Sörnäisten tunneli
Tämä päästettiin eteenpäin, vaikka ei ole lainkaan varmaa, että tunneli toteutuu pitkään aikaan jos ollenkaan. Helsingin Sanomien kesken kokouksen (!) lanseeraama uutinen, jonka mukaan helsinkiläispäättäjät haluavat 160 miljoonaa euroa maksavan tunnelin, on kyllä väärä. Tämä valmisteltiin, jotta päättäjillä on mistä päättää, kun investointiohjelmaa aletaan laatia.
160 miljoonaa euroa on hirveästi rahaa. Se tuo noin 200 000 kerrosneliötä mahdollista asumista – tai siis muuttaa toimistokerrosalaa asumiseen. Tarkka luku vielä elää kaavoituksen mukana. Yleensähän me olemme vähän nostaneet tehokkuuksia. Jokin vaikutus tällä toki on koko alueen hintatasoon, koska asumisolosuhteiden pitäisi tämän takia parantua.
Kyselin, mistä on saatu lisää liikennettä, kun tunneliin on ahdettu enemmän autoja kuin Hermannin rantatiellä on nyt. Vähän on oletettu liikenteen lisääntyvän (miksi?), mutta ennen kaikkea on siirtymää Hämeentieltä. Sitähän me sinänsä olemme toivoneet.
Kovin leveät kaistat (4,25 m) selittyvät sillä, että tämä on ohjeena silloin, kun reunakivi reunustaa kaistaa molemmilta puolilta.
Muuten liikennesuunnitelma ei kyllä ole vielä valmis, mutta sillä ei toisaalta ole valitettavasti kiirettä. Ajoluiskaa tunneliin ei voi lyhentää, koska EU:n liikenneturvallisuusihmiset ovat keksineet, ettei luiska saa olla jyrkempi kuin 5%. Toinen vaihtoehto on tehdä siitä pidempi – aloittaa se myöhemmin, jolloin väliin mahtuisi suojatiet. Tämän me annoimme suullisesti varsin yksimielisesti ohjeeksi, näin ainakin minä sen tulkitsin.
Jos rahaa ei löydy, pitää keksiä jotain muuta. Se jokin muu ei varmaankaan ilahduta Hämeentien varren asukkaita. Vanhaa Talvitietä testataan joko tapauksessa rakennusvaiheessa, kun Hermannin rantatie pannaan kiinni rakennustöiden ajaksi.
Pohjois-Haagan itäosan yleiskaava
Suunnitelma on varsin hyvä tiivistyskaava. Sen heikkoutena on melusuojaksi rakennettava toimistotalorivi. En ole lainkaan varma, että halukasta tulijaa ilmaantuu. Alue on aika hyvin saavutettavissa. Noin 200 000 henkeä pääsee sinne julkisilla alle puolessa tunnissa. Autollakin pääsee hyvin, kunnes Kehä I menee lopullisesti tukkoon.
Kysyin, miksi pysäköintiä ei panna moottoritieristeyksen ramppisilmukan (vajaa hehtaari) sisään. Ei kuulu kaava-alueeseen, koska moottoriteiden hukka-alueiden hyötykäyttöä tutkitaan keskitetysti. Tämä on vasta osayleiskaava, joten asemakaavavaiheessa asiaan voitanee palata.
Tämä on muuten Kannelmäen Prisman vieressä, joten siitäkin tulee nyt joillekin lähikauppa. Edellisellä kerralla jäi raportoimatta, että panimme Prisman rakentamaan myös fillaripaikkoja, aluksi 600 sai riittää.
Koneen entisen pääkonttorin kaava.
Hyväksyimme kaavan kiitoksin, vaikka vähän ihmettelinkin, kuinka kauan kestää, että ympäristörikoksesta tulee suojelukohde.
Tähän tulee hyvin varakkaita asukkaita, koska nuo townhouse-asunnot ovat kooltaan yli 250 neliötä ja neliön hinta Munkkiniemessä puiston laidalla on aika korkea. Suunnitelmissa on hauska yksityiskohta. Asunnon sisällä on hissi, jolla pääsee myös autohalliin. Tätä ei toki ole merkitty kaavaan, joten emme ole siitä vastuussa. Minä en haluaisi hissin mukana paria kuutiota bensankatkua olohuoneeseeni.
