tia. Talous hiipuikin 0,8 pros­ent­tia eli ennuste meni 2,3 pros­ent­tiyk­sikköä pieleen.

    Suomen Pankin sosialidemokraat­tisen pääjo­hta­jan suhde euroon on kri­ti­ik­itön, suo­ras­taan uskon­nolli­nen. Tämä ei voi olla vaikut­ta­mat­ta pankin tutkimus­toim­intaan ja ennusteisiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.