On ollut sellaisiakin kaavailuja, että arvonnousun leikkaus tehtäisiin laittamalla taloon joitakin kaupungin vuokra-asuntoja. Ymmärrän tavoitteen, mutta ajatus on silti huono. Hyvin rikkaiden ja hyvin köyhien ihmisten asuttaminen samaan taloon toimii alan tutkijoiden mukaan huonosti. Sosiaalinen etäisyys on liian suuri.
Kantakaupungin liikenteen tavoiteverkko
Pantiin pöydälle pohdittavaksi. Tätä se rahapula tietää.
Ilman uutta ylikulkua Haagasta Kannelmäkeen, Prismaan on lyhimmilläänkin asuintaloista 600 m kävelyä (ensimmäiselle ulko-ovelle), kun Pohjois-Haagan ostarille on pisimmilläänkin reilu 400 m. Tuo Haagan nurkka voi hyvinkin pelastaa yhden lähikaupan, ainakin toistaiseksi. Muissakin lähiöissä lähikaupoille on useamman paikan mittaamalla enimmillään samaisen n. 400 metriä.
“Jokin vaikutus tällä toki on koko alueen hintatasoon, koska asumisolosuhteiden pitäisi tämän takia parantua.”
Tämä on kyllä hieman outo väite, olisiko mahdollista saada tätä hieman avattua?
Minun silmääni näyttää tältä:
- Vähemmän autoja Kalasataman keskuksen kohdalle, siellä asumisolosuhteet paranevat, koska autot ovat maan alla. Koskee vain pohjois-etelä suuntaista liikennettä, koska Rantatieltä ja Teollisuuskadulta jyristetään edelleen Itäväylälle korkeaa siltaa pitkin.
— Leveämpi katu, autoliikennettä lisää ja ei niin viehättävät tunnelien suuaukot Kalasataman alueen eteläosan länsirajalle ja Kalasataman pohjoisosaan, asumisolosuhteet huononevat. Sama vaikutus jatkuu myös Hakaniemeen, Pohjoisrantaan ja Toukolaan.
Hintalappu huomioonottaen tuntuu hölmöläisen hommalta, mutta autopuolueen kannan ymmärrän.
Hah, 160 milj. €. Yksi Gugge pariksi vuodeksi tai oletuksiltaan ja liikennemääriltään kyseenalainen Kruunuvuoren silta.
Haagasta: pitää muista että asuinalueen eteläreunaan on juuri valmistumassa iso k‑supermarket, joka olisi näiden asukkaiden lähikauppa. Mutta kävelysilta kannelmäen puolelle ei olisi lainkaan hassumpi ajatus.
Paljonkos tuo Sörnäisten tunneli vähentää autoliikennettä ja kaistoja maan pinnalla esimerkiksi Sörnäisten rantatiellä, joka nykyisin taitaa olla 3+3 kaistainen plus jokunen kääntymiskaista lisäksi?
Just. Hämäeentiellä on nyt 29 000 ajoneuvoa Sturenkadun kohdalla, ennusteessa 2035 Sörnäisten tunnelin kanssa 30 000. Eli kasvaa 1000 ajoneuvolla. Hermannin rantatiellä taasen on nyt 19 000 ja 2035 ennusteessa 38 000 ajoneuvoa päivässä. Kasvaa 19 000. Täten voimme sanoa että ennusteessa siirtymä Hämeentielä on selittää noin ‑5% Rantatien liikennemäärän kasvusta.
Hämeentie muuten tuskin vetää enempää autoja, ihan sama paljon niitä olisi tulossa, eli sinänsä en olisi kovin huolissani asukkaiden viihtyyden heikkenemisestä.
Koskeeko 5% sääntö myös kattamattomia ramppeja? Joku Eurooppalainsäädännön asiantuntija voisi olla tarpeen tulkitsemaan tätä pykälää, minun maallikon näkemykseni olisi ettei.
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32004L0054:EN:NOT
Minäkään en oikein tajua tätä tunnelia. Hermannin rantatien länsireunassa on jo nyt liikerakennuksia. Muutenkin nykyiset väylät eivät ole nykyisen tai tulevan asutuksen keskellä. Hermannin rantatien Itäreunaankin voisi rakentaa liikerakennuksia melusuojaksi. Tuntuu kalliilta ja isolta hankkeelta hyötyyn nähden.
Voisiko jatkossa olla hieman tarkempi siinä ettei tälläsistä kymmenien miljoonien tunnelihankkeista tehdä “periaatepäätöksiä” kaavoitusvaiheessa. Maankäyttö ja rakennuslakikin velvoittaa tekemään taloudellisesti realistisia suunnitelmia. Sörnäistentunnelista, Herttoniementunnelista, Veturitiestä ja Koivusaaren rampeista/tunnelista oli muka sovittu jo ennen kuin mitään kunnollisia kustannuslaskentoja on ollut saatavilla. Joukkoliikennehankkeista tehdään selvityksiä selvitysten perään mutta ilmeisesti autohankkeissa niitä ei tarvitse tehdä vaikka vaihtoehtojakin olisi.
YVA-säännökset jotka velvoittavat vertailuun on ilmeisesti tahallaan asetettu sellaisiksi ettei kaupungin sisäisiä hankkeita tarvitsisi YVAta. Tämän hintaluokan hankkeita pitäisi ehdottomast tutkia tarkemmin niin talous- kuin ympäristönäkökulmasta.
Lisäksi pitäisi kieltää toisten tunneleiden mahdollistamien liikennemäärien käyttäminen perusteena tunnelin rakentamiseen. Nykyisellään Sörnäistentunnelin H/K on 0,13, mutta kun tunneleita rakennetaan parin miljardin edestä tunneli saadaan juuri ja juuri kannattavaksi. Tämä ei ole edes autopuolueen omilla mittareilla järkevä hanke.
Pitäisi tuoda kaikki tunnelihankkeet, eli Smith & Polvinen 2.0, kerralla päätettäväksi, sitten sitoudutaan siihen päätökseen. Ei näin että hivutetaan tunnelia jokaisen suuremman kaavoitushankkeen yhteyteen.
Aika keskelle asutusta se jää, kun koko Hermannin rantatien itäreuna halutaan rakentaa asunnoiksi, ja liikerakennuksille ei riitä käyttäjiä jokaisen suuremman väylän reunassa. Kivijalkakaupoille sentään ehkä.
Aiemman direktiivilinkin sisältöä ja viittauksia selailtuani tuli mieleen, onko jo selvitetty voiko tähän saada EU-rahaa? TEN-T-tieverkon väylänä nelostien parantaminen (“ohitusteiden rakentaminen” ja “kansallisten verkostojen yhteentoimivuuden parantaminen” = yhteys Katajanokan terminaaliin 😀 ) kuuluu yhteisön suuntaviivojen mukaan verkostoa parantaviin toimiin, riippumatta siitä onko tie virallisesti valtion vai kaupungin vastuulla. Tuo direktiivikin koski vain TERN-verkon tunneleita.
prisman pyöräpaikat on hyvä askel, mutta jää kovin lyhyeksi jos ne toteutetaan niillä vanteenvääntäjätelineillä. ken joskus on painavampia ruokaostoksia lastannut pyörän selkään tietää…
Sörnäisten tunneli perustuu oletukselle, että
Ovatko nämä pyöräpaikat sisätiloissa (parkkihallissa) vaio ulkosalla?
Prismasta vielä; jotenkin ei yhtään yllätä että Prismalta ei vaadita että joukkoliikenteen pysäkkien pitäisi olla vähintään yhtä lähellä kuin parkkipaikkojen. Kaarelan jäähallin kanssa kun tämä etäisyys tuntui olevan kynnyskysymys eräälle vihreiden kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenelle.
Jaah, Kannelmäessähän ei asu ketään, jolle Prisma olis lähikauppa…?
Samaa olen ihmetelly monissa paikoissa. Pyöräpaikka saa siis käytänössä olla kuinka huono vaan, vaikka sen olemassaolo on määrätty.
Kevyen liikenteen väylät pitäs muutenkin laittaa alueella kuntoon. Tämänhetkinen tila kuvastaa autopuolueen kantaa, jossa fillari on vapaa-ajan huvittelua varten.
Jos haluttais kunnolliset “pikaväylät”, kuten vaikka Huopalahden ja Pitskun asemien välillä on, niin M‑radan reunaa pitäs laittaa väylä Kantsun asemalle asti. Tällä hetkellä hommaa hoitaa risteilevä metsäreitti, joka katkeaa ennen Pohjois-Haagan asemaa.
Toista reittiä varten pitäs sit laittaa silta kehän yli Tiedon tönöjen itäpuolelta.